LAPSEMME. Lapsi somessa. Kun koulupolku katkeaa. Taaperon kotiliikuntaa. Unohtuiko aamupala? Uusperheen uusi elämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Lapsi somessa. Kun koulupolku katkeaa. Taaperon kotiliikuntaa. Unohtuiko aamupala? Uusperheen uusi elämä"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2012 LAPSEMME Taaperon kotiliikuntaa Unohtuiko aamupala? Uusperheen uusi elämä Lapsi somessa Kun koulupolku katkeaa

2 Pääkirjoitus Mistä on varaa säästää? N uorten syrjäytyminen on ollut yksi alkuvuoden puheenaiheista, myös presidentinvaalien keskusteluissa. Toivottavasti huoli pysyy päättäjien mielessä myös maaliskuisessa hallituksen kehysriihessä, jossa yritetään ratkoa, miten valtion taloutta tasapainotetaan. Kun pääministeri puhuu miljardiluokan leikkauksista, palautuu väkisinkin mieleen 90-luvun lama. Lapsiperheille leikkaukset, kuten verovähennysten poistaminen ja tulonsiirtojen alentaminen, olivat merkittäviä. Työttömyys, köyhyys ja turvattomuus tuntui perheissä ja näkyi myöhemmin nuorten oireiluna. Talouden toipuessa lapsiperheiden tilannetta luvattiin korjata, mutta korjaamatta jäi luvun lamavuosista lähtien valtio ja kunnat ovat säästäneet lapsiperheiden tulonsiirroissa ja palveluissa. Lapsiperheiden köyhyys on lähes kolminkertaistunut vuodesta Valtion talouden tasapainottaminen on vaikea ja välttämätön tehtävä. Ratkaisuja tarvitaan, mutta lapsiperheiden tuista ja palveluista leikkaamiseen ei enää ole varaa. Jos nuorten syrjäytymistä halutaan aidosti vähentää, lapsiperheiden toimeentuloa on tuettava ja kaikkia koskevat peruspalvelut varmistettava. Oppilashuollon turvaamiseksi tarvitaan uusi laki, joka takaa, että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa palvelut. Lakiin tulee kirjata kuntia velvoittavat säännökset. Tutkimukset ovat jo vuosia osoittaneet, miten vanhempien ongelmat heijastuvat lasten koulunkäyntiin ja terveyteen. Köyhyys ja syrjäytyminen periytyvät sukupolvelta toiselle, ellei ketjua määrätietoisesti pyritä katkaisemaan. Suomi tarvitsee ahkeria, jaksavia ja osaavia työntekijöitä. Työ suojaa syrjäytymiseltä ja köyhyydeltä. Siksi kaikki toimet, jotka lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja pääsyä työelämään rakentavat hyvää tulevaisuutta. Päättäjiltä tarvitaan nyt suurta viisautta välttää vanhat virheet. Lapsia ja nuoria on puolustettava säästöiltä. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Ettei kukaan jäisi syrjään Lähes nuorta on työn ja opiskelun ulkopuolella 15 Lasten asialla 16 Unohtuiko aamupala? 22 Uusperheen uusi elämä 26 Lapsi talvessa 28 GoSussa tavataan! Lapsi sosiaalisessa mediassa 31 Isän kynästä 32 Kirja koukuttaa 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Risto Räppääjä herkuttelee väreillä Kulttuurikierros 38 Lennätä, peuhaa, temppuile Vauvan ja taaperon kotiliikuntaan on monia konsteja 40 Vinkkejä vanhemmille 42 Oppilaat auttajiksi Tukioppilastoiminta 40 vuotta 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi. Lapsemme 2/2012 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 41. vuosikerta. Lapsemme 1/2012 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Osallistuisin, jos pyydettäisiin MLL kokosi loppuvuodesta jäsenten ajatuksia jäsenyydestä ja yhdistysten toiminnasta. 61 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi, että haluaa tukea liiton työtä. Aiempaa useammalle (44 %) jäsenyyden syynä ovat MLL:n tarjoama mielenkiintoinen toiminta ja tapahtumat. Halu tukea MLL:n työtä maksamalla jäsenmaksun saa puolet jäsenistä pysymään liiton jäseninä. 42 % pysyy jäsenenä siksi, että MLL tarjoaa mielenkiintoista toimintaa ja tapahtumia. MLL:n toiminnoista eniten kiinnostivat lasten ja vanhempien yhteiset kerhot, perhetapahtumat, leirit ja retket, lastenhoitotoiminta sekä lasten kerhot. Vastaajista vajaa 30 % osallistuisi vapaaehtoistoimintaan, mikäli itseä kiinnostavia toimin- Kuva: Colourbox Nettisivuston suosikit nettisivuston katsotuimpia sivuja olivat viime vuonna lastenhoitoavusta kertovat sivut. Vanhempainnetissä kävijöitä kiinnostivat erityisesti lapsen kasvu ja kehitys sekä tukivinkit arjen pulmatilanteisiin. Myös Nuortennetissä ja Paikallisyhdistyksetsivulla vierailtiin ahkerasti. Esim. tietoa yhdistyksistä etsittiin lähes kertaa. Isät innostuivat MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa kehitetään perheryhmämallia perhe- ja neuvolapalveluihin. Perheryhmän avulla edistetään vanhempien ja vauvan myönteistä vuorovaikutusta vahvistamalla vanhempien kykyä tunnistaa lapsensa viestejä. Hankkeeseen osallistuu 73 kuntaa. Tämän vuoden alkuun mennessä eri puolilla maata on käynnistetty 40 perheryhmää, joihin on osallistunut yhteensä 181 perhettä. Mukaan lähteneet vanhemmat ovat sitoutuneet toimintaan. Etenkin isät ovat innostuneita. Heidän mielestään kerrankin heitä kohdellaan tasavertaisina vanhempina. Ohjaajat kokevat puolestaan saaneensa aivan uuden työmenetelmän, ei vain ryhmänohjaamiseen vaan myös asiakkaiden kohtaamiseen. Ohjaajat ovat omaksuneet uudenlaisen ajattelutavan, jonka mukaan asioita ja ongelmia pohditaan ja ratkotaan yhdessä perheen kanssa. Haussa vuoden tukioppilaskoulu MLL:lla on FB:ssa jo fania. Liity mukaan! MLL hakee jo viidettä kertaa vuoden tukioppilaskoulua. Tunnustuspalkinto myönnetään laadukkaasta ja suunnitelmallisesta tukioppilastoiminnasta. Ehdotuksia voi tehdä huhtikuun loppuun saakka. Lisätietoa tamuotoja järjestettäisiin omalla asuinalueella ja heitä pyydettäisiin mukaan. Yli puolet voisi harkita osallistumista. Heistä lähes 80 % olisi valmis toimimaan satunnaisena talkoolaisena. 39 %:ia kiinnosti yhdistyksen hallituksen jäsenyys, joka kolmatta lipaskerääjän tehtävä ja joka neljättä tukihenkilönä toimiminen. Jäsenistä 22 % katsoo, että he saavat parhaiten tietoa liiton toiminnasta Lapsemme-lehdestä. Kakkoseksi on noussut MLL:n nettisivut. 17 %:lle tärkein tietokanava on oman paikallisyhdistyksen nettisivut tai jäsenkirje. 23 % haluaisi saada tietoa sähköpostitse tai muun henkilökohtaisen yhteydenoton kautta. MLL:n jäsenkysely toteutettiin lokakuussa 2011, ja siihen vastasi 395 jäsentä. Edellinen kysely tehtiin Nuoret tuntevat auttavan puhelimen MLL selvitti viime vuoden lopussa, kuinka hyvin Lasten ja nuorten puhelin ja nettikirjepalvelu tunnetaan. Kyselyyn vastasi 1002 nuorta eri puolilta Suomea. 86 % kaikista vastanneista oli kuullut Lasten ja nuorten puhelimesta. Vuoden 2007 vastaavassa kyselyssä luku oli 67 %. Nuoret pitävät tärkeänä, että palvelu on maksuton, yhteyttä voi ottaa nimettömänä ja soittaa voi mistä tahansa asiasta. Kuva: Teija Silvonen Piltti tuki Kylämummi ja -vaaritoimintaa Piltti on lahjoittanut yhteensä euroa MLL:n Kylämummi ja -vaaritoiminnan laajentamiseen ja vahvistamiseen. Stipendin saivat Hämeen, Järvi-Suomen, Kymen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Varsinais- Suomen ja Uudenmaan piirien Kylämummi ja -vaarihankkeet. Ilmoittaudu Kevätilo-talkoisiin Kevätilo-keräys starttaa jälleen Kuuden viikon ajan paikallisyhdistykset ja piirit keräävät varoja paikalliselle työlle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Yhdistykset tarvitsevat runsaasti talkoojoukkoja keräyksen toteuttamiseksi. Ilmoittaudu Kevätilotalkoisiin oman paikallisyhdistyksesi keräysvastaavalle! Yhteystiedot löydät osoitteesta Ystävätoiminta palkittiin Uudenmaan piirin Ystäväksi äidille -toiminta on saanut STKL:n järjestökohtaisen kansalaistoiminnan palkinnon. Viime vuonna käynnistynyt toiminta edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja kielenoppimista rakentamalla siltoja kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välille. Naiset tapaavat arkisissa puuhissa ja vaihtavat kokemuksia suomalaiseen elämäntapaan liittyvistä kysymyksistä. Piiri tarjoaa toimintaan mukaan lähteville, suomea puhuville vapaaehtoisille perehdytyksen, neuvontaa ja ohjausta. Toiminnan suosiosta kertoo se, että vastikään järjestettiin jo neljäs ystävä-koulutus. uudenmaanpiiri.mll.fi Tue MLL:n työtä MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella tukimaksulla. Tukea voi maksaa lähialue- ja kehitysyhteistyön lisäksi nyt myös kotimaan kohteeseen, joksi tänä vuonna on nimetty koulukiusaamisen vastainen työ ja lasten ja nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen. Tukisumma on molemmissa viisi euroa. Kuva: Piltti Pääsihteerin pohdintoja ääneen lukemisesta Lukeminen kehittää tunne-elämää, mielikuvitusta ja pohtimiskykyä. Äitinä huomasin, että ääneen luettu rauhoittaa ja houkuttelee aina kuuntelemaan, lapsen iästä riippumatta. Niinpä päädyttiin Harri Potterin ensimmäisen kirjan kohdalla tasapuoliseen ratkaisuun: koska olisi väärin antaa yhden lukea kirjaa ennen muita, kirja luetaan ääneen. Tuolloin lapset olivat jo murrosiässä. Ehdin kyllä katua tätä päätöstä, koska tarinaa oli monta sataa sivua, ja lukemiseen taisi vierähtää koko talvi. Huomasin kuitenkin kuinka mukavaa ääneen lukeminen oli: nuoret käpertyivät viereeni, ja saimme nauttia rauhallisesta yhdessäolosta. Väitän jopa, että Harri Potterin avulla saatiin pehmennettyä lapsuuden ja nuoruuden välistä siirtymäkautta. Ja niinpä jatkettiin seuraavan Potterin kanssa samalla tavalla. Hyvin taisi lukeminen onnistua, koska työhuoneessani on edelleen lasten antama sertifikaatti, joka vahvistaa että minut on hyväksytty Tylypahkaan. Mirjam Kalland Järvi-Suomi on suurpiiri MLL:n neljä piirijärjestöä on yhdistynyt Järvi- Suomen piiriksi, jonka kotipesä on Joensuussa. Maaliskuusta alkaen piirin osoite on Kirkkokatu 18 A+B 17, Joensuu, p. (013) , jarvi-suomenpiiri@mll.fi. Vuoden alusta toimintansa aloittaneen suurpiirin kolme muuta vapaaehtoiskeskusta sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. Lisätietoa: jarvi-suomenpiiri.mll.fi Jyväskylä Mikkeli Kuopio Joensuu 4 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/2012 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Puhu alkoholista Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa helpottaa vanhempia käsittelemään alkoholiin liittyviä asioita kotona. Esite antaa vinkkejä siihen, miten toimitaan vuotiaan nuoren kanssa, joka pohtii kavereiden juomista tai on jäänyt itse kiinni alkoholin kokeilusta. Lasten seurassa -ohjelman tuottamaa julkaisua voivat käyttää työssään myös kouluterveydenhoitajat ja nuorisotyöntekijät ja sitä voidaan jakaa vanhempainilloissa. Lataa esite > Kouluille ja kasvattajille > Päihde- ja terveyskasvatus Toisenlainen lahja Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille MAARIT PIIPPO MAARIT PIIPPO Kelpo ruokaa tähteistä Parasta ennen vai viimeinen käyttöpäivä? Säilytysaineita vai ei? Toimiiko jätteiden lajittelu? MLL:n Kalajärven yhdistyksen perhekahvilassa pohdittiin ruokahävikin vähentämistä. Jenni Kunnaala ja Anu Loukiainen muistuttavat, että ruokaa ei kannata ostaa varalle, ja annoksia voi pienentää. FI ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p tai sähköpostitse Tutkimusapuraha neljälle MLL:n tutkimussäätiö on myöntänyt täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin tutkimuksiin: Tohtoriopiskelija Laura Kirves: Bullying and the Prevention of Bullying in Early Educational Settings KM Anna Lehtonen: Lasten ja nuorten tulevaisuusajatuksista esitykseen osallisuus ja tulevaisuusoppiminen draamakasvatuksen ryhmälähtöisissä esitysprojekteissa YM Mette Ranta: Subjektiivinen hyvinvointi ja taloudellinen tilanne nuoruuden siirtymävaiheessa Psykologi Niina Rita: Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten myöhemmät elämäntapahtumat ja sosiaalinen sopeutuvuus lapsesta aikuisuuteen. Arkiruuan tuunausvinkkejä. J oukko perhekahvilan äitejä lapsineen on kokoontunut Juvanpuiston lastentalon tiloihin viettämään perjantaista aamupäivää. Kuulumisia vaihdetaan, lapset leikkivät yhdessä ja syntymäpäiväsankari saa onnittelulaulun. Tällä kertaa ohjelmaan kuuluu myös kiinnostava tietoisku. Kotitalousneuvoja Jenni Kunnaala Uudenmaan Maa- ja kotitalousnaisista on tullut kertomaan ruokahävikistä suomalaisissa kotitalouksissa sekä antamaan vinkkejä hävikin vähentämiselle. Älä ruoki hukkaa -hankkeessa opetetaan ruuan taloudellista käyttöä ja kuluttajan roolia elintarvikeketjun osana. Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen Foodspill-tutkimuksen mukaan suomalaiset heittävät ruokaa hukkaan keskimäärin kiloa vuodessa. Yk- KULUTTAJALIITON ARKIRUUAN TUUNAUSOPAS sittäinen kotitalous haaskaa ruokaa vuosittain kiloa, eli ostetusta ruuasta tuhlataan noin viisi prosenttia. Koko Suomessa hukkaan heitetty ruoka vastaa 500 miljoonan euron hankintoja vuodessa. Hävikin määrä eri kotitalouksissa vaihtelee runsaasti, mutta silti luvut ovat pysäyttäviä. Ruoka-aineista eniten heitettiin pois vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää ja muita viljatuotteita sekä hedelmiä ja marjoja. Hävikki on lisääntynyt hyvinvoinnin ja vaurastumisen myötä, mutta viime vuosina herännyt tietoisuus asiasta alkaa jo muuttaa kehityksen suuntaa, arvelee kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Ruuan säilyvyys vaihtelee Miksi sitten niin paljon kallista ruokaa heitetään hukkaan? Ruokahävikin suurimpia syitä ovat ruuan pilaantuminen, päiväyksen vanhentuminen ja lautastähteeksi jääminen sekä liian suurien ruokamäärien valmistaminen. Eräs merkittävä tekijä on epätietoisuus tuotteiden parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnöissä. Moni ei uskalla käyttää tuotteita yli parasta ennen -päivää eikä luottaa aistinvaraiseen arviointiin ruuan kelpoisuudesta. Silloin käyttökelpoista ruokaa menee hukkaan kaiken varalta. Jenni Kunnaala kannustaa lukemaan tuotteiden ainesosa- ja säilyvyystiedot tarkasti. Hämmennystä on ihan perusruokienkin kohdalla. Erityisesti kananmunat sekä maito- ja kuivatuotteet voivat säilyä pitkäänkin yli parasta ennen -merkinnän. Helena Vartiainen laatii kahden viikon ruokalistat, joiden mukaan hän ostaa ruuat 7-henkiselle perheelleen. Viimeistä käyttöpäivää sen sijaan on syytä noudattaa tarkasti. Harvalle tulee kuitenkaan mieleen, että vaikkapa lihan ja kalan voi vielä viimeisenä päivänä valmistaa ja sen jälkeen pakastaa. Ruoka on syytä jäähdyttää vaikkapa kylmässä vedessä ennen pakastamista ja pakasterasioiden päälle kannattaa kirjoittaa sisältö ja pakastepäiväys. Kala ja liha säilyvät parhaiten jääkaapin kylmimmässä osassa. Myös useimmat hedelmät ja vihannekset säilyvät viileässä, ja huonelämpöön kannattaa siirtää vain lähipäivinä käytettävä määrä. Ruokalistat ja tuunausreseptit jakoon Monille on yllätys, kuinka suuri menoerä pienistä turhista ostoksista syntyy vuoden aikana. Yllättävää on myös se, että hävikkiruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen ja liikenne. Useissa tuoteryhmissä hävikin ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin pakkauksen valmistuksesta tai jätehuollosta aiheutuvat vaikutukset. On hyvä muistaa, että hyvä pakkaus on myös säilyvyyden edistäjä, eikä vain jäteongelma. Kuluttaja on vaikuttaja, muistuttaa Kunnaala perhekahvilan väkeä. Älä ruoki hukkaa -tietoisku viritti vilkasta keskustelua Juvanpuiston perhekahvilan väen keskuudessa. 7-henkisen perheen äiti Helena Vartiainen kertoo, että isossa perheessä lähes kaikki ruoka tulee syötyä. Vartiaisella on käytössä kahden viikon ruokalistat, joiden mukaan hän ostaa ruuat. Tämä kiinnosti muita äitejä niin paljon, että perhekahvilassa päätettiin järjestää uusi tilaisuus ruokalistojen jakamiselle. Tietoiskujen suurimpia ansioita onkin se, että osallistujat kertovat omia ideoitaan ja jakavat niitä muille, kiittelee Jenni Kunnaala. Perhekahvilan vastaava Anu Loukiainen on iloinen siitä, että sai tietoa hankkeesta MLL:n Espoo-illassa. Hänelle parasta antia oli uusi tieto pakasteiden säilyvyyden vaihtelusta. Ruokahävikkiä tulee eniten annosten tähteistä, ja tästä lähin aion laittaa lapsille pienempiä annoksia. Harvoin 4-vuotias ja 9-vuotias syövät yhtä paljon, Anu Loukiainen huomioi. Älä ruoki hukkaa on Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hanke, jonka kohderyhmänä ovat nuoret lapsiperheet. MLL on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista. Liiton perhekahviloissa järjestetään tietoiskuja, jotka haastavat perheitä keskustelemaan ruokahävikin vähentämisestä. Lisätietoja: Älä ruoki hukkaa blogi: alaruokihukkaa.blogspot.com Maa- ja kotitalousnaiset Facebookissa: Arkiruuan tuunausopas, Kuluttajaliitto MAARIT PIIPPO 6 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/2012 7

5 LIISA PARTIO Kuvat LEHTIKUVA Yli nuorta työn ja opiskelun ulkopuolella on liikaa. Huoli on iso ja yhteinen. Miksi osa nuorista ei löydä paikkaansa? Mitä asioita pitäisi muuttaa, ettei yksikään nuori enää joutuisi syrjään. Ettei kukaan jäisi syrjään T änäkin vuonna yksi ikäluokka saa peruskoulunsa käytyä. Juuri nyt noin vuonna 1996 syntynyttä koululaista valmistautuu yhteishakuun ja miettii mitä haluaa isona tehdä. Suurin osa nuorista pääsee jatkamaan opintojaan, mutta yli 9 % jää vuosittain ilman paikkaa. Läheskään kaikki eivät pääse sinne minne toivoisivat. Viimeisimmän tilaston mukaan 8,5 % ammattikoululaisista ja 3,9 % lukiolaisista keskeyttää, osa jo ensimmäisenä syksynä. Opon eli opinto-ohjaajan tehtävänä on vanhempien lisäksi tukea nuorta valinnoissa niin, että innostava opiskelupaikka löytyisi. Aina tehtävä ei ole helppo. Yläkoululaisen voi olla vaikea miettiä, missä on hyvä. Sen asian kanssa pitäisi varmaan tehdä paljon enemmän työtä, että kukin oppisi tunnistamaan omia vahvuuksiaan, sanoo Meilahden yläkoulun opinto-ohjaaja Niina Takaneva. Yksilöllisissä keskusteluissa oppilaiden kanssa mietitään, mikä kiinnostaa ja miten realistisia toiveet ovat. Yhteishaussa pitäisi olla ainakin yksi sellainen hakutoive, johon keskiarvo riittää. Haasteena on myös nuorten aikakäsitys. Kasiluokkalaisille ammatinvalinta ja yhteishaku ovat vielä kaukaisia asioita, ja monet heräävät vasta viimeisenä keväänä siihen, että numeroita pitäisi nostaa. Jos loppukiri ei riitä ja koulupaikka jää saamatta, vaihtoehtoina on hakea kymppiluokalle, ammattistarttiin tai valmentavaan opetukseen. Nuori voi yrittää saada myös töitä, mutta pelkän peruskoulun käyneille alaikäisille työpaikkoja ei juuri ole tarjolla. Onneksi yhteishaussa on nykyään myös kesän täydentävä haku ja syksyn yhteishaku. Työpajat 8 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/2012 9

6 aloittavat uusia ryhmiä puolivuosittain. Kansanopistoissa on omat hakunsa. Vaihtoehtoja on, mutta niihin pitäisi jaksaa perehtyä. Opinto-ohjaajat auttavat kesälläkin, ja joissakin kaupungeissa on lisäksi muita neuvontapisteitä, joista saa tukea. Toiselle asteelle siirtyminen yritetään varmistaa. Suurempi riski pudota koulutuksesta on niillä, jotka keskeyttävät opiskelun, jolloin uuden opiskelupaikan löytäminen on nuoren itsensä kontolla. Pudokkuus tulee kalliiksi EVA:n helmikuun alussa julkaiseman työssäkäyntitilastoon perustuvan analyysin mukaan Suomessa oli vuonna 2010 noin työelämän ulkopuolelle syrjäytynyttä vuotiasta nuorta. Joukossa oli työttömän työnhakijan lisäksi nuorta, joista ei löydy tietoja. Jos joukkoon lisätään kotona lapsiaan hoitavat, vain peruskoulun käyneet naiset, on työmarkkinoilta syrjässä olevien nuorten määrä Se on suunnilleen sama kuin yksi ikäluokka. Yhteistä syrjäytyneelle joukolle on, että heillä ei ole peruskoulun jälkeen muuta koulutusta. Kaksi kolmasosaa joukosta on miehiä. Lähes joka neljäs joukosta on maahanmuuttajataustainen. Syrjäytyminen näyttää myös olevan voimakkaasti periytyvää. Ulkopuolelle jääneistä 80 % ei myöhemminkään jatka koulua. Mitä kauemmin nuori on sivussa koulusta, sitä epätodennäköisempää jatkaminen on. Luppovuodet peruskoulun jälkeen ovat siis kohtalokkaita. Jokaisen ulkopuolelle jääneen tarina on 10 Lapsemme 1/2012 yksilöllinen, ja usein aika surullinen. Yhteiskunnan kannalta kyse on myös työvoimasta ja rahasta. Kymmenien tuhansien nuorten käyttämättä jäävä työpanos on liian iso lovi. Lisäksi ulkopuolelle jättäminen tulee kalliiksi: on laskettu että jokainen syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle 60 ikävuoteen mennessä miljoona euroa. Miksi koulupolku tyssää? Peruskoulun jälkeen tyhjän päälle jäämisen taustalla on usein heikko koulumotivaatio ja sen myötä hataraksi jääneet perustiedot ja opiskelutaidot. Maahanmuuttajanuorilla myös kielitaito saattaa olla puutteellinen. Vanhemmilta toivoisi vielä enemmän kiinnostusta ja kannustamista, Niina Takaneva sanoo. Perusasiat pitäisi oppia kotona kuten se, että läksyt on tehtävä. Joskus nuoren koulusta putoaminen liittyy murrosiän kapinaan: alakoulussa hyvin pärjännyt lapsi alisuorittaa yläkoulun, ja keskiarvo jää niin heikoksi, että jatkovaihtoehdot ovat vähissä. Vanhempien kiinnostus koulunkäyntiin sekä hyvä yhteispeli opettajan kanssa on hyvä suoja lapsen koulupolulle. Aina elämä ei kuitenkaan mene niin kuin toivoisi, ja vanhempien jaksaminen joutuu koetukselle. Kriisit, kuten avioero tai sairastuminen mutta myös kovat työpaineet, voivat viedä vanhempien huomion ja nuori jää ilman kaipaamaansa tukea. Monilla kouluvaikeuksista kärsivillä nuorilla on taustalla perhe, jossa vanhemmat ovat olleet pitkään työttöminä tai joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Jos perheessä on isoja huolia, % Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin , % lapsi ja nuori tarvitsee erityistä tukea koulussa pärjätäkseen. Parasta olisi, jos apua olisi tarjolla mahdollisimman aikaisin ja tukiverkko kestäisi läpi kouluajan. Nivelvaiheet, joissa lapsi siirtyy päivähoidosta alakouluun, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toisen asteen opintoihin on tunnistettu tärkeiksi. Jatkuvuutta on pyritty tukemaan mallilla, jota kutsutaan saattaen vaihtamiseksi. Kussakin nivelkohdassa käydään läpi lapsen erityistarpeet, jotta tukeen ei tulisi katkoja. Käytännössä malli toimii vaihtelevasti eri kouluissa, samoin palvelujen saatavuus. Oppilashuolto kuntoon Muutos alakoulun luokanopetuksesta yläkoulun aineenopetukseen on suuri. Myös koulu ja luokka voi vaihtua. Muutos sattuu keskelle murrosikää, jolloin paikan löytäminen uudessa ryhmässä voi olla vaikeaa. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan 8.- ja 9. -luokkalaisista 8 % on kiusattuna vähintään kerran viikossa, 16 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Sama määrä tuntee olonsa päivittäin väsyneeksi. 13 % kärsii masennuksesta. Moniammatillisen oppilashuollon tehtävänä on turvata opiskelun onnistumista ja tukea oppilaan terveyttä, myönteistä kehitystä ja kasvua. Oppilashuollon malli on hyvä, mutta palveluissa on suuria alueellisia eroja. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka puuttui viimeksi tammikuun lopulla kuntien haluttomuuteen laittaa oppilashuolto kuntoon. Oppilashuollon vuosikausia Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Jatkoi opiskelua lukiokoulutuksessa Lähde: Tilastokeskus. Koulutustilastot. Varhainen tuki ehkäisee syrjäytymistä. jatkunut epätyydyttävä tilanne on oikeuskanslerin mielestä perusoikeusnäkökulmasta kestämätön. Ongelmana ovat valvontaa koskevat puutteet lainsäädännössä: perusopetuslaissa ei ole säädetty mitään siitä, miten oppilashuollon toteutumista seurataan ja valvotaan. Lähes kolmasosa kunnista käytti esimerkiksi kouluterveystarkastusten toteuttamiseen valtiolta saamansa rahat johonkin muuhun tarkoitukseen. On selvää, että valvovan viranomaisen käyttöön tarvittaisiin järeämpiä keinoja. Myös YK:n Lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota kuntien laajaan itsehallintoon ja siitä johtuviin alueellisiin eroihin lasten palveluissa ja kehottanut Suomea korjaamaan tilanteen. Työpajasta apua elämänhallintaan Yläkoulussa motivaatio koulunkäyntiin on koetuksella varsinkin niillä, jotka ovat kiinnostuneempia käytännön asioista. Näille nuorille tietopainotteinen nykykoulu ei välttämättä tarjoa onnistumisen kokemuksia. Jos päästötodistus on heikko, ammattikouluun on vaikea päästä. Osa nuorista on saanut apua työpajoista. Työpajan tehtävä on ollut tarjota mahdollisuus työharjoitteluun, mutta nykyisin meiltä odotetaan myös kuntouttavaa otetta. Aika monilla on rankkoja taustoja. Huostaanotettuja nuoria on aikaisempaa enemmän, toteaa Helsingin opetusviraston työpajan, Sinisen Verstaan ilmaisutaidon kouluttaja Hellevi Bengs. MATTI MATIKAINEN Mä olin hankala murrosikäinen Mulla oli vaikeuksia koulussa, en pystynyt olemaan ryhmässä. Sitten mulle sanottiin, etten pääse luokkaa läpi. Lopetin koulun kasin puolivälissä. 20-vuotias Milla Vuokila istuu Sinisen Verstaan työpajan pöydässä ja muistelee yläkouluaikaansa. Murrosikä oli vaikea, ja koulussa alkoivat hankaluudet. Taustalla vaikutti myös kotitilanne. Vanhemmat erosivat, kun Milla oli 11-vuotias ja eroon liittyvät asiat tuntuivat vaikeilta. Mä olin hankala murrosikäinen. Karkailin kotoa, varastin viinaa ja tupakkaa, menin tarkoituksella humalassa kouluun, tein kaikkea mitä voi keksiä. Milla sai kuitenkin suoritettua peruskoulun loppuun. Ensin hän kävi erityisopettajan tunneilla, myöhemmin yksityisopetuksessa. Milla sai päättötodistuksen keskiarvoksi 7.2, haki yhteishaussa Helsinki Business Collegeen ja pääsi sisään, mutta keskeytti. Jouduin jättämään sen kesken senhetkisen elämäntilanteen takia. Myöhemmin en halunnut palata, koska se koulu ei tuntunut omalta. Toimistotyö ei ole mua varten. Seuraavaksi Milla haki vaatetusalalle, mutta ei päässyt. Mutkien kautta hän kuuli työpajasta, josta hän sanoo olleen paljon apua. Tämä on opettanut ottamaan kiinni arjesta, noudattamaan säännöllisyyttä ja rutiineja. Tietää, että on mentävä illalla ajoissa nukkumaan, kun aamulla on jaksettava herätä. Ja tietysti olen oppinut kankaan värjäystä, ompelua ja suunnittelua. Työpajan ilmapiiriä Milla pitää hyvänä. Täällä kaikki ovat samanarvoisia. Nyt Milla tietää mihin tähtää ja uskoo itseensä. Toiveammatti on ompelija, mutta myös stylistin työ kiinnostaisi. Tärkeänä tukena ovat olleet poikaystävä, kaverit sekä kannustavat isovanhemmat. Välit molempiin vanhempiin ovat nyt hyvät. Milla kiittää myös tielleen osuneita sosiaalityöntekijöitä. Mitä pitäisi tehdä, että nuoret eivät putoaisi koulusta? Pakollista ammatinvalinnanohjausta koko peruskouluajan. Ei peruskoululainen osaa itse ajatella, miten valinnat vaikuttavat joskus viiden vuoden päästä. Millalla on ehdotus myös työnantajille. Pitäisi olla enemmän oppisopimuksia ja työharjoittelupaikkoja. Töitä ei saa jos ei ole työkokemusta, mutta nuoren on tosi vaikea saada työkokemusta, jos kaikkiin työpaikkoihin on liian korkeat standardit. Auttaisiko oppivelvollisuuden pidentäminen? MLL:n liittovaltuusto on esittänyt selvitettäväksi, miten oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen vaikuttaisi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Peruskoulun jälkeisen oppivelvollisuuden tulisi olla monimuotoista sisältäen myös oppisopimuskoulutusta tai työharjoittelua työmarkkinatuella. MATTI MATIKAINEN Lapsemme 1/

7 Työpajalle tulee nuoria, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, mutta myös ammattitutkinnon suorittaneita, jotka eivät ole saaneet töitä. Parhaiten työpaja sopii vuotiaille. Kapinavaihe on jo ohi, motivaatiota on enemmän. He pääsevät nopeasti eteenpäin. Nuoremmille paras ratkaisu voisi olla kodinomainen paikka, jossa olisi aika tiukat säännöt ja jossa opeteltaisiin tavallisen elämän malleja. Viikossa voisi olla 2 3 päivää työelämään tutustumista ja muu aika ohjattua mielekästä toimintaa. Ohjaajien kanssa voisi ratkoa työharjoittelussa eteen tulevia haasteita kuten työaikojen noudattamista, Hellevi Bengs kaavailee. Yhden ryhmän työpajajakso kestää 5 6 kuukautta. Ryhmään kuulumista Hellevi Bengs ja työpaikkaneuvoja Me- MATTI MATIKAINEN ri Pakarinen pitävät erittäin tärkeänä. Kokemus siitä, että on mukava herätä aamulla, että kuuluu johonkin ja hallitsee itseään, on tosi tärkeä, Bengs sanoo. - Ja se, että nuori nähdään ja hyväksytään ihmisenä. Tärkeää on myös, että on tietyt rajat, vaaditaan esimerkiksi että on tultava ajoissa. Pahan olon taustalla voi olla, että kukaan ei ole koskaan vaatinut oikein mitään, minkä nuori voi kokea niin, että hänestä ei välitetä, Pakarinen muistuttaa. Työpajanuorille lähetetään jakson jälkeen kysely, jonka avulla seurataan työpajan onnistumista. Ohjaajat kritisoivat mittareita, sillä niillä selvitetään vain sitä, onko nuori päässyt kouluun tai työhön, vaikka ensimmäinen tehtävä on saada opiskelu- tai työmotivaatio kuntoon. - Mittareissa pitäisi olla pikemminkin elämänhallinnan ja vuorovaikutustaitojen paraneminen. Ne valmistavat hakemiseen. Työpajajakso voi olla onnistunut, vaikka koulu- tai työpaikkaa ei heti löytyisikään, jos nuoren valmiudet ovat parantuneet ja hän on oppinut tuntemaan paremmin itseään. Hallitus lupaa yhteiskuntatakuun Huoli syrjäytyneistä nuorista näkyy myös Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa, jossa todetaan muun muassa, että koulupudokkuuteen puututaan ja luvataan vahvistaa opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi luvataan toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu, jonka mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Takuuta valmistellaan TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteistyössä. Tavoitteena on, että tarvittavat toimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu vuoteen 2013 mennessä. Eihän meidän lapsemme? Jos oma murkku yllättää ja pistää koulun ranttaliksi, ei ole kiinnostunut oikein mistään, kaikkein vähiten koulunkäynnistä, vanhemman voi olla vaikea hallita tunteitaan. Pettymyksen, syyllisyyden ja avuttomuuden keskellä pitäisi keksiä miten saada asiat raiteilleen. Omia tunteita on hyvä purkaa jonkun luotettavan kuuntelijan kanssa niin, että pystyy keskustelemaan asiasta nuoren kanssa rauhallisesti, neuvoo MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland. Tärkeää on saada selville, mistä vaikeudet johtuvat. Joku syy on aina. Vanhemman pitäisi pystyä säilyttämään utelias asenne ja saada nuori kertomaan, mistä on kyse ja miten hän asioista ajattelee. Avun hakemista ei kannata siirtää. Jos nuoren opiskelu ei suju, on hyvä ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kouluun ja yrittää yhdessä opettajan ja oppilashuollon kanssa keksiä ratkaisuja, Kalland muistuttaa. Tärkeää on myös varata nuorelle aikaa. Yhteistä aikaa pitäisi olla joka päivä. Yläkoululaista, jonka omassa päässä ja kropassa myllertää, auttaa, että perheen elämässä on säännöllisyyttä ja rutiineja. Niistä kannattaa pitää kiinni. Puhuminenkin luonnistuu usein paremmin, kun tehdään arkisia asioita yhdessä. 12 Lapsemme 1/2012

8 danone.fi Lasten asialla Suvianna Hakalehto-Wainio MLL:n asiantuntijalakimies Lasten oikeusturvaa parannettava Kiitos tuestasi lastensuojelutyölle Avaamalla täyteläisen pehmeän Danone-hedelmäjogurtin, tuet samalla lastensuojelutyötä. Lahjoitamme jokaisesta 200 gramman Danone-hedelmä - jo gur tista sentin Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnalle. Danone tukee MLL:n työtä lasten hyvinvoinnin edistä miseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi jo neljättä vuotta. Danone on mukana mm. MLL:n Hyvä alku koulutielle -kampanjassa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät kuulevat usein ongelmista, joita lapset ja nuoret ovat kokeneet ammattiauttajien vastaanotoilla. Nuorilta asiakkailta saattaa puuttua tieto siitä, miksi he ovat viranomaisen asiakkaana, mitä asiakkuudesta seuraa, ja voiko nuori esimerkiksi luottaa koulukuraattorin tai terveydenhoitajan vaitioloon. Lapset törmäävät myös tilanteisiin, joissa opettajat eivät puutu koulukiusaamiseen, sosiaaliviranomainen ei ota lapsen näkemystä huomioon lastensuojeluasiassa tai poliisi ei usko lapsen kertomusta. Oikeusturva on perustuslaissa säädetty sekä aikuisten että lasten perusoikeudeksi. Oikeusturva toteutuu, kun lakeja sovelletaan yhdenmukaisesti ja puolueettomasti. Oikeusturvalla tarkoitetaan myös keinoja saada epäselväksi jäänyt asia selvitettyä ja virheellinen ratkaisu korjattua. Puutteet oikeusturvassa ovat eräs lasten oikeuksien keskeinen epäkohta Suomessa. Tähän on YK:n lapsen oikeuksien komitea kiinnittänyt huomiota kaikissa valtioomme kohdistamissaan suosituksissa. Vaikka esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies, aluehallintovirastot, tasa-arvovaltuutettu ja potilasasiamiehet voivat ottaa vastaan kanteluita ja valituksia myös alaikäisiltä, lapset ja nuoret eivät välttämättä ole koskaan kuulleetkaan kyseisistä viranomaisista tai ymmärrä, miten ne toimivat. Käytännössä lapset tekevät kanteluita ja valituksia äärimmäisen harvoin. Lasten oikeusturvan toteutuminen edellyttää ainakin neljän vaatimuksen täyttymistä. 1) Lapsilla ja nuorilla on oltava riittävästi heille ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa sekä lasten oikeuksista että mahdollisuuksista reagoida epä- kohtiin. 2) Lasten vanhemmilla sekä lasten kanssa työskentelevillä tulee olla vastaavat tiedot. 3) Kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien on järjestelmällisesti kehitettävä menettelytapojaan lapsiystävällisiksi. Tämä edellyttää, että nämä asiakasryhmät otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. 4) Lasten ja nuorten käyttöön on luotava heidän maailmaansa soveltuvat menettelytavat niitä tilanteita varten, joissa he kohtaavat ongelmia esimerkiksi koulussa, harrastuksissa, terveydenhuollossa tai kuluttajana. Lapsen oikeusturvaan on luvassa merkittävä parannus kansainvälisellä tasolla. YK:n yleiskokous hyväksyi useiden kansalaisjärjestöjen aktiivisen kampanjoinnin seurauksena joulukuussa 2011 lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan. Sen mukaan lapsilla tai heidän edustajillaan on oikeus tehdä valitus lapsen oikeuksien komitealle, jos he katsovat oikeuksiaan loukatun eikä loukkauksesta ole mahdollista saada hyvitystä lapsen kotimaassa. Euroopan ihmisoikeussopimukseen aikaisemmin liitetty valitusjärjestelmä on parantanut sopimukseen perustuvien oikeuksien noudattamista. Toivotaan, että lapsen oikeuksien sopimukseen liitetty valitusmekanismi tulee voimaansaattamisensa jälkeen osaltaan parantamaan lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Piirros: Kari Puumalainen Danone tukee MLL:n työtä Lapsemme 1/

9 KAARINA KOKKONEN KUVA MAITO JA TERVEYS RY Aamiaisen väliin jättäminen on kuin lähtisi autoilemaan tyhjällä tankilla. Koululainen tarvitsee aamumurkinaa, jotta koulutyö luistaisi lounaaseen asti. M iksi aamupala on koululaiselle tärkeä, ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä? Pitkän nukutun yön jälkeen verensokeri on matalalla, ja elimistö tarvitsee energiaa käynnistyäkseen. Aamupala tukee koulutyön sujumista ja auttaa jaksamaan lounaaseen asti. Olo on virkeä ja tarkkaavainen. Tutkimusten mukaan koululaiset, jotka syövät aamupalan, saavuttavat myös parempia oppimistuloksia kuin aamupalan väliin jättävät. Aamupalan unohtaminen on kuin lähtisi tyhjällä tankilla autoilemaan. Millainen on riittävä aamiainen? Kysymys on osittain tottumuksesta, miten lapsi syö kokonaisuutena päivän aikana. Pidän riittävänä, jos lapsella on puuroannos, jonka päällä on vaikka vähän marjoja, ja lasi maitoa. Jollekin se on mukillinen kaakaota ja leikkeleillä ja kasviksilla päällystetty voileipä. Aamiaisen ei tarvitse olla iso, tärkeintä on, että se on ravitseva. Miksi puuroa ja leipää pidetään hyvänä aamupalana? Mitä tilalle, jos niitä ei halua syödä? Kuitupitoiset hiilihydraatit, kuten puuro ja leipä, ovat hyviä energianlähteitä, nostavat hitaasti verensokeria ja pitävät aamupäivän nälän poissa. Täydentäisin niitä vielä proteiinipitoisella ruualla, kuten vähärasvaisilla leikkeleillä ja maitotuotteilla. C-vitamiinipitoiset hedelmät, marjat ja kasvikset ovat myös suositeltavia, sillä ne lisäävät vireyttä. Jos syöminen on aamulla ongelma, voi pieni lasillinen täysmehua, hedelmä tai survotut pakastemarjat kuitenkin tehdä kauppansa. Tärkeintä olisi, ettei kouluun lähdetä tyhjällä vatsalla. Esimerkiksi koululainen, jolla on aikainen ja pitkä bussimatka, voisi varata matkalle pienet eväsleivät. Tähdellisempää kuin se, että aamiainen syödään pöydän ääressä, on se, että aamupala syödään joka aamu. Unohtuiko aamupala? Mikä neuvoksi, kun heti herättyä ei ruoka maistu? Tuoreet syötävät, kuten porkkanapalat tai kurkkuviipaleet, ovat siitä hyviä, että ne yleensä maistuvat. Samoin raikkaat ja kylmät syötävät, kuten jogurtti ja viili. Ruokahalun puutteessa voi olla kysymys siitä, että on valvottu myöhään, ja yöuni on jäänyt liian lyhyeksi. Herättyä olo on tokkurainen, eikä silloin ole nälkä. Lapsi on voinut myös syödä pitkin iltaa nukkumaanmenoon asti, jolloin aamulla ei fysiologisestikaan ole vielä kunnon nälkä. Aamupala jää usein syömättä myös kiireen takia. Mikä avuksi? Hyvän aamun rakentaminen alkaa edellisenä iltana. Aivan kuten pienen koululaisen kanssa katsotaan illalla vaatteet ja reppu valmiiksi vastaavasti varaudutaan aamupalaan. Jääkaappiin voidaan pilkkoa valmiiksi kasviksia, ja voileivätkin säilyvät yön yli. Meillä ajatellaan liian usein, että lapsi hoitaa itse aamiaisensa, mutta varsinkin kasvikset ja hedelmät jäävät usein syömättä, jos asia jää lapsen vastuulle. Voiko koululounas toimia sekä aamupalana että lounaana? Jos koulu alkaa yhdeksältä, ja lounas on jo 10.20, voi tietenkin ajatella, että lapsi pärjää ilman aamiaista. Mutta jos lounas on vasta puolen päivän maissa, hän ei jaksa. Energiaa kuluu jo koulumatkaan, eikä koulutyö suju parhaalla tavalla, jos vatsa on tyhjä. Jossain vaiheessa nälkä kuitenkin yllättää ja käväistään mielellään kioskilla. Kun sitten on koululounaan aika, ruoka ei maistu. Aamupalan väliin jättäminen sotkee päivän ateriarytmin. Vaikuttaako iltasyöminen aamun ruokahaluun? Vaikuttaa. Myöhään syömisessä on kysymys usein tottumuksesta, joka syntyy kierteestä: aamupala on jäänyt syömättä, syödään niukka koululounas, napsitaan välipaloja. Tankkaaminen alkaa iltapäivällä, jolloin on kova nälkä. Kaapista etsitään mahan täytettä ennen päivällistä, joka voi perheessä olla, esimerkiksi lasten harrastusten takia, vasta illalla seitsemän kahdeksan maissa. Aamiaiskingin aamupala (kaakao + toast + hedelmä) Kaakao 2 dl maitoa 2 3 tl kaakaojuomajauhetta Toast 2 täysjyväpaahtoleipäviipaletta 2 juustoviipaletta 1 kinkkuviipale 1 2 tomaattiviipaletta (1/2 1 rkl basilikapestoa) Omena, banaani tai greippi Sekuntikellon aamulähtö (smoothie + ruisleipä) Smoothie 2 dl tuoreita marjoja tai hedelmiä (esim. vadelmia, mansikoita ja/tai banaania) 2 dl maustamatonta jogurttia 2 dl maitoa 2 rkl vehnäleseitä tarvittaessa sokeria Ruisleipä 1 tl levitettä 2 siivua juustoa kurkkua tai muita kasviksia Smoothien ainekset voi mitata valmiiksi jo illalla jääkaappiin. Pyöräytä kaikki ainekset tasaiseksi. Maista, lisää tarvittaessa sokeria. Unikeon herätys 2 dl maustamatonta jogurttia 1 dl mysliä 1 2 dl marjoja tai hedelmäpaloja (esim. viinirypäleitä, kiivin tai vesimelonin paloja, tuoreita tai pakastemarjoja) Kaada mysli lautaselle. Lisää jogurtti ja ripottele päälle marjat tai hedelmäpalat. Juomaksi lasi maitoa tai tuoremehua. Ohjeet: Monien lasten suosikkeja ovat marjoilla ja hedelmillä maustetut pikapuurot. Nuoret tykkäävät erityisesti täytetyistä leivistä: reissumiesten väliin laitetaan esimerkiksi salaatinlehtiä, broilerin palasia (päivälliseltä yli jääneet palat) ja ananaspaloja. Arja Lyytikäinen 16 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/

10 Tutkimusten mukaan suomalaislapset saavat eniten energiaa kello 17 jälkeen. Suositus on, että päivän kokonaisenergiasta noin prosenttia saadaan aamiaisesta, kolmannes lounaasta, kolmannes päivällisestä ja loput välipaloista. Miten vanhempi varmistaa, että aamulla kotiin yksin jäänyt lapsi syö aamupalan? Aamupala on valmiina jääkaapissa. Vanhempi voi myös laittaa mikrouuniin lautasen, johon on mitannut valmiiksi veden ja puurohiutaleet, jolloin lapsi vain kuumentaa puuron. Kaikki lapset murrosiän kynnykselle asti tarvitsevat vanhempien apua aamiaisen valmistamiseen ja syömisen varmistamiseen. Tutkimusten mukaan aamiaisen syöminen suojaa myös ylipainolta. Mikä tätä selittää? Kunnollisen aamupalan syöminen on yksi niistä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä suotuisaan painonkehitykseen. Niiden lasten ja nuorten keskuudessa, jotka syövät aamupalan, on vähemmän ylipainoisia. Terveellinen ateriarytmi alkaa aamupalasta. Aamiaisen nauttivat syövät tavallisesti myös kunnon lounaan. Säännöllinen ateriointi pitää kylläisenä, jolloin on helppo välttää napostelua, liian suuria ruoka-annoksia ja iltasyömistä. Aamiaisen syöminen on yhteydessä yleensä muihinkin hyviin asioihin lapsen elämässä: perhe syö yhdessä, lapsi liikkuu ja nukkuu hyvin. Miten koululaisen saa ymmärtämään, että aamupalalla on merkitystä koulutyöskentelyyn? Kokemus on oiva opettaja. Lapselta kannattaa kysyä, miltä tuntuu lounaan alla, kun aamupala on jäänyt väliin. Jos hän kertoo, että väsyttää, hermostuttaa, päätä särkee, heikottaa tai ei jaksa seurata tunnilla, voi vedota hänen omaan kokemukseensa ja muistuttaa aamiaisen tarpeellisuudesta. Voidaan sopia aamupalakokeesta. Lapsen ymmärrystä voi auttaa se, että aamupala katsotaan edellisenä iltana valmiiksi tai valmistellaan yhdessä vanhemman kanssa. Tavasta voi syntyä vaikka mukava yhteinen iltatoimi. Tärkeää on myös se, että vanhempi itse näyttää esimerkkiä ja syö aamiaisen. Aamu alkaa usein tyhjin vatsoin Aamupala on usein väliin jätetty ateria. Tutkimusten mukaan eurooppalaisista lapsista prosenttia ei syö aamiaista lainkaan. Etenkin nuoret ja tytöt aloittavat päivänsä tyhjin vatsoin. Kouluterveyskyselyn (2011) mukaan suomalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 58 prosenttia syö aamiaisen joka aamu ja tytöistä 53 prosenttia. Pojista 26 prosenttia syö aamiaisen 1 2 kertaa viikossa tai harvemmin, tytöistä 30 prosenttia. Joka aamu aamiaista syövien määrä on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana. Iso a Pieni -uutuustuo eet lapsille Jo aivan pienetkin vauvat katselevat mielellään erilaisia kuvioita. Erityisen mieluisia ovat mustavalkoiset hahmot sekä kirkkaat värit, kertoo Iso ja Pieni -kuvioi en suunni eli a Leena Junnila. Hän tutustui pienten lasten näk kykyyn a katselumieltymyksiin raa sen suunni elun lopputy ssään a suunni eli niiden perusteella hyväntuulisia kuvia lapsille. yt eena Junnilan suunni elemat veikeät eläinkuvat seikkailevat n uutuustuo eissa. Iso ja Pieni -tuotemallistoon kuuluu mm. t-paito a, kerhokasse a a vauvan sukkia. uo eet tulevat myyn in keväällä yynnissä ra oitetun a an. oimi nopeas a laa omasi ll au a 18 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/

11 ee hyvä ostos Poikanen-tuo eet ovat laadukkaita, värikkäitä ja mukavia. uo eiden valinnassa on painote u ee syy ä ja turvallisuu a. Paola Suhosen suunni elema Sulka-koru, palloketju ja nahkajäljitelmänauha 39 e Sisko-paita luomupuuvillaa punainen m 14 e Veli-paita luomupuuvillaa oliivi ja tummansininen m 14 e Isä-paita luomupuuvillaa musta M XXL 20 e i -paita 100 % luomupuuvillaa punainen S XL 20 e Mummi-paita 100 % luomupuuvillaa tummansininen S XXL 20 e Vaari-paita it luomupuuvillaa tummansininen S XXL 20 e Kangaskassi 100 % Reilun kaupan puuvillaa musta 5 e Essu ko mainen puuvillaa punainen, m 15 e ody luomupuuvillaa luonnonvalkoinen 20 e Poikanen-huivi 100 % puuvillaa 7 e Pieni olkalaukku 100 % Reilun kaupan puuvillaa 12 e nni l ytyy arjesta - skirä ko mainen selluloosakuituinen ekoliina 4 e nni l ytyy arjesta -pyyhe ko mainen pellavaa, puuvillaa 9 e nni l ytyy arjesta -pais nlastat ko mainen koivua 6 e KUVAT TOMI NUOTSALO 20 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/

12 TEKSTI JA KUVAT TUULI OJAKANGAS Uusperheen Uusperheen tulee luoda omat sääntönsä arkeen. U usperheen alkutaival on aikamoista yhteen sovittelua. Epäselvyyksiä voi olla vaikkapa siitä, kuka voi käskeä ja ketä. Tunteet kumppanin lapsia kohtaan voivat olla hankalia, ja lasten keskinäiset välitkin saattavat olla rosoiset puhumattakaan entisistä kumppaneista. Ennen uusperheen muuttamista saman katon alle on pohdittava suuria kysymyksiä. Kuinka kaksi arkea sovitetaan yhteen? Mistä joustetaan, mistä pidetään kiinni, mitkä ovat vanhempien väliset roolit, miten kotityöt ja kustannukset jaetaan? Onnistuessaan uusperhe on valtava rikkaus, joka tarjoaa laajan ja monipuolisen perheyhteisön, jossa lapsella on monta aikuista, joihin turvautua. Useimmiten esteenä ovat ainoastaan aikuisten väliset ristiriidat. Lapsi tottuu ja sopeutuu ajan kanssa moneen. Mikä huolettaa? Avioeroa ja uusperhettä koskevat kysymykset ovat usein esillä MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin tulevissa yhteydenotoissa. Vanhemmat kertovat ristiriidoista entisen kumppanin kanssa sekä avioeron jälkeisistä lasten vierailuista ja asumisjärjestelyistä. Useimmiten tukea hakevat vanhemmat, jotka kokevat jääneensä avioeron jälkeen altavastaajiksi perheen asioiden hoitamisessa. 22 Lapsemme 1/2012 uusi elämä Miten perheen arki voi sujua, kun on minä, sinä, me, minun lapset, sinun lapset, meidän lapset ja toiset äidit ja isät sekä veli- ja sisarpuolet? Voi se, vaikka työtä vaatiikin, vastaavat uusperheasioiden kanssa työskentelevät ja Flang-Väisäsen uusperhe Hyvinkäältä. Vaikeita tilanteita ovat ne, joissa uusperheen aikuinen on huolissaan lapsipuolensa asioista. Hänellä ei useinkaan ole keinoja vaikuttaa tilanteeseen, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki. Isä- ja äitipuolien huomioiminen lapsen asioissa on silti yleistymässä. Eri kunnissa asiat hoidetaan eri tavalla, mutta usein esimerkiksi koulussa lapseen liittyviin neuvotteluihin voidaan ottaa uusperheen vanhempi mukaan. Erityisiä palveluja ei puolivanhemmille ole, mutta he voivat hakea ammatti- tai vertaistukea itselleen. Vuodesta toiseen suuria puheenaiheita ovat myös riittämättömyys ja siitä kumpuava syyllisyys. Usein vanhemmat käsittelevät omaa tilannettaan lapsen kautta. Lasten vaikeuksien taustalla saattavat olla vanhemman omat ongelmat, kuten väsymys ja masennus. Lapseen liittyvästä käsin kosketeltavasta ongelmasta on helppo siirtyä laajempiin kysymyksiin, jotka usein koskevat vanhemman omaa elämää, Pajamäki kertoo. Yhteyttä ottavat vanhemmat pohtivat vanhemmuutta, ja he tahtoisivat olla siinä mahdollisimman hyviä. Yhteistä vanhemmille on se, ettei heillä ole ketään, kenelle suuret murheensa jakaa. Uusperhe toimimaan! Lapsille ja etenkin nuorille on annettava paljon aikaa tunteiden käsittelyyn ja ihmisiin tutustumiseen. Uusperheen perustamista ei pitäisi kiirehtiä, sillä lapset saattavat alkaa oireilla vasta, kun vanhemmat ovat avioerosta jo selvinneet. Mustasukkaisista ja ristiriitaisista tunteista ei kannata vaieta vaan etsiä niistä puhumalla tie ulos. Vinkkilista uusperheen vanhemmille Varaa lapsille aikaa ennen uusperheen perustamista. Määrittele vanhempien roolit omien ja kumppanin lasten kanssa. Pohdi arjen kustannusten jakaminen. Perusta uusperheen oma arki ja säännöt. Hanki uusperheelle jokin oma juttu. Pidä viikkopalaveri, jossa sovitaan arjen asioista ja jutellaan. Anna aikuisille yhteistä aikaa. Anna lapsille yhteistä aikaa kummankin aikuisen kanssa. Pohdi työnjako, kun etälapset ovat talossa. Sijoita etälapsille oma soppi taloon; näin hekin voivat tuntea sen kodikseen. Kommunikoi ja sovi lasten asioista entisen puolison kanssa. Älä häpeä negatiivisiakaan tunteita: puhu niistä avoimesti ja rakentavasti. Hanki ammatti- tai vertaistukea. Jos puheyhteys tuntuu vaikealta, aloita kirjoittamalla anonyymisti. Suomen uusperheellisten liitto SUPLI tarjoaa vertaisryhmiä ja mukavaa yhdessäoloa koko perheelle. Uusperheen tulee luoda omat sääntönsä arkeen. Säännöistä on hyvä keskustella myös entisen kumppanin kanssa. Vaikka aikuisesta tilanne tuntuisi kuinka vaikealta, arvostava suhtautuminen kaikkien aikuisten välillä, ja aikuisen ystävyyden tarjoaminen toisen lapsille on jälkikasvulle kullanarvoista. Lapsen oma vanhempi voi rohkaista lasta pitämään uusista aikuisista. Perheytymällä toimivaan arkeen Suomen uusperheellisten liitto SUPLI kannustaa uusperheitä perheytymään. Perheytyminen viittaa siihen prosessiin, jonka jokainen uusi perhekokoonpano käy läpi ja jonka tavoitteena on toimiva parisuhde ja lapsilla oma paikkansa perheen sisällä. SUPLI:n toiminnanjohtaja, perheterapeutti Pekka Larkela sanoo, että lapsella tulisi eron jälkeen olla mahdollisimman vähän muutoksia. Kun uusperhe muodostuu, muutoksia tulee väistämättä. Selvät rajat eri perheiden välillä ja Tukea uusperheille: kaikkien tiedossa olevat selkeät aikataulut helpottavat sopeutumista. Biologinen vanhempi määrittelee uuden puolisonsa suhteen omaan lapseensa. Hän kertoo lapselle, että puoliso on kodin toinen aikuinen, jolla on samat oikeudet kuin vanhemmalla. Isä- ja äitipuolten rooleissa on sopiva suhde vanhemmuutta ja kaveruutta. Perhesäännöt, oma historia, riitit ja viikkopalaveri. Palaveri on olennainen. Eihän työyhteisökään toimi ilman tiedonkulun mahdollistavaa tiimikokousta, hän luettelee uusperheen lähtökohtia. Uusperheessä asuva lapsi tottuu uuteen arkeen nopeammin kuin etälapsi. Sopeutuminen kestää 2 7 vuotta. Larkelan mukaan uusperheen prosessi on 3-vaiheinen. Ensin uskotaan seesteisen arjen muodostuvan kuten ydinperheessä. Sitten huomataan, ettei se toimi. Seuraa pettymyksen ja vieraantumisen vaihe, josta yli päästessä muotoutuu yhteyden luominen, perheen oma, toimiva arki. Perhe on kantava voima Eroprosessi pitäisi käydä rauhassa läpi ennen uutta suhdetta, mutta Larkelan mukaan useimmiten uutta aloitellaan heti. Entiset suhteet ovat uudessa mukana. Myös lapsi kantaa aikuisten huolia. Biologinen vanhempi määrittää pitkälti lapsen paikan. Siksi hän voi vaikuttaa myönteisesti lapsen uuden aseman löytymiseen. Larkelan mukaan lapset sopeutuvat aina ja jos eivät, syy on lähtöisin aikuisista. Tärkeintä uusperheen on hankkia jokin yhteinen juttu. Oli se sitten asunto, häät tai lemmikki. Uusperheiden arvopohja muuttuu usein materiaalisesta perhekeskeiseen. Perhe on kantava voima ja mahdollisuus tiuhaan sosiaaliseen verkostoon, Larkela toteaa. MLL:n Vanhempainpuhelin MLL:n Vanhempainnetti MLL:n Nuortennetti MLL:n Lasten ja nuorten puhelin Suomen uusperheellisten liitto Sosiaali- ja terveysjärjestöjen portaali Vapaaehtoispuhelimet Lapsemme 1/

13 Kuva Kris ina Kontoniemi Kolme arkea yhdessä Suomessa on yli uusperhettä. Suurimmassa osassa niistä on vain äidin lapsia tai äidin lapsia ja uusparin yhteisiä lapsia. On myös perheitä, kuten hyvinkääläiset Flang- Väisäset, joiden talossa yhdistyy kolme erilaista arkea: kaksi entistä ja yksi nykyinen. Pauliina ja Kai Flang ovat eläneet uusperhe-elämää vuodesta Pauliinalla on edellisestä liitostaan Aurora, 10, ja Petrus, 8, ja Kailla Annika, 13, Mona, 8, ja Niklas, 5. Parin yhteinen Alina-tytär, 2, on erityislapsi. He muuttivat yhdessä remontoituun taloon Hyvinkäälle Porista ja Järvenpäästä. Heille oli tärkeää löytää uusi yhteinen paikka ei-kenenkään-maalta. Perheen lapsista neljä asuu Hyvinkäällä. Annika muutti omasta tahdostaan heille kesällä pitkällisen oikeuskiistan jälkeen. Mona ja Niklas tulevat joka toinen viikonloppu. Aurora ja Petrus näkevät reissutöissä olevaa isäänsä harvoin, mutta haastatteluiltana he ovat lähdössä kuukaudeksi Kiinaan tämän perheen luokse. Lapset sovussa Lasten yhteiselo on alusta asti sujunut Flang-Väisäsillä hyvin. He olivat perheiden yhdistyessä vielä pieniä, mikä auttoi sopeutumisessa. Lapset puuhaavat yhdessä ja pitävät siitä, että heitä on paljon. He toivovat lisää sisaruksia. Aurora ja Petrus saivatkin juuri uuden tulokkaan isänsä perheeseen. Vanhemmat ovat tietoisesti rakentaneet hyvää yhteiseloa ja kysyneet aina lasten mielipidettä ratkaisujensa pohjaksi. Entisten puolisoiden kanssa on kuitenkin ollut rankkaa, sen pariskunta myöntää avoimesti. Niillä on ihan hyvät välit siihen asti, kun jommallakummalla palaa pinna, Aurora kommentoi biologisten vanhempiensa suhdetta. Lasten mielestä ei olisi lainkaan mahdotonta laittaa kaikkien vanhemmat saman katon alle. Silloin ei ainakaan tarvitsisi vaihtaa aina vanhempaa, Petrus toteaa. 24 Lapsemme 1/2012 Pauliina toteaa, että yhteyden luominen etälapsiin on vaatinut työtä. Pariskunta kannustaa lapsia aktiiviseen yhteyteen etävanhemman kanssa. Heidän mielestään se on lähivanhemman velvollisuus. Usko puolisoon kantaa Pauliinan lapsille Kai on varis, varaisä. Isovanhempipuolilla puolestaan on bonuslapsenlapsia. Lapsille he ovat mammoja, mummuja, vaijoja, pappoja ja ukkeja riippumatta biologisuudesta. Kain isäpuolesta lapset saivat vastikään uuden ukin. Yhteisiä perhejuhlia entisten puolisoiden kanssa pariskunta ei järjestäisi jo pelkästään väkimäärän vuoksi. Flang-Väisäset ovat alusta lähtien olleet mukana SUPLI:n toiminnassa, osallistuneet vertaistukiryhmiin ja perheleireille. He kannustavat kaikkia uusperheellisiä vertaistoimintaan. Ohjenuoranaan he pitävät yhteen hiileen puhaltamista. Biologisuuden rajat on hylättävä ja oltava avoin uudenlaiselle perhe-elämälle. Pitää olla myös luja usko puolisoon, niin tämän kaiken saa toimimaan, Kai sanoo ja katsoo vaimoaan lämpimästi. Kevätilo-keräys sallistu Kevä lo-keräykseen uet MLL n paikallista ty tä lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Keräyksen tuo o käytetään MLL n perustoimintaan esimerkiksi perhekahvilan ylläpitoon, kerhotoimintaan, retkien, leirien tai tapahtumien järjestämiseen. Lue lisää ll e a lo

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Lumilaulu Lunta putoo. Lunta putoo. Pilvi taikasukkaa kutoo. Lumivanttuut sormissansa kuuset näkee uniansa. Hännäkkäitä, pyrstökkäitä. Nassukkaita, tassukkaita. Paljon lunta. Talviunta näkee puoli valtakuntaa. Tossukkaita, myssykkäitä. Huivipäitä. Turkeissansa talvikansa astuu ulos koloistansa. Kaarina Helakisa Pikku Pegasos Otava. Älä pelkää pimeyttä Älä pelkää pimeyttä, valo syttyy silloin. Ei tähtiäkään nähdä kuin pimeässä illoin. Myös musta silmäterä on iiriksessä sulla, vain pimeyden kautta voi valo esiin tulla. Älä pelkää pimeyttä, se on valon ehto. Älä pelkää pimeyttä, se on valon kehto. Erik Blomberg Kuka on nähnyt tuulen? WSOY.

15 ANNI-ELINA KARVONEN KUVA MATTI MATIKAINEN Parasta Gosussa on se, että siellä voi tavata kavereita. Sovi lapsesi kanssa, että uuteen palveluun tutustutaan yhdessä vanhemman kanssa. lapsi ei käytä maksullisia palveluja ilman vanhemman lupaa. lapsi ilmoittaa vanhemmalle, jos hän kohtaa netissä jotain pelottavaa tai ahdistavaa, tai jos hän saa ikäviä viestejä. profiilin yksityisyysasetukset säädetään yhdessä ja tarkistetaan onko lapsen profiili julkinen vai näkyykö se vain lähimmille kavereille. GoSussa tavataan! L Lapsi tahtoo Panfuun, GoSuun tai muuhun sosiaaliseen mediaan. Pitäisikö lupa antaa? Mitä alakouluikäiset siellä tekevät? Millaisia pelisääntöjä tarvitaan? apsia sosiaalinen media kiinnostaa, koska siellä voi tavata kavereita sekä pelata ja katsella videoita. Kaikenikäisillä ihmisillä on tarve olla yhteyksissä muihin ihmisiin, kertoo mediakasvatuksen erityissuunnittelija Suvi Tuominen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Välineet yhteydenpitoon vain ovat erilaiset kuin edellisillä sukupolvilla. Vielä 15 vuotta sitten lapset lähettivät postitse kirjeitä löytääkseen kavereita muualtakin kuin omasta koululuokastaan tai harrastusryhmästään. Nyt tuttavapiirin laajentaminen eri puolille Suomea ja maailmaa on sosiaalisen median ansiosta aiempaa helpompaa. Eu Kids Online -tutkimuksen mukaan 45 prosentilla 9 12-vuotiaista suoma- sen median palvelussa. Tytöt hankkivat sieltä hivenen poikia enemmän uusia tuttuja, pojat taas tavallisimmin pelaavat ja katsovat videoita. Pelaaminenkin on usein hyvin sosiaalista, ja pelatessaan monet pojat luovat tiiviitä ystävyyssuhteita. Alakouluikäisten suosituimpia sosiaalisia medioita ovat tällä hetkellä Panfu, GoSu, Stardoll ja Habbo. He suosivat myös Aapeli-pelisivustoa, jossa on sosiaalisen median piirteitä, koska palveluun voi rekisteröityä ja siellä voi keskustella muiden käyttäjien kanssa. Etenkin tytöt viihtyvät myös erilaisissa virtuaalisissa hevostalleissa. Lapset haluavat tuntea itsensä hyväksytyiksi ja haluavat tuntea kuuluvansa osaksi ryhmää esimerkiksi hevosharrastajien nettifoorumeilla, Tuominen sanoo. Ystäviä ja yhdessä tekemistä 11-vuotias Maija käy lähes päivittäin go Supermodelissa eli GoSussa. Se on tytöille tarkoitettu internetsivusto, jossa palvelun mukaan tytöt voivat pitää hauskaa, löytää uusia ystäviä ja toteuttaa luovuuttaan. Sivusto on ilmainen. Mikäli käyttäjä haluaa ylimääräisiä virtuaalituotteita, ne ovat maksullisia. Parasta siellä on se, että voin tavata kavereita ja tehdä kaikkea kivaa, kuten esimerkiksi omaa lehteä. Pelejä on paljon, mutta itse pelaan aika harvoin, Maija kertoo. GoSussa jokaisella käyttäjällä on pro- pukea, sille voi tehdä kampauksia ja sen huonetta sisustaa. Huoneisiin voi kutsua kavereita kylään. Maija kertoo, että jotkut järjestävät huoneissaan esimerkiksi Halloween-kutsuja. Yleensä Maija menee GoSuun koulun jälkeen, jolloin siellä on paljon kavereita. Joskus teemme yhdessä läksyjä ja harjoittelemme kokeisiin, Maija kertoo. Maijalla on GoSussa yhteensä 40 kaveria, joista kymmenkunta on sellaisia, jotka ovat jo entuudestaan tuttuja: koulukavereita, perhetuttuja tai sukulaisia. Yksi Gosussa luotu kaveruussuhde on jatkunut kasvokkain-tapaamiseen. Kaverukset tapasivat ensimmäisen kerran ostoskeskuksessa vanhemman läsnä ollessa. Ystävyys syveni nopeasti yökyläilyyn saakka, ja yhteydenpito on nykyisin tiivistä: tytöt tapaavat toisiaan niin GoSussa kuin toistensa kodeissa. Maijan tavoin monet muutkin lapset ovat löytäneet hyviä ystäviä sosiaalisesta mediasta. Lapset saattavat haluta tavata nettikaverinsa kasvokkain melko lyhyen tuttavuuden jälkeen, mutta suin päin ei pidä lähteä tapaamiseen. Suvi Tuomisen neuvot ensitapaamiseen ovat yksinkertaiset: sopikaa alakouluikäisten lasten tapaaminen vanhempien kesken ja menkää mukaan ensi kerralla. Hyvä paikka tavata on esimerkiksi jommankumman koti tai jokin yleinen paikka, jonne vanhempi vie lapsensa itse. Tällöin myös vanhemmat tapaavat toisensa. Aina ei sosiaalisessa mediassa luotu ystävyyssuhde johda kasvokkain tapaamisiin, mutta on silti lapselle tärkeä. Sosiaalisessa mediassa jutellaan helpommin ehkä vähän vakavammistakin asioista kuin kasvokkain eli ystävyys voi olla tietyllä tavalla syvempää kuin se, että tavataan kasvokkain. Toisaalta siellä on helppoa säädellä sosiaalista etäisyyttä ja näin myös helpompaa aloittaa ja lopettaa yhteydenpito. Siksi monet suhteet voivat jäädä pinnallisiksi, Tuominen kertoo nettiystävyyden piirteistä. Pelisäännöt selväksi Sosiaalisessa mediassa on myös varjopuolensa. Lapsi voi kohdata netissä kiusaamista tai omalle ikätasolleen sopimattomia, ahdistavia sisältöjä. Siellä voi törmätä huijareihin. Siksi on tärkeää, että vanhemmat opettavat lapselleen netinkäytön perussäännöt ja ovat lapsen tukena, mikäli vaikea tilanne tulee eteen. Nuorimmat netinkäyttäjät vasta opet- 28 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/

16 Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä televat nettimaailman käyttäytymissääntöjä ja rutiineja, joten he voivat itsekin käyttäytyä epämiellyttävästi toisia kohtaan. Joidenkin lasten voi olla aluksi vaikea hahmottaa, että he juttelevat netissä todellisten ihmisten kanssa eivätkä esimerkiksi pelihahmojen kanssa. Koska kyseessä ovat aidot ihmiset, heillä on myös tunteet. Lapselle on hyvä opettaa, että netissäkin pitäisi kohdella muita niin kuin toivoo itseään kohdeltavan, Tuominen neuvoo. Joissakin sosiaalisen median palveluissa, kuten Habbossa on maksullisia ominaisuuksia. Lapsi ei välttämättä tajua vielä rahan arvoa. Vaarana on, että hän voi kuluttaa holtittomasti rahaa vanhempien tietämättä, vaikkapa hankkiessaan omilla rahoillaan Habbo-seteleitä R-kioskilta. Erityisesti Habbossa riesana ovat myös huonekaluvarkaat, jotka ovat huijanneet lapselta tämän salasanan itselleen. Lapsille pitääkin painottaa, että omaa salasanaa ei saa antaa kenellekään. Jotkut saattavat myös kysellä toisten salasanoja vilpinteko mielessään, joten lapsille pitää painottaa, ettei omaa salasanaansa saa antaa kenellekään, että ei tulisi harmeja. Nettikiusaamistapaukset pitää ottaa aina vakavasti. Netti on lapselle aivan yhtä todellinen ympäristö kuin koulukin. Kiusaaminen tuntuu aina pahalta, Tuominen muistuttaa. Lasta ei pidä syyllistää siitä, jos kiusaamiseen liittyy hänen oma huolimattomuutensa, eli vaikkapa se, että lapsi on antanut salasanansa huijarin käyttöön. Tärkeintä on, että lapsen kanssa keskustellaan netinkäytöstä, netin käyttäytymissäännöistä ja siitä, että kiusaamisesta pitää kertoa aikuiselle. Kiusaamistilanteissa vanhemman täytyy selvittää nettipalvelun ylläpidon yhteystiedot ja ilmoittaa sinne asiasta. Kiusaamisviestit tallennetaan sellaisinaan, tai niistä voi ottaa kuvakaappaukset. Myös päivämäärät ja kellonajat on hyvä kirjata ylös. Jos kiusaamiseen liittyy väkivallalla uhkailua, kunnianloukkausta tai yksityisyyttä koskevan tiedon levittämistä, se ylittää rikoskynnyksen, jolloin voi ottaa yhteyttä poliisiin. Mediakasvatus on lapsenkasvatusta Monien vanhempien mielestä sosiaaliseen mediaan liittyy paljon vaaroja, eikä se ole lapselle sopiva paikka. Tällaisessa tilanteessa voi tuntua helpottavammalta kieltää kuin sallia lapselleen jonkin palvelun käyttö. Älä kiellä heti, neuvoo Suvi Tuominen. Tutustu palveluun ja päätä vasta sitten, soveltuuko se lapsellesi. Useimmissa palveluissa on kattavat ohjeet vanhemmille, ja aluksi palveluun voi tutustua vaikkapa yhdessä lapsen kanssa. Aikuisen ei tarvitse olla itse nettitaituri eikä viimeisimpien nettivillityksien asiantuntija. Riittää, että on kiinnostunut ja kyselee lapsen tekemisistä netissä. Mediakasvatustukea kotiin ja kouluihin MLL:n Vanhempainnetissä on vinkkejä eri-ikäisten lasten mediakasvatukseen osoitteessa Koulut voivat tilata MLL:sta asiantuntijan pitämään vanhempainiltoja, oppitunteja ja opettajien koulutuksia mediakasvatuksesta ja viisaasta netinkäytöstä. Lisätietoa osoitteessa Vanhemman pitää myös varmistaa palvelun ikärajat ja pitää niistä kiinni. Moni alakoululainen käyttää esimerkiksi Facebookia, vaikka sen ikäraja on 13 vuotta. Suvi Tuomisen mukaan tällainen ei ole sopivaa, sillä alle 13-vuotiaan on valehdeltava ikänsä rekisteröityessään Facebookiin. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että alaikäisille tarkoitetut suojamekanismit eivät välttämättä ole käytössä, ja lapsi saattaa nähdä esimerkiksi huomattavasti itseään vanhemmille suunnattuja mainoksia ja muuta sisältöä. Mediakasvatus on osa lastenkasvatusta, ei mikään erillinen osa elämää. Yhtä lailla kuin vanhempien tulee opastaa lapsiaan kulkemaan liikenteessä, tulee opastaa toimimaan mediamaailmassa. Perehdy siis lapsesi mediamaailman sisältöihin ja mediankäyttöön, Suvi Tuominen kehottaa. Entäpä ne Maijan 40 kaveria siellä GoSussa. Millä perusteella hän on valinnut omat kaverinsa, jos niitä ei tunne entuudestaan? Siellä voi ilmoittaa etsivänsä uusia kavereita ja kertoa, millaisista asioista itse pitää ja mistä toivoo kaverinsakin pitävän, eli millaisen kaverin haluaisi. Vastaukset saatuaan voi päättää, ottaako vastaajan kaverikseen vai ei, Maija kertoo. Ihan niin kuin lehtien kirjeenvaihtoilmoituksissa. Alle 11-vuotiaille sallittuja sosiaalisia medioita Panfu: 6 12-vuotiaille suunnatussa verkkomaailmassa voi luoda oman Panda-hahmon. Siellä voi tutustua toisiin Panda-hahmoihin, leikkiä, pelata ja tehdä tehtäviä. gosupermodel eli GoSu: tytöille tarkoitetussa internetsivustossa voi pukea omia virtuaalisia hahmoja, sisustaa, löytää uusia ystäviä ja toteuttaa luovuuttaan esimerkiksi tekemällä omaa lehteä. Aapeli: nettipelipalvelu, jossa yhteisö on tärkeä osa palvelua. Siellä voi muun muassa pelata pelejä yhdessä toisten pelaajien kanssa ja tutustua toisiin pelaajiin. Habbo: virtuaalinen hotelli, jossa oma virtuaalinen hahmo voi tavata ystäviä, sisustaa omaa huonetta, pelata pelejä ja osallistua tapahtumiin. Stardoll: virtuaalinen nukkeyhteisö, jossa voi pukea paperinukkeja, sisustaa ja olla kavereiden kanssa. Kuva: Ulriikka Lipasti Lapset ja nuoret, nuo yhteiskunnan mätäpaiseet, ovat muuten kivoja, paitsi että ne tekevät kaiken väärin ja näin vaarantavat koko ihmiskunnan tulevaisuuden. Koska lapset ja nuoret, nuo yhteiskunnan mätäpaiseet, ovat kaiken kukkuraksi ovelia ja pahantahtoisia, he muuttelevat väärin tekemisen strategioitaan sukupolvesta toiseen, mikä hankaloittaa vanhempien tehtävää korjata asiat mallilleen. Ajatellaan nyt vaikka aikoja viime vuosisadan alussa. Silloin nuori sukupolvi ryhtyi lukemaan kirjoja, mikä oli vanhemmalle väelle kauhistus. Liika lukeminen tekisi nuorista kelvottomia nahjuksia, jotka eivät jaksaisi kunnon metsätöissä, minkä lisäksi hämärässä präntin tihrustaminen pilaisi silmät ja ylisummaan istuttaisi nuoreen mieleen vääriä vaikutteita ja luultavasti myös epäsiveellisiä ajatuksia. Kun kirjoihin totuttiin, tulivat elävät kuvat. Onneksi elävien kuvien näyttöpaikkoja oli vain suurissa asutuskeskuksissa, joten ne eivät päässeet turmelemaan kuin pienen osan maan nuorisosta. Sitten tuli se yksi ja ihan kauhea: nuorisomusiikki. Ensin oli se tupelolainen lanteenvetkuttaja, joka villitsi tytöt ja pojat ja sai ajatukset kirmaamaan sinne jonnekin lantion tienoille. Sitten tulivat ne moppipäät, joiden tukka oli järkytys koko länsimaiselle elämänmuodolle. Ja se musiikki: kauheaa meteliä ja Nuorison kelvottomuudesta yhteiskunnan vastaista sanomaa. Jos sellainen ei veltostuta kansakunnan pienimpiä, niin sitten ei mikään. On mahdotonta kuvitella, että ihminen joka kuuntelee niinkin paatunutta laulua kuin Help, voisi enää koskaan pystyä minkäänlaiseen itseohjautuvaan tuottavaan työhön. Ja tämä nuorisomusiikki oli vasta alkua. Ajatellaan nyt vaikka niitä sarjakuvakirjoja, jotka typerillä tarinoillaan ja naiiviudellaan tuhosivat lapsilta lapsuuden. Eikä se siihen jäänyt: kohta jo tupsahti se helvetinkone olohuoneisiin. Se, jonka lähetysvirtaan hukkui yhä suurempi osa lapsista ja nuorista. Kokonaiset sukupolvet vain tuijottivat televisioruutua illat pitkät. Varmasti sellaisessa selkäranka jollain tavoin pehmenee ja näivettyy niin, että hyvä jos jaksaa enää sänkyynsä kömpiä, olympialaisten pitkänmatkanjuoksujen voittamisesta nyt puhumattakaan. Ei ole ihme, jos nuoriso veltostui, kun ei enää oltu ulkona leikkimässä perinneleikkejä ja oppimassa pesäpallosta sotataitoja ja talvisodan yhteishenkeä. Ehkä se toosakin olisi vielä kestetty, koska televisiosukupolvi kuitenkin näköjään kävi koulunsa loppuun ja pääsi työelämään (eivät toki ihan niin hyvin tee töitä kuin aiemmat sukupolvet, mutta kumminkin). Vaan sitten tuli se järkyttävin kaikesta, eurooppalaisuuden ja samalla luultavasti myös ihmisyyden perikato, nimittäin tietokone. Eikä sekään ollut vielä kylliksi, vaan nuorison ja lasten turmelemiseksi keksittiin netti, joka tekee jälkikasvustamme kelvottomia olmeja, jotka tuskin tuntevat metsää saati metsätöitä, minkä lisäksi huono istumisasento pilaa ryhdin. Internetin räävitön sisältö puolestaan istuttaa nuoreen mieleen vääriä vaikutteita sekä epäsiveellisiä ajatuksia. Ja oliko tämä kylliksi? Ei ollut. Seuraavaksi joku kasvatusasioista tietämätön tollo keksi sinne nettiin somen eli sosiaalisen median. Se nyt oli kyllä jo ihan viimeinen niitti. Kyllä siinä lapsen sielunelämä häiriintyy ja fysiikka surkastuu, kun sellaisessa Facebookissa notkuu, notkuisi edes ostarilla. Tai leikkisi perinneleikkejä pihalla ja hiihtäisi ja yleisurheilisi niin kuin vanhaan hyvään aikaan 1990-luvulla. Toisaalta täytyy muistaa, että evoluutiolla on keinonsa. Jos kerran lampaat ovat säilyneet vuosituhansien ajan hengissä, on mahdollista, että myös nykysukupolvi selviää online-elämästään kohti valoisampaa tulevaisuutta. Toki se on kovin epätodennäköistä. Roope Lipasti 30 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/

17 TEKSTI ANNI-ELINA KARVONEN PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Kirja koukuttaa Lukemisinnon voi herättää. Siihen tarvitaan vain kiinnostava tarina ja lapsentasoinen teksti. K otona kaapit ovat täynnä kirjoja, mutta lapsi ei niistä kiinnostu. Kirjastossakin käytiin, mutta reissun jälkeen kirjoja ei lopulta edes avattu. Jos tyttö jotain lukeekin, poika ei. Miksikö? No siksi, kun meidän lapset eivät vaan innostu lukemisesta! Pötyä, väittää luokanopettaja Helena Linna. En ole kohdannut lasta, joka ei innostuisi lukemisesta saatuaan käsiinsä häntä kiinnostavan kirjan. Kirjan pitää olla myös lapsen lukutaitotasoon sopiva, ei siis liian vaikea, Linna sanoo. Helena Linna tietää, mistä puhuu. Hän on opettanut nelisenkymmentä vuotta lapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Kaikenlaisia lapsia: paljon tai vähän lukevia, erikielisiä maahanmuuttajalapsia, lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia, villejä ja viilipyttyjä. Heitä kaikkia yhdistää sama asia: halu lukea kiinnostava tarina. Innostus on olemassa ja löydettävissä, kunhan vaan jaksaa esitellä ja tarjota lapselle sisällöltään erilaisia ja tekstiltään lapselle riittävän helppoja kirjoja. Sitten kun kolahtaa, lukuinto syttyy ja säilyy, Linna tietää. käsitteellisesti monipuolisempaa kieltä. He osaavat esittää asiansa ymmärrettävästi. On tutkittu, että paljon lukevilla lapsilla on parempi luku- ja kirjoitustaito, mikä helpottaa kaikessa oppimisessa. Helena Linna muistuttaa, että lukiessaan lapsi saa itselleen oman, hiljaisen tilan. Nykyisessä hektisessä elämänmenossa se voi olla hänelle ainoa tilaisuus olla omien ajatustensa äärellä. Lukeva lapsi saa tilan ajatella itse, ja hän saa mahdollisuuden elämyksiin. Lukiessaan lapsi voi itse tahdittaa, milloin pitää tauon tai milloin pysähtyy kokonaan. Helena Linnan mukaan lasten lukuinto on säilynyt yhtä vahvana vuosikymmenien ajan. Sen sijaan lasten lyhytjänteisyys on ehkä lisääntynyt, mikä on suora heijastus lapsia ympäröivästä maailmasta. Koska lukeminen vaatii keskittymistä, lyhytjänteisyys voikin olla ensimmäinen kynnys lukuinnon tiellä. Lukeminen on tahallista tarkkaavaisuutta, ja siksi se on monille lapsille niin kuin myös aikuiselle vaativaa. Sitkeä oman kirjan etsiminen kuitenkin palkitsee, Linna tietää. Välineitä ajatteluun ja oppimiseen Kannusta lukevaa lasta Lukeminen vaikuttaa myönteisesti lapsen kielelliseen kehitykseen ja yleensäkin oppimiseen. Jos lapsi on tekemisissä pelkästään arkikielen kanssa, hänen kielensä ja käsitteistönsä voivat jäädä köyhiksi. Kirjoista lapsi oppii uusia sanoja, käsitteitä ja merkityksiä ajattelun välineitä, Linna sanoo. Lukeminen näkyy lapsen kirjoitustaidossa. Kaunokirjallisuutta lukevat lapset kirjoittavat vivahteikkaasti ja käyttävät 32 Lapsemme 1/2012 Nykyisin suuri osa lapsista osaa lukea jo jonkin verran kouluun tullessaan. Vanhemmat saattavat olla huolissaan, jos oma ekaluokkalainen ei osaa vielä lukea, ja lapsen kaverit lukevat jo. Linna kehottaa vanhempia malttamaan. Hän toivoisi, että lapselle annettaisiin aikaa oppia omaan tahtiinsa eikä häntä hoputettaisi tai painostettaisi. Vaarana voi olla se, että lapsi alkaa jännittää lukemista niin, että siitä tulee tulppa lukemaan oppimiseen. Jokainen oppii ajallaan, ja lukemisessa niin kuin muussakin oppimisessa tulee kausia, jolloin mennään myös taaksepäin. Kannusta lasta kirjojen ääreen. Kehu lastasi, kun hän onnistuu lukemaan oikein äänteen, tavun tai sanan. Älä tartu pieniin virheisiin, jos lapsi kuitenkin ymmärtää lukemansa. Näin lapsen itseluottamus lisääntyy ja into oppimiseen säilyy. Kuvakirjojen katselu on myös lukemista: merkitysten luomista ja mielikuvituksen laukkaa. Se, että vanhemmat lukevat lapselleen kirjoja ääneen, on myös tärkeää silloinkin, kun lapsi jo osaa itse lukea. Linna pitääkin kasvattajan tärkeimpänä apuvälinenä hyvää kirjaa. Sen avulla pääsee kiinni monenlaiseen elämään ja tilanteisiin. Kun lapselle lukee ääneen, se vahvistaa tunnetta, että vanhempi haluaa jakaa jonkin asian lapsensa kanssa. Hyvässä kirjassa ei ole ikärajoja, siinä on tasoja kaikenikäisille, Linna sanoo. Lukemaan lukemalla Helena Linna opetti nykyisen luokkansa oppilaat lukemaan kaunokirjallisuuden avulla. Kun koulu alkoi, hän selvitti jokaisen lapsen lukutaitotason ja jakoi oppilaat sen mukaan kolmeen ryhmään: hyvin lukeviin, vähän lukeviin ja opetteleviin. Luokkatila muutettiin lukemista tukevaksi oppimisympäristöksi. Hyllyihin laitettiin lukutaitovaatimuksiltaan Lapsemme 1/

18 eritasoisia kirjoja, joista lapset saivat hakea itselleen luettavaa ja niihin liittyviä tehtäviä. Kirjoja oli paljon! He, jotka eivät vielä osanneet lukea, saivat opettajalta alussa paljon tukea. Ennen joulua koko luokka luki. Jokainen lapsi luki keskittyneesti omantasoista kirjaa päivittäin minuuttia. Hiljalleen lukuinto levisi luokkaan, kun lapset jakoivat lukukokemuksiaan toistensa kanssa. Nykyisin kolmasluokkalaiseni ovat ahmijoita, Linna sanoo. Linna ei allekirjoita yleistystä, että pojat innostuisivat tyttöjä vähemmän lukemisesta. Pojat siis lukevat siinä missä tytötkin. Pojat eroavat tytöistä siinä että pojilla voi kestää kauemmin löytää se kirja, josta innostuu. Niin tytöt kuin pojat pitävät sarjoista, joten jos sellaisen löytää, lukuinto säilyy. Pojat innostuvat enemmän huumori- ja jännityskirjoista ja tytöt näiden lisäksi myös muista lajityypeistä, kuten esimerkiksi heppakirjoista. 34 Lapsemme 1/2012 Hölmöläiset, Kuulento, Mitä kuuluu, Hanhiemo? ja Pupun kevät Sanon joskus oppilailleni koulussa, että älä luovuta heti ensimmäisen sivun luettuasi, vaan lue kymmenen sivua. Jos koko sen ajan ajattelit muuta, sitten vaihdetaan kirjaa, se ei ollut sinun juttusi, Linna sanoo. Moni vanhempi haluaisi, että oma lapsi lukisi samoja ihastuttavia tarinoita, joita hän itse lapsena luki ja pettyy, kun lasta ei kiinnostakaan. Tämä on Linnalle tuttua. Hän sanoo, että monista kirjoista aika ajaa ohi, vaikka ne hyviä olisivatkin. Mutta jotkut kirjat säilyttävät lumonsa ikäpolvesta toiseen. Fedja-setä toimii aina vaan ekaluokkalaisille. Sitä olen lukenut lapsille 40 vuoden ajan, Linna kertoo yhdestä kestosuosikista. Helppolukuisia ja lapsen lukutaitotason huomioivia kirjasarjoja: KIPINÄT! Keltanokka Kirjava kukko Tähtilukija Punainen, Keltainen ja Sininen banaani -kirjat Ullakkokirjasto Muista myös: MUKAMAS Kansainvälinen Nukketeatterifestivaali Tampereella Klikkaa netissä: Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere, info@teatterimukamas.com, tiedustelut ja ryhmämyynti (03) Kuva kirjasta: Leikkihaitari/Otava, Heikki Niska: PEIKKOVAARA. Kuvittanut Virpi Penna. Tammi Peikot näyttävät tekevän come backia hirviö- ja kummitusmuodin jälkeen. Heikki Niskan saturunokirjassa noustaan seitsemän lä-käh-dyt-tä-vää mäkeä ja kierretään seitsemän mustinta kiveä. Lopulta päädytään metsäntuoksuiseen Peikkovaaran kylään, jossa kuitenkin on myös urbaaneja elementtejä, kuten kelloja, televisioita ja trampoliineja. Kirjaa hallitsee Virpi Pennan vitsikäs ja iloinen kuvitus, joka aukeaa pienimmillekin lukijoille. Runojen taso kuitenkin ailahtelee karsiminen olisi kannattanut. Monissa runoissa on hauskoja henkilöitä vauvasta vaariin, luontohavaintoja ja lämmintä viisautta. Välillä loikataan lapsen kenkiin, kapinoidaan kylpyä vastaan, ajetaan donitsiautolla tai mökötetään mörököllinä. Pienissä tunnelmarunoissa on myös helmiä: Ilta pisaroi / ja hiljaa soi. / Sateen salakirjoitusta ikkunassa, / peikkolapsi sitä katsomassa. Juha-Pekka Koskinen & Miranda Koskinen: KAUHEA GABRIEL HULLO. Karisto Gabriel Hullo on koulupoika, jonka kotona on toinenkin maailma: Ullakolla luuranko kolkkaa, / kellarissa tanssivat polkkaa / ihmissusi ja inha näkki / ruoaksi kelpaa hämähäkki. Aiemmin mm. dekkareita kirjoittaneen Juha-Pekka Koskisen runotarina kumpuaa Gabrielin isänikävästä, kauhukirjaharrastuksesta ja hersyvästä mielikuvituksesta, ja sitä kansoittaa koko kummajaiskansa kummittelevista isoisistä velhoihin ja vampyyreihin. Juttu etenee letkeästi ja enimmäkseen rytmit ja riimitkin napsahtelevat paikoilleen. Kirjailijan tytär Miranda Koskinen, taidelukiolainen, on tehnyt kirjan kauhusävyisen, värikylläisen kuvituksen, jonka pienet kömpelyydet tuskin lukijoita haittaavat. Paljon on runoja maailmassa Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Viime vuodet on eletty oikeaa lastenrunobuumia. Kirjoja ilmestyy paljon, ja uusia kirjoittajia ilmaantuu tuttujen nimien rinnalle joka vuosi. Myös nuorille tehdään omia runoja. Jukka Itkonen: LEIKKIHAITARI. Valitut lastenrunot Otava Omassa runopotretissaan Jukka Itkonen sanoo olevansa lumisateen pikkuveli ja poutapilven serkku. Leikkihaitari-kirjassa Itkonen on myös leikkisä ja vakava, pinnallinen ja syvällinen, simppeli ja taidokas, pieneen tyytyvä mutta maailmoja syleilevä. Hän loruttelee lystisti perinteen pohjalta, kuten runoissa Satu meni työhön tai Tulin pitkin pikitietä, tekee vinkeitä eläinrunoja ja ihmiskuvia (mikä usein on sama asia), kommentoi yhteiskuntaa ja pohtii elämän kiertokulkua. Lapsen sopii kasvaa isoksi Leikkihaitarin säestyksellä ja viedä Rinkeli Ronkeli, taikuri Into Kiemura, Pii- Sami Bittinäätä, Erkki Kuka-Ties ja kaikki muu väki mukanaan ulos lastenkamarista. Itkonen kuuluu runoniekkojen ykkösketjuun: Runo kuin kiireinen kilpikonna, / runo kuin leivällä voita. / Paljon on runoja maailmassa / vähemmän runoilijoita. Kirsti Kuronen: LIKKOJEN LIPAS. Siskodisko. Karisto Kokenut prosaisti Kirsti Kuronen todistaa, että tyttökirja voi olla myös runoteos. Likkojen lippaassa on kuvia teini-ikäisten Taikan ja Aamun elämästä, ja kummallakin on myös oma osasto runoja. Ihastuttava, vihastuttava nuoren arki hahmottuu kummankin luonteen mukaan: Taikaa kiehtoo lukeminen, luominen ja syvempi elämä; Aamu haaveilee pojista, rakkaudesta ja juoksu-urasta. Kurosen teksti hengittää luontevasti, mutta etenkin Taika-runoissa on turhaa aukkoisuutta ja yksityisiksi jääviä kuvia. Aamun osuus avautuu helpommin, ja kaikkein parhaiten onnistuvat lyhyet kiteytysrunot kuten Haave: Yhtä hiljaa / kuin kotkansiipi / rullaa lehtensä auki / saari makaa meressä / ja kettu heinikossa. / Yhtä hiljaa / toivon löytäväni huulet. Kirjan kuvituksena on tekijän omia mustavalkoisia valokuvia pieninä vinjetteinä. Lapsemme 1/

19 Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri ELOKUVAT M ari Rantasilan ohjaamat Risto Räppääjä -elokuvat ovat viime vuosien lastenelokuvien suosikkeja. Lavastaja Minna Santakari on saanut toteuttaa Räppääjissä rakkauttaan väreihin, mielikuvituksellisiin detaljeihin ja kierrätykseen. Räppääjä-elokuvien visuaalisuuden työstäminen alkaa usein kierrätyskeskuksista, joista löytyy paljon kiinnostavaa esineistöä. Kaikki rekvisiitta käsitellään Risto Räppääjä herkuttelee väreillä maalaamalla, muokkaamalla tai uutta päälle rakentamalla. Elokuvan tapahtumapaikoiksi on valittu joko historiallisia tai aivan uusia miljöitä, kuten Vantaan Kartanonkosken asuinalue Riston kotina tai Sannäsin kartano, joka lavastettiin sairaalaksi. Uusimman, Risto Räppääjä ja Viileä Venla -elokuvan lomanviettopaikka löytyi helsinkiläisen Stansvikin kartanon merellisestä ympäristöstä. Asut ovat tärkeässä roolissa kolmannessa Räppääjä-elokuvassa, sillä nimihenkilö Venla on tyttö, joka osaa pukeutua. Nelli ihailee Venlaa, jonka asuissa ilmenee jo nuorisomuodin piirteitä. Vaikka Risto on vaarassa jäädä yksin leikkeineen, lopulta ystävyys voittaa. Räppääjä-elokuvat ovat saaneet paljon palautetta, ja lapset tuntevat elokuvien maailman tarkasti. Kommentteja on tullut vaikkapa ketsuppipullon vitsikkäistä yksityiskohdista. Itse olen ihastunut erityisesti Elvin turkoosiin Messerschmitt-moottoripyörään, tunnustaa Minna Santakari. Risto Räppääjä ja Viileä Venla on nähtävissä lähtien elokuvateattereissa kautta maan. Poika pelastaa pelikaanin 14-vuotias Yannis elää kreikkalaisella Zoran saarella. Kohtalon oikusta Yannis pelastaa nälkiintyneen oudon linnunpoikasen, joka kasvaa hurjaa vauhtia. Pian pelikaaniksi osoittautuvasta linnusta tulee koko saaren tähti. Mutta saaren munkki-isä ei pidä linnusta, ja Yanniksen on piilotettava pelikaani Myrtan huikeisiin luoliin. Pojan ja linnun kasvutarinasta kertova ranskalainen Nicostratos pelikaani -elokuva saa Suomen ensi-iltansa Musiikki Teatteri Siniset kissat toteuttavat unelmia Samuelin maailmaan ilmaantuu kissoja musteensinisiä ja yönvärisiä uniolentoja, joiden avulla voi kuvitella kaikki unelmat todeksi. Mutta hirviökissa Kalivan kostaa jokaiselle, joka kiusaa. Kaarina Helakisan romaaniin perustuva Aino Kiven dramatisoima ja ohjaama näytelmä on hauska ja viisas kertomus unelmista ja peloista, salaisuuksista ja kuvittelun voimasta. Yli 6-vuotiaille sopivaa esitystä nähdään Kajaanin kaupunginteatterissa kevään ajan asti. Lisätiedot: Näyttelyt Valoa ja energiaa ennen ja nyt Miten polkupyörää polkien saadaan virtaa polttimoihin? Miltä näyttävät öljylamppu, aurinkopaneelit tai kiinalainen katukeittiö? Kulttuurien museon näyttely esittelee valaisun ja energian tuotan- kautta tutustutaan myös alkuperäiskansojen energiaratkaisuihin aina Siperiasta Afrikkaan. Olipa kerran ihan pimeetä -näyttely on esillä Helsingin Kulttuurien museossa koko vuoden ajan. Näyttelyyn liittyviä tehtäviä löytyy netistä: www. Minun elokuvani Elokuvien lapsikatsojat toivovat ikäisiään päähenkilöitä. 1. Suosikkielokuvasi, ja miksi pidät juuri niistä? 2. Mieleenpainuvimmat elokuvien tapahtumapaikat ja muu visuaalisuus? 3. Mikä Risto Räppääjä -elokuvissa miellyttää? 4. Millainen olisi toiveidesi elokuva? Anna-Leena Uotila, 12 vuotta 1. Poika ja ilves -elokuvassa oli hienoa Lapin luontoa. Piiat oli mielenkiintoinen. Kattona tähtitaivas -elokuva kertoi 14-vuotiaan tytön elämästä. 2. Poika ja ilves -elokuvassa oli hienot tapahtumapaikat. Röllin metsä jäi mieleen, ja Marie Antoinettessa oli hienot puvut. 3. Räppääjissä miellyttää hieno värimaailma ja lavasteet. Mieleenpainuvaa oli juna ja eväskori sekä värikäs sairaala ja kumiankat altaassa. 4. Onnellinen loppu on tärkeää. Tapahtumapaikka voisi olla maalla tai metsässä ja henkilöt itseni ikäisiä lapsia. Elokuvassa olisi mukana eläimiä ja tyttö joka hoitaa niitä. Lauri Airaksinen, 7 vuotta 1. Alvin ja pikkuoravissa on hauskaa, kun puhutaan ja lauletaan oravien äänellä. Risto Räppääjissä kiinnostaa poika, joka soittaa rumpuja. Kätkijät-piirretyssä oli pieniä ihmisiä ja hieno koti pienoiskoossa. 2. Poika ja ilves -elokuvassa oli hienoa luontoa. Ihmettelen, miten se poika uskalsi näytellä ilveksen kanssa, se oli tosi rohkeaa! 3. Riston koti ja piha ovat kivoja. Muistan Riston nimikirjaimet pyörässä, joka varastettiin. 4. Siinä olisi seikkailua ja jännitystä. Pääosassa olisin minä itse, loikkisin ympäri oravapuvussa, niin kuin Alvinelokuvassa. Milka Paloniemi, 11 vuotta 1. Wild Child kertoi 16-vuotiaasta amerikkalaisesta tytöstä, joka lähetettiin Englantiin sisäoppilaitokseen. Johnny English oli kiinnostava ja pääosan näyttelijä hyvä. 2. Johnny English oli kuvattu Englannissa ja Kiinassa, siinä oli hienoa vanhaa tyyliä ja kiinalaista tyyliä. 3. Risto Räppääjät ovat värikkäitä ja niissä on hauskoja esineitä. Elvin pienet valkoiset kiikarit tekivät vaikutuksen. 4. Haluaisin elokuvan, jossa on huumoria ja toimintaa ja jossa lapset näyttelisivät. Tapahtumapaikka voisi olla ulkomailla, vaikkapa Australiassa ja se olisi kuvattu vedessä. Hääppösten musiikki ilahduttaa Pesusoikkobasso, saha ja harmonikka, tyylejä reggaesta valssiin. Kotimaisista ammattimuusikoista koostuva Hääppöset-orkesteri tekee iloista lastenmusiikkia, johon se yhdistää vuorovaikutuksellista improvisaatioteatteria. Lavalla-dvd sisältää konserttitallenteen lisäksi Hääppöset-tv:n, Sahalaulu-musiikkivideon sekä kuvagallerian. Dvd on saatavilla hyvin varustetuista musiikkiliikkeistä. Lisätiedot: netti Lasten suusta kuuluu totuus? Viivi totesi, että kait se isi tosta aikuistuu. Vai saatko sä äiti siitä kans lapsilisää? Tämä 6-vuotiaan Viivin ja monien muiden lasten tokaisut löytyvät Suomen Lelutalon ylläpitämältä Lasten suusta sivustolta. Sivustolla voi lukea ja sinne voi lähettää lasten suusta kuultuja hauskoja juttuja ja elämänviisauksia osoitteessa Supervoimia Itämeren pelastamiseksi Itämeri on saastunut, ja 11-vuotiaan Emilian tehtävänä on pelastaa sieltä edes silakat. Avuksi hän saa taianomaisen Supermarsun antamia supervoimia. Paula Norosen Supermarsu-kirjoista Susanna Haaviston dramatisoima, laulujen kuljettama esitys kertoo vakavista eettisistä asioista absurdin huumorin keinoin. Supermarsu pelastaa Itämeren silakat -näytelmää esitetään helsinkiläisessä Musiikkiteatteri Kapsäkissä Lasten design-helsinki Miltä näyttää designpääkaupunkimme lasten näkökulmasta? Annantalon Keltainen kaupunki -näyttely vie Helsingin elämään lastenkirjakuvituksen tyyliin Lisäksi Aino Havukaisen ja kirjahahmot seikkailevat pääkaupungissa Tatun ja Patun Helsinki -näyttelyssä Samoihin aikoihin Helsingin kaduille vie myös Karkausyön ratikkamatka -näyttely. Annantalon pihalle avautuvaan Keidasnäyttelyyn arkkitehtuurityöpajojen lapset suunnittelevat elävän olohuoneen esillä olevassa Keitaassa saavat myös muut kaupunkilaiset esittää ehdotuksiaan pihan elävöittämiseksi. Lisätiedot: 36 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/

20 MARIANNE SAINE KUVAT MATTI MATIKAINEN Lennätä, peuhaa, temppuile paljon. Kun seuraa tilannetta tarkemmin, huomaa, että ehkä vain kaksi kolme lasta ovat vilkkaansorttisia, toiset kolme istuvat liki paikoillaan ja loput ovat siltä väliltä, Korhonen kuvaa. Paljon paikallaan olevaa lasta on syytä innostaa liikkumaan. Riittävän ravinnon ja levon lisäksi lapsen fyysisiin perustarpeisiin kuuluu liikunta. Leikkipuistossakin temperamenttierot näkyvät. Yleensä muksut tykkäävät puistojen kiipeilytelineistä ja liukumäestä, mutta joitakin lapsia korkeat paikat ja kova vauhti pelottavat. Sitä on syytä kunnioittaa ja edetä kiipeilyssä hitaasti ja kehua onnistumisesta. Liikuntavinkkejä vauvalle ja taaperolle Nosta vauva sitteristä välillä lattialle, loruile, laula, ja houkuta liikkeelle. Tarkista kodin turvallisuus, kun lapsi oppii kävelemään. Vaaranpaikat estävät liikkumista. Älä varoittele ja suojaa lasta liikaa. Pikkukolhut kuuluvat elämään. Järjestä reipasta liikuntaa yhtä pitkäksi aikaa kun telkkaria on katsottu. Nosta lapsi rattaista tai pulkasta välillä omille jaloilleen. Vaihda arjen automatka joskus julkisiin liikennevälineisiin tai kävelyyn. Etsi lähiseudun vauva- ja vesijumpat, perheliikuntapaikat ja sisäliikuntahallit. T ietoteknisten laitteiden nopea kasvu on aiheuttanut sen, ettei lasten liikkuminen ole enää yhtä itsestään selvää kuin ennen. Liikunnan tarve ei kuitenkaan ole muuttunut, kehityspäällikkö Nina Korhonen liikuntajärjestö Nuoresta Suomesta sanoo. Lapsen halua luonnolliseen liikkumiseen voi edistää - ja estää - jo vauva- ja taaperoiässä. Alle kolmivuotias on innokas liikkuja, ellei häntä estetä ja kielletä liikaa. Vauvan ja taaperon kotiliikuntaan on monia konsteja. Terve alle kolmivuotias ei lakkaa liikkumasta, jos häntä ei varoitella liikaa tai passivoida babysitteriin tai telkkarin ääreen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia alle kolmevuotiaista ei ole lainkaan käyttänyt tietokonetta, televisiota tai dvd:tä. Koska television ja tietokoneen ääressä vietetty aika vähentää liikkumista, vanhempien pitäisi aktiivisesti tarkkailla lapsen televisionkatselua ja tietokoneen käyttöä. Nyrkkisääntönä voisi toimia se, että lapsen aktiivinen liikuntahetki kestää saman ajan kuin katsottu tv-ohjelma. Pieni lapsi liikkuu luonnostaan. Aikuisen pitää mahdollistaa liikkuminen, Korhonen kiteyttää. Toinen juoksee, toinen istuskelee Lapset ovat erilaisia liikkujia. Koska riittävä liikunta on kaikille tärkeää, temperamenttierot kannattaa tiedostaa sekä kotona että päiväkodissa. Päiväkotiryhmässä voi tuntua, että kaikki touhuavat kovasti ja hulinaa on Pienet kolhut opettavat Alle kolmevuotiaiden liikunnan lähtökohtana on oma keho ja sen hallinta. Lattialla ryömiminen, portaissa konttaaminen, keinuminen, alamäkeen pyöriminen ja kiveltä hyppääminen antavat lapselle tietoa siitä, kuinka painovoima vaikuttaa ja kuinka kehon osat liikkuvat ja toimivat yhdessä. Älä juokse, ettet kaadu, älä kiipeä, jotta et putoa, ovat vääriä viestejä pikkulapselle, Korhonen sanoo. Turvallisuus on toki tärkeää, mutta sen ylikorostaminen ohjaa lapset leikkimään vähemmän liikunnallisesti. Pienet kolhut ovat hyväksi lapselle. Kun lapsi oppii hallitsemaan kehoaan, hän oppii myös varomaan vaaranpaikkoja. Kun lapsi kupsahtaa, tulee mustelma tai vaikka polveen laastarin tarvetta, hän oppii aina vähän lisää. On tutkittu asia, että hyvät motoriset perustaidot vähentävät lasten tapaturmia, Korhonen kertoo. Kaikki lapset kiipeilevät, ja he tekevät sitä myös silloin, kun vanhempi kääntää selkänsä. Kiipeämään kannattaa opetella vanhemman kanssa, ja myös turvallista alastuloa. Se on vaikeampaa kuin kiipeäminen. Kiipeämisen kieltäminen kokonaan tekee hallaa lapsen liikkumistaidoille. Esimerkiksi taitoa ajaa polkupyörällä ilman apupyöriä ei opi, jos lapsi ei ole päässyt harjoittelemaan liikkumista ja tasapainoilua monipuolisesti ennen pyöräilyikää. Leikki arjen askareista Vauvojen ja pikkutaaperoiden tärkeimmät liikuntapaikat ovat oma koti ja piha. Yksi kaksivuotias liikkuu tiiviisti aikuisen kanssa. Keinoja edistää pikkulapsen arkiliikuntaa on monia. Babysitterit ovat mainioita vauvanhoidon apuvälineitä. Vauva kannattaa kuitenkin nostaa välillä lattialle liikkumaan ja mennä huovalle mukaan seurustelemaan. Leluja voi sirotella pois ryömimisikäisen vauvan ulottuvilta, jotta hän innostuu niitä tavoittelemaan. Taaperon reipas liikunta voi muodostua pienistä pätkistä, vaikka kymmenen minuuttia silloin tällöin. Lennätä pientä lentokoneena, peuhaa, temppuile ja leiki lapsen keholla pullanleivontaa, Nina Korhonen vinkkaa. Ihan pienillä arjen haasteena on talvikausi, kun on paljon lunta ja päällä paksut toppavaatteet. Silloin liikutaan enemmän sisällä. Aina ei voi olla pulkkamäessä. Jos lähellä on sisäliikuntahalli, sinnekin voi talvipakkasella piipahtaa. Kotona parivuotiaan voi jo ottaa mukaan arjen askareisiin. Pihatyöt, marjastus ja siivous yhdessä ovat myös perheliikuntaa. Niistä saa usein leikin, jossa liikunta tulee ohessa, Korhonen sanoo. Harva tekee pihalle temppuratoja, mutta ulkona voi leikkiä piilosta, seuraa johtajaa, mailapelejä tai hippaa. Asenne on tärkeämpää kuin temppuradat. Liikkumisen pitäisi olla iloista, ei hampaat irvessä suorittamista. Ylös pulkasta ja rattaista Entä saako teillä pomppia sohvalla? Oman kodin sääntöjä voi pohtia liikunnan näkökulmasta. Jos sohvalla ei saa pomppia, voi miettiä, mikä muu liikkuminen sopii. Sanomalehdestä voi rullata mailan ja pelata pehmeällä pallolla eteisessä sählyä. Taapero voi kontata maton reunoja tai raitoja. Tai rullataan matto kokonaan ja tasapainoillaan sen päällä, Korhonen vihjaa. Pulkkamäessä pientä ei kannata totuttaa istumaan pulkassa, kun mennään mäkeä ylös. Päiväkoti- ja kauppareissuilla lapsen voi nostaa välillä rattaista, vaikka keli olisi vähän kurja. Autoiluunkin voi miettiä vaihtoehtoja. Julkisia liikennevälineitä käytettäessä tulee pysäkille kävelystä jo vähän liikkumista ja raitista ilmaa. Autoiluun ei tarvitse suhtautua niin tai näin vaan sekä että. Miten olisi kävellen keskiviikkoisin kauppaan tai päiväkotiin? Mukaan voisi hämäräaikana ottaa vielä taskulampun. Silloin kävelystä tulee seikkailu, Korhonen ehdottaa. Lähteinä myös MLL, Suomen Sydänliitto: Vauva ja Pikkulapsi -ohjekirjaset, Nuori Suomi: Manifesti lasten ja nuorten liikkumisesta 38 Lapsemme 1/2012 Lapsemme 1/

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot