Liittoumakorkeakoulut -seminaari Laurea Tikkurila. Sivistyspoliittinen puheenvuoro

Transkriptio

1 Liittoumakorkeakoulut -seminaari Laurea Tikkurila Sivistyspoliittinen puheenvuoro Raija Vahasalo Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Arvoisat korkeakoulujen edustajat ja seminaariosallistujat, Ladies and Gentlemen, It is a great pleasure to be able to take part on this seminar and to share some ideas and overview of the current situation on the field of education. I am also happy that we have honorable guests to tell us their view on how to succeed even better in the future. As for being the Chairman of the Education and Culture Committee in the Parliament of Finland, education in all aspects is such an important and dear topic to me. Koulutusjärjestelmämme on viime vuodet nauttinut ylistävistä arvioista. Olemme saaneet runsaasti näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa. Olemme vastaanottaneet lukuisia kansainvälisiä delegaatioita, jotka ovat kiinnostuneet Suomen menestysreseptistä. Koulutusjärjestelmämme perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon ja ajatukseen elinikäisestä oppimisesta,. Meillä koulutus ei ole sidottu varallisuuteen tai asuinalueeseen. Ydinajatus on tarjota jokaiselle mahdollisuus kehittyä ja kasvaa täyteen mittaansa, järjestelmän kaikilla tasoilla. Se on kova haaste, mutta olemme onnistuneet suhteellisen hyvin. Suomen korkeakoulujärjestelmän muodostavat yliopistot sekä ammattikorkeakoulut. Maamme 16 tiedeyliopistoa keskittyvät ensisijaisesti teoreettisen tiedon tuottamiseen ja akateemiseen tutkimukseen. Ammattikorkeakoulut, joita on 25, sijaitsevat yliopistoja laajemmalla alueella. Ne puolestaan tarjoavat työelämälähtöistä käytännöllisempää koulutusta ja siihen liittyvää soveltavaa tutkimusta. Korkeakoulujärjestelmämme palvelee sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan tarpeita. Tarvitsemme sekä akateemista että työelämälähtöistä osaamista. Tarvitsemme sekä teoreettispainotteista että käytännöllisempää, alueellista vaikuttavuutta painottavaa osaamista. Molempia tarvitaan. Molempien omia vahvuuksia on edelleen parannettava. Molemmat täydentävät toisiaan. On tärkeää ja hyödyllistä, että tutkinnot pidetään erillään. Hyvät kuulijat, Koulutusjärjestelmämme kaikkia rakenteita on säännöllisesti trimmattava. Aika muuttuu, ympäristö muuttuu ja me muutumme. Suuret megatrendit kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu, globalisaatio,

2 tiedon luonteen muutokset, teknologiamuutokset ja muutokset sosiaalisessa rakenteissa tuovat uusia haasteita myös koulutuksen kehittäjille. Meidän on oltava varmoja, että järjestelmämme tuottaa tulevaisuudessakin korkeatasoista koulutusta. Meidän on oltava hyviä jokaisella koulutusasteella, maamme jokaisella alueella ja jokaisella alalla. Kauas katsovan kehittämisen ohella meiltä vaaditaan ketteryyttä ja rohkeutta viedä läpi nopeita uudistuksia. Se on meille suuri haaste. Maailma muuttuu nopeasti. Koulutuksen tarpeet muuttuvat sen myötä. On hyvä muistaa historiasta yhteiskuntarakenteiden kehitystä. Esimerkiksi maatalousyhteiskunta työllisti ihmisiä noin 2500 vuotta. Teollisuusyhteiskunnan kulta-aika kesti noin 250 vuotta ja tietoyhteiskunta 25 vuotta. Tästä voisi päätellä, että seuraava menestysmalli kestää 2,5 vuotta. Teknologian kehityksessä on tapahtunut samaa. Lankapuhelimen käyttöönotto enemmistöön kotitalouksista kesti 56 vuotta. Kännyköihin siirtymiseen meni 14 vuotta. Pari vuotta sitten juuri kukaan ei tiennyt mitään Facebookista. Nykyään sitä käytetään enemmän kuin sähköpostia. Kuitenkin muutoksessa ja kehittämistyössä kyse ei ole muutoksesta muutoksen vuoksi. On osattava ja muistettava säilyttää hyväksi koettu ja arvokas, ettei lapsi mene pesuveden mukana. Koulutuksessa on aina kysymys myös lasten, nuorten ja aikuistenkin persoonallisuuden kasvusta ja kehittymisestä. Siihen on jätettävä sijansa ja aikansa. Viime vaalikaudella teimme suuren yliopistolakien uudistuksen. Tällä kaudella on ammattikorkeakoulujen vuoro. Se vaatii mm. sitä, että ammattikorkeakoulut tekevät enemmän yhteistyötä keskenään. Yhdessä olemme vahvempia. Olemme silloin vahvoja ja vahvoilla, kun tiedämme tekevämme laadukasta ja vaikuttavaa opetus- ja koulutustyötä. Olemme silloin vahvoja, kun me tiedämme opiskelijoidemme työllistyvän hyvin ja saavan hyvät valmiudet ammattiinsa. Olemme vahvoja, kun meillä on työhönsä sitoutuvat ja koko ajan itseään kehittävät pätevät opettajat. Silloin alue ja koko maa menestyy ja voi hyvin. Liittoumakorkeakoulut ovat esimerkillisellä tavalla oivaltaneet ajan haasteet. Liittoumakorkeakoulut ovat oma-aloitteisesti lähteneet panostamaan laatuun ja vaikuttavuuteen, kaiken tasoista yhteistyötä tiivistämällä. Pienessä maassa ja pienenä maana maailmassa voimme menestyä ainoastaan rajat ylittävän, yhteistyöhön perustuvan strategian avulla. On hyvä rakentaa uusia toimintamalleja ja tehdä työnjakoa koulutustehtävissä ammattikorkeakoulujen kesken. Silloin mahdollistetaan osaamisen syventämistä ja voimavarat voidaan kohdentaa tehokkaammin. Kun päällekkäisyyksiä poistetaan, voivat ammattikorkeakoulut profiloitua paremmin. On parempi olla loistava joissakin asioissa ja joillakin aloilla kuin tyydyttävä kaikilla. Tästä hyötyvät kaikki. Opiskelijoille tulee mahdollisuus hankkia todellista huippuosaamista. Alueet saavat osaavampaa työvoimaa työmarkkinoille. Omistajien kannalta esimerkiksi erilaisten hanketoimintojen vaikuttavuus paranee ja sitä kautta mm. rahoituksen saaminen on helpompaa. Maan hallituksen tavoitteeksi on asetettu vahvistaa ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua ja tehokkuutta. Siihen pääsemme uudistamalla ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Ongelmina on nähty mm. ammattikorkeakouluverkon hajanaisuus ja sirpaleisuus ja koulutuksen liikatarjonta. Uudistuksen tulee tukea ammattikorkeakoulujen perustehtävää: työelämälähtöistä koulutusta ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Tavoitteenamme on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen.

3 Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan vuoden 2014 alusta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeaa siirtymistä työelämään, hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Perusrahoituksen siirto kokonaisuudessaan kunnilta valtiolle lykkääntyy hieman. Samoin oikeushenkilömuutokset. Ne arvioidaan valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Erinomaista on, että ammattikorkeakoulujen rahoitus turvataan vuosittain vähintään kustannustason muutosta vastaavalla tavalla. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimiluvat päätetään valtioneuvoston asetuksessa, jossa säädetään koulutustehtävistä ja vastuista. Niiden valmistelutyö alkaa nyt keväällä. Asetuksessa säädetään, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi eri koulutusaloilla antaa. Myös ammattikorkeakoulujen ja ministeriön välinen kanssakäyminen tulee entistä strategisemmaksi. Yhteisesti sovitaan kunkin korkeakoulun strategiset, määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja voimavarat. Neuvottelut käydään syksyllä. Tulevaisuudessa koulutustarjontaa voidaan suunnata paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Ammattikorkeakoulujen yhteyttä alueensa kehittämiseen ja työelämään ei voi liiaksi korostaa. Yhteistyötä tiivistetään ja yleisen johtamisen edellytyksiä vahvistetaan. Tämä tulee näkymään mm. siinä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakouluja lisäämään työ- ja elinkeinoelämän edustajia keskeisissä hallintoelimissään. Ammattikorkeakoulujen tulee myös panostaa entistä aktiivisemmin yhteistyöprojekteihin alueen pk-yritysten kanssa. Tehokas ja kilpailukykyinen innovaatioympäristö parantaa kansantalouden tuottavuutta. Teknologia-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla eli niin kutsulla TKI-toiminnalla vahvistetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Näin varmistetaan, että edellytykset uuden liiketoiminnan syntymiselle ja yritysten kasvulle ovat mahdollisimman hyvät. Tämän mukaisestai ammattikorkeakoulujen tulee luoda nykyistä suunnitelmallisempaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa. TKI- työ olisi huomioitava myös opetushenkilöstön toimenkuvissa. Opetus ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille (Kesu) ehdotetaan AMK-koulutuksen aloituspaikkojen supistamista. Supistukset olisivat yhteensä 2200 aloituspaikkaa vuonna Koulutuspaikkojen vähentämisellä halutaan turvata se, että eri aloilta valmistuvat opiskelijat voivat saada myös töitä. Koulutustarjontaa vähennetään sieltä, missä on ollut ylitarjontaa. Vähennystä on kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Tarjontaa vastaavasti lisätään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Vaikka meillä on hyviä ja monipuolisia arviointikeinoja ennakoida tulevaa työvoimatarvetta, viisautta varmasti on se, ettei koulutuspaikoissa tehdä kovin suuria ja nopeita heittoja suuntaan tai toiseen. Suurista heitoista on ollut huonoja kokemuksia historian aikana. Uskon, että kultainen keskitie on paras vaihtoehto. Tärkeä päivämäärä on 17. helmikuuta. Siihen mennessä ammattikorkeakoulujen tulee antaa oma mielipiteensä esitettyihin supistuksiin. Vastausten perusteella opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan päätös koulutuspaikoista. Päätös on tarkoitus julkistaa pääsiäiseen 2012 mennessä. Hyvät kuulijat, Ladies and Gentlemen,

4 The demographic structure of the Finnish population forces us to re-consider possibilities on how to finance our welfare system. One way to help it is to extend working careers. Some key means to are to make starting of studies, executing the studies and transition from studies to work faster. Suomessa toisen asteen jälkeiseen koulutukseen siirrytään verrattain myöhään. Opiskeluajat venyvät yli tavoiteaikojen sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Tällä hetkellä suomalaisista vuotiaista nuorista yli 40 prosenttia on koulutuksessa. Se on OECD:n korkein osuus; (OECD:n keskiarvo on 25 prosenttia). Alle 40 prosenttia ylioppilastutkinnon suorittaneista saa opiskelupaikan heti valkolakin saatuaan. Ammattikorkeakouluissa aloittavista opiskelijoista vain viidennes on uusia ylioppilaita. Mediaanialoittamisikä on nuorten koulutuksen osalta 21 vuotta. Viidennes aloittavista on 26-vuotiaita tai vanhempia. Viivästynyt opintojen aloittaminen vaikuttaa koko elämänkaareen. Kun aloitamme opinnot myöhään, siirrymme työelämään myöhään. Myös perheen perustamisen viivästyy. Tutkimusten mukaan opiskelijat, joiden opinnot venyvät, masentuvat muita helpommin. Silloin riski opintojen keskeytymisestä kokonaan kasvaa. Ammattikorkeakouluista valmistutaan 25-vuotiaina (mediaani) ja keskimääräinen opiskeluaika on noin 4,9 vuotta,(vertailun vuoksi OECD 4,1 v). Opintonsa aloittaneista 28 prosenttia ei valmistu lainkaan. Viiden vuoden opintojen läpäisyaste ammattikorkeakouluissa on 60 prosenttia. Seitsemän vuoden jälkeen vastaava luku on 73 prosenttia. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tarkoituksena on mahdollistaa nopeampi korkeakoulutukseen pääsy. Uudistuksella parannetaan ensimmäistä kertaa opiskelemaan hakevien asemaa. Mahdollisuus opintoalan vaihtoon kuitenkin turvataan erillisten haku- ja valintaväylien kautta. Yhteiskunnallisten vaikutusten lisäksi nopea tutkinnon suorittaminen on kannattavaa myös yksilön näkökulmasta Nopea valmistuminen ennustaa parempaa menestystä työelämässä.. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnatussa KYKY -hankkeessa on nostettu esille erityisesti opiskelijoiden omien voimavarojen, opiskelutaitojen, opinto-ohjauksen ja opintoympäristön merkitys. Yhteisöllisyyden ja ryhmämuotoisuuden korostaminen ehkäisee opintojen keskeyttämistä. AMK-opinnoissa ryhmämuotoisuus on yliopistoja vahvemmalla pohjalla. Sitä tulisi kehittää edelleen muissakin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakouluopettajien pedagoginen pätevyys on pääsääntöisesti moitteettomalla tasolla ja tällä hetkellä korkeampaa kuin tiedekorkeakouluissa. Opinto-ohjauksella voidaan myös ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja vaikuttaa muun muassa opiskelukykyyn. Ammattikorkeakoulujen pitää tehdä yhteistyötä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Sillä tavalla ammattikorkeakoulut saisivat motivoituneita opiskelijoita ja valmistuminen nopeutuisi, samoin opiskeluun pääsy. Arvoisat kuulijat, Ladies and Gentlemen, The welfare of Finnish society is built on education, culture and knowledge. All children are guaranteed opportunities for study and self-development according to their abilities, irrespective of

5 their place of residence, language or financial status. All pupils are entitled to competent and highquality education and guidance and to a safe learning environment and well-being. The flexible education system and basic educational security make for equity and consistency in results. Koulutus on yksi yksilön ja yhteiskunnan tärkeimmistä menestystekijöistä. Ainutlaatuinen järjestelmämme on sekä inhimillisestä näkökulmasta että yhteiskunnallisti todella arvokas. Meidän on varmistettava, että myös tulevaisuudessa koulutusjärjestelmämme kaikilla tasoilla on asianmukaiset toimintaedellytykset. Koulutusta kehittäessämme pääpainotuksena tulee aina olla laadun ja vaikuttavuuden lisääminen. In conclusion I would like to quote a fresh comment from president Barack Obama at a high profile dinner: "Every person in this chamber can point to a teacher who changed their lives... Teachers matter" Opettajilla ja koulutuksella on merkitys. Erityisen suuri merkitys niillä on Suomessa. Haluamme pitää kiinni siitä, että jokaisen suomalaisen elämässä on opettajia, jotka pystyvät nostamaan ihmisten elämän uudelle tasolle. Nämä opettajat tarvitaan niin päiväkodeissa, kouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakouluissa. Näille opettajille tarvitaan työympäristö, joka mahdollistaa jokapäiväiset ihmeet. Tähän me olemme pystyneet ja tästä pidämme huolen myös tulevaisuudessa.