Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin"

Transkriptio

1 Teksti: PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, MARY O SULLIVAN Osaavaa opettajuus rakentuu laadukkaalla koulutuksella Koulutuksessa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia opettajankouluttajille. Laadukkaalla liikunnanopettajankoulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että opettajat kehittyvät hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotka pystyvät fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen. Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin vaikuttavia muutoksia ovat muun muassa yhä heterogeenisemmat oppilasryhmät, teknologian mukanaan tuomat muutokset kommunikoinnissa ja tietojen saatavuudessa sekä fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja liikkumattomuuden lisääntyminen. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen aiheuttaa suuria haasteita muun muassa terveydenhuoltojärjestelmälle ja liikunnanopettajien ammattikunnalle. Koulutus kiinnostaa PISA puhuttaa Nämä sekä muut yhteiskunnalliset muutokset ovat saaneet koulutuspoliitikot ja päätöksentekijät kiinnostumaan yhä enemmän koulutuksesta. Viime vuosina on esimerkiksi järjestetty kansainvälisiä tapaamisia, joissa keskeiset asiantuntijat eri maista ovat tarkastelleet laadukasta opetusta. PISA-tutkimuksella, jossa tutkitaan 15-vuotiaiden koulusaavutuksia matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä, on ollut keskeinen vaikutus koulutusta koskevaan päätöksentekoon paitsi kansallisella tasolla niin myös globaalisti. PISAn keskeinen tutkimuskysymys on, mikä on osaamisen taso eri maissa ja kuinka tasaisesti osaaminen jakautuu oppilaiden, koulujen ja koulujärjestelmien eri osien kesken (Välijärvi 2010.) Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja siitä lähtien Suomi on menestynyt hyvin PI- SA-tutkimuksissa. Monessa muussa Euroopan maassa tilanne PISA-tulosten valossa ei ole ollut läheskään yhtä hyvä. Liikunnan opettajankoulutusmallit kriittistä arviointitietoa tarvitaan Eri tahoilla tehdyt selvitykset ja tutkimukset (European Comission 2013a, 2013b; European Council 2009; Hanushek 2011; OECD 2005) ovat vahvistaneet mielipidettä siitä, että pyrittäessä edistämään lasten ja nuorten oppimista, avainasemassa ovat päte vät ja ammattitaitoiset opettajat. Euroopan Unionissa onkin haluttu kiinnittää erityisesti huomiota laadukkaaseen opettajankoulutukseen ja opettajankouluttajiin (Livingstone 2014). Opettajankoulutus määritellään laajasti koostuen kolmesta eri vaiheesta, jotka ovat peruskoulutus, uusien opettajien työhöntulo-ohjaus niin sanotun induktiovaiheen Opettajankouluttajat ovat olleet pitkään niin sanottu piilossa oleva ammattikunta. Kuva: ANTERO AALTONEN 10 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

2 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

3 koulutus sekä täydennyskoulutus. Euroopan komissio (2010) on julkaissut esimerkiksi selvityksen eri maissa toteu tettavasta uusien opettajien induktiovaiheen koulutuksesta. Monissa Euroopan maissa tällainen ohjelma on olemassa, tosin Suomessa virallista järjestelmää työhöntulo-ohjauksen järjestämiseksi ei vielä ole. Euroopan komissio tunnistaa sen, että opettajankouluttajat ovat keskeisiä toimijoita, kun tavoitteena on säilyttää ja parantaa opettajien ammattitaitoa, jolla puolestaan on merkittävä vaikutus kouluissa toteutettavaan opetukseen ja oppimiseen. Opettajankouluttajat ovat kuitenkin olleet pitkään niin sanottu piilossa oleva ammattikunta (hidden profession) (Livingston 2014, Murray 2008). Euroopan komissio (2013a) nosti äskettäin esille opettajakouluttajien merkityksen ja halusi selvittää, minkälaista pätevyyttä edellytetään yliopistoissa ja kentällä toimivilta opettajankouluttajilta eri maissa. Vaikka opettajankoulutuksen tärkeys tiedostetaan, opettajankoulutukseen ja opettajakouluttajiin kohdistuvaa tutkimusta on tehty vähän. Tarkasteltaessa tilannetta liikunnan opettajakoulutuksen näkökulmasta, voidaan todeta, että liikunnan opettajankoulutusmallien sisällöistä puuttuu kriittistä arviointitietoa. Siitä, mistä laadukas liikunnanopettajakoulutus koostuu, tarvitaankin lisää tutkimustietoa. Koululiikunta tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret, joten liikuntatunneilla ja koulun liikunnalla on suuri merkitys liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan edistäjänä, erityisesti vähän liikkuvien ja syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden kohdalla. Kouluissa liikunnanopettajat ovat tärkeimpiä henkilöitä, jotka vastaavat siitä, että oppilaat oppivat liikuntataitoja, ymmärtävät liikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnille ja omaksuvat myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan. Laadukkaalla liikunnanopettajankoulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että opettajat kehittyvät hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotka pystyvät fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen. Suomalainen malli yhdistää teorian ja käytännön Kansainvälisissä vertailuissa suomalaista yliopistotasoista opettajankoulutusta on kiitelty laadukkaaksi. Erityistä on suomalaiseen koulutukseen liittyvä tutkimusorientoituneisuus (Jakku-Sihvonen 2006; Niemi & Nevgi 2014, Palomäki 2009), jota tavoitellaan muissakin maissa. Hyvä menestys koulutuksen arviointitutkimuksissa vahvistaa sitä, että opettajien vahvaan peruskoulutukseen kannattaa jatkossakin panostaa. (Niemi 2005; OECD 2011; Sahlberg 2011; Simola 2005; Välijärvi ym ) Myös suomalainen liikunnanopettajankoulutusmalli on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, sillä se poikkeaa muissa maissa toteutettavista koulutusmalleista (Pühse & Gerber 2005). Liikunnan aineenopettajakoulutuksessa opiskelijat valitaan suoraan opettajankoulutukseen, joten opettajuuteen kehittymistä tuetaan jo ainelaitoksella heti opintojen alusta lähtien. Liikunnanopettajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa oman alansa hyvin hallitsevia, pedagogisesti taitavia, kasvatusvastuunsa tuntevia, yhteistyöhön kykeneviä ja omasta ammatti taidostaan huolehtivia yhteiskunnallisesti valveutuneita opettajia. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että opettajaopiskelijat tiedostavat omat kehittämistarpeensa. Koulutuksessa on pyritty teorian ja käytännön yhteen liittämiseen ja edistämään erilaisten opetus-oppimiskokemusten syvällistä reflektointia (Korthagen 2008). Koulutuksessa on haluttu myös kartuttaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata muuttuva opetus-oppimisympäristö ja liikuntakulttuuri. Tavoitteena on tarjota tuleville liikunnanopettajille valmiuksia perehtyä uuteen tutkimustietoon ja soveltaa sitä omassa työssään, kykyä arvioida kriittisesti omia toimintatapojaan sekä kehittää opetustaan, oppimisympäristöjä ja koulua yhteistyössä muiden opettajien ja toimijoiden kanssa. Koulutuksessa otetaan huomioon ihmisen elämän kulku varhaislapsuudesta vanhuuteen. (Liikuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja 2008; VOKKE 2006.) Suomalaisella opettajankoulutukseen kohdistuvalla liikuntapedagogisella tutkimuksella on pitkät perinteet, vaikkakin aiheeseen liittyvät liikuntapedagogiset väitöstutkimukset ovat harvalukuisia. AIESEP näin rakentuu hyvä opetus ja opettajakoulutus Kansainvälisillä foorumeilla on jo pitkään painotettu koululiikunnan merkitystä lasten ja nuorten liikunnan edistäjänä (esimerkiksi World Summit on Physical Education 1999; Hardman & Marshall 2009; Declaration of Berlin 2013). Kuitenkin vähäisemmälle huomiolle on jäänyt se, mistä muodostuu tasokas liikunnanopetus ja mitä pitäisi ottaa huomioon liikunnanopettajakoulutuksessa, jotta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toimivat opettajat kykeni- AIESEP peräänkuuluttaa lisää tutkimustietoa liikunnanopettajakoulutuksesta ja opettajankouluttajista. Millaisilla hyvillä käytännöillä edistetään liikunnanopettajuuden kehittymistä koulutuksen aikana? 12 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

4 Varhaiskasvatukseen kaivataan määrittelyä siitä, mikä on kullekin ikätasolle tarkoituksenmukaista leikkiä ja liikuntaa. sivät tarjoamaan oppilailleen laadukasta liikunnanopetusta. Nämä kysymykset olivat keskiössä, kun Kansainvälinen liikuntakasvattajien maailmanjärjestö AIESEPin (The International Association of Physical Education in Higher Education) järjesti syksyllä 2013 Jyväskylän yliopistossa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen, luokanopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden tutkijaseminaariin. AIESEPin tavoitteena on edistää liikuntakasvatuksen tutkimusta ja tutkijoiden välistä yhteistyötä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa koululiikuntaan, liikunnanopetukseen, opettajankoulutukseen ja valmennukseen liittyvät kysymykset. Liikunnanopettajankoulutuksen tutkijat 11 eri maasta kokoontuivat pohtimaan sitä, mitä tarkoitetaan laadukkaalla liikunnanopetuksella ja opettajankoulutuksella. Mielenkiinnon kohteena olivat kehittämistarpeet, joita koettiin olevan paitsi aineenopettajien niin myös varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutuksessa. Opettajankouluttajien ammatillinen pätevyys sekä opettajankoulutukseen kohdistuvat haasteet olivat keskusteluiden kohteena. Seminaarin pohjalta laadittiin liikunnanopettajankoulutusta käsittelevä julkilausuma, jossa käsitteellä liikunnanopettajankoulutus tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, jotka vastaavat liikuntaa opettavien opettajien kouluttamisesta (esimerkiksi Suomessa yliopistoissa toteutettava varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutus). Englanninkielinen julkilausuma on luettavissa AIESEPin nettisivuilta: (www.aieseip.ulg.ac.be/pages/statementspete.php). Seuraavassa on kooste julkilausumaan sisältyvistä keskeisistä asioista. AIESEPin mukaan laadukas liikunnanopetus tarkoittaa opetusta, jossa tuetaan lasten ja nuorten fyysistä, sosiaalis-affektiivista ja kognitiivista kehittymistä myönteisten yksilöllisten ja yhteisöllisten kokemusten kautta. Laadukas liikunnanopetus tarjoaa oppilaille tietoja, taitoja sekä myönteisiä liikuntakokemuksia, joiden avulla heistä kasvaa vastuullisia liikunnanharrastajia. Liikunnalla ja terveyskasvatuksella on yhteisiä tavoitteita ja liikunnanopettajien odotetaan yhä enemmän kantavan vastuuta oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistämisestä. Koululiikunnan tulisi muiden liikunnan tavoitteiden lisäksi vastata terveyden edistämisen tavoitteisiin, kuitenkin muistaen, että liikunnan päätavoite on liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Koululiikunnan tulisi olla tarkoituksenmukaista, tuottaa myönteisiä kokemuksia, heijastaa nuorten liikuntakulttuuria samalla edistäen heidän emotionaalista, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointiaan. Opettajankoulutuksessa liikunnanopettajuuden kehittyminen on elinikäinen prosessi käynnistyen opintojen alussa ja ulottuen opiskeluaikaan sekä työelämässä tapahtuvaan kehittymiseen asti. Valmistuneet opettajat hallitsevat hyvin oman oppiaineensa, ovat pedagogisesti ja didaktisesti päteviä ja ammattitaidostaan huolehtivia siten, että he kykenevät suunnittelemaan ja toteuttamaan kaikille oppilaille laadukasta liikunnanopetusta. Opettajien tulisi olla eettisiä, toisistaan välittäviä, kykeneviä reflektoimaan omaa toimintaansa ja omaavan hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. He ovat kiinnostuneita oppilaistaan sekä pyrkivät toiminnallaan kaikin tavoin edistämään laadukasta koululiikuntaa. Luokanopettajat vastaavat lasten liikunnanopetuksesta ikäkautena, joka on otollisinta motoristen perustaitojen oppimisen aikaa. On tärkeää, että kaikki luokanopettajiksi opiskelijat suorittavat riittävästi läpi koulutuksen järjestettäviä liikunnanopintoja. Liikunnan opintoihin pitäisi sisältyä riittävästi opetusharjoittelua. Opiskelussa tulisi perehtyä myös liikunnan ja muiden oppiaineiden integrointiin. Liikunnan opintojen kautta tulevat luokanopettajat voivat oppia ymmärtämään, miten tärkeä rooli motivoituneella ja innostuneella opettajalla on alakoululaisten liikunnan edistäjänä. Varhaiskasvatuksessa toimivien opettajien tulisi tarjota huolellisesti suunniteltuja, kullekin ikäkaudelle sopivia liikuntatuokioita. Opettajan erityisenä haasteena on kyetä suunnittelemaan laadukkaita liikuntatilanteita, joita toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä. Varhaiskasvatukseen kaivataan määrittelyä siitä, mikä on kullekin ikätasolle tarkoituksenmukaista leikkiä ja liikuntaa. Lisäksi tulisi määritellä ne valmiudet, jotka opettajien tulisi omata kyetäkseen opettamaan liikuntaa. Tutkimustietoa koulutuksen hyvistä käytännöistä Opettajankouluttajilla on ratkottavinaan useita koulutukseen kohdistuvia haasteita. Opettajankouluttajat vaikuttavat tulevien liikunnanopettajien asenteisiin, taitoihin ja valmiuksiin toteuttaa laadukasta liikunnanopetusta. Opettajankouluttajien välityksellä opiskelijat voisivat omaksua erilaisia opettamisen malleja. Opettajankoulutuksen keskiössä tulee olla harjoittelukokemukset, joita toteutetaan erilaisten oppilasryhmien kanssa kouluissa ja vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Opettajankouluttajien pitäisi itse olla pedagogisesti päteviä sekä kiinnostuneita opettajaopiskelijoiden oppimisesta ja kouluelämässä tapahtuvista muutoksista. Heidän tulisi tehdä yhteistyötä kollegojen, koulumaailman ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi opettajankouluttajien tulisi omaksua elinikäisen oppimisen periaate. Koulutuksessa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia opettajankouluttajille, LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

5 joihin vastaaminen edellyttää tietojen ja taitojen jatkuvaa kehittämistä, esimerkiksi tietoa siitä, miten uutta teknologiaa voi hyödyntää liikunnanopetuksessa AIESEP peräänkuuluttaa lisää ajankohtaista ja laadukasta tutkimustietoa, joka kohdistuu liikunnanopettajakoulutukseen ja opettajankouluttajiin. Tutkimustietoa kaivataan siitä, millaisilla hyvillä käytännöillä edistetään liikunnanopettajuuden kehittymistä koulutuksen aikana. Lisäksi tarvitaan enemmän tutkimustietoa opettajaopiskelijoiden arvoista sekä käsityksistä ja niiden muuttumisesta opintojen kuluessa. Opettajankouluttajiin kohdistuvassa tutkimuksessa selvitettäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Ketkä toimivat opettajankouluttajina ja minkälaiset taidot ja valmiudet heillä on? Minkälainen arvomaailma opettajankouluttajilla on ja miten se näkyy heidän opetuksessaan? Miten opettajankouluttajat valitaan? Miten heidän työtään tuetaan? Minkälaista on olla opettajankouluttaja? Haasteena opettajankoulutuksen tutkimuksessa on tutkimusrahoituksesta käytävän kilpailun koveneminen ja tutkijakoulutuspaikkoihin kohdistetun rahoituksen väheneminen. Liikunnanopettajankouluttajien tulisikin aktiivisesti verkostoitua muiden opettajankouluttajien kanssa parantaakseen oman ammattikuntansa asemaa ja menestyäkseen paremmin kilpailtaessa sekä kansallisesta että kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: MARY O SULLIVAN, PhD Professori Limerickin yliopisto Irlanti LÄHTEET Declaration of Berlin UNESCO s 5th World Conference of Sport Ministers (MINEPS V). Viitattu European Council Council conclusions on the professional development of teachers and school leaders. Official Journal of European Union C302, 6-9. European Commission Developing coherent and system wide induction programmes for beginning teachers. Viitattu EU Commission 2013 Supporting teacher competence development for better learning outcomes. Viitattu ec.europa.eu/education/policy/school/doc/teachercomp_en.pdf European Commission 2013b. Supporting teacher educators for better learning outcomes. Viitattu education/policy/school/doc/support-teacher-educators_en.pdf Hanushek, E Valuing teachers: How much is a good teacher worth? Education Next, 11 (3). Hardman, K. & Marshall, J Second world-wide survey of school physical education. Final report. International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE). Germany: H&P Druck. Jakku-Sihvonen, R. & Niemi, H Research-based teacher education. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen, & H. Niemi (toim.) Research-based Teacher Education in Finland: Reflections of Finnish Teacher Educators. Research in Educational Studies 25. Turku: Finnish Educational Research Association, Korthagen, F Building a realistic teacher education program. Teoksessa F.A.J. Korthagen (toim.). Linking practice and theory: the pedagogy of realistic teacher education. New York, NY: Routledge, Liikuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitoksen moniste. Livingston, K Teacher Educators: hidden professionals? European Journal of Education, 49 (2) DOI: /ejed Murray, J Teacher educators induction into higher education: workbased learning in the micro communities of teacher education, European Journal of Teacher Education, 31 (2), Niemi, H Suomalalainen opettajankoulutus valmiina jo pitkään eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Teoksessa R. Jakku- Sihvonen (toim.) Uudenlaisia maistereita. Kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Keuruu: PS-kustannus Niemi, H. & Nevgi, A Research studies and active learning promoting professional competences in Finnish teacher education. Teaching and Teacher Education 43, OECD Teachers Matter: attracting, developing and retaining effective teachers. Paris: OECD. OECD Building a high-quality teaching profession: Lessons from around the world. Palomäki, S Opettajaksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 142. Pühse, U. & Gerber, M International comparison of physical education. Concepts, problems, prospects. Aachen: Meyer & Meyer. Sahlberg, P Lessons from Finland. American Educator. July Simola, H The Finnish miracle of PISA: Historical and sociological remarks on teaching and teacher education. Comparative Education, 41 (4), VOKKE Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojektin loppuraportti. Liikuntakasvatuksen jaos. Välijärvi, J PISA-koulun kehittämisen työkalu vai kasvavan taloudellisen kontrollin ilmentymä. Teoksessa R. Laukkanen (toim.) PISA, PIAAC, AHELO Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Välijärvi, J., Kupari, P, Linnakylä, P., Reinikainen, P., Sulkunen, S., Törnroos, J. & Arffman, I The Finnish success in PISA and some reasons behind it. Finland, Jyväskylä: Kirjapaino Oma. World Summit on Physical Education Proceedings by the International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE). Berlin 3 5, Germany: Verlag Karl Hofmann. Kuva: ANTERO AALTONEN 14 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

"Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen "Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen Emma Kostiainen Ulla Klemola Tommi Mäkinen SOOL seminaari 12.10.2012 Millaista vuorovaikutuksen opiskelu

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2010 2013 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 2 SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on kaikkien opettajaksi opiskelevien etujärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄ Liikuntatieteellinen koulutus alkoi Jyväskylässä

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Yleistä Vuoden 2013 toiminnan painopistealueet ovat: Edunvalvonnallisiin ja koulupoliittisiin kysymyksiin vaikuttaminen Koululiikunnan

Lisätiedot

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi. Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos skylän n yliopisto

LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi. Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos skylän n yliopisto LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Liikunnanopettajan työ 1) Liikunnanopettajan työ 2) Liikunnanopettajan kelpoisuus ja palkkaus

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET Matti Pietilä, OPH 14.5.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla EUROOPAN PARLAMENTISTA 2007 1/2: Liikunnallisesti passiivisten lasten määrä EU:ssa lisääntyy

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen kehittämisessä Avoimien yliopistojen valtakunnalliset neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston menestystekijöiden pohtiminen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Koulutuspoliittinen ohjelma V Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 20.4.2008

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot