Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin"

Transkriptio

1 Teksti: PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, MARY O SULLIVAN Osaavaa opettajuus rakentuu laadukkaalla koulutuksella Koulutuksessa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia opettajankouluttajille. Laadukkaalla liikunnanopettajankoulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että opettajat kehittyvät hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotka pystyvät fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen. Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin vaikuttavia muutoksia ovat muun muassa yhä heterogeenisemmat oppilasryhmät, teknologian mukanaan tuomat muutokset kommunikoinnissa ja tietojen saatavuudessa sekä fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja liikkumattomuuden lisääntyminen. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen aiheuttaa suuria haasteita muun muassa terveydenhuoltojärjestelmälle ja liikunnanopettajien ammattikunnalle. Koulutus kiinnostaa PISA puhuttaa Nämä sekä muut yhteiskunnalliset muutokset ovat saaneet koulutuspoliitikot ja päätöksentekijät kiinnostumaan yhä enemmän koulutuksesta. Viime vuosina on esimerkiksi järjestetty kansainvälisiä tapaamisia, joissa keskeiset asiantuntijat eri maista ovat tarkastelleet laadukasta opetusta. PISA-tutkimuksella, jossa tutkitaan 15-vuotiaiden koulusaavutuksia matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä, on ollut keskeinen vaikutus koulutusta koskevaan päätöksentekoon paitsi kansallisella tasolla niin myös globaalisti. PISAn keskeinen tutkimuskysymys on, mikä on osaamisen taso eri maissa ja kuinka tasaisesti osaaminen jakautuu oppilaiden, koulujen ja koulujärjestelmien eri osien kesken (Välijärvi 2010.) Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja siitä lähtien Suomi on menestynyt hyvin PI- SA-tutkimuksissa. Monessa muussa Euroopan maassa tilanne PISA-tulosten valossa ei ole ollut läheskään yhtä hyvä. Liikunnan opettajankoulutusmallit kriittistä arviointitietoa tarvitaan Eri tahoilla tehdyt selvitykset ja tutkimukset (European Comission 2013a, 2013b; European Council 2009; Hanushek 2011; OECD 2005) ovat vahvistaneet mielipidettä siitä, että pyrittäessä edistämään lasten ja nuorten oppimista, avainasemassa ovat päte vät ja ammattitaitoiset opettajat. Euroopan Unionissa onkin haluttu kiinnittää erityisesti huomiota laadukkaaseen opettajankoulutukseen ja opettajankouluttajiin (Livingstone 2014). Opettajankoulutus määritellään laajasti koostuen kolmesta eri vaiheesta, jotka ovat peruskoulutus, uusien opettajien työhöntulo-ohjaus niin sanotun induktiovaiheen Opettajankouluttajat ovat olleet pitkään niin sanottu piilossa oleva ammattikunta. Kuva: ANTERO AALTONEN 10 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

2 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

3 koulutus sekä täydennyskoulutus. Euroopan komissio (2010) on julkaissut esimerkiksi selvityksen eri maissa toteu tettavasta uusien opettajien induktiovaiheen koulutuksesta. Monissa Euroopan maissa tällainen ohjelma on olemassa, tosin Suomessa virallista järjestelmää työhöntulo-ohjauksen järjestämiseksi ei vielä ole. Euroopan komissio tunnistaa sen, että opettajankouluttajat ovat keskeisiä toimijoita, kun tavoitteena on säilyttää ja parantaa opettajien ammattitaitoa, jolla puolestaan on merkittävä vaikutus kouluissa toteutettavaan opetukseen ja oppimiseen. Opettajankouluttajat ovat kuitenkin olleet pitkään niin sanottu piilossa oleva ammattikunta (hidden profession) (Livingston 2014, Murray 2008). Euroopan komissio (2013a) nosti äskettäin esille opettajakouluttajien merkityksen ja halusi selvittää, minkälaista pätevyyttä edellytetään yliopistoissa ja kentällä toimivilta opettajankouluttajilta eri maissa. Vaikka opettajankoulutuksen tärkeys tiedostetaan, opettajankoulutukseen ja opettajakouluttajiin kohdistuvaa tutkimusta on tehty vähän. Tarkasteltaessa tilannetta liikunnan opettajakoulutuksen näkökulmasta, voidaan todeta, että liikunnan opettajankoulutusmallien sisällöistä puuttuu kriittistä arviointitietoa. Siitä, mistä laadukas liikunnanopettajakoulutus koostuu, tarvitaankin lisää tutkimustietoa. Koululiikunta tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret, joten liikuntatunneilla ja koulun liikunnalla on suuri merkitys liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan edistäjänä, erityisesti vähän liikkuvien ja syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden kohdalla. Kouluissa liikunnanopettajat ovat tärkeimpiä henkilöitä, jotka vastaavat siitä, että oppilaat oppivat liikuntataitoja, ymmärtävät liikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnille ja omaksuvat myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan. Laadukkaalla liikunnanopettajankoulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että opettajat kehittyvät hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotka pystyvät fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen. Suomalainen malli yhdistää teorian ja käytännön Kansainvälisissä vertailuissa suomalaista yliopistotasoista opettajankoulutusta on kiitelty laadukkaaksi. Erityistä on suomalaiseen koulutukseen liittyvä tutkimusorientoituneisuus (Jakku-Sihvonen 2006; Niemi & Nevgi 2014, Palomäki 2009), jota tavoitellaan muissakin maissa. Hyvä menestys koulutuksen arviointitutkimuksissa vahvistaa sitä, että opettajien vahvaan peruskoulutukseen kannattaa jatkossakin panostaa. (Niemi 2005; OECD 2011; Sahlberg 2011; Simola 2005; Välijärvi ym ) Myös suomalainen liikunnanopettajankoulutusmalli on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, sillä se poikkeaa muissa maissa toteutettavista koulutusmalleista (Pühse & Gerber 2005). Liikunnan aineenopettajakoulutuksessa opiskelijat valitaan suoraan opettajankoulutukseen, joten opettajuuteen kehittymistä tuetaan jo ainelaitoksella heti opintojen alusta lähtien. Liikunnanopettajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa oman alansa hyvin hallitsevia, pedagogisesti taitavia, kasvatusvastuunsa tuntevia, yhteistyöhön kykeneviä ja omasta ammatti taidostaan huolehtivia yhteiskunnallisesti valveutuneita opettajia. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että opettajaopiskelijat tiedostavat omat kehittämistarpeensa. Koulutuksessa on pyritty teorian ja käytännön yhteen liittämiseen ja edistämään erilaisten opetus-oppimiskokemusten syvällistä reflektointia (Korthagen 2008). Koulutuksessa on haluttu myös kartuttaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata muuttuva opetus-oppimisympäristö ja liikuntakulttuuri. Tavoitteena on tarjota tuleville liikunnanopettajille valmiuksia perehtyä uuteen tutkimustietoon ja soveltaa sitä omassa työssään, kykyä arvioida kriittisesti omia toimintatapojaan sekä kehittää opetustaan, oppimisympäristöjä ja koulua yhteistyössä muiden opettajien ja toimijoiden kanssa. Koulutuksessa otetaan huomioon ihmisen elämän kulku varhaislapsuudesta vanhuuteen. (Liikuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja 2008; VOKKE 2006.) Suomalaisella opettajankoulutukseen kohdistuvalla liikuntapedagogisella tutkimuksella on pitkät perinteet, vaikkakin aiheeseen liittyvät liikuntapedagogiset väitöstutkimukset ovat harvalukuisia. AIESEP näin rakentuu hyvä opetus ja opettajakoulutus Kansainvälisillä foorumeilla on jo pitkään painotettu koululiikunnan merkitystä lasten ja nuorten liikunnan edistäjänä (esimerkiksi World Summit on Physical Education 1999; Hardman & Marshall 2009; Declaration of Berlin 2013). Kuitenkin vähäisemmälle huomiolle on jäänyt se, mistä muodostuu tasokas liikunnanopetus ja mitä pitäisi ottaa huomioon liikunnanopettajakoulutuksessa, jotta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toimivat opettajat kykeni- AIESEP peräänkuuluttaa lisää tutkimustietoa liikunnanopettajakoulutuksesta ja opettajankouluttajista. Millaisilla hyvillä käytännöillä edistetään liikunnanopettajuuden kehittymistä koulutuksen aikana? 12 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

4 Varhaiskasvatukseen kaivataan määrittelyä siitä, mikä on kullekin ikätasolle tarkoituksenmukaista leikkiä ja liikuntaa. sivät tarjoamaan oppilailleen laadukasta liikunnanopetusta. Nämä kysymykset olivat keskiössä, kun Kansainvälinen liikuntakasvattajien maailmanjärjestö AIESEPin (The International Association of Physical Education in Higher Education) järjesti syksyllä 2013 Jyväskylän yliopistossa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen, luokanopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden tutkijaseminaariin. AIESEPin tavoitteena on edistää liikuntakasvatuksen tutkimusta ja tutkijoiden välistä yhteistyötä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa koululiikuntaan, liikunnanopetukseen, opettajankoulutukseen ja valmennukseen liittyvät kysymykset. Liikunnanopettajankoulutuksen tutkijat 11 eri maasta kokoontuivat pohtimaan sitä, mitä tarkoitetaan laadukkaalla liikunnanopetuksella ja opettajankoulutuksella. Mielenkiinnon kohteena olivat kehittämistarpeet, joita koettiin olevan paitsi aineenopettajien niin myös varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutuksessa. Opettajankouluttajien ammatillinen pätevyys sekä opettajankoulutukseen kohdistuvat haasteet olivat keskusteluiden kohteena. Seminaarin pohjalta laadittiin liikunnanopettajankoulutusta käsittelevä julkilausuma, jossa käsitteellä liikunnanopettajankoulutus tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, jotka vastaavat liikuntaa opettavien opettajien kouluttamisesta (esimerkiksi Suomessa yliopistoissa toteutettava varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutus). Englanninkielinen julkilausuma on luettavissa AIESEPin nettisivuilta: (www.aieseip.ulg.ac.be/pages/statementspete.php). Seuraavassa on kooste julkilausumaan sisältyvistä keskeisistä asioista. AIESEPin mukaan laadukas liikunnanopetus tarkoittaa opetusta, jossa tuetaan lasten ja nuorten fyysistä, sosiaalis-affektiivista ja kognitiivista kehittymistä myönteisten yksilöllisten ja yhteisöllisten kokemusten kautta. Laadukas liikunnanopetus tarjoaa oppilaille tietoja, taitoja sekä myönteisiä liikuntakokemuksia, joiden avulla heistä kasvaa vastuullisia liikunnanharrastajia. Liikunnalla ja terveyskasvatuksella on yhteisiä tavoitteita ja liikunnanopettajien odotetaan yhä enemmän kantavan vastuuta oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistämisestä. Koululiikunnan tulisi muiden liikunnan tavoitteiden lisäksi vastata terveyden edistämisen tavoitteisiin, kuitenkin muistaen, että liikunnan päätavoite on liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Koululiikunnan tulisi olla tarkoituksenmukaista, tuottaa myönteisiä kokemuksia, heijastaa nuorten liikuntakulttuuria samalla edistäen heidän emotionaalista, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointiaan. Opettajankoulutuksessa liikunnanopettajuuden kehittyminen on elinikäinen prosessi käynnistyen opintojen alussa ja ulottuen opiskeluaikaan sekä työelämässä tapahtuvaan kehittymiseen asti. Valmistuneet opettajat hallitsevat hyvin oman oppiaineensa, ovat pedagogisesti ja didaktisesti päteviä ja ammattitaidostaan huolehtivia siten, että he kykenevät suunnittelemaan ja toteuttamaan kaikille oppilaille laadukasta liikunnanopetusta. Opettajien tulisi olla eettisiä, toisistaan välittäviä, kykeneviä reflektoimaan omaa toimintaansa ja omaavan hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. He ovat kiinnostuneita oppilaistaan sekä pyrkivät toiminnallaan kaikin tavoin edistämään laadukasta koululiikuntaa. Luokanopettajat vastaavat lasten liikunnanopetuksesta ikäkautena, joka on otollisinta motoristen perustaitojen oppimisen aikaa. On tärkeää, että kaikki luokanopettajiksi opiskelijat suorittavat riittävästi läpi koulutuksen järjestettäviä liikunnanopintoja. Liikunnan opintoihin pitäisi sisältyä riittävästi opetusharjoittelua. Opiskelussa tulisi perehtyä myös liikunnan ja muiden oppiaineiden integrointiin. Liikunnan opintojen kautta tulevat luokanopettajat voivat oppia ymmärtämään, miten tärkeä rooli motivoituneella ja innostuneella opettajalla on alakoululaisten liikunnan edistäjänä. Varhaiskasvatuksessa toimivien opettajien tulisi tarjota huolellisesti suunniteltuja, kullekin ikäkaudelle sopivia liikuntatuokioita. Opettajan erityisenä haasteena on kyetä suunnittelemaan laadukkaita liikuntatilanteita, joita toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä. Varhaiskasvatukseen kaivataan määrittelyä siitä, mikä on kullekin ikätasolle tarkoituksenmukaista leikkiä ja liikuntaa. Lisäksi tulisi määritellä ne valmiudet, jotka opettajien tulisi omata kyetäkseen opettamaan liikuntaa. Tutkimustietoa koulutuksen hyvistä käytännöistä Opettajankouluttajilla on ratkottavinaan useita koulutukseen kohdistuvia haasteita. Opettajankouluttajat vaikuttavat tulevien liikunnanopettajien asenteisiin, taitoihin ja valmiuksiin toteuttaa laadukasta liikunnanopetusta. Opettajankouluttajien välityksellä opiskelijat voisivat omaksua erilaisia opettamisen malleja. Opettajankoulutuksen keskiössä tulee olla harjoittelukokemukset, joita toteutetaan erilaisten oppilasryhmien kanssa kouluissa ja vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Opettajankouluttajien pitäisi itse olla pedagogisesti päteviä sekä kiinnostuneita opettajaopiskelijoiden oppimisesta ja kouluelämässä tapahtuvista muutoksista. Heidän tulisi tehdä yhteistyötä kollegojen, koulumaailman ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi opettajankouluttajien tulisi omaksua elinikäisen oppimisen periaate. Koulutuksessa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia opettajankouluttajille, LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

5 joihin vastaaminen edellyttää tietojen ja taitojen jatkuvaa kehittämistä, esimerkiksi tietoa siitä, miten uutta teknologiaa voi hyödyntää liikunnanopetuksessa AIESEP peräänkuuluttaa lisää ajankohtaista ja laadukasta tutkimustietoa, joka kohdistuu liikunnanopettajakoulutukseen ja opettajankouluttajiin. Tutkimustietoa kaivataan siitä, millaisilla hyvillä käytännöillä edistetään liikunnanopettajuuden kehittymistä koulutuksen aikana. Lisäksi tarvitaan enemmän tutkimustietoa opettajaopiskelijoiden arvoista sekä käsityksistä ja niiden muuttumisesta opintojen kuluessa. Opettajankouluttajiin kohdistuvassa tutkimuksessa selvitettäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Ketkä toimivat opettajankouluttajina ja minkälaiset taidot ja valmiudet heillä on? Minkälainen arvomaailma opettajankouluttajilla on ja miten se näkyy heidän opetuksessaan? Miten opettajankouluttajat valitaan? Miten heidän työtään tuetaan? Minkälaista on olla opettajankouluttaja? Haasteena opettajankoulutuksen tutkimuksessa on tutkimusrahoituksesta käytävän kilpailun koveneminen ja tutkijakoulutuspaikkoihin kohdistetun rahoituksen väheneminen. Liikunnanopettajankouluttajien tulisikin aktiivisesti verkostoitua muiden opettajankouluttajien kanssa parantaakseen oman ammattikuntansa asemaa ja menestyäkseen paremmin kilpailtaessa sekä kansallisesta että kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: MARY O SULLIVAN, PhD Professori Limerickin yliopisto Irlanti LÄHTEET Declaration of Berlin UNESCO s 5th World Conference of Sport Ministers (MINEPS V). Viitattu European Council Council conclusions on the professional development of teachers and school leaders. Official Journal of European Union C302, 6-9. European Commission Developing coherent and system wide induction programmes for beginning teachers. Viitattu EU Commission 2013 Supporting teacher competence development for better learning outcomes. Viitattu ec.europa.eu/education/policy/school/doc/teachercomp_en.pdf European Commission 2013b. Supporting teacher educators for better learning outcomes. Viitattu education/policy/school/doc/support-teacher-educators_en.pdf Hanushek, E Valuing teachers: How much is a good teacher worth? Education Next, 11 (3). Hardman, K. & Marshall, J Second world-wide survey of school physical education. Final report. International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE). Germany: H&P Druck. Jakku-Sihvonen, R. & Niemi, H Research-based teacher education. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen, & H. Niemi (toim.) Research-based Teacher Education in Finland: Reflections of Finnish Teacher Educators. Research in Educational Studies 25. Turku: Finnish Educational Research Association, Korthagen, F Building a realistic teacher education program. Teoksessa F.A.J. Korthagen (toim.). Linking practice and theory: the pedagogy of realistic teacher education. New York, NY: Routledge, Liikuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitoksen moniste. Livingston, K Teacher Educators: hidden professionals? European Journal of Education, 49 (2) DOI: /ejed Murray, J Teacher educators induction into higher education: workbased learning in the micro communities of teacher education, European Journal of Teacher Education, 31 (2), Niemi, H Suomalalainen opettajankoulutus valmiina jo pitkään eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Teoksessa R. Jakku- Sihvonen (toim.) Uudenlaisia maistereita. Kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Keuruu: PS-kustannus Niemi, H. & Nevgi, A Research studies and active learning promoting professional competences in Finnish teacher education. Teaching and Teacher Education 43, OECD Teachers Matter: attracting, developing and retaining effective teachers. Paris: OECD. OECD Building a high-quality teaching profession: Lessons from around the world. Palomäki, S Opettajaksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 142. Pühse, U. & Gerber, M International comparison of physical education. Concepts, problems, prospects. Aachen: Meyer & Meyer. Sahlberg, P Lessons from Finland. American Educator. July Simola, H The Finnish miracle of PISA: Historical and sociological remarks on teaching and teacher education. Comparative Education, 41 (4), VOKKE Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojektin loppuraportti. Liikuntakasvatuksen jaos. Välijärvi, J PISA-koulun kehittämisen työkalu vai kasvavan taloudellisen kontrollin ilmentymä. Teoksessa R. Laukkanen (toim.) PISA, PIAAC, AHELO Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Välijärvi, J., Kupari, P, Linnakylä, P., Reinikainen, P., Sulkunen, S., Törnroos, J. & Arffman, I The Finnish success in PISA and some reasons behind it. Finland, Jyväskylä: Kirjapaino Oma. World Summit on Physical Education Proceedings by the International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE). Berlin 3 5, Germany: Verlag Karl Hofmann. Kuva: ANTERO AALTONEN 14 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2016 2021 RAKENNE 1. LIIKUNTAPEDAGOGIIKKA 5op 2. LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN SOVELTAMINEN 10 op 3. KOULULIIKUNNAN HAVAINNOINTI JA

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet?

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

"Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen "Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen Emma Kostiainen Ulla Klemola Tommi Mäkinen SOOL seminaari 12.10.2012 Millaista vuorovaikutuksen opiskelu

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opettajuus muuttuvassa maailmassa. Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto

Opettajuus muuttuvassa maailmassa. Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Opettajuus muuttuvassa maailmassa Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2011 1 Kompetenssi ja asiantuntijuus

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi. Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos skylän n yliopisto

LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi. Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos skylän n yliopisto LPEA002 Opetussuunnittelu ja arviointi Mirja Hirvensalo Liikuntatieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Liikunnanopettajan työ 1) Liikunnanopettajan työ 2) Liikunnanopettajan kelpoisuus ja palkkaus

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPETTAJAT ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Yleistä Vuoden 2013 toiminnan painopistealueet ovat: Edunvalvonnallisiin ja koulupoliittisiin kysymyksiin vaikuttaminen Koululiikunnan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)

Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Liikuntakasvatuksen jaoksen loppuraportti Liikuntakasvatuksen jaokseen kuuluvat seuraavat henkilöt Jyväskylän

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄ Liikuntatieteellinen koulutus alkoi Jyväskylässä

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)

Lisätiedot

Opetushallinto koulu- ja oppilaitosliikunnan edistäjänä. Matti Pietilä Opetushallitus SAKU ry / Vierumäki

Opetushallinto koulu- ja oppilaitosliikunnan edistäjänä. Matti Pietilä Opetushallitus SAKU ry / Vierumäki Opetushallinto koulu- ja oppilaitosliikunnan edistäjänä Matti Pietilä Opetushallitus SAKU ry / Vierumäki 2.12.2009 Liikkumattomuus USA:ssa Tilanne tällä hetkellä: Lihavuuteen liittyvien sairauksien kustannukset

Lisätiedot

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot