Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin
|
|
- Ilona Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, MARY O SULLIVAN Osaavaa opettajuus rakentuu laadukkaalla koulutuksella Koulutuksessa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia opettajankouluttajille. Laadukkaalla liikunnanopettajankoulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että opettajat kehittyvät hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotka pystyvät fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen. Euroopassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmiin vaikuttavia muutoksia ovat muun muassa yhä heterogeenisemmat oppilasryhmät, teknologian mukanaan tuomat muutokset kommunikoinnissa ja tietojen saatavuudessa sekä fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja liikkumattomuuden lisääntyminen. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen aiheuttaa suuria haasteita muun muassa terveydenhuoltojärjestelmälle ja liikunnanopettajien ammattikunnalle. Koulutus kiinnostaa PISA puhuttaa Nämä sekä muut yhteiskunnalliset muutokset ovat saaneet koulutuspoliitikot ja päätöksentekijät kiinnostumaan yhä enemmän koulutuksesta. Viime vuosina on esimerkiksi järjestetty kansainvälisiä tapaamisia, joissa keskeiset asiantuntijat eri maista ovat tarkastelleet laadukasta opetusta. PISA-tutkimuksella, jossa tutkitaan 15-vuotiaiden koulusaavutuksia matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä, on ollut keskeinen vaikutus koulutusta koskevaan päätöksentekoon paitsi kansallisella tasolla niin myös globaalisti. PISAn keskeinen tutkimuskysymys on, mikä on osaamisen taso eri maissa ja kuinka tasaisesti osaaminen jakautuu oppilaiden, koulujen ja koulujärjestelmien eri osien kesken (Välijärvi 2010.) Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja siitä lähtien Suomi on menestynyt hyvin PI- SA-tutkimuksissa. Monessa muussa Euroopan maassa tilanne PISA-tulosten valossa ei ole ollut läheskään yhtä hyvä. Liikunnan opettajankoulutusmallit kriittistä arviointitietoa tarvitaan Eri tahoilla tehdyt selvitykset ja tutkimukset (European Comission 2013a, 2013b; European Council 2009; Hanushek 2011; OECD 2005) ovat vahvistaneet mielipidettä siitä, että pyrittäessä edistämään lasten ja nuorten oppimista, avainasemassa ovat päte vät ja ammattitaitoiset opettajat. Euroopan Unionissa onkin haluttu kiinnittää erityisesti huomiota laadukkaaseen opettajankoulutukseen ja opettajankouluttajiin (Livingstone 2014). Opettajankoulutus määritellään laajasti koostuen kolmesta eri vaiheesta, jotka ovat peruskoulutus, uusien opettajien työhöntulo-ohjaus niin sanotun induktiovaiheen Opettajankouluttajat ovat olleet pitkään niin sanottu piilossa oleva ammattikunta. Kuva: ANTERO AALTONEN 10 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
2 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
3 koulutus sekä täydennyskoulutus. Euroopan komissio (2010) on julkaissut esimerkiksi selvityksen eri maissa toteu tettavasta uusien opettajien induktiovaiheen koulutuksesta. Monissa Euroopan maissa tällainen ohjelma on olemassa, tosin Suomessa virallista järjestelmää työhöntulo-ohjauksen järjestämiseksi ei vielä ole. Euroopan komissio tunnistaa sen, että opettajankouluttajat ovat keskeisiä toimijoita, kun tavoitteena on säilyttää ja parantaa opettajien ammattitaitoa, jolla puolestaan on merkittävä vaikutus kouluissa toteutettavaan opetukseen ja oppimiseen. Opettajankouluttajat ovat kuitenkin olleet pitkään niin sanottu piilossa oleva ammattikunta (hidden profession) (Livingston 2014, Murray 2008). Euroopan komissio (2013a) nosti äskettäin esille opettajakouluttajien merkityksen ja halusi selvittää, minkälaista pätevyyttä edellytetään yliopistoissa ja kentällä toimivilta opettajankouluttajilta eri maissa. Vaikka opettajankoulutuksen tärkeys tiedostetaan, opettajankoulutukseen ja opettajakouluttajiin kohdistuvaa tutkimusta on tehty vähän. Tarkasteltaessa tilannetta liikunnan opettajakoulutuksen näkökulmasta, voidaan todeta, että liikunnan opettajankoulutusmallien sisällöistä puuttuu kriittistä arviointitietoa. Siitä, mistä laadukas liikunnanopettajakoulutus koostuu, tarvitaankin lisää tutkimustietoa. Koululiikunta tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret, joten liikuntatunneilla ja koulun liikunnalla on suuri merkitys liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan edistäjänä, erityisesti vähän liikkuvien ja syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden kohdalla. Kouluissa liikunnanopettajat ovat tärkeimpiä henkilöitä, jotka vastaavat siitä, että oppilaat oppivat liikuntataitoja, ymmärtävät liikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnille ja omaksuvat myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan. Laadukkaalla liikunnanopettajankoulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että opettajat kehittyvät hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotka pystyvät fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen. Suomalainen malli yhdistää teorian ja käytännön Kansainvälisissä vertailuissa suomalaista yliopistotasoista opettajankoulutusta on kiitelty laadukkaaksi. Erityistä on suomalaiseen koulutukseen liittyvä tutkimusorientoituneisuus (Jakku-Sihvonen 2006; Niemi & Nevgi 2014, Palomäki 2009), jota tavoitellaan muissakin maissa. Hyvä menestys koulutuksen arviointitutkimuksissa vahvistaa sitä, että opettajien vahvaan peruskoulutukseen kannattaa jatkossakin panostaa. (Niemi 2005; OECD 2011; Sahlberg 2011; Simola 2005; Välijärvi ym ) Myös suomalainen liikunnanopettajankoulutusmalli on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, sillä se poikkeaa muissa maissa toteutettavista koulutusmalleista (Pühse & Gerber 2005). Liikunnan aineenopettajakoulutuksessa opiskelijat valitaan suoraan opettajankoulutukseen, joten opettajuuteen kehittymistä tuetaan jo ainelaitoksella heti opintojen alusta lähtien. Liikunnanopettajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa oman alansa hyvin hallitsevia, pedagogisesti taitavia, kasvatusvastuunsa tuntevia, yhteistyöhön kykeneviä ja omasta ammatti taidostaan huolehtivia yhteiskunnallisesti valveutuneita opettajia. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että opettajaopiskelijat tiedostavat omat kehittämistarpeensa. Koulutuksessa on pyritty teorian ja käytännön yhteen liittämiseen ja edistämään erilaisten opetus-oppimiskokemusten syvällistä reflektointia (Korthagen 2008). Koulutuksessa on haluttu myös kartuttaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata muuttuva opetus-oppimisympäristö ja liikuntakulttuuri. Tavoitteena on tarjota tuleville liikunnanopettajille valmiuksia perehtyä uuteen tutkimustietoon ja soveltaa sitä omassa työssään, kykyä arvioida kriittisesti omia toimintatapojaan sekä kehittää opetustaan, oppimisympäristöjä ja koulua yhteistyössä muiden opettajien ja toimijoiden kanssa. Koulutuksessa otetaan huomioon ihmisen elämän kulku varhaislapsuudesta vanhuuteen. (Liikuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja 2008; VOKKE 2006.) Suomalaisella opettajankoulutukseen kohdistuvalla liikuntapedagogisella tutkimuksella on pitkät perinteet, vaikkakin aiheeseen liittyvät liikuntapedagogiset väitöstutkimukset ovat harvalukuisia. AIESEP näin rakentuu hyvä opetus ja opettajakoulutus Kansainvälisillä foorumeilla on jo pitkään painotettu koululiikunnan merkitystä lasten ja nuorten liikunnan edistäjänä (esimerkiksi World Summit on Physical Education 1999; Hardman & Marshall 2009; Declaration of Berlin 2013). Kuitenkin vähäisemmälle huomiolle on jäänyt se, mistä muodostuu tasokas liikunnanopetus ja mitä pitäisi ottaa huomioon liikunnanopettajakoulutuksessa, jotta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toimivat opettajat kykeni- AIESEP peräänkuuluttaa lisää tutkimustietoa liikunnanopettajakoulutuksesta ja opettajankouluttajista. Millaisilla hyvillä käytännöillä edistetään liikunnanopettajuuden kehittymistä koulutuksen aikana? 12 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
4 Varhaiskasvatukseen kaivataan määrittelyä siitä, mikä on kullekin ikätasolle tarkoituksenmukaista leikkiä ja liikuntaa. sivät tarjoamaan oppilailleen laadukasta liikunnanopetusta. Nämä kysymykset olivat keskiössä, kun Kansainvälinen liikuntakasvattajien maailmanjärjestö AIESEPin (The International Association of Physical Education in Higher Education) järjesti syksyllä 2013 Jyväskylän yliopistossa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen, luokanopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden tutkijaseminaariin. AIESEPin tavoitteena on edistää liikuntakasvatuksen tutkimusta ja tutkijoiden välistä yhteistyötä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa koululiikuntaan, liikunnanopetukseen, opettajankoulutukseen ja valmennukseen liittyvät kysymykset. Liikunnanopettajankoulutuksen tutkijat 11 eri maasta kokoontuivat pohtimaan sitä, mitä tarkoitetaan laadukkaalla liikunnanopetuksella ja opettajankoulutuksella. Mielenkiinnon kohteena olivat kehittämistarpeet, joita koettiin olevan paitsi aineenopettajien niin myös varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutuksessa. Opettajankouluttajien ammatillinen pätevyys sekä opettajankoulutukseen kohdistuvat haasteet olivat keskusteluiden kohteena. Seminaarin pohjalta laadittiin liikunnanopettajankoulutusta käsittelevä julkilausuma, jossa käsitteellä liikunnanopettajankoulutus tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, jotka vastaavat liikuntaa opettavien opettajien kouluttamisesta (esimerkiksi Suomessa yliopistoissa toteutettava varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutus). Englanninkielinen julkilausuma on luettavissa AIESEPin nettisivuilta: ( Seuraavassa on kooste julkilausumaan sisältyvistä keskeisistä asioista. AIESEPin mukaan laadukas liikunnanopetus tarkoittaa opetusta, jossa tuetaan lasten ja nuorten fyysistä, sosiaalis-affektiivista ja kognitiivista kehittymistä myönteisten yksilöllisten ja yhteisöllisten kokemusten kautta. Laadukas liikunnanopetus tarjoaa oppilaille tietoja, taitoja sekä myönteisiä liikuntakokemuksia, joiden avulla heistä kasvaa vastuullisia liikunnanharrastajia. Liikunnalla ja terveyskasvatuksella on yhteisiä tavoitteita ja liikunnanopettajien odotetaan yhä enemmän kantavan vastuuta oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistämisestä. Koululiikunnan tulisi muiden liikunnan tavoitteiden lisäksi vastata terveyden edistämisen tavoitteisiin, kuitenkin muistaen, että liikunnan päätavoite on liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Koululiikunnan tulisi olla tarkoituksenmukaista, tuottaa myönteisiä kokemuksia, heijastaa nuorten liikuntakulttuuria samalla edistäen heidän emotionaalista, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointiaan. Opettajankoulutuksessa liikunnanopettajuuden kehittyminen on elinikäinen prosessi käynnistyen opintojen alussa ja ulottuen opiskeluaikaan sekä työelämässä tapahtuvaan kehittymiseen asti. Valmistuneet opettajat hallitsevat hyvin oman oppiaineensa, ovat pedagogisesti ja didaktisesti päteviä ja ammattitaidostaan huolehtivia siten, että he kykenevät suunnittelemaan ja toteuttamaan kaikille oppilaille laadukasta liikunnanopetusta. Opettajien tulisi olla eettisiä, toisistaan välittäviä, kykeneviä reflektoimaan omaa toimintaansa ja omaavan hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. He ovat kiinnostuneita oppilaistaan sekä pyrkivät toiminnallaan kaikin tavoin edistämään laadukasta koululiikuntaa. Luokanopettajat vastaavat lasten liikunnanopetuksesta ikäkautena, joka on otollisinta motoristen perustaitojen oppimisen aikaa. On tärkeää, että kaikki luokanopettajiksi opiskelijat suorittavat riittävästi läpi koulutuksen järjestettäviä liikunnanopintoja. Liikunnan opintoihin pitäisi sisältyä riittävästi opetusharjoittelua. Opiskelussa tulisi perehtyä myös liikunnan ja muiden oppiaineiden integrointiin. Liikunnan opintojen kautta tulevat luokanopettajat voivat oppia ymmärtämään, miten tärkeä rooli motivoituneella ja innostuneella opettajalla on alakoululaisten liikunnan edistäjänä. Varhaiskasvatuksessa toimivien opettajien tulisi tarjota huolellisesti suunniteltuja, kullekin ikäkaudelle sopivia liikuntatuokioita. Opettajan erityisenä haasteena on kyetä suunnittelemaan laadukkaita liikuntatilanteita, joita toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä. Varhaiskasvatukseen kaivataan määrittelyä siitä, mikä on kullekin ikätasolle tarkoituksenmukaista leikkiä ja liikuntaa. Lisäksi tulisi määritellä ne valmiudet, jotka opettajien tulisi omata kyetäkseen opettamaan liikuntaa. Tutkimustietoa koulutuksen hyvistä käytännöistä Opettajankouluttajilla on ratkottavinaan useita koulutukseen kohdistuvia haasteita. Opettajankouluttajat vaikuttavat tulevien liikunnanopettajien asenteisiin, taitoihin ja valmiuksiin toteuttaa laadukasta liikunnanopetusta. Opettajankouluttajien välityksellä opiskelijat voisivat omaksua erilaisia opettamisen malleja. Opettajankoulutuksen keskiössä tulee olla harjoittelukokemukset, joita toteutetaan erilaisten oppilasryhmien kanssa kouluissa ja vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Opettajankouluttajien pitäisi itse olla pedagogisesti päteviä sekä kiinnostuneita opettajaopiskelijoiden oppimisesta ja kouluelämässä tapahtuvista muutoksista. Heidän tulisi tehdä yhteistyötä kollegojen, koulumaailman ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi opettajankouluttajien tulisi omaksua elinikäisen oppimisen periaate. Koulutuksessa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia opettajankouluttajille, LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
5 joihin vastaaminen edellyttää tietojen ja taitojen jatkuvaa kehittämistä, esimerkiksi tietoa siitä, miten uutta teknologiaa voi hyödyntää liikunnanopetuksessa AIESEP peräänkuuluttaa lisää ajankohtaista ja laadukasta tutkimustietoa, joka kohdistuu liikunnanopettajakoulutukseen ja opettajankouluttajiin. Tutkimustietoa kaivataan siitä, millaisilla hyvillä käytännöillä edistetään liikunnanopettajuuden kehittymistä koulutuksen aikana. Lisäksi tarvitaan enemmän tutkimustietoa opettajaopiskelijoiden arvoista sekä käsityksistä ja niiden muuttumisesta opintojen kuluessa. Opettajankouluttajiin kohdistuvassa tutkimuksessa selvitettäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Ketkä toimivat opettajankouluttajina ja minkälaiset taidot ja valmiudet heillä on? Minkälainen arvomaailma opettajankouluttajilla on ja miten se näkyy heidän opetuksessaan? Miten opettajankouluttajat valitaan? Miten heidän työtään tuetaan? Minkälaista on olla opettajankouluttaja? Haasteena opettajankoulutuksen tutkimuksessa on tutkimusrahoituksesta käytävän kilpailun koveneminen ja tutkijakoulutuspaikkoihin kohdistetun rahoituksen väheneminen. Liikunnanopettajankouluttajien tulisikin aktiivisesti verkostoitua muiden opettajankouluttajien kanssa parantaakseen oman ammattikuntansa asemaa ja menestyäkseen paremmin kilpailtaessa sekä kansallisesta että kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: MARY O SULLIVAN, PhD Professori Limerickin yliopisto Irlanti LÄHTEET Declaration of Berlin UNESCO s 5th World Conference of Sport Ministers (MINEPS V). Viitattu European Council Council conclusions on the professional development of teachers and school leaders. Official Journal of European Union C302, 6-9. European Commission Developing coherent and system wide induction programmes for beginning teachers. Viitattu EU Commission 2013 Supporting teacher competence development for better learning outcomes. Viitattu ec.europa.eu/education/policy/school/doc/teachercomp_en.pdf European Commission 2013b. Supporting teacher educators for better learning outcomes. Viitattu education/policy/school/doc/support-teacher-educators_en.pdf Hanushek, E Valuing teachers: How much is a good teacher worth? Education Next, 11 (3). Hardman, K. & Marshall, J Second world-wide survey of school physical education. Final report. International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE). Germany: H&P Druck. Jakku-Sihvonen, R. & Niemi, H Research-based teacher education. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen, & H. Niemi (toim.) Research-based Teacher Education in Finland: Reflections of Finnish Teacher Educators. Research in Educational Studies 25. Turku: Finnish Educational Research Association, Korthagen, F Building a realistic teacher education program. Teoksessa F.A.J. Korthagen (toim.). Linking practice and theory: the pedagogy of realistic teacher education. New York, NY: Routledge, Liikuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitoksen moniste. Livingston, K Teacher Educators: hidden professionals? European Journal of Education, 49 (2) DOI: /ejed Murray, J Teacher educators induction into higher education: workbased learning in the micro communities of teacher education, European Journal of Teacher Education, 31 (2), Niemi, H Suomalalainen opettajankoulutus valmiina jo pitkään eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Teoksessa R. Jakku- Sihvonen (toim.) Uudenlaisia maistereita. Kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Keuruu: PS-kustannus Niemi, H. & Nevgi, A Research studies and active learning promoting professional competences in Finnish teacher education. Teaching and Teacher Education 43, OECD Teachers Matter: attracting, developing and retaining effective teachers. Paris: OECD. OECD Building a high-quality teaching profession: Lessons from around the world. Palomäki, S Opettajaksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 142. Pühse, U. & Gerber, M International comparison of physical education. Concepts, problems, prospects. Aachen: Meyer & Meyer. Sahlberg, P Lessons from Finland. American Educator. July Simola, H The Finnish miracle of PISA: Historical and sociological remarks on teaching and teacher education. Comparative Education, 41 (4), VOKKE Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojektin loppuraportti. Liikuntakasvatuksen jaos. Välijärvi, J PISA-koulun kehittämisen työkalu vai kasvavan taloudellisen kontrollin ilmentymä. Teoksessa R. Laukkanen (toim.) PISA, PIAAC, AHELO Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Välijärvi, J., Kupari, P, Linnakylä, P., Reinikainen, P., Sulkunen, S., Törnroos, J. & Arffman, I The Finnish success in PISA and some reasons behind it. Finland, Jyväskylä: Kirjapaino Oma. World Summit on Physical Education Proceedings by the International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE). Berlin 3 5, Germany: Verlag Karl Hofmann. Kuva: ANTERO AALTONEN 14 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa
Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa PEDAFORUM Jyväskylä 2016 Nelli Lyyra Pilvikki Heikinaro-Johansson Liikuntakasvatuksen laitos Sisältö Taustaa Liikunnan- ja terveystiedon opettajakoulutus
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotLiikuntapedagogiikka. Esipuhe
Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti
LisätiedotMITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014
MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotKorkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia
Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotPROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotToimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä
Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotTuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
LisätiedotHyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii
Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotLIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2016 2021 RAKENNE 1. LIIKUNTAPEDAGOGIIKKA 5op 2. LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN SOVELTAMINEN 10 op 3. KOULULIIKUNNAN HAVAINNOINTI JA
LisätiedotOpettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi
Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset
Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
UTA.FI/EDU TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Faculty of Education University of Tampere, Finland 1 Kasvatustieteiden tiedekunta koulutamme tulevaisuuden eduksi. TAMPEREEN YLIOPISTO Suhteessa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet?
Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan
LisätiedotSiilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Lisätiedot"Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen
"Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen Emma Kostiainen Ulla Klemola Tommi Mäkinen SOOL seminaari 12.10.2012 Millaista vuorovaikutuksen opiskelu
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotBolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY
Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotPOM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle
4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo
LisätiedotLiikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,
Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotKohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot
Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOpettajuus muuttuvassa maailmassa. Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto
Opettajuus muuttuvassa maailmassa Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2011 1 Kompetenssi ja asiantuntijuus
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?
Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus
LisätiedotRajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot
Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
Lisätiedot