Mäntsälän lentokenttävarauksen tarkentava tarkastelu. Vaikutusselvitys osana maakuntakaavan laadintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäntsälän lentokenttävarauksen tarkentava tarkastelu. Vaikutusselvitys osana maakuntakaavan laadintaa"

Transkriptio

1 Uudenmaan liitto

2 ESIPUHE Uudenmaan maakuntakaava on luonnosvaiheessa. Tämä selvitys on kaavaa tarkentava arvio yleisilmailukentän sijoittamismahdollisuuksista Mäntsälän Hirvihaaraan. Kyseessä ei ole YVA -lain mukainen arvio, vaan maakuntakaavatasoinen, alustava vaikutusselvitys. Tarkastelun lähtökohtana on Uudenmaan maakuntakaavaluonnos. Selvityksen laadinnasta on vastannut FM Anna Saarlo ja sen on laatinut MMM Aninka Urho YY-Optima Oy:stä. Kustannusarviosta ja kentän sijoittelusta on vastannut DI Satu Suokas, Finnmap Infra Oy. Uudenmaan liitosta työtä ovat ohjanneet teknisen suunnittelun päällikkö Lauri Hakala, ympäristösuunnittelija Lasse Rekola ja suunnittelija Pia Tynys-Saarhelo.

3 1. JOHDANTO MÄNTSÄLÄN HIRVIHAARA JA LENTOKENTTÄVARAUS ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ JA MUUT SUUNNITELMAT KENTTÄVARAUKSEN MITOITUS KENTÄN SIJOITTUMINEN JA ARVIO RAKENNUSKUSTANNUKSISTA LENTOLIIKENNE JA ILMATILAN KÄYTTÖ KENTÄN LÄHEISYYDESSÄ VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN...6 Melu...6 Muut vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN, VESIIN, KASVILLISUUTEEN, ELIÖIHIN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN...8 Maaperä ja vesistöt...8 Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, RAKENNUKSIIN, MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN VAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN MUIHIN ALUEVARAUKSIIN VAIKUTUKSET ILMATILAAN JA SEN KÄYTTÖÖN RISKIT JA EPÄVARMUUDET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE 1: LÄHTEET JA TAUSTA-AINEISTO

4 1. Johdanto Vaikutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa kaavamerkinnän erityiset kielteiset vaikutukset ja riskit. Kaikista kaavamerkinnän aiheuttamista vaikutuksista ei maakuntakaavatasolla voida arvioida niiden suuntaa, suuruutta tai vaikutusaluetta. Tässä selvityksessä tarkastellaan Mäntsälän Hirvihaaran sijaintivaihtoehdon vaikutuksia ensisijassa lähiympäristöönsä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että Malmin lentokentälle on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta. Selvityksen laadinnan menetelmät ja vaikutusten tarkastelutapa poikkeavat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, sillä tarkastelutaso on hankesuunnittelua yleisempi. Maakuntakaavaan liittyvien vaikutusselvitysten perusteella on voitava varmistua siitä, että suunniteltava hanke tai maankäyttömuoto voidaan toteuttaa ympäristöllisesti hyväksyttävästi maakuntakaavan osoittamalla tavalla. (Ympäristöministeriö). Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman selvityksen (LVM 2000) mukaan Helsingin lähiseudulta löytyy kolme mahdollista paikkaa, jonne Malmia korvaava lentokenttä voitaisiin rakentaa: Askolan Monninkylä, Mäntsälän Hirvihaara tai Riihimäen Sammalistonsuo. Näistä Mäntsälä sijoittuu Uudenmaan liiton alueelle. Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteena on, että varaudutaan Malmin lentoaseman toiminnan lopettamiseen. Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa lentokenttävarauksen selityksissä on todettu, että merkinnällä osoitetaan lentoasemia tai kenttiä, joiden tarkka sijainti tai aluetarve on ratkaisematta [ ].Tätä tarkastelua varten lentokenttä on sijoitettu suurpiirteisesti kartalle sellaiseen paikkaan, missä se teknisesti ottaen voisi sijaita. Sijoittelu on kuitenkin vain viitteellinen, ja saattaa muuttua tarkemmissa suunnitelmissa. Kentän rakentamiskustannuksia on arvioitu myös. Selvitys perustuu olemassa olevan aineiston tarkasteluun, keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa sekä maastokäyntiin. Aineisto ja asiantuntijaluettelo ovat liitteessä. Vaikka Malmin kentän ominaisuudet ovat joiltakin osin tämän tarkastelun lähtökohtana, varsinaista vertailua ei tehdä Malmin ja Mäntsälän kenttien välillä. Uudenmaan liitto 1

5 2. Mäntsälän Hirvihaara ja lentokenttävaraus 2.1 Alueen nykyinen maankäyttö ja muut suunnitelmat Lentokenttävaraus sijaitsee valtatie 25:n eteläpuolella, 10 km Mäntsälän keskustan länsipuolella, Hirvihaaran kylässä. Lentokenttävarauksen alueena tarkastellaan tässä koko Metsäkulman ja Hirvihaaran välistä metsäaluetta. Alueella ei ole yleiskaavaa. Hirvihaara on metsätalousaluetta: kallioista ja soista talousmetsää. Topografia on pienipiirteisesti vaihtelevaa. Maat ovat usean yksityisen omistajan hallinnassa. Lentokenttävarauksen reunamilla on hajaasutusta. Vahvistetussa seutukaavassa sekä maakuntakaavaluonnoksessa alueelle on merkitty alustava varaus maakaasuputkelle. Putken sijainti on kuitenkin sovitettavissa muiden maankäyttötarpeiden kanssa yhteen, ja sen sijainti täsmennetään vasta tarkempien suunnitelmien yhteydessä. Kuva 1. Uudenmaan maakuntakaava, luonnos Uudenmaan liitto 2

6 Kentän kaakkoispuolella sijaitsee toimiva ampumarata. Hirvihaaran ampumaradan pääasialliset ampumissuunnat ovat pohjoiseen ja luoteeseen, eli suunnitellun lentokentän suuntaan. Hirvihaarassa ammutaan maaliin haulikoilla, kivääreillä ja pistooleilla. Haulikoilla ammutaan kiekkoa myös ilmaan. Näistä ainoastaan kivääreillä saattaa olla lentoturvallisuuden vaarantavaa merkitystä. Ampumatoimintaa koskevia virallisia turvallisuussäädöksiä tai varo-ohjeita ei ole. Lentokentän ja ampumaradan välinen turvallinen etäisyys on siis selvitettävä tapauskohtaisesti. Vaarallisten kimmokkeiden syntyminen riippuu aseiden lisäksi patruunatyypistä sekä radan suojavalleista. Armeijan uusien määräysten mukaisilla kouluampumaradoilla ei esiinny kimmokkeita. Muutoin metsästyskiväärin kokovaippaluodit saattavat kimmota jopa 1000 metrin korkeuteen. (Onnettomuustutkintakeskus) Lentotoiminnan turvallisuus Hirvihaaran ampumaradan suhteen tulee selvittää tarkemmin. Lentokenttävarauksen alueelle, Tuppurinkallion tuntumaan on suunnitteilla räjähdysainevarasto, joka edellyttäisi kilometrin turvavyöhykettä ympärilleen. Räjähdysainevaraston rakentaminen sulkisi pois muun maankäytön alueella. Kunta vastustaa räjähdysainevaraston rakentamista ja on evännyt suunnittelutarveluvan. 2.2 Kenttävarauksen mitoitus Mäntsälän lentokenttää tarkastellaan niin, että kenttä voisi olla vaihtoehtona Malmin lentokentälle. Tämän työn lähtökohtana on, että Mäntsälän Hirvihaaran kenttä vastaisi ominaisuuksiltaan Malmin kenttää. Kentän nykyisten käyttäjien siirtymistä Malmilta Mäntsälään ei kuitenkaan arvioida. Malmin kentältä voivat toimia alle 5700 kg painoiset lentokoneet ja helikopterit. Malmilla toimii nykyään tilauslentoyrityksiä, lentokoulutusta antavia yrityksiä sekä lentokerhoja. Lisäksi kentällä harrastetaan laskuvarjohyppyä. Malmilla sijaitsee myös rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta. Tukikohta ei tule siirtymään Mäntsälään, koska etäisyys rannikolle on liian pitkä. (LVM 2000) Toiminnallisilta ominaisuuksiltaan korvaavan kentän tulisi täyttää Malmin kentän ominaisuudet. Sen tulisi olla mittarilähestymislaittein varustettu kansainvälinen kenttä, jolla voidaan antaa lentolupakirjakoulutusta. Lennonjohtopalveluiden tulisi olla käytettävissä päivisin. (LVM 2000) Julkisuudessa on keskusteltu Malmia korvaavan kentän kehittämisestä palvelemaan liikelentomatkailun tarpeita. Tässä selvityksessä ei tarkastella liikelentomatkailun tai muiden toimintojen kehittämismahdollisuuksia Mäntsälässä. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen (2000) mukaisesti tarkastellaan lentokenttää, jolla on kaksi ristikkäistä kiitorataa, 1800 m ja 1100 m. Lentokentän maa-aluetarve rajoitusalueineen on ha. Pääkiitotien pituus voisi LVM:n työryhmän esityksen mukaisesti olla vaihtoehtoisesti 1500 m. 2.3 Kentän sijoittuminen ja arvio rakennuskustannuksista Uudenmaan liitto 3

7 Mäntsälän kentän pääkiitotien suuntaaminen Helsinki-Vantaan pääkiitoteiden suuntaisesti on ilmatilan käytön kannalta turvallisin ratkaisu. Kentän sijoitteluun vaikuttavat lisäksi Mäntsälän taajaman välttäminen, vallitsevat tuulensuunnat, ampumarata, suuret suot ja lähistön haja-asutus. Lentokentän sijoittelussa on pyritty välttämään myös Telakopin kallioita. Asemaalueen sijoitus on hyvin viitteellinen. Kiitoteiden leveys ja kiitoalueiden mitoitus perustuu ilmailumääräyksiin. Mäntsälän lentokentän maarakennustöiden alustava hinta-arvio Työnimike Määrä Yksikkö Yksikköhinta Hinta Maankaivu m Kalliolouhinta m Täyttö m Rakennekerrokset m Päällysteet m Yht Kuva 2. Lentokentän viitteellinen sijainti Massalaskua varten kiitoteille on määritelty karkea tasaus. Tasausviivan korkeutta säätämällä on pyritty mahdollisimman hyvään massatasapainoon. Osa leikkausmassoista on täyttömateriaaliksi kelpaamatonta eloperäistä ainesta, mutta kaikki kalliolouhinnasta saatavat massat ovat todennäköisesti käytettävissä kentän rakennustöihin. Osa täyttöön kelpaamattomista maista soveltunee esim. maisemointiin. Ylijäämämassat tulee kuljettaa maankaatopaikalle. Uudenmaan liitto 4

8 Kiitoalueiden vaatimien rakennekerrosten paksuudeksi on arvioitu n. 2 m. Tämä paksuus on todennäköisesti ylimitoitettu, mutta toisaalta massoissa ja kustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisesti tarvittavia pohjanvahvistuksia. Tieyhteys lentokentälle olisi parasta tuoda pohjoisesta valtatieltä 25. Vaihtoehtoinen linjaus on tieltä no. 1456, ampumaradan vierestä. Tielinjan massoja ja kustannuksia ei ole tässä yhteydessä arvioitu, koska ne eivät tällä laskentatarkkuudella muuttaisi kokonaismassojen ja kustannusten määrää. 2.4 Lentoliikenne ja ilmatilan käyttö kentän läheisyydessä Lentoliikenteen vaikutuksia arvioitaessa lähimpänä vertailukohtana voidaan pitää Malmin kentän nykyistä liikennettä, sillä Mäntsälän kentällä toteutuvasta liikenteestä ei ole käytettävissä ennusteita. Rajavartiolaitoksen helikopteriliikenne ei tule siirtymään Mäntsälään sisämaan sijaintinsa vuoksi (LVM 2000). Suurin osa Malmin lentoliikenteestä on yksimoottoristen potkurikoneiden liikennettä. Lentoliikenne painottuu kevääseen ja kesään. Yöliikenne on erittäin vähäistä. Malmin liikenteestä on jopa 70% koulutusta ja koulutukseen liittyvää harjoituslentoa. (LVM 2000) Harjoituslennoista suuri osa on lentämistä kentän välittömässä ympäristössä, ts. laskukierroksessa. Noin 10 % Malmin lentoliikenteestä laskeutumisilla mitaten on helikopterilentoja (LVM 2000). Helikoptereiden harjoitteluun liittyy matalalentoa. Ne laskeutuvat aukealla paikalla, lentopaikan tuntumassa tai muualla lähelle maan pintaa. Lentopaikan ulkopuolella matalaharjoitteluun käytettävistä alueista sovitaan kunnan ja maanomistajan kanssa. Helsinki-Vantaan lentokentän lähestymisalue rajoittaa ilmailua kaikkialla km:n säteellä Helsingistä. Nykyisiin rajoituksiin on tulossa muutoksia Helsinki- Vantaan kentän kolmannen kiitotien käyttöönoton myötä marraskuussa Mäntsälän kenttä sijoittuu Helsinki-Vantaan lähestymisalueen alapuolelle, jossa ilmatila on valvottu 2500 jalan korkeudesta ylöspäin. Tämä tarkoittaa, että yli 2500 jalan korkeudella ei saa lentää vapaasti, vaan ainoastaan lennonjohdon ohjeiden mukaisesti. Muutaman kilometrin päässä kenttävarauksen eteläpuolella valvotun ilmatilan alaraja laskee 1500 jalkaan. Helsinki-Vantaan kentän kolmannen kiitotien käyttöönotto tulee laskemaan tätä alarajaa 1300 jalkaan. Uudenmaan liitto 5

9 3. Vaikutukset Vaikutustarkastelu on tarkkuudeltaan maakuntakaavan tasoa. Kaavaan liittyvän vaikutusselvityksen tarkoituksena on selvittää kaavamerkinnän toteuttamiskelpoisuus, ja tunnistaa erityiset kielteiset ympäristövaikutukset ja - riskit. Merkittäviä vaikutuksia voi syntyä itse lentoliikenteestä, kentän rakentamisesta ja metsän ottamisesta muuhun käyttöön, kentällä tapahtuvista huolto- ja tukitoiminnoista sekä kentälle suuntautuvasta maantieliikenteestä. Tässä tarkasteltavat vaikutukset on jaoteltu seuraavasti: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset maaperään, vesiin, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön - Vaikutukset maakuntakaavaluonnoksen muihin aluevarauksiin - Vaikutukset ilmatilaan ja sen käyttöön Vaikutuksia luontoon, vesiin ja maaperään tarkastellaan lähimmän kymmenen neliökilometrin alueella. Ihmisiin ja yhdyskuntaan kohdistuvien vaikutusten osalta tarkastelu yltää Mäntsälän keskustaajamaan asti. Ilmatilaan kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan vielä laajemmalla alueella. Lentoaseman työllistäviä vaikutuksia ei tarkastella. 3.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Melu Lentomelua mitataan eri yhteyksissä eri tavoin. Suomessa käytetään lentokonemelun kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua L DEN. Tunnusluku kuvaa meluenergian painotettua keskiarvoa, jossa ilta-ajan (klo 19 22) lentomelutapahtumiin on lisätty +5 db ja yöajan (klo 22 07) lentomelutapahtumiin +10 db. Käytännössä tämä tarkoittaa ilta-ajan melutapahtumien kertomista noin kolmella ja yöajan tapahtumien kertomista kymmenellä. Painotusta käytetään, jotta melun häiritseväksi kokemisen erot eri vuorokauden aikoina voitaisiin ottaa huomioon. (Ilmailulaitos, Ympäristöraportti) Muiden liikennemuotojen melua kuvataan käyttäen tunnuslukuna melun keskiäänitasoa Leq, joka on meluenergian painottamaton keskiarvo tarkastelujaksolla. Keskiäänitaso lasketaan yleensä erikseen päivä- ja yöajalle. Melulla on haitan ja epämukavuustekijöiden lisäksi myös terveydellisiä vaikutuksia. Uudenmaan maakuntakaavaan merkityt Helsinki-Vantaan melualueet ovat L DEN = db ja L DEN <60 db, joille meluherkkien toimintojen sijoittamista on rajoitettu. Ennusteita Mäntsälän lentokentän liikenteestä ei ole käytettävissä. Melualueiden arviointi perustuu aiemmassa selvityksessä esitettyihin ennusteisiin Malmin lentoliikenteestä ja sen aiheuttamasta melusta vuonna 2010 (Helsinki-Malmi lentoaseman lentomeluselvitys 1992). Ennusteessa on oletettu kentän liikennemäärän olevan korkeintaan kentän maksimikapasiteetin suuruinen. Uudenmaan liitto 6

10 Malmin kentän nykyiset liikennemäärät ovat alle puolet kentän maksimikapasiteetista. Meluarviossa kentän lähialueen topografiaa ei ole otettu huomioon. Kuvassa 3 melualueet ovat kiitoteiden reuna-alueilta laajemmat kuin todellisuudessa, mutta kiitoteiden päistä vastaavat kuin Malmin meluselvityksessä. Melualueisiin vaikuttaa myös se, mitä kiitotietä pääasiallisesti käytetään. Todennäköinen noususuunta on lounaaseen, joten meluvaikutukset painottuvat luultavasti Metsäkulman eteläpuolelle. Kuva 3: Lentoliikenteen melualueet (L Aeq, 07-22h ) 1. Jos kenttä sijoitetaan kuvan 3 mukaan, lähin asuttu rakennus on reilun 1 kilometrin päässä kentästä. Yli L Aeq, 07-22h > 60 db:n meluvyöhykkeen sisäpuolelle ei jää asuinrakennuksia, ja L Aeq, 07-22h = db:n vyöhykkeen sisäpuolelle jää alle 30 asuinkiinteistöä. Määrät perustuvat vuoden 2000 väestötietoihin. Lentokentästä, ts. koneiden nousemisesta ja laskeutumisesta johtuva melu ei kantaudu Mäntsälän keskustaajama-alueille. Harjoituslentotoiminnan suuntautumisella saattaa olla merkittäviä meluvaikutuksia taajama-alueilla. Ilmatilan käyttöä koskevista rajoituksista johtuen suurin osa harjoittelulennoista suuntautuu todennäköisesti kentästä pohjoiseen ja koilliseen. Ilman ilmatilan suunnittelua ei voida täsmällisemmin osoittaa, missä ja minkälaisia meluvaikutuksia harjoituslentotoiminta aiheuttaa. Kiitoteiden suuntaamisella ja ilmatilan suunnittelulla voidaan vähentää melun kohdistumista asutuille alueille. Kiitotien sijoittaminen kuvan 3 mukaisesti mahdollistaa Mäntsälän taajaman kiertämisen. 1 Päivä- ja iltameluekvivalenttitasot, L Aeq, 07-22h. olivat Malmin lentotoiminnan ajallisesta jakautumisesta johtuen likimain saman suuruisia kuin yleisemmin käytetty L DEN, eikä laskelmissa esitetty sen takia erikseen melutasoja L DEN suureina. Uudenmaan liitto 7

11 Lentämisestä syntyvä melu riippuu esim. lentokalustosta ja lentokorkeudesta. Malmin kentällä yleisimmin käytetyistä koneista maahan kantautuva melu vaihtelee kaksipaikkaisen Cessnan 65 dba:sta vastaavan nelipaikkaisen koneen dba:iin (suurimmat hetkelliset melutasot) 2. Helikopterin aiheuttama melu voi olla tätä voimakkaampi. Erityisesti helikoptereiden matalalentoharjoitukset voivat aiheuttaa huomattavia meluvaikutuksia sijoittuessaan asutuille alueille. Lentoliikenteen kieltäminen määräyksin valvomattomassa ilmatilassa esim. taajama-alueilla ei ole mahdollista. Lentopaikan päällikkö voi antaa ohjeita ja suosituksia asutuksen välttämiseksi. Melun haittaavuus on subjektiivinen, henkilöittäin ja hetkittäin vaihteleva suure. Lentokoneiden ääni saatetaan kokea häiritsevänä, vaikka sen mitattavat arvot pysyttelisivät samassa suuruusluokassa muiden ympäristön äänten kanssa. Lentotoiminta ei ole alueen ainoa melunlähde. Kenttävarauksen lähettyvillä sijaitsee ampumarata sekä Lahdentien (vt 4) ja Hyvinkääntien (vt 25) melualueet. Muut vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Nykytilanteessa kenttävarausalueen metsät eivät sovellu marjastukseen, sillä metsät ovat pääosin nuoria kasvatusmetsiä. Liikkuminen jalan kentän välittömässä läheisyydessä muuttuu voimakkaasti kentän rakentamisen seurauksena. Lentomelua pidetään yleisesti luonnossa kulkemista häiritsevänä, ja kenttä reuna-alueineen muodostaa esteen liikkumiselle. Kenttävarauksen aluetta käytetään metsästykseen. Sinne on rakennettu hirvitorneja ja laavu. Hirvenmetsästys ja ilmailu voivat olla riskialtis yhdistelmä samalla alueella. Kenttä vaikuttaa metsästystä rajoittavasti. Virkistykselle osoitettuja alueita ei ole kentän välittömässä läheisyydessä. Hirvihaaran hiihtokeskus ulkoilupolkuineen on noin kolmen kilometrin päässä kentästä. 3.2 Vaikutukset maaperään, vesiin, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Maaperä ja vesistöt Maaperältään kenttäalue on enimmäkseen moreenia, turvetta ja avokallioita tyypillistä suomalaista metsämaaperää. Kentän vaikutukset kallioperään ovat huomattavat. Alustava sijainti edellyttää Tuppurinkallioiden louhimista, ja louhittavaa kiviainesta syntyy laskelmien mukaan yli 1 miljoona kuutiometriä. Toisaalta louhittavaa kiviainesta voidaan hyödyntää kentän rakentamisessa, mikä vähentää kiviaineksen kuljetustarvetta. Kenttävarauksen ympäristössä on paljon suuria soita ja ojikkoja. Kentän alustavan sijainnin mukaan pääkiitotie on vedenjakajalla, joten ojat läheisillä soilla valuvat kentästä poispäin. Luoteeseen viettävältä rinteeltä vedet valuvat 2 Lentokoneesta maahan kantautuvaa melua mitataan siten, että kone lentää 300 metrin korkeudessa ja mittauspiste on maassa (300 m on noin 1000 jalkaa). Uudenmaan liitto 8

12 Metsäkulman kautta Ohkolanjokeen, kaakkoispuolelta Hirvihaaran kylän kautta Mustijokeen. Ohkolanjoki laskee Keravanjokeen ja Mustijoki laskee Porvoonjokeen ja siitä edelleen Suomenlahteen. Lentokentän pintavesiä pilaava vaikutus on vähäinen, sillä etäisyydet avoimena virtaaviin vesiin ovat pitkät. Huoltotoiminnan yhteydessä kentällä käsitellään öljyjä ja muita liuottimia suhteellisen suuria määriä. Lentopaikalla saattaa sijaita myös tankkauspiste. Lentokoneiden bensiinijärjestelmiin tiivistyvä vesi poistetaan päivittäisten tarkastusten yhteydessä, jolloin maahan pääsee myös pieniä määriä bensiiniä. Jäänestoon käytettävää glykolia saattaa päätyä kentältä maahan, vaikka yleisilmailu jäätävissä olosuhteissa on erittäin vähäistä. Myös liukkaudentorjuntaaineet saattavat päästä läheisiin pintavesiin. Edellä mainitut kemikaalit ovat aina riski pinta- ja pohjavesien sekä maaperän kannalta, vaikka riskiä voidaan pitää pienenä, eikä herkkiä alueita ole lähellä. Maaperän likaantumisriski ja tarvittavat suojaustoimenpiteet ovat verrattavissa huoltoasemiin. Lentokentällä ei ole vaikutusta luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Keravanjärven kaakkoispuolella Metsäkulmalla sijaitsee II- luokan pohjavesialue (Mäntsälä- Pornainen seutukaava 1997). Se on yli kilometrin päässä kentästä. Muita pohjavesialueita lähistöllä ei ole. Kentän rakentaminen voi muuttaa pohjavesisuhteita. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Kenttävaraus sijaitsee alueella, jolla harjoitetaan aktiivisesti metsätaloutta. Alueelle on rakennettu kattava metsäautotieverkko ja suot on ojitettu. Siten ei ole todennäköistä, että luonnontilaista metsää tai suota tuhoutuisi kentän rakentamisen seurauksena. Kenttävarauksen alue on laaja, yhtenäinen metsäalue, ja sillä on merkitystä osana Uudenmaan ekologista verkostoa. Kenttä kaventaa ekologisia ydinalueita, mutta sen pirstova vaikutus jää paikalliseksi. Koska pääkiitotie sijaitsee selänteellä, kentän rakentamisella ei ole merkittävästi vaikutusta kenttää ympäröivien suurten soiden, kuten Riitasuon, Selkäsuon, Mäntysuon tai Kankaissuon ekosysteemeihin. Kenttävarauksen pohjoispuolella sijaitsee Natura-verkostoon kuuluva alue: Mustametsän aarnialue, 30 ha. Metsä on eteläsuomalaisittain erityisen edustavaa vanhaa luonnontilaista kuusivaltaista luonnonmetsää. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Se on hankittu valtion omistukseen ja rauhoitettu asetuksella. Alueella on edustava vanhojen metsien hyönteis- ja lintulajisto. (Uudenmaan ympäristökeskus) Telakopin kallio on paikallisesti merkittävä geologinen muodostuma. Se sijaitsee kenttävarauksen koillispuolella, ja sieltä avautuu maisema kenttävarauksen suuntaan. Kallioilla on ilmeisesti metsonsoidinalue. Telakopin kallioiden sekä Mustametsän pesivät linnustot saattavat häiriintyä lentoliikenteen melusta. Koilliseen suuntautuva harjoitusliikenne saattaa häiritä myös kauempana sijaitsevaa Kotojärven linnustoaluetta. Jos kentälle johtavan tien rakentamisessa halutaan hyödyntää olemassa olevaa metsäautotietä, ongelmaksi nousee se, että tie kulkee Mustametsän aarnialueen läpi. Toinen vaihtoehto on linjata tie ampumaradan kautta. Uudenmaan liitto 9

13 Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen näkemys alueen kehittämisestä on, että Mustametsän aarnialuetta tulisi laajentaa Riitasuolle ja Telakopin kallioille päin. Lentokenttä on mahdollista sijoittaa siten, ettei se estä suojelualueen laajentamista. Mäntsälän kunta on tilannut kaavoitustarkoituksiin luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä (Markku Nironen) Etelä-Mäntsälän alueesta. Maastotyöt tehdään kesällä 2003, jonka jälkeen tarkempia luontotietoja on käytettävissä ilmeisesti myös lentokenttävarauksen alueelta. 3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön Lentokentän sijainti Uudenmaan aluerakenteessa on hyvä. Kenttävaraus on Mäntsälän taajama-rakenteen tuntumassa, mutta kuitenkin melun vuoksi syrjässä asutuksesta. Sijainti pääteiden lähialueilla on liikenteellisesti edullinen. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että melua aiheuttavia toimintoja keskittyy lähistölle. Tällaisia ovat esim. muut moottoriurheilulajit. Lentokentän vaikutus nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen on vähäinen. Se sijaitsee usean kilometrin päässä lähimmästä yleiskaava-alueesta ja noin kymmenen kilometrin päässä Mäntsälän keskustasta. Haja-asutusta on kuitenkin sekä kenttäalueen itä- että länsipuolella. Yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksia kenttä rajoittaa ainoastaan Hirvihaaran kylän osalta: kylän laajeneminen länteen päin ei ole mahdollista melualueiden vuoksi. Ampumarata saattaa vaikuttaa kentän sijoittamismahdollisuuteen tai kiitoteiden suuntaamiseen. Ampumaradan ja lentokentän sijoittuminen samalle alueelle saattaa merkitä lentokorkeuden tai -reittien rajoituksia ampumaradan lähiympäristössä lennettäessä. Ampumaradan suojavallit ja muut turvarakenteet tulee tarkistaa turvallisten lentoetäisyyksien määrittämiseksi. Kenttävarauksen välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia, arvokkaiksi luonnehdittuja kulttuurimaisema-alueita tai kulttuuriperintökohteita. Sen sijaan läheisen Telakopin kallioiden paikallisesti arvokas luonnonmaisema saattaa vaarantua, sillä kallioilta avautuu maisema kenttävarauksen suuntaan. Lentokentälle suuntautuva henkilöautoliikenne ohjautuu valtatietä 25 ja Lahdentietä pitkin. Lahdentien liikennemäärät ovat Mäntsälän kohdalla lähes ajoneuvoa vuorokaudessa, ja Hyvinkääntien liikenne yli 4300 ajoneuvoa/vrk. Kentälle suuntautuvan liikenteen aiheuttama lisäys liikennemääriin on vähäinen. 3.4 Vaikutukset maakuntakaavaluonnoksen muihin aluevarauksiin Kaasuputken varaus alueella ei ole lentokentän sijoittamisen kannalta kriittinen. Putken linjaus on maakuntakaavassa alustava, ja sen sijaintia voidaan tarkistaa kentän sijainti huomioon ottaen. Uudenmaan liitto 10

14 3.5 Vaikutukset ilmatilaan ja sen käyttöön Helsinki-Vantaan lentokentän lähialue rajoittaa ilmailua kaikkialla km:n säteellä Helsingistä. Mäntsälän kenttävaraus sijaitsee koillisen, kotimaan lähestymisreitin kohdalla. Lännestäkin saapuvat, pääkiitotielle laskeutuvat koneet kiertävät Järvenpään pohjoispuolelta, suhteellisen läheltä Mäntsälän kentän edellyttämää lähialuetta. Nämä reitit edustavat n % Helsinki-Vantaalle saapuvasta liikenteestä. Helsinki-Vantaan liikenne rajoittaa laskuvarjohyppy- ja taitolentotoimintaa voimakkaasti Mäntsälässä. Korkeimmat sallitut lentokorkeudet Mäntsälän kentän yläpuolella ja pohjoispuolella mahdollistaa normaalin lentoharjoittelun, mutta taitolentoa ja laskuvarjohyppyä varten korkeutta ei ole riittävästi. Taitolentotoiminta pystynee kuitenkin hakeutumaan Hirvihaaran kentältä käsin alueille, joilla lentokorkeuden rajoituksia ei ole. Kentän luoteissuunnalla Hyvinkään purjelentoalueet rajoittavat ilmailua. Mäntsälän kentältä etelään lentäminen edellyttäisi ilmatilan valvonnan takia lentämistä Helsinki-Vantaan lennonjohdon alaisuudessa. Normaalitoimintaa korkeampien ilmatilavarausten myöntäminen Hirvihaaran kentälle aiheuttaisi rajoituksia Helsinki Vantaan liikenteelle ja rajoittaisi kapasiteettia. Tulevaisuutta ja molempien kenttien kehittämismahdollisuuksia ajatellen tämä ei ole järkevää. Pysyvänä ratkaisuna Malmia korvaavan kentän sijoittaminen Mäntsälän Hirvihaaraan on Helsinki-Vantaan lentoliikenteen kannalta mahdollista, mutta kentän sijainti matkustajaliikenteen reitillä aiheuttaa rajoituksia yleisilmailulle. 4. Riskit ja epävarmuudet Mäntsälän kentän mahdollisten käyttäjien määrää tai kentälle muuttavia yksityisiä palveluja ei voida arvioida luotettavasti. Jos Malmin kenttä lakkautetaan, kukin toimija tekee muuttopäätöksensä omista lähtökohdistaan. Mäntsälän kenttä saattaa kerätä uusia käyttäjiä, mutta osa Malmin nykyisistä käyttäjistä saattaa siirtyä jollekin toiselle kentälle tai lopettaa ilmailutoimintansa kokonaan. Siirtymispäätöksiin vaikuttavat omalta osaltaan Hirvihaaran kentän tarjoamat toimintaedellytykset, joita Helsinki-Vantaan lentoliikenne tulee selkeästi rajoittamaan. Koska Mäntsälän kentän käytön arviointiin liittyy em. epävarmuuksia, on myös maantieliikenteen vaikutusten tarkastelu niiden koko vaikutusalueella mahdotonta. Lentokentällä tapahtuvan katastrofin mahdollisuuden ja sen vaikutusten arviointi on erillisen riskianalyysin tehtävä. Lentokentän sijainnista ei johdu erityisiä riskejä. Kentän rakentamisella on paikallisesti positiivisia työllisyysvaikutuksia. Aiheen tarkempi käsittely ei kuitenkaan ole tämän selvityksen rajausten mukaista (ks. luku 1 ja luvun 3 alku). Tässä työssä ei tarkemmin käsitellä lentokentän valaistuksen aiheuttamia vaikutuksia tai lentotoiminnan päästöistä aiheutuvia vaikutuksia, koska niiden merkitys on katsottu vähäiseksi. Uudenmaan liitto 11

15 Malmin kenttää korvaavan kentän suunnittelulla ei ole vastuutahoa. Mikään organisaatio ei ole ottanut velvollisuudekseen koordinoida vaihtoehtojen selvittämistä tai rahoituksen organisointia. 5. Johtopäätökset Maakuntakaavatasoisen selvityksen perusteella lentokentän sijoittamiselle Mäntsälän Hirvihaaraan ei ole merkittäviä esteitä. Alustavat vaikutusarviot täsmentyvät kuitenkin myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, jolloin myös johtopäätökset hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta saattavat muuttua. Kentän sijoittelumahdollisuuksia rajaavat läheinen ampumarata, Mustametsän aarnialue, Telakopin kalliot sekä alueen lukuisat suot. Kiitotien suuntaamisessa rajoittavina tekijöinä on vallitsevat tuulensuunnat, Helsinki-Vantaan lentoliikenne sekä melualueen sijoittaminen asutusta välttäväksi. Kentän sijainti kuvien 2 ja 3 mukaisesti altistaa vain harvoja ihmisiä säännölliselle lentomelulle. Läheinen ampumarata saattaa vaarantaa lentoturvallisuuden. Radan edellyttämä suojavyöhyke turvallisen lentotoiminnan kannalta on selvitettävä erikseen. Ampumarata ei todennäköisesti estä kentän sijoittamista alueelle, mutta se saattaa rajoittaa kiitoteiden suuntausta ja lentokorkeuksia ampumaradan tuntumassa. Räjähdysainevarasto ja lentokenttä ovat toisensa poissulkevia maankäyttösuunnitelmia Hirvihaarassa, sillä räjähdysainevarasto edellyttäisi kilometrin levyisen suojavyöhykkeen. Kunta vastustaa varaston rakentamista. Arvokkaita luontokohteita ei todennäköisesti tuhoudu kentän rakentamisen takia, mutta lintujen pesintä lähialueilla saattaa häiriintyä. Kentän vaikutukset maaperään ja pinta- ja pohjavesiin ovat samaa tasoa kuin huoltoasemilla. Erityisen herkkiä alueita ei kentän ympäristössä ole. Kentän sijoittamisen merkittävimmät rajoitukset liittyvät ilmatilan käyttöön. Helsinki-Vantaan laskeutuvasta liikenteestä suuri osa ohjautuu Mäntsälän yli. Reittiliikenne rajoittaa yleisilmailua Hirvihaaran kentällä sekä lentokorkeuksien että lentosuuntien muodossa. Uudenmaan liitto 12

16 LIITE 1 1 (1) LÄHTEET JA TAUSTA-AINEISTO Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 1/1992. Helsinki-Malmi lentoaseman lentomeluselvitys. Ilmailuhallitus. Ilmailumääräykset: - AGA M1-1: Lentokoneille tarkoitettujen maalentopaikkojen rakentaminen ja pitäminen - AGA M1-2: Lentokoneille tarkoitettujen maalentopaikkojen ylläpito, palvelut ja varustus - AGA M2-1: Helikoptereille tarkoitettujen lentopaikkojen rakentaminen ja pitäminen - AGA M2-2: Helikopterikentän visuaaliset maalaitteet ja pelastustoiminnan järjestäminen. Ilmailulaitos. Ympäristöraportti Kartta-aineistot: - Maaperäkartta Hirvihaara - Peruskartta Hirvihaara - Valuma-aluekartta Hirvihaara - Väestötietokarttoja (lähteinä rakennus- ja huoneistorekisteri ja kiinteistörekisteri) Liikenne- ja viestintäministeriö. Malmin lentokenttää korvaavat järjestelyt. Julkaisuja 49/2000. Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistyksen selvitys yleiskaavaa varten Mäntsälän arvokkaita luontokohteita. Mäntsälä-Pornainen seutukaava Onnettomuustutkintakeskus. Tutkintaselostus C 12/2000 L: Vaara-alueelle lentäminen Sodankylässä ja ammuntojen aiheuttama vaara lentoturvallisuudelle. Uudenmaan liitto, Ekologinen verkosto Uudenmaan liiton alueella. Uudenmaan maakuntakaavan luonnos ja selostus. Uudenmaan ympäristökeskus. Natura 2000 alueet Mäntsälässä (www-aineisto). Ympäristöministeriö. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavassa. Luonnos Lisäksi selvityksen laadinnan yhteydessä on keskusteltu seuraavien asiantuntijoiden kanssa: - Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto maakaasuputken varaus - Merja Vikman, Kaavoituspäällikkö, Mäntsälän kunta - Katariina Serenius, Ympäristösihteeri, Mäntsälän kunta - Markku Nironen, Ympäristösuunnittelu Enviro luonto - Antti-Pekka Pärssinen, Ilmailulaitos ilmatilan käyttö - Risto Sellmer, Ilmailulaitos ilmatilan käyttö - Mikko Viinikainen, Ilmailulaitos lentomelu

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS

Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS 17.02.2014 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Meluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä

Meluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki eluselvitys vt 4 lakorkalo- Niskanperä eluselvitys Helmikuu 2007 eluselvitys vt 4 lakorkalo-niskanperä Helmikuu 2007 iite ersio 1 Pvm 20.2.2007 Hyväksynyt Tarkistanut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere, ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva vuodelta 2006 Kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro: Pilvenmäki III B: Paavolan kaupunginosa. Hakija/Aloite Multi-Monitoimi

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Hiidenmäen meluselvitys

Hiidenmäen meluselvitys Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS E27852 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot