Maatalouden tuotantokustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden tuotantokustannukset"

Transkriptio

1 MAATALOUDE TALOUDELLIE TUTKIMUSLAITOS Tutkimuksia AGRICULTURAL ECOOMICS RESEARCH ISTITUTE Finland Research reports LATBRUKS- EKOOMISKA FORSKIGS- ASTALTE Undersökningar Maataloud tuotantokustannukset Suomessa Ossi Ala-Mantila Lea Rieppon

2 L'11111 TUTKIMUKSIA 222 Maataloud tuotantokustannukset Suomessa Ossi Ala-Mantila Lea Rieppon MAATALOUDE TALOUDELLIE TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECOOMICS RESEARCH ISTITUTE, FILAD RESEARCH REPORTS 222

3 ISB ISS

4 Esipuhe Maatilan tuotannon suunnittelussa oman tilan kustannusrakte tuntemin on välttämätöntä. Tietoa maataloud kustannuksista tarvitaan lisäksi maatalouspoliittis päätöksteon tueksi. Maataloud taloudellisessa tutkimuslaitoksessa seurataan tämän vuoksi tärkeimpi maataloustuotteid tuotantokustannust kehitystä. Käsillä olevan tutkimusraportin simmäisessä osassa esitellään viljelmämalli avulla lasketut tuotantokustannukset tärkeimmille maataloustuotteille vuod 1996 hintatasossa. Vastaavassa muodossa laskelmat on julkaistu edellis kerran vuonna 1992 (MTTL:n tiedonantoja 18). Ensimmäiset kustannusrakte kehityks seurantaan tarkoitetut viljelmämallit luotiin maataloustuotteid tuotantokustannuksia ja viljelijäväestön tulotason kehitystä selvitelleessä toimikunnassa 197- luvulla (Komiteanmietintö 1975). yt esitettävät kustannuslaskelmat muodostavat uud painorakte, jonka avulla tuotantokustannust kehitystä tullaan seuraamaan. Viljelmämalleilla lasketut tuotantokustannukset kuvaavat lähinnä Etelä- Suom olosuhteissa toimivi viljelmi tuotantokustannuksia. Käytännössä tilakohtaista vaihtelua esiintyy melkoisesti, kut käsillä olevan raportin toisessa osassa käy ilmi. Siinä esitetään maidon, viljan ja sianlihan tuotantokustannukset maataloud kannattavuuskirjanpidossa mukana olevilla tiloilla vuonna Merkittävimmät erot tilakohtaisissa kustannuksissa selittyvät poisto- ja työkustannuksella. Tuotantokustannuksissa esiintyy myös alueittaista vaihtelua. Lisäksi raportissa tarkastellaan EU-jäsyyd vaikutusta maataloud tuotantokustannuksiin.. Tutkimuks ovat tehneet maatalous- ja metsätiete maisteri Ossi Ala-Mantila ja maatalous- ja metsätiete maisteri Lea Rieppon. Tutkimuslaitos kiittää tutkimuks tekemistä edistäneitä hkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä helmikuussa 1998 Jouko Sir6n Ilkka P. Laurila Juhani Ikon ylijohtaja erikoistutkija lasktatoim johtaja

5 Sisällysluettelo MAATALOUSTUOTTEIDE TUOTATOKUSTAUK- SET VILJELMÄMALLEILLA OSSI ALA-MATILA Johdanto 7 Tuotantokustannuslaskelmi perusteet Tuotantokustannuks määrittely Satotasot Tuotantopanost käyttö ja hinnoittelu Tarvikkeet Työpanos Yleiskustannukset Maatalousomaisuus 2 Viljelmämalleihin perustuvat tuotantokustannukset vuod 1996 hintatasossa Maito audanliha Sianliha ja porsaat Kananmunat Vilja Kevätöljykasvit Sokerijuurikas 56 Yhteveto 6 Kirjallisuus 63 Liitteet 67

6 MAIDO, VILJA JA SIALIHA TUOTATOKUS- TAUKSET KIRJAPITOTILOILLA LEEA RIEPPOE Johdanto 95 Tuotantokustannust määrittely 95 Maidon tuotantokustannus Aineisto Tuotantokustarmuks hajonta maitotiloilla Tuotantokustannuks suhde tuotettuun maitomäärään, peltoalaan ja ostorehukustannukse Maitotiloj kustannuserot eri kannattavuusluokissa Tukialueittain tarkastelu Vertailu vuod 1992 maidon tuotantokustannuksiin 13 Viljan tuotantokustannukset Aineisto Tuotantokustannuks hajonta viljatiloilla Tuotantokustarmuks ja peltoalan, viljamäärän sekä satotason välin riippuvuus Viljatiloj kustannuserot eri karmattavuusluokissa Tukialueittain tarkastelu Vertailu vuod 1991 kustannuksiin 111 Sianlihan tuotantokustarmus Aineisto Tuotantokustarmuks hajonta sikatiloilla Sianlihan tuotantokustannuks ja tuotetun sianlihamäärän ja ostorehukustarmuks välin riippuvuus Sianlihatiloj kustannuserot eri karmattavuusluokissa Tukialueittain tarkastelu Vertailu vuod 1992 tuotantokustannuksiin 118 Yhteveto 118

7 AGRICULTURAL ECOOMICS RESEARCH ISTITUTE P.O. Box 3, FI-411 HELSIKI, Finland Research reports 222, p. MAATALOUSTUOTTEIDE TUOTATOKUSTAUK- SET VILJELMÄMALLEILLA OSSI ALA-MATILA The production costs of agricultural products according to farm models Abstract. The Agricultural Economics Research Institute has calculated the production costs of the major agricultural products since the 197s. The calculations are used to examine the developmt of production costs, and they are based on the farm models. These farm models are constructed partly on the basis of information compiled from bookeeping farms and on the basis of various standards and recommdations. The models describe a situation where a farm has specialised in a production of one product. The farm models represt the conditions in Southern Finland and a level of agriculture more efficit than average. Therefore, the production costs calculated on the basis of these models do not descride the average production costs of farm products in Finland. The production methods and yields of the farm models have now be revised to correspond to the currt situations. The calculations consist of the production of milk, beef, pork, piglets, eggs, bread grain, feed grain, oil plants and sugar beets. The calculations are made for each produot produced on farms of differt sizes and so they show the effect of the farm size on the production costs. The total number of models prested in this report is 5. The cost structures of the models are based on the production costs determined at the price and cost level of the year Index words: Production costs, farm models, milk, beef, pork, piglets, eggs, grain, oil plants, sugar beets

8 1. Johdanto Maatilan taloutta ja tuotantoa suunniteltaessa yksittäis kasvinviljely- tai kotieläintuotte kustannusrakte tuntemisella on oleellin merkitys optimaalista tuotantoyhdistelmää haettaessa. Myös maatalouspoliittis päätöksteon perustana ja erilaist politiildcamuutost vaikutust arvioinnissa tarvitaan tuotantokustannust laskemis- ja seurantajärjestelmää. Tuotantokustannuslaskerman perusedellytyksiä ovat laskelmassa käytettävi tietoj luotettavuus ja kustannust jako maatilalla oikein eri viljelykasveille ja kotieläimille. Maatilan kokonaiskustannukset tulisi jakaa eri tuotteille aiheuttamisperiaatte mukaan. Tietoj luotettavuus ja oikeellisuus edellyttävät sit tarkkaa kirjanpitoa, johon sisältyy myös työkirjanpito. Tässä julkaisussa on esitetty tärkeimpi maataloustuotteid eli maidon, naudanlihan, sianlihan, porsaan, kananmuni, viljoj (leipä- ja rehuviljat), kevätrypsin ja sokerijuurikkaan tuotantokustannusrakteet. e perustuvat kirjanpitotiloj tulost sekä tutkimustulost ja normi perusteella raknettuihin viljehnämalleihin. Laskelmat kuvaavat vuod 1996 hintatasoa. Jokaisessa tuotantosuunnassa on viisi eri tilakokoluoklcaa, jot yhtesä viljelmämalleja on 5. Ensimmäisiä viljelmämalleihin perustuvia tuotantokustannusselvityksiä ovat Suomessa tehneet mm. Torvela ja Ikäheimo (1973) sekä Torvela ja Sir6n (1975). Varsinaiset kustannusrakteid ja kustannuskehityks seurantaa vart kehitellyt viljelmämallit laadittiin maataloustuotteid tuotantokustannuksia ja viljelijäväestön tulotason kehitystä selvitelleessä toimikunnassa 197-luvun puolivälissä (Komiteanmietintö 1975, Sir6n 1976, 1977). ämä laskelmat perustuivat suurelta osin vuosi kirjanpitotuloksiin. Kukin viljelmämalli oli erikoistunut vain yhd tuotte tuottamise, koska tavoittea oli saada esille kullekin tuotantohaaralle tyypillin tuotantopanos- ja kustannusrakne. Viljelmämalli kustannusjakaumat muodostivat indeksijärjestelmän painorakte ja itse tuotantokustannust kehityks seurantaan käytettiin useita eri maataloud kustarmushintaindeksej ä ja muita kustannusindikaattoreita. 198-luvun alussa tuotantokustannuslaskelmi painorakne korjattiin vastaamaan vuod 198 II neljänneks hintatasoa (Hemilä 198). Laskelmi perusrakne säilytettiin kuitkin tisellään niin, että viljelmämallit edelle vastasivat mm. tuotantotekniikaltaan ja satotasoiltaan mahdollisimman pitkälti Etelä-Suom olosuhteita. Tilamalli tuotantotekniikka oli edelle Etelä-Suom alue kirjanpitotilojakin tehokkaampi. iinpä viljelmämalli kaikki pellot oletettiin salaojitetuiksi ja kullakin mallilla oli tuotantovälineet ja -panokset, jotka parhait katsottiin sopivan kyseise tuotantohaaraan ja tilakokoluokkaan. Painorakteid korjauks yhteydessä viljatilamalleihin liitettiin uusi viljelmämalli, joka esitti viljan tuotantokustannust muodostumista sekä leipäettä rehuviljaa tuottavalla viljelmällä. Kun tuotantokustannuslaskelmiin vielä 7

9 198-luvun alussa lisättiin viljelmämallit rypsin viljelylle (Ikon1982a) ja sokerijuurikkaan viljelylle (Ikon 1982b), oli viljelmämalleja käytössä yhtesä 3. Seuraavan kerran tuotantokustannust seurantaan käytettävät viljelmämallilaskelmat uudistettiin 199-luvun alussa (Ala-Mantila 1992). Laskelmat laadittiin tällöin vuod 199 IV neljänneks hinta- ja kustannustasoon. Viljelmämalli tuotos- ja satotasot sekä mm. kone- ja kalustokanta ja tuotantopanost käyttö korjattiin vastaamaan 199-luvun alun tilannetta. Perusratkaisuiltaan viljemämallit säilytettiin vuod 198 II neljänneks hintatasoon laadittuj malli kaltaisina, eli mallit kuvasivat edelle keskimääräistä tehokkaampaa tuotantoa Etelä-Suom olosuhteissa. Eri tuotantohaaroj viljelmämalleihin lisättiin yhdestä kahte uutta, tilasuuruusluokaltaan suurempaa mallia, joid avulla pyrittiin esittämään tuotantokustannust raknetta ja tasoa käytössä olleita tilakokoluokkia suuremmilla viljelmillä. Kaik kaikkiaan uusia viljelmämalleja muodostettiin 17, jot viljelmämalli kokonaismääräksi tuli 47. äissä, kut aikaisemmissakin laskelmissa oli mukana sianlihan- ja kananmunatuotannossa tilamalleja, joille ei oltu varattu peltoalaa. yt julkaistavista malleista tällaiset yksiköt on jätetty pois. Viljelmämalli laatimis lähtökohtana on niid käyttö tuotantokustannust kehityks seurantaan, eikä varsinaisesti todellist tuotantokustannust selvittämin. Luvussa 2 esitetään tuotantokustannuslaskelmi perusteet lähti tuotantokustannust määrittelystä. Lisäksi esitetään laskelmissa käytettävät satotasot sekä tuotantopanost ja -välineid käyttömäärä- ja hintatietoja. Hintatiedot ovat vuodelta Luvussa 3 kuvataan yksityiskohtaisesti eri tuotteid tuotantokustannust lasktaan käytettävät viljelmämallit. Viljelmämalleilla lasketut tuotantokustannukset eivät siis kuvaa kyseist tuotteid keskimääräistä kustannustasoa maassamme. iitä voidaan pitää ainoastaan nimomais viljelmämallin mukais viljelmän kustannustasona olosuhteissa, jotka vastaavat lähtökohtana pidettyä Etelä-Suom aluetta. Laskelmista on nähtävissä tilakoon vaikutus sekä kustannustasoon ja kustannusjakaumaan. Luvussa 3 esitettävät kustannuslaskelmat muodostavat kustannust indeksisarja-tyyppis seurantajärjestelmän painorakte. äid painorakteid ja maataloud kustannushintaindeksi ja muid kustannusindikaattoreid avulla tullaan jatkossa seuraamaan tuotantokustannust kehitystä. 2. Tuotantokustannuslaskelmi perusteet 2.1. Tuotantokustannuks määrittely Tuotantokustannus on yksi maataloustuotannon kannattavuutta osoittavista liiketuloskäsitteistä, ja sillä tarkoitetaan kaikki tuotantotoiminnasta aiheutuvi 8

10 kustannust summaa. Keskeisiä liiketuloskäsitteitä tuotantokustannusta laskettaessa ovat maataloud kokonaistuotto ja maataloud liikekustarmus. Maataloud kokonaistuotto on tilivuod aikana maataloudessa tuotettuj tai huomattavassa määrässä edelle jalostettuj tuotteid yhtelaskettu arvo. Kokonaistuottoon luetaan vain tuotteid loppuarvo. Sit esimerkiksi kotieläimille käytetyt omassa taloudessa tuotetut rehut näkyvät kokonaistuotossa maitona tai lihana ja vasikoille juotettu maito lisäkasvuna. Kokonaistuotto ei sit anna oikeata kuvaa maataloud eri tuotannonhaaroj keskinäisistä suhteista, vaan ne on selvitettävä erikoislaskelmin. Maataloud kokonaistuottoon sisältyvät seuraavat erät: Tilivuod rahatulot ja tilisaatavat lukuun ottamatta vuod alussa ollutta omaisuutta vähtämällä saatuja tuloja. Maataloudesta metsätaloute, ruoka- ja yksityistaloute, sivuansioihin, eläkkeisiin ja maatalousomaisuud uudistuksiin luovutettuj tuotteid ja etuuksi raha-arvo. MaataloUstuotannosta johtunut lisäys varastoissa, kotieläimistössä ja kasvillisuusomaisuudessa. Maataloud liikekustannuksella tarkoitetaan maatalousyrityks säännöllistä hoitoa vart tilivuod aikana tehtyjä uhrauksia lukuun ottamatta pääomi korkovaatimusta. Ostettuj tarvikkeid jällemyynnistä aiheutuvat tulot on sit vähnettävä liikekustannuksesta. Mikäli palkkaväkeä tai konetyötä on käytetty maataloud ulkopuolella, on tällais työn osuus jätettävä liikekustannuks ulkopuolelle. Liikekustannukse sisältyvät sit seuraavat erät: Maataloud säännöllisestä hoidosta aiheutuneet rahamot, kut tarvikemot ja maksetut palkat sekä verot. Omaisuud lisäämisestä aiheutuneet rahamot, korot, vuokrat ja eläkemaksut eivät kuulu liikekustarmukse. Yrittäjän ja hän perhesä suorittaman maataloustyön raha-arvo. Maataloud saamat luontoissuoritukset metsä-, sivuansio- sekä ruoka- ja yksityistaloudesta. Maataloud omaisuusesineistä suoritetut poistot ja muut arvon vähnykset lukuun ottamatta myynnin aiheuttamia arvonvähnyksiä. Maataloud tuotantokustannus saadaan, kun liikekustannukse lisätään maataloute sijoitetun pääoman korkovaatimus käyvän korkokannan mukaisesti. Tuotantokustamms tarkoittaa sit kaikki tuotantotoiminnasta aiheutuvi kustannust summaa, ja sitä voidaan käyttää erilaist maataloustuotteid tuotannon kannattavuud määrittämisessä vertaamalla sitä vastaavasta tuotannosta saatuun kokonaistuottoon. Viljelmämalli tuotantokustannuslaskelmat on laadittu osittain teoreettisista määritelmistä poikkeavin perustein. Kotieläint tuotokset, sadot sekä tuotantotarvikkeid ja työn käyttö perustuvat pääasiassa normilukuihin ja Etelä-Suom kirjanpitotiloj tietoihin. Koneid ja kaluston, tuotantoraknust ja peruspararmust arvot perustuvat nykyisiin hankintakustannuksiin. Poistot on laskettu 9

11 käyttämällä tasapoistometelmää. Korkovaatimus on laskettu puolelle koneid ja kaluston, raknust ja salaojitust jällehankinta-arvosta. Korkokantana on käytetty 6 % ja salaojitetun pellon arvona 21 5 mk/ha. Laskelmissa on lisäksi esitetty, mit yhd %-yksikön muutos korkokannassa vaikuttaa tuotantokustannuks e. Maatalousomaisuudesta määrättävää tulo- ja omaisuusveroa ei ole otettu huomioon tuotantokustannuksia laskettaessa. Pääomi korkovaatimusta laskettaessa ei ole erikse arvioitu velkoj määrää eikä velkoj korkoa Satotasot Viljelmämalli satotasoja määriteltäessä lähtökohtana ovat olleet vuosi toteutuneet sadot kuud eteläisimmän maaseutuelinkeinopiirin (Uudmaan, Turun, Satakunnan, Häme, Kym ja Pirkanmaan) alueella. Tuotantokustannuslaskelmissa näitä satotasoja on korotettu noin 1 %:11a taulukon 1 mukaisesti, koska viljelmämalli oletetaan kuvaavan keskimääräistä tehokkaampaa tuotantoa mm. satotasoilla mitattuna. Viljoj ja rypsin satotasot kuvaavat bruttosatoa varastossa. Vilja on tällöin esipuhdistettu ja kuivattu. Tuotantokustannuslaskelmissa on leipäviljoilla ja rypsillä otettu huomioon lajittelutappio, joka on arvioitu olevan 3 %. Rehuviljoj satotasot kuvaavat satoja rehuntuotarmossa. Myyntituotannossa rehuviljoj satotasoj on oletettu olevan 2 kg/ha korkeammat. Tämä satoero perustuu Etelä- Suom kirjanpitotiloj satotietoihin. Satoero selittyy osittain sillä, että rehuntuo- Taulukko 1. Viljelykasvi hehtaarisatoj määrittämin viljelmämalleilla. Toteutuneet sadot Etelä-Suomessal vuosina keskimäärin, kg/ha Satotasot viljelmämalleilla kg/ha Ruis Kevätvehnä Rehukaura Rehuohra Kuivaheinä Säilörehu Laidun (netto, ry/ha) 3 9 Rypsi Sokerijuurikas Uudmaan, Turun, Satakunnan, Häme, Kym ja Pirkanmaan maaseutuelinkeinopiirit 2 myyntituotannossa 3 9 kg/ha 3 myyntituotannossa 4 1 kg/ha 1

12 tannossa, nimomaan nautakarjataloudessa, rehuvilja on ylesä suojaviljana, jolloin hehtaarisato jää piemmäksi kuin myyntituotannossa. Säilörehun ja kuivan heinän satotasot on ilmoitettu kokonaissatona varastossa. Laitum sato kuvaa nettosatoa ruokinnassa Tuotantopanost käyttö ja hinnoittelu Tarvikkeet Viljelmämalleilla maan kasvukunnon on oletettu olevan hyvä, jot kustannuksina on otettu huomioon ainoastaan maan kasvukunnon säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset. Laskelmissa käytetyt siem- ja lannoitemäärät perustuvat yleisiin suosituksiin ja ohjeisiin. Kasvinviljelylaskelmia laadittaessa apuna on käytetty Maaseutukeskust Liiton laatimia ja julkaisemia katetuottometelmän mukaisia rnallilaskelmia (MKL 1995). Kylvösiemet. Viljelmämalleilla käytetään pelkästään ostosiemtä. Kylvösiemmäärään vaikuttavat mm. sellaiset tekijät kut siemt itävyys ja koko, orastumisolosuhteet sekä usein myös sadon käyttötarkoitus (MKL 1993). Viljelmämalli kylvösiemmäärät perustuvat suosituksiin kylvötiheyksistä ja oletukse, että siemt itävyys on 9 % ja, että siem koko vastaa nykyis lajikkeiston keskitasoa. autakarjatilamalleilla heinä- ja säilörehunurmet uudistetaan joka kolmas vuosi ja laidunnurmet joka neljäs vuosi. Kylvösiemmäärät uudistettaessa ovat 27 kg/ha sin mainituilla ja jälkimmäisellä 28 kg/ha. Tuotantokustannuslaskelmissa kylvösiemt hinnat ovat ruista lukuun ottamatta kevään 1996 kylvöajankohdan mukaisia hintoja. Rukiin hinta on syksyn 1995 tason mukain (taulukko 2). Lannoitteet. Lannoitteid käyttö viljelmämalleilla on määritelty sit, että viljelmä on oikeutettu saamaan Suom ympäristötukiohjelman mukaista perustukea. Ympäristötu perustuki on kaikille viljelijöille tarkoitettu ylein hehtaarikohtain tuki. Perustukea saadakse viljelijän on sitouduttava noudatta- Taulukko 2. Kylvösiemt käyttömäärät ja hinnat viljelmämalleilla. Viljelykasvi kg/ha mk/kg Viljelykasvi kg/ha mk/kg 91) Ruis 16 4,2 Heinänurmi 22, 91) Kevätvehnä 25 2,2 Säilörehunurmi 24, 71) Rehuohra 19 1,9 Laidunnunni 22, Rehukaura 18 1,9 Kevätrypsi 9 19, Viherkesanto, 2 13,1 Sokerijuurikas, yks. 1, vuotin 1) Vuotta kohti laskettuna 11

13 maan ns. perustu viljelyehtoja (MMM 1996). äid ehtoj mukaan tukea saavalla maatilalla ei lannoitteita ylesä saa käyttää empää kuin ns. lannoituks perustason verran (taulukko 3). Lannoitteiksi katsotaan sekä väkilannoitteet Taulukko 3. Lannoituks perustasot peltokasveittain. Kasvilaji Typpi kg/ha Fosfori kg/ha Rehtivilja 9 15 Leipävilja kevätvehnä 1 15 syysvehnä: syksyllä 2 15 keväällä 1 ruis: syksyllä 2 15 keväällä 1 - Öljykasvit 1 15 Sokerijuurikas 12 3 Ruokaperuna 6 4 Teollisuuspma 8 4 Säilörehu 18 3 Heinä 9 15 lisätyppi, jos odelma korjataan 6 Lähde: IVIMM 1996 Taulukko 4. Karjanlannan ravinnepitoisuudet. Lantalaji Kuivaaine-% Til.paino kg/m3 Liuk. kg/m3 p1) kg/m3 kg/m3 audan - kuivikelanta 2, ,8 1,13 3,13 -virtsa 1, ,11,5 4,24 - lietelanta 5, ,9,47 2,91 Sian - kuivikelanta 26,8 69 1,25 2,5 2,58 -virtsa, ,73,12 1,49 -lietelanta 3, ,89,67 1,85 Siipikarjan - kuivikelanta 4,1 715,3 5,14 4,43 4,61 1) Karjanlannan fosforista 75 % kasveille käyttökelpoista fosforia Lähde: Viljavuuspalvelu

14 että karjanlanta. Laskelmissa käytetyt lannan ravinnepitoisuudet on esitetty taulukossa 4. Käytetyt lannoitemäärät on esitetty tuotantokustannus laskelmi yhteydessä. Lannoitteid hinnat ovat suuntaa-antavia arvonlisäverottomia viljelijähintoja (taulukko 5). Laskelmissa on käytetty lannoitusajankohdan hintoja. Suurimmilla viljelmämalleilla lannoitteet hankitaan suursäkeissä, joissa lannoitteet ovat 1,5 p/kg edullisempia kuin lannoitteet pisäkeissä. Kalkki. Kasvi ravinteid saanti on kivnäismaissa parhaimmillaan, kun maan ph-luku on noin 6,5. Kalkin tehon heiketessä ajan mittaan mm. ilmasta tulevan rikkilaskeuman ja lannoituks sekä kalkin huuhtoutumis vuoksi tarvitaan ylläpitokalkitusta. Viljelmämalleilla ylläpitokalkitus suoritetaan viid vuod välein ja hehtaarille levitetään magnesiumpitoista kalkkikivijauhetta 2 tonnia. Laskelmissa kalkin hintana on käytetty 14 mk/tonni. Levitys- ja kuljetuskustarmus on arvioitu olle 1 mldtonni. Kasvinsuojeluaineet. Kotieläintilamalleilla kasvinsuojeluaineita on käytetty ainoastaan rikkakasvitorjuntaan. Kasvinviljelytilamalleilla on rikkakasvihävitteid lisäksi käytetty myös muita kasvinsuojeluaineita mm. talvituhosit, tuhohyönteist ja laon torjuntaan. Laskelmissa käytetyt määrät, jotka perustuvat käyttöohjeisiin ja -suosituksiin, sekä arvonlisäverottomat hinnat on esitetty taulukossa 6. Rehunsäilöntäaineet Rehunsäilöntäainetta on käytetty nautakarjatilamalleilla säilörehun valmistuksessa. Säilöntäainea on käytetty AIV II -liuosta. Säilöntäainetta käytetään esikuivatulla säilörehulla 4 l/rehutonni ja tuoresäilörehulla 6 1/ rehutonni (Laine ja Pelton 1992). Laakasiiloissa rehunsäilöntämuovin kulutus arvioidaan,3 kg/tonni. Pyöröpaalisäilörehun käärinnässä kiedotaan 6 muovikerrosta/paali. Yhdellä muovirullalla kääritään sit 2 paalia. Rehunsäilöntäaine hintana on käytetty 4,4 mk/1 vuonna Laakasiilomuovin hintana on käytetty 14,5 mk/kg ja käärintämuovin hintana 27 mk/ rulla. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Taulukko 5. Ostolannoitteid nimikkeet ja arvonlisäverottomat hinnat pisäkeissä, mk/1 kg. imike mk/1 kg imike mk/1 kg Suom salpietari 12 Pellon Y-lannos Pellon typpi Y-lannos 133 Pellon Y-lannos Pellon P-lannos 134 Syysviljan kestolannos 168 Pellon K-lannos 131 urm Y-lannos 144 Pellon Y-lannos Juurikkaan Y-lannos Pellon Y-laimos Juurikkaan Y-lannos Pellon Y-lannos ' Juurikkaan Y-lannos

15 Taulukko 6. Kasvinsuojeluaineid käyttömäärät (l, kg/ha) ja arvonlisäverottomat hinnat viljelmämalleilla. Valmiste ja hinta Hinta, mk Kevätvehnä Ruis Ohra, kaura Rypsi Sokerijuurikas Rikkakasvit: Dipro Duplosan, 1 41, 1,7 2,8 2,2 Super Treflan, 1 131, 2, Betanal, 1 56, 4,51) Tramat,1 12, 2,1) Goltix, kg 158,5 3,31) Talvituhosiet: Topsin M, kg 34,,4 Tuho hyönteiset: Ribcord, 1 11,,4,42) Muut: Korrvahv. CCC,1 68,,5 1,6 Citowett, 1 29,,4 Kolmelle ruiskutuskerralle jaettuna Kahdelle ruiskutuskerralle jaettuna Ostorehut. Kotieläintilamalleilla käytetyt ostorehumäärät on esitetty tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. Ostorehuj tarve on laskettu tuotantosuunnan ja ruokintasuurmitelman mukaisesti. Ostorehuj hinnat (taulukko 7) ovat arvonlisäverottomia, rahdillisia tilahintoja. Piimmillä tilamalleilla rehut hankitaan säkeissä ja isommilla irtotavarana. Sähkö. Sähkön kulutuksesta eri tuotteid tuotannossa ei ole kovin paljon luotettavaa tietoa saatavissa. Verohallitus on teettänyt Suom Sähkölaitosyhdis- Taulukko 7. Ostorehuj tilahinnat viljelmämalleilla. Säkki mk/kg Irto mk/kg Säkki mk/kg Irto mk/kg autakarjanrehut: - valkuaistiiviste 2,3 2,15 - juomarehu 7,8 - kasvatusrehu I 1,8 1,65 - kivnäisseos 2,68 Sikoj rehut: - valkuaistiiviste 2,6 2,45 - porsasrehu 2,25 2,1 Kanoj rehut: - munitustiiviste 3,5 2,95 - kanakalkki,6 14

16 tyksellä selvityks maataloustuotannon keskimääräisestä sähkönkäytöstä (Verohallitus 1991). Tämän selvityks mukaan karjasuojan vuotuin sähkönkulutus lypsylehmää kohti on hyvin koneistetussa navetassa keskimäärin 9 kwh. Tämän lisäksi sähköä kuluu viljan jauhatukse (keskimäärin 2.kWh/viljatonni) ja viljan kuivatukse lämminilmalcuivurissa (15-25 kwh/vilj atonni korjuuaj an sääolosuhteista riippu) tai kylmäilmakuivurissa (8-12 kwh/viljatonni säistä riippu). Emakkosikalassa, jossa porsaita tuotetaan myyntiin, sähköä käytetään vuodessa keskimäärin 5 kwh/emakko ja, jos emakkosikala lämmitetään sähköllä, kulutus voi olla jopa 1 kwh/emakko/vuosi. Lihasikalassa, jossa kasvatetaan joko tilalla tuotettuja tai ostettuja porsaita, vuotuin sähkön kulutus on hyvin koneistetussa sikalassa 1 kwh/sikapaikka. Edellä mainittuun selvitykse eivät kuuluneet mm. munituskanalat ja viljatilat. Verohallinnon käsikirjan (Verohallitus 1991) mukaan viljatiloilla viljankuivatukse voidaan soveltaa edellä rehuntuotannon yhteydessä esitettyjä sähkönkäyttölukuja. Kanaloissa käsikirjan mukaan 1 eläinpaikkaa kohti sähköä kuluu valastukse 4 kwh, ilmanvaihtoon 13 kwh ja lämmitykse (ergialajista, tuotantometelmästä ja raknuks kunnosta riippu) -1 kwh oletta, että eläintiheys kanalassa on eläintä/m2. Viljelmämalli sähkön käyttömääriä arvioitaessa apuna on käytetty tietoja Etelä-Suom alue kirjanpitotiloj sähkön käyttömoista vuosina äid avulla on arvioitu tuotantosuunnittain sähkömot hehtaaria kohti alle 1 peltohehtaarin viljelmämalleilla (taulukko 8). Jakamalla näin arvioidut käyttömot sähkön keskimääräisellä hinnalla on saatu hehtaaria kohti lasketut kwh-määrät. äistä kwh-määristä on edelle johdettu sähkön käyttömäärät Taulukko 8. Sähkön käyttömot ja kulutus eri tuotantosuunnissa tilakokoluokittain. Maito-tilat Muut nautakarjatilat Sikatilat Kasvinviljelytilat Käyttomot, mk/ha: 1-2 ha ha ha ha Kulutus, kwh/hal ): 1-2 ha ha ha ' ha ) Laskettu käyttömoista yksikköhinnalla 38,5 p/kwh 15

17 tilamalleilla ja ne esitetään viljelmää kohti laskettuna tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. Suurt yrityskokoluokki, joita ei esimerkiksi kirjanpitoaineistossa ole mukana, sähkön kulutusluvut on arvioitu karkeasti siitä yrityskoon ja sähkömoj välisestä riippuvuudesta, joka piemmissa tilakokoluokissa on havaittavissa. Sähköergialiiton kuluttajatyypeittäin laatiman sähkön keskihintatilaston mukaan maatilatalous maksoi sähköstä keskimäärin 48,6 p/kwh vuonna 1996 (Energiakatsaus 1997). Hintaan sisältyy arvonlisävero, jot laskelmissa käytettävä veroton hinta on 39,84 p/kwh. Poltto- ja voiteluaineet. Poltto- ja voiteluaineid kokonaiskäyttömäärät tilamalleilla esitetään tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. e on laskettu traktorin, leikkuupuimurin ja kuivurin käyttötuntimääri ja normikulutuks perusteella. Käytetyt normiluvut (Laakson ja Järvpää 1996) on esitetty taulukossa 9. Laskelmissa polttoöljyn hintana on käytetty 1,25 mk/litra ja voiteluöljyn hintana 6,8 mk/kg. Hinnat ovat arvonlisäverottomia, ja ne perustuvat Työtehoseuran maatalouskoneid kustannuslasknassa ja konetöid hinnoittelussa käyttämiin hintoihin (Laakson ja Järvpää 1996). Koneid vuokrakäyttö. Koneid vuokrakäytöstä aiheutuvan kustannuks perustana on hehtaaria, tonnia tai muuta yksikköä kohd laskettu työsuorite. Työsuoritemäärät esitetään asianomais tuotantokustannuslaskelman yhteydessä. Koneid vuokrakäytön hinnoittelu perustuu Työtehoseuran tekemiin koneurakoinnin hintatiedusteluihin (Järvpää ja Pelton 1995, Laakson 1997). Tuotantokustannuslaskelmissa käytetyt työkorvaushinnat on ilmoitettu hehtaaria, tonnia tai muuta suoritettua yksikköä kohd. Kasvinsuojeluruiskutuks ja paalauks työkorvaushinta sisältää työkone kustannust lisäksi traktorin kustannukset sekä ajajan palkan: kasvinsuojeluruiskutus 53, mk/ha - heinän ja olj paalaus kovapaalaimella,8 mk/kg pyöröpaalaimella,11 mk/kg säilörehun pyöröpaalaus,4 mk/kg - säilörehun käärintä,2 mk/kg - heinän (kesarmon) niitto 75, mk/ha - leilckuupuinti 53, mk/ha - viljan kuivaus 13; mk/h" Eläint ostot. audanlihan, sianlihan- ja porsastuotantoa sekä kananmuni tuotantoa kuvaavilla tilamalleilla on eläinostoja. Ostettavat eläinmäärät esitetään tuotantokustarmuslaskehni yhteydessä. Vasikoid, porsaid ja kananpoikast hintoina on tuotantokustannuslaskelmissa käytetty seuraavia hintoja: 16

18 sonnivasikka, 5 kg (välityks myyntihinta) 872 ink/kpl sonnivasildm, 5 kg (välityks ostohinta) 74 porsas, 2 kg, laatuluokka (välityks myyntihinta) 358 porsas, 2 kg, laatuluokka (välityks ostohinta) 343 kananpoikan, 18-viikkoin (markkinahinta) 24 Muut* kotieläinmot. Muut kotieläinmot muodostuvat astutus-, siemnys-, karjantarkkailu-, lääkintä- ja puhdistusainemoista. Etkin lääke- ja puhdistusainemoj selvittämin on vaikeaa. Muut kotieläinmot käsitelläänkin laskelmissa yhtä eränä ja arvioitaessa tämän erän suuruutta apuna on käytetty maidon-, naudanlihan- ja kananmunituotantoon sekä sikataloute erikoistuneid kirjanpitotiloj tuloksia viime vuosilta. Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti, mit muu kotieläinkustannus muuttuu tilamalleilla peltoalan ja eläinmäärän kasvaessa. Kustannus on ilmoitettu maidon- ja naudanlihantuotannossa nautayksikköä, sianlihan ja porsaid tuotannossa sikapaikkaa kohti. Kananmuni tuotannossa muun kotieläinkustannuks suuruuta on käytetty,8-1,5 markkaa kanaa kohti viljelmäkokoluokasta riippu Työpanos Tuotantokustarmuslaskelmi yhteydessä on esitetty kunkin viljelmän ihmistyön tarve. Koska vuokratyön hinnoittelu perustuu hehtaari tai toimi mukaise hinnoitteluun, ei liitetaulukoissa esitettyj laskelmi ihrnistyönmekkilukuihin sisälly vuokratyönä tehtävä työ. Esimerkiksi mikäli viljelmämallin kasvinsuojeluruiskutukset suorittaa tilan ulkopuolin yrittäjä rahtiajona, näkyy tästä aiheutuva kustannus vain vuokratyökorvauksa. Tämä työ ei sit sisälly viljelmämallin ilunistyön- tai konetyönmekkiin. Sekä kone- että ihmistyötunti selvittämisessä on käytetty apuna Työtehoseuran laskemia maataloud työnmekkinormeja. Työnmeldd ilmoittaa, paljonko työaikaa kuluu tietyn työn tai työmäärän tekemise sit, että kasvintuotannon töissä on työnmekissä otettu huomioon suoritusajan lisäksi apu- ja valmisteluajat ja kotieläintuotannon töissä vain valmisteluaika mutta ei apuaikaa. Tämä on Taulukko 9. Traktoreid ja leikkuupuimureid poltto- ja voiteluaineid kulutus. Polttoöljy: - traktori, teholuokasta riippu 4,5-11, l/tunti - puhnuri, 7, - 13, - siilokuivuri, koosta riippu 15, - 38, Voite/uö/jy: - traktori, teholuokasta riippu,6 -,14 kg/tunti - puimuri,,8 -,16 17

19 1 8 mwny 6 4 Maitotilat 3 mk/sikapaikka audanlihatilat Sikatilat Tilakoko, ha Kuvio I. Muu kotieläinkustannus maito-, naudanliha- ja sikaviljelmämalleilla. laskelmissa lisätty eri kotieläintaloud töid työnmekki summaan päivittäis työnmekin saamiseksi. Konetyönmekki on työstä riippu ylesä noin 15-3 % piempi kuin ihmistyönmekki. Poikkeuksa tästä on kuitkin esimerkiksi viljan kuivaus, jossa konetyöaika on selvästi suurempi kuin ilunistyönmekki. Ihmistyön kokonaistarve sisältää kasvinviljely- ja kotieläintaloustöid lisäksi myös ns. muut maataloud juoksevat työt ja maataloud johtotyöt. Juoksevat työt ja johtotyöt on otettu laskelmiin kirjanpitotiloilla todetun työnmekin mukaisina. Johtotyöhön luetaan kuuluviksi maatalouskirjanpito, kasvinviljelyja kotieläinsuurmitehni laat sekä maataloustuotteid myynti ja tarvikkeid hankinta. Tuotantokustannuslaskelmissa on oletettu, että maito- ja porsastilamalleja lukuun ottamatta kaikissa tilakokoluokissa viljelijäperheellä on jatkuvasti käytettävissä maataloustöihin 1,5 hg työpanos. Maito- ja porsastiloilla on oletettu olevan käytettävissä kahd hg työpanos. Vuotuin työpanos on laskettu 4 tunnin viikoittais työajan ja neljän viikon kesäloman mukaan. Kun lisäksi arkipyhi työaikaa lyhtävä vaikutus otetaan huomioon, muodostuu vuotuiseksi työpanokseksi työntekijää kohti 1 86 tuntia ja edelle viljelijäperhettä kohti 2 79 tuntia, jos käytettävissä on 1,5 hg työpanos, ja vastaavasti 3 72 tuntia, jos käytettävissä on kahd hg työpanos. Palkkatyön tarve on laskettu kaavamaisesti koko ihmistyötarpe ja viljelijäperhe oman työpanoks erotuksa. 18

20 Työkustarmusta laskettaessa sekä viljelijäperhe että palkattuj työntekijöid tekemät työtunnit on hinnoiteltu maataloustyöntekijöid keskituntiansioid mukaan. Tämä keskituntiansio oli 4 mk/tunti vuonna Työkustarmusta laskettaessa on otettu palkkatyön osalta lisäksi huomioon tähän liittyvät sosiaalikustannukset, jotka on laskettu vuonna 1996 voimassaolleid maksuperusteid mukaan %:na palkkatyökustarmuksesta seuraavasti: sosiaaliturva maksu 4, tapaturmavakuutusmaksu 3,79 eläkevakuutusmaksut (LEL) 17,9 työttömyysvakuutusmaksu 1, ryhmähkivakuutusmaksu yhtesä 26,79 arkipyhäkorvaukset 2,4 sairasajanpalkka ja työterveyshuolto 4,23 vuosilomapalkat ja lomaltapaluuraha 12,55 -vuosilomakorvaus 4,17 työajanlyhnys yhtesä 29,8 vakuutusmaksut ( ) lisätty kohtiin ,87 Sosiaalikustannus yhtesä 63,66 Viljelijäperhe oman työn arvon lisäksi on otettu huomioon lakisääteiset maatalousyrittäji eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut. Viljelmämalli MYELja MATA-vakuutusmaksut ja niid pohjana olevat työtulot on laskettu vuonna 1996 voimassaolleid työtulo- ja vakuutusmaksuperusteid mukaisesti. Vakuutusmaksuj suuruus esitetään tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. Työtuntia kohti laskettu ihmistyökustannus on vuod 1996 tuotantokustannuslaskelmissa sit edellis perusteella seuraava: Viljehjäperhe työ: keskituntiansio, mk/tunti 4, + Myel- ja Mata-maksut Palkka/yö: keskituntiansio, mk/tunti 4, sos.kustannukset, mk/tunti 26,3 yhtesä 66,3 19

21 Yleiskustannukset Vaikka viljelmämallit ovat keskittyneet vain yhd tuotte tuottamise, liittyy tuotantotoimintaan sellaisia kustannuseriä, jotka eivät kokonaan ole luettavissa kyseis tuotannon piiriin. e voivat myös välillisesti, osaksi tai kokonaan, olla kyseistä tuotantoa rasittavia kustannuksia. Maataloudessa mm. teid, oji, aitoj, siltoj yms. korjaus- ja kunnossapitokustannukset, pikaluston osto, erilaiset kirjanpitomot, puhelinmot ja maataloud osuus yksityisauton käyttömoista ovat tällaisia kustannuksia. Tuotantokustannuslaskelmissa yleiskustannuksiksi luettavi eri markkamääräistä suuruutta arvioitaessa lähtökohtana ovat olleet eri tuotantosuuntiin erikoistuneid kirjanpitotiloj tulokset viime vuosilta. Koska kirjanpitoaineis, tossa on vain vähän suuria tiloja, on yleiskustarmuks suuruus tilamallilaskelmissa isoj yksiköid kohdalla lähes täysin arvionvarain. Viljelmämallilaskelmissa käytetyt yleiskustannuks prosttiosuudet liikekustannuksesta eri tuotantosuunnissa on esitetty taulukossa Maatalousomaisuus Viljelmämalli maatalousomaisuute on luettu kuuluviksi tuotantoa vart tarvittavat raknukset, koneet ja kalusto, kotieläimistö, varastot, salaojitukset ja maatalousmaa. Maatalousomaisuudesta aiheutuvia kustannuksia ovat korko-, poisto- ja lcunnossapitokustannukset sekä vakuutusmaksut. Omaisuusosat ja niid arvot viljelmämalleilla esitetään laskelmi yhteydessä. Omaisuusosi arvoj määrittämin on perustunut seuraaviin lähtökohtiin: Raknukset. Talousraknust jällehankinta-arvot perustuvat maaseutuelinkeinolain mukaisiin raktamis ohjekustannuksiin (MMM 1997). Tuotanto- Taulukko 1. Yleiskustannus liikekustannuksesta (%) eri tilakokoluokkia ja tuotantosuuntia edustavilla viljelmämalleilla. Tilakokoluokka tia Maitotilat Muut nautakarjatilat Sikatilat Kanatilat Vilja ja muut kasvinvilitilat 1-2 5, 5,2 4,2 5, ,4 5, 4,1 5, 3-5 4,1 4,9 4, 4,8 8, ,9 4,8 3,8-4,7 7, ,8 4,7 3,6 4,6 7, ,7 4,6 3,4 4,5 6,8 18-3,7 4,6 3,3 4,5 6,3 23-6, 2

22 raknust ohjekustannus on annettu- arvonlisäverottomana hintana. Ohjekustannukset vastaavat raknuskustannusindeksin (1995=1) joulukuun 1996 pistelukua 1,9. Ohjekustamiuslaskelmat on esitetty liitteessä 1. Raknust nykyarvoksi on laskettu puolet jällehankinta-arvosta. MMM:n raktamisohjekokoelman ohj'ekustannuksiin sisältyvät myös toimintainvestoiimit kut tuotantoraknust kalusteet, ruokintalaitteet, tilasäiliöt, lypsyasemi laitteet ja putkilypsylaitteet. Toimintainvestointi arvioitu osuus ohjekustannuksista on tuotantokustannuslaskelmissa sisällytetty kone- ja kalusto-omaisuute. Tilamalli konevarastoj mitoitus perustuu koneid ja kaluston vaatimaan tilantarpeese (Klemola 1993). Koneet ja kalusto. Tämä omaisuusosa sisältää sellaiset koneet ja laitteet, jotka ovat viljelmän tuotannossa tarpeellisia ja joita ylesä on kyseistä tuotetta tuottavilla maatiloilla. Konekapasiteetin mitoituksessa on käytetty apuna Työtehoseurassa tehtyjä tutkimuksia (mm. Laine 1993, 1994, 1996). Koneid ja kaluston jällehankinta-arvot vuod 1996 hintatasossa on arvioitu käyttämällä apuna mm. Työtehoseuran julkaisemia maatalouskoneid kustannuslaskehnia (Laakson ja Järvpää 1996), maatalouskoneid myyntitilastoja (MTT 1996) sekä lehdissä julkaistuja hintatilastoja (Koneviesti). Viljelmämalleilla käytettyj koneid ja kaluston jällehankintahirmat ja käyttöaikaoletukset on esitetty liitteessä 2. Traktoreilla ja leildumpuimureilla tehdään käytännössä myös maataloud ulkopuolisia töitä mm. metsä- ja sivuansiotaloudessa. Esimerkiksi Etelä-Suom kirjanpitotiloilla maataloud osuus traktoreid kokonaistyönmekistä,on vaihdellut viime vuosina keskimäärin noin 7 %:sta vajaase 1 %:n tuotantosuunnasta ja tilakokoluokasta riippu. Leildcuupuimureilla vastaava keskimääräin osuus on vaihdellut 6 %:sta 1 %:iin. Viljelmämalleilla traktoreid pääomaarvoista vain tietyn osan, pääsääntöisesti 8-9 %, on katsottu kohdistuvan kyseessä olevaan tuotantoon ja otettu sit huomioon ko. tuotte tuotantokustannuksissa. Viljelmämalleilla, joilla on oma leildumpuimuri, leikkuupuimurin koko on pyritty valitsemaan sit, että s kapasiteetti tulee mahdollisimman hyvin käytetyksi tilamallin omalla puintialalla (Laine 1996). Kone- ja kalusto-omaisuud nykyarvona tuotantokustannuslaskelmissa on käytetty puolta jällehankinta-arvosta. Eräillä maatalouskoneilla olevaa jällemyynti- tai romuarvoa ei laskelmissa ole otettu huomioon. Kotieläimistö. Maito- ja naudanlihatilamalleilla kotieläint nykyarvo on laskettu teurasarvoj mukaan. Sikoj ja kanoj arvo on laskettu puoleksi eläint hankinta-arvon ja teurasarvon summasta. Teurasarvoja laskettaessa on otettu huomioon teurastuks yhteydessä maksettavat, teuraseläinkohtaiset siirtyn-iäkaud tuet. Varastot. Varasto-omaisuute on luettu ylesä vain viljelmällä tuotetut rehuvarastot. iid keskimääräiseksi arvoksi on laskettu puolet niid tuottamise tarvittuj siemt, lannoitteid, kasvinsuojelu- ja rehunsäilöntä- 21

23 aineid sekä poltto- ja voiteluaineid ja kasvinviljelyn vuokratöid yhtelasketusta arvosta. Mikäli viljelmällä käytetään suuressa määrin irrallaan hankittuja ja varastoitavia ostorehuja, niin osa tästä ostorehusta on luettu varasto-omaisuute. Salaojitukset. Viljelmämalli kaikki pellot on oletettu salaojitetuiksi. Salaojituskustannuks suuruus on Salaojitusyhdistyks mukaan mk hehtaaria kohti, kun ojamäärä on 6 m/ha. Kustannuksissa ei ole mukana arvonlisäveroa. Etelä-Suom olosuhteita kuvaavilla tilamalleilla salaojituskustannukseksi (jällehankinta-arvoksi) on oletettu 9 mk/ha. Maatalousmaa. Salaojitetun pellon arvona on laskelmissa käytetty 21 5 mk/ha. Arvoon sisältyvät sit salaojitukset, joid nykyarvoksi on oletettu puolet jällehankinta-arvosta. Vuod 1996 kauppahintatilastoj (Maanmittauslaitos 1997) mukaan pellon keskimääräin kauppahinta eteläis Suom alueella vaihteli Turun maaseutuelinkeinopiirin 24 6 mk:sta Kym maaseutuelinkeinopiirin 14 7 mk:aan. Maatalousomaisuudesta aiheutuvi kustannuseri laskemisessa eri omaisuuserille on metelty seuraavasti: Poistokustannus. Poistoj avulla jaetaan pitkäaikaist tuotantovälineid hankkimisesta aiheutuneet kustannukset omaisuusesine käyttövuosille samassa suhteessa kuin s arvo todellisuudessa alee iän, käytön ja kulumis johdosta. Poistokustannus lasketaan raknuksille, koneille ja kalustolle sekä salaojituksille ja se tehdään tasapoistoina kunkin omaisuusosan jällehankinta-arvosta. Talousraknust taloudellisa kestoikänä on tuotantokustannuslaskelmissa pidetty 25 vuotta, jot vuotuin poistokustannus on 4 % raknust jällehankinta-arvosta. Koneid ja kaluston poisto on laskettu kullekin koneelle tai laitteelle erikse arvioimalla s todnäköin taloudellin käyttöikä vuotuis käyttömäärän perusteella. Liitte 2 kone- ja kalustoluetteloista selviävät käytetyt poistoajat. Poistoa laskettaessa koneilla ja kalustolla ei oleteta olevan merkittävää jäänriösarvoa. Salaojitust kestoikä on arvioitu laskelmissa 6 vuodeksi, jot vuosipoiston suuruus on 1,7 % salaojitust jällehankinta-arvosta. Korjaus-ja kunnossapitokustannus. Raknust ja koneid korjauksista ja huollosta aiheutuvat mot sisältyvät korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin. Kurmossapitokustarmus lasketaan prostteina omaisuusesine jällehankintaarvosta. Salaojitust korjaus- ja kuimossapitomot sisältyvät yleiskustannuksiin. Kurmossapitokustannust suuruute vaikuttavat omaisuusesine laatu ja vuotuin käyttömäärä. Toisaalta mitä paremmin kunnossapito suoritetaan, sitä pitempi on esine kestoaika. Monissa soveltavissa tutkimuksissa, joissa on jouduttii arvioimaan korjaus- ja kurmossapitokustarmust suuruutta, on tämän erän suuruus ylesä ollut raknuksilla 1 % ja koneilla 3 % jällehankintaarvosta. T_yötehoseuran maatalouskoneid kustannuslasknassa (Laakson 22

24 ja Järvpää 1996) on kunnossapitokustannuksa käytetty traktorilla 3 %:a ja leikkuupuimurilla 2 %:a hankintahinnasta. äissä laskehnissa traktorin käyttöiäksi on laskettu 7 vuotta ja leikkuupuimurin 8 vuotta. Tuotantokustannuslaskelmissa korjaus- ja kunnossapitomot on arvioitu raknuksilla 1 %:ksi ja koneilla 3 %:ksi jällehankinta-arvoista. Vakuutusmaksut. Tuotantokustannuslaskelmissa ei ole selvitetty omaisuusesineid valcuutusmaksun suuruutta erikse vaan vakuutusmaksuj suuruudeksi on arvioitu keskimäärin,2 % raknust, koneid ja kaluston jällehankintaarvosta ja kotieläimistön nykyarvosta. _ Korkokustannus. Tuotantokustannuslaskelmissa korkokustannus lasketaan omaisuusesine nykyarvosta, ja se lasketaan käyvän korkokannan mukaisesti sekä omalle että vieraalle pääomalle. Viljehnämalli maatalous oletetaan velattomaksi ja korkovaatimus lasketaan kaikissa tuotantosuunnissa ja eri kokoisilla tilamalleilla saman korkoprostin mukaan. Korkokantana on laskelmissa käytetty 6 %. Tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä esitetään lisäksi, paljonko 1 %- yksikön muutos korkokannassa vaikuttaa tuotantokustannukse. 3. Viljelmämalleihin perustuvat tuotantokustannukset vuod 1996 hintatasossa 3.1. Maito Lehmämäärät, tuotokset, ruokinta ja pellonkäyttö Maidon tuotantokustaimuslaskelmat on tehty viittä suuruusluokkaa edustavilta viljelmämalleiltal, joilla on lypsylehmiä 16, 32, 64, 96 ja 128. Lehmäkanta uudistetaan neljässä vuodessa, jolloin uudistus on 25 % vuodessa. Syntyvät vasikat, joita ei pidetä uudistusta vart, myydään viljelmän ulkopuolelle. Lehmi ruokinta perustuu viljelmällä tuotettavaan rehuun, ja viljelmi koko peltoala käytetään rehuntuotantoon. 16 ja 32 lypsylehmän malleilla ruokinnassa käytetään tuoresäilörehua ja heinää. Isommilla malleilla ei s sijaan kuivaa heinää käytetä vaan ruokinta perustuu esilcuivattuun säilörehuun. Kaikissa tilakokoluokissa lehmät laidunnetaan, vaikka ainakin kahd suurimman tilamallin kohdalla kesäajan ruokinta käytännössä järjestettäisiin joko niittoruokintana tarhaan tai navettaan tai säilörehuruokintana navettaan. Toisaalta eläinsuojeluasetus velvoittaa päästämään lehmät ja hiehot kesällä laitumelle tai järjestämään niille muu vastaava tarkoituksmukain tila liikkumista vart (Turkki ja Pääsky 1997). 1 Maitotilamalli,tunnus perustuu jatkossa kunkin mallin lehmämäärän., Vastaavaa systematiikkaa noudatetaan myös muissa tuotantosuunnissa. 23

25 Viljelmillä on pääsääntöisesti rehuntuotantoon tarvittava oma kone- ja kalustokanta. Piimmällä tilamallilla heinän paalaus suoritetaan vuokratyönä. Viljanviljelyssä leikkuupuinti suoritetaan suurimmalla tilamallilla omalla puimurilla. Vastaavasti viljan kuivausta vart kolmella suurimmalla tilamallilla on lämminilmalunvuri. 16 lehmän tilamallilla kasvinsuojeluruiskutukset suoritetaan vuokratyönä. Maidontuotantotiloilla navettatyyppinä on joko parsinavetta tai pihatto. Malli pihatot ovat tyypiltään makuuparsipihattoja, joka on Suomessa yleisin pihattotyyppi (Kivikko 1993). Tilamalleilla pihatto on lämmin. Tilarnalli navettatyypit, ruokinta-, lypsy- ja lannanpoistojärjestelyt on esitetty taulukossa 11. Maitotilamalleilla on lehmi bruttotuotostasona käytetty 7 kiloa (6 783 litraa). Tämä tuotostaso vastaa suunnille Etelä-Suom tarkkailukarjoj vuod 1995 keskimääräistä tuotosta (taulukko 12). Tuotantokustannuslaskelmissa on maitomääristä vähnetty mittatappiona noin 5 %. Lypsylehmi ravinnontarve on laskettu käytössä olevi ruokintasuositust mukaisesti (esim. Maatalouskalteri 1997). äid mukaisesti on tuotettua ergia korjattua maitokiloa (EKM) kohti laskettu tarvittavan ergiaa,44 ry ja 44 g ohutsuolessa imeytyvää valkuaista (OIV). Energian ja valkuais tarve ylläpitoon ja tiineyd aiheuttama lisätarve huomioon otta on viljelmämalli tuotostasolla lypsylehmän ergiantarve yhtesä noin 5 ry:ä ja valkuais tarve 45 kiloa I-valkuaista. Ruokintaan käytettyj rehuj määrät perustuvat mm. maatalouskalterissa julkaistuun taulukkoon eläint vuotuisesta rehuntarpeesta. Rehun kokonaismäärään vaikuttaa lisäksi varastoirmin aikana ja ruokinnan yhteydessä syntyvä hävikki. Laskelmissa on hävikin määräksi arvioitu heinällä 15 %, säilörehulla 15-2 %, rehuviljalla 5 % ja ostoväkirehuilla 3 %. Energian nettosaanti lypsylehmää kohti on tilamalleilla noin 5 1 ry. Rehuntarpe ja hehtaarisatoj perusteella laskettu on laskettu peltoalan tarve lehmää (= nautayksikkö) kohti erikse tuoresäilörehurehuruokinnassa ja esikuivattuun säilörehuun perustuvassa ruokinnassa (taulukko 13). Tämän perusteella on määritetty kokonaispeltoala ja eri viljelykasvi osuudet siitä maitotilamalleilla (taulukko 14). Tarvike- ja työkustannus Tarvikekustannus muodostuu maitoviljelmillä seuraavista ryhmistä: kylvösiemet, lannoitteet, kalkki, kasvinsuojeluaineet, rehunsäilöntäaineet ja -muovit, ostorehut, sähkö, pohto- ja voiteluaineet, keinosiemnys-, eläinlääkintä- ja puhdistusmot sekä rahtityönä suoritetuista töistä aiheutuneet mot. Tarvikemääri lasktaperiaatteet ja yksikkölfirmat on esitetty luvussa Kokonaismäärät ja kustannus viljelmää kohti esitetään maidon tuotantokustannuslaskelniassa (liite 3). 24

26 Taulukko 11. Tuotantoteknologia maitotilamalleissa. Viljelmämalli Lypsylehmiä, kpl avettatyyppi: - parsinavetta - pihatto, lämmin Lypsy: - putkilypsy parressa - lypsyasema Väkirehuruokinta: - säldd/siilo-rehuvaunu-kousa - väkirehuautomaatti Säilörehuruokinta: - laakasiilo: talikko-kottikärry-talikko - laakasiilo: traktori-rehuleikkuri-talikko - pyöröpaali: koneellin purku pöydälle Korsirehuruokinta: - pipaalit varastosta käsin Lannanpoisto: koneellin lannanpoisto, kuivalanta - lietelanta Kuivan heinän korjuu: - kovapaalaus rahtiajona Säilörehun korjuu: - tuoresäilörehu - esikuivattu, pyöröpaalaus Viljan korjuu: leikkuupuinti, oma puimuri leildompuinti, rahtiajona Viljan säilöntä: - lärruninilmakuivaus, oma kuivuri lämminilmakuivaus, rahtikuivaus Taulukko 12. Karjatarkkailutuloksia alueittain vuonna Maitoa, kg/lehmä Rasva-% Valkuais-% Etelä-Suomi ,34 3,28 Sisä-Suomi ,34 3,29 Etelä-Pohjanmaa ,43 3,3 Pohjois-Suomi ,41 3,32 Koko maa ,37 3,3 Lähde: MKL

27 Taulukko 13. Rehun ja pellon tarve maidontuotannossa. Tarve kg/ny Korvausluku kg/ry Tarve ry/ny Satotaso kg, ry/ha Pellon tarve ha/ny Tuoresäilörehuruokinta Viljelmällä tuotettavat rehut: Kaura 84 1, ,23 Ohra 84 1, ,22 Kuiva heinä') 92 1, ,2 Säilörehu 12 4, ,522) Laidun, ry 5, ,33 Ostorehut: Valkuaistiiviste 3 1,11 27 Kivnäisseos 67 Yhtesä (bruttotarve) ) 1,49 Esikuivattu säilörehuruokinta Viljelmällä tuotettavat rehut: Kaura 89 1, ,24 Ohra 89 1, ,23 Sffilörehu 1 5 3, ,64 Laidun, ry 5, ,33 Ostorehut: Valkuaistiiviste 33 1, Kivnäisseos 52 Yhtesä (bruttotarve) ) 1,44 1) lisäksi odelmaa 1 21 ry/ha säilörehuksi odelmasäilörehu otettu huomioon 3) sisältää noin 96 g OIV/ry Taulukko 14. Peltoala ja s käyttö maitotilamalleilla Viljelmämalli Kauraa, ha 4,77 9,54 2,29 3,44 4,58 Ohraa, ha 4,53 9,5 19,25 28,88 38,5 Kuivaa heinää, ha 4,2 8,41 Säilörehua, ha 1,9 21,79 53,42 8,13 16,84 Laidunta, ha 7,1 14,1 28,2 42,4 56,5 Yhtesä, ha 31,4 62,81 12,99 181,48 241,98 26

28 Työnmekki tilamalleilla lypsykarjan hoitotyössä ja rehuj tuotannossa perustuu normilukuihin (Mäkelä ja Laakson 199, Laine ja Pelton 1992, Pelton ja Vanhala 1992, Pelton 1993, Pelton 1994, Laine 1995, Alakruuvi 1996). Työpanoks ja tuntiansion lasktaperiaate on selostettu luvussa Maidon tuotantokustannusta laskettaessa on oletettu, että viljelmillä on jatkuvasti käytettävissä maataloustöihin kahd hg työpanos (taulukko 15). Omaisuudesta aiheutuva kustannus.taulukossa 16 on esitetty maitotiloj maatalousomaisuud ryhmi arvot. Maitotilamalleilla kotieläimistön nylcyarvo on määritetty lypsylehmän teuras arvon perusteella. Vuod 1996 mukaista teurasarvoa määritettäessä on otettu lehmän lihan markkinahinnan lisäksi huomioon teurastuks yhteydessä maksettu yksikköperustein tuki. Kuljetuskustannus tilalta teurastamoon on myös otettu huomioon arvoa laskettaessa. Hiehon arvon on oletettu olevan 6 % ja vasikan arvon 25 % lehmän arvosta. Varastoj arvo on määritetty kasvituotantoon käytetyistä tuotantopanoksista aiheutuvi kustannust summana ja vuod keskimääräisä arvona on pidetty puolta näin saadusta arvosta. Poistot, kunnossapito, vakuutukset ja korot on laskettu luvussa selostettuj periaatteid mukaisesti. Viljelmämalleilla traktorin pääoma-arvoista ja traktorista aiheutuvista kustannuksista 85 % on luettu Maidontuotannon osuudeksi. Lisäksi on oletettu, että 16 lehmän tilamallilla, jolla on navetassa kuivalanta, virtsanlevityskalustosta tilan osuus on yksi kolmasosa. Taulukko 15. Ihmistyönmekki maidontuotannossa Viljelmämalli Kotieläintyöt, h/tila Kasvinviljelytyöt, h/tila Muut maataloustyöt, hitila Johtotyöt, h/tila Yhtesä, h/tila Yhtesä, h/ha viljelijäperhel) osuus, h/tila palkkatyön osuus, h/tila Vuokratöihin sisältyvä työ, h/tila Yhtesä, h/tila Yhtesä, h/ha ) Maataloustöihin käytettävissä 2 hg työpanos 27

29 Taulukko 16. Maatalousomaisuus maidontuotantoon erikoistuneilla viljelmämalleilla, 1 mk/tila Viljelmämalli Raknusomaisuus: - jällehankinta-arvo nykyarvo Kone-ja kalusto-omaisuus: - jällehankinta-arvo nykyarvo Kotieläimistö: - nykyarvo Maatalousmaa ilman salaojituksia: - nykyarvo Salaojitukset: - jällehankinta-arvo nykyarvo Varastot: - nykyarvo Maatalousomaisuus yhtesä: - nykyarvo Maidon tuotantokustannus Maidontuotantoa kuvaavilla viljelmämalleilla maidon tuotantokustannus alee 4,3 mk:sta vajaase 2,7 mk:aan tilakoon kasvaessa 16 lehmästä 128 lehmään (kuvio 2 ja liite 3). Maidon tuotantokustannusta laskettaessa koko tuotantokustannuksesta on vähnetty sivutuottona saadun lihan arvo sekä välitykse myytyj vasikoid arvo. Sivutuottea saatu lanta on otettu huomioon ostolannoitteid tarvetta vähtävänä tekijänä. Maidontuotanto on työ- ja pääomavaltaista. Yrityskoon kasvaessa huomattavin muutos tapahtuu työkustannuks suhteellisessa osuudessa tuotantokustannuksesta. Työkustarmuks osuus oli vuonna 1996 piimmällä viljelmämallilla noin 34 % ja suurimmilla viljelmämalleilla 26 % tuotantokustannuksista. Pääomakustarmuks suhteellin osuus oli viljelmämalleilla %. Maalle lasketun koron osuus tuotantokustannuksesta oli noin 3 p/litra eli tilakoosta riippu 7-11%. Laskelman osoittamaan maidon tuotantokustannuks tasoon on suhtauduttava tietyin varauksin. Tilamallilaskelmat edustavat tehokasta maidontuotantoa nykyaikaisin metelmin. Laskelmat eivät myöskään anna kuvaa tuotantokustannuks hajonnasta samankokoisissa yksiköissä. 28

hya TUOTANTOKUSTANNUSTEN SEURANNAN PERUSTEET TIEDONANTOJA 180 1992 OSSI ALA-MANTILA

hya TUOTANTOKUSTANNUSTEN SEURANNAN PERUSTEET TIEDONANTOJA 180 1992 OSSI ALA-MANTILA hya TIEDONANTOJA 180 1992 TUOTANTOKUSTANNUSTEN SEURANNAN PERUSTEET OSSI ALA-MANTILA MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS 180 1992

Lisätiedot

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990 IMMIN TIEDONANTOJA 76 992 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 990 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995 TIEDONANTOJA 200 1995 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

TUOTANTOKUSTANNUSTEN SEURANTAAN KÄYTETTÄVIEN INDEKSIEN PERUSLASKELMAT

TUOTANTOKUSTANNUSTEN SEURANTAAN KÄYTETTÄVIEN INDEKSIEN PERUSLASKELMAT MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 72 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 72 TUOTANTOKUSTANNUSTEN SEURANTAAN KÄYTETTÄVIEN INDEKSIEN PERUSLASKELMAT

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 31 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 31 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8. Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 19 66. Helsinki 1968

Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8. Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 19 66. Helsinki 1968 Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8 Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 9 66 Helsinki 968 Alkusanat Tässä monisteessa esitetään maatalouden kannattavuustutkimuksessa mukana

Lisätiedot

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Jussi Tuomisto, Petla Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Millä mittareilla mitataan ja mitä on otettava huomioon kannattavuutta mitattaessa? Taustaa Maatilan taloutta voidaan kuvata erilaisin termein:

Lisätiedot

MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011

MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011 MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011 Aimo Turkki 1. JOHDANTO... 2 2. ELÄINTUOTANNON SUUNNITTELU... 3 3. KASINTUOTANNON SUUNNITTELU... 6 3.1. Viljelysuunnitelma, kierrot ja lohkot... 6 3.2. Lannoitussuunnitelma...

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

I kyä MAATALOUDEN KANNATTAVUUS JA RAHALIIKE MAITOTILOILLA ETELÄ-SUOMESSA VUONNA 1986 TIEDONANTOJA 145 1989 MATIAS TORVELA JA OSSI ALA-MANTILA

I kyä MAATALOUDEN KANNATTAVUUS JA RAHALIIKE MAITOTILOILLA ETELÄ-SUOMESSA VUONNA 1986 TIEDONANTOJA 145 1989 MATIAS TORVELA JA OSSI ALA-MANTILA I kyä TIEDONANTOJA 145 1989 MAATALOUDEN KANNATTAVUUS JA RAHALIIKE MAITOTILOILLA ETELÄ-SUOMESSA VUONNA 1986 MATIAS TORVELA JA OSSI ALA-MANTILA MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

MAATALOUDEN TULONSEURANTA- JÄRJESTELMÄN PERUSTEET

MAATALOUDEN TULONSEURANTA- JÄRJESTELMÄN PERUSTEET MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 117 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 117 MAATALOUDEN TULONSEURANTA- JÄRJESTELMÄN PERUSTEET TULOKEHITYS

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja N2 4. Kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuodelta 1 9 6 3 / 6 4.

Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja N2 4. Kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuodelta 1 9 6 3 / 6 4. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja N2 4 Kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuodelta 9 6 3 / 6 4 Helsinki 965 Alkusanat Tässä monisteessa esitetään maatalouden kannattavuustutkimuksessa

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 69 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 69 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA CURRENT TOPICS IN AGRICULTURAL

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

PERHEVILJELMÄN KOKO JA VILJELIJÄPERHEEN TOIMEENTULON LÄHTEET

PERHEVILJELMÄN KOKO JA VILJELIJÄPERHEEN TOIMEENTULON LÄHTEET MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 48 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, No. 48 PERHEVILJELMÄN KOKO JA VILJELIJÄPERHEEN TOIMEENTULON LÄHTEET

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatalouden kannattavuusnäkymät

Maatalouden kannattavuusnäkymät Maatalouden kannattavuusnäkymät Jukka Tauriainen MTT Taloustutkimus 2.11.2009 Kannattavuuskirjanpitotilat (tal. koko > 9 600 ) Kannattavuuskirjanpidossa seurataan maatalous- ja puutarhayritysten sekä porotilojen

Lisätiedot

SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA

SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 27 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, N:r 27 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA TILIVUOSI 1970

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 44 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, No. 44 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA TILIVUOSI 1978

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

IMiiiiil AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TIEDONANTOJA 163 1991

IMiiiiil AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TIEDONANTOJA 163 1991 IMiiiiil TIEDONANTOJA 163 1991 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE FINLAND RESEARCH REPORTS 163 1991 ILTI lui d 1 TIEDONANTOJA

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA

SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 29 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, N:r 29 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA TILIVUOSI 1971

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Elintarviketuotannon kestävyys seminaari Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 25.4.2016 1

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 46 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, No. 46 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA TILIVUODET 1979-1981

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 51 PUBLICATIOÅTS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, No. 51 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA TILIVUODET

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE Helsingin Yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 17 2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE 2.1 KARJAN MÄÄRÄ JA ELÄINTIHEYS (Lomake 2.1.) Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymisen suunnittelu käynnistyy kotieläintilalla

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KA:\:NATTAVUUDESTA

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KA:\:NATTAVUUDESTA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 42 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, N:r 42 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KA:\:NATTAVUUDESTA TILIVUOSI

Lisätiedot

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikat, markkinat ja ennakointi 17.2.216 heikki.lehtonen@luke.fi 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KAIN NATTAVUUDE STA

TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KAIN NATTAVUUDE STA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 32 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RE.S.EARCH INSTITUTE, FINLAND, N:r 32 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KAIN NATTAVUUDE STA TILIVUOSI

Lisätiedot