Maatalouden tuotantokustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden tuotantokustannukset"

Transkriptio

1 MAATALOUDE TALOUDELLIE TUTKIMUSLAITOS Tutkimuksia AGRICULTURAL ECOOMICS RESEARCH ISTITUTE Finland Research reports LATBRUKS- EKOOMISKA FORSKIGS- ASTALTE Undersökningar Maataloud tuotantokustannukset Suomessa Ossi Ala-Mantila Lea Rieppon

2 L'11111 TUTKIMUKSIA 222 Maataloud tuotantokustannukset Suomessa Ossi Ala-Mantila Lea Rieppon MAATALOUDE TALOUDELLIE TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECOOMICS RESEARCH ISTITUTE, FILAD RESEARCH REPORTS 222

3 ISB ISS

4 Esipuhe Maatilan tuotannon suunnittelussa oman tilan kustannusrakte tuntemin on välttämätöntä. Tietoa maataloud kustannuksista tarvitaan lisäksi maatalouspoliittis päätöksteon tueksi. Maataloud taloudellisessa tutkimuslaitoksessa seurataan tämän vuoksi tärkeimpi maataloustuotteid tuotantokustannust kehitystä. Käsillä olevan tutkimusraportin simmäisessä osassa esitellään viljelmämalli avulla lasketut tuotantokustannukset tärkeimmille maataloustuotteille vuod 1996 hintatasossa. Vastaavassa muodossa laskelmat on julkaistu edellis kerran vuonna 1992 (MTTL:n tiedonantoja 18). Ensimmäiset kustannusrakte kehityks seurantaan tarkoitetut viljelmämallit luotiin maataloustuotteid tuotantokustannuksia ja viljelijäväestön tulotason kehitystä selvitelleessä toimikunnassa 197- luvulla (Komiteanmietintö 1975). yt esitettävät kustannuslaskelmat muodostavat uud painorakte, jonka avulla tuotantokustannust kehitystä tullaan seuraamaan. Viljelmämalleilla lasketut tuotantokustannukset kuvaavat lähinnä Etelä- Suom olosuhteissa toimivi viljelmi tuotantokustannuksia. Käytännössä tilakohtaista vaihtelua esiintyy melkoisesti, kut käsillä olevan raportin toisessa osassa käy ilmi. Siinä esitetään maidon, viljan ja sianlihan tuotantokustannukset maataloud kannattavuuskirjanpidossa mukana olevilla tiloilla vuonna Merkittävimmät erot tilakohtaisissa kustannuksissa selittyvät poisto- ja työkustannuksella. Tuotantokustannuksissa esiintyy myös alueittaista vaihtelua. Lisäksi raportissa tarkastellaan EU-jäsyyd vaikutusta maataloud tuotantokustannuksiin.. Tutkimuks ovat tehneet maatalous- ja metsätiete maisteri Ossi Ala-Mantila ja maatalous- ja metsätiete maisteri Lea Rieppon. Tutkimuslaitos kiittää tutkimuks tekemistä edistäneitä hkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä helmikuussa 1998 Jouko Sir6n Ilkka P. Laurila Juhani Ikon ylijohtaja erikoistutkija lasktatoim johtaja

5 Sisällysluettelo MAATALOUSTUOTTEIDE TUOTATOKUSTAUK- SET VILJELMÄMALLEILLA OSSI ALA-MATILA Johdanto 7 Tuotantokustannuslaskelmi perusteet Tuotantokustannuks määrittely Satotasot Tuotantopanost käyttö ja hinnoittelu Tarvikkeet Työpanos Yleiskustannukset Maatalousomaisuus 2 Viljelmämalleihin perustuvat tuotantokustannukset vuod 1996 hintatasossa Maito audanliha Sianliha ja porsaat Kananmunat Vilja Kevätöljykasvit Sokerijuurikas 56 Yhteveto 6 Kirjallisuus 63 Liitteet 67

6 MAIDO, VILJA JA SIALIHA TUOTATOKUS- TAUKSET KIRJAPITOTILOILLA LEEA RIEPPOE Johdanto 95 Tuotantokustannust määrittely 95 Maidon tuotantokustannus Aineisto Tuotantokustarmuks hajonta maitotiloilla Tuotantokustannuks suhde tuotettuun maitomäärään, peltoalaan ja ostorehukustannukse Maitotiloj kustannuserot eri kannattavuusluokissa Tukialueittain tarkastelu Vertailu vuod 1992 maidon tuotantokustannuksiin 13 Viljan tuotantokustannukset Aineisto Tuotantokustannuks hajonta viljatiloilla Tuotantokustarmuks ja peltoalan, viljamäärän sekä satotason välin riippuvuus Viljatiloj kustannuserot eri karmattavuusluokissa Tukialueittain tarkastelu Vertailu vuod 1991 kustannuksiin 111 Sianlihan tuotantokustarmus Aineisto Tuotantokustarmuks hajonta sikatiloilla Sianlihan tuotantokustannuks ja tuotetun sianlihamäärän ja ostorehukustarmuks välin riippuvuus Sianlihatiloj kustannuserot eri karmattavuusluokissa Tukialueittain tarkastelu Vertailu vuod 1992 tuotantokustannuksiin 118 Yhteveto 118

7 AGRICULTURAL ECOOMICS RESEARCH ISTITUTE P.O. Box 3, FI-411 HELSIKI, Finland Research reports 222, p. MAATALOUSTUOTTEIDE TUOTATOKUSTAUK- SET VILJELMÄMALLEILLA OSSI ALA-MATILA The production costs of agricultural products according to farm models Abstract. The Agricultural Economics Research Institute has calculated the production costs of the major agricultural products since the 197s. The calculations are used to examine the developmt of production costs, and they are based on the farm models. These farm models are constructed partly on the basis of information compiled from bookeeping farms and on the basis of various standards and recommdations. The models describe a situation where a farm has specialised in a production of one product. The farm models represt the conditions in Southern Finland and a level of agriculture more efficit than average. Therefore, the production costs calculated on the basis of these models do not descride the average production costs of farm products in Finland. The production methods and yields of the farm models have now be revised to correspond to the currt situations. The calculations consist of the production of milk, beef, pork, piglets, eggs, bread grain, feed grain, oil plants and sugar beets. The calculations are made for each produot produced on farms of differt sizes and so they show the effect of the farm size on the production costs. The total number of models prested in this report is 5. The cost structures of the models are based on the production costs determined at the price and cost level of the year Index words: Production costs, farm models, milk, beef, pork, piglets, eggs, grain, oil plants, sugar beets

8 1. Johdanto Maatilan taloutta ja tuotantoa suunniteltaessa yksittäis kasvinviljely- tai kotieläintuotte kustannusrakte tuntemisella on oleellin merkitys optimaalista tuotantoyhdistelmää haettaessa. Myös maatalouspoliittis päätöksteon perustana ja erilaist politiildcamuutost vaikutust arvioinnissa tarvitaan tuotantokustannust laskemis- ja seurantajärjestelmää. Tuotantokustannuslaskerman perusedellytyksiä ovat laskelmassa käytettävi tietoj luotettavuus ja kustannust jako maatilalla oikein eri viljelykasveille ja kotieläimille. Maatilan kokonaiskustannukset tulisi jakaa eri tuotteille aiheuttamisperiaatte mukaan. Tietoj luotettavuus ja oikeellisuus edellyttävät sit tarkkaa kirjanpitoa, johon sisältyy myös työkirjanpito. Tässä julkaisussa on esitetty tärkeimpi maataloustuotteid eli maidon, naudanlihan, sianlihan, porsaan, kananmuni, viljoj (leipä- ja rehuviljat), kevätrypsin ja sokerijuurikkaan tuotantokustannusrakteet. e perustuvat kirjanpitotiloj tulost sekä tutkimustulost ja normi perusteella raknettuihin viljehnämalleihin. Laskelmat kuvaavat vuod 1996 hintatasoa. Jokaisessa tuotantosuunnassa on viisi eri tilakokoluoklcaa, jot yhtesä viljelmämalleja on 5. Ensimmäisiä viljelmämalleihin perustuvia tuotantokustannusselvityksiä ovat Suomessa tehneet mm. Torvela ja Ikäheimo (1973) sekä Torvela ja Sir6n (1975). Varsinaiset kustannusrakteid ja kustannuskehityks seurantaa vart kehitellyt viljelmämallit laadittiin maataloustuotteid tuotantokustannuksia ja viljelijäväestön tulotason kehitystä selvitelleessä toimikunnassa 197-luvun puolivälissä (Komiteanmietintö 1975, Sir6n 1976, 1977). ämä laskelmat perustuivat suurelta osin vuosi kirjanpitotuloksiin. Kukin viljelmämalli oli erikoistunut vain yhd tuotte tuottamise, koska tavoittea oli saada esille kullekin tuotantohaaralle tyypillin tuotantopanos- ja kustannusrakne. Viljelmämalli kustannusjakaumat muodostivat indeksijärjestelmän painorakte ja itse tuotantokustannust kehityks seurantaan käytettiin useita eri maataloud kustarmushintaindeksej ä ja muita kustannusindikaattoreita. 198-luvun alussa tuotantokustannuslaskelmi painorakne korjattiin vastaamaan vuod 198 II neljänneks hintatasoa (Hemilä 198). Laskelmi perusrakne säilytettiin kuitkin tisellään niin, että viljelmämallit edelle vastasivat mm. tuotantotekniikaltaan ja satotasoiltaan mahdollisimman pitkälti Etelä-Suom olosuhteita. Tilamalli tuotantotekniikka oli edelle Etelä-Suom alue kirjanpitotilojakin tehokkaampi. iinpä viljelmämalli kaikki pellot oletettiin salaojitetuiksi ja kullakin mallilla oli tuotantovälineet ja -panokset, jotka parhait katsottiin sopivan kyseise tuotantohaaraan ja tilakokoluokkaan. Painorakteid korjauks yhteydessä viljatilamalleihin liitettiin uusi viljelmämalli, joka esitti viljan tuotantokustannust muodostumista sekä leipäettä rehuviljaa tuottavalla viljelmällä. Kun tuotantokustannuslaskelmiin vielä 7

9 198-luvun alussa lisättiin viljelmämallit rypsin viljelylle (Ikon1982a) ja sokerijuurikkaan viljelylle (Ikon 1982b), oli viljelmämalleja käytössä yhtesä 3. Seuraavan kerran tuotantokustannust seurantaan käytettävät viljelmämallilaskelmat uudistettiin 199-luvun alussa (Ala-Mantila 1992). Laskelmat laadittiin tällöin vuod 199 IV neljänneks hinta- ja kustannustasoon. Viljelmämalli tuotos- ja satotasot sekä mm. kone- ja kalustokanta ja tuotantopanost käyttö korjattiin vastaamaan 199-luvun alun tilannetta. Perusratkaisuiltaan viljemämallit säilytettiin vuod 198 II neljänneks hintatasoon laadittuj malli kaltaisina, eli mallit kuvasivat edelle keskimääräistä tehokkaampaa tuotantoa Etelä-Suom olosuhteissa. Eri tuotantohaaroj viljelmämalleihin lisättiin yhdestä kahte uutta, tilasuuruusluokaltaan suurempaa mallia, joid avulla pyrittiin esittämään tuotantokustannust raknetta ja tasoa käytössä olleita tilakokoluokkia suuremmilla viljelmillä. Kaik kaikkiaan uusia viljelmämalleja muodostettiin 17, jot viljelmämalli kokonaismääräksi tuli 47. äissä, kut aikaisemmissakin laskelmissa oli mukana sianlihan- ja kananmunatuotannossa tilamalleja, joille ei oltu varattu peltoalaa. yt julkaistavista malleista tällaiset yksiköt on jätetty pois. Viljelmämalli laatimis lähtökohtana on niid käyttö tuotantokustannust kehityks seurantaan, eikä varsinaisesti todellist tuotantokustannust selvittämin. Luvussa 2 esitetään tuotantokustannuslaskelmi perusteet lähti tuotantokustannust määrittelystä. Lisäksi esitetään laskelmissa käytettävät satotasot sekä tuotantopanost ja -välineid käyttömäärä- ja hintatietoja. Hintatiedot ovat vuodelta Luvussa 3 kuvataan yksityiskohtaisesti eri tuotteid tuotantokustannust lasktaan käytettävät viljelmämallit. Viljelmämalleilla lasketut tuotantokustannukset eivät siis kuvaa kyseist tuotteid keskimääräistä kustannustasoa maassamme. iitä voidaan pitää ainoastaan nimomais viljelmämallin mukais viljelmän kustannustasona olosuhteissa, jotka vastaavat lähtökohtana pidettyä Etelä-Suom aluetta. Laskelmista on nähtävissä tilakoon vaikutus sekä kustannustasoon ja kustannusjakaumaan. Luvussa 3 esitettävät kustannuslaskelmat muodostavat kustannust indeksisarja-tyyppis seurantajärjestelmän painorakte. äid painorakteid ja maataloud kustannushintaindeksi ja muid kustannusindikaattoreid avulla tullaan jatkossa seuraamaan tuotantokustannust kehitystä. 2. Tuotantokustannuslaskelmi perusteet 2.1. Tuotantokustannuks määrittely Tuotantokustannus on yksi maataloustuotannon kannattavuutta osoittavista liiketuloskäsitteistä, ja sillä tarkoitetaan kaikki tuotantotoiminnasta aiheutuvi 8

10 kustannust summaa. Keskeisiä liiketuloskäsitteitä tuotantokustannusta laskettaessa ovat maataloud kokonaistuotto ja maataloud liikekustarmus. Maataloud kokonaistuotto on tilivuod aikana maataloudessa tuotettuj tai huomattavassa määrässä edelle jalostettuj tuotteid yhtelaskettu arvo. Kokonaistuottoon luetaan vain tuotteid loppuarvo. Sit esimerkiksi kotieläimille käytetyt omassa taloudessa tuotetut rehut näkyvät kokonaistuotossa maitona tai lihana ja vasikoille juotettu maito lisäkasvuna. Kokonaistuotto ei sit anna oikeata kuvaa maataloud eri tuotannonhaaroj keskinäisistä suhteista, vaan ne on selvitettävä erikoislaskelmin. Maataloud kokonaistuottoon sisältyvät seuraavat erät: Tilivuod rahatulot ja tilisaatavat lukuun ottamatta vuod alussa ollutta omaisuutta vähtämällä saatuja tuloja. Maataloudesta metsätaloute, ruoka- ja yksityistaloute, sivuansioihin, eläkkeisiin ja maatalousomaisuud uudistuksiin luovutettuj tuotteid ja etuuksi raha-arvo. MaataloUstuotannosta johtunut lisäys varastoissa, kotieläimistössä ja kasvillisuusomaisuudessa. Maataloud liikekustannuksella tarkoitetaan maatalousyrityks säännöllistä hoitoa vart tilivuod aikana tehtyjä uhrauksia lukuun ottamatta pääomi korkovaatimusta. Ostettuj tarvikkeid jällemyynnistä aiheutuvat tulot on sit vähnettävä liikekustannuksesta. Mikäli palkkaväkeä tai konetyötä on käytetty maataloud ulkopuolella, on tällais työn osuus jätettävä liikekustannuks ulkopuolelle. Liikekustannukse sisältyvät sit seuraavat erät: Maataloud säännöllisestä hoidosta aiheutuneet rahamot, kut tarvikemot ja maksetut palkat sekä verot. Omaisuud lisäämisestä aiheutuneet rahamot, korot, vuokrat ja eläkemaksut eivät kuulu liikekustarmukse. Yrittäjän ja hän perhesä suorittaman maataloustyön raha-arvo. Maataloud saamat luontoissuoritukset metsä-, sivuansio- sekä ruoka- ja yksityistaloudesta. Maataloud omaisuusesineistä suoritetut poistot ja muut arvon vähnykset lukuun ottamatta myynnin aiheuttamia arvonvähnyksiä. Maataloud tuotantokustannus saadaan, kun liikekustannukse lisätään maataloute sijoitetun pääoman korkovaatimus käyvän korkokannan mukaisesti. Tuotantokustamms tarkoittaa sit kaikki tuotantotoiminnasta aiheutuvi kustannust summaa, ja sitä voidaan käyttää erilaist maataloustuotteid tuotannon kannattavuud määrittämisessä vertaamalla sitä vastaavasta tuotannosta saatuun kokonaistuottoon. Viljelmämalli tuotantokustannuslaskelmat on laadittu osittain teoreettisista määritelmistä poikkeavin perustein. Kotieläint tuotokset, sadot sekä tuotantotarvikkeid ja työn käyttö perustuvat pääasiassa normilukuihin ja Etelä-Suom kirjanpitotiloj tietoihin. Koneid ja kaluston, tuotantoraknust ja peruspararmust arvot perustuvat nykyisiin hankintakustannuksiin. Poistot on laskettu 9

11 käyttämällä tasapoistometelmää. Korkovaatimus on laskettu puolelle koneid ja kaluston, raknust ja salaojitust jällehankinta-arvosta. Korkokantana on käytetty 6 % ja salaojitetun pellon arvona 21 5 mk/ha. Laskelmissa on lisäksi esitetty, mit yhd %-yksikön muutos korkokannassa vaikuttaa tuotantokustannuks e. Maatalousomaisuudesta määrättävää tulo- ja omaisuusveroa ei ole otettu huomioon tuotantokustannuksia laskettaessa. Pääomi korkovaatimusta laskettaessa ei ole erikse arvioitu velkoj määrää eikä velkoj korkoa Satotasot Viljelmämalli satotasoja määriteltäessä lähtökohtana ovat olleet vuosi toteutuneet sadot kuud eteläisimmän maaseutuelinkeinopiirin (Uudmaan, Turun, Satakunnan, Häme, Kym ja Pirkanmaan) alueella. Tuotantokustannuslaskelmissa näitä satotasoja on korotettu noin 1 %:11a taulukon 1 mukaisesti, koska viljelmämalli oletetaan kuvaavan keskimääräistä tehokkaampaa tuotantoa mm. satotasoilla mitattuna. Viljoj ja rypsin satotasot kuvaavat bruttosatoa varastossa. Vilja on tällöin esipuhdistettu ja kuivattu. Tuotantokustannuslaskelmissa on leipäviljoilla ja rypsillä otettu huomioon lajittelutappio, joka on arvioitu olevan 3 %. Rehuviljoj satotasot kuvaavat satoja rehuntuotarmossa. Myyntituotannossa rehuviljoj satotasoj on oletettu olevan 2 kg/ha korkeammat. Tämä satoero perustuu Etelä- Suom kirjanpitotiloj satotietoihin. Satoero selittyy osittain sillä, että rehuntuo- Taulukko 1. Viljelykasvi hehtaarisatoj määrittämin viljelmämalleilla. Toteutuneet sadot Etelä-Suomessal vuosina keskimäärin, kg/ha Satotasot viljelmämalleilla kg/ha Ruis Kevätvehnä Rehukaura Rehuohra Kuivaheinä Säilörehu Laidun (netto, ry/ha) 3 9 Rypsi Sokerijuurikas Uudmaan, Turun, Satakunnan, Häme, Kym ja Pirkanmaan maaseutuelinkeinopiirit 2 myyntituotannossa 3 9 kg/ha 3 myyntituotannossa 4 1 kg/ha 1

12 tannossa, nimomaan nautakarjataloudessa, rehuvilja on ylesä suojaviljana, jolloin hehtaarisato jää piemmäksi kuin myyntituotannossa. Säilörehun ja kuivan heinän satotasot on ilmoitettu kokonaissatona varastossa. Laitum sato kuvaa nettosatoa ruokinnassa Tuotantopanost käyttö ja hinnoittelu Tarvikkeet Viljelmämalleilla maan kasvukunnon on oletettu olevan hyvä, jot kustannuksina on otettu huomioon ainoastaan maan kasvukunnon säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset. Laskelmissa käytetyt siem- ja lannoitemäärät perustuvat yleisiin suosituksiin ja ohjeisiin. Kasvinviljelylaskelmia laadittaessa apuna on käytetty Maaseutukeskust Liiton laatimia ja julkaisemia katetuottometelmän mukaisia rnallilaskelmia (MKL 1995). Kylvösiemet. Viljelmämalleilla käytetään pelkästään ostosiemtä. Kylvösiemmäärään vaikuttavat mm. sellaiset tekijät kut siemt itävyys ja koko, orastumisolosuhteet sekä usein myös sadon käyttötarkoitus (MKL 1993). Viljelmämalli kylvösiemmäärät perustuvat suosituksiin kylvötiheyksistä ja oletukse, että siemt itävyys on 9 % ja, että siem koko vastaa nykyis lajikkeiston keskitasoa. autakarjatilamalleilla heinä- ja säilörehunurmet uudistetaan joka kolmas vuosi ja laidunnurmet joka neljäs vuosi. Kylvösiemmäärät uudistettaessa ovat 27 kg/ha sin mainituilla ja jälkimmäisellä 28 kg/ha. Tuotantokustannuslaskelmissa kylvösiemt hinnat ovat ruista lukuun ottamatta kevään 1996 kylvöajankohdan mukaisia hintoja. Rukiin hinta on syksyn 1995 tason mukain (taulukko 2). Lannoitteet. Lannoitteid käyttö viljelmämalleilla on määritelty sit, että viljelmä on oikeutettu saamaan Suom ympäristötukiohjelman mukaista perustukea. Ympäristötu perustuki on kaikille viljelijöille tarkoitettu ylein hehtaarikohtain tuki. Perustukea saadakse viljelijän on sitouduttava noudatta- Taulukko 2. Kylvösiemt käyttömäärät ja hinnat viljelmämalleilla. Viljelykasvi kg/ha mk/kg Viljelykasvi kg/ha mk/kg 91) Ruis 16 4,2 Heinänurmi 22, 91) Kevätvehnä 25 2,2 Säilörehunurmi 24, 71) Rehuohra 19 1,9 Laidunnunni 22, Rehukaura 18 1,9 Kevätrypsi 9 19, Viherkesanto, 2 13,1 Sokerijuurikas, yks. 1, vuotin 1) Vuotta kohti laskettuna 11

13 maan ns. perustu viljelyehtoja (MMM 1996). äid ehtoj mukaan tukea saavalla maatilalla ei lannoitteita ylesä saa käyttää empää kuin ns. lannoituks perustason verran (taulukko 3). Lannoitteiksi katsotaan sekä väkilannoitteet Taulukko 3. Lannoituks perustasot peltokasveittain. Kasvilaji Typpi kg/ha Fosfori kg/ha Rehtivilja 9 15 Leipävilja kevätvehnä 1 15 syysvehnä: syksyllä 2 15 keväällä 1 ruis: syksyllä 2 15 keväällä 1 - Öljykasvit 1 15 Sokerijuurikas 12 3 Ruokaperuna 6 4 Teollisuuspma 8 4 Säilörehu 18 3 Heinä 9 15 lisätyppi, jos odelma korjataan 6 Lähde: IVIMM 1996 Taulukko 4. Karjanlannan ravinnepitoisuudet. Lantalaji Kuivaaine-% Til.paino kg/m3 Liuk. kg/m3 p1) kg/m3 kg/m3 audan - kuivikelanta 2, ,8 1,13 3,13 -virtsa 1, ,11,5 4,24 - lietelanta 5, ,9,47 2,91 Sian - kuivikelanta 26,8 69 1,25 2,5 2,58 -virtsa, ,73,12 1,49 -lietelanta 3, ,89,67 1,85 Siipikarjan - kuivikelanta 4,1 715,3 5,14 4,43 4,61 1) Karjanlannan fosforista 75 % kasveille käyttökelpoista fosforia Lähde: Viljavuuspalvelu

14 että karjanlanta. Laskelmissa käytetyt lannan ravinnepitoisuudet on esitetty taulukossa 4. Käytetyt lannoitemäärät on esitetty tuotantokustannus laskelmi yhteydessä. Lannoitteid hinnat ovat suuntaa-antavia arvonlisäverottomia viljelijähintoja (taulukko 5). Laskelmissa on käytetty lannoitusajankohdan hintoja. Suurimmilla viljelmämalleilla lannoitteet hankitaan suursäkeissä, joissa lannoitteet ovat 1,5 p/kg edullisempia kuin lannoitteet pisäkeissä. Kalkki. Kasvi ravinteid saanti on kivnäismaissa parhaimmillaan, kun maan ph-luku on noin 6,5. Kalkin tehon heiketessä ajan mittaan mm. ilmasta tulevan rikkilaskeuman ja lannoituks sekä kalkin huuhtoutumis vuoksi tarvitaan ylläpitokalkitusta. Viljelmämalleilla ylläpitokalkitus suoritetaan viid vuod välein ja hehtaarille levitetään magnesiumpitoista kalkkikivijauhetta 2 tonnia. Laskelmissa kalkin hintana on käytetty 14 mk/tonni. Levitys- ja kuljetuskustarmus on arvioitu olle 1 mldtonni. Kasvinsuojeluaineet. Kotieläintilamalleilla kasvinsuojeluaineita on käytetty ainoastaan rikkakasvitorjuntaan. Kasvinviljelytilamalleilla on rikkakasvihävitteid lisäksi käytetty myös muita kasvinsuojeluaineita mm. talvituhosit, tuhohyönteist ja laon torjuntaan. Laskelmissa käytetyt määrät, jotka perustuvat käyttöohjeisiin ja -suosituksiin, sekä arvonlisäverottomat hinnat on esitetty taulukossa 6. Rehunsäilöntäaineet Rehunsäilöntäainetta on käytetty nautakarjatilamalleilla säilörehun valmistuksessa. Säilöntäainea on käytetty AIV II -liuosta. Säilöntäainetta käytetään esikuivatulla säilörehulla 4 l/rehutonni ja tuoresäilörehulla 6 1/ rehutonni (Laine ja Pelton 1992). Laakasiiloissa rehunsäilöntämuovin kulutus arvioidaan,3 kg/tonni. Pyöröpaalisäilörehun käärinnässä kiedotaan 6 muovikerrosta/paali. Yhdellä muovirullalla kääritään sit 2 paalia. Rehunsäilöntäaine hintana on käytetty 4,4 mk/1 vuonna Laakasiilomuovin hintana on käytetty 14,5 mk/kg ja käärintämuovin hintana 27 mk/ rulla. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Taulukko 5. Ostolannoitteid nimikkeet ja arvonlisäverottomat hinnat pisäkeissä, mk/1 kg. imike mk/1 kg imike mk/1 kg Suom salpietari 12 Pellon Y-lannos Pellon typpi Y-lannos 133 Pellon Y-lannos Pellon P-lannos 134 Syysviljan kestolannos 168 Pellon K-lannos 131 urm Y-lannos 144 Pellon Y-lannos Juurikkaan Y-lannos Pellon Y-laimos Juurikkaan Y-lannos Pellon Y-lannos ' Juurikkaan Y-lannos

15 Taulukko 6. Kasvinsuojeluaineid käyttömäärät (l, kg/ha) ja arvonlisäverottomat hinnat viljelmämalleilla. Valmiste ja hinta Hinta, mk Kevätvehnä Ruis Ohra, kaura Rypsi Sokerijuurikas Rikkakasvit: Dipro Duplosan, 1 41, 1,7 2,8 2,2 Super Treflan, 1 131, 2, Betanal, 1 56, 4,51) Tramat,1 12, 2,1) Goltix, kg 158,5 3,31) Talvituhosiet: Topsin M, kg 34,,4 Tuho hyönteiset: Ribcord, 1 11,,4,42) Muut: Korrvahv. CCC,1 68,,5 1,6 Citowett, 1 29,,4 Kolmelle ruiskutuskerralle jaettuna Kahdelle ruiskutuskerralle jaettuna Ostorehut. Kotieläintilamalleilla käytetyt ostorehumäärät on esitetty tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. Ostorehuj tarve on laskettu tuotantosuunnan ja ruokintasuurmitelman mukaisesti. Ostorehuj hinnat (taulukko 7) ovat arvonlisäverottomia, rahdillisia tilahintoja. Piimmillä tilamalleilla rehut hankitaan säkeissä ja isommilla irtotavarana. Sähkö. Sähkön kulutuksesta eri tuotteid tuotannossa ei ole kovin paljon luotettavaa tietoa saatavissa. Verohallitus on teettänyt Suom Sähkölaitosyhdis- Taulukko 7. Ostorehuj tilahinnat viljelmämalleilla. Säkki mk/kg Irto mk/kg Säkki mk/kg Irto mk/kg autakarjanrehut: - valkuaistiiviste 2,3 2,15 - juomarehu 7,8 - kasvatusrehu I 1,8 1,65 - kivnäisseos 2,68 Sikoj rehut: - valkuaistiiviste 2,6 2,45 - porsasrehu 2,25 2,1 Kanoj rehut: - munitustiiviste 3,5 2,95 - kanakalkki,6 14

16 tyksellä selvityks maataloustuotannon keskimääräisestä sähkönkäytöstä (Verohallitus 1991). Tämän selvityks mukaan karjasuojan vuotuin sähkönkulutus lypsylehmää kohti on hyvin koneistetussa navetassa keskimäärin 9 kwh. Tämän lisäksi sähköä kuluu viljan jauhatukse (keskimäärin 2.kWh/viljatonni) ja viljan kuivatukse lämminilmalcuivurissa (15-25 kwh/vilj atonni korjuuaj an sääolosuhteista riippu) tai kylmäilmakuivurissa (8-12 kwh/viljatonni säistä riippu). Emakkosikalassa, jossa porsaita tuotetaan myyntiin, sähköä käytetään vuodessa keskimäärin 5 kwh/emakko ja, jos emakkosikala lämmitetään sähköllä, kulutus voi olla jopa 1 kwh/emakko/vuosi. Lihasikalassa, jossa kasvatetaan joko tilalla tuotettuja tai ostettuja porsaita, vuotuin sähkön kulutus on hyvin koneistetussa sikalassa 1 kwh/sikapaikka. Edellä mainittuun selvitykse eivät kuuluneet mm. munituskanalat ja viljatilat. Verohallinnon käsikirjan (Verohallitus 1991) mukaan viljatiloilla viljankuivatukse voidaan soveltaa edellä rehuntuotannon yhteydessä esitettyjä sähkönkäyttölukuja. Kanaloissa käsikirjan mukaan 1 eläinpaikkaa kohti sähköä kuluu valastukse 4 kwh, ilmanvaihtoon 13 kwh ja lämmitykse (ergialajista, tuotantometelmästä ja raknuks kunnosta riippu) -1 kwh oletta, että eläintiheys kanalassa on eläintä/m2. Viljelmämalli sähkön käyttömääriä arvioitaessa apuna on käytetty tietoja Etelä-Suom alue kirjanpitotiloj sähkön käyttömoista vuosina äid avulla on arvioitu tuotantosuunnittain sähkömot hehtaaria kohti alle 1 peltohehtaarin viljelmämalleilla (taulukko 8). Jakamalla näin arvioidut käyttömot sähkön keskimääräisellä hinnalla on saatu hehtaaria kohti lasketut kwh-määrät. äistä kwh-määristä on edelle johdettu sähkön käyttömäärät Taulukko 8. Sähkön käyttömot ja kulutus eri tuotantosuunnissa tilakokoluokittain. Maito-tilat Muut nautakarjatilat Sikatilat Kasvinviljelytilat Käyttomot, mk/ha: 1-2 ha ha ha ha Kulutus, kwh/hal ): 1-2 ha ha ha ' ha ) Laskettu käyttömoista yksikköhinnalla 38,5 p/kwh 15

17 tilamalleilla ja ne esitetään viljelmää kohti laskettuna tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. Suurt yrityskokoluokki, joita ei esimerkiksi kirjanpitoaineistossa ole mukana, sähkön kulutusluvut on arvioitu karkeasti siitä yrityskoon ja sähkömoj välisestä riippuvuudesta, joka piemmissa tilakokoluokissa on havaittavissa. Sähköergialiiton kuluttajatyypeittäin laatiman sähkön keskihintatilaston mukaan maatilatalous maksoi sähköstä keskimäärin 48,6 p/kwh vuonna 1996 (Energiakatsaus 1997). Hintaan sisältyy arvonlisävero, jot laskelmissa käytettävä veroton hinta on 39,84 p/kwh. Poltto- ja voiteluaineet. Poltto- ja voiteluaineid kokonaiskäyttömäärät tilamalleilla esitetään tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. e on laskettu traktorin, leikkuupuimurin ja kuivurin käyttötuntimääri ja normikulutuks perusteella. Käytetyt normiluvut (Laakson ja Järvpää 1996) on esitetty taulukossa 9. Laskelmissa polttoöljyn hintana on käytetty 1,25 mk/litra ja voiteluöljyn hintana 6,8 mk/kg. Hinnat ovat arvonlisäverottomia, ja ne perustuvat Työtehoseuran maatalouskoneid kustannuslasknassa ja konetöid hinnoittelussa käyttämiin hintoihin (Laakson ja Järvpää 1996). Koneid vuokrakäyttö. Koneid vuokrakäytöstä aiheutuvan kustannuks perustana on hehtaaria, tonnia tai muuta yksikköä kohd laskettu työsuorite. Työsuoritemäärät esitetään asianomais tuotantokustannuslaskelman yhteydessä. Koneid vuokrakäytön hinnoittelu perustuu Työtehoseuran tekemiin koneurakoinnin hintatiedusteluihin (Järvpää ja Pelton 1995, Laakson 1997). Tuotantokustannuslaskelmissa käytetyt työkorvaushinnat on ilmoitettu hehtaaria, tonnia tai muuta suoritettua yksikköä kohd. Kasvinsuojeluruiskutuks ja paalauks työkorvaushinta sisältää työkone kustannust lisäksi traktorin kustannukset sekä ajajan palkan: kasvinsuojeluruiskutus 53, mk/ha - heinän ja olj paalaus kovapaalaimella,8 mk/kg pyöröpaalaimella,11 mk/kg säilörehun pyöröpaalaus,4 mk/kg - säilörehun käärintä,2 mk/kg - heinän (kesarmon) niitto 75, mk/ha - leilckuupuinti 53, mk/ha - viljan kuivaus 13; mk/h" Eläint ostot. audanlihan, sianlihan- ja porsastuotantoa sekä kananmuni tuotantoa kuvaavilla tilamalleilla on eläinostoja. Ostettavat eläinmäärät esitetään tuotantokustarmuslaskehni yhteydessä. Vasikoid, porsaid ja kananpoikast hintoina on tuotantokustannuslaskelmissa käytetty seuraavia hintoja: 16

18 sonnivasikka, 5 kg (välityks myyntihinta) 872 ink/kpl sonnivasildm, 5 kg (välityks ostohinta) 74 porsas, 2 kg, laatuluokka (välityks myyntihinta) 358 porsas, 2 kg, laatuluokka (välityks ostohinta) 343 kananpoikan, 18-viikkoin (markkinahinta) 24 Muut* kotieläinmot. Muut kotieläinmot muodostuvat astutus-, siemnys-, karjantarkkailu-, lääkintä- ja puhdistusainemoista. Etkin lääke- ja puhdistusainemoj selvittämin on vaikeaa. Muut kotieläinmot käsitelläänkin laskelmissa yhtä eränä ja arvioitaessa tämän erän suuruutta apuna on käytetty maidon-, naudanlihan- ja kananmunituotantoon sekä sikataloute erikoistuneid kirjanpitotiloj tuloksia viime vuosilta. Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti, mit muu kotieläinkustannus muuttuu tilamalleilla peltoalan ja eläinmäärän kasvaessa. Kustannus on ilmoitettu maidon- ja naudanlihantuotannossa nautayksikköä, sianlihan ja porsaid tuotannossa sikapaikkaa kohti. Kananmuni tuotannossa muun kotieläinkustannuks suuruuta on käytetty,8-1,5 markkaa kanaa kohti viljelmäkokoluokasta riippu Työpanos Tuotantokustarmuslaskelmi yhteydessä on esitetty kunkin viljelmän ihmistyön tarve. Koska vuokratyön hinnoittelu perustuu hehtaari tai toimi mukaise hinnoitteluun, ei liitetaulukoissa esitettyj laskelmi ihrnistyönmekkilukuihin sisälly vuokratyönä tehtävä työ. Esimerkiksi mikäli viljelmämallin kasvinsuojeluruiskutukset suorittaa tilan ulkopuolin yrittäjä rahtiajona, näkyy tästä aiheutuva kustannus vain vuokratyökorvauksa. Tämä työ ei sit sisälly viljelmämallin ilunistyön- tai konetyönmekkiin. Sekä kone- että ihmistyötunti selvittämisessä on käytetty apuna Työtehoseuran laskemia maataloud työnmekkinormeja. Työnmeldd ilmoittaa, paljonko työaikaa kuluu tietyn työn tai työmäärän tekemise sit, että kasvintuotannon töissä on työnmekissä otettu huomioon suoritusajan lisäksi apu- ja valmisteluajat ja kotieläintuotannon töissä vain valmisteluaika mutta ei apuaikaa. Tämä on Taulukko 9. Traktoreid ja leikkuupuimureid poltto- ja voiteluaineid kulutus. Polttoöljy: - traktori, teholuokasta riippu 4,5-11, l/tunti - puhnuri, 7, - 13, - siilokuivuri, koosta riippu 15, - 38, Voite/uö/jy: - traktori, teholuokasta riippu,6 -,14 kg/tunti - puimuri,,8 -,16 17

19 1 8 mwny 6 4 Maitotilat 3 mk/sikapaikka audanlihatilat Sikatilat Tilakoko, ha Kuvio I. Muu kotieläinkustannus maito-, naudanliha- ja sikaviljelmämalleilla. laskelmissa lisätty eri kotieläintaloud töid työnmekki summaan päivittäis työnmekin saamiseksi. Konetyönmekki on työstä riippu ylesä noin 15-3 % piempi kuin ihmistyönmekki. Poikkeuksa tästä on kuitkin esimerkiksi viljan kuivaus, jossa konetyöaika on selvästi suurempi kuin ilunistyönmekki. Ihmistyön kokonaistarve sisältää kasvinviljely- ja kotieläintaloustöid lisäksi myös ns. muut maataloud juoksevat työt ja maataloud johtotyöt. Juoksevat työt ja johtotyöt on otettu laskelmiin kirjanpitotiloilla todetun työnmekin mukaisina. Johtotyöhön luetaan kuuluviksi maatalouskirjanpito, kasvinviljelyja kotieläinsuurmitehni laat sekä maataloustuotteid myynti ja tarvikkeid hankinta. Tuotantokustannuslaskelmissa on oletettu, että maito- ja porsastilamalleja lukuun ottamatta kaikissa tilakokoluokissa viljelijäperheellä on jatkuvasti käytettävissä maataloustöihin 1,5 hg työpanos. Maito- ja porsastiloilla on oletettu olevan käytettävissä kahd hg työpanos. Vuotuin työpanos on laskettu 4 tunnin viikoittais työajan ja neljän viikon kesäloman mukaan. Kun lisäksi arkipyhi työaikaa lyhtävä vaikutus otetaan huomioon, muodostuu vuotuiseksi työpanokseksi työntekijää kohti 1 86 tuntia ja edelle viljelijäperhettä kohti 2 79 tuntia, jos käytettävissä on 1,5 hg työpanos, ja vastaavasti 3 72 tuntia, jos käytettävissä on kahd hg työpanos. Palkkatyön tarve on laskettu kaavamaisesti koko ihmistyötarpe ja viljelijäperhe oman työpanoks erotuksa. 18

20 Työkustarmusta laskettaessa sekä viljelijäperhe että palkattuj työntekijöid tekemät työtunnit on hinnoiteltu maataloustyöntekijöid keskituntiansioid mukaan. Tämä keskituntiansio oli 4 mk/tunti vuonna Työkustarmusta laskettaessa on otettu palkkatyön osalta lisäksi huomioon tähän liittyvät sosiaalikustannukset, jotka on laskettu vuonna 1996 voimassaolleid maksuperusteid mukaan %:na palkkatyökustarmuksesta seuraavasti: sosiaaliturva maksu 4, tapaturmavakuutusmaksu 3,79 eläkevakuutusmaksut (LEL) 17,9 työttömyysvakuutusmaksu 1, ryhmähkivakuutusmaksu yhtesä 26,79 arkipyhäkorvaukset 2,4 sairasajanpalkka ja työterveyshuolto 4,23 vuosilomapalkat ja lomaltapaluuraha 12,55 -vuosilomakorvaus 4,17 työajanlyhnys yhtesä 29,8 vakuutusmaksut ( ) lisätty kohtiin ,87 Sosiaalikustannus yhtesä 63,66 Viljelijäperhe oman työn arvon lisäksi on otettu huomioon lakisääteiset maatalousyrittäji eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut. Viljelmämalli MYELja MATA-vakuutusmaksut ja niid pohjana olevat työtulot on laskettu vuonna 1996 voimassaolleid työtulo- ja vakuutusmaksuperusteid mukaisesti. Vakuutusmaksuj suuruus esitetään tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä. Työtuntia kohti laskettu ihmistyökustannus on vuod 1996 tuotantokustannuslaskelmissa sit edellis perusteella seuraava: Viljehjäperhe työ: keskituntiansio, mk/tunti 4, + Myel- ja Mata-maksut Palkka/yö: keskituntiansio, mk/tunti 4, sos.kustannukset, mk/tunti 26,3 yhtesä 66,3 19

21 Yleiskustannukset Vaikka viljelmämallit ovat keskittyneet vain yhd tuotte tuottamise, liittyy tuotantotoimintaan sellaisia kustannuseriä, jotka eivät kokonaan ole luettavissa kyseis tuotannon piiriin. e voivat myös välillisesti, osaksi tai kokonaan, olla kyseistä tuotantoa rasittavia kustannuksia. Maataloudessa mm. teid, oji, aitoj, siltoj yms. korjaus- ja kunnossapitokustannukset, pikaluston osto, erilaiset kirjanpitomot, puhelinmot ja maataloud osuus yksityisauton käyttömoista ovat tällaisia kustannuksia. Tuotantokustannuslaskelmissa yleiskustannuksiksi luettavi eri markkamääräistä suuruutta arvioitaessa lähtökohtana ovat olleet eri tuotantosuuntiin erikoistuneid kirjanpitotiloj tulokset viime vuosilta. Koska kirjanpitoaineis, tossa on vain vähän suuria tiloja, on yleiskustarmuks suuruus tilamallilaskelmissa isoj yksiköid kohdalla lähes täysin arvionvarain. Viljelmämallilaskelmissa käytetyt yleiskustannuks prosttiosuudet liikekustannuksesta eri tuotantosuunnissa on esitetty taulukossa Maatalousomaisuus Viljelmämalli maatalousomaisuute on luettu kuuluviksi tuotantoa vart tarvittavat raknukset, koneet ja kalusto, kotieläimistö, varastot, salaojitukset ja maatalousmaa. Maatalousomaisuudesta aiheutuvia kustannuksia ovat korko-, poisto- ja lcunnossapitokustannukset sekä vakuutusmaksut. Omaisuusosat ja niid arvot viljelmämalleilla esitetään laskelmi yhteydessä. Omaisuusosi arvoj määrittämin on perustunut seuraaviin lähtökohtiin: Raknukset. Talousraknust jällehankinta-arvot perustuvat maaseutuelinkeinolain mukaisiin raktamis ohjekustannuksiin (MMM 1997). Tuotanto- Taulukko 1. Yleiskustannus liikekustannuksesta (%) eri tilakokoluokkia ja tuotantosuuntia edustavilla viljelmämalleilla. Tilakokoluokka tia Maitotilat Muut nautakarjatilat Sikatilat Kanatilat Vilja ja muut kasvinvilitilat 1-2 5, 5,2 4,2 5, ,4 5, 4,1 5, 3-5 4,1 4,9 4, 4,8 8, ,9 4,8 3,8-4,7 7, ,8 4,7 3,6 4,6 7, ,7 4,6 3,4 4,5 6,8 18-3,7 4,6 3,3 4,5 6,3 23-6, 2

22 raknust ohjekustannus on annettu- arvonlisäverottomana hintana. Ohjekustannukset vastaavat raknuskustannusindeksin (1995=1) joulukuun 1996 pistelukua 1,9. Ohjekustamiuslaskelmat on esitetty liitteessä 1. Raknust nykyarvoksi on laskettu puolet jällehankinta-arvosta. MMM:n raktamisohjekokoelman ohj'ekustannuksiin sisältyvät myös toimintainvestoiimit kut tuotantoraknust kalusteet, ruokintalaitteet, tilasäiliöt, lypsyasemi laitteet ja putkilypsylaitteet. Toimintainvestointi arvioitu osuus ohjekustannuksista on tuotantokustannuslaskelmissa sisällytetty kone- ja kalusto-omaisuute. Tilamalli konevarastoj mitoitus perustuu koneid ja kaluston vaatimaan tilantarpeese (Klemola 1993). Koneet ja kalusto. Tämä omaisuusosa sisältää sellaiset koneet ja laitteet, jotka ovat viljelmän tuotannossa tarpeellisia ja joita ylesä on kyseistä tuotetta tuottavilla maatiloilla. Konekapasiteetin mitoituksessa on käytetty apuna Työtehoseurassa tehtyjä tutkimuksia (mm. Laine 1993, 1994, 1996). Koneid ja kaluston jällehankinta-arvot vuod 1996 hintatasossa on arvioitu käyttämällä apuna mm. Työtehoseuran julkaisemia maatalouskoneid kustannuslaskehnia (Laakson ja Järvpää 1996), maatalouskoneid myyntitilastoja (MTT 1996) sekä lehdissä julkaistuja hintatilastoja (Koneviesti). Viljelmämalleilla käytettyj koneid ja kaluston jällehankintahirmat ja käyttöaikaoletukset on esitetty liitteessä 2. Traktoreilla ja leildumpuimureilla tehdään käytännössä myös maataloud ulkopuolisia töitä mm. metsä- ja sivuansiotaloudessa. Esimerkiksi Etelä-Suom kirjanpitotiloilla maataloud osuus traktoreid kokonaistyönmekistä,on vaihdellut viime vuosina keskimäärin noin 7 %:sta vajaase 1 %:n tuotantosuunnasta ja tilakokoluokasta riippu. Leildcuupuimureilla vastaava keskimääräin osuus on vaihdellut 6 %:sta 1 %:iin. Viljelmämalleilla traktoreid pääomaarvoista vain tietyn osan, pääsääntöisesti 8-9 %, on katsottu kohdistuvan kyseessä olevaan tuotantoon ja otettu sit huomioon ko. tuotte tuotantokustannuksissa. Viljelmämalleilla, joilla on oma leildumpuimuri, leikkuupuimurin koko on pyritty valitsemaan sit, että s kapasiteetti tulee mahdollisimman hyvin käytetyksi tilamallin omalla puintialalla (Laine 1996). Kone- ja kalusto-omaisuud nykyarvona tuotantokustannuslaskelmissa on käytetty puolta jällehankinta-arvosta. Eräillä maatalouskoneilla olevaa jällemyynti- tai romuarvoa ei laskelmissa ole otettu huomioon. Kotieläimistö. Maito- ja naudanlihatilamalleilla kotieläint nykyarvo on laskettu teurasarvoj mukaan. Sikoj ja kanoj arvo on laskettu puoleksi eläint hankinta-arvon ja teurasarvon summasta. Teurasarvoja laskettaessa on otettu huomioon teurastuks yhteydessä maksettavat, teuraseläinkohtaiset siirtyn-iäkaud tuet. Varastot. Varasto-omaisuute on luettu ylesä vain viljelmällä tuotetut rehuvarastot. iid keskimääräiseksi arvoksi on laskettu puolet niid tuottamise tarvittuj siemt, lannoitteid, kasvinsuojelu- ja rehunsäilöntä- 21

23 aineid sekä poltto- ja voiteluaineid ja kasvinviljelyn vuokratöid yhtelasketusta arvosta. Mikäli viljelmällä käytetään suuressa määrin irrallaan hankittuja ja varastoitavia ostorehuja, niin osa tästä ostorehusta on luettu varasto-omaisuute. Salaojitukset. Viljelmämalli kaikki pellot on oletettu salaojitetuiksi. Salaojituskustannuks suuruus on Salaojitusyhdistyks mukaan mk hehtaaria kohti, kun ojamäärä on 6 m/ha. Kustannuksissa ei ole mukana arvonlisäveroa. Etelä-Suom olosuhteita kuvaavilla tilamalleilla salaojituskustannukseksi (jällehankinta-arvoksi) on oletettu 9 mk/ha. Maatalousmaa. Salaojitetun pellon arvona on laskelmissa käytetty 21 5 mk/ha. Arvoon sisältyvät sit salaojitukset, joid nykyarvoksi on oletettu puolet jällehankinta-arvosta. Vuod 1996 kauppahintatilastoj (Maanmittauslaitos 1997) mukaan pellon keskimääräin kauppahinta eteläis Suom alueella vaihteli Turun maaseutuelinkeinopiirin 24 6 mk:sta Kym maaseutuelinkeinopiirin 14 7 mk:aan. Maatalousomaisuudesta aiheutuvi kustannuseri laskemisessa eri omaisuuserille on metelty seuraavasti: Poistokustannus. Poistoj avulla jaetaan pitkäaikaist tuotantovälineid hankkimisesta aiheutuneet kustannukset omaisuusesine käyttövuosille samassa suhteessa kuin s arvo todellisuudessa alee iän, käytön ja kulumis johdosta. Poistokustannus lasketaan raknuksille, koneille ja kalustolle sekä salaojituksille ja se tehdään tasapoistoina kunkin omaisuusosan jällehankinta-arvosta. Talousraknust taloudellisa kestoikänä on tuotantokustannuslaskelmissa pidetty 25 vuotta, jot vuotuin poistokustannus on 4 % raknust jällehankinta-arvosta. Koneid ja kaluston poisto on laskettu kullekin koneelle tai laitteelle erikse arvioimalla s todnäköin taloudellin käyttöikä vuotuis käyttömäärän perusteella. Liitte 2 kone- ja kalustoluetteloista selviävät käytetyt poistoajat. Poistoa laskettaessa koneilla ja kalustolla ei oleteta olevan merkittävää jäänriösarvoa. Salaojitust kestoikä on arvioitu laskelmissa 6 vuodeksi, jot vuosipoiston suuruus on 1,7 % salaojitust jällehankinta-arvosta. Korjaus-ja kunnossapitokustannus. Raknust ja koneid korjauksista ja huollosta aiheutuvat mot sisältyvät korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin. Kurmossapitokustarmus lasketaan prostteina omaisuusesine jällehankintaarvosta. Salaojitust korjaus- ja kuimossapitomot sisältyvät yleiskustannuksiin. Kurmossapitokustannust suuruute vaikuttavat omaisuusesine laatu ja vuotuin käyttömäärä. Toisaalta mitä paremmin kunnossapito suoritetaan, sitä pitempi on esine kestoaika. Monissa soveltavissa tutkimuksissa, joissa on jouduttii arvioimaan korjaus- ja kurmossapitokustarmust suuruutta, on tämän erän suuruus ylesä ollut raknuksilla 1 % ja koneilla 3 % jällehankintaarvosta. T_yötehoseuran maatalouskoneid kustannuslasknassa (Laakson 22

24 ja Järvpää 1996) on kunnossapitokustannuksa käytetty traktorilla 3 %:a ja leikkuupuimurilla 2 %:a hankintahinnasta. äissä laskehnissa traktorin käyttöiäksi on laskettu 7 vuotta ja leikkuupuimurin 8 vuotta. Tuotantokustannuslaskelmissa korjaus- ja kunnossapitomot on arvioitu raknuksilla 1 %:ksi ja koneilla 3 %:ksi jällehankinta-arvoista. Vakuutusmaksut. Tuotantokustannuslaskelmissa ei ole selvitetty omaisuusesineid valcuutusmaksun suuruutta erikse vaan vakuutusmaksuj suuruudeksi on arvioitu keskimäärin,2 % raknust, koneid ja kaluston jällehankintaarvosta ja kotieläimistön nykyarvosta. _ Korkokustannus. Tuotantokustannuslaskelmissa korkokustannus lasketaan omaisuusesine nykyarvosta, ja se lasketaan käyvän korkokannan mukaisesti sekä omalle että vieraalle pääomalle. Viljehnämalli maatalous oletetaan velattomaksi ja korkovaatimus lasketaan kaikissa tuotantosuunnissa ja eri kokoisilla tilamalleilla saman korkoprostin mukaan. Korkokantana on laskelmissa käytetty 6 %. Tuotantokustannuslaskelmi yhteydessä esitetään lisäksi, paljonko 1 %- yksikön muutos korkokannassa vaikuttaa tuotantokustannukse. 3. Viljelmämalleihin perustuvat tuotantokustannukset vuod 1996 hintatasossa 3.1. Maito Lehmämäärät, tuotokset, ruokinta ja pellonkäyttö Maidon tuotantokustaimuslaskelmat on tehty viittä suuruusluokkaa edustavilta viljelmämalleiltal, joilla on lypsylehmiä 16, 32, 64, 96 ja 128. Lehmäkanta uudistetaan neljässä vuodessa, jolloin uudistus on 25 % vuodessa. Syntyvät vasikat, joita ei pidetä uudistusta vart, myydään viljelmän ulkopuolelle. Lehmi ruokinta perustuu viljelmällä tuotettavaan rehuun, ja viljelmi koko peltoala käytetään rehuntuotantoon. 16 ja 32 lypsylehmän malleilla ruokinnassa käytetään tuoresäilörehua ja heinää. Isommilla malleilla ei s sijaan kuivaa heinää käytetä vaan ruokinta perustuu esilcuivattuun säilörehuun. Kaikissa tilakokoluokissa lehmät laidunnetaan, vaikka ainakin kahd suurimman tilamallin kohdalla kesäajan ruokinta käytännössä järjestettäisiin joko niittoruokintana tarhaan tai navettaan tai säilörehuruokintana navettaan. Toisaalta eläinsuojeluasetus velvoittaa päästämään lehmät ja hiehot kesällä laitumelle tai järjestämään niille muu vastaava tarkoituksmukain tila liikkumista vart (Turkki ja Pääsky 1997). 1 Maitotilamalli,tunnus perustuu jatkossa kunkin mallin lehmämäärän., Vastaavaa systematiikkaa noudatetaan myös muissa tuotantosuunnissa. 23

25 Viljelmillä on pääsääntöisesti rehuntuotantoon tarvittava oma kone- ja kalustokanta. Piimmällä tilamallilla heinän paalaus suoritetaan vuokratyönä. Viljanviljelyssä leikkuupuinti suoritetaan suurimmalla tilamallilla omalla puimurilla. Vastaavasti viljan kuivausta vart kolmella suurimmalla tilamallilla on lämminilmalunvuri. 16 lehmän tilamallilla kasvinsuojeluruiskutukset suoritetaan vuokratyönä. Maidontuotantotiloilla navettatyyppinä on joko parsinavetta tai pihatto. Malli pihatot ovat tyypiltään makuuparsipihattoja, joka on Suomessa yleisin pihattotyyppi (Kivikko 1993). Tilamalleilla pihatto on lämmin. Tilarnalli navettatyypit, ruokinta-, lypsy- ja lannanpoistojärjestelyt on esitetty taulukossa 11. Maitotilamalleilla on lehmi bruttotuotostasona käytetty 7 kiloa (6 783 litraa). Tämä tuotostaso vastaa suunnille Etelä-Suom tarkkailukarjoj vuod 1995 keskimääräistä tuotosta (taulukko 12). Tuotantokustannuslaskelmissa on maitomääristä vähnetty mittatappiona noin 5 %. Lypsylehmi ravinnontarve on laskettu käytössä olevi ruokintasuositust mukaisesti (esim. Maatalouskalteri 1997). äid mukaisesti on tuotettua ergia korjattua maitokiloa (EKM) kohti laskettu tarvittavan ergiaa,44 ry ja 44 g ohutsuolessa imeytyvää valkuaista (OIV). Energian ja valkuais tarve ylläpitoon ja tiineyd aiheuttama lisätarve huomioon otta on viljelmämalli tuotostasolla lypsylehmän ergiantarve yhtesä noin 5 ry:ä ja valkuais tarve 45 kiloa I-valkuaista. Ruokintaan käytettyj rehuj määrät perustuvat mm. maatalouskalterissa julkaistuun taulukkoon eläint vuotuisesta rehuntarpeesta. Rehun kokonaismäärään vaikuttaa lisäksi varastoirmin aikana ja ruokinnan yhteydessä syntyvä hävikki. Laskelmissa on hävikin määräksi arvioitu heinällä 15 %, säilörehulla 15-2 %, rehuviljalla 5 % ja ostoväkirehuilla 3 %. Energian nettosaanti lypsylehmää kohti on tilamalleilla noin 5 1 ry. Rehuntarpe ja hehtaarisatoj perusteella laskettu on laskettu peltoalan tarve lehmää (= nautayksikkö) kohti erikse tuoresäilörehurehuruokinnassa ja esikuivattuun säilörehuun perustuvassa ruokinnassa (taulukko 13). Tämän perusteella on määritetty kokonaispeltoala ja eri viljelykasvi osuudet siitä maitotilamalleilla (taulukko 14). Tarvike- ja työkustannus Tarvikekustannus muodostuu maitoviljelmillä seuraavista ryhmistä: kylvösiemet, lannoitteet, kalkki, kasvinsuojeluaineet, rehunsäilöntäaineet ja -muovit, ostorehut, sähkö, pohto- ja voiteluaineet, keinosiemnys-, eläinlääkintä- ja puhdistusmot sekä rahtityönä suoritetuista töistä aiheutuneet mot. Tarvikemääri lasktaperiaatteet ja yksikkölfirmat on esitetty luvussa Kokonaismäärät ja kustannus viljelmää kohti esitetään maidon tuotantokustannuslaskelniassa (liite 3). 24

26 Taulukko 11. Tuotantoteknologia maitotilamalleissa. Viljelmämalli Lypsylehmiä, kpl avettatyyppi: - parsinavetta - pihatto, lämmin Lypsy: - putkilypsy parressa - lypsyasema Väkirehuruokinta: - säldd/siilo-rehuvaunu-kousa - väkirehuautomaatti Säilörehuruokinta: - laakasiilo: talikko-kottikärry-talikko - laakasiilo: traktori-rehuleikkuri-talikko - pyöröpaali: koneellin purku pöydälle Korsirehuruokinta: - pipaalit varastosta käsin Lannanpoisto: koneellin lannanpoisto, kuivalanta - lietelanta Kuivan heinän korjuu: - kovapaalaus rahtiajona Säilörehun korjuu: - tuoresäilörehu - esikuivattu, pyöröpaalaus Viljan korjuu: leikkuupuinti, oma puimuri leildompuinti, rahtiajona Viljan säilöntä: - lärruninilmakuivaus, oma kuivuri lämminilmakuivaus, rahtikuivaus Taulukko 12. Karjatarkkailutuloksia alueittain vuonna Maitoa, kg/lehmä Rasva-% Valkuais-% Etelä-Suomi ,34 3,28 Sisä-Suomi ,34 3,29 Etelä-Pohjanmaa ,43 3,3 Pohjois-Suomi ,41 3,32 Koko maa ,37 3,3 Lähde: MKL

27 Taulukko 13. Rehun ja pellon tarve maidontuotannossa. Tarve kg/ny Korvausluku kg/ry Tarve ry/ny Satotaso kg, ry/ha Pellon tarve ha/ny Tuoresäilörehuruokinta Viljelmällä tuotettavat rehut: Kaura 84 1, ,23 Ohra 84 1, ,22 Kuiva heinä') 92 1, ,2 Säilörehu 12 4, ,522) Laidun, ry 5, ,33 Ostorehut: Valkuaistiiviste 3 1,11 27 Kivnäisseos 67 Yhtesä (bruttotarve) ) 1,49 Esikuivattu säilörehuruokinta Viljelmällä tuotettavat rehut: Kaura 89 1, ,24 Ohra 89 1, ,23 Sffilörehu 1 5 3, ,64 Laidun, ry 5, ,33 Ostorehut: Valkuaistiiviste 33 1, Kivnäisseos 52 Yhtesä (bruttotarve) ) 1,44 1) lisäksi odelmaa 1 21 ry/ha säilörehuksi odelmasäilörehu otettu huomioon 3) sisältää noin 96 g OIV/ry Taulukko 14. Peltoala ja s käyttö maitotilamalleilla Viljelmämalli Kauraa, ha 4,77 9,54 2,29 3,44 4,58 Ohraa, ha 4,53 9,5 19,25 28,88 38,5 Kuivaa heinää, ha 4,2 8,41 Säilörehua, ha 1,9 21,79 53,42 8,13 16,84 Laidunta, ha 7,1 14,1 28,2 42,4 56,5 Yhtesä, ha 31,4 62,81 12,99 181,48 241,98 26

28 Työnmekki tilamalleilla lypsykarjan hoitotyössä ja rehuj tuotannossa perustuu normilukuihin (Mäkelä ja Laakson 199, Laine ja Pelton 1992, Pelton ja Vanhala 1992, Pelton 1993, Pelton 1994, Laine 1995, Alakruuvi 1996). Työpanoks ja tuntiansion lasktaperiaate on selostettu luvussa Maidon tuotantokustannusta laskettaessa on oletettu, että viljelmillä on jatkuvasti käytettävissä maataloustöihin kahd hg työpanos (taulukko 15). Omaisuudesta aiheutuva kustannus.taulukossa 16 on esitetty maitotiloj maatalousomaisuud ryhmi arvot. Maitotilamalleilla kotieläimistön nylcyarvo on määritetty lypsylehmän teuras arvon perusteella. Vuod 1996 mukaista teurasarvoa määritettäessä on otettu lehmän lihan markkinahinnan lisäksi huomioon teurastuks yhteydessä maksettu yksikköperustein tuki. Kuljetuskustannus tilalta teurastamoon on myös otettu huomioon arvoa laskettaessa. Hiehon arvon on oletettu olevan 6 % ja vasikan arvon 25 % lehmän arvosta. Varastoj arvo on määritetty kasvituotantoon käytetyistä tuotantopanoksista aiheutuvi kustannust summana ja vuod keskimääräisä arvona on pidetty puolta näin saadusta arvosta. Poistot, kunnossapito, vakuutukset ja korot on laskettu luvussa selostettuj periaatteid mukaisesti. Viljelmämalleilla traktorin pääoma-arvoista ja traktorista aiheutuvista kustannuksista 85 % on luettu Maidontuotannon osuudeksi. Lisäksi on oletettu, että 16 lehmän tilamallilla, jolla on navetassa kuivalanta, virtsanlevityskalustosta tilan osuus on yksi kolmasosa. Taulukko 15. Ihmistyönmekki maidontuotannossa Viljelmämalli Kotieläintyöt, h/tila Kasvinviljelytyöt, h/tila Muut maataloustyöt, hitila Johtotyöt, h/tila Yhtesä, h/tila Yhtesä, h/ha viljelijäperhel) osuus, h/tila palkkatyön osuus, h/tila Vuokratöihin sisältyvä työ, h/tila Yhtesä, h/tila Yhtesä, h/ha ) Maataloustöihin käytettävissä 2 hg työpanos 27

29 Taulukko 16. Maatalousomaisuus maidontuotantoon erikoistuneilla viljelmämalleilla, 1 mk/tila Viljelmämalli Raknusomaisuus: - jällehankinta-arvo nykyarvo Kone-ja kalusto-omaisuus: - jällehankinta-arvo nykyarvo Kotieläimistö: - nykyarvo Maatalousmaa ilman salaojituksia: - nykyarvo Salaojitukset: - jällehankinta-arvo nykyarvo Varastot: - nykyarvo Maatalousomaisuus yhtesä: - nykyarvo Maidon tuotantokustannus Maidontuotantoa kuvaavilla viljelmämalleilla maidon tuotantokustannus alee 4,3 mk:sta vajaase 2,7 mk:aan tilakoon kasvaessa 16 lehmästä 128 lehmään (kuvio 2 ja liite 3). Maidon tuotantokustannusta laskettaessa koko tuotantokustannuksesta on vähnetty sivutuottona saadun lihan arvo sekä välitykse myytyj vasikoid arvo. Sivutuottea saatu lanta on otettu huomioon ostolannoitteid tarvetta vähtävänä tekijänä. Maidontuotanto on työ- ja pääomavaltaista. Yrityskoon kasvaessa huomattavin muutos tapahtuu työkustannuks suhteellisessa osuudessa tuotantokustannuksesta. Työkustarmuks osuus oli vuonna 1996 piimmällä viljelmämallilla noin 34 % ja suurimmilla viljelmämalleilla 26 % tuotantokustannuksista. Pääomakustarmuks suhteellin osuus oli viljelmämalleilla %. Maalle lasketun koron osuus tuotantokustannuksesta oli noin 3 p/litra eli tilakoosta riippu 7-11%. Laskelman osoittamaan maidon tuotantokustannuks tasoon on suhtauduttava tietyin varauksin. Tilamallilaskelmat edustavat tehokasta maidontuotantoa nykyaikaisin metelmin. Laskelmat eivät myöskään anna kuvaa tuotantokustannuks hajonnasta samankokoisissa yksiköissä. 28

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 31 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 31 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16, MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Elintarviketuotannon kestävyys seminaari Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 25.4.2016 1

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari

Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari 18.11.2014 Mitä työosiossa selvitettiin? Maatiloilla syntyvän karjanlannan ja

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Pääasiassa epäedullisista luonnonoloista johtuen maatalouden

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikat, markkinat ja ennakointi 17.2.216 heikki.lehtonen@luke.fi 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Maataloutemme rakenteen kehittymisen päälinjat ja edellytykset 2020-luvulle

Maataloutemme rakenteen kehittymisen päälinjat ja edellytykset 2020-luvulle Maataloutemme rakenteen kehittymisen päälinjat ja edellytykset 2020-luvulle Heikki Lehtonen, Olli Niskanen, Anna-Maija Heikkilä, Sami Myyrä, Kauko Koikkalainen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta 17.3.2016

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

TilaArtturi hanke

TilaArtturi hanke TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto Maitotilojen talous vuonna 2011 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 25.4.2012 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä 2002-2011 45 Lehmämäärä, lehmiä/tila 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila 15 10

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

SUOMEN MAATALOUS VUONNA 1979

SUOMEN MAATALOUS VUONNA 1979 MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 61 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS No. 61 SUOMEN MAATALOUS VUONNA 1979 LAURI KETTUNEN HELSINKI 1980

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Lausunto Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Lausunto Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Lausunto 19.9.2016 1/5 Lausunto Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle 20.9.2016 Viite Lausunnon antaja Lausuntopyyntö teemasta Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1 Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

LUONNONHAITTA- KORVAUS

LUONNONHAITTA- KORVAUS TUKIKOULUTUS 2015 Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 26.1.2015 LUONNONHAITTA- KORVAUS 1 Ohjelmaperusteiset tuet Jatkossa vain yksi ohjelmaperusteinen tukikelpoisuus lohkoilla Tukikelpoiseen lohkoon voidaan

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTO- KUSTANNUSTEN JA TULOJEN KEHITYKSESTÄ

MAATALOUDEN TUOTANTO- KUSTANNUSTEN JA TULOJEN KEHITYKSESTÄ TIEDONANTOJA 159 1990 MAATALOUDEN TUOTANTO- KUSTANNUSTEN JA TULOJEN KEHITYKSESTÄ JUHANI IKONEN OSSI ALA-MANTILA MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE FINLAND

Lisätiedot

Osakeyhtiömuotoinen maatalous

Osakeyhtiömuotoinen maatalous Osakeyhtiömuotoinen maatalous KoneAgria 2016 Juhani Paavilainen, ProAgria Pohjois-Savo ry Hannu Laitinen, ProAgria Keski-Suomi ry Maatilojen yritysmuodot 2016 kpl Yksityinen henkilöt 44.800 Yhtymät 4.400

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

MV Maatalous MAATALOUDEN VARALLISUUS

MV Maatalous MAATALOUDEN VARALLISUUS MAATALOUDEN VARALLISUUS VARAT 1. Maatalousmaa 2. Tuotantorakennukset 3. Lomamökit ym 4. Maatalouskoneet ja kalusto 5. Maatalouden osakkeet ja osuudet 6. Muut maatalouden varat Maatalouden varat yhteensä

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot