Finanssikriisiin ei ole nopeaa ratkaisua. Barbara Barrett s ,50. Kotikunta on lähellä yrittäjää s. 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finanssikriisiin ei ole nopeaa ratkaisua. Barbara Barrett s. 16 5 2008 6,50. Kotikunta on lähellä yrittäjää s. 10"

Transkriptio

1 ,50 > YHTEISKUNTA Kotikunta on lähellä yrittäjää s. 10 > REKRYTOINTI Rekrytointiin määritelty toimintamalli s. 22 > YRITTÄJÄT Ledit taipuvat moneen s. 38 > VAPAA-AIKA Työasiat taivaan tuuliin s. 56 Finanssikriisiin ei ole nopeaa ratkaisua Barbara Barrett s. 16

2 > PÄÄKIRJOITUS Luottamus kateissa Leninin eli suomalaisittain V.I.Lenin piikkiin merkitty Luottamus on hyvä, mutta kontrolli on parempi -mietelmä kuvastaa, kuinka aikoinaan vallankumousta johdettiin. Alaisiin ja tovereihin saattoi kyllä luottaa, mutta heidän tekemisiinsä ei. Ja siksi oli kontrolloitava, ja käytettävä ylijohtajan valtaa väkevästi ja oman uran kannalta viisaasti, usein myös tappavasti. Paradoksaalisesti kapitalistisen finanssimaailman vallankumous tapahtui täsmälleen sosialisti Leninin viitoittamalla tiellä. Kontrollin puutteessa hyvää tarkoittavaa luottamusta väärinkäytettiin, ja koko maailmanluokan finanssibisnes romahti. Tapahtui, jota kadun kansalainen ei uskonut voivan koskaan tapahtua, mutta josta romahduksesta alaa seuranneet analyyttiset sielut sanovat nähneensä enteet jo vuosia sitten. Toisaalta terävimmät Amerikan kirjeenvaihtajat kertoivat tulevasta jo talvella 2007, joten aivan yllättävää globaaleilla finanssimarkkinoilla tapahtunut luokaton ei lukutaitoiselle voi olla. Nyt kapitalismin kaunein kukkanen sosialisoi niin, että internationaali soi. Finanssikriisin syiden selvittely on oikeasti mielenkiintoista ja opettavaista seurattavaa. On myös niin, että moni on osannut kuvata tapahtumien etenemistä loogisesti ja jännittävästi sekä järkeenkäyvästi: juuri noinhan asiat menevät, kun riskit realisoituvat. Satojen miljardien katoamiset ja pumppaamiset, jätti-investointipankkien sortumiset, USA:n pankkipomojen potkut, tai pankkien haltuunotot Euroopassa ynnä muuta ovatkin jännitystarinaa vailla vertaa, varsinkin kun tapahtumia on voitu toistaiseksi seurata turvallisesti sivusta. Kaikkein eniten liikemaailman kovuuteen, armottomuuteen tai rationaalisuuteen opetetut voivat kuitenkin olla ihmeissään siitä, että kaikki kaatui vain siksi, että luottamus loppui. Finanssibisnes siis kaatui pehmoksi sanottuun ja koettuun tunteeseen, ei mihinkään konkreettiseen koeteltavaan. Ihmisen tunnetila luotan/en luota vei voiton rahasta, ja tähän tunteeseen liittyi kovasti myös petetyksi tulemisen pelko, pelko siitä, että musta pekka jää pelkästään omaan kouraan, mutta ei naapurin. Toisaalta tämä case opettaa myös oivaltamaan, että itse asiassa juuri tunne onkin kaikilla markkinoilla ja kaikissa suhteissa lopulta se ainoa, joka merkitsee, ja jonka varassa markkinoilla toimitaan. Luottamuksen varaan siis rakennetaan, mutta luottamuksen häviäminen vaarantaa kaiken sen, mitä aiemmin on rakennettu, eikä tätä vajetta paikata ennakkovalvonnalla. Finanssikriisin jälkimainingit huuhtelevat väistämättä suomalaisyrittäjänkin korkokenkiä. Keskeisemmässä Euroopassa pyristellään laman uhassa ja todistetaan, kuinka lainan saanti pk-sektorin yrityksille on vaikeutunut pankkien kiristäessä luotonantoaan. Hallitukset ovat kuitenkin ryhtyneet korjaustoimiin mm. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Ranskassa, joissa maissa on rakennettu mittavia europaketteja pienten yritysten lainansaannin turvaamiseksi. Jouko Lantto Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 26. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittaja Riikka Kovala Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat Ykkösaukeama e 2/ e 1/ e 2 x 1/ e 1/ e 1/ e Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Sini Pennanen Y R I T T Ä J Ä

3 SISÄLTÖ > LOKAKUU > REKRYTOINTI Kannattaako rekrytoinnin ulkoistaminen? Businessliken Paula Väänänen ja Marju Vuorensalmi vakuuttavat että rekrytointi on kustannustehokkaampaa ulkoistettuna kuin itsetehtynä. > MATKAILU Ruska-Saariselkä on aikuisten puuhamaa Ylenmääräinen näyttämisenhalu ei kuulu Saariselän henkeen, vaikka se aito turistikaupunki onkin. > T&T Space Systems Finlandissa kirjoitetaan tietokoneohjelmia avaruusaluksiin. Mika Jahkola > YRITTÄJÄT Stereoscape Oy tekee stereoskooppisia 3D-materiaaleja yrityksille. Sami Laitinen 42 PÄÄKIRJOITUS 3 Luottamus kateissa MAKASIINI 6 Poimintoja YHTEISKUNTA 10 Kotikunta on lähellä yrittäjää palvelutuotanto kuntavaalien keskiössä 16 Finanssikriisiin ei ole nopeaa ratkaisua 4 Y R I T T Ä J Ä JOHTAMINEN 20 Tarkkana talousturbulenssissa REKRYTOINTI 22 Rekrytoi taidolla ja tunteella 26 Kannattaako rekrytoinnin ulkoistaminen? 29 Kolumni: Välineistö muuttuu, mutta elämä ei MARKKINOINTI & MYYNTI 32 Tapahtuma on tilaisuus, osa 5/6: Ohjelma linjaan tapahtuman tavoitteen kanssa TIETO & tekniikka 34 Suomalainen softa yltää avaruuteen 36 Paljonko kone kuluttaa? YRITTÄJÄT 38 Ledit taipuvat moneen ohjattavuudella lisäarvoa

4 56 > VAPAA-AIKA Taivaan tuuliin Purjelentoharrastuksen aloituskustannukset ovat kohtuulliset, ohjelmistoyrittäjä Visa-Matti Leinikka vakuuttelee. > BISNESVIERAAT 52 Kahvin ja konjakin voi korvata jälkiruokaviinillä Jälkiruokaviinejä on makeita tai puolimakeita, punaisia tai valkoisia kuin myös jalohomeisia tai väkevöityjä. > ULKOMAAT Metsämiehen amerikkalainen unelma Keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja Clinton Bradbury aloitti metsurina. 60 > ULKOMAAT Maailman parhaat cowboy-hatut Montanassa Rich Rand in pajassa syntyy laadukkaita stetson-hattuja Kolmiulotteisilla viesti välittyy elävästi 45 Elokuvantekijä ryhtyi tapahtumajärjestäjäksi MATKAILU 46 Ruska-Saariselkä on aikuisten puuhamaa BISNESVIERAAT 52 Kahvi ja konjakki vaiko sittenkin jotain muuta? VAPAA-AIKA 56 Työasiat katoavat taivaan tuuliin ULKOMAAT 60 Metsämies toteutti amerikkalaisen unelman 64 Verosuunnittelua alppimaassa 66 Maailman parhaat cowboyhatut tulevat Montanasta MaailmaNpyörä 69 Uutisia ulkoa UUTISMAAILMA 70 Tuotteet ja palvelut JK 74 Viisas neito S. Y R I T T Ä J Ä

5 > MAKASIINI Kokoajana Helinä Hirvikorpi Nuoret leijonat n Nuori miesjohtaja tuo yritykseen kasvua, otsikoi Suomen Asiakastieto Oy tiedotteensa, jonka mukaan nuorten miesten johtamat yritykset kasvavat nopeammin kuin muut. Alle 30-vuotiaita toimitusjohtajia on Suomessa miltei ja heistä yli 80 prosenttia on miehiä. He johtavat uusia, liikevaihdoltaan pieniä yrityksiä, jotka kasvavat kuitenkin muita nopeammin. Neljän tilikauden aikana ne kasvattivat liikevaihtoaan yli 10 prosenttia vuodessa, kun vertailuryhmän yritykset jäivät neljään prosentin kasvuun. Mutta näille riskejä ottaville yrityksille kertyy myös maksuhäiriöitä enemmän kuin yrityksille keskimäärin. Haaliessani esimerkkiyrityksiä Kasvun vimma kirjaan, jouduin etsimään naisen johtamaa yritystä, joka olisi vankasti kasvuyritys. On niitä, mutta monet naisten johtamat yrityk- Ahojen mestat n Muistan 1990-luvun alussa tehneeni jutun, jonka otsikkona oli Ahon hallitus. Rukan hiihtohississä istui Juhani Aho ja hänen kaksi perillistään, jotka muodostivat silloisen Ruka Oy:n hallituksen. Vuoden perheyritykseksi 2008 valittu Aho Group Oy on nyt toisen polven yritys. Lääkärinä tunnettu Juhani Aho perusti ensin yksityisen lääkäriaseman ja laboratoriokeskittymän, kunnes laajensi matkailualalle. Rukakeskus Oy Kuusamossa ja Pyhätunturi Oy Pelkosenniemellä kuuluvat menestyvään yritysryppääseen. Ryhmän yritysten liikevaihto on 63 miljoonaa euroa ja ne työllistävät set panostavat enemmän kannattavuuteen. Voi olla, että toimialoillakin on merkitystä. Nuorten miesten yritykset ovat usein teknologian ja it-alan yrityksiä, joilla kasvu ja kansainvälistyminen ovat menestymisen edellytyksiä. Naisten yritykset toimivat useammin kotimarkkinoilla ja ovat palveluyrityksiä. Jos nouset aikaisin ylös kolmena aamuna, olet saanut yhden päivän lisää. Kiinalainen sananlasku Lunta pitäisi olla jo Rukan rinteillä. Talvikauden avajaiset ovat lokakuun viimeisenä viikonloppuna. kaikkiaan 670 ihmistä. Ahon perheen viisi lasta jatkavat isänsä elämäntyötä kukin tahollaan. Sukupolvenvaihdos on tehty suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa, ei äkkinykäyksellä. Perheyrityksenä meidän ei tarvitse katsoa pelkästään yhden vuoden tulosta, vaan voimme tehdä päätöksiä pitkällä tähtäimellä, Rukan ja Pyhätunturin toimitusjohtaja Miia Porkkala sanoo. Hallituksen puheenjohtajana istuu velipoika Kari Jussi Aho. Antti Aho ja Annakaija Lappalainen toimivat Helsingin Lääkärikeskuksessa ja Ville Aho Rukan ja Pyhän kehitysjohtajana. Palopuhetta n Tärkeä sunnuntai on tuo tuleva Silloin on kunnallisvaalien äänestyspäivä. Kannattaa äänestää mieluummin kuin urputtaa taas seuraavat neljä vuotta oman kunnan tai kaupungin päätöksistä. Kuntatasolla tehdään nykyisin isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat yksityisten ihmisten elämiseen sekä yritysten toimintaedellytyksiin. Kunnat tuottavat palveluja kuntalaisille, osan niistä tuottavat yksityiset yritykset. Kuntapalvelujen markkinat ovat kehittymisvaiheessa. Montako kunnanvaltuutettua kussakin kunnassa valitaan, riippuu kunnan asukasmäärästä. Pienimmillään, alle asukkaan kunnassa, heitä valitaan 13 ja suurimmillaan yli asukkaan kunnassa 85 valtuutettua. Kuntaliitosten jälkeen valtuuston jäsenten määrä pienenee jonkin verran. Uudet valtuustot aloittavat työnsä ensi vuonna, jolloin kuntaliitokset ovat voimassa. Demokratiasta on kyse. Heittäkää kyynisyys roskikseen, sillä asenteella ei maailmaa rakenneta. T-hetkessä n Vakuutusyhtiö Tapiola keksi Helsingin keskustaan Kamppiin pysähdyspaikan: T-hetken. Paikassa on kahvila ja lukuisia teelaatuja. Sanomalehtiä on luettavaksi eri puolilta Suomea. Suomalainen Kirjakauppa tuo sinne kirjojaan selailtavaksi, Taideteollinen Korkeakoulu taidetta ikkunoille ja Martela esittelee uusia kalusteitaan. Verkottumista siis. Mallia on otettu Deutsche Bankista Suomeen sovellettuna. Jos sattuu juolahtamaan mieleen, voi kysellä vakuutus- ja pankkiasioista tai sijoitusrahastoista. Se lie järjestävän seuran toiveena. Kuinkahan kauan teellä voi istua ilman, että joku kauppaa vakuutuksia tai pankin tuotteita? Petri Keskitalo haastattelee torstaisin ihmisiä elämän eri saroilta. 6 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

6 Gollaa kestää Asuinrakentaminen vähenee arvioiden mukaan pari prosenttia tänä ja ensi vuonna. Eli jos rakennat taloa, rakennusmiehistä ei olisikaan pulaa. Kasvua taantumassa n Tulevaisuuden ennustaminen on ollut tänä syksynä vaikeampaa kuin aikoihin. Silti pankkien ja ennustelaitosten ekonomistit sinnikkäästi sorvaavat kasvuprosentit, jotka perustuvat käsillä oleviin faktoihin. Kaikki ennustajat ovat tiputtaneet arvioitaan taloudellisesta kasvusta. Mutta kasvu on kuitenkin plussamerkkistä. Inflaatio on noussut peräti 4,7 prosenttiin, koska energia ja ruoka ovat kallistuneet. Ensi vuodelle monet ennustavat inflaation laskevan alle kolmen, noin 2,7 prosenttiin. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennakoi, että Suomen talouden kasvu on heikoimmillaan ensi vuoden alussa, mutta paranee loppuvuotta kohti ja vuonna 2010 kasvu palaisi jo 2,5 prosentin tuntumaan. Yritykset ylläpitävät kasvua sikäli kun kuluttajat uskovat omien kulutusmahdollisuuksiensa pysyvän vielä melko hyvänä. Paniikkia ei pidä luoda. Kun yksityinen kulutus kutistuu, se näkyy heti monen yrityksen tuloksissa. Toistaiseksi yrityssektorin kannattavuus ja rahoitusasema ovat hyvällä tasolla ja kestävät suhdanteiden tilapäisen heikkenemisen. Ainoa ala, mikä näyttäisi hiipuvan, on rakentaminen. Sekä toimitilojen että asuinrakennusten aloitukset ovat vähentyneet huomattavasti. Tie- ja ratahankkeet pitävät sen sijaan maa- ja vesirakentamista kasvussa. n Olenkin aina ihmetellyt, miksi kannettavan läppärin laukun pitää olla ikävä ja musta. Petri Kähkösen yritys Golla Oy tekee toisin. Se valmistaa värikkäitä ja muodikkaita laukkuja elektroniikkalaitteita varten. Viime vuonna laukkuja, kuten kankaisia kännykkälaukkuja, myytiin yhteensä seitsemän miljoonaa yli sadassa maassa. Talven suosikki voisi olla kännykkälapanen, ettei elämän uloke vilustu. Yritys satsasi designeen jo aloittaessaan vuonna Metallituolit muuttuivat koteloiksi ja rasioiksi, sitten elektronikkalaitteiden kuljetusboxeiksi. Liikkuva yksiyrittäjä voi sipaista olalleen värikkään toimiston. Tänä vuonna liikevaihtomme nousee joulusesongista riippuen noin miljoonaan euroon. Kilpailu on kovaa maailmalla. Hittituotteeksi ovat nousemassa järjestelmäkameroiden laukut, koska pokkarikameroita vaihdetaan nyt digitaalisiksi järjestelmäkameroiksi, Petri Kähkönen kertoo. Tuotteiden jakelukanavina toimivat etupäässä elektroniikka-alan kaupat, ne missä Nokiaakin myydään, mutta myös urheilu- ja laukkuliikkeet. Jakelupisteitä on maailmalla miltei Golla Oy:llä on kuusi omaa suunnittelijaa, sillä design sekä laatu ovat erottautumiskeinot. Tuotantokustannukset Kiinassa ovat nousseet, mutta Kähkönen arvioi tulostason pysyvän hyvänä. Tässä kehtaa läppäriä kantaa kaupungilla. Y R I T T Ä J Ä

7 > MAKASIINI Villisikaa etelän kodassa n Villisika ei ole kaunis. Vaarallinenkin se on, kun raidalliset poikaset ovat läsnä. Porvoonjoen varrella on villisikafarmi, jonka äärelle syntyi myös Kannonnokka. Ihan villinä ne eivät Suomessa pärjää, mutta kasvatusfarmin metsissä, missä niitä ruokitaan lisää. Kylän omenaviljelijät kippaavat ylijäämäomenat farmille ja hyvin tekevät kauppansa. Kannonnokan nimi tulee siitä, että kun ihminen haluaa rauhoittua, hetken omaa aikaa itselleen, se käy vaikka kannonnokassa istuen, sanoo yrittäjä Ari Kuokka. Hän työskenteli it-alalla palvelupäällikkönä Helsingissä, mutta työ alkoi ahdistaa: tätäkö tämä nyt on. Hän riuhtaisi itsensä irti ja perusti yrityksen yhdessä Kenneth Seveliuksen, Tapio Kankaan ja Jari Pekanlehdon kanssa. Kaksi viimeistä herraa ovat Jyrki Sukulan keittiöpäälliköitä ja laittavat herkkuja n Pihlajanmarjat, silloin oli vasta alkusyksy. Nyt ennakoidaan, jaksavatko pihlajapuut kantaa kahta taakkaa, myös lunta. Kylmää talvea ennakoi - vat, sanoo joku. tilauksesta myös Kannonnokassa. Kenneth Sevelius omistaa paikalla kahdeksan hehtaarin alueen ja villisikafarmin. Miesten bisnes muodostuu elämysten tarjoamisesta yrityksille ja organisaatioille. Kodassa valmistuvat villisikaherkut, kalliosaunassa saa makoisat löylyt ja lämmitellä voi myös pihan lämpimissä altaassa. Pääasia on kuitenkin hyvä ruoka kotimaisista aineksista. Alussa voi olla vaikkapa kantarelleilla täytettyjä siikanyyttejä. Villisikamakkarakin on itse tehtyä ja tietysti rosmariinipestolla täytetyt villisianpaistirullat. Liekitettyjä lettuja herrat paistavat kasoittain jälkiruuaksi kodan avotulella. Alueen metsässä asustavat villisiat pitää korvamerkitä EU:n määräyksestä. Joskus siinä on helisemässä, jo puolen vuoden ikäisellä on hillittömästi voimaa. Se onnistuu ainoastaan liukkaalla pinnalla, Ari Kuokka sanoo. Ari Kuokka, Tapio Kangas ja Jari Pekanlehto pyörittävät Kannonnokkaa, jonne pääsee myös jokilaivalla Porvoosta sulan aikaan. Kenneth Sevelius oli kuvanottohetkellä puimassa. Yrittäjä Pirjo Honkanen tähdentää, että henkilökunnan on tiedettävä mihin suuntaan yritys on menossa. Positiivinen pomo n Henkilökunnan johtamisesta pienyrityksessä puhui syksyllä yrittäjille Pirjo Honkanen. Oikea ihminen puhumaan, sillä hän on itse yrittäjä ja sai viime vuonna Vuoden positiivinen pomo tittelin. Jo kolmesti jaettu pomon titteli on jäänyt vuoden positiivisimman henkilön varjoon. Tämä kun on aina joku valtakunnanjulkkis, kuten Teemu Selänne. Pirjo Honkanen johtaa yritystään Hiusmuotoilu Pointia, jossa työskentelee ihmistä sekä sopimusyrittäjinä että työntekijöinä. Millainen esimies itse olet? Haluaisin olla ennen kaikkea johdonmukainen ja selkeä. Esimiehen täytyy tietää, mihin yritystään vie, hänellä täytyy olla strategia selvillä. Työyhteisössä johdon tehtävä on tuoda kaikkien tietoisuuteen se suunta, mihin ollaan menossa. Siinä vaaditaan näkemystä ja kuulemista, että osaa olla työyhteisössä koko ajan läsnä. On tärkeää hahmottaa kokonaisuus, Pirjo Honkanen sanoo. Pikkuyrityksessä on usein niin, että vaikka johtaja tietää, niin henkilökunta ei tiedä. Olen oman polkuni käynyt läpi. Opiskelin esimiestyöskentelyä lisää ja rakensin samalla strategiaa, se täsmentyy koko ajan käytännössä, vaikka perusrunko on olemassa. Liiketoimintasuunnitelma on kaiken pohjana, yrittäjä Honkanen täsmentää. Pirjo Honkanen perusti ensimmäisen yrityksensä Hiusmuotoilu Pointin Helsinkiin vuonna Uskaliaasti laman keskellä hän laajensi ja muutti keskeiselle paikalle Fredrikinkadulle. Vuonna 2000 hän avasi Uudenmaankadun liikkeen ja vuonna 2006 Point Aleksin. 8 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

8 Laskut reilassa? Laita laskut järjestykseen ja kirjanpito kuntoon Visma Avendo -taloushallinnon ohjelmistoilla. Visma Avendo auttaa taloushallinnon haasteissa ja toimii mukana arkirutiineissa. Ohjelmistoilla hoidat mm. yrityksen laskutuksen, kirjanpidon tai kassatoiminnon. Soita

9 > YHTEISKUNTA Riikka Kovala Kotikunta on lähellä yrittäjää palvelutuotanto kuntavaalien keskiössä Yrittäjyys turvaa lähipalvelut on yrittäjäjärjestön vaalitunnus tämän syksyn kunnallisvaaleissa. Kysyimme eduskuntapuolueiden johtajilta, löytyykö väitteelle katetta. Jouko Lantto Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa eri puolueiden ehdokaslistoilla on noin yrittäjää, joista on Suomen Yrittäjien jäseniä. Yrittäjät ehdokkaina kiinnostavat siten puolueita, puolueiden elinkeinopoliittiset kirjaukset puolestaan kiinnostavat yrittäjiä. Kirjausten purkamisen aloittaa Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen, joka kyselyssä määrittää aktiivisen elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikan olevan perustana kunnan, sen asukkaiden ja siellä toimivien yritysten menestymiselle. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

10 Varmasti keskustelussa tulevalla vaalikaudella n Puoluejohtajat ennakoivat monien asiakokonaisuuksien nousevan tulevalla nelivuotisella vaalikaudella julkisen keskustelun aiheiksi. Yksi asiakokonaisuus on kuitenkin heidän mielestään varma otsakkeisiin ja palstoille; kuinka sosiaali- ja terveysmenot rahoitetaan tulevina vuosina. n Kunta on paras kumppani yritykselle, kun se pitää huolta palveluistaan ja taloudestaan, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoo. Kuntien vastuulla on yrittäjyyden edellytysten parantaminen esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelulla, kaavoitusratkaisuilla ja infrastruktuuria kehittämällä, Vanhanen toteaa. Samoilla linjoilla ajaa Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg, jonka mukaan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia turvataan pitkäjänteisellä elinkeinopolitiikalla. Siihen liittyy maankäyttö- ja yhdyskuntasuunnittelu tai kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuudesta huolehtiminen riittävän työvoiman saannin turvaamiseksi, Cronberg luettelee. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen suorastaan ihmettelee, että joissakin voisi elää vielä omituinen usko, että julkinen sektori voisi elää omaa elämäänsä ja elättää kuntaa siirtelemällä rahaa taskusta toiseen. Yritysten toimintamahdollisuudet ja työllistävä vaikutus on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa: kaavoituksessa, koulutuksessa, infrastruktuurissa sekä kunnan ja elinkeinoelämän muussa yhteistoiminnassa. Silloin kun se on järkevää, kannattaa palvelut ostaa yrityksiltä tai kansalaisjärjestöiltä. Palvelujen kilpailuttamista kannattaa tarkastella tapauskohtaisesti. Tarja Cronberg Ilman menestyviä ja työllistäviä yrityksiä ei ole menestyvää kuntaa ja hyvinvointia, Jyrki Katainen tiivistää. RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin opastaa puolestaan laatimaan kuntien elinkeinopoliittista ohjelmaa neuvottelemalla paikallisten elinkeinoelämän edustajien kanssa. Kunnalla on oltava aktiivinen elinkeinopolitiikka, joka sekä edistää pienyritystoimintaa että antaa suuryrityksille ja teollisuudelle mahdollisuudet asettautua kuntaan ja toimia siellä, Wallin määrittää. Opposition äänellä On hieno tavoite, että kunnat pystyisivät tekemään ohjelmia, joissa mietitään, miten elinkeinopolitiikkaa pidemmällä tähtäimellä kunnassa kehitetään, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi YrittäjäSanomien erikoishaastattelussa syyskuussa. Hänen mukaansa on myös elinkeinoelämän etu, että kunnissa panostetaan osaamiseen. Kuntien on panostettava pitkäjänteiseen elinkeinopolitiikkaan, joka turvaa alueen työllisyyden ja yritysten kehitysmahdollisuudet, > n Kuntien kilpailuttamispäätökset edellyttävät vankkaa osaamista mm. kriteerien laadinnassa, Vihreän Liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg toteaa. n Julkisen sektorin kilpailutukset on järjestettävä niin, että ne eivät vääristä kilpailua suurten ja pienten yritysten välillä, Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheen johtaja Stefan Wallin vaatii. n Vastuu hyvinvointipalveluiden järjestämisestä sekä laskun maksaminen on jatkossakin kunnalla, tuottivat palvelut mikä toimija tahansa, Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen muistuttaa. Y R I T T Ä J Ä

11 n Suomen tulevaisuuden kannalta on olennaista, että saamme suomalaisia pk-yrityksiä syntymään, kasvamaan ja kansainvälistymään, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen uskoo. n SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on syksyn kunnallisvaaleissa ensimmäistä kertaa vetovastuussa koko puolueen onnistumisesta. > vakuuttaa kyselyssä myös Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen. Elinkeinopolitiikassa tärkeää on luotettavuus ja ennakoitavuus, hän tiivistää. Jokaisessa kunnassa tulee myös olla ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka laadinnassa kuullaan myös yrittäjiä. Perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik uskoo myös, että parhaiten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kunnissa edistetään kunnan ja elinkeinoelämän tiiviillä vuorovaikutuksella ja joustavalla päätöksenteolla. Liikenneyhteyksien, maankäytön ja kaavoituksen kehittäminen sekä yhteistyö elinkeinoelämän toimijoiden kanssa edistävät parhaiten yritysten toimintamahdollisuuksia kunnissa, toteaa puolestaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen. Suomi on täynnä loistavia käytäntöjä ja keksintöjä järjestää palvelut paremmin. Jyrki Katainen Rakennemuutoksesta hyödyt irti Yritysten ja muiden yksityisten toimijoiden hyödyntäminen kuntien palvelutuotannossa myös peruspalveluissa tuo mahdollisuuden arvioida kuntien palvelurakenteita uudelleen, yrittäjäkunta on jo pitempään viestittänyt. Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen arvioi, että tärkein väline palveluiden entistäkin parempaan järjestämiseen ja alijäämän pienentämiseksi on juuri kunta- ja palvelurakenneuudistus. Meidän täytyy saada aikaan kustannustehokas ja toimiva kunta- ja palvelurakenne, jotta kuntalaisten n Suomen osuudeksi jyvitetyt ilmastopäästöjen rajoitukset ovat kohtuuttomat ottaen huomioon jo aiemmin tekemämme päästövähennykset, Perussuomalaisten Ossi Sandvik viestittää. n Olennaista on valvoa, että kuntien hankintakilpailuihin osallistuvien yritysten vero- ja muut velvoitteet, kuten myös työntekijöitä koskevat velvoitteet on asianmukaisesti hoidettu, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen vaatii. Haastateltujen vastaukset kokonaisuudessaan löytyvät yrittajat.fi -sivujen kunnallisvaalisivustolta. 1 2 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

12 Perus Perus Perus Keltainen 12m68y Pantone 123C Haluttaessa kultaväriä Pantone 871 Sininen 100c56m18k Pantone 294 C veroeurot menevät palveluihin hukkaan heittämisen sijaan, hän sanoo. Suomi on täynnä loistavia käytäntöjä ja keksintöjä järjestää palvelut paremmin. Jos kaikki nämä parhaat käytännöt toteutettaisiin suomalaisissa kunnissa, olisivat säästöt miljardiluokkaa ja kuntalaiset nykyistä tyytyväisempiä terveyskeskuksiin, kouluihin, päiväkoteihin ja ikäihmisten palveluihin. Palveluiden tuottamistapa ei ole Kokoomukselle ideologinen kysymys, Katainen painottaa. Matti Vanhanen Ehdottomia olemme vain siinä, että jokainen kuntalainen saa parasta mahdollista vastinetta verorahoilleen. Hinta, sekä saatavien palveluiden määrä ja laatu ovat monissa tuotettavissa palveluissa silloin kaikkein tärkeimpiä tekijöitä. Rakennemuutos jatkuu varmasti Palvelutuotannon avaaminen kilpai lulle voi myös luoda markkinoita ja yritystoimintaa kuntiin. Vihreiden Tarja Cronbergin mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoiminen kuntalaisten kannalta toimiviksi kokonaisuuksiksi on tärkeää ja tavoiteltavaa rakennemuutosta. Näin uskoo myös Matti Vanhanen, jonka > Palvelujen ulkoista misesta Kunnilla on useiden palvelujen osalta järjestämis- mutta ei tuottamisvastuu. Kunta voi siten hankkia palveluja osto palveluina yksityisiltä yrityksiltä. Keskustalle palvelujen tuottamistapa ei ole ideologinen kysymys, puheenjohtaja Matti Vanhanen vakuuttaa. Hänen mukaansa tärkeintä on palvelujen saatavuus ja laatu. Kunnalla pitää säilyä palvelujen järjestämisvastuu, mutta niiden tuottamisessa voidaan käyttää myös yrityksiä, yhdistyksiä ja naapurikuntia. Vastuu terveys- ja vanhustenhoitopalvelujen järjestämisestä, saatavuudesta ja laadusta on aina kunnilla, niitä ei voi ulkoistaa, Vihreiden Cronberg rajaa. Hänen mukaansa kuntien itse tuottamien palvelujen kehittämiseen on päättäjien helpompi osallistua kuin yksityisesti tuotettuihin. Suorat vaikutusmahdollisuudet ovat itse tuotettujen palveluiden yksi merkittävimmistä eduista. Toisaalta silloin, kun se on järkevää, kannattaa palvelut ostaa yrityksiltä tai kansalaisjärjestöiltä. Ulkoistamista pitää varmasti lisätä ensi vaali kaudella fiksusti, Jyrki Katainen puolestaan arvioi. Hänen mukaansa kaikkea ei tarvitse eikä pidä ulkoistaa, tärkeintä on ratkaista palveluiden tuotantotavat haettujen tulosten kannalta neutraalisti. Monipuolinen tuotanto, jossa on omaa tuotantoa ja ulkoistettuja elementtejä tarkoituksenmukaisuusperustein, toimii parhaiten. Näyttöä vaaditaan Terveydenhuollon verorahoitteisuus ja kuuluminen keskeisiin julkisiin peruspalveluihin takaavat parhaiten kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun palvelujen käyttäjinä, kristillisten Päivi Räsänen väittää. Terveyden- ja sairaanhoidon osalta palvelutuotanto tulee pääsääntöisesti säilyttää julkisella sektorilla. Yksityiset palvelut ja ostopalvelusopimukset täydentävät kunnan omaa palvelutuotantoa. Kuntien rooli organisaattoreina, rahoittajina ja palvelujen tuottajina pitää arvioida uudelleen, jotta tarpeelliset uudistukset voidaan toteuttaa, sanoo puolestaan Stefan Wallin. Hänelle ja muille intomielisille Perussuomalaisten Sandvik vastaa. Ei ole näyttöä, että palvelut toimisivat paremmin ulkoistettuna, mutta riippumatta palvelujen tuottajasta, laadukkaat ja toimivat palvelut on kuitenkin oltava kuntien vastuulla ja valvonnassa jatkossakin. Näin myös Martti Korhonen, jonka mukaan terveys- ja hoivapalvelut pitää jatkossakin tuottaa pääosin kuntien omina palveluina. Ulkoistamisesta seuraa pahimmillaan vain kustannuslisäyksiä vailla vastaavan tason nousua palveluiden laadussa. n Y R I T T Ä J Ä

13 > mukaan suurimmat julkisen talouden menovirrat ovat terveyssektorilla. Keskustan kärkitavoitteiden joukossa ovat terveyden edistäminen, ennalta ehkäisevä toiminta ja yleensäkin perusterveydenhuollon toimivuuden turvaaminen. On luotava laajemmat hartiat terveydenhuollon järjestämisessä ja voitava hyödyntää myös kilpailuttamisen mahdollisuuksia, Vanhanen sanoo. Kuntien rooli organisaattoreina, rahoittajina ja palvelujen tuottajina pitää arvioida uudelleen, jotta tarpeelliset uudistukset voidaan toteuttaa, Stefan Wallin vaatii. Tulevina vuosina kuntien palvelujen osto tulee lisääntymään. Tästä on usein moninkertaista hyötyä uudelle yritykselle, koska sen ensimmäinen asiakas on useimmiten yleishyödyllinen organisaatio. Kunnilla on tässä suhteessa mahdollisuus tukea valinnoillaan paikallisia yrittäjiä. Kuinka monta prosenttia n Kysyimme eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta veikkausta vaalimenestyksestä; kuinka monta prosenttia oma puolue saa kuntavaalien äänistä. Matti Vanhanen: Tavoitteena ykköspuolue. Tarja Cronberg: Veikkaan 10,1 prosenttia. Päivi Räsänen: 5 prosenttia. Stefan Wallin: Vähintään ääntä. Ossi Sandvik: Aika näyttää. Martti Korhonen: 11 prosenttia. Jyrki Katainen: Suurin puolue kunnallisvaaleissa. Ei kaikkea samaan koriin Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on kyettävä ratkomaan palvelujen tarpeen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavien resurssien välistä epäsuhtaa, Päivi Räsänen edellyttää. Kuntien valtionosuuksien tasaamisella ja valtion harkinnanvaraisilla avustuksilla voidaan tasoittaa taakkaa hyvin menestyvien ja muuttotappiokuntien kesken. Täytyy muistaa, että palveluiden olemassaolon turvaaminen ei ole sama asia kuin palveluiden saannin turvaaminen, Perussuomalaisten Sandvik muistuttaa. Vasemmistoliiton Korhonen taas sanoo, että kuntapalveluissa tapahtuvien rakenteellisten muutosten tärkeimpänä tavoitteena on laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tarjoaminen kunnan asukkaille. Tämä voidaan toteuttaa yhteistyön tiivistämisellä sekä kuntaliitoksilla, hän jatkaa. n Palveluseteleiden puolesta Yrittäjäjärjestö pitää palvelusetelien käyttöalan laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluissa oikeansuuntaisena kehitystienä. Mitä puolueet asiasta ajattelevat. Keskusta esittää kunnallisvaaliohjelmassaan palvelusetelien käytön edelleen kehittämistä, vakuuttaa Matti Vanhanen. Astetta määrätietoisempi on Katainen, jonka mukaan Kokoomus on tuonut palveluseteleiden käytön Suomeen. Olemme laajentaneet palveluseteleiden käyttöalaa mm. kotisairaanhoitoon tällä vaalikaudella. Kun ihmiset itse päättävät, mistä palvelunsa hankkivat, markkinat toimivat. Vihreiden Tarja Cronberg toteaa niin ikään, että palvelusetelin käyttöä voidaan hyvin lisätä hoiva- ja hoitopalveluissa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kunnista löytyy riittävästi palvelujen tarjoajia eli että markkinat toimivat. Vain silloin valinta on mahdollista tehdä aidosti, Cronberg perustelee. Kristillisten Päivi Räsänen haluaa parannuksia koko setelijärjestelmään. Tarjolla on oltava riittävästi kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa sekä palveluasumista. Palvelusetelin käyttöönotto ei voi kuitenkaan merkitä sitä, että vain varakkaat, jotka kykenevät maksamaan osan palvelustaan itse, saavat tarvitsemansa palvelut. Kyllä, työskentelemme sen puolesta, että sekä kunnallista että yksityistä hoitoa ja huolenpitoa on saatavilla myös ruotsin kielellä, tiivistää Stefan Wallin. Haluamme lisätä kuntalaisten valintamahdollisuuksia lisäämällä palveluseteleiden käyttöä. Edellisiä epäilevämpi on perussuomalaisten Ossi Sandvik, jonka mukaan palvelusetelien käyttöä voitaisiin harkitusti ja jossakin määrin lisätä. Vasemmistoliiton Korhonen on vieläkin skeptisempi. Kuntapalvelut pitää rahoittaa verovaroin ja kohtuullisin omakustannusmaksuin. Järjestelmää on selkiinnytettävä eikä monimutkaistettava palveluseteleillä tai muilla kupongeilla. n 1 4 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

14 ILMOITUS ILMOITUS Toimiva tieto tekniikka luo tekemisen vapautta reissutyöläiselle Työntekijämme tuulettivat kuullessaan, että kännykän välityksellä voi olla reaaliaikaisessa yhteydessä myös asiakkuuden hallintajärjestelmään. Myyntijohtaja Riikka Muhonen, Eastway Oy Työtehtävät kuljettavat tapahtumatalo Eastwayn asiantuntijoita ympäri Suomea, joten tiedon välittäminen ja materiaalien ajan tasalla pitäminen ovat haaste. Liikkuvaisen työ yhteisön tarpeisiin on olemassa kuitenkin toimivat ratkaisut. Microsoft Officen ja Microsoft Dynamics -asiakkuudenhallintajärjestelmän avulla perusasiat saa helposti kuntoon. Eastwaylla työskentelee 50 asiantuntijaa päämääränään rakentaa tapahtumia, joissa ihmiset viihtyvät. Liiketoiminta muodostuu useis ta projekteista, joita yrityksen asiantuntijat raken tavat Helsingin ja Turun toimipisteiden lisäk si lukuisilla tapahtumapaikoilla sekä kotimaassa että ulkomailla. Noin puolet henkilöstöstä on suurimman osan työajastaan konttorin ulkopuolella. Eastwayn projekteihin kuuluu runsaasti asiakaskontakteja, joihin liittyvän tiedon ja materiaalien välittäminen ei voi odottaa käyntiä konttorilla. Eastwayn myyntijohtaja Riikka Muhonen kertoo yrityksen pari vuotta sitten tekemästä kunnostushankkeesta, jossa tehostettiin liiketoiminnan sujuvuuden kannalta tärkeät IT-ratkaisut. Meille oli tärkeää saada luotettava sähköposti- ja kalenteriohjelma sekä tarpeisiimme sopiva asiakkuudenhallintajärjestelmä, Muhonen jatkaa. Useisiin ratkaisuihin tutustuttuaan Eastway päätyi Microsoft Officen uuteen 2007 versioon ja Microsoft Dynamics -asiakkuudenhallintajärjestelmään. Dynamicsin valintaa puolsi se, että halusimme järjestelmän, joka on toiminnan ja tuloksellisuuden väline, eikä vain pelkkä asiakasrekisteri. Sen rinnalle valitsimme uuden Officen, koska sen sähköpostiohjelma Outlook keskustelee suoraan Dynamicsin kanssa, ja visuaalisuus helpottaa käyttöönottoa, Muhonen selventää valintaperus teita. IHMISET EDELLÄ IT-RATKAISUISSAKIN Eastwaylla työntekijät ovat olleet IT-ratkaisujen ke ski ö s s ä. Eivät tekniset järjestelmät itsessään lisää tuottavuutta, mikäli työntekijät eivät ota niitä käyttöön. Uusien työvälineiden käyttöönottovaiheessa panostimme koulutukseen ja nostimme esiin järjestelmien käytön avulla helpottuvia työvaiheita, Muhonen kertoo. Työntekijät ottivat uudet järjestelmät hyvin vastaan. Tästä kertoo esimerkiksi asiakkuudenhallintajärjestelmälle annettu lempinimi Tori, Muhonen myhäilee. Hän korostaa, että järjestelmät ovat nyt jo parantaneet tuottavuutta, sillä Outlookin kalenteri on mahdollistanut entistä paremman ajanhallinnan. Eastway etenee kunnostusprojektissaan inhimillisellä rytmillä ja pienin askelin, kuvailee Muhonen. Tarpeisiin vastaavia IT-ratkaisuja on etsitty yhteistyökumppaneiden kanssa, joita Micro soft suositteli. Network Services Finland soveltui hyvin toimistosovellusten ylläpitäjäksi. Creative Software Innovations Helsingin kanssa kehitettiin CRMjärjestelmä, jota he edelleen myös hallinnoivat, Muhonen erittelee. HOSTING-MALLI ANTAA JOUSTAVUUTTA TULEVAISUUTEEN Riikka Muhonen toteaa olevansa erittäin tyytyväinen myös siihen, että uudet järjestelmät sijoitettiin Elisan hosting-palveluun. Alussa pohdimme haluammeko hankkia uudet palvelinkoneet omiin tiloihimme vai sijoittaa järjestelmät Elisan palvelimille ja käyttää niitä internetin välityksellä, Muhonen kuvailee lähtötilannetta. Totesimme pian, että Eastwayn ydintoimintaan ei kuulu IT-ratkaisujen ylläpito, joten sopivien laitteiden, tilojen ja osaajien hankkiminen olisi tuottanut meille huomattavasti enemmän kustannuksia ja haasteita, kuin vastaavat asiat nyt Elisan kautta, Muhonen selventää. Hosting-palvelu antaa meille turvaa tähän hetkeen ja joustavuutta tulevaisuuteen, kertoo Muhonen. Elisa tarjoaa Eastwaylle valmiuden IT-järjestelmien ongelmatilanteisiin ja joustavan teknisen ympäristön tulevaisuuden IT-ratkaisuille. Seuraavassa vaiheessa Eastway ryhtyy etsimään sopivia ratkaisuja helpottamaan projekti- ja varastonhallintaa, myyntiä sekä kirjanpitoa. Riikka Muhonen vinkkaa muille IT-järjestelmien kunnostamista suunnitteleville, että ongelmatilanteissa kärsivällisyys on avaintekijä. Meillä laitettiin ensin perusasiat kuntoon ja tästä jatkamme nyt eteenpäin. Yhdessä yössä ei ole pakko muuttaa kaikkea, Muhonen rohkaisee.

15 > YHTEISKUNTA Finanssikriisiin ei ole nopeaa ratkaisua Yhdysvaltain suurlähettiläs Barbara Barrett luottaa konfliktin jälkeiseen talouskasvuun. Optimismia selittää hänen laaja kokemuksensa sekä yritystalouksien että julkisen talouden lainalaisuuksista kansal lisesti ja kansainvälisesti. Leena Jokiranta kuvat Sini Pennanen Suurlähettiläs Barbara Barrett arvioi maassaan meneillään olevan rahoituskriisin johtuvan monista eri syistä ei siis vain yhdestä ja ainoasta. Hänen mielestään asuntomarkkinoiden korjausliike, alhaisilla koroilla myönnettyjen asuntolainojen sitominen yhteen johdannaisinstrumenteiksi ja samanaikaisesti yksityis- ja yritystalouksia koetteleva korkea öljynhinta ovat olleet tärkeimmät syyt markkinoiden fataaliin epävakauteen. Juuri nyt Yhdysvaltain talous elää erittäin ratkaisevia hetkiä, hän toteaa. Tilanteen pelastamiseksi hallitus on ryhtynyt ripeisiin toimiin rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi, Barrett sanoo ja viittaa esimerkkinä 85 miljardin dollarin lainaan amerikkalaisen vakuutusjätti AIG:n uudelleenjärjestelyn tukemiseksi. Myös USA:n keskuspankki Fed toimii yhdessä muiden keskuspankkien kanssa rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Fed on ehdottanut, että se ottaa kontolleen huomattavan osan heikkojen amerikkalaisten rahoitusorganisaatioiden tappiollisista asuntolainoista. Barrett arvioi, että näin tavoitteena on poistaa rahoituslaitosten taseista epälikvidi varallisuus. > Globalisaation edut haittoja suuremmat Suurlähettiläs Barbara Barrett tunnetaan maailmalla yrittäjyyden puolestapuhujana luvul - la Arizonan yliopistosta valmistuneelle juristille on kertynyt yrityskokemusta mm. suurista kansain välisistä kuljetus- ja koulutusyrityksistä. Barbara Barrett on opettanut johtamistaitoa Harvardin John F. Kennedy School of Government laitoksella. Aviomies Craig Barrett toimii Intelin hallituksen puheenjohtajana, joten perheessä ei luultavasti vältytä yritysjohtamiseen liittyviltä aiheilta. Yrittäjyys sisältää aina riskin, tuote tai palvelu voi joko menestyä, tai sitten epäonnistua markkinoilla, hän filosofoi. Barrett on kuitenkin vakuuttunut vapaan markkinatalouden eduista. Siksi vain konfliktitilanteissa saatetaan turvautua tukitoimiin, jotta markkinoiden vakautta voidaan edistää. Globalisaatio on tämän päivän realiteetti, hän määrittää. Huolimatta sen monista epäkohdista uskon, että myönteisten vaikutusten määrä ihmiskunnan hyvinvointiin on huomattavasti haittoja suurempi. Esimerkiksi lääketieteen alalla on pystytty kehittämään parannuskeinoja HIV/AIDSiin ja erilaisiin syöpäsairauksiin. Kannattaa myös muistaa teknologiahankkeiden merkitys laajentaa tiedonvälitystä ja koulutusmahdollisuuksia sellaistenkin väestöryhmien parissa, joille se ei aiemmin ollut mahdollista. n 1 6 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

16 Suomen suurin ongelma on se, että te suomalaiset ette itse huomaa kuinka suurenmoisessa maassa elätte, Yhdysvaltain suurlähettiläs Barbara Barrett sanoo. Hän pitää Suomea erinomaisena paikkana yrittäjyydelle ja yritystoiminnalle. Y R I T T Ä J Ä

17 Nyt on korkea aika tarjota ulkomaalaisille mahdollisuus päivittää Suomi-tietoutensa, Barbara Barrett sanoo. Minä olen tehnyt sitä hyvin konkreettisesti maaliskuusta lähtien täällä Suomessa tapaamalla yrittäjiä maa kunnissa ja pääkaupunkiseudulla. > Siis sellainen varallisuus, jota ei voida muuttaa rahaksi, jotta ne saavat mahdollisuuden korjata tilanteensa ja jatkaa toimintaansa mahdollisimman normaalilla tavalla. Suurlähettiläs Barbara Barrett korostaa kärsivällisyyden tarvetta nopeasti tuloksia odottava joutuu takuuvarmasti pettymään. Nämä toimet yhdessä helmikuussa vahvistetun kannustuspaketin kanssa eivät tietystikään voi yhtäkkiä parantaa taloustilannetta. Uskon silti niiden parantavan markkina- ja rahoitusmarkkinatasapainoa ja siten tarjoavan väylän päästä eteenpäin. Finanssikriisin minimointia Suurlähettiläs Barrettin mielestä hallituksen tulisi reagoida markkinoiden toimintaan vain silloin kun se on äärimmäisen välttämätöntä. Nykyisen kaltainen finanssikriisi on mielestäni yksi niistä harvoista poikkeustilanteista, jolloin hallituksen interventio on ainoa järkevä ja siten hyväksyttävä ratkaisu, hän sanoo. Näin pyritään ehkäisemään se, ettei maan koko talous järkkyisi. Tällöinhän kielteiset seuraukset olisivat moninkertaiset mm. pk-yrittäjän kannalta. Useimmat asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että ilman hallituksen toimia kriisin vaikutukset maail- Ilman hallituksen toimia seuraukset olisivat levinneet. mantalouteen olisivat olleet paljon suuremmat, Barbara Barrett jatkaa. Kuten presidentti Bush sanoi: Jos emme olisi toimineet, seuraukset eivät olisi rajoittuneet vain Wall Streetin toimijoihiin. Tällöin pienyritykset ja tavalliset asunnonomistajat olisivat olleet vakavasti uhattuina. Toisaalta ymmärrän kritiikinkin ja sen, että hallituksen toimia pidetään jonkinlaisena ennakkotapauksena, suurlähettiläs tunnustaa. On haluttu väittää, että kun suuryritykset toimivat epäonnistuneesti, hallitus pelastaa ne sitten markkinoiden armoilta. Kriisianalyysia Yhdysvaltain seuraava hallitus onkin Barbara Barrettin mukaan haasteellisen tehtävän edessä. Sen on käsiteltävä nykyisen tilanteen syitä ja pohdittava mm. sitä miksi, asuntolainojen vakuutena olevat kiinteistöt menettivät arvoaan asuntojen arvojen laskiessa. Ajan mittaan pystymme objektiivisesti arvioimaan, olivatko pelastusyritykset oikea taktiikka tässä kriisissä, hän uskoo. Hallituksen toiminta joutuu takuuvarmasti poliittisen, filosofisen ja rakenteellisen jälkianalyysin kohteeksi. n 1 8 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

18 Sitkeyttä ja uskoa itseensä Kotimaansa lähitulevaisuutta ennustaessaan suurlähettiläs Barbara Barrett on optimistinen: USA selviää finanssikriisistään, kuten muutkin USA:n vanavedessä kriisiytyneet kansantaloudet. Edellytys eri maiden selviytymisreitille finanssikriisistä on yhteistyö, tarvitsemme toisiamme, Barbara Barrett sanoo. Yhteistyö on aivan olennaista, hän jatkaa ja uskoo, että tulevaisuudessa investoijat palaavat Yhdysvaltain markkinoille. Kun tämänhetkinen kriisi on voitettu, uskon, että maamme jälleen houkuttaa investointeja ja sen myötä teollisuustuotannon kasvu voi lähteä jälleen nousuun. Kuten useimmissa muissa maissa, pk-yritykset ovat Yhdysvaltain talouden huomattava toimija, Barrett huomauttaa. Pk-yritykset työllistävät noin puolet kaikista yksityissektorin työntekijöistä, ja 1990-luvulta lähtien suurin osa uusista työpaikoista on pk-yrityksien ansiota. Moni menestynyt suuryritys on lähtenyt liikkeelle yhden tai kahden yrittäjän sitkeästä uskosta omaan toimintaideaan, Barrett sanoo ja viittaa maailmanlaajuisesti toimiviin Googleen, Netscapeen ja Yahoon. Naisyrittäjyyden merkitys tunnustettava Barbara Barrett pitää yrittäjyyden edistämistä tärkeänä, ja siksi hän on uodesta 2000 kiertänyt luennoimassa aiheesta eri puolilla maailmaa, mm. Venäjällä ja Afganistanissa. Luennoilla voin levittää yrittäjyyden aatetta - ihan hyvä niin. Sen lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia. Varsinkin kehitysmaiden naisten aseman edistäminen on ollut asia, johon olen halunnut vaikuttaa. Vuonna 2003 käynnistynyt Artemis-hanke on esimerkki käytännönläheisestä yrittäjyyden edistämisestä. Arizonalaisessa Thunderbird School of Global Management koulussa koulutettiin afghanistanilaisia naisyrittäjiä kahden viikon intensiivijaksolla, jolloin he saivat oppia mm. yritystoiminnasta, tietojenkäsittelystä sekä teknologian hallinnasta. Sen jälkeen järjestettiin kaksi vuotta kestänyt mentorointi jokaiselle osallistujalle. Jokainen Artemis-hankkeeseen osallistunut sitoutui mentoroimaan vähintään 20 naista kotona Afghanistanissa. Viiden vuoden aikana olen huomannut tulokset: moni afgaaninainen on perustanut oman yrityksen, joiden liikeideat vaihtelevat jalkapallojen teosta mehiläisten hoitoon. Näin usein alistetussa asemassa olleet naiset ovat pystyneet nostamaan omaa elintasoaan merkittävästi ja huomanneet, kuinka yrittäjyyden avulla voivat hallita elämäänsä. n If Turvapartneri Vahingontorjuntatyö liiketoiminnan turvana. If Turvapartneri Antti Pajula Varsinais-Suomen Lämpökuvauksesta kuvasi sähköpääkeskuksen. Kuvaus paljasti ylikuumentuneen liitoksen, joka aiheutti vakavan tulipaloriskin. If Turvapartneri on ainutlaatuinen kumppaniverkosto, joka auttaa yritystäsi käytännön turvallisuustoimenpiteissä. Tutustu uuteen palveluumme osoitteessa if.fi/turvapartneri Ole huoletta. Me autamme.

19 > JOHTAMINEN Tarkkana talousturbulenssissa Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on oltava päivin ja öin perillä yrityksensä taloudellisesta tilanteesta ja maksukyvystä, OTK Satu Soinola viestittää. Tarkkuusvaatimus korostuu, jos ja kun talouden turbulenssit uhkaavat ravistella omaa yritystä. Jouko Lantto kuva Enrico Seri Alun perin jenkkiperäisen finanssikriisin vaikutukset ulottuvat nyt kaikkialle, eikä kukaan eikä mikään jää vaikutuksia vaille. Bisnesmielessä kaava on yksinkertainen; Amerikan asukas joutuu vähentämään kulutustaan, mistä seuraa, että kiinalaiset tehtaat valmistavat aiempaa vähemmän, mistä seuraa, että Euroopasta rahdataan Kiinaan koneita ja laitteita aiempaa vähemmän, mistä seuraa, että Suomessakin tehdään vähemmän, jolloin työllisyystilanne heikkenee, mistä seuraa Näin yrityksen taloustilanne voi pyytämättä ja yllättäen vääntyä täysin toisenlaiseen asentoon, kuin mitä johto on vuositasolla suunnitellut. Tällöin myös korostuu johdon tietämisvastuu omista päätöksistään, kun ja jos vaikeita tilanteita joudutaan kohtaamaan, asianajaja Satu Soinola sanoo. Yhtiön puolesta toimineet henkilöt voivat joutua itse henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, jos yhtiössä on taloudellisten ongelmien ilmettyä tehty päätöksiä, jotka ovat huonontaneet päinvastaisista tavoitteista riippumatta yhtiön taloudellista tilannetta, hän painottaa. Ongelmat liittyvät usein tilanteeseen, jossa yhtiö on, tai toimenpiteen johdosta se tulee maksukyvyttömäksi. Yhtiö saattaa esimerkiksi maksaa suuren velkaerän yhdelle velkojalle, tai realisoida liiketoiminnan kannalta oleellista omaisuutta. Ajoissa liikkeellä Maksukyvyttömyydelle on useita määritelmiä. Tavallisimmin velallinen on kuitenkin kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä eikä maksukyvyttömyys ole tilapäistä, omassa ammatissaan juuri yhtiöiden maksukyvyttömyystilanteisiin ja konkursseihin erikoistunut Soinola määrittää. Maksukyvyttömyyden osoittaa yleensä se, että yhtiöllä on ollut useita peräkkäisiä tappiollisia tilikausia, tai yhtiön osakepääoma on menetetty. Jos omalle yhtiölle tulee ongelmia maksaa erääntyviä maksuja ajallaan, ja niitä alkaa jäämään rästiin, on Tappion vaarat ja mahdollisuudet Liiketoiminnassa joudutaan ottamaan jatkuvasti riskejä, ja epäonnistuminen voi johtaa myös velkojien tappioon, asianajaja Satu Soinola toteaa. Huomattavien varojen käyttäminen selvästi tappiolliseen liiketoimintaan voi johtaa kuitenkin ongelmiin, hän varoittaa. Rajanveto siitä, milloin riskin ottaminen on tapahtunut velkojien kannalta hyväksyttävällä tavalla, on kuitenkin usein tulkinnanvarainen, Soinola tietää. Mikäli taas maksuongelmien aikaan yrityksen suunnitelmissa on isompia järjestelyjä yhtiön varojen tai omaisuuden siirtoa yhtiöstä, tai esimerkiksi liiketoimintakauppaa on aina varmistettava, että velkojien oikeuksia ei loukata, hän huomautaa. Maksuongelmatilanteissa kaikkia tavanomaisesta suurempia maksuja sekä tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä tulisi välttää, tai ainakin niiden riskit selvittää ja minimoida. n 2 0 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

20 Satu Soinola työskentelee Asianajotoimisto Aldea Oy:ssa. Hän on erikoistunut mm. yhtiöiden maksukyvyttömyystilanteisiin, konkursseihin sekä edustamaan asiakkaitaan oikeudenkäynneissä eri oikeusasteissa. tietenkin hyvä ottaa selvää yhtiön kokonaistilanteesta, Soinola sanoo. Tämä tapahtuu selvittämällä yhtiön likvidien varojen ja oman pääoman tilanne. Lisäksi pitää selvittää, ketkä ovat suurimmat velkojat, onko mahdollisuuksia saada lisää rahoitusta, onko realisoitavaa omaisuutta jne. Soinolan mukaan velkojiin kannattaa olla yhteydessä rohkeasti ja hyvissä ajoin, kun maksuongelmia ilmenee. Samalla on syytä sopia järjestelyistä, joilla tilanne hoidetaan. Ongelmia ei pidä päästää liian pitkälle, koska silloin voi olla myöhäistä välttää yrityssaneeraus, tai konkurssi ja niiden myötä mahdollisesti seuraavat vastuut. Korvausvastuu olemassa Maksuvaikeudet johtavat usein siihen, että yhtiössä tehdään mitä erilaisimpia järjestelyjä, joilla esimerkiksi yhtiön varallisuutta siirretään yhtiön ulkopuolelle, tai pyritään minimoimaan yhtiön omistajien henkilökohtaiset tappiot, Satu Soinola tietää. Kaikki toimenpiteet, jotka huonontavat yhtiön taloudellista asemaa tai vähentävät yhtiön varallisuutta, voivat kuitenkin loukata velkojien etua, hän huomauttaa. Jos yhtiö haetaan yrityssaneeraukseen tai konkurssiin, vastuuhenkilöt eli hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja voivat joutua korvaamaan aiheutuneen vahingon henkilökohtaisesti. Kun ja jos yhtiö kärsii taloudellisista vaikeuksista, olisikin hyvä erityisen huolellisesti dokumentoida yhtiössä tehdyt päätökset ja toimenpiteet, jotta jälkikäteen voidaan todentaa niiden lainmukaisuus, Soinola kannustaa. Dokumentointi tarkoittaa esimerkiksi päätösten tekemistä hallituksen kokouksissa sekä yksityiskohtaisen pöytäkirjan laatimista ja allekirjoittamista. Tehdyille päätöksille ja toimenpiteille tulisi pystyä esittämään hyväksyttävät ja liiketoiminnan kannalta perustellut syyt. Jälkikäteen niiden keksiminen ei yleensä onnistu, hän vakuuttaa. Tasapuolisuutta kaikille Velkojille tulisi pyrkiä suorittamaan maksuja tasapuolisesti, Satu Soinola ohjaa käytännön toimissa. Toisaalta julkinen valta saattaa olla otteissaan ankara liikekumppani, mitä seikkaa ei pidä vähätellä, asianajaja sanoo. Mikäli yhtiön toiminnan jatkaminen mahdollistetaan verojen ja maksujen laiminlyönneillä, menettely voi tulla verorikkomuksena rangaistavaksi. Samalla maksamattomat verot tulevat hallituksen jäsenten maksettavaksi. Yhtiön varoja ei saa tietenkään jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään, tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön, tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden, hän jatkaa. Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Maksuongelmien ilmetessä on lisäksi hyvä hankkia tietoa lain sisällöstä ja erilaisista menettelyvaihtoehdoista asiaan perehtyneen lakimiehen avulla. n Y R I T T Ä J Ä

21 Onnistunut rekrytointi lähtee toimenkuvan ja tehtävän edellyttämän osaamisen tarkasta määrittelystä, Harri Hämäläinen tietää. 2 2 Y R I T T Ä J Ä 5 0 8

22 > REKRYTOINTI Rekrytoi taidolla ja tunteella Jouko Lantto kuvat Pekka Sipola Kilpailu ammattitaitoisista työntekijöistä lisääntyy lähivuosina oleellisesti, kun työmarkkinoilta poistuva suuri ikäluokka ei enää määrällisesti korvaannu uusilla työntekijöillä, Profos Consultingin yrittäjä-toimitusjohtaja Harri Hämäläinen toteaa. Samalla tämä yritysten henkilöstön kehittämiseen erikoistunut ammattilainen arvioi, että rekrytointikilpailussa suuryritykset pärjäävät hyvin ainakin lyhyellä aikavälillä. Suuret yritykset voivat sitouttaa työntekijöitä hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja houkutella työnhakijoita hyvällä yritysimagolla. Suuryrityksillä on myös tyypillisesti rekrytointiin erikoistuneita henkilöitä ja vakiintuneita toimintamenetelmiä, joilla varmistetaan parhaiden osaajien rekrytointi. Pk-yrityksille parhaiden osaajien rekrytointi ympärillä vellovassa kilpailutilanteessa on usein haastavaa, Harri Hämäläinen tietää. Esimerkiksi pienen yrityksen tuntemattomuus voi arveluttaa työnhakijoita, mutta myös yrityksen rekrytointimenetelmät ovat usein puutteellisia. Resurssien rajallisuudesta huolimatta rekrytoinnin onnistuminen on kunkin yrityksen omissa käsissä, rekrytointiin ja johdon valmennuksiin erikoistuneen Profos Consultingin toimitusjohtaja muistuttaa. Yrityskoosta riippumatta onnistunut rekrytointi edellyttää kaikissa yrityksissä samoja toimintamalleja. Rekrytointi vaatii aikaa, perusasioiden osaamista ja määriteltyä toimintamallia. Urakehityksen johdonmukaisuus Rekrytointiin käytetty aika palkitsee yrityksen jatkuvalla oppimisprosessilla ja ennen kaikkea onnistuneilla henkilövalinnoilla, Hämäläinen lupaa. Hyvän rekrytointimenettelyn hän tiivistää viiteen avainasiaan, joista ensimmäinen on tarkka etukäteismäärittely. Määrittele etukäteen työn toimenkuva ja tehtävän edellyttämä osaaminen. Huolellinen määrittely varmistaa, että yritys tavoittaa juuri tähän teh- > Työelämään tuleva uusi sukupolvi on omaksunut elämänarvoja, jotka tarkoittavat alhaisempaa sitoutumista työnantajaan. Osaajien löytämisestä ja sitouttamisesta tulee jatkuva haaste, toimitusjohtaja, liikkeenjohdon konsultti Harri Hämäläinen ennakoi. Y R I T T Ä J Ä

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä.

Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä. Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä. Rekrytointi voi tulla kalliiksi ilman luotettavaa kumppania. Onnistuneen ja epäonnistuneen rekrytoinnin ero on taloudellisesti merkittävä. Rekrytointi on kriittinen

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Askeleen edellä Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Liiketoiminnan ja taloushallinnon prosessit kilpailuetuna Asiakkaamme saavat meiltä heidän kilpailijoitaan tehokkaammat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta

Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta Toimitusjohtaja Eino Fagerlund Savon Yrittäjät 29.10.2008 5.11.2008 1 Yleistä Kunnat suurin ostaja lähes jokaisessa Suomen kunnassa Kunnat ja yleensä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys. Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy

Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys. Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy Kommentteja kentältä HYVIS-hankkeesta: Kerrankin tapahtuu jotain konkreettista. Hankkeen henkilöstö on aidosti

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot