PRO KILJAVA. Sivistyksen ja ihmisen puolesta LEHDEN HINTA 2 EUROA TUOTTO LYHENTÄMÄTTÖMÄNÄ KEHITYSMAIDEN LAPSITYÖN HYVÄKSI LEHDEN HINTA 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO KILJAVA. Sivistyksen ja ihmisen puolesta LEHDEN HINTA 2 EUROA TUOTTO LYHENTÄMÄTTÖMÄNÄ KEHITYSMAIDEN LAPSITYÖN HYVÄKSI LEHDEN HINTA 2"

Transkriptio

1 PRO KILJAVA Sivistyksen ja ihmisen puolesta LEHDEN HINTA 2 EUROA T TUOTTO LYHENTÄMÄTTÖMÄNÄ KEHITYSMAIDEN LAPSITYÖN HYVÄKSI LEHDEN HINTA 2 KUUKAUDEN KURSSI 2010

2 Pro Kiljava Ammattiyhdistysliike vahvistui luvun lopulla. Luottamusmiesten tiedon tarve kasvoi. Opintokerhot eivät vastanneet enää koulutustarpeeseen. Päätettiin rakentaa oma opisto. Ammattiyhdistysaktiivit ovat 60 vuoden ajan hakeneet oppia Kiljavan nummilta. Ensimmäinen kurssi toteutettiin vuonna He kävivät koulunsa omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Olen käynyt Kiljavan opistolla luottamusmieskurssit ja puheenjohtaja- ja sihteerikurssin. Parhaillaan käyn kuukauden kurssia. Itse koen tällaisen koulutuksen toimivan parhaiten. Viikonloppukurssit ovat liian lyhyitä uusien näkökulmien omaksumiseen. Etäopiskelussa kotiolot ja työ häiritsevät. Ammattiliittojen on muistettava että tarvitaan laadukasta opetusta luottamusmiehille. Opetusta tarvitaan koko ajan enemmän, kun työelämän pykäläsäätely lisääntyy ja työnantajien otteet kovenevat. Ammattiosastojen pitää muistaa luottamusmiesten koulutuksen merkitys. Nykyään luottamustehtäviä on todella hankala hoitaa ilman mitään koulutusta. Täytyy tuntea eri lakeja, mistä ne löytää ja työehtosopimuksen sisältöä. Ennen kaikkea on opittava innostamaan työntekijöitä ottamaan itse selvää oikeuksistaan. Meidän pitää muistaa, että Kiljavalta saatu oppi vaikuttaa koko elämään. Opiskelijat ovat verkostoituneet valtakunnan laajuisena. Ennen kävimme kirjeenvaihtoa ja nykypäivänä käytämme sähköpostia ja puhelimia. Yhtenäisinä ja solidaarisina me tahdomme antaa panoksemme yhteiskuntaan ja ihmisten elämänlaatuun. Kiljavan opisto on siis pelastettava. Päätoimittaja Marko Huoman Lehdessä olevat lyhyet lainaukset ovat TSL:n järjestämästä Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku? seminaarista ja samannimisestä kirjasta. Kurssisihteeri Heidi Sirenille kiitokset avusta lehden teossa. Viisas humanisti Leo Lindstedt saa meiltä suuret kiitokset kirjoittamiseen innostamisesta.

3 Vääryys, synti sekä kapina ja halveksunta Jumalaa kohtaan synnyttää ihmisen sydämeen perversion. KUUKAUDEN MIETELAUSE ***************************** Nykyajasta pörssitaloudessa voitaisiin sanoa sen olevan ahneuden ja itsekkyyden maailmanlaajuinen Perversio ihmisyyttä kohtaan. Perversio sana tulee latinan sanasta pervertere, joka tarkoittaa turmeltua sekä kääntyä väärään suuntaan. Sana perversio tarkoittaa väärää, eli ei sitä mikä on luonnollista ja oikeaa. Nykyään perversio sana tarkoittaa väärää tilaa tai toimintaa, väärää ja epäluonnollista seksin harjoittamista sekä väärää käyttäytymistä. Jumalan sana puhuu myös perversiosta: Pr 14:2 He that walketh in his uprightness feareth the LORD: but he that is perverse in his ways despiseth him. San 14:2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.

4 kuukauden kurssilainen Marko Huoman 2010 sivistystä ylen asiaohjelmista Marko asuu Sonkajärvellä. Hän on töissä Olvin panimolla. Luottamusmiehen tehtäviä Marko on hoitanut neljän vuoden ajan.

5 kuukauden kurssilainen Jari Hyyryläinen 2010 Jari asuu Mikkelissä. Hänen työ on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu alueella Etelä - Karjala ja Etelä - Savo. Jarin tukikohta on Itellan terminaali Mikkelissä. Työelämän kehittäminen on lähellä sydäntä.

6 kuukauden kurssilainen Terho Kemppainen 2010 koulutus kannattaa aina Terho asuu Kajaanissa. Hänen työpaikkansa on Itellan terminaali. Työnsä ohessa Terho hoitaa luottamusmiehen, varaalueluottamusmiehen ja työsuojeluvaravaltuutetun tehtäviä.

7 kuukauden kurssilainen Katja Pajarinen 2010 kirjoittaminen on hauskaa Katja asuu Kotkassa. Hän kuuluu JHL-liittoon. Vakituinen työpaikka löytyi kurssin aikana Ruotsinkielisestä päiväkodista.

8 kuukauden kurssilainen Petri Tiussa 2010 yhteistyö on voimaa Petri asuu Ristiinassa. Hänen työpaikkansa on Itellan terminaali Mikkelissä. Petri on alueluottamusmies, työsuojeluasiamies ja PAU:n Kaakkois-Suomen Osaston puheenjohtaja.

9 Toimeentulotuen saajista yhä suurempi osa on yksinhuoltajaperheitä ja etenkin yksin asuvia. Suomessa harjoitettu politiikka on lisännyt tuloeroja ja eriarvoisuutta. Lastensuojelun tarve on kasvanut voimakkaasti samaan aikaan kun tuloerot ovat lisääntyneet. Vuonna 2008 alkanut taloustaantuma lisäsi rajusti toimeentulotuen tarvetta, ts. köyhyyttä. Suomen tuloerot ovat revenneet yhtä suuriksi kuin ne olivat lähes 40 vuotta sitten. Kansaneläke suhteessa palkkoihin on selvästi alentunut 1980-luvulta lähtien. Väestön ikääntymisen aiheuttamista menopaineista noin puolet lankeaa kunnille. Hallitus on epäonnistunut tavoitteessaan vähentää köyhyyttä. Suomessa pitäisi tutkia mahdollisuutta sekä parantaa perusturvaa että samalla alentaa pienituloisten verotusta.

10 SUURIN EI OLE KAUNEIN Järjestöguru Pentti Tienhaara jakamassa viisauksiaan. Meidät otti vastaan hyväntuulinen, kohta eläkeläisten joukkoon siirtyvä opettaja. Hän oli pitänyt viimeisen tuntinsa edellisenä perjantaina, kertomatta oppilailleen sanallakaan siitä, että kyseessä oli viimeinen tuntinsa opettajana. Ahneus ja oman edun tavoittelu huolestuttaa Tienhaaraa ammattiyhdistystoiminnassa. Järkeä ja harkintaa! Kysellessämme häneltä opastusta ja eväitä meille luottamusmiehille saimme seuraavanlaisia eväitä: 1. Työtä, työtä, työtä! 2. Vastuuta ei voi antaa, vastuun voi vain ottaa! 3. Kärsivällisyyttä tarvitaan neuvotteluissa! 4. Ihmisen täytyy olla älykäs molemmista päistä! 5. Pitäisi toimia niiden asioiden puolesta, joista olemme yksimielisiä eikä riidellä keskenämme! Kysyttäessä Tienhaaralta luottamusmiesten muuttumisesta, hän vastaa että luottamusmiehet eivät ole muuttuneet, mutta työpaikoilla käsiteltävät asiat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi ja vaikeammiksi. Myös näitä asioita käsittelevien lakien, sopimusten ja EUdirektiivien soveltaminen vaatii aikaisempaa enemmän omaa järjen käyttöä. Siksi luottamusmiesten koulutuksen pitää vastata tähän tarpeeseen. Pentti Tienhaara on erityisesti huolissaan siitä, että liitot yrittävät muutaman päivän kursseilla vastata tähän tarpeeseen. Raha on huono konsultti: Onko kouluttamattomuus halpaa vai kallista? Ammattiosastot huvitoimikuntina? Ammattiosastojen nykytilanteen Tienhaara kokee huolestuttavana. Ammattiosastojen tarkoitus ja tehtävät ovat hämärtyneet tavallisille rivijäsenille. Luottamusmies ei välttämättä ymmärrä ammattiosaston tarkoitusta tai tehtävää. Ammattiosastot ovat alkaneet muistuttaa huvitoimikuntia. Tienhaaran mielestä on luotava organisaatio, jolla tavoitetaan rivijäsenet. Aina tehdään puolesta, kun pitäisi miettiä, mitä me yhdessä teemme asioiden eteen. Ihmiset innostetaan vain osallistuvalla tekemisellä, ei hallinnollisella päätöksellä. Paikallisen sopimisen lisääntyessä, luottamusmiehet ovat yhä suuremman tuen tarpeessa ammattiosastoltaan. Monilla työpaikoilla asioiden hoitaminen tapahtuu tällä hetkellä luottamushenkilöiden kautta. Ihmisten pitää päästä itse käsittelemään omia asioitaan!

11 Ammattiliitot hampaattomia paperitiikereitä? Liitot ovat muuttuneet hampaattomiksi. Tienhaara esitti esimerkin koulussa kuulemastaan aamuhartaudesta. Hartaudessa kerrottiin laivasta, joka oli kettingillä kiinni ankkurissa. Myrskyn tullessa mitattiin kettingin kestävyys oliko sen jokainen lenkki huolella valmistettu. Jokaisen lenkin tulisi olla vahva, yhteiset päätökset ja asioihin sitoutuminen tulisi olla nasevampaa. Heikoin lenkki työpaikalla on tällä hetkellä luottamusmies, joka ei saa tarvittavaa tukea ammattiosastoltaan tai edes omalta jäsenistöltään. Monien liittojen vastaus tähän on ollut osastojen yhdistäminen yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tähän Tienhaaran vastaus oli: Suurin ei ole aina kaunein! Mitä teette jos kaikki osaston jäsenet tulevat yhtä -aikaa syyskokoukseen! Suurten osastojen tuhansien jäsenien tuleminen paikalle olisi taloudellinen katastrofi! Tässäkö on suurin syy joukkoliikkeen muuttumiselle? Hän ei tunnista Kiljavaa lehtijutuista, joita on lukenut. Vaikka hänellä on Kiljavasta lähes 34- vuoden kokemus! Pentti Tienhaara: opettaja, luottamusmiesja järjestökoulutus - 15 vuotiaana työelämään Nuutajärven lasitehtaalle(ura 12,5vuotta) - opintoja Kiljavalla nuorisokurssi ja 2 talvea vuosikursseja - neljänä vuonna kesäkouluopintoja(1 kk) - opiskeluja Tampereen yliopistolla 3,5 vuotta yhteiskuntaopintoja - kutsuttu Kiljavalle töihin , Emil Strand käski lähettää virkatodistuksen se riitti pääsyvaatimukseksi - eläkkeelle vajaan 34- vuoden Kiljavan uran jälkeen - tulevat tehtävät liittyvät oman tilan puutarhanhoitoon Tämän kuun alussa voimaan tullut yhdistyslain muutoksen tarkoitus oli lisätä yksilön mahdollisuutta osallistua päätöksen tekoon sähköisesti ja ennen kokousta. Näiden käyttöönotto edellyttää sääntömuutoksia. Toivottavasti nämä osallistumismahdollisuudet käytetään hyväksi. Lopuksi kysyessämme Kiljavan opiston nykytilanteesta, Tienhaara vastaa lehdissä olevan kuvan olevan hänelle tuntematon. Kirjoittanut Terho Kemppainen ja Kuukauden kurssilaiset

12 Jari Hyyryläinen SUOMEEN ON TULTU JA SUOMESTA ON MYÖS LÄHDETTY Karismaattisen, pitkän uran tehneen kanslianeuvos Risto Laakkosen ilme on mietteliäs. - Tänne on tultu ja täältä on myös lähdetty, hän sanoo. Historiattomuus on pahin uhkamme. Luento monikulttuurisuudesta voi alkaa. - Moni suomalaisena pidetty yritys on alkuperältään ulkomainen: Saksasta tuli muun muassa mausteiden tuonnin sekä kahvin ja teen jalostuksen käynnistänyt Paulig. Stockmann perusti Suomen ensimmäisen tavaratalon. Bremenistä saapui nuori Johan Friedrich Hackman. Hän perusti Suomeen merkittäviä metalliteollisuusyksiköitä ja höyrysahoja. Saksista tulleet Frenckelit olivat tienraivaajia kirjapainon kehittämisessä. - James Finlayson oli skotlantilainen. Hän perusti 1820 luvulla Tampereelle tekstiiliteollisuuskoneita ja laitteita valmistavan yrityksen. Toinen Skotlantilainen, William Crichton, perusti Aurajoen suuhun Suomen ensimmäisen moottorialuksia valmistavan tuotantolaitoksen. Siitä kehittyi asteittain Crichton-Vulcanin telakka ja edelleen Wärtsilän telakkajätti. - Englantilaiset ja skotlantilaiset metallialan insinöörit ja ammattiosaajat kehittivät Fiskarsin konepajasta yhden silloisen maailman moderneimman. Sveitsistä Suomeen tuli juusto- ja meijerimestareita sekä konditoriaosaamista: Karl Fazer näkyy sekä suklaa- ja makeisteollisuuden että konditoriaperinteen perustajana. - Suomen vesijohtojen isä Robert Huber tuli niin ikään Sveitsistä. Itävaltalainen, 19- vuotiaana Suomeen muuttanut Friedl Kjellberg, kehitti ruotsalaisten perustaman Arabian klassisen riisiposliinin. Tässä vain osa Suomen yritysten alkuperästä, sanoo Laakkonen. Risto Laakkonen avaa Topeliuksen Maamme kirjan ja lukee Ei ole yhtään sukuperältään niin sekoittunutta kansaa, ettei sen esi-isässä olisi vierasta verta; eikä kieleltään niin puhdasta kansaa, ettei se olisi sanoja muilta lainannut. Ja kaikki kansakunnat ovat työntekijöitä ihmissuvun suuressa yhteiskunnassa, joka haarautuu moneen haaraan. (Toim. huom. Zacharias Topelius: Maamme kirja 1875). - Suomalaisen DNA:ssa on jopa 75 prosenttia germaanista perimää. Ensimmäiset suomalaiset, jotka tulivat tähän maahan, olivat ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia! Kuukauden kurssilaiset oivalsivat, kuinka hienoa on asua monikulttuurisessa maassa. Kuka oli ensimmäinen suomalainen, kysyy Risto Laakkonen

13 Kilpailu työvoimasta Risto Laakkosella on monen kymmenen vuoden kokemus maahanmuutto- ja työpolitiikasta. Hän on huolissaan tulevasta työvoimapulasta. Jo vuosia sitten hän on todennut, että tarvitsemme vähintään maahanmuuttajaa Suomeen joka vuosi, jotta huoltosuhde säilyy kohtuullisena. Väestöennusteen mukaan joka neljäs henkilö täyttää 65 vuotta vuoteen 2030 mennessä. Työikäisten määrä vähenee samanaikaisesti hengellä. - Maahanmuuton volyymi tulee kyetä ennakoimaan nykyistä tarkemmin. Tähän vaikuttaa myös maasta muutto, joka jatkuu valikoivana. Nyt jo tiedetään, että suurin työvoimatarve kohdentuu hoito- ja hoivatyöhön. Samaan aikaan tarve lisääntyy myös logistiikka-, rakennus- ja teollisuusalalla. - Kansallinen maahanmuuttopolitiikka on valitettavasti pahasti myöhässä. Keskusteluissa sotketaan käsitteet, eikä maahanmuuttopolitiikan kokonaisuus ole hallinnassa. Osittain tähän on syynä pitkään vellonut ja huonosti jäsentynyt uhkakuvapainotteinen keskustelu. Päättäjien ja kansalaisten tulisi kyetä näkemään kokonaisuus: työvoiman maahanmuutto, ulkosuomalaisten paluumuutto, lyhyt- ja määräaikainen Suomessa työssäkäynti/asuminen ja rajan yli työssäkäynti. - Ruotsi, Norja ja Saksa hankkivat työvoimaa ulkomailta jo aktiivisesti. Norja kustantaa kielikurssit ja maahan tutustumiskäynnit rekrytoidakseen työvoimaa. Suomen houkuttelevuus vahvistuu, mikäli panostamme nykyistä enemmän maahanmuuttajien kohteluun ja alkuvaiheen yhteiskuntaan orientoiviin toimenpiteisiin. Meidän tulisi ymmärtää ja olla myös ylpeitä niistä Suomeen muuttaneista, jotka ovat yhteisen historiamme eri vaiheissa rakentaneet tätä maata ja jättäneet suomalaiseen elinkeinoelämään ja kulttuuriin pysyviä jälkiä. Kun hallitsemme menneisyyden, meillä on edellytykset hallita myös nykyisyys. Laakkonen on aiemmissa haastatteluissa sanonut: Suomalaisten on turha haaveilla maahanmuuttajista, jotka jo tullessaan ymmärtäisivät suomen kieltä. Vain osa paluumuuttajista osaa suomea. Laakkonen kääntää vaatimukset toisinpäin. Yritysten pitää olla monikielisiä, muidenkin kuin Nokian. Nythän yrityksissä osataan vain vaieta ruotsiksi. Laakkosen mukaan suomalaisten pitäisi järjestää suomenkielen kursseja niissä maissa, joista Suomeen tulijoita toivotaan. Ihmisen vastuu - Koska maailma ei voi palata takaisin alkuvaiheisiinsa, sen on kyettävä luomaan uutta ja kehittyneempää vuorovaikutuksen maailmaa. Tämä on suuri haaste kansainvälisille järjestöille ja yhteisöille. Tähän asti on saavutettu sekä edistystä että pysähtyneisyyden olotila. Tällä tarkoitan sitä, että tänään ihmisen tulee niin sanotuissa rikkaissa maissa ponnistella. Hänen tulisi nähdä maailman tarpeet - sen mitä meistä itse kukin voi omassa sosiaalisessa verkostossaan ja elämässään tehdä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Ihmisen vastuu on sitä suurempi maailmasta, mitä enemmän hänellä on mahdollisuus nähdä ja vaikuttaa, Risto Laakkonen sanoo. Me kuuntelemme kuin valaistuksen saaneina.

14 Ruotsin kieli auttoi Risto Laakkosen omalla uralla kaksikielisyys oli ratkaisevaa. Karjaalla Sisun tehtaalla kaksikielinen tuli helposti valituksi ammattiyhdistystehtäviin: Laakkosesta tuli pääluottamusmies. Hän on tehnyt suuren osan työurastaan SAK:n palveluksessa. Hän on itse vaihtanut maata neljä kertaa ja ammattia tai tehtävää kuusi kertaa. Olen maailman jäsen, hän kuvaa itseään. Etsiessäni nuoruudessani maailmaa, musiikki, elokuvat ja kirjallisuus mahdollistivat maailman löytymisen läheltä ja maantieteellisten etäisyyksien takaa. Pyrkiessäni kasvamaan maailman jäseneksi yhtenä matkaoppaana oli Oulussa syntynyt ja kasvanut opetusneuvos Yrjö Kallinen. Hän tiivisti elämänkokemisen ja osallisuuden ihmiskunnassa neljän ilon kokemiseen, joita ovat: saamisen, löytämisen, antamisen ja jakamisen ilo. Työ ihmisoikeuksien puolesta jatkuu Laakkonen on luvannut joskus, ettei hän aio jäädä asioista eläkkeelle. Työ ihmisoikeuksien puolesta ei lopu. Kirjoittaja on työsuojeluvaltuutettu Mikkelistä

15 KILJAVA KURSSILAISET JA RISTO LAAKKONEN KURSSIN VETÄJÄNÄ RAINE MÄKELÄ Oppilas

16 Jari Hyyryläinen Tuottavuutta työntekijän kustannuksella Posti- ja logistiikka- alan unioni pääsi sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta. Yli- ja lisätyökielto paljasti erityisesti perusjakelussa resurssivajeen, kun kaikkia töitä ei ehditty tehdä työajan puitteissa. Itellan perusjakelussa työntekijä ilmoittaa työnantajalle aamulla, jos hän ei halua tai ehdi tehdä ylitöitä. Tämä mielestäni on surkuhupaisaa, koska ylityön tekeminen on edelleenkin vapaaehtoista (työaikalaki 4. luku, 18 ). Tätä kirjoittaessani olen saanut PAU:lta ohjeistuksen; Mikäli työnantaja ryhtyy normaalista poikkeaviin erityisjärjestelyihin tai painostaa ylitöihin, tulee näistä toimista ilmoittaa välittömästi pääluottamusmiehelle. Tällainen tilanne työmaailmassa saa minut voimaan sisäisesti pahoin! Työntekijän pahoinvointi Työ ja terveys haastattelututkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä pitää työtään henkisesti melko tai hyvin rasittavana. Kiire työpaikoilla lisääntyy ja hieman yli puolet suomalaisista työssäkäyvistä joutuu melko tai hyvin usein kiirehtimään saadakseen työnsä tehdyksi. Uskon, että tämä koskee myös Itellan työntekijöitä. Haasteena on myös työväestön nopea ikääntyminen. Kaikki eivät pysty samanlaiseen työtahtiin. Tuottavuutta seurataan neljännesvuosittain. Tämä saa aikaan harhakuvan: tulos saadaan näyttämään paremmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Pidemmällä aikavälillä huomaa, että työntekijän pahoinvointi ja uupumus sairauspoissaoloineen on syönyt tuloksesta aimo annoksen. Työhyvinvoinnin tukeminen Mikä on sitten työnantajan rooli työhyvinvoinnin tukemisessa? Perinteisten keinojen lisäksi Itellassa on kehitetty Tupamalli. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli kannustaa työntekijöitä tuottavuuteen parempien ansioiden toivossa. Kuningasajatuksena oli tiimityöskentely. Työntekijät tukevat toinen toistaan ja jakavat työt sekä niistä saatavat tulot oikeudenmukaisesti. Huimimmissa kuvitelmissa tuotot kasvavat ja ansiot lisääntyvät. Mutta miten nykyinen taantuma vaikuttaa tuottoihin? Jääkö työntekijälle enää muuta kuin kiristyvä työtahti? Miten käy tiimityöskentelyn? Hyvin toimiessaan sen on todettu parantavan työilmapiiriä ja sitä kautta työssä jaksamista. Mutta saavatko työntekijät riittävästi aikaa ja tietoa omaa työtään koskevien päätösten tekemiseen. Voivatko he keskenään pohtia keinoja työn toteuttamiseksi? Ovatko työntekijät tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa? Kunnioittaako työnantaja heidän päätöstään esimerkiksi silloin, kun päätetään satsata työhyvinvointiin? Edunvalvonnan vastuu Myös edunvalvonta on keskeistä työhyvinvoinnin lisäämisessä. Työehtosopimuksia tehtäessä on otettava huomioon yleiset kannattavuus- laskelmat. Työntekijöiden tulee voida luottaa siihen, että heidän puoliaan pidetään myös taantuman pyörteissä. Hiljaiset hyväksynnät työehtojen heikennyksiin jäävät vaikuttamaan myös nousukausiksi. Saavutetut edut menetetään työssäjaksamisen kustannuksella. Pahoinvoinnin hinta Suomessa työhyvinvoinnin laiminlyönnit maksavat yhteiskunnalle jopa 25 miljardia

17 euroa vuodessa. Kulut kertyvät muun muassa sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolopäivän hinta työnantajalle on noin 300 euroa. Sen sijaan työhyvinvointiin vuosittain käytettävä euromäärä on mitättömän pieni: keskimäärin 800 euroa vuodessa yhtä työntekijää kohti, eli noin 2,2 euroa päivässä. Olisiko tässä kehittämisen paikka? Työhyvinvointi lähtee aina työyksiköstä; työn sisällöstä, ilmapiiristä, ympäristöstä ja osaamisesta. Toki työntekijä voi omalla panoksellaan ansaita lisäbonusta. Työturvallisuuslakiin kirjatun työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen tarkoituksena on taata työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Yhteistyökumppaneina toimivat työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuolto ja itse työntekijät. Myös Itellassa on kirjattu ohjeistuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi useita vuosia: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma, henkilöstöstrategian linjaukset ja eettiset ohjeet. Nyt on niiden soveltamisen aika! Kirjoittaja on Itellan työsuojeluvaltuutettu Mikkelistä KUINKA KAUAN ONKAAN TAISTELTU MATKALLA ORJAMARKKINOILTA TYÖMARKKINOILLE, JA SAATU TÄMÄ SANANVAIHTO

18 Terho Kemppainen AMMATTIYHDISTYSLIIKE TARVITSEE UUTTA YHTENÄISYYTTÄ SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen lukujen taitteessa vakiinnutti sen yhteiskunnallisen ja työmarkkina-aseman. Eheytyminen johti järjestäytymisasteen huimaan nousuun, vahvoihin ammattiliittoihin. Kasvu teki siitä uskottavan sopijapuolen työnantajien ja valtiovallan kanssa. Kehitys loi ja mahdollisti tulopolitiikan ja sopimusyhteiskunnan toteuttamisen tämän vuosituhannen alkupuolelle saakka. EK: n törkeät linjaukset Nyt työnantajat ovat yksipuolisella ideologisella linjauksella sanoutuneet irti 40 vuotta hyvin tuloksin harjoitetusta keskitetystä sopimusmallista. EK:n vaihtoehdoton ilmoitus tulopolitiikan lopettamiseksi on hyväksytty ammattiyhdistysliikkeessä käsittämättömän kritiikittömästi. voimakkaasti elinkeino-, verkosto-, ja tuotantorakenteen toimintaa. Lakkoilu lisääntyy, koska sopijaosapuolten järjestäytyminen ja sopimukset eivät mahdollista työrauhaa. Vastuu on kaikilla, sinulla ja minulla ja toki liittojen ja keskusjärjestöjen hallinnoilla. Sitä vastuuta ei voi siirtää työryhmiin. Kurssin aikana Posti- ja logistiikka-alan unioni eli PAU taisteli apinan raivolla omien jäseniensä puolesta. Ilmassa oli jotain, mitä ei ole koettu miesmuistiin - ylityökieltoja ja ulosmarsseja. PAU oli valmis laajentamaan rintamaa pistelakkoihin ympäri maata. Turku toimi esitaistelijana esimerkillisesti. Rintama oli koko maan kattaen yhtenäinen. Ehkä saavutimme jotain uutta ja merkityksellistä, palkan lisäksi! Kirjoittaja on luottamusmies Kajaanista Ammattiyhdistysliikkeen on ryhdistäydyttävä - nyt On tehtävä paljon samaan aikaan. On päivitettävä ohjelmat ja politiikka. On uudelleen löydettävä yhteys jäseniin ja työpaikkoihin. Luottamushenkilöiden määrää on lisättävä ja toimintaoikeuksia parannettava. Nykyinen tilanne ei ole edes työnantajien edun mukainen, sillä se johtaa jatkuvaan vastakkainasetteluun työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Se haavoittaa luottamusta sopimusyhteiskuntaan. Se heikentää

19 TULEVAISUUDEN AY-LIIKKEEN YDIN Kurssin alussa harjoittelimme lukemista, jäsentelyä ja käsitekartan tekemistä Ralph Waldo Emersonin vuonna 1837 pitämästä puheesta Amerikkalainen oppinut: VASTUU IHMISYYDEN SAAVUTTAMISESTA PITÄÄ ASETTAA JOKA NÄKYY TULEVAISUUDEN AY- LIIKKEEN TEHTÄVÄKSI SEN SISÄLTÖNÄ + MENETTELYTA- PANA PITÄÄ OLLA ITSENÄISENÄ AJATTELUNA + ITSELUOTTAMUKSENA + HARKINTAKYKY JOSSA PITÄÄ JA TODELLISTUU MUISTAA + YMMÄRTÄÄ HISTORIAANSA MERKITYKSELLISESSÄ YHTEISESSÄ TOIMINNASSA MYÖTÄELÄMISEN KYKY Yrjö Kallisen puhe, Marxin, Engelsin, Kropotkinin ja monen muun ajatukset vahvistivat käsitystämme tuotoksemme hienoudesta, käyttökelpoisuudesta ja viisaudesta. SAK:n tulevaisuushankkeelle ja kaikille muillekin kiinnostuneille annamme vapaan käyttöoikeuden hienon kuviomme kehittämiseen. Pankaa paremmaksi! Kuukauden kurssi

20 AJATUKSIA MORAALISTA! Näinä tallaamisen, jatkuvan paikoillaan polkemisen kautena ei juuri puhuta moralista. Ihmiset eivät ole kriittisiä, antavat huonojen tapojen tai välinpitämättömyyden ohjata elämäänsä. Uskon, että mitä enemmän tavanomaisen moraalin tai sanoen sen paikan täyttävän teeskentelyn perustuksia horjutetaan, sitä enemmän moraalin taso kohoaa. Moraalikäsityksissä tapahtuu parhaimmin kehitystä nimenomaan, kun kansa arvostelee niitä ja jopa hylkää ne. Anarkismi tarkoittaa, ettei enää olisi sotia, ei väkivaltaa erilaisten ihmisten välillä. Ei monopoleja Ei köyhyyttä Ei alistamista Katja Pajarinen, Julkisten- ja Hyvinvointialojen Liitto, Anarkismi mitä se on? Selvennän käsitystä Alexander Bergmanin anarkisti runon muodossa. Anarkismi ei ole pommeja, epäjärjestystä tai kaaosta. Anarkismi ei ole jokaisen sotaa kaikkia vastaan. Anarkismi ei ole paluuta barbarismiin. Anarkismi on kaiken tämän vastakohta. Anarkismi tarkoittaa, että sinun tulisi olla mahdollisuus valita. Anarkismi tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat veljiä ja heidän tulisi elää rauhassa ja harmoniassa.

21 Kuukauden kurssi ihmisyyttä etsimässä Kurssin ensimmäinen ajattelija, kirjailija Emerson puhuu itseluottamuksen tärkeydestä ja ihmisten todellisesta auttamisesta. Avun tulee lähteä sydämestä. Oppineen on omaksuttava kaikki aikansa kyvyt, menneisyyden kaikki saavutukset, kaikki tulevaisuuden toivo. Hänen on oltava tietojen universumi. Jos yhden opetuksen tulisi muita enemmän läpäistä hänen sielunsa, tämä kuuluisi: maailma ei ole mitään, ihminen on kaikki; sinussa nukkuu horrostaan kaikki Järki; sinun on tiedettävä kaikki, sinun on uskallettava kaikki. Oppilaiden ja opettajan yhdessä kehittelemä, upea käsitekartta on toisaalla tässä lehdessä. II-jakson aluksi kysyin kurssilaisilta, millä mielellä kurssia jatketaan. Vastauksissa toistui innostus kirjoittamiseen, koulutukseen ja opiskeluun laajemminkin. Nälkä etsiä ja tutkia oli kasvanut. Kurssin ainoa työtön oli saanut vakituisen työpaikan. Toinen oli ilmoittautunut isännöitsijäopintoihin. Kaikki halusivat osallistua vaativaan Hyvinvointivaltio-seminaariin. Emersonilaista itseluottamusta, viisautta ja rohkeutta parhaimmillaan! Tämä lehti on välitulos yhteiskunnallisen ajattelun ja ammattiyhdistystoiminnan yhdistämisestä. Monilta kirjoittaminen selvästi ja ymmärrettävästi on vaatinut pitkää pinnaa, kestävyyttä ja uudelleenajattelemista. Lukijalta toivon samaa. Palautteesta tekijät ovat erittäin tyytyväisiä, se vahvistaa ja opettaa. Persut oopperaan Kuukauden kurssin ohjelmaan on aina kuulunut yhteiskunnalliseen kulttuuriin tai taiteeseen tutustuminen. Yleensä olemme käyneet teatterissa. Nyt kurssiin sopivat näytelmät Espoon Esitystalous ja Komteatterin Kone olivat loppuunmyytyjä koko syksyn. Kurssilaiset halusivat oopperaan, suurin osa ensimmäistä kertaa. Meille kävi varsinainen onnenpotku, saimme liput Aidaan. Ohjaaja oli sijoittanut vanhan, kuuluisan oopperan 30-luvun Italiaan ja laajentanut näkökulmaa kaikkiin sotiin. Aida oli valtava kokemus. Vastaavaa sodanvastaista sanomaa harvoin kokee. Panssarivaunun tykinpiipun edessä tulee pelottava olo. Ja sitten persuihin: Aidassa näytetään mitä jälkeä syntyy kun valta, kirkko, populistinen kansankiihotus ja viha yhdistetään. Syntyy ruumiita ja paljon. Fasistien kuoro ja oopperan kaunis musiikki ovat ristiriidassa keskenään. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Suuri osa porvarillisesta yleisöstä jopa taputtaa vakuuttavalle joukkoraiskausbaletille. Perussuomalaisten viime viikon esitys yli 60-vuotiaiden palkkojen laskemisesta ratkaisuna ikääntymisongelmaan tuntuu samanlaiselta. Ja kannatus senkun nousee. (EK:n lomienlyhennys esitys samalta viikolta vaikuttaa samalta sylttytehtaalta.) Kiljavan tulevaisuus SAK:n koulutussäätiön, sen asettaman Kiljavatyöryhmän ja henkilöstön yhteisvoimin on syntymässä ratkaisu Kiljavan opiston tulevaisuuden varmistamiseksi. Päätöksiä tehdään ensi viikolla. Opistoa eniten käyttäneet liitot ottavat suuremman vastuun toiminnasta. Ensi vuosi on välivuosi uuden toimintamallin luomisessa. Tämän mallin mukaisesti toiminta jatkuu vuodesta 2012 eteenpäin. Henkilökunnan nöyrä pyyntö on nyt: KAIKKI KURSSEILLE! Raine Mäkelä kuukauden kurssin vetäjä opettajien luottamusmies

22 Seuraavan hallituksen ohjelma hyvinvointivaltion pelastamiseksi: - Tulonjaon epäoikeudenmukaisuudet korjataan, progressiota lisätään myös pääomaveroihin - Poistetaan köyhyys ja sen periytyminen yhtenäisellä perusturvalla - Harmaa talous kuriin valvonnalla ja ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeudella - Pitkäaikaistyöttömyys katkaistaan ja työllisyysastetta nostetaan - Miehille 10 vuotta lisää elinikää, terveyserojen poistaminen ja julkisen sektorin suosiminen ulkomaisten pörssiyhtiöiden kermankuorinnan sijasta - Kataisen ja valtiovarainministeriön virkamiesten valta ja valheelliset perustelut paljastettava, politiikka takaisin politiikkaan Ohjelman hahmotteli Kuukauden kurssi Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku?- seminaarin loppupaneelikeskustelun pohjalta. Ainakin mukana olleet puolueet SDP, Vasemmistoliitto, Keskusta ja Vihreät olivat näiden esitysten takana. - Tasa-arvoiset ja ilmaiset koulutusmahdollisuudet - Laajat yhteiskunnalliset palvelut ja riittävä verotus - Pätkä- ja vuokratyötä vähennetään ja kunnon työehdot, minimipalkka - Lasten kasvaneet huostaanotot saatava selvään laskuun - Tuloerojen palaaminen 40 vuoden takaiseen tilanteeseen käännettävä tulopolitiikalla, EK:n linja murrettava vaikka yleislakkouhkalla

23 Marko Huoman Hyvinvointivaltion juurilla Päivi Uljas on Suomen Elintarvikeliitosta vast'ikään eläköitynyt toimistonhoitaja. Hän on filosofian maisteri. Hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistolla. Hän on julkaissut kirja Taistelu sosiaaliturvasta ja Kun Suomi punastui. Hän luennoi kurssillemme suomalaisen hyvinvointivaltion synnystä. Rahan valta Esityksen perimmäinen ajatus siitä mistä kaikki alkoi, oli että hallitus oli vieraantunut kansasta. Hallituksella oli halu turvata vain ydintoiminta. Kansalaiset saisivat tulla toimeen omillaan. Vanhuksista pitäisi lasten huolehtia. Lapset saisivat aloittaa työnteon heti kun kykenisivät, jopa 6 - vuotiaina. Siis kepeät verot ja matalat palkat. Ainoat sosiaalietuudet olivat lapsilisät, suuri rahalähde etenkin maaseudulla. Suurin vaikuttaja kansalaisliikehdintään oli silloinen valtion taloudenpito. Suomen Pankki harjoitti kireää talouspolitiikkaa. Valtio oli nettosäästäjä. Talouskasvua ja rakennemuutoksen edistämistä korostettiin suhdanteista huolimatta. Talouspolitiikkaa harjoitettiin vain kannattavuus-, kustannus- ja hintakilpailukykytekijöiden näkökulmasta. Nykyinen talouspolitiikka muistuttaa pelottavasti em. linjauksia. Asiantuntijat ja virkamiehet käyttivät taloudellista valtaa ohi hallituksen kieltämällä valtion rahoituksen. Äidit suuttuvat Päivi Uljas kertoi, miten muutoksen käynnistäjinä olivat köyhät äidit. He herättivät SKDL:n eduskuntaryhmän kirjelmöinnillä ja lähetystöillä. Ryhmä puolestaan pystyi estämään lapsilisien maksatuksen lykkäämisen pitämällä pitkät puheet eduskunnassa. Lapsilisät olivat maaseudulla huomattavaosuus käytetystä rahamäärästä. Seuraavaksi heräsi ammattiyhdistysliike siis me. Onhan meilläkin tavoitteita! Kansaneläke, työeläke, sairausvakuutus, työttömyyskorvaus, kesälomat Mielenosoitukset olivat mahtavia. Yli ihmistä lauloi ja heilutti kylttejä eduskuntatalon luona. Oli varmaan mukava edustaa kansaa, kun sen kuuli työhön asti. Eikä varmaan jääneet vaatimukset epäselviksi. Mitä me saimme Me emme saaneet mitään. Me tappelimme työttömyys-, sairaus-, ja eläkevakuutuksen. Vuosiloma piteni 12 päiväisestä kaksinkertaiseksi. Samapalkkaisuusperiaate hyväksyttiin eli sukupuoleen perustuva palkkaus kiellettiin. Riemusaatto vuoteen 1990 Neuvoteltiin sopimus 40 tunnin työviikosta ja lauantait vapaiksi. Kesäloma venytettiin neljään viikkoon. Viikon talvilomaoikeus tuli vuonna Työttömyys-, sairaus-, ja eläkevakuutusta parannettiin ja laajennettiin. Kuuluisat Pekkas-vapaat tulivat vuonna Tuponeuvotteluilla pienennettiin tuloeroja. Sen seurauksena kansantulo kasvoi viisi prosenttia vuosina Oikeisto voimistuu seuraukset kauheita Suomen hallitus vapautti rahamarkkinoita vuonna Valvontaa ei lisätty. Siitä seurasi niin sanottu kasinotalous. Holkerin hallitus aloitti ns. hallitun rakennemuutoksen. Sitten tuli 90-luvun alun pankkikriisi. Kasinotalouden laskun maksoivat suomalaiset veronmaksajat. Valtion ja kuntien taloutta supistettiin rankalla kädellä. Tuloerot ovat tänään yhtä suuret kuin 40 vuotta sitten. Köyhyys on lisääntynyt merkittävästi. Se lisää syrjäytymistä ja kulkee

24 isältä pojalle. Otsikolla Köyhyyttä ajanvarauksella Sosiaalitieto-lehden kirjoituskilpailuun osallistunut alan ammattilainen kuvasi kokemaansa ristiriitaa kunnan säästövaatimuksien paineessa. Runomuotoon laadittu kertomus päättyi seuraavasti: Seminaarin power point kertoo tappioista. Toimeentulotukimenojen kasvukäyrä päättyy sydämeeni. Haluan puhaltaa diat henkiin: menojen pylväs romahtaa ja köyhät paljastavat kasvonsa. toimeentulotuen menot muuttuvat kaurahiutaleiksi ja tonnikalaksi, lasten luistimiksi ja välttämättömiksi lääkkeiksi. Sähköt kytketään uudelleen. Yksi häätö ja itsemurha estetty. Kuvassa Päivi Uljas Kirjoittaja on Sonkajärveläinen luottamusmies

25 Petri Tiussa Elääkö suorituskeskeinen ihminen aliinhimillisellä tasolla kykenemättä tasapainoiseen tunne- elämään? Elämän myötä ihminen oppii tunnistamaan tunteita. Hän oppii lukemaan toisen silmistä ja ilmeistä tämän ajatuksia eli näkemään ulkoisesta olemuksesta mielentilan ja voinnin. Omien kokemusten myötä ihminen oppii tunteidensa merkityksen ja oppii tunnistamaan itsensä. Kokemus opettaa miten eri asiat vaikuttavat minuun ja miltä minusta tuntuu. Kehityksen tässä vaiheessa voimme oppia miltä toisesta tuntuu vertaamalla, ja asettautumalla toisen ihmisen tilanteeseen. Perustarpeiden tyydyttäminen tuottaa mielihyvää. Cambell (1974) on rottakokeissa osoittanut, miten valtava vaikutusvoima on aivojen autonomisella tunteiden ja motivaation säätelyalueilla. Tämä limbisen järjestelmän nautinnonalueiden vaikutus käyttäytymiseen on vahva. Monet addiktit eli riippuvuudet johtuvat tästä. Rotat luopuivat jopa syömisestä, kun niiden limbisiä alueita stimuloitiin sähköllä. Ne toimivat vain saadakseen mielihyvää ja unohtivat elintärkeän syömisen. Näin käyttäytyvät kaikki aivolliset eläimet myös ihminen. Cambellin päätelmä on, että monet ihmiset elävät ali-inhimillisellä tasolla. He kykenevät saamaan nautintoa vain perustarpeiden tyydytyksestä, joka on seurausta limbisen alueen aktiivisesta toiminnasta. Tämän päivän elämässä se näkyy ylikorostuneena seksuaalisuutena, ylensyömisenä, ylenpalttisena ruumiillisuuden palvontana, josta esimerkkinä luonnoton hölkkä, - hiihtovimma tai lähes kaiken vapaa- ajan vievä itsekeskeinen kehonrakennus. Työelämässä kyseessä voisi olla työnarkomania, jonka kautta saadaan kiihotus ja nautinto aikaiseksi. Cambellin mukaan ihminen on inhimillisellä tasolla, kun hän kykenee saamaan nautintoa ajattelemisesta, käsillä tekemisestä, taiteesta. Jollei tajunnan koko kapasiteetin toiminta tuota mielihyvää, on ihminen vajonnut eläimelliselle, aliinhimilliselle tasolle. Korkea-asteiset inhimilliset ponnistelut vaativat vaivannäköä ilman välitöntä palkintoa. Useimmilla ihmisillä ei ole henkisiä voimia harjaannuttaa itseään suorituskeskeisessä tulos tai ulos - ympäristössä. Lukeminen, kirjoittaminen, tutkiminen, kuvataiteen katselu tai oopperan seuraaminen harjaannuttavat korkea-asteisia henkisiä voimia. Inhimillinen ihminen tarvitsee kehittyäkseen moni ja vaikeatasoisia haasteita. Niiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn tarvitaan pitkäjänteisyyttä, suvaitsevaisuutta, kärsivällisyyttä, luovuutta, itsensä tutkiskelua ja ymmärtämistä omassa sielun maisemassa.

26 Jokainen itsensä ihmiseksi tunnistava voi miettiä tunteeko itsensä inhimilliseksi ihmiseksi? Antaako ja ottaako aikaa itselleen? Tyytyykö pelkästään perustarpeidensa tyydyttämiseen maailmanlaajuisen kvartaalitalouden tai systeemin ehdoilla? Orjuuttaako itse itsensä muiden vaatimien tavoitteiden, toiveiden tai mieltymysten vuoksi? Kirjoittaja on luottamusmies Mikkelistä * Samuli Paronen: Hän löysi vihdoin itsensä, ne sanoivat miehestä, joka vasta verraten iäkkäänä lakkasi kehittymästä. (Maailma on sana). * Samuli Paronen: Ellei ymmärrys siirry päästä käsiin, ei se toimi.(maailma on sana) * Aforismit.fi: Ajan tuhlaaminen on tärkeä osa elämää. * Aforismit.fi: Elämä on sipuli, kuorit sitä kerros kerrokselta ja välillä itket - Carl Sandberg

27 Terho Kemppainen Elämänarvot muuttuvan työelämän haasteina Ihminen ei ole vuosisatojen kuluessa oleellisesti muuttunut. Ennen ihmistä ohjasivat perinteet, nyt tulevaisuuden odotukset. Käänne näkyy vahvana myös työelämän nykyisessä kehitysvaiheessa. Ihmisestä on tullut työn ja varsinkin talouden ongelma. Vieläpä sellainen, jota ei voi täysin ulkoistaa, vaikka ikääntyvät työntekijät mieluusti itse ennen aikojaan ulkoistuisivatkin. Muutos nostaa arvot pintaan Nykyihmisen suurin pulma työelämässä tuntuukin olevan itsensä ja läheistensä kanssa eläminen. Uusi informaatioteknologia ei poista vuorovaikutuksen ongelmia työelämästä. Se tuntuu jopa lisäävän niitä. Muutoksen keskellä arvot nousevat puheenaiheeksi. Enää ei voida tehdä niin kuin on totuttu. On pengottava oman mielen sopukoista tai työyhteisöstä esiin periaatteet, joihin uskotaan ja joihin muuttuvassa maailmassa voidaan toiminta perustaa. Maailman muuttuessa arvot eivät muutu samassa tahdissa. Niiden tehtävä on auttaa ihmistä elämään muuttuvassa ympäristössään. Muutoksen keskellä ihminen turvaa niihin arvoihin, jotka hän on elämänsä varrella oppinut. Arvot ovat kuin ankkureita, joihin ihminen voi perustaa toimintansa uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Suomalainen arvomaailma Vaikka jokaisella ihmisellä onkin oma yksilöllinen arvoprofiilinsa, väestö voidaan jakaa jopa yhdeksään toisistaan erottuvaan arvotyyppiin. Ikääntyvän enemmistön arvomaailmaa hallitsee muiden säilyttäminen ja huomioon ottaminen. Nuorison elämää taas ohjaavat uusien elämysten etsintä ja oma mielihyvä, hedonismi. Avoimuus muutokselle on tyypillinen arvomaailma vain kuudelle prosentille suomalaisista. Egoismi, vallan ja suoriutumisen yhdistelmä, on vielä harvinaisempi kombinaatio. Sellainen arvomaailma löytyy vain neljältä prosentilta suomalaisista. Työelämän kannalta on kiinnostavaa, että kaksi viime mainittua arvotyyppiä, avoimuus muutokselle ja egoismi, ovat huomattavasti tyypillisempiä yritysjohtajille kuin muulle väestölle. Yksin tämä selittää melkoisen osan työelämän jännitteistä. Johtajien mielestä uutta kohti on mentävä ja tulosta tehtävä enemmän kuin ennen. Samalla henkilöstö kysyy, miten muutoksessa pärjäävät ihmiset ja otetaanko turhia riskejä? Ikuiset arvojännitteet Tylsää tai ei samat arvot ja arvojännitteet ohjaavat meitä ja työyhteisöjämme kuin ovat ohjanneet esi-isiämmekin. Arvot ovat sangen pysyviä. Ne eivät muutu itsestään haluamallamme tavalla eivätkä vauhdilla.

28 unohtaa liian herkästi ihmiset, jotka tuloksen tekevät ja jotka toiminnan uudistavat. Todellisia tuloksen tekijöitä ei välttämättä motivoi se, mitä viimeiselle riville jää. Heille taloudellinen tulos vain varmistaa toiminnan jatkuvuuden, se on palkkio siitä, että homma toimii. Heitä motivoi se, että he voivat toteuttaa työssään itselleen tärkeitä arvoja. Yksille se on uuden oppimista, toisille turvallinen työsuhde, kolmansille voitto kilpailussa. Rakentava vuoropuhelu ei välttämättä onnistu, jos taustalla olevia arvojännitteitä ei pystytä käsittelemään. Eikä tilannetta helpota hierarkkinen käskeminen. Ihminen voi käskemällä liikkua ripeämmin ja herran pelko on usein herran alku, mutta uuden keksimistä ei pelko helpota. Arvot yrityksissä Arvoista on tullut aiempaa tärkeämpiä puheenaiheita, mikä näkyy myös yrityksissä käytävissä arvokeskusteluissa. Yrityksissä arvot ovat johtamisen apuvälineitä, kun pyritään nopeasti muuttuvassa maailmassa parempaan taloudelliseen tulokseen tehtävänsä sisäistäneen henkilöstön avulla. Useimmissa yrityksissä nousevat puheenaiheiksi asiakkaaseen, henkilöstöön, yhteiskuntavastuuseen, tuloksentekoon, jatkuvuuteen, uudistumiseen ja ehkä myös työn iloon liittyvät arvot. Työelämän arvoista Useimmat ongelmat, niin työelämässä kuin muuallakin, syntyvät siitä peri-inhimillisestä syystä, että halutaan samanaikaisesti asioita, joita ei kerralla voi omakseen saada. Hän halusi kaiken ja halusi sen heti kuvaa nykyistä yritys- ja työelämää. Tuloshakuinen ja uudistusmielinen yritysjohto Miten ikääntyvät saadaan viihtymään työelämässä? Vaikka työelämä on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä, on hämmästyttävää, miten samanlaisina ovat puheet pysyneet. Ihmiset valittavat tiedonkulkua ja ymmärtämättömiä esimiehiä. Purnataan siitä, että aina tehdään yhtä ja samaa ja yhä kovemmalla kiireellä. Kaikessa säästäminen kyllästyttää. Kovat tavoitteet rassaavat. Ihmiset kestävät työssään käsittämättömiä asioita. Myös puheet hyvästä työyhteisöstä ovat ennallaan. Ihmiset haluavat vaikuttaa omiin työtehtäviinsä. Ihmiset haluavat kehittyä työssään. Ihmiset haluavat tietää työnsä tekemiseen liittyviä asioita. Hyvä työyhteisö perustuu yhteisiin arvoihin. Kuuntelu on hyvä alku, ymmärryksen välttämätön esivaihe etsittäessä tarkoitusta omassa työelämässä jatkamiselle. Kirjoittaja on luottamusmies Kajaanista Lähde: Puohiniemi, Martti: Arvot, asenteet ja ajankuva

29 Leo Lindstedt Tuottavuus ja hyvinvointi Tuottavuus lasketaan jakamalla tuotos panoksella. Niinpä kun invataksin asiakas vanhus, sairas, vammainen, hänen avustajansa tai omaishoitajansa - korvaa kuskin tarttumalla itse rattiin, tuottavuus nousee huimasti. Taksin kuljettajan palkka poistuu panoksesta eli jakajasta. Sellaista on matematiikan jatke tyly ekonomismi. Vanheneva ja lievästi muistamaton ystäväni ei suostu menemään enää kirjastoon. Hän ei osaa käyttää työntekijöitä korvaavia automaatteja. Sitä paitsi lakkautetussa lähikirjastossa toimii itsepalveluvalintamyymälä. Lyhyellä tähtäimellä lakkautetun kirjaston ylläpitäjän, kaupungin ja valintamyymälän, kauppaketjun tuottavuus paranee, mutta ystäväni elämäntilanne pahenee. Lähikirjasto lakkautettiin koska se sijaitsi turhan lähellä keskustaa, toisin sanoen on tuottava liikepaikka päivittäistavarakaupalle. Maaseutulähiössä asuva pikkuserkkuni täytti viime kuussa 81 vuotta. Lähiön, samaan kauppaketjuun kuuluva kitkutteleva lähimyymälä suljettiin kannattamattomana. Ketjun tuottavuus kasvoi, miten kävikään ajokortittoman ja autottoman pikkuserkkuni. lääkäreitten neuvoja, voi huoletta vähän petkuttaa itseään: no, se nyt johtuu vain eilisillan hässäkästä tuo 158/ 110 lukema. Lapsenlapseni on hoidossa päiväkodissa On senkin tuottavuus noussut ihan huimasti, kun kunta on sallinut ryhmäkokojen tilapäisen ylittämisen. Sitä paitsi sairaslomasijaisia ei yleensä oteta. Lapsia lisää ja hoitajia vähemmän, mikä tuottavuuslaskuopin helmi! Jaa niin eihän kunnalla ole rahaa. Minkä sille teet! Tottahan se on. Tasavero ei tuo isoja tienistejä saatikka optioita ja pääomatuloja reilusti yhteisvastuuseen hyvinvoinnista. Ne rahat on jossain sijoitettuna - joko korkoja kasvamassa osakkeisiin ja asuntoihin tai sitten ihan piilossa veroparatiiseissa. Ja sitten tuloveroja alennetaan ja kulutusveroja nostetaan eli poistetaan verotuksen progressiivisuutta. Sehän on ihan laillista, vai mitä, työväenpuolueen puheenjohtaja, toveri Katainen? Niin ei meillä ole varaa satsata hyvinvointiin kuin korkeintaan tuottavuutta ja itsepalvelua lisäämällä kohdusta hautaan. Kirjoittaja on vanha vihainen mies Terveyskeskuksen tuottavuutta lasketaan asiakas - tai uskaltaisiko sanoa potilaskäynneillä. Mitä vähemmän laadukasta aikaa ja paneutumista potilaan ongelmiin, sen useampi potilas per lääkärin työaika. Ja kas kummaa tuottavuus kasvaa, kun tuotos potilaitten määrä - kipuaa ylöspäin. Pian harkitaan lääkäreitten vähentämistä, palveluiden keskittämistä ja tehostamista. No, kilpailuttaminen ja ulkoistaminen toki ovat aivan huippua, silloin raaka ekonomismi on kirkkaimmillaan ja ihminen on ylennetty matemaattiseksi kulueräksi. Onneksi on sentään itse käytettäviä verenpainemittareita. Ei tarvitse kuunnella

30 Katja Pajarinen Onko suomalaisilta kadonnut huoli vanhusten hyvinvoinnista? Olen työskennellyt vanhusten hoivalaitoksissa. Yksityiset hoivalaitokset saavat todella huomattavan määrän rahaa vanhuksilta. Mitä vanhukset saavat tämän rahamäärän vastineeksi? Pienen eläkkeen saajat kuuluvat kolme vaippaa per päiväporukkaan, siinä on heidän saamansa vastine rahoilleen! Mielestäni kaikille vanhuksille kuuluvat samat palvelut, eläkkeen suuruudesta riippumatta. Kunnioitan henkilökohtaisesti suuresti vanhuksia, oman uransa raatajia. Toivon, että elämä pysyy saman arvoisena vielä viimeisinäkin elinvuosina, tämän me olemme heille velkaa. Tarvitaan myös lisää hoito- ja hoivahenkilökuntaa vanhusten kanssa. Jo vieressä istuminen vaikuttaa vanhusten henkiseen hyvinvointiin. Herätkää! Hoitohenkilökunnan määrä vaikuttaa suoraan vanhusten kohteluun. Mitä vähemmän henkilökuntaa, herkemmin välinpitämättömyys kasvaa vanhuksia kohtaan. Nykyään vanhuksia, näitä mummoja ja pappoja kutsutaan asiakkaiksi. Tuollainen sanonta on halventavaa heitä kohtaan. Hoitohenkilökunnalle pitää järjestää riittävästi aikaa - kokoontua ja puhua työjärjestykset uusiksi. Siihen on jokaisen työntekijän saatava vaikuttaa. Suomessa säästettiin vuonna 2008 hoivahenkilökunnan minimoinnilla 350 miljoonaa euroa. Mihin ne menivät? Joissakin hoivalaitoksissa on korotettu hoidon hintaa jopa sadalla eurolla kuukaudessa, kertakorotuksena. Miten peruseläkkeellä olevat vanhukset pärjäävät, näiden korotusten jälkeen? Onko heillä siihen varaa? Viime keväänä tuli uusi laki. Se määräsi omaishoidon tuen Kelan korvattavaksi. Uudistunut laki on kuitenkin on takkuillut runsaasti. Kelan valtavat jonot hidastavat tukien maksua. Tulevaisuus vanhustenhoidossa Vanhusten palvelulain ensimmäinen luonnos valmistuu keväänä Siihen sisältyy hoitoseteli ja kotikuntalaki. Kuntien määrärahat pienenevät ja hoito ja hoivalaitoksia suljetaan. Ongelmien suunnaton sumppu kasvaa räjähdyksen voimalla. Kotkassa rakennetaan hurjaa vauhtia uusia hoito- ja hoivalaitoksia sekä palveluasuntoja. Mieleen herää väistämättä kysymys miksi. Uusia rakennetaan entisten lopettamisen takiako? Tässäkin uudistuksessa vanhukset on unohdettu. Heillä pitää olla oikeus viettää viimeiset elinvuotensa yhdessä ja samassa paikassa. Koti on jokaisen perusoikeus. Vanhusten pompottelu laitoksesta toiseen on vastenmielistä. Olen työssäni kuullut hoitohenkilökunnan jopa nimittävän vanhuksia hulluiksi. Monta kertaa olen kuullut henkilökunnan toteavan, että hyvä

31 kun tuostakin vanhuksesta päästiin. Hermothan hänen kanssaan meni. Näinkö hoitohenkilökunta oikeasti ajattelee vanhuksista? Haastattelin Nakkilassa asuvaa 86 -vuotiasta tätiäni. Hän asuu yksin kotona. Kodinhoitaja käy hänen luonaan kaksi kertaa viikossa siivoamassa ja pieniä talousaskareita tekemässä. Tätini on tunnettu henkilö paikkakunnalla. Hän käy itse rollaaritorilla kaupassa. Paikalliset huudahtavat hänet nähdessään: Varokaa Räikkönen tulee! Hänen asiansa ovat kotihoidon kohdalta kuitenkin hyvin. Hän on tyytyväinen saamiinsa palveluihin. Tosin yksinäisyys vaivaa hieman häntä. Tädin mies kuoli muutamia vuosia sitten. Kirjoittaja on kokenut hoiva-alan työntekijä Kotkasta

32 Petri Tiussa Onko ammattiyhdistysliikkeen aika huomioida syrjäytymisuhan alla olevat kansalaiset hyvinvointia jaettaessa? Työttömyyden ulottuvuuksista Työttömyyteen suhtaudutaan kuin sairauteen. Tarvitaan diagnoosi ja status eli yhteiskunnallinen asema sen ymmärtämiseksi. Haastattelen erästä pitkäaikaistyötöntä ja mielenterveyskuntoutujaa. Kerron näkökulmia avoimesta ja vilkkaasta keskustelustamme. Kuinka olet itse kokenut työttömyyden, kysyn. Työttömyys on osaltaan häpeällinen asia. Oma minä ja persoona sekä yhteiskunnallinen status määräytyy hyvin pitkälti työn ja sen arvostuksen mukaan. Työ on Itseisarvo. Se on elämääkin suurempi. Ensin pitää kuntoutua takaisin elämään ja vasta sitten takaisin työelämään. Omien voimien mukaan, ja on oltava yhteisymmärryksessä vallitsevien hallinnonalojen kanssa. Yhteistyössä ja ymmärryksessä. - Ilman työtä sinulla ei ole noita vaatteita Ja olet ihan mitätön häviäjä siis kansankielellä luuseri ja arvoton olento. Joskus on tuntunut siltä, kuin ei olisi edes ihmisarvoa. Olet Ikään kuin ja justiinsa juu, valtion omaisuutta. Ihmiselle voi työvoimapoliittisena ja muina työllisyyden hoitotoimenpiteinä tehdä ihan mitä vain, hallinnollisesti, haluavat. - Lähtökohtaisesti oletetaan, että työtön ei halua tehdä mitään eikä osallistua uudelleenkoulutukseen. Työtön keksii tai asettaa itse esteitä, ettei voi ottaa vastaan tarjottua työtä. Häntä täytyy ohjata ja paimentaa. - Työtön on laiska ja työhön haluton, kun sanoo reilusti, ei kiitos! Vastaus perustuu ajatukseen, että ei noilla työehdoilla! En ole käytettävissä mokomaan. Käytännössä ei kiitos - mahdollisuutta ei ole olemassa. Armotta seuraa sanktio ja karenssi. Kurinpitomenettely. - Perusteltuun kieltäytymiseen pitää olla perustuslaillinen oikeus. Kyllä Ihminen työtä tekee, jos työolosuhteet ja palkka ovat hyväksyttäviä. Työtä tehdään vähintään kunkin alan työehtosopimuksen mukaisesti. - Suomalainen työ on ulkoistettu. Se ei ole työttömien vika, vaan kvartaalitalouden ahneuden ja vapaan kilpailun keskenkasvuisuuden mätiä hedelmiä. En ruodi työttömän oikeuksia ja velvollisuuksia vaan osoitan linkin jonka jokainen voi itse lukea ja ajatella mitä haluaa.

33 - Kannattaa istua penkille ja lukea ajatuksella ja oivalluksella. Miettiä onko ihminen ihmiselle -asenteella toimittu hyvässä ymmärryksessä. - Suoraan sanottuna tarjotut työt ovat joitain hankkeen tai projektien henkilöstön aitoja työllistämishankkeita. Eli työllistämishankeen taustalla olevat ihmiset työllistävät itseään ja hallinnon alaansa. - Työtön on ilmainen renki tai piika. Hän on työelämävalmennuksissa, työkokeiluissa, työharjoitteluissa, tukityössä tai työaikapankin kokeilussa. Kehuvat itseään aina ajoittain osana projektejaan ja kiillottavat kilpeään. Nyt on tehty jotain suurta työllisyyden hoidossa, mutta kyllähän aikuiset ihmiset ymmärtävät, miten meitä yritetään manipuloida. - Työttömän aktivointisuunnitelma ei voi olla kovinkaan omaehtoinen. Silloin puuttuu viranomainen, tavallaan prosessiin. Suunnitelma ei välttämättä ole työvoimapolitiikan edun mukainen. Se ei vastaa hallinnon ohjaavuuteen. - Työtön sitoutetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, hallinnollisilla uhkauksilla, painostamalla, karensseilla ja sanktioilla. Hallinnan otetta tehostetaan ja näytetään valtaelementin purevuutta ja voimaa. Työtön on tavallaan lainsuojaton, lähtökohtaisesti aina syyllinen. - Työttömät paimennetaan laumaksi ja määkimään eli anelemaan, juuri niin kuin se on ylhäältä kaavailtu. Alamaisuuden tuntemuksia on monilla työttömillä. - Työttömän - lue ihmisen - oma tahto nujerretaan mennen tullen, helposti jos ei ymmärrä pitää puoliaan, mutta näennäisesti ja teatraalisesti se otetaan kyllä huomioon. Hankauksiin ei kannata joutua sillä ratas jauhaa armotta Kunnari Huttusen. - Hyväähän ko. toimenpiteillä tarkoitetaan ja hoidetaan työllisyyttä, mutta kaikille ihmisille se ei kerta kaikkiaan sovi. - Työvoiman suojelu on valtiovallan tehtävä. On alettu jo toimia oikean suuntaisesti. Sitä yhteiskunnallinen muutos vaatii. - Herra ja rengit -ajattelu on yllättävän syvällä yhteiskunnassamme. Jonkun on työkin tehtävä ja mitä pienimmällä panos - ja menoerällä. Hyvä niin isännän (herran) kannalta! Hikoilkoon renki paitansa märäksi. - Enää ei voi vain rangaista ja alistaa. On löydettävä parempia keinoja Ihmisten aktivoimiseksi eli toiminnallisuuden edistämiseksi. - Lienee Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen antamat ennakkopäätöksetkin vihdoin jo pienen ihmisen oikeusturvan toteumaa. Lue ajassa nyt - Orjatyötä Suomessa - artikkeli. Osoite yllä. - Kaveri joka ei alistu viralliseen työvoimapolitiikan ohjausvaikutteisiin on ns. porsaan reikä järjestelmässä.

34 On muutettava lainsäädäntöä tai saatava Kunnari Huttunen jollain muulla tavalla liekaan. - Lopulta on kysymys yhteiskunnan edusta ja arvovallasta. Ihmiset alkavat nauraa ponnettomille ja löysin rantein vedetyille toimenpiteille. - Täytyy olla kovemmat sanktiot niin johan tokenee. Työryhmä uudistaa sosiaalilainsäädännön ja työlainsäädännön toinen toisiaan tukeviksi niin aina on vastikkeellisuus osana päätöksen tekoa. Ilmaisia lounaita ei tarjoilla kuin harvoille ja valituille! - Sanoisinko että laiduntaminen loppuun kalutuilla laitumilla ei vie työllistämispolitiikka yhtään asenteella Ihminen Ihmiselle, päinvastoin! - Lopuksi on paikallaan todeta erään ystävän lausuma ja motto: Elämä on tekojen pelto, tanssilattia ja levähdyspenkki. Terveisiä Kunnari Huttuselta ulvovalta mylläriltä Petri Tiussa: Työttömyys, jatkuvasti uusiutuva luonnonvara omistavan luokan tarpeisiin.(kuukauden kurssi Kiljava ) * Mukailtu aforismi Petri Tiussa: Tietoisuus lisää tuskaa, mutta ymmärrys se vasta on suolaa haavoihin. Huomatkaa, että kirvelee niin penteleesti, mutta tervehdyttää!(kuukauden kurssi Kiljava ). * Aforismit.fi: Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. - Maxim Gorki * Aforismit.fi: Kun joku sanoo, että on koonnut omaisuutensa kovalla työllä, kysykää häneltä, kenen työllä. * Aforismit.fi: Hän ei sopeutunut yhteisöön. Hän katseli sitä kuin lapsi aikuisten elokuvaa, nauroi oikeissa kohdissa. Risto Rasa. Kirjoittaja on alueluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja Mikkelistä * Samuli Paronen: Rikkaan on helpompi antaa köyhälle armo kerran päivässä, kuin suoda hänelle ihmisoikeudet.(maailma on sana) *

35 Ihmissusi Ulvoo arvopaperikuutamolla, ihmissusi Optio- ohjelma, mittana ihmisyyden Status arvona elämän Suhdanteet ylös ja alas lisäävät nälkää suden Unohtaen Toden Kelluu pörssi, velloo talous Ahneutta vain kasvattaen Romahduksen edessä Susi nöyränä ulisee Pablo Sutasso

36 Katja Pajarinen Mihin menet - hyvinvointivaltio? Miten ansaitusti ylpeitä me suomalaiset olemmekaan ns. pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.! Yhteisesti kerätyin verovaroin, joista parempiosaiset ovat maksaneet suhteellisesti suuremman osan, olemme huolehtineet kaikkien, myös köyhimpien, sairaiden, vanhusten ja lasten ihmisarvoisesta elämästä. Vaan mitä kertookaan meille tutkija Jouko Karjalainen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta? Köyhyys on lisääntynyt, tuloerot kasvavat, työttömyys ahdistaa, ihmiset velkaantuvat ja heidät syrjäytetään. Asuntoa vailla majailee milloin missäkin ihmistä. Toimeentulojonot kasvavat. Köyhyys niin, harva sitä halunnee. Joka tapauksessa se aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, se on osa kasvavaa eriarvoisuutta, sen seurauksena ihmiset voivat niin fyysisesti kuin henkisesti huonosti. Ensin työtön katkeroituu, sitten turhautuu ja työttömyyden jatkuessa hakee usein lohtua viinasta. Valitettavan usein myös rakkaus lentää ulos ikkunasta, kun köyhyys astuu sisään ovesta. Mitä sinä lukija aiot tehdä, entä minä kirjoittaja? Aiotko äänestää nykyisiä hallituspuolueita tai persuja. En perkele minä ainakaan! Kirjoittaja on vihainen hoiva-alan työntekijä

37 Työsuojelun 40 päivän kurssi, Kiljavan opisto 1. Kuka sinä olet, mitä teet työksesi ja miten sait tietoa kurssista? Olen Eija Heikkilä ja toimin Helsingin postikeskuksessa päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Sain liiton työympäristösihteeri Mika Roosilta tietoa kurssista Todella hyvät. Pystyn tekemään parempia kehittämisehdotuksia työantajalle ja laskemaan niille kustannusarviot sekä perustelemaan miksi työpaikka pitää kehittää. 7. Olet ensimmäistä viikkoa kurssilla, mitä mieltä olet tästä Kiljava opiston uudesta kurssista? Ihan hyvä ja toivottavasti tämä koulutus jatkuu. 2. Kurssi maksaa 800. Osallistuiko liittosi kuluihin? Liitto maksaa majoituksen, ruokailun ja matkan. 3. Miten työnantajasi suhtautui kurssiin? Ihan hyvin ja työantaja maksaa itse kurssin Mitkä ovat kurssin keskeiset tavoitteet? Kurssi on vasta aluillaan, mutta luulisin saavani koulutukselta aika kattavan tietopaketin työpaikkani kehittämiseen turvallisemmaksi työpaikaksi työskennellä työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta. 5. Osa opiskelusta tapahtuu etäopiskeluna, millaisia välitehtäviä eteesi tulee? Ensimmäisessä jaksossa haastattelen lähiesimiestäni ja samalla kartoitetaan työpaikkani turvallisuuskulttuurin taso tällä hetkellä. Eija Heikkilä työsuojelun kurssilla Kysyjänä kuukauden kurssilainen Jari Hyyryläinen 6. Millaiset valmiudet kurssi sinulle antaa työsuojelun saralta?

38 Työsuojelun 40 päivän kurssi, Kiljavan opiston opettajan, Erkki Torikan haastattelu 1. Kurssi on ensimmäistä kertaa Kiljavan kurssi-tarjonnassa. Mistä tällainen tarve on tullut? Ammatillista työsuojelukoulutusta on ollut Kiljavan opistolla jo 90-luvulla, josta se silloin hiipui tutkintotavoitteisiin. Kuitenkin tälle koulutukselle on nähty koko ajan tarvetta, sillä opiston työsuojeluopetus on aina lähtenyt siitä, että turvallisuus on osa ammattitaitoa. Työntekijä ei ole ammattitaitoinen, jos hänelle sattuu tapaturmia ja toisaalta ammattitaitoon kuuluu työskennellä turvallisesti. Ei kai kukaan kuvittele, että kirvesmies syyttää työsuojeluorganisaatioita, kun ammattitaidottomana lyö vasaralla sormeensa. Työntekijöitä ei palkata suojelukohteiksi työpaikoille vaan ammattitaitoisiksi tekijöiksi. Työelämässä on kuitenkin paljon vaaroja ja altisteita, on työoloihin, työjärjestelyihin tai koneisiin ja laitteisiin liittyviä ongelmia, on seuraamuksia, joihin tarvitaan tietoa ja osaamista. Työpaikoilla tarvitaan ammattitaidon lisäksi myös työsuojelutoimintaa. Turvallisuusjohtaminen on noussut viime vuosikymmenen aikana yritysten turvallisuuden perustaksi. On huomattu, että turvallisuus on osa tuotannon johtamista, sen merkitys tuotannolle ja tuottavuudella on noussut valistuneissa yrityksissä muun toiminnan rinnalle, joissakin jopa edelle. Useissa yrityksissä on käytössä ns. turvallisuus ensin - ajattelu. Tämä on luonut taas edellytyksiä pitkäkestoiselle, laaja-alaiselle ja kehittävälle ei pelkästään ongelmakohtaisuuteen takertuvalle - koulutukselle. 2. Kurssi kestää 40 päivää, millä aikavälillä se toteutuu? Kurssi alkoi 20. syyskuuta 2010 ja jatkuu ensi vuoden toukokuun loppuun kymmenenä erilaisena jaksona 3. Mitkä ovat kurssin keskeiset tavoitteet? Tavoitteena on antaa kurssilaisille mahdollisimman laaja kokonaiskuva turvallisuustoiminnasta, tehdä heistä työsuojelun ammattilaisia. Lisäksi tavoitteena on, että tällä on vaikutusta yrityksien toimintaan. Toivottavasti kurssilaiset voivat laajentaa turvallisuustoiminnan merkitystä ja mahdollisuuksia yrityksiin ja toivottavasti he voivat muuttaa ja kehittää yritysten toimintamalleja parempiin tuloksiin sekä ennen kaikkea voisivat vaikuttaa myös muiden työntekijöiden ammattitaitoon

39 4. Osa opiskelusta tapahtuu etäopiskeluna. Millaisia välitehtäviä kurssilla annetaan? Välitehtävät suunnataan niiden yritysten turvallisuustyöhön, joista kurssilaiset tulevat; ne ovat erilaisten asioiden selvittelyä, tutkimista sekä kehittämistehtäviä. Esimerkiksi ensimmäisen osan yhtenä tehtävänä on esimiehen haastattelu, kuinka hyvin tämä tuntee vastuunsa, tietää tapaturmien kustannuksia tai kumman ylin johto asettaa etusijalle; tuotannon vai turvallisuuden yms. suoritetusta Oulun Yliopiston työtieteen opiskelusta. 7. Onko ensi vuonna Kiljavalla vastaava kurssi? Järjestetäänkö vastaavaa kurssia muualla? Kyllä tämä jatkuu ensi vuonnakin, vaikka jotkut mandaatilla ajattelevat ovat lehdistössä viljelleet huhua opiston kuolemasta. Täällähän se on järjestettävä, koska muualla tämmöistä ei ole. 5. Millaiset valmiudet kurssi antaa työsuojelun saralta? Saako kurssista ammattipätevyyttä? Turvallisuus on osa ammattitaitoa, joten ammattitaidon kehittymiseltä ei tällä kurssilla voi välttyä. 6. Kuka kurssin on suunnitellut ja kuka/ketkä vastaavat opetuksesta? Se on minun suunnittelema, mutta sisältö on opiston oman työsuojelukoulutuksen tulosta. Opistollahan voi suorittaa mm. yliopistoarvosanan työsuojelussa. Toisin sanoen esim. sitä kautta saatu Tampereen Teknillisen Yliopiston tutkimustieto on ollut suurena apuna sisällön suunnittelussa. Samoin siihen on tuotu jonkin verran sisältöä myös Kiljavan opistolla Katse tulevaisuuteen Kysyjänä kuukauden kurssilainen Jari Hyyryläinen

40 Terho Kemppainen AIDA EI ANNA KATSOJAN UNOHTAA Lähdemme oopperaan. Olemme puhuneet oopperasta kurssilaisten kesken. Jos emme lähde tänään näytökseen, mahdollisesti oopperassa ei tule käytyä ikinä! Vain kaksi joukostamme on käynyt oopperassa aiemmin. Sali täyttyy tyylikkäästi pukeutuneista ihmisistä. Sulaudumme kuitenkin luottamusmiesten tyyliin kuuluvalla varmuudella elitistiseen joukkoon. Paikkamme sijaitsee parvella. Sieltä on hyvät näkymät koko saliin. Häikäisevä alku Ohjelma alkaa modernia video- ja heijastustekniikkaa osaavasti hyväksi käyttäen. Olen odottanut, että näyttämöllä olisi kauniisiin pukuihin pukeutuneita esiintyjiä, jotka aika vähillä kehonliikkeillä saisivat esityksen aikaiseksi. Mutta tämähän alkaa kuin elokuva! Olen myös varautunut koviin ääniin ottamalla korvatulpat mukaan (Aku Ankassakin oopperalaulu rikkoo aina lasit). Musiikki ei kuitenkaan ole ollenkaan kovaäänistä, vaan taso pysyy miellyttävänä koko esityksen ajan. Marssimusiikin aikana haluan oikeastaan lisää pauhua ja meininkiä! Lumoava esitys Ohjaaja Georg Rootering ei tyydy perinteiseen spektaakkeliin egyptiläisrekvisiittoineen, vaan teos tapahtuu upeasti tyylitellyssä palatsissa! Faaraoiden hierarkkinen yhteiskunta on siirretty mahdollisesti Mussolinin ajan Italiaan. Ajankuva ei siis ole yhtenäinen. Diktatuureja ovat kaikkina aikoina ylläpitäneet sotilaallis-uskonnollinen hirmuvalta. Se herättää pelkoa. Bernd Franken luoma näyttämökuva sen sijaan on loistelias. Naisten puvut hivelevät silmää. Mutta tämä kaikki on vain pintaa. Ohjaaja ei anna katsojan unohtaa. Pikkuhiljaa näyttämökuvaan ilmestyy diktatuurin symboleja: parvelle, näyttämötilan yläpuolelle sijoitettu hallitsija, joka puhuu alamaisilleen kaukaisuudesta radion välityksellä tai kommandopukuiset ja baskeripäiset sotilaat. Rohkein kannanotto nähdään oopperan toisessa näytöksessä. Sotapäällikkö Radameksen voiton kunniaksi järjestetään triumfi. Näytille tuodaan etiopialaiset sotavangit jotka on puettu oransseihin haalareihin. Haalarit viitannevat Guantanamon vankileiriin. Vaikka en näe tässä esityksessä suuria tanssikohtauksia, solistit korvaavat panoksellaan tämän puutteen. Kokonaisuus on nautittava!

41 Oopperan jälkeen Sulaudumme jälleen tavallisten kaduntallaajien joukkoon. Tunnemme olevamme yhtä suurta joukkuetta. Olemmehan kokeneet yhdessä jotain, mikä jää suurelta osalta kansaa kokematta. Olemme käyneet oopperassa! Muutamia mietteitä Kuukauden kurssilaisilta kokemuksesta: Sodassa on vain häviäjiä. En enää naureskele oopperalle, käyn vielä uudestaan! Itse tunnen olevani yhtä erikoista ja suurta kokemusta rikkaampi! Tulen varmasti käymään oopperassa toisenkin kerran. Ehkä vaimo lähtee mukaan! Kirjoittaja on luottamusmies Kajaanista Kokemus tuntui vatsanpohjassa, parempi kuin vuoristorata! Kulissit olivat upeat, olen esityksestä erittäin otettu ja hämmästynyt sen mahtavuudesta! Hieno elämys, visuaalinen ja aistikas!

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00)

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B2. Kuinka paljon olet viimeksi kuluneen kuukauden aikana tehnyt virallisen työajan ylittävää työtä,

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv Koulutus 2016 VML:n järjestämät koulutukset Puheenjohtajapäivät 2 pv Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 2 pv Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 Ota talteen! Runsaasti työelämän kehittämiseen, edunvalvontaan ja erilaisia harrastustoimintaan liittyviä koulutuksia. Ilmoittaudu heti! KILJAVAN OPISTON KURSSIT 2015

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat

Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat Yksinäisyys, työttömyys, alkoholismi, huumeet, rikollisuus, ympäristöntila, luonnonvarojen käyttö, terrorismi, jaksaminen työelämässä Suomalaisia yhdistää yhteinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot