PRO KILJAVA. Sivistyksen ja ihmisen puolesta LEHDEN HINTA 2 EUROA TUOTTO LYHENTÄMÄTTÖMÄNÄ KEHITYSMAIDEN LAPSITYÖN HYVÄKSI LEHDEN HINTA 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO KILJAVA. Sivistyksen ja ihmisen puolesta LEHDEN HINTA 2 EUROA TUOTTO LYHENTÄMÄTTÖMÄNÄ KEHITYSMAIDEN LAPSITYÖN HYVÄKSI LEHDEN HINTA 2"

Transkriptio

1 PRO KILJAVA Sivistyksen ja ihmisen puolesta LEHDEN HINTA 2 EUROA T TUOTTO LYHENTÄMÄTTÖMÄNÄ KEHITYSMAIDEN LAPSITYÖN HYVÄKSI LEHDEN HINTA 2 KUUKAUDEN KURSSI 2010

2 Pro Kiljava Ammattiyhdistysliike vahvistui luvun lopulla. Luottamusmiesten tiedon tarve kasvoi. Opintokerhot eivät vastanneet enää koulutustarpeeseen. Päätettiin rakentaa oma opisto. Ammattiyhdistysaktiivit ovat 60 vuoden ajan hakeneet oppia Kiljavan nummilta. Ensimmäinen kurssi toteutettiin vuonna He kävivät koulunsa omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Olen käynyt Kiljavan opistolla luottamusmieskurssit ja puheenjohtaja- ja sihteerikurssin. Parhaillaan käyn kuukauden kurssia. Itse koen tällaisen koulutuksen toimivan parhaiten. Viikonloppukurssit ovat liian lyhyitä uusien näkökulmien omaksumiseen. Etäopiskelussa kotiolot ja työ häiritsevät. Ammattiliittojen on muistettava että tarvitaan laadukasta opetusta luottamusmiehille. Opetusta tarvitaan koko ajan enemmän, kun työelämän pykäläsäätely lisääntyy ja työnantajien otteet kovenevat. Ammattiosastojen pitää muistaa luottamusmiesten koulutuksen merkitys. Nykyään luottamustehtäviä on todella hankala hoitaa ilman mitään koulutusta. Täytyy tuntea eri lakeja, mistä ne löytää ja työehtosopimuksen sisältöä. Ennen kaikkea on opittava innostamaan työntekijöitä ottamaan itse selvää oikeuksistaan. Meidän pitää muistaa, että Kiljavalta saatu oppi vaikuttaa koko elämään. Opiskelijat ovat verkostoituneet valtakunnan laajuisena. Ennen kävimme kirjeenvaihtoa ja nykypäivänä käytämme sähköpostia ja puhelimia. Yhtenäisinä ja solidaarisina me tahdomme antaa panoksemme yhteiskuntaan ja ihmisten elämänlaatuun. Kiljavan opisto on siis pelastettava. Päätoimittaja Marko Huoman Lehdessä olevat lyhyet lainaukset ovat TSL:n järjestämästä Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku? seminaarista ja samannimisestä kirjasta. Kurssisihteeri Heidi Sirenille kiitokset avusta lehden teossa. Viisas humanisti Leo Lindstedt saa meiltä suuret kiitokset kirjoittamiseen innostamisesta.

3 Vääryys, synti sekä kapina ja halveksunta Jumalaa kohtaan synnyttää ihmisen sydämeen perversion. KUUKAUDEN MIETELAUSE ***************************** Nykyajasta pörssitaloudessa voitaisiin sanoa sen olevan ahneuden ja itsekkyyden maailmanlaajuinen Perversio ihmisyyttä kohtaan. Perversio sana tulee latinan sanasta pervertere, joka tarkoittaa turmeltua sekä kääntyä väärään suuntaan. Sana perversio tarkoittaa väärää, eli ei sitä mikä on luonnollista ja oikeaa. Nykyään perversio sana tarkoittaa väärää tilaa tai toimintaa, väärää ja epäluonnollista seksin harjoittamista sekä väärää käyttäytymistä. Jumalan sana puhuu myös perversiosta: Pr 14:2 He that walketh in his uprightness feareth the LORD: but he that is perverse in his ways despiseth him. San 14:2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.

4 kuukauden kurssilainen Marko Huoman 2010 sivistystä ylen asiaohjelmista Marko asuu Sonkajärvellä. Hän on töissä Olvin panimolla. Luottamusmiehen tehtäviä Marko on hoitanut neljän vuoden ajan.

5 kuukauden kurssilainen Jari Hyyryläinen 2010 Jari asuu Mikkelissä. Hänen työ on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu alueella Etelä - Karjala ja Etelä - Savo. Jarin tukikohta on Itellan terminaali Mikkelissä. Työelämän kehittäminen on lähellä sydäntä.

6 kuukauden kurssilainen Terho Kemppainen 2010 koulutus kannattaa aina Terho asuu Kajaanissa. Hänen työpaikkansa on Itellan terminaali. Työnsä ohessa Terho hoitaa luottamusmiehen, varaalueluottamusmiehen ja työsuojeluvaravaltuutetun tehtäviä.

7 kuukauden kurssilainen Katja Pajarinen 2010 kirjoittaminen on hauskaa Katja asuu Kotkassa. Hän kuuluu JHL-liittoon. Vakituinen työpaikka löytyi kurssin aikana Ruotsinkielisestä päiväkodista.

8 kuukauden kurssilainen Petri Tiussa 2010 yhteistyö on voimaa Petri asuu Ristiinassa. Hänen työpaikkansa on Itellan terminaali Mikkelissä. Petri on alueluottamusmies, työsuojeluasiamies ja PAU:n Kaakkois-Suomen Osaston puheenjohtaja.

9 Toimeentulotuen saajista yhä suurempi osa on yksinhuoltajaperheitä ja etenkin yksin asuvia. Suomessa harjoitettu politiikka on lisännyt tuloeroja ja eriarvoisuutta. Lastensuojelun tarve on kasvanut voimakkaasti samaan aikaan kun tuloerot ovat lisääntyneet. Vuonna 2008 alkanut taloustaantuma lisäsi rajusti toimeentulotuen tarvetta, ts. köyhyyttä. Suomen tuloerot ovat revenneet yhtä suuriksi kuin ne olivat lähes 40 vuotta sitten. Kansaneläke suhteessa palkkoihin on selvästi alentunut 1980-luvulta lähtien. Väestön ikääntymisen aiheuttamista menopaineista noin puolet lankeaa kunnille. Hallitus on epäonnistunut tavoitteessaan vähentää köyhyyttä. Suomessa pitäisi tutkia mahdollisuutta sekä parantaa perusturvaa että samalla alentaa pienituloisten verotusta.

10 SUURIN EI OLE KAUNEIN Järjestöguru Pentti Tienhaara jakamassa viisauksiaan. Meidät otti vastaan hyväntuulinen, kohta eläkeläisten joukkoon siirtyvä opettaja. Hän oli pitänyt viimeisen tuntinsa edellisenä perjantaina, kertomatta oppilailleen sanallakaan siitä, että kyseessä oli viimeinen tuntinsa opettajana. Ahneus ja oman edun tavoittelu huolestuttaa Tienhaaraa ammattiyhdistystoiminnassa. Järkeä ja harkintaa! Kysellessämme häneltä opastusta ja eväitä meille luottamusmiehille saimme seuraavanlaisia eväitä: 1. Työtä, työtä, työtä! 2. Vastuuta ei voi antaa, vastuun voi vain ottaa! 3. Kärsivällisyyttä tarvitaan neuvotteluissa! 4. Ihmisen täytyy olla älykäs molemmista päistä! 5. Pitäisi toimia niiden asioiden puolesta, joista olemme yksimielisiä eikä riidellä keskenämme! Kysyttäessä Tienhaaralta luottamusmiesten muuttumisesta, hän vastaa että luottamusmiehet eivät ole muuttuneet, mutta työpaikoilla käsiteltävät asiat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi ja vaikeammiksi. Myös näitä asioita käsittelevien lakien, sopimusten ja EUdirektiivien soveltaminen vaatii aikaisempaa enemmän omaa järjen käyttöä. Siksi luottamusmiesten koulutuksen pitää vastata tähän tarpeeseen. Pentti Tienhaara on erityisesti huolissaan siitä, että liitot yrittävät muutaman päivän kursseilla vastata tähän tarpeeseen. Raha on huono konsultti: Onko kouluttamattomuus halpaa vai kallista? Ammattiosastot huvitoimikuntina? Ammattiosastojen nykytilanteen Tienhaara kokee huolestuttavana. Ammattiosastojen tarkoitus ja tehtävät ovat hämärtyneet tavallisille rivijäsenille. Luottamusmies ei välttämättä ymmärrä ammattiosaston tarkoitusta tai tehtävää. Ammattiosastot ovat alkaneet muistuttaa huvitoimikuntia. Tienhaaran mielestä on luotava organisaatio, jolla tavoitetaan rivijäsenet. Aina tehdään puolesta, kun pitäisi miettiä, mitä me yhdessä teemme asioiden eteen. Ihmiset innostetaan vain osallistuvalla tekemisellä, ei hallinnollisella päätöksellä. Paikallisen sopimisen lisääntyessä, luottamusmiehet ovat yhä suuremman tuen tarpeessa ammattiosastoltaan. Monilla työpaikoilla asioiden hoitaminen tapahtuu tällä hetkellä luottamushenkilöiden kautta. Ihmisten pitää päästä itse käsittelemään omia asioitaan!

11 Ammattiliitot hampaattomia paperitiikereitä? Liitot ovat muuttuneet hampaattomiksi. Tienhaara esitti esimerkin koulussa kuulemastaan aamuhartaudesta. Hartaudessa kerrottiin laivasta, joka oli kettingillä kiinni ankkurissa. Myrskyn tullessa mitattiin kettingin kestävyys oliko sen jokainen lenkki huolella valmistettu. Jokaisen lenkin tulisi olla vahva, yhteiset päätökset ja asioihin sitoutuminen tulisi olla nasevampaa. Heikoin lenkki työpaikalla on tällä hetkellä luottamusmies, joka ei saa tarvittavaa tukea ammattiosastoltaan tai edes omalta jäsenistöltään. Monien liittojen vastaus tähän on ollut osastojen yhdistäminen yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tähän Tienhaaran vastaus oli: Suurin ei ole aina kaunein! Mitä teette jos kaikki osaston jäsenet tulevat yhtä -aikaa syyskokoukseen! Suurten osastojen tuhansien jäsenien tuleminen paikalle olisi taloudellinen katastrofi! Tässäkö on suurin syy joukkoliikkeen muuttumiselle? Hän ei tunnista Kiljavaa lehtijutuista, joita on lukenut. Vaikka hänellä on Kiljavasta lähes 34- vuoden kokemus! Pentti Tienhaara: opettaja, luottamusmiesja järjestökoulutus - 15 vuotiaana työelämään Nuutajärven lasitehtaalle(ura 12,5vuotta) - opintoja Kiljavalla nuorisokurssi ja 2 talvea vuosikursseja - neljänä vuonna kesäkouluopintoja(1 kk) - opiskeluja Tampereen yliopistolla 3,5 vuotta yhteiskuntaopintoja - kutsuttu Kiljavalle töihin , Emil Strand käski lähettää virkatodistuksen se riitti pääsyvaatimukseksi - eläkkeelle vajaan 34- vuoden Kiljavan uran jälkeen - tulevat tehtävät liittyvät oman tilan puutarhanhoitoon Tämän kuun alussa voimaan tullut yhdistyslain muutoksen tarkoitus oli lisätä yksilön mahdollisuutta osallistua päätöksen tekoon sähköisesti ja ennen kokousta. Näiden käyttöönotto edellyttää sääntömuutoksia. Toivottavasti nämä osallistumismahdollisuudet käytetään hyväksi. Lopuksi kysyessämme Kiljavan opiston nykytilanteesta, Tienhaara vastaa lehdissä olevan kuvan olevan hänelle tuntematon. Kirjoittanut Terho Kemppainen ja Kuukauden kurssilaiset

12 Jari Hyyryläinen SUOMEEN ON TULTU JA SUOMESTA ON MYÖS LÄHDETTY Karismaattisen, pitkän uran tehneen kanslianeuvos Risto Laakkosen ilme on mietteliäs. - Tänne on tultu ja täältä on myös lähdetty, hän sanoo. Historiattomuus on pahin uhkamme. Luento monikulttuurisuudesta voi alkaa. - Moni suomalaisena pidetty yritys on alkuperältään ulkomainen: Saksasta tuli muun muassa mausteiden tuonnin sekä kahvin ja teen jalostuksen käynnistänyt Paulig. Stockmann perusti Suomen ensimmäisen tavaratalon. Bremenistä saapui nuori Johan Friedrich Hackman. Hän perusti Suomeen merkittäviä metalliteollisuusyksiköitä ja höyrysahoja. Saksista tulleet Frenckelit olivat tienraivaajia kirjapainon kehittämisessä. - James Finlayson oli skotlantilainen. Hän perusti 1820 luvulla Tampereelle tekstiiliteollisuuskoneita ja laitteita valmistavan yrityksen. Toinen Skotlantilainen, William Crichton, perusti Aurajoen suuhun Suomen ensimmäisen moottorialuksia valmistavan tuotantolaitoksen. Siitä kehittyi asteittain Crichton-Vulcanin telakka ja edelleen Wärtsilän telakkajätti. - Englantilaiset ja skotlantilaiset metallialan insinöörit ja ammattiosaajat kehittivät Fiskarsin konepajasta yhden silloisen maailman moderneimman. Sveitsistä Suomeen tuli juusto- ja meijerimestareita sekä konditoriaosaamista: Karl Fazer näkyy sekä suklaa- ja makeisteollisuuden että konditoriaperinteen perustajana. - Suomen vesijohtojen isä Robert Huber tuli niin ikään Sveitsistä. Itävaltalainen, 19- vuotiaana Suomeen muuttanut Friedl Kjellberg, kehitti ruotsalaisten perustaman Arabian klassisen riisiposliinin. Tässä vain osa Suomen yritysten alkuperästä, sanoo Laakkonen. Risto Laakkonen avaa Topeliuksen Maamme kirjan ja lukee Ei ole yhtään sukuperältään niin sekoittunutta kansaa, ettei sen esi-isässä olisi vierasta verta; eikä kieleltään niin puhdasta kansaa, ettei se olisi sanoja muilta lainannut. Ja kaikki kansakunnat ovat työntekijöitä ihmissuvun suuressa yhteiskunnassa, joka haarautuu moneen haaraan. (Toim. huom. Zacharias Topelius: Maamme kirja 1875). - Suomalaisen DNA:ssa on jopa 75 prosenttia germaanista perimää. Ensimmäiset suomalaiset, jotka tulivat tähän maahan, olivat ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia! Kuukauden kurssilaiset oivalsivat, kuinka hienoa on asua monikulttuurisessa maassa. Kuka oli ensimmäinen suomalainen, kysyy Risto Laakkonen

13 Kilpailu työvoimasta Risto Laakkosella on monen kymmenen vuoden kokemus maahanmuutto- ja työpolitiikasta. Hän on huolissaan tulevasta työvoimapulasta. Jo vuosia sitten hän on todennut, että tarvitsemme vähintään maahanmuuttajaa Suomeen joka vuosi, jotta huoltosuhde säilyy kohtuullisena. Väestöennusteen mukaan joka neljäs henkilö täyttää 65 vuotta vuoteen 2030 mennessä. Työikäisten määrä vähenee samanaikaisesti hengellä. - Maahanmuuton volyymi tulee kyetä ennakoimaan nykyistä tarkemmin. Tähän vaikuttaa myös maasta muutto, joka jatkuu valikoivana. Nyt jo tiedetään, että suurin työvoimatarve kohdentuu hoito- ja hoivatyöhön. Samaan aikaan tarve lisääntyy myös logistiikka-, rakennus- ja teollisuusalalla. - Kansallinen maahanmuuttopolitiikka on valitettavasti pahasti myöhässä. Keskusteluissa sotketaan käsitteet, eikä maahanmuuttopolitiikan kokonaisuus ole hallinnassa. Osittain tähän on syynä pitkään vellonut ja huonosti jäsentynyt uhkakuvapainotteinen keskustelu. Päättäjien ja kansalaisten tulisi kyetä näkemään kokonaisuus: työvoiman maahanmuutto, ulkosuomalaisten paluumuutto, lyhyt- ja määräaikainen Suomessa työssäkäynti/asuminen ja rajan yli työssäkäynti. - Ruotsi, Norja ja Saksa hankkivat työvoimaa ulkomailta jo aktiivisesti. Norja kustantaa kielikurssit ja maahan tutustumiskäynnit rekrytoidakseen työvoimaa. Suomen houkuttelevuus vahvistuu, mikäli panostamme nykyistä enemmän maahanmuuttajien kohteluun ja alkuvaiheen yhteiskuntaan orientoiviin toimenpiteisiin. Meidän tulisi ymmärtää ja olla myös ylpeitä niistä Suomeen muuttaneista, jotka ovat yhteisen historiamme eri vaiheissa rakentaneet tätä maata ja jättäneet suomalaiseen elinkeinoelämään ja kulttuuriin pysyviä jälkiä. Kun hallitsemme menneisyyden, meillä on edellytykset hallita myös nykyisyys. Laakkonen on aiemmissa haastatteluissa sanonut: Suomalaisten on turha haaveilla maahanmuuttajista, jotka jo tullessaan ymmärtäisivät suomen kieltä. Vain osa paluumuuttajista osaa suomea. Laakkonen kääntää vaatimukset toisinpäin. Yritysten pitää olla monikielisiä, muidenkin kuin Nokian. Nythän yrityksissä osataan vain vaieta ruotsiksi. Laakkosen mukaan suomalaisten pitäisi järjestää suomenkielen kursseja niissä maissa, joista Suomeen tulijoita toivotaan. Ihmisen vastuu - Koska maailma ei voi palata takaisin alkuvaiheisiinsa, sen on kyettävä luomaan uutta ja kehittyneempää vuorovaikutuksen maailmaa. Tämä on suuri haaste kansainvälisille järjestöille ja yhteisöille. Tähän asti on saavutettu sekä edistystä että pysähtyneisyyden olotila. Tällä tarkoitan sitä, että tänään ihmisen tulee niin sanotuissa rikkaissa maissa ponnistella. Hänen tulisi nähdä maailman tarpeet - sen mitä meistä itse kukin voi omassa sosiaalisessa verkostossaan ja elämässään tehdä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Ihmisen vastuu on sitä suurempi maailmasta, mitä enemmän hänellä on mahdollisuus nähdä ja vaikuttaa, Risto Laakkonen sanoo. Me kuuntelemme kuin valaistuksen saaneina.

14 Ruotsin kieli auttoi Risto Laakkosen omalla uralla kaksikielisyys oli ratkaisevaa. Karjaalla Sisun tehtaalla kaksikielinen tuli helposti valituksi ammattiyhdistystehtäviin: Laakkosesta tuli pääluottamusmies. Hän on tehnyt suuren osan työurastaan SAK:n palveluksessa. Hän on itse vaihtanut maata neljä kertaa ja ammattia tai tehtävää kuusi kertaa. Olen maailman jäsen, hän kuvaa itseään. Etsiessäni nuoruudessani maailmaa, musiikki, elokuvat ja kirjallisuus mahdollistivat maailman löytymisen läheltä ja maantieteellisten etäisyyksien takaa. Pyrkiessäni kasvamaan maailman jäseneksi yhtenä matkaoppaana oli Oulussa syntynyt ja kasvanut opetusneuvos Yrjö Kallinen. Hän tiivisti elämänkokemisen ja osallisuuden ihmiskunnassa neljän ilon kokemiseen, joita ovat: saamisen, löytämisen, antamisen ja jakamisen ilo. Työ ihmisoikeuksien puolesta jatkuu Laakkonen on luvannut joskus, ettei hän aio jäädä asioista eläkkeelle. Työ ihmisoikeuksien puolesta ei lopu. Kirjoittaja on työsuojeluvaltuutettu Mikkelistä

15 KILJAVA KURSSILAISET JA RISTO LAAKKONEN KURSSIN VETÄJÄNÄ RAINE MÄKELÄ Oppilas

16 Jari Hyyryläinen Tuottavuutta työntekijän kustannuksella Posti- ja logistiikka- alan unioni pääsi sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta. Yli- ja lisätyökielto paljasti erityisesti perusjakelussa resurssivajeen, kun kaikkia töitä ei ehditty tehdä työajan puitteissa. Itellan perusjakelussa työntekijä ilmoittaa työnantajalle aamulla, jos hän ei halua tai ehdi tehdä ylitöitä. Tämä mielestäni on surkuhupaisaa, koska ylityön tekeminen on edelleenkin vapaaehtoista (työaikalaki 4. luku, 18 ). Tätä kirjoittaessani olen saanut PAU:lta ohjeistuksen; Mikäli työnantaja ryhtyy normaalista poikkeaviin erityisjärjestelyihin tai painostaa ylitöihin, tulee näistä toimista ilmoittaa välittömästi pääluottamusmiehelle. Tällainen tilanne työmaailmassa saa minut voimaan sisäisesti pahoin! Työntekijän pahoinvointi Työ ja terveys haastattelututkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä pitää työtään henkisesti melko tai hyvin rasittavana. Kiire työpaikoilla lisääntyy ja hieman yli puolet suomalaisista työssäkäyvistä joutuu melko tai hyvin usein kiirehtimään saadakseen työnsä tehdyksi. Uskon, että tämä koskee myös Itellan työntekijöitä. Haasteena on myös työväestön nopea ikääntyminen. Kaikki eivät pysty samanlaiseen työtahtiin. Tuottavuutta seurataan neljännesvuosittain. Tämä saa aikaan harhakuvan: tulos saadaan näyttämään paremmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Pidemmällä aikavälillä huomaa, että työntekijän pahoinvointi ja uupumus sairauspoissaoloineen on syönyt tuloksesta aimo annoksen. Työhyvinvoinnin tukeminen Mikä on sitten työnantajan rooli työhyvinvoinnin tukemisessa? Perinteisten keinojen lisäksi Itellassa on kehitetty Tupamalli. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli kannustaa työntekijöitä tuottavuuteen parempien ansioiden toivossa. Kuningasajatuksena oli tiimityöskentely. Työntekijät tukevat toinen toistaan ja jakavat työt sekä niistä saatavat tulot oikeudenmukaisesti. Huimimmissa kuvitelmissa tuotot kasvavat ja ansiot lisääntyvät. Mutta miten nykyinen taantuma vaikuttaa tuottoihin? Jääkö työntekijälle enää muuta kuin kiristyvä työtahti? Miten käy tiimityöskentelyn? Hyvin toimiessaan sen on todettu parantavan työilmapiiriä ja sitä kautta työssä jaksamista. Mutta saavatko työntekijät riittävästi aikaa ja tietoa omaa työtään koskevien päätösten tekemiseen. Voivatko he keskenään pohtia keinoja työn toteuttamiseksi? Ovatko työntekijät tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa? Kunnioittaako työnantaja heidän päätöstään esimerkiksi silloin, kun päätetään satsata työhyvinvointiin? Edunvalvonnan vastuu Myös edunvalvonta on keskeistä työhyvinvoinnin lisäämisessä. Työehtosopimuksia tehtäessä on otettava huomioon yleiset kannattavuus- laskelmat. Työntekijöiden tulee voida luottaa siihen, että heidän puoliaan pidetään myös taantuman pyörteissä. Hiljaiset hyväksynnät työehtojen heikennyksiin jäävät vaikuttamaan myös nousukausiksi. Saavutetut edut menetetään työssäjaksamisen kustannuksella. Pahoinvoinnin hinta Suomessa työhyvinvoinnin laiminlyönnit maksavat yhteiskunnalle jopa 25 miljardia

17 euroa vuodessa. Kulut kertyvät muun muassa sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolopäivän hinta työnantajalle on noin 300 euroa. Sen sijaan työhyvinvointiin vuosittain käytettävä euromäärä on mitättömän pieni: keskimäärin 800 euroa vuodessa yhtä työntekijää kohti, eli noin 2,2 euroa päivässä. Olisiko tässä kehittämisen paikka? Työhyvinvointi lähtee aina työyksiköstä; työn sisällöstä, ilmapiiristä, ympäristöstä ja osaamisesta. Toki työntekijä voi omalla panoksellaan ansaita lisäbonusta. Työturvallisuuslakiin kirjatun työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen tarkoituksena on taata työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Yhteistyökumppaneina toimivat työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuolto ja itse työntekijät. Myös Itellassa on kirjattu ohjeistuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi useita vuosia: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma, henkilöstöstrategian linjaukset ja eettiset ohjeet. Nyt on niiden soveltamisen aika! Kirjoittaja on Itellan työsuojeluvaltuutettu Mikkelistä KUINKA KAUAN ONKAAN TAISTELTU MATKALLA ORJAMARKKINOILTA TYÖMARKKINOILLE, JA SAATU TÄMÄ SANANVAIHTO

18 Terho Kemppainen AMMATTIYHDISTYSLIIKE TARVITSEE UUTTA YHTENÄISYYTTÄ SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen lukujen taitteessa vakiinnutti sen yhteiskunnallisen ja työmarkkina-aseman. Eheytyminen johti järjestäytymisasteen huimaan nousuun, vahvoihin ammattiliittoihin. Kasvu teki siitä uskottavan sopijapuolen työnantajien ja valtiovallan kanssa. Kehitys loi ja mahdollisti tulopolitiikan ja sopimusyhteiskunnan toteuttamisen tämän vuosituhannen alkupuolelle saakka. EK: n törkeät linjaukset Nyt työnantajat ovat yksipuolisella ideologisella linjauksella sanoutuneet irti 40 vuotta hyvin tuloksin harjoitetusta keskitetystä sopimusmallista. EK:n vaihtoehdoton ilmoitus tulopolitiikan lopettamiseksi on hyväksytty ammattiyhdistysliikkeessä käsittämättömän kritiikittömästi. voimakkaasti elinkeino-, verkosto-, ja tuotantorakenteen toimintaa. Lakkoilu lisääntyy, koska sopijaosapuolten järjestäytyminen ja sopimukset eivät mahdollista työrauhaa. Vastuu on kaikilla, sinulla ja minulla ja toki liittojen ja keskusjärjestöjen hallinnoilla. Sitä vastuuta ei voi siirtää työryhmiin. Kurssin aikana Posti- ja logistiikka-alan unioni eli PAU taisteli apinan raivolla omien jäseniensä puolesta. Ilmassa oli jotain, mitä ei ole koettu miesmuistiin - ylityökieltoja ja ulosmarsseja. PAU oli valmis laajentamaan rintamaa pistelakkoihin ympäri maata. Turku toimi esitaistelijana esimerkillisesti. Rintama oli koko maan kattaen yhtenäinen. Ehkä saavutimme jotain uutta ja merkityksellistä, palkan lisäksi! Kirjoittaja on luottamusmies Kajaanista Ammattiyhdistysliikkeen on ryhdistäydyttävä - nyt On tehtävä paljon samaan aikaan. On päivitettävä ohjelmat ja politiikka. On uudelleen löydettävä yhteys jäseniin ja työpaikkoihin. Luottamushenkilöiden määrää on lisättävä ja toimintaoikeuksia parannettava. Nykyinen tilanne ei ole edes työnantajien edun mukainen, sillä se johtaa jatkuvaan vastakkainasetteluun työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Se haavoittaa luottamusta sopimusyhteiskuntaan. Se heikentää

19 TULEVAISUUDEN AY-LIIKKEEN YDIN Kurssin alussa harjoittelimme lukemista, jäsentelyä ja käsitekartan tekemistä Ralph Waldo Emersonin vuonna 1837 pitämästä puheesta Amerikkalainen oppinut: VASTUU IHMISYYDEN SAAVUTTAMISESTA PITÄÄ ASETTAA JOKA NÄKYY TULEVAISUUDEN AY- LIIKKEEN TEHTÄVÄKSI SEN SISÄLTÖNÄ + MENETTELYTA- PANA PITÄÄ OLLA ITSENÄISENÄ AJATTELUNA + ITSELUOTTAMUKSENA + HARKINTAKYKY JOSSA PITÄÄ JA TODELLISTUU MUISTAA + YMMÄRTÄÄ HISTORIAANSA MERKITYKSELLISESSÄ YHTEISESSÄ TOIMINNASSA MYÖTÄELÄMISEN KYKY Yrjö Kallisen puhe, Marxin, Engelsin, Kropotkinin ja monen muun ajatukset vahvistivat käsitystämme tuotoksemme hienoudesta, käyttökelpoisuudesta ja viisaudesta. SAK:n tulevaisuushankkeelle ja kaikille muillekin kiinnostuneille annamme vapaan käyttöoikeuden hienon kuviomme kehittämiseen. Pankaa paremmaksi! Kuukauden kurssi

20 AJATUKSIA MORAALISTA! Näinä tallaamisen, jatkuvan paikoillaan polkemisen kautena ei juuri puhuta moralista. Ihmiset eivät ole kriittisiä, antavat huonojen tapojen tai välinpitämättömyyden ohjata elämäänsä. Uskon, että mitä enemmän tavanomaisen moraalin tai sanoen sen paikan täyttävän teeskentelyn perustuksia horjutetaan, sitä enemmän moraalin taso kohoaa. Moraalikäsityksissä tapahtuu parhaimmin kehitystä nimenomaan, kun kansa arvostelee niitä ja jopa hylkää ne. Anarkismi tarkoittaa, ettei enää olisi sotia, ei väkivaltaa erilaisten ihmisten välillä. Ei monopoleja Ei köyhyyttä Ei alistamista Katja Pajarinen, Julkisten- ja Hyvinvointialojen Liitto, Anarkismi mitä se on? Selvennän käsitystä Alexander Bergmanin anarkisti runon muodossa. Anarkismi ei ole pommeja, epäjärjestystä tai kaaosta. Anarkismi ei ole jokaisen sotaa kaikkia vastaan. Anarkismi ei ole paluuta barbarismiin. Anarkismi on kaiken tämän vastakohta. Anarkismi tarkoittaa, että sinun tulisi olla mahdollisuus valita. Anarkismi tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat veljiä ja heidän tulisi elää rauhassa ja harmoniassa.

21 Kuukauden kurssi ihmisyyttä etsimässä Kurssin ensimmäinen ajattelija, kirjailija Emerson puhuu itseluottamuksen tärkeydestä ja ihmisten todellisesta auttamisesta. Avun tulee lähteä sydämestä. Oppineen on omaksuttava kaikki aikansa kyvyt, menneisyyden kaikki saavutukset, kaikki tulevaisuuden toivo. Hänen on oltava tietojen universumi. Jos yhden opetuksen tulisi muita enemmän läpäistä hänen sielunsa, tämä kuuluisi: maailma ei ole mitään, ihminen on kaikki; sinussa nukkuu horrostaan kaikki Järki; sinun on tiedettävä kaikki, sinun on uskallettava kaikki. Oppilaiden ja opettajan yhdessä kehittelemä, upea käsitekartta on toisaalla tässä lehdessä. II-jakson aluksi kysyin kurssilaisilta, millä mielellä kurssia jatketaan. Vastauksissa toistui innostus kirjoittamiseen, koulutukseen ja opiskeluun laajemminkin. Nälkä etsiä ja tutkia oli kasvanut. Kurssin ainoa työtön oli saanut vakituisen työpaikan. Toinen oli ilmoittautunut isännöitsijäopintoihin. Kaikki halusivat osallistua vaativaan Hyvinvointivaltio-seminaariin. Emersonilaista itseluottamusta, viisautta ja rohkeutta parhaimmillaan! Tämä lehti on välitulos yhteiskunnallisen ajattelun ja ammattiyhdistystoiminnan yhdistämisestä. Monilta kirjoittaminen selvästi ja ymmärrettävästi on vaatinut pitkää pinnaa, kestävyyttä ja uudelleenajattelemista. Lukijalta toivon samaa. Palautteesta tekijät ovat erittäin tyytyväisiä, se vahvistaa ja opettaa. Persut oopperaan Kuukauden kurssin ohjelmaan on aina kuulunut yhteiskunnalliseen kulttuuriin tai taiteeseen tutustuminen. Yleensä olemme käyneet teatterissa. Nyt kurssiin sopivat näytelmät Espoon Esitystalous ja Komteatterin Kone olivat loppuunmyytyjä koko syksyn. Kurssilaiset halusivat oopperaan, suurin osa ensimmäistä kertaa. Meille kävi varsinainen onnenpotku, saimme liput Aidaan. Ohjaaja oli sijoittanut vanhan, kuuluisan oopperan 30-luvun Italiaan ja laajentanut näkökulmaa kaikkiin sotiin. Aida oli valtava kokemus. Vastaavaa sodanvastaista sanomaa harvoin kokee. Panssarivaunun tykinpiipun edessä tulee pelottava olo. Ja sitten persuihin: Aidassa näytetään mitä jälkeä syntyy kun valta, kirkko, populistinen kansankiihotus ja viha yhdistetään. Syntyy ruumiita ja paljon. Fasistien kuoro ja oopperan kaunis musiikki ovat ristiriidassa keskenään. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Suuri osa porvarillisesta yleisöstä jopa taputtaa vakuuttavalle joukkoraiskausbaletille. Perussuomalaisten viime viikon esitys yli 60-vuotiaiden palkkojen laskemisesta ratkaisuna ikääntymisongelmaan tuntuu samanlaiselta. Ja kannatus senkun nousee. (EK:n lomienlyhennys esitys samalta viikolta vaikuttaa samalta sylttytehtaalta.) Kiljavan tulevaisuus SAK:n koulutussäätiön, sen asettaman Kiljavatyöryhmän ja henkilöstön yhteisvoimin on syntymässä ratkaisu Kiljavan opiston tulevaisuuden varmistamiseksi. Päätöksiä tehdään ensi viikolla. Opistoa eniten käyttäneet liitot ottavat suuremman vastuun toiminnasta. Ensi vuosi on välivuosi uuden toimintamallin luomisessa. Tämän mallin mukaisesti toiminta jatkuu vuodesta 2012 eteenpäin. Henkilökunnan nöyrä pyyntö on nyt: KAIKKI KURSSEILLE! Raine Mäkelä kuukauden kurssin vetäjä opettajien luottamusmies

22 Seuraavan hallituksen ohjelma hyvinvointivaltion pelastamiseksi: - Tulonjaon epäoikeudenmukaisuudet korjataan, progressiota lisätään myös pääomaveroihin - Poistetaan köyhyys ja sen periytyminen yhtenäisellä perusturvalla - Harmaa talous kuriin valvonnalla ja ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeudella - Pitkäaikaistyöttömyys katkaistaan ja työllisyysastetta nostetaan - Miehille 10 vuotta lisää elinikää, terveyserojen poistaminen ja julkisen sektorin suosiminen ulkomaisten pörssiyhtiöiden kermankuorinnan sijasta - Kataisen ja valtiovarainministeriön virkamiesten valta ja valheelliset perustelut paljastettava, politiikka takaisin politiikkaan Ohjelman hahmotteli Kuukauden kurssi Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku?- seminaarin loppupaneelikeskustelun pohjalta. Ainakin mukana olleet puolueet SDP, Vasemmistoliitto, Keskusta ja Vihreät olivat näiden esitysten takana. - Tasa-arvoiset ja ilmaiset koulutusmahdollisuudet - Laajat yhteiskunnalliset palvelut ja riittävä verotus - Pätkä- ja vuokratyötä vähennetään ja kunnon työehdot, minimipalkka - Lasten kasvaneet huostaanotot saatava selvään laskuun - Tuloerojen palaaminen 40 vuoden takaiseen tilanteeseen käännettävä tulopolitiikalla, EK:n linja murrettava vaikka yleislakkouhkalla

23 Marko Huoman Hyvinvointivaltion juurilla Päivi Uljas on Suomen Elintarvikeliitosta vast'ikään eläköitynyt toimistonhoitaja. Hän on filosofian maisteri. Hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistolla. Hän on julkaissut kirja Taistelu sosiaaliturvasta ja Kun Suomi punastui. Hän luennoi kurssillemme suomalaisen hyvinvointivaltion synnystä. Rahan valta Esityksen perimmäinen ajatus siitä mistä kaikki alkoi, oli että hallitus oli vieraantunut kansasta. Hallituksella oli halu turvata vain ydintoiminta. Kansalaiset saisivat tulla toimeen omillaan. Vanhuksista pitäisi lasten huolehtia. Lapset saisivat aloittaa työnteon heti kun kykenisivät, jopa 6 - vuotiaina. Siis kepeät verot ja matalat palkat. Ainoat sosiaalietuudet olivat lapsilisät, suuri rahalähde etenkin maaseudulla. Suurin vaikuttaja kansalaisliikehdintään oli silloinen valtion taloudenpito. Suomen Pankki harjoitti kireää talouspolitiikkaa. Valtio oli nettosäästäjä. Talouskasvua ja rakennemuutoksen edistämistä korostettiin suhdanteista huolimatta. Talouspolitiikkaa harjoitettiin vain kannattavuus-, kustannus- ja hintakilpailukykytekijöiden näkökulmasta. Nykyinen talouspolitiikka muistuttaa pelottavasti em. linjauksia. Asiantuntijat ja virkamiehet käyttivät taloudellista valtaa ohi hallituksen kieltämällä valtion rahoituksen. Äidit suuttuvat Päivi Uljas kertoi, miten muutoksen käynnistäjinä olivat köyhät äidit. He herättivät SKDL:n eduskuntaryhmän kirjelmöinnillä ja lähetystöillä. Ryhmä puolestaan pystyi estämään lapsilisien maksatuksen lykkäämisen pitämällä pitkät puheet eduskunnassa. Lapsilisät olivat maaseudulla huomattavaosuus käytetystä rahamäärästä. Seuraavaksi heräsi ammattiyhdistysliike siis me. Onhan meilläkin tavoitteita! Kansaneläke, työeläke, sairausvakuutus, työttömyyskorvaus, kesälomat Mielenosoitukset olivat mahtavia. Yli ihmistä lauloi ja heilutti kylttejä eduskuntatalon luona. Oli varmaan mukava edustaa kansaa, kun sen kuuli työhön asti. Eikä varmaan jääneet vaatimukset epäselviksi. Mitä me saimme Me emme saaneet mitään. Me tappelimme työttömyys-, sairaus-, ja eläkevakuutuksen. Vuosiloma piteni 12 päiväisestä kaksinkertaiseksi. Samapalkkaisuusperiaate hyväksyttiin eli sukupuoleen perustuva palkkaus kiellettiin. Riemusaatto vuoteen 1990 Neuvoteltiin sopimus 40 tunnin työviikosta ja lauantait vapaiksi. Kesäloma venytettiin neljään viikkoon. Viikon talvilomaoikeus tuli vuonna Työttömyys-, sairaus-, ja eläkevakuutusta parannettiin ja laajennettiin. Kuuluisat Pekkas-vapaat tulivat vuonna Tuponeuvotteluilla pienennettiin tuloeroja. Sen seurauksena kansantulo kasvoi viisi prosenttia vuosina Oikeisto voimistuu seuraukset kauheita Suomen hallitus vapautti rahamarkkinoita vuonna Valvontaa ei lisätty. Siitä seurasi niin sanottu kasinotalous. Holkerin hallitus aloitti ns. hallitun rakennemuutoksen. Sitten tuli 90-luvun alun pankkikriisi. Kasinotalouden laskun maksoivat suomalaiset veronmaksajat. Valtion ja kuntien taloutta supistettiin rankalla kädellä. Tuloerot ovat tänään yhtä suuret kuin 40 vuotta sitten. Köyhyys on lisääntynyt merkittävästi. Se lisää syrjäytymistä ja kulkee

24 isältä pojalle. Otsikolla Köyhyyttä ajanvarauksella Sosiaalitieto-lehden kirjoituskilpailuun osallistunut alan ammattilainen kuvasi kokemaansa ristiriitaa kunnan säästövaatimuksien paineessa. Runomuotoon laadittu kertomus päättyi seuraavasti: Seminaarin power point kertoo tappioista. Toimeentulotukimenojen kasvukäyrä päättyy sydämeeni. Haluan puhaltaa diat henkiin: menojen pylväs romahtaa ja köyhät paljastavat kasvonsa. toimeentulotuen menot muuttuvat kaurahiutaleiksi ja tonnikalaksi, lasten luistimiksi ja välttämättömiksi lääkkeiksi. Sähköt kytketään uudelleen. Yksi häätö ja itsemurha estetty. Kuvassa Päivi Uljas Kirjoittaja on Sonkajärveläinen luottamusmies

25 Petri Tiussa Elääkö suorituskeskeinen ihminen aliinhimillisellä tasolla kykenemättä tasapainoiseen tunne- elämään? Elämän myötä ihminen oppii tunnistamaan tunteita. Hän oppii lukemaan toisen silmistä ja ilmeistä tämän ajatuksia eli näkemään ulkoisesta olemuksesta mielentilan ja voinnin. Omien kokemusten myötä ihminen oppii tunteidensa merkityksen ja oppii tunnistamaan itsensä. Kokemus opettaa miten eri asiat vaikuttavat minuun ja miltä minusta tuntuu. Kehityksen tässä vaiheessa voimme oppia miltä toisesta tuntuu vertaamalla, ja asettautumalla toisen ihmisen tilanteeseen. Perustarpeiden tyydyttäminen tuottaa mielihyvää. Cambell (1974) on rottakokeissa osoittanut, miten valtava vaikutusvoima on aivojen autonomisella tunteiden ja motivaation säätelyalueilla. Tämä limbisen järjestelmän nautinnonalueiden vaikutus käyttäytymiseen on vahva. Monet addiktit eli riippuvuudet johtuvat tästä. Rotat luopuivat jopa syömisestä, kun niiden limbisiä alueita stimuloitiin sähköllä. Ne toimivat vain saadakseen mielihyvää ja unohtivat elintärkeän syömisen. Näin käyttäytyvät kaikki aivolliset eläimet myös ihminen. Cambellin päätelmä on, että monet ihmiset elävät ali-inhimillisellä tasolla. He kykenevät saamaan nautintoa vain perustarpeiden tyydytyksestä, joka on seurausta limbisen alueen aktiivisesta toiminnasta. Tämän päivän elämässä se näkyy ylikorostuneena seksuaalisuutena, ylensyömisenä, ylenpalttisena ruumiillisuuden palvontana, josta esimerkkinä luonnoton hölkkä, - hiihtovimma tai lähes kaiken vapaa- ajan vievä itsekeskeinen kehonrakennus. Työelämässä kyseessä voisi olla työnarkomania, jonka kautta saadaan kiihotus ja nautinto aikaiseksi. Cambellin mukaan ihminen on inhimillisellä tasolla, kun hän kykenee saamaan nautintoa ajattelemisesta, käsillä tekemisestä, taiteesta. Jollei tajunnan koko kapasiteetin toiminta tuota mielihyvää, on ihminen vajonnut eläimelliselle, aliinhimilliselle tasolle. Korkea-asteiset inhimilliset ponnistelut vaativat vaivannäköä ilman välitöntä palkintoa. Useimmilla ihmisillä ei ole henkisiä voimia harjaannuttaa itseään suorituskeskeisessä tulos tai ulos - ympäristössä. Lukeminen, kirjoittaminen, tutkiminen, kuvataiteen katselu tai oopperan seuraaminen harjaannuttavat korkea-asteisia henkisiä voimia. Inhimillinen ihminen tarvitsee kehittyäkseen moni ja vaikeatasoisia haasteita. Niiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn tarvitaan pitkäjänteisyyttä, suvaitsevaisuutta, kärsivällisyyttä, luovuutta, itsensä tutkiskelua ja ymmärtämistä omassa sielun maisemassa.

26 Jokainen itsensä ihmiseksi tunnistava voi miettiä tunteeko itsensä inhimilliseksi ihmiseksi? Antaako ja ottaako aikaa itselleen? Tyytyykö pelkästään perustarpeidensa tyydyttämiseen maailmanlaajuisen kvartaalitalouden tai systeemin ehdoilla? Orjuuttaako itse itsensä muiden vaatimien tavoitteiden, toiveiden tai mieltymysten vuoksi? Kirjoittaja on luottamusmies Mikkelistä * Samuli Paronen: Hän löysi vihdoin itsensä, ne sanoivat miehestä, joka vasta verraten iäkkäänä lakkasi kehittymästä. (Maailma on sana). * Samuli Paronen: Ellei ymmärrys siirry päästä käsiin, ei se toimi.(maailma on sana) * Aforismit.fi: Ajan tuhlaaminen on tärkeä osa elämää. * Aforismit.fi: Elämä on sipuli, kuorit sitä kerros kerrokselta ja välillä itket - Carl Sandberg

27 Terho Kemppainen Elämänarvot muuttuvan työelämän haasteina Ihminen ei ole vuosisatojen kuluessa oleellisesti muuttunut. Ennen ihmistä ohjasivat perinteet, nyt tulevaisuuden odotukset. Käänne näkyy vahvana myös työelämän nykyisessä kehitysvaiheessa. Ihmisestä on tullut työn ja varsinkin talouden ongelma. Vieläpä sellainen, jota ei voi täysin ulkoistaa, vaikka ikääntyvät työntekijät mieluusti itse ennen aikojaan ulkoistuisivatkin. Muutos nostaa arvot pintaan Nykyihmisen suurin pulma työelämässä tuntuukin olevan itsensä ja läheistensä kanssa eläminen. Uusi informaatioteknologia ei poista vuorovaikutuksen ongelmia työelämästä. Se tuntuu jopa lisäävän niitä. Muutoksen keskellä arvot nousevat puheenaiheeksi. Enää ei voida tehdä niin kuin on totuttu. On pengottava oman mielen sopukoista tai työyhteisöstä esiin periaatteet, joihin uskotaan ja joihin muuttuvassa maailmassa voidaan toiminta perustaa. Maailman muuttuessa arvot eivät muutu samassa tahdissa. Niiden tehtävä on auttaa ihmistä elämään muuttuvassa ympäristössään. Muutoksen keskellä ihminen turvaa niihin arvoihin, jotka hän on elämänsä varrella oppinut. Arvot ovat kuin ankkureita, joihin ihminen voi perustaa toimintansa uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Suomalainen arvomaailma Vaikka jokaisella ihmisellä onkin oma yksilöllinen arvoprofiilinsa, väestö voidaan jakaa jopa yhdeksään toisistaan erottuvaan arvotyyppiin. Ikääntyvän enemmistön arvomaailmaa hallitsee muiden säilyttäminen ja huomioon ottaminen. Nuorison elämää taas ohjaavat uusien elämysten etsintä ja oma mielihyvä, hedonismi. Avoimuus muutokselle on tyypillinen arvomaailma vain kuudelle prosentille suomalaisista. Egoismi, vallan ja suoriutumisen yhdistelmä, on vielä harvinaisempi kombinaatio. Sellainen arvomaailma löytyy vain neljältä prosentilta suomalaisista. Työelämän kannalta on kiinnostavaa, että kaksi viime mainittua arvotyyppiä, avoimuus muutokselle ja egoismi, ovat huomattavasti tyypillisempiä yritysjohtajille kuin muulle väestölle. Yksin tämä selittää melkoisen osan työelämän jännitteistä. Johtajien mielestä uutta kohti on mentävä ja tulosta tehtävä enemmän kuin ennen. Samalla henkilöstö kysyy, miten muutoksessa pärjäävät ihmiset ja otetaanko turhia riskejä? Ikuiset arvojännitteet Tylsää tai ei samat arvot ja arvojännitteet ohjaavat meitä ja työyhteisöjämme kuin ovat ohjanneet esi-isiämmekin. Arvot ovat sangen pysyviä. Ne eivät muutu itsestään haluamallamme tavalla eivätkä vauhdilla.

28 unohtaa liian herkästi ihmiset, jotka tuloksen tekevät ja jotka toiminnan uudistavat. Todellisia tuloksen tekijöitä ei välttämättä motivoi se, mitä viimeiselle riville jää. Heille taloudellinen tulos vain varmistaa toiminnan jatkuvuuden, se on palkkio siitä, että homma toimii. Heitä motivoi se, että he voivat toteuttaa työssään itselleen tärkeitä arvoja. Yksille se on uuden oppimista, toisille turvallinen työsuhde, kolmansille voitto kilpailussa. Rakentava vuoropuhelu ei välttämättä onnistu, jos taustalla olevia arvojännitteitä ei pystytä käsittelemään. Eikä tilannetta helpota hierarkkinen käskeminen. Ihminen voi käskemällä liikkua ripeämmin ja herran pelko on usein herran alku, mutta uuden keksimistä ei pelko helpota. Arvot yrityksissä Arvoista on tullut aiempaa tärkeämpiä puheenaiheita, mikä näkyy myös yrityksissä käytävissä arvokeskusteluissa. Yrityksissä arvot ovat johtamisen apuvälineitä, kun pyritään nopeasti muuttuvassa maailmassa parempaan taloudelliseen tulokseen tehtävänsä sisäistäneen henkilöstön avulla. Useimmissa yrityksissä nousevat puheenaiheiksi asiakkaaseen, henkilöstöön, yhteiskuntavastuuseen, tuloksentekoon, jatkuvuuteen, uudistumiseen ja ehkä myös työn iloon liittyvät arvot. Työelämän arvoista Useimmat ongelmat, niin työelämässä kuin muuallakin, syntyvät siitä peri-inhimillisestä syystä, että halutaan samanaikaisesti asioita, joita ei kerralla voi omakseen saada. Hän halusi kaiken ja halusi sen heti kuvaa nykyistä yritys- ja työelämää. Tuloshakuinen ja uudistusmielinen yritysjohto Miten ikääntyvät saadaan viihtymään työelämässä? Vaikka työelämä on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä, on hämmästyttävää, miten samanlaisina ovat puheet pysyneet. Ihmiset valittavat tiedonkulkua ja ymmärtämättömiä esimiehiä. Purnataan siitä, että aina tehdään yhtä ja samaa ja yhä kovemmalla kiireellä. Kaikessa säästäminen kyllästyttää. Kovat tavoitteet rassaavat. Ihmiset kestävät työssään käsittämättömiä asioita. Myös puheet hyvästä työyhteisöstä ovat ennallaan. Ihmiset haluavat vaikuttaa omiin työtehtäviinsä. Ihmiset haluavat kehittyä työssään. Ihmiset haluavat tietää työnsä tekemiseen liittyviä asioita. Hyvä työyhteisö perustuu yhteisiin arvoihin. Kuuntelu on hyvä alku, ymmärryksen välttämätön esivaihe etsittäessä tarkoitusta omassa työelämässä jatkamiselle. Kirjoittaja on luottamusmies Kajaanista Lähde: Puohiniemi, Martti: Arvot, asenteet ja ajankuva

29 Leo Lindstedt Tuottavuus ja hyvinvointi Tuottavuus lasketaan jakamalla tuotos panoksella. Niinpä kun invataksin asiakas vanhus, sairas, vammainen, hänen avustajansa tai omaishoitajansa - korvaa kuskin tarttumalla itse rattiin, tuottavuus nousee huimasti. Taksin kuljettajan palkka poistuu panoksesta eli jakajasta. Sellaista on matematiikan jatke tyly ekonomismi. Vanheneva ja lievästi muistamaton ystäväni ei suostu menemään enää kirjastoon. Hän ei osaa käyttää työntekijöitä korvaavia automaatteja. Sitä paitsi lakkautetussa lähikirjastossa toimii itsepalveluvalintamyymälä. Lyhyellä tähtäimellä lakkautetun kirjaston ylläpitäjän, kaupungin ja valintamyymälän, kauppaketjun tuottavuus paranee, mutta ystäväni elämäntilanne pahenee. Lähikirjasto lakkautettiin koska se sijaitsi turhan lähellä keskustaa, toisin sanoen on tuottava liikepaikka päivittäistavarakaupalle. Maaseutulähiössä asuva pikkuserkkuni täytti viime kuussa 81 vuotta. Lähiön, samaan kauppaketjuun kuuluva kitkutteleva lähimyymälä suljettiin kannattamattomana. Ketjun tuottavuus kasvoi, miten kävikään ajokortittoman ja autottoman pikkuserkkuni. lääkäreitten neuvoja, voi huoletta vähän petkuttaa itseään: no, se nyt johtuu vain eilisillan hässäkästä tuo 158/ 110 lukema. Lapsenlapseni on hoidossa päiväkodissa On senkin tuottavuus noussut ihan huimasti, kun kunta on sallinut ryhmäkokojen tilapäisen ylittämisen. Sitä paitsi sairaslomasijaisia ei yleensä oteta. Lapsia lisää ja hoitajia vähemmän, mikä tuottavuuslaskuopin helmi! Jaa niin eihän kunnalla ole rahaa. Minkä sille teet! Tottahan se on. Tasavero ei tuo isoja tienistejä saatikka optioita ja pääomatuloja reilusti yhteisvastuuseen hyvinvoinnista. Ne rahat on jossain sijoitettuna - joko korkoja kasvamassa osakkeisiin ja asuntoihin tai sitten ihan piilossa veroparatiiseissa. Ja sitten tuloveroja alennetaan ja kulutusveroja nostetaan eli poistetaan verotuksen progressiivisuutta. Sehän on ihan laillista, vai mitä, työväenpuolueen puheenjohtaja, toveri Katainen? Niin ei meillä ole varaa satsata hyvinvointiin kuin korkeintaan tuottavuutta ja itsepalvelua lisäämällä kohdusta hautaan. Kirjoittaja on vanha vihainen mies Terveyskeskuksen tuottavuutta lasketaan asiakas - tai uskaltaisiko sanoa potilaskäynneillä. Mitä vähemmän laadukasta aikaa ja paneutumista potilaan ongelmiin, sen useampi potilas per lääkärin työaika. Ja kas kummaa tuottavuus kasvaa, kun tuotos potilaitten määrä - kipuaa ylöspäin. Pian harkitaan lääkäreitten vähentämistä, palveluiden keskittämistä ja tehostamista. No, kilpailuttaminen ja ulkoistaminen toki ovat aivan huippua, silloin raaka ekonomismi on kirkkaimmillaan ja ihminen on ylennetty matemaattiseksi kulueräksi. Onneksi on sentään itse käytettäviä verenpainemittareita. Ei tarvitse kuunnella

30 Katja Pajarinen Onko suomalaisilta kadonnut huoli vanhusten hyvinvoinnista? Olen työskennellyt vanhusten hoivalaitoksissa. Yksityiset hoivalaitokset saavat todella huomattavan määrän rahaa vanhuksilta. Mitä vanhukset saavat tämän rahamäärän vastineeksi? Pienen eläkkeen saajat kuuluvat kolme vaippaa per päiväporukkaan, siinä on heidän saamansa vastine rahoilleen! Mielestäni kaikille vanhuksille kuuluvat samat palvelut, eläkkeen suuruudesta riippumatta. Kunnioitan henkilökohtaisesti suuresti vanhuksia, oman uransa raatajia. Toivon, että elämä pysyy saman arvoisena vielä viimeisinäkin elinvuosina, tämän me olemme heille velkaa. Tarvitaan myös lisää hoito- ja hoivahenkilökuntaa vanhusten kanssa. Jo vieressä istuminen vaikuttaa vanhusten henkiseen hyvinvointiin. Herätkää! Hoitohenkilökunnan määrä vaikuttaa suoraan vanhusten kohteluun. Mitä vähemmän henkilökuntaa, herkemmin välinpitämättömyys kasvaa vanhuksia kohtaan. Nykyään vanhuksia, näitä mummoja ja pappoja kutsutaan asiakkaiksi. Tuollainen sanonta on halventavaa heitä kohtaan. Hoitohenkilökunnalle pitää järjestää riittävästi aikaa - kokoontua ja puhua työjärjestykset uusiksi. Siihen on jokaisen työntekijän saatava vaikuttaa. Suomessa säästettiin vuonna 2008 hoivahenkilökunnan minimoinnilla 350 miljoonaa euroa. Mihin ne menivät? Joissakin hoivalaitoksissa on korotettu hoidon hintaa jopa sadalla eurolla kuukaudessa, kertakorotuksena. Miten peruseläkkeellä olevat vanhukset pärjäävät, näiden korotusten jälkeen? Onko heillä siihen varaa? Viime keväänä tuli uusi laki. Se määräsi omaishoidon tuen Kelan korvattavaksi. Uudistunut laki on kuitenkin on takkuillut runsaasti. Kelan valtavat jonot hidastavat tukien maksua. Tulevaisuus vanhustenhoidossa Vanhusten palvelulain ensimmäinen luonnos valmistuu keväänä Siihen sisältyy hoitoseteli ja kotikuntalaki. Kuntien määrärahat pienenevät ja hoito ja hoivalaitoksia suljetaan. Ongelmien suunnaton sumppu kasvaa räjähdyksen voimalla. Kotkassa rakennetaan hurjaa vauhtia uusia hoito- ja hoivalaitoksia sekä palveluasuntoja. Mieleen herää väistämättä kysymys miksi. Uusia rakennetaan entisten lopettamisen takiako? Tässäkin uudistuksessa vanhukset on unohdettu. Heillä pitää olla oikeus viettää viimeiset elinvuotensa yhdessä ja samassa paikassa. Koti on jokaisen perusoikeus. Vanhusten pompottelu laitoksesta toiseen on vastenmielistä. Olen työssäni kuullut hoitohenkilökunnan jopa nimittävän vanhuksia hulluiksi. Monta kertaa olen kuullut henkilökunnan toteavan, että hyvä

31 kun tuostakin vanhuksesta päästiin. Hermothan hänen kanssaan meni. Näinkö hoitohenkilökunta oikeasti ajattelee vanhuksista? Haastattelin Nakkilassa asuvaa 86 -vuotiasta tätiäni. Hän asuu yksin kotona. Kodinhoitaja käy hänen luonaan kaksi kertaa viikossa siivoamassa ja pieniä talousaskareita tekemässä. Tätini on tunnettu henkilö paikkakunnalla. Hän käy itse rollaaritorilla kaupassa. Paikalliset huudahtavat hänet nähdessään: Varokaa Räikkönen tulee! Hänen asiansa ovat kotihoidon kohdalta kuitenkin hyvin. Hän on tyytyväinen saamiinsa palveluihin. Tosin yksinäisyys vaivaa hieman häntä. Tädin mies kuoli muutamia vuosia sitten. Kirjoittaja on kokenut hoiva-alan työntekijä Kotkasta

32 Petri Tiussa Onko ammattiyhdistysliikkeen aika huomioida syrjäytymisuhan alla olevat kansalaiset hyvinvointia jaettaessa? Työttömyyden ulottuvuuksista Työttömyyteen suhtaudutaan kuin sairauteen. Tarvitaan diagnoosi ja status eli yhteiskunnallinen asema sen ymmärtämiseksi. Haastattelen erästä pitkäaikaistyötöntä ja mielenterveyskuntoutujaa. Kerron näkökulmia avoimesta ja vilkkaasta keskustelustamme. Kuinka olet itse kokenut työttömyyden, kysyn. Työttömyys on osaltaan häpeällinen asia. Oma minä ja persoona sekä yhteiskunnallinen status määräytyy hyvin pitkälti työn ja sen arvostuksen mukaan. Työ on Itseisarvo. Se on elämääkin suurempi. Ensin pitää kuntoutua takaisin elämään ja vasta sitten takaisin työelämään. Omien voimien mukaan, ja on oltava yhteisymmärryksessä vallitsevien hallinnonalojen kanssa. Yhteistyössä ja ymmärryksessä. - Ilman työtä sinulla ei ole noita vaatteita Ja olet ihan mitätön häviäjä siis kansankielellä luuseri ja arvoton olento. Joskus on tuntunut siltä, kuin ei olisi edes ihmisarvoa. Olet Ikään kuin ja justiinsa juu, valtion omaisuutta. Ihmiselle voi työvoimapoliittisena ja muina työllisyyden hoitotoimenpiteinä tehdä ihan mitä vain, hallinnollisesti, haluavat. - Lähtökohtaisesti oletetaan, että työtön ei halua tehdä mitään eikä osallistua uudelleenkoulutukseen. Työtön keksii tai asettaa itse esteitä, ettei voi ottaa vastaan tarjottua työtä. Häntä täytyy ohjata ja paimentaa. - Työtön on laiska ja työhön haluton, kun sanoo reilusti, ei kiitos! Vastaus perustuu ajatukseen, että ei noilla työehdoilla! En ole käytettävissä mokomaan. Käytännössä ei kiitos - mahdollisuutta ei ole olemassa. Armotta seuraa sanktio ja karenssi. Kurinpitomenettely. - Perusteltuun kieltäytymiseen pitää olla perustuslaillinen oikeus. Kyllä Ihminen työtä tekee, jos työolosuhteet ja palkka ovat hyväksyttäviä. Työtä tehdään vähintään kunkin alan työehtosopimuksen mukaisesti. - Suomalainen työ on ulkoistettu. Se ei ole työttömien vika, vaan kvartaalitalouden ahneuden ja vapaan kilpailun keskenkasvuisuuden mätiä hedelmiä. En ruodi työttömän oikeuksia ja velvollisuuksia vaan osoitan linkin jonka jokainen voi itse lukea ja ajatella mitä haluaa.

33 - Kannattaa istua penkille ja lukea ajatuksella ja oivalluksella. Miettiä onko ihminen ihmiselle -asenteella toimittu hyvässä ymmärryksessä. - Suoraan sanottuna tarjotut työt ovat joitain hankkeen tai projektien henkilöstön aitoja työllistämishankkeita. Eli työllistämishankeen taustalla olevat ihmiset työllistävät itseään ja hallinnon alaansa. - Työtön on ilmainen renki tai piika. Hän on työelämävalmennuksissa, työkokeiluissa, työharjoitteluissa, tukityössä tai työaikapankin kokeilussa. Kehuvat itseään aina ajoittain osana projektejaan ja kiillottavat kilpeään. Nyt on tehty jotain suurta työllisyyden hoidossa, mutta kyllähän aikuiset ihmiset ymmärtävät, miten meitä yritetään manipuloida. - Työttömän aktivointisuunnitelma ei voi olla kovinkaan omaehtoinen. Silloin puuttuu viranomainen, tavallaan prosessiin. Suunnitelma ei välttämättä ole työvoimapolitiikan edun mukainen. Se ei vastaa hallinnon ohjaavuuteen. - Työtön sitoutetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, hallinnollisilla uhkauksilla, painostamalla, karensseilla ja sanktioilla. Hallinnan otetta tehostetaan ja näytetään valtaelementin purevuutta ja voimaa. Työtön on tavallaan lainsuojaton, lähtökohtaisesti aina syyllinen. - Työttömät paimennetaan laumaksi ja määkimään eli anelemaan, juuri niin kuin se on ylhäältä kaavailtu. Alamaisuuden tuntemuksia on monilla työttömillä. - Työttömän - lue ihmisen - oma tahto nujerretaan mennen tullen, helposti jos ei ymmärrä pitää puoliaan, mutta näennäisesti ja teatraalisesti se otetaan kyllä huomioon. Hankauksiin ei kannata joutua sillä ratas jauhaa armotta Kunnari Huttusen. - Hyväähän ko. toimenpiteillä tarkoitetaan ja hoidetaan työllisyyttä, mutta kaikille ihmisille se ei kerta kaikkiaan sovi. - Työvoiman suojelu on valtiovallan tehtävä. On alettu jo toimia oikean suuntaisesti. Sitä yhteiskunnallinen muutos vaatii. - Herra ja rengit -ajattelu on yllättävän syvällä yhteiskunnassamme. Jonkun on työkin tehtävä ja mitä pienimmällä panos - ja menoerällä. Hyvä niin isännän (herran) kannalta! Hikoilkoon renki paitansa märäksi. - Enää ei voi vain rangaista ja alistaa. On löydettävä parempia keinoja Ihmisten aktivoimiseksi eli toiminnallisuuden edistämiseksi. - Lienee Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen antamat ennakkopäätöksetkin vihdoin jo pienen ihmisen oikeusturvan toteumaa. Lue ajassa nyt - Orjatyötä Suomessa - artikkeli. Osoite yllä. - Kaveri joka ei alistu viralliseen työvoimapolitiikan ohjausvaikutteisiin on ns. porsaan reikä järjestelmässä.

34 On muutettava lainsäädäntöä tai saatava Kunnari Huttunen jollain muulla tavalla liekaan. - Lopulta on kysymys yhteiskunnan edusta ja arvovallasta. Ihmiset alkavat nauraa ponnettomille ja löysin rantein vedetyille toimenpiteille. - Täytyy olla kovemmat sanktiot niin johan tokenee. Työryhmä uudistaa sosiaalilainsäädännön ja työlainsäädännön toinen toisiaan tukeviksi niin aina on vastikkeellisuus osana päätöksen tekoa. Ilmaisia lounaita ei tarjoilla kuin harvoille ja valituille! - Sanoisinko että laiduntaminen loppuun kalutuilla laitumilla ei vie työllistämispolitiikka yhtään asenteella Ihminen Ihmiselle, päinvastoin! - Lopuksi on paikallaan todeta erään ystävän lausuma ja motto: Elämä on tekojen pelto, tanssilattia ja levähdyspenkki. Terveisiä Kunnari Huttuselta ulvovalta mylläriltä Petri Tiussa: Työttömyys, jatkuvasti uusiutuva luonnonvara omistavan luokan tarpeisiin.(kuukauden kurssi Kiljava ) * Mukailtu aforismi Petri Tiussa: Tietoisuus lisää tuskaa, mutta ymmärrys se vasta on suolaa haavoihin. Huomatkaa, että kirvelee niin penteleesti, mutta tervehdyttää!(kuukauden kurssi Kiljava ). * Aforismit.fi: Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. - Maxim Gorki * Aforismit.fi: Kun joku sanoo, että on koonnut omaisuutensa kovalla työllä, kysykää häneltä, kenen työllä. * Aforismit.fi: Hän ei sopeutunut yhteisöön. Hän katseli sitä kuin lapsi aikuisten elokuvaa, nauroi oikeissa kohdissa. Risto Rasa. Kirjoittaja on alueluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja Mikkelistä * Samuli Paronen: Rikkaan on helpompi antaa köyhälle armo kerran päivässä, kuin suoda hänelle ihmisoikeudet.(maailma on sana) *

35 Ihmissusi Ulvoo arvopaperikuutamolla, ihmissusi Optio- ohjelma, mittana ihmisyyden Status arvona elämän Suhdanteet ylös ja alas lisäävät nälkää suden Unohtaen Toden Kelluu pörssi, velloo talous Ahneutta vain kasvattaen Romahduksen edessä Susi nöyränä ulisee Pablo Sutasso

36 Katja Pajarinen Mihin menet - hyvinvointivaltio? Miten ansaitusti ylpeitä me suomalaiset olemmekaan ns. pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.! Yhteisesti kerätyin verovaroin, joista parempiosaiset ovat maksaneet suhteellisesti suuremman osan, olemme huolehtineet kaikkien, myös köyhimpien, sairaiden, vanhusten ja lasten ihmisarvoisesta elämästä. Vaan mitä kertookaan meille tutkija Jouko Karjalainen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta? Köyhyys on lisääntynyt, tuloerot kasvavat, työttömyys ahdistaa, ihmiset velkaantuvat ja heidät syrjäytetään. Asuntoa vailla majailee milloin missäkin ihmistä. Toimeentulojonot kasvavat. Köyhyys niin, harva sitä halunnee. Joka tapauksessa se aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, se on osa kasvavaa eriarvoisuutta, sen seurauksena ihmiset voivat niin fyysisesti kuin henkisesti huonosti. Ensin työtön katkeroituu, sitten turhautuu ja työttömyyden jatkuessa hakee usein lohtua viinasta. Valitettavan usein myös rakkaus lentää ulos ikkunasta, kun köyhyys astuu sisään ovesta. Mitä sinä lukija aiot tehdä, entä minä kirjoittaja? Aiotko äänestää nykyisiä hallituspuolueita tai persuja. En perkele minä ainakaan! Kirjoittaja on vihainen hoiva-alan työntekijä

37 Työsuojelun 40 päivän kurssi, Kiljavan opisto 1. Kuka sinä olet, mitä teet työksesi ja miten sait tietoa kurssista? Olen Eija Heikkilä ja toimin Helsingin postikeskuksessa päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Sain liiton työympäristösihteeri Mika Roosilta tietoa kurssista Todella hyvät. Pystyn tekemään parempia kehittämisehdotuksia työantajalle ja laskemaan niille kustannusarviot sekä perustelemaan miksi työpaikka pitää kehittää. 7. Olet ensimmäistä viikkoa kurssilla, mitä mieltä olet tästä Kiljava opiston uudesta kurssista? Ihan hyvä ja toivottavasti tämä koulutus jatkuu. 2. Kurssi maksaa 800. Osallistuiko liittosi kuluihin? Liitto maksaa majoituksen, ruokailun ja matkan. 3. Miten työnantajasi suhtautui kurssiin? Ihan hyvin ja työantaja maksaa itse kurssin Mitkä ovat kurssin keskeiset tavoitteet? Kurssi on vasta aluillaan, mutta luulisin saavani koulutukselta aika kattavan tietopaketin työpaikkani kehittämiseen turvallisemmaksi työpaikaksi työskennellä työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta. 5. Osa opiskelusta tapahtuu etäopiskeluna, millaisia välitehtäviä eteesi tulee? Ensimmäisessä jaksossa haastattelen lähiesimiestäni ja samalla kartoitetaan työpaikkani turvallisuuskulttuurin taso tällä hetkellä. Eija Heikkilä työsuojelun kurssilla Kysyjänä kuukauden kurssilainen Jari Hyyryläinen 6. Millaiset valmiudet kurssi sinulle antaa työsuojelun saralta?

38 Työsuojelun 40 päivän kurssi, Kiljavan opiston opettajan, Erkki Torikan haastattelu 1. Kurssi on ensimmäistä kertaa Kiljavan kurssi-tarjonnassa. Mistä tällainen tarve on tullut? Ammatillista työsuojelukoulutusta on ollut Kiljavan opistolla jo 90-luvulla, josta se silloin hiipui tutkintotavoitteisiin. Kuitenkin tälle koulutukselle on nähty koko ajan tarvetta, sillä opiston työsuojeluopetus on aina lähtenyt siitä, että turvallisuus on osa ammattitaitoa. Työntekijä ei ole ammattitaitoinen, jos hänelle sattuu tapaturmia ja toisaalta ammattitaitoon kuuluu työskennellä turvallisesti. Ei kai kukaan kuvittele, että kirvesmies syyttää työsuojeluorganisaatioita, kun ammattitaidottomana lyö vasaralla sormeensa. Työntekijöitä ei palkata suojelukohteiksi työpaikoille vaan ammattitaitoisiksi tekijöiksi. Työelämässä on kuitenkin paljon vaaroja ja altisteita, on työoloihin, työjärjestelyihin tai koneisiin ja laitteisiin liittyviä ongelmia, on seuraamuksia, joihin tarvitaan tietoa ja osaamista. Työpaikoilla tarvitaan ammattitaidon lisäksi myös työsuojelutoimintaa. Turvallisuusjohtaminen on noussut viime vuosikymmenen aikana yritysten turvallisuuden perustaksi. On huomattu, että turvallisuus on osa tuotannon johtamista, sen merkitys tuotannolle ja tuottavuudella on noussut valistuneissa yrityksissä muun toiminnan rinnalle, joissakin jopa edelle. Useissa yrityksissä on käytössä ns. turvallisuus ensin - ajattelu. Tämä on luonut taas edellytyksiä pitkäkestoiselle, laaja-alaiselle ja kehittävälle ei pelkästään ongelmakohtaisuuteen takertuvalle - koulutukselle. 2. Kurssi kestää 40 päivää, millä aikavälillä se toteutuu? Kurssi alkoi 20. syyskuuta 2010 ja jatkuu ensi vuoden toukokuun loppuun kymmenenä erilaisena jaksona 3. Mitkä ovat kurssin keskeiset tavoitteet? Tavoitteena on antaa kurssilaisille mahdollisimman laaja kokonaiskuva turvallisuustoiminnasta, tehdä heistä työsuojelun ammattilaisia. Lisäksi tavoitteena on, että tällä on vaikutusta yrityksien toimintaan. Toivottavasti kurssilaiset voivat laajentaa turvallisuustoiminnan merkitystä ja mahdollisuuksia yrityksiin ja toivottavasti he voivat muuttaa ja kehittää yritysten toimintamalleja parempiin tuloksiin sekä ennen kaikkea voisivat vaikuttaa myös muiden työntekijöiden ammattitaitoon

39 4. Osa opiskelusta tapahtuu etäopiskeluna. Millaisia välitehtäviä kurssilla annetaan? Välitehtävät suunnataan niiden yritysten turvallisuustyöhön, joista kurssilaiset tulevat; ne ovat erilaisten asioiden selvittelyä, tutkimista sekä kehittämistehtäviä. Esimerkiksi ensimmäisen osan yhtenä tehtävänä on esimiehen haastattelu, kuinka hyvin tämä tuntee vastuunsa, tietää tapaturmien kustannuksia tai kumman ylin johto asettaa etusijalle; tuotannon vai turvallisuuden yms. suoritetusta Oulun Yliopiston työtieteen opiskelusta. 7. Onko ensi vuonna Kiljavalla vastaava kurssi? Järjestetäänkö vastaavaa kurssia muualla? Kyllä tämä jatkuu ensi vuonnakin, vaikka jotkut mandaatilla ajattelevat ovat lehdistössä viljelleet huhua opiston kuolemasta. Täällähän se on järjestettävä, koska muualla tämmöistä ei ole. 5. Millaiset valmiudet kurssi antaa työsuojelun saralta? Saako kurssista ammattipätevyyttä? Turvallisuus on osa ammattitaitoa, joten ammattitaidon kehittymiseltä ei tällä kurssilla voi välttyä. 6. Kuka kurssin on suunnitellut ja kuka/ketkä vastaavat opetuksesta? Se on minun suunnittelema, mutta sisältö on opiston oman työsuojelukoulutuksen tulosta. Opistollahan voi suorittaa mm. yliopistoarvosanan työsuojelussa. Toisin sanoen esim. sitä kautta saatu Tampereen Teknillisen Yliopiston tutkimustieto on ollut suurena apuna sisällön suunnittelussa. Samoin siihen on tuotu jonkin verran sisältöä myös Kiljavan opistolla Katse tulevaisuuteen Kysyjänä kuukauden kurssilainen Jari Hyyryläinen

40 Terho Kemppainen AIDA EI ANNA KATSOJAN UNOHTAA Lähdemme oopperaan. Olemme puhuneet oopperasta kurssilaisten kesken. Jos emme lähde tänään näytökseen, mahdollisesti oopperassa ei tule käytyä ikinä! Vain kaksi joukostamme on käynyt oopperassa aiemmin. Sali täyttyy tyylikkäästi pukeutuneista ihmisistä. Sulaudumme kuitenkin luottamusmiesten tyyliin kuuluvalla varmuudella elitistiseen joukkoon. Paikkamme sijaitsee parvella. Sieltä on hyvät näkymät koko saliin. Häikäisevä alku Ohjelma alkaa modernia video- ja heijastustekniikkaa osaavasti hyväksi käyttäen. Olen odottanut, että näyttämöllä olisi kauniisiin pukuihin pukeutuneita esiintyjiä, jotka aika vähillä kehonliikkeillä saisivat esityksen aikaiseksi. Mutta tämähän alkaa kuin elokuva! Olen myös varautunut koviin ääniin ottamalla korvatulpat mukaan (Aku Ankassakin oopperalaulu rikkoo aina lasit). Musiikki ei kuitenkaan ole ollenkaan kovaäänistä, vaan taso pysyy miellyttävänä koko esityksen ajan. Marssimusiikin aikana haluan oikeastaan lisää pauhua ja meininkiä! Lumoava esitys Ohjaaja Georg Rootering ei tyydy perinteiseen spektaakkeliin egyptiläisrekvisiittoineen, vaan teos tapahtuu upeasti tyylitellyssä palatsissa! Faaraoiden hierarkkinen yhteiskunta on siirretty mahdollisesti Mussolinin ajan Italiaan. Ajankuva ei siis ole yhtenäinen. Diktatuureja ovat kaikkina aikoina ylläpitäneet sotilaallis-uskonnollinen hirmuvalta. Se herättää pelkoa. Bernd Franken luoma näyttämökuva sen sijaan on loistelias. Naisten puvut hivelevät silmää. Mutta tämä kaikki on vain pintaa. Ohjaaja ei anna katsojan unohtaa. Pikkuhiljaa näyttämökuvaan ilmestyy diktatuurin symboleja: parvelle, näyttämötilan yläpuolelle sijoitettu hallitsija, joka puhuu alamaisilleen kaukaisuudesta radion välityksellä tai kommandopukuiset ja baskeripäiset sotilaat. Rohkein kannanotto nähdään oopperan toisessa näytöksessä. Sotapäällikkö Radameksen voiton kunniaksi järjestetään triumfi. Näytille tuodaan etiopialaiset sotavangit jotka on puettu oransseihin haalareihin. Haalarit viitannevat Guantanamon vankileiriin. Vaikka en näe tässä esityksessä suuria tanssikohtauksia, solistit korvaavat panoksellaan tämän puutteen. Kokonaisuus on nautittava!

41 Oopperan jälkeen Sulaudumme jälleen tavallisten kaduntallaajien joukkoon. Tunnemme olevamme yhtä suurta joukkuetta. Olemmehan kokeneet yhdessä jotain, mikä jää suurelta osalta kansaa kokematta. Olemme käyneet oopperassa! Muutamia mietteitä Kuukauden kurssilaisilta kokemuksesta: Sodassa on vain häviäjiä. En enää naureskele oopperalle, käyn vielä uudestaan! Itse tunnen olevani yhtä erikoista ja suurta kokemusta rikkaampi! Tulen varmasti käymään oopperassa toisenkin kerran. Ehkä vaimo lähtee mukaan! Kirjoittaja on luottamusmies Kajaanista Kokemus tuntui vatsanpohjassa, parempi kuin vuoristorata! Kulissit olivat upeat, olen esityksestä erittäin otettu ja hämmästynyt sen mahtavuudesta! Hieno elämys, visuaalinen ja aistikas!

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot