Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti. Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä. Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti. Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä. Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi"

Transkriptio

1 Toukokuu 2013 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi Ajankohtaista

2 tulevaisuudessa. Juha Suvanto, turvallisuuspäällikkö NCC Rakennus Oy Työturvallisuus paranee varmasti Työturvallisen tulevaisuuden kehittämisessä tulee aika ajoin tunne, että näkyvien tulosten aikaan saaminen on tuskastuttavan hidasta. Siksi onkin välillä hyvä pysähtyä katsomaan asioita myös hieman taaksepäin. Pidemmän aikavälin tarkastelu voi motivaation kannalta joskus olla hyvinkin hedelmällistä. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen Juha Suvanto. Kuva: NCC Rakennus Oy NOlla tapaturmaa -ajattelu: Nolla tapaturmaa -foorumia perustettiin kymmenen vuotta sitten ja sain itsekin olla mukana foorumin käynnistäjien joukossa. Noihin aikoihin olin vielä suhteellisen tuore työturvallisuuden ammattilainen, vaikka turvallisuuteen liittyvät asiat olivat työssäni olleet hyvinkin konkreettisia toisenlaisten tehtävien kautta. Yrityksen turvallisuusmittaristoa rakentaessa piti asettaa tavoitteita, joiden kautta turvallisuuden tasoa asteittain nostetaan. Tapaturmataajuuden puolittaminen tuntui alkuun kovalta ja kaukaiselta tavoitteelta. Rakennustyömaiden teknisen turvallisuuden tasoa osoittavan TR-mittarin vakiinnuttaminen perustyökaluksi ja tulosten saaminen hyvälle tasolle tuntui sekin olevan vielä kovan väännön takana. Työmaiden siisteys oli vähän mitä sattui ja pölyttömyydestä ei vielä edes puhuttu. Kymmenen vuotta turvallisuuden parissa on vierähtänyt lähes huomaamatta. Tapaturmataajuus yrityksessä on painettu jo alle neljännekseen siitä, mistä tuolloin lähdettiin. TR-mittarin sääntöjä piti tiukentaa, kun tulokset alkoivat lähestyä täysiä prosentteja. Asenteet työturvallisuuteen ja turvallisuuteen yleensä ovat merkittävästi muuttuneet, mikä on nähtävissä niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Kehitys on ollut jopa odotettua parempaa ja kaikki merkit mielestäni on nähtävissä siitä, että samalla tiellä jatketaan. Nolla tapaturmaa lanseerattiin ajatteluna. Sitähän se onkin. Täytyy olla usko siihen, että jokainen tapaturma on torjuttavissa. Jos ei vielä nyt, niin ainakin tulevaisuudessa. Tänä päivänä nolla tapaturmaa kuitenkin on jo ihan konkreettinen tavoite monilla toimialoilla ja työpaikoilla. Tavoite on realistinen myös vaarallisena pidetyn rakennusalan työpaikoilla. Jokainen tapaturma on torjuttavissa. Turvallista kesän odotusta kaikille lukijoille! JOs ei nyt, niin ainakin 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Leipomoiden pölynhallintakeinojen kehittämisessä keskeistä oli ratkaisujen hakeminen yhdessä henkilöstön kanssa. Kuva: Päivi Piispanen. Pölyntorjuntaohjeet ja -kortit auttavat työpaikkoja etsimään ratkaisuja Miksi pölyää? Pölyntorjunnassa tarvitaan suunnitelmallisuutta, oli kyseessä leipomo tai remonttityömaa. Teknisten keinojen ohella työtavat ja raaka-ainevalinnat hillitsevät pölyä. Hyvä pölynhallinta on kokonaisvaltaista kehittämistä. Suunnitelma tarvitaan, koska niin moneen asiaan on puututtava. Kohteeseen on räätälöitävä sopiva yhdistelmä, jossa huomioidaan esimerkiksi tuotantotapa, raaka-aine, työvälineet, työtavat, opastus, luettelee vanhempi asiantuntija Arto Säämänen Työterveyslaitoksesta. Entä kuka ratkaisun suunnittelee ja räätälöi? Säämäsen mukaan paras tulos saadaan, kun koko henkilöstö ja sen osaaminen on mukana. Työntekijät sitoutuvat paremmin silloin, kun itse ovat voineet vaikuttaa ratkaisujen kehittämiseen ja valintaan, hän sanoo. Kehittämisryhmiin otetaan henkilöt tarpeen ja kohteen mukaan: pölyisen työn tekijöitä, tekniikan osaajia tuotannosta, työnjohtoa, henkilöitä laatu- ja tuotekehityspuolelta ja tietysti niitä, jotka päättävät työpaikalla rahan käytöstä. 3

4 Pitäisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa eniten töitä tehnyt on se, jolla on likaisimmat haalarit ja paljon pölyä ympärillään. Yhteistyö välttämätöntä Kaksi pölyistä teollisuudenalaa, leipomot ja korjausrakentaminen, ovat saaneet tutkimusten tuloksena tuoretta ja käytännönläheistä pölynhallintatietoa. Leipomotutkimuksen toteutti Työterveyslaitos vuosikymmenen vaihteessa työsuojeluviranomaisten ja Työturvallisuuskeskuksen tuella. Pölyt pois yhteistyöllä -hankkeeseen osallistui 10 leipomoa Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilta. Henkilöstön osallistaminen ja tuotannon kokonaisvaltainen kehittäminen oli pääteemana. Korjausrakentamiseen keskittyi puolestaan Itä-Suomen yliopiston koordinoima tutkimushanke, Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke valmistui 2013 ja hankeryhmään kuuluivat myös Työterveyslaitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tekes ja mukana olleet alan yritykset osallistuivat rahoitukseen. Tutkimuskohteina oli seitsemän peruskorjaus-, LVIS-saneeraus- ja kosteusvauriokohdetta. Altistuminen näkyväksi PUTUSA-tutkimuksessa tuotettiin vuoden 2013 alussa rakennuttajalle ja rakennusurakoitsijalle pölyntorjunnan ohjeet korjausrakentamiseen. Leipomohankkeessa kehitettiin viime vuonna työkalut, joiden kanssa työpaikalla on helppo käynnistää keskustelu jauhopölynhallinnasta ja edetä ratkaisujen etsinnässä ja toteutuksessa. Siinä esimerkiksi tarkastuslistat ovat apuna. Molemmissa hankkeissa korostettiin henkilöstön mukana oloa ratkaisujen hakemisessa. Arto Säämänen kertoo, että leipomoissa ja osassa rakentamiskohteista hyödynnettiin PIMEX-menetelmää. Siinä mittaustulokset yhdistyvät reaaliajassa videokuvaan, mikä tekee pölyaltistumisen näkyväksi. Hänen mukaansa menetelmä koettiin tehokkaaksi niin leipomoissa kuin rakennustyömailla, koska sen avulla työntekijöiden oli helppo tunnistaa, mikä asia tai toiminta työvaiheessa aiheutti pölyä. Kohdepoistoja leipomokoneisiin Leipomoissa hetkelliset pölypitoisuushuiput syntyvät erityisesti jauhojen punnituksessa, säkkien käsittelyssä, taikinakoneella, ylöslyönnissä, leivontapöydillä, jauhotuksessa ja siivouksessa. Pölyongelmat ovat jokaisessa leipomossa omanlaisensa, joten yhtä yleistä ja ylivertaisen hyvää käytäntöä ei ole tarjolla. Jauhopölyn torjunnassa keskeisin kohta on pölyn syntymislähteeseen vaikuttaminen. Pölyä tulisi vähentää heti sen syntymislähteessä. Esimerkiksi jauhotukseen voi mahdollisuuksien mukaan valita vähemmän pölyävää, karkeampaa jauhoa. Pölyn hallintaa auttaa, jos pölynpoisto on valmiina koneissa ja kohdepoistot ovat riittävän lähellä, alle 30 sentin päässä, pölyn syntykohtaa. Työtavoilla on myös iso merkitys, joten osaaminen ja oikeat työtavat siivous mukaan lukien pitäisi sopia yhdessä. Samoin hengityksensuojainten valinnasta ja käytöstä lyhyissä altistumisissa tulee sopia. Myös suojainten huolto, opastus ja käytön valvonta pitää huolehtia. Yleisilmaan vaikuttavat muut jauhoja käsittelevät työntekijät ja prosessit, pölynhallintalaitteiden ja koneiden kunto ja huolto, siivous, kohdepoistot ja yleisilmanvaihdon ratkaisut. Saneeraukseen tehokeinoja Arto Säämänen mainitsee, että korjausrakentamisessa tulee vastaan monenlaisia altisteita, kuten betoni-, kvartsi- ja puupölyä, eristevillaa, hometta, mikrobeja ja asbestia. Työntekijöiden suojaamisen lisäksi pitää miettiä, miten estetään pölyjen leviäminen lähellä asuvien tai lähellä työskentelevien tiloihin. PUTUSA-hankkeen tulokset osoittivat, että tehokas pölyntorjunta vähentää selvästi altistumista korjausrakentamisessa. Se kuitenkin edellyttää nykyistä pölyttömämpiä työmenetelmiä, pölyn leviämistä rajaavia laitteita, toimivaa osastointia, jatkuvaa työmaan alipaineisuutta sekä laadukasta työmaan siivousta. Esimerkiksi kohdepoistojen käyttö saneerauskohteissa vähensi työntekijöiden altistumista merkittävästi. Silti purku- ja hiontatöissä kvartsi- ja muun pölyn pitoisuudet saattoivat hengitysvyöhykkeellä nousta yli haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien. Tämän takia tutkijat suosittelevat näihin töihin lisäksi tehokkaita hengityksensuojaimia. Niiden käyttöön pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Korjausalueen eristäminen osastoimalla ja jatkuvan alipaineisuuden varmistaminen olivat tutkimuksen työpaikoilla tehokkaita 4

5 keinoja estää pölyn leviämistä. Korjattavan tilan ja ympäröivän tilan väliselle kulkutielle tarvittiin kuitenkin sulkutila. Tutkijat suosittelevat lisäksi, että osastoinnin ja alipaineistuksen toimivuutta pitää seurata ja varmistaa paine-eromittareiden avulla koko ajan. Rakentajilta ehdotuksia PUTUSA-tutkimuksessa kysyttiin rakentajien ehdotuksia ja kommentteja hyvistä toimintatavoista. Vastauksissa tulivat esiin oma siisteys, työtavat ja asenteet. Mainittiin, että pitäisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa eniten töitä tehnyt on se, jolla on likaisimmat haalarit ja paljon pölyä ympärillään. Purkua pidettiin pölyn kannalta hankalimpana työvaiheena. Lattialla oleva pöly nousee ilmaan ja sen hallintaan pitäisi olla keinoja. Myös kohdepoistojen ja keskuspölynimureiden käyttöä pitäisi vastausten mukaan lisätä. Työmaan uusien laitteiden, kuten imureiden tai ilmanpuhdistimien, käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon haluttiin koulutusta. Myös siivoojille toivottiin koulutusta ja opastusta. Rakennustyöntekijät kaipasivat rakennusliikkeen omia siivoojia takaisin työmaille. Aikataulujen pitämättömyyttä ja tiukkuutta kommentoitiin paljon. Koettiin, että työlle pitäisi olla enemmän aikaa ja että aikataulussa pysyminen aiheuttaa ongelmia eri urakoitsijoiden välille. T IE TOA PÖLYNTORJUNTAAN Vuonna 2012 ilmestynyttä Pölyt pois yhteistyöllä jauhopölyopasta voi tilata Työturvallisuuskeskuksesta. Oppaaseen liittyviä työvälineitä, kuten Pölytutka-julistetta, Pölyt pois! -kortteja sekä arviointikortteja, voi tulostaa Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta: polyt_pois_yhteistyolla_-_vahenna_jauhopolya_leipomossa Raportti Pölyn hallinta korjausrakentamisessa (Anna Kokkonen ja muut, 2013) löytyy PDF-tiedostona Itä-Suomen yliopiston metsä- ja luonnontieteiden raportti- ja tutkimussarjasta numerolla 12. PUTUSA-hankkeen tuloksena on koottu 8-sivuinen Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan: laaja_ pdf Lisäksi PDF-tiedostona on saatavilla 4-sivuinen Perustietoa korjausrakentamisen pölyntorjunnasta: tiivis_ pdf Rauhalliset työtavat suojaavat leipuria Tamperelaisessa Hakasen leipomossa videointiin yhdistetty pölynmittaus tuotti työtapoja korjanneita ahaa-elämyksiä. Hakasen leipomo Oy:hyn kuuluu leipomo ja kahdeksan omaa myymälää. Henkilökuntaa on kaikkiaan 30. Jauhopölyille eniten altistuvat leipomon kuusi leipuria. Pölyt pois yhteistyöllä -hankkeen aikana Hakasen leipureille kertyi hyödyllistä tietoa esimerkiksi jauhosäkkien käsittelystä. Oli hyvä, että näimme työvaiheet videoituna; suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee. Mittarit värähtivät heti punaiselle, kun säkkiä vähän pölläytti. Siinä näki hyvin, kuinka työtavat vaikuttavat pölyn määrään, kondiittori Petteri Hakanen kertoo. Kun jauhoa lasketaan säkeistä taikinaan, on toimittava rauhallisesti ja pudotettava jauhot mahdollisimman matalalta. Säkkiin tehdään viilto terävällä puukolla eikä repäistä vain pientä repaletta kulmasta ja hakata säkkiä tyhjäksi. Leipomossa käytetään säkkitavaraa nyt, mutta suunnitelmissa on hankkia uusi siilo. Silloin jauho tulisi suoraan säiliöstä, mikä vähentäisi pölyongelmaa. Säkit painavat 25 kiloa, joten säiliö poistaisi myös raskaat nostot. Työtapaerot näkyivät myös kaulinkoneella jauhotuksessa, joka tehtiin hankkeen aikana käsin. Erot syntyivät siitä, pudottiko vai heittikö jauhot ja missä vaiheessa sen teki. Videoiden pohjalta näitä käytiin kahvituvassa läpi. Hällä väliä -tapoja ei saa olla, kun pienessä tilassa työskentelee muitakin. Hakasen leipomoon on pölyhankkeen jälkeen ostettu uusi kaulinkone, joka jauhottaa taikinan automaattisesti. Jauho putoaa taikinan päälle vähitellen ja säännellysti. 5

6 Oli hyvä, että näimme työvaiheet videoituna; suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee. Mittarit värähtivät heti punaiselle, kun säkkiä vähän pölläytti. Siinä näki hyvin, kuinka työtavat vaikuttavat pölyn määrään. Hakasen leipomossa Tampereella selvitettiin leipomotyöntekijöiden pölyaltistumista. Kuva: Päivi Piispanen. Organisointi vähentää sähläystä Petteri Hakanen pitää pölyntorjunnassa tärkeimpänä sitä, että työpäivä on hyvin organisoitu ja suunniteltu. Teemme esimerkiksi mahdollisimman isoja sarjoja eli isoja taikinoita, toki kysyntää seuraten. Pienen taikinan teossa lähtee lähes sama määrä jauhopölyä kuin isomman. Myös kiire ja sählääminen lisäävät pölyämistä. Omien myymälöiden ansiosta pystymme ohjaamaan myyntiä. Tuotevalikoima on laaja, mutta kaikkea ei ole tarjolla joka päivä, vaan tarjonta elää myös sesonkien mukaan. Huomisen suunnitelma on tehty osittain jo kuukausia etukäteen. Leipomo tekee paljon konditoriatuotteita, joten jauhonkulutus ja sen myötä pölyäminen on vähäisempää kuin leipätaloissa. Ruisjauho lienee ongelmallisinta jauhopölyä, mutta sitä meillä ei käytetä, vaan ruisleipä on aina ostettu toisilta leipomoilta jo 62 vuoden ajan, Hakanen sanoo. Siivouslastoja harjojen tilalle Paineilmapuhdistus taitaa olla valitettavan yleinen leipomoissa; se nostaa ilmaan hienoimmat hiukkaset, jotka pääsevät syvälle keuhkoihin. Lattiat pesee siivooja, mutta leipurit puhdistavat kyllä pinnat kuivin välinein työpäivän päätteeksi. Pölynhallinnan vuoksi lattiaharjoista osa on vaihdettu siivouslastoihin. Isommissa leipomoissa leipureilla on omat koneet, joista he vastaavat ja jotka he puhdistavat. Silloin näkyy, minkä verran jauhoja menee hukkaan erilaisista työtavoista johtuen. Meillä työskennellään ristiin eri koneilla, joten se ei ole niin selvää. Hankkeen ideat ohjaavat yrityksen pölynhallintatoimia edelleen. Nyt Hakasella suunnitellaan tehokkaan keskuspölynimurin hankintaa. Sillä saataisiin pölyt pois lattialta ja sillä voitaisiin käyttää myös kohdepoistoja. Toisaalta jälkikäteen koneisiin lisätyt kohdepoistot voivat olla työn kannalta ongelmallisia. Suojus tulee nopeasti jauhoiseksi eikä leipuri näe taikinan koostumusta. Silmämääräinen arviointi ja taikinan tunnustelu on tärkeää silloin kun taikinan teko ei ole täysin automaattista, Hakanen sanoo. Petteri Hakanen kertoo, että siivouksessa heillä käytetään paineilmaa harvoin ja vain yhdellä koneella, joka tekee sämpylöitä. 6

7 Alipaineistus toteutettava taiten Kuopion yliopistollisen sairaalan röntgenosaston saneerauksessa pöly ei saanut levitä hoitoosastoille. Alipaineistuksen toimivuus varmistettiin sulkutilan avulla. Skanska Talonrakennus Oy osallistui PUTUSA- tutkimushankkeeseen saneeratessaan Kuopion yliopistollisen sairaalan röntgenosastoa vuonna Satsasimme osastointiin ja alipaineistukseen, joka on aina vaativa menettely, kertoo turvallisuuspäällikkö Matti Eronen Skanska Talonrakennuksen Itä-Suomen alueelta. Pölymittaukset osoittivat konkreettisesti, miten paine-eroja syntyi ovien aukaisussa, kun alipainetiloista kuljettiin muualle. Painevaihteluihin auttoi tuulitunneli, eli sulkutila remontti- ja muiden tilojen välissä. Pölyä kerääviä mattoja käytettiin, jotta pöly ei olisi kulkeutunut jaloissa puhtaisiin tiloihin. Eronen kertoo, että työmaalla hyödynnettiin tavallista enemmän ilmanpuhdistimia sekä viilennyksen takia ilmastointilaitteita. Työntekijöiltäkin tuli palautetta: he kokivat, että niiden ansiosta työskentely oli mukavampaa ja olo pirteämpi. Kohdepoistoista hyötyä Hänen mukaan hankkeessa tuli hyviä kokemuksia kohdepoistojen käytöstä. Kohdepoisto oli käytössä esimerkiksi kun purkuvaiheessa puukkosahalla sahattiin kevytrakenteisia väliseiniä. Kohdepoisto oli sahan terän läheisyydessä ja alensi pölypitoisuuksia työntekijän hengitysvyöhykkeellä. Tällaisista hyvistä käytännöistä on jatkossakin hyötyä. Työntekijöiltä kyseltiin ja saatiin ideoita pölyn hallintaan, ja tähän aloitetoimintaan myös työnjohtaja kannusti. Eronen kertoo, että esimerkiksi yksi maalareista huomasi ammattilehdestä imurilla varustetun hiontalaitteen ja esitteli sitä työmaalla. Laite otettiin käyttöön ja näin saatiin kohdepoisto kipsilevyjen tasoitehiontaan. Hionnassa pitää käyttää lisäksi hengityksensuojainta, mutta viereisessä työskentelytilassa henkilökohtaista suojainta ei enää tarvita. Suojaimia testataan Asenteet henkilökohtaisia suojaimia kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi vuosien mittaan. Toisaalta edelleen on niitäkin, jotka kuittaavat epäpuhtaudet sillä, että pölyä on syöty iät ja ajat. Ammattitaitoinen työntekijä osaa suhtautua myös turvallisuuteen ja terveyteen asiallisesti, Eronen toteaa. Suojainten valintaa varten olemme saaneet vastikään hengityksensuojainten testauslaitteen, testihupun. Sen avulla selviää pitävyys ja se, mikä suojaintyyppi sopii tiiviisti kenenkin kasvoille. Eronen kertoo, että Skanskalla on jo muutamia vuosia ollut käytössä pölyntorjunnan suunnitelma sekä pölyä ja muuta työturvallisuutta koskevat turvallisuuskortit ja tietoiskut. Niissä kerrotaan oikeat toimintatavat ja pölyjen haitallisuus. Ohjeet ovat jalostuneet PUTUSAn ansiosta, ja myöhemminkin niitä on kehitetty. Ammattitaitoinen työntekijä osaa suhtautua myös turvallisuuteen ja terveyteen asiallisesti PUTUSA -hankkeen pölymittauksia Kuopion yliopistollisen sairaalan remonttityömaalla. Kuva: Skanska talonrakennus Oy 7

8 Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi työturvallisuuden tasoluokituksia työpaikoille, joissa on pitkäjänteisesti kehitetty työturvallisuutta. Vuoden 2012 tasoluokituksen sai jälleen useampi työpaikka kuin koskaan, yhteensä 57 työpaikkaa. Kunniakirjaansa noutamassa Vaasassa oli kolmisenkymmentä työpaikan edustajaa. Kuva: Sarno Ojell. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijasen mukaan tunnelmat olivat ylimmillään kuluvan vuoden tasoluokituksia käsiteltäessä. Nolla tapaturmaa -foorumin kohta kymmenvuotisen taipaleen lisäksi erityistä tyytyväisyyttä aiheutti selkeästi lisääntyneiden tasoluokitusten lukumäärä. - Tämä oli selkeä osoitus siitä, että tunnustusta kaivataan ja positiivisella palautteella on merkitystä, Haijanen toteaa. Tällä kertaa tasoluokituksilla palkittiin lähes 20% jäsenistöstä. Parhaan kunniamaininnan maailman kärjessä saaneita työpaikkoja oli yli 20, joista foorumin perusajatuksen toteuttaneita, puhtaan nollan jäseniä oli Tämä on hienoa kehitystä, kun ensimmäisenä tasoluokitusvuonna 2004 luokituksen saaneita työpaikkoja oli yhteensä 10 kappaletta, Haijanen muistelee. 8

9 Tasoluokitukset jaettiin seuraaville työpaikoille TASO I - Maailman kärjessä ALSTOM Finland Oy Arizona Chemical Oy Bosch Rexroth Oy CP Kelco Oy Danisco Sweeteners Oy Digita Oy Eka Synthomer Oy Forchem Oy Golder Associates Oy J. M. Huber Finland Oy Kemira Oyj, Harjavalta Kemira Oyj, Pori MeramaTec Oy Neste Oil Oyj, Naantalin erikoistuotejalostamo Norilsk Nickel Harjavalta Oy PerkinElmer Wallac Oy, Turku Posiva Oy Skanska Rakennuskone Oy Skanska Talonrakennus Oy Pohjanmaan tulosyksikkö Skanska Talonrakennus Oy Pohjoinen alueyksikkö Steris Finn-Aqua Sulzer Pumps Finland Oy TASO II - Kohti maailman kärkeä BRP Finland Oy Diacor terveyspalvelut Oy Fermion Oy Gasum Oy Helprint Oy Momentive Specialty Chemicals Oy OMG Kokkola Chemicals Oy Oras Oy Stora Enso Metsä STX Finland Oy, Rauma Tervakoski Oy Työterveyslaitos TASO III - Suuntana maailman kärki BIS Production Partner Oy Boliden Kokkola Oy Helsingin Energia John Deere Forestry Oy, Joensuun tehdas Konecranes Finland Oy, Hämeenlinna Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristöpalvelut Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lujabetoni Oy LVI-Dahl Oy Medisize Oy, Kontiolahden tehdas NCC Rakennus Oy NCC Rakennus Oy / Talonrakentaminen (TR) NCC Rakennus Oy, Jyväskylä Paroc Group Peikko Finland Oy Ponsse Oyj Sandvik Mining and Construction Oy, Turun tehdas Sappi Finland I Oy Skanska Oy Stena Recycling Oy Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Telinekataja Oy YIT Rakennus Oy Kiitokset jäsenseminaarissa mukana olleille! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari järjestettiin Vaasassa. Jäsenseminaarin teemana oli tänä vuonna Asenteella kohti parempaa turvallisuutta. Puhujina seminaarissa olivat muun muassa Wärtsilä Finland Oy:n turvallisuuspäällikkö Esko Tirkkonen ja hoitotyön johtaja Marja-Liisa Somppi Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta. Seminaarin yhteydessä vierailtiin Vacon Oyj:llä, ABB Strömberg Parkissa ja Strömsössä. Nolla tapaturmaa -foorumin vuoden 2012 tasoluokitukset jaettiin jäsenseminaarin ensimmäisenä päivänä. 9

10 Maija-Leena Merivirta Nolla tapaturmaa -foorumi Miltä näyttää tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi? Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaarissa osallistujat pääsivät pohtimaan yhdessä miltä foorumi voisi näyttää esimerkiksi vuonna Seuraavassa yhteenveto seminaarin osallistujien yhteisestä katsauksesta kristallipalloon. Seminaarissa päästiin myös piirtämään tulevaisuuden foorumitaloja, -eläimiä ja autoja. Yritysten välisen kilpailun tiukentuessa turvallisuudesta tulee yrityksille kilpailuvaltti ja imagotekijä. Siksi Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan varovaisemmissa arvioissa työpaikkaan, rohkeimmat uskovat tulevaisuuden tuovan foorumiin jopa 3000 jäsentyöpaikkaa. Mukaan toivotaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sitä myötä foorumin on mietittävä, mitä se voisi antaa näille pienille yrityksille. Uusia jäseniä ajatellaan liittyvän erityisesti kunnista, joiden erityispiirteinä on monialainen työ, suuri työntekijöiden määrä ja pitkilläkin välimatkoilla toimivat työntekijät. Kuntien lisäksi tulevien jäsentyöpaikkojen ajatellaan toimivan palvelualan, tieto- ja henkisen työn, vanhustenhoidon, IT-alan - kuten pelifirmojen, kunnossapidon, kaivosalan ja rakennusalan parissa. Elintarviketeollisuudesta toivotaan myös liittyvän lisää jäseniä. Alihankinnan, vuokratyön ja muiden epätyypillisten työmuotojen lisääntyessä foorumin jäsenyyttä ehdotetaan esimerkiksi alihankkijoiden sopimusehdoksi yhdessä työturvallisuuskortin kanssa. Nolla-ajattelun ajatellaan laajenevan koskemaan turvallisuuden lisäksi terveyttä ja hyvinvointia. Toisaalta mietitään, ovatko tulevaisuudessa asiat jo niin hyvin, että Nolla tapaturmaa -foorumin kaltaista yhteenliittymää ei enää tarvita. Nolla tapaturmaa -foorumin tunnetuksi tekemiseen toivotaan vielä enemmän tehoa. Esimerkiksi ammattiliitot ja toimialajärjestöt nähdään hyvinä yhteistyökumppaneina markkinointiin ja tiedotukseen yrityksille. Tulevaisuuden yhteyshenkilö Nolla tapaturmaa foorumin yhteyshenkilö on sitoutunut ja sitouttaa myös työpaikan mukaan nolla tapaturmaa -ajatteluun ja foorumin toimintaan. Yhteyshenkilö huolehtii siitä, että tieto liikkuu työpaikalla, hän analysoi ja jalostaa tiedon eteenpäin vietäväksi. Hän on hyvä markkinoija, joka saa muutkin innostumaan turvallisuudesta ja foorumin toiminnasta. Yhteyshenkilö ideoi ja antaa palautetta myös foorumin suuntaan ja toimii tiiviissä yhteistyössä foorumin koordinaattoreiden ja 10

11 johtoryhmän kanssa. Miksipä työpaikalla ei voisi olla useampiakin yhteyshenkilöitä, jotka toimivat yhdessä muutosagentteina ja nolla-ajattelun edistäjinä. Näiden ideoiden lisäksi mietittiin, onko yhteyshenkilö enää tulevaisuudessa tarpeellinen. Saadaanko tieto liikkumaan kaikille esimerkiksi sosiaalista mediaa tai muita tietotekniikan kehittymisen mahdollistamia keinoja käyttäen. Foorumilaisilla voisi olla esimerkiksi jonkinlainen oma, vuorovaikutteinen ideapankki ja työpaikan oman tilanteen mukaan valittu keino tiedon välittämiseen foorumista ja foorumille. foorumissa tapahtuu ja foorumi tarjoaa Työpaikkojen saavuttaessa nolla tapaturmaa -tason, työn painopiste siirtyy enemmän työhyvinvoinnin suuntaan. Siksi nolla tapaturmaa -ajattelun nähdään myös laajenevan tulevaisuudessa. Mukaan otetaan niin vapaa-ajan turvallisuus kuin myös kuormittuminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä muut henkiset tekijät. Nolla-ajattelun toivotaan tulevan ihmisten elämään yhä aikaisemmin: alkaen päiväkodeista, kouluista ja opiskelupaikoista. Työpaikkojen osalta johtajien toivotaan olevan yhä enemmän esillä osoittamassa sitoutumistaan. Johtajille ja johdon edustajille voisi olla jopa oma fooruminsa tai omia seminaareja ja videotapaamisia. Tulevaisuudessa Nolla tapaturmaa -foorumi tarjoaa jäsenilleen edelleen tukea turvallisuusasenteen ja nolla-ajattelun kehittämiseen esimerkiksi yhteisten tilaisuuksien, verkostoitumisen ja vierailujen kautta. Foorumi pitää jäsentyöpaikkoja ajan tasalla kaikenlaisista turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, aina muuttuvasta lainsäädännöstä talviliukkaiden alkamiseen. Jäsenille voisi olla tarjolla myös räätälöityjä palveluita, esimerkiksi luennoitsijoita tai konsultointia eri aiheista. Foorumi tarjoaa mahdollisuuden benchmarkaukseen ja jäsenten omien materiaalien levittämiseen. Tulevaisuudessa mahdollista voisi olla myös virtuaalinen opintokäynti jäsenyrityksille. Toisilta oppimisen uudet tavat Seminaarien toivotaan edelleen jatkuvan yhdessä oppimisen keinona - kasvokkain kohtaamista ja vuorovaikutusta pidetään tärkeänä myös tulevaisuudessa. Jäsenmäärän kasvaessa on kuitenkin tarpeen miettiä esimerkiksi alueellisten tai toimialakohtaisten tapahtumien järjestämistä. Tietotekniikan käyttöä esimerkiksi webinaarien muodossa pidetään mahdollisena, samoin seminaareihin osallistumista videoyhteyden kautta. Foorumin tuottamien materiaalien -kuten tietokorttien ja materiaalipakettien ajatellaan siirtyvän yhä enemmän sähköisten ratkaisujen puolelle. Materiaaleista voisi tehdä tulevaisuudessa erilaisille alustoille sopivia niin, että samaa materiaalia on mahdollista käyttää niin älypuhelimella, tabletilla kuin tietokoneellakin. Uuden teknologian keskellä on kuitenkin syytä muistaa pitää huolta perusasioista: materiaalien käyttökelpoisista aihepiireistä ja helposta löydettävyydestä. Materiaaleja voisi olla mahdollista myös suunnata esimerkiksi yrityksen koon, toimialan, tapaturmatilanteen tai lähtötason mukaan. Sähköisiä työkaluja esimerkiksi riskinarviointiin ja ilmoitusjärjestelmiin toivotaan olevan tarjolla kaikille. Tulevaisuus tuo mukanaan yhä kansainvälisemmän ja monikulttuurisemman työelämän, joka myös foorumin täytyy ottaa huomioon toiminnassaan, esimerkiksi kieliversioiden tarjontaa lisäämällä. Kansainvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä. Eri maiden Nolla tapaturmaa -verkostot voisivat vaikkapa järjestää seminaarinsa samaan aikaan eri puolilla. Uusi sukupolvi tuonee myös sosiaalisen median mukaan foorumin toimintaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyessä laitteista on tullut osa arkipäivää ja sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös foorumissa osana muuta toimintaa. Näiden välineiden käyttöönotto voi muuttaa myös foorumin tiedonvälitystä yhä reaaliaikaisemmaksi. Pinnalla työturvallisuudessa vuonna 2030 Tulevaisuuden työelämässä tehdään vähemmällä porukalla yhä enemmän töitä. Ihmiset ovat moniosaajia ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin kysymykset nousevat yhä enemmän esiin. Miten työntekijät esimerkiksi käyttävät vapaa-aikansa niin, että palautuvat työstä? Tuki-ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien lisääntyminen on huomioitava. Toisaalta työn mielekkyyden ajatellaan lisääntyvän ja terveysriskien vähenevän yksitoikkoisten töiden yhä suuremman koneellistamisen myötä. Tehokkaampien turvallisuusratkaisujen uskotaan lisäävän tuottavuutta ja parantavan turvallisuutta. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa sen, että työtä ja työvaiheita on tulevaisuudessa mahdollisuus simuloida virtuaalisesti. Tämä auttaa työn ja työturvallisuuden suunnittelussa ja mahdollistaa työtehtävien harjoittelun. Esimerkiksi työohjeet on ehkä mahdollista saada animoituna työn viereen, se parantaa niiden ymmärrettävyyttä. Ympäristöasiat, erilaiset luonnonkatastrofit ja muut ulkoiset uhat on huomioitava yhä enemmän tulevaisuuden turvallisuustyössä. Globalisoitumisen myötä myös muualla kuin omassa lähipiirissä tapahtuvat asiat on otettava huomioon. Yhteiskunnassa ja maailmalla jo nyt näkyvä eriarvoistuminen tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa - jakautuvatko työpaikat ja työntekijät kahden kerroksen väkeen? Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat haasteita viestinnälle: eri kulttuurien törmäämisiltä tuskin voidaan välttyä. Ulkoistaminen ja vuokratyö sekä etätyö ja mobiili työ tulevat lisääntymään ja lisäävät omat haasteensa turvallisuudelle. Perinteiset työajan ja -paikan käsitteet tulevat muuttumaan. Sukupolvien väliset erot työssä ja työkulttuureissa on myös huomioitava. Sitoutuminen työnantajaan on erilaista, henkilökunnan vaihtuvuus lisääntyy ja se on huomioitava myös turvallisuustyössä. Toisaalta voidaan ajatella, että tulevaisuuden työntekijöille työturvallisuusasiat ovat olleet vahvasti esillä jo koulussa ja siksi lähtökohtaisesti tutumpia. 11

12 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin 10-vuotisseminaari Työterveyspäivillä Työterveyspäivät pidetään 60. kertaa Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä Nolla tapaturmaa foorumi juhlistaa 10-vuotispäiviään Työterveyspäivien yhteydessä omalla seminaarillaan Nollaa paremmaksi. Seminaari järjestetään tiistaina klo alkaen. Seminaarin puheenjohtajina toimivat foorumin perustaja, professori emeritus Jorma Saari ja foorumin johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijanen. Seminaarissa julkistetaan kolmannen Jorma Saari -palkinnon saaja ja kuullaan hänen puheenvuoronsa. Lisäksi esiintyvät esimerkiksi HSEQ Manager Panu Kangas Eka Synthomer Oy:sta ja työterveyshuollon erikoislääkäri Ahto Lepoluoto Mehiläinen Oy:sta. Käy katsomassa seminaarin tarkempi ohjelma ja myös kuuden muun seminaarin puhujat ja ohjelmat netistä: ja ilmoittaudu mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikat saavat Työterveyspäivien osallistumismaksusta 10 % alennuksen, kun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan työpaikan Nolla tapaturmaa -foorumin jäsennumero. Uudet jäsentyöpaikat MUUTA AJANKOHTAISTA Alko Oy, Parker Hannifin Oy, Mestarinikkarit Oy, Hydac Oy, Alandia Försäkring, Oulun Autokuljetus Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta > verkosto Syksyn teemakoulutukset Työturvallisuuskortti, kurssinjohtajan täydennyskoulutus, Tampere ja Helsinki Perehdyttäminen ja työnopastus, Helsinki Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten?, Helsinki Työturvallisuuskoulutusta esimiehille, Tampere Ympäristöturvallisuuskortti Ympäristöturvallisuuskortti -koulutus on valtakunnanlaajuinen yhtenäinen tapa perehdyttää henkilöstö ympäristövastuulliseen toimintaan. Koulutuksessa henkilöstö perehdytetään toimimaan lakien, asetuksien ja standardien keskeisten vaatimusten mukaisesti. Katso lisää kortista Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna syyskuussa, Päivän teemana on Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi. Lisätietoja tapaturmapäivästä voit käydä katsomassa nettisivulta tai Facebookista Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautuminen: Kun ilmoitat ilmoittautumisen yhteydessä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyydestä, saat koulutuksesta 10 % alennuksen.

13 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta Julkaisija: Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Arinatie 3 A Helsinki puh (vaihde) Toimitus: Susanna Mattila Työterveyslaitos Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos Vastaava päätoimittaja: Mika Liuhamo Työterveyslaitos Jakelu: 1560 Kannen kuva: stock.xchng Julkaisupaikka: Helsinki, 2013 ISSN

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke Mitä korjaushankkeen toteutuksessa on huomioitava pölyntorjunnan kannalta Hannu Koski, johtava tutkija, VTT EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus PUTUSA hanke 3 Mikä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

Haasteena nolla. Mika Liuhamo, vanhempi asiantuntija

Haasteena nolla. Mika Liuhamo, vanhempi asiantuntija Haasteena nolla Mika Liuhamo, vanhempi asiantuntija Nolla Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/0_(luku) Varhaisissa lukujärjestelmissä ei ollut lainkaan nollan käsitettä. Nolla juontaa juurensa latinan

Lisätiedot

Pölyt pois! -kortti: Punnitus

Pölyt pois! -kortti: Punnitus Pölyt pois! kortti: Punnitus Arvioikaa jauhopölytilannetta Pölytutkalla Pohtikaa leipomonne pölyisiä työvaiheita. Nimetkää mahdollisimman konkreettisia asioita. Kirjoittakaa ongelma esim. tarralapulle.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumin

Nolla tapaturmaa foorumin Nolla tapaturmaa foorumin käytännön toiminta Foorumi työpaikoille, jotka haluavat kehittyä työturvallisuuden edelläkävijöiksi. Lähtökohdat Foorumin toiminnan perusta Nolla tapaturmaa ajattelun omaksuminen,

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Numero 2/2012 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Kansainvälinen yritys panostaa työturvallisuuteen Nolla tapaturmaa on mahdollista! Tapaturmataajuus kolmannekseen entisestä Nolla tapaturmaa -foorumin

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA 24.11.2010 Juhani Koponen Työmaan sisäilman hallinta Alipaineistuksen toteuttamista ohjaava asiakirja laaditaan työmaan sisäilman rakennusaikaisen

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu. TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015 Avaustilaisuudet Mikkeli Joensuu Kuopio Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista XXXVI RAKENNUSKONEPÄIVÄT 20. 22.10.2011 Viking Line, M/S Mariella Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista Pertti Pasanen, pertti.pasanen@uef.fi Ympäristötieteen laitos,

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2.

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Turvallisuus ensin Hätäuloskäynti Suojavarusteet 112 Kokoontumispaikka Hälytys Sandvikin tavoitteena on, että sen toiminta ei aiheuta

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

Suomen teollisuuden kunnossapitäjä

Suomen teollisuuden kunnossapitäjä Suomen teollisuuden kunnossapitäjä PEPT Oy Ab on vuonna 1992 perustettu perheyritys, jonka merkittävintä osaamista ovat teollisuuden eristys- ja telinetyöt sekä LVI-eristäminen. PEPT Oy Ab tarjoaa teollisuudelle

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen ABB Oy Jukka Peltola April 29, 2015 Slide 1 ABB Vaasassa globaali liiketoiminta Liikevaihto yli 700 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Laatukäsikirjan Sisältö

Laatukäsikirjan Sisältö Petri Siivonen 18.2.2015 Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. Maxim Gorki 1 RASICOM OY YRITYKSENÄ Laatukäsikirjan Sisältö Rasicom Oy on perustettu vuonna 2004.

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖIDEN TOIMIALAT Consti Yhtiöt Toimitilat Asuintalot Consti Talotekniikka Oy PKS Muu Suomi Consti

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Hankkeen taustaa OPHn ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän/ Oulun seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Näin Ratuke alkoi: Valtioneuvoston periaatepäätös työtapaturmaohjelmasta 2001-2005 toimii kehyksenä valtion ja muiden keskeisten työelämän tahojen toimenpiteille,

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Rakennustyömaan pölynhallinnan oikeaoppinen toteutus!

Rakennustyömaan pölynhallinnan oikeaoppinen toteutus! Rakennustyömaan pölynhallinnan oikeaoppinen toteutus! Johdanto Pölynhallinnan ongelmana tällä hetkellä työmailla on, että yleistä toimintamallia ei vielä ole, jokaisella työmaalla on toimitaan oman pään

Lisätiedot

Taustaa Turvapuistolle

Taustaa Turvapuistolle Taustaa Turvapuistolle Työtapaturmista Tapaturmat ovat sekä henkinen, että taloudellinen rasite» 128 264työtapaturmaa vuosittain.» 15 000 rakennusteollisuudessa» Keskimääräinen kustannus 8500 / tapaturma.»

Lisätiedot

Uusia avauksia työhyvinvointiin

Uusia avauksia työhyvinvointiin Numero 2 / 2010 Johtoryhmän kolumni: Uusia avauksia työhyvinvointiin Työtapaturmien torjunta tuottaa tuloksia Työturvallisuus toi tasoluokituksen kuudelle rakennusalan yritykselle Nolla tapaturmaa -foorumi

Lisätiedot

UUTISLEHTI NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI 10 VUOTTA! Johtoryhmän kolumni: Pohjois-Suomen turvapuisto. Jo 10 vuotta kohti nollaa

UUTISLEHTI NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI 10 VUOTTA! Johtoryhmän kolumni: Pohjois-Suomen turvapuisto. Jo 10 vuotta kohti nollaa MARRASKUU 2013 UUTISLEHTI NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI 10 VUOTTA! Johtoryhmän kolumni: Pohjois-Suomen turvapuisto Jo 10 vuotta kohti nollaa Jorma Saari -tunnustuspalkinto Oulun Autokuljetus 300. jäsentyöpaikka

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Pölynhallinnan ongelmana tällä hetkellä työmailla on, että yleistä toimintamallia ei

Pölynhallinnan ongelmana tällä hetkellä työmailla on, että yleistä toimintamallia ei on rakentamisen innovatiivinen työmaapalveluiden toimittaja sekä konevuokrauksiin erikoistunut yritys. Tavoitteemme on olla edullinen ja laadukas kaikin puolin. Päätuotteemme ovat Timanttiporaus, Kuivaus,

Lisätiedot

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4 Kunta-alan Unioni/ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2013 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2013 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 14.01. 18.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012

Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Mitä vaatimuksia työturvallisuus asettaa elementtitoimittajan valinnalle Hankintapäällikkö Ilpo Vänskä, Skanska Talonrakennus Oy 1 Ilpo Vänskä

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä. Kytköksiä laatuun. Piku laskee tapaturmakustannukset. ...ja muuta ajankohtaista!

UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä. Kytköksiä laatuun. Piku laskee tapaturmakustannukset. ...ja muuta ajankohtaista! TOUKOKUU 2014 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä Kytköksiä laatuun Piku laskee tapaturmakustannukset...ja muuta ajankohtaista! Susanna Puumi, työsuojelupäällikkö HUS Hei, me

Lisätiedot

Esimiehen työsuojeluvastuu ja sen kohtaaminen investointiprojektissa

Esimiehen työsuojeluvastuu ja sen kohtaaminen investointiprojektissa Esimiehen työsuojeluvastuu ja sen kohtaaminen investointiprojektissa Juha Merjama PSK Kevätseminaari 24.4.2014 TAPATURVA ON TYÖSUOJELUN ASIANTUNTIJA JA MONIOSAAJA Rajaus Tässä keskitytään tekemisen turvallisuuteen,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Vision Zero Haasteena nolla! PSK kevätseminaari 24.4.2014

Vision Zero Haasteena nolla! PSK kevätseminaari 24.4.2014 Vision Zero Haasteena nolla! PSK kevätseminaari 24.4.2014 Nolla Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/0_(luku) Varhaisissa lukujärjestelmissä ei ollut lainkaan nollan käsitettä Juontaa juurensa latinan sanasta

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa Numero 1 / 2011 Johtoryhmän kolumni: Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 Pienryhmissä kehitetään arkea pienin askelin Tunnetko turvallisuusviestinnän? Foorumin toiminnan kehittäminen asiakaskyselyn

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI RAKENNUTTAJAN TAHTOTILA MARITA ROVAMO, 20.5.2015 SISÄLLYS Senaatti-kiinteistöt Delegointi Yhteiskuntavastuu Nolla tapaturmaa Avaimia 2 SENAATTI-KIINTEISTÖT LYHYESTI Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n seminaari 26.2.2014 Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Design-Talo lyhyesti 2009 2010 2011 2012 2013E Liikevaihto 33.6 56.2

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä

Sosiaalinen media yrityskäytössä Sosiaalinen media yrityskäytössä Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. kevät ti 9.4.2013 kevät ke 8.5.2013 syksy ti 17.9.2013 Sosiaalinen media yrityskäytössä Täsmäkoulutus

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot