Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti. Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä. Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti. Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä. Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi"

Transkriptio

1 Toukokuu 2013 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi Ajankohtaista

2 tulevaisuudessa. Juha Suvanto, turvallisuuspäällikkö NCC Rakennus Oy Työturvallisuus paranee varmasti Työturvallisen tulevaisuuden kehittämisessä tulee aika ajoin tunne, että näkyvien tulosten aikaan saaminen on tuskastuttavan hidasta. Siksi onkin välillä hyvä pysähtyä katsomaan asioita myös hieman taaksepäin. Pidemmän aikavälin tarkastelu voi motivaation kannalta joskus olla hyvinkin hedelmällistä. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen Juha Suvanto. Kuva: NCC Rakennus Oy NOlla tapaturmaa -ajattelu: Nolla tapaturmaa -foorumia perustettiin kymmenen vuotta sitten ja sain itsekin olla mukana foorumin käynnistäjien joukossa. Noihin aikoihin olin vielä suhteellisen tuore työturvallisuuden ammattilainen, vaikka turvallisuuteen liittyvät asiat olivat työssäni olleet hyvinkin konkreettisia toisenlaisten tehtävien kautta. Yrityksen turvallisuusmittaristoa rakentaessa piti asettaa tavoitteita, joiden kautta turvallisuuden tasoa asteittain nostetaan. Tapaturmataajuuden puolittaminen tuntui alkuun kovalta ja kaukaiselta tavoitteelta. Rakennustyömaiden teknisen turvallisuuden tasoa osoittavan TR-mittarin vakiinnuttaminen perustyökaluksi ja tulosten saaminen hyvälle tasolle tuntui sekin olevan vielä kovan väännön takana. Työmaiden siisteys oli vähän mitä sattui ja pölyttömyydestä ei vielä edes puhuttu. Kymmenen vuotta turvallisuuden parissa on vierähtänyt lähes huomaamatta. Tapaturmataajuus yrityksessä on painettu jo alle neljännekseen siitä, mistä tuolloin lähdettiin. TR-mittarin sääntöjä piti tiukentaa, kun tulokset alkoivat lähestyä täysiä prosentteja. Asenteet työturvallisuuteen ja turvallisuuteen yleensä ovat merkittävästi muuttuneet, mikä on nähtävissä niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Kehitys on ollut jopa odotettua parempaa ja kaikki merkit mielestäni on nähtävissä siitä, että samalla tiellä jatketaan. Nolla tapaturmaa lanseerattiin ajatteluna. Sitähän se onkin. Täytyy olla usko siihen, että jokainen tapaturma on torjuttavissa. Jos ei vielä nyt, niin ainakin tulevaisuudessa. Tänä päivänä nolla tapaturmaa kuitenkin on jo ihan konkreettinen tavoite monilla toimialoilla ja työpaikoilla. Tavoite on realistinen myös vaarallisena pidetyn rakennusalan työpaikoilla. Jokainen tapaturma on torjuttavissa. Turvallista kesän odotusta kaikille lukijoille! JOs ei nyt, niin ainakin 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Leipomoiden pölynhallintakeinojen kehittämisessä keskeistä oli ratkaisujen hakeminen yhdessä henkilöstön kanssa. Kuva: Päivi Piispanen. Pölyntorjuntaohjeet ja -kortit auttavat työpaikkoja etsimään ratkaisuja Miksi pölyää? Pölyntorjunnassa tarvitaan suunnitelmallisuutta, oli kyseessä leipomo tai remonttityömaa. Teknisten keinojen ohella työtavat ja raaka-ainevalinnat hillitsevät pölyä. Hyvä pölynhallinta on kokonaisvaltaista kehittämistä. Suunnitelma tarvitaan, koska niin moneen asiaan on puututtava. Kohteeseen on räätälöitävä sopiva yhdistelmä, jossa huomioidaan esimerkiksi tuotantotapa, raaka-aine, työvälineet, työtavat, opastus, luettelee vanhempi asiantuntija Arto Säämänen Työterveyslaitoksesta. Entä kuka ratkaisun suunnittelee ja räätälöi? Säämäsen mukaan paras tulos saadaan, kun koko henkilöstö ja sen osaaminen on mukana. Työntekijät sitoutuvat paremmin silloin, kun itse ovat voineet vaikuttaa ratkaisujen kehittämiseen ja valintaan, hän sanoo. Kehittämisryhmiin otetaan henkilöt tarpeen ja kohteen mukaan: pölyisen työn tekijöitä, tekniikan osaajia tuotannosta, työnjohtoa, henkilöitä laatu- ja tuotekehityspuolelta ja tietysti niitä, jotka päättävät työpaikalla rahan käytöstä. 3

4 Pitäisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa eniten töitä tehnyt on se, jolla on likaisimmat haalarit ja paljon pölyä ympärillään. Yhteistyö välttämätöntä Kaksi pölyistä teollisuudenalaa, leipomot ja korjausrakentaminen, ovat saaneet tutkimusten tuloksena tuoretta ja käytännönläheistä pölynhallintatietoa. Leipomotutkimuksen toteutti Työterveyslaitos vuosikymmenen vaihteessa työsuojeluviranomaisten ja Työturvallisuuskeskuksen tuella. Pölyt pois yhteistyöllä -hankkeeseen osallistui 10 leipomoa Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilta. Henkilöstön osallistaminen ja tuotannon kokonaisvaltainen kehittäminen oli pääteemana. Korjausrakentamiseen keskittyi puolestaan Itä-Suomen yliopiston koordinoima tutkimushanke, Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke valmistui 2013 ja hankeryhmään kuuluivat myös Työterveyslaitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tekes ja mukana olleet alan yritykset osallistuivat rahoitukseen. Tutkimuskohteina oli seitsemän peruskorjaus-, LVIS-saneeraus- ja kosteusvauriokohdetta. Altistuminen näkyväksi PUTUSA-tutkimuksessa tuotettiin vuoden 2013 alussa rakennuttajalle ja rakennusurakoitsijalle pölyntorjunnan ohjeet korjausrakentamiseen. Leipomohankkeessa kehitettiin viime vuonna työkalut, joiden kanssa työpaikalla on helppo käynnistää keskustelu jauhopölynhallinnasta ja edetä ratkaisujen etsinnässä ja toteutuksessa. Siinä esimerkiksi tarkastuslistat ovat apuna. Molemmissa hankkeissa korostettiin henkilöstön mukana oloa ratkaisujen hakemisessa. Arto Säämänen kertoo, että leipomoissa ja osassa rakentamiskohteista hyödynnettiin PIMEX-menetelmää. Siinä mittaustulokset yhdistyvät reaaliajassa videokuvaan, mikä tekee pölyaltistumisen näkyväksi. Hänen mukaansa menetelmä koettiin tehokkaaksi niin leipomoissa kuin rakennustyömailla, koska sen avulla työntekijöiden oli helppo tunnistaa, mikä asia tai toiminta työvaiheessa aiheutti pölyä. Kohdepoistoja leipomokoneisiin Leipomoissa hetkelliset pölypitoisuushuiput syntyvät erityisesti jauhojen punnituksessa, säkkien käsittelyssä, taikinakoneella, ylöslyönnissä, leivontapöydillä, jauhotuksessa ja siivouksessa. Pölyongelmat ovat jokaisessa leipomossa omanlaisensa, joten yhtä yleistä ja ylivertaisen hyvää käytäntöä ei ole tarjolla. Jauhopölyn torjunnassa keskeisin kohta on pölyn syntymislähteeseen vaikuttaminen. Pölyä tulisi vähentää heti sen syntymislähteessä. Esimerkiksi jauhotukseen voi mahdollisuuksien mukaan valita vähemmän pölyävää, karkeampaa jauhoa. Pölyn hallintaa auttaa, jos pölynpoisto on valmiina koneissa ja kohdepoistot ovat riittävän lähellä, alle 30 sentin päässä, pölyn syntykohtaa. Työtavoilla on myös iso merkitys, joten osaaminen ja oikeat työtavat siivous mukaan lukien pitäisi sopia yhdessä. Samoin hengityksensuojainten valinnasta ja käytöstä lyhyissä altistumisissa tulee sopia. Myös suojainten huolto, opastus ja käytön valvonta pitää huolehtia. Yleisilmaan vaikuttavat muut jauhoja käsittelevät työntekijät ja prosessit, pölynhallintalaitteiden ja koneiden kunto ja huolto, siivous, kohdepoistot ja yleisilmanvaihdon ratkaisut. Saneeraukseen tehokeinoja Arto Säämänen mainitsee, että korjausrakentamisessa tulee vastaan monenlaisia altisteita, kuten betoni-, kvartsi- ja puupölyä, eristevillaa, hometta, mikrobeja ja asbestia. Työntekijöiden suojaamisen lisäksi pitää miettiä, miten estetään pölyjen leviäminen lähellä asuvien tai lähellä työskentelevien tiloihin. PUTUSA-hankkeen tulokset osoittivat, että tehokas pölyntorjunta vähentää selvästi altistumista korjausrakentamisessa. Se kuitenkin edellyttää nykyistä pölyttömämpiä työmenetelmiä, pölyn leviämistä rajaavia laitteita, toimivaa osastointia, jatkuvaa työmaan alipaineisuutta sekä laadukasta työmaan siivousta. Esimerkiksi kohdepoistojen käyttö saneerauskohteissa vähensi työntekijöiden altistumista merkittävästi. Silti purku- ja hiontatöissä kvartsi- ja muun pölyn pitoisuudet saattoivat hengitysvyöhykkeellä nousta yli haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien. Tämän takia tutkijat suosittelevat näihin töihin lisäksi tehokkaita hengityksensuojaimia. Niiden käyttöön pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Korjausalueen eristäminen osastoimalla ja jatkuvan alipaineisuuden varmistaminen olivat tutkimuksen työpaikoilla tehokkaita 4

5 keinoja estää pölyn leviämistä. Korjattavan tilan ja ympäröivän tilan väliselle kulkutielle tarvittiin kuitenkin sulkutila. Tutkijat suosittelevat lisäksi, että osastoinnin ja alipaineistuksen toimivuutta pitää seurata ja varmistaa paine-eromittareiden avulla koko ajan. Rakentajilta ehdotuksia PUTUSA-tutkimuksessa kysyttiin rakentajien ehdotuksia ja kommentteja hyvistä toimintatavoista. Vastauksissa tulivat esiin oma siisteys, työtavat ja asenteet. Mainittiin, että pitäisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa eniten töitä tehnyt on se, jolla on likaisimmat haalarit ja paljon pölyä ympärillään. Purkua pidettiin pölyn kannalta hankalimpana työvaiheena. Lattialla oleva pöly nousee ilmaan ja sen hallintaan pitäisi olla keinoja. Myös kohdepoistojen ja keskuspölynimureiden käyttöä pitäisi vastausten mukaan lisätä. Työmaan uusien laitteiden, kuten imureiden tai ilmanpuhdistimien, käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon haluttiin koulutusta. Myös siivoojille toivottiin koulutusta ja opastusta. Rakennustyöntekijät kaipasivat rakennusliikkeen omia siivoojia takaisin työmaille. Aikataulujen pitämättömyyttä ja tiukkuutta kommentoitiin paljon. Koettiin, että työlle pitäisi olla enemmän aikaa ja että aikataulussa pysyminen aiheuttaa ongelmia eri urakoitsijoiden välille. T IE TOA PÖLYNTORJUNTAAN Vuonna 2012 ilmestynyttä Pölyt pois yhteistyöllä jauhopölyopasta voi tilata Työturvallisuuskeskuksesta. Oppaaseen liittyviä työvälineitä, kuten Pölytutka-julistetta, Pölyt pois! -kortteja sekä arviointikortteja, voi tulostaa Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta: polyt_pois_yhteistyolla_-_vahenna_jauhopolya_leipomossa Raportti Pölyn hallinta korjausrakentamisessa (Anna Kokkonen ja muut, 2013) löytyy PDF-tiedostona Itä-Suomen yliopiston metsä- ja luonnontieteiden raportti- ja tutkimussarjasta numerolla 12. PUTUSA-hankkeen tuloksena on koottu 8-sivuinen Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan: laaja_ pdf Lisäksi PDF-tiedostona on saatavilla 4-sivuinen Perustietoa korjausrakentamisen pölyntorjunnasta: tiivis_ pdf Rauhalliset työtavat suojaavat leipuria Tamperelaisessa Hakasen leipomossa videointiin yhdistetty pölynmittaus tuotti työtapoja korjanneita ahaa-elämyksiä. Hakasen leipomo Oy:hyn kuuluu leipomo ja kahdeksan omaa myymälää. Henkilökuntaa on kaikkiaan 30. Jauhopölyille eniten altistuvat leipomon kuusi leipuria. Pölyt pois yhteistyöllä -hankkeen aikana Hakasen leipureille kertyi hyödyllistä tietoa esimerkiksi jauhosäkkien käsittelystä. Oli hyvä, että näimme työvaiheet videoituna; suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee. Mittarit värähtivät heti punaiselle, kun säkkiä vähän pölläytti. Siinä näki hyvin, kuinka työtavat vaikuttavat pölyn määrään, kondiittori Petteri Hakanen kertoo. Kun jauhoa lasketaan säkeistä taikinaan, on toimittava rauhallisesti ja pudotettava jauhot mahdollisimman matalalta. Säkkiin tehdään viilto terävällä puukolla eikä repäistä vain pientä repaletta kulmasta ja hakata säkkiä tyhjäksi. Leipomossa käytetään säkkitavaraa nyt, mutta suunnitelmissa on hankkia uusi siilo. Silloin jauho tulisi suoraan säiliöstä, mikä vähentäisi pölyongelmaa. Säkit painavat 25 kiloa, joten säiliö poistaisi myös raskaat nostot. Työtapaerot näkyivät myös kaulinkoneella jauhotuksessa, joka tehtiin hankkeen aikana käsin. Erot syntyivät siitä, pudottiko vai heittikö jauhot ja missä vaiheessa sen teki. Videoiden pohjalta näitä käytiin kahvituvassa läpi. Hällä väliä -tapoja ei saa olla, kun pienessä tilassa työskentelee muitakin. Hakasen leipomoon on pölyhankkeen jälkeen ostettu uusi kaulinkone, joka jauhottaa taikinan automaattisesti. Jauho putoaa taikinan päälle vähitellen ja säännellysti. 5

6 Oli hyvä, että näimme työvaiheet videoituna; suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee. Mittarit värähtivät heti punaiselle, kun säkkiä vähän pölläytti. Siinä näki hyvin, kuinka työtavat vaikuttavat pölyn määrään. Hakasen leipomossa Tampereella selvitettiin leipomotyöntekijöiden pölyaltistumista. Kuva: Päivi Piispanen. Organisointi vähentää sähläystä Petteri Hakanen pitää pölyntorjunnassa tärkeimpänä sitä, että työpäivä on hyvin organisoitu ja suunniteltu. Teemme esimerkiksi mahdollisimman isoja sarjoja eli isoja taikinoita, toki kysyntää seuraten. Pienen taikinan teossa lähtee lähes sama määrä jauhopölyä kuin isomman. Myös kiire ja sählääminen lisäävät pölyämistä. Omien myymälöiden ansiosta pystymme ohjaamaan myyntiä. Tuotevalikoima on laaja, mutta kaikkea ei ole tarjolla joka päivä, vaan tarjonta elää myös sesonkien mukaan. Huomisen suunnitelma on tehty osittain jo kuukausia etukäteen. Leipomo tekee paljon konditoriatuotteita, joten jauhonkulutus ja sen myötä pölyäminen on vähäisempää kuin leipätaloissa. Ruisjauho lienee ongelmallisinta jauhopölyä, mutta sitä meillä ei käytetä, vaan ruisleipä on aina ostettu toisilta leipomoilta jo 62 vuoden ajan, Hakanen sanoo. Siivouslastoja harjojen tilalle Paineilmapuhdistus taitaa olla valitettavan yleinen leipomoissa; se nostaa ilmaan hienoimmat hiukkaset, jotka pääsevät syvälle keuhkoihin. Lattiat pesee siivooja, mutta leipurit puhdistavat kyllä pinnat kuivin välinein työpäivän päätteeksi. Pölynhallinnan vuoksi lattiaharjoista osa on vaihdettu siivouslastoihin. Isommissa leipomoissa leipureilla on omat koneet, joista he vastaavat ja jotka he puhdistavat. Silloin näkyy, minkä verran jauhoja menee hukkaan erilaisista työtavoista johtuen. Meillä työskennellään ristiin eri koneilla, joten se ei ole niin selvää. Hankkeen ideat ohjaavat yrityksen pölynhallintatoimia edelleen. Nyt Hakasella suunnitellaan tehokkaan keskuspölynimurin hankintaa. Sillä saataisiin pölyt pois lattialta ja sillä voitaisiin käyttää myös kohdepoistoja. Toisaalta jälkikäteen koneisiin lisätyt kohdepoistot voivat olla työn kannalta ongelmallisia. Suojus tulee nopeasti jauhoiseksi eikä leipuri näe taikinan koostumusta. Silmämääräinen arviointi ja taikinan tunnustelu on tärkeää silloin kun taikinan teko ei ole täysin automaattista, Hakanen sanoo. Petteri Hakanen kertoo, että siivouksessa heillä käytetään paineilmaa harvoin ja vain yhdellä koneella, joka tekee sämpylöitä. 6

7 Alipaineistus toteutettava taiten Kuopion yliopistollisen sairaalan röntgenosaston saneerauksessa pöly ei saanut levitä hoitoosastoille. Alipaineistuksen toimivuus varmistettiin sulkutilan avulla. Skanska Talonrakennus Oy osallistui PUTUSA- tutkimushankkeeseen saneeratessaan Kuopion yliopistollisen sairaalan röntgenosastoa vuonna Satsasimme osastointiin ja alipaineistukseen, joka on aina vaativa menettely, kertoo turvallisuuspäällikkö Matti Eronen Skanska Talonrakennuksen Itä-Suomen alueelta. Pölymittaukset osoittivat konkreettisesti, miten paine-eroja syntyi ovien aukaisussa, kun alipainetiloista kuljettiin muualle. Painevaihteluihin auttoi tuulitunneli, eli sulkutila remontti- ja muiden tilojen välissä. Pölyä kerääviä mattoja käytettiin, jotta pöly ei olisi kulkeutunut jaloissa puhtaisiin tiloihin. Eronen kertoo, että työmaalla hyödynnettiin tavallista enemmän ilmanpuhdistimia sekä viilennyksen takia ilmastointilaitteita. Työntekijöiltäkin tuli palautetta: he kokivat, että niiden ansiosta työskentely oli mukavampaa ja olo pirteämpi. Kohdepoistoista hyötyä Hänen mukaan hankkeessa tuli hyviä kokemuksia kohdepoistojen käytöstä. Kohdepoisto oli käytössä esimerkiksi kun purkuvaiheessa puukkosahalla sahattiin kevytrakenteisia väliseiniä. Kohdepoisto oli sahan terän läheisyydessä ja alensi pölypitoisuuksia työntekijän hengitysvyöhykkeellä. Tällaisista hyvistä käytännöistä on jatkossakin hyötyä. Työntekijöiltä kyseltiin ja saatiin ideoita pölyn hallintaan, ja tähän aloitetoimintaan myös työnjohtaja kannusti. Eronen kertoo, että esimerkiksi yksi maalareista huomasi ammattilehdestä imurilla varustetun hiontalaitteen ja esitteli sitä työmaalla. Laite otettiin käyttöön ja näin saatiin kohdepoisto kipsilevyjen tasoitehiontaan. Hionnassa pitää käyttää lisäksi hengityksensuojainta, mutta viereisessä työskentelytilassa henkilökohtaista suojainta ei enää tarvita. Suojaimia testataan Asenteet henkilökohtaisia suojaimia kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi vuosien mittaan. Toisaalta edelleen on niitäkin, jotka kuittaavat epäpuhtaudet sillä, että pölyä on syöty iät ja ajat. Ammattitaitoinen työntekijä osaa suhtautua myös turvallisuuteen ja terveyteen asiallisesti, Eronen toteaa. Suojainten valintaa varten olemme saaneet vastikään hengityksensuojainten testauslaitteen, testihupun. Sen avulla selviää pitävyys ja se, mikä suojaintyyppi sopii tiiviisti kenenkin kasvoille. Eronen kertoo, että Skanskalla on jo muutamia vuosia ollut käytössä pölyntorjunnan suunnitelma sekä pölyä ja muuta työturvallisuutta koskevat turvallisuuskortit ja tietoiskut. Niissä kerrotaan oikeat toimintatavat ja pölyjen haitallisuus. Ohjeet ovat jalostuneet PUTUSAn ansiosta, ja myöhemminkin niitä on kehitetty. Ammattitaitoinen työntekijä osaa suhtautua myös turvallisuuteen ja terveyteen asiallisesti PUTUSA -hankkeen pölymittauksia Kuopion yliopistollisen sairaalan remonttityömaalla. Kuva: Skanska talonrakennus Oy 7

8 Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi työturvallisuuden tasoluokituksia työpaikoille, joissa on pitkäjänteisesti kehitetty työturvallisuutta. Vuoden 2012 tasoluokituksen sai jälleen useampi työpaikka kuin koskaan, yhteensä 57 työpaikkaa. Kunniakirjaansa noutamassa Vaasassa oli kolmisenkymmentä työpaikan edustajaa. Kuva: Sarno Ojell. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijasen mukaan tunnelmat olivat ylimmillään kuluvan vuoden tasoluokituksia käsiteltäessä. Nolla tapaturmaa -foorumin kohta kymmenvuotisen taipaleen lisäksi erityistä tyytyväisyyttä aiheutti selkeästi lisääntyneiden tasoluokitusten lukumäärä. - Tämä oli selkeä osoitus siitä, että tunnustusta kaivataan ja positiivisella palautteella on merkitystä, Haijanen toteaa. Tällä kertaa tasoluokituksilla palkittiin lähes 20% jäsenistöstä. Parhaan kunniamaininnan maailman kärjessä saaneita työpaikkoja oli yli 20, joista foorumin perusajatuksen toteuttaneita, puhtaan nollan jäseniä oli Tämä on hienoa kehitystä, kun ensimmäisenä tasoluokitusvuonna 2004 luokituksen saaneita työpaikkoja oli yhteensä 10 kappaletta, Haijanen muistelee. 8

9 Tasoluokitukset jaettiin seuraaville työpaikoille TASO I - Maailman kärjessä ALSTOM Finland Oy Arizona Chemical Oy Bosch Rexroth Oy CP Kelco Oy Danisco Sweeteners Oy Digita Oy Eka Synthomer Oy Forchem Oy Golder Associates Oy J. M. Huber Finland Oy Kemira Oyj, Harjavalta Kemira Oyj, Pori MeramaTec Oy Neste Oil Oyj, Naantalin erikoistuotejalostamo Norilsk Nickel Harjavalta Oy PerkinElmer Wallac Oy, Turku Posiva Oy Skanska Rakennuskone Oy Skanska Talonrakennus Oy Pohjanmaan tulosyksikkö Skanska Talonrakennus Oy Pohjoinen alueyksikkö Steris Finn-Aqua Sulzer Pumps Finland Oy TASO II - Kohti maailman kärkeä BRP Finland Oy Diacor terveyspalvelut Oy Fermion Oy Gasum Oy Helprint Oy Momentive Specialty Chemicals Oy OMG Kokkola Chemicals Oy Oras Oy Stora Enso Metsä STX Finland Oy, Rauma Tervakoski Oy Työterveyslaitos TASO III - Suuntana maailman kärki BIS Production Partner Oy Boliden Kokkola Oy Helsingin Energia John Deere Forestry Oy, Joensuun tehdas Konecranes Finland Oy, Hämeenlinna Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristöpalvelut Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lujabetoni Oy LVI-Dahl Oy Medisize Oy, Kontiolahden tehdas NCC Rakennus Oy NCC Rakennus Oy / Talonrakentaminen (TR) NCC Rakennus Oy, Jyväskylä Paroc Group Peikko Finland Oy Ponsse Oyj Sandvik Mining and Construction Oy, Turun tehdas Sappi Finland I Oy Skanska Oy Stena Recycling Oy Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Telinekataja Oy YIT Rakennus Oy Kiitokset jäsenseminaarissa mukana olleille! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari järjestettiin Vaasassa. Jäsenseminaarin teemana oli tänä vuonna Asenteella kohti parempaa turvallisuutta. Puhujina seminaarissa olivat muun muassa Wärtsilä Finland Oy:n turvallisuuspäällikkö Esko Tirkkonen ja hoitotyön johtaja Marja-Liisa Somppi Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta. Seminaarin yhteydessä vierailtiin Vacon Oyj:llä, ABB Strömberg Parkissa ja Strömsössä. Nolla tapaturmaa -foorumin vuoden 2012 tasoluokitukset jaettiin jäsenseminaarin ensimmäisenä päivänä. 9

10 Maija-Leena Merivirta Nolla tapaturmaa -foorumi Miltä näyttää tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi? Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaarissa osallistujat pääsivät pohtimaan yhdessä miltä foorumi voisi näyttää esimerkiksi vuonna Seuraavassa yhteenveto seminaarin osallistujien yhteisestä katsauksesta kristallipalloon. Seminaarissa päästiin myös piirtämään tulevaisuuden foorumitaloja, -eläimiä ja autoja. Yritysten välisen kilpailun tiukentuessa turvallisuudesta tulee yrityksille kilpailuvaltti ja imagotekijä. Siksi Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan varovaisemmissa arvioissa työpaikkaan, rohkeimmat uskovat tulevaisuuden tuovan foorumiin jopa 3000 jäsentyöpaikkaa. Mukaan toivotaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sitä myötä foorumin on mietittävä, mitä se voisi antaa näille pienille yrityksille. Uusia jäseniä ajatellaan liittyvän erityisesti kunnista, joiden erityispiirteinä on monialainen työ, suuri työntekijöiden määrä ja pitkilläkin välimatkoilla toimivat työntekijät. Kuntien lisäksi tulevien jäsentyöpaikkojen ajatellaan toimivan palvelualan, tieto- ja henkisen työn, vanhustenhoidon, IT-alan - kuten pelifirmojen, kunnossapidon, kaivosalan ja rakennusalan parissa. Elintarviketeollisuudesta toivotaan myös liittyvän lisää jäseniä. Alihankinnan, vuokratyön ja muiden epätyypillisten työmuotojen lisääntyessä foorumin jäsenyyttä ehdotetaan esimerkiksi alihankkijoiden sopimusehdoksi yhdessä työturvallisuuskortin kanssa. Nolla-ajattelun ajatellaan laajenevan koskemaan turvallisuuden lisäksi terveyttä ja hyvinvointia. Toisaalta mietitään, ovatko tulevaisuudessa asiat jo niin hyvin, että Nolla tapaturmaa -foorumin kaltaista yhteenliittymää ei enää tarvita. Nolla tapaturmaa -foorumin tunnetuksi tekemiseen toivotaan vielä enemmän tehoa. Esimerkiksi ammattiliitot ja toimialajärjestöt nähdään hyvinä yhteistyökumppaneina markkinointiin ja tiedotukseen yrityksille. Tulevaisuuden yhteyshenkilö Nolla tapaturmaa foorumin yhteyshenkilö on sitoutunut ja sitouttaa myös työpaikan mukaan nolla tapaturmaa -ajatteluun ja foorumin toimintaan. Yhteyshenkilö huolehtii siitä, että tieto liikkuu työpaikalla, hän analysoi ja jalostaa tiedon eteenpäin vietäväksi. Hän on hyvä markkinoija, joka saa muutkin innostumaan turvallisuudesta ja foorumin toiminnasta. Yhteyshenkilö ideoi ja antaa palautetta myös foorumin suuntaan ja toimii tiiviissä yhteistyössä foorumin koordinaattoreiden ja 10

11 johtoryhmän kanssa. Miksipä työpaikalla ei voisi olla useampiakin yhteyshenkilöitä, jotka toimivat yhdessä muutosagentteina ja nolla-ajattelun edistäjinä. Näiden ideoiden lisäksi mietittiin, onko yhteyshenkilö enää tulevaisuudessa tarpeellinen. Saadaanko tieto liikkumaan kaikille esimerkiksi sosiaalista mediaa tai muita tietotekniikan kehittymisen mahdollistamia keinoja käyttäen. Foorumilaisilla voisi olla esimerkiksi jonkinlainen oma, vuorovaikutteinen ideapankki ja työpaikan oman tilanteen mukaan valittu keino tiedon välittämiseen foorumista ja foorumille. foorumissa tapahtuu ja foorumi tarjoaa Työpaikkojen saavuttaessa nolla tapaturmaa -tason, työn painopiste siirtyy enemmän työhyvinvoinnin suuntaan. Siksi nolla tapaturmaa -ajattelun nähdään myös laajenevan tulevaisuudessa. Mukaan otetaan niin vapaa-ajan turvallisuus kuin myös kuormittuminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä muut henkiset tekijät. Nolla-ajattelun toivotaan tulevan ihmisten elämään yhä aikaisemmin: alkaen päiväkodeista, kouluista ja opiskelupaikoista. Työpaikkojen osalta johtajien toivotaan olevan yhä enemmän esillä osoittamassa sitoutumistaan. Johtajille ja johdon edustajille voisi olla jopa oma fooruminsa tai omia seminaareja ja videotapaamisia. Tulevaisuudessa Nolla tapaturmaa -foorumi tarjoaa jäsenilleen edelleen tukea turvallisuusasenteen ja nolla-ajattelun kehittämiseen esimerkiksi yhteisten tilaisuuksien, verkostoitumisen ja vierailujen kautta. Foorumi pitää jäsentyöpaikkoja ajan tasalla kaikenlaisista turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, aina muuttuvasta lainsäädännöstä talviliukkaiden alkamiseen. Jäsenille voisi olla tarjolla myös räätälöityjä palveluita, esimerkiksi luennoitsijoita tai konsultointia eri aiheista. Foorumi tarjoaa mahdollisuuden benchmarkaukseen ja jäsenten omien materiaalien levittämiseen. Tulevaisuudessa mahdollista voisi olla myös virtuaalinen opintokäynti jäsenyrityksille. Toisilta oppimisen uudet tavat Seminaarien toivotaan edelleen jatkuvan yhdessä oppimisen keinona - kasvokkain kohtaamista ja vuorovaikutusta pidetään tärkeänä myös tulevaisuudessa. Jäsenmäärän kasvaessa on kuitenkin tarpeen miettiä esimerkiksi alueellisten tai toimialakohtaisten tapahtumien järjestämistä. Tietotekniikan käyttöä esimerkiksi webinaarien muodossa pidetään mahdollisena, samoin seminaareihin osallistumista videoyhteyden kautta. Foorumin tuottamien materiaalien -kuten tietokorttien ja materiaalipakettien ajatellaan siirtyvän yhä enemmän sähköisten ratkaisujen puolelle. Materiaaleista voisi tehdä tulevaisuudessa erilaisille alustoille sopivia niin, että samaa materiaalia on mahdollista käyttää niin älypuhelimella, tabletilla kuin tietokoneellakin. Uuden teknologian keskellä on kuitenkin syytä muistaa pitää huolta perusasioista: materiaalien käyttökelpoisista aihepiireistä ja helposta löydettävyydestä. Materiaaleja voisi olla mahdollista myös suunnata esimerkiksi yrityksen koon, toimialan, tapaturmatilanteen tai lähtötason mukaan. Sähköisiä työkaluja esimerkiksi riskinarviointiin ja ilmoitusjärjestelmiin toivotaan olevan tarjolla kaikille. Tulevaisuus tuo mukanaan yhä kansainvälisemmän ja monikulttuurisemman työelämän, joka myös foorumin täytyy ottaa huomioon toiminnassaan, esimerkiksi kieliversioiden tarjontaa lisäämällä. Kansainvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä. Eri maiden Nolla tapaturmaa -verkostot voisivat vaikkapa järjestää seminaarinsa samaan aikaan eri puolilla. Uusi sukupolvi tuonee myös sosiaalisen median mukaan foorumin toimintaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyessä laitteista on tullut osa arkipäivää ja sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös foorumissa osana muuta toimintaa. Näiden välineiden käyttöönotto voi muuttaa myös foorumin tiedonvälitystä yhä reaaliaikaisemmaksi. Pinnalla työturvallisuudessa vuonna 2030 Tulevaisuuden työelämässä tehdään vähemmällä porukalla yhä enemmän töitä. Ihmiset ovat moniosaajia ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin kysymykset nousevat yhä enemmän esiin. Miten työntekijät esimerkiksi käyttävät vapaa-aikansa niin, että palautuvat työstä? Tuki-ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien lisääntyminen on huomioitava. Toisaalta työn mielekkyyden ajatellaan lisääntyvän ja terveysriskien vähenevän yksitoikkoisten töiden yhä suuremman koneellistamisen myötä. Tehokkaampien turvallisuusratkaisujen uskotaan lisäävän tuottavuutta ja parantavan turvallisuutta. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa sen, että työtä ja työvaiheita on tulevaisuudessa mahdollisuus simuloida virtuaalisesti. Tämä auttaa työn ja työturvallisuuden suunnittelussa ja mahdollistaa työtehtävien harjoittelun. Esimerkiksi työohjeet on ehkä mahdollista saada animoituna työn viereen, se parantaa niiden ymmärrettävyyttä. Ympäristöasiat, erilaiset luonnonkatastrofit ja muut ulkoiset uhat on huomioitava yhä enemmän tulevaisuuden turvallisuustyössä. Globalisoitumisen myötä myös muualla kuin omassa lähipiirissä tapahtuvat asiat on otettava huomioon. Yhteiskunnassa ja maailmalla jo nyt näkyvä eriarvoistuminen tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa - jakautuvatko työpaikat ja työntekijät kahden kerroksen väkeen? Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat haasteita viestinnälle: eri kulttuurien törmäämisiltä tuskin voidaan välttyä. Ulkoistaminen ja vuokratyö sekä etätyö ja mobiili työ tulevat lisääntymään ja lisäävät omat haasteensa turvallisuudelle. Perinteiset työajan ja -paikan käsitteet tulevat muuttumaan. Sukupolvien väliset erot työssä ja työkulttuureissa on myös huomioitava. Sitoutuminen työnantajaan on erilaista, henkilökunnan vaihtuvuus lisääntyy ja se on huomioitava myös turvallisuustyössä. Toisaalta voidaan ajatella, että tulevaisuuden työntekijöille työturvallisuusasiat ovat olleet vahvasti esillä jo koulussa ja siksi lähtökohtaisesti tutumpia. 11

12 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin 10-vuotisseminaari Työterveyspäivillä Työterveyspäivät pidetään 60. kertaa Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä Nolla tapaturmaa foorumi juhlistaa 10-vuotispäiviään Työterveyspäivien yhteydessä omalla seminaarillaan Nollaa paremmaksi. Seminaari järjestetään tiistaina klo alkaen. Seminaarin puheenjohtajina toimivat foorumin perustaja, professori emeritus Jorma Saari ja foorumin johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijanen. Seminaarissa julkistetaan kolmannen Jorma Saari -palkinnon saaja ja kuullaan hänen puheenvuoronsa. Lisäksi esiintyvät esimerkiksi HSEQ Manager Panu Kangas Eka Synthomer Oy:sta ja työterveyshuollon erikoislääkäri Ahto Lepoluoto Mehiläinen Oy:sta. Käy katsomassa seminaarin tarkempi ohjelma ja myös kuuden muun seminaarin puhujat ja ohjelmat netistä: ja ilmoittaudu mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikat saavat Työterveyspäivien osallistumismaksusta 10 % alennuksen, kun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan työpaikan Nolla tapaturmaa -foorumin jäsennumero. Uudet jäsentyöpaikat MUUTA AJANKOHTAISTA Alko Oy, Parker Hannifin Oy, Mestarinikkarit Oy, Hydac Oy, Alandia Försäkring, Oulun Autokuljetus Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta > verkosto Syksyn teemakoulutukset Työturvallisuuskortti, kurssinjohtajan täydennyskoulutus, Tampere ja Helsinki Perehdyttäminen ja työnopastus, Helsinki Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten?, Helsinki Työturvallisuuskoulutusta esimiehille, Tampere Ympäristöturvallisuuskortti Ympäristöturvallisuuskortti -koulutus on valtakunnanlaajuinen yhtenäinen tapa perehdyttää henkilöstö ympäristövastuulliseen toimintaan. Koulutuksessa henkilöstö perehdytetään toimimaan lakien, asetuksien ja standardien keskeisten vaatimusten mukaisesti. Katso lisää kortista Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna syyskuussa, Päivän teemana on Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi. Lisätietoja tapaturmapäivästä voit käydä katsomassa nettisivulta tai Facebookista Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautuminen: Kun ilmoitat ilmoittautumisen yhteydessä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyydestä, saat koulutuksesta 10 % alennuksen.

13 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta Julkaisija: Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Arinatie 3 A Helsinki puh (vaihde) Toimitus: Susanna Mattila Työterveyslaitos Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos Vastaava päätoimittaja: Mika Liuhamo Työterveyslaitos Jakelu: 1560 Kannen kuva: stock.xchng Julkaisupaikka: Helsinki, 2013 ISSN

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Ratuke-seminaari

Ratuke-seminaari Ratuke-seminaari 31.10.2013 Miten kohti nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mitä käytännössä pitää tapahtua Timo Pinomäki VR Track Oy 31.10.2013, Ratuke-seminaari 2013, Timo Pinomäki 2 ,

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Rakennusalan työturvallisuus on kulttuurimuutoksen kourissa

Rakennusalan työturvallisuus on kulttuurimuutoksen kourissa Numero 2 / 2011 Johtoryhmän kolumni: Rakennusalan työturvallisuus on kulttuurimuutoksen kourissa Foorumin seinäkalenteri osana turvallisuusviestintää UniCafessa Pitkäjänteisellä työllä tuloksia tapaturmien

Lisätiedot

Taustaa Turvapuistolle

Taustaa Turvapuistolle Taustaa Turvapuistolle Työtapaturmista Tapaturmat ovat sekä henkinen, että taloudellinen rasite» 128 264työtapaturmaa vuosittain.» 15 000 rakennusteollisuudessa» Keskimääräinen kustannus 8500 / tapaturma.»

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne Ruokapalveluissa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: kunnostaa asiakas- tai työtiloja suurentaa ja pienentää ohjeita muuntaa ohjeita erityisruokavalioihin (laktoositon,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena

Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Työvälineenä Treffikello - keskustelumenetelmä 2. Alustus työpajaan - Konkreettisia esimerkkejä

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HKScan on merkittävä työnantaja kaikissa toimintamaissaan, ja sosiaalinen vastuu on yksi konsernin vastuullisuustyön painopistealuista. HKScanille sosiaalisesti vastuullinen toimintatapa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset SGY teki jäsenistölleen jäsenkyselyn syksyllä 2012 Vastausaika oli 18.10. - 7.11.2012 Jäsenkyselyyn vastasi 79 jäsentä (n. 15 %) 2

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA HYVÄN MIELEN RAKENTAJA Lean & korjausrakentaminen työpaja 11.6.2014 Linjasaneerausten vallankumous - heitetään hukka pihalle Sami Kokkonen, Fira Palvelut Oy AGENDA Lyhyt yritysesittely Lyhyesti rakennusalan

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen 30 osp. Ammattitaitovaatimukset

Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen 30 osp. Ammattitaitovaatimukset Majoitus- ja ravitsemispalveluissa 30 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja valmistaa toimipaikan tuotteita ja palveluja myyntiä varten pitää huolta myytävien tuotteiden laadusta

Lisätiedot