Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti. Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä. Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi

Transkriptio

1 Toukokuu 2013 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuus paranee varmasti Miksi pölyää? Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä Tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi Ajankohtaista

2 tulevaisuudessa. Juha Suvanto, turvallisuuspäällikkö NCC Rakennus Oy Työturvallisuus paranee varmasti Työturvallisen tulevaisuuden kehittämisessä tulee aika ajoin tunne, että näkyvien tulosten aikaan saaminen on tuskastuttavan hidasta. Siksi onkin välillä hyvä pysähtyä katsomaan asioita myös hieman taaksepäin. Pidemmän aikavälin tarkastelu voi motivaation kannalta joskus olla hyvinkin hedelmällistä. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen Juha Suvanto. Kuva: NCC Rakennus Oy NOlla tapaturmaa -ajattelu: Nolla tapaturmaa -foorumia perustettiin kymmenen vuotta sitten ja sain itsekin olla mukana foorumin käynnistäjien joukossa. Noihin aikoihin olin vielä suhteellisen tuore työturvallisuuden ammattilainen, vaikka turvallisuuteen liittyvät asiat olivat työssäni olleet hyvinkin konkreettisia toisenlaisten tehtävien kautta. Yrityksen turvallisuusmittaristoa rakentaessa piti asettaa tavoitteita, joiden kautta turvallisuuden tasoa asteittain nostetaan. Tapaturmataajuuden puolittaminen tuntui alkuun kovalta ja kaukaiselta tavoitteelta. Rakennustyömaiden teknisen turvallisuuden tasoa osoittavan TR-mittarin vakiinnuttaminen perustyökaluksi ja tulosten saaminen hyvälle tasolle tuntui sekin olevan vielä kovan väännön takana. Työmaiden siisteys oli vähän mitä sattui ja pölyttömyydestä ei vielä edes puhuttu. Kymmenen vuotta turvallisuuden parissa on vierähtänyt lähes huomaamatta. Tapaturmataajuus yrityksessä on painettu jo alle neljännekseen siitä, mistä tuolloin lähdettiin. TR-mittarin sääntöjä piti tiukentaa, kun tulokset alkoivat lähestyä täysiä prosentteja. Asenteet työturvallisuuteen ja turvallisuuteen yleensä ovat merkittävästi muuttuneet, mikä on nähtävissä niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Kehitys on ollut jopa odotettua parempaa ja kaikki merkit mielestäni on nähtävissä siitä, että samalla tiellä jatketaan. Nolla tapaturmaa lanseerattiin ajatteluna. Sitähän se onkin. Täytyy olla usko siihen, että jokainen tapaturma on torjuttavissa. Jos ei vielä nyt, niin ainakin tulevaisuudessa. Tänä päivänä nolla tapaturmaa kuitenkin on jo ihan konkreettinen tavoite monilla toimialoilla ja työpaikoilla. Tavoite on realistinen myös vaarallisena pidetyn rakennusalan työpaikoilla. Jokainen tapaturma on torjuttavissa. Turvallista kesän odotusta kaikille lukijoille! JOs ei nyt, niin ainakin 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Leipomoiden pölynhallintakeinojen kehittämisessä keskeistä oli ratkaisujen hakeminen yhdessä henkilöstön kanssa. Kuva: Päivi Piispanen. Pölyntorjuntaohjeet ja -kortit auttavat työpaikkoja etsimään ratkaisuja Miksi pölyää? Pölyntorjunnassa tarvitaan suunnitelmallisuutta, oli kyseessä leipomo tai remonttityömaa. Teknisten keinojen ohella työtavat ja raaka-ainevalinnat hillitsevät pölyä. Hyvä pölynhallinta on kokonaisvaltaista kehittämistä. Suunnitelma tarvitaan, koska niin moneen asiaan on puututtava. Kohteeseen on räätälöitävä sopiva yhdistelmä, jossa huomioidaan esimerkiksi tuotantotapa, raaka-aine, työvälineet, työtavat, opastus, luettelee vanhempi asiantuntija Arto Säämänen Työterveyslaitoksesta. Entä kuka ratkaisun suunnittelee ja räätälöi? Säämäsen mukaan paras tulos saadaan, kun koko henkilöstö ja sen osaaminen on mukana. Työntekijät sitoutuvat paremmin silloin, kun itse ovat voineet vaikuttaa ratkaisujen kehittämiseen ja valintaan, hän sanoo. Kehittämisryhmiin otetaan henkilöt tarpeen ja kohteen mukaan: pölyisen työn tekijöitä, tekniikan osaajia tuotannosta, työnjohtoa, henkilöitä laatu- ja tuotekehityspuolelta ja tietysti niitä, jotka päättävät työpaikalla rahan käytöstä. 3

4 Pitäisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa eniten töitä tehnyt on se, jolla on likaisimmat haalarit ja paljon pölyä ympärillään. Yhteistyö välttämätöntä Kaksi pölyistä teollisuudenalaa, leipomot ja korjausrakentaminen, ovat saaneet tutkimusten tuloksena tuoretta ja käytännönläheistä pölynhallintatietoa. Leipomotutkimuksen toteutti Työterveyslaitos vuosikymmenen vaihteessa työsuojeluviranomaisten ja Työturvallisuuskeskuksen tuella. Pölyt pois yhteistyöllä -hankkeeseen osallistui 10 leipomoa Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilta. Henkilöstön osallistaminen ja tuotannon kokonaisvaltainen kehittäminen oli pääteemana. Korjausrakentamiseen keskittyi puolestaan Itä-Suomen yliopiston koordinoima tutkimushanke, Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke valmistui 2013 ja hankeryhmään kuuluivat myös Työterveyslaitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tekes ja mukana olleet alan yritykset osallistuivat rahoitukseen. Tutkimuskohteina oli seitsemän peruskorjaus-, LVIS-saneeraus- ja kosteusvauriokohdetta. Altistuminen näkyväksi PUTUSA-tutkimuksessa tuotettiin vuoden 2013 alussa rakennuttajalle ja rakennusurakoitsijalle pölyntorjunnan ohjeet korjausrakentamiseen. Leipomohankkeessa kehitettiin viime vuonna työkalut, joiden kanssa työpaikalla on helppo käynnistää keskustelu jauhopölynhallinnasta ja edetä ratkaisujen etsinnässä ja toteutuksessa. Siinä esimerkiksi tarkastuslistat ovat apuna. Molemmissa hankkeissa korostettiin henkilöstön mukana oloa ratkaisujen hakemisessa. Arto Säämänen kertoo, että leipomoissa ja osassa rakentamiskohteista hyödynnettiin PIMEX-menetelmää. Siinä mittaustulokset yhdistyvät reaaliajassa videokuvaan, mikä tekee pölyaltistumisen näkyväksi. Hänen mukaansa menetelmä koettiin tehokkaaksi niin leipomoissa kuin rakennustyömailla, koska sen avulla työntekijöiden oli helppo tunnistaa, mikä asia tai toiminta työvaiheessa aiheutti pölyä. Kohdepoistoja leipomokoneisiin Leipomoissa hetkelliset pölypitoisuushuiput syntyvät erityisesti jauhojen punnituksessa, säkkien käsittelyssä, taikinakoneella, ylöslyönnissä, leivontapöydillä, jauhotuksessa ja siivouksessa. Pölyongelmat ovat jokaisessa leipomossa omanlaisensa, joten yhtä yleistä ja ylivertaisen hyvää käytäntöä ei ole tarjolla. Jauhopölyn torjunnassa keskeisin kohta on pölyn syntymislähteeseen vaikuttaminen. Pölyä tulisi vähentää heti sen syntymislähteessä. Esimerkiksi jauhotukseen voi mahdollisuuksien mukaan valita vähemmän pölyävää, karkeampaa jauhoa. Pölyn hallintaa auttaa, jos pölynpoisto on valmiina koneissa ja kohdepoistot ovat riittävän lähellä, alle 30 sentin päässä, pölyn syntykohtaa. Työtavoilla on myös iso merkitys, joten osaaminen ja oikeat työtavat siivous mukaan lukien pitäisi sopia yhdessä. Samoin hengityksensuojainten valinnasta ja käytöstä lyhyissä altistumisissa tulee sopia. Myös suojainten huolto, opastus ja käytön valvonta pitää huolehtia. Yleisilmaan vaikuttavat muut jauhoja käsittelevät työntekijät ja prosessit, pölynhallintalaitteiden ja koneiden kunto ja huolto, siivous, kohdepoistot ja yleisilmanvaihdon ratkaisut. Saneeraukseen tehokeinoja Arto Säämänen mainitsee, että korjausrakentamisessa tulee vastaan monenlaisia altisteita, kuten betoni-, kvartsi- ja puupölyä, eristevillaa, hometta, mikrobeja ja asbestia. Työntekijöiden suojaamisen lisäksi pitää miettiä, miten estetään pölyjen leviäminen lähellä asuvien tai lähellä työskentelevien tiloihin. PUTUSA-hankkeen tulokset osoittivat, että tehokas pölyntorjunta vähentää selvästi altistumista korjausrakentamisessa. Se kuitenkin edellyttää nykyistä pölyttömämpiä työmenetelmiä, pölyn leviämistä rajaavia laitteita, toimivaa osastointia, jatkuvaa työmaan alipaineisuutta sekä laadukasta työmaan siivousta. Esimerkiksi kohdepoistojen käyttö saneerauskohteissa vähensi työntekijöiden altistumista merkittävästi. Silti purku- ja hiontatöissä kvartsi- ja muun pölyn pitoisuudet saattoivat hengitysvyöhykkeellä nousta yli haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien. Tämän takia tutkijat suosittelevat näihin töihin lisäksi tehokkaita hengityksensuojaimia. Niiden käyttöön pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Korjausalueen eristäminen osastoimalla ja jatkuvan alipaineisuuden varmistaminen olivat tutkimuksen työpaikoilla tehokkaita 4

5 keinoja estää pölyn leviämistä. Korjattavan tilan ja ympäröivän tilan väliselle kulkutielle tarvittiin kuitenkin sulkutila. Tutkijat suosittelevat lisäksi, että osastoinnin ja alipaineistuksen toimivuutta pitää seurata ja varmistaa paine-eromittareiden avulla koko ajan. Rakentajilta ehdotuksia PUTUSA-tutkimuksessa kysyttiin rakentajien ehdotuksia ja kommentteja hyvistä toimintatavoista. Vastauksissa tulivat esiin oma siisteys, työtavat ja asenteet. Mainittiin, että pitäisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa eniten töitä tehnyt on se, jolla on likaisimmat haalarit ja paljon pölyä ympärillään. Purkua pidettiin pölyn kannalta hankalimpana työvaiheena. Lattialla oleva pöly nousee ilmaan ja sen hallintaan pitäisi olla keinoja. Myös kohdepoistojen ja keskuspölynimureiden käyttöä pitäisi vastausten mukaan lisätä. Työmaan uusien laitteiden, kuten imureiden tai ilmanpuhdistimien, käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon haluttiin koulutusta. Myös siivoojille toivottiin koulutusta ja opastusta. Rakennustyöntekijät kaipasivat rakennusliikkeen omia siivoojia takaisin työmaille. Aikataulujen pitämättömyyttä ja tiukkuutta kommentoitiin paljon. Koettiin, että työlle pitäisi olla enemmän aikaa ja että aikataulussa pysyminen aiheuttaa ongelmia eri urakoitsijoiden välille. T IE TOA PÖLYNTORJUNTAAN Vuonna 2012 ilmestynyttä Pölyt pois yhteistyöllä jauhopölyopasta voi tilata Työturvallisuuskeskuksesta. Oppaaseen liittyviä työvälineitä, kuten Pölytutka-julistetta, Pölyt pois! -kortteja sekä arviointikortteja, voi tulostaa Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta: polyt_pois_yhteistyolla_-_vahenna_jauhopolya_leipomossa Raportti Pölyn hallinta korjausrakentamisessa (Anna Kokkonen ja muut, 2013) löytyy PDF-tiedostona Itä-Suomen yliopiston metsä- ja luonnontieteiden raportti- ja tutkimussarjasta numerolla PUTUSA-hankkeen tuloksena on koottu 8-sivuinen Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan: laaja_ pdf Lisäksi PDF-tiedostona on saatavilla 4-sivuinen Perustietoa korjausrakentamisen pölyntorjunnasta: tiivis_ pdf Rauhalliset työtavat suojaavat leipuria Tamperelaisessa Hakasen leipomossa videointiin yhdistetty pölynmittaus tuotti työtapoja korjanneita ahaa-elämyksiä. Hakasen leipomo Oy:hyn kuuluu leipomo ja kahdeksan omaa myymälää. Henkilökuntaa on kaikkiaan 30. Jauhopölyille eniten altistuvat leipomon kuusi leipuria. Pölyt pois yhteistyöllä -hankkeen aikana Hakasen leipureille kertyi hyödyllistä tietoa esimerkiksi jauhosäkkien käsittelystä. Oli hyvä, että näimme työvaiheet videoituna; suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee. Mittarit värähtivät heti punaiselle, kun säkkiä vähän pölläytti. Siinä näki hyvin, kuinka työtavat vaikuttavat pölyn määrään, kondiittori Petteri Hakanen kertoo. Kun jauhoa lasketaan säkeistä taikinaan, on toimittava rauhallisesti ja pudotettava jauhot mahdollisimman matalalta. Säkkiin tehdään viilto terävällä puukolla eikä repäistä vain pientä repaletta kulmasta ja hakata säkkiä tyhjäksi. Leipomossa käytetään säkkitavaraa nyt, mutta suunnitelmissa on hankkia uusi siilo. Silloin jauho tulisi suoraan säiliöstä, mikä vähentäisi pölyongelmaa. Säkit painavat 25 kiloa, joten säiliö poistaisi myös raskaat nostot. Työtapaerot näkyivät myös kaulinkoneella jauhotuksessa, joka tehtiin hankkeen aikana käsin. Erot syntyivät siitä, pudottiko vai heittikö jauhot ja missä vaiheessa sen teki. Videoiden pohjalta näitä käytiin kahvituvassa läpi. Hällä väliä -tapoja ei saa olla, kun pienessä tilassa työskentelee muitakin. Hakasen leipomoon on pölyhankkeen jälkeen ostettu uusi kaulinkone, joka jauhottaa taikinan automaattisesti. Jauho putoaa taikinan päälle vähitellen ja säännellysti. 5

6 Oli hyvä, että näimme työvaiheet videoituna; suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee. Mittarit värähtivät heti punaiselle, kun säkkiä vähän pölläytti. Siinä näki hyvin, kuinka työtavat vaikuttavat pölyn määrään. Hakasen leipomossa Tampereella selvitettiin leipomotyöntekijöiden pölyaltistumista. Kuva: Päivi Piispanen. Organisointi vähentää sähläystä Petteri Hakanen pitää pölyntorjunnassa tärkeimpänä sitä, että työpäivä on hyvin organisoitu ja suunniteltu. Teemme esimerkiksi mahdollisimman isoja sarjoja eli isoja taikinoita, toki kysyntää seuraten. Pienen taikinan teossa lähtee lähes sama määrä jauhopölyä kuin isomman. Myös kiire ja sählääminen lisäävät pölyämistä. Omien myymälöiden ansiosta pystymme ohjaamaan myyntiä. Tuotevalikoima on laaja, mutta kaikkea ei ole tarjolla joka päivä, vaan tarjonta elää myös sesonkien mukaan. Huomisen suunnitelma on tehty osittain jo kuukausia etukäteen. Leipomo tekee paljon konditoriatuotteita, joten jauhonkulutus ja sen myötä pölyäminen on vähäisempää kuin leipätaloissa. Ruisjauho lienee ongelmallisinta jauhopölyä, mutta sitä meillä ei käytetä, vaan ruisleipä on aina ostettu toisilta leipomoilta jo 62 vuoden ajan, Hakanen sanoo. Siivouslastoja harjojen tilalle Paineilmapuhdistus taitaa olla valitettavan yleinen leipomoissa; se nostaa ilmaan hienoimmat hiukkaset, jotka pääsevät syvälle keuhkoihin. Lattiat pesee siivooja, mutta leipurit puhdistavat kyllä pinnat kuivin välinein työpäivän päätteeksi. Pölynhallinnan vuoksi lattiaharjoista osa on vaihdettu siivouslastoihin. Isommissa leipomoissa leipureilla on omat koneet, joista he vastaavat ja jotka he puhdistavat. Silloin näkyy, minkä verran jauhoja menee hukkaan erilaisista työtavoista johtuen. Meillä työskennellään ristiin eri koneilla, joten se ei ole niin selvää. Hankkeen ideat ohjaavat yrityksen pölynhallintatoimia edelleen. Nyt Hakasella suunnitellaan tehokkaan keskuspölynimurin hankintaa. Sillä saataisiin pölyt pois lattialta ja sillä voitaisiin käyttää myös kohdepoistoja. Toisaalta jälkikäteen koneisiin lisätyt kohdepoistot voivat olla työn kannalta ongelmallisia. Suojus tulee nopeasti jauhoiseksi eikä leipuri näe taikinan koostumusta. Silmämääräinen arviointi ja taikinan tunnustelu on tärkeää silloin kun taikinan teko ei ole täysin automaattista, Hakanen sanoo. Petteri Hakanen kertoo, että siivouksessa heillä käytetään paineilmaa harvoin ja vain yhdellä koneella, joka tekee sämpylöitä. 6

7 Alipaineistus toteutettava taiten Kuopion yliopistollisen sairaalan röntgenosaston saneerauksessa pöly ei saanut levitä hoitoosastoille. Alipaineistuksen toimivuus varmistettiin sulkutilan avulla. Skanska Talonrakennus Oy osallistui PUTUSA- tutkimushankkeeseen saneeratessaan Kuopion yliopistollisen sairaalan röntgenosastoa vuonna Satsasimme osastointiin ja alipaineistukseen, joka on aina vaativa menettely, kertoo turvallisuuspäällikkö Matti Eronen Skanska Talonrakennuksen Itä-Suomen alueelta. Pölymittaukset osoittivat konkreettisesti, miten paine-eroja syntyi ovien aukaisussa, kun alipainetiloista kuljettiin muualle. Painevaihteluihin auttoi tuulitunneli, eli sulkutila remontti- ja muiden tilojen välissä. Pölyä kerääviä mattoja käytettiin, jotta pöly ei olisi kulkeutunut jaloissa puhtaisiin tiloihin. Eronen kertoo, että työmaalla hyödynnettiin tavallista enemmän ilmanpuhdistimia sekä viilennyksen takia ilmastointilaitteita. Työntekijöiltäkin tuli palautetta: he kokivat, että niiden ansiosta työskentely oli mukavampaa ja olo pirteämpi. Kohdepoistoista hyötyä Hänen mukaan hankkeessa tuli hyviä kokemuksia kohdepoistojen käytöstä. Kohdepoisto oli käytössä esimerkiksi kun purkuvaiheessa puukkosahalla sahattiin kevytrakenteisia väliseiniä. Kohdepoisto oli sahan terän läheisyydessä ja alensi pölypitoisuuksia työntekijän hengitysvyöhykkeellä. Tällaisista hyvistä käytännöistä on jatkossakin hyötyä. Työntekijöiltä kyseltiin ja saatiin ideoita pölyn hallintaan, ja tähän aloitetoimintaan myös työnjohtaja kannusti. Eronen kertoo, että esimerkiksi yksi maalareista huomasi ammattilehdestä imurilla varustetun hiontalaitteen ja esitteli sitä työmaalla. Laite otettiin käyttöön ja näin saatiin kohdepoisto kipsilevyjen tasoitehiontaan. Hionnassa pitää käyttää lisäksi hengityksensuojainta, mutta viereisessä työskentelytilassa henkilökohtaista suojainta ei enää tarvita. Suojaimia testataan Asenteet henkilökohtaisia suojaimia kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi vuosien mittaan. Toisaalta edelleen on niitäkin, jotka kuittaavat epäpuhtaudet sillä, että pölyä on syöty iät ja ajat. Ammattitaitoinen työntekijä osaa suhtautua myös turvallisuuteen ja terveyteen asiallisesti, Eronen toteaa. Suojainten valintaa varten olemme saaneet vastikään hengityksensuojainten testauslaitteen, testihupun. Sen avulla selviää pitävyys ja se, mikä suojaintyyppi sopii tiiviisti kenenkin kasvoille. Eronen kertoo, että Skanskalla on jo muutamia vuosia ollut käytössä pölyntorjunnan suunnitelma sekä pölyä ja muuta työturvallisuutta koskevat turvallisuuskortit ja tietoiskut. Niissä kerrotaan oikeat toimintatavat ja pölyjen haitallisuus. Ohjeet ovat jalostuneet PUTUSAn ansiosta, ja myöhemminkin niitä on kehitetty. Ammattitaitoinen työntekijä osaa suhtautua myös turvallisuuteen ja terveyteen asiallisesti PUTUSA -hankkeen pölymittauksia Kuopion yliopistollisen sairaalan remonttityömaalla. Kuva: Skanska talonrakennus Oy 7

8 Tasoluokitettuja jälleen ennätysmäärä Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi työturvallisuuden tasoluokituksia työpaikoille, joissa on pitkäjänteisesti kehitetty työturvallisuutta. Vuoden 2012 tasoluokituksen sai jälleen useampi työpaikka kuin koskaan, yhteensä 57 työpaikkaa. Kunniakirjaansa noutamassa Vaasassa oli kolmisenkymmentä työpaikan edustajaa. Kuva: Sarno Ojell. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijasen mukaan tunnelmat olivat ylimmillään kuluvan vuoden tasoluokituksia käsiteltäessä. Nolla tapaturmaa -foorumin kohta kymmenvuotisen taipaleen lisäksi erityistä tyytyväisyyttä aiheutti selkeästi lisääntyneiden tasoluokitusten lukumäärä. - Tämä oli selkeä osoitus siitä, että tunnustusta kaivataan ja positiivisella palautteella on merkitystä, Haijanen toteaa. Tällä kertaa tasoluokituksilla palkittiin lähes 20% jäsenistöstä. Parhaan kunniamaininnan maailman kärjessä saaneita työpaikkoja oli yli 20, joista foorumin perusajatuksen toteuttaneita, puhtaan nollan jäseniä oli Tämä on hienoa kehitystä, kun ensimmäisenä tasoluokitusvuonna 2004 luokituksen saaneita työpaikkoja oli yhteensä 10 kappaletta, Haijanen muistelee. 8

9 Tasoluokitukset jaettiin seuraaville työpaikoille TASO I - Maailman kärjessä ALSTOM Finland Oy Arizona Chemical Oy Bosch Rexroth Oy CP Kelco Oy Danisco Sweeteners Oy Digita Oy Eka Synthomer Oy Forchem Oy Golder Associates Oy J. M. Huber Finland Oy Kemira Oyj, Harjavalta Kemira Oyj, Pori MeramaTec Oy Neste Oil Oyj, Naantalin erikoistuotejalostamo Norilsk Nickel Harjavalta Oy PerkinElmer Wallac Oy, Turku Posiva Oy Skanska Rakennuskone Oy Skanska Talonrakennus Oy Pohjanmaan tulosyksikkö Skanska Talonrakennus Oy Pohjoinen alueyksikkö Steris Finn-Aqua Sulzer Pumps Finland Oy TASO II - Kohti maailman kärkeä BRP Finland Oy Diacor terveyspalvelut Oy Fermion Oy Gasum Oy Helprint Oy Momentive Specialty Chemicals Oy OMG Kokkola Chemicals Oy Oras Oy Stora Enso Metsä STX Finland Oy, Rauma Tervakoski Oy Työterveyslaitos TASO III - Suuntana maailman kärki BIS Production Partner Oy Boliden Kokkola Oy Helsingin Energia John Deere Forestry Oy, Joensuun tehdas Konecranes Finland Oy, Hämeenlinna Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristöpalvelut Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lujabetoni Oy LVI-Dahl Oy Medisize Oy, Kontiolahden tehdas NCC Rakennus Oy NCC Rakennus Oy / Talonrakentaminen (TR) NCC Rakennus Oy, Jyväskylä Paroc Group Peikko Finland Oy Ponsse Oyj Sandvik Mining and Construction Oy, Turun tehdas Sappi Finland I Oy Skanska Oy Stena Recycling Oy Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Telinekataja Oy YIT Rakennus Oy Kiitokset jäsenseminaarissa mukana olleille! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari järjestettiin Vaasassa. Jäsenseminaarin teemana oli tänä vuonna Asenteella kohti parempaa turvallisuutta. Puhujina seminaarissa olivat muun muassa Wärtsilä Finland Oy:n turvallisuuspäällikkö Esko Tirkkonen ja hoitotyön johtaja Marja-Liisa Somppi Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta. Seminaarin yhteydessä vierailtiin Vacon Oyj:llä, ABB Strömberg Parkissa ja Strömsössä. Nolla tapaturmaa -foorumin vuoden 2012 tasoluokitukset jaettiin jäsenseminaarin ensimmäisenä päivänä. 9

10 Maija-Leena Merivirta Nolla tapaturmaa -foorumi Miltä näyttää tulevaisuuden Nolla tapaturmaa -foorumi? Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaarissa osallistujat pääsivät pohtimaan yhdessä miltä foorumi voisi näyttää esimerkiksi vuonna Seuraavassa yhteenveto seminaarin osallistujien yhteisestä katsauksesta kristallipalloon. Seminaarissa päästiin myös piirtämään tulevaisuuden foorumitaloja, -eläimiä ja autoja. Yritysten välisen kilpailun tiukentuessa turvallisuudesta tulee yrityksille kilpailuvaltti ja imagotekijä. Siksi Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan varovaisemmissa arvioissa työpaikkaan, rohkeimmat uskovat tulevaisuuden tuovan foorumiin jopa 3000 jäsentyöpaikkaa. Mukaan toivotaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sitä myötä foorumin on mietittävä, mitä se voisi antaa näille pienille yrityksille. Uusia jäseniä ajatellaan liittyvän erityisesti kunnista, joiden erityispiirteinä on monialainen työ, suuri työntekijöiden määrä ja pitkilläkin välimatkoilla toimivat työntekijät. Kuntien lisäksi tulevien jäsentyöpaikkojen ajatellaan toimivan palvelualan, tieto- ja henkisen työn, vanhustenhoidon, IT-alan - kuten pelifirmojen, kunnossapidon, kaivosalan ja rakennusalan parissa. Elintarviketeollisuudesta toivotaan myös liittyvän lisää jäseniä. Alihankinnan, vuokratyön ja muiden epätyypillisten työmuotojen lisääntyessä foorumin jäsenyyttä ehdotetaan esimerkiksi alihankkijoiden sopimusehdoksi yhdessä työturvallisuuskortin kanssa. Nolla-ajattelun ajatellaan laajenevan koskemaan turvallisuuden lisäksi terveyttä ja hyvinvointia. Toisaalta mietitään, ovatko tulevaisuudessa asiat jo niin hyvin, että Nolla tapaturmaa -foorumin kaltaista yhteenliittymää ei enää tarvita. Nolla tapaturmaa -foorumin tunnetuksi tekemiseen toivotaan vielä enemmän tehoa. Esimerkiksi ammattiliitot ja toimialajärjestöt nähdään hyvinä yhteistyökumppaneina markkinointiin ja tiedotukseen yrityksille. Tulevaisuuden yhteyshenkilö Nolla tapaturmaa foorumin yhteyshenkilö on sitoutunut ja sitouttaa myös työpaikan mukaan nolla tapaturmaa -ajatteluun ja foorumin toimintaan. Yhteyshenkilö huolehtii siitä, että tieto liikkuu työpaikalla, hän analysoi ja jalostaa tiedon eteenpäin vietäväksi. Hän on hyvä markkinoija, joka saa muutkin innostumaan turvallisuudesta ja foorumin toiminnasta. Yhteyshenkilö ideoi ja antaa palautetta myös foorumin suuntaan ja toimii tiiviissä yhteistyössä foorumin koordinaattoreiden ja 10

11 johtoryhmän kanssa. Miksipä työpaikalla ei voisi olla useampiakin yhteyshenkilöitä, jotka toimivat yhdessä muutosagentteina ja nolla-ajattelun edistäjinä. Näiden ideoiden lisäksi mietittiin, onko yhteyshenkilö enää tulevaisuudessa tarpeellinen. Saadaanko tieto liikkumaan kaikille esimerkiksi sosiaalista mediaa tai muita tietotekniikan kehittymisen mahdollistamia keinoja käyttäen. Foorumilaisilla voisi olla esimerkiksi jonkinlainen oma, vuorovaikutteinen ideapankki ja työpaikan oman tilanteen mukaan valittu keino tiedon välittämiseen foorumista ja foorumille. foorumissa tapahtuu ja foorumi tarjoaa Työpaikkojen saavuttaessa nolla tapaturmaa -tason, työn painopiste siirtyy enemmän työhyvinvoinnin suuntaan. Siksi nolla tapaturmaa -ajattelun nähdään myös laajenevan tulevaisuudessa. Mukaan otetaan niin vapaa-ajan turvallisuus kuin myös kuormittuminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä muut henkiset tekijät. Nolla-ajattelun toivotaan tulevan ihmisten elämään yhä aikaisemmin: alkaen päiväkodeista, kouluista ja opiskelupaikoista. Työpaikkojen osalta johtajien toivotaan olevan yhä enemmän esillä osoittamassa sitoutumistaan. Johtajille ja johdon edustajille voisi olla jopa oma fooruminsa tai omia seminaareja ja videotapaamisia. Tulevaisuudessa Nolla tapaturmaa -foorumi tarjoaa jäsenilleen edelleen tukea turvallisuusasenteen ja nolla-ajattelun kehittämiseen esimerkiksi yhteisten tilaisuuksien, verkostoitumisen ja vierailujen kautta. Foorumi pitää jäsentyöpaikkoja ajan tasalla kaikenlaisista turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, aina muuttuvasta lainsäädännöstä talviliukkaiden alkamiseen. Jäsenille voisi olla tarjolla myös räätälöityjä palveluita, esimerkiksi luennoitsijoita tai konsultointia eri aiheista. Foorumi tarjoaa mahdollisuuden benchmarkaukseen ja jäsenten omien materiaalien levittämiseen. Tulevaisuudessa mahdollista voisi olla myös virtuaalinen opintokäynti jäsenyrityksille. Toisilta oppimisen uudet tavat Seminaarien toivotaan edelleen jatkuvan yhdessä oppimisen keinona - kasvokkain kohtaamista ja vuorovaikutusta pidetään tärkeänä myös tulevaisuudessa. Jäsenmäärän kasvaessa on kuitenkin tarpeen miettiä esimerkiksi alueellisten tai toimialakohtaisten tapahtumien järjestämistä. Tietotekniikan käyttöä esimerkiksi webinaarien muodossa pidetään mahdollisena, samoin seminaareihin osallistumista videoyhteyden kautta. Foorumin tuottamien materiaalien -kuten tietokorttien ja materiaalipakettien ajatellaan siirtyvän yhä enemmän sähköisten ratkaisujen puolelle. Materiaaleista voisi tehdä tulevaisuudessa erilaisille alustoille sopivia niin, että samaa materiaalia on mahdollista käyttää niin älypuhelimella, tabletilla kuin tietokoneellakin. Uuden teknologian keskellä on kuitenkin syytä muistaa pitää huolta perusasioista: materiaalien käyttökelpoisista aihepiireistä ja helposta löydettävyydestä. Materiaaleja voisi olla mahdollista myös suunnata esimerkiksi yrityksen koon, toimialan, tapaturmatilanteen tai lähtötason mukaan. Sähköisiä työkaluja esimerkiksi riskinarviointiin ja ilmoitusjärjestelmiin toivotaan olevan tarjolla kaikille. Tulevaisuus tuo mukanaan yhä kansainvälisemmän ja monikulttuurisemman työelämän, joka myös foorumin täytyy ottaa huomioon toiminnassaan, esimerkiksi kieliversioiden tarjontaa lisäämällä. Kansainvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä. Eri maiden Nolla tapaturmaa -verkostot voisivat vaikkapa järjestää seminaarinsa samaan aikaan eri puolilla. Uusi sukupolvi tuonee myös sosiaalisen median mukaan foorumin toimintaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyessä laitteista on tullut osa arkipäivää ja sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös foorumissa osana muuta toimintaa. Näiden välineiden käyttöönotto voi muuttaa myös foorumin tiedonvälitystä yhä reaaliaikaisemmaksi. Pinnalla työturvallisuudessa vuonna 2030 Tulevaisuuden työelämässä tehdään vähemmällä porukalla yhä enemmän töitä. Ihmiset ovat moniosaajia ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin kysymykset nousevat yhä enemmän esiin. Miten työntekijät esimerkiksi käyttävät vapaa-aikansa niin, että palautuvat työstä? Tuki-ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien lisääntyminen on huomioitava. Toisaalta työn mielekkyyden ajatellaan lisääntyvän ja terveysriskien vähenevän yksitoikkoisten töiden yhä suuremman koneellistamisen myötä. Tehokkaampien turvallisuusratkaisujen uskotaan lisäävän tuottavuutta ja parantavan turvallisuutta. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa sen, että työtä ja työvaiheita on tulevaisuudessa mahdollisuus simuloida virtuaalisesti. Tämä auttaa työn ja työturvallisuuden suunnittelussa ja mahdollistaa työtehtävien harjoittelun. Esimerkiksi työohjeet on ehkä mahdollista saada animoituna työn viereen, se parantaa niiden ymmärrettävyyttä. Ympäristöasiat, erilaiset luonnonkatastrofit ja muut ulkoiset uhat on huomioitava yhä enemmän tulevaisuuden turvallisuustyössä. Globalisoitumisen myötä myös muualla kuin omassa lähipiirissä tapahtuvat asiat on otettava huomioon. Yhteiskunnassa ja maailmalla jo nyt näkyvä eriarvoistuminen tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa - jakautuvatko työpaikat ja työntekijät kahden kerroksen väkeen? Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat haasteita viestinnälle: eri kulttuurien törmäämisiltä tuskin voidaan välttyä. Ulkoistaminen ja vuokratyö sekä etätyö ja mobiili työ tulevat lisääntymään ja lisäävät omat haasteensa turvallisuudelle. Perinteiset työajan ja -paikan käsitteet tulevat muuttumaan. Sukupolvien väliset erot työssä ja työkulttuureissa on myös huomioitava. Sitoutuminen työnantajaan on erilaista, henkilökunnan vaihtuvuus lisääntyy ja se on huomioitava myös turvallisuustyössä. Toisaalta voidaan ajatella, että tulevaisuuden työntekijöille työturvallisuusasiat ovat olleet vahvasti esillä jo koulussa ja siksi lähtökohtaisesti tutumpia. 11

12 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin 10-vuotisseminaari Työterveyspäivillä Työterveyspäivät pidetään 60. kertaa Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä Nolla tapaturmaa foorumi juhlistaa 10-vuotispäiviään Työterveyspäivien yhteydessä omalla seminaarillaan Nollaa paremmaksi. Seminaari järjestetään tiistaina klo alkaen. Seminaarin puheenjohtajina toimivat foorumin perustaja, professori emeritus Jorma Saari ja foorumin johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijanen. Seminaarissa julkistetaan kolmannen Jorma Saari -palkinnon saaja ja kuullaan hänen puheenvuoronsa. Lisäksi esiintyvät esimerkiksi HSEQ Manager Panu Kangas Eka Synthomer Oy:sta ja työterveyshuollon erikoislääkäri Ahto Lepoluoto Mehiläinen Oy:sta. Käy katsomassa seminaarin tarkempi ohjelma ja myös kuuden muun seminaarin puhujat ja ohjelmat netistä: ja ilmoittaudu mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikat saavat Työterveyspäivien osallistumismaksusta 10 % alennuksen, kun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan työpaikan Nolla tapaturmaa -foorumin jäsennumero. Uudet jäsentyöpaikat MUUTA AJANKOHTAISTA Alko Oy, Parker Hannifin Oy, Mestarinikkarit Oy, Hydac Oy, Alandia Försäkring, Oulun Autokuljetus Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta > verkosto Syksyn teemakoulutukset Työturvallisuuskortti, kurssinjohtajan täydennyskoulutus, Tampere ja Helsinki Perehdyttäminen ja työnopastus, Helsinki Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten?, Helsinki Työturvallisuuskoulutusta esimiehille, Tampere Ympäristöturvallisuuskortti Ympäristöturvallisuuskortti -koulutus on valtakunnanlaajuinen yhtenäinen tapa perehdyttää henkilöstö ympäristövastuulliseen toimintaan. Koulutuksessa henkilöstö perehdytetään toimimaan lakien, asetuksien ja standardien keskeisten vaatimusten mukaisesti. Katso lisää kortista Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna syyskuussa, Päivän teemana on Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi. Lisätietoja tapaturmapäivästä voit käydä katsomassa nettisivulta tai Facebookista Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautuminen: Kun ilmoitat ilmoittautumisen yhteydessä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyydestä, saat koulutuksesta 10 % alennuksen.

13 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta Julkaisija: Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Arinatie 3 A Helsinki puh (vaihde) nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus: Susanna Mattila Työterveyslaitos susanna.mattila@ttl.fi Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja: Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi Jakelu: 1560 Kannen kuva: stock.xchng Julkaisupaikka: Helsinki, 2013 ISSN