Metallin Yhteistyö VALITSE LUOTTAMUSMIEHESI. Metallisia eduskuntavaaliehdokkaita. Ammattiosastot.

Transkriptio

1 Metallin Yhteistyö Ammattiosastot remontissa 2/2014 Metallisia eduskuntavaaliehdokkaita esittelyssä s. 2 Operaatio Vakiduuni, nollatyösopimukset laittomiksi s. 7 s. 4 5 Naisten risteilyn tunnelmia s. 8 inoon_ pdf Metallin LUOTTAMUSMIESVAALIT SISÄLTÖ Aluejärjestön puheenjohtaja...2 Aluepäällikön ja aluetoimitsijan kynästä...3 Sepänsällille kerrottua...3 Kansanedustajaehdokkaat Työpaikat esittelyssä...6 Nuoret toimivat... 7 Työmarkkinatiedotus...8 VALITSE LUOTTAMUSMIEHESI Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja ja järjestäytymisen ykköslenkki. Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. Luottamusmies on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. Luottamusmieheen voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. Luottamusmies on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työantajan väleihin vaikuttavista asioista. Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Sinä olet liitto. Me olemme liitto!

2 2 Aluejärjestön puheenjohtajan terveiset SDP:n puoluekokouksesta on kulunut puoli vuotta, yhtä pitkän ajan uutena puheenjohtajana on toiminut Antti Rinne. Tämä aika on ollut erittäin haastavaa; Suomen talous on heikentynyt voimakkaasti ja työttömien määrä on kasvanut ennätyslukemiin. SDP:n puheenjohtaja ja valtionvarainministeri Antti Rinne on edellä mainitut seikat huomioon ottaen, omalta osaltaan hoitanut tehtävänsä hyvin. Antti Rinne on kiertänyt ahkerasti ympäri Suomea työpaikkavierailuilla ja eri puolueyhdistysten tilaisuuksissa. Tästä on tullut paljon positiivista palautetta, tätä me kaikki odotimmekin uudelta puheenjohtajalta. Jatka samaa työtä, Antti! Mikä yhdistää Päivi Räsästä, Ruotsin kansalaista Björn Wahlroosia, Kokoomusta, EK:ta ja Suomen Yrittäjiä? Kaikki vaativat jatkuvasti julkisuudessa palkansaajien työehtojen heikentämistä. Epäilen vahvasti, että yllämainittu porvarisiipi ei ole edes koskaan perehtynyt eri alojen työehtosopimusten minimiehtoihin. Kannattaisi. Nyt odotetaan Suomen valtiolta ja elinkeinoelämältä vastuullista otetta suomalaisten hyvinvoinnista ja taloudesta. Nyt pitää aloittaa investoinnit teollisuudessa, eikä takertua lillukanvarsiin. On edesvastuutonta kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelta hankaloittaa TVO:n OL4-projektin eteenpäin viemistä. Jos yksityissektorin rahalla investoidaan, niin poliitikolla ei pitäisi olla varsinkaan tässä taloustilanteessa mitään vastaan sanomista. Toivottavasti järki voittaa ja tulevaisuudessa saadaan kaikki kolme ydinvoimalainvestointia maaliin. Viime liittokokouksessa 2012 linjasimme yhdeksi päätehtäväksi seuraavalle nelivuotiskaudelle järjestäytymisasteen nostaminen ja luottamusmiesorganisaation vahvistaminen. Työtä tämän hyväksi on nyt pari vuotta tehty ja valtakunnallisesti olemme järjestämistyöllä saaneet parannuksia monille työpaikoille. Työ on hidasta ja monilla työpaikoilla lähdetään perusasioista liikkeelle, mutta tämä työ pitää tehdä. Eduskuntavaalit lähestyvät ja SDP:llä on Satakunta-Varsinais- Suomi alueella kolme Metalliliiton jäsentä ehdolla. Satakunnassa on Metallin nuorten puheenjohtaja Petri Ahokangas, sekä Oraksen pääluottamusmies Marko Iltanen ja Varsinais-Suomessa Telesten pääluottamusmies Janne Laulumaa. Tämä on erittäin hyvä asia, että vastuuta kannetaan myös näissä vaaleissa. Muistetaan me muut kantaa vastuuta tukemalla ehdokkaittemme vaalityötä. Oletko Sinä jo mukana jonkun ehdokkaan tukiryhmässä? Syysterveisin, Janne Vainio Varsinais-Suomi-Satakunta aluejärjestön puheenjohtaja Ammattiosastot remontissa Metallin liittokokous päätti vuonna 2012 laittaa osastot suurennuslasin alle ja remonttiin. Perustettiin työryhmä (tietenkin), jonka vetäjäksi valittiin allekirjoittanut. Tehtäväksi annettiin ensin selvittää osastojen nykytila niin toiminnan, talouden kuin rakenteidenkin osalta. Selvityksen pohjalta voi todeta, että osastorakenne vaatii uudistusta, eikä pienellä pintaremontilla välttämättä pärjätä. Yksikään osasto ei voi jäädä lepäämään laakereillaan, vaan joka niemessä ja notkossa tulee kysyä: Mitä me voisimme tehdä paremmin, jotta ihmiset liittyisivät ammattiosastoon ja haluaisivat toimia siellä? Pilkkikilpailut ja sääntömääräiset kokoukset pitää hoitaa, mutta ovatko ne niitä keinoja, joilla uusia ihmisiä saadaan mukaan ja jäsenet kiinnostumaan edunvalvonnasta? Liitto ei ole mikään toimisto Hakaniemen torin laidalla tai aluetoimisto Turussa, vaan jäsenet muodostavat liiton ja vapaaehtoistoimijat sen selkärangan. Ammattiosastojen perustehtäviin kuuluu järjestäytymisen edistäminen ja sen ylläpito sekä työpaikkojen edunvalvonta. Jotta nämä asiat saadaan kuntoon, tarvitaan toimivat yhteydet työpaikoille. Ensin pitää tietää, missä työpaikat osaston toiminta-alueella sijaitsevat. Sitten vasta voidaan alkaa kartoittamaan, minne tarvitaan luottamushenkilöitä, tai minkälainen on työpaikkojen järjestäytymisaste, ja mitä niille pitäisi alkaa tekemään. Unohtaa ei sovi myöskään yhteiskunnallista edunvalvontaa; teollisuuden ja duunareiden asioiden esillä pitämistä ja hoitamista esimerkiksi kunnallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Toimijoiden osaamista ja kehittymistä pitää tukea koulutuksella, ja vapaa-ajantoimintaakin pitää olla, mutta se ei voi olla toiminnan ja resurssien pääkohde. Valtakunnassa toimii, tai ainakin pitäisi toimia, 291 Metallin ammattiosastoa. Monet niistä tarpovat vähenevien resurssien ja ikääntyvien toimijoiden suossa. Kuitenkaan kenenkään ei pitäisi ripustautua menneeseen, eikä vanhoihin perinteisiin ja saavutuksiin. Väitän, että useimmalle rivijäsenelle ammattiosaston nimi ja numero ovat yhdentekeviä, merkitystä on sen sijaan sillä, miten osasto näkyy ja toimii. Avoimesti pitää pohtia, olisiko esimerkiksi seudullinen osasto mahdollinen. Osasto, jossa olisi riittävästi jäseniä, palkattu työntekijä kiertämässä työpaikkoja, tekemässä järjestämistyötä ja koordinoimassa muita osaston tehtäviä riittävillä resursseilla. Unohtamatta kuitenkaan vapaaehtoistyötä ja toimijoita, jotka ovat tässäkin mallissa toiminnan kivijalka. Tarvitaan siis lisää resursseja ja laadukkaampaa toimintaa. Siksi osastoremontti pitää tehdä. Eikä tämä ole pelkästään ammattiosastotason haaste. Teollisuuden ammattiliittojen pitäisi muuttuvassa maailmassa tehdä samansuuntaisia siirtoja. Mahdetaanko niistä kuulla milloin? Jukka Seppälä kirjoittaja on Metalliliiton aluepäällikkö Jyväskylästä ja ammattiosastotyöryhmän puheenjohtaja Painos: 5000 kpl 2/2014 Julkaisija: Metallin Varsinais-Suomi Satakunnan yhteistyöryhmä Humalistonkatu 6, 3. krs, Turku Isolinnankatu 24, 2. krs, Pori Vastaava toimittaja: Janne Vainio Taitto: Winbase Oy Paino: Westpoint Oy Rauma 2014

3 3 Aluepäällikön kynästä Juuri kun on saatu ravisteltua EU-vaalien tomut olkapäiltä, niin uutta vaalia pukkaa. Tässä on pakko mainita seurakuntavaalit, vaikka ne eivät suoranaisesti olekaan meidän ydinosaamista, mutta äänestämisen pitäisi olla, edellyttäen tietysti, että on seurakunnan jäsen. Tämä näin muistutukseksi, sillä tuskin äänestysprosentti kohoaa tälläkään kertaa kovin korkealle. Pitäisi kuitenkin muistaa aina, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ennakoin näin, koska kirjoitan tätä juttua ja lehden ilmestyspäivään mennessä seurakuntavaalit ovat ohi. Parhaillaan käydään työpaikoilla tuskallisia ehdokasasettelukokouksia. Vaikuttaisi siltä, että luottamusmiesorganisaation kiinnostavuus on myöskin hiipumaan päin. Jostain syystä ammattiosastojen ja työpaikkojen välinen napanuora on katkennut. Kymmenen vuoden aikajanalla mitattuna luottamushenkilöiden määrä on laskenut sadalla, vaikka suunta pitäisi olla yhä toinen. Tässäkään ei ole oikein muuta neuvoa kuin se, että meidän pitää olla omassa ryhmässä aloitteellisia. Aihe pysyy edelleen vaaleissa. Meillä on ilmoittautunut eduskuntavaaleissa ehdokkaiksi Varsinais-Suomesta ammattiosasto 1:sen jäsen Janne Laulumaa sekä Satakunnasta ammattiosasto 299:in jäsen Marko Iltanen ja ammattiosasto 318:ta jäsen Petri Ahokangas. Tunnen näistä jokaisen ja voin vakuuttaa, ettei ääni mene hukkaan. Kerrankin voin tyytyväisenä todeta, että meillä on omat ehdokkaat Metallin sosiaalidemokraattisesta kentästä. Ehdokkaat, jotka ovat niittäneet Metallin yhteistyön vaaliliiton riveissä hyvää satoa. Puhumattakaan kunnallisvaalien tuloksista, jotka ovat poikineet näille kolmelle merkittäviä luottamustehtäviä. Korostan edelleen sitä, että vaikka ehdokkaita on paljon muitakin, niin olisi hienoa nähdä meidän Metallin yhteistyön vaaliliiton jäseniä kolkuttamassa Arkadianmäen tammisia ovia. Se ei onnistu muulla tavalla kuin raivokkaalla työllä ehdokkaiden tukijoukoissa, se on loppujen lopuksi aika palkitsevaa työtä, kun saa olla hyödyksi. Alueen vuoden 2015 tapahtumakalenteri on suunniteltu kevään osalta pitkälti eduskuntavaalien hengessä. Viikolla 11 on suunniteltu yhteiskuntavaikuttamisen viikko, silloin ammattiosastot yhdessä aluetoimistojen kanssa jalkautuvat kukin omien voimavarojensa mukaan kampanjoimaan ehdokkaiden tukijoukoissa. Nähdään seuraavaksi perinteisellä yhteistyön vaaliliiton risteilyllä. Toivottavasti lähipiirissäsi on tulevia aktiiveja, jotka eivät ole vielä löytäneet meidän iloista ja työtä pelkäämätöntä joukkoa. Jos näin on, niin otapa hihasta kiinni ja tuo mukaan eteenpäin vievän porukan valtavirtaan. Muistin virkistämiseksi tähän lopuksi voisin mainita, että jos meidän porukka passivoituu tulevissa vaalikampanjoissa, niin sen tilan käyttää mieluusti kyllä joku muu. Voimia tuleviin ponnistuksiin. Jouni Nurmela Aluetoimitsijan terveiset Aina vaan haastavaa Joka ilta uutisia kuunnellessa tulee paha mieli. Talouden mittarit menevät aina vain enemmän punaiselle, ja tuntuu, että mikään ei enää kannata eikä mikään enää onnistu. Oppositio syyttää kaikesta hallitusta, vaikka syyt pitkälti ovat varmaan kuitenkin muualla kuin Suomen rajojen sisäpuolella. Asiantila ei luonnollisesti voi olla näkymättä myös metallialan työpaikoilla. Hyviä poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. Uudenkaupungin autotehdas ja Turun telakka), on pääsuuntana edelleen työttömyyden pahentuminen. Asiaan saa myös liiton toimistoilla ikävää valaistusta joka päivä. Yhteydenottoja tulee niin pääluottamusmiehiltä, kuin yksittäisiltä työntekijöiltä. Ja ikävä kyllä hyvin harvalla on mitään positiivista kerrottavaa. Vaikka kotimaiset ja kansalliset ratkaisut ovatkin vain osa talouden tervehdyttämistä, on niilläkin vaikutuksensa. Siksi tulevat kevään 2015 eduskuntavaalit ovat ennen kaikkea palkansaajien kannalta tärkeät. Mikä on tulevan hallituksen kokoonpano ja ohjelma? Mikä on ohjelman sisältö teollisuuden menestyksen ja sitä kautta työllisyyden suhteen? Viime kädessä siis, mikä on palkansaajan ja hyvinvointivaltion tulevaisuus? Pääoma pitää aina huolen omistaan. Ja jos se ei Suomessa tuota ja menesty, siirtyy se johonkin muualle. Sanoisiko, että siinä on sen isänmaallisuus kaikessa lyhykäisyydessään. Siksi tulevaan eduskuntaan tarvitaankin päättäjiä jotka ovat oikeasti isänmaallisia, eivätkä vain julistuksissa ja juhlapuheissa. Tarvitaan toisin sanoen sen ihan tavallisen ihmisen ja palkansaajan edustajia, ei pelkkiä markkinavoimien edustajia. Tätä osaamista edustaa mm. ne SDP:n kansanedustajaehdokkaat, jotka esitellään keskiaukeamalla. Näillä ehdokkailla on sitä aitoa osaamista, tekemisen halua ja tahtoa mitä tarvitaan, että myös palkansaaja tässä maassa saa mitä oikeus ja kohtuus ovat. Jos nyt ensi keväänä nukumme vaalipäivänä, tulee kyyti siis olemaan oikeasti kylmää. Työmiehen ja -naisen asiat eivät silloin ole positiivisessa mielessä pinnalla, vaan päinvastoin. Nyt on siis hyvä aika ottaa itse kukin itseään niskasta kiinni ja ilmoittautua sopivan ehdokkaan tukiryhmään. Homma on porukalla tekemisestä kiinni. Onneksi sd-ryhmän porukka sen tekemisen osaa ja taitaa. Vieläpä positiivisella ja iloisella otteella! Vaikka jutun alku olikin synkkää kertomaa, eivät asiat valittamalla parane. Tartutaan siis yhdessä haasteisiin. Vaikeudet ovat niiden voittamista varten. Kun kannamme jokainen oman kortemme kekoon, tulee siitä sellainen voima, että maalissa häämöttää voitto. Yhdessä tekemällä! Jari Kramsu vastaava aluetoimitsija Porvarihallituksestako Suomen pelastus? Apua! Sepän Sälli nautti heinä-elokuussa lämpimästä kesästä ja lomasta yhtä lailla kuin työtoverinsakin. Tällaiselle vanhemmalle toverille olisi riittänyt vähempikin. Pääluotto oli kutsunut ruokatuntikokouksen koolle. Selvitteli Metallin järjestötapahtumia syksyn aikana. Murikassa riittää koulusta ja paikallisestikin on monenlaista tarjolla. Pääluotto kertoi myös luottamusmiesvaaleista marraskuussa. Hän saa kyllä jatkaa, koska on hoitanut asiat rauhallisella otteella. Syyskuussa piti kyllä korottaa ääntään ja ilmoittaa työnantajalle, että porukasta löytyy rotia tarpeen tullen. Ei tarvinnut esittää mitään erikoista, sillä työnantaja tietään aiemmista vuosista, että täältä kyllä pesee jos on tarvis. Kiistan ratkaisua selvittäessään pääluotto sanoi, että ei pojat (ja tytöt) tässä mitään selkävoittoa edes yritetty, jotta neuvottelusuhteet säilyvät ja voidaan jatkossakin saada neuvotteluteitse tuloksia. Seurasin työpaikkamme persua ja kepuksi ilmoittautunutta maaseudulla asuvaa osa-aikaviljelijää. Hekin nyökyttelivät, kuten muukin väki. Ei ollut samanlaista huutoa ja uhoamista kuin eduskunnassa. Näyttää siltä, että sd. väriä tunnustava pääluotto saa jatkaa yksimielisesti seuraavat kaksi vuotta. Ei paha! Kahviporukassa on koko syksy käyty keskustelua Suomen tilanteesta. Työttömyys on korkealla ja valtio velkaantuu nopeaa vauhtia. Verojakin on jouduttu nostamaan. Kukaan ei ole oikein tyytyväinen tähän. Miten siis tähän on tultu? Pääluotto on selvitellyt asioita rauhalliseen tapaansa. Sepän Sälli selvittää lyhyesti ydinkohdat: Kokoomuksen ollessa hallituksessa se yrittää aina saada etuja suurituloisille ja pääomapiireille vaikka vuonna 2007 vaaleissa esittikin Sari Sairaanhoitajalle 500 euron palkankorotusta. Työväenpuolueeksi itseään väittivät. Tämä aiheutti sen, että keskitettyä sopimusta ei saatu 2008 aikaiseksi vaan mentiin liittokohtaisiin. Julkinen sektori oli palkkajohtaja, vaikka muissa pohjoismaissa on sovittu, että vientisektori ratkaisee palkkakustannusten nousun määrän. Tuolla ratkaisulla kylvettiin siemen Suomen julkisen sektorin kustannuspaineisiin, mitkä tulivat esille vasta , kun finanssikriisi oli täydellä voimalla myös Suomessa. Julkisen sektorin ongelmat lisääntyivät vuonna 2008 jolloin Jyrki Katainen oli valtionvaraministerinä ja Matti Vanhanen pääministerinä. Nämä veikot päättivät historiallisen suurista verohelpotuksista suurituloisille. Kivaa kun saa rahaa, mutta valtiontalouden kolmen miljardin ylijäämä vuonna 2007 kääntyi kahdeksan miljardin alijäämäksi vuonna Siis yksitoista miljardia oli saatu menemään neljässä vuodessa, Suomen kustannuskilpailukyky oli mennyt ja valtio velkakierteessä! Tässä ovat siis perussyyt Nokian tuhon ja paperiteollisuuden alasajon lisäksi Suomen nykyvaikeuksiin. Demarit ja Jutta Urpilainen eivät kyenneet hyvästä yrityksestä huolimatta kuromaan kiinni valtion velkataakkaa, eikä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi tehdyt keskitetyt, lähes nollaratkaisut ole vielä tehonneet. Ay-taustainen Antti Rinne yrittää nyt parhaansa. Toivotaan hänelle onnistumista. Eduskuntavaalit käydään huhtikuun 19. päivä. Jos vaalitulos antaa myöden, niin Kepu ja Kokoomus muodostavat jälleen hallituksen. On odotettavissa lisää verohelpotuksia suurituloisille. Sitäkö Suomen kansaa haluaa? Tuskin, sanoo Sepän Sälli!

4 4 EDUSKUNTAVA Kuka haluaa olla nolla? Faktat: 32-vuotias koneistaja Kankaanpäästä. Kaksi lasta, Lauri 8 v ja Eveliina 5 v. Työskentelee pienessä alihankintakonepajassa Jämijärvellä. Metallin valtakunnallisen nuorisotoimikunnan puheenjohtaja, ammattiosaston sihteeri, varavaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen Kiinnostuin ammattiyhdistystoiminnasta liki kymmenen vuotta sitten, kun minut valittiin silloisen työpaikkani pääluottamusmieheksi. Luottamusmieskurssi Murikassa tuona vuonna veti mukaan Metallin toimintaan. Nyt Murikan kursseja on takana vajaat 20. Toiminta on laajentunut oman ammattiosaston kautta valtakunnalliseen toimintaan. Ensimmäisen kerran Petri oli ehdokkaana edellisissä Metallin liittokokousvaaleissa. Vaikka liittokokouspaikka jäi neljän äänen päähän, jäi vaalityöstä todella positiivinen mieli. Vuonna 2012 mukaan tuli kunnallispolitiikka. Halu olla mukana vaikuttamassa kotikunnan asioihin sai Petrin lähtemään ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Hyvä porukka ja vaalityön mielekkyys tekivät myös kunnallisvaalityöstä hienon kokemuksen. Kunnallisvaaleista ensikertalaiselle irtosi varavaltuutetun paikka ja toimin tällä hetkellä myös sivistyslautakunnassa. Lautakuntatyö on ollut mielenkiintoista, vaikka jokseenkin haastavaa jatkuvien säästötoimien johdosta. Vaikka tulevista eduskuntavaaleista ja mahdollisesta ehdokkuudesta keskusteltiin jo aiemmin, syntyi lopullinen päätös lähteä ehdokkaaksi loppukesällä. Asioita, jotka minut saivat lähtemään mukaan, ovat mm. työelämän ongelmat ja huoli hyvinvointivaltion rapautumisesta. Tietysti myös kahden lapsen isänä lasten ja perheiden asiat kiinnostavat. Ahokankaan mielestä yksi iso epäkohta työelämän pelisäännöissä ovat nollatuntisopimukset. Nollatuntisopimus on työsopimus, joka huonossa tilanteessa jättää työntekijän täysin tyhjän päälle. Ei ole työtä, ei tuloja, jos työnantaja ei anna tunteja. Kuitenkaan työntekijä ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Onhan hänellä toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. - Nollatuntisopimukset mahdollistavat työnantajalle keinon siirtää yrittäjäriskiä työntekijöille ja jakaa työtä mielivaltaisesti. Tällaiselle toiminnalle on tultava loppu. Ratkaisu on nollatuntisopimusten kieltäminen. Ne eivät saa olla mahdollisia kuin täysin työntekijän omasta tahdosta. Toinen tärkeä työelämään liittyvä asia, jonka osalta lakia tulisi Ahokankaan mielestä uudistaa, on alipalkkauksen kriminalisointi. Alipalkkaus on asia, joka haittaa myös rehellistä työnantajaa. On pidemmän päälle kestämätöntä kilpailla yritysten kanssa, jotka surutta syyllistyvät alipalkkaukseen. Vientiteollisuuden merkitystä ei saa Ahokankaan mukaan unohtaa. Suomen menestyksen tekijät makaavat vientiteollisuudessa. Vientiteollisuus toimii yhteiskunnan hyvinvointitehtaana. Viennistä saatavilla tuloilla pystymme rahoittamaan julkisen sektorimme, joka on myös menestyvän viennin elinehto. Petri Ahokangas Pääluottamusmies, Kankaanpään Muotti Oy Kansanedustajaehdokas, Satakunta Janne Laulumaa Työn tekijä Perhe Tarvitsemme tukea, emme holhousta! Neljän lapsen isänä ja kasvattajana tiedän, että turvallisen kasvun perusyksikkö on perhe. Onnistuakseen elämässä lapsi tarvitsee rakkautta, turvatut elinolosuhteet, tasa-arvoisen opiskelutien ja vankan uskon siihen, että opiskelu johtaa työhön ja tulevaisuuteen. Tämän päivän Suomessa asiat eivät ole näin. Perheet voivat pahoin, nuoret syrjäytyvät ja työmarkkinoita hallitsee epävarmuus. Näin ei saa jatkua, suunta pitää muuttaa. Muutos alkaa meistä ihmisistä. Olen sitä mieltä, että yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Meidän on annettava lapselle tulevaisuus. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus menestyä yrittäjänä, työntekijänä, tiedemiehenä tai taiteilijana. Siihen perustuu Suomen nousu kadehdituksi hyvinvointivaltioksi. Pidän huolen siitä, että näin on jatkossakin. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Työelämä Suomalainen duunari ja yrittäjä ovat työn tekijöitä! Työ merkitsee turvattua tulevaisuutta ja merkitystä elämälle. Olen sitä mieltä, että jokainen työn tekijä on arvokas: lisäarvoa tuottava duunari, ahkera pienyrittäjä, uusia ideoita purskuva innovaattori. Nykyisen työelämän ristiriitaisuuksiin on puututtava. Kun eläkeikä nousee, on kiinnitettävä entistä suurempi huomio työssä jaksamiseen ja työsuojeluun. Kun rajat ovat auki työläisten kulkea, on taisteltava harmaata taloutta vastaan. Olen vakuuttunut siitä, että kaikilla työn tekijöillä pitää olla samat pelisäännöt. Ei voi olla niin, että vilunkia harrastavat harmaan talouden veronkiertäjät menestyvät ja syrjäyttävät reilua peliä pelaavat yrittäjät. Suomalainen turvallinen yhteiskunta perustuu oikeudenmukaiseen verotukseen. Siksi väitän, että verojen maksaminen ja pelisääntöjen noudattaminen ovat isänmaallisia tekoja. Reilut säännöt ovat rehellisen duunarin ja yrittäjän etu. Haluatko apua? Elämme epävarmoja aikoja. Kaikki se hyvä, jota Suomeen on rakennettu, on murenemassa. Näin ei saa olla. Tiedän, että paremmat ajat ovat edessä. Mutta ne on lunastettava yhteisellä työnteolla ja uskolla. Työtä se vaatii ja sisua, mutta jos yhteistyö vaikeissa paikoissa onnistui edellisiltä sukupolvilta, miksei se onnistuisi meiltä? Jokainen ihminen on työn tekijä. Nyt ei ole puheiden, vaan kuuntelemisen aika. Suomesta ei saa muodostua uutta luokkayhteiskuntaa, joka eriarvoistaa kansalaisensa. Tasa-arvo merkitsee turvallista yhteiskuntaa, jossa jokaiselle on annettava mahdollisuus. Jossa vaikeuksiin ajautunut autetaan yhdessä ongelmien yli. Kumman tulevaisuuden sinä haluat: turvallisen vai turvattoman? Minä haluan turvallisen. Yhdessä tekeminen kantaa. Janne Laulumaa pääluottamusmies Teleste Oyj Kansanedustajaehdokas, Varsinais-Suomi

5 ALIT Ehdolla edustamaan Olen huomannut, että kaikkein vaikeinta kirjoittamisessa on kirjoittaa itsestään. Faktoja ja tilastoja täynnä olevan mielipidekirjoituksen tekeminen on paljon helpompaa kuin omien ajatusten läpikäynti ymmärrettävästi paperille. Välillä olen syvällä ajatuksissani miettiessäni sitä, mikä meidät loppupeleissä tekee onnelliseksi. Yritetään. Nimeni on siis Marko Iltanen. Olen kotoisin Raumalta ja työskentelen Oras Group Oy:n Suomen tehtaalla. Olen toiminut pääluottamusmiehenä noin 3 vuotta. Edustettavia työntekijöitä minulla on n Elän vaimoni Jonnan kanssa uusioperheessä, jossa on meidän lisäksi 5 lasta. Iät 11v, 9v., 8v., 7v ja 4v. Olen 35 vuotias. Töiden ulkopuolella olen solistina rautalankayhtye The Beatfoxissa ja yritän kohottaa kuntoani eri lajein. Arjen elämä ei ole aina helppoa ja olenkin oppinut perheeni kautta todella paljon. Kommunikointitaidot ovat erityisen tärkeät sekä isänä että pääluottamusmiehenä. Keskustelemalla ja vaikuttamalla arjessa pienin askelin saadaan aikaan paljon enemmän kuin mahtipontisilla ajatuksilla. Toimin myös Metallin ammattiosastossa sihteerinä ja taloudenhoitajana sekä kunnallispolitiikassa kasvatus- ja opetuslautakunnassa. EU-vaaleista Kirjoitin edelliseen, keväällä ilmestyneeseen Metallin Yhteistyö-lehteen mm. vaikuttamisesta Eurooppaan. Silloin painotin äänestämisen tärkeyttä. Äänestämällä aktiivisesti voisimme saada EUpolitiikkaan suunnan muutoksen. Vaalit on käyty ja voisi sanoa, että pulinat pois. Suuri osa äänestäjistä jätti käyttämättä tätä demokratian välinettä. Vaalituloksen myötä ei mikään tule muuttumaan, porvarillinen oikeistovalta jatkuu ja tietysti poliittinen jälki on sen mukaista. Heiluva vene Edellisessä lehdessä kirjoitin myös maamme hallituksen ministerien eroamisista. Pääministeri Katainen erosi myös ja ilmoitti, että hänellä ei ole mitään uutta työsuunnitelmaa tilalle. Olin silloin sitä mieltä, ettei Kaikenlaisessa vaikuttamisessa ja johtamisessa pitää olla jämäkkyyttä. Tunnustan että sitä harjoittelen joka päivä. Vaikeinta vaikuttamisessa on sanoa ja päättää niitä asioita joiden tietää olevan oikein, mutta jotka ovat tosi raskaita. Ihmisten tulee kuitenkin kuulla ne asiat jotka heidän tulee kuulla, ei pelkästään niitä joita he haluavat kuulla. Eduskuntaan lähden ehdolla samoista syistä kuin aikoinaan luottamustoimintaan ja kunnallispolitiikkaankin. Uskon että minulla on vielä paljon annettavaa. Pidän haasteista ja asioiden kehittämisestä. Tällä hetkellä osa poliitikoista on mielestäni unohtaneet tehtävänsä. Tällä hetkellä ollaan kovasti karsimassa ja kutistamassa Suomea millä voi olla tuhoisat vaikutukset. Voisi kysyä että mikä merkitys on vientituloilla tähän hyvinvointiyhteiskuntaan? Työnteon edellytykset on saatava jälleen kuntoon, ilman että koko ajan puututaan työntekijöiden oikeuksiin. Työntekijän palkka vientiteollisuudessa on harvoin se suurin kuluerä tuotteessa. Yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Haluan olla mukana muuttamassa ja kehittämässä Suomesta teknologian ja osaamisen keskusta. Suomalainen laatu ja työ pitää palauttaa sille kuuluvalle paikalle. niin laskelmoiva ja omia etujaan ajava henkilö jätä itseään tyhjän päälle. Nyt sekin on sitten selvinnyt, että Euroopan politiikassa oli hänelle lähes valmiiksi räätälöity, erittäin korkeasti palkattu työ. Vastuualueena Kataisella on Euroopan kasvu- ja työllisyyspolitiikka. On pakko todeta, ettei tässä rekrytoinnissa katsottu paljon aikaisempia ansioita. Hyppäsihän Katainen ulos Suominimisestä veneestä aikana jolloin kasvuluvut näyttävät miinusta ja työllisyyskin on erittäin huonolla tolalla. Velkaantuminen jatkaa historiallisen synkällä uralla. Koko pääministeriuransa aikana hän vannoi hyvinvointivaltion ja velkaantumisen pysäyttämisen nimeen. Jos ja kun hän nyt jatkaa Euroopassa samoin opein, tietää se Euroopankin yhteiskunnan huonovointisuutta. Olen pannut merkille, että kun porvarit ovat vallassa, he pitävät huolen valtion hyvinvoinnista. Hyvin voivassa valtiossa ei välttämättä ole Työn merkitys on todella suuri meidän jokaisen elämässä. Olemme liikaa keskittyneet siihen miten oireita hoidetaan, kun pitäisi hoitaa sairautta. Uskon, että ihminen kokee elämänsä mielekkäämmäksi ja asiat sujuvat paremmin kun on mielekästä, hyvin johdettua ja tavoitteellista työtä. Tämä tulee olemaan oma pääajatukseni nyt vaaleissa ja tulevaisuudessa. Työtä on löydyttävä kaikille. Ilman työtä ja niistä tulevia veroeuroja, oikeastaan kaikki muut asiat ovat turhia. Mielestäni lähtökohta pitää olla, että kaikilla on katto pään päällä, ruokaa vatsassa ja työtä mistä saa voimaa uskoa tulevaisuuteen. Harvardin yliopiston psykologian professori Howard Gardner kiteyttää ajatukseni hyvin. Tärkeintä ei ole Minä, Maine ja Raha. Tärkeintä on Me ja hyvä elämä se jokaiselle ainut. Lähden taustajoukkoni kanssa tekemään hyvän ja iloisen kampanjan, työn ja yhteistyön puolesta. Toivotan muille edustajille ja heidän taustaryhmilleen voimaa ja uskoa omaan tekemiseen. Yhdessä olemme enemmän. Marko Iltanen Pääluottamusmies, Oras Oy Kansanedustajaehdokas, Satakunta Demokratian väline, äänioikeus hyvin voivaa yhteiskuntaa. Tukea tarvitsevat tipahtavat kyydistä ja yhä useampi syrjäytyy. Porvarit toistavat lähes mantran omaisesti, kuinka me kaikki olemme samassa veneessä. Samassa veneessä toki, mutta pelastusliivejä riittää yhä harvemmille. Aikamme ilmiöitä Elämme aikaa, jolloin ilmiöiksi kutsutaan tv:n Putoushahmoja tai Big Brotheriin osallistujia. Ilmiöksi näyttää muodostuvan myös rento polvihousuissa esiintyvä pääministeri. Pääministeri, joka kerää ympärilleen nuoria kokemattomia kauniita ministereitä. Kaikki on niin fantastista ja mukavaa. Työväen puolueeksikin itseään kutsuneet toivon todistajat ovat nyt ylimielisyydellään ja rahan palvonnallaan alkaneet jakaa meille todellisten työväenpuolueitten jäsenille kauhun kuvia tulevaisuudesta. Esitetään pitkiä Tammikuu Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko ) Tietotekniikan peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Metallin täydennyskurssi Paikallinen sopiminen Järjestötoimijan perusteet Yhdessä toimien puheenjohtaja ja sihteerikurssi Metallin täydennyskurssi Hyvinvointi työyhteisössä Työsuojelun peruskurssi Helmikuu leikkaus ja säästölistoja. Työsuojelun Nämä peruskurssi toimenpiteet koskettavat Luottamusmiesten juuri peruskurssi kaikkein heikompia Luottamusmiesten yhteisön jäseniä raskaimmin. Minä vaikutan jatkokurssi (2. vko ) Meidän ainoa mahdollisuutemme tässä tilanteessa on käyttää Järjestäjäkurssi (2. osa ) Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) tuota demokratian välinettä ja äänestää maahamme päättäjät, jotka Palkkatekniikan kurssi Hyvä lehtijuttu ymmärtävät koko yhteiskunnan tarpeet Ei siis vain Yritystalous taloudellisesti vahvan eliitin tarpeita. Työsuojelun Mielestäni peruskurssi ei tarvitse opiskella Työsuojelun pitkää matematiikkaa, kun jo ymmärtää jatkokurssi (2. vko ) Luottamusmiesten ettei peruskurssi jatkuva säästö- ja leikkauspolitiikka nosta yhteiskuntaamme hyvintettu hyvin toimeen tuleva edus- Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko ) voivien joukkoon. taja. Tämän kaltainen henkilö on Nyt tarvitaan elvyttävää politiikkaa, on pantava pääomat liik- jo niin kauas, että todellisuus on vieraantunut todellisesta elämästä keelle investointeja työllistäviin hämärtynyt. kohteisiin. Veropolitiikka oikeudenmukaiseksi jokaisen kantokynen päätös ja äänestetään kevään Tehdään kaikki duunarit yhteivyn mukaiseksi vaaleissa kaikki fantsut ilmiöt oppositioon ja ohjataan tämä Sanotaan, että Eduskuntaan on turha valita tavallisia työntekijöitä, eivät muka osaisi hoitaa valta- valtio oikeudenmukaiselle uralle. kunnan asioita. Se nyt vaan on tosiasia, ettei tavallisen työntekijän Lasse Helskyaho asioita ymmärrä korkeasti koulu- m aali HuHTi Touko Jokainen Metallin jäsen on tervetullut osallistumaan oman opistomme tarjoamaan koulutukseen. Tutustu kurssitarjontaan ja lähde opiskelemaan! Opinto-oppaan ja koko kurssitarjonnan löydät verkosta!

6 6 Marko Virta - ensimmäinen lajiaan Dca Instruments sijaitsee Vajossuonkadulla Turussa. Yritys valmistaa ohutkalvopinnoituslaitteita ja niihin liittyviä osia yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Maailmasta löytyy vain kolme muuta vastaavanlaista firmaa joka valmistaa näitä tuotteita eli on kysymyksessä harvainaislaatuisesta tuotteesta. Yritys on alkanut kolmen työntekijän firmasta ja tällä hetkellä työllistää 16 työntekijää ja 18 toimihenkilöä. Yritys on toiminut noin 25 vuotta. Yrityksen historian ensimmäinen pääluottamusmies Marko Virta valittiin tehtäväänsä, kun kukaan muu ei halunnut keväällä 2014 eli hän aloitti kesken kauden. Marko Virta toimii sähköasentajana yrityksessä ja pääluottamusmiesaikaa on 5 h/kk. Hän on työskennellyt yrityksessä 11,5 vuotta. Olin ensinnä työsuojeluvaltuutettuna, mutta alkoi yhä enemmän kiinnostamaan pääluottamusmiehen tehtävät eli oli tarkoitus saada vähän paremmaksi työpaikan asioita. Porukalla päätettiin, että minä voisin sitten alkaa pääluottamusmieheksi. Samalla meille valittiin työsuojeluvaltuutettu. Alussa työnantaja oli vähän varpaisillaan eikä oikein tykännyt, että olin firman historiassa nyt sitten ensimmäinen pääluottamusmies. Mutta nyt on suhtautuminen muuttunut. On se työnantajallekin parempi, että ei kaikki juokse työnantajan luona vaan pääluottamusmies neuvottelee yhdessä työntekijöiden kanssa sovituista asioista. Meillä on paljon jo saatu kaikenlaista, mutta sähköhuoneeseen tarvitsisi saada uudet pöydät ja tuolit, ne olisi tarpeellisia samoin akustiikkalevyt kokoonpanoon. Työajoista on ollut myös kitkaa, mutta nyt on saatu pelisäännöt niihinkin selkeäksi. Miten sitten on työpaikan järjestäytymisaste? Se tässä onkin huono juttu, eli meistä työntekijöistä ihan vain muutama kuuluu liittoon. Meillä on ollut juttua sairaustapauksissa, että oma ilmoitus riittäisi maximissaan kolmen päivän sairauspoissaoloon. Vielä tämä asia ei ole mennyt läpi vaan jokaisen tarvitsee rahtautua sairastuessaan lääkärinvastaanotolle ja pyytää sairaustodistusta päivänkin poissaolon vuoksi. Haluankin ryhtyä kartoittamaan työpaikan työntekijät ja saada ne kaikki työntekijät kuulumaan liittoon, jotka eivät vielä kuulu. Uskon, että ainoastaan joukkovoimalla ja kuulumalla liittoon, meillä olisi parempi mahdollisuus saada tämäkin tavoite ajettua läpi. Työpaikan lääkärikin oli sitä mieltä, että turhaan juostaan esimerkiksi flunssan takia ja yhden päivän takia lääkärin pakeilla, vaan oma ilmoitus siitä riittäisi. Samalla haluan myös saada jäsenmaksut otettua suoraan palkasta, sillä työnantaja kuuluu teknologiateollisuuden jäsenyritykseen ja on velvollinen ottamaan ay-jäsenmaksut suoraan palkasta. Se olisi kaikille mielekästä ja kävisi sujuvasti sekin asia. Miltä on tuntunut pääluottamusmiesaika Tämä lyhyt aika minkä olen ehtinyt olla pääluottamusmiehenä on mennyt äkkiä. On pitänyt perehtyä paremmin työehtosopimukseen ja Murikassakin olen ehtinyt käymään luottamusmiesten peruskurssin. Sieltä sai paljon eväitä pääluottamusmiestehtävää varten ja samalla myös kuuli muita pääluottamusmiehiä ja sai vertaistukea. Kyllä se vaan niin on, että me kaikki työntekijät ollaan täällä työpaikalla se liitto. Kun työnantaja huomaa, että porukka on tosissaan ja haluaa kuulua liittoon, niin ei työnantajakaan voi olla huomioimatta meitä meidän työpaikan asioissa. Jos meistä juuri kukaan ei kuulu liittoon, niin työnantajakin helposti voisi ajatella ettei työntekijöitä kiinnosta yhtään omat asiat omalla työpaikallaan ja voidaan kohta noudattaa ihan vaan sitä sopimusta mitä Marko Virta Dca Instruments, työpaikkansa ensimmäinen pääluottamusmies 25 vuoden aikana. työnantaja haluaa. Sari Inkinen Toimivaa logistiikkaa autotehtaalla Mersujen tuotannon aloittamisen varmistuttua teki Valmet Automotive myös päätöksen sisälogistiikkapalvelujen ja osaamisen ulkoistamisesta. Yhteistyökumppanina aloittikin HUB Logistics Oy, joka tätä nykyä hoitaa koko tehtaan materiaaliketjun rekkojen purkamisesta aina osien toimittamiseen tuotantolinjalle asti. Ulkoistaminen tarkoitti myös työntekijöiden edunvalvonnan osalta uutta järjestelyä. Eli, logistiikan porukan pääluottamusmiehenä toimii nyt Tomi Koskiranta. Tomi siis siirtyi Valmetin kirjoilta Hubille ulkoistuksen myötä. Heti kävi selväksi, että nyt tarvitaan oma pääluottamusmies ja Tomi tarttuikin siinä kohtaa haasteeseen. Kokemusta Tomilla on jo vuodesta 1997 asti Valmetin puolelta, jossa hän toimi ensin kolme vuotta kokoonpanossa ja sitten vuodesta 2000 logistiikan töissä. Samat työt jatkuvat nykyäänkin, vain työnantaja vaihtui. Ikää Tomilla on 38 vuotta. Lisäksi hän kertoo olevansa paljasjalkainen uusikaupunkilainen, ja vieläpä ylpeä siitä! Nyt edustettavana pääluottamusmiehellä on noin 100 omaa työntekijää, sekä noin 130 vuokratyöntekijää neljästä eri henkilöstövuokrausyrityksestä. Tomi kertoo olevansa erityisen tyytyväinen siihen, että myös vuokravoima on saatu hyvin järjestäytymään Metalliliittoon. Muutama YTK:ssa olevakin on vielä liittymässä oikeaan porukkaan. Ylipäätään on liittoon järjestäytymisen suhteen positiivinen vire päällä ja asian tarkoitus ja tärkeys on hyvin ymmärretty. Tes tuo haasteita HUB Logistics Oy:n pääluottamusmies Tomi Koskiranta. Nykyiselle työnantajalle teknologiateollisuuden työehtosopimus on asiana uusi ja se tuo mukanaan välillä haasteellisia tilanteita. Tärkeimpänä seikkana on tullut esiin selkeän neuvotteluosapuolen puuttuminen työnantajan taholta. Neuvottelujen käyminen ja asioiden selvittäminen onkin siksi ollut välillä työlästä. Merkittävänä asiana Tomi pitää myös sitä, että työnantajalta puuttuu selkeä edustaja työsuojeluasioiden suhteen. Työt sisältävät kuitenkin lukuisia riskejä, joiden ennaltaehkäisy vaatisi yhteisiä toimia, niiden suunnittelua ja käsittelyä. Toivomuksena onkin, että työnantaja panostaisi nykyistä enemmän henkilöstöjohtamiseen kaikilla sektoreilla. Onnistumisiakin yhteistoiminnassa neuvottelujen tuloksena kuitenkin on. Esimerkiksi on saatu sovittua siitä, että enintään kolmen päivän sairauspoissaoloista riittää työntekijän oma ilmoitus ja lääkärintodistusta ei tarvita. On myös sovittu työaikapankkiratkaisusta, johon ollaan tyytyväisiä. Malli tuo joustomahdollisuuksia niin työnantajan, kuin myös työntekijöiden tarpeisiin. Puhalletaan yhteen hiileen Työpaikalla yhteishengen porukan kesken Tomi kokee olevan hyvällä mallilla. Asia näkyy mm. siinä, että yhteiset tapahtumat ja kokoontumiset keräävät väkeä ja onnistuvat hyvin. Hienoa lisäarvoa tuo myös se, että osanottajia on eri kansallisuuksista, joita nyt työntekijöiden keskuudessa on ainakin kuusi. Ehdokasasettelu luottamusmiehiksi kaudelle on jo takana ja Tomi sai porukan luottamuksen jatkaa pääluottamusmiehenä edelleen. Varapääluottamusmiehenä aloittaa Marko Hakanpää. Jari Kramsu Mennään bussilla! Vaikkapa turisti-, tai erikoisbussilla. Niitä valmistaa Carrus Delta Oy Liedossa. Ja näin on tapahtunut jo useamman vuosikymmenen ajan. Yrityksen alkujuuret ovat jo luvun taitteesta Turusta, jolloin linja-autojen valmistus alkoi silloisessa Autokori Oy:ssa. Nykyisen malliseen tuotantoon ja omistuspohjaan on menty monien vaiheiden ja yritysnimien kautta. Yhtä kaikki, hienojen autojen valmistus jatkuu edelleen. Koritehtaan porukalla on myös edunvalvonnan suhteen yhtä pitkä historia kuin yritykselläkin. Matkan ja vuosikymmenten varrella on luonnollisesti myös pääluottamusmiehet vaihtuneet. Nyt, kuluvan vuoden kesäkuusta on puikoissa ollut Markku Hakanen. Markku otti pestin vastaan varapääluottamusmiehen paikalta edellisen luovuttua toimestaan kesken kauden. Kokemusta varapaikalta oli kuitenkin jo 3,5 kaksivuotiskautta, joten ihan kylmiltään ei Markun tarvinnut asioihin tarttua. Edustettavia työntekijöitä on nyt noin 160, joka on näinä päivinä kohtuullisen iso joukko. Työtilanne parempi Työtilannekin näyttää taas paremmalta. Näillä näkymin autoja on asiakkaille myyty ainakin vuoden loppuun ja vähän pidemmällekin. Viimeiset nyt tiedossa olevat tilaukset luovutetaankin viikolla 10 ensi vuonna. Toiveissa on, että tilanne ja sitä myötä myös työllisyys jatkuu siitä eteenkin päin. Täystyöllisyyttä olemassa oleva tilauskanta ei takaa, vaan muutama lomautus on vieläkin voimassa. Porukan toiveissa luonnollisesti olisi ns. ehjät vuodet työllisyyden suhteen ilman katkoksia ja lomautuksia, saati irtisanomisia, joita niitäkin on valitettavasti ollut. Edunvalvonta kunnossa Mitä tulee työntekijöiden edunvalvontaan, on tilanne nyt rauhallinen. Pitkään hiertäneestä palkkaustavasta ja -mallista päästiin kesäkuussa työnantajan kanssa yksimielisyyteen. Neuvottelut olivat pitkät ja ajoittain vaikeatkin, mutta yhteisymmärrys syntyi lopulta. Palkkauksen mittareina toimivat osastokohtaiset mittauspisteet ja -perusteet, joita pidetään nyt suhteellisen toimivina. Markku onkin nyt tyytyväinen neuvottelusuhteiden tilaan. Vääntö on välillä tiukkaakin, mutta molempien osapuolien yhteinen intressi on toimittaa uusi auto asiakkaalle oikeaan aikaan ja laadukkaana. Vain se takaa työtä ja toimeentuloa jatkossakin kaikille. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä, mutta tyytyväinen voi olla vasta kun kaikki, myös lomautetut ovat taas töissä. Mutta tärkeä asia on se, että porukan yhteishenki työpaikalla on hyvä. Siihen on pääluottamusmiehenäkin hyvä nojata. On erilaista neuvotella asioista, kun porukka seisoo takana. Näin asiat ei varmaan ole ihan joka verstaalla, toteaa Markku. Jari Kramsu Carrus Delta Oy:n pääluottamusmies Markku Hakanen.

7 NUORET Facebookissa: Varsinais-Suomi Satakunta alueen metalli nuoret 7 Metallimeeting 2014 Työviikko oli takana ja edessä siinsi Metallimeeting, metallin nuorten valtakunnallinen tapahtuma. Tiesimme ennakkoon, että olemme Metalliliitossa tekemässä isoa ohjausliikettä kohti tulevaisuutta. Iso muutos kuultiin sitten paikanpäällä eli ollaan siirtymässä yhdessä olemisesta yhdessä tekemisen pariin! Perjantaina meille kerrottiin, minkälainen viikonlopun ohjelma tulisi olemaan ja havaitsimme että tekemistä riittää. Saavuttuamme Murikkaan, päästiin heti höyryävien lihapatojen ääreen ja siitä sitten auditoriumiin, siellä näki useita tuttuja ja iloksemme myös paljon ensikertalaisia. Esittelyjen jälkeen siirryttiin kertomaan viikonlopun työnjaosta sekä kerrottiin jo alueeltakin tutuksi tulleita pelisääntöjä. Lauantaina olisi edessä sitten käytännön harjoituksia kampanja starttia varten. Perjantai-illan aikana käytiin teoriassa läpi sitä, mitä olemme viikonlopun aikana tekemässä. Olemme siis aloittamassa kampanjaa, joka tähtää kansalaisaloitteen tekemiseen, jolla kielletään nollatyösopimukset sekä asetetaan minimi palkanmaksuvelvoite 18 tuntiin joka on minimi työaika työssäoloehdon kartuttamiseksi. Vaikka kampanja tähtääkin tuohon tavoitteeseen, on yhtenä tavoitteena myös aktivoida metallin jäseniä sekä parantaa metallin järjestäytymisastetta. Illan aikana tutustuttiin paremmin viikonlopun työkavereihin ja pelattiin mutterissa bingoa, jossa bingoemäntänä toimi Petteri. Kaikki tämä yhteishenki lupasi todella hyvää ja yhteishengen yhteen hitsaavaa viikonloppua Lauantaiaamuna jatkettiin harjoituksia, aamu alkoi auditoriossa, missä aloimme käymään läpi päivän kohokohtaa ja sitä mitä meidän oli tarkoitus siellä tehdä. Liiton puheenjohtaja oli myös kertomassa liiton terveisiä Hakaniemestä ja tsemppaamassa nuoria päivän tapahtumaan. Teoriaosuuden jälkeen siirryimme Murikan liikuntasaliin, jossa harjoittelimme illan koreografiaa, jotta jokainen varmasti tiesi mitä tehdä ja missä on se oma paikka. Lounaan jälkeen nousimme busseihin ja matka kohti Tampereen keskustoria alkoi. Tunnelma oli bussissa odottava ja rento. Mitään jännitystä ei ollut havaittavissa, vaan porukka oli voittajafiiliksillä liikenteessä. Saavuimme vähän ennen kahta pelipaikalle, jossa ensimmäiseksi meille jaettiin sadetakit ja liput. Torilla oli esiintymislava ja makkarakoju, mistä sai makkaraa ja lämmintä mehua. Klo se sitten alkoi musiikilla minkä jälkeen Petri Ahokangas kertoi suurelle yleisölle, minkä takia me täällä ollaan tänään. Ohjelma jatkui teatteriesityksillä ja musiikilla. Klo oli sitten meidän nuoren vuoro ottaa lava tai oikeastaan tori haltuun. Robinin frontside ollien tahdissa vedimme sadetakit päälle ja muodostimme nollan ja viivan nollan päälle. Tämä nuorten osuus myös kuvattiin helikopterista. Tunnelma torilla kohosi ja nuoret heiluttivat lippuja ja huusivat operaatio vakiduunia. Ohjelma jatkui vielä neljään asti musiikilla ja teatteriesityksillä. Torilta palasimme takaisin Murikkaan ja Timo Koskinen SAK:sta oli tullut kertomaan meille Mikä pätkätöissä ja epätyypillisissä työsuhteissa mättää? Tämän jälkeen olikin vuorossa syömistä, saunomista ja iltaohjelmaa. Ja illasta sen verran, että porukka oli Metallin nuorten Operaatio Vakiduuni-kampanja on hyvä, sitä pitää porukalla lähteä tukemaan. Vakiduuni-kampanjassa nostetaan esiin räikeitä epäkohtia työmarkkinoilla, joissa työntekijät ovat heikossa asemassa. Kampanjan puolesta tehdään kansalaisaloite, jolla pyritään kieltämään nollatuntisopimukset ja luomaan vähimmäistyöaika vuokratyöhön. Nollatuntisopimuksien epäkohtiin puuttuminen on putkahdellut esiin myös Metalliliiton valtuustojäsenten puheenvuoroissa tällä valtuustokaudella, vaikka nollatuntisopimusten käyttö on ollut vähäisempää metallialan työpaikoilla. Metalliliiton on nostettava nollasopimusten kieltäminen ajettavien asioiden kärkeen, koska muuten se rantautuu ajan kanssa myös metalliverstaille. Lähdetään porukalla keräämään nimiä kansalaisaloitteen läpiviemiseksi. Jyrki Levonen Pääluottamusmies Metallin valtuuston jäsen mennyt suhteellisen ajoissa nukkumaan. Sunnuntai aamupäivänä kävimme läpi eilistä päivää ja katsoimme videomateriaalia operaatio vakiduunin kampanja-avauksesta. Harjoittelimme myös sitouttamista, harjoittelimme pareittain yks- ykkösiä, jotta saimme vähän harjoitusta ja osaamista työpaikoilla käytäviin sitouttamiskeskusteluihin. Viikonloppu meni todella nopeasti. Operaatio vakiduuni on nyt polkaistu käyntiin ja työ jatkuu omilla alueillamme. Myös kampanjan nettisivut ovat avautuneet. Käythän tykkäämässä myös facebook-sivuista. Toivottavasti näemme tulevissa tapahtumissa ja olet valmis tulemaan tekemään historiallista kampanjaa kanssamme. Vain yhdessä voimme vaikuttaa ja saada muutosta aikaan. Miika Koski Pääluottamusmies Trafomic Oy Turku Pride 2014 ja Metallin nuoret Syyskuun 20. päivä ja aurinko paisteli mukavasti turkulaisten, ja muualtakin paikalle tulleiden, ihmisten yllä. Oli siis erinomainen päivä viettää Turku Priden kulkuepäivää ja puistojuhlaa. Viranomaisten mukaan kulkueeseen olikin lähtenyt varsin kattava määrä sukupuolten yhdenvertaisuuden ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöjen puolesta marssivia ihmisiä. Viralliseksi luvuksi ilmoitettiin 3500 osallistujaa. Turkuun Pride-liike rantautui vuonna 1990 nimellä Vapautuspäivät. Tuolloin Turun seudun Seta kokosi ihmisiä elokuussa mielenosoitusmarssille, joka päätyi Kauppatorille. Vapautuspäivät vastusti vuonna 1971 voimaan astunutta lakia, joka kriminalisoi homoseksuaalisuuteen kehottamisen. Tuo laki, ns. kehotuskielto, kumottiin lopulta vuonna Tuseta teki Puolalanpuistoon Pride-juhlan, mutta kulkuetta tuona vuonna ei nähty. Varsinais-Suomen Metallin nuoret olivat päättäneet osallistua tapahtumaan - ja sopihan meidän kavereita ei tönitä -ajatus myös hyvin tähän tasa-arvon juhlaan. Nuoret olivat varanneet paikan teltalle Kupittaan puiston puistojuhla-alueelta. Jo hyvissä ajoin ennen kulkueen saapumista paikalle, nuorten aktiivien porukka pystytti Metalliliiton teltan hiekkakentän laidalle ja valmistautui ottamaan vastaan kulkuekansan. Aurinko jatkoi paistamistaan ja tunnelma oli hyvä. Neljän jälkeen iltapäivällä myös kulkue saapui puistoon ja pitkän matkan taivaltaneet Pride-marssijat levittäytyivät puistojuhlan alueelle kiertämään eri yhdistysten ja järjestöjen telttoja - juhlakansa löysi tiensä myös meidän teltallemme. Olimme varautuneet tekemään värikkäitä eläimiä ja valtavan hienoja kukkia ilmapalloista - toiset meistä jopa osasivat tehdä niistä palloista jotain, osalle, kuten allekirjoittaneelle, jäi hommaksi pumpun käyttö. Sain tosin eräälle pienemmälle osallistujalle myös hymyn korviin asti, kun hän pyysi minua tekemään hänelle sinisen käärmeen. Sen jopa minä osasin tehdä ja ihan ylpeä sai olla tuotoksesta. Meillä ja koko osallistujakunnalla oli siis erittäin hauskaa! Oli myös erittäin hienoa olla mukana tässä tapahtumassa. Toivottavasti tämä tasa-arvoisen maailman ajatus leviäisi myös laajemmalle! Kun pallot loppuivat, saimme vielä kuitenkin kiinnostuneita kävijöitä teltallemme ja pääsimme myös kertomaan, miksi Metalliliitto ja sen nuoret ovat tulleet mukaan tapahtumaan. Ihmiset olivat erittäin positiivisesti yllättyneet meidän läsnäolosta ja kiittivät meitä useampaan otteeseen. Varsinainen puistojuhlaosuus loppui Samuli Putron esiintymiseen kentän nurkkaan pystytetyllä lavalla. Suuri osa juhlijoista siirtyi puistosta vielä Turun ilta- ja yöelämään. Kolmeen Turun yökerhoista oli järjestetty jatkobileet ja Turku Pride 2014 sai arvoisensa päätöksen. Antti Mäki Työsuojeluvaltuutettu, Keskusautohalli Oy

8 8 Varsinais-Suomen ja Satakunnan metallisia naisia Naiset Metallissa Metallissa naisten osuus jäsenmäärästä on 17,6 % eli Naisten suhteellinen osuus jäsenmäärästä on jatkuvasti ollut laskeva. Varsinais-Suomen jäsenistöstä on naisten osuus 26 % eli 4627 ja Satakunnassa 17 % eli Positiivinen tekeminen mitä se on? Yhdessä tekeminen ja asioiden suunnitteleminen muiden kanssa tuo positiivista energiaa tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Negatiiviset ajatukset hätistetään pois ja usein yhteinen tekeminen ja hyvä ilmapiiri näkyvät ja kuuluvat ryhmästä myös ulospäin. Positiivinen ilmapiiri oli havaittavissa koko naisten risteilyn ajan, kun lauantainen aamupäivä Turusta Maarianhaminaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen naisten kanssa keskusteltiin ja pohdittiin mm. yhdessä tekemisen Järjestäjä Marjo Elo, miten tänne on tultu ;) Oli vuosi 2002 ja olin A. Ahlströmillä pätkätöissä silloin tällöin ja etsin uutta työtä. Sanomalehdessä oli koneistajan työpaikkoja avoinna. Siitä se ajatus sitten lähti, että haen metallialalle. Elokuussa sitten aloitin opiskelun Porin aikuiskoulutuskeskuksessa ja jatkoin aina levy-seppä-hitsaajan perustutkintoon asti. Koneistajaa minusta ei tullut, mutta polttokoneesta tuli minulle rakkain työkalu sekä siihen liittyvästä auto cad piirtämisestä. Pakissa tulikin sitten poltettua metallia monta vuotta. Mutta palataan vuoteen 2007 jolloin tulin Metalliliiton jäseneksi ja olin Pomella töissä tehden kiinnittimiä siihen asti kunnes kohdalleni tuli ammatin vaihto terveydellisistä syistä. Lähdin jälleen kouluttamaan itseäni uudelleen ja sain vuonna 2010 myynnin ammattitutkinnon suoritettua. Sain kirjamyyntiedustajan paikan Aero-kuvasta Porin kotiseututeos-kirjan tekohetkellä. Työnkuvaani kuului kiertää maakuntaa ovelta ovelle ja tehdä haastatteluja yrityksiltä sekä omakotiasukkailta. Siinä samalla piti myydä valmistuvaa kirjaa sekä ilmakuvatauluja kyseisistä kohteista. Tämä oli kivaa työtä ja siinä sai tutustua moniin ihmisiin. Sain kuunnella ihania tarinoita taloon liittyen tai uuden perheenjäsenen syntymisen johdosta. Joskus menin kotiin, joka oli juuri saatu valmiiksi ja asukkaat olivat valmiina muuttamaan uuteen hienoon kotiin. Mutta kohtalo muutti suunnitelmia ja isäntä kuoli juuri ennen muuttoa. Kyllä siinä tuli emännän kanssa jutellessa muutama kyynel tiputettua ja nenää niistettyä. Viime vuonna tein työpaikkahakemuksia kymmeniä ja ne eivät tuottaneet tulosta. Marraskuussa sitten tulin Porin aluetoimistoon hoitamaan jäsenyyteeni liittyviä asioita ja siinä samalla kysyin onko toimistolla tietoa mahdollisesta työpaikasta. Kati Kauppila ohjasi minut Äänestysprosentti liittokokousvaaleissa 2012 laski ollen yhteensä 44,2 %. Naisten äänestysprosentti oli 47,5 % ja miesten 43,4 %. Naisten äänestysaktiivisuus laski eniten verrattuna vaaleihin 2008 (noin 6 %). Tähän on suurimpana syynä elektroniikka-alan työpaikkojen väheneminen ja naisten hakeutuminen opiskelemaan tai työllistyminen hoivaja palvelualoille. On hyvä vielä pohtia miten motivoida naisia, jotka ovat edelleen jäseniämme, yhteiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen? Erityisenä huolenaiheena ovat nuoret, koska alle 35-vuotiaiden äänestysprosentti oli Metallin viime vaaliessa vain 23,8 %! Miten saamme nuoret kiinnostumaan edunvalvontakysymyksistä ja siten ottamaan osaa yhteiseen toimintaan ja päätöksentekoon? Yhdessä olemme enemmän. merkitystä. Keskustelua käytiin myös talkoohengestä ja talkoista, joiden vähenemisestä oltiin huolissaan. Yhdeksi syyksi tähän mietittiin yksilöllistymistä sekä internetin jatkuvaa läsnäoloa, koska se on nykyään puhelimen mukana monilla joka paikassa. Tämä johtaa siihen, että asioista ei juuri keskustella kahvipöytien ääressä yhdessä, vaan puhelimen kautta syvennytään vain omiin asioihin, muu ympäriltä unohtuu. Erityisesti nuorempi ikäpolvi on tätä nettisukupolvea, jolle ehkä kädestä pitäen tulisi opettaa yhdessä tekemistä ja talkoohenkeä mikä voittaa sen hyvänolon tunteen, jonka saa hyvän onnistuneen tapahtuman järjestämisen jälkeen kun olet ollut sitä toteuttamassa tai ideoimassa. Nuorille toivottiin yleisesti myös tähän ammattiyhdistysmaailmaan koukkuja, millä heidät voitaisiin houkutella ottamaan ensi askel yhteisiin tapahtumiin ja tekemisiin mukaan. Toki myös nuoria pitää kuunnella mikä olisi heidän mielestään tällainen tekeminen. Ryhmässä ja yhdessä tekemisen kulmakiviä ovat avoimuus, rehellisyys sekä yhteiset tapahtumat, joista jokainen voi tavalla tai toisella nauttia. Positiivinen tekeminen on meistä kaikista itsestämme kiinni, yhdessä tekemällä olemme enemmän ja saamme hyvän mielen itsellemme sekä usein huomaamattamme myös monille muillekin vain olemalla ja toimimalla yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. On myös hyvä muistaa, että yhteisiä asioitamme ei hoideta ilman porukan tukea. Asiat eivät myöskään hoidu niitä vääristämällä tai tekemättä jättämällä. Meidän metalliset aktiivit, tekijät, tarvitsevat aluepäällikkö Jouni Nurmelan juttusille ja hänen kanssaan juteltiin siitä mitä olen aikaisemmin tehnyt. Hän ehdotti minulle Murikan kursseja ja jo tammikuussa huomasin istuvani Murikassa opiskelemassa järjestötoimijan perusteita. Jatkoin siitä vielä järjestäjä 1 sekä 2 kurssin. Jakson aikana olin Satakunnan aluetoimistossa järjestämässä työpaikkoja. Keväällä sain sitten jatkaa vuorotteluvapaan sijaisena järjestäjän töitä ja nyt teen toista sijaisuutta tämän vuoden loppuun. Pidän tästä työstä, jossa tapaa paljon ihmisiä ja pääsee vaikuttamaan ihmisten työoloihin sekä luomaan liitto-organisaatiota itse työpaikalle. Tuloksena minulla on paljon uusia ihania ihmissuhteita ja jäseniäkin olen saanut lähes viisikymmentä sekä luottamushenkilöitä kymmenkunta. Kirsti Anttila porukan luottamuksen sekä tuen sanomisilleen ja tekemisille. Lisäksi tarvitaan meiltä kaikilta halua olla mukana rakentamassa tätä positiivisen tekemisen meininkiä yhteisten asioiden puolesta. Juttu on kirjoitettu risteilyn yhden ryhmäkeskustelun pohjalta. Lea Wiman-Määttä Työ on monipuolista sekä haastavaa oman persoonansa peliin laittamista. Tarvitaan myös kykyä löytää aina uusia näkökulmia asioihin, jotka nousevat esiin työntekijöiden sekä työnantajien kanssa jutellessa. Tässäkin työssä on parasta se, että jokaisella ihmisellä on oma tarina kerrottavana. Minulla on kaksi lasta sekä kaksi lastenlasta joista toinen on vasta kahden viikon ikäinen, Nipsu niin kuin isosisko häntä kutsuu. Vapaaajan käytän mieluiten puutarhaa hoitaen sekä jotain uutta sinne keksien. Harrastuksia on myöskin käsityöt sekä valokuvaus jota olen harrastanut kolmisen vuotta. Tässä pieni osa elämääni. Marjo Elo Järjestäjä, Satakunnan aluetoimisto Työmarkkinatiedotus, mitä ihmettä se on? Metallin nuoret, Miika Koski ja Mikko Pulkkinen kävivät Raision ammattiopistossa tapaamassa 1. vuoden metallialan opiskelijoita SAKKI ry (Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto) kertoi opiskelijoille opintoihin liittyvistä oikeuksista ja eduista. Tämän jälkeen Mikko ja Miika ottivat metallialan opiskelijat omien siipiensä suojaan, ja kertoivat Metalliliitosta, työelämästä, ja siitä miksi on tärkeää liittyä ammattiliiton jäseneksi. Nuorille oli melko epämääräistä, mitä liitto käsitteenä tarkoittaa. Jotkut arvelivat, että kyseessä on jonkinlainen pyramidihuijaus. Mikko ja Miika kertoivat esimerkkien avulla, miten liitto auttaa eri tavoin työtekijöitä pulmatilanteissa. Vastaanotto nuorten keskuudessa oli hyvä, nuoret ymmärsivät, että työelämä on oikeasti muuttunut 1900-luvun alusta. Muutoksen on saanut aikaan työntekijöiden joukkovoima ja ammattiliittojen ponnistukset. Työmarkkinatiedotus, aiemmalta nimeltään koulutiedotus, on tärkeä osa nuorten tietoisuuden lisäämisessä työelämästä. Samalla kylvetään siemen liiton jäsenyydelle siirryttäessä työelämään. Metalliliiton Varsinais-Suomen aluetoimiston alueella on vuoden 2014 aikana käyty puhumassa yli 200 opiskelijalle 5 eri työmarkkinatiedottajan voimin. Vaikka tiedottamista on tehty, on alueella kuitenkin vielä paljon tehtävää. Alueella on alan opiskelijoita ainakin Uusikaupungissa, Salossa, Turussa, Raisiossa ja Paraisilla. Alueen ammattiosastot, rohkaiskaa nuoria lähtemään mukaan mukavaan tiedottamiseen. Tiedottamisesta saa itselleen hyvän mielen, ja jos hyvin käy, koulu tarjoaa vielä maittavan lounaan. Samalla saa käsityksen siitä, millainen nykynuoren maailma on. Osmo Rantanen Miika Koski ja Mikko Pulkkinen