Kaivokset tuovat työpaikkoja OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010. Tässä lehdessä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaivokset tuovat työpaikkoja OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010. Tässä lehdessä:"

Transkriptio

1 OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Tilaajavastuulain uudistamisesta Jouni Lämpsä...2 Piristymistä havaittavissa kirjoittaa liittosihteeri Matti Mäkelä...3 Järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg...4 Jyrki Hyykoski tes-ratkaisusta...12 Luottamushenkilöiden asemaa pohtii Timo Mällinen...13 Abloyn ikäohjelmasta kirjoittaa Tarmo Simanainen...15 Kaivos- ja jalometallialan matkasta takasivulla Pentti Haltun lähtöloitsut keskiaukeamalla Kaivokset tuovat työpaikkoja Kaivokset tuovat tuhansia työpaikkoja Lappiin. Se tuo tervetullutta elinvoimaa koko Pohjois-Suomeen. Mutta pystymmekö tässä kaivosbuumissa pitämään huolen siitä, etteivät kansainväliset suuryritykset riistä kansallisomaisuuttamme polkuhintaan? Kaivosalan edustajana Metallin valtuustossa on Juha Karppinen Pahtavaaran kultakaivokselta (kuvassa). Hänen ja liittosihteeri Matti Mäkelän näkemyksiä kaivostoiminnan hallitusta kehityksestä s. 11.

2 2 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT pääkirjoitus Metallin vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Kapiainen. Valoa räntäsateeseen Eipä nouse fiilikset järin korkealle näinä aikoina. Ennätyslämmin kesä on tätä kirjoitettaessa jo taaksejäänyttä elämää ja ensimmäiset räntäsateet koettu. Palkansaajapuolelle on riittänyt tietynlaista räntäsadetta pitkin kesää. Talous laahaa hyvistä ennusmerkeistä huolimatta monin paikoin edelleen pohjakosketuksen tuntumassa. Tilanne näkyy selvästi myös syksyn palkankorotusten linjassa. Yhtään irtiottoa ei ole, kansanedustajia lukuun ottamatta, nähty vaan kaikki pyörivät Metallin tapaan inflaatiotasoa pienemmissä prosenteissa. Työttömyysluvut ovat korkealla ja erityisen pahalle näyttää telakkateollisuuden tilanne. Suhdannekuoppa on vääjäämätön tosiasia ja sen mukanaan tuomat ikävät seuraukset kaikkine kerrannaisvaikutuksineen mittavat. Telakkakriisiin varautuminen on ollut puuhastelun tasolla, vaikka alan parissa toimivat ovat siitä varoittaneet moneen kertaan. Maailmalaajuista tilauskantaa ei pystytä kansallisilla toimilla elvyttämään, mutta sisäiset korjaustoimet meidän on pystyttävä tekemään. Sillä, että tehdäänkö ne suunnitellusti, vai viimehetken paniikissa, on iso merkitys lopputulokseen. Ehkä toimenpiteet ovat kuitenkin linjassa istuvan työministerin työelämäkokemuksen kanssa. Suomalaisen työväenliikkeen kannalta historiallisen tiukka paikka on eduskuntavaalit ensi huhtikuussa. Jos siinä otetaan turpaan porvareilta siihen tapaan miltä galluppien valossa tällä hetkellä näyttää, niin edessä on monella tapaa tukalat ajat. Palkansaajienkin keskuudessa on alkanut viritä ajatuksia siitä, että Timo Soinin ja Perussuomalaisten myötä porvarihegemonia tulisi tiensä päähän ja sorretun kansan ääni nousisi taivaisiin. Tosiasiassa Soini ja Perussuomalaiset ovat Kokoomuksen tärkein vaaliase tällä hetkellä. Nyt on kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiosastoissa tehtävä rajusti töitä sen eteen, että äänestysaktiivisuus ja työväenpuolueiden kannatus saataisiin nousemaan nykyisistä lukemista. Se on siltä osin kuoleman paikka nyt. Vasemmistoliiton ryhmä on näyttänyt hyvällä tavalla aloitteellisuutensa ja sitoutumisensa eduskuntatyöhön äänestäjiensä puolesta. Äänestetään sille työlle jatkoa sekä vielä useampia tekijöitä. Kirjoitukseni synkästä sävystä huolimatta toivotan oikein Positiivista ja Mukavaa syksyn jatkoa kaikille lukijoille. Kyllä se tästä vielä valkenee. Juha Jussi Kapiainen Suomalainen työvoima on kansantalouden tukipilari Tilaajavastuulakia pitää uudistaa, vaatii Transtechin pääluottamusmies Jouni Lämpsä. Nykyisen lain aukot ovat haitaksi sekä työntekijöille että rehellisille yrittäjille. Julkisuudessa puhutaan paljon työssä jaksamisesta, työllistämisestä sekä työhyvinvointiin satsaamisesta. Kauniita sanoja, jotka on kirjattu hienosti kirjoihin ja kansiin. Syrjäytymisen ehkäisy on kovasti tapetilla ja erilaisia projekteja syntyy tuon tuosta. Mitä käytännön tasolla toteutuu, on jo toinen juttu. Työvoimaa työllistetään töihin pienellä palkalla, usein työhön, joka ei vastaa koulutusta. Näin saadaan kortistot tyhjäksi ja oman alan työnantajat voivat hyvällä omallatunnolla turvautua vuokratyövoiman käyttöön. Kun työntekijälle maksetaan samasta työstä yhtä suurta palkkaa samoin työehdoin kuin pääalan yrityksessä, vuokrafirma on ihan hyvä vaihtoehto. Räikeimmissä tapauksissa vuokratyö on kuitenkin nykyajan orjatyövoimaa. Vastavalmistuneita nuoria ammattilaisia alipalkataan töihin ja usein ilman luottamusmiestä. Rajan takaa tulevalla vuokratyöntekijällä teetetään 14 tunnin työpäivää seitsemänä päivänä viikossa 3,50 euron tuntipalkalla. Tilaajavastuulakia uudistettava Tilaajavastuulakia pitää uudistaa harmaan talouden kitkemiseksi. Tällä hetkellä pääalan yrityksen luottamusmiehelle ei tarvitse näyttää vuokratyöntekijän työsuhdetietoja. Tilaajavastuulaki velvoittaa työnantajan näyttämään pelkästään sen, että yritystiedot ovat kunnossa. Kun yritys on vasta perustettu, ja ensimmäistä veroilmoitusta ei ole tehty, siihen saakka kaikki on hyvin. Sitten yritys lopetetaan, perustetaan uusi yritys, ja sama peli jatkuu. Mielestäni tilaajavastuulaissa on suuria puutteita, jotka mahdollistavat väärinkäytökset. Valtion pitää estää rikollinen toiminta muuttamalla lakia. Tällä hetkellä kilpailu on epätervettä, ja häviäjä on yritys, joka toimii rehellisin keinoin. Suurin kärsijä on työntekijä, jonka oikeuksia ja palkkatasoa poljetaan. Se on rikollista toimintaa. Kansantalouden tappioita ei myöskään saa unohtaa, kun työllisyyttä elvytetään ja syrjäytymistä ehkäistään. Täytyy löytää pysyvä ratkaisumalli, jossa koulutetaan työtön ammattiin josta maksetaan kunnon palkkaa tehdystä työstä. Siinä on valtakunnan johtaville poliitikoille asia, joka täytyy laittaa kuntoon. Kun työt tehdään kotimaisin voimin, verotulot jäävät kotimaahan. Valtion pitää antaa tukea vain sellaisille yrityksille, jotka käyttävät kotimaista työvoimaa, kun sitä on tarjolla. Jouni Lämpsä Pääluottamusmies Transtech Oy Metalliliiton liittotoimikunnan varajäsen Sak:n Kainuun ammatillisen paikallisjärjestön hallituksen jäsen - Tilaajavastuulaissa on suuria puutteita, jotka mahdollistavat väärinkäytökset, toteaa pääluottamusmies Jouni Lämpsä. OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Juha Kapiainen Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi

3 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Matti Mäkelä: Piristymistä havaittavissa Talous toipuu, ja sen takia on järkevää sopia palkat vuodeksi kerrallaan, kirjoittaa Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Maailmantalous on toipumassa rahoitusmarkkinakriisiä seuranneesta poikkeuksellisen voimakkaasta taantumasta, mikä antaa vuodelle 2011 selvästi paremmat lähtökohdat kuin kuluvalle vuodelle. Kehittyvissä maissa kasvu on vuoden 2010 aikana palannut suunnilleen taantumaa edeltäneelle tasolle. Myös kehittyneissä teollisuusmaissa toipuminen on alkanut, mutta kasvu ei ole ollut kovin vahvaa eikä vakaata. Rahoitusmarkkinat ovat yhä normaalia epävarmemmassa tilassa, mikä hidastaa toipumista. Yhdysvalloissa kasvu on alkuvuoden nopeasta vauhdista hidastunut eikä ole mahdotonta, että maa ajautuu uudestaan taantumaan. Euroopassa kasvu on jakautunut hyvin epätasaisesti. Metalliteollisuudessa toimialoittainen kehitys on kuitenkin vaihdellut voimakkaasti. Osalla toimialoista kasvu on ollut suhteellisen nopeaa, mutta toisilla tuotannon lasku on yhä jatkunut. Metalliyritysten saamat uudet tilaukset ovat lisääntyneet, mikä ennakoi kohtalaisen myönteistä kehitystä vuoden 2010 lopulle. Suomen metalliteollisuuden ensi vuoden kehitys riippuu luonnollisesti kansainvälisestä kehityksestä. Kasvuaikana hyvä sopia palkoista vuosittain Neuvottelimme uuden palkankorotuksen sopimukseemme. Alan vaikea tilanne oli hyvin niin meidän kuin työnantajienkin tiedossa ja että työpaikat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa tilauskantojen osalta. Neuvoteltu korotus on maltillinen. On todennäköistä, että reaaliansioiden kehitys jää vähäiseksi. Toisaalta meillä on edelleen noin jäsentä ilman työtä. Arvioni on, että vaihtoehtona olisi ollut vähintään kahden vuoden sopimus, jossa myös palkat olisi sovittu kahdeksi vuodeksi. Nyt kun alkaa teollisuudessa ja taloudessa näyttää paremmalta, niin eikö ole parempi, että neuvotellaan palkankorotuksista ensi keväänä uudelleen? Tuolloin myös suurella todennäköisyydellä alan tilanne on kokonaisuutena parempi kuin tällä hetkellä. Tärkeitä asioita ovat ensi kevään neuvotteluissa yleiskorotustaulukkopalkkojen korjaaminen. Nyt, kun saamme kokemukset, miten 0,5 erän kanssa on menetelty, on tärkeää miettiä, miten vastaamme työnantajien esitykseen, kun he joka tapauksessa esittävät edelleen paikallista palkankorotusta. Työhyvinvoinnin parantamiseen etsitään keinoja Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Erittäin tärkeä on myös, että työttömyysturvan osalta määräaikainen laki lyhennettyä työviikkoa tekevien kohdalta on esityksemme mukaan hallituksen toimesta menossa eduskuntaan niin, että sitä jatketaan vuodella eteenpäin. Laki koskee työntekijöitä, joiden työviikkoa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Alun perin määräaikainen laki säädettiin voimaan vain kuluvaksi vuodeksi Metalliliitolla ja Teknologiateollisuudella on työryhmä, jossa pohditaan työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tältä työryhmältä odotan konkreettisia esityksiä työelämän laadun parantamiseksi. Ikääntymisen tuomaa työn rasittavuutta tulee helpottaa työoloja kehittämällä, kuntoutuksella ja ikääntyneille suunnatun seniorivapaan aikaansaamisella. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja työurien pidentämiseksi on perustettu myös työmarkkinajärjestöjen yhteinen hanke: Hyvä työ pidempi työura. Hankkeella tarjotaan yrityksille käytännönläheisiä työkaluja, joilla voidaan työpaikalla itse kehittää työhyvinvointia. Mikäli yrityksessä on runsaasti ennenaikaisia eläköitymisiä, ammattitauteja tai jaksamiseen liittyviä ongelmia, ne pitää ensin tunnistaa, ja sitten pitää löytää oikeat keinot vaikuttaa niihin. Uskon ja toivon, että tämä konkreettinen hanke tuo tulessaan myös tuloksia. Matti Mäkelä keskustelemassa sopimustilanteesta valtuuston vasemmistoryhmän puheenjohtajan Juha Kapiaisen kanssa.

4 4 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT - On äänestäjien käsissä millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan, muistuttaa Metallin järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Vaikuttamisen paikka Olemme jälleen monien valintojen ja vaalien edessä. Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehiä sekä ammattiosastojen luottamushenkilöt. On tärkeää, että luottamustehtäviin valitaan työpaikan arjen tuntijoita, jotka tekevät pyyteetöntä työtä metallimiesten ja -naisten eteen. Luottamusmiestehtäviin kannattaa rohkeasti pyrkiä. Vaikka ne ovat raskaita, ne ovat myös erittäin palkitsevia. Työpaikan edunvalvonta on perustehtävä koko ay-liikkeelle. Mikäli tämä toiminta on heikkoa, ei myöskään liitto voi olla vahva. Samoin kuluvana syksynä teemme valintoja ammattiosastoissa. Nyt on vaikuttamisen paikka, jotta osastoihin valitaan innokkaita ja ay-toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Vaaleissa jokainen ääni on tarpeen Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehet ja ammattiosastoihin luottamushenkilöt. Ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuudesta. Molemmissa vaaleissa tarvitaan jokaisen työntekijän ääntä, kirjoittaa Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Ensi vuoden keväällä käydään eduskuntavaalit. Nyt jos koskaan on tilanne, jossa palkansaajien ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin.vaali vaalilta työntekijän arkea ymmärtävien kansanedustajien määrä on valitettavasti laskenut. Olen tästä kehityksestä erittäin huolestunut. Mikäli ensi vaalien jälkeen maassamme jatkuu porvarien valta, olen varma siitä, että työntekijöiden asema tulee maassamme heikentymään tuntuvasti. On harhaa miettiä sitä, että ei yhdellä äänellä valtaa vaihdeta. Nimenomaan joka ikinen ääni on nyt tarpeen. Yhtään ääntä ei ole vielä laskettu. Nyt on siis toimittava työpaikoilla ja alueilla sekä herätettävä keskustelua sitä, minkälaisen Suomen me haluamme. Haluammeko eriarvoisen vai tasa-arvoisen yhteiskunnan. Muun muassa tästä on kyse tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarvitaan yhteiskunnan suunnanmuutos Yhteiskunnassa tarvitaan radikaali suunnanmuutos. Kuten vaalirahakohu on kiistatta todeksi osoittanut, istuva hallitus on suurliikemiesten avokätisen vaalirahoituksen tulos. Yhdellätoista maamme hallituksen ministereistä oli vaalien alla yhteiset kummisedät, jotka junailivat kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen rahavirran sopivaksi katsomilleen henkilöille. Pääministerin kiemurtelu, väistely ja huonomuistisuus vaalirahaskandaalin paisuessa on ollut irvokasta katseltavaa. Kaikki tämä on murentanut jo ennestäänkin heikkoa politiikan imagoa. On äänestäjien käsissä, millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan. Samoin on äänestäjien käsissä, miten käy tuloksekkaalle kolmikantaiselle neuvottelu- ja sopimustoiminnalle, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmille sekä julkisille hyvinvointipalveluille. Ilmassa on ollut myös halua lakko-oikeuden rajoittamiseen ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamiseen. Ay-liikkeelle nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, joista ei tingitä. Siis, nyt suunnatkaamme kohti valintoja yhteisessä rintamassa yhteisen asian ja valoisamman tulevaisuuden vuoksi. Ville-Petteri Risberg Metalliliiton järjestösihteeri

5 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Mallia työllistämiseen Tanskasta Kuluvan vuoden keväällä sain tilaisuuden päästä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä osallistumaan Tanskan työllistämismallin tutustumismatkalle. Matka avasi työllistämispoliittisia silmiä uuteen aamuun sananmukaisesti arjen konkretiallaan. Tässä kolumnissa ajattelin kirjoittaa ilmi ajatuksia, joista voitaisiin lähteä pohtimaan kuinka Tanskan kokemuksia voitaisiin hyödyntää Suomessa. Peruslähtökohtana Tanskassa on, että jokaisella työnhakijalla on jotain annettavaa työmarkkinoille. Jokainen tekee työtä omien kykyjensä, osaamisensa ja vahvuuksiensa mukaisesti. Toivottomia tapauksia ei ole, eikä ketään jätetä. Kaikki halutaan pitää työmarkkinoilla. Tanskassa on päädytty siihen, että kaikkein vaikeimmin työllistyvien kohdallakin on parempi, että tekee työtä edes tunnin viikossa, kuin ettei sitä vaihtoehtoa olisi edes tarjolla. Työllistämisessä asiakkaiden motivoimiseen ei käytetä aikaa eikä resursseja. Asiakkaat, jotka eivät kykene töihin, ohjataan muiden työllistymistä edistävien palvelujen piiriin, joissa asiakkaan työkyvyttömyyden syitä selvitellään. Työstä kieltäytyminen haluttomuuden perusteella johtaa avustusten lakkauttamiseen. Ennen tätä ratkaisua käydään kuitenkin läpi monipuolinen ratkaisupaletti, jonka avulla pyritään löytämään oma tie myös työhaluttomalle kansalaiselle. Jos ongelmia esiintyy työnhaun tai aktivointijakson aikana, interventio tehdään välittömästi ja ongelmat pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Myös sairausloman aikana asiakkaaseen pidetään yhteyttä ja työhön paluuta tuetaan voimakkaasti erilaisten työjärjestelyjen avulla. Tanskalainen työllisyydenhoitomalli tuntuu ensin erittäin kovalta suomalaiseen toimintamalliin verrattuna. Se kuitenkin perustuu ajatukseen, että sekä inhimillisesti että koko yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että kaikki kynnelle kykenevät saadaan pidettyä työmarkkinoilla. Suomessa yhä suurempi joukko työnhakijoita siirtyy koko ajan entistä kauemmaksi työmarkkinoista ja vain osaaville ja ammattitaitoisille työnhakijoille löytyy kysyntää. Tanskassa kaikki paikallispalvelut, kuten esimerkiksi passien myöntäminen, on siirretty kokonaan kuntien vastuulle. Tätä varten on jouduttu säätämään erillislaki. Työllisyyspalveluiden kohdalla vastuun siirto tarkoittaa, että kaikki hakevat työtä saman järjestelmän piirissä. Jakoa A- ja B-luokan kansalaisiin ei pääse syntymään, ja asiakkaita pystytään palvelemaan yhdenvertaisemmin. Koska kunta järjestää kaikki muutkin kansalaisille suunnatut palvelut, on helpompi rakentaa kokonaisvaltaisempia ja saumattomampia työllisyyspolkuja. Hyvinkin räätälöityihin työllisyyspolkuihin on järjestelyn kautta luontevasti liitettävissä tarvittaessa työllistymistä tukevia sosiaali- ja terveyshuollon palveluja. Suomessa on viime aikoina nostettu voimakkaasti esille erilaisten työllistämiseen liittyvien toimenpiteiden kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. Työttömien määrän raju kasvu ja samanaikainen taloudellinen kriisi on myös nostanut esiin kysymyksen velvoittavuudesta ja vastikkeellisuudesta. Tanskan mallissa velvoittavuus toteutuu nimenomaan siinä, että jokainen osallistuu omalla osaamisellaan työmarkkinoille. Onnistumisen kannalta ratkaisevaa on erityisesti se, että jokaiselle räätälöidään oma ratkaisu ja jokaista tuetaan, eikä ketään jätetä yksin. Tanskan malli tuntui erittäin kiinnostavalta ja innostavalta. Päällimmäiseksi jäi tunne, että mallissa on tiettyjä aineksia, jotka ovat sovellettavissa Suomen oloihin ja ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Onnistuakseen työllisyydenhoito vaatii selvästi roolien ja vastuiden määrittelyä, yhteisten päämäärien ja tavoitteiden löytämistä, riittäviä taloudellisia resursseja ja eri toimijoiden kesken tulee vallita yhteisymmärrys ja luottamus. Koko työllistämismallissa tulee olla taustalla ajatus, että kaikki työ on kannattavaa ja jokainen meistä on tärkeä osa rakennettaessa yhteistä tulevaisuutta niin, ettei kenenkään anneta tipahtaa kyydistä. Jos tämä on mahdollista toteuttaa Tanskassa, niin miksi emme kehittäisi järjestelmäämme ihmisystävällisemmäksi myös Suomessa, oman uuden mallin mukaisesti. Merja Kyllönen kansanedustaja Oulun vaalipiiri - Koko työllistämismallissa tulee olla taustalla ajatus, että kaikki työ on kannattavaa ja jokainen meistä on tärkeä osa rakennettaessa yhteistä tulevaisuutta niin, ettei kenenkään anneta tipahtaa kyydistä, kirjoittaa Merja Kyllönen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Hallitus syö palkankorotukset Tänä vuonna reilusti yli miljoonan suomalaisen ostovoima laski. Kunnallis-, kiinteistö- ja arvonlisäverojen korottaminen tarkoitti sitä, että työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tulotaso jäi miinusmerkkiseksi. Ensi vuonna myös duunarin ostovoima laskee. Helsinki ja monet Uudenmaan kunnat joutuvat nostamaan kunnallisveroa. Jo nyt ylikorkeat asumiskustannukset kohoavat entisestään, kun hallitus rokottaa energiaverotuksen korotuksella. Energiaverotusta mainostetaan vihreänä verouudistuksena, mutta tosiasiassa hallitus paikkaa sillä kela-maksun poistoa. Kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli puolitoista vuotta sitten miljardin euron kultaista kädenojennustaan suuryrityksille, hän lupasi, etteivät tavalliset ihmiset joudu maksumiehiksi. Nyt Kataisen nenä kasvaa ja korvat heiluvat. Kela-maksun poisto maksatetaan lämmityskustannusten nousulla. Ensi talvesta ennustetaan vielä viime talveakin kylmempää. Tämä lisää laskua entisestään. Myös verouudistuksen vihreys on bluffia. Kaukolämmössä maakaasun korvaaminen vielä saastuttavammalla kivihiilellä ei täytä ympäristöveron kriteereitä. Ja samaan aikaan turpeen suosimista jatketaan. Silti vihreät hyrisevät tyytyväisinä. Hallitus pukee kauniiden sanojensa taakse kovan veropolitiikkansa, jossa halutaan luopua progressiivisesta verotuksesta ja siirtyä kohti tasaveroa. Välttämättömyyksien hintoja korotetaan. Kun asumisen, ruuan, lääkkeiden ja vaatteiden hinta nousee, maksaa tavallinen duunari suhteessa enemmän veroa kuin isotuloiset. Sen sijaan miljoonien pääomatuloja tai suuria osinkotuloja saavien alhaiseen verotukseen ei haluta koskea. Miljoonatuloista maksetaan pienempää veroa kuin tavallinen keskituloinen metalliduunari maksaa palkastaan. Hallitus syö jo etukäteen duunarien pienet palkankorotukset. Kokoomus on unohtanut Sari Sairaanhoitajan ja Olli Opettajan. Mikko Metallimiehelle mitään ei edes luvattu ja siksi häntä voi rokottaa vielä kovemmin. Duunarilla riittää kyllä ystäviä puheissa. Kokoomus julistautui työväenpuolueeksi ja viimeksi perussuomalaiset ilmoitti olevansa todellinen työväenpuolue. Teot puhuvat toista. Kokoomus haluaa jatkaa suurpääomaa suosivaa politiikkaa ja perussuomalaiset ovat ilmoittautuneet innolla mukaan tukemaan tätä politiikkaa seuraavaan hallitukseen. Mustan ministeriauton takapenkin kutsu tuntuu olevan liian houkutteleva. Siksi tarvitaan muutos politiikassa. Vasemmisto tarjoaa aidon vaihtoehdon nykyiselle politiikalle. Vasemmisto ja ayliike ovat duunarin puolella todellisissa teoissa. Paavo Arhinmäki Vasemmistoliiton puheenjohtaja kansanedustaja Helsinki

6 6 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT linjauksia Metallin Vaikuttajien toiminta-ajatus, arvot, tavoitteet ja toimintatapa 1. Toiminta-ajatus Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi laaja-alaisesti Metallityöväen Liiton yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden puolesta. Aatepohjana on vasemmistolaisen työväenliikkeen arvomaailma ja toimintaperiaatteet. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi Metallin Vaikuttajat vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa, missä tehdään palkansaajia koskevia päätöksiä. Pienet parannukset synnyttävät työhyvinvoinnin 2. Arvot Metallin Vaikuttajien toiminnan kulmakivet ovat työväenhenkisyys, demokraattisuus, heikompien puolustaminen, yhteisvastuullisuus sekä ympäristön tulevaisuudesta huolehtiminen. Näiden lisäksi Metallin Vaikuttajien toimintaa ohjaa vahva näkemys oikeudenmukaisuudesta. Kaiken perustana on palkansaajien tekemä työ ja sen luoma hyvinvointi. Metalliteollisuuden piirissä työskenteleminen on vaativaa hommaa. Sen ohella, että työ on usein henkisesti raskasta, vaatii se myös fyysisen veronsa kropalta. Eikä tarvitse olla mummon tai vaarin iässä, että tällaisia vaivoja alkaa ilmaantua metallityöläiselle. Itse olen nykyään enemmänkin toimistotöissä, mutta työkokemusta on takavuosilta myös Raahen terästehtaalta valajan tehtävistä. Metalliteollisuudessa työskenteleminen on vaativaa ja rankkaa työtä ja kuusikymppisiksi siellä jaksaville on syytä nostaa hattua. Onkin ollut ihmeellistä lukea Elinkeinoelämän herrojen haastatteluja, joiden mukaan yleinen eläkeikä on nostettava jopa 70 vuoteen asti. EK:n Lasse Laatunen perustelee esityksensä muun muassa sillä, että Saksassa on väläytelty vastaavaa eläkkeelle siirtymisikää. Mutta se jää mainitsematta, että siellä vain alle puolet yli 55-vuotiaista on töissä. Kysyä sopii, olisiko kyseisen ajatuksen laukoneella lakiasianjohtaja Laatusella kanttia tulla tekemään ehdotuksiaan esimerkiksi Raaheen Rautaruukin tehtaille tai aikomusta itse jatkaa työskentelyä 70-vuoti- aaksi. Vasemmistoliitto kannattaa työssä jaksamisen parantamista monella tapaa. Se tapahtuu laadullisten parannusten tietä kulkemalla eikä mekaanisesti hilaamalla eläkeikää ylös. Työuria on pidennettävä aidosti, jotta eläkkeiden rahoitus olisi varmistettu. Työn on oltava varmaa ja mielekästä, työtä on jaettava useammalle ja työnjohtamisen on oltava ihmisläheistä. Laadulliset uudistukset pitävät sisällään monia pieniä asioita. Esimerkiksi työterveyshuoltoa on parannettava, ikääntyneille työntekijöille on annettava mahdollisuus harrastaa liikuntaa työajalla ja työpaikkaruokailua on reivattava terveellisempään suuntaan. Työntekijöitä on suojeltava työnantajien mielivallalta, ja tämän takia Vasemmistoliitto vaatii lakia joukkokanneoikeudesta ammattiyhdistysliikkeen työkaluksi. Lisäksi pätkä- ja vuokratyöläisille on taattava samat oikeudet kuin vakituisille työntekijöille. Uskon vahvasti siihen, että työssäjaksaminen paranee myös metalliteollisuudessa monen laadullisen parannuksen kautta. Nämä eivät ole kovinkaan yksinkertaisia yhtälöitä, vaan monen pienen puron on yhdyttävä isoksi virraksi. Jos nykyisen oikeistohallituksen annetaan jatkaa mellastamistaan yhdessä voimiensa tunnossa olevan työnantajaosapuolen kanssa, ei lopputuloksen kanssa eläminen ole helppoa luvun porvarit Esko Ahon johdolla ajoivat Suomen massatyöttömyyteen ja lopputuloksena Suomessa on edelleen satatuhatta tämän laman tiimoilta työelämästä pysyvästi syrjäytynyttä ihmistä. Vasemmistoliiton puoluekokouksen päätöksen mukaan puolue tulee esittämään oman selkeän teollisuuspoliittisen ohjelmansa ennen eduskuntavaaleja. Meille on tärkeää, että metalliteollisuus pysyy elinvoimaisena pohjoisessa myös tulevaisuudessa. Haluamme tarjota aidon ratkaisun ja vaihtoehdon, joka turvaa työläisten työpaikat ja mahdollistaa paremmat työolosuhteet pitkälle tulevaisuuteen. Risto Kalliorinne Varapuheenjohtaja Vasemmistoliitto 3. Tavoitteet Metallin Vaikuttajien tavoitteena on jäsenten hyvinvointi. Jäsenten etujen valvonnan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja laajaan jäsenten kuulemiseen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on parannettava luottamushenkilöiden oikeuksia, kehitettävä vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja kansainvälistyvien yritysten valvontaa. Tavoitteena on myös nuorten ja naisten osuuden lisääminen liiton päätöksenteko-organisaatiossa. Näiden tavoitteiden toteutuminen onnistuu sitä paremmin, mitä merkittävämmän valtakirjan Metallin Vaikuttajat saa jäsenistöltä liittokokousvaaleissa. 4. Toimintatapa Jäsenten aktiivinen toiminta työpaikka- ja aluetasolla on koko ammattiyhdistystoiminnan perusta. Metallin Vaikuttajat toimii yhdessä jäsenistön kanssa jäsenten hyväksi. Metallin Vaikuttajien sanat ja teot vastaavat toisiansa. Tavoitteena on avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassamme. Tule mukaan vaikuttamaan Metalliliiton ja Metallin Vaikuttajien toimintaan!

7 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Harmaan talouden lonkerot katkaistava Harmaaseen talouteen on paljon mahdollisuuksia puuttua, jos vain tahtoa riittää, kirjoittaa eduskuntavaaliehdokas, Destian alueluottamusmies Jouko Korhonen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta käynnisti keväällä 2009 tutkimuksen, jonka tarkoitus oli arvioida Suomen harmaan talouden kokonaisuus euromääräisesti prosentuaalisena osuutena bruttokansantuotteesta. Samalla tuli arvioida verojen ja muiden lakisääteisten maksujen menetys. Tutkimuksella haluttiin selvittää erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa sekä koti-, sisä-, ja ulkomaankauppaan liittyvää harmaata taloutta. Suomi menettää harmaan talouden takia verotuloja useita miljardeja euroja vuodessa. Harmaan talouden kokonaismäärä voi olla jopa miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, ilmenee eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta raportista. Puhutaan merkittävistä rahavirroista jotka seilaavat ohi yhteisen kukkaromme. Nämä rahat ovat poissa yhteisten julkisten palvelujen järjestämisestä. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Lisäksi harmaan talouden ongelmat lisääntyvät, kun rajojen avautuminen ja pääomaliikkeiden vapautuminen antavat harmaalle taloudelle uusia elinja kasvumahdollisuuksia. Rehellinen yrittäjä kärsii Kansainvälistyminen on vaikeuttanut valvontaa ja helpottanut asioiden kätkemistä. Työn ulkoistaminen ja verkottuminen lisäävät mahdollisuuksia rötöstelyyn. Harmaan talouden torjunta on vaikeaa resurssipulan ja hampaattoman lainsäädännön takia luvun alkupuolella laman jälkeen harmaaseen talouteen suhtauduttiin vakavasti. Silloin luotiin lainsäädäntöä, joka helpotti viranomaisten työtä. Mutta nousukauden myötä kiinnostus väheni selvästi. Tuntuu siltä, että nyt on erittäin vaikeaa saada aikaan lainsäädännön muutoksia, jotka vaikeuttaisivat rakenteellisesti harmaata taloutta. Pelkällä verottajan ja poliisin työllä sitä ei ikinä saada pidettyä kurissa. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat oleellinen ongelma rehelliselle yrittäjälle. Aidon yrittäjän kannalta tilanne on vihoviimeinen, jos hän häviää sen vuoksi, että toinen käyttää järjestelmää väärin. Ravintolaalalla työnantajajärjestö on huolissaan siitä, että rehelliset yrittäjät eivät tietyillä alueilla pärjää enää kilpailussa. Suomalaisyrityksetkin kiertävät veroja Tutkimuksella selvitettiin myös erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa. Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta. Suomalaisyritykset hyödyntävät myös EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän aukkoja ja satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille. Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden aiheuttamat veromenetykset ovat sekä suhteellisesti että kokonaismäärältään merkittäviä. Tutkimuksen perusteella enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle, eli harmaan talouden osuus on siinä lähes 90 prosenttia. Suomi toimii myös osana kansainvälis- tä harmaata taloutta. Mitä voidaan tehdä? Jotain tarttis siis tehdä. Raportista löytyy paljon hyviä keinoja harmaan talouden kuriin saattamiseksi: * Rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttaminen. Tilaajavastuulain kehittäminen muun muassa ulottamalla tilaajan vastuu koko aliurakoitsijaketjuun, laajentamalla se työehtosopimusten tosiasialliseen noudattamiseen sekä korottamalla laiminlyöntimaksua. * Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain verohallinnolle antamien urakoitsijatietojen ja niitä täydentävien palkansaajatietojen säätäminen pakollisiksi. * Ulkomaisen työnantajan ja tämän Suomessa oleva edustajan säätäminen yhdessä suomalaisen työn teettäjän kanssa yhteisvastuullisiksi ulkomaalaiselle Suomessa tehdystä työstä. * Talousrikosten hovioikeuskäsittelyn nopeuttaminen. * Esitutkinnan ja syyttäjäportaan resursseista huolehtiminen asioiden kohtuullisen käsittelyajan turvaamiseksi. * Sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen verohallintoon. Jouko Korhonen on Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas. Paljon on olemassa mahdollisuuksia, joilla harmaan talouden lonkerot saataisiin leikeltyä ainakin lyhemmiksi, jos vain halua ja tahtoa riittää. Jouko Korhonen Eduskuntavaaliehdokas (vas) Sotkamo Myös Pohjois-Suomeen pitää panostaa Juha Kukkonen on Kainuun Auto- ja Konealan ammattiosaston puheenjohtaja. Alan pahin ongelma Pohjois- Suomessa on työttömyys. Aika paljon sieltä etelään lähdetään työpaikkojen perässä, kun uusia työpaikkoja ei alalle ole viime aikoina ainakaan Kainuun seudulla syntynyt. Näin sanoo Juha Kukkonen, Kainuun Auto- ja Konealan ammattiosaston puheenjohtaja. Kukkosen mielestä talouspolitiikkaan tarvitaan sellaiset linjaukset, että työpaikat saadaan turvattua ja niitä turvataan tasapuolisesti koko maahan. Kainuun seudulla on hänen mukaansa myös myönteisiä asioita autoalan kannalta. Yritykset ovat onneksi aika lailla vakiintuneita meidänkin seuduilla ja tukevalla pohjalla. Autoalalla ei ole aikoihin tullut konkursseja. Ja nythän automyynti on taas lähtenyt nousuun, joten näkymät ovat hiukan valoisammat. Liitolta aktiivisempi ote Juha Kukkonen on ollut ammattiosaston puheenjohtajana puolenkymmentä vuotta. Hän kertoo, että ammattiosastossa on noin 80 jäsentä, työpaikkoja on kymmenkunta, joista puolikymmentä on suurimpia. Kukkonen kertoo, että vaikka osasto ei ole kovin suuri jäsenmäärältään, niin toiminta on vireää. Kokoukset pidetään aikataulun mukaisesti. Osallistaan muun muassa Autoalan YTA-päiville, jossa näkee muiden autoalan osastojen edustajia hiukan vapaammissa merkeissä. Osasto on mukana myös seuturyhmän toiminnassa. Osaston jäseniä on ympäri Suomea, Kukkonen sanoo. Jäsen ei unohda alkuperäistä osastoa, vaikka muuttaa paikkakuntaa. Toimintaan osallistuminen tosin vaikeutuu, jos asuu muualla. Juha Kukkonen korostaa, ettei Pohjois-Suomea ei pidä unohtaa silloin kun asioita käsitellään ja päätöksiä tehdään. Esimerkiksi Metalliliitolta me toivomme aktiivisempaa otetta pohjoisen asioihin, työpaikkavierailuja, alueen ongelmiin tutustumista. Omalta osaltaan Juha Kukkonen haluaa vauhdittaa autoalan asioiden käsittelyä ja tavoitteiden toteuttamista osallistumalla Autoalan Vaikuttajien toimintaan. Hän on Autoalan Vaikuttajien hallituksen jäsen.

8 8 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Pentti Haltun lähtöloitsut: Ay-liikkeen puremahampaat ovat tylsyneet Pitkään autoalan toimitsijana ja työsuojelusihteerinä toiminut Pentti Halttu on juuri jäänyt Metalliliitosta eläkkeelle. Hänellä on rautainen kokemus edunvalvontatyöstä sekä työpaikkatasolta että liiton tehtävistä. Nykyiseen toimintaan Metalliliitossa ja ammattiyhdistysliikkeessä yleensä hän ei ole lainkaan tyytyväinen. Ay-liike on pysähtynyt paikoilleen, hän jyrähtää. Sillä ei ole kunnollista ohjelmaa, toiminnalla ei ole selkeää yhteisesti määriteltyä linjaa. Esimerkiksi Metalliliiton kokouspäätökset ovat hänen mielestään höpö höpöä. Ne on kirjoitettu niin ympäripyöreästi, ettei oikeastaan mistään saa kunnon otetta. Ei niitä ole tarkoitettukaan sellaisiksi, että siltä pohjalta toimittaisiin. Sen sijaan hänen mielestään työnantajilla on selkeät tavoitteet, mihin he pyrkivät. Monet näistä tavoitteistaan työnantajat ovat jo ammattiyhdistysliikkeen lepsuilun takia saaneet läpi. Perusarvot kunniaan Hänen mielestään nyt pitäisi pohtia perusteellisesti tilannetta ja ammattiyhdistysliikkeen tulisi osittain palata juurille, kestäviin perusarvoihin. Alun perin ammattiyhdistysliikkeellä oli neljä keskeistä tavoitetta: työolosuhteiden parantaminen, työajan lyhentäminen, isäntävallan vähentäminen ja palkka. Edelleen nämä samat asiat ovat olemassa, mutta niissä on menty vain taaksepäin viime aikoina. Työaika-asiassa on tullut työaikapankit, erilaiset joustot. Isäntävalta on voimistunut. Esimerkiksi työnantaja haluaa, että vain silloin maksetaan, kun on konkreettisesti ollut työssä. Siis samankaltainen asia kuin ennen, kun portin takaa otettiin Ensin minä sanon kiitos ja sitten pari sanaa siitä, miten homman pitäisi jatkua, ettei ay-liikkeelle käy huonosti. Pentti Haltun puremahampaat ovat kunnossa, niin ruokapöydässä kuin edunvalvonnassakin. päivittäin halukkaat työhön. Miten sitten palkka-asiat? Palkankorotukset ovat tasolla, mikä ei tuo edes reaaliansioiden nousua. Ja syksyn palkkaratkaisun mukaan on mahdollista sopia myös niin, ettei mitään korotuksia makseta. Toisaalta on tullut tietoa siitäkin, että pientenkin työpaikkojen luottamusmiehet on saaneet jopa kolmen prosentin korotuksia, sillä perusteella, että pienten ja keskisuurten yritysten työnantajat ymmärtävät, että työntekijä on yrityksen tuloksen tae! Silti monilla isoillakin työpaikoilla isäntävalta jyllää. Ennen haluttiin keventää työtä, parantaa työolosuhteita. Siinä on monin paikoin onnistuttu, mutta sen tilalle on tullut työn henkinen raskaus. Työnantajalla on ollut määrätietoinen pyrkimys päästä eroon sairausajan palkan maksamisesta. Niinpä on kehitelty sellainen asia kuin korvaava työ. Jonninjoutavasta puuhastelusta toimintaan Pentti Haltun mielestä tarvitaan nykyistä jämäkämpää ja yhtenäisempää ay-liikettä. Ei ole mistään kotoisin, että ammattiyhdistysliikkeessä tapellaan poliittisesti keskenään. Voimat pitää yhdistää, jotta työnantajapuolen kanssa pärjätään. Hän toteaa, että kunnollisen edunvalvonnan sijaan ay-toiminta on mennyt puuhasteluksi. On kaikenlaisia risteilyjä ja viihdetilaisuuksia. On kehitelty jotain jonninjoutavia seuturyhmiä, joilla ei käytännössä ole mitään merkitystä. Ainoastaan ennestäänkin harvenneet aktiivijoukot työllistetään aivan tyhjänpäiväisen toiminnan ympärille. Haltun mielestä ammattiyhdistysliikkeen päättäjät ovat usein herrojen pelinappuloita. Ennen oli selkeä vastakkainasettelu, ajettiin työväestön etuja. Mutta nykyisin ollaan niin ystäviä ja arvostettuja, että tämä yhteiskunnallinen siirappi on tylsyttänyt ay-liikkeen puremahampaat. Jäsenyys on vakuutus itseä varten Kaikesta kritiikistä huolimatta ammattiyhdistysliikettä Haltun mielestä todella tarvitaan näinä aikoina. Suuntaa täytyy kuitenkin melkoisesti reivata tai tämä jättiläismäinen laiva ajaa ennen pitkää kiville. Hän kertoo, että usein liiton päivystyksessä on tullut kommentteja, ettei jäsenyys kannata. Silloin hän on sanonut, että ay-liike on puutteistaan huolimatta ainoa voima joka työntekijää puolustaa. Minusta on turha höpöttää kymmenestä hyvästä syystä kuulua liittoon. Itse olen sanonut kysyjälle, että samalla lailla, kun sinulla on vakuutus autoa ja asuntoa varten, niin sinä tarvitset vakuutuksen itseäsi varten, työelämää varten. Ay-liike on eräänlainen työn vakuutus. Ei se ole tärkeää, että saat kalenterin tai Ahjolehden. Se on tärkeää, että saat hätätilanteessa apua. Ja sitä avun antamisen herkkyyttä pitäisi Haltun mielestä edelleen lisätä. Työväenliikkeen taistelija on riisunut sijana. Hän jäi äskettäin eläkkeelle. H parantaminen on ollut sydämen asia

9 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Pentti Halttu katsoo tulevaisuuteen ja miettii millaiset haasteet siellä odottavat. Autoalan Vaikuttajille erityiskiitos Autoalan Vaikuttajat on ollut Pentti Haltulle porukka, joka on miettinyt alan asioita ja toiminut moottorina parannusten läpiajamisessa. Minä annan tunnustuksen tuolle porukalle. Se on tehnyt tiukasti työtä alan hyväksi. Halttu kertoo, että kun hän tuli autoalan toimitsijaksi, alan palkat olivat jäljessä pääalan palkoista. Sitten tehtiin alalle uusi palkkarakenne. Se oli kymmenen vuoden työ. Nyt palkat ovat korkeammat kuin metallissa keskimäärin. Monet muut asiat ovat menneet eteenpäin ja siinä Halttu on saanut vahvaa tukea Autoalan Vaikuttajilta. Hän korostaakin, että kysymys on siitä, millainen voima kulloinkin on takana, kun asioita ajetaan. Siksi hänen mielestään on tärkeää, että Autoalan Vaikuttajat saa liittokokousvaaleissa niin kovan kannatuksen, että se edunvalvontanyrkki on entistäkin vahvempi. Työsuojeluun lisää panoksia Viimeiset vuodet Pentti Halttu oli liitossa työsuojelusihteerinä. Siinä työssä ei hänen mielestään ole saatu autoalalla riittävästi tuloksia. Työsuojeluasiat autoalalla ovat huonommassa jamassa kuin teollisuudessa. Siellä on melua ja vaarallisia kemikaaleja. Autoalan työsuojeluun pitäisikin hänen mielestään panostaa enemmän. Se työ jää Haltulta nyt kesken, mutta hän tietää, että hyviä toimijoita autoalan edunvalvonnassa riittää jatkossakin. haarniskansa. Rovaniemeltä lähtöisin oleva Pentti Halttu teki pitkän päivätyön Metalliliiton toimitalttu on tullut tunnetuksi periaatteellisena ja suorapuheisena miehenä, jolle työntekijöiden aseman. Autoalan Vaikuttajien hallitus oli järjestänyt Pentti Haltulle ikimuistoiset läksiäiset. Kuvassa vasemmalta Merja Frilander, Matti Rantanen, Arja Taipale, Aulis Torkkeli ja Pentti Halttu.

10 10 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Vaikuttajien toiminnalla hyviä tuloksia Aluetoimitsija Jari Mehtälä. Mäkelininkavulta: Nouseekohan palkka? Syksy on tullut ja sen mukana Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukainen palkankorotus, kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia, jos mistään muusta ei sovita. Voidaan sopia, ettei koroteta lainkaan tai korotetaan esim. 10 %. Palkkarakenteen ollessa käytössä jaetaan korotus 1,1 1,9 % suuruisina, palkkaerot kasvavat jälleen kerran. Liittokokouksen päätöksen mukaan tavoitteena ovat senttimääräiset korotukset, tavoitteisiin ei näin ollen päästy. Senttikorotuksilla pienempipalkkainen saisi suhteellisesti suuremman palkankorotuksen, kuin isompipalkkainen. Työnantaja yleensä huolehtii isompipalkkaisten palkkakehityksestä, mutta kuka huolehtii alimpien kehityksestä? Itse pyytämällä lisääkö, en oikein usko tähän kaavaan. Syksyn valintoja Syksyllä käydään monenlaisia eri vaaleja ja usein pelkkiä valintoja, kun ehdokkaita ei riitä vaaleihin saakka. Tänä syksynä on vuorossa luottamusmiesvaalit ja normaaliin tapaan ammattiosastojen toimikuntien vaalit, seuturyhmien/jaostojen edustus ym. Useimmille jäsenille nämä ei sano mitään. Metalliliiton kotisivuilta pääsee tutkimaan kohdasta Säännöt mitä edellä mainitut asiat suunnilleen tarkoittavat. Yleisiin kokouksiin saavat osallistua kaikki Ammattiosastojen jäsenet. Ota kaveri mukaan ja osallistu! Jäsenyys Liiton jäsenmäärä on laskenut huippulukemista jäsenellä, jos käännettä ei tapahdu, saadaan heittää hyvästit koko puljulle 20 vuoden kuluessa. Kuka sitten neuvottelee Työehtosopimuksista? Kaikki liittomme jäsenet ovat tässä kohtaa avainasemassa, jäsenhankinta on meidän kaikkien asia, ei pelkästään luottamustehtävissä olevien. Oletko jäsenenä miettinyt tätä asiaa? Eduskuntavaalit Ensi keväänä käydään eduskuntavaalit, jossa juuri meillä työväestöllä on aktivoitumisen paikka. Olemme vähiten äänestämässä käyvää porukkaa, mitä jos tehtäisiin tähän muutos. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivan ehdokkaan, jolle antaa ääni. Ei se mahdottomia vaadi keneltäkään. Äänestäminen on OIKEUS, käytetään vaikutusvaltaa, kun se on annettu meille. Hyvää Syksyä! Jari Mehtälä Ari Eriksson on mukana Autoalan Vaikuttajissa, koska siinä pystyy vaikuttamaan oman alan asioihin. Ja minusta on mukava tehdä asioita mukavien ihmisten kanssa, hän lisää. Hänen mielestään Autoalan vaikuttajat on tehnyt todella tärkeää työtä palkka- ja työehtojen parantamiseksi. Esimerkiksi autoalan palkkarakenne, mikä tuli voimaan vuonna 2000, kohensi merkittävästi autoalan työntekijöiden asemaa. Itse olin siinä työryhmässä koko ajan ja tuntui mukavalta, kun se työ palkittiin. Samanlaista potkua autoalan edunvalvontaan pitäisi Erikssonin mielestä saada aikaiseksi myös tällä hetkellä. Nimenomaan varaosa- ja toimistohenkilöstön osalle pitäisi saada vastaavanlainen palkkarakenne, joka parantaisi heidän tilannettaan. Asiaa on kyllä valmisteltu, mutta uutta rakennetta ei ole saatu vielä koekäyttöön. Osastot yhteen Ari Eriksson on Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ammattiosaston puheenjohtaja. Hän on toiminut siinä tehtävässä 90-luvun alkupuolelta saakka. Varsin pitkään hän on ollut myös työpaikkansa Auto Aho Oy:n pääluottamusmies. Kun aloitin ay-toiminnan, niin tuli kaikki virat samalla kertaa, Eriksson naurahtaa. Kemin Autokorjaamotyöväen ammattiosasto tekee Erikssonin mukaan paljon yhteistyötä paikallisen auto- ja konealan osaston (entisen AKU-osaston) kanssa. Meillä on aika pitkälti samankaltaiset näkemykset alan asioiden hoidosta ja koemme, että yhteistyöllä pystymme vahvemmin niitä asioita ajamaan. Hänen mielestään olisikin tärkeä yhdistää näiden kahden osaston voimat. Minusta tuntuu, osastojen yhteen liittyminen on vain ajan kysymys. Hyvä työllisyystilanne Eriksson kertoo, että alan työllisyystilanne Kemissä on tällä hetkellä hyvä. Varsinkin raskaan kaluston asentajista on puutetta. Ei meinaa löytyä riittävästi osaavia työntekijöitä ja ammattikoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. Alan järjestäytymisaste Kemissä on Erikssonin mukaan suhteellisen hyvä. On kuitenkin pieniä työpaikkoja, joissa ihminen tekee meidän alan töitä, mutta ei ole järjestäytynyt tai on järjestäytynyt jollekin muulle alalle. Silloin asioiden hoito ei suju kunnolla. Nämä yksittäiset ihmiset koetamme saada osaston jäsenyyteen. Ari Eriksson on Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ammattiosaston puheenjohtaja

11 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Pidetään huoli kansallisomaisuudesta Kaivokset tuovat tuhansia työpaikkoja Lappiin. Näin ennustaa työ- ja elinkeinoministeriö raportissaan. Ministeriön mukaan kaivokset alihankkijoineen työllistävät kolmen neljän vuoden kuluttua vähintään 5000 ihmistä. Näistä työpaikoista suurin osa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tulossa Lappiin. Arvio alalle tulevista työpaikoista voi olla jopa hyvin varovainen, sillä se perustuu kaivoshankkeisiin, joiden toteutuksesta on jo päätetty tai jotka ovat valmisteluissa. Ei halpatyövoimaa kaivoksille Kaivosalan edustajana Metallin valtuustossa on Juha Karppinen, joka on Pahtavaaran kulta- kaivoksen pääluottamusmies. On todella hyvä, että tänne pohjoiseen tulee työpaikkoja, sanoo Karppinen. Se tuo elinvoimaa koko seutukunnalle. On sanottu että yksi kaivosmies työllistää kolme muuta. Toisaalta Karppisen mukaan tässä kaivoshuumassa tulisi pitää huoli siitä, ettei meidän kansallisomaisuutta riistetä polkuhintaan. Kansainväliset yhtiöt tekevät valtavia voittoja. Kyllä siitä pitää irrota työntekijöille nykyistä leveämpi siivu. Karppinen toteaa, että koska kaivosalan työntekijät kuuluvat teknologiateollisuuden sopimuksen piiriin, heidän palkankorotuksensa on jäänyt samaan puoleentoista prosenttiin, mitä sopimus antoi. Kyllä varsinkin näillä erityisaloilla pitäisi ottaa huomioon alan tilanne ja turvata, että työntekijät saisivat osansa myös voitoista. Karppisen mielestä pitäisi pitää huoli myös siitä, ettei kaivoksille tuotettaisi ulkomaista halpatyövoimaa. Kaivoksia ei voi viedä Kiinaan, mutta on vaara, että työvoimaa tänne tuodaan muualta. Kysymys on todella meidän kansallisomaisuudesta ja jos emme ole tarkkana ja tiukkana, niin asia riistäytyy käsistä ja kaikki hyöty valuu ulkomaisten suuryhtiöiden taskuun. Kaivosalalla riittää haasteita Jokin aika sitten Nokialla kaivosalan tilaisuudessa puhuneen Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Juha Karppinen, Pahtavaaran kultakaivoksen pääluottamusmiehen mielestä tulee pitää huoli siitä, ettei meidän kansallisomaisuutta riistetä polkuhintaan. Metalliliiton sihteerin Matti Mäkelän mukaan kaivosalalla on tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Sillä on kaikki edellytykset nousta hyvin merkittäväksi elinkeinoksi. Lisäksi sen alueelliset vaikutukset ovat huomattavat. Usein kaivoksia avataan juuri sinne, missä kärsitään vaikeasta työttömyydestä. Alalla riittää myös haasteita. Mäkelän mukaan on ehdottoman tärkeää pitää huoli siitä, että avattaviin kaivoksiin saadaan ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Hänen mukaansa tämä on ensiarvoisen tärkeää jo työturvallisuuden näkökulmasta. Meillä on pitkät perinteet kaivosalan osaamisessa ja alan työturvallisuudesta huolehtimisessa. Samankaltaisia uutisia kuin saamme kuulla esimerkiksi Kiinasta tai Chilestä ei täällä onneksi ole jouduttu vastaanottamaan. Mäkelä pelkää, että harmaan talouden hiipiminen kaivosalalle toisi tullessaan suuria ongelmia erityisesti osaamisen ja turvallisuuden näkökulmasta. Rakennusalan ja telakka-alan kokemukset eivät saa rantautua suomalaiseen kaivosteollisuuteen. Harmaa työvoima, epämääräiset yritykset sekä työntekijöiden oikeuksien polkeminen eivät kuulu alalle, jyrähtää Mäkelä. Mäkelän mukaan valtiovallan tulee alan toimintaedellytysten kehittämisen ohella huolehtia riittävistä koulutusresursseista. Samalla sen tulee kaikin tavoin ehkäistä lain kirjainta ja henkeä väljästi soveltavien yrittäjien ja yritysten saapuminen alalle. Suomi on perinteikäs kaivosmaa ja tätä tulee pitää yllä jatkossakin, toteaa Mäkelä.

12 12 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Tes-ratkaisuissa jokaisen mielipide on arvokas Tes-neuvottelut on saatu taas käytyä. Tällä kertaa neuvoteltiin käytännössä vain rahasta, koska tekstiosat oli sovittu jo aikaisemmin. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiesten työsuhdeturvamääräykset yhdenmukaistetaan varapääluottamusmiehen turvan mukaiseksi , jolloin alkaa uusi valtuutettujen toimikausi. Asiaa käsiteltiin Metallin valtuustossa liittotoimikunnan käsittelyn jälkeen. Liittotoimikunta esitti yksimielisesti neuvottelutulosta valtuustolle hyväksyttäväksi. Valtuustossa käytiin vilkasta keskustelua hyväksymisen ja hylkäämisen puolesta. Jopa sosiaalidemokraattisesta ryhmästä löytyi rohkeutta ilmaista oma eriävä mielipide sopimuksesta. Hänet tosin valtuuston 2. varapuheenjohtaja ripitti koko valtuuston edessä. Mielestäni jokaisen tulee saada sanoa mielipiteensä, ja jokaisen tulee kunnioittaa sitä. Tuollainen käytös, mitä valtuuston yksi orrella istuja esitti, ei ole mielestäni sopivaa käytöstä. Neuvottelutuloksesta äänestettiin, ja se hyväksyttiin reilulla äänten enemmistöllä 41 11, yksi tyhjä ääni. Puoli prosenttia palkkavääristymien korjaamiseen Millaisesta rahasta oli kysymys? Palkankorotusta sopimuksen mukaan tulee metallityöntekijälle yksi prosentti yleiskorotuksena, ja 0,5 prosenttia henkilökohtaiseen palkkaan. Tämän puolen prosentin on tarkoitus korjata palkkavääristymiä. Eli ne, joilla on enemmän apo-osuutta, saavat vähemmän. Tässä tarkoitetaan nimenomaan samassa työnvaativuusluokassa työskenteleviä henkilöitä. Tällä tavoin samaa työtä, samalla hekoprosentilla tekevien palkka- eron tulisi kaventua. Muutoksia tuli myös varallaoloon. Tosin, jos työpaikalla on sovittu jo muulla tavalla varallaokorvauksista, uutta mallia ei tarvitse ottaa käyttöön. Tämä korotus on voimassa vuoden, ja ensi syksyn korotuksista aletaan neuvotella keväällä Lopuksi vielä, arvoisat lukijat: Luottamusmiesvalinnat ovat tänä vuonna! Olkaa aktiivisia ja muistakaa pyytää se kaverikin siitä vierestä äänestämään. Pelkkä äänestysprosentin saaminen korkeaksi on viesti työnantajille. Kertoohan se, että Metalliliiton jäseniä kiinnostaa edunvalvonta työpaikoilla. Jyrki Hyykoski pääluottamusmies Outokumpu Tornio Works Tornion tehtaat - Työehtosopimuksista keskusteltaessa kaikkien on saatava sanoa mielipiteensä, ja toisen mielipidettä täytyy kunnioittaa, sanoo Outokummun Tornion tehtaiden pääluottamusmies Jyrki Hyykoski (vasemmalla ja kokouskuvassa etualalla).

13 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Timo Mällinen paikassa, jossa metsä ei juurikaan vastaa huutoon. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan Miksi? Kysymys, jonka kuulee liian usein. Joo, taas on koppiukot päättäneet sitä tai tätä, mutta aina se on väärin mennyt. Sekä tiedottaminen, ja kun ei sitä tietoa tule. Tietoa on, ja sitä saa, kunhan sitä vaan haluaa ja osaa katsella. Ei sitä tuoda eteen niin kuin äiti aamupuuron. Nyt jos koskaan on aika kaikkien, joiden mielestä asiat eivät oikein skulaa, ja ammattiosaston toimikunnassa vain puuhastellaan jotain hämärähommia tai muuta vastaavaa. Nyt on aika niiden henkilöiden ottaa vastuu huudoistaan ja tulla esille kertomaan muillekin, miten asiat pitää tehdä, sekä pyrkiä vaikuttajaksi oman osaston toimintaan joko toimikunnanjäsenenä tai luottamusmiehenä. Haloo! Nyt on syksy, ja valintojen aika ammattiosaston toimikuntaan, sekä toimikunnan asettamiin jaoksiin sekä ehdokasasettelukokous luottamusmiesvalintoihin. Kokoukseen! Olen itsekin käynyt muutamassa ehdokasasettelu- ja syyskokouksessa. Jäseniä meillä osastossa on noin Jos kokouksiin osallistuu vain 20 henkilöä ja niistäkin ainakin kuusi viran puolesta, siinä meillä on peiliin katsomisen paikka kaikilla. Miksi? Eikö asia kiinnosta? Onko helpompaa kyseenalaistaa toisten tekeminen? Tekemättä asialle itse suuremmin mitään? Näyttäisi näin olevan. Vaalitko tulossa? On se kumma juttu, kun ollaan sitä mieltä, että miksi ne koppiukot käy kentällä liian harvoin. No sitten kun menee, tulee aina joku irvistelemään, että onko vaalit tulossa kun tänne tulitte. Kaikkihan sen tietää, että ainakin ammattiosastossa on joka syksy valinnat ja luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut valitaan vuorovuosina, tänä vuonna luottamusmiehet. Miksi näin? Huoneeseen saapuu pettynyt ja vihainen mies ja kysyy miksi ammattiosasto ei tee asialle mitään? Tietämättä tai ymmärtämättä, mikä ammattiosasto on. Kuka tietää? No kaikkihan sen tulee tietää ja ymmärtää. Ammattiosasto ei ole pääluottamusmies, puheenjohtaja, sihteeri eikä kukaan yksittäinen henkilö vaan me kaikki tasavertaisesti. Eivät luottamusmiehet ole mitään ihmeidentekijöitä, jotka saavat aina asiat kuntoon. Siinä tarvitaan meidän kaikkien yhdessä tekemistä. Asioiden eteenpäinviemisessä keskustelu kentän kanssa siitä mitä toimenpiteitä joskus voidaan tarvita, on erittäin tärkeää, jos aiotaan saada työnantaja ymmärtämään asioiden todellinen vakavuus. Luottamusmiehen on helpompi mennä työnantajan luokse ja kertoa, että ME ollaan yhdessä asioista jotain mieltä. Ei ole harvinaista, että kun ottaa asian esille työnantajan kanssa, ensimmäisenä ihmetellään työnantajan suusta, kun ei Kentän tuki on ehdottoman tärkeä luottamusmiehelle. tästä kukaan muu ole aiemmin puhunut. Että ettei vaan ole sinun omia juttuja. Siksi kentän tuki on ehdottoman tärkeä luottamusmiehelle, kun asioita lähdetään ajamaan. Jos sitä tukea ei ole, on turhaa jatkaa enää luottamustehtävässä. Työntekijöiltä tukea luottamusmiehille Olen kyllä harmikseni havainnut työpaikoilla osalla työntekijöistä olevan käsitys, että kun kertoo luottamusmiehelle, niin asian voi unohtaa ja jatkaa entiseen malliin. Harmittaa, kun kenttä ei reagoi mitenkään työnantajan kyykytykseen. Työnantaja käyttää tilaisuutta hyväksi ja kiristää peukaloruuvia lisää, koska jätkät painavat kaikesta huolimatta täysillä ja kiltisti kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei siinä luottamusmiehellä ole helppoa, kun kenttä painaa päälle ja ei kuitenkaan anna täyttä tukea edunvalvontatoiminalle. Timo Mällinen

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Sähköurakoitsijapäivä 14.4.2011 Hämeenlinna Rakennusteollisuus RT Tapio Kari työmarkkinajohtaja Rakennusalan harmaan talouden menetykset vuonna 2008 Arvonlisävero

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot