Kaivokset tuovat työpaikkoja OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010. Tässä lehdessä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaivokset tuovat työpaikkoja OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010. Tässä lehdessä:"

Transkriptio

1 OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Tilaajavastuulain uudistamisesta Jouni Lämpsä...2 Piristymistä havaittavissa kirjoittaa liittosihteeri Matti Mäkelä...3 Järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg...4 Jyrki Hyykoski tes-ratkaisusta...12 Luottamushenkilöiden asemaa pohtii Timo Mällinen...13 Abloyn ikäohjelmasta kirjoittaa Tarmo Simanainen...15 Kaivos- ja jalometallialan matkasta takasivulla Pentti Haltun lähtöloitsut keskiaukeamalla Kaivokset tuovat työpaikkoja Kaivokset tuovat tuhansia työpaikkoja Lappiin. Se tuo tervetullutta elinvoimaa koko Pohjois-Suomeen. Mutta pystymmekö tässä kaivosbuumissa pitämään huolen siitä, etteivät kansainväliset suuryritykset riistä kansallisomaisuuttamme polkuhintaan? Kaivosalan edustajana Metallin valtuustossa on Juha Karppinen Pahtavaaran kultakaivokselta (kuvassa). Hänen ja liittosihteeri Matti Mäkelän näkemyksiä kaivostoiminnan hallitusta kehityksestä s. 11.

2 2 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT pääkirjoitus Metallin vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Kapiainen. Valoa räntäsateeseen Eipä nouse fiilikset järin korkealle näinä aikoina. Ennätyslämmin kesä on tätä kirjoitettaessa jo taaksejäänyttä elämää ja ensimmäiset räntäsateet koettu. Palkansaajapuolelle on riittänyt tietynlaista räntäsadetta pitkin kesää. Talous laahaa hyvistä ennusmerkeistä huolimatta monin paikoin edelleen pohjakosketuksen tuntumassa. Tilanne näkyy selvästi myös syksyn palkankorotusten linjassa. Yhtään irtiottoa ei ole, kansanedustajia lukuun ottamatta, nähty vaan kaikki pyörivät Metallin tapaan inflaatiotasoa pienemmissä prosenteissa. Työttömyysluvut ovat korkealla ja erityisen pahalle näyttää telakkateollisuuden tilanne. Suhdannekuoppa on vääjäämätön tosiasia ja sen mukanaan tuomat ikävät seuraukset kaikkine kerrannaisvaikutuksineen mittavat. Telakkakriisiin varautuminen on ollut puuhastelun tasolla, vaikka alan parissa toimivat ovat siitä varoittaneet moneen kertaan. Maailmalaajuista tilauskantaa ei pystytä kansallisilla toimilla elvyttämään, mutta sisäiset korjaustoimet meidän on pystyttävä tekemään. Sillä, että tehdäänkö ne suunnitellusti, vai viimehetken paniikissa, on iso merkitys lopputulokseen. Ehkä toimenpiteet ovat kuitenkin linjassa istuvan työministerin työelämäkokemuksen kanssa. Suomalaisen työväenliikkeen kannalta historiallisen tiukka paikka on eduskuntavaalit ensi huhtikuussa. Jos siinä otetaan turpaan porvareilta siihen tapaan miltä galluppien valossa tällä hetkellä näyttää, niin edessä on monella tapaa tukalat ajat. Palkansaajienkin keskuudessa on alkanut viritä ajatuksia siitä, että Timo Soinin ja Perussuomalaisten myötä porvarihegemonia tulisi tiensä päähän ja sorretun kansan ääni nousisi taivaisiin. Tosiasiassa Soini ja Perussuomalaiset ovat Kokoomuksen tärkein vaaliase tällä hetkellä. Nyt on kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiosastoissa tehtävä rajusti töitä sen eteen, että äänestysaktiivisuus ja työväenpuolueiden kannatus saataisiin nousemaan nykyisistä lukemista. Se on siltä osin kuoleman paikka nyt. Vasemmistoliiton ryhmä on näyttänyt hyvällä tavalla aloitteellisuutensa ja sitoutumisensa eduskuntatyöhön äänestäjiensä puolesta. Äänestetään sille työlle jatkoa sekä vielä useampia tekijöitä. Kirjoitukseni synkästä sävystä huolimatta toivotan oikein Positiivista ja Mukavaa syksyn jatkoa kaikille lukijoille. Kyllä se tästä vielä valkenee. Juha Jussi Kapiainen Suomalainen työvoima on kansantalouden tukipilari Tilaajavastuulakia pitää uudistaa, vaatii Transtechin pääluottamusmies Jouni Lämpsä. Nykyisen lain aukot ovat haitaksi sekä työntekijöille että rehellisille yrittäjille. Julkisuudessa puhutaan paljon työssä jaksamisesta, työllistämisestä sekä työhyvinvointiin satsaamisesta. Kauniita sanoja, jotka on kirjattu hienosti kirjoihin ja kansiin. Syrjäytymisen ehkäisy on kovasti tapetilla ja erilaisia projekteja syntyy tuon tuosta. Mitä käytännön tasolla toteutuu, on jo toinen juttu. Työvoimaa työllistetään töihin pienellä palkalla, usein työhön, joka ei vastaa koulutusta. Näin saadaan kortistot tyhjäksi ja oman alan työnantajat voivat hyvällä omallatunnolla turvautua vuokratyövoiman käyttöön. Kun työntekijälle maksetaan samasta työstä yhtä suurta palkkaa samoin työehdoin kuin pääalan yrityksessä, vuokrafirma on ihan hyvä vaihtoehto. Räikeimmissä tapauksissa vuokratyö on kuitenkin nykyajan orjatyövoimaa. Vastavalmistuneita nuoria ammattilaisia alipalkataan töihin ja usein ilman luottamusmiestä. Rajan takaa tulevalla vuokratyöntekijällä teetetään 14 tunnin työpäivää seitsemänä päivänä viikossa 3,50 euron tuntipalkalla. Tilaajavastuulakia uudistettava Tilaajavastuulakia pitää uudistaa harmaan talouden kitkemiseksi. Tällä hetkellä pääalan yrityksen luottamusmiehelle ei tarvitse näyttää vuokratyöntekijän työsuhdetietoja. Tilaajavastuulaki velvoittaa työnantajan näyttämään pelkästään sen, että yritystiedot ovat kunnossa. Kun yritys on vasta perustettu, ja ensimmäistä veroilmoitusta ei ole tehty, siihen saakka kaikki on hyvin. Sitten yritys lopetetaan, perustetaan uusi yritys, ja sama peli jatkuu. Mielestäni tilaajavastuulaissa on suuria puutteita, jotka mahdollistavat väärinkäytökset. Valtion pitää estää rikollinen toiminta muuttamalla lakia. Tällä hetkellä kilpailu on epätervettä, ja häviäjä on yritys, joka toimii rehellisin keinoin. Suurin kärsijä on työntekijä, jonka oikeuksia ja palkkatasoa poljetaan. Se on rikollista toimintaa. Kansantalouden tappioita ei myöskään saa unohtaa, kun työllisyyttä elvytetään ja syrjäytymistä ehkäistään. Täytyy löytää pysyvä ratkaisumalli, jossa koulutetaan työtön ammattiin josta maksetaan kunnon palkkaa tehdystä työstä. Siinä on valtakunnan johtaville poliitikoille asia, joka täytyy laittaa kuntoon. Kun työt tehdään kotimaisin voimin, verotulot jäävät kotimaahan. Valtion pitää antaa tukea vain sellaisille yrityksille, jotka käyttävät kotimaista työvoimaa, kun sitä on tarjolla. Jouni Lämpsä Pääluottamusmies Transtech Oy Metalliliiton liittotoimikunnan varajäsen Sak:n Kainuun ammatillisen paikallisjärjestön hallituksen jäsen - Tilaajavastuulaissa on suuria puutteita, jotka mahdollistavat väärinkäytökset, toteaa pääluottamusmies Jouni Lämpsä. OULUN JA LAPIN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Juha Kapiainen Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi

3 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Matti Mäkelä: Piristymistä havaittavissa Talous toipuu, ja sen takia on järkevää sopia palkat vuodeksi kerrallaan, kirjoittaa Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Maailmantalous on toipumassa rahoitusmarkkinakriisiä seuranneesta poikkeuksellisen voimakkaasta taantumasta, mikä antaa vuodelle 2011 selvästi paremmat lähtökohdat kuin kuluvalle vuodelle. Kehittyvissä maissa kasvu on vuoden 2010 aikana palannut suunnilleen taantumaa edeltäneelle tasolle. Myös kehittyneissä teollisuusmaissa toipuminen on alkanut, mutta kasvu ei ole ollut kovin vahvaa eikä vakaata. Rahoitusmarkkinat ovat yhä normaalia epävarmemmassa tilassa, mikä hidastaa toipumista. Yhdysvalloissa kasvu on alkuvuoden nopeasta vauhdista hidastunut eikä ole mahdotonta, että maa ajautuu uudestaan taantumaan. Euroopassa kasvu on jakautunut hyvin epätasaisesti. Metalliteollisuudessa toimialoittainen kehitys on kuitenkin vaihdellut voimakkaasti. Osalla toimialoista kasvu on ollut suhteellisen nopeaa, mutta toisilla tuotannon lasku on yhä jatkunut. Metalliyritysten saamat uudet tilaukset ovat lisääntyneet, mikä ennakoi kohtalaisen myönteistä kehitystä vuoden 2010 lopulle. Suomen metalliteollisuuden ensi vuoden kehitys riippuu luonnollisesti kansainvälisestä kehityksestä. Kasvuaikana hyvä sopia palkoista vuosittain Neuvottelimme uuden palkankorotuksen sopimukseemme. Alan vaikea tilanne oli hyvin niin meidän kuin työnantajienkin tiedossa ja että työpaikat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa tilauskantojen osalta. Neuvoteltu korotus on maltillinen. On todennäköistä, että reaaliansioiden kehitys jää vähäiseksi. Toisaalta meillä on edelleen noin jäsentä ilman työtä. Arvioni on, että vaihtoehtona olisi ollut vähintään kahden vuoden sopimus, jossa myös palkat olisi sovittu kahdeksi vuodeksi. Nyt kun alkaa teollisuudessa ja taloudessa näyttää paremmalta, niin eikö ole parempi, että neuvotellaan palkankorotuksista ensi keväänä uudelleen? Tuolloin myös suurella todennäköisyydellä alan tilanne on kokonaisuutena parempi kuin tällä hetkellä. Tärkeitä asioita ovat ensi kevään neuvotteluissa yleiskorotustaulukkopalkkojen korjaaminen. Nyt, kun saamme kokemukset, miten 0,5 erän kanssa on menetelty, on tärkeää miettiä, miten vastaamme työnantajien esitykseen, kun he joka tapauksessa esittävät edelleen paikallista palkankorotusta. Työhyvinvoinnin parantamiseen etsitään keinoja Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Erittäin tärkeä on myös, että työttömyysturvan osalta määräaikainen laki lyhennettyä työviikkoa tekevien kohdalta on esityksemme mukaan hallituksen toimesta menossa eduskuntaan niin, että sitä jatketaan vuodella eteenpäin. Laki koskee työntekijöitä, joiden työviikkoa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Alun perin määräaikainen laki säädettiin voimaan vain kuluvaksi vuodeksi Metalliliitolla ja Teknologiateollisuudella on työryhmä, jossa pohditaan työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tältä työryhmältä odotan konkreettisia esityksiä työelämän laadun parantamiseksi. Ikääntymisen tuomaa työn rasittavuutta tulee helpottaa työoloja kehittämällä, kuntoutuksella ja ikääntyneille suunnatun seniorivapaan aikaansaamisella. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja työurien pidentämiseksi on perustettu myös työmarkkinajärjestöjen yhteinen hanke: Hyvä työ pidempi työura. Hankkeella tarjotaan yrityksille käytännönläheisiä työkaluja, joilla voidaan työpaikalla itse kehittää työhyvinvointia. Mikäli yrityksessä on runsaasti ennenaikaisia eläköitymisiä, ammattitauteja tai jaksamiseen liittyviä ongelmia, ne pitää ensin tunnistaa, ja sitten pitää löytää oikeat keinot vaikuttaa niihin. Uskon ja toivon, että tämä konkreettinen hanke tuo tulessaan myös tuloksia. Matti Mäkelä keskustelemassa sopimustilanteesta valtuuston vasemmistoryhmän puheenjohtajan Juha Kapiaisen kanssa.

4 4 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT - On äänestäjien käsissä millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan, muistuttaa Metallin järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Vaikuttamisen paikka Olemme jälleen monien valintojen ja vaalien edessä. Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehiä sekä ammattiosastojen luottamushenkilöt. On tärkeää, että luottamustehtäviin valitaan työpaikan arjen tuntijoita, jotka tekevät pyyteetöntä työtä metallimiesten ja -naisten eteen. Luottamusmiestehtäviin kannattaa rohkeasti pyrkiä. Vaikka ne ovat raskaita, ne ovat myös erittäin palkitsevia. Työpaikan edunvalvonta on perustehtävä koko ay-liikkeelle. Mikäli tämä toiminta on heikkoa, ei myöskään liitto voi olla vahva. Samoin kuluvana syksynä teemme valintoja ammattiosastoissa. Nyt on vaikuttamisen paikka, jotta osastoihin valitaan innokkaita ja ay-toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Vaaleissa jokainen ääni on tarpeen Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehet ja ammattiosastoihin luottamushenkilöt. Ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuudesta. Molemmissa vaaleissa tarvitaan jokaisen työntekijän ääntä, kirjoittaa Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Ensi vuoden keväällä käydään eduskuntavaalit. Nyt jos koskaan on tilanne, jossa palkansaajien ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin.vaali vaalilta työntekijän arkea ymmärtävien kansanedustajien määrä on valitettavasti laskenut. Olen tästä kehityksestä erittäin huolestunut. Mikäli ensi vaalien jälkeen maassamme jatkuu porvarien valta, olen varma siitä, että työntekijöiden asema tulee maassamme heikentymään tuntuvasti. On harhaa miettiä sitä, että ei yhdellä äänellä valtaa vaihdeta. Nimenomaan joka ikinen ääni on nyt tarpeen. Yhtään ääntä ei ole vielä laskettu. Nyt on siis toimittava työpaikoilla ja alueilla sekä herätettävä keskustelua sitä, minkälaisen Suomen me haluamme. Haluammeko eriarvoisen vai tasa-arvoisen yhteiskunnan. Muun muassa tästä on kyse tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarvitaan yhteiskunnan suunnanmuutos Yhteiskunnassa tarvitaan radikaali suunnanmuutos. Kuten vaalirahakohu on kiistatta todeksi osoittanut, istuva hallitus on suurliikemiesten avokätisen vaalirahoituksen tulos. Yhdellätoista maamme hallituksen ministereistä oli vaalien alla yhteiset kummisedät, jotka junailivat kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen rahavirran sopivaksi katsomilleen henkilöille. Pääministerin kiemurtelu, väistely ja huonomuistisuus vaalirahaskandaalin paisuessa on ollut irvokasta katseltavaa. Kaikki tämä on murentanut jo ennestäänkin heikkoa politiikan imagoa. On äänestäjien käsissä, millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan. Samoin on äänestäjien käsissä, miten käy tuloksekkaalle kolmikantaiselle neuvottelu- ja sopimustoiminnalle, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmille sekä julkisille hyvinvointipalveluille. Ilmassa on ollut myös halua lakko-oikeuden rajoittamiseen ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamiseen. Ay-liikkeelle nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, joista ei tingitä. Siis, nyt suunnatkaamme kohti valintoja yhteisessä rintamassa yhteisen asian ja valoisamman tulevaisuuden vuoksi. Ville-Petteri Risberg Metalliliiton järjestösihteeri

5 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Mallia työllistämiseen Tanskasta Kuluvan vuoden keväällä sain tilaisuuden päästä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä osallistumaan Tanskan työllistämismallin tutustumismatkalle. Matka avasi työllistämispoliittisia silmiä uuteen aamuun sananmukaisesti arjen konkretiallaan. Tässä kolumnissa ajattelin kirjoittaa ilmi ajatuksia, joista voitaisiin lähteä pohtimaan kuinka Tanskan kokemuksia voitaisiin hyödyntää Suomessa. Peruslähtökohtana Tanskassa on, että jokaisella työnhakijalla on jotain annettavaa työmarkkinoille. Jokainen tekee työtä omien kykyjensä, osaamisensa ja vahvuuksiensa mukaisesti. Toivottomia tapauksia ei ole, eikä ketään jätetä. Kaikki halutaan pitää työmarkkinoilla. Tanskassa on päädytty siihen, että kaikkein vaikeimmin työllistyvien kohdallakin on parempi, että tekee työtä edes tunnin viikossa, kuin ettei sitä vaihtoehtoa olisi edes tarjolla. Työllistämisessä asiakkaiden motivoimiseen ei käytetä aikaa eikä resursseja. Asiakkaat, jotka eivät kykene töihin, ohjataan muiden työllistymistä edistävien palvelujen piiriin, joissa asiakkaan työkyvyttömyyden syitä selvitellään. Työstä kieltäytyminen haluttomuuden perusteella johtaa avustusten lakkauttamiseen. Ennen tätä ratkaisua käydään kuitenkin läpi monipuolinen ratkaisupaletti, jonka avulla pyritään löytämään oma tie myös työhaluttomalle kansalaiselle. Jos ongelmia esiintyy työnhaun tai aktivointijakson aikana, interventio tehdään välittömästi ja ongelmat pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Myös sairausloman aikana asiakkaaseen pidetään yhteyttä ja työhön paluuta tuetaan voimakkaasti erilaisten työjärjestelyjen avulla. Tanskalainen työllisyydenhoitomalli tuntuu ensin erittäin kovalta suomalaiseen toimintamalliin verrattuna. Se kuitenkin perustuu ajatukseen, että sekä inhimillisesti että koko yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että kaikki kynnelle kykenevät saadaan pidettyä työmarkkinoilla. Suomessa yhä suurempi joukko työnhakijoita siirtyy koko ajan entistä kauemmaksi työmarkkinoista ja vain osaaville ja ammattitaitoisille työnhakijoille löytyy kysyntää. Tanskassa kaikki paikallispalvelut, kuten esimerkiksi passien myöntäminen, on siirretty kokonaan kuntien vastuulle. Tätä varten on jouduttu säätämään erillislaki. Työllisyyspalveluiden kohdalla vastuun siirto tarkoittaa, että kaikki hakevat työtä saman järjestelmän piirissä. Jakoa A- ja B-luokan kansalaisiin ei pääse syntymään, ja asiakkaita pystytään palvelemaan yhdenvertaisemmin. Koska kunta järjestää kaikki muutkin kansalaisille suunnatut palvelut, on helpompi rakentaa kokonaisvaltaisempia ja saumattomampia työllisyyspolkuja. Hyvinkin räätälöityihin työllisyyspolkuihin on järjestelyn kautta luontevasti liitettävissä tarvittaessa työllistymistä tukevia sosiaali- ja terveyshuollon palveluja. Suomessa on viime aikoina nostettu voimakkaasti esille erilaisten työllistämiseen liittyvien toimenpiteiden kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. Työttömien määrän raju kasvu ja samanaikainen taloudellinen kriisi on myös nostanut esiin kysymyksen velvoittavuudesta ja vastikkeellisuudesta. Tanskan mallissa velvoittavuus toteutuu nimenomaan siinä, että jokainen osallistuu omalla osaamisellaan työmarkkinoille. Onnistumisen kannalta ratkaisevaa on erityisesti se, että jokaiselle räätälöidään oma ratkaisu ja jokaista tuetaan, eikä ketään jätetä yksin. Tanskan malli tuntui erittäin kiinnostavalta ja innostavalta. Päällimmäiseksi jäi tunne, että mallissa on tiettyjä aineksia, jotka ovat sovellettavissa Suomen oloihin ja ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Onnistuakseen työllisyydenhoito vaatii selvästi roolien ja vastuiden määrittelyä, yhteisten päämäärien ja tavoitteiden löytämistä, riittäviä taloudellisia resursseja ja eri toimijoiden kesken tulee vallita yhteisymmärrys ja luottamus. Koko työllistämismallissa tulee olla taustalla ajatus, että kaikki työ on kannattavaa ja jokainen meistä on tärkeä osa rakennettaessa yhteistä tulevaisuutta niin, ettei kenenkään anneta tipahtaa kyydistä. Jos tämä on mahdollista toteuttaa Tanskassa, niin miksi emme kehittäisi järjestelmäämme ihmisystävällisemmäksi myös Suomessa, oman uuden mallin mukaisesti. Merja Kyllönen kansanedustaja Oulun vaalipiiri - Koko työllistämismallissa tulee olla taustalla ajatus, että kaikki työ on kannattavaa ja jokainen meistä on tärkeä osa rakennettaessa yhteistä tulevaisuutta niin, ettei kenenkään anneta tipahtaa kyydistä, kirjoittaa Merja Kyllönen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Hallitus syö palkankorotukset Tänä vuonna reilusti yli miljoonan suomalaisen ostovoima laski. Kunnallis-, kiinteistö- ja arvonlisäverojen korottaminen tarkoitti sitä, että työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tulotaso jäi miinusmerkkiseksi. Ensi vuonna myös duunarin ostovoima laskee. Helsinki ja monet Uudenmaan kunnat joutuvat nostamaan kunnallisveroa. Jo nyt ylikorkeat asumiskustannukset kohoavat entisestään, kun hallitus rokottaa energiaverotuksen korotuksella. Energiaverotusta mainostetaan vihreänä verouudistuksena, mutta tosiasiassa hallitus paikkaa sillä kela-maksun poistoa. Kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli puolitoista vuotta sitten miljardin euron kultaista kädenojennustaan suuryrityksille, hän lupasi, etteivät tavalliset ihmiset joudu maksumiehiksi. Nyt Kataisen nenä kasvaa ja korvat heiluvat. Kela-maksun poisto maksatetaan lämmityskustannusten nousulla. Ensi talvesta ennustetaan vielä viime talveakin kylmempää. Tämä lisää laskua entisestään. Myös verouudistuksen vihreys on bluffia. Kaukolämmössä maakaasun korvaaminen vielä saastuttavammalla kivihiilellä ei täytä ympäristöveron kriteereitä. Ja samaan aikaan turpeen suosimista jatketaan. Silti vihreät hyrisevät tyytyväisinä. Hallitus pukee kauniiden sanojensa taakse kovan veropolitiikkansa, jossa halutaan luopua progressiivisesta verotuksesta ja siirtyä kohti tasaveroa. Välttämättömyyksien hintoja korotetaan. Kun asumisen, ruuan, lääkkeiden ja vaatteiden hinta nousee, maksaa tavallinen duunari suhteessa enemmän veroa kuin isotuloiset. Sen sijaan miljoonien pääomatuloja tai suuria osinkotuloja saavien alhaiseen verotukseen ei haluta koskea. Miljoonatuloista maksetaan pienempää veroa kuin tavallinen keskituloinen metalliduunari maksaa palkastaan. Hallitus syö jo etukäteen duunarien pienet palkankorotukset. Kokoomus on unohtanut Sari Sairaanhoitajan ja Olli Opettajan. Mikko Metallimiehelle mitään ei edes luvattu ja siksi häntä voi rokottaa vielä kovemmin. Duunarilla riittää kyllä ystäviä puheissa. Kokoomus julistautui työväenpuolueeksi ja viimeksi perussuomalaiset ilmoitti olevansa todellinen työväenpuolue. Teot puhuvat toista. Kokoomus haluaa jatkaa suurpääomaa suosivaa politiikkaa ja perussuomalaiset ovat ilmoittautuneet innolla mukaan tukemaan tätä politiikkaa seuraavaan hallitukseen. Mustan ministeriauton takapenkin kutsu tuntuu olevan liian houkutteleva. Siksi tarvitaan muutos politiikassa. Vasemmisto tarjoaa aidon vaihtoehdon nykyiselle politiikalle. Vasemmisto ja ayliike ovat duunarin puolella todellisissa teoissa. Paavo Arhinmäki Vasemmistoliiton puheenjohtaja kansanedustaja Helsinki

6 6 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT linjauksia Metallin Vaikuttajien toiminta-ajatus, arvot, tavoitteet ja toimintatapa 1. Toiminta-ajatus Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi laaja-alaisesti Metallityöväen Liiton yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden puolesta. Aatepohjana on vasemmistolaisen työväenliikkeen arvomaailma ja toimintaperiaatteet. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi Metallin Vaikuttajat vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa, missä tehdään palkansaajia koskevia päätöksiä. Pienet parannukset synnyttävät työhyvinvoinnin 2. Arvot Metallin Vaikuttajien toiminnan kulmakivet ovat työväenhenkisyys, demokraattisuus, heikompien puolustaminen, yhteisvastuullisuus sekä ympäristön tulevaisuudesta huolehtiminen. Näiden lisäksi Metallin Vaikuttajien toimintaa ohjaa vahva näkemys oikeudenmukaisuudesta. Kaiken perustana on palkansaajien tekemä työ ja sen luoma hyvinvointi. Metalliteollisuuden piirissä työskenteleminen on vaativaa hommaa. Sen ohella, että työ on usein henkisesti raskasta, vaatii se myös fyysisen veronsa kropalta. Eikä tarvitse olla mummon tai vaarin iässä, että tällaisia vaivoja alkaa ilmaantua metallityöläiselle. Itse olen nykyään enemmänkin toimistotöissä, mutta työkokemusta on takavuosilta myös Raahen terästehtaalta valajan tehtävistä. Metalliteollisuudessa työskenteleminen on vaativaa ja rankkaa työtä ja kuusikymppisiksi siellä jaksaville on syytä nostaa hattua. Onkin ollut ihmeellistä lukea Elinkeinoelämän herrojen haastatteluja, joiden mukaan yleinen eläkeikä on nostettava jopa 70 vuoteen asti. EK:n Lasse Laatunen perustelee esityksensä muun muassa sillä, että Saksassa on väläytelty vastaavaa eläkkeelle siirtymisikää. Mutta se jää mainitsematta, että siellä vain alle puolet yli 55-vuotiaista on töissä. Kysyä sopii, olisiko kyseisen ajatuksen laukoneella lakiasianjohtaja Laatusella kanttia tulla tekemään ehdotuksiaan esimerkiksi Raaheen Rautaruukin tehtaille tai aikomusta itse jatkaa työskentelyä 70-vuoti- aaksi. Vasemmistoliitto kannattaa työssä jaksamisen parantamista monella tapaa. Se tapahtuu laadullisten parannusten tietä kulkemalla eikä mekaanisesti hilaamalla eläkeikää ylös. Työuria on pidennettävä aidosti, jotta eläkkeiden rahoitus olisi varmistettu. Työn on oltava varmaa ja mielekästä, työtä on jaettava useammalle ja työnjohtamisen on oltava ihmisläheistä. Laadulliset uudistukset pitävät sisällään monia pieniä asioita. Esimerkiksi työterveyshuoltoa on parannettava, ikääntyneille työntekijöille on annettava mahdollisuus harrastaa liikuntaa työajalla ja työpaikkaruokailua on reivattava terveellisempään suuntaan. Työntekijöitä on suojeltava työnantajien mielivallalta, ja tämän takia Vasemmistoliitto vaatii lakia joukkokanneoikeudesta ammattiyhdistysliikkeen työkaluksi. Lisäksi pätkä- ja vuokratyöläisille on taattava samat oikeudet kuin vakituisille työntekijöille. Uskon vahvasti siihen, että työssäjaksaminen paranee myös metalliteollisuudessa monen laadullisen parannuksen kautta. Nämä eivät ole kovinkaan yksinkertaisia yhtälöitä, vaan monen pienen puron on yhdyttävä isoksi virraksi. Jos nykyisen oikeistohallituksen annetaan jatkaa mellastamistaan yhdessä voimiensa tunnossa olevan työnantajaosapuolen kanssa, ei lopputuloksen kanssa eläminen ole helppoa luvun porvarit Esko Ahon johdolla ajoivat Suomen massatyöttömyyteen ja lopputuloksena Suomessa on edelleen satatuhatta tämän laman tiimoilta työelämästä pysyvästi syrjäytynyttä ihmistä. Vasemmistoliiton puoluekokouksen päätöksen mukaan puolue tulee esittämään oman selkeän teollisuuspoliittisen ohjelmansa ennen eduskuntavaaleja. Meille on tärkeää, että metalliteollisuus pysyy elinvoimaisena pohjoisessa myös tulevaisuudessa. Haluamme tarjota aidon ratkaisun ja vaihtoehdon, joka turvaa työläisten työpaikat ja mahdollistaa paremmat työolosuhteet pitkälle tulevaisuuteen. Risto Kalliorinne Varapuheenjohtaja Vasemmistoliitto 3. Tavoitteet Metallin Vaikuttajien tavoitteena on jäsenten hyvinvointi. Jäsenten etujen valvonnan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja laajaan jäsenten kuulemiseen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on parannettava luottamushenkilöiden oikeuksia, kehitettävä vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja kansainvälistyvien yritysten valvontaa. Tavoitteena on myös nuorten ja naisten osuuden lisääminen liiton päätöksenteko-organisaatiossa. Näiden tavoitteiden toteutuminen onnistuu sitä paremmin, mitä merkittävämmän valtakirjan Metallin Vaikuttajat saa jäsenistöltä liittokokousvaaleissa. 4. Toimintatapa Jäsenten aktiivinen toiminta työpaikka- ja aluetasolla on koko ammattiyhdistystoiminnan perusta. Metallin Vaikuttajat toimii yhdessä jäsenistön kanssa jäsenten hyväksi. Metallin Vaikuttajien sanat ja teot vastaavat toisiansa. Tavoitteena on avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassamme. Tule mukaan vaikuttamaan Metalliliiton ja Metallin Vaikuttajien toimintaan!

7 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Harmaan talouden lonkerot katkaistava Harmaaseen talouteen on paljon mahdollisuuksia puuttua, jos vain tahtoa riittää, kirjoittaa eduskuntavaaliehdokas, Destian alueluottamusmies Jouko Korhonen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta käynnisti keväällä 2009 tutkimuksen, jonka tarkoitus oli arvioida Suomen harmaan talouden kokonaisuus euromääräisesti prosentuaalisena osuutena bruttokansantuotteesta. Samalla tuli arvioida verojen ja muiden lakisääteisten maksujen menetys. Tutkimuksella haluttiin selvittää erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa sekä koti-, sisä-, ja ulkomaankauppaan liittyvää harmaata taloutta. Suomi menettää harmaan talouden takia verotuloja useita miljardeja euroja vuodessa. Harmaan talouden kokonaismäärä voi olla jopa miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, ilmenee eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta raportista. Puhutaan merkittävistä rahavirroista jotka seilaavat ohi yhteisen kukkaromme. Nämä rahat ovat poissa yhteisten julkisten palvelujen järjestämisestä. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Lisäksi harmaan talouden ongelmat lisääntyvät, kun rajojen avautuminen ja pääomaliikkeiden vapautuminen antavat harmaalle taloudelle uusia elinja kasvumahdollisuuksia. Rehellinen yrittäjä kärsii Kansainvälistyminen on vaikeuttanut valvontaa ja helpottanut asioiden kätkemistä. Työn ulkoistaminen ja verkottuminen lisäävät mahdollisuuksia rötöstelyyn. Harmaan talouden torjunta on vaikeaa resurssipulan ja hampaattoman lainsäädännön takia luvun alkupuolella laman jälkeen harmaaseen talouteen suhtauduttiin vakavasti. Silloin luotiin lainsäädäntöä, joka helpotti viranomaisten työtä. Mutta nousukauden myötä kiinnostus väheni selvästi. Tuntuu siltä, että nyt on erittäin vaikeaa saada aikaan lainsäädännön muutoksia, jotka vaikeuttaisivat rakenteellisesti harmaata taloutta. Pelkällä verottajan ja poliisin työllä sitä ei ikinä saada pidettyä kurissa. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat oleellinen ongelma rehelliselle yrittäjälle. Aidon yrittäjän kannalta tilanne on vihoviimeinen, jos hän häviää sen vuoksi, että toinen käyttää järjestelmää väärin. Ravintolaalalla työnantajajärjestö on huolissaan siitä, että rehelliset yrittäjät eivät tietyillä alueilla pärjää enää kilpailussa. Suomalaisyrityksetkin kiertävät veroja Tutkimuksella selvitettiin myös erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa. Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta. Suomalaisyritykset hyödyntävät myös EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän aukkoja ja satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille. Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden aiheuttamat veromenetykset ovat sekä suhteellisesti että kokonaismäärältään merkittäviä. Tutkimuksen perusteella enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle, eli harmaan talouden osuus on siinä lähes 90 prosenttia. Suomi toimii myös osana kansainvälis- tä harmaata taloutta. Mitä voidaan tehdä? Jotain tarttis siis tehdä. Raportista löytyy paljon hyviä keinoja harmaan talouden kuriin saattamiseksi: * Rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttaminen. Tilaajavastuulain kehittäminen muun muassa ulottamalla tilaajan vastuu koko aliurakoitsijaketjuun, laajentamalla se työehtosopimusten tosiasialliseen noudattamiseen sekä korottamalla laiminlyöntimaksua. * Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain verohallinnolle antamien urakoitsijatietojen ja niitä täydentävien palkansaajatietojen säätäminen pakollisiksi. * Ulkomaisen työnantajan ja tämän Suomessa oleva edustajan säätäminen yhdessä suomalaisen työn teettäjän kanssa yhteisvastuullisiksi ulkomaalaiselle Suomessa tehdystä työstä. * Talousrikosten hovioikeuskäsittelyn nopeuttaminen. * Esitutkinnan ja syyttäjäportaan resursseista huolehtiminen asioiden kohtuullisen käsittelyajan turvaamiseksi. * Sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen verohallintoon. Jouko Korhonen on Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas. Paljon on olemassa mahdollisuuksia, joilla harmaan talouden lonkerot saataisiin leikeltyä ainakin lyhemmiksi, jos vain halua ja tahtoa riittää. Jouko Korhonen Eduskuntavaaliehdokas (vas) Sotkamo Myös Pohjois-Suomeen pitää panostaa Juha Kukkonen on Kainuun Auto- ja Konealan ammattiosaston puheenjohtaja. Alan pahin ongelma Pohjois- Suomessa on työttömyys. Aika paljon sieltä etelään lähdetään työpaikkojen perässä, kun uusia työpaikkoja ei alalle ole viime aikoina ainakaan Kainuun seudulla syntynyt. Näin sanoo Juha Kukkonen, Kainuun Auto- ja Konealan ammattiosaston puheenjohtaja. Kukkosen mielestä talouspolitiikkaan tarvitaan sellaiset linjaukset, että työpaikat saadaan turvattua ja niitä turvataan tasapuolisesti koko maahan. Kainuun seudulla on hänen mukaansa myös myönteisiä asioita autoalan kannalta. Yritykset ovat onneksi aika lailla vakiintuneita meidänkin seuduilla ja tukevalla pohjalla. Autoalalla ei ole aikoihin tullut konkursseja. Ja nythän automyynti on taas lähtenyt nousuun, joten näkymät ovat hiukan valoisammat. Liitolta aktiivisempi ote Juha Kukkonen on ollut ammattiosaston puheenjohtajana puolenkymmentä vuotta. Hän kertoo, että ammattiosastossa on noin 80 jäsentä, työpaikkoja on kymmenkunta, joista puolikymmentä on suurimpia. Kukkonen kertoo, että vaikka osasto ei ole kovin suuri jäsenmäärältään, niin toiminta on vireää. Kokoukset pidetään aikataulun mukaisesti. Osallistaan muun muassa Autoalan YTA-päiville, jossa näkee muiden autoalan osastojen edustajia hiukan vapaammissa merkeissä. Osasto on mukana myös seuturyhmän toiminnassa. Osaston jäseniä on ympäri Suomea, Kukkonen sanoo. Jäsen ei unohda alkuperäistä osastoa, vaikka muuttaa paikkakuntaa. Toimintaan osallistuminen tosin vaikeutuu, jos asuu muualla. Juha Kukkonen korostaa, ettei Pohjois-Suomea ei pidä unohtaa silloin kun asioita käsitellään ja päätöksiä tehdään. Esimerkiksi Metalliliitolta me toivomme aktiivisempaa otetta pohjoisen asioihin, työpaikkavierailuja, alueen ongelmiin tutustumista. Omalta osaltaan Juha Kukkonen haluaa vauhdittaa autoalan asioiden käsittelyä ja tavoitteiden toteuttamista osallistumalla Autoalan Vaikuttajien toimintaan. Hän on Autoalan Vaikuttajien hallituksen jäsen.

8 8 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Pentti Haltun lähtöloitsut: Ay-liikkeen puremahampaat ovat tylsyneet Pitkään autoalan toimitsijana ja työsuojelusihteerinä toiminut Pentti Halttu on juuri jäänyt Metalliliitosta eläkkeelle. Hänellä on rautainen kokemus edunvalvontatyöstä sekä työpaikkatasolta että liiton tehtävistä. Nykyiseen toimintaan Metalliliitossa ja ammattiyhdistysliikkeessä yleensä hän ei ole lainkaan tyytyväinen. Ay-liike on pysähtynyt paikoilleen, hän jyrähtää. Sillä ei ole kunnollista ohjelmaa, toiminnalla ei ole selkeää yhteisesti määriteltyä linjaa. Esimerkiksi Metalliliiton kokouspäätökset ovat hänen mielestään höpö höpöä. Ne on kirjoitettu niin ympäripyöreästi, ettei oikeastaan mistään saa kunnon otetta. Ei niitä ole tarkoitettukaan sellaisiksi, että siltä pohjalta toimittaisiin. Sen sijaan hänen mielestään työnantajilla on selkeät tavoitteet, mihin he pyrkivät. Monet näistä tavoitteistaan työnantajat ovat jo ammattiyhdistysliikkeen lepsuilun takia saaneet läpi. Perusarvot kunniaan Hänen mielestään nyt pitäisi pohtia perusteellisesti tilannetta ja ammattiyhdistysliikkeen tulisi osittain palata juurille, kestäviin perusarvoihin. Alun perin ammattiyhdistysliikkeellä oli neljä keskeistä tavoitetta: työolosuhteiden parantaminen, työajan lyhentäminen, isäntävallan vähentäminen ja palkka. Edelleen nämä samat asiat ovat olemassa, mutta niissä on menty vain taaksepäin viime aikoina. Työaika-asiassa on tullut työaikapankit, erilaiset joustot. Isäntävalta on voimistunut. Esimerkiksi työnantaja haluaa, että vain silloin maksetaan, kun on konkreettisesti ollut työssä. Siis samankaltainen asia kuin ennen, kun portin takaa otettiin Ensin minä sanon kiitos ja sitten pari sanaa siitä, miten homman pitäisi jatkua, ettei ay-liikkeelle käy huonosti. Pentti Haltun puremahampaat ovat kunnossa, niin ruokapöydässä kuin edunvalvonnassakin. päivittäin halukkaat työhön. Miten sitten palkka-asiat? Palkankorotukset ovat tasolla, mikä ei tuo edes reaaliansioiden nousua. Ja syksyn palkkaratkaisun mukaan on mahdollista sopia myös niin, ettei mitään korotuksia makseta. Toisaalta on tullut tietoa siitäkin, että pientenkin työpaikkojen luottamusmiehet on saaneet jopa kolmen prosentin korotuksia, sillä perusteella, että pienten ja keskisuurten yritysten työnantajat ymmärtävät, että työntekijä on yrityksen tuloksen tae! Silti monilla isoillakin työpaikoilla isäntävalta jyllää. Ennen haluttiin keventää työtä, parantaa työolosuhteita. Siinä on monin paikoin onnistuttu, mutta sen tilalle on tullut työn henkinen raskaus. Työnantajalla on ollut määrätietoinen pyrkimys päästä eroon sairausajan palkan maksamisesta. Niinpä on kehitelty sellainen asia kuin korvaava työ. Jonninjoutavasta puuhastelusta toimintaan Pentti Haltun mielestä tarvitaan nykyistä jämäkämpää ja yhtenäisempää ay-liikettä. Ei ole mistään kotoisin, että ammattiyhdistysliikkeessä tapellaan poliittisesti keskenään. Voimat pitää yhdistää, jotta työnantajapuolen kanssa pärjätään. Hän toteaa, että kunnollisen edunvalvonnan sijaan ay-toiminta on mennyt puuhasteluksi. On kaikenlaisia risteilyjä ja viihdetilaisuuksia. On kehitelty jotain jonninjoutavia seuturyhmiä, joilla ei käytännössä ole mitään merkitystä. Ainoastaan ennestäänkin harvenneet aktiivijoukot työllistetään aivan tyhjänpäiväisen toiminnan ympärille. Haltun mielestä ammattiyhdistysliikkeen päättäjät ovat usein herrojen pelinappuloita. Ennen oli selkeä vastakkainasettelu, ajettiin työväestön etuja. Mutta nykyisin ollaan niin ystäviä ja arvostettuja, että tämä yhteiskunnallinen siirappi on tylsyttänyt ay-liikkeen puremahampaat. Jäsenyys on vakuutus itseä varten Kaikesta kritiikistä huolimatta ammattiyhdistysliikettä Haltun mielestä todella tarvitaan näinä aikoina. Suuntaa täytyy kuitenkin melkoisesti reivata tai tämä jättiläismäinen laiva ajaa ennen pitkää kiville. Hän kertoo, että usein liiton päivystyksessä on tullut kommentteja, ettei jäsenyys kannata. Silloin hän on sanonut, että ay-liike on puutteistaan huolimatta ainoa voima joka työntekijää puolustaa. Minusta on turha höpöttää kymmenestä hyvästä syystä kuulua liittoon. Itse olen sanonut kysyjälle, että samalla lailla, kun sinulla on vakuutus autoa ja asuntoa varten, niin sinä tarvitset vakuutuksen itseäsi varten, työelämää varten. Ay-liike on eräänlainen työn vakuutus. Ei se ole tärkeää, että saat kalenterin tai Ahjolehden. Se on tärkeää, että saat hätätilanteessa apua. Ja sitä avun antamisen herkkyyttä pitäisi Haltun mielestä edelleen lisätä. Työväenliikkeen taistelija on riisunut sijana. Hän jäi äskettäin eläkkeelle. H parantaminen on ollut sydämen asia

9 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Pentti Halttu katsoo tulevaisuuteen ja miettii millaiset haasteet siellä odottavat. Autoalan Vaikuttajille erityiskiitos Autoalan Vaikuttajat on ollut Pentti Haltulle porukka, joka on miettinyt alan asioita ja toiminut moottorina parannusten läpiajamisessa. Minä annan tunnustuksen tuolle porukalle. Se on tehnyt tiukasti työtä alan hyväksi. Halttu kertoo, että kun hän tuli autoalan toimitsijaksi, alan palkat olivat jäljessä pääalan palkoista. Sitten tehtiin alalle uusi palkkarakenne. Se oli kymmenen vuoden työ. Nyt palkat ovat korkeammat kuin metallissa keskimäärin. Monet muut asiat ovat menneet eteenpäin ja siinä Halttu on saanut vahvaa tukea Autoalan Vaikuttajilta. Hän korostaakin, että kysymys on siitä, millainen voima kulloinkin on takana, kun asioita ajetaan. Siksi hänen mielestään on tärkeää, että Autoalan Vaikuttajat saa liittokokousvaaleissa niin kovan kannatuksen, että se edunvalvontanyrkki on entistäkin vahvempi. Työsuojeluun lisää panoksia Viimeiset vuodet Pentti Halttu oli liitossa työsuojelusihteerinä. Siinä työssä ei hänen mielestään ole saatu autoalalla riittävästi tuloksia. Työsuojeluasiat autoalalla ovat huonommassa jamassa kuin teollisuudessa. Siellä on melua ja vaarallisia kemikaaleja. Autoalan työsuojeluun pitäisikin hänen mielestään panostaa enemmän. Se työ jää Haltulta nyt kesken, mutta hän tietää, että hyviä toimijoita autoalan edunvalvonnassa riittää jatkossakin. haarniskansa. Rovaniemeltä lähtöisin oleva Pentti Halttu teki pitkän päivätyön Metalliliiton toimitalttu on tullut tunnetuksi periaatteellisena ja suorapuheisena miehenä, jolle työntekijöiden aseman. Autoalan Vaikuttajien hallitus oli järjestänyt Pentti Haltulle ikimuistoiset läksiäiset. Kuvassa vasemmalta Merja Frilander, Matti Rantanen, Arja Taipale, Aulis Torkkeli ja Pentti Halttu.

10 10 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Vaikuttajien toiminnalla hyviä tuloksia Aluetoimitsija Jari Mehtälä. Mäkelininkavulta: Nouseekohan palkka? Syksy on tullut ja sen mukana Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukainen palkankorotus, kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia, jos mistään muusta ei sovita. Voidaan sopia, ettei koroteta lainkaan tai korotetaan esim. 10 %. Palkkarakenteen ollessa käytössä jaetaan korotus 1,1 1,9 % suuruisina, palkkaerot kasvavat jälleen kerran. Liittokokouksen päätöksen mukaan tavoitteena ovat senttimääräiset korotukset, tavoitteisiin ei näin ollen päästy. Senttikorotuksilla pienempipalkkainen saisi suhteellisesti suuremman palkankorotuksen, kuin isompipalkkainen. Työnantaja yleensä huolehtii isompipalkkaisten palkkakehityksestä, mutta kuka huolehtii alimpien kehityksestä? Itse pyytämällä lisääkö, en oikein usko tähän kaavaan. Syksyn valintoja Syksyllä käydään monenlaisia eri vaaleja ja usein pelkkiä valintoja, kun ehdokkaita ei riitä vaaleihin saakka. Tänä syksynä on vuorossa luottamusmiesvaalit ja normaaliin tapaan ammattiosastojen toimikuntien vaalit, seuturyhmien/jaostojen edustus ym. Useimmille jäsenille nämä ei sano mitään. Metalliliiton kotisivuilta pääsee tutkimaan kohdasta Säännöt mitä edellä mainitut asiat suunnilleen tarkoittavat. Yleisiin kokouksiin saavat osallistua kaikki Ammattiosastojen jäsenet. Ota kaveri mukaan ja osallistu! Jäsenyys Liiton jäsenmäärä on laskenut huippulukemista jäsenellä, jos käännettä ei tapahdu, saadaan heittää hyvästit koko puljulle 20 vuoden kuluessa. Kuka sitten neuvottelee Työehtosopimuksista? Kaikki liittomme jäsenet ovat tässä kohtaa avainasemassa, jäsenhankinta on meidän kaikkien asia, ei pelkästään luottamustehtävissä olevien. Oletko jäsenenä miettinyt tätä asiaa? Eduskuntavaalit Ensi keväänä käydään eduskuntavaalit, jossa juuri meillä työväestöllä on aktivoitumisen paikka. Olemme vähiten äänestämässä käyvää porukkaa, mitä jos tehtäisiin tähän muutos. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivan ehdokkaan, jolle antaa ääni. Ei se mahdottomia vaadi keneltäkään. Äänestäminen on OIKEUS, käytetään vaikutusvaltaa, kun se on annettu meille. Hyvää Syksyä! Jari Mehtälä Ari Eriksson on mukana Autoalan Vaikuttajissa, koska siinä pystyy vaikuttamaan oman alan asioihin. Ja minusta on mukava tehdä asioita mukavien ihmisten kanssa, hän lisää. Hänen mielestään Autoalan vaikuttajat on tehnyt todella tärkeää työtä palkka- ja työehtojen parantamiseksi. Esimerkiksi autoalan palkkarakenne, mikä tuli voimaan vuonna 2000, kohensi merkittävästi autoalan työntekijöiden asemaa. Itse olin siinä työryhmässä koko ajan ja tuntui mukavalta, kun se työ palkittiin. Samanlaista potkua autoalan edunvalvontaan pitäisi Erikssonin mielestä saada aikaiseksi myös tällä hetkellä. Nimenomaan varaosa- ja toimistohenkilöstön osalle pitäisi saada vastaavanlainen palkkarakenne, joka parantaisi heidän tilannettaan. Asiaa on kyllä valmisteltu, mutta uutta rakennetta ei ole saatu vielä koekäyttöön. Osastot yhteen Ari Eriksson on Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ammattiosaston puheenjohtaja. Hän on toiminut siinä tehtävässä 90-luvun alkupuolelta saakka. Varsin pitkään hän on ollut myös työpaikkansa Auto Aho Oy:n pääluottamusmies. Kun aloitin ay-toiminnan, niin tuli kaikki virat samalla kertaa, Eriksson naurahtaa. Kemin Autokorjaamotyöväen ammattiosasto tekee Erikssonin mukaan paljon yhteistyötä paikallisen auto- ja konealan osaston (entisen AKU-osaston) kanssa. Meillä on aika pitkälti samankaltaiset näkemykset alan asioiden hoidosta ja koemme, että yhteistyöllä pystymme vahvemmin niitä asioita ajamaan. Hänen mielestään olisikin tärkeä yhdistää näiden kahden osaston voimat. Minusta tuntuu, osastojen yhteen liittyminen on vain ajan kysymys. Hyvä työllisyystilanne Eriksson kertoo, että alan työllisyystilanne Kemissä on tällä hetkellä hyvä. Varsinkin raskaan kaluston asentajista on puutetta. Ei meinaa löytyä riittävästi osaavia työntekijöitä ja ammattikoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. Alan järjestäytymisaste Kemissä on Erikssonin mukaan suhteellisen hyvä. On kuitenkin pieniä työpaikkoja, joissa ihminen tekee meidän alan töitä, mutta ei ole järjestäytynyt tai on järjestäytynyt jollekin muulle alalle. Silloin asioiden hoito ei suju kunnolla. Nämä yksittäiset ihmiset koetamme saada osaston jäsenyyteen. Ari Eriksson on Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ammattiosaston puheenjohtaja

11 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Pidetään huoli kansallisomaisuudesta Kaivokset tuovat tuhansia työpaikkoja Lappiin. Näin ennustaa työ- ja elinkeinoministeriö raportissaan. Ministeriön mukaan kaivokset alihankkijoineen työllistävät kolmen neljän vuoden kuluttua vähintään 5000 ihmistä. Näistä työpaikoista suurin osa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tulossa Lappiin. Arvio alalle tulevista työpaikoista voi olla jopa hyvin varovainen, sillä se perustuu kaivoshankkeisiin, joiden toteutuksesta on jo päätetty tai jotka ovat valmisteluissa. Ei halpatyövoimaa kaivoksille Kaivosalan edustajana Metallin valtuustossa on Juha Karppinen, joka on Pahtavaaran kulta- kaivoksen pääluottamusmies. On todella hyvä, että tänne pohjoiseen tulee työpaikkoja, sanoo Karppinen. Se tuo elinvoimaa koko seutukunnalle. On sanottu että yksi kaivosmies työllistää kolme muuta. Toisaalta Karppisen mukaan tässä kaivoshuumassa tulisi pitää huoli siitä, ettei meidän kansallisomaisuutta riistetä polkuhintaan. Kansainväliset yhtiöt tekevät valtavia voittoja. Kyllä siitä pitää irrota työntekijöille nykyistä leveämpi siivu. Karppinen toteaa, että koska kaivosalan työntekijät kuuluvat teknologiateollisuuden sopimuksen piiriin, heidän palkankorotuksensa on jäänyt samaan puoleentoista prosenttiin, mitä sopimus antoi. Kyllä varsinkin näillä erityisaloilla pitäisi ottaa huomioon alan tilanne ja turvata, että työntekijät saisivat osansa myös voitoista. Karppisen mielestä pitäisi pitää huoli myös siitä, ettei kaivoksille tuotettaisi ulkomaista halpatyövoimaa. Kaivoksia ei voi viedä Kiinaan, mutta on vaara, että työvoimaa tänne tuodaan muualta. Kysymys on todella meidän kansallisomaisuudesta ja jos emme ole tarkkana ja tiukkana, niin asia riistäytyy käsistä ja kaikki hyöty valuu ulkomaisten suuryhtiöiden taskuun. Kaivosalalla riittää haasteita Jokin aika sitten Nokialla kaivosalan tilaisuudessa puhuneen Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Juha Karppinen, Pahtavaaran kultakaivoksen pääluottamusmiehen mielestä tulee pitää huoli siitä, ettei meidän kansallisomaisuutta riistetä polkuhintaan. Metalliliiton sihteerin Matti Mäkelän mukaan kaivosalalla on tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Sillä on kaikki edellytykset nousta hyvin merkittäväksi elinkeinoksi. Lisäksi sen alueelliset vaikutukset ovat huomattavat. Usein kaivoksia avataan juuri sinne, missä kärsitään vaikeasta työttömyydestä. Alalla riittää myös haasteita. Mäkelän mukaan on ehdottoman tärkeää pitää huoli siitä, että avattaviin kaivoksiin saadaan ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Hänen mukaansa tämä on ensiarvoisen tärkeää jo työturvallisuuden näkökulmasta. Meillä on pitkät perinteet kaivosalan osaamisessa ja alan työturvallisuudesta huolehtimisessa. Samankaltaisia uutisia kuin saamme kuulla esimerkiksi Kiinasta tai Chilestä ei täällä onneksi ole jouduttu vastaanottamaan. Mäkelä pelkää, että harmaan talouden hiipiminen kaivosalalle toisi tullessaan suuria ongelmia erityisesti osaamisen ja turvallisuuden näkökulmasta. Rakennusalan ja telakka-alan kokemukset eivät saa rantautua suomalaiseen kaivosteollisuuteen. Harmaa työvoima, epämääräiset yritykset sekä työntekijöiden oikeuksien polkeminen eivät kuulu alalle, jyrähtää Mäkelä. Mäkelän mukaan valtiovallan tulee alan toimintaedellytysten kehittämisen ohella huolehtia riittävistä koulutusresursseista. Samalla sen tulee kaikin tavoin ehkäistä lain kirjainta ja henkeä väljästi soveltavien yrittäjien ja yritysten saapuminen alalle. Suomi on perinteikäs kaivosmaa ja tätä tulee pitää yllä jatkossakin, toteaa Mäkelä.

12 12 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Tes-ratkaisuissa jokaisen mielipide on arvokas Tes-neuvottelut on saatu taas käytyä. Tällä kertaa neuvoteltiin käytännössä vain rahasta, koska tekstiosat oli sovittu jo aikaisemmin. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiesten työsuhdeturvamääräykset yhdenmukaistetaan varapääluottamusmiehen turvan mukaiseksi , jolloin alkaa uusi valtuutettujen toimikausi. Asiaa käsiteltiin Metallin valtuustossa liittotoimikunnan käsittelyn jälkeen. Liittotoimikunta esitti yksimielisesti neuvottelutulosta valtuustolle hyväksyttäväksi. Valtuustossa käytiin vilkasta keskustelua hyväksymisen ja hylkäämisen puolesta. Jopa sosiaalidemokraattisesta ryhmästä löytyi rohkeutta ilmaista oma eriävä mielipide sopimuksesta. Hänet tosin valtuuston 2. varapuheenjohtaja ripitti koko valtuuston edessä. Mielestäni jokaisen tulee saada sanoa mielipiteensä, ja jokaisen tulee kunnioittaa sitä. Tuollainen käytös, mitä valtuuston yksi orrella istuja esitti, ei ole mielestäni sopivaa käytöstä. Neuvottelutuloksesta äänestettiin, ja se hyväksyttiin reilulla äänten enemmistöllä 41 11, yksi tyhjä ääni. Puoli prosenttia palkkavääristymien korjaamiseen Millaisesta rahasta oli kysymys? Palkankorotusta sopimuksen mukaan tulee metallityöntekijälle yksi prosentti yleiskorotuksena, ja 0,5 prosenttia henkilökohtaiseen palkkaan. Tämän puolen prosentin on tarkoitus korjata palkkavääristymiä. Eli ne, joilla on enemmän apo-osuutta, saavat vähemmän. Tässä tarkoitetaan nimenomaan samassa työnvaativuusluokassa työskenteleviä henkilöitä. Tällä tavoin samaa työtä, samalla hekoprosentilla tekevien palkka- eron tulisi kaventua. Muutoksia tuli myös varallaoloon. Tosin, jos työpaikalla on sovittu jo muulla tavalla varallaokorvauksista, uutta mallia ei tarvitse ottaa käyttöön. Tämä korotus on voimassa vuoden, ja ensi syksyn korotuksista aletaan neuvotella keväällä Lopuksi vielä, arvoisat lukijat: Luottamusmiesvalinnat ovat tänä vuonna! Olkaa aktiivisia ja muistakaa pyytää se kaverikin siitä vierestä äänestämään. Pelkkä äänestysprosentin saaminen korkeaksi on viesti työnantajille. Kertoohan se, että Metalliliiton jäseniä kiinnostaa edunvalvonta työpaikoilla. Jyrki Hyykoski pääluottamusmies Outokumpu Tornio Works Tornion tehtaat - Työehtosopimuksista keskusteltaessa kaikkien on saatava sanoa mielipiteensä, ja toisen mielipidettä täytyy kunnioittaa, sanoo Outokummun Tornion tehtaiden pääluottamusmies Jyrki Hyykoski (vasemmalla ja kokouskuvassa etualalla).

13 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Timo Mällinen paikassa, jossa metsä ei juurikaan vastaa huutoon. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan Miksi? Kysymys, jonka kuulee liian usein. Joo, taas on koppiukot päättäneet sitä tai tätä, mutta aina se on väärin mennyt. Sekä tiedottaminen, ja kun ei sitä tietoa tule. Tietoa on, ja sitä saa, kunhan sitä vaan haluaa ja osaa katsella. Ei sitä tuoda eteen niin kuin äiti aamupuuron. Nyt jos koskaan on aika kaikkien, joiden mielestä asiat eivät oikein skulaa, ja ammattiosaston toimikunnassa vain puuhastellaan jotain hämärähommia tai muuta vastaavaa. Nyt on aika niiden henkilöiden ottaa vastuu huudoistaan ja tulla esille kertomaan muillekin, miten asiat pitää tehdä, sekä pyrkiä vaikuttajaksi oman osaston toimintaan joko toimikunnanjäsenenä tai luottamusmiehenä. Haloo! Nyt on syksy, ja valintojen aika ammattiosaston toimikuntaan, sekä toimikunnan asettamiin jaoksiin sekä ehdokasasettelukokous luottamusmiesvalintoihin. Kokoukseen! Olen itsekin käynyt muutamassa ehdokasasettelu- ja syyskokouksessa. Jäseniä meillä osastossa on noin Jos kokouksiin osallistuu vain 20 henkilöä ja niistäkin ainakin kuusi viran puolesta, siinä meillä on peiliin katsomisen paikka kaikilla. Miksi? Eikö asia kiinnosta? Onko helpompaa kyseenalaistaa toisten tekeminen? Tekemättä asialle itse suuremmin mitään? Näyttäisi näin olevan. Vaalitko tulossa? On se kumma juttu, kun ollaan sitä mieltä, että miksi ne koppiukot käy kentällä liian harvoin. No sitten kun menee, tulee aina joku irvistelemään, että onko vaalit tulossa kun tänne tulitte. Kaikkihan sen tietää, että ainakin ammattiosastossa on joka syksy valinnat ja luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut valitaan vuorovuosina, tänä vuonna luottamusmiehet. Miksi näin? Huoneeseen saapuu pettynyt ja vihainen mies ja kysyy miksi ammattiosasto ei tee asialle mitään? Tietämättä tai ymmärtämättä, mikä ammattiosasto on. Kuka tietää? No kaikkihan sen tulee tietää ja ymmärtää. Ammattiosasto ei ole pääluottamusmies, puheenjohtaja, sihteeri eikä kukaan yksittäinen henkilö vaan me kaikki tasavertaisesti. Eivät luottamusmiehet ole mitään ihmeidentekijöitä, jotka saavat aina asiat kuntoon. Siinä tarvitaan meidän kaikkien yhdessä tekemistä. Asioiden eteenpäinviemisessä keskustelu kentän kanssa siitä mitä toimenpiteitä joskus voidaan tarvita, on erittäin tärkeää, jos aiotaan saada työnantaja ymmärtämään asioiden todellinen vakavuus. Luottamusmiehen on helpompi mennä työnantajan luokse ja kertoa, että ME ollaan yhdessä asioista jotain mieltä. Ei ole harvinaista, että kun ottaa asian esille työnantajan kanssa, ensimmäisenä ihmetellään työnantajan suusta, kun ei Kentän tuki on ehdottoman tärkeä luottamusmiehelle. tästä kukaan muu ole aiemmin puhunut. Että ettei vaan ole sinun omia juttuja. Siksi kentän tuki on ehdottoman tärkeä luottamusmiehelle, kun asioita lähdetään ajamaan. Jos sitä tukea ei ole, on turhaa jatkaa enää luottamustehtävässä. Työntekijöiltä tukea luottamusmiehille Olen kyllä harmikseni havainnut työpaikoilla osalla työntekijöistä olevan käsitys, että kun kertoo luottamusmiehelle, niin asian voi unohtaa ja jatkaa entiseen malliin. Harmittaa, kun kenttä ei reagoi mitenkään työnantajan kyykytykseen. Työnantaja käyttää tilaisuutta hyväksi ja kiristää peukaloruuvia lisää, koska jätkät painavat kaikesta huolimatta täysillä ja kiltisti kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei siinä luottamusmiehellä ole helppoa, kun kenttä painaa päälle ja ei kuitenkaan anna täyttä tukea edunvalvontatoiminalle. Timo Mällinen

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Autoalan etutaistelija riisui haarniskansa

Autoalan etutaistelija riisui haarniskansa AUTOALAN TYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Autoala uuteen nousuun, Raimo Riima...2 Piristymistä havaittavissa kirjoittaa liittosihteeri Matti Mäkelä...3 Järjestösihteeri Ville-Petteri

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Vahvoja Metallin Vaikuttajia Helsingissä ja Uudellamaalla

Vahvoja Metallin Vaikuttajia Helsingissä ja Uudellamaalla HELSINGIN JA UUDENMAAN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Kokenut luottamusmies Seppo Koponen on ehdolla Ovakon Koverharin tehtaan pääluottamusmieheksi. Koposen linjauksia on sivulla 7.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot