KVTES toi korotuksia kumulalaisille. Kumulalaisia sosiaali- ja terveyshallinnon tehtävissä. Hyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KVTES toi korotuksia kumulalaisille. Kumulalaisia sosiaali- ja terveyshallinnon tehtävissä. Hyvinvointi"

Transkriptio

1 KVTES toi korotuksia kumulalaisille Kumulalaisia sosiaali- ja terveyshallinnon tehtävissä Hyvinvointi

2 Hyvinvointia työn hyväksi? Sana työhyvinvointi herättää minussa hyvin erilaisia ajatuksia ja tuntoja. Pessimistisimmilläni pohdin voiko sellaista edes olla olemassakaan kuin työhyvinvointi? Ainakaan tekstinkäsittelyn oikeinkirjoitusohjelma ei moista sanaa tunne tai tunnista, koska aina sen punaisella kiharaviivalla alleviivaa vai voiko kyse ollakin siitä, että jopa tietokone haluaa korostaa asian merkitystä ja nostaa sanan esiin tekstistä? Joillakin työntekijöillä tuntuu olevan vahva näkemys siitä, että töissä ei voi koskaan olla mukavaa, ja kun siellä ei ole mukavaa, ei siellä voi myöskään voida hyvin. Siis työhyvinvointiakaan ei voi olla, tekivätpä sitten työnantaja ja työtoverit mitä tahansa olosuhteiden kehittämiseksi. Veikkaan kuitenkin, että tällainen ajatustapa on melko vieras kumulalaisille asiantuntijatehtävissä toimiville. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat mitä suurimmissa määrissä riippuvaisia työmäärästä. Jatkuvasti lisääntyvät tehtävät, kiireiset aikataulut ja tunne siitä, että koskaan ei saa rauhassa tehdä töitään valmiiksi, ovat valitettavan monelle kumulalaisellekin hyvinvoinnin suurimpia heikentäjiä. Silloin kun ihminen kokee työnsä tärkeäksi, saa arvostusta esimiehiltään ja myös työyhteisönsä muilta jäseniltä, hän mitä todennäköisimmin myös viihtyy työssään eli hänen työhyvinvointinsa on paremmalla kannalla, kuin jos tällaiset osat hänen työstään puuttuvat tai ne ovat heikot. Valitettavasti olen joutunut viimeaikoina kuulemaan eräästä työyhteisöstä, jossa osa henkilökunnasta kokee, että heidän esimiehensä ei arvosta sitä työtä, mitä he tekevät ja pitävät tärkeänä. Näin heidän työmotivaationsa laskee selvästi samalla kun epäviihtyvyys lisääntyy. Kuinka tällaiseen tilanteeseen saadaan korjaus ja palautettua keskinäinen luottamus, vaatiikin sitten jo isompia ponnistuksia. Tapaus on myös hyvä osoitus siitä, kuinka herkkä kysymys työhyvinvointi on, sillä jo yksikin henkilö pystyy vaikuttamaan kymmenien muiden työvireeseen. Tässä lehdessä jäsenemme kertovat, kuinka he huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan ja työssäjaksamisestaan. Keinot ovat tuttuja: oleskelua luonnon helmassa, liikuntaa ja myös kulttuurillisten virikkeiden etsimistä. Kohta alkava kesälomakausi antaa näihin kaikkiin hyvät mahdollisuudet. Voimme paeta kaupungin hälinästä maaseudun rauhaan, kesämökille. Voimme lähteä vaeltamaan erämaihin tai matkustaa festivaaleille tai käväistä Euroopan kulttuurikaupungeissa. Valitsittepa minkä tahansa tavan ladata akkujanne, toivotan teille kaikille rentouttavaa ja voimaannuttavaa kesää ja luonnollisesti hyvää vointia sekä työssäjaksamista! Maarit Helén päätoimittaja Ari Ijäs Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, TOIMINNANJOHTAJA Jussi Näri, puh ja , JÄRJESTÖSIHTEERI Jaana Kivilahti, PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh , TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh , SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen Paino Forssan Kirjapaino Oy PAINOS kpl ISSN vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. KANSIKUVA Tuomien kukkiessa. Jaana Kivilahti on KUMULAn uusi järjestösihteeri. Kuva Anssi Vainikka. 2 KUMINA 2/2010

3 Kunta-alan sopimus: huojennusta ja hämmennystä Kuntasektorin uusi KVTESsopimus syntyi helmikuun alussa. Korotukset tulivat KVTESin hinnoitteluliitteessä oleville kumulalaisille. Uusi kunnallinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) syntyi helmikuun alussa. Sopimusneuvotteluja odotettiin jännityksellä. Maan taloudellinen tilanne herätti pelkoja siitä, että palkankorotuksia heruisi äärimmäisen niukasti jos ollenkaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK oli tuonut julki äänekästä kritiikkiä kunta-alan edellisiä palkkaratkaisuja kohtaan ja esittänyt 0,5 % palkka-ankkuria. Taustalla kummitteli ns. Tehy-pöytäkirja, jossa Tehyn jäsenille oli jo sovittu palkankorotukset myös vuosille Lähtökohtia pidettiin siis poikkeuksellisen hankalina. Siksi varauduttiin myös tilanteeseen, jossa ainoana keinona oikeutettujen korotusten vaatimiseen olisivat olleet työtaistelutoimet. Neuvottelut etenivät kuitenkin yllättävän sujuvasti, ja tulosta voidaan pitää vallitsevissa olosuhteissa varsin hyvänä. Palkankorotusten kohdentamisessa painotettiin koulutettuja naisvaltaisia aloja, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta. Hyvistä tuloksista huolimatta syntynyt sopimus herättää myös hämmennystä. Palkankorotusten malli on uusi: sopimukseen ei sisälly lainkaan totuttuja yleiskorotuksia, vaan korotukset tulevat ns. järjestelyerinä. Kuluvan vuoden korotukset ovat järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi ja järjestelyerä tuloksellisuuden edistämiseksi Ensi vuoden korotukset neuvotellaan mennessä. Miks noi sai enemmän? Helmikuun alussa voimaan astunut järjestelyerä sisältää kohdennettuja korotuksia tiettyihin palkkahinnoittelukohtiin. Jotkut hinnoittelukohdat jäivät kokonaan korotusten ulkopuolelle. Kumulalaisille kävi hyvin: KVTESin hinnoitteluliitteessä olevat saivat korotukset. Ne tulivat kuitenkin erisuuruisina eri hinnoittelukohtiin: osalle ryhmistä korotus oli 0,7 % ja osalle 1,3 %. Erisuuruiset korotukset ovat herättäneet hämmennystä, kysymyksiä ja kiukkuakin: Miks tolle enemmän kun mulle? ja Eikö liitossa arvosteta minun työtäni?. Hämmennys on ymmärrettävää, mutta neuvottelutoiminta on valitettavasti kai aina kompromisseihin tyytymistä ja tasapainoilua erilaisten vaatimusten välillä. Neuvottelupöydässä istuvat JUKOn ja työnantajan edustajien lisäksi muidenkin työntekijäjärjestöjen edustajat, joilla kaikilla on omia toiveita. Sellaista sopimusneuvottelua ei liene nähty, että jaettavaa riittäisi tarpeeksi kaikille tarvitsijoille, ja niin oli nytkin. Tällä kertaa painotus osui asiantuntijatasolle, joka sai siis keskimäärin suuremman korotuksen. Seuraavat palkkoja koskevat neuvottelut käydään ensi tammikuun loppuun mennessä, ja niihin on mahdollista asettaa taas uusia tavoitteita. Hinnoittelun ulkopuolella oleville kohdennettiin oma järjestelyerä. Erän suuruus on 0,5 % ja se lasketaan kaikkien hinnoittelemattomien palkkasummasta. Erän jaosta ja kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti kevään aikana, ja tuloksen synnyttyä korotukset maksetaan takautuvasti alkaen. Myös tämä erä tulee kohdentaa koulutetuille naisvaltaisille aloille, ja korotusten tulee olla suhteessa vastaaviin hinnoitteluliitteissä tapahtuneisiin korotuksiin. Tulos tai ulos? ei vaan: Tulos ja rahat ulos! Kevään järjestelyerää seuraa toinen palkankorotuserä syksyllä: järjestelyerä tuloksellisuuden edistämiseksi Erä on suuruudeltaan 0,7 %, ja se lasketaan tuloksellisuustavoitteiden piiriin kuuluvien palkkasummasta. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti. Tavoitteena on parantaa kunnan tai kuntayhtymän tai sen toimintayksikön palvelutuotannon tuloksellisuutta, ja koko henkilöstölle on tarjottava mahdollisuus osallistua asiaan liittyviin hankkeisiin. Tuloksellisuuserän maksamista varten asetetaan tavoitteet, määritellään niiden saavuttamista koskevat mittarit sekä tarkastelujakso. Mittarit voivat olla tunnuslukuja tai esim. jonkin kehittämishankkeen toteuttaminen tuloksellisesti. Arviointi perustuu tuloksellisuuden kokonaisarviointiin. Tuloksellisuuserä voidaan kytkeä joko uusiin tai jo käynnissä oleviin hankkeisiin. Käynnissä olevia tuloksellisuushankkeita ovat esim. kunta- ja palvelurakenneuudistus, tuottavuusohjelmat sekä palvelu- ja työprosessien parantaminen. Tuloksellisuuserä on muodoltaan sama kuin vastaava erä Tehy-pöytäkirjassa, jonka voidaan nähdä muutenkin muovanneen KVTES-sopimuksen uusia raameja. Aikaa uuden erän jakoon on kovin vähän, joten monimutkaisia uusia hankkeita lienee vaikea käynnistää. Suositeltavaa onkin käyttää hyväksi jo meneillään olevaa kehittämistyötä ja aiempia valmisteluja. Henkilöstön edustajien on syytä korostaa henkilöstönäkökulmaa hankkeissa. Työelämän laatu ja tuloksellisuus ovat aina sidoksissa toisiinsa, ja toista ei voi kehittää ilman toista. Suositeltavia hankkeita voivat olla esimerkiksi esimiesalaiskeskustelujen käyttöönotto tai lisääminen, työhyvinvointikyselyt ja tehtyjen johtopäätösten toteuttaminen. Tarja Vuorinne Kirjastonjohtaja, Lahti KUMULA ry:n hallituksen jäsen, luottamusmies Akavan Erityisalat ry:n kunnan neuvottelukunnan jäsen Ruokapalveluhenkilöstön hinnoittelu: suoritemääriin perustuva hinnoittelu pois esimiestasolla ylin johto (mm. ruokapalvelupäälliköt) pois hinnoittelusta Muutoksia sopimustekstiin: tilapäinen hoitovapaa korkeintaan neljä työpäivää riippumatta siitä kumpi vanhemmista vapaata käyttää etävanhemmalla oikeus palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen vuosiloman pituutta määritettäessä äitiysvapaalla oloaika rinnastetaan työssäoloon vähimmäispalkka KUMINA 2/2010 3

4 Akut latautuvat eli miten kumulalaiset huolehtivat hyvinvoinnistaan Juuri nyt odotamme kiihkeästi kesälomaa. Moni toivoo sen poistavan pitkän ja rankan talven väsymyksen ja stressin kuin taikasauvalla. Kysyimme muutamalta kumulalaiselta, miten he hoitavat itseään pitkin vuotta pitävät huolta työhyvinvoinnistaan ja muusta omasta hyvinvoinnistaan sekä miten työnantaja pitää heistä huolta. Vastauksista löytyy monta mainiota vinkkiä karistaa työasiat mielestä ja kropasta. Yksi niistä on opetella sanomaan ei. Eero Eloranta Liisa Eloranta ruokapalvelupäällikkö Keravan kaupunki Työpäiväni ovat kuormitukseltaan hyvin vaihtelevia, ja sen vuoksi tasapainotan työn rasittavuutta erilaisten harrastusten avulla vapaaaikanani. Luonto ja vesi ovat olleet aina minulle tärkeitä elementtejä. Vuodenaikojen mukaan harrastan erilaisia liikuntamuotoja; hiihtoa, rullaluistelua, juoksua, purjehtimista. Juuri nyt odotan kovasti, että pääsemme irrottamaan veneen köydet laiturista ja jättämään työajatukset mantereelle. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen kuuluvat myös terveelliset ruokatottumukset ja elämäntavat. Henkistä puolta ruokin erilaisella kirjallisuudella, teatterilla ja konserteilla. Näiden harrastusten parissa minulle tulee tunne, että akkuni latautuvat. Keravan Kaupunki Tekniikassa huomioidaan hyvin henkilöstön jaksaminen sekä fyysisesti että henkisesti. Meillä on kattava työterveyspalvelusopimus, ja palvelut toimivatkin siellä erittäin hyvin. Fyysistä jaksamista työnantaja tukee erilaisilla liikuntamahdollisuuksilla. Voimme valita kaupungin järjestämän ohjatun liikunnan tai ostaa liikuntaseteleitä. Työnantaja tukee ja kannustaa sekä sisäiseen että ulkoiseen koulutukseen. Henkistä hyvinvointia tuetaan virkistäytymispäivillä ja -iltapäivillä, jonka antia voi olla konsertti, teatteriesitys tai hyvä luento. 4 KUMINA 2/2010

5 Birgitta Söderback rehabiliteringsplanerare / kuntoutussuunnittelija Vasa centralsjukhus / Vaasan keskussairaala Jag tycker om att promenera, ibland skidar jag på vintern, går på vattengymnastik och cyklar på sommaren. Jag brukar ibland delta i vuxeninstitutets olika paraktiska kurser, som keramik. Är intresserad av olika saker, tycker att jag lever ett aktivt liv. Där ingår också en del resor, senast till Dominikanska republiken. Jag har olika styrelsemöten, lite politik och föreningsarbete och tycker själv att jag varit ganska samhällsengagerad hela livet. Vänner och bekanta är viktiga för mitt välbefinnandet. Arbetsgivaren har ordnat föreläsningar om välbefinnande i arbetslivet och ger arbetstagarna möjlighet att delta i gruppgymnastik i olika former. Eija Haonperä tietohallintopäällikkö Forssan kaupunki Pidän vapaa-ajan vapaa-aikana ja lomat lomina, enkä vie töitä kotiin. Jos minun pitää tehdä pitempää päivää, teen työt työpaikalla. Lomat pidän yhtenäisinä jaksoina, jolloin irtautuminen työasioista on kokonaisvaltaisempaa. Pyrin olemaan ottamatta työmoitteita henkilökohtaisina haukkuina. Aina siinä ei tosin onnistu, ja sitten tuntee itsensä todella huonoksi työntekijäksi. Liikun säännöllisesti, neljästä viiteen kertaa viikossa. Se on tärkeää. Mieluisimpia lajeja minulle ovat lenkkeily ja lentopallo. Seuraan aktiivisesti lentopallosarjoja, käyn aika paljon katsomassa lentopallopelejä täällä kotimaassa kauden aikana, ja toukokuun lopulla menemme Kreetalle katsomaan, miten Suomen miehet pärjäävät lentopallon EM-karsinnoissa. Työnantajani Forssan kaupunki tukee liikuntaa. Mahdollisuuksia on tosi monia, ja liikuntatoimi järjestää usein tutustumisia uusiin lajeihin. Meillä kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus käyttää vuodessa 30 kappaletta kolmen euron liikuntalippuja erilaisiin liikuntapaikkoihin. Itselläni on vuosilippu Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskukseen, jossa käyn jumpassa ja kuntosalilla. Kaupunki maksaa myös osallistumismaksun Forssassa joka kesä juostavaan (tai rullaluisteltavaan) Suvi-illan -juoksutapahtumaan. Siinä olen ollut mukana joka kerran aina vuodesta Jaana Käki Anu Hakari osastonjohtaja Tampereen kaupunki, kaupunginkirjasto Työmatkapyöräily pitää hyvin virkeänä koko työpäivän. Pyöräillessä latautuu tulevaan työpäivään ja kotiin ajellessa työasiat jäävät matkan varrelle. Pelaan kaksi kertaa viikossa sählyä kahdessa eri porukassa. Kaupungin työntekijöiden yhteisessä joukkueessa olen tutustunut mukaviin ihmisiin monilta eri aloilta. Ystäväperheiden omalla sählyvuorolla taas pelataan perheiden nuorimpien ehdoilla. Luontopolut, retkeily ja kansallispuistojen vuokrakämpissä yöpyminen on perheemme yhteinen harrastus. Myös lukeminen ja livemusan kuuntelu ovat minulle tärkeitä. Tampereen kaupungin henkilökunta saa alennusta monista liikuntapalveluista. Niistä olen käyttänyt eniten uimahallin alennuslippuja. Myös erilaiset liikuntaryhmät, kuten henkilökunnan sählyporukka, voivat hakea rahallista tukea toiminalleen. Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen myös maksuttomia harrastusmahdollisuuksia, kuten parhaillaan ilmaista kuntokaratekurssia. Satunnaisesti saattaa joihinkin teatterinäytöksiin päästä edullisemmin. Kaupunginkirjastolla on henkilökunnan käytössä myös muutamia Kulttuurikortteja, joilla pääsee ilmaiseksi mm. Tampereen museoihin. Tätä etua käytän aika usein. Anu Hakari (vas.) vanhimman tyttärensä Hennin kanssa retkeilemässä Kolilla. Jukka Makkonen Liikunnanohjaaja Kuusamon kaupunki Harrastukset ovat tärkeitä työhyvinvoinnin ja muun hyvinvoinnin kannalta. Liikuntaa saan työnkin puolesta, mutta oma harrastus on kuitenkin tärkein. Harrastan eri lajeja vuodenajan mukaan ja tykkään liikkua luonnossa. Työn mitoittaminen omiin voimavaroihin on myös tärkeää. Minun pitäisikin opetella sanomaan useammin ei. Tapaan ihmisiä urheiluseuratyössä ja lintuharrastuksessa, ja samanhenkisten ihmisten kanssa on mukava viettää aikaa. Työn sisällöstä käydään vuosittain tuloskeskustelut, ja kaupungilla on työhyvinvointiohjelma työterveystarkastuksineen, mutta olen huolehtinut pääasiassa omatoimisesti omasta liikunnastani. Itsellenihän minä siitä suurimman hyödyn saan. KUMINA 2/2010 5

6 Kunnilla vastuu ihmisten Moni viranomaistaho on kiinnostunut hyvinvoinnistamme, ja sen edistäminen on annettu erityisesti kuntien vastuulle. Miten hyvinvointiamme sitten edistetään? Entä mikä on oma vastuumme? Terveyden edistäminen on investoimista kestävään hyvinvointipolitiikkaan, painottaa Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Sosiaali- ja terveysministeriö kantaa vastuuta suomalaisten hyvinvoinnista takaamalla käyttöömme sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimeentuloturvan. Ministeriön mukaan hyvinvointia ja terveyttä edistetään: Lisäämällä ja ylläpitämällä sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta sekä vähentämällä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Edistämällä väestön hyvää terveyttä, toimintakykyä ja terveellisiä elintapoja sekä ehkäisemällä päihdehaittoja, vähentämällä sairauksia ja kaventamalla terveyseroja. Lisäämällä ehkäisevän työn osaamista niin että sairaudet ja sosiaaliset ongelmat tunnistetaan ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään mahdollisimman varhain. Turvaamalla terveellinen elin- ja työympäristö. (Lähde: Hyvinvointia hyvinvointikunnissa Vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kuntalaissa ja sosiaalihuoltolaissa annettu kunnille. Se edellyttää yhteistyötä kunnan tai kuntayhtymän sisällä sekä valtion, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken ihmisen hyvinvointiin ja sen kokemiseen liittyvän toiminnan asunto- ja elinkeinopolitiikasta turvallisuuteen. Useissa kunnissa palvelujen päätöksenteko ja johtaminen on järjestetty elämänkaarimallin mukaan siten, että lasten, nuorten, aikuisten, perheiden ja vanhusten palvelut ovat yhteisen lautakunnan ja johdon piirissä. Tietoa tuottamaan ja keräämään on kuntiin perustettu hyvinvointitietojärjestelmä, ja ministeriö on kehottanut kuntien toimialoja laatimaan ainakin kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomuksen. Sen tarkoituksena on kuvata kunnan hyvinvointitilannetta sekä hyvinvointipolitiikan toteutumista ja tuloksia ja olla apuväline kunnan työntekijöille myös hyvinvointistrategian valmistelussa. Kuntaliitto on lanseerannut termin hyvinvointikunta. Kaikkihan me asumme kunnissa, joten hyvinvointikin rakentuu paikallisesti, Kuntaliiton projektipäällikkö Sirkka Rousu sanoo. Kuntaliiton mukaan hyvinvointikunta Kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla. Ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. On ymmärtänyt, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia. (Lähde: Kuntien hyvinvointipalveluja ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Akavan Erityisalat teetti ennen taloudellista taantumaa, syksyllä 2008 tutkimuksen kansalaisten käsityksistä kulttuuripalveluista. Hyvin toimivat kulttuuripalvelut lisäävät paikkakunnan asukkaiden hyvinvointia ja tuovat uusia asukkaita (kaikki vastaajat) täysin samaa mieltä 29 % jokseenkin samaa mieltä 46 % jokseenkin eri mieltä12 % täysin eri mieltä 2 % ei osaa sanoa 10 % Laman myötä monessa kunnassa on käyty keskustelua ja jopa taistoa kulttuuripalveluiden leikkaamisesta. Samanaikaisesti, kun kuntien talous on heikko, ymmärretään, että terveydestä ja hyvinvoinnista säästäminen on tyhmää. Juuri nyt pitäisi satsata erityisesti ennaltaehkäisyyn. Kun liikunta- ja nuorisotoimen osuus on kunnan taloudesta ehkä prosentti ja kulttuurin vielä vähemmän, ei kunnan budjetti parane niistä leikkaamalla vaikka kuinka höyläisi. Sen sijaan satsaamalla hyvinvointiin ja mielenterveyteen euron, voi saada viisi takaisin, Sirkka Rousu painottaa. Kuntien kulttuuripalvelut ovat hänen mukaansa tyypillisesti lähialueilla synnytettäviä ja tapahtuvia. 6 KUMINA 2/2010

7 hyvinvoinnista Kunnissa tuetaan kädentaitoja ja arkista kulttuuritoimintaa, jota tuotetaan usein yhteistyössä järjestöjen kanssa. Niissä ei kaivata jättihalleja tai kulttuurirakennuksia. Hyvinvoinnilla menestystä Kuntalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kunnan menestys- ja kilpailutekijöitä, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Oudon myöhään hyvinvoinnin merkityksellisyyteen kunnissa on kuitenkin herätty. Kelan Tutkimusosastolla yhteiskuntatutkimuksen päällikkönä toiminut Jouko Kajanoja kirjoitti 2005 perinteisen bruttokansantuotteella mitatun hyvinvointikäsityksen olevan väistymässä uusien arvojen ja hyvinvoinnin mittaamistapojen tieltä. Tulot mittaavat kotitalouksien aineellista hyvinvointia, onnellisuustutkimukset nojaavat ihmisten subjektiivisiin arvioihin. Hyvinvointi-indikaattoreiden avulla saadaan kuva kunnan hyvinvointipolitiikan tilasta ja suunnasta, siitä mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin, miten hyvinvointi ilmenee ja miten kunta huolehtii hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kuntien hyvinvointikertomus -raportin mukaan hyvinvoinninindikaattoreita ovat: väestö ja elinolot elinympäristö lasten ja nuorten, aikuisväestön ja ikääntyvän väestön terveys, elämäntavat ja elämänhallinta sekä palvelujen toimivuus, saatavuus, käyttö ja tyytyväisyys palveluihin työllisyyden hoitaminen asuntotoiminta elinympäristön suojelu Hyvinvoinnillamme on yllättävän monta vastuunkantajaa ja se on yhteiskunnalle yllättävän tärkeää. Vastuu elämänlaadusta on kuitenkin aina myös meillä itsellämme, kuntalaisilla. Valitettavan monelta se unohtuu. Katso myös: Jouko Kajanojan artikkeli Mitä on hyvinvointi? osoitteessa STAKES KUMINA 2/2010 7

8 Vaasalaisten hyvinvointia rakennetaan niin karkittomuudella kuin kulttuurilla Jos suunnitelmat menevät läpi, ei Vaasan päiväkodeissa maiskuteta elokuusta alkaen karkin karkkia. Terveellinen ravinto, tupakan ja päihteiden kitkeminen etenkin nuorilta, liikunta ja kulttuuri ovat aseita, joilla aktiivisesti edistetään vaasalaisten hyvinvointia. Mikäli lautakunnat antavat suostumuksensa suunnitelmille, toteutetaan Vaasassa elokuun alusta lukien karkitonta päivähoitoa. Kaupungin päiväkodeista on jo aiemmin karsittu pois makeat välipalat, kuten vanukkaat, ja myös mehut pyritään poistamaan. Aamupuuron asemaa on nostettu, juomaksi saa kelvata vesi. Syyt karkittomuudelle ovat paitsi lasten ylipano ja lisääntynyt hampaiden reikiintyminen, myös se, että kaupungin päiväkodeista halutaan kitkeä tapa, jossa vanhemmat ovat tarjonneet lapsensa syntymä- ja muina juhlapäivinä tämän päiväkotikavereille karkkia. Samalla poistetaan päiväkotien lapsille tarjoamat joulukarkkipussit, pääsiäisen suklaamunat ja muut yllätykset. Karkkien tarjoaminen on ollut kilpavarustelua, eikä kaikilla vanhemmilla ole siihen varaa. Päiväkodin tehtävänä on ylläpitää lapsen perusarkea, eikä siihen kuulu makeisten ja kakkujen syöminen. Juhlat kuuluvat kotiin, sanoo Vaasan terveydenedistämisen yhdyshenkilö Tarja Paikkala. Päivähoito on Paikkalan mukaan terveyden edistämisen kannalta hyvä kenttä, koska lapset ovat päiväkodissa suuren osan vuorokaudesta. Kunnan palvelujen pitää olla terveellisiä, hän muistuttaa. Paikkalan työn kohderyhmää ovat kaikki ja kaikenikäiset kuntalaiset. Vanhusten ravitsemukseen on uudet suositukset. Vaasassa on kaksi kaupungin ravitsemusterapeuttia, harvassa kunnassa on niin hyvin. Tuoreen terveyskyselyn tulokset osoittavat, että vaasalaiset lukiolaiset voivat vat paremmin kuin ammattioppilaitosten oppilaat. Vaasassa pyritään lasten ja nuorten päihteidenkäytössä nollatoleranssiin, ja tehdään työtä nuorten savuttomuuden eteen. Siinä on iso haaste. Sosiaali- ja terveysvirasto on tehnyt päätöksen, että se on syyskuun alusta alkaen savuton työpaikka. Tarkoitus on, että koko kaupunki seuraisi samalla tiellä. Isoja asioita pienin askelin. Hyvinvoinnin edistäminen nähdään Vaasassakin useiden toimijoiden yhteistyönä. Kulttuuri sisältyy siihen hyvin vahvasti. Terveyden edistämisellä voimme Ruokanautinto on osa lapsenkin hyvinvointia vaikuttaa vain kymmenen prosenttiin hyvinvoinnista. Jos ihminen ei voi henkisesti hyvin, ei hän voi fyysisestikään. Henkiseen hyvinvointiin on vaikuttamassa valtava kirjo kunnan käsissä olevia asioita kulttuuritarjonnasta rakentamiseen ja kaupunkikuvaan. Vaasassa on suunnitteilla syksyyn laaja tapahtuma Voi hyvin, vaasalainen. Se toteutetaan kirjastossa. Mukana on niin peruskansanterveyttä, kulttuuria kuin liikuntaa. Yhteistyössä on mukana kolmas sektori. Tarja Paikkala on tyytyväinen Vaasan mahdollisuuksiin turvata kaikenikäisten kaupunkilaisten hyvinvointi. Meillä on hyvät liikuntamahdollisuudet ja näkemystä kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisesta. Vanhustyöhön on tehty paljon hyvin ohjelmia ja suunnitelmia, eivätkä vanhuksemme huonostikaan voi. Jos resursseja olisi enemmän, saisimme enemmän aikaan. Nyt tehdään, mitä voidaan. Vaasassa on pohdittu kuntalaisten hyvinvointia oikein kunnolla jo 2000-luvun alussa. Silloin tehtiin hyvinvointistrategia, joka on kirjattu kolmeen isoon kirjaan, Paikkala hirvittelee. Nyt on suunnitteilla, että kaupungin laajennettu johtoryhmä priorisoi hyvinvoinnin painopistealueet. Hyvinvointitietojärjestelmä ja hyvinvointikertomus ovat meillä vielä haaveissa. Etenemisen suunta on kuitenkin oikea. Tampereen päivähoidon läntisen alueen aluejohtaja, kumulalainen Elli Kalliomäki kertoo, että kaupungissa ei ole suunniteltu Vaasan tapaan karkkikieltoa päiväkoteihin. Olemme tarkentaneet ohjeistusta, että vanhemmat toisivat hygieenisyyden vuoksi mieluummin pakattuja tuotteitta kuin itse tehdyn täytekakun, mutta karkkirajausta meillä ei ole. Näen kuitenkin mielekkäänä, että lapsille kerrottaisin, mitä muuta hyvän mielen tuottaminen toiselle voi olla kuin karkkien tarjoaminen. Tampereella lapsi saa synttärinään olla huomion keskipisteenä. Kalliomäki näkee, että juhlatarjoilu voi olla osa kasvatusta. Kieltojen sijasta voi osoittaa vaikkapa ihanilla minitomaateilla tai dipattavilla porkkanakuutioilla, miten nautinto voi löytyä erilaisista mauista ja väreistä. Terveellisyyden tulisi kytkeytyä osaksi varhaiskasvatusta. Päiväkodin ruuassa pyritään toteuttamaan suosituksia. Esteettisyys ja nautinnollinen kokemus ruuasta ovat osa lapsenkin hyvinvointia, Kalliomäki muistuttaa. Lapsen hyvinvointi lähtee hänen mukaansa perusturvallisuudesta. Siihen liittyvät tasapainoiset ja kunnossa olevat suhteet vanhempiin, turvalliset aikuiset, ikätoverit ja leikkimahdollisuudet sekä tunne-elämän tasapaino. 8 KUMINA 2/2010

9 Sosiaali- ja terveysalan kumulalaisia Kumulalaisia työskentelee myös sosiaali- ja terveyshallinnon tehtävissä. He muodostavat yhden liiton jäsenkunnan nopeimmin kasvavista ryhmistä. Lukuisia kumulalaisia toimii sosiaali- ja terveyshallinnon eri tehtävissä. Suurin osa heistä on erilaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä olevia koordinaattoreita ja suunnittelijoita. Lisäksi jäsenkunnassamme on ko. hallinnonalan toimialajohtajia. Toisen suuren ryhmän muodostavat kunnissa työskentelevät terapeutit, kuten musiikkiterapeutit ja kuntoutussuunnittelijat. Heitä on KU- MULAssa kolmisenkymmentä. Kaikkiaan näissä kuntasektorin ammateissa toimiva, KVTESin hinnoitteluliite 3:een kuuluva jäsenkunta on nopeimmin kasvavia aloja KUMULAssa. On hienoa, että myös sosiaali- ja terveyshallinnon asiantuntijatehtävissä työskentelevät ovat löytäneet KUMU- LAn. Hallinnon toimiala on kuntien suurimpia, joten on hyvä saada myös tätä vaativaa kenttää kehittäviä asiantuntijoita järjestömme riveihin, KUMULAn toiminnanjohtaja Jussi Näri iloitsee. Koska sosiaali- ja terveyshallinto kunnissa on tulevaisuudessa entistä suurempien muutosten kohteena, pitää KU- MULAn pystyä palvelemaan paremmin sosiaali- ja terveyshallinnossa työskenteleviä jäseniämme. Haluammekin kehittää palvelujamme vastaamaan näitäkin tarpeita. Yksi kyseiseen ryhmään kuuluvista kumulalaisista on Varkauden sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Voutilainen. Hän on työskennellyt nykyisessä tehtävässään vajaat kaksi vuotta ja Varkauden kaupungin palveluksessa vuodesta Sitä ennen työskentelin sairaanhoitopiirillä, josta siirryin kaupungille ns. vanhana työntekijänä organisaatiomuutoksen myötä, Raija Voutilainen kertoo. Voutilainen kokee, että hänen työalansa tämän hetken suurimmat haasteet liittyvät talouteen ja tiettyihin rekrytointiongelmiin. Pääluottamusmies suositteli KUMU- LAa Voutilaiselle sopivaksi liitoksi. Muiltakin kuulin aivan hyviä kokemuksia, hän vakuuttaa. män palkkaus hiertää, on hiertänyt koko ajan. En ole tehnyt ammattijärjestöllä ikinä mitään. Yrityksistäni huolimatta yhteydenottoihini ei kuntoutussuunnitelijan asioissa ole reagoitu, pieni ammattiryhmä kun olemme. Paikallistasolla luottamusmies on tosin ansiokkaasti hoitanut asioita, Nordblom sanoo. Hän myöntää, että ongelmana on juuri ammattikunnan pienuus. Viiteryhmänä ovat sosiaalityöntekijät, ja silloin me häviämme. Meidät tulisi rinnastaa vähintään suunnittelijatason väkeen ja erityistason asiantuntijuus pitäisi ottaa huomioon. Nordblom on tehnyt alallaan valtakunnallista palkkaseurantaa. Se osoittaa, että palkkaerot ovat hurjat, koska työnkuvia ei voi verrata toisiinsa. Osa kuntoutussuunnittelijoista on hallinnollisissa töissä, suurin osa tekee kaikkea. Parhaimmillaan minun ja parhaiten palkatun kuntoutussuunnittelijan palkan ero on 800 euroa minun häviökseni. Erityisosaamista voidaan toki palkita kannustuslisällä, mutta kaikkihan me toivomme, että arvostus tulisi peruspalkkaan. Paljon on oma-aloitteisuuden varassa. Kuntoutussuunnittelijoilla hiertävät palkkaerot Kumulalainen Maarit Nordblom on toiminut kuntoutussuunnittelijana Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä VALTAVA-lainsäädännön myötä syntyneen kuntoutustutkimusyksikön perustamisesta, syksystä 1984 alkaen. Olen nähnyt lähes kaiken, ammattialan koko kehityksen, Maarit Nordblom sanoo. Kuntoutussuunnittelijat hoitavat terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelua ja järjestämistä. Aluksi virkojen nimike oli kuntoutussihteeri ja työpareina toimivat kuntoutusylilääkärit. Nykyisin asiakkaan työkyky ja kuntoutumismahdollisuudet arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä. Nyt yksiköitten toiminta on vakiintunut, mutta aluksi tämä oli uraauurtavaa työtä, jollaista ei aiemmin ollut terveydenhuollossa ollut. Tällä hetkellä kuntoutussuunnittelija on jokaisessa keskus- ja yliopistosairaalassa ja joissakin isoissa terveyskeskuksissa, joten meitä on pieni ammattikunta, parikymmentä. Kuntoutussuunnittelijoiden työt kuitenkin vaihtelevat suuresti eri sairaanhoitopiireissä. Tällaisessa pienessä piirissä kuin Länsi-Pohjan keskussairaala työ on erittäin monipuolista. En ole hallinnollinen virkamies vaan kuntoutuksen erityisosaaja. Perusongelma alalla on Nordblomin mukaan se, että asiakkaalle on ehtinyt tapahtua jo paljon ennen kuntoutustutkimukseen tuloa. Kuntoutumismahdollisuuksiahan arvioidaan toki kaikilla tasoilla perusterveydenhoidosta alkaen. Meille päätyvät tarvitsevat aidosti moniammatillista selvittelyä. Myös kuntoutuksen resurssointi on vähäistä. Siihen ei budjetoida riittävästi ja tarpeen mukaan. Toisaalta maksajatahoja on niin paljon, että siinä viidakossa olemme apuna hakemassa asiakkaalle hakemaan maksajaa, oli sitten kyse lääkinnällisestä tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Maarit Nordblom on kuulunut ensin Sosiaalityötekijäin Liittoon ja KUMULAankin jo pitkään. Työajat hänen alallaan ovat kunnossa, mutta hinnoittelemattoman ryh- KUMINA 2/2010 9

10 Rehellinen, avoin ja mutkaton suomalainen mies, Kimmo Kumlander, Akavan Erityisalat ry:n uusi, 33-vuotias kehittämispäällikkö vastaa kysymykseen, kuka hän on. Lähtöisin hän on Turusta, ja siellä on aina kappale hänen sydäntään. Nyt Kimmo asuu avovaimonsa ja heidän pienen koiranpentunsa kanssa Helsingissä Käpylän kaupunginosassa lähellä kulttuuria, palveluita ja luontoa. Niin luonto kuin kulttuuri ovatkin miehen sydäntä lähellä, sillä hän harrastaa koiran kanssa lenkkeilyn lisäksi uintia, sulkapalloa ja kuntosalia sekä lukemista, teatteria, oopperaa ja balettia, taidenäyttelyitä ja tanssiesityksiä. Yöpöydälläni on aina jokin kirja, jota luen, mutta ne eivät jää siihen koskaan pölyttymään. Talvisin luen työn ohessa paljon hyviä dekkareita ja suomalaisia nykykirjailijoita. Kesäisin kun on aikaa nautiskella, syvennyn klassikoihin. Venäläiset 1800-luvun suuret kirjailijat ja Ranskan naturalistit ovat minulle erityisen rakkaita. Ei ihme, että Kimmo pitää lukemisesta, sillä hän opiskeli suomea ja kirjallisuutta. Ainevalikoimaan kuului myös kasvatustiede sekä kieliä, ja mies luki kielenkääntäjäksi. Pienenä tosin halusin muusikoksi ja kirjailijaksi. Olen aina halunnut tehdä jotain, jolla voisin todella vaikuttaa ihmisiin. Kun kasvoin vähän aikuisemmaksi, opettaminen tuntui parhaalta tavalta tehdä niin. Opettaminen toi hänet myös ammattijärjestöhommiin. Lähdin paikallistasolla nopeasti mukaan edunvalvontatyöhön pääluottamusmieheksi ja oman yhdistyksen hallitukseen. Kipinä kasvoi vuosi vuodelta, ja siirryin Opetusalan Ammattijärjestöön asiantuntijatöihin. Reilun neljän vuoden OAJ-rupeaman jälkeen Kimmosta leivottiin tämän vuoden tammikuussa Akavan Erityisalojen kehittämispäällikkö. HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVAT JUSSI NÄRI Entistäkin voimakkaampaa Kimmo Kumlander on Akavan Erityisalat ry:n uusi kehittämispäällikkö. Millainen on vankka ay-osaaja, jonka kesäinen luonto saa lähes runolliseksi. Tehtävänä kuunnella jäseniä ja jäsenyhdistyksiä Kehittämispäällikkö johtaa Akavan Erityisalojen kymmenhenkistä jäsen- ja järjestöpalvelut -tiimiä. Sen päätehtävä on auttaa liiton jäsenyhdistyksiä kuten KUMULAa - ja niiden jäseniä muissa tärkeissä ammattijärjestön toimintaan liittyvissä kysymyksissä kuin puhtaissa sopimusedunvalvontaan liittyvissä asioissa. Käyn paljon tapaamassa jäsenyhdistystemme työntekijöitä, kuuntelemassa heidän ja heidän jäsentensä toiveita ja huolia, arjen kuulumisia tärkeitä hiljaisia signaaleja siitä, missä mennään ja kuka tarvitsisi nyt hieman apua jossakin arjen työssä. Kehittämispäällikön työpäiviin kuuluu toki monia kokouksia ja palavereita sekä erilaisia yhdistystoiminnan hallintoon liittyviä rutiineita, mutta selvästi suurin ja tärkein työ Kimmon mukaan on kuitenkin ihmisten kanssa keskusteleminen. Uusi työpaikka houkutteli Kimmon joukkoihinsa hyvää työtä tekevänä sekä hyvin eettisiin ja kestäviin arvoihin työnsä ja toimintansa pohjaavana ammattijärjestönä. Akavan Erityisalat on jo pitkään ollut kehittyvä, kasvava ja eteenpäin menevä liitto Akava-yhteisössä. Olen tutustunut joihinkin Akavan Erityisalojen toimihenkilöihin aiemmissa työtehtä- 10 KUMINA 2/2010

11 ja yhtenäisempää liittoa rakentamassa vissäni. Heistä säteili aina hyvä henki ja tekemisen meininki sellaisella tavalla että kun kehittämispäällikön paikka avattiin hakuun, kävin keskusteluita tuttujeni kanssa ja vakuutuin, että tämä todella on tehtävä, jonka haluan. Kumlanderin mukaan liiton rakenteet ovat kunnossa ja se saa voimaa moninaisesta, kulttuurillisesti ja taustaltaan rikkaasta jäsenkunnastaan. Haluan olla kantamassa oman korteni samaan keonrakennustyöhön. Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta se matka ei ole matka paikasta a paikkaan b, vaan jatkuva kehitystyömaa, jolla ei koskaan voi jäädä olemaan tyytyväinen pitkäksi aikaa. Akavan Erityisalat on kasvanut keskisuureksi ammattijärjestöksi, mikä auttaa jäsenten edunvalvontatyötä merkittävästi. Liittoamme kuunnellaan niin neuvottelujärjestöissä kuin Akavassakin hyvin, ja saamme sanamme kuuluviin monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Liittomme, puheenjohtaja Jorma Rihto etunenässä, on myös keskeisesti viemässä eteenpäin Akavan kulttuuripoliittista ohjelmaa. KUMULA kehittää emojärjestöään KUMULAn jäsenet voi ottaa Kimmo Kumlanderiin yhteyttä silloin, kun heillä on kehittämisajatuksia siitä, miten Akavan Erityisalat palvelee jäseniä tai miten se voisi palvella. Työehtosopimusneuvotteluiden aikaan keskustelimme monien jäsenten kanssa työtaisteluiden mahdollisuudesta ja vaikutuksista. Tällä hetkellä kysymykset ovat taas paljon arkisempia, esimerkiksi alue- tai opiskelijatoimintaan liittyviä. Emojärjestön kehittämispäällikkö on aktiivisesti yhteistyössä KUMULAn toimiston väen kanssa. Käymme usein KUMULAn toiminnanjohtajan kanssa lounaalla ja käymme läpi arjessa nousseita ongelmia, jäsenpalautteita ja -kysymyksiä. Lisäksi vedän liitossa tänä vuonna toimivaa yhteistyöryhmää, jossa KUMULAsta on mukana puheenjohtaja Maarit Helén. Yhteistyöryhmän tehtävänä on sopia entistä selkeämmin liiton ja jäsenyhdistysten välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä niin, että jäsenet saisivat kaikissa tilanteissa parhaan mahdollisen palvelun ja vastineen jäsenmaksulleen. Uskon että tämä työ auttaa meitä työntekijöitä sekä liiton ja jäsenyhdistysten luottamushenkilöitä yhdessä rakentamaan entistäkin voimakkaampaa ja yhtenäisempää Akavan Erityisalat ry:tä. Kumlander kiittelee KUMULAn panosta Akavan Erityisalojen kehityksessä. KUMULA on aktiivinen, omaa toimintaansa ja koko Akavan Erityisaloja kehittävä jäsenyhdistys. Sellainen lähtökohta on liiton kehittämispäällikölle todella kiitollinen, koska silloin kehittämistoiminta on vastavuoroista haluamme molemmat aktiivisesti auttaa toinen toistamme kehittämään ja kehittymään. Lisäksi KUMULAn jäsenet ja aktiivit ovat terveellä tavalla kriittisiä: kertovat mikä on vialla ja miten siitä voitaisiin päästä yhdessä eteenpäin. Esimerkin kehittämispäällikkö löytää tuoreesta jäsentyytyväisyyskyselystä. Siinä oli paljon asioita, joissa Akavan Erityisaloille jää paljon parannettavaa, mutta palaute on sellaista, että saamme kyselystä myös ainekset siihen, mitä meidän tulee tehdä, jotta tyytyväisyys lisääntyy. Esimerkiksi kuntasektorin luottamusmiestoiminta saa moitteita jäsenten asioiden tuntemisen puutteesta. Se on selkeä heikkous, jossa meidän liittona yhdessä neuvottelujärjestö JUKOn kanssa tulee vastata. Hyvinvointia luonnosta Kesällä Kimmo viihtyy luonnossa ja kirjojen parissa. Lomaa hän pitää neljä viikkoa. Tänä kesänä tahdin sanelee pitkälti nyt viiden kuukauden ikäinen tiibetinspanielinpentu Jalo. Se on vielä niin pieni, että vietämme varmasti lomaa pääsääntöisesti suomalaisen luonnon ja vähän kaupunkienkin keskellä. Meren ranta, kirjat ja luonto saavat minut rauhoittumaan ja latautumaan talven pimeyttä varten. Silloin tietokoneet ja kokouspaperit jäävät pois mielestä ja polskuttelen onnellisesti luonnonvedessä kuin pikkulapsena konsanaan. Luonto saakin miehen lähes runolliseksi. Ehkä hienoimpia yksittäisiä hetkiä joihin voi aina palata, ovat ne pienet hetket päivissä, jolloin voi olla sellainen ihan aito, viaton, maailman murheista autuaan tietämätön pienen pieni ihminen suuren luontoemon syleilyssä. Kimmo kehuu myös uutta työnantajaansa aktiivisena työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvoinnin huolehtijana. Asioista keskustellaan yhteisesti yhteisellä foorumilla, tiimeissä ja kahden kesken, ja kaikki pääsevät vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan työyhteisöä kehitetään. Myös fyysistä hyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan monin tavoin. Ihmiset auttavat toinen toisiaan kiireen keskellä ja tukevat hankalissa tilanteissa. Työhyvinvointi onkin yhdessä elämistä. Omaksi roolikseni koen ennen kaikkea olla kuuntelemassa ja keskustelemassa omien tiimiläisteni ja jäsenyhdistysten ihmisten kanssa, jakamassa heidän työnsä arkea, ja joskus sitä elämänkin arkea. Ihminen on niin kiinteä kokonaisuus, että kannamme kokonaista minää mukanamme kaikkialla, missä olemmekin. Kimmo Kumlander Kehittämispäällikkö puh ja KUMINA 2/

12 Mitä ihmisetkin sanoo Kansakuntamme on pahasti eksyksissä, mikäli päättäjiä ja maamme julkkisfilosofeja on uskominen. Kun tähän asti väestömme selviytymistä on mitattu lähinnä maamme bruttokansantuotteen yli- tai alijäämän mukaan, on nyt rinnalle nostettu myös onnellisuus. Koska onnellisuusmittausten tulokset eivät juuri mairittele, on käynnistetty joukko erilaisia hankkeita, kampanjoita, suunnitelmia ja toimenpideohjelmia, joilla kansakunnan vireystila pyritään ykskaks nostamaan jostakin lamaantuneisuuden ja ahdistuksen välimaastosta renessanssin henkisen kasvun vimmaan. Tapamme suhtautua hyvinvointiin on kuitenkin pragmaattista. Hyvinvointiamme kuvitellaan tuotettavan erilaisin menetelmin ja toimenpitein, kuten mitä hyödykettä tahansa. Esimerkiksi työyhteisössä hyvinvointia voidaan kohentaa järjestämällä ohjattua liikuntaa. Esimiehen vetämä keppijumppa lokakuisena aamuna pururadan varrella kohentaa fyysistä ja henkistä työkykyä varmasti roimasti. Valtiotasolla samankaltainen ohjattu hyvinvointi näkyy erilaisissa toimenpideohjelmissa. Väläytellään läskiveroja, liikuntakäskyjä ja muita ohjeistuksia, joilla suomalaisten hyvinvointia lisätään vips vain. Terve sielu terveessä ruumiissa, ja Jussi suon laidalla kuokan varressa voi henkisesti paremmin kuin koskaan. Kunpa se olisikin näin yksinkertaista. Kenties julkkisfilosofimme ovat kuitenkin oikeassa, ehkä olemmekin hukassa oman identiteettimme kanssa. Yritämme kiireesti omaksua muualta opittuja malleja ja tapoja, ja olemme valmiita valjastamaan konsulttiarmeijoita kertomaan, mikä meille on hyväksi. Maatamme brändätään vetovoimaisemmaksi samaan aikaan, kun ruokatottumuksiamme arvostellaan ja juomatapojamme paheksutaan lehtien palstoilla. Meitä yritetään puristaa johonkin ulkoa tulevaan malliin ja muottiin samalla, kun meitä kehotetaan olemaan ylpeitä omista kansallisista erityispiirteistämme. Me suomalaiset pidämme itseämme helposti Euroopan huutolaisina. Mutta kuinka on vaikkapa ranskalaisten laita? Ranskalaiset ovat hyväksyneet jo joskus 1789 vuoden vallankumouksen jälkeen, että on ihan ok olla parfymoitu ja egoistinen elostelija. Italialaiset puolestaan ovat hyvinkin sinut sen tosiasian kanssa, että äiti päättää vielä noin neljäkymmentävuotiaan jälkikasvunsa asioista eli siihen asti, kun lapsi muuttaa pois kotoa. Englantilaisten mielestä imperiumi se on menetettykin imperiumi. Viisitoista vuotta eurooppalaista yhteistyötä EU:n jäsenenä ei vielä ole riittänyt muuttamaan sitä, että olemme lähes sairaalloisen kiinnostuneita siitä, mitä meistä suomalaisista ajatellaan maamme rajojen ulkopuolella. Ehkä hyvinvointimme ja onnellisuutemme perusta onkin siinä, että hyväksymme itsemme ja sen, että olemme arvokkaimpia juuri sellaisina kuin olemme, niin suomalaisina kuin työyhteisömme jäseninä. Hyväksymme sen, että olemme pragmaattisia ja persjalkaisia peräpohjalaisia, joille tarpominen risukossa on rentoutuskeino eikä rangaistus. Hyväksymme sen, että voimme työssämme välillä kompastua, loukata polvemme ja nousta uudelleen pystyyn työyhteisömme jäseneksi. Hyväksymme sen, että meistä pidetään huolta ja että me myös tarvitsemme huolenpitoa. Ennen kaikkea ymmärrämme sen, että voimme hyväksyä itsemme miettimättä, mitä ne ihmisetkin sanoo. TOIMISTON KUOKKIJA 12 KUMINA 2/2010

13 HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ Anu Marttisen arkisto Tervetuloa KUMULAan Anu Marttinen Kuka ja mistä olet? Olen Anu Marttinen, Riihimäen kaupungin terveysliikuntakoordinaattori. Aloitin työssäni tämän vuoden helmikuun lopulla. Koulutukseltani olen fysioterapeutti, TtM. Matkani on kulkenut Kangasniemeltä, Etelä-Savosta, Mikkelin kautta Jyväskylään, jossa työskentelin fysioterapeuttina ja opiskelin terveystieteitä. Helsinkiin muutin syksyllä 2007 projektityön perässä, ja riihimäkeläinen minusta tuli vuotta myöhemmin. Olen viihtynyt todella hyvin uudessa kotikaupungissani lukuisten harrastusmahdollisuuksien ja kauniin luonnon keskellä. Terveysliikuntakoordinaattorin työssä tavoitteenani on riihimäkeläisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen eri keinoin. Työni on ihmisläheistä ja liikunnallista sekä sopivan haasteellista. Yksikään päivä ei ole samanlainen tämä on unelmieni työ! Omasta hyvinvoinnistani huolehdin liikkumalla monipuolisesti ja säännöllisesti sekä pitämällä aina pienen pilkkeen silmäkulmassani :). Miksi liityit KUMULAan? Tähän mennessä työurallani en ole kokenut ammattijärjestöä kovin tärkeäksi, vaikka olen jäsenmaksuja maksanutkin. Kunta-alalle siirtyessäni halusin liittyä omaa koulutus- ja tehtävätaustaani vastaavaan järjestöön. Se oli KUMULA, jota myös työkaverini suosittelivat. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? Nuorekas, rento ja päämäärätietoinen ammattijärjestö, joka kuuntelee jäsenistöään ja haluaa kokonaisvaltaisesti huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. Mitä odotat ja toivot uudelta liitoltasi? Toivon ja odotan aktiivista toimintaa, hyviä koulutusmahdollisuuksia sekä tietoa ja turvaa työhöni liittyvissä asioissa. KUMULAn valtuuston jäsenet Mielikki Matilainen, Outi Melén ja Marjut Pohjalainen palkittiin huhtikuussa Akavan Erityisalojen hopeisella ansiomerkillä. Kuvassa liiton kehittämispäällikkö Kimmo Kumlander sekä Mielikki Matilainen ja Marjut Pohjalainen. Jussi Näri Jabe, Marjatta Voitko hyvin työssäsi? Opas alaiselle ja esimiehelle Yrityskirjat, 2010 Marjatta Jabe on diplomi-insinööri, tietokirjailija, toimittaja ja yritysviestinnän asiantuntija. Hänen uusin, monipuolisesti työhyvinvointia käsittelevä teoksensa on tarkoitettu niin johdolle kuin jokaiselle, joka haluaa voida paremmin työssään. Kirjaan on haastateltu eri maista lähes sataa asiantuntijaa, esimiestä ja alaista. Teos käsittelee stressiä ja työniloa, vuorovaikutusta, kuuntelemista ja arvoja, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä työyhteisössä. Kirja antaa esimiehille konkreettisia keinoja miten käsitellä kriisejä, vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja saada alaiset tekemään parhaansa. Jokainen työyhteisön jäsen on joko työilmaston kohentaja tai myrkyttäjä, kirja muistuttaa. Tuija Heikkilä Ragde, Anne B. Berliininpoppelit Tammi, 2007 Neshovin veljesten lapsuudenkoti on maatila Trondheimin lähellä. Veljeksistä vanhin, Tor, hoitaa tilalla sikoja, Margidolla on hautaustoimisto ja Erlend toimii sisustussuunnittelijana Kööpenhaminassa. Veljekset tapaavat toisensa vuosien tauon jälkeen äitinsä kuolinvuoteen äärellä. Joukkoon liittyy Torin aikuinen tytär Torunn Oslosta. Äidin kuolema sekoittaa tutut kuviot. Veljekset ja Torunn joutuvat tutustumaan itseen sä uudelleen ja kohtaamaan erilaiset maailmansa. He löytävät myös syvällä olevat juurensa, jotka liittävät heitä toisiinsa. Henkilöitä ja heidän elämäänsä kuvataan niin luontevasti ja lämpimällä huumorilla, että kirjan loputtua heistä on vaikea erota. Onneksi Neshovien tarina saa jatkoa romaaneissa Erakkoravut ja Vihreät niityt. Raili Sihvonen KUMINA 2/

14 KUNTIEN ASIANTUNTIJAT - KUMULA RY Jaana Kivilahdesta KUMULAn järjestösihteeri KUMULAn järjestösihteeriksi on nimitetty 56 hakijan joukosta oululainen Jaana Kivilahti, 32. Hän on valmistunut Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan informaatiotutkimus. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kirjastoissa, projektitehtävissä sekä Akavan Erityisalojen jäsenrekrytoijana. Kivilahti aloitti työnsä Lahden seudun kumulalaiset kokoontuvat KUMULAn Lahdessa pidettyyn jäseniltaan osallistui 40 jäsentä. Illan ohjelmassa oli Sofi Oksasen näytelmä Puhdistus. Tilaisuudessa olivat paikalla myös liiton toiminnanjohtaja Jussi Näri, puheenjohtaja Maarit Helén, hallituksen jäsen Tarja Vuorinne ja valtuuston jäsen Riikka Kiiski. Liittovaltuuston kokoukset KUMULAn valtuusto kokoontui Helsingissä. Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2009 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Lisäksi Akavan Erityisalojen uusi kehittämispäällikkö Kimmo Kumlander kertoi liiton ajankohtaisista asioista. Syyskokoukseensa KUMULAn valtuusto kokoontuu Hallituksen kokoukset KUMULAn hallitus kokoontuu 28.5., ja Hallituksen seminaari pidetään AKAVAN ERITYISALAT RY Hallituksen kokoukset ja syysliittokokous Akavan Erityisalat ry:n hallitus kokoontuu 27.5., ja Hallituksen seminaari pidetään Työmarkkinaseminaari ja syysliittokokous pidetään Liiton kehittämispäivä Akavan Erityisalat pitää jäsenjärjestöjensä kanssa liiton kehittämispäivän, jossa esitellään ensi kerran liiton ja sen jäsenjärjestöjen yhteistoimintasopimus. Sopimuksella selkeytetään järjestöjen keskinäistä työnjakoa ja parannetaan näin jäsenistön palvelua. KUMULAn hallitus osallistuu kehittämispäivään. Kunnan neuvottelukunnan kokoukset Akavan Erityisalat ry:n Kunnan neuvottelukunta kokoontuu 30.9., ja Tampereella pidetyssä Kunnan neuvottelukunnan seminaarissa pohdittiin neuvottelukunnan toiminnan kehittämistä. OPISKELIJOILLE Opiskelijatilaisuuksia Opiskelijatapahtumassa Oulussa oli 25 osallistujaa. Lapin yliopiston julkisoikeuden, hallintotieteen ja soveltavan psykologian ainejärjestö Remburssi ry:n vuosijuhlissa Rovaniemellä oli 30 osallistujaa. KUMULAa edusti toiminnanjohtaja Jussi Näri. Tutor-koulutus järjestetään KUMINA 2/2010 Opiskelijatoimikunnan kokoukset Akavan Erityisalat ry:n opiskelijatoimikunta kokoontuu On kesätöiden aika: Huolehti valtakirjasta ja pidä tietosi ajan tasalla! Huom! Opiskelijajäsen Maksa jäsenmaksusi aina, jos olet työssä vähintään 18 viikkotyötuntia ja jos palkkasi on vähintään työehtosopimuksen mukainen minimipalkka tai kokoaikatyöstä kuukaudessa (2010). Näin kerrytät ansiosidonnaisen työttömyysturvasi edellyttämää työssäoloehtoa. Huolehdi jäsenmaksun maksamisestasi itse. Jäsenmaksua sinun ei tarvitse maksaa opintotuesta, apurahasta tai KELAn maksamista etuuksista. Maksa jäsenmaksusi kerran kuukaudessa, jotta varmistat jäsenyyteen kuuluvien vakuutusten, työttömyysturvan sekä muiden jäsenetujen voimassaolon. Jos haluat poiketa tästä, sovi siitä jäsensihteereiden kanssa. Maksaessasi jäsenmaksuja käytä saamiasi viitenumeroita. Huomaa, että ne vaihtuvat kuukausittain. Jäsenmaksuviitteitä voit tilata Akavan Erityisalojen www-sivuilla olevalla lomakkeella. Maksamiseen voit käyttää myös sähköisen asioinnin verkkopankkiyhteyttä. Jos haluat, että työnantajasi perii jäsenmaksusi, tarvitset sitä varten valtakirjan, jonka saat Akavan Erityisalojen sivuilta. Yksi kopio valtakirjasta palautetaan liiton toimistoon, toinen jää työnantajallesi ja kolmas itsellesi. Opiskelijan jäsenmaksu on sama riippumatta siitä, oletko vain liiton jäsen vai kuuluko liiton kautta myös työttömyyskassaan. Akavan Erityisalojen jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoinen, mikä tarkoittaa lähes jäsenmaksun puolittumista. Muista ilmoittaa meille valmistumisestasi sähköisen asioinnin kautta tai lomakkeella. Voit tarkistaa ja päivittää sieltä itse muutkin tietosi, kuten koulutusohjelmasi ja arvioidun valmistumispäiväsi. Kun valmistut tai vaihdat koulutusta, muistathan ilmoittaa siitä. On ensiarvoisen tärkeää ilmoittaa myös, mikäli opiskelusi jatkuvat arvioitua pidempään. Tällöin voit hakea jatkoa jäsenmaksuvapautuksellesi sähköisen asioinnin kautta. Kaikissa jäsenmaksuasioissa voit kääntyä Akavan Erityisalojen jäsensihteerien puoleen. Lisätietoja saat: soittamalla jäsensihteerien palvelunumeroon tai tulostamalla lomakkeen osoitteesta Jäsenyys Jäsentietojenpäivitys tai ympäri vuorokauden osoitteessa Sähköinen asiointi. MUITA TAPAHTUMIA Kunta-alan työmarkkinaseminaari Raumalla, teemana Kuntien tuloksellisuus, palkat ja talous. KUMULAn hallitus osallistuu seminaariin. Lappeenranta-seminaari , teemana on Palvelut pirstaloituvat - yhdistääkö luottamus. Kuntamarkkinat, Kuntatalo Helsinki TULEVAA KOULUTUSTA Tulevista koulutustilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta kerrotaan Akavan Erityisalojen internetsivuilla fi jäsenkoulutus sekä vuoden 2010 esitteessä. Muistathan, että KUMULA maksaa yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Liitto maksaa myös jäsenen matkakulut kotimaassa TJS-koulutustilaisuuteen halvimman julkisen kulkuneuvon taksojen mukaan. Lisätietoja TJS:n koulutuksista on osoitteessa Akavan Erityisalojen koulutusta Kehity esiintyjänä varmuutta esiintymiseen: Helsinki (täynnä), Turku, Tampere, Oulu, Kotka Miten neuvottelen palkkani: Helsinki Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa ja verkostoitumisessa: Tampere Tie työhön työelämän ABC: Tampere, Oulu Tunnetko sukusi, pelkäätkö juuriasi? pirkanmaalaisille Tampere Työsuhde päättyi laittomasti vai laillisesti: Tampere Työyhteisötaidot voimavarana: Oulu, Jyväskylä Vuokratyöntekijä tunne oikeutesi: Lahti, Helsinki, Turku Kuntasektorin ay-koulutusta Luottamusmiestapahtuma Kuntasektorin luottamusmiesten neuvottelupäivät Helsingissä , ja Kuntasektorin teknisen sopimuksen luottamusmiespäivät Helsingissä Kuntasektorin luottamusmiesten peruskurssi Helsinki, jatkokurssi Helsinki Kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssit Hämeenlinna ja Kuopio Akavan Erityisalojen aluetapahtumia Etelä-Savon jäsenille: Retki Repoveden kansallispuistoon Kaakkois-Suomen jäsenille: Matka Billnäsiin Kainuun jäsenille: Matka Kuopion asuntomessuille , Golden 60 s Vuokatissa Keski-Suomen jäsenille: Päijänteen laineet kutsuvat Pirkanmaan jäsenille: Wivi Lönn -raitti , Kesäretki Vaasaan Pohjois-Karjalan jäsenille: Issikkavaellus Kolilla Pohjois-Savon jäsenille: Rivitanssia Kuopiossa

15 Kuinka KUMULAn strategia näkyy jäsenelle? Tällä palstalla avataan syksyllä 2008 hyväksytyn strategian painopisteitä kertomalla, miten KUMULAn toimintaa tullaan kehittämään ja miten se näkyy jäsenten arjessa. KUMULAn toiminta-ajatus: Olemme akavalainen kunta-alan asiantuntijoiden ja johtotehtävissä toimivien ammattijärjestö, joka huolehtii jäsentensä edunvalvonnasta ja hyvinvoinnista. KUMULAn tavoitetila vuonna 2012: Olemme akavalainen asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien vahva ja suuntaa näyttävä ammattijärjestö. Tuemme jäsentemme työtä hyvinvoinnin ja korkealaatuisten palvelujen tuotta miseksi kuntalaisille. Kokonaistumisen edistäminen Yksi KUMULAn strategisista päämääristä on kokonaistumisen edistäminen. Tämä sanapari on varmasti valtaosalle KUMULAn jäsenistä aivan käsittämätön, joten sitä on syytä tässä avata. Kokonaistumisen edistäminen tarkoittaa, että haluamme toimia Akavan Erityisaloissa siten, että järjestö muodostuisi aktiivisista ja yhteisen päämäärän eteen toimivista jäsenjärjestöistä. Mitä tämä tarkoittaa oikeasti? Akavan Erityisalat koostuu 25 jäsenjärjestöstä, joista KUMULA on toiseksi suurin. Jäsenjärjestöjen jäsenmäärät vaihtelevat suuresti, sillä suurimmassa on yli ja pienimmässä vain kymmenen jäsentä. On selvää, että näin erikokoisilla järjestöillä on aivan erilaiset resurssit ja mahdollisuudet toimia omien jäsentensä puolesta. KUMULA on jo vuosia edistänyt ajatusta erilaisten suurempien kokonaisuuksien luomisesta Akavan Erityisaloissa, jotta se pystyisi kustannustehokkaasti tuottamaan palveluita ja edunvalvontaa jäsenillemme. Emme pidä hyvänä, että omien jäsentemme jäsenmaksuja käytetään sellaisten yhdistysten toiminnan tukemiseen, jotka eivät itse ole aktiivisia ja esimerkiksi osallistu millään tavalla Akavan Erityisalojen toimintaan. Akavan Erityisalat on jäsenjärjestöjensä kanssa nyt laatimassa yhteistoimintasopimusta, jonka tavoitteena on selkeyttää sen ja sen jäsenjärjestöjen välistä työnjakoa. Tätä sopimusta voidaan pitää ensimmäisenä selkeänä askeleena kohti suunnitelmallista yhteistoimintaa. KUMULAn toivomaa kokonaistumista eli yksittäisten jäsenjärjestöjen liittymistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ei voi tapahtua muuten kuin, että järjestöt haluavat sitä itse. Kaikissa toimissaan KUMULA pyrkii edistämään niin pienten kuin isojenkin liittojen yhteistyötä ja jopa mahdollisia yhdistymisiä, jotta tärkein, eli jäsentemme maksamat jäsenmaksut myös parhaiten hyödyttäisivät jäseniämme ja heidän edunvalvontaansa. KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä. Eläkkeelle jäävän ei kannatta erota liitosta! Jäsenmaksu on vain 50 vuodessa. Vastineeksi saa konkreettisia jäsenetuja, kuten ilmaista perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Ilmoita eläkkeelle jäännistäsi osoitteessa Jäsenyys Päivitä jäsentietosi. Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh , faksi (09) jäsensihteereiden palvelunumero sähköinen asiointi osoitteessa Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) (puhelinaika ma-to klo 12-15), faksi (09) sähköinen asiointi eerko osoitteessa Temat för dethär numret av Kumina är välmående - välmående i arbetet samt arbetstagarnas eget välbefinnande. I olika intervjuer beskriver fem kumulamedlemmar hur de sköter sitt eget välbefinnande i arbetet och på fritiden och på vilket sätt arbetsgivarparten ser efter deras välmående. Bland svaren kan man hitta många goda råd till att bli av med arbetssaker både mentalt och kroppsligt. Motion och kultur påverkar vårt välmående, men det gör också vår föda. I Vasa påverkar man uppväxande individers hälsa inom dagvården. Också om det berättar vi i Kumina. Många kumulamedlemmar arbetar inom social- och hälsovårdens förvaltning i olika specialist- och utvecklingsuppgifter, som koordinatorer och planerare, som förvaltnings- och branschdirektörer samt som terapeuter, t.ex. musikterapeuter, och som rehabiliteringsplanerare. Inom dehär områdena på den kommunala sektorn har vi de snabbast växande grupperna i KUMULA. Några av dem presenteras i Kumina: hälsomotionskoordinator för Riihimäki stad, Anu Marttinen, socialoch hälsovårdsdirektör för Varkaus, Raija Voutilainen samt rehabiliteringsplanerare för Västerbottens distrikts centralsjukhus i Kemi, Maarit Nordblom som berättar om avlöningsproblemen för icke prissatta arbetsgrupper. Den kommunala sektorns nya arbetsavtal undertecknades i början av februari. Löneförhöjningarna riktades till de grupper som finns uppräknade i avtalets prisbilaga. Tarja Vuorinne redogör för avtalets slingror och krumbukter. I serien presentationer av byråpersonalen inom Akavas Specialorganisationer rf bekantar vi oss med förbundets nya utvecklingschef, den 33-årige Kimmo Kumlander. Han ser som sin uppgift att hjälpa förbundets medlemsföreningar, t.ex. KUMULA, och deras medlemmar i övriga än avtalsärenden. Till KUMULAs organisationssekreterare utnämndes bland 56 sökande Jaana Kivilahti, 32, från Uleåborg. Hon är utbildad till fil. mag. vid Uleåborgs universitet med informationsforskning som huvudämne. Kivilahti började sitt job i mitten av maj. Vilket sätt ni en väljer att ladda era batterier, önskar jag er en kraftingivande sommar och naturligtvis välmående och ork i arbetet!, säger Kuminas chefredaktör och KUMULAs ordförande Maarit Helén. KUMINA 2/

16

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010

Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 Paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 KVTES 2010-2011 allekirjoituspöytäkirja 3 Yleiskirje 10/2010 Käytännössä Käsittely yt-käytännöillä

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 22/2008 liite 4. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ay-koulutustilaisuudet vuonna 2009

KT Yleiskirjeen 22/2008 liite 4. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ay-koulutustilaisuudet vuonna 2009 18.12.2008 1 (10) Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ay-koulutustilaisuudet vuonna 2009 Luottamusmieskoulutus 12. 16.1. Raasepori johdantokurssi, 5 pv 25. 29.5. Raasepori johdantokurssi, 5

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 9.12.2009 1 (13) Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 Kuntasektorin sopimuskoulutus vuonna 2010 JHL ry Luottamusmieskoulutus 2010 JHL 11. 13.1.2010 Raasepori

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot