Tulppaani Yhdistys viettää 50-vuotis juhlavuottaan 2012!

Transkriptio

1 Tulppaani Yhdistys viettää 50-vuotis juhlavuottaan 2012! Tässä numerossa mm: 50-juhlavuoden kunniaksi järjestämme saunaillat keväällä naisille ja syksymmällä miehille! sivut 1 Yhdistyksen uuden puheenjohtajan, Harri Niemisen tervehdys. sivu 3 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on julkistanut Yksilöllisen tuen laatukriteerit. sivu 4 Jyväskylässä määriteltiin uudelleen kehitysvammaisten ateriapalveluiden asiakasmaksujen määräytymisperusteet. sivu 5 Keski-Suomen kehitysvammaisten tukiyhdistys täyttää vuonna vuotta! NAISTEN SAUNAILTA LA KLO JUHLATALO MAJAKOSKEN SAUNALLA Kankaanpäänranta Jyväskylä Yhdistys järjestää 50-juhlavuoden kunniaksi saunaillan naisille. Ohjelmassa saunomista savu- tai sähkösaunan lämmössä, mahdollisuus kylpytynnyriin pulahtamiseen sekä kevyttä iltapalaa. Ilmoittautumiset Pia Nieminen puh: Tilaa rajoitetusti, ilmoittaudu pian! Oma saunajuoma ja pyyhe mukaan/vuokrapyyhe 2. Tilaisuuden omavastuu 10. Tervetuloa! Ajo-ohje: ps. Miesten saunailta toteutetaan syksyllä. 1

2 Y S V A T U K I Y H D O S T Y S Lämmin kiitos kaikille perinteisiin järjestöjen joulumyyjäisiin osallistuneille ja siten yhdistyksen varainhankintaa eri tavoin tukeneille! Suurkiitos Kirjapaino Karille vuoden 2011 joulumuistamisiin varatun summan lahjoittamisesta yhdistykselle erityisesti lapsille ja nuorille kehitysvammaisille suunnattuun toimintaan, joissa nuoret kohtaavat toisiaan! K-S KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY YHTEYSTIETOMME Postiosoite: Rivipolku 2 as Muurame Internet: KSKV@co.jyu.fi Puhelin: Tarvittaessa yhteydenotot: Pia Nieminen (siht) p tai Harri Nieminen (pj) p Johtokunta Harri Nieminen (pj) p Kari Arkko (vpj) Ritva Halttunen Olli-Pekka Haverinen Maija K. Jaatinen Anna Riikka Nickull Pia Nieminen (siht) Katri Oksanen Kaija Parviainen Virpi Parviainen Kirsi Rautiainen Ritva Vihanto Sabine Ylönen Keräys kotimaan vammais- ja terveystyölle, PIENI-ele keräys on jälleen käynnissä Pieni ele -keräys perustuu laajaan järjestöjen väliseen yhteistoimintaan. Kunnissa järjestöjen paikallisyhdistykset toteuttavat keräystyön vapaaehtoisvoimin. Kunkin kunnan keräystuotosta 50 % jää kuntaan keräykseen osallistuville yhdistyksille. Toinen puolikas tuotosta tilitetään järjestöjen muodostamalle keräystoimikunnalle. Se jakaa keräyskulujen maksamisen jälkeen lahjoitukset 18 valtakunnallisen vammais- ja terveysjärjestön kesken. Järjestöt ja paikallisyhdistykset käyttävät varat kotimaiseen vammais- ja terveystyöhön oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Niiden tärkeimmät tehtävät ovat vammaisten ja eri potilasryhmien yhdenvertaisuuden ja oikeuksien ajaminen sekä hyvinvoinnin edistäminen yhteiskunnassamme. Paikallisyhdistykset käyttävät varat esimerkiksi vertaisryhmiin, virkistystoimintaan ja neuvontaan. Näin tekee myös Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry, jonka vapaaehtoiset toimivat lipasvahteina eri äänestyspisteissä. KIITOS TALKOOTYÖSSÄ MUKANA OLLEILLE JA LAHJOITTAJILLE! Lähde: Pieni ele -keräys esite 2

3 S E Q U O I A C L U B Hyvät Ystävät Olen Tukiyhdistyksen uusi puheenjohtaja ja kirjoitan ensimmäistä kertaa tässä tehtävässä Tulppaaniin. Ex-puheenjohtajamme Jari Makkonen keskittyy nyt perhe- ja työprojekteihin ja ansaitsee työstään kiitoksen. Jarin perhettä lienee kohteliasta myös kiittää tuesta. Tämä vuosi tulee olemaan kaikella tapaa jännittävä, erikoinen ja iloinen. Yhdistyksemme viettää 50 vuotisen taipaleensa juhlavuotta. Täytin parivuotta sitten 50 vuotta ja voin kokemuksesta sanoa, että on kiva juhlia ystävien kanssa ja muistella mitä kaikkea matkalla on tapahtunut. Hauskat asiat nousevat mieleen ja kipeistä asioista aika hautaa muistot. Juhlatoimikunta Olli-Pekka Haverisen johdolla työstää teemavuottamme kuumeisesti. Ohjelma on vielä avoin, mutta sen verran voin raottaa esirippua, että virallisuus lentää romukoppaan ja rento meininki on tyylimme. Tulppaani lehdestä suunnittelemme erikoisnumeroa, jonka avulla tiedotamme toiminnastamme, muistelemme ja juhlistamme synttäreitämme, mutta ennen kaikkea tulemme keräämään yhdistyksen toimintaan varoja. Itsestäni sen verran, että olen 6 lapsen isä ja vaimoni Pia on yhdistyksen sihteeri. Pia määrää kaapin paikan kotona, saas nyt nähdä miten yhdistyksessä käy? Toimin myyntijohtajana Kirjapaino Karissa ja tykkään asiakkaista ja työntekijöistämme. Pelaan veteraani jääkiekkoa. Perhe on urheilullinen jalkapallon, salibandyn ja yleisurheilun rintamilla. Kesäisin mökkeilemme Haapamäellä. Uusi johtokunta jatkaa lähes entisellä kokoonpanolla, Jari jäi taustatueksi ja Olli-Pekka hyppäsi pelaavaan ketjuun. Toivotan johtokunnalle voimia ja jaksamista työssään kehitysvammaisten oikeuksien puolustamisessa. Se muuten on jalo tehtävä, siitä voi olla ylpeä. Terkkuja kaikille, t. Harri P.S. Muistakaa käydä äänestämässä ja auttaa kehitysvammaista perheenjäsentä äänestämään 3

4 Y S V A T U K I Y H D O S T Y S VAIKUTTAVAA VAIKUTTAMISTYÖTÄ! Kehitysvamma- alan asumisen neuvottelukunta on julkistanut Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän. Yksilöllisen tuen kriteeristön osa- alueet: 1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut) 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea. (tuettu päätöksenteko) 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu) 4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut) 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen) 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa) Jo aiemmin neuvottelukunta on julkaissut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Näistä suosituksista on käytännön hyötyä. Esimerkiksi ARA on niihin sitoutunut, mikä tarkoittaa sitä, että ARA ei rahoita hankkeita, jotka eivät täytä näitä laatusuosituksia. Tämä vaikuttaa oikeasti kehitysvammaisten ihmisten asumisen laatuun. Samaa kehitystä toivomme yksilöllisen tuen laatukriteereille että ne otetaan vakavasti ja vammaisten ihmisten elämänlaatu paranee. Lue lisää (ja itse laatusuositukset): Yksillöllisen tuen laatusuositukset Yksilöllisen tuen laatukriteerit (PDF, 150 kt) Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset kuvina (PDF, 2,2 MT) Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen kenen kanssa hän asuu. Kehitysvamma- alan asumisen neuvottelukunnan vuosiksi laatiman laatusuosituksen lähtökohtana ovat suomalaisen asuntopolitiikan yleiset tavoitteet ja strategia sekä kansalliset ja kansanväliset sopimukset ja linjaukset liittyen vammaisten ihmisten asumisolosuhteiden ja yksilöllisen asumisen kehittämiseen. Suosituksen perustana on näkemys tulevaisuuden asumisesta, joka perustuu * kansalaisuuden periaatteille sekä perus- ja ihmisoikeuksille * mahdollistaa yhtäläisen osallistumisen ja pääsyn erilaisiin yhteisöihin * muodostuu fyysisestä asuntoratkaisusta ja siihen yhdistettävästä avusta ja tuesta * suunnitellaan yksilöllisesti kunnioittaen henkilön toiveita ja tarpeita. Asuntojen rakentamisen laatusuositukset Laatusuositukset asuntojen rakentamiseen (PDF, 180 kt) Lähde: 4

5 S E Q U O I A C L U B KEHITYSVAMMAISTEN ATERIAMAKSUISTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT/ Ote Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan pöytäkirjasta Asian valmistelijat Sirkka Karhula, puh , Marjatta Salminen, puh ja Tuomo Ratinen, puh Perusturvalautakunnalle on tullut hakemuksia, joissa haetaan oikaisua kehitysvammaisten asumispalvelujen aterioista perittyihin asiakasmaksuihin ja liikaa perittyjen asiakasmaksujen palautusta korkoineen 5 vuodelta takautuvasti. Lisäksi perusturvalautakunnalle on tullut hakemuksia, joissa haetaan oikaisua kehitysvammaisten päivätoiminnan aterioista perittyihin asiakasmaksuihin ja liikaa perittyjen asiakasmaksujen palautusta korkoineen 5 vuodelta takautuvasti. Kaikissa hakemuksissa viitataan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä T 438 ilmaistuun kantaan, jonka mukaan kehitysvammaisella henkilöllä, joka ei pysty kunnan järjestämiin asumispalveluihin liittyen itse valmistamaan aterioitaan, ateriapalveluiden tarve johtuu hänen kehitysvammastaan ja aterian valmistukseen liittyvät palvelut eivät näin ollen kuulu ylläpitoon, vaan ovat osa asiakkaalle maksutonta erityishuoltoa. Perusturvalautakunnan vastauksena todetaan seuraavaa: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ilmaistu kanta voidaan nähdä ylimmän tuomioistuimen lainsoveltamistulkintaa ohjaavana kannanottona, vaikka varsinaisesta ennakkopäätöksestä ei olekaan kysymys. Perusturvalautakunta katsoo, että kehitysvammaisen ateriamaksuun kuuluvien kustannuserien katsominen maksuttomaksi asumispalveluihin liittyen on näin ollen perusteltua. Perusturvalautakunta kumoaa näin ollen voimassaolevan /220 annetun päätöksen kehitysvammaisten asiakasmaksujen osalta lukien ja määrittelee uuden ateriapalveluista perittävän asiakasmaksun, jonka perusteena ovat ainoastaan aterian raaka-ainekustannukset. Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan päivätoimintaa järjestää joko kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona tai vammaispalvelulain mukaisena palveluna. Mikäli päivätoiminta järjestetään kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona, niin tällöin päivätoimintaan liittyvät kuljetukset ovat lain mukaan maksuttomia. Päivätoimintaan liittyvän ateriamaksun maksuttomuudesta ei ole säädetty kehitysvammalaissa. Vammaispalvelulaissa päivätoimintaan liittyvä ateriamaksu on sen sijaan säädetty maksulliseksi palveluksi. Koska päivätoiminnan yhteydessä järjestettävän aterian maksuttomuudesta ei ole säädetty, niin palvelu on katsottava maksulliseksi. Apulaiskaupunginjohtaja Utriaisen ehdotus Perusturvalautakunta hyväksyy hakemukset siltä osin, kun hakemus koskee voimassaolevan asiakasmaksupäätöksen muutosta lukien asumispalveluihin liittyen. Hakemuksen esittäneille 5 palveluasumisessa olevalle henkilölle palautetaan ateriahinnan erotus ja hakemuksesta palauttaminen tehdään myös muille vastaavassa tilanteessa oleville. Asiakasmaksuina perityistä ateriamaksuista poistetaan työhön tai valmistukseen liittyvät kustannukset raaka-aineita lukuun ottamatta. Päivätoiminnan osalta ateriamaksua ei muuteta. Perusturvalautakunta päättää, että asiakasmaksujen taannehtivaa palautusta koskevaa vaatimusta ei tutkita, vaan tältä osin hakemukset siirretään Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaistaviksi. Asiakasmaksun taannehtivaa palautusta koskevilta osin kyse on perustevalituksesta, jonka ratkaiseminen kuuluu verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 9 :n nojalla hallinto-oikeuden toimivaltaan. Päätös Hyväksyttiin. (Lähde 5

6 Y S V A T U K I Y H D O S T Y S Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 253/ :11 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarve arvioitava yksilöllisesti Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on oltava riittävää. Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta. Asetuksen mukaan apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset. Apuvälineen tulee edistää potilaan kuntoutumista ja oman elämän hallintaa sekä tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Apuvälineellä voidaan myös korvata sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja sekä ennaltaehkäistä mahdollisesti suurempia toimintakyvyn muutoksia. Myös eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä mahdollistamalla yhdenvertaiset palvelut kaikille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden käyttäjille. Apuvälineitä on monenlaisia, ja uusia apuvälineitä kehitetään ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Apuvälineitä luovutetaan perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta alueella sovitun työn- ja vastuunjaon mukaisesti. Etenkin vaikea- tai monivammaisen potilaan apuvälineasioissa tarvitaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista. Uusi asetus tulee voimaan , ja se vastaa nykyistä käytäntöä apuvälineiden käyttöön luovutuksessa. Lähde: stm.fi Kirsi Rautiaisen pro grdu -työ Tarinoita koulunaloituksesta kehitysvammaisten lasten vanhempien kertomina, on luettavissa kokonaisuudessaan internetistä osoitteesta: Tiivistelmä pro-gradu -työstä on aiemmin ollut luettavissa myös joulukuussa ilmestyneessä Tukiviestissä sekä Tulppaanissa 4/

7 S E Q U O I A C L U B Talven/kevään 2012 liikuntatapahtumia: Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut järjestää yhteistyökumppaneittensa kanssa mm. TALVILIIKUNTATAPAHTUMA ERITYISLIIKKUJILLE tiistaina Paikka: Laajavuoren uudistuneessa talviliikuntakeskuksessa klo Ohjelmassa mm. pysty- ja kelkkalaskettelua, rekiajelua, lumikenkäilyä, talvisia ulkopelejä ja leikkejä, makkaranpaistoa ja hauskanpitoa yhdessä Lisätiedot ja ryhmien ennakkoilmoittautuminen: tammikuun 15 pv lähtien tuula.henttu(at)jkl.fi TERVETULOA MUKAAN LIKKOJEN LENKILLE, lauantaina ! Jyväskylän toinen Likkojen Lenkki, esteetön n 2.6 km reitti hölkätään, kävellään, kelataan, kurvaillaan iloisena yhdessä. Pidempi reitti on n 6 km mittainen. Viime vuonna Jyväskylän tapahtumaan oli n likkaa ja tilaisuus onnistui loistavasti. Merkitse tapahtuma jo kalenteriisi ja ala koota reeniporukkaa hyvissä ajoin. Lauantai- päivänhän voi viettää vaikka koulupäivänä ja ottaa pojat huoltoporukkaan. Avustajat mukaan maksutta. Tarkempia tietoja ja viime vuosien kuvia voit seurata sivustolta ja kuvagalleria TERVETULOA Tuula Henttu erityisliikunnan suunnittelija- ohjaaja (014) tuula.henttu@jkl.fi<mailto:tuula.henttu@jkl.fi> Jyväskylän kaupunki, Liikuntapalvelut Kuntoportti 3, Jyväskylä 7

8 Y S V A T U K I Y H D O S T Y S TERVETULOA MUKAAN KERHOTOIMINTAAN! Sählykerho kokoontuu lauantaisin kello Huhtasuon kirkon salissa Nevakadulla. Vetäjinä toimivat Juha Solismaa ( ) ja Ville Välilä ( ). Seniorikerho kokoontuu kuukauden ensimmäisenä keskiviikko klo 13 Ritnoniityn palvelukodissa, osoitteessa Näsintie 3 Palokka, terapiahuonessa 2. kerros. Oma kahvimuki mukaan! Vetäjinä Marja Maija Jaatinen ( ). Junnukahvila tarjoaa mahdollisuuden alle 10-vuotiaille lapsille perheineen tavata toisiaan. Keväällä 2012 junnukahvila kokoontuu seuraavasti: klo klo klo klo Ritnoniityn palvelukodissa, osoitteessa Näsintie 3 Palokka. Junnukahvilan vetäjänä toimii Katri Oksanen /junnukerho@gmail.com Kouluikäisille on koottu sähköpostilista yhteiseen yhteydenpitoon. Sähköpostilistaa pitää yllä Virpi Parviainen (virpi.parviainen@pp.inet.fi). Listalle voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä Virpiin. Seuraava Tulppaani ilmestyy maaliskuussa Kommentteja, palautetta ja juttuehdotuksia voit lähettää anna.nickull@elisanet.fi tai "Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat." Onnellista tätä vuotta jokaiselle! 8