KAARINAN KUULUMISIA SISÄSIVUILLA ASIAA. Eläkkeet palkkakuopassa s.6. Puheenjohtajan puheenvuoro s.2. Kiesin toiminta turvattava! s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAARINAN KUULUMISIA SISÄSIVUILLA ASIAA. Eläkkeet palkkakuopassa s.6. Puheenjohtajan puheenvuoro s.2. Kiesin toiminta turvattava! s."

Transkriptio

1 KAARINAN KUULUMISIA KAARINAN VASEMMISTOLIITTO 2007 SISÄSIVUILLA ASIAA Puheenjohtajan puheenvuoro s.2 Haastattelussa uusi kaupunginjohtaja Harri Virta s.3 Akseli ja Kaarina keskustan tulevan asemakaavoituksen perustana s.4 Ruoan arvonlisäveron alennus toteutettava jo ensi vuonna s.5 Eläkkeet palkkakuopassa s.6 Kiesin toiminta turvattava! s.6 Teatterin korjauksen aikaistaminen ei saanut kannatusta s.8 Vuokratyössä ei ole oikeasti mukavaa s.9 Paras-hanke ja Kaarina s.10 Tehtyjä valtuustoaloitteita s.11

2 PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Eletään mielenkiintoisia aikoja. Eduskuntavaalit ovat nyt maaliskuussa ja kansa saa uudet päättäjät Arkadianmäelle. Muuttuuko mikään entisestään, sitä emme tiedä, mutta jälleen kerran meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiset päättäjät tälle kansakunnalle haluamme. Vasemmistolaisia arvoja ja tavallisen ihmisen asiaa ajavia vasemmistoliittolaisia kansanedustajia pitäisi Varsinais-Suomesta saada mukaan ainakin kaksi, mieluummin kolme. Muistathan käyttää oikeuttasi! Nukkuvien ääniä ei lasketa. Kaarinassakin puhaltavat uudet tuulet - ainakin joissakin asioissa. Uusi kaupunginjohtaja aloittaa työnsä huhtikuun alussa ja mielenkiinnolla odotamme, mitä uutta hän tuo tullessaan kaupunkiimme. Vanhana Uran, Kaarinan työväenliikkeen urheilijoiden jäsenenä täytyy leikkisästi todeta, ettei toisesta tämän seuran vanhasta jäsenestä ainakaan huonoa kaupunginjohtajaa voi tulla, sen verran hyvä urheiluseurakin on kyseessä. Kaarinan keskustan suunnittelu on edennyt askeleen ja ideasuunnitelma uudesta keskustasta on hyväksytty valtuustossakin. Selkeää keskustaa ja kunnon toria olemme kaivanneet Kaarinaan. Suunnitelma ei ole mielestäni ihan huono, joskaan ei täydellinen. Rahaa kun vaan vielä löytyisi jostain sen toteuttamiseen. Paras -hanke etenee sekavasti sinne tänne. Kaarina selvittelee yhteistyövaihtoehtoja monella eri kokoonpanolla ja eri kuntien kesken. Pitäisikö pysyä itsenäisenä, liittyä Piikkiön kanssa kimppaan tai koko itäisten kuntien kokoonpanon kanssa tai hypätä Turun suureen ammottavaan kitaan. Saa nähdä, miten valtio tulee vielä jatkossa yhdistymisiin sekaantumaan. Tuleeko vielä käymään niin kuin Tanskassa, että pienten kuntien on vain pakko yhdistyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Henkilökohtaisesti kannatan Kaarinan itsenäisyyttä ja liitoksen voin hyväksyä tällä hetkellä vain Piikkiön kanssa. Kaarinassa on pidetty ensimmäinen hallituksen pitkän tähtäimien hankkeiden seminaari helmikuussa. Asia on mielestäni erittäin tärkeä. Meillä kun on totuttu tekemään hirmu suuriakin päätöksiä ihan hetken mielijohteesta sillä varjolla, että tämä saattaa tulla joskus lakisääteiseksi tai näin voisi olla hyvä - miettimättä kuitenkaan asian seurauksia tai maailmantilanteen muutosta vuosien varrella. Toivottavasti päätöksenteko kunnallispolitiikassa meillä tulee pitkäjänteisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Vielä haluaisin muistuttaa kaikkia pienten ja vähän vanhempienkin lasten äitejä ja isiä, että olkaa ylpeitä itsestänne. Työ- ja kouluelämän vaatimusten, lasten kasvattamisen ja perhe-elämän yhdessäolon, yhteisen laatuajan, harrastusten ja kaikkien näiden yhteensovittaminen on suuri haaste. Harva meistä varmaan muistaa onnitella illalla itseään siitä, kuinka hyvin sen tänäänkin teimme! Muistetaanhan pysähtyä välillä kaiken kiireen keskellä ja nauttia tästä päivästä ja hetkestä! Nähdään vaalipaikalla! Niina Virranheimo Kaarinan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Kaarinan Vasemmistoliitto ry Niina Virranheimo Saavikatu Kaarina Kansi: Havainnekuva Kaarinan keskustan ideasuunnitelmasta.

3 Haastattelussa uusi kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuusto valitsi sinut johtamaan kaupunkia seuraavaksi seitsemän vuoden määräajaksi. Olet tulossa huhtikuun alussa uuteen tehtävääsi. Miten olet valmistautunut uusiin tehtäviin, mistä aloitat? - Valmistautuminen uuteen tehtävään on ollut vielä kovin vähäistä. Porin Satama on yksi Suomen suurimmista satamista, joten sen johtaminen on vienyt ja vie aikani lähes täysin maaliskuun loppuun. Uskoisin, että Kaarinaan päästyäni suurimmat haasteet liittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitelmiin, jotka toki ovat toivottavasti jo pitkällä ennen huhtikuun alkua. Työpöydälläni on varmasti myös ensimmäisistä päivistä lähtien vuoden 2008 talousarvioon liittyviä papereita. Sen sijaan työtovereihin ja sidosryhmiin tutustuminen on jo alkanut jatkuen todenteolla huhtikuussa. Kaarina on suuren Turun naapurissa ja kuntien yhdistämisistä keskustellaan. Millaisena näet Kaarinan aseman Turun seudulla ja miten suhtaudut kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeeseen ja kuntaliitoskysymyksiin? - Uskon, että vireä kohtuullisen hyvässä taloudellisessa tilassa oleva Kaarina säilyy itsenäisenä kaupunkina. On kuitenkin odotettavissa, että valtion toimet suosivat jatkossa suurempia kuntakokonaisuuksia. Tämä edellyttää pienemmiltä kaupungeilta yhteistyön ja palvelun tuotannon toimintamallien uudelleen tarkastelua. Itsenäisyys edellyttää, että poliittisten päättäjien ja virkamiesten on oltava hereillä, kun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitelmia tehdään ja varsinkin, kun näitä suunnitelmia ruvetaan toteuttamaan. Sanotaan, että vain muutos on pysyvää. Tuotko tullessasi heti uusia ajatuksia kaupungin toimintojen kehittämiseen? - Muutos kannattaa tehdä, jos sille on tarvetta. Tarve voi tulla organisaation sisältä tai sen voi aiheuttaa jokin ulkopuolinen mahdollisuus tai uhka. Muutoksen tekeminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, johon ryhdytään vain muutoksen vuoksi. Kaarinan tilanteeseen haluan perehtyä paremmin sisältä käsin ennen kuin otan kantaa muutoksen tarpeeseen. Uskon, että niitä muutosprosesseja, joita on jo käynnistetty, jatketaan. Uusista muutoksista puhutaan, kun meillä on parempi käsitys siitä, miten maailma Kaarinan kaupungin ja kaupunkilaisten ympärillä tulevaisuudessa muuttuu. Kaupunginjohtajan työ on vaativaa ja kuntalaisten odotukset ovat moninaisia. Miten rentoudut ja keräät voimia odotusten täyttämiseen? - Toivon, että työn ja perheen lisäksi minulle jää aikaa golfin, koripallon ja veneilyn harrastamiseen. Jos joudun aloittamaan talonrakentamisurakan, aikaa tuskin kuitenkaan ensi ja sitä seuraavana kesänä jää työn lisäksi mihinkään näistä muista. Kaarinan Vasemmistoliitto toivottaa Harri Virran tervetulleeksi Kaarinaan! Haastattelu: Seija Savo

4 Akseli ja Kaarina keskustan tulevan asemakaavoituksen perustana Kaarinan keskustan ideasuunnittelu käynnistettiin loppuvuonna 2005, jolloin Kaarinan kaupunki ja Hartela Oy kutsuivat neljä arkkitehtitoimistoa osallistumaan ideasuunnitteluun. Akseli ja Kaarina ehdotus, joka miellytti eniten tehtävään asetettua työryhmää, on vielä muuttunut edukseen jatkosuunnittelun aikana. Ideoinnin tavoitteena oli luoda Kaarinan kaupungille elävä keskusta, jossa on kaupunkilaisille sekä julkisia että kaupallisia tiloja. Ennakkoluulottomassa suunnitelmassa Kaarinan keskustan vetovoimaa on tarkoitus lisätä rakentamalla asuntoja ja toimitilaa palveluille sekä uudistamalla olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöä. Varsinainen ideasuunnittelualue rajoittuu Uudenmaantien, Paraistentien, Pyhän Katariinan tien ja Hovirinnantien sisäpuolelle. Suunnittelualueen koko on 14 ha. Suunnitelma yhdistää toisiinsa Oskarinaukion alueen ja Euromarketin alueen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma on hahmoteltu kokonaisuudessaan toteutuvaksi vuoteen Kaiken kaikkiaan uutta rakentamista on suunniteltu yhteensä kerrosneliömetriä, josta liikerakentamista 36400, toimisto/myymälärakennuksia 8000, ravintola 200 ja asuinrakennuksia kerrosneliömetriä. Mahdollisuuksien esille tuominen oli ideasuunnittelussa ensisijainen tavoite. Asuntorakentamisen ideoinnissa arkkitehtien toivottiin pitävän mielessä ideoiden taloudellinen toteutuskelpoisuus. Tämä seikka näyttääkin suunnitelmassa hyvin huomioon otetulta. Suunnitelmassa oleva maanalainen pysäköinti on ympäristön viihtyisyyden kannalta hyvä asia, joskin sen toteutuminen kattavasti koko keskustan alueella edellyttää kuitenkin varsin suuria investointeja rakentajilta. Keskusta-alueen ulkoasu ja viihtyvyys on viime vuosien aikana merkittävästi parantunut. Edelleen kehittämiseen on tarvetta. Toivottavasti tämä ideasuunnitelma toimii hyvänä runkona keskusta-alueen rakentamisessa. Näin tapahtunee, sillä kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän vuoden tammikuisessa kokouksessaan keskustan ideasuunnitelma periaateohjelmaksi, johon asemakaavoitus perustuu. Seija Savo Kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Havainnekuva keskustasta

5 RUOAN ARVONLISÄVERON ALENNUS TOTEUTETTAVA JO ENSI VUONNA Vasemmistoliitto ehdottaa lakialoitteessaan, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin. Alv:n alennukseen kohdistuneesta kritiikistä huolimatta olen sitä mieltä, se on varmasti oikeudenmukaisempi tapa alentaa veroja kuin kaikille annettu saman prosentin mukainen veronalennus. Eikä kantani perustu pelkästään olettamuksiin, onhan asiantuntijapiireissäkin arvioitu, että viiden prosentin alennuksesta hintoihin siirtyisi jopa 80 prosenttia. Kotitalouksien elintarvikemenot nousevat tulojen myötä. Toki varakkaat käyttävät elintarvikkeisiin rahaa enemmän kuin köyhät, ja saisivat siten alennuksesta suurimman hyödyn. Silti elintarvikkeiden alv:n hyöty jakautuisi paljon tasaisemmin kuin tasaprosenttinen tuloveron kevennys. Prosentin kevennys pienissä tuloissa on korkeintaan kymmeniä euroja, kun taas suurissa tuloissa liikutaan jo tuhannen euron lukemissa. Tai jos tulot ovat riittävän pienet, ei saa sentinkään hyötyä, vaikka tuloveroja alennettaisiin miten paljon hyvänsä. Syömään kuitenkin köyhäkin joutuu ja täten maksamaan arvonlisäveron muodossa myös veroja. Kevennys hyödyttäisi myös enemmän lapsiperheitä. Lisäksi on vielä huomioitava, että työttömät huoltajat eivät hyödy samalla tavalla tuloverokevennyksestä kuin työssäkäyvät, ja heidän verotuksensa on ankarampaa. Näin ollen, pienistä puutteistaan huolimatta, elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus olisi siis oikeudenmukaisempi kuin palkansaajan tuloveroalennus tasaprosentilla kautta linjan, kuten ne on tähän asti toteutettu. Tuloverokevennyksiä tehdään joka vuosi. Olisi paikallaan edes yhden kerran tuloverojen alentamisen asemesta alentaa sellaisia veroja, joista hyötyisivät myös heikompiosaiset. Tällainen veronalennus olisi juuri elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, jonka nettokustannus jäisi alle 500 miljoonan euron. Joka tapauksessa tuo summa jakautuisi paljon tasaisemmin kuin tuloveroalennus, ja se pystyttäisiin rahoittamaan sillä, kun jätetään puolet ensi vuodelle suunnitellusta tuloveroalennuksesta toteuttamatta. Mikään köyhyyspaketti arvonlisäveron alennus ei kuitenkaan saa olla, vaan on otettava aivan erilaiset lisätoimet käyttöön köyhien auttamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pienimpien päivärahojen korottaminen ja samanlainen verovähennys kuin kansaneläkkeissä. Se toisi heidän toimeentulonsa parannusta. Kansaneläkkeen 20 euron tasokorotus puolestaan auttaisi myös tavallisia työeläkkeitä saavia, koska verovähennys nousisi. Tällaisia täsmätoimia Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ajanut, mutta perin harvoin saanut todellista tukea pyrkimyksilleen muuta kuin toisten puolueiden vaalipuheissa. Mikko Immonen kansanedustaja Vasemmistoliitto Rauha kehityksen peruskivi Terveys palvelut kaikkien saataville Työ hyvinvoinnin takaaja Eläkkeisiin tuntuva tasokorotus Opintotuen riitettävä opiskeluun ja elämiseen

6 Eläkkeet palkkakuopassa Eläkeindeksi muuttui työeläkeindeksiksi vuonna Indeksissä ansioiden muutosten vaikutus on 20 %:a ja hintojen vaikutus 80 %:a Oheinen taulukko kertoo, miten käyttäytyy eläkeansion rakenne palkkatuloon nähden. Laki muuttui 2005 ja lain myötä eläkkeensaajien edut huononivat entisestään. Ei ole ainakaan tieteellistä tai muuta vakuuttavaa todistetta siitä, että ihminen vanhetessaan kuluttaisi vähemmän elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Ja varmaa on, etteivät asumiskustannukset vähene, jos ihminen on enemmän kotona. Taitaa käydä aivan päinvastoin, joten mistä kummasta tulevat ajatukset, että eläkeläinen pärjää vähemmällä. Indeksit ovat olleet seuraavia: Muutos edellisestä vuodesta 2,92 % , , , , ,21 Palkkakerroin tuli käyttöön 2005 ja siinä otetaan huomioon 80 % ansioiden muutoksesta ja 20 % hintojen muutoksesta. Vuonna 2004 palkkakerroin oli Muutos edellisestä vuodesta % , , ,48 Varsinainen vääryys toteutuu mukavasti, kun välittäjät ovat vähissä. Asiaan pitää saada pikainen korjaus. Eläkkeelle siirtyminen on edelleenkin suurimmalla osalla kansaa merkki siitä, että työt on tehty ja on aika heittäytyä ansaitulle vapaalle. Paljon on maassamme myös sellaisia eläkeläisiä, joiden työpanos on jäänyt melko vähäiseksi tai sitä ei ole virallisesti ollenkaan, eli perheenäitejä ja vastaavassa asemassa olleita henkilöitä, jotka ovat eläneet puolison ansiotuloilla. Huh, että huimaa, kun ajattelee tätä suhteellisen suurta ryhmää, joka elää köyhyysrajan alapuolella ja yrittää säästää lähes jokaisesta asiasta, että saisi pakolliset ja useimmiten pahuksen kalliit lääkkeet hankittua. Se on kiitos siitä, että on antanut panoksensa tulevaisuudelle kasvattamalla tekijöitä tekemään hyvinvointia lottovoittajien maahan. Tässä kohtaa ei ihan pieni piiska riitä korjaamaan tehtyjä virheitä, mutta jostain on aloitettava. Pentti Kallio KIESIN TOIMINTA TURVATTAVA! Kaarinan keskustassa mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa järjestävä Kasevan Kiesin avoin kohtaamispaikka on jo edeltävänä vuotena joutunut tiukoille kaupungilta saatavan rahoitusosuuden riittävyydessä. Mistä kiikastaa? Rahan riittämättömyys ei nyt riitä pelkästään minulle vastaukseksi. Eikö meillä ole poliittista tahtoa riittävästi vai onko Kaarinassa sosiaalipuoleen kytkeytyneiden hankkeiden ja projektien kohdalla ns. homma karannut hanskasta. Mielestäni millään sektorilla ei voida toimia niin, että vanhojen toimintojen rahoituksen perustasosta tingitään ja samanaikaisesti kytkeydytään uusiin projekteihin ja hankkeisiin! On selvää, että hankkeita tarvitaan toimintojen kehittämisen nimissä, mutta on syytä aina muistaa tarkastella mitä toimintoja meillä kaupungissamme on tarjota eri asiakasryhmille. Lisäksi palvelujen tarjoamisessa ja projekteissa mielestäni laadun pitäisi korvata määrä eli olisi ensisijaisen tärke- ää, että jo toiminnassa olevat hankkeet pystyttäisiin sisällyttämään jatkumoksi omiin sosiaalipalveluihimme joko ostopalveluina tai sitten jopa omana toimintana järjestettynä jos kyseiselle toiminnalle on osoitettavissa selkeä tarve. Tällöin em. toiminnoille tarvitaan myös kestävä rahoituspohja. Se on kaiken lisäksi elinehto esimerkiksi Kiesin toiminnan kehittämiselle, sillä ilman turvattua taloutta kehittäminen pysähtyy. Sosiaalipalvelujen yhteistyökumppanien toiminnan kehittämisen turvaaminen on tietysti myös asiakkaiden ja koko kaupungin yhteinen etu. Kiesin kaltaista muuta korvaavaa toimintaa ei kaupungissamme ole tarjota ja lisäksi se toimii tehokkaasti mielenterveyspotilaiden avohoidon palvelujen ja raskaamman erikoissairaanhoidon

7 Pentti Kallio, lyhyt oppimäärä : Pituus 182, paino 90 kg, pinna riittävä ja asenne vakaa. Pentti Kallio, Vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntavaaleissa Hieman taustaa: Kasvoin aikuisuuteen vasemmistotaustan omaavan autopurkamoyrittäjäisäni ja vahvan äitini poikana. Sain syntyä maailmaan, jossa oikeat arvot opetettiin kotona. Molempien vanhempieni takana oli ja on yhteiskunnallinen moraali, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus, asioita, joista ei tingitä. Työ ja tekijä olivat itsestäänselvyyksiä; oli töitä ja tekijöitä - ehkä myös näkijöitä.visio tulevaisuudesta oli selkeä; kun tekee työnsä hyvin, niin aina pärjää. Niin luulin minäkin! Ajoin moottoripyörällä kilpaa 11 vuotta, speedway vei kaiken vapaa-ajan 70-luvun alusta alkaen. Toimin myös Suomen moottoriliiton ratalajien lajipäällikkönä viisi vuotta ja tuomarina kilpailuissa aktiiviuran jälkeen. Nykyisin harrastus rajoittuu erilaisten kilpailujen kuuluttamiseen. Suomalainen teatteri on työväenliikkeen juurilta lähtenyt. Saan olla ylpeä juuristani, sillä mummoni, hänen äitinsä ja punavankileirin jälkitauteihin menehtynyt taata ovat olleet luomassa kulttuurista kivijalkaa Suomeen, teatteria, joka edelleen on totuuden torvi ja sivistyksen voimavara. Kaarina Teatteri on ollut paikka, jossa olen saanut eläytyä moneen hyvään rooliin ja oppia tuntemaan näyttämömaailmaa ja myös elokuvan tekoa sekä näyttämötekniikkaa. Saaristo ja meri ovat minulle tärkeä voimavara. Meren äärellä mieli rauhoittuu ja sydän lepää. Saariston rauhassa elää suomalaisuuden ydin, siellä on niitä perusarvoja, jotka mantereelta ovat katoamassa. Suomalaiset ovat aina olleet osaavia ja kekseliäitä, niin vieläkin. Toimikaamme siis johdonmukaisesti, yhteiskuntaa rakentaen ja työpaikkoja luoden sekä hyvinvoinnin turvaa antaen ja ympäristöstä huolehtien. SUOMALAISTA SISUA JA OSAAMISTA SAA VAIN SUOMESSA!! rajapinnassa. Kiesin toimintamalli on siis inhimillistä, kuntoutujien arkeen sisältöä tuovaa sekä kustannustehokasta, kun kalliita sairaalahoitojaksoja pystytään vähentämään. Kaarinan kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten ohjelmien laatimisessa ja luomisessa kuten vammais- ja mielenterveyspoliittinen ohjelma. Nyt eri tahoilla on mahdollisuus myös näyttää yhteistyön toimivuuden merkitys käytännön tasolla. Vuosi 2007 näyttää sosiaalipalvelujen osalta monien asiakasryhmien osalta edellisiä valoisammalta; vammaisten palveluasumisessa asuntola Pirtan laajennusosa on saatu toimintaan, vanhusten palveluasumisen sijoituksiin saatiin lisää varoja (näin ollen vanhuksia pääsee oikeille hoitopaikoille), toimintakeskus Torpan ja päiväyksikkö Kaislan yhdistettyjen toimintatilojen rakentaminen käynnistyy sekä omaishoidon tukikeskuksen toiminta käynnistyy syksyllä. Näin ollen on löydyttävä myös yhteinen tahtotila Kasevan Kiesin kohtaamispaikan ympärivuotisen toiminnan turvaamiseksi. Yhteistyötä ja avoimuutta vuodelle 2007 toivottaen: Kalle Määttänen (Vas.) sosiaalilautakunnan jäsen Mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa järjestävä Kasevan Kiesi -avoin kohtaamispaikka Kaarinan keskustassa

8 TEATTERIN KORJAUKSEN AIKAISTAMINEN EI SAANUT KANNATUSTA Tasokasta kaarinalaista teatteria talkoovoimin pyörittävät innokkaat harrastajat ovat saaneet odottaa jo vuosia teatteritalon peruskorjausta. Joskus Kaarinassa on puhuttu jopa oman kulttuuritalon rakentamisesta, joskus taas nykyisen teatteritalon laajennuksesta ja sen pihaa vastapäätä olevaan rinteeseen kesäteatteria varten rakennettavasta katsomosta. Mutta aina on eteen tullut kaupungin rahapula, joka on kaatanut kaikenlaiset hankkeet ja teatterilaisten odotus sen kuin jatkuu. Teatteritalon peruskorjaus sisältyy kaupungin vuosien taloussuunnitelmaan. Tuon suunnitelman mukaan teatterirakennuksen katto- ja yläpohjarakenteiden korjaus sekä lämmön-, veden-, sähkön- ja ilmastoinnin korjaustyöt pitäisi aloittaa vuonna 2009, jolle vuodelle rahaa on varattuna euroa. Kun remontin kokonaiskustannusarvio on kuitenkin euroa, katettavaa jää vielä seuraavillekin vuosille. On kuitenkin huomioitava, että mitään ei ole lyöty lukkoon, vaan tuo rahoituksen ensimmäinen osuus sisältyy vasta suunnitelmiin ja siitä päätetään lopullisesti vuoden 2008 syksyllä, jolloin valtuusto lyö lukkoon vuoden 2009 budjetin. Vasemmistoliiton ryhmä esitti Kaarina-teatterin remontin aikaistamista siten, että työt aloitettaisiin jo ensi vuonna. Esitimme myös, että vuonna 2008 remonttiin budjetoitaisiin ja seuraavalle vuodelle loput Äänestyksessä kaupunginvaltuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä ja kaatoi esityksemme selvin numeroin. Teatteritoiminta Kaarinassa on todella vilkasta. Viime vuoden tilastot osoittavat, että noin 50 aktiivijäsenen pyörittämässä teatterissa oli esityskertoja yli 40 ja niissä kävi katsojia noin Viime vuosina katsojamäärät ovat olleet myös koko ajan hienoisessa nousussa. Innostuksen suuresta määrästä kertoo lisäksi sekin, että viikoittaisia harjoituskertoja teatterilaisille kertyy kolmesta viiteen. Teatterin toimivuuden kannalta suurimmiksi puutteiksi teatterilaiset kokevat yleisölle tarkoitettujen lämpiötilojen puutteen ja sen, ettei puku- ja teknisiin tiloihin pääse kuin katsomo- ja näyttämötilojen kautta. Yleisö joutuu tungeksimaan, ennen näytäntöä ja väliajalla, ahtaissa eteistiloissa ja kahviossa, jotka ruuhkaantuvat pahoin. Näytelmän harjoitukset taas häiriintyvät ja keskittyminen herpaantuu, kun ihmisiä kulkee salin läpi päästäkseen puku- tai teknisiin tiloihin. Myös mm. lavasteiden varastointitiloista on kova puute. Teatterilaiset toivovat ainakin näihin asioihin parannusta sitten, kun remonttiin päästään joskus käsiksi. Kaarinaa voisi luonnehtia, jos nyt ei aivan kulttuurivihamieliseksi, niin ainakin hyvin nuivasti kulttuuriharrastuksiin suhtautuvaksi kaupungiksi. On toki myönnettävä, että kaupungin talous ei ole kovin hyvissä kantimissa ja muitakin rahanreikiä riittää, mutta pieniä ovat ne muruset, joita henkisten lajien harrastajat kaupungiltamme saavat. Meidän kaikkien on myös syytä muistaa, että ihmisten henkinen hyvinvointi auttaa myös kehoa jaksamaan paremmin tässä yhä kiivaammin pyörivässä oravanpyörässä. Siksi kulttuurin tukeminen on tärkeää, että tutkimusten mukaankin siihen sijoitettu euro säästää kolme sosiaalikuluista. Pekka Kuosmanen kaupunginvaltuutettu kansalaistoiminnan lautakunnan jäsen

9 VUOKRATYÖSSÄ EI OLE OIKEASTI MUKAVAA Helmikuun alussa SAK julkaisi raportin, jossa esitellään pelisääntöjä vuokratyölle. SAK:n listaamiin tavoitteisiin on helppo yhtyä. On hienoa, että SAK muistuttaa näin vaalien alla vuokratyön todellisuudesta. Toivottavasti vaalikeskusteluissa päästään ihan oikeasti keskustelemaan työelämän oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Keskustalta, sosialidemokraateilta ja työväen presidentinkin puolueelta on tentattava, että miten vuokratyöongelmaan aiotaan puuttua. Jo vuonna 2004 oli Suomessa noin työntekijää vuokratyösuhteessa. Vuonna 2005 vuokratyön käyttö yleistyi kuitenkin vielä aikaisempaa enemmän. Vuoteen 2004 verrattuna vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi 58,2 prosentilla. Eniten vuokratyöläisiä on palvelu- ja rakennusaloilla. Teollisuudessa ja julkisellakin sektorilla on merkkejä vuokratyövoiman käytön kasvusta. Vaalien jälkeisessä eduskunnassa tarvitaan työntekijän näkökulmasta työelämää ymmärtäviä ihmisiä, jotta vuokratyöhön liittyvä lainsäädäntö saadaan ajan tasalle. On välttämätöntä, että parannetaan vuokratyöntekijöiden asemaa niin, että vuokratyösuhde katsotaan pääsääntöisesti vakituiseksi työsuhteeksi. Laajennetaan käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajien neuvottelu- ja toimintaoikeuksia, sekä turvataan käyttäjäyrityksen henkilöstön asema vuokratyötä käytettäessä. Yrityselämän puolelta suitsutetaan usein vuokratyön erinomaisuutta. Vuokratyöntekijöistä kuulemma pidetään ihan yhtä hyvää huolta kuin vakituisistakin työntekijöistä. Vuokratyön väitetään toimivan usein hyvänä ponnahduslautana vakituiseen työsuhteeseen. Liian usein jäävät kuitenkin vuokratyöntekijöiden vakituista työntekijää heikommat työehdot mainitsematta. Vuokrattu työntekijä jää usein ilman lukuisia vuosien varrella saavutettuja ja taisteltuja etuja: palkallista äitiyslomaa, sen aikana kertyvää työeläkettä ja vuosilomaa, lomaltapaluurahaa, sairausajan palkkaa, pekkaspäiviä, pyhäpäiväkorvauksia, käyttäjäyrityksen tasoista työterveyshuoltoa, työpaikkakohtaisia etuja kuten tulokseen sidottuja palkanlisiä ja henkilöstökoulutusta. Myös vuokratyön tekijä ansaitsee oikeudenmukaisen kohtelun työmarkkinoilla ja samat edut kuin vakinaisessa työsuhteessa työskentelevä työtoveri. Annika Lapintie kansanedustaja, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja 9 Seuraavassa eduskunnan on edistettävä takuupalkkajärjestelmän käyttöön ottoa. Myös vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon taso on nostettava vähintään käyttäjäyrityksen työntekijöiden tasolle. Ruotsissa vuokratyön sääntely ja ohjaus on Suomea huomattavasti parempaa. Ruotsalaiselle vuokratyöläiselle takuupalkka turvaa toimeentulon silloin kun vuokratyötä ei ole tarjolla. Takuupalkka tasoittaa myös yrittäjäriskiä vuokratyöyritysten ja perinteisten yritysten välillä. Ruotsissa takuupalkkakin on hillinnyt vakituisia työsuhteita korvaavan vuokratyövoiman käyttöä. Monille opiskelijoille ja perheettömille nuorille määräaikainen vuokratyö saattaa sopia sen hetkiseen elämäntilanteeseen erinomaisesti. Kehitys on kuitenkin huolestuttava, kun vuokratyön teettäminen lisääntyy voimakkaasti ja samalla korvataan vakituisia työntekijöitä vuokratyöntekijöillä. Vuokratyösuhteessa nähdään vuokratyöntekijä tavarana, sillä työntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole sopimussuhdetta.

10 10 Paras-hanke ja Kaarina Kuntien palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke on kovaa vauhtia käynnissä niin Kaarinassa kuin kaikissa muissakin kunnissa. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on annettu vuoden alussa ja tulee voimaan helmikuussa. Puitelaki määrittää kuntien rakenneuudistusta koskevat suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet sekä niiden aikataulun. Hankkeeseen on kyllä varauduttu jo viime- ja edellisvuoden aikana. Tämän vuoden aikana tehdään selvityksiä runsaasti eri sisältöisissä ja eri tahoista muodostuneissa työryhmissä. Syyskuun loppuun mennessä on tehtävä kuntien selvitykset kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä suunnitelmat uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelmat). Samaan aikaan mennessä on tehtävä myös maakuntakeskuskaupunkien ja niiden ympäristökuntien yhteistyösuunnitelmat. Jokainen kunta ottaa siis kantaa omaan tulevaisuuteensa osana tätä hanketta. Tavoitteena hankkeella on käsittääkseni löytää kuntaliitoksista, kuntayhteistyöstä ja palveluiden järjestämistä uusimalla elinvoimaisia ja tehokkaita kuntia. Elinvoimaisella kunnalla on taloudelliset ja muut edellytykset huolehtia asukkaiden palvelujen turvaamisesta. Tärkeänä osana uudistusta pidetään uusien palvelujen järjestämismuotojen käyttöönottoa ja tehostamista. Peräänkuulutetaan yhteistyötä kuntien välillä ja seudullisesti. Hehkutetaan vaihtoehtoisten toimintatapojen puolesta palvelujen järjestämisessä ja tuotantoprosessien tehostamista haetaan strategioiden avulla. On kyllä tarpeellista, että asioita selvitetään, jotta ratkaisuja voidaan tehdä kuntalaisten kannalta parhaalla tavalla. Uudistuksen toimeenpanon aikana Kaarinassa on esiintynyt joidenkin poliittisten puolueiden taholta suurta halukkuutta perustaa Suur-Turkua. Nyt tämä keskustelu on jo hieman laantunut, onneksi. Yhteistyö naapurikuntien kanssa ja seudullisesti on hyvä edelleen kehittämisen kohde, onhan yhteistyötä tehty koko ajan ja saatu siitä puolin ja toisin hyötyä. Kaarinalaisista moni pitää nykyistä omaa kuntaa ja hyvin toimivia palveluja erittäin tärkeänä. Välillä on vaikuttanut siltä, että keskusteluissa unohtuu se tärkein eli kuntalainen, joka lakienkin mukaan on oikeutettu yhteiskunnallisiin palveluihin. Palvelujen tuottamisessa ei saa olla itseisarvona kuntarakenteen kautta perusteltu tehokkuus tai kilpailuttamisella saavutettu alhainen hinta. Laatu ja jatkuvuus palvelutuotannossa on yhtä tärkeää. Kunnan oma palvelutuotanto voi nykyisellään olla varsin kilpailukykyistä. Kaikkea ei kannata eikä ole järkevää uudistusten huumassa ulkoistaa tai jättää ns. kolmannen sektorin hoidettavaksi. Lapsia ja vanhuksia ei saa alistaa tehokkuudelle ja kilpailulle. On muistettava, että ostopalvelut vaativat lähes aina kilpailutuksen, joka edellyttää erityisosaamista ja vie oman aikansa ja osuutensa kustannuksista. Paras-hanke etenee ja erinäisten selvitysten jälkeen on tarpeen tehdä järkeviä ratkaisuja kunnissa, myös Kaarinassa. Jos elinvoimainen kunta pärjää omillaan tehden yhteistyötä muiden kuntien ym. tahdon kanssa, ei pelkästään muutoksen vuoksi ole syytä muuttaa nykyisiä olosuhteita. Tulevasta hallitusohjelmasta ja valtiovallan toimenpiteistä myös paljolti riippuu, mitä Parashanke lopulta merkitsee Kaarinassa ja koko Turun seudulla. Seija Savo Kaarinan Vasemmistoliitto ry, kaupunginvaltuutettu KAARINAN KUULUMISIA Julkaisija: Kaarinan Vasemmistoliitto ry Päätoimittaja: Pekka Kuosmanen Toimituskunta: Seija Savo Niina Virranheimo Sivunvalmistus: Repro-Seppo Ky/Jani Kujanen Painopaikka: Rota-Finn Oy

11 11 TEHTYJÄ VALTUUSTOALOITTEITA Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on tehnyt seuraavia valtuustoaloitteita: liikennejärjestelyistä Auranlaaksossa Touvikadulla ja Röijelikadulla - että moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvan läpiajoliikenteen estämiseksi Röijelikadulle, Reimarikadun puoleiseen päähän asennetaan kevytpuomi, samoin kuin Kölikujalle, Röijelikadun puoleisessa päässä olevan Yhdistetyn pyörätie- ja jalkakäytävä liikennemerkin kohdalle, ja - että Reimari- ja Röijelikadun kulmauksessa oleva Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty liikennemerkki siirretään paremmin havaittavaan paikkaan. Valtuusto päätti , että - Touvikatua ei suljeta rakenteellisesti, ts. liikenteenohjaus toteutetaan jatkossakin liikennemerkein - Kölikujan kevyen liikenteen väylälle asennetaan puomi mennessä selvitys esiopetuksen tilasta ja kehitysnäkymistä - kaupunginvaltuustolle tulee antaa perusteellinen selvitys erityisopetuksen toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta Kaarinassa. Aloitteessa on lueteltu toistakymmentä eri asiaa, jotka pitäisi käydä ilmi selvityksestä. Valtuusto sai selvityksen Selvityksen mukaan erityisopetuksessa on 3 % oppilaiden kokonaismäärästä, tuolloin 76 oppilasta. Erityisopettajia on 9 ja koulunkäyntiavustajia 22. Tiloissa on toivomisen varaa. Turkuun Luolavuoren kouluun opiskelemaan kulkee noin 20. Kehitys näyttää siltä, että erityisopetuksen tarve ei Kaarinan kaupungissa tule vähenemään. Yhteistyö naapurikuntien kanssa tullee lisääntymään. Oppilaiden ongelmiin tulisi voida puuttua jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää, että ryhmäkoot ovat kohtuullisia, taloudellisia resursseja on riittävästi mm. pienryhmien käyttöön. Selvitys toi esille, että yhdistetty 1-2 luokkien dysfasialuokka tarvitsisi tilat. Valtuusto hyväksyi selvityksen ja siihen liittyvän ponnen: Sivistyslautakunta huolehtii selvityksessä esille tulleiden tarpeiden toteuttamisesta ja tekee erityisopetuksessa olevien lasten vanhemmille kyselyn, jossa selvitetään vanhempien tyytyväisyys erityisopetukseen ja kartoitetaan mahdolliset epäkohdat tarkemmin Vaparin käytöstä tarjoaako tila monelle kaarinalaiselle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet harrastaa omaa, tärkeäksi kokemaansa lajia? - aloitteessa tiedusteltiin, miten Vaparin käyttö on järjestetty. Valtuusto sai selvityksen Selvityksen mukaan käyttäjämäärä on kävijää vuodessa. Tila on syksy- ja talviaikaan vilkkaassa käytössä. Tilan käyttöä rajoittaa sen toiminta väestönsuojana, jolloin sen on oltava väestönsuojakäyttöön otettavissa 24 tunnin sisällä. Tilojen käyttöä valvovat liikuntapalvelujen kaksi urheilulaitoksenhoitajaa. Tila on hyvin toimiva ja monipuolisessa käytössä julkisten kulkuyhteyksien parantamisesta Kauselasta kaupungin keskustaan Vasemmistoliiton Kaarinan valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet kulkea julkisin liikenneyhteyksin Kauselan alueelta Kaarinan keskustaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin riittävien yhteyksien luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Ikääntyneiden ihmisten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi palvelulinjatoimintaa tulee vielä kehittää. Kaupungin tulee varmistaa se, että tasapuolisesti kaupungin kaikilta alueilta on toimiva yhteys kaupungin keskustan palveluiden käyttämiseen. Palvelulinjaa ja julkisia kulkuyhteyksiä koskevaa informaatiota on tarpeen lisätä kaupungin kotisivuilla sekä Kaarina-lehdessä kaupungin tiedotuksia sisältävällä sivulla. Aloitteen käsittely on kesken Kallenraitin korjaamisesta Aloitteessa esitetään, että Kallenraitin kunto tarkistetaan ja tehdään tarvittavat korjaustyöt sade- ja sulamisvesien johtamiseksi pois kävelytieltä, jotta myös huonosti kulkevat ihmiset voivat turvallisesti kulkea. Valtuusto päätti, ettei väylää peruskorjata, mutta se pyritään kuitenkin pitämään kohtuullisessa kunnossa pienimuotoisin kunnossapitotoimenpitein kaupungin oman palvelutuotannon turvaamisesta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on huolissaan kaupungin erilaisten toimintojen ja palvelujen siirtymisestä yksityissektorille. Selvitysten mukaan yksityistäminen ei kilpailutuksellakaan ole tuonut kunnille taloudellisia säästöjä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä palvelutuotannon ym. säilyminen mahdollisimman kattavasti kaupungin tai ns. kaupunkikonsernin oman henkilöstön hoidettavana tulee turvata selkeällä ohjeistuksella ja huolehtia myös henkilöstön osaamisesta ja voimavarojen turvaamisesta kilpailutilanteessa. Aloitteen käsittely on kesken. Aiemmin tehdyistä aloitteista aloite vanhusten hoidosta , aloite hoitotakuun toimivuuden selvittämisestä sekä aloite kaupungin imagon kohottamisesta (torin siisteys ja rampin korjaus) , ovat vielä käsittelyssä.

12

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi Varavaltuutettu Antti Ahosen ja kahden muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite: Lapsiperheissä on tulevaisuus lasten kotihoidontuen Hämeenlinna-lisään on löydyttävä kestävä, pysyvä ratkaisu KV

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

bruttosäästönä 1.835.300 euroa veromenetyksenä 441 600 euroa yhteensä 1.393.700 euroa

bruttosäästönä 1.835.300 euroa veromenetyksenä 441 600 euroa yhteensä 1.393.700 euroa Kaupunginhallitus 585 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 122 15.12.2014 Mahdollinen henkilökunnan lomautus ja sen vaikutuksia KH 585 Selostus: Kaupunginhallitus on 2.12.2014 :n 564 kohdalla päättänyt esittää,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa. Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja

Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa. Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja Valmistelu ja kokousmenettely Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuuston käsittelyyn tulevat asiat ilman valmistelua

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä Kuvaus selvitysprosessista Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot