KOKEMUKSIA KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA TYÖKESKUS OUNASTUOTTEELLA On se ainaki askel oikeaan suuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA TYÖKESKUS OUNASTUOTTEELLA On se ainaki askel oikeaan suuntaan"

Transkriptio

1 KOKEMUKSIA KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA TYÖKESKUS OUNASTUOTTEELLA On se ainaki askel oikeaan suuntaan PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Pirjo Pesola Tutor: Tuulikki Viitala

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Pirjo Pesola Kevät 2005 Ohjaaja: Tuulikki Viitala KOKEMUKSIA KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA TYÖKESKUS OU- NASTUOTTEELLA Tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esille kuntoutujien kokemuksia Työkeskus Ounas-tuotteella tapahtuvasta kuntouttavan työtoiminnan jaksosta. Tutkimuksen kohteena kuntouttavassa työtoiminnassa oli kuntouttava työ, työympäristö, ohjaus sekä kuntou-tuksen vaikuttavuus kuntoutujiin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on antaa e- väitä työ-keskuksen henkilöstölle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen kehittämiselle. Menetelmät Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään kun-touttavan työtoiminnan ilmiötä kuntoutujan näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena oli kuntouttava työ, työympäristö, työn ohjaus ja kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus kuntoutujiin. Tutkimusaineisto on hankittu empiirisesti käyttämällä teemahaastattelu- menetelmää. Haastateltavana oli kolme kuntouttavassa työtoiminnassa ollutta henkilöi-tä. Pohdinnassa on käytetty tutkimustuloksia lähtökohtana kuntouttavan työtoiminnassa kehittämisessä Työkeskus Ounastuotteella. Tulokset Tämän tutkimuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että kuntouttavalla työtoimin-nalla on ollut myönteistä vaikutusta elämänhallinnan parantumiseen ja aktivaatiotason nousuun. Siihen on ollut vaikuttamassa Työkeskus Ounastuotteella työn sisältö, joka on antanut kuntoutujalle mahdollisuuden kokea hallinnan ja pystyvyyden tunteita. Eten-kin suotuisa ilmapiiri ja ohjaushenkilöstön tuki nousevat tärkeiksi tekijöiksi kuntoutuk-sessa. Vuorovaikutteisuus ja yhteistoiminnallinen työote on edesauttanut kuntoutujia löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa, mitkä ovatkin kuntoutuksen lähtökohtia. Työkeskuksen kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä huomio kiinnittyy asiakasläh-töiseen työn suunnitteluun ja toteutukseen sekä kuntoutujan kuulemiseen. Ensisijai-seksi toimenpiteeksi nousee kuntouttavan työtoiminnan asiakaspalautejärjestelmän laatiminen. Avoin ja tiivis yhteistyö lähettävien viranomaisten kanssa luo hyvän pohjan kuntoutuksen suunnittelulle. Tutkimustu-

3 3 loksista ilmeni matala koulutustaso, mikä on tässä tutkimuksessa otettu yhdeksi kehittämissuunnitelmaksi, miten työkeskus voisi siihen vastata. Avainsanat Kuntouttava työtoiminta, kuntoutus, elämänhallinta, aktivointi, pystyvyys.

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN LAKI JA JÄRJESTÄMINEN KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TAVOITE KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN SISÄLTÖ KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUTKIMUKSISTA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA TYÖKESKUS OUNASTUOTTEEN TOIMINTANA KUNTOUTUS KUNTOUTUKSEN KESKEISET KÄSITTEET KUNTOUTUKSEN MÄÄRITELMÄ KUNTOUTUS PROSESSINA KUNTOUTUS OPPIMISPROSESSINA SOSIAALINEN OPPIMISTEORIA TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSSTRATEGIAT TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSSTRATEGIAT TUTKIMUSTULOKSET TYÖTTÖMYYDEN ILMIÖT Työttömyyden vaikutukset Koulutuskokemukset Suhde työhön AKTIVOINTISUUNNITELMA JA PÄÄTÖS KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA Aktivointisuunnitelma ja päätös kuntouttavasta työtoiminnasta Henkilökohtaiset tavoitteet Tieto työkeskuksen toiminnasta Tutustumiskäynti ja päätös kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta KUNTOUTTAVA TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan sisällön suunnittelu ja oma osaaminen Työn sisältö Työympäristö Välipalaverit Ohjaus KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINTAJAKSIN HYÖDYT, VAIKUTUKSET JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Aktivointi Itsetunto Tulevaisuuden suunnitelmat ja urapolku TUTKIMUSTULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ TYÖKESKUS OUNASTUOTTEELLA POHDINTA... 31

5 5 LÄHTEET LIITTEET... 35

6 1 Johdanto Miten voimme tietää, olemmeko onnistuneet työssämme kuntoutuksen ammattilaisina? Mistä löydämme sellaisen työn, joka kuntouttaa vai kuntouttaako työ, oli se mitä tai millaista tahansa? Näitä kysymyksiä tulen pohtimaan tässä opinnäytetyössäni, jonka tarkoituksena on selvittää Työkeskus Ounastuotteella tapahtuvan kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta kuntoutujiin. Olen itse Työkeskus Ounastuotteella työnjohtajana, jonka vastuualueena on ohjauksen ja muun toiminnan ohella kuntouttavan työtoiminnan organisointi ja toteuttaminen. Niin ikään yhtenä työtehtävänä on toiminnan kehittäminen ja asiakaslähtöinen kuntoutuksen suunnittelu. Kuntouttava työtoiminta on muutama vuosi sitten alkaneena toimintana, hakemassa paikkaansa työkeskuksen toimintamuotona. Näin ollen mielestäni tälle tutkimukselle oli valmis tilaus voimassa kuntoutuksen käytännön työn toteuttamisessa. Tutkimuksen tehtävänä on esittää kuntoutujien kokemuksia kuntouttavan työtoiminnan jaksosta Työkeskus Ounastuotteella. Tarkastelun kohteeksi olen valinnut kuntouttavan työn, työympäristön ja ohjauksen. Edelleen tarkastelun kohteena ovat kuntoutujien elämänhallintataidot sekä aktivointi avoimille työmarkkinoille. Tutkimuksen tarkoituksena on myös olla kehittävänä tutkimuksena suhteessa kuntouttavaan työtoimintaan siten, että tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Olen toteuttanut tutkimuksen kvalitatiivisin menetelmin haastattelemalla kolmea henkilöä, jotka ovat olleet kuntouttavassa työtoiminnassa. Tulosten analysoinnissa olen pyrkinyt löytämään merkityksiä, mitkä vaikuttavat kuntoutuksen ilmiöön ja ovat kuntoutusprosessin kannalta tärkeitä tekijöitä. Ne antavat vastauksen tutkimustehtävään ja ovat eritoten apuna kuntoutuksen käytännön kehittämistyössä.

7 2 2 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 2.1 Kuntouttavan työtoiminnan laki ja järjestäminen Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/ 2001) astui voimaan syyskuussa Laki kohdentuu pitkään työttömänä oleville asiakkaille. Laki velvoittaa kuntaa ja työvoimatoimistoa tekemään asiakkaalle aktivointisuunnitelman, jonka tarkoituksena on löytää polku työelämään siten, että suunnitelma voi sisältää työvoimatoimiston työllistymistä edistäviä palveluja sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu toissijaiseksi toimenpiteeksi, jolloin kaikissa tapauksissa ensisijaiset toimenpiteet kohdistuvat työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Aloite aktivointisuunnitelman tekemiseen tulee viranomaisen taholta, jolloin se voi olla joko työvoimatoimisto tai kunta. Työmarkkinatukea saava asiakas tulee yleensä työvoimatoimiston aloitteesta ja työttömyyden perusteella toimeentulotukea saava asiakas sosiaalitoimen kautta. Sosiaalihuoltolain mukaan aktivointisuunnitelman tekeminen kuuluu yhtenä osana kunnan sosiaalipalveluja, jolloin vastuu sen tekemisestä on kunnan sosiaalitoimella. Pääsääntöisesti aktivointisuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, sosiaalityöntekijän sekä työvoimaneuvojan kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa voidaan käyttää myös muiden viranomaisten asiantuntemusta. Jos aktivointisuunnitelmaan ollaan sisällyttämässä kuntouttavaa työtoimintaa, saattaa olla tarkoituksenmukaista, että kunnan puolelta siihen osallistuu myös työsuunnittelija ja / tai kuntouttavan työtoiminnanohjaaja. (Lindqvist, Oksala & Pihlman 2001, ) Laki velvoittaa kuntia järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa. Kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa joko itse tai tekemällä kirjallisen sopimuksen jonkun muun kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Lisäksi kunta voi tehdä sopimuksen myös rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kunta on kokonaisvastuun kantaja kuntouttavan työtoiminnan järjestämistavasta riippumatta. Kuntoutusjakso voi kestää enimmillään 230 päivää 12 kuukauden jakson aikana. Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestettävä vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä viikossa ja päivittäinen toiminta pitää kestää vähintään 4 tuntia. Kuntouttavan työtoiminnan käytännön järjestelyistä voivat vastata kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat. Ohjaajilta vaaditaan perehtyneisyyttä moniongelmaisten ja syrjäytymisriskin omaavien asiakkaiden kuntouttamiseen ja motivoimiseen. (Lindqvist ym. 2001, )

8 3 2.2 Kuntouttavan työtoiminnan tavoite Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on avata pitkään työttömänä olleille väylä suoraan työhön tai ensiksi työvoimahallinnon ensisijaisiin työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin ja sen jälkeen työhön. Toisena tavoitteena kuntouttavalla työtoiminnalla on parantaa asiakkaan elämänhallintakykyä sekä estää pitkään jatkuneen työttömyyden kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn. Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään luomaan väylä työelämään ja auttamaan toimintakyvyn palauttamisessa tai jäljellä olevan ylläpitämisessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004) Laki kohdistuu ensisijaisesti alle 25- vuotiaisiin, joilla työttömyys aika on kestänyt 8,5-12 kuukautta. Myös 25 vuotta täyttäneet ovat velvoitettuja osallistumaan aktivointisuunnitelmaan oltuaan työttömänä 2-2,5 vuotta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004) Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa on ensi selvitettävä työn saanti mahdollisuus ja muut työllisyyttä edistävät toimenpiteet kuten tuettua työllistymistä, työharjoittelua, valmentavaa tai ammatillista työvoimakoulutusta. Suunnitelma voi näiden lisäksi sisältää myös muita työllistymismahdollisuuksia parantavia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Jos asiakkaan työ- ja toimintakyky on estynyt siten, ettei hän voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaa, on suunnitelmaan sisällytettävä erityislakien mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tällöin ne ovat edesauttamassa asiakasta osallistumaan myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan. (Lindqvist ym. 2001, ) Järvikoski ja Härkäpää (2004, 21) tuovat esille aktivoinnin perusajatuksen, jonka mukaan ihmisen on parempi olla töissä kuin elää sosiaaliturvan varassa. Aktivoinnilla voidaan parantaa työmahdollisuuksien lisäksi sosiaalista osallisuutta. Kuntouttavan työtoiminnanlaki on yksi esimerkki aktiivisen sosiaalipolitiikan kuntoutustavoitteisesta toiminnasta. 2.3 Kuntouttavan työtoiminnan sisältö Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjassa (Lindqvist ym. 2001, 47-48) on määritelty kuntouttavan työtoiminnan sisältöä seuraavasti: 1. Kuntouttava työtoiminta on sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se kuitenkin on riittävän mielekästä ja vaativaa työmarkkinoille pääsyn kannalta. 2. Kuntouttavan työtoiminnan sisällön suunnittelu käytännössä jää paikallistasolle eli asiakkaalle, sosiaalitoimelle ja työvoimatoimistolle. Käytännön työssä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien asiantuntemus mahdollistaa yksilöllisen ja räätälöidyn toiminnan suunnittelun.

9 4 3. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö on mitoitettava asiakkaan toimintakyvyn mukaisesti niin että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä tai osallistumista työhallinnon toimenpiteisiin. 4. Laissa ei määritellä tarkasti, minkälaisissa paikoissa kuntouttavaa työtoimintaa olisi järjestettävä. Käsikirjan mukaan hyviä esimerkkejä kuntouttavan työtoiminnan työtehtävistä ovat erilaiset avustavat tehtävät esimerkiksi kunnan erilaisissa laitoksissa; vanhustenhuolto, päiväkodit, ruokalat, kotipalvelun erilaiset tehtävät, kiinteistöhuollon tehtävät, puistojen- ja metsien kunnostustehtävät. Tärkeintä on se, että työ mitoitetaan asiakaan mukaan. Toimintakyky voi vaihdella suuresti ja näin ollessa asiakkaalle on löydettävä hänen toimintakykyynsä mitoitettu työ/ toiminta. Toisille asiakkaille kuntouttava työ voi olla lähellä normaalia työtä kun taas toisille se voi olla totuttautumista säännölliseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan. 5. Kuntouttavan työtoiminnan sisällön suunnittelussa on otettava huomioon asiakkaan työ- ja toimintakyky siten, että se olisi mahdollisimman optimaalinen. Työ voidaan suunnitella vaiheittaisena prosessina niin, että vaatimustaso kasvaisi jakson edetessä. 6. Ohjauksellinen vastuu on harkittava tarkkaan ja tuen määrän pitää olla riittävä. Joskus asiakkaan kokemukset työelämästä voivat olla niin vähäiset, että kuntouttavan työtoiminnan puitteissa voidaan järjestää erilaista kurssi - ja koulutustoimintaa esim. työelämätaitojen harjaannuttamista. 2.4 Kuntouttavan työtoiminnan tutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö asettivat 2001 kuntouttavan työtoiminnan ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli kuntouttavan työtoiminnan lain toimeenpaneminen ja niiden seuraaminen. Tehtävänä oli myös antaa selvitys sosiaali- ja terveysvaliokunnalle valmistelusta, tiedotuksesta ja mahdollisista lain korjausesityksistä. Lain toteutumista on seuratta laajan arviointitutkimuksen avulla, jonka loppuraportti julkaistiin Se kantaa nimeä Työttömien aktivointi. Kuntouttava työtoiminta lain sisältö, merkitys ja vaikuttavuus. (Ala- Kauhaluoma, Keskitalo, Lindqvist, Parpo 2004; Kuntouttavan työtoiminnan ohjausryhmän muistio 2004.) 2.5 Kuntouttava työtoiminta Työkeskus Ounastuotteen toimintana Työkeskus Ounastuote on osa Rovaniemen kaupungin sosiaalihuollon palveluja. Työkeskuksen toiminta kuuluu kehitysvammahuollon palveluihin ja se tarjoaa työtoimintaa, työkokeilua ja muuta kuntouttavaa toimintaa erilailla vajaakuntoisille henkilöille. Työtoiminta perustuu sosiaalihuoltolain vammaisten työllistymistä tukevaan toimintaan (ShL 27e ) ja vammaisten työtoimintaan (ShL 27d ) sekä tänä päivänä lisäksi 2001 voimaan tulleeseen kuntouttavan työtoiminnan lakiin.

10 5 Työtoiminta koostuu erilaisista toiminnoista, joihin kuuluu kuntouttava päivätoiminta, kudonta-, ompelu- ja keittiöosaston toiminta, atk-toiminnot, kokoonpanoosasto sekä avotyötoiminta. Tutkimuksen kuluessa toiminnassa tapahtui muutoksia siten, että kokoonpano osasto muutti eri toimipisteeseen ja kudonta- ja ompelu osasto muuttivat Rovaniemen maalaiskunnan toimintakeskuksesta Työkeskus Ounastuotteen tiloihin. Nämä toimenpiteet kuuluivat Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymishankkeeseen. Työkeskuksen kuntouttavan työn ja toiminnan tavoitteet ovat sosiaalinen kuntoutuminen, vuorovaikutus ryhmässä, elämänhallinnan ylläpito, arjessa selviytyminen, päivärytmi ja verkostoituminen. Työtä ja toimintaa ohjaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu sosiaali- ja terveysalan, käsi- ja taideteollisuusalan sekä kasvatus- ja opetusalan osaajia. Kuntouttava työtoiminta aloitettiin työkeskuksessa 2002 vuoden alussa ja vuositasolla kuntouttavalla jaksolla on ollut 4-5 henkilöä. Kuntouttava työtoiminta on nivelletty työkeskuksen muuhun toimintaan siten, että se on yhtenä osana kokonaisuutta. Näin ollessa, kuntouttava työ tapahtuu eri osastoilla muiden toimintojen yhteydessä. Kuntoutujat tulevat työkeskukseen joko Rovaniemen työvoiman palvelukeskuksen tai kaupungin sosiaalityön kautta. Yleensä ensimmäisen yhteydenoton aikana sovitaan tutustumiskäynti työkeskukseen. Tällöin asiakkaalle on tehty aktivointisuunnitelma, jossa on päädytty kuntouttavaan työtoimintaan ja sopivaa paikkaa etsitään. Tutustumiskäynnin yhteydessä keskustellaan mahdollisesta työstä, mitä työkeskuksessa voisi tehdä ja kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista, aloitusajasta sekä viikkotyöajasta. Tässä vaiheessa asiakas voi jäädä miettimään vaihtoehtoja kuntouttavan jakson paikasta ja ilmoittaa lähettävälle viranomaiselle päätöksestään. Kuntoutujan tullessa työkeskukseen käydään läpi talon erilaiset käytännön toiminnot, säännöt sekä kuntouttava työ. Lisäksi alussa keskustellaan kuntoutujan työtoiveista ja tavoitteista sekä muista asioista mitä kuntoutuja haluaa tuoda esille. Tässä vaiheessa kuntoutusjaksosta tehdään kirjallinen sopimus, johon kirjataan jakson pituus, sovitut työpäivät ja tuntimäärät. Lisäksi sopimukseen kirjataan kuntouttavan jakson yhdessä sovitut tavoitteet ja seuraavan välipalaverin ajankohta. Sopimuksen allekirjoittaa kuntoutuja, kuntouttavasta työtoiminnasta vastaava sekä työkeskuksen vastuuhenkilö. Sopimuksen kappaleet annetaan kuntoutujalle, lähettävälle taholle ja työkeskukselle. Lähettävän tahon ja kuntoutujan kanssa sovitussa välipalaverissa pohditaan miten kuntouttavan työtoiminnan jakso on edennyt. Tällöin käydään läpi miten kuntoutuja on kokenut työn, työajan sekä ohjauksen. Onko näiden osalta muuttamisen tarpeita ja vai jatketaanko kuntouttavaa jaksoa samantapaisena. Kuntouttavan työtoiminnan jaksoa voidaan lähteä toteuttamaan ensin muutamana päivänä viikossa ja sitten myöhemmässä vaiheessa voidaan lisätä työpäivien määrää niin, että se vastaa normaalia viikkotyöaikaa. Välipalavereita pidetään noin kuukauden välein tai sovitun kuntoutusjakson mukaisesti, kuitenkin niin

11 6 että tarvittaessa välipalavereita voidaan pitää tiheämminkin. Jakson lopussa pidetään loppupalaveri, missä tarkastellaan mennyttä jaksoa ja pohditaan tulevia toimenpiteitä. Aktivointisuunnitelmaa tarkastetaan ja uudistetaan väliajoin, jolloin tehdään päätöksiä seuraavista toimenpiteistä. Laissa ei ole asetettu ylärajaa sille, kuinka usein kuntouttava työtoiminta voi sisältyä aktivointisuunnitelmaan. Se tarkoittaa sitä, että kuntouttava jakso voi kestää useamman vuoden, jos esimerkiksi aloitus on tapahtunut muutamana päivänä viikossa. Kuntouttava työ voi työkeskuksessa olla esimerkiksi avustavia tehtäviä, johon kuuluu kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien avustamista erilaisissa päivän toiminnoissa mm. ruokailussa, liikkumisessa ja eri työtehtävissä. Kuntouttava työ voi olla myös erilaisia tekstiilitöitä, kokonpanotöitä, keittiötöitä, atklaitteiden- ja ohjelmien käyttöä ja opastusta sekä erilaisia talon kunnossapitotehtäviä. Kuntouttavaa työtä ohjaa eri työosastojen työnjohtajat ja ohjaajat, joiden osastolla kuntoutuja on työtehtävissä. Kuntouttavan työn lähiohjaajat osallistuvat myös väli- ja loppupalavereihin yhdessä lähettävien viranomaisten ja kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilön kanssa.

12 7 3 KUNTOUTUS 3.1 Kuntoutuksen keskeiset käsitteet Asiakas, kuntoutuja, haastateltava, puhutaan eri yhteyksissä näillä käsitteillä. Kuntouttavan työtoiminnan laissa puhutaan asiakkaasta. Asiakkaan siirryttyä kuntoutuksen piiriin, puhutaan kuntoutujasta. Haastatteluaineiston analysoinnissa on käytetty haastateltava- käsitettä Syrjäytyminen. Tuula Helneen mukaan syrjäytymisen käsite on määritelty niin että syrjäytyneet ovat normaalin yhteiskunnan reunoilla tai ulkopuolella. Syrjäytyminen syntyy vain ja ainoastaan suhteessa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. (http://www.stakes.fi/tiedotteet/2002/11.htm) Järvikosken ja Härkäpään mukaan kuntoutuksen yhtenä tavoitteena on sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Sosiaalinen syrjäytyminen on prosessi- ja tilakäsite, jolloin tarkastelun kohteena voi olla yhteiskunnallinen, yhteisöllinen tai yksilön tilaa tai muutosta kuvaava käsite. Yhteiskunnallisia ja rakenteellisia vaikuttajia syrjäytymiseen voivat olla korkea työttömyysaste, tuloerot ja ihmisten erilaisuus, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden aste ja pelkän oppivelvollisuuden suorittaneiden osuus. Yhteisöllisen tason syrjintä ja leimaaminen kohdentuu ihmisten erilaisuuteen, jolloin syynä voi olla esimerkiksi vammaisuus, köyhyys, ja pitkäaikaistyöttömyys. Yksilötason syrjäytymisindikaattoreina voivat olla matala koululutustaso, työttömyys, toimeentulotuen saaminen, perusturvallisuuden puute tai luottamuksellisten ihmissuhteiden puuttuminen. Tämä näkyy yksilön vetäytymisenä tai yhteisöön sopeutumattomuutena. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Kuntoutuksen tarve on perusteltua silloin, kun samanaikaisesti esiintyy monentasoisia syitä syrjäytymiseen. Siljanderin (1996) mukaan syrjäytyminen voi olla elinikäinen prosessi, jossa erilaiset vaiheet seuraavat toisiaan, eikä siitä ole ulospääsyä. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 137.) Sosiaalinenin inkluusio (osallisuus) käsitetään aktiivisen osallistumisen mahdollisuutena ja yhteisön kehittymisenä niin, että sen jäsenet voivat olla keskenään tasavertaisia ja aktiivisia vaikuttajia. Kuntoutuksen yhteydessä on otettava huomioon leimautumisen vaara ja samanaikaisesti huomio on kiinnitettävä myös yhteiskunnallisiin ominaisuuksiin. Erilaiseen arvomaailmaan pohjautuvassa yhteisössä on syrjäytymisriski pienempi. Erilaisuuden ja yksilöllisyyden hyväksyminen merkitsee sosiaalisen osallisuuden omaksumista yleisenä tavoit-teena ja periaatteena. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Elämänhallinta. Roosin (1998) mukaan ulkoisesta ja sisäisestä elämänhallinnasta on kyse silloin, kun ihminen pääsee omiin tavoitteisiinsa ohjaamalla elämäänsä hänestä riippumattomista tekijöistä huolimatta ja ihminen kykenee hy-

13 8 väksymään ja sopeutumaan erilaisiin elämäntilanteisiin kuitenkaan niihin alistumatta ja antautumatta. Elämänhallinnan käsitettä on haluttu korvata käsitteillä arkielämänhallinta tai elämäntilanteen hallinta, koska käsitteenä se sisältää ns. mahdottoman ajatuksen siitä, voiko ihminen koskaan täydellisesti hallita elämäänsä. Kuitenkin elämänhallinta käsitettä käytetään edelleen ja kuntoutusselonteon (2002) mukaan kuntoutuksen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Hallinnan ja pysyvyyden tunne on yksi elämänhallinnan osatekijöistä. Se tarkoittaa ihmisen luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omalla toiminnallaan elämäänsä. Toisenlainen hallinnan muoto ilmenee elämäntapahtumien ymmärtämisenä ja hyväksymisenä sekä luottamisena siihen, että niistä selvitään joko omin avuin tai toisten tuella. Tämän ajatuksen taustalta löytyy ymmärrys omasta osasta ja elämästä osana suurempaa kokonaisuutta. (Järvikoski & Härkäpää 2004,129.) Valtaistuminen tarkoittaa toimivallan ja voiman puuttumista ja sen saamista. Tutkijat ovat määritelleet valtaistumista erilasista näkökulmista. Esimerkiksi Solomon (1976)määrittelee valtaistumisen prosessiksi, jonka avulla pyritään lisäämään vähemmistöryhmien ja asiakkaiden valtaa toimia aktiivisena ja tasavertaisina vaikuttajina niin omassa kuin muiden ihmisten maailmassa. Itseluottamus, hallinnan tunne ja kriittinen tietoisuus itsestä suhteessa ympäristöön ovat yksilötason valtaistumisen ilmiöitä. Valtaistuminen merkitsee ihmisen psyykkisen, kognitiivisen ja emotionaalisen prosessin lisäksi muutoksia olosuhteissa, jotka johtavat käytännön toiminnassa muutoksiin. Organisaation ja yhteiskunnan tasolla voi myös tapahtua valtaistumista, jolloin sen tarkoituksen on tukea jäsenten ja työntekijöiden yhteenkuuluvuutta, osallisuutta aktiiviseen toimintaan ja sen kautta vaikuttamaan myös ylemmän organisaatiotason päämääriin. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 131.) Kuntoutuksen näkökulmasta elämänhallintaa ja valtaistumista on pidetty kuntoutuksen perustavoitteena. Valtaistumisen tavoitetta lähestytään silloin, kun kuntoutujalla on mahdollisuus puhua ja pohtia omaa tilannettaan ja suhdettaan ympäristön mahdollisuuksiin, jolloin häntä tuetaan tekemään omia päätöksiä omissa asioissaan ja seuraamaan päätösten tuloksia. Näiden keinojen avulla kuntoutujan hallinnan tunne vahvistuu ja hän omaksuu toimintamalleja, joiden avulla hänellä on mahdollisuus selviytyä seuraavista haasteista. Hallinnan tunnetta voidaan vahvistaa myös konkreettisten elämäntapahtumien ja olosuhteiden kautta. Ihmisen selviytymiset vaikeista elämäntilanteista ja kokemuksista sekä muutosten aikaansaaminen elinoloissa ja elämäntilanteessa ovat valtaistumista vahvistavia tekijöitä. Tannerin (1998) mukaan voidaan olettaa että parhaimmin valtaistumisentavoite saavutetaan, jos asiakas voi osallistua oman kuntoutusprosessin suunniteluun ja toteutukseen sekä saavuttaa onnistumisen kokemuksia. (Järvikoski & Härkäpää 2004, )

14 9 3.2 Kuntoutuksen määritelmä Kuntoutusselonteko (2002) määrittelee kuntoutuksen pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi sekä monialaiseksi toiminnaksi, jonka avulla pyritään auttamaan kuntoutujaa elämäntilanteensa hallintaan. Kuntoutumisen näkökulmasta se on ihmisen tai ihmisten ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on vaihtoestoisesti tai toisiaan täydentävästi toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Useimpien kuntoutusjärjestelmien lakisääteisten kuntoutuksen perusteena on todettu oire, sairaus, vajaakuntoisuus tai vamma. Vähitellen on kuitenkin alettu katsoa kuntoutuksen perusteeksi myös työkyvyn heikkeneminen tai vakavan sosiaalisen syrjäytymisen uhka. (Kuntoutusselonteko 2002.) Tällä hetkellä kuntoutus on monimuotoista ja monipuolista toimintaa, jonka avulla pyritään ehkäisemään ja kompensoimaan sairauksiin, vammoihin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia. Kuntoutuksen tarkoituksena on myös yleisemmin tukea ihmisten ja väestöryhmien selviytymistä niin arkielämässä kuin elämänuran erilaisissa siirtymävaiheissa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 12.) Tämän päivän kuntoutuksen kehittämisen haasteet kohdentuvatkin nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyyn. Merkkejä on tullut lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikentymisestä sekä mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Ongelmina voi olla myös oppimis- ja keskittymisvaikeudet sekä varhaisella iällä aloitettu huumeiden ja päihteiden käyttö. Nuorten syrjäytymisriski nähdään myös suurena niillä, jotka jostain syystä eivät ole peruskoulun jälkeen jatkaneet opintojaan. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 16.) Viimeisimmän kuntoutusselonteon (2000) mukaan tarkastelun kohteena ovat perinteisempien kuntoutusalueiden lisäksi mm. työpaikkojen työkykyä ylläpitävä toiminta ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutus. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa käsitellään mm. ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja ns. aktiivisen sosiaalipolitiikan hankkeita. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että työkykyisyyttä ja työssä jaksamista tuettaisiin, työhaluiset pystyttäisiin työllistämään ja erityistä tukea tarvitseville voitaisiin tarjota heidän työllistymiselle edellyttäviä kuntoutus- ja työllistämispalveluja. Raija Gouldin (esim.1995) mukaan tietyillä aloilla voi työmahdollisuudet muuttua siten, että ne eivät enää kohtaa yksilön suorituskykyä ja ammatillisia valmiuksia. Näin erot työhön kykenemisen ja työn saamisen välillä pienenevät. Nykyinen rakennemuutos voi aiheuttaa työntekijälle työkyvyttömyyttä sen vuoksi, että tiettyjen alojen työmahdollisuudet vähenevät ilman että työntekijällä olisi fyysisiä, psyykkisiä tai osaamistason oleellisia muutoksia. Rakennemuutos voi näkyä työssä tapahtuvien muutosten lisäksi työmahdollisuuksien muutoksena sekä uusien vaatimustasojen muuttumisena. Nagi (1975) ja Purola (1976) puhuvat tällöin ns. teknologisesta tai rakenteellisesta työkyvyttömyydestä. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 13-15,118.)

15 Kuntoutus prosessina Järvikoski ja Härkäpää (2004, 17) ovat tuoneet esille kuntoutuksen merkityksen kolmesta eri näkökulmasta. Kuntoutus nähdään tavoitteellisena toimintana, joka muodostuu erilaisten toimenpiteiden muodostamasta kokonaisuudesta. Toiseksi kuntoutus on prosessi, joka etenee kohti asetettuja tavoitteita ja kolmanneksi kuntoutus on osa yhteiskunnallista toimintajärjestelmää. Näille näkökulmille on olennaista päämäärätavoitteinen toiminta, jonka avulla pyritään ihmisen psykofyysisessä tilassa tapahtuvaan muutokseen sekä muutokseen yksilön ja ympäristön välisessä suhteessa. Ihmisen toimintaa ja osallisuutta fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä kuvaavat parhaiten arkielämässä selviytyminen, työssä jaksaminen tai osallisuus yhteisön toimintaan. Ideaalinen kuntoutusprosessi muodostuu eri kuntoutustoimenpiteiden joustavasta ja katkeamattomasta ketjusta. Lisäksi kuntoutusprosessi ymmärretään aktiivisena muutosprosessina, jonka aikana kuntoutuja voi tuetussa ympäristössä kehittää itselleen mieluisimmat selviytymiskeinot ja strategiat omassa selviytymisessä. Myös kuntoutusselonteossa (2002) nostetaan ydinkysymykseksi kuntoutujan aktiivisuus ja ympäristöön vaikuttaminen. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 19.) Muutosprosessia luonnehditaan yksilölliseksi kasvu ja oppimisprosessiksi. Tällöin korostetaan yksilön aktiivista roolia ja henkilökohtaista kehitystä prosessin etenemisessä. Kuntoutuksen aikana kuntoutujat löytävät omat voimavaransa ja oppivat uusia selviytymiskeinoja ja tapoja toimia arkielämän tehtävissä ja tilanteissa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 19.) Lindsay McLellan (1997) mukaan kuntoutusprosessin primaarisena tarkoituksena on, että kuntoutuja löytää sen elämäntavan ja tyylin, joka vastaa hänen toiveitaan ja jonka hän uskoo voivansa omaksua. Edelleen Jari Koskisuu (2003) kuvailee kuntoutusta toivon heräämisenä ja murtautumisena ulos elämän mahdollisuuksien kieltämisestä. Keskeisenä kuntoutuksen osatekijänä hän mainitsee uusien tietojen, taitojen, selviytymiskeinojen ja suhtautumistapojen oppimisen ja myönteisen minäkuvan omaksumisen kertyvien kokemusten myötä. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 20.) 3.4 Kuntoutus oppimisprosessina Kuntoutus on yleensä suunnitelmallista, prosessimaista toimintaa, jonka erilaisten vaiheiden ja toimenpiteiden kautta etenee kohti tavoiteltavaa tilaa. Yksilön näkökulmasta kuntoutusprosessia voidaan kuvata henkilökohtaisena kasvu- ja oppimisprosessina. Silloin prosessissa korostuvat oman elämäntilanteen uudelleen määrittely, uusien motivaatiolähteiden ja voimavarojen löytäminen, sitou-

16 11 tuminen sisällöllisesti uudenlaisiin elämän projekteihin, identiteetin uudelleen rakentaminen, uusien selviytymiskeinojen ja hallintastrategioiden oppiminen sekä omien ja ympäristön voimavarojen käyttöön otto tavoitteisiin pääsemiseksi. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 165.) Kuntoutuksessa ohjaajan ja kuntoutujan välisellä yhteistyöllä pyritään saavuttamaan tilanne, jossa kuntoutujaa autetaan arvioimaan omia pyrkimyksiään ja elämänprojektejaan sekä etsimään ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteistä sovitaan yhdessä ja kuntoutustarpeita arvioidaan tarvittaessa määräajoin. Kuntoutujan aktiivinen panos suunnitteluvaiheessa on tärkeää niin kuntoutukseen sitoutumisessa että motivaation ylläpitämisessä sekä kuntoutusprosessin etenemisessä. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 172.) Kuntoutussuunnitelmaan on asetettava päätavoitteen lisäksi välitavoitteita, jotka ovat realistisia saavuttaa. Lipponen (1998) on esimerkiksi määritellyt hyväksi välitavoitteen piirteeksi tavoitteen, joka on asiakkaalle tärkeä ja hänen hallittavissa, tavoite on sopivan pieni, tavoitteen saavuttaminen on arvioitavissa, konkreettinen toimintaan liittyvä sekä mieluummin jonkun alku ja läsnäolo kuin jonkun puuttuminen. Välitavoitteiden saavuttamiseksi ohjaajan yhtenä tehtävänä on etsiä keinoja niiden osaamisalueiden vahvistamiseksi, joiden avulla kuntoutuja pystyy tekemään onnistuneita valintoja ja saavuttamaan tavoitteita. Jo alkuvaiheessa saavutetut tavoitteet synnyttävät onnistumisen ja oppimisen kokemuksia. Molemminpuolisen palautteen antaminen on merkityksellistä toiminnan etenemisen kannalta. Tämä vaatii luottamuksellista ja turvallista yhteistyötä. Näin ollessa kuntoutujan tavoitteita voidaan tarvittaessa tarkastella uudestaan, jos tavoitteet näyttävät olevan epärealistisia toteuttaa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Kuntouttava työote on asiakastyön toimintatapa, jossa perusperiaatteena on asiakkaan itsensä, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien korostaminen. Lähtökohtana silloin on asiakkaan oikeudet tehdä valintoja omaan hoitoonsa ja arkielämään liittyvissä asioissa. Kuntouttavalle työotteelle on ominaista yhdessä tekeminen puolesta tekemisen sijaan. Järvikosken ja Härkäpään mukaan kaikkien kuntoutustoimintaan osallistuvien työtekijöiden pitäisi noudattaa kuntouttavaa tai kuntoutustavoitteista toimintaa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) 3.5 Sosiaalinen oppimisteoria Järvikosken ja Härkäpään (2004, 122) mukaan hallinnan ja pystyvyyden tunteella näyttää olevan tärkeä merkitys sen kannalta, miten ihminen elämässään toimii ja millaiseksi hänen elämänsä muodostuu. Rotterin (1954, 1966) kehittä-

17 12 män sosiaalisen oppimisteorian mukaan korostuukin hallintaa koskevat käsitykset. Sen mukaan alttius toimintaan riippuu osaltaan niistä odotuksista, joita ihmisellä on toimintansa tuloksista ja osaltaan myös toiminnalla tavoiteltavan tuloksen arvokkuudesta. Se tarkoittaa sitä, että jos ihminen uskoo omien toimintojensa antavan hänelle arvokkaita ja tärkeitä tuloksia, niin hän on valmiimpi toimimaan ja käyttämään voimavarojansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos tavoitteita on onnistuneesti saavutettu, lisää se niitä odotuksia, joita ihmisellä omista mahdollisuuksistaan on ja kannustaa jatkamaan eteenpäin. Ihminen oppii, että omalla toiminnallaan voi saada aikaan niin itselleen kuin ympäristölle arvokasta. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 123.) Jos ihminen joutuu toistuvasti kokemaan olevansa omien vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella, on tällä vaikutusta hänen motivaatioonsa, ajatteluunsa ja tunteisiinsa. Seurauksena voi olla ns. opitun avuttomuuden tila, jolloin ihmisen usko itseensä katoaa ja eikä hän pyri mihinkään. Tällöin puhutaan Seligmanin (1975) opitun avuttomuuden teoriasta.(järvikoski & Härkäpää 2004, 124.) Albert Banduran (esim.1986, 1999) luomassa sosiaalis- kognitiivisessa oppimisteoriassa korostuu oppiminen, joka on aina yksilön, hänen toimintansa ja ympäristön vuorovaikutusta. Yksilön usko henkilökohtaiseen pystyvyyteen on hänen mukaansa yksi keskeinen tekijä toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Jos ihmiset eivät usko toiminnallaan saavuttavansa tiettyä tavoitetta, yllyke puuttuu. Koettu pystyvyys tarkoittaa ihmisen uskoa kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 124.) Sisäisestä hallintakäsitteestä puhutaan silloin kun ihminen uskoo omalla toiminnallaan pystyvänsä muutokseen omassa elämässään. Ulkoinen hallintakäsitys muodostuu ajatuksesta, että ihminen kokee vaikutusmahdollisuutensa hyvin pienenä. Silloin tärkeät elämäntapahtumat ovat ensisijaisesti riippuvaisia muiden ihmisten toiminnasta. Myöhemmässä vaiheessa eräät tutkijat ovat tuoneet kolmanneksi hallintakäsitteeksi sattuman hallinta, jolloin elämässä tärkeät tapahtumat ovat riippuvaisia sattumasta, hyvästä tai huonosta onnesta. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 124.) Sahlberg ja Leppilampi (1994) kuvaavat sosiaalista oppimisteoriaa tai oppimiskäsitystä siten että siinä ihmisen kognitiiviset ja metakognitiiviset prosessit kietoutuvat sosiaalisen oppivan yhteisön toiminnoiksi, joissa sosiaaliset ilmiöt ja ominaisuudet ohjaavat oppimista ja yhteisön kehitystä. Puhutaan yhteistoiminnallisuudesta, tällöin oppiminen perustuu toisten auttamiseen jolloin jokainen osallistuva antaa oman parhaan panoksensa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Oppimista pyritään vahvistamaan sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla, jotta oppiminen olisi laadukasta ja määrällisesti parempaa. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppijat ovat mukana toiminnan suunnittelussa sekä arvioinnissa. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa jokaisen ryhmän jäsenen panos on tärkeä, jolloin tavoitteena on, että kaikki antavat omat tietonsa ja taitonsa koko

18 ryhmän käyttöön. Tavoitteena yhteistoiminnallisella toiminnalla on saavuttaa positiivinen riippuvuus ryhmästä, jossa jokainen jäsen tuntee olevansa hyödyllinen ja arvostettu suoriuduttaessa yhteisestä tehtävästä. ( Sahlberg & Leppilampi 1994, ) 13

19 14 4 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusstrategiat 4.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimukseni tarkoituksena on tutkia Työkeskus Ounastuotteella kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden kokemuksia työtoimintajaksosta. Pyrkimyksenäni on selvittää miten kuntouttavan työtoiminnan jakso on vaikuttanut heidän elämäntilanteeseen ja onko se saavuttanut heidän osallaan lain tarkoitusta. Laissa mainitaan ensisijaisena tavoitteena pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäisy. Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään myös parantamaan pitkäaikaisen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön elämänhallinnan palauttamista tai parantamista sekä heidän työnhakuvalmiuksien palauttamista.(laki kuntouttavasta työtoiminnasta, 189/ 2001) Tarkoituksenani on paneutua nimenomaan Työkeskus Ounastuotteella järjestettävään työtoimintajaksoon, jolloin tarkastelun kohteeksi nousevat työ, työympäristö ja ohjaus. Yhtä lailla tarkastelun kohteena on kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus kuntoutujiin nimenomaan aktivoinnin, elämänhallinnan ja työnhakuvalmiuksien osalta. Edelleen tulosten perusteella pohdin haastatteluista nousseita tekijöitä, jotka voivat olla vaikuttamassa kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Työkeskus Ounastuotteella. Työskentelen itse Työkeskus Ounastuotteella työnjohtajana, jonka yhtenä tehtävänä on kuntouttavan työtoiminnan ohjaus, järjestäminen ja kehittäminen. Näen tutkimukseni olevan yhtenä kehittämistyön välineenä. Toivon, että tutkimus antaisi työkeskuksen työnjohtajille / ohjaajille eväitä toimia ohjaustehtävissään erilaisten ihmisten kanssa heidän tarpeidensa mukaan. Uskoakseni hyöty ulottuu myös kuntouttavaan työtoimintaan lähettäville tahoille. Tieto siitä miten kuntoutujat kokevat työkeskuksen työtoimintaa järjestävänä paikkana, on tärkeä, koska lähettävät tahot ensisijaisesti arvioivat, mikä paikka on sopivin tietylle kuntoutettavalle. Työkeskus toimintaympäristönä asettaa, voidaanko sanoa rajoja, minkälaisia kuntoutettavia voidaan ottaa vastaan. Tässä tarkoitan jo olemassa olevien toimintojen ohella tarjottavaa palvelua, huomioon ottaen alkuperäisen työkeskustoiminnan tarkoituksen. Työkeskus tarjoaa työ - ja kuntoutustoimintaa kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille sekä muulla lailla vajakuntoisille henkilöille.

20 Tutkimusstrategiat Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus jonka aineisto on hankittu empiirisesti haastattelemalla kuntouttavassa työtoiminnassa olleita henkilöitä. Tutkimusongelman luonteen ja laadun mukaan mielestäni tutkimuksestani löytyy eksploratiivinen, etsinnällinen piirre. Etsinnällisistä tavoitteista on kysymys, kun lähestytään uusia, aikaisemmin vähän tunnettuja ilmiöitä tai kun tutkimuksella pyritään alustavasti jäsentämään monimutkaista ilmiötä (Järvikoski & Härkäpää 2004, 232).Lisäksi näen tutkimukseni myös ymmärtävänä tutkimuksena, jossa tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavien kokemuksia ja ajatuksia tutkittavasta ilmiöstä ja sen taustalla vaikuttavista asioista. Ymmärtävä tutkimus nähdään ihmistä tutkivien tieteiden metodina, joka on eräänlaista eläytymistä tutkimuskohteisiin liittyvään henkiseen ilmapiiriin, ajatuksiin, tunteisiin ja motiiveihin (Tuomi & Sarajärvi 2002, 27). Ihmisyhteisöjen maailma on merkitysten maailma, jolloin tutkijan on erityisesti kiinnitettävä huomiota merkitysten tulkintaan ja ymmärtämiseen. Jokainen yksilö luo omat käsityksensä todellisuudesta, mistä tutkijan on vain oletettava, että pystyy ymmärtämään asiat samoin kuin tutkittavat sen ymmärtävät. Puhutaan intersubjektiivisuudesta. (Hirsijärvi & Hurme 2000, 18) Tutkimus on myös kehittävä tutkimus siinä mielessä, että sen tuloksista on tarkoitus saada tietoa ja eväitä kuntouttavan työtoiminnan kehittämiselle. Aineistonkeruumenetelmänä koin parhaaksi lähteä haastattelemaan kuntouttavassa työtoiminnassa olleita henkilöitä. Haastattelemalla uskoin pääseväni mahdollisimman lähelle haastateltavia ja vuorovaikutuksessa haastateltavien kanssa uskoin heidän kertovan sen mitä he kyseisestä asiasta haluavat kertoa, kysehän on osittain henkilökohtaisista asioista, mistä voi olla vaikea puhua. Haastattelukysymysten lähtökohdaksi otin kuntouttavan työtoiminnan käsikirjasta kohdan kuntouttavan työtoimintajakson järjestämisestä laaditun ohjeen. Muodostin käsikirjan pohjalta seitsemän pääteemaa, kysymystä jotka antaisivat vastauksia tutkimuksen tehtävään. Pidin teemoja haastattelun runkona, mutta annoin keskustelujen edetä kunkin haastateltavan mukaan kuitenkin niin, että jokaisesta teemasta keskusteltiin. Tein välillä tarkentavia kysymyksiä tai avasin kysymyksiä esimerkeillä, jotta haastateltava varmasti ymmärsi mistä oli kyse. (Teemahaastattelun runko, liite 1.) Teemahaastattelu on lähempänä strukturoitua haastattelua. Puolistrukturoidun siitä tekee se, että yksi haastattelun aspekti, haastattelun aihepiirit, teema-alueet, on kaikille samat. (Hirsijärvi & Hurme 2001,48.) Sain haastatteluihin erilaista näkökulmaa valitsemalla haastateltavat siten, että he elivät jokainen kuntoutusjakson eri vaihetta. Näin haastatteluista tuli esille niin vasta-alkajan kuin jo kuntoutusjakson taakseen jättäneen näkökulma. Ikähaarukka haastateltavilla oli 30-48, eli he kuuluivat kaikki yli 25 - vuotiaille järjestettävään kuntouttavaan työtoimintaan. Näiden kolmen henkilön ollessa kuntouttavassa työtoiminnassa, kyselin heiltä alustavasti voisivatko he lähteä tähän minun tutkimukseeni haastateltaviksi ja he antoivat kaikki myöntävän vastauksen heti. Selostin heille siinä vaiheessa

21 16 tutkimuksen tarkoituksen ja haastattelun kulun. Helmikuun viimeisellä viikolla soitin haastateltaville ja sovimme haastatteluajat. Yksi haastattelu toteutettiin kuntoutujan senhetkisellä työpaikalla ja muut Työkeskus Ounastuotteen tiloissa. Suoritin haastattelut pääsiäisviikolla maaliskuun alussa. Haastattelujen alussa kerron kaikille vielä tutkimuksen tarkoituksesta ja haastattelun kulusta. Lisäksi kerroin tutkimusluvasta, jonka olin saanut sosiaali- ja terveysvirastolta sekä siitä ettei heitä tultaisi tunnistamaan tutkimuksesta. Rohkaisin heitä vastaamaan kysymyksiini madollisimman rohkeasti ja rehellisesti, mitkä ovat heidän kokemuksensa kuntouttavasta jaksosta. Kerroin jo puhelimessa sopiessamme haastatteluista, että käytän nauhuria haastattelun tallentamiseen, eikä kukaan haastateltavista ollut sen käyttöä vastaan. Haastattelutilanteissa vielä näytin nauhurin ja yhdessä haastateltavien kanssa haimme sille oikean paikan. Haastattelutilanteet muodostuivat kaikkien kohdalla rauhallisiksi ja välittömiksi keskusteluhetkiksi. Haastattelujen edetessä huomasin kehittyväni itse haastattelijana, ensimmäisen haastattelun jälkeen tarkensin kysymyksiä tai muutin kysymyksen asettelua niin, että uskoin saavani vähemmän joo ja ei vastauksia. Tarkennettujen kysymysasettelujen jälkeen vastaukset pitenivät ja olivat osittain jo hyvin pitkälle analysoituja pohdintoja. Aloitin haastattelujen litteroinnin heti ensimmäisen haastattelun jälkeen. Litterointi purkukoneella oli varsin hidasta ja voimia vievää työskentelyä ja siihen meni noin viikko. Teoreettiseksi lähtökohdaksi otin kuntouttavan työtoiminnan ja kuntoutuksen tarkoituksen. Teoria toimi tässä keinona tulkita ja jäsentää aineistosta saatavaa informaatiota. (ks. Eskola & Suoranta 2001,83.) Analyysivaiheessa peilasin kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusta ja kuntoutuksen merkitystä haastateltavien kokemuksiin. Aineiston purkamisen jälkeen lähdin tiivistämään aineistoa teemahaastattelun teemojen avulla, hain jokaiseen teemaan haastatteluvastauksia, mitkä ymmärsin ja tulkitsin vastauksiksi teemakysymyksiin. Mielestäni oma kokemustaustani ja asiantuntemus tutkittavasta asiasta auttoi haastateltavien ilmaisujen merkityksien ymmärtämisessä.(ks. Ahonen 1994,124) Seuraavaksi palasin tutkimuksen tehtävään ja tein kysymyksiä, mitkä teemat vastaavat tutkimusongelmiin. Teemoittelussa tarkastelin samalla myös muita piirteitä, jotka mielestäni nousivat esille mielenkiintoisina ilmiöinä. (ks. Hirsijärvi & Hurme 2001, 173.) Tämän tuloksena aineistosta nousi teemat, joita tulen seuraavassa luvussa tutkimustulokset käsittelemään. Jätin tietoisesti muiden tutkimuksien tulosten tarkastelun siihen asti kunnes itse olin saanut tämän tutkimustulokset kirjoitettua. Vertailu muihin tutkimustuloksiin tapahtui vasta työ loppupuolella ja näin ne eivät olleet vaikuttamassa tuloksiin.

22 17 5 Tutkimustulokset Seuraavassa esitän tutkimustulokset teemoittain, jotka mielestäni antavat vastauksia tutkimuksen tehtäviin. 5.1 Työttömyyden ilmiöt Työttömyyden vaikutukset Haastatteluista nousi esille eritasoisia syrjäytymisen indikaattoreita, joiden mukaan kuntoutuksen tarve oli perusteltua (Järvikoski & Härkäpää 2004, ). Normaalin elämänrytmin kadottaminen aiheutti vetäytymistä sosiaalisista kontakteista, mikä toi tulessaan arkuuden osallistua erilaisiin arkipäivien toimintoihin. Pitkään jatkunut työttömyys vaikutti myös asenteen muutokseen, jolloin oma tilanne hyväksyttiin sellaisenaan ja alettiin jopa pitää siitä. Sopeutumisen jälkeen oma tilanne tyydytti niin, ettei opittua rytmiä ja elämäntapaa haluttu edes enää muuttaa. Työttömyyden tila on tuonut mukanaan turvallisuuden tunteen, josta ei haluta luopua. Oman elämän hallinnan tunteen hiipuminen aiheutti uskonpuutetta saada omalla toiminnalla muutoksia aikaan (Järvikoski & Härkäpää 2004,124). Kuitenkin haastatteluissa tuli ilmi tietoisuus omasta tilasta yhteiskunnassa, missä työ on jokaiselle ihmiselle tärkeä oman hyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta. varmaan olin sen viis vuotta työttömänä sitä alako vähän aristelemaan, ettei oikein välittänykkään ihimis-ten ilimoila tai yleensäkään tähän normaali arkeen osallistua oli silleen tyytyväinen, ko ei tarvinnu niinkö lähteä mutta eihän sillä nyt mittään tuota niin suuntaa juuri ole ( elä-mällä) pakkohan se silleen, että jos meinaa päriätä tai jotaki suunnitella etteen päin tulevaisuuesa. anto uuen ajan, sillä laila sitä meni aina vuosien mittaa etteen päin varmaan ois jonku näkönen niinkö apu ollu tarpeen, sitten ois aikasemmin liikkeelle päässy Koulutuskokemukset Kaikille haastateltaville oli yhteistä koulutuksellinen tausta, joka ei vastannut tämän päivän koulutusvaatimuksia. Koulutukset olivat jääneet kesken, ammatillinen koulutus puuttui kokonaan tai koulutukset olivat vanhentuneet. Kaikki haastateltavat kokivat, että yhtenä syynä työllistymiseen vaikuttivat juuri nämä seikat. Koulutus oli saattanut keskeytyä väärään uravalintaan, toisaalta siihen

23 18 oli vaikuttanut myös ikävät muistot peruskouluajoilta, jolloin estivät uskaltautumasta koulun penkille ja kouluun lähtemistä oli tietoisesti siirretty sitten joskus ajankohtaa. Myös oppimishäiriöt olivat yhtenä syynä, ettei kolutukseen oikein uskallettu lähteä. Kaikki olivat käyneet lyhytkestoisia kursseja, mutta nekään eivät olleet tuottaneet pitempiaikaisia työsuhteita. mie koin sen liian vaikiaksi niin, eikö se kiinnostanu vai veikö tietokoneet mukanaan jääny vähän huonoja muistoja silleen ei oikein niinku joukkoon sopinu että kyllähän sitä ehtii vielä ei ollu sen tarkempaa mitään suunnitelmaa, että jatkas loppuun vai mitä..en tiiä onko sen koke-nu jotenki ahistavaksi siitä halus päästä vaan erroon ne antaa vaan uuen ajan ja vissiin siinä pitäis itte haluta ja olla omaaloitteinen, ei kaikki ole mutta ei se oikein mulle sopinu koulumenestykset on niin huonot ollu se oli seitkytä luvula niin en mie ennään muista mithän (kou-lutus) ehkä nämä tietokonneet ei ossaa niitä käyttää ei ole ( ammatillista koulutusta) Suhde työhön Työttömyys vaikuttaa myös työhön suhtautumiseen, työnkuvaan ja omaan osaamiseen. Itseluottamuksen heikkeneminen näkyi suhtautumisessa yleensä tekemiseen ja omaan osaamiseen. Esimerkiksi lapsuudenaikaiset negatiiviset kokemukset olivat vaikuttamassa metakognitiivisiin tietoihin, taitoihin ja käsityksiin. Usko henkilökohtaiseen pystyvyyteen ja luottamus omaan osaamiseen oli kadonnut.(järvikoski & Härkäpää 2004, 124.) Osa haastateltavista kuitenkin uskoi omaan pystyvyyteen, vaikka koulutusta tai työkokemusta ei ollut. Toisaalta vähäinen työkokemus oli jo yksi syy työnkuvan hämärtymiseen. vähän semmonen kuva niinkö että jos mie en jotaki osaa edes jotenki, niin en mie sitä ees yritä. niinkö pelekää, että tullee naurunalaseksi sitä vaan muistaa, se on aina ollu silleen niinkö että oli asia mikä tahansa on niinkö vähän kaikki semmosta ( pelko ) eipä sitä työkokemusta niin ollu, että olis tietäny minkälaista se on. (työnkuva).

24 Aktivointisuunnitelma ja päätös kuntouttavasta työtoiminnasta Aktivointisuunnitelma ja päätös kuntouttavasta työtoiminnasta Kaikille haastateltaville oli tehty aktivointisuunnitelma, jossa oli päädytty kuntouttavan työtoiminnan aloittamiseen. Yksi haastateltavista koki tilanteensa ajautuneen pakon alla tehtävään päätökseen, kuitenkin niin että, hän näki siinä positiivisena asiana liikkeellelähdön. Haastateltavat kokivat saaneensa mahdollisuuden vaikuttaa aktivointisuunnitelman laatimisessa riittävästi (Lindqvist ym.2001,13-22). Vaihtoehtoja kuntouttavan työtoiminnan järjestävistä työpaikoista oli vähän ja eikä heillä itsellään ollut ehdotuksia esittää mahdollisia toiveita paikoista. oli vähän niinku pakko tehä jotaki osaksi se oli varmaan hyvä-ki tehä jotaki sitten tuli [ ] ja rupes touhuammaan.. sain tuua, oli se semmonen ( omat mielipiteet, toiveet) Henkilökohtaiset tavoitteet Jokaisella haastateltavalla kuntouttavan työtoiminnan henkilökohtaiset tavoitteet olivat melko selvät. Työllistyminen nousee päätavoitteeksi ja toimii jonkinlaisena porkkanana kuntouttavaan työtoimintaan lähtemiselle. Myös elämän perusasioiden järjestäminen on yhtenä ensisijaisena tavoitteena. Tällöin ei vielä haluta ajatella pitkällä tähtäimellä työllistymistä, mikä koetaan vielä tässä vaiheessa epärealistisena. (Lindqvist ym, 2001, ) Haastatteluista ilmeni, että jokaisella oli usko siihen että kuntouttavaan työhön osallistumisella oli mahdollisuus päästä haluttuun muutoksen elämässään. se oli justiisa se että vähän päässä ulos sieltä omista olois-ta päästä niiku normaaliin päivärytmiin kiinni. saa vähän niiku hajua sinne työelämään, se kai se siinä oli sen kautta voi saaha tulevaisuuesa työn jos sattuu kohale että jos mie joskus sinne koulutukseen sovittiin, että työllistys Tieto työkeskuksen toiminnasta Yhtenä vaihtoehtona haastateltaville oli esitetty Työkeskus Ounastuotteella tapahtuvaa kuntouttavan työtoimintajakson toteuttamista. Haastateltavat olivat

25 20 saaneet tietoa työkeskuksesta hyvin vaihtelevasti riippuen lähettävästä tahosta. Työkeskuksen toiminnasta ja toimintaympäristöstä saatu tieto aiheutti heille epävarmuuden tunnetta siitä, osaisivatko he kohdata siellä olevia henkilöitä tai miten he itse selviytyisivät siellä tehtävistään. Kuitenkin jokainen heistä oli valmis lähtemään tutustumiskäynnille työkeskukseen. että asiakkaiden keskuuesa saattaa olla semmonen heikohko maine että jokku ei siittä tykkää sillon ekana mie epäröin, että no en mie tiiä mitenkähän sitä sit-ten aattelin, että onkohan minusta siihen. ei tiedetty, mutta mie ite tiesin (tieto työkeskuksesta) mie haluan kuitenki kattoa minkälaista sielä on no mie sanoin, että mennään sitten sinne Tutustumiskäynti ja päätös kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta Ensivaikutelma Työkeskus Ounastuotteesta oli kaikille haastateltaville positiivinen kokemus. Pienistä ennakkoluuloista huolimatta paikan näkeminen auttoi hahmottamaan toiminnan ja tarkempi tieto toiminnasta ja sen sisällöstä toi heille varmuutta lähteä kokeilemaan paikkaa. Ilmapiiri koettiin positiivisena ja rentona, mikä herätti kokeilemisen halun ja usko omaan osaamiseen ja pystyvyyteen heräsi. kyllähän se vähän siinä jänskätti oli se minusta kaikinpuolin ihan positiivinen, ko näki vähän niinkö minkälaista se on. näki että porukka on siinä että semmosta rentoa porukkaa että oli mukavaa porukkaa täsä ympärilä kaikki työntekijät ja työnjohtajat täsä oli hyvä, että selevitettiin siinä käytiin kaikki kerrokset läpi ehkä tää homma toimii ehkä se puhe vähän innosti 5.3 Kuntouttava työ

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012 Työikäisten kuntoutus PaKaste II Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen 1.2.2012-31.10.2013 Kehittämistehtävä Rovaniemen kehittämishanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot