Havaintoja kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Havaintoja kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisestä"

Transkriptio

1 Havaintoja kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisestä Hannu T. Vesala TAUSTAA: Kehitysvammaisuudesta AAIDD (American Association of Intellectual and Developmental Disabilities) on määritellyt kehitysvammaisuuden seuraavasti: Kehitysvammaisuus on vammaisuutta. Sitä luonnehtivat huomattavat rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä ilmeten käsitteellisissä, sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Tämä vammaisuus on saanut alkunsa ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta. -> Oppimisen ja ymmärtämisen vaikeudet -> Tuen ja avun tarve Suomessa on n kehitysvammaista ihmistä, joista - noin puolet asuu vanhempien tai muiden omaisten luona - runsas neljännes (n ) asumispalveluissa 1

2 Muutostrendit kehitysvamma-alalla: Laitoshoidosta pienimuotoisiin, yhteisöllisiin palveluihin Erityispalveluista yleisiin palveluihin Asiakaslähtöisyyden ja yksilöllisyyden korostaminen Muutos kehitysvammaisten ihmisten asemassa: passiivisesta hoidon ja kuntoutuksen kohteesta, potilaasta, aktiiviseksi toimijaksi, kansalaiseksi, jolla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin ihmisillä Kehitysvammaisille ihmisille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä ollaan Suomessa tämän mukaisesti omaksumassa uudenlaista ajattelutapaa, jonka perusta on ihmis- ja perusoikeuksissa ja jossa itsemääräämisoikeus on keskeisessä asemassa. 2 KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ITSEMÄÄRÄÄMINEN SUOMESSA - Tutkimustieto on hajanaista - Elämänlaatu-tutkimus 1990-luvun alussa: lievemmin kehitysvammaisten haastattelu (Autio, 1992) Voitko päättää.. En Joskus Usein/aina Milloin menet nukkumaan ja milloin nouset ylös? 11% 12% 71% Milloin ruokailet? 42% 18% 35% Milloin menet ulos? 12% 16% 66% Millaisia vaatteita ostat? 23% 25% 48% 2

3 Oletko voinut vaikuttaa siihen missä olet aikuisena asunut? En 37% Kyllä 58% Voitko vaikuttaa siihen kenen kanssa asut? En 38% Kyllä 51% Kuka päättää asioistasi? (yleisimmät vastaukset) Minä itse 60% Vanhemmat 44% Henkilökunta 54% Viranomaiset 13% Elämänlaatututkimus: Vaikeammin kehitysvammaisten lähihenkilökysely (Qvist, 1992) (vastaajana joku muu kuin henkilö itse) Kuinka usein hlö voi päättää.. Milloin menee nukkumaan? Harvoin / ei lainkaan Joskus Usein / aina 19% 16% 64% Milloin ruokailee? 48% 23% 28% Vaatehankinnoista? 60% 24% 15% Miten hän pukeutuu? 39% 20% 41% Milloin menee ulos? 23% 25% 51% 3

4 Onko henkilö saanut vaikuttaa siihen missä hän asuu? Ei lainkaan 61% Vähän 17% Paljon 5% Kuinka paljon henkilö voi vaikuttaa siihen kenen kanssa asuu? Ei lainkaan 47% Vähän 37% Paljon 9% Miksi henkilö ei voi päättää? (poimittu useimmin esitettyjä perusteluja) Kommunikointiongelma Hän ei osaa päättää/ei ymmärrä Kehitysvammaisuus Asuntolan/osaston rytmi 4

5 Kehitysvammabarometri 2002 Vastaajat: 1) Palveluntuottajien edustajat 2) Palvelujen käyttäjien edustajat (=tukiyhdistysten puheenjohtajat) Kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa asumiseensa: Kyselytutkimus kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden työstä (Vesala, meneillään oleva tutkimus) - Vastaajat: Otos yhden kuntayhtymän laitoksen sekä avohuollon asumispalvelujen lähityöntekijöistä - Postikysely - N=160. 5

6 Työtä ohjaavat periaatteet / arvot Kehitysvammaisen asiakkaan itsemäärääminen, valintojen tukeminen? (samaa mieltä olleiden %-osuus) Pyrin aina kannustamaan ja rohkaisemaan asiakkaitani oma-aloitteisuuteen ja omien mielipiteiden ilmaisemiseen 86.7 % Pyrin tarjoamaan asiakkailleni mahdollisuuksia tehdä valintoja ja ilmaista mielipiteensä kaikissa arjen tilanteissa 81.6 % Pyrin auttamaan asiakkaitani päätöksenteossa esim. kertomalla valinnan vaihtoehdoista ja niiden seurauksista 85.4 % Pyrin välttämään sitä, että yrittäisin saada asiakkaita toimimaan oman mieleni mukaan 68.2 % Ryhmänä toimittaessa on velvollisuuteni toimia johtajana ja tehdä päätökset asiakkaitteni puolesta (eri mieltä) 49.7 % Jos asiakkaani kommunikaatiotaidot ja ymmärrys ovat puutteellisia, on velvollisuuteni päättää asiakkaan puolesta (eri mieltä) 32.3 % Jos huomaan asiakkaan tekevän huonon valinnan, pyrin saamaan hänet muuttamaan mielensä (eri mieltä) 17.1 % Koska monet valinnat ovat asiakkailleni aivan liian vaikeita, joudun usein päättämään heidän puolestaan. (eri mieltä) 13.9 % 6

7 Pyrin toimimaan asiakkaan hoidolle ja kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti, vaikka se olisi vastoin asiakkaan omaa mielipidettä Samaa mieltä: 37.3 % Eri mieltä: 10.5 % Pyrin huolehtimaan asiakkaan turvallisuudesta, vaikka se olisi vastoin asiakkaan omaa mielipidettä Samaa mieltä: 82.2 % Eri mieltä: 1.3 % Pyrin toimimaan asiakkaan päätösten ja mielipiteiden mukaisesti, vaikka ne olisivat ristiriidassa hoidollisten ja kuntoutuksellisten tavoitteiden kanssa Samaa mieltä: 7.0 % Eri mieltä: 24.2 % Onko kehitysvammaisten ihmisten itsemäärääminen omaksuttu työtä ohjaavaksi arvoksi? - Noin 85 % kertoi pyrkivänsä kannustamaan ja rohkaisemaan omien mielipiteiden ilmaisuun, tarjoamaan mahdollisuuksia tehdä valintoja ja ilmaista oma mielipiteensä sekä auttamaan päätöksenteossa. -Toisaalta (kärjistäen): KV asiakkaat saavat päättää, kunhan heidän valintansa ja päätöksensä eivät ole ristiriidassa esim. turvallisuuden tai hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden kanssa, kunhan valintatilanteet eivät ole liian vaikeita, kunhan heillä on riittävät kommunikaatiotaidot ja ymmärrystä kunhan eivät tee huonoja valintoja silloin kun ei toimita ryhmässä 7

8 Esimerkki arkipäivästä: Annan vaatteet (Vesala, 2010: videonauhoituksiin ja keskusteluihin perustuva artikkeli) Anna on 29-vuotias nainen. Hänet on määritelty syvästi kehitysvammaiseksi ja hänellä on lievä liikuntavamma. Hän ei puhu, mutta ymmärtää puhetta kohtalaisesti. Anna asuu laitososastolla. 8

9 Videoilla Annalla on yllään pääsääntöisesti kahdenlaiset vaatteet: lyhyt farkkuhame, t-paita ja sukkahousut haalarit. Haalareissa on vetoketju selkäpuolella, joten hän ei itse pysty sitä pukemaan. Ensimmäinen vaatteisiin liittyvä, usein toistuva havainto on se, että kun Annalla on yllään farkkuhame, hän avaa hameen napin. Hameen napin avaaminen esiintyy usein tilanteissa, joissa Anna käy istumaan. Hoitajat vaikuttavat olevan ymmällään, miksi Anna avaa napin. He pyrkivät myös estämään Annaa avaamasta nappia kieltämällä tätä. Yksi ilmeinen tulkinta hameen napin avaamisesta on se, että hame on tiukka ja painaa Annan vatsaa. Seuraava tilanne tukee myös tätä tulkintaa: Pesutilassa vessassa käynnin jälkeen, noin kello 12. Hoitaja (H1) auttaa Annaa pukeutumisessa toisen hoitajan (H2) seuratessa vieressä. Hame on Annan yllä, Anna nostaa kätensä ylös. H1 nostaa Annan puseroa ylös, kumartuu Annan eteen ja nostaa sukkahousuja. H1 laittaa hameen nappia kiinni, sanoo: No, en saa nappia kiinni, voi voi H2 sanoo: Vedä Anna henkeä niin menee nappi kiinni. H1 saa napin kiinni, suoristaa puseron, katsoo Annaa ja kysyy: Onks hyvä?, nousee ylös. 9

10 Keskeiset havainnot: Anna pitäisi itse mieluummin haalareita kuin farkkuhametta, ja hän osoittaa tämän monilla tavoin. Hoitajat pitävät kuitenkin kiinni säännöstä, että haalarit ovat yövaatteet ja ettei niitä pidetä päivällä, ja tämä sääntö menee Annan oman päätöksenteon ohitse. Annalla ei ole siis valtaa päättää vaatteistaan, vaan hoitajat tekevät päätökset. Annan mielipiteen ilmaisut ohitetaan tai niihin vastataan kieltävästi. Ainoastaan todella vahva protestointi, itsen vahingoittaminen, näytti johtavan siihen että Anna sai tahtonsa läpi. Vaikka hoitajat siis vaikuttavat olevan ymmällään hameen napin avaamisesta, niin seuraavassa esimerkissä hoitaja tulkitsee tämän merkitsevän sitä, että Anna haluaisi farkkuhameen sijasta ylleen haalarit: Pesutilassa vessassa käynnin jälkeen, noin kello 16. Hoitaja (H1) auttaa Annaa pukemaan vaatteet ylleen. Anna osoittaa kädellään hameen nappia. H1 sanoo: Nappi saa olla kiinni. Anna tarttuu H1:n käteen ja vie sen vatsalleen, hameen napille. H1 sanoo: Nappi saa olla kiinni. Sä saat sitten yöllä haalarin päälle, päivällä on päivävaatteet, vetää samalla kättään irti Annan kädestä. H1 kääntyy poispäin Annasta, vetää vessan ja sanoo Annalle: Päivällä päivävaatteet. Anna työntää oven auki ja kävelee oleskelutilaan. Seuraava keskeinen Annan vaatetukseen liittyvä havainto onkin tuon tulkinnan mukainen, eli että Anna haluaisi mieluummin pitää haalareita kuin hametta. Tilanteissa, joissa ollaan pesutilassa jossa ovat asukkaiden vaatehyllyt Anna pyrkii osoittamaan haluavansa haalarit ylleen. Hoitajat kuitenkin pääsääntöisesti torjuvat Annan ehdotukset vetoamalla sääntöön että haalareita pidetään vain yöllä. 10

11 Pesutilassa vessassa käynnin jälkeen, noin kello 16. Hoitajat (H1 ja H2) auttavat Annaa pukeutumisessa. H1 saa laitettua Annalle vaipan, sanoo sitten: Hyppää hameeseen vielä. H2 on kumartuneena Annan edessä, pitää farkkuhametta auki, sanoo Annalle: Hyppääs tonne. Anna katsoo H2:ta, vilkaisee taakseen (yksi asukkaista istuu vessanpöntöllä). H2 nauraa, sanoo uudestaan: Hyppää. Anna katsoo kättään. H1 sanoo: Hyppää hameeseen. H2 nauraa. Anna tarttuu H2:n käteen ja lähtee kuljettamaan tätä kohti vaatehyllyä. H2 sanoo: Mun täytyy nousta ylös. Anna työntää hametta (ja H2:n kättä) hyllylle. H2 sanoo: Kato haalareita. Ei onnistu. H1 sanoo: Ne on yöhaalarit, Anna. H2 ohjaa Annan takaisin penkille ja jatkaa hameen pukemista. Kuvauksesta käy ilmi, miten hoitajat kyllä ymmärtävät Annan haluavan hameen sijasta haalarin, mutta suhtautuvat siihen jyrkän torjuvasti. Annan oman tahdon sijasta hoitajat noudattavat sääntöä ja tämä menee Annan itsemääräämisen edelle. Seuraavassa tilanteessa hoitajat kuitenkin päättävät, että Annalle puetaan haalari. Tämä päätös tehdään, vaikka Anna itse ei sitä ollut ehdottanut. Anna on pukemassa ylleen sukkahousuja, t-paitaa ja farkkuhametta. Tällä välin Anna istuutuu penkille, ottaa penkiltä farkkuhameen ja alkaa pukea sitä ylleen. H1 ja H2 katsovat vierestä ja keskustelevat, H1 sanoo: Pitäiskö laittaa haalarit, vai mitä?. H2 poistuu kuvasta. H1 menee seinän taakse (ilmeisesti vaatehyllylle). Anna nousee penkiltä, pitää toisella kädellään kiinni hameesta ja katsoo hänen peräänsä. H1 tulee haalarit kädessään Annan luo ja sanoo: Ota hame pois. Anna pudottaa hameen lattialle, istuutuu penkille ja alkaa riisua t-paitaa. H1 sanoo Annalle: Laitetaan nyt tämmöset haalarit kun sä et pidä vaippaa. No niin., ojentaa samalla haalareita pitäen niitä auki. H1 huomaa että Anna on riisumassa t- paitaa, tarttuu paitaan ja vetää sitä takaisin alas, sanoo: Ei, ei, kun sä voit pitää tämän alla. Samassa tilanteessa hoitaja ohittaa sen, että Anna ei haluaisi pitää t-paitaa haalarin alla alkamalla riisua paitaa. Kun Anna hieman myöhemmin poistuu pesutilasta oleskelutilaan, hän saa lopulta tahtonsa läpi. 11

12 Välittömästi päästyään oleskelutilan puolelle Anna alkaa rääkyä ja hakata käsillään kasvojaan. Kaikkiaan hän lyö itseään yli kymmenen kertaa. Hän yrittää vetää haalarin alla olevaa t-paitaa pois yltään. Taustalta kuuluu toisen hoitajan ääni: Anna, nyt loppu!. H2 tulee Annan luo, Anna istuutuu sohvalle. H2 sanoo: Otetaan pois sitten jos ei oo hyvä, ja alkaa ottamaan t-paitaa pois Annan yltä. H2 sanoo (ilmeisesti kuvaajalle): Annalla on niin hankalaa aamuisin nää vaatteet, ei tykkää mistään. Ei täs sen kummenpaa... Saatuaan paidan pois ja haalarin vetoketjun kiinni, H2 sanoo Annalle: Onko nyt hyvä?, ja lähtee pesutiloihin. Anna jää sohvalle istumaan. Hoitajan tulkinta Annan käyttäytymisestä on ilmeinen: Anna ei halua pitää paitaa yllään vaan haluaa sen pois. Hoitajan autettua paidan pois Anna rauhoittuu. Tälle tilanteelle tuo lisävalaistusta, kun katsotaan tapahtumia hieman aiemmin: haalareita puettaessa Anna puolittain riisuu paidan yltään. Hoitaja kuitenkin estää tämän ja vetää paidan takaisin todeten samalla että paita saa olla päällä. Näin Anna siis toiminnallaan kertoi, ettei halua pitää paitaa. Itsensä vahingoittamis-episodin jälkeen hän sai sitten tahtonsa toteutettua. Yhteenvetona voidaan todeta seuraavat seikat. Anna pitäisi itse mieluummin haalareita kuin farkkuhametta, ja hän osoittaa tämän monilla tavoin. Hame vaikuttaa olevan liian tiukka, josta kertoo se, että Anna avaa jatkuvasti hameen napin, erityisesti silloin kun hän istuu. Hoitajat pitävät kuitenkin kiinni säännöstä, että haalarit ovat yövaatteet ja ettei niitä pidetä päivällä, ja tämä sääntö menee Annan oman päätöksenteon ohitse. Annalla ei ole siis valtaa päättää vaatteistaan, vaan hoitajat tekevät päätökset. Annan mielipiteen ilmaisut ohitetaan tai niihin vastataan kieltävästi. Ainoastaan todella vahva protestointi, itsen vahingoittaminen, näytti johtavan siihen että Anna sai tahtonsa läpi. 12

13 Hoitajien tulkintoja ja perusteluja -Miksi avaa nappia? --> Huomionhaku, protestointi --> Toimettomuus -Entä jos hame on liian tiukka? --> Annan toiminta tulee ymmärrettäväksi: - Jos mahaa puristaa niin kyllä varmaan myökin mätkittäis ja avattais nappeja ilman mitään sen suurempia kontaktihalukkuuksia -Haalarin pitämistä yöllä ja farkkuhametta päivällä henkilökunta perusteli normaalisuus-ajatuksella. Haalareiden nähtiin edustavan laitosmaista pukeutumista ja farkkuhameen tavallista, normaalia pukeutumista. tärkeänä sitä, että Anna pukeutuis normaalisti, tavallisiin vaatteisiin, eikä näihin laitos- tai mitä ne nyt on, ne haalarit, jotain laitoshaalareita Että siinä oli tämmönen ideologia, että olis sievä nuori nainen normaaleissa vaatteissa. Että kun lähdetään jonnekin kaupunkiin tai kirkolle niin ei tarvi niissä haalareissa Hoitajille esitetyn videokoosteen valossa tämä ajatus vaatetuksen normaalisuudesta asetettiin kuitenkin kyseenalaiseksi: Mutta kun näin rupee miettimään niin ei suinkaan nyt oo tarkoitus että meidän asukkaat on epämukavissa vaatteissa sen takia että se on meistä normaalia ja nättiä. Lisäksi esitettiin myös kommentti siitä, mikä itselle on normaalia: Itte laitetaan college-asut päälle kun mennään kotiin. Sitte on mukava olo. Tästä huolimatta Annan mieltymystä haalareihin ei pidetty hyvänä: Mutta sitten se, se on jotenkin niinku sellasta taantumista kun hän rupee taas näihin haalareihin mieltymään. Vaatteiden miellyttävyyden sijasta ensisijaiseksi kysymykseksi nostettiin lopulta kuitenkin vaatteiden normaalisuus: Olisko tässä sitt se, että olikse Annalle liian suuri vaatimus se sellainen normaalien vaatteiden pito vai mikä. 13

14 Haalarin pitämistä yöllä ja farkkuhametta päivällä henkilökunta perusteli normaalisuus-ajatuksella. Haalareiden nähtiin edustavan laitosmaista pukeutumista ja farkkuhameen tavallista, normaalia pukeutumista. tärkeänä sitä, että Anna pukeutuis normaalisti, tavallisiin vaatteisiin, eikä näihin laitos- tai mitä ne nyt on, ne haalarit, jotain laitoshaalareita Että siinä oli tämmönen ideologia, että olis sievä nuori nainen normaaleissa vaatteissa. Että kun lähdetään jonnekin kaupunkiin tai kirkolle niin ei tarvi niissä haalareissa Olisko tässä sitt se, että olikse Annalle liian suuri vaatimus se sellainen normaalien vaatteiden pito vai mikä. 3. Lopuksi Esteitä kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisen toteutumiselle (Finlay, Walton & Antaki, 2008). 1) Henkilökunnan toimintaa ohjaavat erilaiset periaatteet, tavoitteet tai arvot voivat olla ristiriidassa kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden kanssa. Esimerkiksi turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät toimenpiteet voidaan nähdä ensisijaisina jolloin niitä toteutetaan henkilön mielipiteistä riippumatta. 2) Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus voidaan nähdä ensisijaisesti elämän isoihin valintatilanteisiin liittyvänä, jolloin arkipäiväiset, usein toistuvat valintatilanteet saatetaan jättää huomiotta eikä niitä edes varsinaisesti nähdä valintatilanteina. 14

15 3) Kun kehitysvammaisella henkilöllä on kommunikaation ongelmia, voi työntekijän olla vaikea tarjota vaihtoehtoja oikealla tavalla tai tulkita henkilön valintoja, tai ylipäätään olla varma siitä, onko henkilö ymmärtänyt koko valintatilannetta. 4) Kehitysvammapalveluihin sisältyy perinteisesti vahvana pyrkimys kehitysvammaisen henkilön kykyjen ja taitojen kehittämiseen. Vaikka tämä tavoite on perusteltavissa, siihen sisältyy vaara että kehitysvammainen henkilö nähdään aina henkilönä, jolta puuttuu taitoja ja joka sen vuoksi aina asetetaan oppilaan asemaan. Ohjaaja tai hoitaja asettuu tällöin opettajan rooliin ja voi pyrkiä ohjaamaan kehitysvammaista henkilöä oikeanlaisiin valintoihin. Itsemäärääminen toteutuu viimekädessä jokapäiväisessä kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa Kehitysvammaisesta henkilöstä ei synny autonomista toimijaa itsessään, vaan se rakennetaan henkilön ja muiden toimijoiden välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. 15

16 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammapalveluissa merkitsee työntekijöiden asenteiden ja käsitysten muuttumista. Tämä ei kuitenkaan merkitse pelkästään erilaista suhtautumista kehitysvammaisiin henkilöihin, vaan myös itsen ja oman työn näkemistä eri tavoin. Kuten Bradley (1994) on todennut, tämä merkitsee myös sitä, että lähityöntekijän ja kehitysvammaisen asiakkaan välinen valtasuhde ja lähityöntekijän työhön kohdistuvat vaatimukset ja odotukset muuttuvat. Osittainenkin vallasta luopuminen voi kuitenkin olla vaikeaa; ei siksi, että vallasta itsessään haluttaisiin välttämättä pitää kiinni, vaan siksi, että se saattaa uhata muiden tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista tai omaa ammatti-identiteettiä, käsitystä itsestä hyvänä työntekijänä. Asenteiden muutoskaan ei vielä yksinään riitä, vaan on kyettävä arvioimaan miten omaksutut arvot ja periaatteet toteutuvat jokapäiväisissä tilanteissa. Totuttujen arjen rutiinien muuttaminen tai edes kyseenalaistaminen ei ole helppoa ja vaatii konkreettien tilanteiden reflektointia. 16

Tuettu Päätöksenteko

Tuettu Päätöksenteko Tuettu Päätöksenteko Määritelmä Vammaispoliittisesta ohjelmasta Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden ammattiidentiteetti

Kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden ammattiidentiteetti 1 Kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden ammattiidentiteetti ja työhyvinvointi. Seurantatutkimuksen väliraportti 10/2012 Helsingin Asu-Hanke Hannu T. Vesala 2 Sisällys: 1. Johdanto.. 3 2. Menetelmä 9 3.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Elev - Övre kroppen 1

Elev - Övre kroppen 1 Elev - Övre kroppen 1 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 99 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot