Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen turvaaminen/ Alueellinen suunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen turvaaminen/ Alueellinen suunnitelma vuosille 2012 2020"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen turvaaminen/ Alueellinen suunnitelma vuosille Päivitetty

2 2 (14) Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 NYKYTILANNE Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Palvelujen kehittäminen Laitospaikkojen lakkauttaminen Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö 9 3 TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Palvelujen kehittäminen Laitospaikkojen lakkauttaminen Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö 14

3 3 (14) 1 JOHDANTO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote) kuuluvat Imatra (erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta, täysjäsenenä alkaen), Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Perussopimuksen mukaisesti Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetun erityishuollon. Etelä-Karjalan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli asukasta. Asukasluku kunnittain 2014 Maakunnan ikärakenne % Imatra v. 14 % Lappeenranta v. 62 % Luumäki v. 24 % Lemi Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Väestö on vähentynyt vuosien välisenä aikana Etelä-Karjalassa -2,2 % ja ennuste vuoteen 2024 väestön vähenemisestä on -1,6 %. Väestöllinen huoltosuhde 2014 lopussa oli 0,62 (koko Suomi 0,57) ja ennuste 2024 on 0,77 (koko Suomi 0,68). Kehitysvammaiset asiakkaat 2014 Asiakkaat Laitosasuminen osto Laitosasuminen oma Asumispalvelut osto Asumispalvelut oma Tuettu asuminen Pitkäaikainen perhehoito Itsenäisesti tai vanhempien kanssa asuvat Eksote Imatra Yhteensä Yhteensä Etelä Karjalan erityishuoltopiirin johtoryhmä kokosi maaliskuussa 2010 työryhmän laatimaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaista alueellista suunnitelmaa kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille Periaatepäätöksen tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea.

4 4 (14) Työryhmään koottiin mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Edustettuina olivat yksityiset palveluntuottajat, kehitysvamma-alan järjestöt, rakennuttajat ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kehitysvammaisten asumisen ohjelmalle valtakunnallisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli tukea ja ohjata kehitysvammaisten asumisohjelman mukaisen valtakunnallisen suunnitelman valmistelua ja etenemistä sekä seurata ja organisoida asumisohjelman toimeenpanoa, toimia yhteistyöverkostona, olla yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelun kanssa, huomioida kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat muutokset, kuulla eri intressiryhmiä ja tehdä tarvittaessa aloitteita ohjelman tarkistamiseksi. Valtakunnallinen suunnitelma Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön julkaistiin (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5). Kehitysvammaisten asumisohjelma toteuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän turvaamisesta. Asumisen esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat elinympäristöt ja toimivat palvelut ovat vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän edellytyksiä ja turvaa heidän oikeutensa samanlaiseen yksilölliseen elämään ja oikeuteen tehdä valintoja kuten muutkin ihmiset valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätös perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittuun edellä mainittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan. Periaatepäätöksessä on lueteltu ne toimenpiteet, joilla kehitysvammaisten henkilöiden oikeudet turvataan kuntien peruspalveluiden piirissä. Periaatepäätöksen mukaisesti alueelliset suunnitelmat tuli päivittää mennessä. Tuolloin päivitystyö tehtiin samoin kuin aiemminkin laaja-alaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, palveluntuottajien ja kuntien edustajien kanssa. Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi mahdollisemman laaja-alaisesti, Etelä-Karjalan kuntien palvelujohtajia pyydettiin keskusteluttamaan kuntiin jääneet toimialat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten toimenpiteiden osalta ja näin myös kirjaamaan ylös ne toimenpiteet, joita periaatepäätös eri toimialoilta edellyttää (liite 1). Eksoten omien tulosalueiden, perhepalveluiden, lastensuojelun, aikuisten sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden osalta toimittiin samoin. Muita yhteistyökumppaneita on tavattu suunnitelman päivittämisen yhteydessä eri työryhmissä, osa heistä on osallistunut myös Etelä-Suomea koskeneeseen alueelliseen työpajaan ja sen jälkeen pidettyyn yhteiseen tapaamiseen. Alueellisen suunnitelman seuranta sovittiin erityishuollon johtoryhmän tehtäväksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt pyynnön alueellisten suunnitelmien päivittämisestä mennessä. Päivitystä tehtäessä päädyttiin siihen, että päivitys tehdään pienemmällä virkamiestyöryhmällä hyväksi käyttäen Stm:n kyselyä kehitysvammahuollon nykytilasta, kehityksestä ja kehas-ohjelman vaikutuksista, joka oli toimitettu vastattavaksi kuntien kasvatus- ja opetustoimille, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n alueyhdistyksille, avoterveydenhuollon ja perhepalveluiden edustajille sekä alueen vammaisneuvostoille. Valmisteltu päivitys laitettiin lausuntokierrokselle perhepalveluille, kotihoitoon, kuntoutukseen, avoterveydenhuoltoon, aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, jäsenkuntiin, yksityisten palvelukotien edustajille sekä tukiyhdistyksiin ennen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituskäsittelyä mennessä suunnitelmaa kommentoivat Lemin kunta, Ruokolahden kunta, Parikkalan kunta, Lappeenrannan Asuntopalvelu, Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi, Lappeenrannan tekninen toimi, Eksoten aikuisten psykososiaaliset palvelut ja perhepalvelut, KVPS Tukena Oy. Suunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain kuntaraportoinnin yhteydessä sekä erityishuollon johtoryhmässä.

5 5 (14) 2 NYKYTILANNE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteena on ollut edistää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatiota ja poistaa erillisistä organisaatioista aiheutuvia rajaaitoja. Eksoten strategiana on tarjota palvelut ensisijaisesti peruspalveluina, jonka osaamista vahvistetaan erityispalveluilla. Strategisena tavoitteena on se, että asiakkaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista. Tämä edellyttää sitä, että painopistettä siirretään raskaammista kevyempiin palveluihin ja laitoshoidosta avohoitoon. Asiakkaiden tarpeisiin pystytään näin vastaamaan varhaisemmin ja oikea-aikaisemmin. Asiakaslähtöisyys näkyy asiakkaan palvelutarpeiden mukaisena palvelujen tuottamisena ja asiakkaan osallisuutena omien palvelujensa suunnittelussa. Eksoten visiota Toimintakykyisenä kotona tukevia tavoitteita ovat mm. asiakkaan omatoimisuuden tukeminen, palvelujen saatavuuden helpottaminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Edellä mainittu Eksoten strategia tukee jo sinällään kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palvelujen turvaamista. Kehitysvammaisten yksilöllistä asumista ja palvelujen turvaamista suunniteltaessa tulee muistaa, että kyseessä on jatkuva ja kehittyvä prosessi, joka tekee alueellisesta suunnitelmasta tarpeiden mukaan tarkistettavan ja elävän asiakirjan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on vuoden 2010 ja 2012 annettujen periaatepäätöksen jälkeen toteutettu seuraavia toimenpiteitä kehitysvammaisten asumisen ja sitä tukevien palvelujen edistämiseksi. Toimenpiteet on jaoteltu valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpidealueiden mukaisesti. 2.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuutta on varmistettu työotteen muutoksella, jossa asiakas ja hänen mielipiteensä ovat nousseet keskiöön hänen palveluidensa suunnittelussa. Yksilölliset tukisuunnitelmat ja/tai tukiprofiilit on otettu käyttöön niin asumisyksiköissä kuin toiminnallisissa palveluissakin. Avopalveluiden osalta asiakassuunnitelmia laadittaessa asiakkaan ja hänen omaistensa näkemykset pyritään saamaan esille sekä kunnioittamaan niitä. Suunnittelun tukena käytetään erilaisia kommunikaatiokeinoja sekä Yksilökeskeistä suunnitelmatyöskentelyä mallia (YKS), jossa keskeistä on uusien mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarjoaminen, asiakkaan omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen sekä uusien toimintavalmiuksien saavuttaminen. Näin turvataan asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön liittyvä työ on aloitettu. Henkilökohtainen budjetointi on otettu yhdeksi vammaispalvelujen pysyväksi palvelujen järjestämistavaksi Imatraa lukuun ottamatta. Tämä on tuonut joustoa asiakkaiden palvelujen järjestämiseen ja samalla lisännyt itsemääräämisoikeuden toteutumista. Imatralla henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön Imatran liittyessä Eksoteen alkaen. 2.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Vammaisella lapsella on ensisijaisesti oikeus asua omien vanhempiensa kanssa ja tämä on pyrittävä toteuttamaan kotiin annettavalla tuella ja avulla, perhettä tukevilla palveluilla ja erilaisilla yleispalveluilla. Jotta vammaiselle lapselle saataisiin mahdollisimman tavallinen lapsuus ja kasvuympäristö, on erilaisia tukipalveluita kehitettävä. Perhepalvelut ensisijaisina palveluina kuuluvat kaikille lapsille. Kehitysvammaiset lapset kuuluvat neuvolan ja kouluterveydenhuollon piiriin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä lasten asumista kotona pyritään tukemaan palveluilla, joita ovat muun muassa lyhytaikainen huolenpito (t. tilapäishoito), tukihenkilötoiminta, koululaisten aamu-, iltapäivä- ja lomaajan hoito, lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö sekä kuntoutus. Eksoten alueella tärkeimmät kuntoutusmuodot ovat sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus.

6 6 (14) Ensitiedolla on tärkeä osa perheen selviytymisessä uudesta elämäntilanteesta, sen päämääränä on tukea ja ohjata perhettä löytämään omat voimavaransa. Perhe tarvitsee monenlaista tukea uudessa elämäntilanteessa ja ensitietoon liittyvillä palveluilla voidaan auttaa varmistamaan läheisten osallisuus ja voimavarojen lisääminen alusta lähtien. Näitä palveluja ovat kotisairaalatoiminta (6 sairaanhoitajaa ja lisäksi yksi vauvaperhetyöntekijä), neuvolaperhetyö (ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja nopeaan tarpeeseen vastaava ja lyhytkestoinen ennaltaehkäisevä moniammatillinen perhetyö) ja Kehitysvammaisten tukiliiton toiminta (tukihenkilöt/yhteyshenkilöt/vertaistoiminta/sopeutumisvalmennuskurssit). Ohjauksellinen työ kuten kuntoutusohjaus, erityishuollonohjaus, avohuollonohjaus ja palveluohjaus tarjoavat apua, tietoa, ohjausta ja tukea kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä. Lisäksi Eksotessa on aloitettu ensitukiryhmäistunto-toiminta. Ensitukiryhmäistunnon eli ETRI:n tavoitteena on tukea perhettä siinä tilanteessa, kun lapsen erityisyys todetaan - raskauden aikana, synnytyksen jälkeen tai myöhemmin leikki- /kouluiässä. ETRI tarjoaa perheelle mahdollisuuden keskustella perheen ehdoilla lapsen erityisyydestä ja sen herättämistä tunteista yhdessä läheisten kanssa. Ensitukiryhmäistuntoa ohjaavat ETRI-koulutetut työntekijät ja koulutuksen käynyt vertaisvanhempi. Istunnossa toivotaan olevan mukana kätilö, lääkäri tai muu perheen ja lapsen tilanteen tunteva terveydenhuollon ammattilainen. Vertaistuen merkitys perheen ja kehitysvammaisen henkilön tärkeänä tukimuotona on noussut esille perheiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Pienten lasten vertaistukikerhotoiminta on muuttunut Eksoten vammaispalveluiden vetämästä kerhotoiminnasta perheiden omaksi kerhotoiminnaksi. Lisäksi Etelä-Karjalan alueella kokoontuu pienten, alle kouluikäisten Down-lasten perheiden vertaisryhmä, joka on järjestänyt toimintansa itsenäisesti. Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:llä on äitipiiri, joka kokoontuu kerran viikossa toimintakeskuksen tiloissa. Se on tärkeä vertaistukifoorumi. Yhdistyksen miehet järjestävät vertaistoimintaa, johon ovat tervetulleita isät myös Imatran lähikunnista. Avohuollonohjaus on kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä sekä läheistensä tukemista ja ohjaamista. Tuki ja ohjaus eivät välttämättä ole säännöllistä tai viikoittaista vaan se voi olla myös esim. kerran kuukaudessa tai harvemmin tapahtuvaa. Avohuollon ohjaus on tärkeä kehittämiskohde. Aikuisten kohdalla ohjaus tulee asumisen ohjaajien kautta, mutta lapsiperheiden ohjaukseen haetaan toimivaa ja uudenlaista ratkaisua. Tällä hetkellä lapsiperheiden avohuollon ohjausta toteuttavat palveluohjaajat ja kehitysvammapoliklinikan erityishuollon ohjaaja. Lasten lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään pääosin perhehoidossa ja ostopalveluna. Erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiriin alueella vammaispalvelut, mikäli toiminta on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellista toimintaa. Lappeenrannan alueella palvelu toteutetaan pääasiassa toimintakeskus Taiskassa Taipalsaarella, jossa järjestetään myös erityislasten loma-ajan hoito Lappeenrannan osalta. Lappeenrannassa erityislasten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään lisäksi ryhmätoimintana kolmella koululla. Muutamien lasten kohdalla on haasteellisuuden johdosta hankittu aamu- ja iltapäivähoitoa sekä loma-ajan hoitoa myös ostopalveluna. Muissa kunnissa hoito järjestetään räätälöiden tarpeen mukaan. Imatralla erityislasten iltapäivähoidon järjestää opetus- ja sivistystoimi, aamuhoidon vammaispalvelut ja loma-ajan hoidon opetus- ja sivistystoimi ja vammaispalvelut yhdessä. Lastensuojelun tehtävänä on aina tarvittaessa arvioida lapsen lastensuojelun tarve riippumatta siitä, onko kyse kehitysvammaisesta vai vammattomasta lapsesta. Tämän kaltaiset arviointitilanteet voivat joskus olla haasteellisia ja niissä tehdään yhteistyötä vammaispalvelun kanssa. Kuitenkin tulee muistaa, että lapsen sairaus, vammaisuus tai terveydentila ei sinällään saa olla lastensuojelun asiakkuuden tai sijoituksen peruste.

7 7 (14) 2.3 Palvelujen kehittäminen Palvelujen kehittämistä tehdään Eksoten omien toimialojen, peruskuntien sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut päiväaikaisten toimintojen kehittäminen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vammaisten henkilöiden päiväaikaista toimintaa järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluna. Eksoten kaikki omat yksiköt tarjoavat sekä päivä- että työtoimintaa asiakkaan tarpeen ja toimintakyvyn mukaisesti. Työvalmentajan palkkaus kesällä 2012 on osaltaan edistänyt vammaisten työllistämiseen tähtäävää työtä. Avotyöpaikat ovat lisääntyneet lähes puolella. Panostusta on lisätty tuettujen työpaikkojen saamiseksi ja avoimille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Avoimille työmarkkinoille on työllistynyt 8 henkilöä palkkasuhteiseen työhön ja useita neuvotteluja on käynnissä. Harrastustoimintaa, retkiä ja tapahtumia järjestävät kuntien liikunta- ja kulttuuritoimet sekä alueen kehitysvammaisten tukiyhdistykset. Harrastuksiin liittyvän toiminnan monipuolistaminen ja kehitysvammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksien varmistaminen on vielä tarkemmin kartoitettava ja selvitettävä yhteen sovitettaessa muihin palveluihin esim. asumispalvelut, tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, tukihenkilöpalvelut ja henkilökohtainen apu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri järjestää vuosittain omana toimintana kolme kesäleiriä kehitysvammaisille henkilöille. Omien kesäleirien lisäksi Eksoten kunnat ostavat yksilölliseen harkintaan perustuvaa leiri- ja lomatoimintaa. Leirien merkitys leireille osallistuville henkilöille on kesän kohokohta ja heidän perheilleen hengähdystauko hoivatyöstä. Kesäleirit ovat tärkeä osa toimintaa. Leiritoiminta koskee koko maakuntaa. Sosiaali- ja terveyspiirin myötä on luotu palvelujärjestelmä, jossa on mahdollista tarjota erilaisia kuntoutuspalveluja tasapuolisesti koko Eksoten alueella. Tästä yhtenä esimerkkinä mm. tehostettu kotikuntoutus, jonka kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Toiminta on kohdentunut tällä hetkellä ehkä enemmän vaikeavammaisiin henkilöihin, mutta palvelu on käytössä myös kehitysvammaisilla henkilöillä tarvittaessa. Kehitysvammaisten osalta sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus ovat tärkeimpiä kuntoutusmuotoja. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan kehitysvammaisen henkilön elinympäristössä oman kodin lisäksi kaikissa hänelle suunnatuissa tukitoimissa kuten asumispalveluissa, päiväkodissa, koulussa, päivä- ja työtoiminnassa. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan terveydenhuollon yksiköissä, mm. terveysasemilla, sairaaloiden osastoilla ja poliklinikoilla sekä yksityisen sektorin terapiahenkilöstön toimesta. Eksotessa kuntoutuskeskuksen henkilöstö tuottaa konsultaatio-, tutkimus-, hoito-, terapia-, apuväline- ja kuntoutusohjauspalveluja koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille. Lääkinnällisen kuntoutuksen tulee pohjautua yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan julkisessa terveydenhuollon yksikössä hoitovastuun mukaisesti. Kehitysvammaisten henkilöiden lääkinnällisestä kuntoutuksesta kantavat vastuuta erityisesti kehitysvammapoliklinikka ja lasten neurologian yksikkö. Kehitysvammapoliklinikka Vuoden 2010 alusta Eksoten kehitysvammapoliklinikka on tarjonnut palveluita koko Etelä-Karjalan alueella silloin kun tarvitaan kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista. Kehitysvammainen saa tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti peruspalveluista. Poliklinikalla tarjotaan kehitysvamma-alan asiantuntemusta, ohjausta ja neuvontaa sekä tehdään tutkimuksia, kehitysseurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia.

8 Kehitysvammapoliklinikan työryhmä jalkautuu asiakkaan arkeen ja toimintaympäristöön. Tällä työskentelyllä on voitu vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden erityisyyden ymmärtämistä ja kuntouttavaa työotetta arjessa. Keskeisemmäksi toimintamuodoksi on muotoutunut vaikeavammaisten asiakkaiden kuntoutussuunnitelmien laatiminen moniammatillisena toimintana sekä varhaiskuntoutustyö. Kehitysvammapoliklinikan asiakasmäärät: Vuosi Kontaktit Asiakkaat (14) Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005), jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, joka kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidettavan toimintakykyyn sekä hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen. Tulot eivät vaikuta omaishoidon tukeen. Omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa. Lasten tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve ikäkehitystasoon nähden. Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidontuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoitoisuutta arvioitaessa käytetään lisäksi kotikäynnillä tehtävää hoitoisuusarviomittaria. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidontukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi on päättynyt. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä järjestetään myös tukihenkilötoimintaa, jonka tavoitteena on itsenäisesti tai vanhempien luona asuvan vammaisen henkilön elämänlaadun, osallistumisen ja omatoimisuuden parantaminen ja mahdollistaminen ikään katsomatta. Tällä hetkellä Eksoten alueella on noin 52 henkilöä tukihenkilötoiminnan piirissä. Tavoitteena on pyrkiä kehittämään tukihenkilöiden/tukiperheiden rekrytointia sekä yhteistyön ylläpitämistä oppilaitosten kanssa. Tukihenkilötoimintaa kehitetään yhdessä perhepalvelujen kanssa. Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollon palvelut kehitysvammainen henkilö saa ensisijaisesti peruspalveluista. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Etelä-Karjalan kehitysvammahuollon alueellista strategiaa vuosille laadittaessa nousi selkeästi esiin tarve kehitysvammaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiselle. Tarve on nähty myös kehitysvammapoliklinikan asiakaskäyntien yhteydessä. Palveluiden kehittämissä tarvitaan laajaa yhteistyötä avoterveydenhuollon, kehitysvammahuollon ja mielenterveyspalveluiden kesken. 2.4 Laitospaikkojen lakkauttaminen Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelmaan liittyvät tavoitteet ovat Etelä-Karjalan alueella koskeneet ja koskevat pääasiassa muita asumisen ratkaisuja kuin laitoshoidon purkua. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella oli ensimmäisen valtioneuvoston periaatepäätöksen tultua ulos 50 laitoksissa asuvaa henkilöä. Tällä hetkellä laitospäätöksiä on Eksotessa 15, joista ostopalveluissa 9 ja omissa palveluissa 6. Omien palveluiden laitospäätökset johtuvat pääasiallisesti siitä, että aikanaan kuntien tekemiä asumisen ratkaisuja näiden henkilöiden kohdalla ei ole vielä pystytty muuttamaan uusien, pysyvien ja asiakkaan tarpeita palvelevien ratkaisujen vielä puuttuessa.

9 9 (14) Eksotella ei kuitenkaan ole vaikeutta toteuttaa Valtioneuvoston päätöstä siitä, että vuonna 2020 ei kehitysvammaisia henkilöitä enää ole laitospaikoilla. Asumisen ratkaisuja tarvitaan vaativaa hoitoa ja kuntoutusta sekä monialaista erityisosaamista vaativien, pienten erityisryhmien lisäksi koko Etelä-Karjalan maakunnan alueella lievemmin kehitysvammaisille kotoaan muuttaville nuorille sekä ikääntyville kehitysvammaisille henkilöille. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on vuosien toteutuneet seuraavat uudisrakennukset kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeisiin: Vuonna 2014 valmistui Pihlajakodin korvaava uusi yksikkö Hovinpellon alueelle. Vuonna 2015 Parikkalaan valmistui Petäjämäen asumisyksikkö ja rakenteilla on loppuvuodesta 2015 valmistuva Männikön asumisyksikkö Lappeenrantaan Armilan alueelle. Männikkö sekä Välskärintien asumisyksikkö korvaavat Taipalsaaren sairaalalla sijainneet asumisyksiköt. Lisäksi vuoden 2015 alusta toimintansa aloitti Arjen tukikeskus Arttu Lappeenrannan Leirissä. Artun palvelut kohdentuvat ensisijaisesti itsenäisesti asuville ja asumiseensa tukea tarvitseville asiakkaille. Artun palveluiden piirissä on 42 asiakasta. Kehitysvammaisen ihmisen muuttaessa uuteen kotiin muuttuvat ihmissuhteet ja lähiympäristö. Muuttajan elämänhistorian, avuntarpeiden ja toiveiden tunteminen edistävät kotiutumista. Vanhemmille kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto lapsuudenkodista voi merkitä tunnemyllerrystä, muutoksia päivittäisessä elämässä ja kotiin jäävien ihmissuhteissa. Vanhempien ja muiden läheisten myötämielinen asenne muuttoa kohtaan auttaa muutoksessa. Asumisvalmennuksen tavoitteina ovat muuttajan ja hänen läheistensä valmistautuminen elämänmuutokseen ja pehmeä muutto uuteen kotiin. Muita tavoitteita ovat kehitysvammaisen muuttajan muuton onnistuminen ja kotiutuminen uuteen kotiin, elämänmuutokseen valmistautuminen ja itsenäistymisen tukeminen, muuttajan sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen, läheisten tukeminen elämänmuutoksessa sekä muuttajien, läheisten ja henkilökunnan tutustuminen toisiinsa ennen muuttoa. Asumisvalmennus on kiinteästi osa asumispalveluiden tuottamista. Omaiset toivovat muutoksen tapahtuvan turvallisesti ja luotettavasti, jotta he voisivat irrottautua hoivatehtävästään. Asumisvalmennusta toteutetaan pääasiassa omana toimintana Ester-hankkeen tuloksena mallinnetulla muuttovalmennuksella. Tarvittaessa asumisvalmennusta voidaan myös ostaa palveluntuottajilta. Imatran alueella asumisvalmennus on keskitetty Paajalan asuntolaan, jossa toteutetaan kotiin annettavaa tukea ja asumisvalmennusjaksoja. Asumisvalmennusta toteutetaan myös osana avohuoltoa kerhotoimintana ja avoimina opintopiireinä. Asumispalvelujen rakenteen muuttuessa, on Eksoten alueella päädytty lopettamaan pikku hiljaa asuntolamuotoinen asuminen. Kahden jo lopetetun asuntolan asukkaat ovat muuttaneet joko itsenäiseen asumiseen tuettuna tai ympärivuorokautiseen palveluun toimintakykynsä mukaisesti. Työntekijät ovat siirtyneet asumisen ohjaajiksi. Asumisen tukea ostetaan lisäksi myös yksityisiltä palveluntuottajilta pienissä määrin Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Henkilöstön koulutusta on suunnattu ja edelleen suunnataan yksilökeskeiseen suunnitteluun, kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tukeviin työtapoihin, tuettuun päätöksentekoon ja itsemääräämisoikeuteen. Henkilöstön koulutukset on toteutettu suunnitelmallisesti osaamisen varmistamiseksi.

10 10 (14) Esimiehille suunnattu opintopiirityöskentely kuntouttavan ja ohjaavan työotteen ja sitä tukevien menetelmien käyttöön ottamiseksi sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisen tukemiseksi ja vahvistamiseksi jatkuu edelleen. 3 TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE Vuoden 2012 suunnitelmassa mainittujen kehittämistarpeiden ja yhteistyön tekeminen Eksoten eri vastuu- ja tulosalueiden sekä peruskunnissa olevien toimialojen kanssa jatkuu suunnitelman mukaisesti. Lähtökohtana ja ensisijaisena tavoitteena valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanossa on jokaisen asiakkaan oikeus palvelutarpeen arvioon, asiakassuunnitelmaan, yksilölliseen tukisuunnitelmaan, kuulluksi tulemiseen ja itsemääräämisoikeuteen omien tarpeenmukaisten palveluidensa suunnittelussa. Tällä suunnitelmalla täydennetään vuosille tehtyä alueellista suunnitelmaa. Toimenpiteet kohdistetaan ajallisesti siten, että nykyiset laitospaikat poistuvat käytöstä vuoden 2017 loppuun mennessä. Aikaa on jatkettu vuodella edelliseen suunnitelmaan nähden, jotta uudet asumisen ratkaisut pohjoispään kuntien osalta saadaan toteutettua. Vuoden 2010 periaatepäätöksen jälkeen ei kehitysvammaisten henkilöiden uusia laitossijoituksia ole tehty. Tärkeänä osana työtä nähdään myös toiminen valtakunnallisessa vaikuttamis- ja kehittämistyössä. Valtakunnallisella toiminnalla varmistetaan kehitysvammaisten henkilöiden yhtenäinen asema suhteessa saataviin palveluihin ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen riippumatta asuinpaikasta. Imatran kaupungin liittyminen Eksoten täysjäseneksi tukee koko alueen asumisrakenteen ja palvelujen kehittämistä palvelemaan paremmin kehitysvammaisia maakunnan asukkaita. EKSOTEN TÄMÄNHETKISET TOIMENPITEET PAINOTTUVAT ERITYISESTI SEURAAVIIN NELJÄÄN KOHTAAN: 1. Lapsiperheiden avohuollon ohjaus ja sen kehittäminen tarpeita vastaavaksi 2. Päiväaikaisen toiminnan kehittäminen, keskiössä erityisesti nuoret peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen päättävät 3. Autismiosaaminen 4. Tiedottaminen 3.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asiakassuunnitelmat ja muuttosuunnitelmat laaditaan vammaisen henkilön tarpeiden ja toiveiden pohjalta yhdessä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Asiakassuunnitelmien laadinnassa lähdetään asiakkaan tarpeista ja toiveista ja pääsääntöisesti asiakas määrittelee osallistujat, paikan jne. Asiakkaiden osallisuutta varmistetaan asiakasraadin toiminnalla. Asiakkaat osallistuvat palvelujen kehittämiseen työryhmätyöskentelyssä sekä pilotoinneissa. Henkilökohtaista budjetointia laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle. Palveluiden tarve kartoitetaan asiakkaan itse tuottaman tukisuunnitelman kautta.

11 11 (14) Vertaistukeen liittyvää toimintaa jatketaan ja kehitetään yhdenmukaiseksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tiedotusta tehostetaan ja palveluita esittelevissä materiaaleissa huomioidaan maahanmuuttajaperheet ja palvelutapahtumissa tarvittavan tulkkauksen järjestäminen, jotta kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistetään toiminnan kehittämiseksi ja tiedottamisen lisäämiseksi. Järjestötyöstä vastaavan henkilön tehtäviin kuuluvat vammaisneuvostot, yhteistyön kehittäminen, tiedottaminen ja koordinointi. TOIMENPITEET Muuttovalmennuksen tueksi pilotoidaan KYKYRI-itsearviointimenetelmä Asiakasraati laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle Vertaisasiantuntijuuden hyödyntäminen entistä laajemmin Oiva-vuorovaikutusmallin jalkauttaminen vaiheittain Eksoten asumisyksiöihin ja toimintakeskuksiin Selkokielinen vammaispalvelujen palveluopas päivitetään vuosittain Järjestötyön vastuuhenkilön nimeäminen Järjestötoiminnan palveluoppaan laatiminen myös Eksoten eteläiselle alueelle Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentaminen koskemaan myös Imatran aluetta 3.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Perheiden jaksamisen tukeminen lasten oikeuksien varmistamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Kotiin annettavien ja jalkautuvien palveluiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Lyhytaikaisen huolenpidon erilaisille ja joustaville ratkaisuille on lisätarvetta. Perhepalvelujen ja vammaispalvelujen yhteinen palveluohjaaja on ollut erittäin onnistunut ratkaisu lapsia ja heidän perheidensä tarpeita silmällä pitäen. Perhehoidon ensisijaisuus huomioidaan niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito kotona ei ole mahdollista mittavienkaan tukitoimien avulla. Kyseessä voi olla myös lastensuojelun kanssa yhteiset asiakkaat, jolloin tehdään yhteistyötä perhepalvelujen kanssa perheen tukemiseksi. Perhehoidon kehittämistä tarvitaan ja sen suhteellista osuutta lyhytaikaisessa huolenpidossa lisätään. Yhteisenä kehittämiskohteena perhepalvelujen kanssa ovat myös tilanteet, joissa joudutaan miettimään koko perheen asumista, kun lapsen vanhemmilla on paljon tuen tarvetta kehityksellisestä viiveestä johtuen, mutta kuitenkin riittävä kyky huolehtia lapsesta/lapsista. Alle 18-vuotiaiden lyhytaikainen huolenpito on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella kilpailutettu. Palveluseteliä ei vielä tähän palveluun ole. Ryhmämuotoista viikonlopputoimintaa tarjoavat pääasiassa yksityiset palveluntuottajat. TOIMENPITEET Selvitetään tarve lyhytaikaista perhehoitoa ja asumisen tukea tarjoavalle kokoaikaiselle perhekodille Tiivistetään edelleen yhteistyötä perhepalvelujen kanssa Lasten ja nuorten kehitysvammaisten lyhytaikaisen huolenpidon tarjontaa alueella monipuolistetaan (palveluseteli, perhehoidon kehittäminen, lasten ja nuorten ryhmämuotoinen viikonlopputoiminta yms.) Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tilajärjestelyjä Lappeenrannassa selvitetään

12 12 (14) 3.3 Palvelujen kehittäminen Palvelujen kehittämisen painopiste on asetettu erityisesti päiväaikaisten toimintojen sisällölliseen kehittämiseen. Palvelujen laadun kehittämistä tukee valtakunnallisten laatukriteerien käyttöönottaminen. Nuorten ja nuorten aikuisten tilanteeseen tulee päiväaikaisen toiminnan osalta saada lisää yksilöllisiä ja joustavia ratkaisuja. Peruskoulunsa ja toisen asteen opintonsa päättävien nuorten jatkomahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota lähivuosina. Toiminnan sisällön kehittäminen, erityisesti nuorten asiakkaiden kohdalla, tulee saada vastaamaan nyky-yhteiskunnan tasoa esim. atk-painotteinen toiminta. Työtoiminnan monipuolistaminen ja ajantasaistamisella vaikutetaan asiakkaiden työelämäntaitojen kehittymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Painopistettä on kahden viime vuoden aikana siirretty avotyön, tuetun työn ja palkkatyömahdollisuuksien lisäämiseen työvalmentajan työpanoksen avulla. Päiväaikaisen toiminnan asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Toiminnallisten palvelujen asiakkaiden palvelut suunnitellaan entistä yksilökeskeisemmin asiakkaan toimintakyky, vahvuudet ja omat mielenkiinnon alueet huomioon ottaen. Käytössä on asiakkaan mielipiteitä kartoittava lomake ja henkilökohtainen päiväaikaisen toiminnan suunnitelma. Suunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan, työntekijän ja asiakkaan omaisten näkemyksiä asiakkaan vahvuuksista ja tuen tarpeista sekä päiväaikaisen toiminnan järjestelyistä. Asumisen/avohuollon ohjauksen mahdollistaminen ja sen vahvistaminen erityisesti lapsiperheiden osalta on tarpeellista koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Yhteistyöllä eri toimijoiden kesken (mm. oppilaitokset, kunnat, seurakunnat, järjestöt) tuetaan kaikkien kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuutta harrastuksiin. Erityisesti oppilaitosyhteistyön tavoitteena on saada opiskelijoita ryhmien vetäjiksi ja tukihenkilöiksi harrastusryhmiin ja osallistumisen mahdollistajiksi. TOIMENPITEET Tukihenkilöiden rekrytointia ja tukihenkilötoiminnan kehittämistä jatketaan perhepalveluiden kanssa Lyhytaikaisen huolenpidon tarjonnan monipuolistaminen Ratkaisu Lappeenrannan alueen päiväaikaisen toiminnan tilajärjestelyihin sekä koululaisten aamu-, iltapäivä-ja loma-ajan hoidon osalta Seniori-ikäisten kehitysvammaisten päiväaikaisen toiminnan tarpeen kartoittaminen ja toiminnan kehittäminen Olemassa olevien toimintojen verkostoituminen ja oikea-aikaistaminen, jotta resursseja ei käytetä päällekkäiseen työhön Avohuollon ohjauksen uudet ratkaisut, yhteistyö kehitysvammapkl:n kanssa ohjaukseen liittyen Yhteistyö mielenterveyspalveluiden kanssa, mm. konsultaatiot asumisyksiköihin, toiminnallisten palveluiden yksiköihin ja kotiin annettavaan tukeen KEHITTÄMISTYÖ Liikkumisen tuen pilotointi Henkilökohtaisen avun arviointijaksot Vammaissosiaalityön kehittäminen

13 13 (14) 3.4. Laitospaikkojen lakkauttaminen Laitoshoidon lakkauttaminen on Etelä-Karjalassa hyvällä mallilla. Tällä hetkellä Etelä-Karjalassa ostopalveluissa 9 asiakasta ja omissa palveluissa 6 asiakasta. Omien palveluiden osalta uusia asumisen ratkaisuja odottaa Rautjärven / Ruokolahden ja Imatran alueet. TOIMENPITEET UUDISRAKENNUSKOHTEET / YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN: Armilan Männikkö valmistuu loppuvuodesta Korvaa Taipalsaaren sairaalalla sijaitsevan asumispalveluyksikön Vuodelle 2016 varataan mahdollisuus tarvittaessa hakea rahoitusta Ruokolahden ja Rautjärven alueelle tarvittavista kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuista laitoshoidon korvaamiseksi ja kevyempien asumisratkaisujen turvaamiseksi (rahoituksen haku myös peruskorjauskohteeseen) PERUSKORJAUSKOHTEET: Vuoden 2016 aikana suunnitteluun tulee Lappeenrannassa sijaitsevan Hovinkulman asumisyksikön pintaremontti ASUMISEN TUEN PALVELUT: Jalkautuvia palveluja ja resurssikeskusta (Arjen tukikeskus Arttu) kehitetään itsenäisen asumisen ja arjen sujumisen tueksi Eksoten alueella Tukea pyritään kehittämään mm. toimintakeskusten järjestämänä MUUT TOIMENPITEET: Asumisvalmennuksen kehittäminen Mallinnetun muuttovalmennuksen laajentaminen Kotimäestä myös muihin yksiköihin Autismiosaamisen kehittäminen Asumisen ohjaajien työn sisältöä tarkennetaan vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita Työ asumisratkaisujen löytämiseksi iäkkäiden vanhempien kanssa kotona asuville kehitysvammaisille on jatkuvaa KEHITTÄMISTYÖ Vahvaa, erityistä tukea tarvitsevien pienyksikkö Lasten lyhytaikaisen huolenpidon palvelut -> perhehoidon laajentaminen ja kehittäminen Lyhytaikaisen huolenpidon palvelujen monipuolistaminen (palvelusetelit) Yhteistyöllä uutta asumista projekti yhdessä kehitysvammaliiton kanssa Asiakaskeskeinen tiimin johtaminen (Lean)

14 14 (14) 3.5 Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Osaamisen varmistamiseksi kuntouttavan ja ohjaavan työotteen jalkauttaminen mm. opintopiirityöskentelyllä jatkuu. Eri toimialojen ja ammattiryhmien koulutukset kehitysvammaisen henkilön kohtaamiseen ja hänen kanssaan työskentelyyn nähdään tarpeelliseksi. Asenteisiin kohdistuvaa koulutusta tarvitaan, jotta kehitysvammainen kuntalainen opitaan näkemään tavallisena peruspalvelujen käyttäjänä. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä on kehitetty mm. kuntoutuksen ja kotihoidon kanssa aktiivisesti (tehostettu kotikuntoutus, palvelujen analysointi ja kehittäminen yhdessä kotihoidon kanssa kotiin annettavien palvelujen osalta) Yhteistyö perhepalvelujen kanssa tiivistynyt yhteisen palveluohjaajan palkkauksen myötä. Kuntien palvelujohtajien kanssa perhe- ja sosiaalipalveluilla on säännölliset tapaamiset 4 x vuodessa. TOIMENPITEET Koulutuksen hankkiminen autismiosaamisen vahvistamiseksi yhdessä perhepalvelujen ja kuntoutuksen organisaatioiden kanssa Kehitysvammaisista henkilöistä koostuvan viestintäryhmän perustaminen Tiedonkulun varmistaminen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ajantasaisilla www-sivuilla ja verkostotapaamisilla Koulutustarjonnan ja henkilöstön tarpeiden yhteensovittaminen Yhteistyötä kasvatus- ja opetustoimen kanssa tiivistetään

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Taina Jaako Eksote, hoivajohtaja 29.8.2016 Valvanne Symposium IV Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot