Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen turvaaminen/ Alueellinen suunnitelma vuosille
|
|
- Maija Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen turvaaminen/ Alueellinen suunnitelma vuosille Päivitetty
2 2 (14) Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 NYKYTILANNE Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Palvelujen kehittäminen Laitospaikkojen lakkauttaminen Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö 9 3 TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Palvelujen kehittäminen Laitospaikkojen lakkauttaminen Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö 14
3 3 (14) 1 JOHDANTO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote) kuuluvat Imatra (erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta, täysjäsenenä alkaen), Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Perussopimuksen mukaisesti Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetun erityishuollon. Etelä-Karjalan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli asukasta. Asukasluku kunnittain 2014 Maakunnan ikärakenne % Imatra v. 14 % Lappeenranta v. 62 % Luumäki v. 24 % Lemi Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Väestö on vähentynyt vuosien välisenä aikana Etelä-Karjalassa -2,2 % ja ennuste vuoteen 2024 väestön vähenemisestä on -1,6 %. Väestöllinen huoltosuhde 2014 lopussa oli 0,62 (koko Suomi 0,57) ja ennuste 2024 on 0,77 (koko Suomi 0,68). Kehitysvammaiset asiakkaat 2014 Asiakkaat Laitosasuminen osto Laitosasuminen oma Asumispalvelut osto Asumispalvelut oma Tuettu asuminen Pitkäaikainen perhehoito Itsenäisesti tai vanhempien kanssa asuvat Eksote Imatra Yhteensä Yhteensä Etelä Karjalan erityishuoltopiirin johtoryhmä kokosi maaliskuussa 2010 työryhmän laatimaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaista alueellista suunnitelmaa kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille Periaatepäätöksen tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea.
4 4 (14) Työryhmään koottiin mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Edustettuina olivat yksityiset palveluntuottajat, kehitysvamma-alan järjestöt, rakennuttajat ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kehitysvammaisten asumisen ohjelmalle valtakunnallisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli tukea ja ohjata kehitysvammaisten asumisohjelman mukaisen valtakunnallisen suunnitelman valmistelua ja etenemistä sekä seurata ja organisoida asumisohjelman toimeenpanoa, toimia yhteistyöverkostona, olla yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelun kanssa, huomioida kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat muutokset, kuulla eri intressiryhmiä ja tehdä tarvittaessa aloitteita ohjelman tarkistamiseksi. Valtakunnallinen suunnitelma Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön julkaistiin (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5). Kehitysvammaisten asumisohjelma toteuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän turvaamisesta. Asumisen esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat elinympäristöt ja toimivat palvelut ovat vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän edellytyksiä ja turvaa heidän oikeutensa samanlaiseen yksilölliseen elämään ja oikeuteen tehdä valintoja kuten muutkin ihmiset valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätös perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittuun edellä mainittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan. Periaatepäätöksessä on lueteltu ne toimenpiteet, joilla kehitysvammaisten henkilöiden oikeudet turvataan kuntien peruspalveluiden piirissä. Periaatepäätöksen mukaisesti alueelliset suunnitelmat tuli päivittää mennessä. Tuolloin päivitystyö tehtiin samoin kuin aiemminkin laaja-alaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, palveluntuottajien ja kuntien edustajien kanssa. Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi mahdollisemman laaja-alaisesti, Etelä-Karjalan kuntien palvelujohtajia pyydettiin keskusteluttamaan kuntiin jääneet toimialat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten toimenpiteiden osalta ja näin myös kirjaamaan ylös ne toimenpiteet, joita periaatepäätös eri toimialoilta edellyttää (liite 1). Eksoten omien tulosalueiden, perhepalveluiden, lastensuojelun, aikuisten sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden osalta toimittiin samoin. Muita yhteistyökumppaneita on tavattu suunnitelman päivittämisen yhteydessä eri työryhmissä, osa heistä on osallistunut myös Etelä-Suomea koskeneeseen alueelliseen työpajaan ja sen jälkeen pidettyyn yhteiseen tapaamiseen. Alueellisen suunnitelman seuranta sovittiin erityishuollon johtoryhmän tehtäväksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt pyynnön alueellisten suunnitelmien päivittämisestä mennessä. Päivitystä tehtäessä päädyttiin siihen, että päivitys tehdään pienemmällä virkamiestyöryhmällä hyväksi käyttäen Stm:n kyselyä kehitysvammahuollon nykytilasta, kehityksestä ja kehas-ohjelman vaikutuksista, joka oli toimitettu vastattavaksi kuntien kasvatus- ja opetustoimille, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n alueyhdistyksille, avoterveydenhuollon ja perhepalveluiden edustajille sekä alueen vammaisneuvostoille. Valmisteltu päivitys laitettiin lausuntokierrokselle perhepalveluille, kotihoitoon, kuntoutukseen, avoterveydenhuoltoon, aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, jäsenkuntiin, yksityisten palvelukotien edustajille sekä tukiyhdistyksiin ennen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituskäsittelyä mennessä suunnitelmaa kommentoivat Lemin kunta, Ruokolahden kunta, Parikkalan kunta, Lappeenrannan Asuntopalvelu, Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi, Lappeenrannan tekninen toimi, Eksoten aikuisten psykososiaaliset palvelut ja perhepalvelut, KVPS Tukena Oy. Suunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain kuntaraportoinnin yhteydessä sekä erityishuollon johtoryhmässä.
5 5 (14) 2 NYKYTILANNE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteena on ollut edistää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatiota ja poistaa erillisistä organisaatioista aiheutuvia rajaaitoja. Eksoten strategiana on tarjota palvelut ensisijaisesti peruspalveluina, jonka osaamista vahvistetaan erityispalveluilla. Strategisena tavoitteena on se, että asiakkaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista. Tämä edellyttää sitä, että painopistettä siirretään raskaammista kevyempiin palveluihin ja laitoshoidosta avohoitoon. Asiakkaiden tarpeisiin pystytään näin vastaamaan varhaisemmin ja oikea-aikaisemmin. Asiakaslähtöisyys näkyy asiakkaan palvelutarpeiden mukaisena palvelujen tuottamisena ja asiakkaan osallisuutena omien palvelujensa suunnittelussa. Eksoten visiota Toimintakykyisenä kotona tukevia tavoitteita ovat mm. asiakkaan omatoimisuuden tukeminen, palvelujen saatavuuden helpottaminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Edellä mainittu Eksoten strategia tukee jo sinällään kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palvelujen turvaamista. Kehitysvammaisten yksilöllistä asumista ja palvelujen turvaamista suunniteltaessa tulee muistaa, että kyseessä on jatkuva ja kehittyvä prosessi, joka tekee alueellisesta suunnitelmasta tarpeiden mukaan tarkistettavan ja elävän asiakirjan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on vuoden 2010 ja 2012 annettujen periaatepäätöksen jälkeen toteutettu seuraavia toimenpiteitä kehitysvammaisten asumisen ja sitä tukevien palvelujen edistämiseksi. Toimenpiteet on jaoteltu valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpidealueiden mukaisesti. 2.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuutta on varmistettu työotteen muutoksella, jossa asiakas ja hänen mielipiteensä ovat nousseet keskiöön hänen palveluidensa suunnittelussa. Yksilölliset tukisuunnitelmat ja/tai tukiprofiilit on otettu käyttöön niin asumisyksiköissä kuin toiminnallisissa palveluissakin. Avopalveluiden osalta asiakassuunnitelmia laadittaessa asiakkaan ja hänen omaistensa näkemykset pyritään saamaan esille sekä kunnioittamaan niitä. Suunnittelun tukena käytetään erilaisia kommunikaatiokeinoja sekä Yksilökeskeistä suunnitelmatyöskentelyä mallia (YKS), jossa keskeistä on uusien mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarjoaminen, asiakkaan omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen sekä uusien toimintavalmiuksien saavuttaminen. Näin turvataan asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön liittyvä työ on aloitettu. Henkilökohtainen budjetointi on otettu yhdeksi vammaispalvelujen pysyväksi palvelujen järjestämistavaksi Imatraa lukuun ottamatta. Tämä on tuonut joustoa asiakkaiden palvelujen järjestämiseen ja samalla lisännyt itsemääräämisoikeuden toteutumista. Imatralla henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön Imatran liittyessä Eksoteen alkaen. 2.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Vammaisella lapsella on ensisijaisesti oikeus asua omien vanhempiensa kanssa ja tämä on pyrittävä toteuttamaan kotiin annettavalla tuella ja avulla, perhettä tukevilla palveluilla ja erilaisilla yleispalveluilla. Jotta vammaiselle lapselle saataisiin mahdollisimman tavallinen lapsuus ja kasvuympäristö, on erilaisia tukipalveluita kehitettävä. Perhepalvelut ensisijaisina palveluina kuuluvat kaikille lapsille. Kehitysvammaiset lapset kuuluvat neuvolan ja kouluterveydenhuollon piiriin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä lasten asumista kotona pyritään tukemaan palveluilla, joita ovat muun muassa lyhytaikainen huolenpito (t. tilapäishoito), tukihenkilötoiminta, koululaisten aamu-, iltapäivä- ja lomaajan hoito, lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö sekä kuntoutus. Eksoten alueella tärkeimmät kuntoutusmuodot ovat sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus.
6 6 (14) Ensitiedolla on tärkeä osa perheen selviytymisessä uudesta elämäntilanteesta, sen päämääränä on tukea ja ohjata perhettä löytämään omat voimavaransa. Perhe tarvitsee monenlaista tukea uudessa elämäntilanteessa ja ensitietoon liittyvillä palveluilla voidaan auttaa varmistamaan läheisten osallisuus ja voimavarojen lisääminen alusta lähtien. Näitä palveluja ovat kotisairaalatoiminta (6 sairaanhoitajaa ja lisäksi yksi vauvaperhetyöntekijä), neuvolaperhetyö (ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja nopeaan tarpeeseen vastaava ja lyhytkestoinen ennaltaehkäisevä moniammatillinen perhetyö) ja Kehitysvammaisten tukiliiton toiminta (tukihenkilöt/yhteyshenkilöt/vertaistoiminta/sopeutumisvalmennuskurssit). Ohjauksellinen työ kuten kuntoutusohjaus, erityishuollonohjaus, avohuollonohjaus ja palveluohjaus tarjoavat apua, tietoa, ohjausta ja tukea kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä. Lisäksi Eksotessa on aloitettu ensitukiryhmäistunto-toiminta. Ensitukiryhmäistunnon eli ETRI:n tavoitteena on tukea perhettä siinä tilanteessa, kun lapsen erityisyys todetaan - raskauden aikana, synnytyksen jälkeen tai myöhemmin leikki- /kouluiässä. ETRI tarjoaa perheelle mahdollisuuden keskustella perheen ehdoilla lapsen erityisyydestä ja sen herättämistä tunteista yhdessä läheisten kanssa. Ensitukiryhmäistuntoa ohjaavat ETRI-koulutetut työntekijät ja koulutuksen käynyt vertaisvanhempi. Istunnossa toivotaan olevan mukana kätilö, lääkäri tai muu perheen ja lapsen tilanteen tunteva terveydenhuollon ammattilainen. Vertaistuen merkitys perheen ja kehitysvammaisen henkilön tärkeänä tukimuotona on noussut esille perheiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Pienten lasten vertaistukikerhotoiminta on muuttunut Eksoten vammaispalveluiden vetämästä kerhotoiminnasta perheiden omaksi kerhotoiminnaksi. Lisäksi Etelä-Karjalan alueella kokoontuu pienten, alle kouluikäisten Down-lasten perheiden vertaisryhmä, joka on järjestänyt toimintansa itsenäisesti. Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:llä on äitipiiri, joka kokoontuu kerran viikossa toimintakeskuksen tiloissa. Se on tärkeä vertaistukifoorumi. Yhdistyksen miehet järjestävät vertaistoimintaa, johon ovat tervetulleita isät myös Imatran lähikunnista. Avohuollonohjaus on kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä sekä läheistensä tukemista ja ohjaamista. Tuki ja ohjaus eivät välttämättä ole säännöllistä tai viikoittaista vaan se voi olla myös esim. kerran kuukaudessa tai harvemmin tapahtuvaa. Avohuollon ohjaus on tärkeä kehittämiskohde. Aikuisten kohdalla ohjaus tulee asumisen ohjaajien kautta, mutta lapsiperheiden ohjaukseen haetaan toimivaa ja uudenlaista ratkaisua. Tällä hetkellä lapsiperheiden avohuollon ohjausta toteuttavat palveluohjaajat ja kehitysvammapoliklinikan erityishuollon ohjaaja. Lasten lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään pääosin perhehoidossa ja ostopalveluna. Erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiriin alueella vammaispalvelut, mikäli toiminta on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellista toimintaa. Lappeenrannan alueella palvelu toteutetaan pääasiassa toimintakeskus Taiskassa Taipalsaarella, jossa järjestetään myös erityislasten loma-ajan hoito Lappeenrannan osalta. Lappeenrannassa erityislasten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään lisäksi ryhmätoimintana kolmella koululla. Muutamien lasten kohdalla on haasteellisuuden johdosta hankittu aamu- ja iltapäivähoitoa sekä loma-ajan hoitoa myös ostopalveluna. Muissa kunnissa hoito järjestetään räätälöiden tarpeen mukaan. Imatralla erityislasten iltapäivähoidon järjestää opetus- ja sivistystoimi, aamuhoidon vammaispalvelut ja loma-ajan hoidon opetus- ja sivistystoimi ja vammaispalvelut yhdessä. Lastensuojelun tehtävänä on aina tarvittaessa arvioida lapsen lastensuojelun tarve riippumatta siitä, onko kyse kehitysvammaisesta vai vammattomasta lapsesta. Tämän kaltaiset arviointitilanteet voivat joskus olla haasteellisia ja niissä tehdään yhteistyötä vammaispalvelun kanssa. Kuitenkin tulee muistaa, että lapsen sairaus, vammaisuus tai terveydentila ei sinällään saa olla lastensuojelun asiakkuuden tai sijoituksen peruste.
7 7 (14) 2.3 Palvelujen kehittäminen Palvelujen kehittämistä tehdään Eksoten omien toimialojen, peruskuntien sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut päiväaikaisten toimintojen kehittäminen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vammaisten henkilöiden päiväaikaista toimintaa järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluna. Eksoten kaikki omat yksiköt tarjoavat sekä päivä- että työtoimintaa asiakkaan tarpeen ja toimintakyvyn mukaisesti. Työvalmentajan palkkaus kesällä 2012 on osaltaan edistänyt vammaisten työllistämiseen tähtäävää työtä. Avotyöpaikat ovat lisääntyneet lähes puolella. Panostusta on lisätty tuettujen työpaikkojen saamiseksi ja avoimille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Avoimille työmarkkinoille on työllistynyt 8 henkilöä palkkasuhteiseen työhön ja useita neuvotteluja on käynnissä. Harrastustoimintaa, retkiä ja tapahtumia järjestävät kuntien liikunta- ja kulttuuritoimet sekä alueen kehitysvammaisten tukiyhdistykset. Harrastuksiin liittyvän toiminnan monipuolistaminen ja kehitysvammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksien varmistaminen on vielä tarkemmin kartoitettava ja selvitettävä yhteen sovitettaessa muihin palveluihin esim. asumispalvelut, tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, tukihenkilöpalvelut ja henkilökohtainen apu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri järjestää vuosittain omana toimintana kolme kesäleiriä kehitysvammaisille henkilöille. Omien kesäleirien lisäksi Eksoten kunnat ostavat yksilölliseen harkintaan perustuvaa leiri- ja lomatoimintaa. Leirien merkitys leireille osallistuville henkilöille on kesän kohokohta ja heidän perheilleen hengähdystauko hoivatyöstä. Kesäleirit ovat tärkeä osa toimintaa. Leiritoiminta koskee koko maakuntaa. Sosiaali- ja terveyspiirin myötä on luotu palvelujärjestelmä, jossa on mahdollista tarjota erilaisia kuntoutuspalveluja tasapuolisesti koko Eksoten alueella. Tästä yhtenä esimerkkinä mm. tehostettu kotikuntoutus, jonka kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Toiminta on kohdentunut tällä hetkellä ehkä enemmän vaikeavammaisiin henkilöihin, mutta palvelu on käytössä myös kehitysvammaisilla henkilöillä tarvittaessa. Kehitysvammaisten osalta sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus ovat tärkeimpiä kuntoutusmuotoja. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan kehitysvammaisen henkilön elinympäristössä oman kodin lisäksi kaikissa hänelle suunnatuissa tukitoimissa kuten asumispalveluissa, päiväkodissa, koulussa, päivä- ja työtoiminnassa. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan terveydenhuollon yksiköissä, mm. terveysasemilla, sairaaloiden osastoilla ja poliklinikoilla sekä yksityisen sektorin terapiahenkilöstön toimesta. Eksotessa kuntoutuskeskuksen henkilöstö tuottaa konsultaatio-, tutkimus-, hoito-, terapia-, apuväline- ja kuntoutusohjauspalveluja koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille. Lääkinnällisen kuntoutuksen tulee pohjautua yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan julkisessa terveydenhuollon yksikössä hoitovastuun mukaisesti. Kehitysvammaisten henkilöiden lääkinnällisestä kuntoutuksesta kantavat vastuuta erityisesti kehitysvammapoliklinikka ja lasten neurologian yksikkö. Kehitysvammapoliklinikka Vuoden 2010 alusta Eksoten kehitysvammapoliklinikka on tarjonnut palveluita koko Etelä-Karjalan alueella silloin kun tarvitaan kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista. Kehitysvammainen saa tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti peruspalveluista. Poliklinikalla tarjotaan kehitysvamma-alan asiantuntemusta, ohjausta ja neuvontaa sekä tehdään tutkimuksia, kehitysseurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia.
8 Kehitysvammapoliklinikan työryhmä jalkautuu asiakkaan arkeen ja toimintaympäristöön. Tällä työskentelyllä on voitu vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden erityisyyden ymmärtämistä ja kuntouttavaa työotetta arjessa. Keskeisemmäksi toimintamuodoksi on muotoutunut vaikeavammaisten asiakkaiden kuntoutussuunnitelmien laatiminen moniammatillisena toimintana sekä varhaiskuntoutustyö. Kehitysvammapoliklinikan asiakasmäärät: Vuosi Kontaktit Asiakkaat (14) Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005), jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, joka kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidettavan toimintakykyyn sekä hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen. Tulot eivät vaikuta omaishoidon tukeen. Omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa. Lasten tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve ikäkehitystasoon nähden. Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidontuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoitoisuutta arvioitaessa käytetään lisäksi kotikäynnillä tehtävää hoitoisuusarviomittaria. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidontukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi on päättynyt. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä järjestetään myös tukihenkilötoimintaa, jonka tavoitteena on itsenäisesti tai vanhempien luona asuvan vammaisen henkilön elämänlaadun, osallistumisen ja omatoimisuuden parantaminen ja mahdollistaminen ikään katsomatta. Tällä hetkellä Eksoten alueella on noin 52 henkilöä tukihenkilötoiminnan piirissä. Tavoitteena on pyrkiä kehittämään tukihenkilöiden/tukiperheiden rekrytointia sekä yhteistyön ylläpitämistä oppilaitosten kanssa. Tukihenkilötoimintaa kehitetään yhdessä perhepalvelujen kanssa. Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollon palvelut kehitysvammainen henkilö saa ensisijaisesti peruspalveluista. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Etelä-Karjalan kehitysvammahuollon alueellista strategiaa vuosille laadittaessa nousi selkeästi esiin tarve kehitysvammaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiselle. Tarve on nähty myös kehitysvammapoliklinikan asiakaskäyntien yhteydessä. Palveluiden kehittämissä tarvitaan laajaa yhteistyötä avoterveydenhuollon, kehitysvammahuollon ja mielenterveyspalveluiden kesken. 2.4 Laitospaikkojen lakkauttaminen Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelmaan liittyvät tavoitteet ovat Etelä-Karjalan alueella koskeneet ja koskevat pääasiassa muita asumisen ratkaisuja kuin laitoshoidon purkua. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella oli ensimmäisen valtioneuvoston periaatepäätöksen tultua ulos 50 laitoksissa asuvaa henkilöä. Tällä hetkellä laitospäätöksiä on Eksotessa 15, joista ostopalveluissa 9 ja omissa palveluissa 6. Omien palveluiden laitospäätökset johtuvat pääasiallisesti siitä, että aikanaan kuntien tekemiä asumisen ratkaisuja näiden henkilöiden kohdalla ei ole vielä pystytty muuttamaan uusien, pysyvien ja asiakkaan tarpeita palvelevien ratkaisujen vielä puuttuessa.
9 9 (14) Eksotella ei kuitenkaan ole vaikeutta toteuttaa Valtioneuvoston päätöstä siitä, että vuonna 2020 ei kehitysvammaisia henkilöitä enää ole laitospaikoilla. Asumisen ratkaisuja tarvitaan vaativaa hoitoa ja kuntoutusta sekä monialaista erityisosaamista vaativien, pienten erityisryhmien lisäksi koko Etelä-Karjalan maakunnan alueella lievemmin kehitysvammaisille kotoaan muuttaville nuorille sekä ikääntyville kehitysvammaisille henkilöille. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on vuosien toteutuneet seuraavat uudisrakennukset kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeisiin: Vuonna 2014 valmistui Pihlajakodin korvaava uusi yksikkö Hovinpellon alueelle. Vuonna 2015 Parikkalaan valmistui Petäjämäen asumisyksikkö ja rakenteilla on loppuvuodesta 2015 valmistuva Männikön asumisyksikkö Lappeenrantaan Armilan alueelle. Männikkö sekä Välskärintien asumisyksikkö korvaavat Taipalsaaren sairaalalla sijainneet asumisyksiköt. Lisäksi vuoden 2015 alusta toimintansa aloitti Arjen tukikeskus Arttu Lappeenrannan Leirissä. Artun palvelut kohdentuvat ensisijaisesti itsenäisesti asuville ja asumiseensa tukea tarvitseville asiakkaille. Artun palveluiden piirissä on 42 asiakasta. Kehitysvammaisen ihmisen muuttaessa uuteen kotiin muuttuvat ihmissuhteet ja lähiympäristö. Muuttajan elämänhistorian, avuntarpeiden ja toiveiden tunteminen edistävät kotiutumista. Vanhemmille kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto lapsuudenkodista voi merkitä tunnemyllerrystä, muutoksia päivittäisessä elämässä ja kotiin jäävien ihmissuhteissa. Vanhempien ja muiden läheisten myötämielinen asenne muuttoa kohtaan auttaa muutoksessa. Asumisvalmennuksen tavoitteina ovat muuttajan ja hänen läheistensä valmistautuminen elämänmuutokseen ja pehmeä muutto uuteen kotiin. Muita tavoitteita ovat kehitysvammaisen muuttajan muuton onnistuminen ja kotiutuminen uuteen kotiin, elämänmuutokseen valmistautuminen ja itsenäistymisen tukeminen, muuttajan sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen, läheisten tukeminen elämänmuutoksessa sekä muuttajien, läheisten ja henkilökunnan tutustuminen toisiinsa ennen muuttoa. Asumisvalmennus on kiinteästi osa asumispalveluiden tuottamista. Omaiset toivovat muutoksen tapahtuvan turvallisesti ja luotettavasti, jotta he voisivat irrottautua hoivatehtävästään. Asumisvalmennusta toteutetaan pääasiassa omana toimintana Ester-hankkeen tuloksena mallinnetulla muuttovalmennuksella. Tarvittaessa asumisvalmennusta voidaan myös ostaa palveluntuottajilta. Imatran alueella asumisvalmennus on keskitetty Paajalan asuntolaan, jossa toteutetaan kotiin annettavaa tukea ja asumisvalmennusjaksoja. Asumisvalmennusta toteutetaan myös osana avohuoltoa kerhotoimintana ja avoimina opintopiireinä. Asumispalvelujen rakenteen muuttuessa, on Eksoten alueella päädytty lopettamaan pikku hiljaa asuntolamuotoinen asuminen. Kahden jo lopetetun asuntolan asukkaat ovat muuttaneet joko itsenäiseen asumiseen tuettuna tai ympärivuorokautiseen palveluun toimintakykynsä mukaisesti. Työntekijät ovat siirtyneet asumisen ohjaajiksi. Asumisen tukea ostetaan lisäksi myös yksityisiltä palveluntuottajilta pienissä määrin Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Henkilöstön koulutusta on suunnattu ja edelleen suunnataan yksilökeskeiseen suunnitteluun, kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tukeviin työtapoihin, tuettuun päätöksentekoon ja itsemääräämisoikeuteen. Henkilöstön koulutukset on toteutettu suunnitelmallisesti osaamisen varmistamiseksi.
10 10 (14) Esimiehille suunnattu opintopiirityöskentely kuntouttavan ja ohjaavan työotteen ja sitä tukevien menetelmien käyttöön ottamiseksi sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisen tukemiseksi ja vahvistamiseksi jatkuu edelleen. 3 TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE Vuoden 2012 suunnitelmassa mainittujen kehittämistarpeiden ja yhteistyön tekeminen Eksoten eri vastuu- ja tulosalueiden sekä peruskunnissa olevien toimialojen kanssa jatkuu suunnitelman mukaisesti. Lähtökohtana ja ensisijaisena tavoitteena valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanossa on jokaisen asiakkaan oikeus palvelutarpeen arvioon, asiakassuunnitelmaan, yksilölliseen tukisuunnitelmaan, kuulluksi tulemiseen ja itsemääräämisoikeuteen omien tarpeenmukaisten palveluidensa suunnittelussa. Tällä suunnitelmalla täydennetään vuosille tehtyä alueellista suunnitelmaa. Toimenpiteet kohdistetaan ajallisesti siten, että nykyiset laitospaikat poistuvat käytöstä vuoden 2017 loppuun mennessä. Aikaa on jatkettu vuodella edelliseen suunnitelmaan nähden, jotta uudet asumisen ratkaisut pohjoispään kuntien osalta saadaan toteutettua. Vuoden 2010 periaatepäätöksen jälkeen ei kehitysvammaisten henkilöiden uusia laitossijoituksia ole tehty. Tärkeänä osana työtä nähdään myös toiminen valtakunnallisessa vaikuttamis- ja kehittämistyössä. Valtakunnallisella toiminnalla varmistetaan kehitysvammaisten henkilöiden yhtenäinen asema suhteessa saataviin palveluihin ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen riippumatta asuinpaikasta. Imatran kaupungin liittyminen Eksoten täysjäseneksi tukee koko alueen asumisrakenteen ja palvelujen kehittämistä palvelemaan paremmin kehitysvammaisia maakunnan asukkaita. EKSOTEN TÄMÄNHETKISET TOIMENPITEET PAINOTTUVAT ERITYISESTI SEURAAVIIN NELJÄÄN KOHTAAN: 1. Lapsiperheiden avohuollon ohjaus ja sen kehittäminen tarpeita vastaavaksi 2. Päiväaikaisen toiminnan kehittäminen, keskiössä erityisesti nuoret peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen päättävät 3. Autismiosaaminen 4. Tiedottaminen 3.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asiakassuunnitelmat ja muuttosuunnitelmat laaditaan vammaisen henkilön tarpeiden ja toiveiden pohjalta yhdessä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Asiakassuunnitelmien laadinnassa lähdetään asiakkaan tarpeista ja toiveista ja pääsääntöisesti asiakas määrittelee osallistujat, paikan jne. Asiakkaiden osallisuutta varmistetaan asiakasraadin toiminnalla. Asiakkaat osallistuvat palvelujen kehittämiseen työryhmätyöskentelyssä sekä pilotoinneissa. Henkilökohtaista budjetointia laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle. Palveluiden tarve kartoitetaan asiakkaan itse tuottaman tukisuunnitelman kautta.
11 11 (14) Vertaistukeen liittyvää toimintaa jatketaan ja kehitetään yhdenmukaiseksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tiedotusta tehostetaan ja palveluita esittelevissä materiaaleissa huomioidaan maahanmuuttajaperheet ja palvelutapahtumissa tarvittavan tulkkauksen järjestäminen, jotta kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistetään toiminnan kehittämiseksi ja tiedottamisen lisäämiseksi. Järjestötyöstä vastaavan henkilön tehtäviin kuuluvat vammaisneuvostot, yhteistyön kehittäminen, tiedottaminen ja koordinointi. TOIMENPITEET Muuttovalmennuksen tueksi pilotoidaan KYKYRI-itsearviointimenetelmä Asiakasraati laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle Vertaisasiantuntijuuden hyödyntäminen entistä laajemmin Oiva-vuorovaikutusmallin jalkauttaminen vaiheittain Eksoten asumisyksiöihin ja toimintakeskuksiin Selkokielinen vammaispalvelujen palveluopas päivitetään vuosittain Järjestötyön vastuuhenkilön nimeäminen Järjestötoiminnan palveluoppaan laatiminen myös Eksoten eteläiselle alueelle Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentaminen koskemaan myös Imatran aluetta 3.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Perheiden jaksamisen tukeminen lasten oikeuksien varmistamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Kotiin annettavien ja jalkautuvien palveluiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Lyhytaikaisen huolenpidon erilaisille ja joustaville ratkaisuille on lisätarvetta. Perhepalvelujen ja vammaispalvelujen yhteinen palveluohjaaja on ollut erittäin onnistunut ratkaisu lapsia ja heidän perheidensä tarpeita silmällä pitäen. Perhehoidon ensisijaisuus huomioidaan niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito kotona ei ole mahdollista mittavienkaan tukitoimien avulla. Kyseessä voi olla myös lastensuojelun kanssa yhteiset asiakkaat, jolloin tehdään yhteistyötä perhepalvelujen kanssa perheen tukemiseksi. Perhehoidon kehittämistä tarvitaan ja sen suhteellista osuutta lyhytaikaisessa huolenpidossa lisätään. Yhteisenä kehittämiskohteena perhepalvelujen kanssa ovat myös tilanteet, joissa joudutaan miettimään koko perheen asumista, kun lapsen vanhemmilla on paljon tuen tarvetta kehityksellisestä viiveestä johtuen, mutta kuitenkin riittävä kyky huolehtia lapsesta/lapsista. Alle 18-vuotiaiden lyhytaikainen huolenpito on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella kilpailutettu. Palveluseteliä ei vielä tähän palveluun ole. Ryhmämuotoista viikonlopputoimintaa tarjoavat pääasiassa yksityiset palveluntuottajat. TOIMENPITEET Selvitetään tarve lyhytaikaista perhehoitoa ja asumisen tukea tarjoavalle kokoaikaiselle perhekodille Tiivistetään edelleen yhteistyötä perhepalvelujen kanssa Lasten ja nuorten kehitysvammaisten lyhytaikaisen huolenpidon tarjontaa alueella monipuolistetaan (palveluseteli, perhehoidon kehittäminen, lasten ja nuorten ryhmämuotoinen viikonlopputoiminta yms.) Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tilajärjestelyjä Lappeenrannassa selvitetään
12 12 (14) 3.3 Palvelujen kehittäminen Palvelujen kehittämisen painopiste on asetettu erityisesti päiväaikaisten toimintojen sisällölliseen kehittämiseen. Palvelujen laadun kehittämistä tukee valtakunnallisten laatukriteerien käyttöönottaminen. Nuorten ja nuorten aikuisten tilanteeseen tulee päiväaikaisen toiminnan osalta saada lisää yksilöllisiä ja joustavia ratkaisuja. Peruskoulunsa ja toisen asteen opintonsa päättävien nuorten jatkomahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota lähivuosina. Toiminnan sisällön kehittäminen, erityisesti nuorten asiakkaiden kohdalla, tulee saada vastaamaan nyky-yhteiskunnan tasoa esim. atk-painotteinen toiminta. Työtoiminnan monipuolistaminen ja ajantasaistamisella vaikutetaan asiakkaiden työelämäntaitojen kehittymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Painopistettä on kahden viime vuoden aikana siirretty avotyön, tuetun työn ja palkkatyömahdollisuuksien lisäämiseen työvalmentajan työpanoksen avulla. Päiväaikaisen toiminnan asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Toiminnallisten palvelujen asiakkaiden palvelut suunnitellaan entistä yksilökeskeisemmin asiakkaan toimintakyky, vahvuudet ja omat mielenkiinnon alueet huomioon ottaen. Käytössä on asiakkaan mielipiteitä kartoittava lomake ja henkilökohtainen päiväaikaisen toiminnan suunnitelma. Suunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan, työntekijän ja asiakkaan omaisten näkemyksiä asiakkaan vahvuuksista ja tuen tarpeista sekä päiväaikaisen toiminnan järjestelyistä. Asumisen/avohuollon ohjauksen mahdollistaminen ja sen vahvistaminen erityisesti lapsiperheiden osalta on tarpeellista koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Yhteistyöllä eri toimijoiden kesken (mm. oppilaitokset, kunnat, seurakunnat, järjestöt) tuetaan kaikkien kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuutta harrastuksiin. Erityisesti oppilaitosyhteistyön tavoitteena on saada opiskelijoita ryhmien vetäjiksi ja tukihenkilöiksi harrastusryhmiin ja osallistumisen mahdollistajiksi. TOIMENPITEET Tukihenkilöiden rekrytointia ja tukihenkilötoiminnan kehittämistä jatketaan perhepalveluiden kanssa Lyhytaikaisen huolenpidon tarjonnan monipuolistaminen Ratkaisu Lappeenrannan alueen päiväaikaisen toiminnan tilajärjestelyihin sekä koululaisten aamu-, iltapäivä-ja loma-ajan hoidon osalta Seniori-ikäisten kehitysvammaisten päiväaikaisen toiminnan tarpeen kartoittaminen ja toiminnan kehittäminen Olemassa olevien toimintojen verkostoituminen ja oikea-aikaistaminen, jotta resursseja ei käytetä päällekkäiseen työhön Avohuollon ohjauksen uudet ratkaisut, yhteistyö kehitysvammapkl:n kanssa ohjaukseen liittyen Yhteistyö mielenterveyspalveluiden kanssa, mm. konsultaatiot asumisyksiköihin, toiminnallisten palveluiden yksiköihin ja kotiin annettavaan tukeen KEHITTÄMISTYÖ Liikkumisen tuen pilotointi Henkilökohtaisen avun arviointijaksot Vammaissosiaalityön kehittäminen
13 13 (14) 3.4. Laitospaikkojen lakkauttaminen Laitoshoidon lakkauttaminen on Etelä-Karjalassa hyvällä mallilla. Tällä hetkellä Etelä-Karjalassa ostopalveluissa 9 asiakasta ja omissa palveluissa 6 asiakasta. Omien palveluiden osalta uusia asumisen ratkaisuja odottaa Rautjärven / Ruokolahden ja Imatran alueet. TOIMENPITEET UUDISRAKENNUSKOHTEET / YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN: Armilan Männikkö valmistuu loppuvuodesta Korvaa Taipalsaaren sairaalalla sijaitsevan asumispalveluyksikön Vuodelle 2016 varataan mahdollisuus tarvittaessa hakea rahoitusta Ruokolahden ja Rautjärven alueelle tarvittavista kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuista laitoshoidon korvaamiseksi ja kevyempien asumisratkaisujen turvaamiseksi (rahoituksen haku myös peruskorjauskohteeseen) PERUSKORJAUSKOHTEET: Vuoden 2016 aikana suunnitteluun tulee Lappeenrannassa sijaitsevan Hovinkulman asumisyksikön pintaremontti ASUMISEN TUEN PALVELUT: Jalkautuvia palveluja ja resurssikeskusta (Arjen tukikeskus Arttu) kehitetään itsenäisen asumisen ja arjen sujumisen tueksi Eksoten alueella Tukea pyritään kehittämään mm. toimintakeskusten järjestämänä MUUT TOIMENPITEET: Asumisvalmennuksen kehittäminen Mallinnetun muuttovalmennuksen laajentaminen Kotimäestä myös muihin yksiköihin Autismiosaamisen kehittäminen Asumisen ohjaajien työn sisältöä tarkennetaan vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita Työ asumisratkaisujen löytämiseksi iäkkäiden vanhempien kanssa kotona asuville kehitysvammaisille on jatkuvaa KEHITTÄMISTYÖ Vahvaa, erityistä tukea tarvitsevien pienyksikkö Lasten lyhytaikaisen huolenpidon palvelut -> perhehoidon laajentaminen ja kehittäminen Lyhytaikaisen huolenpidon palvelujen monipuolistaminen (palvelusetelit) Yhteistyöllä uutta asumista projekti yhdessä kehitysvammaliiton kanssa Asiakaskeskeinen tiimin johtaminen (Lean)
14 14 (14) 3.5 Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Osaamisen varmistamiseksi kuntouttavan ja ohjaavan työotteen jalkauttaminen mm. opintopiirityöskentelyllä jatkuu. Eri toimialojen ja ammattiryhmien koulutukset kehitysvammaisen henkilön kohtaamiseen ja hänen kanssaan työskentelyyn nähdään tarpeelliseksi. Asenteisiin kohdistuvaa koulutusta tarvitaan, jotta kehitysvammainen kuntalainen opitaan näkemään tavallisena peruspalvelujen käyttäjänä. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä on kehitetty mm. kuntoutuksen ja kotihoidon kanssa aktiivisesti (tehostettu kotikuntoutus, palvelujen analysointi ja kehittäminen yhdessä kotihoidon kanssa kotiin annettavien palvelujen osalta) Yhteistyö perhepalvelujen kanssa tiivistynyt yhteisen palveluohjaajan palkkauksen myötä. Kuntien palvelujohtajien kanssa perhe- ja sosiaalipalveluilla on säännölliset tapaamiset 4 x vuodessa. TOIMENPITEET Koulutuksen hankkiminen autismiosaamisen vahvistamiseksi yhdessä perhepalvelujen ja kuntoutuksen organisaatioiden kanssa Kehitysvammaisista henkilöistä koostuvan viestintäryhmän perustaminen Tiedonkulun varmistaminen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ajantasaisilla www-sivuilla ja verkostotapaamisilla Koulutustarjonnan ja henkilöstön tarpeiden yhteensovittaminen Yhteistyötä kasvatus- ja opetustoimen kanssa tiivistetään
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotPaletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011
Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
LisätiedotAsumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja
Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotTeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa
akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotKatsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.
Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen
LisätiedotKehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola
Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotKEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen
KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotPalvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014
Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotAsumisen uudet muodot
Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotVammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotEksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016
Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI
KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen
Lisätiedot4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN
4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on
LisätiedotSATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski
SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotMirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007
Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotHenkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen
Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen 21.10.2015 VAMMAISPALVELUT Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle henkilölle mielekäs ja muihin asukkaisiin
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen
LisätiedotErityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa
Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin
LisätiedotPalvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan
Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Taina Jaako Eksote, hoivajohtaja 29.8.2016 Valvanne Symposium IV Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle
LisätiedotMillaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut
Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotOsallisuus ja palvelusuunnittelu
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotLIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020
1 5.6.2013 LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 Sosiaali- ja terveysministeriöön 29.9.2010 lähetetyn suunnitelman tarkennus Nykytilanne
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori
Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori 9.3.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE
1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain
LisätiedotMitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.
Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.2018 Kokonaisreformi SOTE kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
LisätiedotKEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS
KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki, Säätytalo 1.10.2015 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelmaa (Kehas) koskevat valtioneuvoston
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotMuuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:
Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotEskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa
Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotKEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS
KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Rovaniemi 27.8.2015 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelmaa (Kehas) koskevat valtioneuvoston
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Seija Aaltonen seija.aaltonen@kto-vs.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Varsinais-Suomen
LisätiedotEsitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotLapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019
1 Lapuan kaupunki Lausunto Kaupunginhallitus 3.9.2018 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47 60280 Seinäjoki kirjaamo@eskoo.fi Viite: Perussopimuksen 13 :n mukaiset esitykset Lapuan kaupungin
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotOmaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen
Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä 24.5.2017 Liisa Niiranen 21.9.2017 1 Toiminta-ohjeen valmistelu Kysely kunnille omaishoidon tuen nykytilanteesta. Kaikille kunnille lähetetty kutsu osallistua
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotItä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi
Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon
LisätiedotVammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016
Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen
LisätiedotAjankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille
Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anita Lammassaari anita.lammassaari@lshp.f
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotVAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
Lisätiedot