PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016"

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Ajattele ensin tavallisesti ja sitten erityisesti

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TYÖRYHMÄ KOKOONPANO JA TOIMINTA 4 3. PIRKKALAN TAUSTATIETOJA 6 4. PALVELUT YLEISET PALVELUT VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS TERVEYDENHUOLTO KUNTOUTUS- JA APUVÄLINEPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISO- JA KULTTUURIPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT KAAVOITUS OMAISHOIDON TUKI VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUT ASUMINEN TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI 22 2

3 1. JOHDANTO Kehitysvammahuollon historia Suomessa on lyhyt. Vajaamielislaki tuli voimaan Se jakoi maan vajaamielispiireihin, joihin kuhunkin rakennettiin oma keskuslaitos. Vajaamielislaitoksia rakennettiin laajamittaisesti 1960-luvulla. Samanaikaisesti alettiin kuitenkin uskoa kehitysvammaisten suorituskykyyn ja jo luvulla Ruotsissa muotoiltiin normalisaatioperiaate luvulla alettiin painottaa vajaamielisten avohuoltoa ja kuntoutusta ja uusi kehitysvammalaki tuli voimaan Normalisaation ja integraation korostuessa alettiin rakentaa kehitysvammaisten asuntoloita tavallisille asuinalueille 1980-luvulla. Suomessa oli toukokuussa 2009 noin 2000 kehitysvammaista henkilöä pitkäaikaisessa laitoshoidossa kehitysvammalaitoksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 2007 selvityksen (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73), jossa ehdotettiin laitosjärjestelmästä luopumista seuraavan kymmenen vuoden. Laitoshoidon korvaamiseksi ja muihin asumistarpeisiin tarvittiin selvityksen mukaan 600 asuntoa vuosittain. Samaisessa selvityksessä ehdotettiin, ettei lapsia enää oteta laitoshoitoon. Valtioneuvosto teki tammikuussa 2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi vuosina Periaatepäätöksen mukaan Pirkanmaan kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja muut keskeiset toimijat laativat alueellisen suunnitelman kehitysvammaisten kuntalaisten yksilöllisiin asumisratkaisuihin ja laitoshoidon hallittuun vähentämiseen vuosille Pirkkalan perusturvalautakunta päätti käynnistää kuntakohtaisen kehitysvammaisten palveluiden kokonaisvaltaisen suunnitelman valmistelun Suunnitelman laatimista varten pormestari nimesi laaja-alaisen työryhmän. Työryhmään nimettiin Pirkkalan kunnan virkamiesedustajien lisäksi kaksi palveluiden käyttäjien edustajaa. Vesilahden kunnan virkamiesedustaja osallistui työryhmään vuoden 2013 alussa toimintansa aloittavan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen vuoksi. Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa käsittelemään suunnitelmaan sisältyviä aiheita. Työryhmän työskentelyn pohjalta laadittiin Pirkkalan kehitysvammaisten palveluiden suunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on luoda kehitysvammapalveluiden suuntaviivat vuosille Tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille asiakkaille mahdollisimman itsenäinen ja normaali elämä, mikä edellyttää peruspalveluiden kehittämistä myös kehitysvammaisille kuntalaisille sopiviksi. Palveluiden on täytettävä valtakunnalliset laatusuositukset ja niiden on oltava yksilöllisiä ja tarpeita vastaavia ja niitä on oltava riittävästi. Palveluiden on tuettava kehitysvammaisten asukkaiden toimintakykyä, osallistumista sekä itsemääräämisoikeutta ja turvattava heidän elämänsä tasa-arvoisena kuntalaisena. Kehitysvammaisten palvelujen laadun takaa riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Suunnitelman otsikko Ajattele ensin tavallisesti ja sitten erityisesti kuvaa kehitysvammaisten palveluiden järjestämistä ensisijaisesti normaaleina peruspalveluina ja vasta tarvittaessa erityispalveluina. 3

4 2. TYÖRYHMÄ KOKOONPANO JA TOIMINTA TYÖRYHMÄN JÄSENET: Kantell Päivi, sosiaalityöntekijä Pirkkalan kunta asti, työryhmän puheenjohtaja ja Kataja Hanna, sosiaalityöntekijä Vesilahden kunta Kämäräinen Marjaana, kuntoutus- ja palveluohjaaja Pirkkalan kunta, työryhmän sihteeri ja lähtien Kärki Armi, vammaisneuvoston edustaja Laakso Minna, sosiaalityön johtaja Pirkkalan kunta, työryhmän puheenjohtaja Lehikoinen Tuija, palvelusihteeri Pirkkalan kunta, työryhmän sihteeri ja Malmi Erkki, kuntalaisedustaja Niinimaa Hannele, sosiaalityöntekijä Pirkkalan kunta, työryhmän puheenjohtaja ja Ranki Pirkko, ylilääkäri Pirkkalan kunta Rusanen Sari, vs. sosiaalityöntekijä Pirkkalan kunta lähtien Syrjä Matti, työpajan toiminnanjohtaja Pirkkalan kunta ASIANTUNTIJAVIERAAT: Ruuska Tuire, Tesoman toimintakeskuksen johtava ohjaaja Tampereen kaupunki Raatikainen Ville, opetuspäällikkö Pirkkalan kunta Ahola Saija, liikunnanohjaaja Pirkkalan kunta ja Riskala Anni, nuoriso- ja kulttuuriohjaaja Pirkkalan kunta Hovilehto-Aunela Liisa, geriatri Pirkkalan kunta Vaaraniemi Leena, vastaava fysioterapeutti Pirkkalan kunta MUUT KONSULTOIDUT ASIANTUNTIJAT: Jääskeläinen Matti, kaavoitusjohtaja Pirkkalan kunta Kivimäki Margit, omaishoidon tuen palvelukoordinaattori Pirkkalan kunta Vuorma Satu, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Pirkkalan kunta 4

5 TYÖRYHMÄN KOKOUKSET Kokous Aihe Asiantuntija Tutustumiskohde työryhmän järjestäytyminen Joukontalo, Tampere asuminen työ- ja päivätoiminta Ruuska Tuire perusopetus Raatikainen Ville Hempankaari, Nokia terveyspalvelut Ranki Pirkko liikunta-, nuorisoja kulttuuripalvelut Ahola Saija ja Riskala Anni vanhusten palvelut Hovilehto-Aunela Liisa kuntoutus- ja apuvälinepalvelut Vaaraniemi Leena suunnitelman luonnoksen käsittely 5

6 3. PIRKKALAN TAUSTATIETOJA Pirkkalan kehitysvammahuollossa on 55 asiakasta (tilanne ), joista alle 18-vuotiaita on 29 ja aikuisia 26. Ikäjakauma painottuu 7-12-vuotiaisiin, joita on 18. Pirkkalan iäkkäin kehitysvammainen asiakas on 59-vuotias eli ikäjakaumasta puuttuvat kokonaan kehitysvammaiset vanhukset. Kehitysvammaisten määrä on viime vuosina noussut huomattavasti erityisesti muuttoliikkeen seurauksena. Pirkkala on muuttovoittokunta, jonka asukasmäärä on selvässä kasvussa. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toiminnan päättyessä Pirkkalassa ei ollut yhtään kuntayhtymän yksikköä. Kuntayhtymän Pirkkalan asiakkaille hankittiin palveluita muiden kuntien yksiköistä, pääasiassa Nokialta ja Tampereelta. Pirkkalassa ei edelleenkään ole omia yksiköitä kehitysvammaisille asiakkaille eikä yksityisten palveluntuottajien palveluita. Asiakkaille ostetaan tarvittavat palvelut yksilöllisesti toisilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. 4. PALVELUT 4.1 YLEISET PALVELUT VARHAISKASVATUS Pirkkalan kunnan päivähoidon (varhaiskasvatuksen) strategiassa on päätetty lähipäiväkoti -periaatteesta. Se tarkoittaa, että kaikille varhaiskasvatuksen palveluita tarvitseville lapsille järjestetään tukitoimet päivähoitoryhmään, johon vanhemmat lapsensa hakevat tai varhaiskasvatuksen aluepäälliköt lapsen sijoittavat. Sijoitteluvaiheessa otetaan huomioon vanhempien toiveet ja asuinpaikka. Sijoittelusta keskustellaan myös alueen varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja päiväkodin johtajan kanssa. Kehitysvammaisen lapsen vanhemmilla on hyvä olla hoitopaikkahakemuksen liitteenä kehitysvammapoliklinikan lausunto lapsen erityispäivähoidon tarpeesta. Tällöin voidaan jo sijoitteluvaiheessa järjestää tarvittavat tukimuodot (ryhmän pienempi koko, avustaja, apuvälineet yms.) toimivaksi heti hoitosuhteen alkuvaiheessa. Yleisimmät tukitoimet ovat ryhmäkoon pienentäminen ja / tai ryhmäavustajan järjestäminen. Lisäksi muu tarvittava tuki räätälöidään lapsen tarpeiden mukaan (esim. PCS kuvien käyttö, tukiviittomat, apuvälineet jne.) Tukimuotoja suunniteltaessa on tärkeää, että vanhemmat ovat yhteydessä päivähoitoryhmänsä alueella toimivaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, päiväkodin johtajaan sekä tulevaan hoitoryhmään. Ennen hoidon alkamista järjestetään tutustumiskäynti ensimmäiseksi vanhempien kanssa ja tarpeen mukaan tutustumispäiviä vanhempien ja lapsen tai koko perheen kanssa. 6

7 Kehitysvammaisen lapsen kohdalla järjestetään tarvittaessa kuljetus. Kehitysvammaisten lasten päivähoidossa on kyse erityishuoltona annettavasta kuntouttavasta päivähoidosta, jolloin se on pääasiassa asiakkaille maksutonta. Vanhemmat hakevat päivähoitoa tarpeidensa mukaan. Hoito voi olla osapäiväistä, jos toinen vanhemmista on kotona. Hoitopäivän pituus määräytyy sen mukaan, että tarvittavat tukitoimet voidaan toteuttaa lapsen parhaimpaan vireysaikaan. Myös terapeutit ja kuntoutusohjaaja käyvät päivähoitoryhmässä sopimuksen mukaan. Jokaiselle varhaiskasvatuksen palveluita käyttävälle lapselle laaditaan VASU (varhaiskasvatussuunnitelma). Kehitysvammaisten lasten VASuun liitetään lisäksi erityisen tuen suunnitelma. Tässä suunnitelmassa sovitaan yhdessä tavoitteita ja menetelmiä tukitoimien toteuttamiseksi. Näitä asiakirjoja päivitetään tarpeen mukaan, mutta erityisen tuen suunnitelmaa vähintään puolen vuoden välein. Työryhmän ehdotus: Vanhempien toiveet otetaan yksilöllisesti huomioon päivähoitomuodon suunnittelussa. Perhepäivähoito voi olla hyvä ratkaisu pienelle lapselle, kun taas päiväkoti sopii leikki-ikäiselle. Monivammaisen tai infektioalttiin lapsen kohdalla voidaan harkita perhepäivähoitajaa kotiin. Kehitysvammaiselle lapselle nimetään päivähoitopaikasta oma yhteyshenkilö, joka tuntee hyvin lapsen ja perheen palvelukokonaisuuden ja johon vanhemmat voivat ottaa yhteyttä aina tarvittaessa. Päivähoidon henkilökunta saa riittävästi koulutusta esimerkiksi kunkin lapsen käyttämästä kommunikaatiomenetelmästä. Hoitosuhteen pitkäjänteisyyden toteutuminen huomioidaan PERUSOPETUS Pirkkalassa on laadittu kuntakohtainen opetussuunnitelma valtakunnallisen opetussuunnitelman yhteyteen. Koulujen opetussuunnitelmat pohjaavat kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Koulujen opetussuunnitelmissa kuvataan toimintakulttuuria sekä määritellään koulun toiminnan painopistealueet ja ne perusasiat, jotka ohjaavat koulun toimintaa. Suunnitelmassa korostetaan hyvää yhteistyötä eri toimijoiden sekä koulun ja kodin kesken. Kehitysvammainen lapsi on yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Hänen oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Oppivelvollisille lapsille ja nuorille perusopetusta annetaan yleensä peruskoulussa. Perusopetuslaki on uudistunut alkaen. Lain tavoitteena on tukea oppilasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heti tuen tarpeen ilmettyä. Lain henkeen 7

8 kuuluu, että palveluita muokataan senhetkisen tilanteen mukaan esimerkiksi joustavin ryhmittelyin ja sijoittamalla luokkiin opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia oppilaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Lakimuutoksen ajatuksena on opetuksen järjestäminen kotikunnassa. Pirkkalassa opetus erityistä tukea tarvitseville oppilaille on alkanut vuonna 2006 Nuolialan koulussa. Tulevaisuuden tavoitteena on keskitetystä erityisopetuksesta luopuminen. E/T11 -luokissa opiskelevat kehitysvammaiset tai muuta erityistä tukea tarvitsevat pirkkalalaiset lapset ja nuoret. Opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat kehitykseensä laajoja tukitoimia. T/E11 -luokassa opiskeleville tehdään erityisen tuen päätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon määritellään opiskelijan yksilöllisen oppimisen tavoitteet ja tuen tarve. Pirkkalassa opiskelu tapahtuu E11 -luokilla henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan ja T11 -opetuksessa toimintaalueittain. T11 -luokassa voi olla enimmillään kuusi ja E11 -luokassa kahdeksan oppilasta. Opettajan lisäksi luokassa on koulunkäynnin ohjaajia luokan tarpeiden mukaan. Ryhmät muodostetaan oppilaiden taitotason mukaan, jonka vuoksi samassa luokassa voi olla hyvinkin eri-ikäisiä oppilaita. Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan klo 7-17 välillä. Työryhmän. ehdotus: Tiivistetään yhteistyötä yleisopetuksen ryhmien kanssa integroimalla ryhmiä ja / tai oppilaita eri oppiaineissa. Kehitetään yksilöllisiä ratkaisuja kehitysvammaisten oppilaiden kohdalla ja mahdollistetaan siirtyminen ala- tai yläkoulun pienryhmään. Löydetään toisen asteen koulutuspaikka jokaiselle oppilaalle. Jatkoopintojen suunnittelua varten pidetään yhteistyöpalaveri, johon osallistuvat mm. vanhemmat, opettaja, kehitysvammapoliklinikka sekä kunnan kuntoutus- ja palveluohjaaja. Koulupäiviin sisältyvät terapiat mahdollistetaan koulujen tilasuunnitelmissa Aamu- ja iltapäivätoiminnan on oltava normaaliryhmiin integroivaa, monipuolista, ohjaavaa, ammattitaitoista ja yksilön tarpeet huomioivaa TERVEYDENHUOLTO Kunnan on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan asukkaiden hyvinvointi ja terveydentila edellyttävät. Kehitysvammaiset potilaat käyttävät perusterveydenhuollon palveluja tavanomaisissa terveyden ja sairauden hoitoon liittyvissä asioissa kuten päivystysluonteisissa vaivoissa, rokotuksissa, neuvolapalveluissa ja tavallisissa sairauksissa. Kehitysvammaisilla lapsilla on normaalit neuvolapalvelut ja aikuisilla lääkäripalvelut. 8

9 Normaaliuden toteutuminen on kuitenkin haasteellista kehitysvammaisuuden moniulotteisuuden vuoksi. Perusterveydenhuollon osaaminen ja valmiudet kehitysvammaisten erityistarpeiden huomioimiseen saattavat olla puutteellisia. Kehitysvamma ei aina näy ulospäin, joten yhteentörmäyksiltä ja valituksilta ei voi välttyä. Työntekijät eivät aina osaa tulkita asiakkaan käyttämää kommunikaatiomenetelmää. Potilas ei välttämättä tule hoidetuksi, jos hän ei osaa kertoa vaivaansa. Potilaan omaiset saattavat närkästyä, jos kehitysvammaista henkilöä ei osata kohdata. Usein kyse on tiedonpuutteesta. Terveydenhuollon sekä kehitysvammaisten potilaiden ja heidän omaistensa tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedonkulkuun. Etenkin päivystystilanteissa potilaiden erityispiirteiden ja keskeisten terveystietojen esille tuominen on usein potilaan vanhempien tai saattajien vastuulla. Terveyskeskuksella saattaa olla joitakin tietoja, jos hoitosuhde on jo olemassa. Toisaalta tietoa ei välttämättä ole lainkaan, jos potilas ei ole aikaisemmin asioinut terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuolto ja kehitysvammapoliklinikka tuottavat erilaisia palveluja, mutta heillä on ns. yhteisvastuu kehitysvammaisista potilaista. Kehitysvammapoliklinikan vastuulla on kehitysvammaisuuteen liittyvät erityiskysymykset. Kehitysvammapoliklinikka on osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon kuntoutuspalvelujen vastuualuetta. Toiminnassa ei ole kyse erikoissairaanhoidosta, vaan palvelut ovat sosiaalipalvelua. Kehitysvammapoliklinikka täydentää kuntien kehitysvammahuollon palveluja, jotka perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Kehitysvammapoliklinikalla on kehitysvamma-alan erityisasiantuntemusta, mutta sen resurssit eivät riitä kattamaan kehitysvammaisten tarvitsemia terveydenhoitopalveluita. Perusterveydenhuollon rinnalla potilas saattaa haluta käyttää kehitysvammapoliklinikan palveluja. Toisaalta kaikki omaiset eivät halua jatkuvaa, pitkäkestoista suhdetta kehitysvammapoliklinikalle, jos erityistä tarvetta ei ole. Useimmiten potilas ohjataan kehitysvammapoliklinikalle sairaanhoitopiirin poliklinikoiden kautta tai kuntien peruspalveluista, kuten sosiaalitoimesta, terveyskeskuksesta tai koulusta. Työryhmän ehdotus: Kehitysvammaiset potilaat keskitetään perusterveydenhuollossa yhdelle lääkäri-hoitaja työparille. Kehitysvammaisille järjestetään tarvittavat terveydenhuollon palvelut normaalisuuden periaatteen mukaisesti. Tiedonkulkua kehitysvammapoliklinikalta perusterveydenhuoltoon parannetaan ns. siirtoepikriisin avulla. Tavoitteena on, että kehitysvammapoliklinikka lähettää automaattisesti asiakkaiden epikriisit perusterveydenhuoltoon. 9

10 4.1.4 KUNTOUTUS- JA APUVÄLINEPALVELUT Terveyskeskuksen apuväline- ja kuntoutuspalveluita toteuttavat fysioterapeutit. Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa ihmisten toimintakykyä ja liikkumista. Kuntoutuspalveluihin (mm. kuntoneuvola, yksilö- ja ryhmäterapia, apuvälinelainaus) hakeudutaan pääasiassa lääkärin lähetteellä. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille tehdään kuntoutussuunnitelma, jonka perusteella Kela tekee kuntoutuspäätöksen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelu kohdistuu henkilöihin, joiden toimintakyky sekä itsenäinen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Yksittäisen asiakkaan kohdalla apuvälineen saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus tai vamma ja niistä johtuva toimintakyvyn haitta. Päätös apuvälineen saamisesta arvioidaan yksilöllisesti diagnoosin perusteella. Yleensä taustalla on pitkäaikaissairaus, tapaturman aiheuttama tarve ja turvallisuuden edistäminen. Apuvälinepalveluiden avulla edistetään asiakkaan omatoimisuutta ja taataan esimerkiksi ikääntyneen kotona asumista mahdollisen kotihoidon tukipalvelujen ohella. Lisäksi apuvälineiden avulla saatetaan mahdollista vuodeosastolta kotiutuminen tai estää laitoshoitoon joutuminen. Kehitysvammaiset ovat pieni apuvälineiden tarvitsijoiden ryhmä Pirkkalassa. Suurin osa kehitysvammaisista selviää täysin ilman apuvälineitä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on sopia työn- ja vastuunjaosta eri tahojen välillä, kirjata toimintakäytäntöjä sekä selventää apuvälineiden saamisen kriteerejä. Erikoissairaanhoito vastaa erityistä asiantuntemusta vaativista ja huomattavan kalliista apuvälineistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastuulla ovat esimerkiksi sähköiset liikkumisvälineet sekä näön, kuulon ja kommunikoinnin apuvälineet. Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vastaa kaikkien alle 16-vuotiaiden liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on vastuu erityisapuvälineiden huollosta ja uusimisesta. Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen määrittely, apuvälineen sovitus, luovutus omaksi tai käyttöön, käytön opetus ja seuranta sekä apuvälineiden huolto. Apuvälinepalvelut vastaavat ns. irrallisten perusapuvälineiden lainaamisesta ja hankkimisesta kuntalaisille. Terveyskeskuksen varastossa on aina ns. perusapuvälineitä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ja apuvälinelainat ovat asiakkaille maksuttomia. Pirkkalan työpaja huoltaa terveyskeskuksen myöntämiä apuvälineitä. Vammaispalvelun vastuulle kuuluvat vammaispalvelulain mukaiset apuvälineet, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet, kuten luiskien rakentaminen, tuolihissit, kattonosturit jne. Opetustoimi hankkii erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle apuvälineet, joita tarvitaan koulun päivittäisissä toiminnoissa (esim. kaiteet, luiskat sekä erilaiset pulpetit ja tuolit). 10

11 Työryhmän ehdotus: Tutustutaan ennakkoon muiden kuntien apuvälinepalveluiden hyviin käytäntöihin kehitysvammaisten asiakkaiden osalta. Tulevaisuudessa kunnassa on kehitysvammaisia vanhuksia, joiden apuvälinetarpeet on otettava huomioon. Pirkkalan kehitysvammaisten asumisyksikössä huomioidaan jo suunnitteluja rakennusvaiheessa tulevien asukkaiden apuvälineiden tarve. Asumisyksikön asukkaiden apuvälineiden tarve kartoitetaan yksilöllisesti. Asumisyksikön asuntojen suunnittelussa huomioidaan mm. valmius kattonosturille. Kuntoutus- ja apuvälinepalveluiden työntekijät antavat asiantuntija-apua kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Kuntoutus- ja apuvälinepalveluiden sekä palveluiden käyttäjien yhteistyötä lisätään apuvälinepalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tulevissa asumisyksiköissä järjestetään toiminnallista kuntoutusta LIIKUNTAPALVELUT Liikuntatoimen tehtävänä on vastata kunnan liikuntapaikkojen käytöstä, suunnitella ja järjestää liikuntapalveluja ja -tapahtumia sekä tukea urheiluseurojen toimintaa. Toivion koululla parin vuoden ajan toiminut ala-asteikäisten erityislasten liikuntakerho lopetettiin Toivion koulun saneerauksen vuoksi. Pirkankoivun altaalla järjestetään erityislasten uintia kerran viikossa. Erityislasten uinnissa ryhmäkoko on noin 10 lasta avustajineen. Liikuntatoimella on 40 ohjattua liikuntaryhmää viikossa. Erityisryhmille pidetään kuntosalivuoroa ja vesijumppaa. Työryhmän ehdotus: Kehitysvammaisten liikkumista tuetaan henkilöstöresurssien ja toimintatilojen avulla Liikuntatalon kuntosalille järjestetään säännöllinen kehitysvammaisten kuntosalivuoro, joka edesauttaa nuorten aikuisten toisiinsa tutustumista. Tavoitteena on, että he voivat jatkossa käydä myös yleisillä vuoroilla opittuaan laitteiden käytön. Lasten liikuntakerhon pitämistä jatketaan. Kehitysvammaisten kuntalaisten toiveet ja tarpeet huomioidaan perheliikuntapäiviä suunnitellessa. Pirkkalalaisia seuroja haastetaan toteutukseen mukaan. 11

12 4.1.6 NUORISO- JA KULTTUURIPALVELUT Nuorisotoimen tavoitteena on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle Pirkkalassa. Keskeisinä tehtävinä ovat nuoriin liittyvään toimintaan sisältyvä tiedottaminen, neuvonta, avustaminen ja tilojen järjestäminen. Kulttuuritoimen tehtävänä on vastata musiikki-, tanssi- ja teatteritoiminnan, kuvataiteen ja käden taitoihin perustuvien alueiden kehittämisestä sekä huolehtia kunnan kulttuurityön ja museon sekä kirjastolaitoksen kehittämisestä. Kulttuuritoimen yleinen tavoite on tarjota kulttuuripalveluja kaikenikäisille kuntalaisille. Yhteistyö liikunta- sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen kesken tiivistyy ja käytännöt uudistuvat, kun monitoimitila valmistuu. Samoissa tiloissa tiiminä toimiminen helpottaa toiminnan suunnittelua ja estää päällekkäiset tapahtumat ja tilaisuudet. Nuoriso- ja kulttuuripalvelut on tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Nuorisokahvila Nastassa voi pelata, lukea lehtiä, katsoa TV:tä, kuunnella musiikkia sekä kahvitella. Nastan tilat eivät ole esteettömät, koska ne sijaitsevat hissittömän liikerakennuksen ylimmässä kerroksessa. Nuorisotoimi järjestää lasten kesäleirejä sekä perheiden kesäretkiä mm. Puuhamaahan, Linnanmäelle ja Korkeasaareen. Leirit ja retket ovat kaikille avoimia ja suosittuja. Lisäksi yläkoulusta nousseiden tarpeiden perusteella järjestetään pienryhmätoimintaa. Kulttuuritarjonta on pääasiassa kulttuurityöryhmien ideoimaa. Toimintaa järjestetään mm. nuorten kulttuuriviikolla sekä Lasten Pirkkaset tapahtuma yhteistyössä Pirkkala-opiston sekä Näpsä-käsityökoulun kanssa. Kulttuuritapahtumiin on vapaa pääsy. Työryhmän ehdotus: Kehitysvammaisten osallistuminen nuoriso- ja kulttuuritoimintaan mahdollistetaan tarvittaessa avustajan kanssa. Kehitysvammaisten nuorten osallistuminen nuorisotilojen toimintaan mahdollistetaan. Yhteistyötä kehitetään lähikuntien kanssa yhteisen toiminnan suunnitteluksi ja järjestämiseksi sekä Elvy ry:n kanssa kehitysvammaisten toiveiden kartoittamiseksi. Vapaa-ajan vieton monipuolistamiseksi lisätään yhteistyötä mm. seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa. 12

13 4.1.7 VANHUSTEN PALVELUT Kehitysvammaisten ikäjakauma on Pirkkalassa poikkeava moniin muihin kuntiin verrattuna eikä vanhusten palveluissa ole toistaiseksi juuri ollut kehitysvammaisia asiakkaita. Vanhusten palvelut toimivat kuitenkin normaalisuusperiaatteen mukaan. Ikääntyneellä kehitysvammaisella on yhtäläinen oikeus vanhusten palveluihin kuin muillakin ikääntyneillä kuntalaisilla. Vanhusten palveluiden tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä asumista sekä tarjota laadukasta pitkäaikaishoitoa. Vanhusten palveluiden toiminnot on keskitetty vanhustyön keskus Pirkankoivuun. Vanhusten palveluita ovat ympärivuorokautinen hoito sekä kotihoito tukipalveluineen. Tehostetun palveluasumisen asukaspaikoista päätetään yhteistyössä asukkaaksi hakeutuvan ja hänen läheistensä kanssa moniammatillisessa SAP - työryhmässä (selvitä, arvioi, palveluohjaa). Kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Kotihoidon tukipalveluita ovat mm. ateria-, kuljetus-, turvapuhelin- ja kauppapalvelut sekä Pirkankoivussa järjestettävä päivätoiminta. Pirkkalan työpajalta on mahdollista ostaa mm. siivouspalvelua. Kehitysvammaisten kohdalla haasteena on erottaa toisistaan ikääntymisen tuomat haasteet ja kehitysvammaisuuden tuomat erityispiirteet. Hoidon tarve on määrittävä ja ratkaiseva tekijä palveluita tai asumismuotoa päätettäessä. Vanhusten palveluasumisyksikössä on asiantuntemusta ikääntymisestä, kehitysvammaisten asumisyksikössä taas kehitysvammaisuuden erityispiirteistä. Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset ilmenevät usein kehitysvammaisella aiemmin kuin valtaväestöllä, mutta kovin nuorta henkilöä ei voida sijoittaa vanhusten palveluasumisyksikköön. Toisaalta ikääntyvän kehitysvammaisen elämänrytmi on erilainen kuin nuorella, joten ikääntynyttä kehitysvammaista ei mielellään sijoiteta nuorten asumisyksikköön. Tulevaisuuden haasteena nähdään ikääntyvien vanhempien luona asuva kehitysvammainen aikuinen. Vanhempien kunnon heiketessä pohdittavaksi tulee hänen asumisensa. Työryhmän ehdotus: Asumismuoto arvioidaan yksilökohtaisesti. Valtakunnallisten linjausten mukaan ikääntynyttä kehitysvammaista ei tule sijoittaa kehitysvammaisten laitoshoitoon, jos hän ei enää selviydy kehitysvammaisten asumisyksikössä. Tavoitteena on, että ikääntyneet kehitysvammaiset voivat siirtyä asumisyksiköistä kunnan järjestämiin vanhusten asumispalveluihin, jonne lisätään tarpeen mukaan resursseja ja asiantuntemusta kehitysvammaisuudesta. Vanhusten normaalipalveluiden on oltava mahdollisimman joustavia myös ikääntyneille kehitysvammaisille. Tavoitteena on, että ikääntyneet kehitysvammaiset saavat asua kotona itsenäisesti tai kehitysvammaisten asumisyksikössä mahdollisimman pitkään avopalvelujen ja erilaisten tukimuotojen avulla. 13

14 4.1.8 KAAVOITUS Kaavoitusta käydään osastoittain läpi tietojohtamispalavereissa, joissa käsitellään nykytilannetta ja tulevaisuuden kehitystarpeita sekä tavoitteita. Ryhmässä ovat edustettuna kunnan kaikki osastot. Kunnan johtoryhmässä, tietojohtamispalaverissa ja suoralla kanssakäymisellä vastataan kunnan haasteiden ja tarpeiden ratkaisemiseen. Tulevassa yleiskaavassa pyritään löytämään sivistys- ja terveydenhuollolle osoitettavia uusia aluevarauksia tulevaisuuden tarpeisiin. Työryhmän ehdotus: Yleiskaavan suunnittelussa huomioidaan kehitysvammaisten tarpeet. Ennakointi on ensiarvoisen tärkeää, sillä Pirkkalaan suunniteltu asumisyksikkö vastaa ainoastaan tämän hetken tarpeisiin. Suuri joukko peruskouluikäisiä kehitysvammaisia kuntalaisia tarvitsee asumispalveluita lähivuosien ( ). Kaavoituksen suunnittelussa selvitetään mm. nykyisen Kyöstinkodon alueen soveltuvuus kehitysvammaisten palveluiden järjestämiseen. 4.2 OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki tarkoittaa kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hänelle annettavista omaishoidon tuen lakisääteisistä vapaapäivistä sekä mahdollisista muista omaishoitoa tukevista palveluista. Erityislasten omaishoidon hakemukset tulevat yleensä vireille erikoissairaanhoidosta, jossa lapsi saa diagnoosin. Hakemukset voivat tulla vireille myös vammaispalvelun sosiaalityöntekijän aloitteesta. Omaishoitoa koskevaan hakemukseen liitetään hoitavan lääkärin lausunto. Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoitajan ja hoidettavan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoidon tuen sopimukseen. Omaishoidon tuesta päättää palvelukoordinaattori. Omaishoidon tukea myönnetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella, harkinta on tapauskohtainen. Omaishoidon tuesta annetun lain ja kunnan omaishoidon tuen myöntämisperusteiden edellytysten tulee täyttyä. Pirkkalan kunnan omaishoidon tuen myöntämisperusteet vahvistaa perusturvalautakunta. Pirkkalan kunta myöntää tällä hetkellä omaishoidon tukea kaikille myöntämisperusteet täyttäville hakijoille. Erityislasten omaishoidon tuen myöntämisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi liikunta- ja kommunikointikykyyn sekä valvonnan ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tar- 14

15 peeseen. Lisäksi arvioidaan lapsen kehitystä ja avuntarvetta verrattuna samanikäisen lapsen normaaliin kehitykseen. Pirkkalan kunta ostaa omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseksi palveluita kilpailutetuilta palveluntuottajilta voimassa olevien ostopalvelusopimusten mukaisesti. Omaishoidettaville lapsille ja nuorille omaishoidon tuen palvelut ostetaan pääsääntöisesti Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä. Hoitovaihtoehtoina ovat pääasiassa tilapäishoito Tulppaanikodissa, Pereen ryhmälomitus ja kotiin vietävä lyhytaikainen perhelomitus. Omaishoidon vapaat voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella. Omaishoitajien vertaistukena toimivat pirkanmaalaiset potilasyhdistykset ja eri järjestöt. Omaishoidettavien lasten ja nuorten perheet saavat vertaistukea Pirkkalassa toimivasta Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien yhdistyksestä (Elvy ry). Lapsiperheille vertaistukea tarjoavat myös Leijonaemot ja Kehitysvammaisten tukiliitto ry. Pirkkalan kunta on järjestänyt yhdessä seurakunnan kanssa erityistä tukea tarvitsevien vanhempien tilaisuuksia vuosittain. Omaishoitajille järjestetään vuosittain mahdollisuus terveystarkastukseen ja kuntoneuvontaan. Omaishoitajia ohjataan aktiivisesti omaishoitajien kuntoutuskursseille. Palvelukoordinaattori tiedottaa omaishoitajia asiakaskirjein kevät- ja syyskaudella. Omaishoitoperheisiin tehdään tarpeen mukaan kotikäyntejä. Työryhmän ehdotus: Omaishoidon tuen vapaiden palveluvalikkoa kehitetään niin, että kehitysvammaiselle asiakkaalle voidaan tarjota yksilöllistä, tarvetta vastaavaa palvelua. 4.3 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT Vammaiset henkilöt saavat samat palvelut samoin perustein kuin muutkin kuntalaiset. Lisäksi heille on erityispalveluita niissä asioissa, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät riitä. Vammaispalvelun tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Vammaispalvelulaki on luonteeltaan toissijainen. Lain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa sekä lisätä yksilöllisiä osallistumismahdollisuuksia. Vammaispalvelut jaetaan subjektiivisiin ja harkinnanvaraisiin palveluihin. Subjektiivisia palveluita ovat kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, vaikeavammaisen henkilön päivätoiminta, asunnon muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet sekä palveluasuminen. Harkinnanvaraisia palveluita ovat päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, yli- 15

16 määräiset vaatekustannukset sekä ravintokustannukset. Palveluita haetaan kirjallisesti vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä. Hakemukset löytyvät sähköisesti Pirkkalan kunnan kotisivuilta. Vammaiselle kuntalaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka on sosiaalityöntekijän ja/tai kuntoutus- ja palveluohjaajan ja asiakkaan sekä mahdollisen yhteistyöverkoston kanssa yhdessä laadittu suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan asiakkaan nykytilaa sekä selvennetään hänen tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, joita asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjessa. Palvelusuunnitelma päivitetään, jos asiakkaan palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Vammaisten edustajana ja tiedonvälittäjänä Pirkkalassa toimii vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto on kunnassa toimivien vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen sekä kunnan luottamushenkilöiden yhteistyöelin. Työryhmän ehdotus: Vammaispalvelulla katetaan kaikki ne yksilölliset toimenpiteet, tukimuodot ja tukipalvelut, joita kehitysvammainen arkielämästään selviytyäkseen tarvitsee. Vammaispalveluissa otetaan käyttöön päivittäisen asumisen toimintoja arvioiva ASTA -lomakkeisto. 4.4 KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUT Kun yleislainsäädäntö ei riitä turvaamaan palveluita, kehitysvammaisten palveluita sääteleviä erityislakeja ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. Palveluilla edistetään asiakkaan ja hänen läheistensä elämänlaatua tukemalla itsenäisyyttä ja yhteiskunnallista osallistumista sekä turvaamalla asiakkaan tarvitsema hoito ja huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat mm. tutkimus, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus ja kuntoutus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä yksilöllinen hoito ja huolenpito. Kehitysvammaisille asiakkaille laaditaan erityishuoltoohjelma (EHO), johon kirjataan asiakkaan kehitysvammalain mukaiset palvelut. Kehitysvammalain nojalla erityishuoltona järjestettävät palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia asiakkaalle. Pirkkala ostaa laitoshoidon ja kehitysvammapoliklinikan erityispalveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Muut tarvittavat kehitysvammahuollon erityispalvelut ostetaan joko toisilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammahuollossa toteutetaan yksilöllistä kuntoutus- ja palveluohjausta, jonka avulla kartoitetaan kehitysvammaiselle asiakkaalle ja hänen perheelleen sopiva palvelukokonaisuus. Pirkkalan kunnassa kehitysvammahuollosta vas- 16

17 taavat vammaispalvelun sosiaalityöntekijä sekä kuntoutus- ja palveluohjaaja. Kuntoutus- ja palveluohjaajan tehtävänä on kehitysvammaisten asiakkaiden kasvun, kehityksen, omatoimisuuden ja itsenäistymisen tukeminen. Työ sisältää mm. lasten varhaiskuntoutuksen sekä nuorten ja heidän perheidensä tukemisen. Aikuisten kehitysvammaisten kohdalla kuntoutus- ja palveluohjaaja on mukana mm. asumismuotoa mietittäessä, päivä- ja työtoiminnan järjestämisessä sekä itsenäisen elämän ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tukemisessa. Kehitysvammahuollon palveluita haetaan kirjallisesti kuntoutus- ja palveluohjaajalta Pirkkalan kunnan kotisivuilta löytyvällä kehitysvammapalveluhakemuksella. Työryhmän ehdotus: Kunnan kehitysvammahuollon palveluiden (mm. muutto- ja asumisvalmennus, työ- ja päivätoiminta) kehittäminen aloitetaan kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelun yhteydessä. Avotyön koordinointi otetaan osaksi kuntoutus- ja palveluohjaajan työnkuvaa. 4.5 ASUMINEN Kehitysvammaiset lapset asuvat pääsääntöisesti lapsuudenkodissaan. Pysyvään laitoshoitoon lapsia sijoitetaan erittäin harvoin. Perheen jaksamisen tueksi on tarjolla tilapäishoitoa. Perhe voi saada yksilölliseen harkintaan perustuvaa tilapäishoitoa kehitysvammahuollon kautta, jos omaishoidon tukea ei ole myönnetty tai omaishoidon tukena saatavat vapaapäivät ovat riittämättömiä. Tilapäishoito voidaan toteuttaa yksityisen palveluntuottajan tilapäishoitoyksikössä, perhehoidossa, perhelomituksessa tai laitoshoidossa. Kehitysvammaisten asumisratkaisut tulevat ajankohtaiseksi useimpien kohdalla opintojen päätyttyä. Asumista mietitään yksilöllisesti asiakkaan ja omaisten toiveiden mukaan. Pääsääntöisesti toiveena on nuoren itsenäistyminen ja kotoa pois muutto. Muita vaihtoehtoja ovat vanhempien kanssa asuminen, asumisyksikköön muuttaminen, perhehoitoon siirtyminen tai itsenäinen asuminen ulkopuolisen kotiin tulevan tuen avulla. Lähes kaikki kehitysvammaiset tarvitsevat itsenäiseen asumiseen jonkinlaista tukea. Tuen määrä ja laatu vaihtelevat asiakkaan taitojen ja elämäntilanteen mukaan. Kehitysvammaisten asumisyksiköllä tarkoitetaan asumista joko omissa vuokraasunnoissa tai ryhmäkotityyppisesti, jossa asukkaalla on oma huone. Asumisyksikössä on yhteistiloja, joissa asukas voi tavata muita asukkaita, ruokailla tai viettää vapaa-aikaa. Itsenäinen asuminen tarkoittaa, että kehitysvammainen henkilö asuu tavallisessa vuokra- tai omistusasunnossa. Tarvittava tuki järjestetään kotihoidon tai kuntoutus- ja palveluohjaajan käynneillä tai vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisella avulla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö hankkii Raha-automaattiyhdistyksen tuella tukiasuntoja kehitysvammaiselle. 17

18 Asunto ostetaan yksityisiltä markkinoilta asiakkaan toiveiden ja RAY:n kriteerien mukaisesti ja asiakas asuu siinä vuokralla. Perhehoito tarkoittaa, että kehitysvammainen on ns. perheenjäsenenä toisessa perheessä. Pirkanmaalla on parhaillaan meneillään kehitysvammaisten perhehoidon kehittämishanke, johon myös Pirkkalan kunta osallistuu. Hankkeen tarkoituksena on perustaa perhehoitoa kehittävä ja järjestävä maakunnallinen keskus. Tulevaisuudessa perhehoito saattaa olla vaihtoehto kehitysvammaisen asiakkaan vakituiselle asumiselle tai siirtymävaiheeseen lapsuudenkodin ja tulevan asumismuodon välillä. Pirkkalassa ei ole toistaiseksi kehitysvammaisille suunnattuja asumisyksiköitä. Nuolialaan on suunniteltu tavalliseen vuokrakerrostaloon kaksi asumisyksikköä Toinen yksiköistä on autettua asumista, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa. Toinen asumisyksikkö on ohjattua asumista, jossa henkilökunta on paikalla päivällä ja illalla. Yksikköön on suunniteltu 18 asukaspaikkaa. Asiakkaat asuvat omissa vuokra-asunnoissa, joiden välittömässä läheisyydessä on yhteistiloja. Nuolialan asumisyksiköt eivät kata kaikkea Pirkkalan kehitysvammaisten asumisen tarvetta. Pirkkalassa on useita 2000-luvun vaihteessa syntyneitä kehitysvammaisia asiakkaita, joiden asumispalveluiden tarve on ajankohtainen vuosina , jolloin tämän hetkisen arvion mukaan tarvitaan lisää 15 ympärivuorokautista tukea tarjoavaa asiakaspaikkaa. Lisäksi tarvitaan pieni yksikkö autisteille tarkoitettua asumista. Autistiset asiakkaat tarvitsevat oman erityisen asumisyksikkönsä. Työryhmän. ehdotus: Kehitysvammaisille laaditut henkilökohtaiset palvelusuunnitelmat ohjaavat asumisyksikön tarveratkaisuja. Asumisyksiköt sijoitetaan palveluiden läheisyyteen. Kehitysvammaisten asumiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja asumismuodon suunnittelun on oltava yksilöllistä ja asiakkaan toiveiden mukaista. Asukasvalinnat aloitetaan ja tuen tarve kartoitetaan mahdollisimman varhain. Asumisyksikön yhteistilojen suunnittelussa huomioidaan, että jotkut kehitysvammaiset asukkaat saattavat asua itsenäisesti yksikön läheisyydessä, mutta käyttävät yhteistiloja vapaa-ajan viettoon ja ihmissuhteiden ylläpitoon. Asukkaiden tarpeet huomioidaan asuntojen varustelussa ja heille laaditaan muuttosuunnitelma. Asukkaille järjestetään muuttovalmennusta, joka tutustuttaa muuttajia ja heidän läheisiään toisiinsa, tukee itsenäistymistä ja auttaa valmistautumaan elämänmuutokseen. Asumisyksiköltä edellytetään, että asiakkaan rajoittamisen sijaan kehitetään sopivia tilaratkaisuja, rajoittamiskeinojen kirjaamista, yksilöllisten suunnitelmien laatimista ja yksilöllisiä hoivavaihtoehtoja. Tulevien tarpeiden (mm. autismiyksikkö) kartoitus aloitetaan jo alussa ja asiakasnäkökulma huomioidaan asumisyksiköiden suunnitteluvaiheessa. 18

19 4.6 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Kehitysvammaiset aikuiset ovat yleensä työkyvyttömyyseläkkeellä, joka turvaa heidän päivittäisen toimeentulonsa. Toimeentulon lisäksi mielekäs toiminta on tärkeää. Kehitysvammalain perusteella kehitysvammaisille asiakkaille on järjestettävä työ- tai päivätoimintaa. Työtoimintaa järjestetään kunnan kehitysvammahuollon palveluna toimintakeskuksissa, joita ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät ja säätiöt. Työtoiminta on tyypillisesti tekstiili- ja puutöitä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkausta. Työtoiminnassa toiminta järjestetään asiakkaan yksilöllisten taitojen ja kiinnostusten mukaan. Työtoiminnassa tärkeää on vertaistuki, jota saadaan muilta työtoimintaan osallistuvilta. Avotyötoiminta on työtoimintaa, jota järjestetään toimintakeskuksen ulkopuolella tavallisilla työpaikoilla. Henkilöt sijoitetaan erilaisiin avustaviin tehtäviin esimerkiksi keittiö- ja siivousalalle, kauppoihin ja kiinteistönhoitoon. Avotyössä olevat henkilöt ovat yleensä kirjoilla toimintakeskuksessa ja tekevät työtä huoltosuhteessa. Heillä ei ole työsopimusta, eivätkä he nauti työpaikan muille työntekijöille kuuluvista työsuhteen eduista. Avotyössä olevan on tärkeää kuulua työtoiminnan yhteisöön vertaistuen saamiseksi. Työ- ja avotyötoimintaan osallistuvalle henkilölle voidaan maksaa työosuusrahaa. Tuettu työ on työsuhteista palkkatyötä tavallisella työpaikalla. Työn tekeminen perustuu normaaliin työsuhteeseen, jossa sopijaosapuolina ovat kehitysvammainen työntekijä ja työnantaja. Tuettu työ on kuitenkin useimmille asiakkaille liian haastavaa ja aiheuttaa paineita toimeentulon saamisesta. Päivätoiminta on pääasiassa vaikeimmin vammaisille tarkoitettua tavoitteellista viriketoimintaa, joka sisältää mm. ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä ja luovaa toimintaa. Tavoitteena on sosiaalinen vuorovaikutus ja mahdollisimman omatoimiseen ja itsenäiseen elämään liittyvien taitojen harjaannuttaminen. Päivätoiminnan tavoitteena on elämysten ja onnistumisten kautta parantaa asiakkaan elämänlaatua sekä ylläpitää psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Päivätoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan viitenä päivänä viikossa tai asiakkaan kykyjen ja jaksamisen mukaan. Työryhmän ehdotus: Pirkkalaan luodaan verkostoja, joiden kautta avautuu avotyötoimintapaikkoja kehitysvammaisille. Avotyötoiminta mahdollistaa oikean työn tekemisen niillä taidoilla, joita kehitysvammaisella henkilöllä on. Työ- ja päivätoiminnan järjestämisen suunnittelu aloitetaan mahdollisimman pian asumisyksikön rakentamispäätöksen tultua. Työ- ja päivätoimintakeskuksen tulee sijaita asumisyksikön läheisyydessä. Työ- ja päivätoiminnassa kartoitetaan ja huomioidaan asiakkaan yksilölliset tuen tarpeet (esimerkiksi Minun suunnitelmani -kansion avulla) 19

20 5. TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET Palvelu Toimenpide Aikataulutus Vastuutaho Varhaiskasvatus yhteyshenkilön nimeäminen perheelle päivähoidosta heti lapsen aloittaessa hoidon päivähoidon henkilöstö Perusopetus henkilöstön riittävän koulutuksen takaaminen mm. lapsen kommunikaatiomenetelmästä normaaliopetukseen integroimisen lisääminen kartoitetaan henkilöstön osaaminen heti hoidon alkaessa alussa 2013 päiväkodin johtaja opetuspäällikkö keskitetystä erityisopetuksesta luopuminen, ala-/yläkoulun pienryhmiin siirtymisen mahdollistaminen opetuspäällikkö toisen asteen koulutuspaikan löytyminen jokaiselle oppilaalle alussa 2013 (oppilaan viimeisenä perusopetusvuotena) oma opettaja terapiatarpeiden huomioiminen koulujen tilaratkaisuissa rehtori Terveydenhuolto aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen asiakkaiden keskittäminen kehitysvammaisten hoitoon perehtyneelle lääkäri-hoitaja työparille alussa 2013 rehtori ylilääkäri normaalit terveydenhuollon palvelut (asumisyksikön valmistuttua) ylilääkäri Kuntoutus- ja apuvälinepalvelut tiedonkulun parantaminen kehitysvammapoliklinikan ja perusterveydenhuollon välillä esim. siirtoepikriisin avulla apuvälinetarpeiden huomioiminen jo asumisyksikön suunnittelu- ja rakennusvaiheessa sovittu jo ennen suunnitelmakautta, huolehditaan alussa omalääkäri-hoitaja työpari vammaispalvelun sosiaalityöntekijä/ vastaava fysioterapeutti Liikuntapalvelut toiminnallisen kuntoutuksen järjestäminen asumisyksikössä kuntosalivuoron järjestäminen liikuntatalolle asumisyksikön valmistuttua alussa 2013 asumisyksikön vastaava ohjaaja vapaa-aikapäällikkö lasten liikuntakerhon jatkaminen vapaa-aikapäällikkö alussa 2013 Nuoriso- ja kulttuu- yhteistyön tiivistäminen mm. lähi- vapaa-aikapäällikkö 20

21 ripalvelut kuntien, seurakunnan ja Elvy ry:n kanssa alussa 2013 nuorten toimintaan osallistumisen mahdollistaminen ja mahdollisen osa-aikaisen avustajan palkkaaminen nuorisokahvilaan Vanhusten palvelut asumismuodon yksilökohtainen arvioiminen vapaa-aikapäällikkö vanhustyön johtaja Kaavoitus Omaishoidon tuki Vammaispalvelut ASTA -arviointilomakkeiston käyttöönottaminen kunnan kehitysvammahuollon palveluiden (mm. muutto- ja asumisvalmennus, työ- ja päivätoiminta) kehittäminen Kehitysvammahuolto normaalipalveluiden kehittäminen joustaviksi ja soveltuviksi ikääntyneille kehitysvammaisille tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen yleiskaavan suunnittelussa omaishoidon tuen vapaiden palveluiden kehittäminen, jatkuvaa alussa suunnittelu jo ennen suunnitelmakautta, toteutus vanhustyön johtaja kaavoitusjohtaja omaishoidon tuen palvelukoordinaattori vammaispalvelun sosiaalityöntekijä kuntoutus- ja palveluohjaaja Asuminen avotyön koordinointi asumisyksikön asukasvalintojen aloittaminen ja tuen tarpeen kartoittaminen mahdollisimman varhain. Asukasvalinnoissa huomion kiinnittäminen homogeenisiin ryhmiin jo ennen alkamista kuntoutus- ja palveluohjaaja vammaispalvelun sosiaalityöntekijä muuttosuunnitelmien laatiminen ja muuttovalmennuksen aloittaminen alussa 2013 kuntoutus- ja palveluohjaaja tulevaisuuden asumistarpeiden kartoittaminen alussa 2013 vammaispalvelun sosiaalityöntekijä Työ- ja päivätoiminta asiakasnäkökulman huomioiminen jo asumisyksiköiden suunnitteluvaiheessa avotyöpaikkojen löytyminen kunnasta vammaispalvelun sosiaalityöntekijä kuntoutus- ja palveluohjaaja kunnan työ- ja päivätoiminnan käynnistäminen kuntoutus- ja palveluohjaaja 21

22 6. PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄR- JESTÄMISSUUNNITELMAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Pirkkalan kunnan kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelman toimenpiteitä toteutetaan hyväksytyn talousarvion mukaisesti kaikilla kunnan osastoilla (perusturvaosasto, sivistysosasto, kaavoitus). Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta annetussa aikataulussa vastaa suunnitelmassa nimetty vastuutaho. Kehitysvammaisten palvelujen järjestämissuunnitelmasta nostetaan tarkemmat tavoitteet asianomaisen osaston/tehtäväalueen talousarvion käyttösuunnitelman toiminnallisiin tavoitteisiin. Järjestämissuunnitelman tavoitteet ja niiden toteutuminen tarkistetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Tarvittavat toimenpiteet ja edellyttämät huomioidaan talousarviovalmistelun yhteydessä asianomaisen osaston talousarviosuunnitelmassa. Järjestämissuunnitelman tarkistamisvastuu on sosiaalityön johtajalla, joka kutsuu kerran vuodessa koolle järjestämissuunnitelmassa mainittujen tahojen edustajat. Järjestämissuunnitelman seurannassa tulee huomioida alueellisen kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelmaan mahdollisesti tehtävät muutokset, valtakunnalliset kehitysvammaisten palveluiden kehittämiseen liittyvät ohjeet ja toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelma päivitetään valtuustokausittain, kuitenkin huomioiden alueellisen kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelman mahdolliset muutokset. 22

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa Muuttovalmennuksen tarve Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013 Yhteydenotto kotikuntaan Verkostopalaveri/ palvelusuunnitelma - päätös muuttovalmennuksen toteuttamistavasta Muuton jälkeen Muutto Muuttovalmennus

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki Merja Tepponen Omaishoitajat Etelä-Karjalan alueella Ikä 2013 2014 2015 Imatra 2015 Yhteensä 2015 18-64- vuotiaat 339

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot