PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016"

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Ajattele ensin tavallisesti ja sitten erityisesti

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TYÖRYHMÄ KOKOONPANO JA TOIMINTA 4 3. PIRKKALAN TAUSTATIETOJA 6 4. PALVELUT YLEISET PALVELUT VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS TERVEYDENHUOLTO KUNTOUTUS- JA APUVÄLINEPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISO- JA KULTTUURIPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT KAAVOITUS OMAISHOIDON TUKI VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUT ASUMINEN TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI 22 2

3 1. JOHDANTO Kehitysvammahuollon historia Suomessa on lyhyt. Vajaamielislaki tuli voimaan Se jakoi maan vajaamielispiireihin, joihin kuhunkin rakennettiin oma keskuslaitos. Vajaamielislaitoksia rakennettiin laajamittaisesti 1960-luvulla. Samanaikaisesti alettiin kuitenkin uskoa kehitysvammaisten suorituskykyyn ja jo luvulla Ruotsissa muotoiltiin normalisaatioperiaate luvulla alettiin painottaa vajaamielisten avohuoltoa ja kuntoutusta ja uusi kehitysvammalaki tuli voimaan Normalisaation ja integraation korostuessa alettiin rakentaa kehitysvammaisten asuntoloita tavallisille asuinalueille 1980-luvulla. Suomessa oli toukokuussa 2009 noin 2000 kehitysvammaista henkilöä pitkäaikaisessa laitoshoidossa kehitysvammalaitoksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 2007 selvityksen (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73), jossa ehdotettiin laitosjärjestelmästä luopumista seuraavan kymmenen vuoden. Laitoshoidon korvaamiseksi ja muihin asumistarpeisiin tarvittiin selvityksen mukaan 600 asuntoa vuosittain. Samaisessa selvityksessä ehdotettiin, ettei lapsia enää oteta laitoshoitoon. Valtioneuvosto teki tammikuussa 2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi vuosina Periaatepäätöksen mukaan Pirkanmaan kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja muut keskeiset toimijat laativat alueellisen suunnitelman kehitysvammaisten kuntalaisten yksilöllisiin asumisratkaisuihin ja laitoshoidon hallittuun vähentämiseen vuosille Pirkkalan perusturvalautakunta päätti käynnistää kuntakohtaisen kehitysvammaisten palveluiden kokonaisvaltaisen suunnitelman valmistelun Suunnitelman laatimista varten pormestari nimesi laaja-alaisen työryhmän. Työryhmään nimettiin Pirkkalan kunnan virkamiesedustajien lisäksi kaksi palveluiden käyttäjien edustajaa. Vesilahden kunnan virkamiesedustaja osallistui työryhmään vuoden 2013 alussa toimintansa aloittavan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen vuoksi. Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa käsittelemään suunnitelmaan sisältyviä aiheita. Työryhmän työskentelyn pohjalta laadittiin Pirkkalan kehitysvammaisten palveluiden suunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on luoda kehitysvammapalveluiden suuntaviivat vuosille Tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille asiakkaille mahdollisimman itsenäinen ja normaali elämä, mikä edellyttää peruspalveluiden kehittämistä myös kehitysvammaisille kuntalaisille sopiviksi. Palveluiden on täytettävä valtakunnalliset laatusuositukset ja niiden on oltava yksilöllisiä ja tarpeita vastaavia ja niitä on oltava riittävästi. Palveluiden on tuettava kehitysvammaisten asukkaiden toimintakykyä, osallistumista sekä itsemääräämisoikeutta ja turvattava heidän elämänsä tasa-arvoisena kuntalaisena. Kehitysvammaisten palvelujen laadun takaa riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Suunnitelman otsikko Ajattele ensin tavallisesti ja sitten erityisesti kuvaa kehitysvammaisten palveluiden järjestämistä ensisijaisesti normaaleina peruspalveluina ja vasta tarvittaessa erityispalveluina. 3

4 2. TYÖRYHMÄ KOKOONPANO JA TOIMINTA TYÖRYHMÄN JÄSENET: Kantell Päivi, sosiaalityöntekijä Pirkkalan kunta asti, työryhmän puheenjohtaja ja Kataja Hanna, sosiaalityöntekijä Vesilahden kunta Kämäräinen Marjaana, kuntoutus- ja palveluohjaaja Pirkkalan kunta, työryhmän sihteeri ja lähtien Kärki Armi, vammaisneuvoston edustaja Laakso Minna, sosiaalityön johtaja Pirkkalan kunta, työryhmän puheenjohtaja Lehikoinen Tuija, palvelusihteeri Pirkkalan kunta, työryhmän sihteeri ja Malmi Erkki, kuntalaisedustaja Niinimaa Hannele, sosiaalityöntekijä Pirkkalan kunta, työryhmän puheenjohtaja ja Ranki Pirkko, ylilääkäri Pirkkalan kunta Rusanen Sari, vs. sosiaalityöntekijä Pirkkalan kunta lähtien Syrjä Matti, työpajan toiminnanjohtaja Pirkkalan kunta ASIANTUNTIJAVIERAAT: Ruuska Tuire, Tesoman toimintakeskuksen johtava ohjaaja Tampereen kaupunki Raatikainen Ville, opetuspäällikkö Pirkkalan kunta Ahola Saija, liikunnanohjaaja Pirkkalan kunta ja Riskala Anni, nuoriso- ja kulttuuriohjaaja Pirkkalan kunta Hovilehto-Aunela Liisa, geriatri Pirkkalan kunta Vaaraniemi Leena, vastaava fysioterapeutti Pirkkalan kunta MUUT KONSULTOIDUT ASIANTUNTIJAT: Jääskeläinen Matti, kaavoitusjohtaja Pirkkalan kunta Kivimäki Margit, omaishoidon tuen palvelukoordinaattori Pirkkalan kunta Vuorma Satu, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Pirkkalan kunta 4

5 TYÖRYHMÄN KOKOUKSET Kokous Aihe Asiantuntija Tutustumiskohde työryhmän järjestäytyminen Joukontalo, Tampere asuminen työ- ja päivätoiminta Ruuska Tuire perusopetus Raatikainen Ville Hempankaari, Nokia terveyspalvelut Ranki Pirkko liikunta-, nuorisoja kulttuuripalvelut Ahola Saija ja Riskala Anni vanhusten palvelut Hovilehto-Aunela Liisa kuntoutus- ja apuvälinepalvelut Vaaraniemi Leena suunnitelman luonnoksen käsittely 5

6 3. PIRKKALAN TAUSTATIETOJA Pirkkalan kehitysvammahuollossa on 55 asiakasta (tilanne ), joista alle 18-vuotiaita on 29 ja aikuisia 26. Ikäjakauma painottuu 7-12-vuotiaisiin, joita on 18. Pirkkalan iäkkäin kehitysvammainen asiakas on 59-vuotias eli ikäjakaumasta puuttuvat kokonaan kehitysvammaiset vanhukset. Kehitysvammaisten määrä on viime vuosina noussut huomattavasti erityisesti muuttoliikkeen seurauksena. Pirkkala on muuttovoittokunta, jonka asukasmäärä on selvässä kasvussa. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toiminnan päättyessä Pirkkalassa ei ollut yhtään kuntayhtymän yksikköä. Kuntayhtymän Pirkkalan asiakkaille hankittiin palveluita muiden kuntien yksiköistä, pääasiassa Nokialta ja Tampereelta. Pirkkalassa ei edelleenkään ole omia yksiköitä kehitysvammaisille asiakkaille eikä yksityisten palveluntuottajien palveluita. Asiakkaille ostetaan tarvittavat palvelut yksilöllisesti toisilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. 4. PALVELUT 4.1 YLEISET PALVELUT VARHAISKASVATUS Pirkkalan kunnan päivähoidon (varhaiskasvatuksen) strategiassa on päätetty lähipäiväkoti -periaatteesta. Se tarkoittaa, että kaikille varhaiskasvatuksen palveluita tarvitseville lapsille järjestetään tukitoimet päivähoitoryhmään, johon vanhemmat lapsensa hakevat tai varhaiskasvatuksen aluepäälliköt lapsen sijoittavat. Sijoitteluvaiheessa otetaan huomioon vanhempien toiveet ja asuinpaikka. Sijoittelusta keskustellaan myös alueen varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja päiväkodin johtajan kanssa. Kehitysvammaisen lapsen vanhemmilla on hyvä olla hoitopaikkahakemuksen liitteenä kehitysvammapoliklinikan lausunto lapsen erityispäivähoidon tarpeesta. Tällöin voidaan jo sijoitteluvaiheessa järjestää tarvittavat tukimuodot (ryhmän pienempi koko, avustaja, apuvälineet yms.) toimivaksi heti hoitosuhteen alkuvaiheessa. Yleisimmät tukitoimet ovat ryhmäkoon pienentäminen ja / tai ryhmäavustajan järjestäminen. Lisäksi muu tarvittava tuki räätälöidään lapsen tarpeiden mukaan (esim. PCS kuvien käyttö, tukiviittomat, apuvälineet jne.) Tukimuotoja suunniteltaessa on tärkeää, että vanhemmat ovat yhteydessä päivähoitoryhmänsä alueella toimivaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, päiväkodin johtajaan sekä tulevaan hoitoryhmään. Ennen hoidon alkamista järjestetään tutustumiskäynti ensimmäiseksi vanhempien kanssa ja tarpeen mukaan tutustumispäiviä vanhempien ja lapsen tai koko perheen kanssa. 6

7 Kehitysvammaisen lapsen kohdalla järjestetään tarvittaessa kuljetus. Kehitysvammaisten lasten päivähoidossa on kyse erityishuoltona annettavasta kuntouttavasta päivähoidosta, jolloin se on pääasiassa asiakkaille maksutonta. Vanhemmat hakevat päivähoitoa tarpeidensa mukaan. Hoito voi olla osapäiväistä, jos toinen vanhemmista on kotona. Hoitopäivän pituus määräytyy sen mukaan, että tarvittavat tukitoimet voidaan toteuttaa lapsen parhaimpaan vireysaikaan. Myös terapeutit ja kuntoutusohjaaja käyvät päivähoitoryhmässä sopimuksen mukaan. Jokaiselle varhaiskasvatuksen palveluita käyttävälle lapselle laaditaan VASU (varhaiskasvatussuunnitelma). Kehitysvammaisten lasten VASuun liitetään lisäksi erityisen tuen suunnitelma. Tässä suunnitelmassa sovitaan yhdessä tavoitteita ja menetelmiä tukitoimien toteuttamiseksi. Näitä asiakirjoja päivitetään tarpeen mukaan, mutta erityisen tuen suunnitelmaa vähintään puolen vuoden välein. Työryhmän ehdotus: Vanhempien toiveet otetaan yksilöllisesti huomioon päivähoitomuodon suunnittelussa. Perhepäivähoito voi olla hyvä ratkaisu pienelle lapselle, kun taas päiväkoti sopii leikki-ikäiselle. Monivammaisen tai infektioalttiin lapsen kohdalla voidaan harkita perhepäivähoitajaa kotiin. Kehitysvammaiselle lapselle nimetään päivähoitopaikasta oma yhteyshenkilö, joka tuntee hyvin lapsen ja perheen palvelukokonaisuuden ja johon vanhemmat voivat ottaa yhteyttä aina tarvittaessa. Päivähoidon henkilökunta saa riittävästi koulutusta esimerkiksi kunkin lapsen käyttämästä kommunikaatiomenetelmästä. Hoitosuhteen pitkäjänteisyyden toteutuminen huomioidaan PERUSOPETUS Pirkkalassa on laadittu kuntakohtainen opetussuunnitelma valtakunnallisen opetussuunnitelman yhteyteen. Koulujen opetussuunnitelmat pohjaavat kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Koulujen opetussuunnitelmissa kuvataan toimintakulttuuria sekä määritellään koulun toiminnan painopistealueet ja ne perusasiat, jotka ohjaavat koulun toimintaa. Suunnitelmassa korostetaan hyvää yhteistyötä eri toimijoiden sekä koulun ja kodin kesken. Kehitysvammainen lapsi on yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Hänen oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Oppivelvollisille lapsille ja nuorille perusopetusta annetaan yleensä peruskoulussa. Perusopetuslaki on uudistunut alkaen. Lain tavoitteena on tukea oppilasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heti tuen tarpeen ilmettyä. Lain henkeen 7

8 kuuluu, että palveluita muokataan senhetkisen tilanteen mukaan esimerkiksi joustavin ryhmittelyin ja sijoittamalla luokkiin opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia oppilaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Lakimuutoksen ajatuksena on opetuksen järjestäminen kotikunnassa. Pirkkalassa opetus erityistä tukea tarvitseville oppilaille on alkanut vuonna 2006 Nuolialan koulussa. Tulevaisuuden tavoitteena on keskitetystä erityisopetuksesta luopuminen. E/T11 -luokissa opiskelevat kehitysvammaiset tai muuta erityistä tukea tarvitsevat pirkkalalaiset lapset ja nuoret. Opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat kehitykseensä laajoja tukitoimia. T/E11 -luokassa opiskeleville tehdään erityisen tuen päätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon määritellään opiskelijan yksilöllisen oppimisen tavoitteet ja tuen tarve. Pirkkalassa opiskelu tapahtuu E11 -luokilla henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan ja T11 -opetuksessa toimintaalueittain. T11 -luokassa voi olla enimmillään kuusi ja E11 -luokassa kahdeksan oppilasta. Opettajan lisäksi luokassa on koulunkäynnin ohjaajia luokan tarpeiden mukaan. Ryhmät muodostetaan oppilaiden taitotason mukaan, jonka vuoksi samassa luokassa voi olla hyvinkin eri-ikäisiä oppilaita. Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan klo 7-17 välillä. Työryhmän. ehdotus: Tiivistetään yhteistyötä yleisopetuksen ryhmien kanssa integroimalla ryhmiä ja / tai oppilaita eri oppiaineissa. Kehitetään yksilöllisiä ratkaisuja kehitysvammaisten oppilaiden kohdalla ja mahdollistetaan siirtyminen ala- tai yläkoulun pienryhmään. Löydetään toisen asteen koulutuspaikka jokaiselle oppilaalle. Jatkoopintojen suunnittelua varten pidetään yhteistyöpalaveri, johon osallistuvat mm. vanhemmat, opettaja, kehitysvammapoliklinikka sekä kunnan kuntoutus- ja palveluohjaaja. Koulupäiviin sisältyvät terapiat mahdollistetaan koulujen tilasuunnitelmissa Aamu- ja iltapäivätoiminnan on oltava normaaliryhmiin integroivaa, monipuolista, ohjaavaa, ammattitaitoista ja yksilön tarpeet huomioivaa TERVEYDENHUOLTO Kunnan on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan asukkaiden hyvinvointi ja terveydentila edellyttävät. Kehitysvammaiset potilaat käyttävät perusterveydenhuollon palveluja tavanomaisissa terveyden ja sairauden hoitoon liittyvissä asioissa kuten päivystysluonteisissa vaivoissa, rokotuksissa, neuvolapalveluissa ja tavallisissa sairauksissa. Kehitysvammaisilla lapsilla on normaalit neuvolapalvelut ja aikuisilla lääkäripalvelut. 8

9 Normaaliuden toteutuminen on kuitenkin haasteellista kehitysvammaisuuden moniulotteisuuden vuoksi. Perusterveydenhuollon osaaminen ja valmiudet kehitysvammaisten erityistarpeiden huomioimiseen saattavat olla puutteellisia. Kehitysvamma ei aina näy ulospäin, joten yhteentörmäyksiltä ja valituksilta ei voi välttyä. Työntekijät eivät aina osaa tulkita asiakkaan käyttämää kommunikaatiomenetelmää. Potilas ei välttämättä tule hoidetuksi, jos hän ei osaa kertoa vaivaansa. Potilaan omaiset saattavat närkästyä, jos kehitysvammaista henkilöä ei osata kohdata. Usein kyse on tiedonpuutteesta. Terveydenhuollon sekä kehitysvammaisten potilaiden ja heidän omaistensa tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedonkulkuun. Etenkin päivystystilanteissa potilaiden erityispiirteiden ja keskeisten terveystietojen esille tuominen on usein potilaan vanhempien tai saattajien vastuulla. Terveyskeskuksella saattaa olla joitakin tietoja, jos hoitosuhde on jo olemassa. Toisaalta tietoa ei välttämättä ole lainkaan, jos potilas ei ole aikaisemmin asioinut terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuolto ja kehitysvammapoliklinikka tuottavat erilaisia palveluja, mutta heillä on ns. yhteisvastuu kehitysvammaisista potilaista. Kehitysvammapoliklinikan vastuulla on kehitysvammaisuuteen liittyvät erityiskysymykset. Kehitysvammapoliklinikka on osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon kuntoutuspalvelujen vastuualuetta. Toiminnassa ei ole kyse erikoissairaanhoidosta, vaan palvelut ovat sosiaalipalvelua. Kehitysvammapoliklinikka täydentää kuntien kehitysvammahuollon palveluja, jotka perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Kehitysvammapoliklinikalla on kehitysvamma-alan erityisasiantuntemusta, mutta sen resurssit eivät riitä kattamaan kehitysvammaisten tarvitsemia terveydenhoitopalveluita. Perusterveydenhuollon rinnalla potilas saattaa haluta käyttää kehitysvammapoliklinikan palveluja. Toisaalta kaikki omaiset eivät halua jatkuvaa, pitkäkestoista suhdetta kehitysvammapoliklinikalle, jos erityistä tarvetta ei ole. Useimmiten potilas ohjataan kehitysvammapoliklinikalle sairaanhoitopiirin poliklinikoiden kautta tai kuntien peruspalveluista, kuten sosiaalitoimesta, terveyskeskuksesta tai koulusta. Työryhmän ehdotus: Kehitysvammaiset potilaat keskitetään perusterveydenhuollossa yhdelle lääkäri-hoitaja työparille. Kehitysvammaisille järjestetään tarvittavat terveydenhuollon palvelut normaalisuuden periaatteen mukaisesti. Tiedonkulkua kehitysvammapoliklinikalta perusterveydenhuoltoon parannetaan ns. siirtoepikriisin avulla. Tavoitteena on, että kehitysvammapoliklinikka lähettää automaattisesti asiakkaiden epikriisit perusterveydenhuoltoon. 9

10 4.1.4 KUNTOUTUS- JA APUVÄLINEPALVELUT Terveyskeskuksen apuväline- ja kuntoutuspalveluita toteuttavat fysioterapeutit. Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa ihmisten toimintakykyä ja liikkumista. Kuntoutuspalveluihin (mm. kuntoneuvola, yksilö- ja ryhmäterapia, apuvälinelainaus) hakeudutaan pääasiassa lääkärin lähetteellä. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille tehdään kuntoutussuunnitelma, jonka perusteella Kela tekee kuntoutuspäätöksen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelu kohdistuu henkilöihin, joiden toimintakyky sekä itsenäinen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Yksittäisen asiakkaan kohdalla apuvälineen saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus tai vamma ja niistä johtuva toimintakyvyn haitta. Päätös apuvälineen saamisesta arvioidaan yksilöllisesti diagnoosin perusteella. Yleensä taustalla on pitkäaikaissairaus, tapaturman aiheuttama tarve ja turvallisuuden edistäminen. Apuvälinepalveluiden avulla edistetään asiakkaan omatoimisuutta ja taataan esimerkiksi ikääntyneen kotona asumista mahdollisen kotihoidon tukipalvelujen ohella. Lisäksi apuvälineiden avulla saatetaan mahdollista vuodeosastolta kotiutuminen tai estää laitoshoitoon joutuminen. Kehitysvammaiset ovat pieni apuvälineiden tarvitsijoiden ryhmä Pirkkalassa. Suurin osa kehitysvammaisista selviää täysin ilman apuvälineitä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on sopia työn- ja vastuunjaosta eri tahojen välillä, kirjata toimintakäytäntöjä sekä selventää apuvälineiden saamisen kriteerejä. Erikoissairaanhoito vastaa erityistä asiantuntemusta vaativista ja huomattavan kalliista apuvälineistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastuulla ovat esimerkiksi sähköiset liikkumisvälineet sekä näön, kuulon ja kommunikoinnin apuvälineet. Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vastaa kaikkien alle 16-vuotiaiden liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on vastuu erityisapuvälineiden huollosta ja uusimisesta. Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen määrittely, apuvälineen sovitus, luovutus omaksi tai käyttöön, käytön opetus ja seuranta sekä apuvälineiden huolto. Apuvälinepalvelut vastaavat ns. irrallisten perusapuvälineiden lainaamisesta ja hankkimisesta kuntalaisille. Terveyskeskuksen varastossa on aina ns. perusapuvälineitä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ja apuvälinelainat ovat asiakkaille maksuttomia. Pirkkalan työpaja huoltaa terveyskeskuksen myöntämiä apuvälineitä. Vammaispalvelun vastuulle kuuluvat vammaispalvelulain mukaiset apuvälineet, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet, kuten luiskien rakentaminen, tuolihissit, kattonosturit jne. Opetustoimi hankkii erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle apuvälineet, joita tarvitaan koulun päivittäisissä toiminnoissa (esim. kaiteet, luiskat sekä erilaiset pulpetit ja tuolit). 10

11 Työryhmän ehdotus: Tutustutaan ennakkoon muiden kuntien apuvälinepalveluiden hyviin käytäntöihin kehitysvammaisten asiakkaiden osalta. Tulevaisuudessa kunnassa on kehitysvammaisia vanhuksia, joiden apuvälinetarpeet on otettava huomioon. Pirkkalan kehitysvammaisten asumisyksikössä huomioidaan jo suunnitteluja rakennusvaiheessa tulevien asukkaiden apuvälineiden tarve. Asumisyksikön asukkaiden apuvälineiden tarve kartoitetaan yksilöllisesti. Asumisyksikön asuntojen suunnittelussa huomioidaan mm. valmius kattonosturille. Kuntoutus- ja apuvälinepalveluiden työntekijät antavat asiantuntija-apua kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Kuntoutus- ja apuvälinepalveluiden sekä palveluiden käyttäjien yhteistyötä lisätään apuvälinepalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tulevissa asumisyksiköissä järjestetään toiminnallista kuntoutusta LIIKUNTAPALVELUT Liikuntatoimen tehtävänä on vastata kunnan liikuntapaikkojen käytöstä, suunnitella ja järjestää liikuntapalveluja ja -tapahtumia sekä tukea urheiluseurojen toimintaa. Toivion koululla parin vuoden ajan toiminut ala-asteikäisten erityislasten liikuntakerho lopetettiin Toivion koulun saneerauksen vuoksi. Pirkankoivun altaalla järjestetään erityislasten uintia kerran viikossa. Erityislasten uinnissa ryhmäkoko on noin 10 lasta avustajineen. Liikuntatoimella on 40 ohjattua liikuntaryhmää viikossa. Erityisryhmille pidetään kuntosalivuoroa ja vesijumppaa. Työryhmän ehdotus: Kehitysvammaisten liikkumista tuetaan henkilöstöresurssien ja toimintatilojen avulla Liikuntatalon kuntosalille järjestetään säännöllinen kehitysvammaisten kuntosalivuoro, joka edesauttaa nuorten aikuisten toisiinsa tutustumista. Tavoitteena on, että he voivat jatkossa käydä myös yleisillä vuoroilla opittuaan laitteiden käytön. Lasten liikuntakerhon pitämistä jatketaan. Kehitysvammaisten kuntalaisten toiveet ja tarpeet huomioidaan perheliikuntapäiviä suunnitellessa. Pirkkalalaisia seuroja haastetaan toteutukseen mukaan. 11

12 4.1.6 NUORISO- JA KULTTUURIPALVELUT Nuorisotoimen tavoitteena on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle Pirkkalassa. Keskeisinä tehtävinä ovat nuoriin liittyvään toimintaan sisältyvä tiedottaminen, neuvonta, avustaminen ja tilojen järjestäminen. Kulttuuritoimen tehtävänä on vastata musiikki-, tanssi- ja teatteritoiminnan, kuvataiteen ja käden taitoihin perustuvien alueiden kehittämisestä sekä huolehtia kunnan kulttuurityön ja museon sekä kirjastolaitoksen kehittämisestä. Kulttuuritoimen yleinen tavoite on tarjota kulttuuripalveluja kaikenikäisille kuntalaisille. Yhteistyö liikunta- sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen kesken tiivistyy ja käytännöt uudistuvat, kun monitoimitila valmistuu. Samoissa tiloissa tiiminä toimiminen helpottaa toiminnan suunnittelua ja estää päällekkäiset tapahtumat ja tilaisuudet. Nuoriso- ja kulttuuripalvelut on tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Nuorisokahvila Nastassa voi pelata, lukea lehtiä, katsoa TV:tä, kuunnella musiikkia sekä kahvitella. Nastan tilat eivät ole esteettömät, koska ne sijaitsevat hissittömän liikerakennuksen ylimmässä kerroksessa. Nuorisotoimi järjestää lasten kesäleirejä sekä perheiden kesäretkiä mm. Puuhamaahan, Linnanmäelle ja Korkeasaareen. Leirit ja retket ovat kaikille avoimia ja suosittuja. Lisäksi yläkoulusta nousseiden tarpeiden perusteella järjestetään pienryhmätoimintaa. Kulttuuritarjonta on pääasiassa kulttuurityöryhmien ideoimaa. Toimintaa järjestetään mm. nuorten kulttuuriviikolla sekä Lasten Pirkkaset tapahtuma yhteistyössä Pirkkala-opiston sekä Näpsä-käsityökoulun kanssa. Kulttuuritapahtumiin on vapaa pääsy. Työryhmän ehdotus: Kehitysvammaisten osallistuminen nuoriso- ja kulttuuritoimintaan mahdollistetaan tarvittaessa avustajan kanssa. Kehitysvammaisten nuorten osallistuminen nuorisotilojen toimintaan mahdollistetaan. Yhteistyötä kehitetään lähikuntien kanssa yhteisen toiminnan suunnitteluksi ja järjestämiseksi sekä Elvy ry:n kanssa kehitysvammaisten toiveiden kartoittamiseksi. Vapaa-ajan vieton monipuolistamiseksi lisätään yhteistyötä mm. seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa. 12

13 4.1.7 VANHUSTEN PALVELUT Kehitysvammaisten ikäjakauma on Pirkkalassa poikkeava moniin muihin kuntiin verrattuna eikä vanhusten palveluissa ole toistaiseksi juuri ollut kehitysvammaisia asiakkaita. Vanhusten palvelut toimivat kuitenkin normaalisuusperiaatteen mukaan. Ikääntyneellä kehitysvammaisella on yhtäläinen oikeus vanhusten palveluihin kuin muillakin ikääntyneillä kuntalaisilla. Vanhusten palveluiden tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä asumista sekä tarjota laadukasta pitkäaikaishoitoa. Vanhusten palveluiden toiminnot on keskitetty vanhustyön keskus Pirkankoivuun. Vanhusten palveluita ovat ympärivuorokautinen hoito sekä kotihoito tukipalveluineen. Tehostetun palveluasumisen asukaspaikoista päätetään yhteistyössä asukkaaksi hakeutuvan ja hänen läheistensä kanssa moniammatillisessa SAP - työryhmässä (selvitä, arvioi, palveluohjaa). Kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Kotihoidon tukipalveluita ovat mm. ateria-, kuljetus-, turvapuhelin- ja kauppapalvelut sekä Pirkankoivussa järjestettävä päivätoiminta. Pirkkalan työpajalta on mahdollista ostaa mm. siivouspalvelua. Kehitysvammaisten kohdalla haasteena on erottaa toisistaan ikääntymisen tuomat haasteet ja kehitysvammaisuuden tuomat erityispiirteet. Hoidon tarve on määrittävä ja ratkaiseva tekijä palveluita tai asumismuotoa päätettäessä. Vanhusten palveluasumisyksikössä on asiantuntemusta ikääntymisestä, kehitysvammaisten asumisyksikössä taas kehitysvammaisuuden erityispiirteistä. Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset ilmenevät usein kehitysvammaisella aiemmin kuin valtaväestöllä, mutta kovin nuorta henkilöä ei voida sijoittaa vanhusten palveluasumisyksikköön. Toisaalta ikääntyvän kehitysvammaisen elämänrytmi on erilainen kuin nuorella, joten ikääntynyttä kehitysvammaista ei mielellään sijoiteta nuorten asumisyksikköön. Tulevaisuuden haasteena nähdään ikääntyvien vanhempien luona asuva kehitysvammainen aikuinen. Vanhempien kunnon heiketessä pohdittavaksi tulee hänen asumisensa. Työryhmän ehdotus: Asumismuoto arvioidaan yksilökohtaisesti. Valtakunnallisten linjausten mukaan ikääntynyttä kehitysvammaista ei tule sijoittaa kehitysvammaisten laitoshoitoon, jos hän ei enää selviydy kehitysvammaisten asumisyksikössä. Tavoitteena on, että ikääntyneet kehitysvammaiset voivat siirtyä asumisyksiköistä kunnan järjestämiin vanhusten asumispalveluihin, jonne lisätään tarpeen mukaan resursseja ja asiantuntemusta kehitysvammaisuudesta. Vanhusten normaalipalveluiden on oltava mahdollisimman joustavia myös ikääntyneille kehitysvammaisille. Tavoitteena on, että ikääntyneet kehitysvammaiset saavat asua kotona itsenäisesti tai kehitysvammaisten asumisyksikössä mahdollisimman pitkään avopalvelujen ja erilaisten tukimuotojen avulla. 13

14 4.1.8 KAAVOITUS Kaavoitusta käydään osastoittain läpi tietojohtamispalavereissa, joissa käsitellään nykytilannetta ja tulevaisuuden kehitystarpeita sekä tavoitteita. Ryhmässä ovat edustettuna kunnan kaikki osastot. Kunnan johtoryhmässä, tietojohtamispalaverissa ja suoralla kanssakäymisellä vastataan kunnan haasteiden ja tarpeiden ratkaisemiseen. Tulevassa yleiskaavassa pyritään löytämään sivistys- ja terveydenhuollolle osoitettavia uusia aluevarauksia tulevaisuuden tarpeisiin. Työryhmän ehdotus: Yleiskaavan suunnittelussa huomioidaan kehitysvammaisten tarpeet. Ennakointi on ensiarvoisen tärkeää, sillä Pirkkalaan suunniteltu asumisyksikkö vastaa ainoastaan tämän hetken tarpeisiin. Suuri joukko peruskouluikäisiä kehitysvammaisia kuntalaisia tarvitsee asumispalveluita lähivuosien ( ). Kaavoituksen suunnittelussa selvitetään mm. nykyisen Kyöstinkodon alueen soveltuvuus kehitysvammaisten palveluiden järjestämiseen. 4.2 OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki tarkoittaa kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hänelle annettavista omaishoidon tuen lakisääteisistä vapaapäivistä sekä mahdollisista muista omaishoitoa tukevista palveluista. Erityislasten omaishoidon hakemukset tulevat yleensä vireille erikoissairaanhoidosta, jossa lapsi saa diagnoosin. Hakemukset voivat tulla vireille myös vammaispalvelun sosiaalityöntekijän aloitteesta. Omaishoitoa koskevaan hakemukseen liitetään hoitavan lääkärin lausunto. Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoitajan ja hoidettavan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoidon tuen sopimukseen. Omaishoidon tuesta päättää palvelukoordinaattori. Omaishoidon tukea myönnetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella, harkinta on tapauskohtainen. Omaishoidon tuesta annetun lain ja kunnan omaishoidon tuen myöntämisperusteiden edellytysten tulee täyttyä. Pirkkalan kunnan omaishoidon tuen myöntämisperusteet vahvistaa perusturvalautakunta. Pirkkalan kunta myöntää tällä hetkellä omaishoidon tukea kaikille myöntämisperusteet täyttäville hakijoille. Erityislasten omaishoidon tuen myöntämisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi liikunta- ja kommunikointikykyyn sekä valvonnan ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tar- 14

15 peeseen. Lisäksi arvioidaan lapsen kehitystä ja avuntarvetta verrattuna samanikäisen lapsen normaaliin kehitykseen. Pirkkalan kunta ostaa omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseksi palveluita kilpailutetuilta palveluntuottajilta voimassa olevien ostopalvelusopimusten mukaisesti. Omaishoidettaville lapsille ja nuorille omaishoidon tuen palvelut ostetaan pääsääntöisesti Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä. Hoitovaihtoehtoina ovat pääasiassa tilapäishoito Tulppaanikodissa, Pereen ryhmälomitus ja kotiin vietävä lyhytaikainen perhelomitus. Omaishoidon vapaat voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella. Omaishoitajien vertaistukena toimivat pirkanmaalaiset potilasyhdistykset ja eri järjestöt. Omaishoidettavien lasten ja nuorten perheet saavat vertaistukea Pirkkalassa toimivasta Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien yhdistyksestä (Elvy ry). Lapsiperheille vertaistukea tarjoavat myös Leijonaemot ja Kehitysvammaisten tukiliitto ry. Pirkkalan kunta on järjestänyt yhdessä seurakunnan kanssa erityistä tukea tarvitsevien vanhempien tilaisuuksia vuosittain. Omaishoitajille järjestetään vuosittain mahdollisuus terveystarkastukseen ja kuntoneuvontaan. Omaishoitajia ohjataan aktiivisesti omaishoitajien kuntoutuskursseille. Palvelukoordinaattori tiedottaa omaishoitajia asiakaskirjein kevät- ja syyskaudella. Omaishoitoperheisiin tehdään tarpeen mukaan kotikäyntejä. Työryhmän ehdotus: Omaishoidon tuen vapaiden palveluvalikkoa kehitetään niin, että kehitysvammaiselle asiakkaalle voidaan tarjota yksilöllistä, tarvetta vastaavaa palvelua. 4.3 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT Vammaiset henkilöt saavat samat palvelut samoin perustein kuin muutkin kuntalaiset. Lisäksi heille on erityispalveluita niissä asioissa, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät riitä. Vammaispalvelun tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Vammaispalvelulaki on luonteeltaan toissijainen. Lain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa sekä lisätä yksilöllisiä osallistumismahdollisuuksia. Vammaispalvelut jaetaan subjektiivisiin ja harkinnanvaraisiin palveluihin. Subjektiivisia palveluita ovat kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, vaikeavammaisen henkilön päivätoiminta, asunnon muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet sekä palveluasuminen. Harkinnanvaraisia palveluita ovat päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, yli- 15

16 määräiset vaatekustannukset sekä ravintokustannukset. Palveluita haetaan kirjallisesti vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä. Hakemukset löytyvät sähköisesti Pirkkalan kunnan kotisivuilta. Vammaiselle kuntalaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka on sosiaalityöntekijän ja/tai kuntoutus- ja palveluohjaajan ja asiakkaan sekä mahdollisen yhteistyöverkoston kanssa yhdessä laadittu suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan asiakkaan nykytilaa sekä selvennetään hänen tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, joita asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjessa. Palvelusuunnitelma päivitetään, jos asiakkaan palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Vammaisten edustajana ja tiedonvälittäjänä Pirkkalassa toimii vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto on kunnassa toimivien vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen sekä kunnan luottamushenkilöiden yhteistyöelin. Työryhmän ehdotus: Vammaispalvelulla katetaan kaikki ne yksilölliset toimenpiteet, tukimuodot ja tukipalvelut, joita kehitysvammainen arkielämästään selviytyäkseen tarvitsee. Vammaispalveluissa otetaan käyttöön päivittäisen asumisen toimintoja arvioiva ASTA -lomakkeisto. 4.4 KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUT Kun yleislainsäädäntö ei riitä turvaamaan palveluita, kehitysvammaisten palveluita sääteleviä erityislakeja ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. Palveluilla edistetään asiakkaan ja hänen läheistensä elämänlaatua tukemalla itsenäisyyttä ja yhteiskunnallista osallistumista sekä turvaamalla asiakkaan tarvitsema hoito ja huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat mm. tutkimus, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus ja kuntoutus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä yksilöllinen hoito ja huolenpito. Kehitysvammaisille asiakkaille laaditaan erityishuoltoohjelma (EHO), johon kirjataan asiakkaan kehitysvammalain mukaiset palvelut. Kehitysvammalain nojalla erityishuoltona järjestettävät palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia asiakkaalle. Pirkkala ostaa laitoshoidon ja kehitysvammapoliklinikan erityispalveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Muut tarvittavat kehitysvammahuollon erityispalvelut ostetaan joko toisilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammahuollossa toteutetaan yksilöllistä kuntoutus- ja palveluohjausta, jonka avulla kartoitetaan kehitysvammaiselle asiakkaalle ja hänen perheelleen sopiva palvelukokonaisuus. Pirkkalan kunnassa kehitysvammahuollosta vas- 16

17 taavat vammaispalvelun sosiaalityöntekijä sekä kuntoutus- ja palveluohjaaja. Kuntoutus- ja palveluohjaajan tehtävänä on kehitysvammaisten asiakkaiden kasvun, kehityksen, omatoimisuuden ja itsenäistymisen tukeminen. Työ sisältää mm. lasten varhaiskuntoutuksen sekä nuorten ja heidän perheidensä tukemisen. Aikuisten kehitysvammaisten kohdalla kuntoutus- ja palveluohjaaja on mukana mm. asumismuotoa mietittäessä, päivä- ja työtoiminnan järjestämisessä sekä itsenäisen elämän ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tukemisessa. Kehitysvammahuollon palveluita haetaan kirjallisesti kuntoutus- ja palveluohjaajalta Pirkkalan kunnan kotisivuilta löytyvällä kehitysvammapalveluhakemuksella. Työryhmän ehdotus: Kunnan kehitysvammahuollon palveluiden (mm. muutto- ja asumisvalmennus, työ- ja päivätoiminta) kehittäminen aloitetaan kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelun yhteydessä. Avotyön koordinointi otetaan osaksi kuntoutus- ja palveluohjaajan työnkuvaa. 4.5 ASUMINEN Kehitysvammaiset lapset asuvat pääsääntöisesti lapsuudenkodissaan. Pysyvään laitoshoitoon lapsia sijoitetaan erittäin harvoin. Perheen jaksamisen tueksi on tarjolla tilapäishoitoa. Perhe voi saada yksilölliseen harkintaan perustuvaa tilapäishoitoa kehitysvammahuollon kautta, jos omaishoidon tukea ei ole myönnetty tai omaishoidon tukena saatavat vapaapäivät ovat riittämättömiä. Tilapäishoito voidaan toteuttaa yksityisen palveluntuottajan tilapäishoitoyksikössä, perhehoidossa, perhelomituksessa tai laitoshoidossa. Kehitysvammaisten asumisratkaisut tulevat ajankohtaiseksi useimpien kohdalla opintojen päätyttyä. Asumista mietitään yksilöllisesti asiakkaan ja omaisten toiveiden mukaan. Pääsääntöisesti toiveena on nuoren itsenäistyminen ja kotoa pois muutto. Muita vaihtoehtoja ovat vanhempien kanssa asuminen, asumisyksikköön muuttaminen, perhehoitoon siirtyminen tai itsenäinen asuminen ulkopuolisen kotiin tulevan tuen avulla. Lähes kaikki kehitysvammaiset tarvitsevat itsenäiseen asumiseen jonkinlaista tukea. Tuen määrä ja laatu vaihtelevat asiakkaan taitojen ja elämäntilanteen mukaan. Kehitysvammaisten asumisyksiköllä tarkoitetaan asumista joko omissa vuokraasunnoissa tai ryhmäkotityyppisesti, jossa asukkaalla on oma huone. Asumisyksikössä on yhteistiloja, joissa asukas voi tavata muita asukkaita, ruokailla tai viettää vapaa-aikaa. Itsenäinen asuminen tarkoittaa, että kehitysvammainen henkilö asuu tavallisessa vuokra- tai omistusasunnossa. Tarvittava tuki järjestetään kotihoidon tai kuntoutus- ja palveluohjaajan käynneillä tai vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisella avulla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö hankkii Raha-automaattiyhdistyksen tuella tukiasuntoja kehitysvammaiselle. 17

18 Asunto ostetaan yksityisiltä markkinoilta asiakkaan toiveiden ja RAY:n kriteerien mukaisesti ja asiakas asuu siinä vuokralla. Perhehoito tarkoittaa, että kehitysvammainen on ns. perheenjäsenenä toisessa perheessä. Pirkanmaalla on parhaillaan meneillään kehitysvammaisten perhehoidon kehittämishanke, johon myös Pirkkalan kunta osallistuu. Hankkeen tarkoituksena on perustaa perhehoitoa kehittävä ja järjestävä maakunnallinen keskus. Tulevaisuudessa perhehoito saattaa olla vaihtoehto kehitysvammaisen asiakkaan vakituiselle asumiselle tai siirtymävaiheeseen lapsuudenkodin ja tulevan asumismuodon välillä. Pirkkalassa ei ole toistaiseksi kehitysvammaisille suunnattuja asumisyksiköitä. Nuolialaan on suunniteltu tavalliseen vuokrakerrostaloon kaksi asumisyksikköä Toinen yksiköistä on autettua asumista, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa. Toinen asumisyksikkö on ohjattua asumista, jossa henkilökunta on paikalla päivällä ja illalla. Yksikköön on suunniteltu 18 asukaspaikkaa. Asiakkaat asuvat omissa vuokra-asunnoissa, joiden välittömässä läheisyydessä on yhteistiloja. Nuolialan asumisyksiköt eivät kata kaikkea Pirkkalan kehitysvammaisten asumisen tarvetta. Pirkkalassa on useita 2000-luvun vaihteessa syntyneitä kehitysvammaisia asiakkaita, joiden asumispalveluiden tarve on ajankohtainen vuosina , jolloin tämän hetkisen arvion mukaan tarvitaan lisää 15 ympärivuorokautista tukea tarjoavaa asiakaspaikkaa. Lisäksi tarvitaan pieni yksikkö autisteille tarkoitettua asumista. Autistiset asiakkaat tarvitsevat oman erityisen asumisyksikkönsä. Työryhmän. ehdotus: Kehitysvammaisille laaditut henkilökohtaiset palvelusuunnitelmat ohjaavat asumisyksikön tarveratkaisuja. Asumisyksiköt sijoitetaan palveluiden läheisyyteen. Kehitysvammaisten asumiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja asumismuodon suunnittelun on oltava yksilöllistä ja asiakkaan toiveiden mukaista. Asukasvalinnat aloitetaan ja tuen tarve kartoitetaan mahdollisimman varhain. Asumisyksikön yhteistilojen suunnittelussa huomioidaan, että jotkut kehitysvammaiset asukkaat saattavat asua itsenäisesti yksikön läheisyydessä, mutta käyttävät yhteistiloja vapaa-ajan viettoon ja ihmissuhteiden ylläpitoon. Asukkaiden tarpeet huomioidaan asuntojen varustelussa ja heille laaditaan muuttosuunnitelma. Asukkaille järjestetään muuttovalmennusta, joka tutustuttaa muuttajia ja heidän läheisiään toisiinsa, tukee itsenäistymistä ja auttaa valmistautumaan elämänmuutokseen. Asumisyksiköltä edellytetään, että asiakkaan rajoittamisen sijaan kehitetään sopivia tilaratkaisuja, rajoittamiskeinojen kirjaamista, yksilöllisten suunnitelmien laatimista ja yksilöllisiä hoivavaihtoehtoja. Tulevien tarpeiden (mm. autismiyksikkö) kartoitus aloitetaan jo alussa ja asiakasnäkökulma huomioidaan asumisyksiköiden suunnitteluvaiheessa. 18

19 4.6 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Kehitysvammaiset aikuiset ovat yleensä työkyvyttömyyseläkkeellä, joka turvaa heidän päivittäisen toimeentulonsa. Toimeentulon lisäksi mielekäs toiminta on tärkeää. Kehitysvammalain perusteella kehitysvammaisille asiakkaille on järjestettävä työ- tai päivätoimintaa. Työtoimintaa järjestetään kunnan kehitysvammahuollon palveluna toimintakeskuksissa, joita ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät ja säätiöt. Työtoiminta on tyypillisesti tekstiili- ja puutöitä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkausta. Työtoiminnassa toiminta järjestetään asiakkaan yksilöllisten taitojen ja kiinnostusten mukaan. Työtoiminnassa tärkeää on vertaistuki, jota saadaan muilta työtoimintaan osallistuvilta. Avotyötoiminta on työtoimintaa, jota järjestetään toimintakeskuksen ulkopuolella tavallisilla työpaikoilla. Henkilöt sijoitetaan erilaisiin avustaviin tehtäviin esimerkiksi keittiö- ja siivousalalle, kauppoihin ja kiinteistönhoitoon. Avotyössä olevat henkilöt ovat yleensä kirjoilla toimintakeskuksessa ja tekevät työtä huoltosuhteessa. Heillä ei ole työsopimusta, eivätkä he nauti työpaikan muille työntekijöille kuuluvista työsuhteen eduista. Avotyössä olevan on tärkeää kuulua työtoiminnan yhteisöön vertaistuen saamiseksi. Työ- ja avotyötoimintaan osallistuvalle henkilölle voidaan maksaa työosuusrahaa. Tuettu työ on työsuhteista palkkatyötä tavallisella työpaikalla. Työn tekeminen perustuu normaaliin työsuhteeseen, jossa sopijaosapuolina ovat kehitysvammainen työntekijä ja työnantaja. Tuettu työ on kuitenkin useimmille asiakkaille liian haastavaa ja aiheuttaa paineita toimeentulon saamisesta. Päivätoiminta on pääasiassa vaikeimmin vammaisille tarkoitettua tavoitteellista viriketoimintaa, joka sisältää mm. ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä ja luovaa toimintaa. Tavoitteena on sosiaalinen vuorovaikutus ja mahdollisimman omatoimiseen ja itsenäiseen elämään liittyvien taitojen harjaannuttaminen. Päivätoiminnan tavoitteena on elämysten ja onnistumisten kautta parantaa asiakkaan elämänlaatua sekä ylläpitää psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Päivätoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan viitenä päivänä viikossa tai asiakkaan kykyjen ja jaksamisen mukaan. Työryhmän ehdotus: Pirkkalaan luodaan verkostoja, joiden kautta avautuu avotyötoimintapaikkoja kehitysvammaisille. Avotyötoiminta mahdollistaa oikean työn tekemisen niillä taidoilla, joita kehitysvammaisella henkilöllä on. Työ- ja päivätoiminnan järjestämisen suunnittelu aloitetaan mahdollisimman pian asumisyksikön rakentamispäätöksen tultua. Työ- ja päivätoimintakeskuksen tulee sijaita asumisyksikön läheisyydessä. Työ- ja päivätoiminnassa kartoitetaan ja huomioidaan asiakkaan yksilölliset tuen tarpeet (esimerkiksi Minun suunnitelmani -kansion avulla) 19

20 5. TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET Palvelu Toimenpide Aikataulutus Vastuutaho Varhaiskasvatus yhteyshenkilön nimeäminen perheelle päivähoidosta heti lapsen aloittaessa hoidon päivähoidon henkilöstö Perusopetus henkilöstön riittävän koulutuksen takaaminen mm. lapsen kommunikaatiomenetelmästä normaaliopetukseen integroimisen lisääminen kartoitetaan henkilöstön osaaminen heti hoidon alkaessa alussa 2013 päiväkodin johtaja opetuspäällikkö keskitetystä erityisopetuksesta luopuminen, ala-/yläkoulun pienryhmiin siirtymisen mahdollistaminen opetuspäällikkö toisen asteen koulutuspaikan löytyminen jokaiselle oppilaalle alussa 2013 (oppilaan viimeisenä perusopetusvuotena) oma opettaja terapiatarpeiden huomioiminen koulujen tilaratkaisuissa rehtori Terveydenhuolto aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen asiakkaiden keskittäminen kehitysvammaisten hoitoon perehtyneelle lääkäri-hoitaja työparille alussa 2013 rehtori ylilääkäri normaalit terveydenhuollon palvelut (asumisyksikön valmistuttua) ylilääkäri Kuntoutus- ja apuvälinepalvelut tiedonkulun parantaminen kehitysvammapoliklinikan ja perusterveydenhuollon välillä esim. siirtoepikriisin avulla apuvälinetarpeiden huomioiminen jo asumisyksikön suunnittelu- ja rakennusvaiheessa sovittu jo ennen suunnitelmakautta, huolehditaan alussa omalääkäri-hoitaja työpari vammaispalvelun sosiaalityöntekijä/ vastaava fysioterapeutti Liikuntapalvelut toiminnallisen kuntoutuksen järjestäminen asumisyksikössä kuntosalivuoron järjestäminen liikuntatalolle asumisyksikön valmistuttua alussa 2013 asumisyksikön vastaava ohjaaja vapaa-aikapäällikkö lasten liikuntakerhon jatkaminen vapaa-aikapäällikkö alussa 2013 Nuoriso- ja kulttuu- yhteistyön tiivistäminen mm. lähi- vapaa-aikapäällikkö 20

21 ripalvelut kuntien, seurakunnan ja Elvy ry:n kanssa alussa 2013 nuorten toimintaan osallistumisen mahdollistaminen ja mahdollisen osa-aikaisen avustajan palkkaaminen nuorisokahvilaan Vanhusten palvelut asumismuodon yksilökohtainen arvioiminen vapaa-aikapäällikkö vanhustyön johtaja Kaavoitus Omaishoidon tuki Vammaispalvelut ASTA -arviointilomakkeiston käyttöönottaminen kunnan kehitysvammahuollon palveluiden (mm. muutto- ja asumisvalmennus, työ- ja päivätoiminta) kehittäminen Kehitysvammahuolto normaalipalveluiden kehittäminen joustaviksi ja soveltuviksi ikääntyneille kehitysvammaisille tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen yleiskaavan suunnittelussa omaishoidon tuen vapaiden palveluiden kehittäminen, jatkuvaa alussa suunnittelu jo ennen suunnitelmakautta, toteutus vanhustyön johtaja kaavoitusjohtaja omaishoidon tuen palvelukoordinaattori vammaispalvelun sosiaalityöntekijä kuntoutus- ja palveluohjaaja Asuminen avotyön koordinointi asumisyksikön asukasvalintojen aloittaminen ja tuen tarpeen kartoittaminen mahdollisimman varhain. Asukasvalinnoissa huomion kiinnittäminen homogeenisiin ryhmiin jo ennen alkamista kuntoutus- ja palveluohjaaja vammaispalvelun sosiaalityöntekijä muuttosuunnitelmien laatiminen ja muuttovalmennuksen aloittaminen alussa 2013 kuntoutus- ja palveluohjaaja tulevaisuuden asumistarpeiden kartoittaminen alussa 2013 vammaispalvelun sosiaalityöntekijä Työ- ja päivätoiminta asiakasnäkökulman huomioiminen jo asumisyksiköiden suunnitteluvaiheessa avotyöpaikkojen löytyminen kunnasta vammaispalvelun sosiaalityöntekijä kuntoutus- ja palveluohjaaja kunnan työ- ja päivätoiminnan käynnistäminen kuntoutus- ja palveluohjaaja 21

22 6. PIRKKALAN KUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUIDEN JÄR- JESTÄMISSUUNNITELMAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Pirkkalan kunnan kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelman toimenpiteitä toteutetaan hyväksytyn talousarvion mukaisesti kaikilla kunnan osastoilla (perusturvaosasto, sivistysosasto, kaavoitus). Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta annetussa aikataulussa vastaa suunnitelmassa nimetty vastuutaho. Kehitysvammaisten palvelujen järjestämissuunnitelmasta nostetaan tarkemmat tavoitteet asianomaisen osaston/tehtäväalueen talousarvion käyttösuunnitelman toiminnallisiin tavoitteisiin. Järjestämissuunnitelman tavoitteet ja niiden toteutuminen tarkistetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Tarvittavat toimenpiteet ja edellyttämät huomioidaan talousarviovalmistelun yhteydessä asianomaisen osaston talousarviosuunnitelmassa. Järjestämissuunnitelman tarkistamisvastuu on sosiaalityön johtajalla, joka kutsuu kerran vuodessa koolle järjestämissuunnitelmassa mainittujen tahojen edustajat. Järjestämissuunnitelman seurannassa tulee huomioida alueellisen kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelmaan mahdollisesti tehtävät muutokset, valtakunnalliset kehitysvammaisten palveluiden kehittämiseen liittyvät ohjeet ja toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelma päivitetään valtuustokausittain, kuitenkin huomioiden alueellisen kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelman mahdolliset muutokset. 22

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot