Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys"

Transkriptio

1 2014 Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys Sari Mehtälä Kolpeneen palvelukeskuksen ky

2 S i v u 1 Johdanto 2 1. Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut Kolpeneella Kuntoutusyksiköt Kuntoutuspalvelujen käyttö Kuntoutuspalvelujen tulevaisuus 6 2. Kuntoutuksen kehittämisen tarpeet Yleistä Tilojen itsearviointi SWOT analyysillä 7 3. Laatusuositukset Yhteenveto 12 LÄHTEET 15

3 S i v u 2 Johdanto Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän perustehtävänä on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti vastata alueen kehitysvammaisten ihmisten palveluista ja niihin liittyvästä erityisosaamisesta siltä osin kuin kunnat eivät niistä voi vastata. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut ovat osa kehitysvammahuoltoa. Palvelut toteutetaan Rovaniemellä Kolpeneen palvelukeskuksessa sekä kuntayhtymän jäsenkunnissa ja tarvittaessa muissa kunnissa. Ohjaustyötä asiakkaan arkiympäristössä toteutetaan kuntoutusohjauksen ja työparikonsultaation avulla. Käytössä on myös etäyhteydet. Kolpeneen tutkimus-ja kuntoutustoiminnan painopisteinä ovat asiakkaan yksilöllisen palvelujen tarpeiden arviointi, moniammatilliseen erityisosaamiseen perustuvat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, autismikuntoutus sekä mielenterveyden ongelmiin/ kriisitilanteisiin liittyvä kuntoutus ja tukipalvelut. Käytännön työssä on todettu, että nykyiset tutkimus/kuntoutustilat eivät palvele yksilöllistä, riittävää eriyttämistä ja perheen huomioon ottavaa kuntoutustoimintaa. Keväällä 2013 koottiin työryhmä pohtimaan ja suunnittelemaan nykyisen Mäntyrinne 2 tilojen saneerausta toimivan kuntoutuskonseptin luomiseksi. Suunnitelmassa toiminnalliset ratkaisut jäivät puutteellisiksi mm. tilatarpeiden ja esteettömien tilojen näkökulmasta. Lisäksi korjaamisen kustannukset nousivat lähes yhtä suuriksi kuin uudisrakentaminen. Edellä mainituista syistä johtuen vaihtoehdoksi nousi uudisrakennuksen rakentaminen. 1. Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut Kolpeneella 1.1 Kuntoutusyksiköt Tutkimuspalvelujen (kuntoutusneuvola) tavoitteena on arvioida asiakkaan toimintakykyä sekä tuen ja kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia. Tutkimusten edellyttämät vastaanotot toteutuvat joko Kolpeneen palvelukeskuksen kuntoutusneuvolassa tai asiakkaan kotikunnassa alueneuvolassa. Tutkimus sisältää lääkärin, sosiaalityöntekijän, psykologin, tarvittaessa fysioterapeutin, puheterapeutin ja / tai erityisopettajan tutkimukset. Mikäli asiakkaan elämäntilannetta ei riittävästi voida selvittää tutkimuskäyntien avulla, asiakkaalle varataan lyhytaikaisena laitoshoitona toteutettava tutkimusjakso. Kyseessä on useita arviointikertoja vaativat asiakkaat. Kuntoutuspalvelujen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan toimintakykyä, tukea kuntoutujan valmiuksia toimia arkielämässä mahdollisimman täysipainoisesti sekä tukea perhettä ja lähikuntouttajia. Kolpeneen palvelukeskuksessa toteutuva kuntoutusjakson pituus vaihtelee viikosta kolmeen kuukauteen ja ne toteutetaan lyhytaikaisena laitoshoitona, Jaksojen toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä asiakkaan tarpeiden mukaan. Jaksolla laaditaan

4 S i v u 3 yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kolpeneen erityisiä osaamisalueita ovat autismikuntoutus, mielenterveyskuntoutus sekä monivammaisten ja liikuntaesteisten kuntoutuspalvelut. Autististen lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutus sekä autismikurssit toteutuvat Mäntyrinne 1 B:llä sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Jaksot ovat yhden tai kahden viikon mittaisia ja kuntoutuksessa on kerrallaan viidestä kuuteen asiakasta. Jakson aikana lapset / nuoret osallistuvat arvioivaan opetukseen, tapaavat terapeutteja ja käyvät tutkimuksissa. Iltaisin ja viikonloppuisin lapsille ja nuorille järjestetään ohjattua toimintaa. Vanhemmilla ja muilla lapsen / nuoren kanssa toimivilla henkilöillä on mahdollisuus osallistua sovitusti kuntoutukseen mm. seuraamalla opetusta, tutkimuksia ja kuntoutusyksikön toimintaa. Tarvittaessa jakson aikana kokoontuu vanhempainryhmä. Tutkimus- ja kuntoutusyksikkö liikuntaesteisille ja monivammaisille sijaitsee palvelukoti Mäntyrinne 2 B:llä. Toteutuvat jaksot kestävät 1-12 viikkoa. Kuntoutuksessa on yhtä aikaa kahdesta kolmesta asiakasta. Kuntoutusjaksojen toimintaperiaate on sama kuin Mäntyrinne1:n jaksoilla. Apuvälinearviointi on jaksoilla merkittävässä roolissa. Palvelukoti Metsärinne 1B eli Myötätuuli on suunnattu mielenterveyskuntoutukseen. Myötätuulen asiakkailla on mielenterveyden ja / tai käyttäytymisen ongelmia. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti. Arvioinnin lisäksi asiakasta autetaan löytämään sopivia selviytymiskeinoja arkielämässä ja tukea hänen lähiympäristöään. Asiakkaat tulevat usein akuutisti ja enenevässä määrin psykiatristen sairaaloiden vastaanotto-osastoilta. Kehitysvammaisen kuntoutus on moniulotteinen kokonaisuus. Kuntoutuksella on mahdollisuus edistää ja vahvistaa vammaisten henkilöiden omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmisten osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä.

5 S i v u Kuntoutuspalvelujen käyttö Kolpeneen palvelukeskuksessa on lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimus- ja kuntoutushoidon paikkoja yhteensä 20. Mäntyrinne 1-2 ja Metsärinne 1-2 lisäksi em. paikkoja on mm. pitkäaikaisen laitoshoidon yhteydessä Mustikkarinne 2:lla Seutukunta Laitoshoito, lyhytaik Tutkimusjakso TJ1 1 Tutkimus jakso TJ3 Kuntoutusjakso KJ1 2 Autismi kurssi AK1 3 Autismi kurssi AK3 4 Kuntoutus jakso KJ2 5 Kuntoutus jakso KJ3 6 Neuvola VÄESTÖ Rovaseutu Kemi-Tornio Tunturi-Lappi Itä-Lappi Pohjois-Lappi Torniolaakso Muut Jäs. Kunnat yht Taulukko 1 Kuntien käyttämät palvelut 2013 tilinpäätöksen mukaan (käyttöpäivät) Palvelujen käyttö seutukunnittain on vaihtelevaa. Lyhytaikaisista palveluista kuntoutusjaksoja käytettiin eniten. Kuntoutusjaksojen käyttöpäivien määrä esimerkiksi Rovaseudun ja Tunturi-Lapin käyttämänä oli molemmilla 223, vaikkakin asukasmäärä poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon. Huomioitavaa ovat myös pitkät välimatkat. Ne voivat olla erityisen raskaita perheille. Kolpeneen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen mukaan lyhytaikaisten asiakkaiden määrä vuosittain on noin 190 asiakasta. Heistä suurin osa on alle 18-vuotiaita. Lapsia (4-11 vuotiaita) alaikäisitä on reilut Täysi-ikäiset Alle 18-vuotiaat Yhteensä Taulukko 2 Lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimuksen ja kuntoutushoidon asiakasmäärät (tilinpäätös ja toimintakertomus 2012, 2013) 1 TJ1: vaativat arviointijaksot (vierihoito, ulkopuolista konsultaatiotavaativa hoito tia kalliita tutkimuksia vaativa hoito) 2 KJ1: erittäin vaativa kuntoutus (ensimmäistä kertaa jaksolle tulevat, alle kouluikäiset, haastavasti käyttäytyvät, vaikeasti monivammaiset) 3 AK1: säännölliseati toistuvat autismikurssit 4 AK3: jatkuvaa tukea/vierihoitoa tarvitsevat asiakkaat 5 KJ2: vaativa kuntoutus 6 KJ3: jatkuvaa tukea/vierihoitoa tarvitsevat asiakkaat tai kalliita hoitoja vaativa kuntoutus

6 S i v u 5 Käyttöpäivät 2011 Käyttöpäivät 2012 Tutkimus- ja kuntoutusjaksot Autismikuntoutus Erittäin vaativa kuntoutus Vaativa kuntoutus Tutkimusjaksot Kuntoutusneuvola Käyttöpäivät 2013 Toteuma % 103,8% 104,2% Taulukko 3 Käyttöpäivät Autismikursseja on toteutunut vuonna vrk (38 jaksoa). Samaisena vuonna yksilöllisesti hinnoiteltuja (vierihoitoa tarvitsevat, haastavasti käyttäytyvät asiakkaat) kuntoutus- ja autismijaksojen käyttöpäiviä oli yhteensä 93 (kahdeksan jaksoa). Erittäin vaativan kuntoutuksen (alle kouluikäiset, mielenterveyskuntoutujat, vaikeasti monivammaiset) jaksoja vuonna 2013 yhteensä 73 (1162 vrk). Tutkimus- ja kuntoutusjaksot ovat toteutuneet yli arvioidun sekä vuonna 2012 että Jonotusaika palveluun on ollut 2-6 kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa palveluun on päässyt 1-14 vuorokauden aikana. Kuntoutusneuvolaan jonotusaika on ollut pitempi. TUTKIMUKSEN JA KUNTOUTUKSEN SUORITTEET TP Kuntoutusjaksot Tutkimusjaksot Taulukko 4 Tutkimuksen ja kuntoutuksen suoritteet

7 S i v u Kuntoutuspalvelujen tulevaisuus Kolpeneen palvelukeskus pyytää vuosittain jäsenkuntien hallituksilta esityksiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa varten. Esitysten taustalla on tarve kuntayhtymän tehtävien taloudelliseen hoitamiseen ja palvelujen varmistamiseen sekä pitkäjänteiseen palvelutarpeen arviointiin. Kuntien lausuntojen perusteella ensisijainen palvelutarve liittyy erityistarpeisiin sekä tutkimus- ja kuntoutustarpeisiin. Kaikki esityksen antaneet kunnat ovat ilmoittaneet tarvitsevansa palveluita tutkimukseen ja kuntoutukseen liittyen. Erityisenä tarpeena on autististen lasten ja nuorten kuntoutus. Lisäksi suurin osa esityksen antaneista kunnista on ilmoittanut tarpeitaan neuvolapalveluihin. Osa kunnista on ilmoittanut myös tarvitsevansa vammaispalveluja, kuntoutusohjausta, neuropsykiatrista valmennusta sekä kommunikaatio-ohjausta. Esitysten pohjalta kuntoutuspalvelujen tarpeet näyttävät kasvavan. Mielenterveyskuntoutumisen tarpeita kuntien on vaikea arvioida, koska kuntoutuksen tarve on yleensä äkillinen ja ennalta arvaamaton. Mielenterveyskuntoutuksen selvityksen mukaan (Mehtälä 2012) yli puolet asiakkaista tulee akuutisti. Kuntoutusjaksoille on tarvetta jonotukseen asti. Reilu kolmannes (36%) oli kuntoutusjaksolla 2-4 viikkoa. Jaksot ovat pidentyneet (selvityksen mukaan 21% oli yli kuukauden) ja pitkäaikaisen laitoshoidon tarve on kasvava (yli 3 kuukautta kestävä hoito). Kolpeneen palvelukeskuksen talousarvio 2014 taloussuunnitelma mukaan vuodelle 2014 on arvioitu 5,8 % suoritteen lisäystä. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelujen arvioidaan lisääntyvän noin 6,5 %. Arvioitu lisäys perustuu tutkimusjaksojen ja autismikuntoutuksen tarpeen kasvamiseen. Kuntoutusneuvolan on arvioitu pysyvän edellisen vuosien tasolla. Kuntien lausuntojen, talousarvion sekä kehitysvammaisten määrän perusteella kuntoutuspalveluja tarvitaan myös jatkossa. Kehitysvammaisten määrä Lapissa on vajaa 1600 henkilöä (Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa 2010, Tallavaara 2010). Selvityksen mukaan yli puolet kehitysvammaisista asuu Rovaseudulla (60%). Lasten ja nuorten osuus vuonna 2010 oli merkittävä, vajaa 19 % oli 6-16-vuotiaita (298 henkilöä). Neljän vuoden jälkeen kyseisessä ryhmässä on edelleen merkittävä määrä lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen käyttäjiä. Selvityksen mukaan kehitysvammaisista merkittävä osa asuu lapsuuden kodissa (44%). 2. Kuntoutuksen kehittämisen tarpeet 2.1 Yleistä Kuntoutus auttaa löytämään sellaiset voimavarat, joiden käyttöönotto ilman ulkopuolista apua on vaikeaa mutta jotka auttavat ihmistä toteuttamaan omat mahdollisuutensa ja saavuttamaan niiden puitteissa mahdollisimman hyvän tasapainon ja itsenäisyyden. Se on nähtävä arkeen sujuvasti liittyvänä, yksilön mahdollisuudet ja rajoitukset huomioivana kokonaisuutena. Yksilöllisten ohjeiden ja arkisen harjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan yleensä moniammatillista yhteistyötä. Kehitysvammaisten kohdalla hyvän kuntoutuksen ehdoksi voidaan

8 S i v u 7 asettaa toimivuus ja toteuttamiskelpoisuus kehitysvammaisen ja hänen perheensä arjessa, kotona, päiväkodissa, koulussa ja työelämässä. Toisaalta kaiken kuntoutuksen perusta on oma motivaatio muutokseen ja toimintaan sekä aktiivinen ja toistuva harjoittelu arkitilanteissa, jotta uudet opittavissa olevat taidot siirtyvät omaan ympäristöön ja arjen tilanteisiin. (Koivikko & Autti-Rämö 2006). Erityisesti autismikuntoutuksen periaatteet voivat siirtyä käytännön arkeen vain siten, että kaikki lapsen kanssa toimivat toteuttavat periaatteita samalla tavalla. Kuntoutuksessa hyväksi havaittuja käytänteitä tulee harjoitella riittävässä ohjauksessa. Kuntoutuksen haastavuus, vaikuttavuuden tavoite sekä kuntoutuksen ja arjen yhteensovittaminen sekä kuntoutuksen tarpeellisuus arjen tukijana on herättänyt ajatuksen perhekuntoutuksen kehittämisestä osaksi Kolpeneen palvelukeskusken kuntoutuspalveluja. Erityisenä kohderyhmänä perhekuntoutusta ajatellen ovat pienet / vasta diagnoosin saaneet autistiset lapset. Toisena ryhmänä ovat haastavasti käyttäytyvät lapset, joiden ajatellaan hyötyvän perhekuntoutusmallista. Perhekuntoutus on Suomessa melko uutta. Se on kehittynyt 1990-luvulla osana kuntien lastensuojelua. Pääasiallisesti sitä on toteutettu lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Perhekuntoutusta voidaan toteuttaa laitoksessa tapahtuvana ympärivuorokautisena tai päivämuotoisena kuntoutuksena. Laitoksessa tai sen yhteydessä voi olla tarjolla perheasuntoja, joihin perheille tarjotaan tehostettua tukea. Perhekuntoutuksen ero perhetyöhön on juuri se, että se tapahtuu laitosympäristössä. Perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Sen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin ja arjen taitojen harjoittelu ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että vanhemmat oppivat ja saavat tukea lapsen hoitoon ja ohjaukseen kotona. Koko perheen ohjauksella ja tukemisella saadaan lapsen kuntoutukseen vaikuttavuutta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ns. kädestä pitäen ohjausta. Kuntoutuksessa löydetyt hyvät keinot ja menetelmät lapsen tukemiseksi saavat jatkuvuutta arjessa. Kun hyvät käytännöt siirtyvät arkeen, laitoskuntoutusjaksojen tarve vähenee. Perhekuntoutuksen keskeisiä periaatteita ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus. Työskentelyssä halutaan erityisesti korostaa vanhempien ohella myös lasten oikeutta saada näkemyksensä, kokemuksensa ja mielipiteensä esiin. Perheenjäsenten kanssa työskentelyssä keskeisiä ovat voimavara- ja ratkaisukeskeiset menetelmät. Kuntoutuksen sisällön kehittämisen lisäksi ja tueksi tarvitaan asianmukaiset tilat toteuttaa uudenlaista sekä nykyistäkin toimintamallia. Tähän liittyen kuntoutusyksiköiden työntekijät sekä kuntoutusluokan työntekijät ovat arvioineet nykyisiä toimintatilojaan itse tilojen kannalta. Arviointi on tehty SWOT analyysin mallin mukaisesti. 2.2 Tilojen itsearviointi SWOT analyysillä Kuntoutuksen kehittämisen näkökohdista sekä tilasuunnitteluun liittyen kuntoutusyksiköt tekivät nopean SWOT-arvioinnin omista tiloistaan. SWOT lyhenne tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-

9 S i v u 8 analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikan toimintaympäristöä kokonaisuutena. (http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbltoi/menetelmia_ja_tyovalineita/swot-analyysi) Tilat / Kuntoutusluokka Heikkoudet huono ilma, heikko valaistus puutteellinen äänieristys ikkunoista vetää kylmällä (luokka kylmä talvella) liian pienet tilat; toimisto (tilanpuutteen vuoksi toimistossa säilytetään mm. henkilöstön tavaroita) puuttuvia tarpeellisia tiloja: yksilötyöskentely tila, rauhoittumistila, leikkihuone WC tilojen vähyys (asiakkaat, henkilökunta) ahdas/täysi käytävätila, jossa epäasialliset naulakot (naulakoita käyttävät myös aikuiset asiakkaat, joilla on mm. haastavaa käyttäytymistä) turvallisen ulkoilutilan puute asiakastietojärjestelmän toimimattomuus (järjestelmä, yhteydet) Mahdollisuudet Vahvuudet Uhat luokkatila on saatu kohtuullisen toimivaksi esteetön kulku toimisto vieressä vesipiste luokassa (saa juoda, helpottaa mm. käden taidoissa, basaalissa) lähellä palvelukotia lähellä muuta toimintaa (apu, mahdollisuus käyttää keittiötä, puutyöluokkaa, jumppasalia, aistihuonetta) tilan ahtaus, puute haastavasti käyttäytyvät asiakkaat ja oppilaat Kuntoutusluokan puutteelliset ja ahtaat tilat vaikeuttavat henkilöstön toimintaa ja vaikuttavat oppilaiden toimintaan. Tilojen puutteet näkyvät mm. toiminnan eriyttämisen haasteena, rauhallisen tilan puutteena ja tilojen yleisenä ahtautena. Erityisenä haasteena pienet tilat ovat silloin, kun luokkaan tulee vieraita. Luokassa vierailee paljon lasten lähihenkilöitä, jotka seuraavat lapsen opetusta, jotta kuntoutuksessa esille tulleita asioita voidaan kehittää arjessa. Tilojen ahtauden vuoksi ylimääräisiä kalusteita raahataan ns. pommisuojaan. Tavaroiden raahaaminen on työlästä ja usein joudutaan samalla raivaamaan tiloja muiden tavaroiden vuoksi. Lisäksi rauhoittumistilan puute on johtanut siihen, että opettajat ja ohjaajat käyttävät oppilaan rauhoittamiseksi käytävää, jossa on samanaikaisesti Myllärin pajan asiakkaita sekä henkilöstöä.

10 S i v u 9 Tilat / Mäntyrinne 2 B Heikkoudet vanha rakennus, saneeraus tarpeita: sprinkleröinti puuttuu, vesiputket, ilmastointi, alapohja, kallistukset tilat eivät vastaa tämän hetken tarpeita moniammatillisen työryhmän läheisyys olisi tärkeää - nyt liian vähäistä jakelukeittiö liian pieni asiakas ei pääse edes avustettuna toimimaan keittiössä asiakashuoneet pieniä huoneissa ei omia wc-tiloja, ei yksityisyyttä ei tutkimushuonetta Mahdollisuudet Vahvuudet keskeinen sijainti, lyhyet matkat tehdyt hyvät arkkitehtisuunnitelmat pohjana Uhat koulu, paja, terapia lähellä moniammatillisen työryhmän kanssa työskentely vähenee/ vähäistä -> vaikuttaa työn sujuvuuteen, jos ei saa asiantuntijoilta suoraa konsultaatiota Mäntyrinne 2 B:llä tilojen nähtiin suoraan vaikuttavan toimintaan. Tiloissa on vahvuuksia, mutta ne liittyivät pääasiassa sijaintiin. Muutoin tilat koettiin haasteellisiksi ja ne vaikuttavat suoraan toimintaan. Toiminnallisia vaikutuksia olivat mm. asiakkaan yksityisyyteen, osallisuuteen ja osallistumiseen vaikuttavat tilojen puutteet. Tilojen vaikutukset nähtiin vaikuttavan moniammatilliseen työskentelytapaan. Nykyiset tilat eivät tue moniammatillista toimintapaa. Tukeakseen moniammatillisuutta tiloissa tulisi olla asiantuntijoiden tiloja jolloin he työskentelisivät lähellä. Tilat / Metsärinne 1 B Heikkoudet Vahvuudet vanhat, epäkäytännölliset tilat, jotka eivät vastaa tätä päivää; wc-tilat ja suihkutilojen puuttuu (yhteiskäytössä) yksityisyyden puute varastotilojen puute iso oleskelutila (huono toimia ryhmässä) huono äänieristys kodinhoitohuoneen puute (pyykkihuolto, kuivaustila) henkilöstön sosiaali- ja taukotila puuttuu ryhmäkoko pieni sijainti hyvä asiakkaan palvelut saatavilla lähellä

11 S i v u 10 lääkehuoneen sijainti (läpikulku, entinen liinavaatevarasto) piha-alue vaarallinen ja epäkäytännöllinen (jäänyt kesken) henkilöstön työskentelytilojen puute toimisto rauhaton työtila esimiehelle asiakaspalaverit muualla turvahuoneen sijainti huono, turvahuoneen tilat eivät ole käytännölliset Mahdollisuudet Uhat pienryhmätoiminta Asiantuntijatyöntekijät kaukana arjesta työskentelevät muualla. Metsärinne 1 B on mielenterveyskuntoutuksen yksikkö. Siellä suurena haasteena ovat epäkäytännölliset tilat ja asiakkaiden yksityisyyden puutteet. Tilat vaikuttavat suoraan toimintaan ja palvelevat nykyisellään enimmäkseen ryhmämuotoista toimintaa. Myötätuulen asiakkailla lähes kaikilla on merkittäviä vaikeuksia toimia ryhmässä. Henkilöstöllä ei ole olemassa taukotilaa vaan tilana toimii yhteiskeittiö. Lisäksi lääkehuone sijaitsee kyseisessä yksikössä, joka aiheuttaa läpikulkua, kun toiset yksiköt hakevat lääkkeitä. Itse lääkehuoneessakin on merkittäviä puutteita (tehty liinavaatevarastoon). Puutteet ovat mm. ilmastoinnissa, lääkkeiden säilytystiloissa, lääkkeiden jakotilat ym. Yksikössä sijaitsee turvahuone, jota käyttävät tarvittaessa myös muut yksiköt. Turvahuone on oleskelutilassa ja siellä ei ole viemäröintiä eikä wc mahdollisuutta. Tilat / Mäntyrinne 1B Heikkoudet liian pienet, ahtaat tilat tiloissa ei jakomahdollisuutta keittiö samassa tilassa toimiston pienuus ei varastotiloja ei taukotilaa henkilöstölle tolpat keskellä yhteistilaa eteistilat puuttuvat takapihalle mentäessä Mahdollisuudet Vahvuudet pääsee aidatulle takapihalle suoraan Uhat

12 S i v u 11 Mäntyrinne 1 b:llä, lasten kuntoutusyksikössä on samanlaisia haasteita tilojen suhteen kuin aikaisemmissakin. Henkilöstön mukaan tilat ovat liian pienet ja ahtaat ja se vaikuttaa myös toimintaan. Suuri toiminnallinen vaikutus on se, että perheiden osallistuminen lapsen kuntoutukseen ei toteudu tilojen puutteiden ja ahtauden vuoksi. Tiloihin liittyviä haasteita on jokaisessa yksikössä. Suurimmaksi ongelmaksi (maininta kaikilla) nähtiin liian pienet ja ahtaat tilat, jotka eivät vastaa tämän päivän odotuksia yksityisyydestä ja toiminnallisuudesta. Tilojen puute vaikeuttaa arjen toimintoja ja toisaalta haasteet perustuvat myös arjen tarpeisiin, mm. wc- ja saniteettitilojen puute, eteistilojen ja varastotilojen puute. Aikuisten asiakkaiden kohdalla esiin tuli erityisesti yksityisyyden/eriyttämisen puutteet. Tilojen puute ja moniammatillisen työryhmän, asiantuntijatyöntekijöiden yhteistyön haasteet nähtiin samassa korissa. Paremmat tilat mahdollistaisivat toisenlaisen, tiiviimmän yhteistyön. Sijainti nähtiin puolestaan hyvänä asiana; toimintojen, mm. pajan ja koulun läheisyys koettiin hyväksi ja toimintaa tukevaksi. 3. Laatusuositukset Kuntoutus voidaan jakaa erilaisiin kuntoutuslajeihin. Tavanomaisen jaottelun perusteella erotetaan ammatillinen, kasvatuksellinen, sosiaalinen ja toiminnallinen eli lääkinnällinen kuntoutus. Moniammatillisuus sekä kuntoutuksessa käytettävät menetelmät erottavat sen tavanomaisesta sairaanhoidosta tai huollosta. (Lääkinnällinen kuntoutus. Valtion tarkastusviraston tuloksellisuus-kertomus Osoitteessa Kehitysvammalain (laki kehitysvammaisten erityishuollosta) mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (34 ). Ohjelma sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamistavasta sekä siitä, milloin viimeistään erityishuolto-ohjelma on tarkistettava. Erityishuoltoa ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm. työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito, kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut (erityishuoltopiirien neuvolapalvelut) (http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/palvelut-ja-tukitoimet/erityishuoltoohjelma/) Kehitysvammaisten kuntoutuksesta ei ole olemassa varsinaisia laatusuosituksia. Tilojen ja toimintaympäristön tulisi kuitenkin olla esteetön ja täyttää voimassa olevat standardit ja määräykset. Valtakunnalliset laatusuositukset ovat keskittyneet asumiseen. Ne ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaa. Asumisen laatusuosituksissa on huomioitu kehitysvammaisen ihmisen yksityisyys ja yksilöllisyys, jotka ovat myös kuntoutuspalvelujen ja sen toteuttamisen kulmakiviä. Huomioitavaa on, että kehitysvammaiset lapset, nuoret tai aikuiset eivät muodosta keskenään tai ryhmien sisälläkään yhdenmukaista ryhmää vaan ovat hyvinkin erilaisia keskenään. Esteettömyys ja toimivuus tulee huomioida rakennusten suunnittelussa jo rakennuslain puitteissa. Asumisen laatusuosituksen tavoitteena on määrällisesti riittävä, esteetön, toimiva ja muunneltava

13 S i v u 12 asuntokanta. Asunnoissa ja asuinympäristössä tulee voida asua elämän eri tilanteissa. Uudis- ja korjausrakentamisessa noudatetaan jatkuvuuden ja vuorovaikutuksen periaatteita. Tarvittaessa toteutetaan erityisratkaisuja, joiden on oltava asukaslähtöisiä ja niiden on tuotettava asukkaalle lisäarvoa. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Osoitteessa 471be72fac4b/asumispalveluiden+laatusuositus.pdf) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Keskeisenä näkökulmana on, että asunnot täyttävät ns. normaaliasuntojen kriteerit. Henkilökohtaiset asuintilat sisältävät mm. oman eteisen, keittiön/keittiönurkkauksen, kylpyhuoneen, makuutilan, henkilökohtaiset säilytystilat. Minimivaatimuksena on, että asuntoihin tehdään esimerkiksi keittiön osalta varaukset. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Laatusuosituksen mukaan rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus, joka mahdollistaa uudet käyttötarkoitukset. Kuntoutusyksikön kohdalla se voisi tarkoittaa yhteisiä tiloja, jotka muuntuvat monenlaiseen käyttötarkoitukseen tai vaikkapa yksikön muuntuvuus tulevaisuudessa asumisen käyttöön. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Laatusuosituksessa määritellään asuntojen koko neliöittäin. Sen mukaan henkilökohtaiset tilat erillisissä asuinnoissa on yksiöissä 35m2. Ryhmämuotoisessa asumisessa henkilökohtaisten tilojen koko (huone) on vähintään 25m2. Lisäksi on huomioitava mahdollisia erityistarpeita, joilla on merkitystä mm. turvallisuuteen. Koko ryhmän näkökulmasta kokonaiskokoa tulisi olla maksimissaan 15 asuntoa, joka olisi jaettu useampaan ryhmään. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Valvira on myös laatinut vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalvelujen koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman Ohjelma noudattaa asumisen laatusuosituksia. Lisänä on mm. henkilöstön rakenteeseen liittyviä asioita, johtamiseen sekä ryhmien kokoon ja ikärakenteeseen liittyviä tekijöitä. Alaikäisten ei tulisi olla samassa ryhmässä täysi-ikäisten kanssa. Valvontaohjelmassa on keskeisenä itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys ja yksityisyyden kunnioittaminen. (Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma Osoitteessa 4. Yhteenveto Hyvä kuntoutuskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että toiminta on laadukasta ja kuntoutuja ja hänen perheensä saa tarvitsemansa palvelut. Hyvä kuntoutuskäytäntö tarkoittaa tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa toimintaa. Se sisältää kuntoutuksen suunnittelun ja seurannan, kuntoutusyhteistyön ja tiedottamisen sekä arvioinnin. Hyvä kuntoutuskäytäntö tarkoittaa toiminnan kehittämistä esimerkiksi perhelähtöiseen kuntoutukseen, jossa perhe on

14 S i v u 13 aktiivisesti mukana lapsen kuntoutuksessa ja sen suunnittelussa. Perhelähtöinen kuntoutus on keskeinen kehitettävä asia, koska esimerkiksi vuonna 2013 Mäntyrinne 1B:lla käyneistä lapsista 18 oli alle 7-vuotiaita. Nuorimmat kävijät olivat 4-vuotiaita. Tilojen arvioinnin perusteella käyttäjät näkivät puutteita nykytiloissa. Puutteet liittyivät niin toiminnallisiin tiloihin kuin asiakkaiden henkilökohtaisiin tiloihin. Arvioinnin perusteella tiloissa kaivataan yksityisyyttä sekä toimintatiloja kuntoutuksen toteuttamiseksi ja moniammatillisuuden varmistamiseksi. Tiivis moniammatillisuus ja yhteistyö toteutuvat arjessa parhaiten samoissa tiloissa toimien. Tiloilta edellytetään myös kestävyyttä, turvallisuutta ja valvonnan esteettömyyttä. Nykyisissä tiloissa tämä ei toteudu. Kolpeneen palvelukeskuksessa on tehty tilojen suhteen kuntoarvio vuonna Kuntoarvion mukaan useissa kiinteistöissä oli arviohetkellä ja tulevaisuudessa korjattavaa. Mainittuja korjaustarpeita olivat mm. kosteusvaurioiden aiheuttamat korjaustarpeet sekä tulevaisuudessa mm. putkistoihin ja ilmanvaihtoon liittyvät saneeraukset. Kuntayhtymällä on myös suunnitelmia mm. Metsärinne 2 sulkemisen ja purkamisen suhteen. Uudisrakennus voi osaltaan nopeuttaa tätä suunnitelmaa. Mikäli uudisrakennus toteutuu, niin tiloja vapautuu Metsärinne 1:ltä, Mäntyrinne 1B:ltä ja Mäntyrinne 2:lta. Näin ollen toisaalta voidaan purkaa huonompikuntoisia rakennuksia ja siirtää toimintaa kuntoutusyksiköistä vapautuviin tiloihin, jotka voivat palvella muunlaista käyttöä.

15 S i v u 14

16 S i v u 15 LÄHTEET Erityishuolto-ohjelma. Osoitteessa Koivikko Matti & Autti-Rämö Ilona Mitä on kehitysvammaisen hyvä kuntoutus. Duodecim 2006:122: Kuntoutuksesta. Osoitteessa Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Lääkinnällinen kuntoutus. Valtion tarkastusviraston tuloksellisuus-kertomus Osoitteessa Mehtälä Sari Mielenterveyskuntoutus Kolpeneen palvelukeskuksessa SWOT. Osoitteessa Toimintakertomus tilinpäätös Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Toimintakertomus tilinpäätös Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Tallavaara Marja-Sisko Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma Osoitteessa Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Osoitteessa 471be72fac4b/asumispalveluiden+laatusuositus.pdf)

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Kuntoutuksen uudisrakennus. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Mehtälä / Rauni Väliranta 5.6.2015

Hankesuunnitelma. Kuntoutuksen uudisrakennus. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Mehtälä / Rauni Väliranta 5.6.2015 VV Hankesuunnitelma Kuntoutuksen uudisrakennus Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Mehtälä / Rauni Väliranta 5.6.2015 S i v u 1 Yhteenveto 2 1. Hankkeen tausta ja perustelut 2 2. Toiminnan kuvaus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja KEHAS Seinäjoella Seinäjoki, 22.04.2015 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 22.4.2015 Eija-Riitta Uusihauta Toimipisteet Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Palvelut ja hinnasto v. 2008

Palvelut ja hinnasto v. 2008 Hall 8.11.2007 79, voimassa 1.1.2008 Palvelut ja hinnasto v. 2008 Jäsenkuntien korvaukset kuntayhtymän palveluista Muu korvaukset ja käyttömaksut Yhteystiedot 1 Sisällysluettelo Kehitysvammahuolto Laitoshoito...

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT 5.6.2013 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT JOHDANTO Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi.

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä HINNASTO JÄSENKUNNILLE JA ASIAKASMAKSUT

KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä HINNASTO JÄSENKUNNILLE JA ASIAKASMAKSUT Sivu 1/8 KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä HINNASTO JÄSENKUNNILLE JA ASIAKASMAKSUT 2016 Sivu 2/8 PALVELUSUORITTEIDEN YKSIKKÖHINNAT JÄSENKUNNILLE

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot