Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys"

Transkriptio

1 2014 Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys Sari Mehtälä Kolpeneen palvelukeskuksen ky

2 S i v u 1 Johdanto 2 1. Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut Kolpeneella Kuntoutusyksiköt Kuntoutuspalvelujen käyttö Kuntoutuspalvelujen tulevaisuus 6 2. Kuntoutuksen kehittämisen tarpeet Yleistä Tilojen itsearviointi SWOT analyysillä 7 3. Laatusuositukset Yhteenveto 12 LÄHTEET 15

3 S i v u 2 Johdanto Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän perustehtävänä on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti vastata alueen kehitysvammaisten ihmisten palveluista ja niihin liittyvästä erityisosaamisesta siltä osin kuin kunnat eivät niistä voi vastata. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut ovat osa kehitysvammahuoltoa. Palvelut toteutetaan Rovaniemellä Kolpeneen palvelukeskuksessa sekä kuntayhtymän jäsenkunnissa ja tarvittaessa muissa kunnissa. Ohjaustyötä asiakkaan arkiympäristössä toteutetaan kuntoutusohjauksen ja työparikonsultaation avulla. Käytössä on myös etäyhteydet. Kolpeneen tutkimus-ja kuntoutustoiminnan painopisteinä ovat asiakkaan yksilöllisen palvelujen tarpeiden arviointi, moniammatilliseen erityisosaamiseen perustuvat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, autismikuntoutus sekä mielenterveyden ongelmiin/ kriisitilanteisiin liittyvä kuntoutus ja tukipalvelut. Käytännön työssä on todettu, että nykyiset tutkimus/kuntoutustilat eivät palvele yksilöllistä, riittävää eriyttämistä ja perheen huomioon ottavaa kuntoutustoimintaa. Keväällä 2013 koottiin työryhmä pohtimaan ja suunnittelemaan nykyisen Mäntyrinne 2 tilojen saneerausta toimivan kuntoutuskonseptin luomiseksi. Suunnitelmassa toiminnalliset ratkaisut jäivät puutteellisiksi mm. tilatarpeiden ja esteettömien tilojen näkökulmasta. Lisäksi korjaamisen kustannukset nousivat lähes yhtä suuriksi kuin uudisrakentaminen. Edellä mainituista syistä johtuen vaihtoehdoksi nousi uudisrakennuksen rakentaminen. 1. Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut Kolpeneella 1.1 Kuntoutusyksiköt Tutkimuspalvelujen (kuntoutusneuvola) tavoitteena on arvioida asiakkaan toimintakykyä sekä tuen ja kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia. Tutkimusten edellyttämät vastaanotot toteutuvat joko Kolpeneen palvelukeskuksen kuntoutusneuvolassa tai asiakkaan kotikunnassa alueneuvolassa. Tutkimus sisältää lääkärin, sosiaalityöntekijän, psykologin, tarvittaessa fysioterapeutin, puheterapeutin ja / tai erityisopettajan tutkimukset. Mikäli asiakkaan elämäntilannetta ei riittävästi voida selvittää tutkimuskäyntien avulla, asiakkaalle varataan lyhytaikaisena laitoshoitona toteutettava tutkimusjakso. Kyseessä on useita arviointikertoja vaativat asiakkaat. Kuntoutuspalvelujen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan toimintakykyä, tukea kuntoutujan valmiuksia toimia arkielämässä mahdollisimman täysipainoisesti sekä tukea perhettä ja lähikuntouttajia. Kolpeneen palvelukeskuksessa toteutuva kuntoutusjakson pituus vaihtelee viikosta kolmeen kuukauteen ja ne toteutetaan lyhytaikaisena laitoshoitona, Jaksojen toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä asiakkaan tarpeiden mukaan. Jaksolla laaditaan

4 S i v u 3 yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kolpeneen erityisiä osaamisalueita ovat autismikuntoutus, mielenterveyskuntoutus sekä monivammaisten ja liikuntaesteisten kuntoutuspalvelut. Autististen lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutus sekä autismikurssit toteutuvat Mäntyrinne 1 B:llä sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Jaksot ovat yhden tai kahden viikon mittaisia ja kuntoutuksessa on kerrallaan viidestä kuuteen asiakasta. Jakson aikana lapset / nuoret osallistuvat arvioivaan opetukseen, tapaavat terapeutteja ja käyvät tutkimuksissa. Iltaisin ja viikonloppuisin lapsille ja nuorille järjestetään ohjattua toimintaa. Vanhemmilla ja muilla lapsen / nuoren kanssa toimivilla henkilöillä on mahdollisuus osallistua sovitusti kuntoutukseen mm. seuraamalla opetusta, tutkimuksia ja kuntoutusyksikön toimintaa. Tarvittaessa jakson aikana kokoontuu vanhempainryhmä. Tutkimus- ja kuntoutusyksikkö liikuntaesteisille ja monivammaisille sijaitsee palvelukoti Mäntyrinne 2 B:llä. Toteutuvat jaksot kestävät 1-12 viikkoa. Kuntoutuksessa on yhtä aikaa kahdesta kolmesta asiakasta. Kuntoutusjaksojen toimintaperiaate on sama kuin Mäntyrinne1:n jaksoilla. Apuvälinearviointi on jaksoilla merkittävässä roolissa. Palvelukoti Metsärinne 1B eli Myötätuuli on suunnattu mielenterveyskuntoutukseen. Myötätuulen asiakkailla on mielenterveyden ja / tai käyttäytymisen ongelmia. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti. Arvioinnin lisäksi asiakasta autetaan löytämään sopivia selviytymiskeinoja arkielämässä ja tukea hänen lähiympäristöään. Asiakkaat tulevat usein akuutisti ja enenevässä määrin psykiatristen sairaaloiden vastaanotto-osastoilta. Kehitysvammaisen kuntoutus on moniulotteinen kokonaisuus. Kuntoutuksella on mahdollisuus edistää ja vahvistaa vammaisten henkilöiden omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmisten osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä.

5 S i v u Kuntoutuspalvelujen käyttö Kolpeneen palvelukeskuksessa on lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimus- ja kuntoutushoidon paikkoja yhteensä 20. Mäntyrinne 1-2 ja Metsärinne 1-2 lisäksi em. paikkoja on mm. pitkäaikaisen laitoshoidon yhteydessä Mustikkarinne 2:lla Seutukunta Laitoshoito, lyhytaik Tutkimusjakso TJ1 1 Tutkimus jakso TJ3 Kuntoutusjakso KJ1 2 Autismi kurssi AK1 3 Autismi kurssi AK3 4 Kuntoutus jakso KJ2 5 Kuntoutus jakso KJ3 6 Neuvola VÄESTÖ Rovaseutu Kemi-Tornio Tunturi-Lappi Itä-Lappi Pohjois-Lappi Torniolaakso Muut Jäs. Kunnat yht Taulukko 1 Kuntien käyttämät palvelut 2013 tilinpäätöksen mukaan (käyttöpäivät) Palvelujen käyttö seutukunnittain on vaihtelevaa. Lyhytaikaisista palveluista kuntoutusjaksoja käytettiin eniten. Kuntoutusjaksojen käyttöpäivien määrä esimerkiksi Rovaseudun ja Tunturi-Lapin käyttämänä oli molemmilla 223, vaikkakin asukasmäärä poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon. Huomioitavaa ovat myös pitkät välimatkat. Ne voivat olla erityisen raskaita perheille. Kolpeneen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen mukaan lyhytaikaisten asiakkaiden määrä vuosittain on noin 190 asiakasta. Heistä suurin osa on alle 18-vuotiaita. Lapsia (4-11 vuotiaita) alaikäisitä on reilut Täysi-ikäiset Alle 18-vuotiaat Yhteensä Taulukko 2 Lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimuksen ja kuntoutushoidon asiakasmäärät (tilinpäätös ja toimintakertomus 2012, 2013) 1 TJ1: vaativat arviointijaksot (vierihoito, ulkopuolista konsultaatiotavaativa hoito tia kalliita tutkimuksia vaativa hoito) 2 KJ1: erittäin vaativa kuntoutus (ensimmäistä kertaa jaksolle tulevat, alle kouluikäiset, haastavasti käyttäytyvät, vaikeasti monivammaiset) 3 AK1: säännölliseati toistuvat autismikurssit 4 AK3: jatkuvaa tukea/vierihoitoa tarvitsevat asiakkaat 5 KJ2: vaativa kuntoutus 6 KJ3: jatkuvaa tukea/vierihoitoa tarvitsevat asiakkaat tai kalliita hoitoja vaativa kuntoutus

6 S i v u 5 Käyttöpäivät 2011 Käyttöpäivät 2012 Tutkimus- ja kuntoutusjaksot Autismikuntoutus Erittäin vaativa kuntoutus Vaativa kuntoutus Tutkimusjaksot Kuntoutusneuvola Käyttöpäivät 2013 Toteuma % 103,8% 104,2% Taulukko 3 Käyttöpäivät Autismikursseja on toteutunut vuonna vrk (38 jaksoa). Samaisena vuonna yksilöllisesti hinnoiteltuja (vierihoitoa tarvitsevat, haastavasti käyttäytyvät asiakkaat) kuntoutus- ja autismijaksojen käyttöpäiviä oli yhteensä 93 (kahdeksan jaksoa). Erittäin vaativan kuntoutuksen (alle kouluikäiset, mielenterveyskuntoutujat, vaikeasti monivammaiset) jaksoja vuonna 2013 yhteensä 73 (1162 vrk). Tutkimus- ja kuntoutusjaksot ovat toteutuneet yli arvioidun sekä vuonna 2012 että Jonotusaika palveluun on ollut 2-6 kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa palveluun on päässyt 1-14 vuorokauden aikana. Kuntoutusneuvolaan jonotusaika on ollut pitempi. TUTKIMUKSEN JA KUNTOUTUKSEN SUORITTEET TP Kuntoutusjaksot Tutkimusjaksot Taulukko 4 Tutkimuksen ja kuntoutuksen suoritteet

7 S i v u Kuntoutuspalvelujen tulevaisuus Kolpeneen palvelukeskus pyytää vuosittain jäsenkuntien hallituksilta esityksiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa varten. Esitysten taustalla on tarve kuntayhtymän tehtävien taloudelliseen hoitamiseen ja palvelujen varmistamiseen sekä pitkäjänteiseen palvelutarpeen arviointiin. Kuntien lausuntojen perusteella ensisijainen palvelutarve liittyy erityistarpeisiin sekä tutkimus- ja kuntoutustarpeisiin. Kaikki esityksen antaneet kunnat ovat ilmoittaneet tarvitsevansa palveluita tutkimukseen ja kuntoutukseen liittyen. Erityisenä tarpeena on autististen lasten ja nuorten kuntoutus. Lisäksi suurin osa esityksen antaneista kunnista on ilmoittanut tarpeitaan neuvolapalveluihin. Osa kunnista on ilmoittanut myös tarvitsevansa vammaispalveluja, kuntoutusohjausta, neuropsykiatrista valmennusta sekä kommunikaatio-ohjausta. Esitysten pohjalta kuntoutuspalvelujen tarpeet näyttävät kasvavan. Mielenterveyskuntoutumisen tarpeita kuntien on vaikea arvioida, koska kuntoutuksen tarve on yleensä äkillinen ja ennalta arvaamaton. Mielenterveyskuntoutuksen selvityksen mukaan (Mehtälä 2012) yli puolet asiakkaista tulee akuutisti. Kuntoutusjaksoille on tarvetta jonotukseen asti. Reilu kolmannes (36%) oli kuntoutusjaksolla 2-4 viikkoa. Jaksot ovat pidentyneet (selvityksen mukaan 21% oli yli kuukauden) ja pitkäaikaisen laitoshoidon tarve on kasvava (yli 3 kuukautta kestävä hoito). Kolpeneen palvelukeskuksen talousarvio 2014 taloussuunnitelma mukaan vuodelle 2014 on arvioitu 5,8 % suoritteen lisäystä. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelujen arvioidaan lisääntyvän noin 6,5 %. Arvioitu lisäys perustuu tutkimusjaksojen ja autismikuntoutuksen tarpeen kasvamiseen. Kuntoutusneuvolan on arvioitu pysyvän edellisen vuosien tasolla. Kuntien lausuntojen, talousarvion sekä kehitysvammaisten määrän perusteella kuntoutuspalveluja tarvitaan myös jatkossa. Kehitysvammaisten määrä Lapissa on vajaa 1600 henkilöä (Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa 2010, Tallavaara 2010). Selvityksen mukaan yli puolet kehitysvammaisista asuu Rovaseudulla (60%). Lasten ja nuorten osuus vuonna 2010 oli merkittävä, vajaa 19 % oli 6-16-vuotiaita (298 henkilöä). Neljän vuoden jälkeen kyseisessä ryhmässä on edelleen merkittävä määrä lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen käyttäjiä. Selvityksen mukaan kehitysvammaisista merkittävä osa asuu lapsuuden kodissa (44%). 2. Kuntoutuksen kehittämisen tarpeet 2.1 Yleistä Kuntoutus auttaa löytämään sellaiset voimavarat, joiden käyttöönotto ilman ulkopuolista apua on vaikeaa mutta jotka auttavat ihmistä toteuttamaan omat mahdollisuutensa ja saavuttamaan niiden puitteissa mahdollisimman hyvän tasapainon ja itsenäisyyden. Se on nähtävä arkeen sujuvasti liittyvänä, yksilön mahdollisuudet ja rajoitukset huomioivana kokonaisuutena. Yksilöllisten ohjeiden ja arkisen harjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan yleensä moniammatillista yhteistyötä. Kehitysvammaisten kohdalla hyvän kuntoutuksen ehdoksi voidaan

8 S i v u 7 asettaa toimivuus ja toteuttamiskelpoisuus kehitysvammaisen ja hänen perheensä arjessa, kotona, päiväkodissa, koulussa ja työelämässä. Toisaalta kaiken kuntoutuksen perusta on oma motivaatio muutokseen ja toimintaan sekä aktiivinen ja toistuva harjoittelu arkitilanteissa, jotta uudet opittavissa olevat taidot siirtyvät omaan ympäristöön ja arjen tilanteisiin. (Koivikko & Autti-Rämö 2006). Erityisesti autismikuntoutuksen periaatteet voivat siirtyä käytännön arkeen vain siten, että kaikki lapsen kanssa toimivat toteuttavat periaatteita samalla tavalla. Kuntoutuksessa hyväksi havaittuja käytänteitä tulee harjoitella riittävässä ohjauksessa. Kuntoutuksen haastavuus, vaikuttavuuden tavoite sekä kuntoutuksen ja arjen yhteensovittaminen sekä kuntoutuksen tarpeellisuus arjen tukijana on herättänyt ajatuksen perhekuntoutuksen kehittämisestä osaksi Kolpeneen palvelukeskusken kuntoutuspalveluja. Erityisenä kohderyhmänä perhekuntoutusta ajatellen ovat pienet / vasta diagnoosin saaneet autistiset lapset. Toisena ryhmänä ovat haastavasti käyttäytyvät lapset, joiden ajatellaan hyötyvän perhekuntoutusmallista. Perhekuntoutus on Suomessa melko uutta. Se on kehittynyt 1990-luvulla osana kuntien lastensuojelua. Pääasiallisesti sitä on toteutettu lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Perhekuntoutusta voidaan toteuttaa laitoksessa tapahtuvana ympärivuorokautisena tai päivämuotoisena kuntoutuksena. Laitoksessa tai sen yhteydessä voi olla tarjolla perheasuntoja, joihin perheille tarjotaan tehostettua tukea. Perhekuntoutuksen ero perhetyöhön on juuri se, että se tapahtuu laitosympäristössä. Perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Sen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin ja arjen taitojen harjoittelu ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että vanhemmat oppivat ja saavat tukea lapsen hoitoon ja ohjaukseen kotona. Koko perheen ohjauksella ja tukemisella saadaan lapsen kuntoutukseen vaikuttavuutta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ns. kädestä pitäen ohjausta. Kuntoutuksessa löydetyt hyvät keinot ja menetelmät lapsen tukemiseksi saavat jatkuvuutta arjessa. Kun hyvät käytännöt siirtyvät arkeen, laitoskuntoutusjaksojen tarve vähenee. Perhekuntoutuksen keskeisiä periaatteita ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus. Työskentelyssä halutaan erityisesti korostaa vanhempien ohella myös lasten oikeutta saada näkemyksensä, kokemuksensa ja mielipiteensä esiin. Perheenjäsenten kanssa työskentelyssä keskeisiä ovat voimavara- ja ratkaisukeskeiset menetelmät. Kuntoutuksen sisällön kehittämisen lisäksi ja tueksi tarvitaan asianmukaiset tilat toteuttaa uudenlaista sekä nykyistäkin toimintamallia. Tähän liittyen kuntoutusyksiköiden työntekijät sekä kuntoutusluokan työntekijät ovat arvioineet nykyisiä toimintatilojaan itse tilojen kannalta. Arviointi on tehty SWOT analyysin mallin mukaisesti. 2.2 Tilojen itsearviointi SWOT analyysillä Kuntoutuksen kehittämisen näkökohdista sekä tilasuunnitteluun liittyen kuntoutusyksiköt tekivät nopean SWOT-arvioinnin omista tiloistaan. SWOT lyhenne tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-

9 S i v u 8 analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikan toimintaympäristöä kokonaisuutena. (http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbltoi/menetelmia_ja_tyovalineita/swot-analyysi) Tilat / Kuntoutusluokka Heikkoudet huono ilma, heikko valaistus puutteellinen äänieristys ikkunoista vetää kylmällä (luokka kylmä talvella) liian pienet tilat; toimisto (tilanpuutteen vuoksi toimistossa säilytetään mm. henkilöstön tavaroita) puuttuvia tarpeellisia tiloja: yksilötyöskentely tila, rauhoittumistila, leikkihuone WC tilojen vähyys (asiakkaat, henkilökunta) ahdas/täysi käytävätila, jossa epäasialliset naulakot (naulakoita käyttävät myös aikuiset asiakkaat, joilla on mm. haastavaa käyttäytymistä) turvallisen ulkoilutilan puute asiakastietojärjestelmän toimimattomuus (järjestelmä, yhteydet) Mahdollisuudet Vahvuudet Uhat luokkatila on saatu kohtuullisen toimivaksi esteetön kulku toimisto vieressä vesipiste luokassa (saa juoda, helpottaa mm. käden taidoissa, basaalissa) lähellä palvelukotia lähellä muuta toimintaa (apu, mahdollisuus käyttää keittiötä, puutyöluokkaa, jumppasalia, aistihuonetta) tilan ahtaus, puute haastavasti käyttäytyvät asiakkaat ja oppilaat Kuntoutusluokan puutteelliset ja ahtaat tilat vaikeuttavat henkilöstön toimintaa ja vaikuttavat oppilaiden toimintaan. Tilojen puutteet näkyvät mm. toiminnan eriyttämisen haasteena, rauhallisen tilan puutteena ja tilojen yleisenä ahtautena. Erityisenä haasteena pienet tilat ovat silloin, kun luokkaan tulee vieraita. Luokassa vierailee paljon lasten lähihenkilöitä, jotka seuraavat lapsen opetusta, jotta kuntoutuksessa esille tulleita asioita voidaan kehittää arjessa. Tilojen ahtauden vuoksi ylimääräisiä kalusteita raahataan ns. pommisuojaan. Tavaroiden raahaaminen on työlästä ja usein joudutaan samalla raivaamaan tiloja muiden tavaroiden vuoksi. Lisäksi rauhoittumistilan puute on johtanut siihen, että opettajat ja ohjaajat käyttävät oppilaan rauhoittamiseksi käytävää, jossa on samanaikaisesti Myllärin pajan asiakkaita sekä henkilöstöä.

10 S i v u 9 Tilat / Mäntyrinne 2 B Heikkoudet vanha rakennus, saneeraus tarpeita: sprinkleröinti puuttuu, vesiputket, ilmastointi, alapohja, kallistukset tilat eivät vastaa tämän hetken tarpeita moniammatillisen työryhmän läheisyys olisi tärkeää - nyt liian vähäistä jakelukeittiö liian pieni asiakas ei pääse edes avustettuna toimimaan keittiössä asiakashuoneet pieniä huoneissa ei omia wc-tiloja, ei yksityisyyttä ei tutkimushuonetta Mahdollisuudet Vahvuudet keskeinen sijainti, lyhyet matkat tehdyt hyvät arkkitehtisuunnitelmat pohjana Uhat koulu, paja, terapia lähellä moniammatillisen työryhmän kanssa työskentely vähenee/ vähäistä -> vaikuttaa työn sujuvuuteen, jos ei saa asiantuntijoilta suoraa konsultaatiota Mäntyrinne 2 B:llä tilojen nähtiin suoraan vaikuttavan toimintaan. Tiloissa on vahvuuksia, mutta ne liittyivät pääasiassa sijaintiin. Muutoin tilat koettiin haasteellisiksi ja ne vaikuttavat suoraan toimintaan. Toiminnallisia vaikutuksia olivat mm. asiakkaan yksityisyyteen, osallisuuteen ja osallistumiseen vaikuttavat tilojen puutteet. Tilojen vaikutukset nähtiin vaikuttavan moniammatilliseen työskentelytapaan. Nykyiset tilat eivät tue moniammatillista toimintapaa. Tukeakseen moniammatillisuutta tiloissa tulisi olla asiantuntijoiden tiloja jolloin he työskentelisivät lähellä. Tilat / Metsärinne 1 B Heikkoudet Vahvuudet vanhat, epäkäytännölliset tilat, jotka eivät vastaa tätä päivää; wc-tilat ja suihkutilojen puuttuu (yhteiskäytössä) yksityisyyden puute varastotilojen puute iso oleskelutila (huono toimia ryhmässä) huono äänieristys kodinhoitohuoneen puute (pyykkihuolto, kuivaustila) henkilöstön sosiaali- ja taukotila puuttuu ryhmäkoko pieni sijainti hyvä asiakkaan palvelut saatavilla lähellä

11 S i v u 10 lääkehuoneen sijainti (läpikulku, entinen liinavaatevarasto) piha-alue vaarallinen ja epäkäytännöllinen (jäänyt kesken) henkilöstön työskentelytilojen puute toimisto rauhaton työtila esimiehelle asiakaspalaverit muualla turvahuoneen sijainti huono, turvahuoneen tilat eivät ole käytännölliset Mahdollisuudet Uhat pienryhmätoiminta Asiantuntijatyöntekijät kaukana arjesta työskentelevät muualla. Metsärinne 1 B on mielenterveyskuntoutuksen yksikkö. Siellä suurena haasteena ovat epäkäytännölliset tilat ja asiakkaiden yksityisyyden puutteet. Tilat vaikuttavat suoraan toimintaan ja palvelevat nykyisellään enimmäkseen ryhmämuotoista toimintaa. Myötätuulen asiakkailla lähes kaikilla on merkittäviä vaikeuksia toimia ryhmässä. Henkilöstöllä ei ole olemassa taukotilaa vaan tilana toimii yhteiskeittiö. Lisäksi lääkehuone sijaitsee kyseisessä yksikössä, joka aiheuttaa läpikulkua, kun toiset yksiköt hakevat lääkkeitä. Itse lääkehuoneessakin on merkittäviä puutteita (tehty liinavaatevarastoon). Puutteet ovat mm. ilmastoinnissa, lääkkeiden säilytystiloissa, lääkkeiden jakotilat ym. Yksikössä sijaitsee turvahuone, jota käyttävät tarvittaessa myös muut yksiköt. Turvahuone on oleskelutilassa ja siellä ei ole viemäröintiä eikä wc mahdollisuutta. Tilat / Mäntyrinne 1B Heikkoudet liian pienet, ahtaat tilat tiloissa ei jakomahdollisuutta keittiö samassa tilassa toimiston pienuus ei varastotiloja ei taukotilaa henkilöstölle tolpat keskellä yhteistilaa eteistilat puuttuvat takapihalle mentäessä Mahdollisuudet Vahvuudet pääsee aidatulle takapihalle suoraan Uhat

12 S i v u 11 Mäntyrinne 1 b:llä, lasten kuntoutusyksikössä on samanlaisia haasteita tilojen suhteen kuin aikaisemmissakin. Henkilöstön mukaan tilat ovat liian pienet ja ahtaat ja se vaikuttaa myös toimintaan. Suuri toiminnallinen vaikutus on se, että perheiden osallistuminen lapsen kuntoutukseen ei toteudu tilojen puutteiden ja ahtauden vuoksi. Tiloihin liittyviä haasteita on jokaisessa yksikössä. Suurimmaksi ongelmaksi (maininta kaikilla) nähtiin liian pienet ja ahtaat tilat, jotka eivät vastaa tämän päivän odotuksia yksityisyydestä ja toiminnallisuudesta. Tilojen puute vaikeuttaa arjen toimintoja ja toisaalta haasteet perustuvat myös arjen tarpeisiin, mm. wc- ja saniteettitilojen puute, eteistilojen ja varastotilojen puute. Aikuisten asiakkaiden kohdalla esiin tuli erityisesti yksityisyyden/eriyttämisen puutteet. Tilojen puute ja moniammatillisen työryhmän, asiantuntijatyöntekijöiden yhteistyön haasteet nähtiin samassa korissa. Paremmat tilat mahdollistaisivat toisenlaisen, tiiviimmän yhteistyön. Sijainti nähtiin puolestaan hyvänä asiana; toimintojen, mm. pajan ja koulun läheisyys koettiin hyväksi ja toimintaa tukevaksi. 3. Laatusuositukset Kuntoutus voidaan jakaa erilaisiin kuntoutuslajeihin. Tavanomaisen jaottelun perusteella erotetaan ammatillinen, kasvatuksellinen, sosiaalinen ja toiminnallinen eli lääkinnällinen kuntoutus. Moniammatillisuus sekä kuntoutuksessa käytettävät menetelmät erottavat sen tavanomaisesta sairaanhoidosta tai huollosta. (Lääkinnällinen kuntoutus. Valtion tarkastusviraston tuloksellisuus-kertomus Osoitteessa Kehitysvammalain (laki kehitysvammaisten erityishuollosta) mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (34 ). Ohjelma sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamistavasta sekä siitä, milloin viimeistään erityishuolto-ohjelma on tarkistettava. Erityishuoltoa ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm. työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito, kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut (erityishuoltopiirien neuvolapalvelut) (http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/palvelut-ja-tukitoimet/erityishuoltoohjelma/) Kehitysvammaisten kuntoutuksesta ei ole olemassa varsinaisia laatusuosituksia. Tilojen ja toimintaympäristön tulisi kuitenkin olla esteetön ja täyttää voimassa olevat standardit ja määräykset. Valtakunnalliset laatusuositukset ovat keskittyneet asumiseen. Ne ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaa. Asumisen laatusuosituksissa on huomioitu kehitysvammaisen ihmisen yksityisyys ja yksilöllisyys, jotka ovat myös kuntoutuspalvelujen ja sen toteuttamisen kulmakiviä. Huomioitavaa on, että kehitysvammaiset lapset, nuoret tai aikuiset eivät muodosta keskenään tai ryhmien sisälläkään yhdenmukaista ryhmää vaan ovat hyvinkin erilaisia keskenään. Esteettömyys ja toimivuus tulee huomioida rakennusten suunnittelussa jo rakennuslain puitteissa. Asumisen laatusuosituksen tavoitteena on määrällisesti riittävä, esteetön, toimiva ja muunneltava

13 S i v u 12 asuntokanta. Asunnoissa ja asuinympäristössä tulee voida asua elämän eri tilanteissa. Uudis- ja korjausrakentamisessa noudatetaan jatkuvuuden ja vuorovaikutuksen periaatteita. Tarvittaessa toteutetaan erityisratkaisuja, joiden on oltava asukaslähtöisiä ja niiden on tuotettava asukkaalle lisäarvoa. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Osoitteessa 471be72fac4b/asumispalveluiden+laatusuositus.pdf) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Keskeisenä näkökulmana on, että asunnot täyttävät ns. normaaliasuntojen kriteerit. Henkilökohtaiset asuintilat sisältävät mm. oman eteisen, keittiön/keittiönurkkauksen, kylpyhuoneen, makuutilan, henkilökohtaiset säilytystilat. Minimivaatimuksena on, että asuntoihin tehdään esimerkiksi keittiön osalta varaukset. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Laatusuosituksen mukaan rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus, joka mahdollistaa uudet käyttötarkoitukset. Kuntoutusyksikön kohdalla se voisi tarkoittaa yhteisiä tiloja, jotka muuntuvat monenlaiseen käyttötarkoitukseen tai vaikkapa yksikön muuntuvuus tulevaisuudessa asumisen käyttöön. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Laatusuosituksessa määritellään asuntojen koko neliöittäin. Sen mukaan henkilökohtaiset tilat erillisissä asuinnoissa on yksiöissä 35m2. Ryhmämuotoisessa asumisessa henkilökohtaisten tilojen koko (huone) on vähintään 25m2. Lisäksi on huomioitava mahdollisia erityistarpeita, joilla on merkitystä mm. turvallisuuteen. Koko ryhmän näkökulmasta kokonaiskokoa tulisi olla maksimissaan 15 asuntoa, joka olisi jaettu useampaan ryhmään. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Valvira on myös laatinut vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalvelujen koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman Ohjelma noudattaa asumisen laatusuosituksia. Lisänä on mm. henkilöstön rakenteeseen liittyviä asioita, johtamiseen sekä ryhmien kokoon ja ikärakenteeseen liittyviä tekijöitä. Alaikäisten ei tulisi olla samassa ryhmässä täysi-ikäisten kanssa. Valvontaohjelmassa on keskeisenä itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys ja yksityisyyden kunnioittaminen. (Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma Osoitteessa 4. Yhteenveto Hyvä kuntoutuskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että toiminta on laadukasta ja kuntoutuja ja hänen perheensä saa tarvitsemansa palvelut. Hyvä kuntoutuskäytäntö tarkoittaa tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa toimintaa. Se sisältää kuntoutuksen suunnittelun ja seurannan, kuntoutusyhteistyön ja tiedottamisen sekä arvioinnin. Hyvä kuntoutuskäytäntö tarkoittaa toiminnan kehittämistä esimerkiksi perhelähtöiseen kuntoutukseen, jossa perhe on

14 S i v u 13 aktiivisesti mukana lapsen kuntoutuksessa ja sen suunnittelussa. Perhelähtöinen kuntoutus on keskeinen kehitettävä asia, koska esimerkiksi vuonna 2013 Mäntyrinne 1B:lla käyneistä lapsista 18 oli alle 7-vuotiaita. Nuorimmat kävijät olivat 4-vuotiaita. Tilojen arvioinnin perusteella käyttäjät näkivät puutteita nykytiloissa. Puutteet liittyivät niin toiminnallisiin tiloihin kuin asiakkaiden henkilökohtaisiin tiloihin. Arvioinnin perusteella tiloissa kaivataan yksityisyyttä sekä toimintatiloja kuntoutuksen toteuttamiseksi ja moniammatillisuuden varmistamiseksi. Tiivis moniammatillisuus ja yhteistyö toteutuvat arjessa parhaiten samoissa tiloissa toimien. Tiloilta edellytetään myös kestävyyttä, turvallisuutta ja valvonnan esteettömyyttä. Nykyisissä tiloissa tämä ei toteudu. Kolpeneen palvelukeskuksessa on tehty tilojen suhteen kuntoarvio vuonna Kuntoarvion mukaan useissa kiinteistöissä oli arviohetkellä ja tulevaisuudessa korjattavaa. Mainittuja korjaustarpeita olivat mm. kosteusvaurioiden aiheuttamat korjaustarpeet sekä tulevaisuudessa mm. putkistoihin ja ilmanvaihtoon liittyvät saneeraukset. Kuntayhtymällä on myös suunnitelmia mm. Metsärinne 2 sulkemisen ja purkamisen suhteen. Uudisrakennus voi osaltaan nopeuttaa tätä suunnitelmaa. Mikäli uudisrakennus toteutuu, niin tiloja vapautuu Metsärinne 1:ltä, Mäntyrinne 1B:ltä ja Mäntyrinne 2:lta. Näin ollen toisaalta voidaan purkaa huonompikuntoisia rakennuksia ja siirtää toimintaa kuntoutusyksiköistä vapautuviin tiloihin, jotka voivat palvella muunlaista käyttöä.

15 S i v u 14

16 S i v u 15 LÄHTEET Erityishuolto-ohjelma. Osoitteessa Koivikko Matti & Autti-Rämö Ilona Mitä on kehitysvammaisen hyvä kuntoutus. Duodecim 2006:122: Kuntoutuksesta. Osoitteessa Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Lääkinnällinen kuntoutus. Valtion tarkastusviraston tuloksellisuus-kertomus Osoitteessa Mehtälä Sari Mielenterveyskuntoutus Kolpeneen palvelukeskuksessa SWOT. Osoitteessa Toimintakertomus tilinpäätös Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Toimintakertomus tilinpäätös Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Tallavaara Marja-Sisko Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma Osoitteessa Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Osoitteessa 471be72fac4b/asumispalveluiden+laatusuositus.pdf)

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Seinäjoki, 6.9.2016 Jouni Nummi, Kuntayhtymän johtaja Toimipisteet 13.9.16 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Jokainen tarvitsee joskus apua, tukea ja kannustusta.

Jokainen tarvitsee joskus apua, tukea ja kannustusta. Jokainen tarvitsee joskus apua, tukea ja kannustusta www.eskoo.fi 2 Sosiaalipalvelujen osaamis- ja resurssikeskus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen moniosaaja.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 Sisällys 1 Nettokustannukset... 2 2 Suoritteet... 7 3 Yksikköhinnat... 10 4 Jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat... 11 4.1 Masku... 11 4.2

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016 KEHITTÄMISHANKE/KEHITTÄMISTAV OITE PÄÄMITTARI 2013 TP 2014 TP 2015 2016 2017 Kärkihankkeet Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko, sote) Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot