Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys

Transkriptio

1 2014 Kuntoutuksen uudisrakennus - tarveselvitys Sari Mehtälä Kolpeneen palvelukeskuksen ky

2 S i v u 1 Johdanto 2 1. Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut Kolpeneella Kuntoutusyksiköt Kuntoutuspalvelujen käyttö Kuntoutuspalvelujen tulevaisuus 6 2. Kuntoutuksen kehittämisen tarpeet Yleistä Tilojen itsearviointi SWOT analyysillä 7 3. Laatusuositukset Yhteenveto 12 LÄHTEET 15

3 S i v u 2 Johdanto Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän perustehtävänä on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti vastata alueen kehitysvammaisten ihmisten palveluista ja niihin liittyvästä erityisosaamisesta siltä osin kuin kunnat eivät niistä voi vastata. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut ovat osa kehitysvammahuoltoa. Palvelut toteutetaan Rovaniemellä Kolpeneen palvelukeskuksessa sekä kuntayhtymän jäsenkunnissa ja tarvittaessa muissa kunnissa. Ohjaustyötä asiakkaan arkiympäristössä toteutetaan kuntoutusohjauksen ja työparikonsultaation avulla. Käytössä on myös etäyhteydet. Kolpeneen tutkimus-ja kuntoutustoiminnan painopisteinä ovat asiakkaan yksilöllisen palvelujen tarpeiden arviointi, moniammatilliseen erityisosaamiseen perustuvat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, autismikuntoutus sekä mielenterveyden ongelmiin/ kriisitilanteisiin liittyvä kuntoutus ja tukipalvelut. Käytännön työssä on todettu, että nykyiset tutkimus/kuntoutustilat eivät palvele yksilöllistä, riittävää eriyttämistä ja perheen huomioon ottavaa kuntoutustoimintaa. Keväällä 2013 koottiin työryhmä pohtimaan ja suunnittelemaan nykyisen Mäntyrinne 2 tilojen saneerausta toimivan kuntoutuskonseptin luomiseksi. Suunnitelmassa toiminnalliset ratkaisut jäivät puutteellisiksi mm. tilatarpeiden ja esteettömien tilojen näkökulmasta. Lisäksi korjaamisen kustannukset nousivat lähes yhtä suuriksi kuin uudisrakentaminen. Edellä mainituista syistä johtuen vaihtoehdoksi nousi uudisrakennuksen rakentaminen. 1. Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut Kolpeneella 1.1 Kuntoutusyksiköt Tutkimuspalvelujen (kuntoutusneuvola) tavoitteena on arvioida asiakkaan toimintakykyä sekä tuen ja kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia. Tutkimusten edellyttämät vastaanotot toteutuvat joko Kolpeneen palvelukeskuksen kuntoutusneuvolassa tai asiakkaan kotikunnassa alueneuvolassa. Tutkimus sisältää lääkärin, sosiaalityöntekijän, psykologin, tarvittaessa fysioterapeutin, puheterapeutin ja / tai erityisopettajan tutkimukset. Mikäli asiakkaan elämäntilannetta ei riittävästi voida selvittää tutkimuskäyntien avulla, asiakkaalle varataan lyhytaikaisena laitoshoitona toteutettava tutkimusjakso. Kyseessä on useita arviointikertoja vaativat asiakkaat. Kuntoutuspalvelujen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan toimintakykyä, tukea kuntoutujan valmiuksia toimia arkielämässä mahdollisimman täysipainoisesti sekä tukea perhettä ja lähikuntouttajia. Kolpeneen palvelukeskuksessa toteutuva kuntoutusjakson pituus vaihtelee viikosta kolmeen kuukauteen ja ne toteutetaan lyhytaikaisena laitoshoitona, Jaksojen toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä asiakkaan tarpeiden mukaan. Jaksolla laaditaan

4 S i v u 3 yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kolpeneen erityisiä osaamisalueita ovat autismikuntoutus, mielenterveyskuntoutus sekä monivammaisten ja liikuntaesteisten kuntoutuspalvelut. Autististen lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutus sekä autismikurssit toteutuvat Mäntyrinne 1 B:llä sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Jaksot ovat yhden tai kahden viikon mittaisia ja kuntoutuksessa on kerrallaan viidestä kuuteen asiakasta. Jakson aikana lapset / nuoret osallistuvat arvioivaan opetukseen, tapaavat terapeutteja ja käyvät tutkimuksissa. Iltaisin ja viikonloppuisin lapsille ja nuorille järjestetään ohjattua toimintaa. Vanhemmilla ja muilla lapsen / nuoren kanssa toimivilla henkilöillä on mahdollisuus osallistua sovitusti kuntoutukseen mm. seuraamalla opetusta, tutkimuksia ja kuntoutusyksikön toimintaa. Tarvittaessa jakson aikana kokoontuu vanhempainryhmä. Tutkimus- ja kuntoutusyksikkö liikuntaesteisille ja monivammaisille sijaitsee palvelukoti Mäntyrinne 2 B:llä. Toteutuvat jaksot kestävät 1-12 viikkoa. Kuntoutuksessa on yhtä aikaa kahdesta kolmesta asiakasta. Kuntoutusjaksojen toimintaperiaate on sama kuin Mäntyrinne1:n jaksoilla. Apuvälinearviointi on jaksoilla merkittävässä roolissa. Palvelukoti Metsärinne 1B eli Myötätuuli on suunnattu mielenterveyskuntoutukseen. Myötätuulen asiakkailla on mielenterveyden ja / tai käyttäytymisen ongelmia. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti. Arvioinnin lisäksi asiakasta autetaan löytämään sopivia selviytymiskeinoja arkielämässä ja tukea hänen lähiympäristöään. Asiakkaat tulevat usein akuutisti ja enenevässä määrin psykiatristen sairaaloiden vastaanotto-osastoilta. Kehitysvammaisen kuntoutus on moniulotteinen kokonaisuus. Kuntoutuksella on mahdollisuus edistää ja vahvistaa vammaisten henkilöiden omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmisten osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä.

5 S i v u Kuntoutuspalvelujen käyttö Kolpeneen palvelukeskuksessa on lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimus- ja kuntoutushoidon paikkoja yhteensä 20. Mäntyrinne 1-2 ja Metsärinne 1-2 lisäksi em. paikkoja on mm. pitkäaikaisen laitoshoidon yhteydessä Mustikkarinne 2:lla Seutukunta Laitoshoito, lyhytaik Tutkimusjakso TJ1 1 Tutkimus jakso TJ3 Kuntoutusjakso KJ1 2 Autismi kurssi AK1 3 Autismi kurssi AK3 4 Kuntoutus jakso KJ2 5 Kuntoutus jakso KJ3 6 Neuvola VÄESTÖ Rovaseutu Kemi-Tornio Tunturi-Lappi Itä-Lappi Pohjois-Lappi Torniolaakso Muut Jäs. Kunnat yht Taulukko 1 Kuntien käyttämät palvelut 2013 tilinpäätöksen mukaan (käyttöpäivät) Palvelujen käyttö seutukunnittain on vaihtelevaa. Lyhytaikaisista palveluista kuntoutusjaksoja käytettiin eniten. Kuntoutusjaksojen käyttöpäivien määrä esimerkiksi Rovaseudun ja Tunturi-Lapin käyttämänä oli molemmilla 223, vaikkakin asukasmäärä poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon. Huomioitavaa ovat myös pitkät välimatkat. Ne voivat olla erityisen raskaita perheille. Kolpeneen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen mukaan lyhytaikaisten asiakkaiden määrä vuosittain on noin 190 asiakasta. Heistä suurin osa on alle 18-vuotiaita. Lapsia (4-11 vuotiaita) alaikäisitä on reilut Täysi-ikäiset Alle 18-vuotiaat Yhteensä Taulukko 2 Lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimuksen ja kuntoutushoidon asiakasmäärät (tilinpäätös ja toimintakertomus 2012, 2013) 1 TJ1: vaativat arviointijaksot (vierihoito, ulkopuolista konsultaatiotavaativa hoito tia kalliita tutkimuksia vaativa hoito) 2 KJ1: erittäin vaativa kuntoutus (ensimmäistä kertaa jaksolle tulevat, alle kouluikäiset, haastavasti käyttäytyvät, vaikeasti monivammaiset) 3 AK1: säännölliseati toistuvat autismikurssit 4 AK3: jatkuvaa tukea/vierihoitoa tarvitsevat asiakkaat 5 KJ2: vaativa kuntoutus 6 KJ3: jatkuvaa tukea/vierihoitoa tarvitsevat asiakkaat tai kalliita hoitoja vaativa kuntoutus

6 S i v u 5 Käyttöpäivät 2011 Käyttöpäivät 2012 Tutkimus- ja kuntoutusjaksot Autismikuntoutus Erittäin vaativa kuntoutus Vaativa kuntoutus Tutkimusjaksot Kuntoutusneuvola Käyttöpäivät 2013 Toteuma % 103,8% 104,2% Taulukko 3 Käyttöpäivät Autismikursseja on toteutunut vuonna vrk (38 jaksoa). Samaisena vuonna yksilöllisesti hinnoiteltuja (vierihoitoa tarvitsevat, haastavasti käyttäytyvät asiakkaat) kuntoutus- ja autismijaksojen käyttöpäiviä oli yhteensä 93 (kahdeksan jaksoa). Erittäin vaativan kuntoutuksen (alle kouluikäiset, mielenterveyskuntoutujat, vaikeasti monivammaiset) jaksoja vuonna 2013 yhteensä 73 (1162 vrk). Tutkimus- ja kuntoutusjaksot ovat toteutuneet yli arvioidun sekä vuonna 2012 että Jonotusaika palveluun on ollut 2-6 kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa palveluun on päässyt 1-14 vuorokauden aikana. Kuntoutusneuvolaan jonotusaika on ollut pitempi. TUTKIMUKSEN JA KUNTOUTUKSEN SUORITTEET TP Kuntoutusjaksot Tutkimusjaksot Taulukko 4 Tutkimuksen ja kuntoutuksen suoritteet

7 S i v u Kuntoutuspalvelujen tulevaisuus Kolpeneen palvelukeskus pyytää vuosittain jäsenkuntien hallituksilta esityksiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa varten. Esitysten taustalla on tarve kuntayhtymän tehtävien taloudelliseen hoitamiseen ja palvelujen varmistamiseen sekä pitkäjänteiseen palvelutarpeen arviointiin. Kuntien lausuntojen perusteella ensisijainen palvelutarve liittyy erityistarpeisiin sekä tutkimus- ja kuntoutustarpeisiin. Kaikki esityksen antaneet kunnat ovat ilmoittaneet tarvitsevansa palveluita tutkimukseen ja kuntoutukseen liittyen. Erityisenä tarpeena on autististen lasten ja nuorten kuntoutus. Lisäksi suurin osa esityksen antaneista kunnista on ilmoittanut tarpeitaan neuvolapalveluihin. Osa kunnista on ilmoittanut myös tarvitsevansa vammaispalveluja, kuntoutusohjausta, neuropsykiatrista valmennusta sekä kommunikaatio-ohjausta. Esitysten pohjalta kuntoutuspalvelujen tarpeet näyttävät kasvavan. Mielenterveyskuntoutumisen tarpeita kuntien on vaikea arvioida, koska kuntoutuksen tarve on yleensä äkillinen ja ennalta arvaamaton. Mielenterveyskuntoutuksen selvityksen mukaan (Mehtälä 2012) yli puolet asiakkaista tulee akuutisti. Kuntoutusjaksoille on tarvetta jonotukseen asti. Reilu kolmannes (36%) oli kuntoutusjaksolla 2-4 viikkoa. Jaksot ovat pidentyneet (selvityksen mukaan 21% oli yli kuukauden) ja pitkäaikaisen laitoshoidon tarve on kasvava (yli 3 kuukautta kestävä hoito). Kolpeneen palvelukeskuksen talousarvio 2014 taloussuunnitelma mukaan vuodelle 2014 on arvioitu 5,8 % suoritteen lisäystä. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelujen arvioidaan lisääntyvän noin 6,5 %. Arvioitu lisäys perustuu tutkimusjaksojen ja autismikuntoutuksen tarpeen kasvamiseen. Kuntoutusneuvolan on arvioitu pysyvän edellisen vuosien tasolla. Kuntien lausuntojen, talousarvion sekä kehitysvammaisten määrän perusteella kuntoutuspalveluja tarvitaan myös jatkossa. Kehitysvammaisten määrä Lapissa on vajaa 1600 henkilöä (Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa 2010, Tallavaara 2010). Selvityksen mukaan yli puolet kehitysvammaisista asuu Rovaseudulla (60%). Lasten ja nuorten osuus vuonna 2010 oli merkittävä, vajaa 19 % oli 6-16-vuotiaita (298 henkilöä). Neljän vuoden jälkeen kyseisessä ryhmässä on edelleen merkittävä määrä lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen käyttäjiä. Selvityksen mukaan kehitysvammaisista merkittävä osa asuu lapsuuden kodissa (44%). 2. Kuntoutuksen kehittämisen tarpeet 2.1 Yleistä Kuntoutus auttaa löytämään sellaiset voimavarat, joiden käyttöönotto ilman ulkopuolista apua on vaikeaa mutta jotka auttavat ihmistä toteuttamaan omat mahdollisuutensa ja saavuttamaan niiden puitteissa mahdollisimman hyvän tasapainon ja itsenäisyyden. Se on nähtävä arkeen sujuvasti liittyvänä, yksilön mahdollisuudet ja rajoitukset huomioivana kokonaisuutena. Yksilöllisten ohjeiden ja arkisen harjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan yleensä moniammatillista yhteistyötä. Kehitysvammaisten kohdalla hyvän kuntoutuksen ehdoksi voidaan

8 S i v u 7 asettaa toimivuus ja toteuttamiskelpoisuus kehitysvammaisen ja hänen perheensä arjessa, kotona, päiväkodissa, koulussa ja työelämässä. Toisaalta kaiken kuntoutuksen perusta on oma motivaatio muutokseen ja toimintaan sekä aktiivinen ja toistuva harjoittelu arkitilanteissa, jotta uudet opittavissa olevat taidot siirtyvät omaan ympäristöön ja arjen tilanteisiin. (Koivikko & Autti-Rämö 2006). Erityisesti autismikuntoutuksen periaatteet voivat siirtyä käytännön arkeen vain siten, että kaikki lapsen kanssa toimivat toteuttavat periaatteita samalla tavalla. Kuntoutuksessa hyväksi havaittuja käytänteitä tulee harjoitella riittävässä ohjauksessa. Kuntoutuksen haastavuus, vaikuttavuuden tavoite sekä kuntoutuksen ja arjen yhteensovittaminen sekä kuntoutuksen tarpeellisuus arjen tukijana on herättänyt ajatuksen perhekuntoutuksen kehittämisestä osaksi Kolpeneen palvelukeskusken kuntoutuspalveluja. Erityisenä kohderyhmänä perhekuntoutusta ajatellen ovat pienet / vasta diagnoosin saaneet autistiset lapset. Toisena ryhmänä ovat haastavasti käyttäytyvät lapset, joiden ajatellaan hyötyvän perhekuntoutusmallista. Perhekuntoutus on Suomessa melko uutta. Se on kehittynyt 1990-luvulla osana kuntien lastensuojelua. Pääasiallisesti sitä on toteutettu lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Perhekuntoutusta voidaan toteuttaa laitoksessa tapahtuvana ympärivuorokautisena tai päivämuotoisena kuntoutuksena. Laitoksessa tai sen yhteydessä voi olla tarjolla perheasuntoja, joihin perheille tarjotaan tehostettua tukea. Perhekuntoutuksen ero perhetyöhön on juuri se, että se tapahtuu laitosympäristössä. Perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Sen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin ja arjen taitojen harjoittelu ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että vanhemmat oppivat ja saavat tukea lapsen hoitoon ja ohjaukseen kotona. Koko perheen ohjauksella ja tukemisella saadaan lapsen kuntoutukseen vaikuttavuutta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ns. kädestä pitäen ohjausta. Kuntoutuksessa löydetyt hyvät keinot ja menetelmät lapsen tukemiseksi saavat jatkuvuutta arjessa. Kun hyvät käytännöt siirtyvät arkeen, laitoskuntoutusjaksojen tarve vähenee. Perhekuntoutuksen keskeisiä periaatteita ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus. Työskentelyssä halutaan erityisesti korostaa vanhempien ohella myös lasten oikeutta saada näkemyksensä, kokemuksensa ja mielipiteensä esiin. Perheenjäsenten kanssa työskentelyssä keskeisiä ovat voimavara- ja ratkaisukeskeiset menetelmät. Kuntoutuksen sisällön kehittämisen lisäksi ja tueksi tarvitaan asianmukaiset tilat toteuttaa uudenlaista sekä nykyistäkin toimintamallia. Tähän liittyen kuntoutusyksiköiden työntekijät sekä kuntoutusluokan työntekijät ovat arvioineet nykyisiä toimintatilojaan itse tilojen kannalta. Arviointi on tehty SWOT analyysin mallin mukaisesti. 2.2 Tilojen itsearviointi SWOT analyysillä Kuntoutuksen kehittämisen näkökohdista sekä tilasuunnitteluun liittyen kuntoutusyksiköt tekivät nopean SWOT-arvioinnin omista tiloistaan. SWOT lyhenne tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-

9 S i v u 8 analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikan toimintaympäristöä kokonaisuutena. ( Tilat / Kuntoutusluokka Heikkoudet huono ilma, heikko valaistus puutteellinen äänieristys ikkunoista vetää kylmällä (luokka kylmä talvella) liian pienet tilat; toimisto (tilanpuutteen vuoksi toimistossa säilytetään mm. henkilöstön tavaroita) puuttuvia tarpeellisia tiloja: yksilötyöskentely tila, rauhoittumistila, leikkihuone WC tilojen vähyys (asiakkaat, henkilökunta) ahdas/täysi käytävätila, jossa epäasialliset naulakot (naulakoita käyttävät myös aikuiset asiakkaat, joilla on mm. haastavaa käyttäytymistä) turvallisen ulkoilutilan puute asiakastietojärjestelmän toimimattomuus (järjestelmä, yhteydet) Mahdollisuudet Vahvuudet Uhat luokkatila on saatu kohtuullisen toimivaksi esteetön kulku toimisto vieressä vesipiste luokassa (saa juoda, helpottaa mm. käden taidoissa, basaalissa) lähellä palvelukotia lähellä muuta toimintaa (apu, mahdollisuus käyttää keittiötä, puutyöluokkaa, jumppasalia, aistihuonetta) tilan ahtaus, puute haastavasti käyttäytyvät asiakkaat ja oppilaat Kuntoutusluokan puutteelliset ja ahtaat tilat vaikeuttavat henkilöstön toimintaa ja vaikuttavat oppilaiden toimintaan. Tilojen puutteet näkyvät mm. toiminnan eriyttämisen haasteena, rauhallisen tilan puutteena ja tilojen yleisenä ahtautena. Erityisenä haasteena pienet tilat ovat silloin, kun luokkaan tulee vieraita. Luokassa vierailee paljon lasten lähihenkilöitä, jotka seuraavat lapsen opetusta, jotta kuntoutuksessa esille tulleita asioita voidaan kehittää arjessa. Tilojen ahtauden vuoksi ylimääräisiä kalusteita raahataan ns. pommisuojaan. Tavaroiden raahaaminen on työlästä ja usein joudutaan samalla raivaamaan tiloja muiden tavaroiden vuoksi. Lisäksi rauhoittumistilan puute on johtanut siihen, että opettajat ja ohjaajat käyttävät oppilaan rauhoittamiseksi käytävää, jossa on samanaikaisesti Myllärin pajan asiakkaita sekä henkilöstöä.

10 S i v u 9 Tilat / Mäntyrinne 2 B Heikkoudet vanha rakennus, saneeraus tarpeita: sprinkleröinti puuttuu, vesiputket, ilmastointi, alapohja, kallistukset tilat eivät vastaa tämän hetken tarpeita moniammatillisen työryhmän läheisyys olisi tärkeää - nyt liian vähäistä jakelukeittiö liian pieni asiakas ei pääse edes avustettuna toimimaan keittiössä asiakashuoneet pieniä huoneissa ei omia wc-tiloja, ei yksityisyyttä ei tutkimushuonetta Mahdollisuudet Vahvuudet keskeinen sijainti, lyhyet matkat tehdyt hyvät arkkitehtisuunnitelmat pohjana Uhat koulu, paja, terapia lähellä moniammatillisen työryhmän kanssa työskentely vähenee/ vähäistä -> vaikuttaa työn sujuvuuteen, jos ei saa asiantuntijoilta suoraa konsultaatiota Mäntyrinne 2 B:llä tilojen nähtiin suoraan vaikuttavan toimintaan. Tiloissa on vahvuuksia, mutta ne liittyivät pääasiassa sijaintiin. Muutoin tilat koettiin haasteellisiksi ja ne vaikuttavat suoraan toimintaan. Toiminnallisia vaikutuksia olivat mm. asiakkaan yksityisyyteen, osallisuuteen ja osallistumiseen vaikuttavat tilojen puutteet. Tilojen vaikutukset nähtiin vaikuttavan moniammatilliseen työskentelytapaan. Nykyiset tilat eivät tue moniammatillista toimintapaa. Tukeakseen moniammatillisuutta tiloissa tulisi olla asiantuntijoiden tiloja jolloin he työskentelisivät lähellä. Tilat / Metsärinne 1 B Heikkoudet Vahvuudet vanhat, epäkäytännölliset tilat, jotka eivät vastaa tätä päivää; wc-tilat ja suihkutilojen puuttuu (yhteiskäytössä) yksityisyyden puute varastotilojen puute iso oleskelutila (huono toimia ryhmässä) huono äänieristys kodinhoitohuoneen puute (pyykkihuolto, kuivaustila) henkilöstön sosiaali- ja taukotila puuttuu ryhmäkoko pieni sijainti hyvä asiakkaan palvelut saatavilla lähellä

11 S i v u 10 lääkehuoneen sijainti (läpikulku, entinen liinavaatevarasto) piha-alue vaarallinen ja epäkäytännöllinen (jäänyt kesken) henkilöstön työskentelytilojen puute toimisto rauhaton työtila esimiehelle asiakaspalaverit muualla turvahuoneen sijainti huono, turvahuoneen tilat eivät ole käytännölliset Mahdollisuudet Uhat pienryhmätoiminta Asiantuntijatyöntekijät kaukana arjesta työskentelevät muualla. Metsärinne 1 B on mielenterveyskuntoutuksen yksikkö. Siellä suurena haasteena ovat epäkäytännölliset tilat ja asiakkaiden yksityisyyden puutteet. Tilat vaikuttavat suoraan toimintaan ja palvelevat nykyisellään enimmäkseen ryhmämuotoista toimintaa. Myötätuulen asiakkailla lähes kaikilla on merkittäviä vaikeuksia toimia ryhmässä. Henkilöstöllä ei ole olemassa taukotilaa vaan tilana toimii yhteiskeittiö. Lisäksi lääkehuone sijaitsee kyseisessä yksikössä, joka aiheuttaa läpikulkua, kun toiset yksiköt hakevat lääkkeitä. Itse lääkehuoneessakin on merkittäviä puutteita (tehty liinavaatevarastoon). Puutteet ovat mm. ilmastoinnissa, lääkkeiden säilytystiloissa, lääkkeiden jakotilat ym. Yksikössä sijaitsee turvahuone, jota käyttävät tarvittaessa myös muut yksiköt. Turvahuone on oleskelutilassa ja siellä ei ole viemäröintiä eikä wc mahdollisuutta. Tilat / Mäntyrinne 1B Heikkoudet liian pienet, ahtaat tilat tiloissa ei jakomahdollisuutta keittiö samassa tilassa toimiston pienuus ei varastotiloja ei taukotilaa henkilöstölle tolpat keskellä yhteistilaa eteistilat puuttuvat takapihalle mentäessä Mahdollisuudet Vahvuudet pääsee aidatulle takapihalle suoraan Uhat

12 S i v u 11 Mäntyrinne 1 b:llä, lasten kuntoutusyksikössä on samanlaisia haasteita tilojen suhteen kuin aikaisemmissakin. Henkilöstön mukaan tilat ovat liian pienet ja ahtaat ja se vaikuttaa myös toimintaan. Suuri toiminnallinen vaikutus on se, että perheiden osallistuminen lapsen kuntoutukseen ei toteudu tilojen puutteiden ja ahtauden vuoksi. Tiloihin liittyviä haasteita on jokaisessa yksikössä. Suurimmaksi ongelmaksi (maininta kaikilla) nähtiin liian pienet ja ahtaat tilat, jotka eivät vastaa tämän päivän odotuksia yksityisyydestä ja toiminnallisuudesta. Tilojen puute vaikeuttaa arjen toimintoja ja toisaalta haasteet perustuvat myös arjen tarpeisiin, mm. wc- ja saniteettitilojen puute, eteistilojen ja varastotilojen puute. Aikuisten asiakkaiden kohdalla esiin tuli erityisesti yksityisyyden/eriyttämisen puutteet. Tilojen puute ja moniammatillisen työryhmän, asiantuntijatyöntekijöiden yhteistyön haasteet nähtiin samassa korissa. Paremmat tilat mahdollistaisivat toisenlaisen, tiiviimmän yhteistyön. Sijainti nähtiin puolestaan hyvänä asiana; toimintojen, mm. pajan ja koulun läheisyys koettiin hyväksi ja toimintaa tukevaksi. 3. Laatusuositukset Kuntoutus voidaan jakaa erilaisiin kuntoutuslajeihin. Tavanomaisen jaottelun perusteella erotetaan ammatillinen, kasvatuksellinen, sosiaalinen ja toiminnallinen eli lääkinnällinen kuntoutus. Moniammatillisuus sekä kuntoutuksessa käytettävät menetelmät erottavat sen tavanomaisesta sairaanhoidosta tai huollosta. (Lääkinnällinen kuntoutus. Valtion tarkastusviraston tuloksellisuus-kertomus Osoitteessa Kehitysvammalain (laki kehitysvammaisten erityishuollosta) mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (34 ). Ohjelma sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamistavasta sekä siitä, milloin viimeistään erityishuolto-ohjelma on tarkistettava. Erityishuoltoa ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm. työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito, kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut (erityishuoltopiirien neuvolapalvelut) ( Kehitysvammaisten kuntoutuksesta ei ole olemassa varsinaisia laatusuosituksia. Tilojen ja toimintaympäristön tulisi kuitenkin olla esteetön ja täyttää voimassa olevat standardit ja määräykset. Valtakunnalliset laatusuositukset ovat keskittyneet asumiseen. Ne ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaa. Asumisen laatusuosituksissa on huomioitu kehitysvammaisen ihmisen yksityisyys ja yksilöllisyys, jotka ovat myös kuntoutuspalvelujen ja sen toteuttamisen kulmakiviä. Huomioitavaa on, että kehitysvammaiset lapset, nuoret tai aikuiset eivät muodosta keskenään tai ryhmien sisälläkään yhdenmukaista ryhmää vaan ovat hyvinkin erilaisia keskenään. Esteettömyys ja toimivuus tulee huomioida rakennusten suunnittelussa jo rakennuslain puitteissa. Asumisen laatusuosituksen tavoitteena on määrällisesti riittävä, esteetön, toimiva ja muunneltava

13 S i v u 12 asuntokanta. Asunnoissa ja asuinympäristössä tulee voida asua elämän eri tilanteissa. Uudis- ja korjausrakentamisessa noudatetaan jatkuvuuden ja vuorovaikutuksen periaatteita. Tarvittaessa toteutetaan erityisratkaisuja, joiden on oltava asukaslähtöisiä ja niiden on tuotettava asukkaalle lisäarvoa. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Osoitteessa 471be72fac4b/asumispalveluiden+laatusuositus.pdf) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Keskeisenä näkökulmana on, että asunnot täyttävät ns. normaaliasuntojen kriteerit. Henkilökohtaiset asuintilat sisältävät mm. oman eteisen, keittiön/keittiönurkkauksen, kylpyhuoneen, makuutilan, henkilökohtaiset säilytystilat. Minimivaatimuksena on, että asuntoihin tehdään esimerkiksi keittiön osalta varaukset. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Laatusuosituksen mukaan rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus, joka mahdollistaa uudet käyttötarkoitukset. Kuntoutusyksikön kohdalla se voisi tarkoittaa yhteisiä tiloja, jotka muuntuvat monenlaiseen käyttötarkoitukseen tai vaikkapa yksikön muuntuvuus tulevaisuudessa asumisen käyttöön. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Laatusuosituksessa määritellään asuntojen koko neliöittäin. Sen mukaan henkilökohtaiset tilat erillisissä asuinnoissa on yksiöissä 35m2. Ryhmämuotoisessa asumisessa henkilökohtaisten tilojen koko (huone) on vähintään 25m2. Lisäksi on huomioitava mahdollisia erityistarpeita, joilla on merkitystä mm. turvallisuuteen. Koko ryhmän näkökulmasta kokonaiskokoa tulisi olla maksimissaan 15 asuntoa, joka olisi jaettu useampaan ryhmään. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Valvira on myös laatinut vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalvelujen koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman Ohjelma noudattaa asumisen laatusuosituksia. Lisänä on mm. henkilöstön rakenteeseen liittyviä asioita, johtamiseen sekä ryhmien kokoon ja ikärakenteeseen liittyviä tekijöitä. Alaikäisten ei tulisi olla samassa ryhmässä täysi-ikäisten kanssa. Valvontaohjelmassa on keskeisenä itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys ja yksityisyyden kunnioittaminen. (Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma Osoitteessa 4. Yhteenveto Hyvä kuntoutuskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että toiminta on laadukasta ja kuntoutuja ja hänen perheensä saa tarvitsemansa palvelut. Hyvä kuntoutuskäytäntö tarkoittaa tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa toimintaa. Se sisältää kuntoutuksen suunnittelun ja seurannan, kuntoutusyhteistyön ja tiedottamisen sekä arvioinnin. Hyvä kuntoutuskäytäntö tarkoittaa toiminnan kehittämistä esimerkiksi perhelähtöiseen kuntoutukseen, jossa perhe on

14 S i v u 13 aktiivisesti mukana lapsen kuntoutuksessa ja sen suunnittelussa. Perhelähtöinen kuntoutus on keskeinen kehitettävä asia, koska esimerkiksi vuonna 2013 Mäntyrinne 1B:lla käyneistä lapsista 18 oli alle 7-vuotiaita. Nuorimmat kävijät olivat 4-vuotiaita. Tilojen arvioinnin perusteella käyttäjät näkivät puutteita nykytiloissa. Puutteet liittyivät niin toiminnallisiin tiloihin kuin asiakkaiden henkilökohtaisiin tiloihin. Arvioinnin perusteella tiloissa kaivataan yksityisyyttä sekä toimintatiloja kuntoutuksen toteuttamiseksi ja moniammatillisuuden varmistamiseksi. Tiivis moniammatillisuus ja yhteistyö toteutuvat arjessa parhaiten samoissa tiloissa toimien. Tiloilta edellytetään myös kestävyyttä, turvallisuutta ja valvonnan esteettömyyttä. Nykyisissä tiloissa tämä ei toteudu. Kolpeneen palvelukeskuksessa on tehty tilojen suhteen kuntoarvio vuonna Kuntoarvion mukaan useissa kiinteistöissä oli arviohetkellä ja tulevaisuudessa korjattavaa. Mainittuja korjaustarpeita olivat mm. kosteusvaurioiden aiheuttamat korjaustarpeet sekä tulevaisuudessa mm. putkistoihin ja ilmanvaihtoon liittyvät saneeraukset. Kuntayhtymällä on myös suunnitelmia mm. Metsärinne 2 sulkemisen ja purkamisen suhteen. Uudisrakennus voi osaltaan nopeuttaa tätä suunnitelmaa. Mikäli uudisrakennus toteutuu, niin tiloja vapautuu Metsärinne 1:ltä, Mäntyrinne 1B:ltä ja Mäntyrinne 2:lta. Näin ollen toisaalta voidaan purkaa huonompikuntoisia rakennuksia ja siirtää toimintaa kuntoutusyksiköistä vapautuviin tiloihin, jotka voivat palvella muunlaista käyttöä.

15 S i v u 14

16 S i v u 15 LÄHTEET Erityishuolto-ohjelma. Osoitteessa Koivikko Matti & Autti-Rämö Ilona Mitä on kehitysvammaisen hyvä kuntoutus. Duodecim 2006:122: Kuntoutuksesta. Osoitteessa Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Lääkinnällinen kuntoutus. Valtion tarkastusviraston tuloksellisuus-kertomus Osoitteessa Mehtälä Sari Mielenterveyskuntoutus Kolpeneen palvelukeskuksessa SWOT. Osoitteessa Toimintakertomus tilinpäätös Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Toimintakertomus tilinpäätös Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Tallavaara Marja-Sisko Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma Osoitteessa Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Osoitteessa 471be72fac4b/asumispalveluiden+laatusuositus.pdf)