Murrosvaiheesta muutokseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Murrosvaiheesta muutokseen"

Transkriptio

1 Murrosvaiheesta muutokseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén

2 Julkaisija: Päijät-Hämeen liitto Tekijä: Arja-Tuulikki Wilén A0 * 0 Kannen valokuvat: Ulkoasu ja taitto: Maija Väkeväinen ja Arja-Tuulikki Wilén Innocorp Oy ISBN ISSN 7-607

3 Murrosvaiheesta muutokseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén

4 Sisällys. Johdanto. Toimenpiteiden esittely 6. Johdanto 6. Suurkuluttajien hallinta 6.. Identifiointia 6.. Vaikuttavuuden arviointia ja rekisteritutkimuksen suunnittelua 8.. Hallinnan keinojen kartoitusta ja kehittämisen haasteita 8.. Syventymistä asiakkaan näkökulmaan 9. Laitosvaltaisuuden vähentäminen.. Johdanto.. Prosessien tehostamista ja kustannussäästöjä Lean-menetelmällä.. Palvelurakenteen uudistamista -kärkenä akuuttivuodeosastohoito.. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi RAI-kehittäminen.. Kotona asumisen tukeminen 7. Omahoidon kehittäminen. Arviointi. Johdanto. Kärkihankkeet kuntapäättäjien arvioimana. Kehittämistyön kokonaisarviointi: murroksesta muutokseen 7 Lähteet 0 Liitteet

5 . Johdanto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena oli toteuttaa kuntien ja palveluiden tuottajien kanssa yhteistyössä konkreettisia toimenpiteitä, joilla taataan riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeessä kuntien maksukykyä vastaavasti. Nykyisellä kustannuskehityksellä ristiriita kustannusten ja maksukyvyn välillä kasvaa kestämättömäksi jo lyhyellä aikavälillä. Pienellä palveluiden ja prosessien hienosäädöllä ei saada aikaiseksi riittävää muutosta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Niitä on tehtävä maakunnan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena, tekemällä yhtenäisiä ratkaisuita kaikkien julkisten sote-palvelujen tuottajien yhteistyössä (Liite ). Koko maakunnan palveluiden järjestämisen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena mahdollistavat tarvittavat rakenteelliset muutokset. Hankkeen taustalla oli Nordic Healthcare Group (NHG), selvitysmiehenään professori Martti Kekomäki, vuonna 0 laatima selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena oli em. selvityksen toimenpide-esitysten toimeenpano. Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitti Kuntayhteistyön tuki-hanke sekä yhden toimenpidekokonaisuuden osalta myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Tässä raportissa esitellään hankeaikana toteutetut toimenpiteet, jotka perustuivat NHG:n 0 selvitykseen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajien ja tuottajien laatimaan yhteenvetoon selvityksen suuntaisesta jo meneillään olevasta kehittämistyöstä sekä ohjausryhmän jäsenten haastatteluihin (Liite ja ). Toteutetut toimenpiteet jakautuivat kolmeen kärkihankkeeseen, joita olivat sosiaali- ja terveys-palveluiden suurkuluttajien hallinta, laitosvaltaisuuden vähentäminen ja omahoidon kehittäminen. Nyt esitetyllä raportoinnilla pyritään tukemaan kehittämistyön rakentavaa jatkotyöstämistä, jolloin painotus on välivaiheen tuloksissa enemmän kuin prosessissa. Tieteellistä tutkimusta raportointiin ei sisälly, joskin kehittämisideologialla on vahva monitieteellinen perusta. Kehittämistyön tuloksien esittelyä seuraa raportissa lyhyt arviointiosuus, jossa johtopäätöksiä tehdään ottamalla huomioon myös toteutumatta jääneet toimenpiteet ja innovatiiviset aloitteet palvelujen kehittämiseksi. Kehittämistyöhön osallistui runsas joukko päijäthämäläisiä asiantuntijoita ja heidän taustaorganisaatioitaan sekä maakunnan ulkopuolisia toimijoita. Kiitän teitä kaikkia innostavasta kumppanuudesta hankkeen aikana. Murrosvaiheesta on siirrytty aitoon muutokseen! Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

6 . Toimenpiteiden esittely. Johdanto Kolme kärkihanketta toteutettiin konkreettisina toimenpiteinä, joiden yhteyteen perustettiin työryhmiä. Työryhmiin on nimettiin n. 80 sote-palveluissa eri tehtävätasoilla työskentelevää asiantun-tijaa tai johtotehtävissä toimivaa henkilöä ja kaksi kuntajohtajaa. Työryhmien lukumäärä on vaihdellut projektin aikana, sillä työryhmiä myös yhdistettiin hankkeen edetessä sisällöllisten kysymysten edistämiseksi kärkihankkeiden teemojen ollessa sidoksissa toisiinsa. Laitosvaltaisuuden vähentäminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen ja kotona asumisen tuen kehittämistä, laitosvaltaisuuden kohdalla keskeinen potilasryhmä on ns. sote-palvelujen suurkuluttajat ja omahoito liittyy sekä kotona asumisen tukemiseen että sote-palvelujen suurkuluttajien hallinnan keinojen kehittämiseen.. Suurkuluttajien hallinta Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeella viitataan toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat paljon sote-palveluita käyttäviin kuntalaisiin. Koska Päijät-Hämeessä oli sote-hankkeen alkaessa jo vireillä Kaste-hankehakemuksen laatiminen tätä aihepiiriä käsittelevällä teemalla, sote-hankkeen tehtäväksi sovittiin siirtymävaiheen työstäminen jatkamaan Potku-hankkeiden työtä ennen Kaste-hankkeen ns. Parempi Arki hankkeen aloitusta. Parempi arki hankkeessa tullaan kehittämään toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisasiakkaisiin kiinnittämällä huomiota moniongelmaisiin paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin/potilaisiin. Tämä suuntasi sote-hankkeen työn kohti sektorikohtaisia ratkaisuja ja työskentelyä... Identifiointia Työryhmätyöskentelyn tausta-aineistona käytettiin Oulussa toteutettua tutkimusta, jossa todettiin 0 %:n asukkaista kerryttävän 8 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tämä pieni asiakasryhmä kuluttaa valtaosan Oulun kaupunginsairaalan, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiiriltä ostetun somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista. Näitä paljon palveluita käyttäviä asukkaita tunnistettiin tutkimuksessa mm. seuraavista ryhmistä: Vanhuspalvelujen asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammaispalvelujen asiakkaat Päihde- ja asumispalvelujen asiakkaat Psykiatrisen esh:n asiakkaat Diabeetikot, sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet (Leskelä ym. 0.) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa näitä paljon palveluita käyttäviä asiakkaita ryhmiteltiin neljään ryhmään palvelujen tarpeen (pieni/suuri) ja palvelujen käytön perusteella (vähäinen/runsas). Selkeän palvelukokonaisuuden muodostaa ryhmä, jossa kuntalaisella palvelujen tarve on suuri ja sote-palvelujen käyttö on runsasta. Kyse on Oulun tutkimuksessa tunnistetuista ryhmistä (Leskelä ym.0). Tämän ryhmän potilaat ja asiakkaat tarvitsevat paljon palveluita, joita heille myös pyritään parhaalla mahdollisella tavalla järjestämään. Kuitenkin myös nämä asiakkaat, jotka käyttävät ja tarvitsevat paljon palveluita, voivat hyötyä palveluiden koordinoinnista sekä erityistoimenpiteistä mm. ennaltaehkäisemään palveluiden lisääntymisen (esim. ikäihmisten kaatumisen ehkäisy eri keinoin tai sairauden hyvä hoitotasapaino). 6 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

7 Erityisesti terveydenhuollossa palvelujen suurkuluttajilla viitataan usein potilaisiin, joilla on paljon käyntejä lääkärinvastaanotolla tai muissa palveluissa. Edellisestä ryhmästä poikkeavan ja haasteellisen ryhmän palvelujärjestelmälle muodostava nämä potilaat, joilla ei näytä olevan ammattilaisen arvion perusteella tarvetta niin suurelle palvelujen käytölle. Runsaan palvelujen käytön taustalla voi olla monenlaista taustasyytä: esimerkiksi yksinäisyyttä, perhe-elämän ongelmia, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, työelämän ristiriitoja sekä huonossa hoitotasapainossa olevia somaattisia sairauksia. Löytämällä ratkaisuja näille potilasryhmille ns. turhat käynnit terveydenhuollossa vähenevät, mikä vapauttaa resursseja muiden potilaiden hoitoon ja myös potilaan elämäntilanteeseen voidaan löytää ja etsiä yhdessä tasapainoa tuovia ratkaisuita. Tällaisia ratkaisuita on kehitetty mm. Potku-hankkeissa (www.potkuhanke.fi). Sote-palvelujen kustannustehokkuuden parantamisen näkökulmasta haasteellisimmaksi näyttäytyvät asiakkaat ja potilaat, joiden tiedetään tarvitsevan paljon palveluita käyttämättä niitä. Kyseessä voi olla esimerkiksi kroonisen sairauden hoidon laiminlyönti (esim. diabetes), elämänhallinnan vaikeudet, päihteiden käyttö tai monenlaiset nuoren ongelmat, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen. Nämä kuntalaiset tulisi saattaa palvelujen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin ennalta ehkäistä ongelmien paheneminen sekä myös etsiä ratkaisuita. Hoitamattomana tämän ryhmän ongelmat aiheuttavat myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia esimerkiksi syrjäytymisen, menetettyjen elinvuosien, elinsiirtojen tai huostaanottojen muodossa. Syystä voidaan kysyä, ovatko sellaiset kuntalaiset sote-palvelujen suurkuluttajia, jotka tarvitsevat vähän palveluja sekä myös käyttävät niitä vähän? Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen näkökulmasta tähän kohtaan sisältyy suuri kehittämispotentiaali, jossa palvelujen suuri käyttö ei ole negatiivinen asia. Tähän ryhmään kuuluu suuri määrä pääsääntöisesti hyvin voivia kuntalaisia, joilla on kiinnostusta oman hyvinvoinnin edistämiseen mm. käyttämällä sähköisissä palveluissa saatavilla olevia sairauksien riskikartoituksia, terveysvalmennuksia sekä hyvinvointiteknologian sovelluksia. Kyseessä on kehittämistoimenpiteet, joita on tarkasteltu omahoidon kärkihankkeen yhteydessä. Kuvio. Sote-palvelujen suurkuluttajien ryhmittely: Palvelujen käyttö ja tarve Sote-palvelujen suurkuluttajien identifiointia koskevasta keskustelusta nousseet haasteet kehittämistyölle: Sosiaalipalvelujen asiakkaina on moniongelmaisia asiakkaita, joilla sekä palvelujen käyttö että palvelujen tarve ovat suuria. Vaikka terveydenhuollossa on yksinomaan terveyssyistä paljon palveluita käyttäviä, sektorikohtainen erottelu pelkästään sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon asiakkaisiin/potilaisiin ei ole mielekästä. Taustalla on sekä sote-uudistuksen tavoite, että kuntalaisten etu. Jos potilaan sos.puolen asiat ovat retuperällä, tällä ei ole usein voimavaroja sairauksien hoitoon (omahoitoon, terveyden edistämiseen) ja lääketieteen interventioiden hyöty voi jäädä vähäiseksi (hukataan terv.huollon resursseja). Suurkuluttajien tunnistaminen palvelujen tarpeen ja käytön perusteella A Palvelujen käyttö vähäistä ja palvelujen tarve pieni C Palvelujen käyttö runsasta ja palvelujen tarve pieni B Palvelujen käyttö vähäistä ja palvelujen tarve suuri D Palvelujen käyttö runsasta ja palvelujen tarve suuri Potilaat/asiakkaat, joilla palvelujen käyttö on suuri ja tarve pieni (eri syistä paljon käyntejä), taustalla voi olla monenlaista sosiaalista ongelmaa. Missä määrin palvelujärjestelmä tuottaa suurkuluttajia? Jos nykyisin apua ei saa pieniin asioihin (terveysongelma/lääkäriin pääseminen, taloudellinen ongelma/sosiaalinen luototus), asiat ehtivät kertaantua ja ovat vaikeasti korjattavia sitten kun ollaan jo suurkuluttajia. Tunnistetaan myös jossain määrin vallitseva pompottelukulttuuri: kukin toimija ns. putsaa omaa pöytäänsä. Kenellä on kokonaisvastuu potilaasta/asiakkaasta, jos tällä itsellä ei ole voimavaroja viedä omaa asiaansa eteenpäin? Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 7

8 Asiakasraati, kokemusasiantuntijoiden käyttö (ml. koulutus) ja muu asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen (esim. palvelumuotoilu) tuottaisi todennäköisesti tähän keskusteluun tärkeää lisätietoa. Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvien toimenpiteiden kehittäminen on vaihtoehto, josta kunnista saataisiin tukea jo taloudellisin perustein. Tämä ryhmä ei välttämättä käytä paljon sote-palveluita, vaikka niitä tarvitsisivatkin. Missä määrin työ tulisi yhdistää työvoiman palvelukeskuksessa tehtävään työhön ja mm. työpajoilla tehtävään työkyvyn arviointiin sekä sosiaalityössä käytettyihin toimintamalleihin?.. Vaikuttavuuden arviointia ja rekisteritutkimuksen suunnittelua Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeen yhtenä toimenpiteenä oli tutkimussuunnitelman laatiminen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Lähtökohtana vaikuttavuuden arvioimisessa on ollut ennakkotieto siitä, että kaikki maakunnan julkiset sote-palveluiden tuottajat ovat kehittäneet toimenpiteitä suurkuluttajien hallitsemiseksi. Osaltaan kyse on siitä, missä määrin kehitetyillä kohdennetuilla palveluilla saadaan aikaan parempaa palvelujen vaikuttavuutta potilaille/ asiakkaille. Toisaalta kyse on myös kustannusvaikutuksen arvioimisesta. Kuinka paljon uudet palvelut aiheuttavat kustannuksia ja saadaanko niillä aikaan kustannussäästöjä? Mitä sitten on runsas sote-palvelujen käyttö? Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT laati toimeksiantona sote-hankkeelle tutkimussuunnitelman suurkuluttajien hallinnan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi rekisteritutkimuksen keinoilla. (Pursiainen 0). Tutkimussuunnitelmaa työstettiin yhdessä VATT:n tutkijan ja maakunnallisen työryhmä yhteistyössä. Tutkimussuunnitelman laatineet VATT:in tutkijat ja Päijät-Hämeen liiton edustajat ovat päätyneet siihen että pilottihanke on paras toteuttaa ns. satunnaistettuna kontrolloituna kokeena. Tällaisessa kokeessa pilottihankkeeseen kuuluvat suurkuluttajat satunnaistetaan ns. käsittely- ja kontrolliryhmiin. Näistä käsittelyryhmään kuuluville tehdään yhdistetty hoito- ja palvelusuunnitelma, jälkimmäiset pysyvät nykyisessä järjestelmässä. Hankkeen tuloksia arvioidaan sitten vertailemalla näitä kahta ryhmää. (Pursiainen 0) Tutkimuksen toteuttamiseksi työryhmän työskentelyssä saavutettiin konsensusratkaisuja useista yksityiskohdista koeasetelman muodostamiseksi. Kohdepopulaation määrittelyssä hyödynnettiin palvelutuottajien tilastointia. Osa ratkaisuista jäi sote-hankkeen toimeksiannon aikana vielä avoimeksi ja niitä on sittemmin työstetty edelleen kansallisen tutkimuskonsortion yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toimiessa jatkotyöskentelyn vetäjänä maakuntatasolla. Päijät-Hämeen suurkuluttajien hallintamalli kokeilun tutkimussuunnitelman määrittelyn keskusteluteemat (ks. Pursiainen 0). Kohdepopulaatio Otoskoko ja rekrytointi Vastemuuttujat ja odotettavissa olevat tulokset Tutkimuseettiset kysymykset Aikataulu ja seuranta Käytännön järjestelyt Budjetti ja rahoitus Arvioitavaksi hallintamalliksi sovittiin hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen kohdepopulaatiolle osana Parempi Arki-hankkeen (Phsotey 0) toimenpiteitä Päijät-Hämeessä. Potilaiden käyntitilastojen perusteella kohdepopulaatioksi sovittiin täysi-ikäiset kotona asuvat potilaat, joilla on vuodessa lääkärikäyntejä (perusterveydenhuollossa/päivystyksessä) seitsemän tai enemmän. Määrittelyllä on pyritty takaamaan tutkimusta varten riittävän suuri kohdepopulaatio ottaen huomioon samalla satunnaiskokeen vaatimukset (tutkimukseen osallistujista puolet arvotaan käsittelyryhmään ja puolet verrokkiryhmään) sekä ennakoimalla tutkimuksesta kieltäytymisen vaikutukset... Hallinnan keinojen kartoitusta ja kehittämisen haasteita Maakunnassa vireillä olevia paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden identifioinnin ja hallinnan keinoja koottiin yhteen työryhmässä peruspalvelujen osalta. Erityisesti terveydenhuollossa pelimerkit alkavat olla jo koossa. Toimintakäytäntöjä oli kehitetty peruspalvelukeskus Aavassa ja Oivassa sekä Heinolan ja Lahden kaupungeissa. Koska sote-hankkeen tavoitteena on maakunnallinen kehittäminen, esitetään seuraavassa taulukossa erilaisia keinoja erottelematta niitä tuottajakohtaisesti. Ratkaisut ovat kohdistuneet työvälineiden käyttämiseen, työnjaon 8 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

9 Taulukko. Sote-palvelujen suurkuluttajien haltuunoton keinoja Välineet Henkilöstö Osaaminen Työnjako Tunnistaminen Tulevaisuuden terveyskeskusmalli Lääkäreiden saatavuus Segmentointi SH-saatavuus Akuuttivastaanotto Hoitosuunnitelma Effican omahoitoalusta Erityisosaaminen SH-Lääkäri-tiimit Pitkä sairauskertomus Oma SH:n puhelinvastaanotto Työvoiman palvelukeskus Asiakasohjausyksiköt Ei hoitosuunnitelmaa (HS) Paljon käyntejä (HS:n jälkeen) Tuttu hetu, puh.nro, nimi, kasvot Terveystarkastukset Sähköiset palvelut Paljon käyntejä päivystyksessä Sairauksien riskitestit Teemapäivät, tempaukset Päihde-MT-tiimi Elma-tiimi* Yhteistyö yksiköiden välillä Verkostoyhteistyö Paljon eri palvelujen käyttöä kehittämiseen sekä henkilöstömäärän riittävyyden ja osaamisen varmistamiseen. Työryhmässä todettiin myös, että jo hyvin aloitetusta kehittämistyöstä huolimatta tämän kärkihankkeen kohdalla on tunnistettavissa vielä useita haasteita. Maakunnan tuottajien nimeämistä haasteista on laadittu oheen yhteenveto. Suurkuluttajien hallinnan haasteet Päijät-Hämeessä identifiointikeskustelussa Luomatta maakunnallinen malli (Pth, Esh, sosiaalityön palvelut) Suurkuluttajien, oikeiden sellaisten, löytyminen Palvelujen tarjoaminen psykiatrisen taustan omaaville suursuurkuluttajille Kaikille ei hoitosuunnitelmakaan toimi tälle ryhmälle ratkaisujen löytäminen Hoitosuunnitelmien laatiminen sovittu keinoksi etenee hitaasti.. Syventymistä asiakkaan näkökulmaan Keväällä 0 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa teetettiin toimeksiantona Toimiva Oy:llä (0) pieni kehittämistoimenpide tuomaan esille sote-palvelujen suurkuluttajuutta asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan oman äänen hyödyntäminen palvelujen ja verkostoyhteistyön kehittämisessä Toimiva Oy konsultit ovat toteuttaneet useita kehittävän työntutkimuksen menetelmään perustuvaa haasteellisten moniongelmaisten asiakkaiden palveluiden kehittämistä. Sote-hankkeessa konsultit keräsivät aineistoa suostumuksen antaneen sote-palvelujen suurkuluttajaksi tunnistetun yhden asiakkaan tapauksesta haastattelemalla asiakasta itseään, hänen omaistaan sekä asiakasta hoitaneita ja palvelleita toimijoita. Asiakasta hoitaneet tahot sekä suurkuluttajien hallinnan työryhmän jäsenet käsittelivät konsultin johdolla kahdessa työpajassa aineistosta esille nousseita teemoja palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Työskentelyn tuloksena työpajatyöskentelyssä laadittiin kehityskartta maakunnan toimijaverkostolle, jotka työskentelevät yhdessä paljon palveluita käyttävien asiakkaiden/potilaiden kanssa. Kartta tuo esille sekä olemassa olevat vahvuudet, että kehittämisen suunnan. Työskentelyyn osallistuneet toivat esille rohkeasti esille kehittämisen haasteita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 9

10 Uudet työtavat, välineet & yhteistyö? Asiakkaat ja omaiset palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmassa Verkostomainen toimintatapa ja johtaminen palveluissa Asiakkaan prosessin johtaminen ja koordinointi Proaktiivinen, etsivä, jalkautuva työ Uusi toimintamalli Asiakkaat ja palvelut, jotka opittu hallitsemaan hyvin? Yhden sairauden hallitseminen Akuutti päivystys (selkeät, tarkkarajaiset medisiiniset ongelmat) Omat palvelut (oma siilo) talouden kannalta Lasten huostaanotot Sosiaalipäivystys Toimeentulotuki Työt osataan ja ne sujuvat Opitut työtavat, välineet & yhteistyö? Osaoptimointi Hoito- ja palvelusuunnitelma yksittäisen ammattilaisen tekemänä, organisaatiokeskeisesti Verkostomainen toimintatapa kehittämisessä & idea (ei systemaattista, henkilöistä riippuvaista) Kokemusasiantuntijat Siilomainen johtaminen Reaktiivinen työ Asiakkaat ja palvelut, joissa uusia vaatimuksia ja odotuksia? Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Hyvin koulutetut asiakkaat, paljon osaamista & tietoa Työrajaamaton porukka Moniongelmaiset, monimutkaiset ongelmat Kokonaisvaltainen palvelu (esim. kotiin vietävät palvelut) Kokonaisvaltainen kustannusvaikuttavuusajattelu & koko ketjun näkeminen Matalan kynnyksen palvelut Kuvio. Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden toimijaverkoston kehityskartta kehittämisen näkökulmasta. Verkostoyhteistyöstä puhutaan kyllä ja kunkin toimialan sisällä on kehitetty asiakasprosesseja hyvinkin pitkälle. Tästä huolimatta sote-integraatio ei käytännössä vielä asiakkaan palvelussa toteudu kaikilta osin verkostotyön edellyttämällä tavalla. Kehittäminen edellyttää myös joistain jo opituista asioista luopumista erityisesti osaoptimoinnin osalta. Katkoviivoilla kuviossa havainnollistetaan mahdollisia kehityspolkuja kohti uutta toimintamallia. Kehityskartta havainnollistaa joitain sekä nykyisen toiminnan vahvuuksia että kehittämisen paikkoja. Koska käsitelty aineisto oli varsin suppea, kehittämiseen varattu aika lyhyt ja työpajaan osallistuneiden asiantuntijoiden määrä melko pieni, kehityskarttaa voidaan pitää ennen kaikkea avauksena jatkokehittämiselle. Se kokoaa myös jäsennellysti yhteen niitä kehittämisen haasteita, joita suurkuluttajien hallinnan työryhmän työskentelyssä käsiteltiin myös muiden aiempien kokoontumisten aikana. 0 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

11 . Laitosvaltaisuuden vähentäminen.. Johdanto Laitosvaltaisuuden vähentäminen valittiin toiseksi kärkihankkeeksi, jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehitetään. Yhteistyössä julkisten sote-palvelujen tilaajien ja tuottajien kanssa sovittiin neljästä toimenpidekokonaisuudesta laitosvaltaisuuden vähentämisen toteuttamiseksi. Lisäarvoa kehittämistyöhön pyrittiin tuomaan erityisesti maakunnallisen tarkastelunäkökulman kautta, sillä kaikki maakunnan julkisen sote-palvelun tuottajat vähensivät kukin oman toimintansa osalta laitosvaltaisuutta mm. vähentämällä vuodeosastopaikkoja. Maakuntatason tarkastelussa laitosvaltaisuuden vähentämisen mahdollisuuksia tuovat esille toimenpidekokonaisuudet, joissa tarkastelussa on prosessien kehittäminen, laitospalvelurakenteen uudistaminen, toimintakyvyn arviointi ja kotona asumisen tukeminen... Prosessien tehostamista ja kustannussäästöjä Lean-menetelmällä Sote-hankkeessa toteutettiin toimeksiantona Laatukeskuksella Lean-valmennus, jossa valmennettavien kehittämishankkeet kohdistuivat vuodeosastoilla tehtävän työn tehostamiseen. Lean Six Sigma Green Belt-valmennuksessa maakunnan jokaisen julkisen sote-palvelujen tuottajan kaksi edustajaa sai valmiudet laadukkaaseen kehittämistyön jatkamiseen osastoilla. Alkuperäisenä tavoitteena oli valmennuksessa aloitetun kehittämistyön levittäminen maakuntaan tätä tehtävää varten nimitettävän työryhmän avulla, mutta projektiaika osoittautui tähän liian lyhyeksi. Lean-kehittäminen on yksi keinoista, joilla laitosvaltaisuuden vähentämiseen ja siihen liittyvään palvelujen kustannustehokkuuden parantamiseen voidaan puuttua ns. matalalla kynnyksellä parantamalla palveluprosesseja ja tehostamalla niitä. Kyse on resurssitehokkuudesta, eli siitä kuinka hyvin hyödynnämme käytössä olevia resursseja (ihmisiä, koneita ja laitteita, tiloja jne.). Samalla kyse on virtaustehokkuudesta, siitä miten nopeasti prosessit viedään alusta loppuun. Tehokkuuden esteenä voi olla erilaiset hukkaa aiheuttavat tekijät toiminnassa. (Isomäki 0). Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämisprojektit osoittavat omalta osaltaan, että merkittävä arvovirtausta vähentävä hukka sote-palveluissa (ks. Isomäki 0) muodostuu odotusajoista. Potilaiden kohdalla odotusaika voi muodostua tutkimuksiin pääsystä (ks. Lavonius 0), vuodeosastolta kotiutumisesta (ks. Nikula-Holttinen 0, Sirén 0) sekä hoiva-asumispalveluihin siirtymisen odottamisesta vuodeosastolla (ks. Sakomaa 0). Tämänkaltaisissa tapauksissa ns. turhan odottamisen kustannukset ja ilman resurssileikkauksia toteutettavat säästöt on laskettavissa ennakkoon euromääräisiä arvioina (ks. Timonen 0a). Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämistyöt osoittavat myös toisen merkittävän hukan vuodeosastoilla, jossa kustannusvaikutus kohdistuu sekä henkilöstöön että potilaisiin. Lääkärikierrot ja niiden sujuvuus osastolla (ks. Eerola 0, Timonen 0a, Toivanen 0) sekä raportointien ja palaverikäytäntöjen tehokkuus (ks. Poikala 0, Jokela 0) vaikuttavat mihin henkilöstö käyttää työpanoksensa. Tällöin suuri kumuloituva merkitys on esimerkiksi sillä, kuinka paljon aikaa käytetään päivittäin toistuviin raportointeihin osastolla (Jokela 0). Käytäntöjen parantamisesta vapautuva aika ja henkilöstön työpanos olisi käytettävissä potilastyöhön esim. kuntoutuksen tukemisessa. Toteutetuissa kehittämisprojekteissa sujumattomuuden taustalta tunnistettiin useita erilaisia ns. juurisyitä, jotka liittyivät mm. lähetteiden laadun vaihteluun, potilastietojen kirjaamisen laatuun sekä ajankohtaan tiedon siirtämiseksi aamu ja iltavuoroa tekevän henkilöstön välillä, lääkärin ja hoitajan väliseen työnjakoon, potilasta koskevien tietojen/ tutkimustulosten puuttumiseen sekä SAS-prosessin kehittämistarpeisiin. (Eerola 0, Jokela 0, Lavonius 0, Nikula-Holttinen 0, Poikala 0, Sakomaa 0, Sirén 0, Timonen 0a, Toivanen 0).. Palvelurakenteen uudistamista -kärkenä akuuttivuodeosastohoito Laitosvaltaisuuden vähentämisessä suuret potentiaaliset kustannussäästöt on saavutettavissa tekemällä muutoksia palvelurakenteeseen. Sote-hankkeessa uudistamisen kärkenä oli akuuttivuodeosastohoidon palvelurakenteen tarkastelu maakuntatasolla. Kyse ei ollut julkisella sektorilla runsaasti käytetystä palveluverkkoselvityksestä, jossa keskiössä on palveluverkon karsimisesta saatavien kustannussäästöjen etsiminen. Taustalla oli 0 valmistu- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

12 Taulukko. Sote-hankkeessa toteutetut Lean-valmennuksen kehittämisprojektit Organisaatio Yksikkö Hanke Lahden Kaupunki Lahden kaupunginsairaala Lähete- (ja jono) käytännöt LKS:n Geriatrisessa keskuksessa PHSOTEY PHKS, neurologian klinikka Osastokierto neurologian os:lla PHSOTEY PHKS, neurologian klinikka Hoitajan työpäivä OIVA Asikkalan TK Vuodeosaasto Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla (Asikkala) OIVA Sairaalapalvelut Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla AAVA Iitin vuodeosastot Iltapäivän raporttiin käytettävän ajan puolittaminen Heinolan kaupunki Heinolan TK os. Lääkärinkiertojen sujuvoittaminen osastolla K Heinolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Hukan poisto lääkärikierrolta AAVA Koti- ja asumispalvelujen hallinto Vuodeosaston SAS-prosessi Lahden kaupunki Sairaalapalvelupäällikkö Akuuttiosaston kuntoutuspalaveri neen NHG:n (NHG 0) selvityksen esitys, jonka mukaan vuodeosastoa tarjoavien yksiköiden määrä on tarpeeseen nähden liian suuri maakunnassa. Sote-hankkeessa jatkettiin selvityksen työtä teettämällä maakunnallisista asiantuntijoista koostuvalla työryhmällä ja NHG:llä suunnitelman, miten akuuttivuodeosastohoito olisi tuotettavissa maakunnassa kustannustehokkaasti sekä samalla parantamalla yhä edelleen potilaiden saamaa hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta. NHG:n (NHG 0) laatimassa raportissa esiteltiin nykytilaan liittyvät ongelmat sekä niiden ratkaisemiseksi uusi ehdotus palvelurakenne, joka on myös kuntien maksukykyä vastaava. Ongelmakohdat muodostuvat palvelurakenteen sirpalemaisuudesta sekä siitä, että vanha palvelurakenne ei enää kaikilta osin riitä tarjoamaan palveluita yhä ikääntyneemmän ja moninaisia palveluita tarvitsevan väestön tarpeisiin. Ammattitaitoinen henkilöstö tekee parhaansa olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Perusterveydenhuollon vuodeosastoista on muodostunut eräänlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon varaventtiileitä, joiden käytöllä tasataan muun palvelujärjestelmän puutteita. Vuodeosastoilla hoidetaan lyhytaikaista hoitoa tarvitsevien potilaiden rinnalla myös muita, kuin lyhytaikaista ns. akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita. Osastoilla hoidetaan muun muassa saattohoitopotilaita, pitkäaikaishoidossa olevia potilaita (yl. vanhuksia) sekä potilaita, jotka odottavat hoiva-asumispaikan vapautumista tai voinnin kohenemista mahdollistamaan paluu kotiin tai hoiva-asumiseen. Hyvin heterogeenisten potilasryhmien hoitaminen useissa yksiköissä maakunnassa ei NHG:n (0;0) selvitysten perusteella ole tarkoituksenmukaista kaikilta osin. Keskittämällä tiettyjen potilasryhmien hoito erillisiin yksiköihin voidaan sekä parantaa kustannustehokkuutta että hoidon vaikuttavuutta. Suuremmissa yksiköissä voidaan käyttää resurssit entistä tehokkaammin. Osaamisen keskittymisen myötä potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa riippumatta kotipaikkakunnasta. Tämä näkökulma korostuu erityisesti AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Osa palvelurakenteen uudistamisen ratkaisusta liittyy siihen, että potilaat, jotka eivät vuodeosastohoitoa tarvitse pyritään hoitamaan muualla. Siihen sote-hankkeessa on kehitetty uusi ehdotus täydentämään olemassa olevaa palveluvalikoimaa. Uusi kolmiportainen palvelurakenne Sote-hankkeen valmistelutyön tuloksena laadittiin esitys uudesta maakunnallisesta palvelurakenteesta, jolla tuotetaan akuuttivuodeosastohoito sekä eräät siihen liittyvät sote-palvelut. Uusi rakenne koostuu lähipalveluna tuotetuista arviointiyksikköjen, perustason vuodeosastojen sekä vaativan erikoisosaamisen keskittämisestä. Uudistus tuottaa nykyistä parempia palveluita kuntalaisille aikuisväestölle akuuttihoidossa, saattohoidossa, vanhusten palveluissa sekä kuntoutuksessa. (NHG 0) Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

13 Kuvio : Uusi kolmiportainen palvelurakenne (NHG 0 muokattu ks. Liite ) Akuuttiosastot Vaativa kuntoutus Geriatrinen osaamiskeskus Vaativa saattohoito Kuntoutusosastot Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Uudistus akuuttihoidon ja palliatiivisen hoidon näkökulmista Lääketieteellisin perustein tarvittava sairaalahoito terveyskeskuksissa luokitellaan jatkossa vaativaksi perustason hoidoksi, mikä on tarkoitettu akuutisti sairastuneille, tehokasta kuntoutusta tarvitseville tai niille saattohoitopotilaille, joilla tarvitaan erityisosaamista. Vaativa perustason vuodeosasto tarkoittaa sitä, että hoito ei onnistu ilman aktiivista kokeneen lääkärin työpanosta ja myös hoitajilta vaaditaan erityisosaamista. Vuodeosastoilla hoito on aktiivista, tehokasta ja kuntouttavaa ja näiden tehokkaiden hoitojaksojen tulee olla mahdollisimman lyhyitä. Vuodeosastohoidolle on selkeä lääketieteellinen syy, millä perusteella nimenomaan sairaalahoito on tarpeen. Mikäli potilaan kunto on sellainen, ettei hän voi enää kotiutua ollenkaan, seuraava porras löytyy asumispalveluista, joissa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa. Vuodeosastoa ei käytetä asumiseen. Tämä on myös inhimillisesti kestävin ratkaisu. Vaativan perustason hoito keskitetään alueella sellaisiin yksiköihin, missä on varmistettavissa riittävää asiantuntemusta hoitoon. Käytännössä vaativan perustason vuodeosastoiksi soveltuvat Lahden, Heinolan, Orimattilan ja Hollolan osastot. Vaativan perustason vuodeosastot tarvitsevat toimiakseen virka-aikana päivittäin käytettävissä olevat riittävät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Osastot voivat profiloitua eri sairauksiin joko kokonaisina osastoina esimerkiksi Lahdessa tai osastoilla on eri sairausryhmille erikoistuneet hoitotiimit, jotta henkilökunnan riittävä osaaminen saadaan varmistettua. (Timonen 0b) Jatkossa on huolehdittava, että koko Päijät-Hämeen alueella esimerkiksi saattohoito onnistuu laadukkaasti kaikissa asumispalveluyksiköissä, että asukas saa olla tutussa ympäristössä loppuun asti. Päijät-Hämeen keskussairaalan palliatiivinen yksikkö on tarjonnut.6.0 alkaen Päijät-Hämeessä vaativan tason palliatiivista hoitoa (C-taso). Parantumattomasti sai- Arviointiyksikkraita potilaita on aina hoidettu terveydenhuollon resurssein, mutta erityisesti vaativan palliatiivisen hoidon osaamisen ja resurssien keskittämistä on pidetty tarpeellisena ja kustannustehokkaana tapana turvata palvelut. Luontevinta keskittäminen on erikoissairaanhoidon palveluiden ja päivystyskeskusten yhteyteen, jossa toimii erityiskoulutettu moniammatillinen työryhmä ja hoito on saavutettavissa /7. Tavoitteena on ollut turvata potilaille hyvä laadukas hoito, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle konsultaatiotuki sekä alueellinen koulutus. Itsehoitoa voidaan toteuttaa kotona, vaativan perustason vuodeosastoilla ja palvelutaloissa. Hoitopolkujen kehittäminen, hoidonporrastus sekä verkostoituminen ovat luonteva osa toimintaa, jolla pyritään tukemaan laadukkaan palliatiivisen hoidon toteuttamista tasapuolisesti kaikkien päijäthämäläisten potilaiden hyödyksi. (Virkki 0) Uudistus kuntoutuksen näkökulmasta Päijät-Hämeessä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksen osittaisesta keskittämisestä Lahden kaupunginsairaalaan on saatu viime vuosien aikana hyviä kokemuksia. Akuuttivuodeosastohoidon selvityksessä todettiin, että moniammatillisen, intensiivisen ja laadukkaan kuntoutuksen saa- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

14 tavuuden varmistamiseksi vaativin kuntoutus tulee keskittää mm. osaamisen ja uusien kuntoutuskeinojen varmistamiseksi. Vaativan kuntoutusosaston sijoituspaikka tulisi olla erikoissairaanhoidon välittömässä läheisyydessä. Vaativaan kuntoutukseen ohjataan mm. aivoverenkiertohäiriöpotilaita ja aivovammapotilaita. Osastolla toimii mm. erikoislääkäri, kuntoutukseen perehtynyt hoitohenkilöstö, neuropsykologeja, puheterapeutteja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijä. Vaativan perustason vuodeosastohoidossa kuntouttava työote on keskeistä, ja riittävät fysio- ja toimintaterapiamahdollisuudet on turvattava. On suositeltavaa, että osa osastoista profiloituu neurologiseen ja ortopediseen kuntoutukseen. Vaativan perustason neurologiseen kuntoutukseen ohjataan esimerkiksi henkilöt, jotka eivät ole kykeneviä intensiiviseen kuntoutukseen. Ortopediseen kuntoutukseen voitaisiin keskittää mm. lonkka-murtumakuntoutujat. Arviointiyksiköihin järjestetään kuntoutukseen ja kuntoutustarpeen arviointiin fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja. Kotikuntoutuksen tehostamista tarvitaan edelleen. (Mikkelsson 0) Uudistus vanhuspalvelujen näkökulmasta Toimivien asiakaslähtöisten vanhuspalvelujen peruspilarin muodostaa hyvä asiakasohjaus. Pääpaino palveluissa on ennaltaehkäisevissä ja kevyissä palveluissa. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollistaminen on kärkitavoite. Kotona asumista tukevat palvelut ovat avainasemassa. Toimiva kotihoito, kotiin vietävät kuntoutus- ja asiakkaan tarpeen mukaiset sairaanhoidon palvelut muodostavat asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden. Silloin, kun ikääntynyt ei voi asua turvallisesti kotona, järjestetään hänen palvelu aktiivisuutta tukevassa asumispalvelussa. Uudistuvilla kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäritoiminnalla turvataan ikääntyneiden kotona asuminen sekä vähennetään sairaalahoidon ja päivystyshoidon tarvetta. Kotona asumisen tukiyksikköinä toimivat arviointi- ja kuntoutusyksiköt, jotka muodostetaan seudun palvelutarve ja maantieteellinen kartta huomioiden. Väestökeskittymissä ne voivat sijaita osana sairaalapalvelukokonaisuutta. Pienemmissä väestökeskittymissä ja haja-asutusalueilla ne voivat sijaita esimerkiksi asumispalvelujen yhteydessä. Lisäksi selvitettäväksi tulee liikkuvien palvelujen uudenlainen hyödyntäminen. Sairaalapalvelut kootaan tarkoituksenmukaisiin riittävän suuriin toimintakokonaisuuksiin alueen palvelutarve huomioiden. Tiettyjä palveluja, kuten muistisairauksien tutkimus- ja kuntoutus, vaativa palliatiivinen hoito sekä eritysosaamista vaativa kuntoutus, on tarkoituksenmukaista keskittää. Vaativaa eritysosaamista kuten geriatrinen osaamiskeskus, palliatiivinen hoito ja vaativa kuntoutus sekä ikäihmisten päivystys ja osa akuuttigeriatrista hoitoa on tarkoituksenmukaista keskittää päivystyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteyteen. (Rautiainen 0).. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi RAI-kehittäminen RAI-kehittäminen oli yksi toimenpidekokonaisuus, jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa tuettiin laitosvaltaisuuden vähentämistä. RAI (Resident assessment instrument) on asukkaan/asiakkaan arviointiväline, jolla sosiaalija terveydenhuollossa voidaan arvioida asiakkaan toimintakyky, suunnitella sen pohjalta tarvittavat palvelut, sekä seurata palvelujen vaikuttavuutta. Kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää palvelujen johtamisessa sekä yksikkötasolla että vertailutiedolla kotimaisten sekä tietyiltä osin myös kansainvälisten toimijoiden kesken (Finne-Soveri 0). RAI on kansainvälinen järjestelmä, joka on käytössä yli 0 maassa. Sen käyttö on sopimuksen varaista ja perustuu maksullisten RAIsoft ohjelmistojen ja lisensoitujen tuotteiden käyttöön. (RAIsoft 0) RAI-järjestelmän käyttöalueita Suomessa ovat iäkkäiden palvelut sekä yli 8 v. potilaiden psykiatria. Iäkkäiden palveluihin on erilliset sovellukset käytettäväksi mm. laitoshoidossa, kotihoidossa, akuuttihoidossa (kehitteillä) ja laitoskuntoutuksessa (pilotti). Psykiatrian sovelluksia on kehitetty mm. psykiatrisen sairaanhoidon, psykiatrisen avohoidon tarpeisiin sekä akuuttitilanteiden arviointiin. (RAIsoft0). Oheinen kuvio havainnollistaa järjestelmän mahdolliset käyttöalueet osana sosiaali- ja terveyspalveluita. RAI-järjestelmän käytössä asiakas ja tämän omaiset ovat keskeisessä asemassa arvioitaessa asiakkaan yksilöllistä palvelutarvetta. RAI-järjestelmä antaa tukea yksilöllisten hoidon tavoitteiden asettamisessa sekä toteutetun hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa (RAIsoft 0) muun muassa seuraavasti: asiakkaan palvelutarpeen selvittämiseen ja päivittämiseen Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

15 Mikä on RAI R esident = asukkaan/asiakkaan A ssessment = arviointi I nstrument = väline RAI = Tiedonkeruun ja havainnoinnin työväline Arkikäytössä = toimintakyvyn arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa Hoidon ja palvelujen suunnitteluapuvälineenä Tutkimushankkeissa RAI- arviointietietojen hyödyntäminen joka tasolla Asiakas Yksikkö - Organisaatio Moniammatillinen hoitotyön tiimi Lähiesimies, vastuuhenkilöt Johto Kuntataso MDS Toimintakyvyn arviointi Hoidon suunnittelu Laatutyöskentely Jatkuva käyttö Kuvio : Mikä on RAI RAIsoft.net RAIsoft.net Palvelutarpeen/Toimintakyvyn arviointi, SAS Screener Oulu RAI-HC RAI-LTC RAI-AC RAI-PAC RAI-ESP RAI-CMH RAI-MH Erikoissairaanhoito Aluesairaala Päivystysvastaanotto Terveyskeskus Kuntoutusyksiköt (alle kk / yli kk) Lyhytaikaishoito, säännölliset intervallijaksot Ympärivuorokautinen hoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Asumispalveluyksiköt Kotihoito Tukipalvelut MNA Mielenterveyskysymykset RAIsoft-Feenix - Lääkeseula Rai-mittariarviointi Hoitosuunnitelmamoduuli THL-vertailukehittäminen RAIsoft Johtajamoduuli Raisoft Laatumoduuli Kuvio. RAI.järjestelmän käyttöalueet Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

16 osana asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia (hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat) selvitettäessä etenevän / oireiltaan vaihtelevan sairauden tai ikääntymisen vaikutusta toimintakykyyn ja mahdollisesti lisääntyvään / vaihtelevaan avuntarpeeseen arvioitaessa ja seurattaessa hoidon/kuntoutuksen, tai muiden vastaavien toimenpiteiden ja/tai annettujen palvelujen vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen. (Lehtinen 0) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa RAI-kehittämisen työryhmässä tutustuttiin sekä kehittämistarpeisiin että tarjolla oleviin sovelluksiin. Toimintakyvyn arviointiin todettiin olevan tarjolla useita mittareita ja välineitä. RAIn arvioitiin tarjoavan laajimman kattavuuden toimintakyvyn eri osa-alueiden arviointiin (ks. STM 006). Se on ollut käytössä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodesta 0 ja raportin kirjoittamisen aikaan käytössä oli kolme sovellusta (Ikääntyvien laitoshoito, kotihoito, pal- RAI ja hoitotyön prosessi Vastuutyöntekijä/ omahoitaja (vastuuhoitaja)/ moniammatillinen hoitotyön tiimi RAI-arviointiprosessi RAI hoidonsuunnitteluprosessi Palvelusuunnitelma Palveluntarpeiden selvittäminen lähtötilanteen kuvaus, yksilöllisyys RAI-mittarit henkilön suoriutumisen taso RAPs/CAPs riskitekijät, voimavarat, ongelmat MNA - ravitsemustila MDS arvioinnin yksittäiset kysymykset Esim. Kipuasteikko, asiakkaalla päivittäin kävellessä molemmissa polvissa kipua joka rajoittaa liikkumista Hoidon tavoitteiden asettaminen mitattava, konkreettinen, realistinen, toteuttavissa oleva RAI-mittariasteikon tavoitetaso Mitä tavoitellaan voimavarojen vahvistaminen, riskin/ongelman poistuminen, oireen lievittyminen Esim. Kipuasteikko, polvikipujen lievittyminen ja kävelykyvyn parantuminen Moniammatillinen hoitotyön tiimi Asiakas Omaiset Hoidon tulosten/ vaikuttavuuden arviointi säännöllisesti Hyödyntäen RAIsoft Vertaa -toimintoa Kipu lievittynyt, Kipuasteikko, ei päivittäistä polvikipua, kävelykyky parantunut Jatkuva arviointi päivittäisen kirjaamisen avulla Hoidon toteutus hoitotyön menetelmät määritetään keinot, miten asetettu tavoite saavutetaan Huomioidaan kaikkien rooli Kuvio 6. Asiakas keskiössä (RAIsoft 0) 6 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

17 veluohjaus). Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden muilla tuottajilla (peruspalvelukeskus Aava ja Oiva sekä Heinola) RAI oli käytössä vähäisemmässä määrin ikääntyvien palveluissa. Lahdessa RAIn hyödyntäminen oli varsin laaja-alaista. Muun muassa kaikki vanhusten palvelujen asiakaskriteerit olivat RAI-pohjaisia ja sitä hyödynnettiin iäkkäiden kaatumisen ehkäisyssä (THL 0), iäkkäiden lääkehoito-ongelmien tunnistamisessa, kuntoutuksessa sekä muistikoulutuksessa (Lehtinen 0). Toimintakyvyn arviointiin perustuva palveluiden järjestäminen asukkaille on yksi avaintekijä laitosvaltaisuuden vähentämisessä. Ensinnäkin yhtenäisen arviointijärjestelmän käyttöönotto maakunnassa edistää palveluiden laadun kehittämistä sekä ostopalveluiden hallintaa. Ostopalveluiden hankinnassa yhtenäisten kriteerien käyttö palvelutarpeen arvioinnissa edistää sekä hoidon laadun arviointia että myös tarpeen arviointia. Tämä korostuu erityisesti arvioitaessa potilaan/asiakkaan laitosasumisen tarpeen lakkaamista. Useissa sote-hankkeen työryhmissä oli todettu, että laitosasumisen purkaminen edellyttää myös asiakasvirran tarkastelua siten, että voinnin parantuessa siirtyminen laitoksesta kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön voi olla mahdollista (ks. NHG 0, Sakomaa 0). Sen lisäksi oikea-aikaisella ikäihmisen toimintakyvyn arvioinnilla voidaan lisätä kotiin vietävien palveluiden tarjontaa ja ennaltaehkäistä ns. raskaiden palveluiden kuten hoiva-asumisen tai tehostetun paleluasumisen piiriin joutuminen. Palvelutarpeiden selvittäminen ja sen perustuminen järjestelmälliseen, moniulotteisen toimintakyvyn arviointiin on yksi tärkeistä osatekijöistä kehitettäessä vanhuspalvelurakennetta. Tämä tuli esille myös hankkeen yhteydessä järjestetyssä THL:n vetämässä alueellisessa ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistyöpajassa syksyllä 0. (Mäkelä 0) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa järjestettiin keväällä 0 koulutus, jossa alueellisille toimijoille jaettiin tietoa monipuolisesti RAI-järjestelmän käyttöönoton maakunnallisesta hyödystä sekä vanhustyössä että psykiatriassa (Finne-Soveri 0; Lehtinen 0; RAI-Soft 0). Maakunnassa tehtiin tämän työstämisen pohjalta periaatepäätös vanhustyön RAI:n vaiheittaisesta käyttöönotosta maakuntaan osana sote-uudistuksen etenemistä. Psykiatrian osalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Päijät-Hämeen keskussairaala otti vetovastuun psykiatrian RAI:n käyttöönotosta ensin yhdellä osastolla, minkä jälkeen vaiheittain järjestelmä otettaisiin käyttöön koko maakunnassa erikseen sovituilla osa-alueilla... Kotona asumisen tukeminen Kotona asumisen tukeminen oli neljäs toimenpidekokonaisuus laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeen osana. Laitosvaltaisuuden vähentämisen onnistuminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen kehittämistä. Osaltaan kyse on siitä, että osa laitoksissa nyt annetuista palveluista annetaan tulevaisuudessa asiakkaiden kotona. Kyse voi olla muun muassa sairauksien hoidosta, kuntoutuksesta ja saattohoidosta. Ennen kaikkea painotus on ikäihmisissä ja tavoitteeksi voidaan asettaa omassa kodissa asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään siten, että elämän laatu ja hoidon vaikuttavuus säilyvät korkeina (Niinistö 0). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä uusien palvelumuotojen kehittämistä sekä nykyisessä toiminnassa tunnistettujen kehittämishaasteiden ratkaisuja, joista hankkeen aikana avattiin keskustelua kuntapäättäjien, asiantuntijoiden ja kuntalaisten kesken. Varsinaisia ratkaisuja toimenpidekokonaisuuden aikana ei vuoden toiminta-aikana tehty. Toimenpidekokonaisuus koostui kuntalaisille suunnatusta sarjasta keskustelutilaisuuksia, työryhmätyöskentelystä, kotikuntoutuksen koulutuksesta, kuntalaisille suunnatun oppaan laatimisesta ja uusien hankkeiden suunnittelusta. Keskustelutilaisuudet Keskustelutilaisuuksien sarja oli jaettu neljään teemaan kotona asumisen prosessia mukaillen. Ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella sairastunut voi palata kotiin mahdollisimman pian ja turvallisesti. Seuraavaksi aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella kotona asumista olisi mahdollista jatkaa mielekkääsi ja mahdollisimman pitkään silloinkin, kun toimintakyky sairauden vuoksi on alentunut pysyvästi. Kolmannen keskustelutilaisuuden teemana olivat kotiin vietävät ja kodin käytössä olevat teknologiat, joilla voidaan tukea kotona asumista. Neljännessä keskustelutilaisuudessa teemana olivat kotona asumisen jatkumista tukevat avohoidon palvelut. Jokaisessa tilaisuudessa esiteltiin myös yleisölle palveluita: Päijät-Hämeen hyvinvoinnin sähköinen asiointipalve- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 7

18 lu Hyvis.fi, PalveluSantra, maakunnan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut (Mikkelsson 0) sekä Ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Siiri ja ikäihmisten neuvova kysely. Toimintakykyryhmät kotona asumisen tukena Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus ja kehittämishankkeessa kehitettiin toimintamalli ja ryhmätoimintaa, jolla voitiin osoittaa olevan positiivinen yhteys toimintakyyn säilymiseen/paranemiseen. Toiminta-kykyryhmiin valittiin riskitestien perusteella ns. riskihenkilöt, joiden toimintakykyä seurattiin valikoidulla mittaristolla (mm. fyysinen toimintakyky, elämänlaatu, muisti ja mieliala). Varsinaisissa ryhmissä teemoina olivat sosiaaliset verkostot, liikkuminen ja ravitsemus, mitä tukemaan käytettiin sekä ryhmäkeskusteluja että voima- ja tasapainoharjoittelua. Hankkeessa toiminta toteutettiin julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Toimintakykyryhmiä voitaisiin hyvin käyttää ilman tutkimukseen sisältyvää mittausosiota tukemaan ikäihmisten fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn säilymistä. Taloudellisista paineista johtuen tämäntyyppiselle toimintamallille on ollut vaikeata löytää rahoitusta sen kiistattomista hyödyistä huolimatta. Lisäksi ryhmätoiminta ja ohjaus on kustannustehokasta, kun otetaan huomioon sen ennaltaehkäisevä vaikutus sekä kohdentaminen samanaikaisesti useaan kuntalaiseen (vrt. yksilöohjaus). (Valve 0) Lääkinnällinen kuntoutus kotona asumisen tukena Terveydenhuoltolaissa määritellään kunnan vastuut potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiselle. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu:. kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus. potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi. kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia. toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet. apuvälinepalvelut 6. sopeutumisvalmennus 7. 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa Lääkinnällistä kuntoutusta voi tarvita:. Synnynnäisesti tai tapaturmaisesti vammautuneet,. Vaikeasti sairastunut,. Ikääntynyt, monisairas tai muistisairas. Kuntoutuksen tavoitteena on tällöin arvioida, parantaa tai ylläpitää henkilön toimintakykyä hänen kanssaan laadittujen, hänelle merkityksellisten tavoitteiden mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen käytössä on useita keinoja mm. neuvonta ja ohjaus, terapiat (yksilö- ja ryhmät), apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja laitoskuntoutus, kuntoutusohjauspalvelut sekä terveydenhuollon sosiaalityön palvelut. Palveluvalikoima ja vastuutahot ovat riippuvaisia siitä, onko kuntoutettava lapsi, työterveyspalveluiden piirissä oleva työikäinen vai ikäihminen. Kaikkien kohdalla lääkinnällinen kuntoutus pyrkii minimoimaan henkilön sairauden, vamman tai muuttuneen elämäntilanteen vaikutus toimintakykyyn. Tässä työskennellään kohti kuntoutujan tavoitteita yhdessä kuntoutujan, omaisten, terapeuttien, eri toimialojen edustajien ja järjestöjen kanssa. (Mikkelsson 0) Päihdepalvelut kotona asumisen tukena Päihdepalvelut muodostuvat laajasta kirjosta palveluita. Niihin sisältyy riskikäyttäytymisen tunnistaminen, varhainen puuttuminen, mini-interventiot, päihdeperäisten sairauksien hoito ja kuntoutus, riippuvuushäiriöiden hoito (ml. tunnistaminen ja kuntoutus), päihdeperäisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus sekä sosiaaliset tukipalvelut. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat kustannustehokkainta päihdepalvelua, jonka menetelmiä on kehitetty useita (mm. paihdelinkki.fi, akuuttien kriisien ja myrkytystilojen kotihoidon kehittäminen (ensihoitopalvelut), selviämisasemapalvelut, päihdepalvelut kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon tukena). Tyypillisiä kotona selviämistä vaikeuttavia tilanteita voi aiheuttaa muun muassa päihdekierteessä olevan väkivaltainen käyttäytyminen, yksinäisen ikäihmisen päihteiden käytöstä johtuva itsenäisen selviämisen tason laskeminen tai päihdekierteessä olevan nuoren asumisen ongelmat (häätöjen kierre). (Holopainen 0) Omaishoito kotona asumisen tukena Omaishoitajaksi nimitetään henkilöä, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei selviydy arjestaan omatoimisesti sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan 8 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

19 TAULUKKO. Näkökulmia kotona asumisen tuen kehittämiseen Kotona asumisen tuki Valinnanvapaus/Palveluseteli Päihdepalvelut kotona asumisen tukena Lääkinnällinen kuntoutus kotona asumisen tukena Omaishoito Toimintakyvyn edistäminen ryhmätoiminnoilla Teknologian hyödyntäminen Nivelvaiheiden palvelut Yksin eläville palveluita Kehitettävää Kritiikin huomioon ottaminen: Valinnanvapaus herättää huolen eriarvon lisääntymisestä (alueellinen, yksilöiden välinen sekä mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvo) Kotihoitoon liittyvät valintamahdollisuudet vielä aika vähäiset vrt. painotus sisältöjen kehittämiseen Palveluseteli ei toimi kunnille laadunvalvonta- instrumenttina, koska a. apalveluja ei vertailla (tietoa puuttuu tai hankalasti saatavissa, tiedetään nimi ja hinta) b. Palveluista ei valiteta (tai se on harvinaista, hoiva on luottamussuhde ja pelko seurauksista) c. Palveluntuottajaa ei vaihdeta (arvostetaan jatkuvuutta, ei tietoa, olisiko uusi parempi kuin nykyinen tuottaja). (Kuusinen-James 0) Setelin arvon oltava realistinen: Liian alhainen arvo ei johda säästöön, koska asiakkaat eivät käytä liian korkean omavastuuosuuden vuoksi Kaikkiin tuloluokkiin kuuluvilla tulisi olla mahdollisuus valita palveluseteli Arvon määrittelyn lähtökohdaksi otettava oman toiminnan kustannus sekä palvelun hinta markkinoilla Palvelusetelikäytännön oltava pitkäjänteistä Prosessit selkeiksi Toimiva palveluohjaus. Kotikatkaisuhoidon kehittäminen Päihdepalvelut kotisairaanhoidon tueksi Motivointi katkaisuun ja kuntouttavaan hoitoon muutosvastarintatapauksissa Erityisryhmien palvelut (muistisairaat, lapsiperheet, yksinäiset nuoret) Uusia lähestymistapoja (erit. hallitsematon päihdehäiriö, jossa käyttäytymisen kontrolli menetetty) Sekakäyttöhäiriöiden hoito Ikäihmisten ennaltaehkäisevä kuntouttava toiminta (mm. liikuntatoimi ja. sektori). Omaishoitajan jaksamisen tukeminen Ikihyvä-hankkeen toimintamallin mukaisten ryhmäpalvelujen käyttäminen toimintakyvyn laskua ennaltaehkäisemässä - taloudellisten resurssien saaminen toiminnan ylläpitämiseksi ja jatkamiseksi Kehitys pirstaleista tarvitaan verkostoja, tietoa siitä, mitä muut tekevät! Tieto hajallaan maailmalla! Tuotteet ja palvelut irrallaan Ikäihmiset eivät ole osallisina heiltä ei kysytä Sairaalasta kotiutuvan palveluiden järjestäminen jo ennen kotiin paluuta Tarvittavien kodin muutostöiden aikataulujen sovittaminen yhteen kotiin paluuseen/ viiveen minimointi Tukea elämäntilanteen muutoksiin:mm. eläköityminen, puolison kuolema Apua pieniin arjen askareisiin (mm. lamppujen vaihto, napin ompelu) Ystävätoiminta ym. kotiin es. vaikeasti liikuntarajoitteisille Tietoa tapaamispaikoista, harrastuksista ym. mahdollisuuksista kodin ulkopuolella Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 9

20 tarpeesta johtuen. Omaishoitajuus perustuu hoitajan ja kunnan väliseen sopimukseen ja sillä on useita edellytyksiä koskien mm. hoidettavan ja hoitajan välistä suhdetta, hoitajan sitoutumista ja hoitajan terveys- ja toimintakykyä. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkioista, hoitajan vapaapäivistä ja muista tuista (mm. asiointivapaa). (Valkeapää & Tiittanen 0) Teknologia kotona asumisen tukena Kotona asumisen tueksi erityisesti ikäihmisille on kehitetty erilaisia sovelluksia jo pitkään. Haasteeksi muodostuu kuitenkin yhä kehittämisen sekä olemassa olevan tiedon sirpaleisuus. Selvityksissä on osoitettu, että ikäihmiset ovat valmiita ottamaan käyttöön arjen elämän sujuvuutta tukevia teknologian sovelluksia. Ne voivat liittyä turvallisuuteen, ruokailuun, talouden ylläpitoon tai sosiaaliseen kanssakäymiseen. Melko suuri osa ikäihmisistä on myös valmis maksamaan itse hankintakustannukset. Uuden teknologian käyttöönottoa edistäisi maksurauhan ja turvallisuuden parantaminen, opastus ja harjoittelumahdollisuus, laitteiden helppokäyttöisyys ja esteettömyys sekä laitteiden ja toimintojen yhdenmukaistaminen. (Stenberg 0) Ikäihmisten vapaaehtoistoimintaan perustuva vertaistuki ja koulutus on osoittautunut hyväksi keinoksi edistää teknologian käyttöönottoa. Tämä on todettu Savonetti-hankkeessa Pohjois-Savossa. (Brunell 0) Samansuuntaista kerhotoimintaa todettiin olevan pienimuotoisesti vapaaehtoistoiminnan muodossa jo Päijät-Hämeessä. Tätä toimintatapaa olisikin mahdollista levittää edelleen kaikkien ikäihmisten tueksi. Palvelujen kehittäminen yhteistyönä Ikääntyvien määrän lisääntyminen ja julkisen talouden resurssien pieneneminen haastavat kehittämään uusia ratkaisuja, joilla turvataan ikääntyvien kotona pärjääminen tulevaisuudessa. Tähän ratkaisuja kokonaisvaltaisesti on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) strategisessa ohjelmassa HYVÄ hoito- ja hoivapalvelualan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Tavoitteena ohjelmassa 0 0 on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen edellytysten edistäminen ja toimialan kehittymisen tukeminen kasvavaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. (Hartman 0) Tässä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on nähty oleva yrittäjyyden edistämisellä ja vapaavalinnaisuuden (mm. palveluseteli) lisäämisellä. Yritykset tarjoavat mm. lisäarvoa hoivapalveluiden tuottamiseen, innovaatioita kustannussäästöjen saavuttamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi. (Venäläinen 0)Palveluseteli on nähty keinoksi lähipalvelujen turvaamiseksi, mutta tähän liittyy vielä useita kehittämiskohteita (Kuusinen-James 0; Venäläinen 0). Yhteenvetona keskustelutilaisuuksista olen laatinut oheisen taulukon kotona asumisen tuen kehittämisestä. Tähän on yhdistetty pyydettyjen puheenvuorojen, keskustelun alustusten yhteydessä nostettuja kehittämiskohteita sekä yleisön antama palaute asiakkaan ja kuntalaisen kokemasta kehittämisen tarpeista. Työryhmätyöskentely Kotona asumisen tuen työryhmässä käsiteltiin ajankohtaisia aiheeseen liittyviä teemoja, kuten meneillään olevia kehittämishankkeita ja tarpeita. Niitä olivat kehittämisehdotus ensihoidon liikkuvan yksikön hyödyntämisestä kotona asumisen tukena (Jama 0). Ensihoidon valmiuksilla varustettu yksikkö (ei ambulanssi) voisi toteuttaa ei-kiireellisiä sairaanhoidollisia tehtäviä potilaiden kotona (es. antibiootti/kipulääkitys), mikä mahdollistaisi osaltaan nopean sairaalasta kotiutumisen. Ensihoidon lääkärikonsultaatiomahdollisuuden omaava yksikkö olisi tarvittava tuki myös kotihoidon palvelujen piirissä oleville asukkaille sekä myös hoiva-asumisen yksiköiden tueksi. Paras tulos saavutettaisiin, mikäli rinnalla kehitettäisiin maakuntatasolla myös kotisairaalatoimintaa. Tällaisilla kehittämistoimenpiteillä olisi mahdollisuus etsiä ratkaisuja ns. pyöröoviasiakkaiden palveluihin, jotka työllistävät runsaasti akuuttihoitoa ja kotihoitoa. Innovatiiviset avaukset akuuttilääketieteen tutkimukselle (Klemetti 0) olisi mielekästä liittää käytännön kehittämistyön. Kotihoidossa näitä ns. pyöröoviasiakkaita on toistuvasti. Ns. Pyöröovirallihan on ollut olemassa jo pitkään, asiakkaat ja asiakkaiden määrä vain vaihtuvat, (viikottainen/päivittäinen) ja työryhmässä keskusteltiin mm. seuraavista tapauksista: Nopea kotiutus lääketieteellisen hoidon jälkeen (Pneumonia, virtsatieinfektio) taustalla. Palaa aina nopeasti takaisin kotiin lääkitys ei pure ja palaa takaisin hoitoon. Kotihoito hälyttää ensihoidon (kotona pärjäämättömyys, yleistilan lasku, kaatuilua, sekavuut- 0 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 21.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET Tavoitteena on nykyisen palvelurakenteen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke tähtää nykyistä

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin

Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin Valtuustosali 30.9.2014 Mari Patronen Palvelutori tuo asiakkaalle: Iäkkäiden ihmisten ja omaisten ohjaus- ja neuvonta Auttaa löytämään ratkaisut mielekkääseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Kärkihanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kärkihanke Netissä http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito Hankesuunnitelma versio 25.2.2016 http://stm.fi/documents/1271139/1996957/io_hankesuunnitelma_25022016.pdf/a6b1

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Miia Palo Projektinjohtaja Pohtimo 26.5.2016 Investoinnin projektinjohtaja Toiminnan muutoksen projektinjohtaja Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3 Inhimillisesti

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot