Murrosvaiheesta muutokseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Murrosvaiheesta muutokseen"

Transkriptio

1 Murrosvaiheesta muutokseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén

2 Julkaisija: Päijät-Hämeen liitto Tekijä: Arja-Tuulikki Wilén A0 * 0 Kannen valokuvat: Ulkoasu ja taitto: Maija Väkeväinen ja Arja-Tuulikki Wilén Innocorp Oy ISBN ISSN 7-607

3 Murrosvaiheesta muutokseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén

4 Sisällys. Johdanto. Toimenpiteiden esittely 6. Johdanto 6. Suurkuluttajien hallinta 6.. Identifiointia 6.. Vaikuttavuuden arviointia ja rekisteritutkimuksen suunnittelua 8.. Hallinnan keinojen kartoitusta ja kehittämisen haasteita 8.. Syventymistä asiakkaan näkökulmaan 9. Laitosvaltaisuuden vähentäminen.. Johdanto.. Prosessien tehostamista ja kustannussäästöjä Lean-menetelmällä.. Palvelurakenteen uudistamista -kärkenä akuuttivuodeosastohoito.. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi RAI-kehittäminen.. Kotona asumisen tukeminen 7. Omahoidon kehittäminen. Arviointi. Johdanto. Kärkihankkeet kuntapäättäjien arvioimana. Kehittämistyön kokonaisarviointi: murroksesta muutokseen 7 Lähteet 0 Liitteet

5 . Johdanto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena oli toteuttaa kuntien ja palveluiden tuottajien kanssa yhteistyössä konkreettisia toimenpiteitä, joilla taataan riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeessä kuntien maksukykyä vastaavasti. Nykyisellä kustannuskehityksellä ristiriita kustannusten ja maksukyvyn välillä kasvaa kestämättömäksi jo lyhyellä aikavälillä. Pienellä palveluiden ja prosessien hienosäädöllä ei saada aikaiseksi riittävää muutosta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Niitä on tehtävä maakunnan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena, tekemällä yhtenäisiä ratkaisuita kaikkien julkisten sote-palvelujen tuottajien yhteistyössä (Liite ). Koko maakunnan palveluiden järjestämisen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena mahdollistavat tarvittavat rakenteelliset muutokset. Hankkeen taustalla oli Nordic Healthcare Group (NHG), selvitysmiehenään professori Martti Kekomäki, vuonna 0 laatima selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena oli em. selvityksen toimenpide-esitysten toimeenpano. Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitti Kuntayhteistyön tuki-hanke sekä yhden toimenpidekokonaisuuden osalta myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Tässä raportissa esitellään hankeaikana toteutetut toimenpiteet, jotka perustuivat NHG:n 0 selvitykseen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajien ja tuottajien laatimaan yhteenvetoon selvityksen suuntaisesta jo meneillään olevasta kehittämistyöstä sekä ohjausryhmän jäsenten haastatteluihin (Liite ja ). Toteutetut toimenpiteet jakautuivat kolmeen kärkihankkeeseen, joita olivat sosiaali- ja terveys-palveluiden suurkuluttajien hallinta, laitosvaltaisuuden vähentäminen ja omahoidon kehittäminen. Nyt esitetyllä raportoinnilla pyritään tukemaan kehittämistyön rakentavaa jatkotyöstämistä, jolloin painotus on välivaiheen tuloksissa enemmän kuin prosessissa. Tieteellistä tutkimusta raportointiin ei sisälly, joskin kehittämisideologialla on vahva monitieteellinen perusta. Kehittämistyön tuloksien esittelyä seuraa raportissa lyhyt arviointiosuus, jossa johtopäätöksiä tehdään ottamalla huomioon myös toteutumatta jääneet toimenpiteet ja innovatiiviset aloitteet palvelujen kehittämiseksi. Kehittämistyöhön osallistui runsas joukko päijäthämäläisiä asiantuntijoita ja heidän taustaorganisaatioitaan sekä maakunnan ulkopuolisia toimijoita. Kiitän teitä kaikkia innostavasta kumppanuudesta hankkeen aikana. Murrosvaiheesta on siirrytty aitoon muutokseen! Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

6 . Toimenpiteiden esittely. Johdanto Kolme kärkihanketta toteutettiin konkreettisina toimenpiteinä, joiden yhteyteen perustettiin työryhmiä. Työryhmiin on nimettiin n. 80 sote-palveluissa eri tehtävätasoilla työskentelevää asiantun-tijaa tai johtotehtävissä toimivaa henkilöä ja kaksi kuntajohtajaa. Työryhmien lukumäärä on vaihdellut projektin aikana, sillä työryhmiä myös yhdistettiin hankkeen edetessä sisällöllisten kysymysten edistämiseksi kärkihankkeiden teemojen ollessa sidoksissa toisiinsa. Laitosvaltaisuuden vähentäminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen ja kotona asumisen tuen kehittämistä, laitosvaltaisuuden kohdalla keskeinen potilasryhmä on ns. sote-palvelujen suurkuluttajat ja omahoito liittyy sekä kotona asumisen tukemiseen että sote-palvelujen suurkuluttajien hallinnan keinojen kehittämiseen.. Suurkuluttajien hallinta Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeella viitataan toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat paljon sote-palveluita käyttäviin kuntalaisiin. Koska Päijät-Hämeessä oli sote-hankkeen alkaessa jo vireillä Kaste-hankehakemuksen laatiminen tätä aihepiiriä käsittelevällä teemalla, sote-hankkeen tehtäväksi sovittiin siirtymävaiheen työstäminen jatkamaan Potku-hankkeiden työtä ennen Kaste-hankkeen ns. Parempi Arki hankkeen aloitusta. Parempi arki hankkeessa tullaan kehittämään toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisasiakkaisiin kiinnittämällä huomiota moniongelmaisiin paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin/potilaisiin. Tämä suuntasi sote-hankkeen työn kohti sektorikohtaisia ratkaisuja ja työskentelyä... Identifiointia Työryhmätyöskentelyn tausta-aineistona käytettiin Oulussa toteutettua tutkimusta, jossa todettiin 0 %:n asukkaista kerryttävän 8 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tämä pieni asiakasryhmä kuluttaa valtaosan Oulun kaupunginsairaalan, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiiriltä ostetun somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista. Näitä paljon palveluita käyttäviä asukkaita tunnistettiin tutkimuksessa mm. seuraavista ryhmistä: Vanhuspalvelujen asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammaispalvelujen asiakkaat Päihde- ja asumispalvelujen asiakkaat Psykiatrisen esh:n asiakkaat Diabeetikot, sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet (Leskelä ym. 0.) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa näitä paljon palveluita käyttäviä asiakkaita ryhmiteltiin neljään ryhmään palvelujen tarpeen (pieni/suuri) ja palvelujen käytön perusteella (vähäinen/runsas). Selkeän palvelukokonaisuuden muodostaa ryhmä, jossa kuntalaisella palvelujen tarve on suuri ja sote-palvelujen käyttö on runsasta. Kyse on Oulun tutkimuksessa tunnistetuista ryhmistä (Leskelä ym.0). Tämän ryhmän potilaat ja asiakkaat tarvitsevat paljon palveluita, joita heille myös pyritään parhaalla mahdollisella tavalla järjestämään. Kuitenkin myös nämä asiakkaat, jotka käyttävät ja tarvitsevat paljon palveluita, voivat hyötyä palveluiden koordinoinnista sekä erityistoimenpiteistä mm. ennaltaehkäisemään palveluiden lisääntymisen (esim. ikäihmisten kaatumisen ehkäisy eri keinoin tai sairauden hyvä hoitotasapaino). 6 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

7 Erityisesti terveydenhuollossa palvelujen suurkuluttajilla viitataan usein potilaisiin, joilla on paljon käyntejä lääkärinvastaanotolla tai muissa palveluissa. Edellisestä ryhmästä poikkeavan ja haasteellisen ryhmän palvelujärjestelmälle muodostava nämä potilaat, joilla ei näytä olevan ammattilaisen arvion perusteella tarvetta niin suurelle palvelujen käytölle. Runsaan palvelujen käytön taustalla voi olla monenlaista taustasyytä: esimerkiksi yksinäisyyttä, perhe-elämän ongelmia, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, työelämän ristiriitoja sekä huonossa hoitotasapainossa olevia somaattisia sairauksia. Löytämällä ratkaisuja näille potilasryhmille ns. turhat käynnit terveydenhuollossa vähenevät, mikä vapauttaa resursseja muiden potilaiden hoitoon ja myös potilaan elämäntilanteeseen voidaan löytää ja etsiä yhdessä tasapainoa tuovia ratkaisuita. Tällaisia ratkaisuita on kehitetty mm. Potku-hankkeissa (www.potkuhanke.fi). Sote-palvelujen kustannustehokkuuden parantamisen näkökulmasta haasteellisimmaksi näyttäytyvät asiakkaat ja potilaat, joiden tiedetään tarvitsevan paljon palveluita käyttämättä niitä. Kyseessä voi olla esimerkiksi kroonisen sairauden hoidon laiminlyönti (esim. diabetes), elämänhallinnan vaikeudet, päihteiden käyttö tai monenlaiset nuoren ongelmat, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen. Nämä kuntalaiset tulisi saattaa palvelujen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin ennalta ehkäistä ongelmien paheneminen sekä myös etsiä ratkaisuita. Hoitamattomana tämän ryhmän ongelmat aiheuttavat myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia esimerkiksi syrjäytymisen, menetettyjen elinvuosien, elinsiirtojen tai huostaanottojen muodossa. Syystä voidaan kysyä, ovatko sellaiset kuntalaiset sote-palvelujen suurkuluttajia, jotka tarvitsevat vähän palveluja sekä myös käyttävät niitä vähän? Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen näkökulmasta tähän kohtaan sisältyy suuri kehittämispotentiaali, jossa palvelujen suuri käyttö ei ole negatiivinen asia. Tähän ryhmään kuuluu suuri määrä pääsääntöisesti hyvin voivia kuntalaisia, joilla on kiinnostusta oman hyvinvoinnin edistämiseen mm. käyttämällä sähköisissä palveluissa saatavilla olevia sairauksien riskikartoituksia, terveysvalmennuksia sekä hyvinvointiteknologian sovelluksia. Kyseessä on kehittämistoimenpiteet, joita on tarkasteltu omahoidon kärkihankkeen yhteydessä. Kuvio. Sote-palvelujen suurkuluttajien ryhmittely: Palvelujen käyttö ja tarve Sote-palvelujen suurkuluttajien identifiointia koskevasta keskustelusta nousseet haasteet kehittämistyölle: Sosiaalipalvelujen asiakkaina on moniongelmaisia asiakkaita, joilla sekä palvelujen käyttö että palvelujen tarve ovat suuria. Vaikka terveydenhuollossa on yksinomaan terveyssyistä paljon palveluita käyttäviä, sektorikohtainen erottelu pelkästään sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon asiakkaisiin/potilaisiin ei ole mielekästä. Taustalla on sekä sote-uudistuksen tavoite, että kuntalaisten etu. Jos potilaan sos.puolen asiat ovat retuperällä, tällä ei ole usein voimavaroja sairauksien hoitoon (omahoitoon, terveyden edistämiseen) ja lääketieteen interventioiden hyöty voi jäädä vähäiseksi (hukataan terv.huollon resursseja). Suurkuluttajien tunnistaminen palvelujen tarpeen ja käytön perusteella A Palvelujen käyttö vähäistä ja palvelujen tarve pieni C Palvelujen käyttö runsasta ja palvelujen tarve pieni B Palvelujen käyttö vähäistä ja palvelujen tarve suuri D Palvelujen käyttö runsasta ja palvelujen tarve suuri Potilaat/asiakkaat, joilla palvelujen käyttö on suuri ja tarve pieni (eri syistä paljon käyntejä), taustalla voi olla monenlaista sosiaalista ongelmaa. Missä määrin palvelujärjestelmä tuottaa suurkuluttajia? Jos nykyisin apua ei saa pieniin asioihin (terveysongelma/lääkäriin pääseminen, taloudellinen ongelma/sosiaalinen luototus), asiat ehtivät kertaantua ja ovat vaikeasti korjattavia sitten kun ollaan jo suurkuluttajia. Tunnistetaan myös jossain määrin vallitseva pompottelukulttuuri: kukin toimija ns. putsaa omaa pöytäänsä. Kenellä on kokonaisvastuu potilaasta/asiakkaasta, jos tällä itsellä ei ole voimavaroja viedä omaa asiaansa eteenpäin? Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 7

8 Asiakasraati, kokemusasiantuntijoiden käyttö (ml. koulutus) ja muu asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen (esim. palvelumuotoilu) tuottaisi todennäköisesti tähän keskusteluun tärkeää lisätietoa. Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvien toimenpiteiden kehittäminen on vaihtoehto, josta kunnista saataisiin tukea jo taloudellisin perustein. Tämä ryhmä ei välttämättä käytä paljon sote-palveluita, vaikka niitä tarvitsisivatkin. Missä määrin työ tulisi yhdistää työvoiman palvelukeskuksessa tehtävään työhön ja mm. työpajoilla tehtävään työkyvyn arviointiin sekä sosiaalityössä käytettyihin toimintamalleihin?.. Vaikuttavuuden arviointia ja rekisteritutkimuksen suunnittelua Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeen yhtenä toimenpiteenä oli tutkimussuunnitelman laatiminen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Lähtökohtana vaikuttavuuden arvioimisessa on ollut ennakkotieto siitä, että kaikki maakunnan julkiset sote-palveluiden tuottajat ovat kehittäneet toimenpiteitä suurkuluttajien hallitsemiseksi. Osaltaan kyse on siitä, missä määrin kehitetyillä kohdennetuilla palveluilla saadaan aikaan parempaa palvelujen vaikuttavuutta potilaille/ asiakkaille. Toisaalta kyse on myös kustannusvaikutuksen arvioimisesta. Kuinka paljon uudet palvelut aiheuttavat kustannuksia ja saadaanko niillä aikaan kustannussäästöjä? Mitä sitten on runsas sote-palvelujen käyttö? Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT laati toimeksiantona sote-hankkeelle tutkimussuunnitelman suurkuluttajien hallinnan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi rekisteritutkimuksen keinoilla. (Pursiainen 0). Tutkimussuunnitelmaa työstettiin yhdessä VATT:n tutkijan ja maakunnallisen työryhmä yhteistyössä. Tutkimussuunnitelman laatineet VATT:in tutkijat ja Päijät-Hämeen liiton edustajat ovat päätyneet siihen että pilottihanke on paras toteuttaa ns. satunnaistettuna kontrolloituna kokeena. Tällaisessa kokeessa pilottihankkeeseen kuuluvat suurkuluttajat satunnaistetaan ns. käsittely- ja kontrolliryhmiin. Näistä käsittelyryhmään kuuluville tehdään yhdistetty hoito- ja palvelusuunnitelma, jälkimmäiset pysyvät nykyisessä järjestelmässä. Hankkeen tuloksia arvioidaan sitten vertailemalla näitä kahta ryhmää. (Pursiainen 0) Tutkimuksen toteuttamiseksi työryhmän työskentelyssä saavutettiin konsensusratkaisuja useista yksityiskohdista koeasetelman muodostamiseksi. Kohdepopulaation määrittelyssä hyödynnettiin palvelutuottajien tilastointia. Osa ratkaisuista jäi sote-hankkeen toimeksiannon aikana vielä avoimeksi ja niitä on sittemmin työstetty edelleen kansallisen tutkimuskonsortion yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toimiessa jatkotyöskentelyn vetäjänä maakuntatasolla. Päijät-Hämeen suurkuluttajien hallintamalli kokeilun tutkimussuunnitelman määrittelyn keskusteluteemat (ks. Pursiainen 0). Kohdepopulaatio Otoskoko ja rekrytointi Vastemuuttujat ja odotettavissa olevat tulokset Tutkimuseettiset kysymykset Aikataulu ja seuranta Käytännön järjestelyt Budjetti ja rahoitus Arvioitavaksi hallintamalliksi sovittiin hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen kohdepopulaatiolle osana Parempi Arki-hankkeen (Phsotey 0) toimenpiteitä Päijät-Hämeessä. Potilaiden käyntitilastojen perusteella kohdepopulaatioksi sovittiin täysi-ikäiset kotona asuvat potilaat, joilla on vuodessa lääkärikäyntejä (perusterveydenhuollossa/päivystyksessä) seitsemän tai enemmän. Määrittelyllä on pyritty takaamaan tutkimusta varten riittävän suuri kohdepopulaatio ottaen huomioon samalla satunnaiskokeen vaatimukset (tutkimukseen osallistujista puolet arvotaan käsittelyryhmään ja puolet verrokkiryhmään) sekä ennakoimalla tutkimuksesta kieltäytymisen vaikutukset... Hallinnan keinojen kartoitusta ja kehittämisen haasteita Maakunnassa vireillä olevia paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden identifioinnin ja hallinnan keinoja koottiin yhteen työryhmässä peruspalvelujen osalta. Erityisesti terveydenhuollossa pelimerkit alkavat olla jo koossa. Toimintakäytäntöjä oli kehitetty peruspalvelukeskus Aavassa ja Oivassa sekä Heinolan ja Lahden kaupungeissa. Koska sote-hankkeen tavoitteena on maakunnallinen kehittäminen, esitetään seuraavassa taulukossa erilaisia keinoja erottelematta niitä tuottajakohtaisesti. Ratkaisut ovat kohdistuneet työvälineiden käyttämiseen, työnjaon 8 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

9 Taulukko. Sote-palvelujen suurkuluttajien haltuunoton keinoja Välineet Henkilöstö Osaaminen Työnjako Tunnistaminen Tulevaisuuden terveyskeskusmalli Lääkäreiden saatavuus Segmentointi SH-saatavuus Akuuttivastaanotto Hoitosuunnitelma Effican omahoitoalusta Erityisosaaminen SH-Lääkäri-tiimit Pitkä sairauskertomus Oma SH:n puhelinvastaanotto Työvoiman palvelukeskus Asiakasohjausyksiköt Ei hoitosuunnitelmaa (HS) Paljon käyntejä (HS:n jälkeen) Tuttu hetu, puh.nro, nimi, kasvot Terveystarkastukset Sähköiset palvelut Paljon käyntejä päivystyksessä Sairauksien riskitestit Teemapäivät, tempaukset Päihde-MT-tiimi Elma-tiimi* Yhteistyö yksiköiden välillä Verkostoyhteistyö Paljon eri palvelujen käyttöä kehittämiseen sekä henkilöstömäärän riittävyyden ja osaamisen varmistamiseen. Työryhmässä todettiin myös, että jo hyvin aloitetusta kehittämistyöstä huolimatta tämän kärkihankkeen kohdalla on tunnistettavissa vielä useita haasteita. Maakunnan tuottajien nimeämistä haasteista on laadittu oheen yhteenveto. Suurkuluttajien hallinnan haasteet Päijät-Hämeessä identifiointikeskustelussa Luomatta maakunnallinen malli (Pth, Esh, sosiaalityön palvelut) Suurkuluttajien, oikeiden sellaisten, löytyminen Palvelujen tarjoaminen psykiatrisen taustan omaaville suursuurkuluttajille Kaikille ei hoitosuunnitelmakaan toimi tälle ryhmälle ratkaisujen löytäminen Hoitosuunnitelmien laatiminen sovittu keinoksi etenee hitaasti.. Syventymistä asiakkaan näkökulmaan Keväällä 0 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa teetettiin toimeksiantona Toimiva Oy:llä (0) pieni kehittämistoimenpide tuomaan esille sote-palvelujen suurkuluttajuutta asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan oman äänen hyödyntäminen palvelujen ja verkostoyhteistyön kehittämisessä Toimiva Oy konsultit ovat toteuttaneet useita kehittävän työntutkimuksen menetelmään perustuvaa haasteellisten moniongelmaisten asiakkaiden palveluiden kehittämistä. Sote-hankkeessa konsultit keräsivät aineistoa suostumuksen antaneen sote-palvelujen suurkuluttajaksi tunnistetun yhden asiakkaan tapauksesta haastattelemalla asiakasta itseään, hänen omaistaan sekä asiakasta hoitaneita ja palvelleita toimijoita. Asiakasta hoitaneet tahot sekä suurkuluttajien hallinnan työryhmän jäsenet käsittelivät konsultin johdolla kahdessa työpajassa aineistosta esille nousseita teemoja palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Työskentelyn tuloksena työpajatyöskentelyssä laadittiin kehityskartta maakunnan toimijaverkostolle, jotka työskentelevät yhdessä paljon palveluita käyttävien asiakkaiden/potilaiden kanssa. Kartta tuo esille sekä olemassa olevat vahvuudet, että kehittämisen suunnan. Työskentelyyn osallistuneet toivat esille rohkeasti esille kehittämisen haasteita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 9

10 Uudet työtavat, välineet & yhteistyö? Asiakkaat ja omaiset palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmassa Verkostomainen toimintatapa ja johtaminen palveluissa Asiakkaan prosessin johtaminen ja koordinointi Proaktiivinen, etsivä, jalkautuva työ Uusi toimintamalli Asiakkaat ja palvelut, jotka opittu hallitsemaan hyvin? Yhden sairauden hallitseminen Akuutti päivystys (selkeät, tarkkarajaiset medisiiniset ongelmat) Omat palvelut (oma siilo) talouden kannalta Lasten huostaanotot Sosiaalipäivystys Toimeentulotuki Työt osataan ja ne sujuvat Opitut työtavat, välineet & yhteistyö? Osaoptimointi Hoito- ja palvelusuunnitelma yksittäisen ammattilaisen tekemänä, organisaatiokeskeisesti Verkostomainen toimintatapa kehittämisessä & idea (ei systemaattista, henkilöistä riippuvaista) Kokemusasiantuntijat Siilomainen johtaminen Reaktiivinen työ Asiakkaat ja palvelut, joissa uusia vaatimuksia ja odotuksia? Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Hyvin koulutetut asiakkaat, paljon osaamista & tietoa Työrajaamaton porukka Moniongelmaiset, monimutkaiset ongelmat Kokonaisvaltainen palvelu (esim. kotiin vietävät palvelut) Kokonaisvaltainen kustannusvaikuttavuusajattelu & koko ketjun näkeminen Matalan kynnyksen palvelut Kuvio. Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden toimijaverkoston kehityskartta kehittämisen näkökulmasta. Verkostoyhteistyöstä puhutaan kyllä ja kunkin toimialan sisällä on kehitetty asiakasprosesseja hyvinkin pitkälle. Tästä huolimatta sote-integraatio ei käytännössä vielä asiakkaan palvelussa toteudu kaikilta osin verkostotyön edellyttämällä tavalla. Kehittäminen edellyttää myös joistain jo opituista asioista luopumista erityisesti osaoptimoinnin osalta. Katkoviivoilla kuviossa havainnollistetaan mahdollisia kehityspolkuja kohti uutta toimintamallia. Kehityskartta havainnollistaa joitain sekä nykyisen toiminnan vahvuuksia että kehittämisen paikkoja. Koska käsitelty aineisto oli varsin suppea, kehittämiseen varattu aika lyhyt ja työpajaan osallistuneiden asiantuntijoiden määrä melko pieni, kehityskarttaa voidaan pitää ennen kaikkea avauksena jatkokehittämiselle. Se kokoaa myös jäsennellysti yhteen niitä kehittämisen haasteita, joita suurkuluttajien hallinnan työryhmän työskentelyssä käsiteltiin myös muiden aiempien kokoontumisten aikana. 0 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

11 . Laitosvaltaisuuden vähentäminen.. Johdanto Laitosvaltaisuuden vähentäminen valittiin toiseksi kärkihankkeeksi, jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehitetään. Yhteistyössä julkisten sote-palvelujen tilaajien ja tuottajien kanssa sovittiin neljästä toimenpidekokonaisuudesta laitosvaltaisuuden vähentämisen toteuttamiseksi. Lisäarvoa kehittämistyöhön pyrittiin tuomaan erityisesti maakunnallisen tarkastelunäkökulman kautta, sillä kaikki maakunnan julkisen sote-palvelun tuottajat vähensivät kukin oman toimintansa osalta laitosvaltaisuutta mm. vähentämällä vuodeosastopaikkoja. Maakuntatason tarkastelussa laitosvaltaisuuden vähentämisen mahdollisuuksia tuovat esille toimenpidekokonaisuudet, joissa tarkastelussa on prosessien kehittäminen, laitospalvelurakenteen uudistaminen, toimintakyvyn arviointi ja kotona asumisen tukeminen... Prosessien tehostamista ja kustannussäästöjä Lean-menetelmällä Sote-hankkeessa toteutettiin toimeksiantona Laatukeskuksella Lean-valmennus, jossa valmennettavien kehittämishankkeet kohdistuivat vuodeosastoilla tehtävän työn tehostamiseen. Lean Six Sigma Green Belt-valmennuksessa maakunnan jokaisen julkisen sote-palvelujen tuottajan kaksi edustajaa sai valmiudet laadukkaaseen kehittämistyön jatkamiseen osastoilla. Alkuperäisenä tavoitteena oli valmennuksessa aloitetun kehittämistyön levittäminen maakuntaan tätä tehtävää varten nimitettävän työryhmän avulla, mutta projektiaika osoittautui tähän liian lyhyeksi. Lean-kehittäminen on yksi keinoista, joilla laitosvaltaisuuden vähentämiseen ja siihen liittyvään palvelujen kustannustehokkuuden parantamiseen voidaan puuttua ns. matalalla kynnyksellä parantamalla palveluprosesseja ja tehostamalla niitä. Kyse on resurssitehokkuudesta, eli siitä kuinka hyvin hyödynnämme käytössä olevia resursseja (ihmisiä, koneita ja laitteita, tiloja jne.). Samalla kyse on virtaustehokkuudesta, siitä miten nopeasti prosessit viedään alusta loppuun. Tehokkuuden esteenä voi olla erilaiset hukkaa aiheuttavat tekijät toiminnassa. (Isomäki 0). Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämisprojektit osoittavat omalta osaltaan, että merkittävä arvovirtausta vähentävä hukka sote-palveluissa (ks. Isomäki 0) muodostuu odotusajoista. Potilaiden kohdalla odotusaika voi muodostua tutkimuksiin pääsystä (ks. Lavonius 0), vuodeosastolta kotiutumisesta (ks. Nikula-Holttinen 0, Sirén 0) sekä hoiva-asumispalveluihin siirtymisen odottamisesta vuodeosastolla (ks. Sakomaa 0). Tämänkaltaisissa tapauksissa ns. turhan odottamisen kustannukset ja ilman resurssileikkauksia toteutettavat säästöt on laskettavissa ennakkoon euromääräisiä arvioina (ks. Timonen 0a). Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämistyöt osoittavat myös toisen merkittävän hukan vuodeosastoilla, jossa kustannusvaikutus kohdistuu sekä henkilöstöön että potilaisiin. Lääkärikierrot ja niiden sujuvuus osastolla (ks. Eerola 0, Timonen 0a, Toivanen 0) sekä raportointien ja palaverikäytäntöjen tehokkuus (ks. Poikala 0, Jokela 0) vaikuttavat mihin henkilöstö käyttää työpanoksensa. Tällöin suuri kumuloituva merkitys on esimerkiksi sillä, kuinka paljon aikaa käytetään päivittäin toistuviin raportointeihin osastolla (Jokela 0). Käytäntöjen parantamisesta vapautuva aika ja henkilöstön työpanos olisi käytettävissä potilastyöhön esim. kuntoutuksen tukemisessa. Toteutetuissa kehittämisprojekteissa sujumattomuuden taustalta tunnistettiin useita erilaisia ns. juurisyitä, jotka liittyivät mm. lähetteiden laadun vaihteluun, potilastietojen kirjaamisen laatuun sekä ajankohtaan tiedon siirtämiseksi aamu ja iltavuoroa tekevän henkilöstön välillä, lääkärin ja hoitajan väliseen työnjakoon, potilasta koskevien tietojen/ tutkimustulosten puuttumiseen sekä SAS-prosessin kehittämistarpeisiin. (Eerola 0, Jokela 0, Lavonius 0, Nikula-Holttinen 0, Poikala 0, Sakomaa 0, Sirén 0, Timonen 0a, Toivanen 0).. Palvelurakenteen uudistamista -kärkenä akuuttivuodeosastohoito Laitosvaltaisuuden vähentämisessä suuret potentiaaliset kustannussäästöt on saavutettavissa tekemällä muutoksia palvelurakenteeseen. Sote-hankkeessa uudistamisen kärkenä oli akuuttivuodeosastohoidon palvelurakenteen tarkastelu maakuntatasolla. Kyse ei ollut julkisella sektorilla runsaasti käytetystä palveluverkkoselvityksestä, jossa keskiössä on palveluverkon karsimisesta saatavien kustannussäästöjen etsiminen. Taustalla oli 0 valmistu- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

12 Taulukko. Sote-hankkeessa toteutetut Lean-valmennuksen kehittämisprojektit Organisaatio Yksikkö Hanke Lahden Kaupunki Lahden kaupunginsairaala Lähete- (ja jono) käytännöt LKS:n Geriatrisessa keskuksessa PHSOTEY PHKS, neurologian klinikka Osastokierto neurologian os:lla PHSOTEY PHKS, neurologian klinikka Hoitajan työpäivä OIVA Asikkalan TK Vuodeosaasto Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla (Asikkala) OIVA Sairaalapalvelut Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla AAVA Iitin vuodeosastot Iltapäivän raporttiin käytettävän ajan puolittaminen Heinolan kaupunki Heinolan TK os. Lääkärinkiertojen sujuvoittaminen osastolla K Heinolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Hukan poisto lääkärikierrolta AAVA Koti- ja asumispalvelujen hallinto Vuodeosaston SAS-prosessi Lahden kaupunki Sairaalapalvelupäällikkö Akuuttiosaston kuntoutuspalaveri neen NHG:n (NHG 0) selvityksen esitys, jonka mukaan vuodeosastoa tarjoavien yksiköiden määrä on tarpeeseen nähden liian suuri maakunnassa. Sote-hankkeessa jatkettiin selvityksen työtä teettämällä maakunnallisista asiantuntijoista koostuvalla työryhmällä ja NHG:llä suunnitelman, miten akuuttivuodeosastohoito olisi tuotettavissa maakunnassa kustannustehokkaasti sekä samalla parantamalla yhä edelleen potilaiden saamaa hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta. NHG:n (NHG 0) laatimassa raportissa esiteltiin nykytilaan liittyvät ongelmat sekä niiden ratkaisemiseksi uusi ehdotus palvelurakenne, joka on myös kuntien maksukykyä vastaava. Ongelmakohdat muodostuvat palvelurakenteen sirpalemaisuudesta sekä siitä, että vanha palvelurakenne ei enää kaikilta osin riitä tarjoamaan palveluita yhä ikääntyneemmän ja moninaisia palveluita tarvitsevan väestön tarpeisiin. Ammattitaitoinen henkilöstö tekee parhaansa olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Perusterveydenhuollon vuodeosastoista on muodostunut eräänlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon varaventtiileitä, joiden käytöllä tasataan muun palvelujärjestelmän puutteita. Vuodeosastoilla hoidetaan lyhytaikaista hoitoa tarvitsevien potilaiden rinnalla myös muita, kuin lyhytaikaista ns. akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita. Osastoilla hoidetaan muun muassa saattohoitopotilaita, pitkäaikaishoidossa olevia potilaita (yl. vanhuksia) sekä potilaita, jotka odottavat hoiva-asumispaikan vapautumista tai voinnin kohenemista mahdollistamaan paluu kotiin tai hoiva-asumiseen. Hyvin heterogeenisten potilasryhmien hoitaminen useissa yksiköissä maakunnassa ei NHG:n (0;0) selvitysten perusteella ole tarkoituksenmukaista kaikilta osin. Keskittämällä tiettyjen potilasryhmien hoito erillisiin yksiköihin voidaan sekä parantaa kustannustehokkuutta että hoidon vaikuttavuutta. Suuremmissa yksiköissä voidaan käyttää resurssit entistä tehokkaammin. Osaamisen keskittymisen myötä potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa riippumatta kotipaikkakunnasta. Tämä näkökulma korostuu erityisesti AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Osa palvelurakenteen uudistamisen ratkaisusta liittyy siihen, että potilaat, jotka eivät vuodeosastohoitoa tarvitse pyritään hoitamaan muualla. Siihen sote-hankkeessa on kehitetty uusi ehdotus täydentämään olemassa olevaa palveluvalikoimaa. Uusi kolmiportainen palvelurakenne Sote-hankkeen valmistelutyön tuloksena laadittiin esitys uudesta maakunnallisesta palvelurakenteesta, jolla tuotetaan akuuttivuodeosastohoito sekä eräät siihen liittyvät sote-palvelut. Uusi rakenne koostuu lähipalveluna tuotetuista arviointiyksikköjen, perustason vuodeosastojen sekä vaativan erikoisosaamisen keskittämisestä. Uudistus tuottaa nykyistä parempia palveluita kuntalaisille aikuisväestölle akuuttihoidossa, saattohoidossa, vanhusten palveluissa sekä kuntoutuksessa. (NHG 0) Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

13 Kuvio : Uusi kolmiportainen palvelurakenne (NHG 0 muokattu ks. Liite ) Akuuttiosastot Vaativa kuntoutus Geriatrinen osaamiskeskus Vaativa saattohoito Kuntoutusosastot Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Uudistus akuuttihoidon ja palliatiivisen hoidon näkökulmista Lääketieteellisin perustein tarvittava sairaalahoito terveyskeskuksissa luokitellaan jatkossa vaativaksi perustason hoidoksi, mikä on tarkoitettu akuutisti sairastuneille, tehokasta kuntoutusta tarvitseville tai niille saattohoitopotilaille, joilla tarvitaan erityisosaamista. Vaativa perustason vuodeosasto tarkoittaa sitä, että hoito ei onnistu ilman aktiivista kokeneen lääkärin työpanosta ja myös hoitajilta vaaditaan erityisosaamista. Vuodeosastoilla hoito on aktiivista, tehokasta ja kuntouttavaa ja näiden tehokkaiden hoitojaksojen tulee olla mahdollisimman lyhyitä. Vuodeosastohoidolle on selkeä lääketieteellinen syy, millä perusteella nimenomaan sairaalahoito on tarpeen. Mikäli potilaan kunto on sellainen, ettei hän voi enää kotiutua ollenkaan, seuraava porras löytyy asumispalveluista, joissa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa. Vuodeosastoa ei käytetä asumiseen. Tämä on myös inhimillisesti kestävin ratkaisu. Vaativan perustason hoito keskitetään alueella sellaisiin yksiköihin, missä on varmistettavissa riittävää asiantuntemusta hoitoon. Käytännössä vaativan perustason vuodeosastoiksi soveltuvat Lahden, Heinolan, Orimattilan ja Hollolan osastot. Vaativan perustason vuodeosastot tarvitsevat toimiakseen virka-aikana päivittäin käytettävissä olevat riittävät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Osastot voivat profiloitua eri sairauksiin joko kokonaisina osastoina esimerkiksi Lahdessa tai osastoilla on eri sairausryhmille erikoistuneet hoitotiimit, jotta henkilökunnan riittävä osaaminen saadaan varmistettua. (Timonen 0b) Jatkossa on huolehdittava, että koko Päijät-Hämeen alueella esimerkiksi saattohoito onnistuu laadukkaasti kaikissa asumispalveluyksiköissä, että asukas saa olla tutussa ympäristössä loppuun asti. Päijät-Hämeen keskussairaalan palliatiivinen yksikkö on tarjonnut.6.0 alkaen Päijät-Hämeessä vaativan tason palliatiivista hoitoa (C-taso). Parantumattomasti sai- Arviointiyksikkraita potilaita on aina hoidettu terveydenhuollon resurssein, mutta erityisesti vaativan palliatiivisen hoidon osaamisen ja resurssien keskittämistä on pidetty tarpeellisena ja kustannustehokkaana tapana turvata palvelut. Luontevinta keskittäminen on erikoissairaanhoidon palveluiden ja päivystyskeskusten yhteyteen, jossa toimii erityiskoulutettu moniammatillinen työryhmä ja hoito on saavutettavissa /7. Tavoitteena on ollut turvata potilaille hyvä laadukas hoito, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle konsultaatiotuki sekä alueellinen koulutus. Itsehoitoa voidaan toteuttaa kotona, vaativan perustason vuodeosastoilla ja palvelutaloissa. Hoitopolkujen kehittäminen, hoidonporrastus sekä verkostoituminen ovat luonteva osa toimintaa, jolla pyritään tukemaan laadukkaan palliatiivisen hoidon toteuttamista tasapuolisesti kaikkien päijäthämäläisten potilaiden hyödyksi. (Virkki 0) Uudistus kuntoutuksen näkökulmasta Päijät-Hämeessä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksen osittaisesta keskittämisestä Lahden kaupunginsairaalaan on saatu viime vuosien aikana hyviä kokemuksia. Akuuttivuodeosastohoidon selvityksessä todettiin, että moniammatillisen, intensiivisen ja laadukkaan kuntoutuksen saa- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

14 tavuuden varmistamiseksi vaativin kuntoutus tulee keskittää mm. osaamisen ja uusien kuntoutuskeinojen varmistamiseksi. Vaativan kuntoutusosaston sijoituspaikka tulisi olla erikoissairaanhoidon välittömässä läheisyydessä. Vaativaan kuntoutukseen ohjataan mm. aivoverenkiertohäiriöpotilaita ja aivovammapotilaita. Osastolla toimii mm. erikoislääkäri, kuntoutukseen perehtynyt hoitohenkilöstö, neuropsykologeja, puheterapeutteja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijä. Vaativan perustason vuodeosastohoidossa kuntouttava työote on keskeistä, ja riittävät fysio- ja toimintaterapiamahdollisuudet on turvattava. On suositeltavaa, että osa osastoista profiloituu neurologiseen ja ortopediseen kuntoutukseen. Vaativan perustason neurologiseen kuntoutukseen ohjataan esimerkiksi henkilöt, jotka eivät ole kykeneviä intensiiviseen kuntoutukseen. Ortopediseen kuntoutukseen voitaisiin keskittää mm. lonkka-murtumakuntoutujat. Arviointiyksiköihin järjestetään kuntoutukseen ja kuntoutustarpeen arviointiin fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja. Kotikuntoutuksen tehostamista tarvitaan edelleen. (Mikkelsson 0) Uudistus vanhuspalvelujen näkökulmasta Toimivien asiakaslähtöisten vanhuspalvelujen peruspilarin muodostaa hyvä asiakasohjaus. Pääpaino palveluissa on ennaltaehkäisevissä ja kevyissä palveluissa. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollistaminen on kärkitavoite. Kotona asumista tukevat palvelut ovat avainasemassa. Toimiva kotihoito, kotiin vietävät kuntoutus- ja asiakkaan tarpeen mukaiset sairaanhoidon palvelut muodostavat asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden. Silloin, kun ikääntynyt ei voi asua turvallisesti kotona, järjestetään hänen palvelu aktiivisuutta tukevassa asumispalvelussa. Uudistuvilla kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäritoiminnalla turvataan ikääntyneiden kotona asuminen sekä vähennetään sairaalahoidon ja päivystyshoidon tarvetta. Kotona asumisen tukiyksikköinä toimivat arviointi- ja kuntoutusyksiköt, jotka muodostetaan seudun palvelutarve ja maantieteellinen kartta huomioiden. Väestökeskittymissä ne voivat sijaita osana sairaalapalvelukokonaisuutta. Pienemmissä väestökeskittymissä ja haja-asutusalueilla ne voivat sijaita esimerkiksi asumispalvelujen yhteydessä. Lisäksi selvitettäväksi tulee liikkuvien palvelujen uudenlainen hyödyntäminen. Sairaalapalvelut kootaan tarkoituksenmukaisiin riittävän suuriin toimintakokonaisuuksiin alueen palvelutarve huomioiden. Tiettyjä palveluja, kuten muistisairauksien tutkimus- ja kuntoutus, vaativa palliatiivinen hoito sekä eritysosaamista vaativa kuntoutus, on tarkoituksenmukaista keskittää. Vaativaa eritysosaamista kuten geriatrinen osaamiskeskus, palliatiivinen hoito ja vaativa kuntoutus sekä ikäihmisten päivystys ja osa akuuttigeriatrista hoitoa on tarkoituksenmukaista keskittää päivystyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteyteen. (Rautiainen 0).. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi RAI-kehittäminen RAI-kehittäminen oli yksi toimenpidekokonaisuus, jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa tuettiin laitosvaltaisuuden vähentämistä. RAI (Resident assessment instrument) on asukkaan/asiakkaan arviointiväline, jolla sosiaalija terveydenhuollossa voidaan arvioida asiakkaan toimintakyky, suunnitella sen pohjalta tarvittavat palvelut, sekä seurata palvelujen vaikuttavuutta. Kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää palvelujen johtamisessa sekä yksikkötasolla että vertailutiedolla kotimaisten sekä tietyiltä osin myös kansainvälisten toimijoiden kesken (Finne-Soveri 0). RAI on kansainvälinen järjestelmä, joka on käytössä yli 0 maassa. Sen käyttö on sopimuksen varaista ja perustuu maksullisten RAIsoft ohjelmistojen ja lisensoitujen tuotteiden käyttöön. (RAIsoft 0) RAI-järjestelmän käyttöalueita Suomessa ovat iäkkäiden palvelut sekä yli 8 v. potilaiden psykiatria. Iäkkäiden palveluihin on erilliset sovellukset käytettäväksi mm. laitoshoidossa, kotihoidossa, akuuttihoidossa (kehitteillä) ja laitoskuntoutuksessa (pilotti). Psykiatrian sovelluksia on kehitetty mm. psykiatrisen sairaanhoidon, psykiatrisen avohoidon tarpeisiin sekä akuuttitilanteiden arviointiin. (RAIsoft0). Oheinen kuvio havainnollistaa järjestelmän mahdolliset käyttöalueet osana sosiaali- ja terveyspalveluita. RAI-järjestelmän käytössä asiakas ja tämän omaiset ovat keskeisessä asemassa arvioitaessa asiakkaan yksilöllistä palvelutarvetta. RAI-järjestelmä antaa tukea yksilöllisten hoidon tavoitteiden asettamisessa sekä toteutetun hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa (RAIsoft 0) muun muassa seuraavasti: asiakkaan palvelutarpeen selvittämiseen ja päivittämiseen Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

15 Mikä on RAI R esident = asukkaan/asiakkaan A ssessment = arviointi I nstrument = väline RAI = Tiedonkeruun ja havainnoinnin työväline Arkikäytössä = toimintakyvyn arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa Hoidon ja palvelujen suunnitteluapuvälineenä Tutkimushankkeissa RAI- arviointietietojen hyödyntäminen joka tasolla Asiakas Yksikkö - Organisaatio Moniammatillinen hoitotyön tiimi Lähiesimies, vastuuhenkilöt Johto Kuntataso MDS Toimintakyvyn arviointi Hoidon suunnittelu Laatutyöskentely Jatkuva käyttö Kuvio : Mikä on RAI RAIsoft.net RAIsoft.net Palvelutarpeen/Toimintakyvyn arviointi, SAS Screener Oulu RAI-HC RAI-LTC RAI-AC RAI-PAC RAI-ESP RAI-CMH RAI-MH Erikoissairaanhoito Aluesairaala Päivystysvastaanotto Terveyskeskus Kuntoutusyksiköt (alle kk / yli kk) Lyhytaikaishoito, säännölliset intervallijaksot Ympärivuorokautinen hoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Asumispalveluyksiköt Kotihoito Tukipalvelut MNA Mielenterveyskysymykset RAIsoft-Feenix - Lääkeseula Rai-mittariarviointi Hoitosuunnitelmamoduuli THL-vertailukehittäminen RAIsoft Johtajamoduuli Raisoft Laatumoduuli Kuvio. RAI.järjestelmän käyttöalueet Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

16 osana asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia (hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat) selvitettäessä etenevän / oireiltaan vaihtelevan sairauden tai ikääntymisen vaikutusta toimintakykyyn ja mahdollisesti lisääntyvään / vaihtelevaan avuntarpeeseen arvioitaessa ja seurattaessa hoidon/kuntoutuksen, tai muiden vastaavien toimenpiteiden ja/tai annettujen palvelujen vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen. (Lehtinen 0) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa RAI-kehittämisen työryhmässä tutustuttiin sekä kehittämistarpeisiin että tarjolla oleviin sovelluksiin. Toimintakyvyn arviointiin todettiin olevan tarjolla useita mittareita ja välineitä. RAIn arvioitiin tarjoavan laajimman kattavuuden toimintakyvyn eri osa-alueiden arviointiin (ks. STM 006). Se on ollut käytössä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodesta 0 ja raportin kirjoittamisen aikaan käytössä oli kolme sovellusta (Ikääntyvien laitoshoito, kotihoito, pal- RAI ja hoitotyön prosessi Vastuutyöntekijä/ omahoitaja (vastuuhoitaja)/ moniammatillinen hoitotyön tiimi RAI-arviointiprosessi RAI hoidonsuunnitteluprosessi Palvelusuunnitelma Palveluntarpeiden selvittäminen lähtötilanteen kuvaus, yksilöllisyys RAI-mittarit henkilön suoriutumisen taso RAPs/CAPs riskitekijät, voimavarat, ongelmat MNA - ravitsemustila MDS arvioinnin yksittäiset kysymykset Esim. Kipuasteikko, asiakkaalla päivittäin kävellessä molemmissa polvissa kipua joka rajoittaa liikkumista Hoidon tavoitteiden asettaminen mitattava, konkreettinen, realistinen, toteuttavissa oleva RAI-mittariasteikon tavoitetaso Mitä tavoitellaan voimavarojen vahvistaminen, riskin/ongelman poistuminen, oireen lievittyminen Esim. Kipuasteikko, polvikipujen lievittyminen ja kävelykyvyn parantuminen Moniammatillinen hoitotyön tiimi Asiakas Omaiset Hoidon tulosten/ vaikuttavuuden arviointi säännöllisesti Hyödyntäen RAIsoft Vertaa -toimintoa Kipu lievittynyt, Kipuasteikko, ei päivittäistä polvikipua, kävelykyky parantunut Jatkuva arviointi päivittäisen kirjaamisen avulla Hoidon toteutus hoitotyön menetelmät määritetään keinot, miten asetettu tavoite saavutetaan Huomioidaan kaikkien rooli Kuvio 6. Asiakas keskiössä (RAIsoft 0) 6 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

17 veluohjaus). Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden muilla tuottajilla (peruspalvelukeskus Aava ja Oiva sekä Heinola) RAI oli käytössä vähäisemmässä määrin ikääntyvien palveluissa. Lahdessa RAIn hyödyntäminen oli varsin laaja-alaista. Muun muassa kaikki vanhusten palvelujen asiakaskriteerit olivat RAI-pohjaisia ja sitä hyödynnettiin iäkkäiden kaatumisen ehkäisyssä (THL 0), iäkkäiden lääkehoito-ongelmien tunnistamisessa, kuntoutuksessa sekä muistikoulutuksessa (Lehtinen 0). Toimintakyvyn arviointiin perustuva palveluiden järjestäminen asukkaille on yksi avaintekijä laitosvaltaisuuden vähentämisessä. Ensinnäkin yhtenäisen arviointijärjestelmän käyttöönotto maakunnassa edistää palveluiden laadun kehittämistä sekä ostopalveluiden hallintaa. Ostopalveluiden hankinnassa yhtenäisten kriteerien käyttö palvelutarpeen arvioinnissa edistää sekä hoidon laadun arviointia että myös tarpeen arviointia. Tämä korostuu erityisesti arvioitaessa potilaan/asiakkaan laitosasumisen tarpeen lakkaamista. Useissa sote-hankkeen työryhmissä oli todettu, että laitosasumisen purkaminen edellyttää myös asiakasvirran tarkastelua siten, että voinnin parantuessa siirtyminen laitoksesta kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön voi olla mahdollista (ks. NHG 0, Sakomaa 0). Sen lisäksi oikea-aikaisella ikäihmisen toimintakyvyn arvioinnilla voidaan lisätä kotiin vietävien palveluiden tarjontaa ja ennaltaehkäistä ns. raskaiden palveluiden kuten hoiva-asumisen tai tehostetun paleluasumisen piiriin joutuminen. Palvelutarpeiden selvittäminen ja sen perustuminen järjestelmälliseen, moniulotteisen toimintakyvyn arviointiin on yksi tärkeistä osatekijöistä kehitettäessä vanhuspalvelurakennetta. Tämä tuli esille myös hankkeen yhteydessä järjestetyssä THL:n vetämässä alueellisessa ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistyöpajassa syksyllä 0. (Mäkelä 0) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa järjestettiin keväällä 0 koulutus, jossa alueellisille toimijoille jaettiin tietoa monipuolisesti RAI-järjestelmän käyttöönoton maakunnallisesta hyödystä sekä vanhustyössä että psykiatriassa (Finne-Soveri 0; Lehtinen 0; RAI-Soft 0). Maakunnassa tehtiin tämän työstämisen pohjalta periaatepäätös vanhustyön RAI:n vaiheittaisesta käyttöönotosta maakuntaan osana sote-uudistuksen etenemistä. Psykiatrian osalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Päijät-Hämeen keskussairaala otti vetovastuun psykiatrian RAI:n käyttöönotosta ensin yhdellä osastolla, minkä jälkeen vaiheittain järjestelmä otettaisiin käyttöön koko maakunnassa erikseen sovituilla osa-alueilla... Kotona asumisen tukeminen Kotona asumisen tukeminen oli neljäs toimenpidekokonaisuus laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeen osana. Laitosvaltaisuuden vähentämisen onnistuminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen kehittämistä. Osaltaan kyse on siitä, että osa laitoksissa nyt annetuista palveluista annetaan tulevaisuudessa asiakkaiden kotona. Kyse voi olla muun muassa sairauksien hoidosta, kuntoutuksesta ja saattohoidosta. Ennen kaikkea painotus on ikäihmisissä ja tavoitteeksi voidaan asettaa omassa kodissa asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään siten, että elämän laatu ja hoidon vaikuttavuus säilyvät korkeina (Niinistö 0). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä uusien palvelumuotojen kehittämistä sekä nykyisessä toiminnassa tunnistettujen kehittämishaasteiden ratkaisuja, joista hankkeen aikana avattiin keskustelua kuntapäättäjien, asiantuntijoiden ja kuntalaisten kesken. Varsinaisia ratkaisuja toimenpidekokonaisuuden aikana ei vuoden toiminta-aikana tehty. Toimenpidekokonaisuus koostui kuntalaisille suunnatusta sarjasta keskustelutilaisuuksia, työryhmätyöskentelystä, kotikuntoutuksen koulutuksesta, kuntalaisille suunnatun oppaan laatimisesta ja uusien hankkeiden suunnittelusta. Keskustelutilaisuudet Keskustelutilaisuuksien sarja oli jaettu neljään teemaan kotona asumisen prosessia mukaillen. Ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella sairastunut voi palata kotiin mahdollisimman pian ja turvallisesti. Seuraavaksi aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella kotona asumista olisi mahdollista jatkaa mielekkääsi ja mahdollisimman pitkään silloinkin, kun toimintakyky sairauden vuoksi on alentunut pysyvästi. Kolmannen keskustelutilaisuuden teemana olivat kotiin vietävät ja kodin käytössä olevat teknologiat, joilla voidaan tukea kotona asumista. Neljännessä keskustelutilaisuudessa teemana olivat kotona asumisen jatkumista tukevat avohoidon palvelut. Jokaisessa tilaisuudessa esiteltiin myös yleisölle palveluita: Päijät-Hämeen hyvinvoinnin sähköinen asiointipalve- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 7

18 lu Hyvis.fi, PalveluSantra, maakunnan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut (Mikkelsson 0) sekä Ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Siiri ja ikäihmisten neuvova kysely. Toimintakykyryhmät kotona asumisen tukena Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus ja kehittämishankkeessa kehitettiin toimintamalli ja ryhmätoimintaa, jolla voitiin osoittaa olevan positiivinen yhteys toimintakyyn säilymiseen/paranemiseen. Toiminta-kykyryhmiin valittiin riskitestien perusteella ns. riskihenkilöt, joiden toimintakykyä seurattiin valikoidulla mittaristolla (mm. fyysinen toimintakyky, elämänlaatu, muisti ja mieliala). Varsinaisissa ryhmissä teemoina olivat sosiaaliset verkostot, liikkuminen ja ravitsemus, mitä tukemaan käytettiin sekä ryhmäkeskusteluja että voima- ja tasapainoharjoittelua. Hankkeessa toiminta toteutettiin julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Toimintakykyryhmiä voitaisiin hyvin käyttää ilman tutkimukseen sisältyvää mittausosiota tukemaan ikäihmisten fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn säilymistä. Taloudellisista paineista johtuen tämäntyyppiselle toimintamallille on ollut vaikeata löytää rahoitusta sen kiistattomista hyödyistä huolimatta. Lisäksi ryhmätoiminta ja ohjaus on kustannustehokasta, kun otetaan huomioon sen ennaltaehkäisevä vaikutus sekä kohdentaminen samanaikaisesti useaan kuntalaiseen (vrt. yksilöohjaus). (Valve 0) Lääkinnällinen kuntoutus kotona asumisen tukena Terveydenhuoltolaissa määritellään kunnan vastuut potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiselle. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu:. kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus. potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi. kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia. toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet. apuvälinepalvelut 6. sopeutumisvalmennus 7. 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa Lääkinnällistä kuntoutusta voi tarvita:. Synnynnäisesti tai tapaturmaisesti vammautuneet,. Vaikeasti sairastunut,. Ikääntynyt, monisairas tai muistisairas. Kuntoutuksen tavoitteena on tällöin arvioida, parantaa tai ylläpitää henkilön toimintakykyä hänen kanssaan laadittujen, hänelle merkityksellisten tavoitteiden mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen käytössä on useita keinoja mm. neuvonta ja ohjaus, terapiat (yksilö- ja ryhmät), apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja laitoskuntoutus, kuntoutusohjauspalvelut sekä terveydenhuollon sosiaalityön palvelut. Palveluvalikoima ja vastuutahot ovat riippuvaisia siitä, onko kuntoutettava lapsi, työterveyspalveluiden piirissä oleva työikäinen vai ikäihminen. Kaikkien kohdalla lääkinnällinen kuntoutus pyrkii minimoimaan henkilön sairauden, vamman tai muuttuneen elämäntilanteen vaikutus toimintakykyyn. Tässä työskennellään kohti kuntoutujan tavoitteita yhdessä kuntoutujan, omaisten, terapeuttien, eri toimialojen edustajien ja järjestöjen kanssa. (Mikkelsson 0) Päihdepalvelut kotona asumisen tukena Päihdepalvelut muodostuvat laajasta kirjosta palveluita. Niihin sisältyy riskikäyttäytymisen tunnistaminen, varhainen puuttuminen, mini-interventiot, päihdeperäisten sairauksien hoito ja kuntoutus, riippuvuushäiriöiden hoito (ml. tunnistaminen ja kuntoutus), päihdeperäisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus sekä sosiaaliset tukipalvelut. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat kustannustehokkainta päihdepalvelua, jonka menetelmiä on kehitetty useita (mm. paihdelinkki.fi, akuuttien kriisien ja myrkytystilojen kotihoidon kehittäminen (ensihoitopalvelut), selviämisasemapalvelut, päihdepalvelut kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon tukena). Tyypillisiä kotona selviämistä vaikeuttavia tilanteita voi aiheuttaa muun muassa päihdekierteessä olevan väkivaltainen käyttäytyminen, yksinäisen ikäihmisen päihteiden käytöstä johtuva itsenäisen selviämisen tason laskeminen tai päihdekierteessä olevan nuoren asumisen ongelmat (häätöjen kierre). (Holopainen 0) Omaishoito kotona asumisen tukena Omaishoitajaksi nimitetään henkilöä, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei selviydy arjestaan omatoimisesti sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan 8 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

19 TAULUKKO. Näkökulmia kotona asumisen tuen kehittämiseen Kotona asumisen tuki Valinnanvapaus/Palveluseteli Päihdepalvelut kotona asumisen tukena Lääkinnällinen kuntoutus kotona asumisen tukena Omaishoito Toimintakyvyn edistäminen ryhmätoiminnoilla Teknologian hyödyntäminen Nivelvaiheiden palvelut Yksin eläville palveluita Kehitettävää Kritiikin huomioon ottaminen: Valinnanvapaus herättää huolen eriarvon lisääntymisestä (alueellinen, yksilöiden välinen sekä mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvo) Kotihoitoon liittyvät valintamahdollisuudet vielä aika vähäiset vrt. painotus sisältöjen kehittämiseen Palveluseteli ei toimi kunnille laadunvalvonta- instrumenttina, koska a. apalveluja ei vertailla (tietoa puuttuu tai hankalasti saatavissa, tiedetään nimi ja hinta) b. Palveluista ei valiteta (tai se on harvinaista, hoiva on luottamussuhde ja pelko seurauksista) c. Palveluntuottajaa ei vaihdeta (arvostetaan jatkuvuutta, ei tietoa, olisiko uusi parempi kuin nykyinen tuottaja). (Kuusinen-James 0) Setelin arvon oltava realistinen: Liian alhainen arvo ei johda säästöön, koska asiakkaat eivät käytä liian korkean omavastuuosuuden vuoksi Kaikkiin tuloluokkiin kuuluvilla tulisi olla mahdollisuus valita palveluseteli Arvon määrittelyn lähtökohdaksi otettava oman toiminnan kustannus sekä palvelun hinta markkinoilla Palvelusetelikäytännön oltava pitkäjänteistä Prosessit selkeiksi Toimiva palveluohjaus. Kotikatkaisuhoidon kehittäminen Päihdepalvelut kotisairaanhoidon tueksi Motivointi katkaisuun ja kuntouttavaan hoitoon muutosvastarintatapauksissa Erityisryhmien palvelut (muistisairaat, lapsiperheet, yksinäiset nuoret) Uusia lähestymistapoja (erit. hallitsematon päihdehäiriö, jossa käyttäytymisen kontrolli menetetty) Sekakäyttöhäiriöiden hoito Ikäihmisten ennaltaehkäisevä kuntouttava toiminta (mm. liikuntatoimi ja. sektori). Omaishoitajan jaksamisen tukeminen Ikihyvä-hankkeen toimintamallin mukaisten ryhmäpalvelujen käyttäminen toimintakyvyn laskua ennaltaehkäisemässä - taloudellisten resurssien saaminen toiminnan ylläpitämiseksi ja jatkamiseksi Kehitys pirstaleista tarvitaan verkostoja, tietoa siitä, mitä muut tekevät! Tieto hajallaan maailmalla! Tuotteet ja palvelut irrallaan Ikäihmiset eivät ole osallisina heiltä ei kysytä Sairaalasta kotiutuvan palveluiden järjestäminen jo ennen kotiin paluuta Tarvittavien kodin muutostöiden aikataulujen sovittaminen yhteen kotiin paluuseen/ viiveen minimointi Tukea elämäntilanteen muutoksiin:mm. eläköityminen, puolison kuolema Apua pieniin arjen askareisiin (mm. lamppujen vaihto, napin ompelu) Ystävätoiminta ym. kotiin es. vaikeasti liikuntarajoitteisille Tietoa tapaamispaikoista, harrastuksista ym. mahdollisuuksista kodin ulkopuolella Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 9

20 tarpeesta johtuen. Omaishoitajuus perustuu hoitajan ja kunnan väliseen sopimukseen ja sillä on useita edellytyksiä koskien mm. hoidettavan ja hoitajan välistä suhdetta, hoitajan sitoutumista ja hoitajan terveys- ja toimintakykyä. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkioista, hoitajan vapaapäivistä ja muista tuista (mm. asiointivapaa). (Valkeapää & Tiittanen 0) Teknologia kotona asumisen tukena Kotona asumisen tueksi erityisesti ikäihmisille on kehitetty erilaisia sovelluksia jo pitkään. Haasteeksi muodostuu kuitenkin yhä kehittämisen sekä olemassa olevan tiedon sirpaleisuus. Selvityksissä on osoitettu, että ikäihmiset ovat valmiita ottamaan käyttöön arjen elämän sujuvuutta tukevia teknologian sovelluksia. Ne voivat liittyä turvallisuuteen, ruokailuun, talouden ylläpitoon tai sosiaaliseen kanssakäymiseen. Melko suuri osa ikäihmisistä on myös valmis maksamaan itse hankintakustannukset. Uuden teknologian käyttöönottoa edistäisi maksurauhan ja turvallisuuden parantaminen, opastus ja harjoittelumahdollisuus, laitteiden helppokäyttöisyys ja esteettömyys sekä laitteiden ja toimintojen yhdenmukaistaminen. (Stenberg 0) Ikäihmisten vapaaehtoistoimintaan perustuva vertaistuki ja koulutus on osoittautunut hyväksi keinoksi edistää teknologian käyttöönottoa. Tämä on todettu Savonetti-hankkeessa Pohjois-Savossa. (Brunell 0) Samansuuntaista kerhotoimintaa todettiin olevan pienimuotoisesti vapaaehtoistoiminnan muodossa jo Päijät-Hämeessä. Tätä toimintatapaa olisikin mahdollista levittää edelleen kaikkien ikäihmisten tueksi. Palvelujen kehittäminen yhteistyönä Ikääntyvien määrän lisääntyminen ja julkisen talouden resurssien pieneneminen haastavat kehittämään uusia ratkaisuja, joilla turvataan ikääntyvien kotona pärjääminen tulevaisuudessa. Tähän ratkaisuja kokonaisvaltaisesti on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) strategisessa ohjelmassa HYVÄ hoito- ja hoivapalvelualan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Tavoitteena ohjelmassa 0 0 on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen edellytysten edistäminen ja toimialan kehittymisen tukeminen kasvavaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. (Hartman 0) Tässä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on nähty oleva yrittäjyyden edistämisellä ja vapaavalinnaisuuden (mm. palveluseteli) lisäämisellä. Yritykset tarjoavat mm. lisäarvoa hoivapalveluiden tuottamiseen, innovaatioita kustannussäästöjen saavuttamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi. (Venäläinen 0)Palveluseteli on nähty keinoksi lähipalvelujen turvaamiseksi, mutta tähän liittyy vielä useita kehittämiskohteita (Kuusinen-James 0; Venäläinen 0). Yhteenvetona keskustelutilaisuuksista olen laatinut oheisen taulukon kotona asumisen tuen kehittämisestä. Tähän on yhdistetty pyydettyjen puheenvuorojen, keskustelun alustusten yhteydessä nostettuja kehittämiskohteita sekä yleisön antama palaute asiakkaan ja kuntalaisen kokemasta kehittämisen tarpeista. Työryhmätyöskentely Kotona asumisen tuen työryhmässä käsiteltiin ajankohtaisia aiheeseen liittyviä teemoja, kuten meneillään olevia kehittämishankkeita ja tarpeita. Niitä olivat kehittämisehdotus ensihoidon liikkuvan yksikön hyödyntämisestä kotona asumisen tukena (Jama 0). Ensihoidon valmiuksilla varustettu yksikkö (ei ambulanssi) voisi toteuttaa ei-kiireellisiä sairaanhoidollisia tehtäviä potilaiden kotona (es. antibiootti/kipulääkitys), mikä mahdollistaisi osaltaan nopean sairaalasta kotiutumisen. Ensihoidon lääkärikonsultaatiomahdollisuuden omaava yksikkö olisi tarvittava tuki myös kotihoidon palvelujen piirissä oleville asukkaille sekä myös hoiva-asumisen yksiköiden tueksi. Paras tulos saavutettaisiin, mikäli rinnalla kehitettäisiin maakuntatasolla myös kotisairaalatoimintaa. Tällaisilla kehittämistoimenpiteillä olisi mahdollisuus etsiä ratkaisuja ns. pyöröoviasiakkaiden palveluihin, jotka työllistävät runsaasti akuuttihoitoa ja kotihoitoa. Innovatiiviset avaukset akuuttilääketieteen tutkimukselle (Klemetti 0) olisi mielekästä liittää käytännön kehittämistyön. Kotihoidossa näitä ns. pyöröoviasiakkaita on toistuvasti. Ns. Pyöröovirallihan on ollut olemassa jo pitkään, asiakkaat ja asiakkaiden määrä vain vaihtuvat, (viikottainen/päivittäinen) ja työryhmässä keskusteltiin mm. seuraavista tapauksista: Nopea kotiutus lääketieteellisen hoidon jälkeen (Pneumonia, virtsatieinfektio) taustalla. Palaa aina nopeasti takaisin kotiin lääkitys ei pure ja palaa takaisin hoitoon. Kotihoito hälyttää ensihoidon (kotona pärjäämättömyys, yleistilan lasku, kaatuilua, sekavuut- 0 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot