Vastaanottaja Pirkanmaan liitto. Asiakirjatyyppi Loppuraportti. Päivämäärä Toukokuu 2013 LOPPURAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja Pirkanmaan liitto. Asiakirjatyyppi Loppuraportti. Päivämäärä Toukokuu 2013 LOPPURAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Pirkanmaan liitto Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä Toukokuu 2013 LOPPURAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

2 LOPPURAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Päivämäärä 20/05/2013 Laatija Kimmo Viljamaa, Mia Toivanen, Kaisa Lähteenmäki- Smith, Henri Lahtinen ja Hanna Herkkola Ramboll Mikonkatu 15 A, 3.krs Helsinki P F

3 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TAUSTA Tutkimuksen lähtökohdat Kuntakehityksen viimeaikaisia piirteitä Kuntarakenne ja kuntatoimintojen viimeaikainen kehitys Pirkanmaalla Tutkimustehtävä Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus 5 2. KUNTAKEHITTÄMISEN KESKEISIMPIÄ HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Kasvun hidastuminen Väestön huoltosuhteen muutos, kuntatalous ja palvelut Työmarkkinoiden muutos ja osaamisen hallinta Talouden rakennemuutos ja alueellisen elinvoiman uudet lähteet Teknologisen kehityksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet Yhteisöllisyyden uudelleenmuotoutuminen Kunnallisen demokratian ja kuntalaisten vaikuttamiskanavien haasteet ja mahdollisuudet KATSAUS UUSIIN TOIMINTAMALLEIHIN KUNNISSA Paikallisen ja alueellisen demokratian toimintamallit Palvelutuotannon organisointi ja toteutus Palvelutuotannon (uudet) järjestämistavat Innovaatioympäristöt ja elinkeinopolitiikka Hankinnat alueellisen kilpailukyvyn vahvistajana Julkisen sektorin innovaatiojärjestelmän kehittäminen KESKEISET KEHITTÄMISKONSEPTIT Aktiivinen kuntalainen ja yhteisöllisyys Joukkoistamispalvelut ja julkisten töiden yhteisöllistäminen Kuntalaisten kannustinvälineet Osallistava budjetointi Palveluprosessien kehittäminen Lean ajattelun kehittäminen kunnissa Kohti kuntien yhteisiä palveluintegraattoreita Kuntien oman innovaatiotoiminnan organisointi Kuntien yhteinen kuntainnovaatioiden kehitysalusta Yhteiskunnallisten yritysten kannustamo Kuntien yhteinen palveluiden seuranta- ja palautepalvelu Maakuntataso kuntien yhteisten toimintojen tukena Maakunnallinen yhteistoiminta Yhteenveto Yhteenveto Ehdotus kehitysaihioiden hyödyntämisestä 39 Kirjallisuus ja lähteet 40

4 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN KUVIOT JA TAULUKOT Kuva 1. Kuntakehityshankkeen toteutus 6 Kuva 2. Vaihtoehdot kestävyysvajeen ratkaisemiseksi nykyisen laajuisella palvelurakenteella 8 Kuva 3 Osallisuuden mallit 18 LIITTEET Liite 1 Työpajoihin osallistuneet Liite 2 Kansainvälisiä esimerkkejä Liite 3 Kooste kuntatoimintojen kehittämisen ulottuvuuksista

5 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 1 YHTEENVETO Tämä käsillä oleva raportti tarjoaa laajan tietopohjan Pirkanmaan kunnille uudistaa omia toimintatapojaan itsenäisesti ja tuloksellisesti. Se tarjoaa myös pohjaa laajalle kuntien uudistumista tukevalle pilotointiohjelmalle. Hyviä ideoita ja malleja uudistamiseen on olemassa. Esiteltävät ideat ja aloitteet sopivat monin osin kuntatoimintojen kehittämiseen laajemminkin, mutta erityisnäkökulma on ollut Pirkanmaan kuntien kehittämistarpeissa ja -mahdollisuuksissa. Nyt nämä parhaat käytännöt ja mallit olisi hyvä saada toteutettua käytännössä siten että kuntien asukkaat ja kunnat saavat lisää hyvinvointia ja vaurautta. Pirkanmaalla on nyt erinomainen mahdollisuus nojautua omaehtoiseen kehittämistyöhön sen sijaan että odotetaan ulkoapäin valtiolta ohjeistuksia maakunnan kehitykseen ja kasvuun. Tässä hankkeessa keskityttiin rakenteiden sijaan kuntien toimintojen tarkasteluun erityisesti johtamis- ja palveluprosessien näkökulmasta. Lisäksi ideoita koottaessa lähdettiin tarkastelemaan kuntien toimintaa nykytilannetta laajemmin. Erityishuomio tässä kohdistui kuntien tehtäviin ja rooliin suhteessa kuntalaisiin ja kuntien toimintaa täydentäviin muihin organisaatioihin. Tutkimus nostaa esiin kolme keskeistä kehittämiskohdetta kuntien toiminnassa. Ensimmäinen ja merkittävin kehittämiskohde on aktiivisen kuntalaisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen kunnissa. Lähtöajatuksena on kunnan ja kuntalaisten välisen työnjaon uudelleenmäärittämisestä. Kyse ei kuitenkaan ole kunnan tehtävien sälyttämistä kuntalaisilla vaan nimenomaisesti kuntalaisten ja erilaisten yhteisöjen omaehtoisen toiminnan tukemisesta ja hyödyntämisestä. Suomessa julkisen hallinnon rooli on pitkän aikaa etääntynyt yksittäisistä kuntalaisista sekä näiden muodostamista erilaisista yhteisöistä. Kunnasta on useassa tapauksessa tullut toimintojen toteuttaja (subjekti) ja kuntalaisista toiminnan kohde (objekti). Aidossa kansalaisyhteiskunnassa taas kuntalaiset itse toimivat aktiivisesti itsensä ja oman toimintaympäristön kehittäjinä kunnan toimiessa nykyistä enemmän mahdollistajana sekä tarvittaessa turvaverkkona. Monet yksittäiset ihmiset, erilaiset asukasryhmät ja yhdistykset ovat usein halukkaita aktiivisesti työskentelemään sellaisten asioiden parissa, jotka kuuluvat kunnan järjestämisvastuulle. Usein nämä asiat ovat lähellä ihmisten omaa arkielämää (asuin- ja elinympäristö, suoraan kuntalaisille tarjottavat palvelut). Kuntalaisten aktiivisuuden ja tukeminen tulee tulevaisuudessa olemaan yksi kuntien kehittämisen keskeisistä osa-alueista, jota on nykyisellään hyödynnetty liian vähän. Toinen keskeinen kuntatoimintojen kehittämisalue on kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluprosessien kehittäminen. Sen sijaan, että keskitytään säästämään palveluiden määrää ja laajuutta karsimalla, on toimintaa mahdollista monissa tapauksissa mahdollista tehostaa myös muuttamalla niiden toteutustapaa. Suuret erot palveluiden yksikkökustannuksista eri kuntien välillä tai eri palvelutuottajien välillä eivät aina selity palveluiden laadun tai laajuuden eroilla vaan sillä, että osa toimijoista on kehittänyt muita fiksumman tavan toteuttaa samat palvelut ja tehtävät. Palveluprosesseja voidaan kehittää yhtäältä muilta oppimalla, mutta myös johdonmukaisesti kehittämällä nykyisiä prosesseja sekä hyödyntämällä erilaisia uudenlaisia palveluiden organisointimalleja, joiden avulla erityyppiset asiakaslähtöiset toimintatavat saavat tilaisuuden tulla osaksi kuntien järjestämien palveluiden kokonaisuutta. Fiksummalla toimintatavalla ei siis tuotettaisi pelkästään säästöjä vaan tuotettaisiin asiakkaille sopivampia palveluita työntekijöille mielekkäämmällä tavalla. Kolmas keskeinen kehittämisalue liittyy edelliseen ja koskee kuntien omaa kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Monissa kunnissa ja varsinkin isommissa kaupungeissa on kehitetty jo varsin pitkään innovaatioympäristöjä ja kehittämispalveluita, jotka tukevat yrityksissä tapahtuvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja sitä kautta näiden kilpailukykyä. Samanaikaisesti kuitenkin kuntien oma innovaatiotoiminta (ja julkisen sektorin innovaatiotoiminta laajemminkin) ei ole kehittynyt yhtä organisoidusti, vaikka kunta on usein oman alueensa suurin työnantaja sekä merkittävä tuotteiden ja palveluiden ostaja. Monet yritysten innovaatiotoimintaa tukevat työkalut voisivat edesauttaa myös kuntaorganisaation omaa sekä kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden kehittämistä. Kuntien innovaatiotoiminnan tehokkaampi organisointi ja koordinointi sekä kuntien välinen innovaatioyhteistyö hyödyttäisi lisäksi erityisesti pienempiä kuntia, joiden mahdollisuudet omaan tuote- ja palvelukehitykseen on rajallisempaa kuin suurissa kunnissa. Itse kuntarakenteiden osalta on viime aikoina käyty varsin paljon keskustelua kuntaliitoksista sekä kuntayhteistyöstä (kahdenvälinen yhteistyö, isäntäkuntamalli, seutuyhteistyö). Tässä kehittämishankkeessa on kuitenkin noussut esiin huomio siitä, että osassa kuntien tehtäviä vielä näi-

6 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2 täkin laajempi alustataso maakunta saattaisi olla hyödyllinen täydentämään nykyisiä kuntien yhteistyömalleja laajaa toiminta-aluetta vaativissa palveluissa. Maakuntatason hyödyntämistä nykyisten yhteistyömuotojen täydentäjänä puoltaa lähinnä se, että se on tietyssä määrin jo valmiiksi organisoitu, riittävän iso laaja-alaisempi yhteistyömuotoja varten sekä toiminnallisesti suhteellisen eheä kokonaisuus. Raportin keskeisimmät kehittämisideat ja -aihiot on kuvattu tiivistytysti alla olevassa taulukossa. Kehittämismahdollisuus Mitä? Miksi? Aktiivinen kuntalainen ja yhteisöllisyys Joukkoistamispalvelut ja julkisten töiden yhteisöllistäminen Kuntalaisten ja eri toimijaryhmien aktiivinen hyödyntäminen eri toimintojen suunnittelijoina, osarahoittajina ja toteuttajina Yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaiseksi ja kuntalaiset nykyistä laajemmin aktiivisiksi toimijoiksi Kuntalaisten kannustinvälineet Rakennetaan kannustinvälineitä ja malleja toimintojen tehostamiseksi ja erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnataan ja aktivoidaan kuntalaisten ja eri organisaatioiden toimintaa positiivisella tavalla Osallistava budjetointi Lisätään kuntalaisten osallistumista palvelutuotannon suunnitteluun eri palvelukokonaisuuksia koskevan budjetoinnin kautta Osuvammat palvelut, parempi ymmärrys julkisen rahan käytöstä, kuntalaisten sitoutuminen ja aktivointi Palveluprosessien kehittäminen Lean ajattelun kehittäminen kunnissa Kohti kuntien yhteisiä palveluintegraattoreita Rakennetaan kehittämishankkeita, joissa Lean -ajattelua hyödynnetään pitkäjänteisesti kuntien palveluprosessien kehittämisessä ja suoraviivaistamisessa Kehitetään eri palveluiden kokoamista ja organisointia varten erillinen toimija asiakkaiden ja palveluntuottajien välissä Mahdollisuus saavuttaa merkittäviä tehokkuusetuja eri palveluprosesseissa ja samalla lisätä sekä työtyytyväisyyttä että asiakastyytyväisyyttä Palvelujen tarjonnan lisääminen, monipuolistaminen ja joustavoittaminen Kuntien oman innovaatiotoiminnan organisointi Kuntien yhteinen kuntainnovaatioiden kehitysalusta Yhteiskunnallisten yritysten kannustamo Kuntien yhteinen palveluiden seuranta- ja palautepalvelu Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan oma kehittämisalusta, joka edesauttaa uusien toimintamallien ja teknologioiden hyödyntämistä kuntasektorilla Kehittämisalusta, jonka avulla edistetään yhteiskunnallisten yritysten synnyttämistä ja hyödyntämistä kuntasektorin tukena Yhteinen palveluiden seuranta- ja analyysipalvelu, jonka avulla kerätään tietoa panoksista, tuotoksista ja asiakaspalautteesta yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla Kuntasektorin työvoimapulan ja tuottavuusvajeen ratkaiseminen vaatii toimintojen uudenlaista toteutusta. Julkisen sektorin innovaatiotoimintaa on tätä varten tehostettava. Yhteiskunnalliset yritykset pystyvät parhaimmillaan yhdistämään julkisen sektorin erityistarpeet yritystoiminnan tehokkuuteen ja joustavuuteen Organisoidumpi ja tehokkaampi palveluiden kehittäminen paremman seurantatiedon ja julkisen datan laajemman hyödyntämisen kautta Maakuntataso kuntien yhteisten toimintojen tukena Maakunnallinen yhteistoiminta kuntien yhteistyön täydentäjänä Maakuntatason hyödyntäminen laajaalaista väestöpohjaa tehokkaan toteutuksen kannalta vaativien palveluiden toteuttamisessa Mittakaavaedut, selkeämpi ja yksinkertaisempi aluetasojen määrä ja eri aluetasojen välinen työnjako

7 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 3 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TAUSTA 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Pirkanmaan liitto on koordinoinut kehittämishanketta, jonka tavoitteena on tarkastella Pirkanmaan visioita ja löytää uusia, perinteisiä juridisia ja hallinnollisia rajoja rikkovia ratkaisuja alueen keskeisiin haasteisiin. Kehityshankkeen osana on toteutettu erillinen uusia innovatiivisia toimintatapoja kartoittanut tutkimushanke, jonka on toteuttanut Ramboll Management Consulting. Tutkimushankkeen teemat ovat olleet erittäin laaja-alaisia, eikä tämän raportin tarkoituksena ole koota kaikkea tehtyä tutkimusta ja ajankohtaista keskustelua. Sen sijaan raportti kokoaa työprosessin myötä nousseita teemoja ja ideoita, joita voitaisiin käyttöönottaa ja soveltaa Pirkanmaalla. Kuntien nykyisiä haasteita ei kyetä ratkaisemaan laajoilla kuntarakenteeseen kohdistettavilla standardiratkaisuilla. Näiden sijaan hankkeessa tunnistetaan ja luodaan Pirkanmaan erityispiirteisiin sopivia, kuntien rakenteita ja toimintatapoja uudistavia vaihtoehtoisia kehitysmalleja. Lisäksi pyrittiin tuottamaan konkreettisia syötteitä poliittisen päätöksenteon tueksi mm. kuntalakia uudistamiseen liittyen. Tutkimushankkeen myötä avataan uusia ja innovatiivisia tapoja jäsentää paikallista ja alueellista toimintaa. Samalla pirkanmaalaisille toimijoille halutaan tarjota mahdollisuuksia olla edelläkävijöitä ennakkoluulottomien uudistuskeinojen etsimisessä. Hankkeen etenemistä ovat jäsentäneet eri teemoista järjestetyt kuntaseminaarit, joissa alueen kuntien eri sektoreiden päättäjät ja asiantuntijat on osallistettu kehitystyöhön. Työn tueksi on myös koottu alueen ulkopuolista näkemystä tuova akateeminen asiantuntijapaneeli. Lisäksi työssä on perehdytty ajankohtaisiin kansainvälisiin esimerkkeihin ja niistä saatuihin kokemuksiin Kuntakehityksen viimeaikaisia piirteitä Kuntien rakenteet ja toimintamallit ovat olleet erityisen paineen alla jo viimeiset kaksi vuosikymmentä. Suhteellisen vakaan hyvinvointivaltion kasvun ajan jälkeen taloudellinen lama luvun alussa johti vaatimuksiin kuntarakenteen muuttamisesta. Erityisesti pienet kunnat on joissain yhteyksissä leimattu tehottomiksi ja sen seurauksena toiminnan tehostamista ja säästöjä on haettu lukuisilla eri tavoilla. Paikallistasolla kuntien heikot talousnäkymät ovat usein kannustaneet liitospohdintoihin, varsinkin kun valtio on osaltaan tukenut tämänkaltaisia ratkaisuja. Kuntarakenteen uudistamisen ohessa kuntiin on myös aktiivisesti haettu uusia toimintamalleja erilaisten kehittämishankkeiden kautta etsimällä eri sektoreille hyviä käytäntöjä. Lisäksi tehokkuutta ja parempaa toimintaa on haettu vapaaehtoisen seutuyhteistyön kautta. Työssäkäynnin hajaantumisen, asumisen ja yritystoiminnan laajenemisen sekä organisaatioiden toimintaalueiden laajenemisen tuloksena seudusta on tullut oma alueellinen yksikkönsä, jonka kautta sekä palvelutuotantoa että kehittämistä on organisoitu. Seudullisen yhteistyön edistämisestä tuli julkisen hallinnon aktiivinen strategia ja kuntien odotettiin muuttavan toimintatapojaan vapaaehtoisesti luvun muutokset suomalaisessa aluekehittämisessä sekä EU-jäsenyys nostivat myös esiin maakuntien aseman yhteistyön ja aluekehityksen organisoijana. Maakuntatason rakenteita on testattu myös laajemmin Kainuun hallintomallissa, joka käynnistyi vuonna 2005 ja päättyi Pilotissa maakuntahallinnon järjestettäviksi siirtyivät terveyspalvelut, lukiot ja ammatillinen koulutus kokonaan sekä sosiaalipalvelut osittain. Maakunnan tehtäviin sisällytettiin myös elinkeinopolitiikka, maakuntasuunnittelu ja aluekehittäminen. Kaiken kaikkiaan erilaisia paikallis- ja aluehallinnon toimintamalleja on kokeiltu ja kehitetty suhteellisen vähän. Kuntapalvelujen järjestämiseen liittyvä muutostarve tiivistyi valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen eli Paras-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena 1 Kainuun hallintokokeilu on toiminut hyvin palvelujen järjestämisen rakenteena. Sekä koulutuksessa että sosiaali- ja terveydenhuollossa saatiin myönteisiä kokemuksia kootusta toiminnasta. Vaikeuksia on aiheuttanut rakenteen ylikunnallinen luonne ja rahoitusratkaisut. Erityisesti kuntayhteistyön aiheuttamat vaikeudet muodostuivat ongelmallisiksi. Kokeilusta saatuja myönteisiä kokemuksia olisi kuitenkin syytä hyödyntää myös jstkossa.

8 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 4 oli kuntalaisten peruspalvelujen turvaaminen väestön ikääntyessä ja alueellisesti keskittyessä sekä työvoiman vähentyessä. Ajatuksena oli uudelleen organisoida palvelujen järjestäminen sekä väestöpohjaa kasvattamalla että palvelujen tarjonta- ja tuottamistapoja uudistamalla. Uusien innovatiivisten avausten ja palvelujen uudelleenorganisoinnin sijaan uudistusprosessi on kuitenkin painottunut pitkälti erilaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin. Kuntajakolain muutos ja yhdistymisavustukset suosivat myös nopeita yhdistymisiä ja monikuntaliitoksia. Samaan aikaan erilaiset vaihtoehtoiset mallit hallinnon, asioinnin ja palveluiden toteuttamiseen ovat jääneet vähemmälle huomiolle ja pohdinnat paikallisen ja alueellisen demokratian toteutumiselle eivät ole ehtineet mukaan uudistusvauhtiin. Paras-hankkeen keskeisimmät tulokset vaikuttaisivat olleen se, että erilaisilla uudistuksilla tavoiteltavat hyödyt ovat erilaisia väestöltään ja elinkeinoelämältään erityyppisillä seuduilla. Esimerkiksi kuntaliitosten hyödyt vaihtelevat eri-tyyppisillä seuduilla ja kuntakokoonpanoilla. Parashankkeen myötävaikutuksella tapahtui 67 kuntaliitosta. Hankkeen tulokset kuitenkin osoittavat, etteivät kuntaliitokset itsessään tuota erityisesti lyhyellä aikavälillä merkittäviä säästöjä. Sen sijaan kuntaliitokset ja uudet yhteistyörakenteet tarjoavat pohjan varsinaisille uudistuksille yksittäisissä palveluissa, palvelurakenteissa ja johtamisjärjestelmissä Uuden hallitusohjelman mukanaan tuoma kuntauudistusprosessi sekä Kuntauudistuksen ja Uusi kunta kehitystyö jatkavat Paras-hankkeen aloittamaan työtä, mutta on tuonut mukanaan uudenlaisen lähestymistavan. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Tätä raporttia kirjoitettaessa kuntarakenneuudistuksesta odotetaan lopullisia ehdotuksia. Kuitenkin jo tässä vaiheessa on käynyt varsin selväksi, ettei uudistusta tulla näillä näkymin toteuttamaan sellaisenaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Koko maan kattava keskitetty kuntauudistusprosessi pystyy huomioimaan paikallisia erityispiirteitä vain rajatussa määrin, minkä johdosta uudistusprosessissa on tilausta aktiiviselle alueelliselle ja paikallisella uudistustoiminnalla. Samaan aikaan yleinen uudistustyö jättää pitkälti avoimeksi sen, miten kuntien hallinnon ja eri toimintojen uudelleenorganisointi olisi käytännössä järkevintä ja tehokkainta toteuttaa kullakin alueella. Kuntauudistusprosessissa on siten selkää tilausta aidosti uusille ajattelutavoille sekä uusien innovatiivisten toimintamallien testaamiselle ja käyttöönotolle. Erityisen tärkeäksi kuntien tulevaisuudelle on kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden uudistaminen. Koska on epärealistista odottaa merkittävää palvelutason leikkauksia tai suuria veronkorotuksia, vastausta on haettava palveluinnovaatioista uudesta tavasta organisoida palvelutuotanto sekä tehokkaasta teknologian hyödyntämisestä Kuntarakenne ja kuntatoimintojen viimeaikainen kehitys Pirkanmaalla Pirkanmaan kuntarakenne on muuttunut 2000-luvulla seuraavasti: Sahalahti ja Kangasala yhdistyivät vuonna 2005, Viljakkala liitettiin Ylöjärveen sekä Längelmäki jaettiin Jämsän sekä Oriveden kesken vuonna Samana vuonna Toijalasta ja Viialasta muodostettiin Akaan kaupunki. Lisäksi Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät ja Suodenniemestä tuli osa Vammalaa. Muutosprosessi seudulla jatkui vuonna 2009, jolloin Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä liittyivät yhteen muodostaen Sastamalan kaupungin. Lisäksi Mäntän ja Vilppulan kunnat yhdistettiin Mänttä-Vilppulaksi ja Kuru liitettiin Ylöjärveen. Kylmäkoskesta tuli osaa Akaata ja Kuhmalahdesta osa Kangasalaa vuonna (Valtionvarainministeriö. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, 2012) Tuorein muutos on vuoden 2013 alusta, jolloin Kiikoinen liitettiin osaksi Sastamalaa (kuntaliitokset - Pirkanmaan aluerakenteen peruspiirteet ovat yhteisiä monen muun eteläisen Suomen maakunnan kanssa koostuen harvaan asutusta pohjoisosasta ja tiheämmin asutusta eteläosasta. Vesistöt jakavat maakunnan varsinkin sen keski- ja pohjoisosissa selkeästi myös läntiseen ja itäiseen Pir-

9 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 5 kanmaahan. Maakunnan selkeä keskus on Tampere vahvoine alakeskuksineen. Lisäksi maakunnan reunoilla on useita pieniä kaupunkikeskuksia. Tampereen kaupunkiseutu on valtakunnallisesti merkittävän ylimaakunnallisen, valtatien 3 ja pääradan ympärille rakentuneen, Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvan aluerakenteen kehitysvyöhykkeen pohjoinen pää. Tampereen kaupunkiseudun kuntien lisäksi tähän kehitysvyöhykkeeseen kuuluvat kiinteästi Akaan ja Valkeakosken kunnat. (Valtionvarainministeriö. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, 2012) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteutuksesta (erityisesti erikoissairaanhoitoon liittyen) on käyty aktiivista keskustelua Pirkanmaalla. Yhtenä uudenlaisena avauksena esiin voidaan nostaa Mänttä-Vilppulan kaupungin ja Pihlajanlinna Oy:n yhteistyössä perustama yhteiskunnallinen yritys, jonka tehtävänä on tuottaa julkisia sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluita Mänttä- Vilppulan seudulla ja Ylä-Pirkanmaalla. Keskeisiin tavoitteisiin lukeutuvat myös sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden ja työpaikkojen turvaaminen Mänttä-Vilppulassa sekä kokonaiskustannusten ja kustannuskehityksen hillitseminen. 1.2 Tutkimustehtävä Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteeksi määriteltiin tulevaisuusvisioiden luominen kunta- ja aluekehityksen areenoista ja instituutioista tunnistamalla Pirkanmaalle sopivia, nykyisiä normatiivisia ja juridisia rajoja rikkovia vaihtoehtoja. Tavoite pyrittiin saavuttamaan antamalla pirkanmaalaisille toimijoille 2 mahdollisuus toimia edelläkävijöinä ennakkoluulottomien uudistusten etsimisessä, määrittämällä uusia ja innovatiivisia tapoja jäsentää paikallista ja alueellista toimintaa sekä antamalla konkreettisia syötteitä poliittisen päätöksenteon tueksi esimerkiksi kuntalakia uudistettaessa Hankkeen toteutus Käytännön toteutus koostui useasta, osin samanaikaisesti edenneestä työvaiheesta. Aloituspalaverin jälkeen hankittiin lähtötietoja muun muassa kirjallisuuskatsauksen kautta. Tavoitteena oli saada kattava käsitys nykytilanteesta Pirkanmaalla sekä tunnistaa kunta- ja aluekehityksen rakenteiden keskeisiä trendejä. Samalla tuotettiin vertailutietoa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla teoreettisten mallien soveltuvuudesta maakunnan kunta- ja aluekehityksen tarpeisiin. Mallien konkretisointi eteni neljän työpajan kautta. Ensimmäisessä seminaarissa ( ) keskusteltiin pienryhmissä seuraavista teemoista: kunnallishallinnon mallit ja periaatteet, paikallisen ja alueellisen demokratian toimintamallit, palvelutuotannon organisoinnin ja toteutuksen mallit sekä palvelurakenteen kehittäminen ja innovaatioympäristöjen sekä paikallisen ja alueellisen elinkeinopolitiikan toimintamallit. Kaksi seuraavaa seminaaria olivat temaattisesti kohdennettuja, keskittyen hyvinvointiin ( ) sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan ( ). Viimeisessä, kokoavassa seminaarissa valittuja ( , osallistujat saivat äänestää tärkeimmäksi kokemiaan teemoja ilmoittautumisen yhteydessä) painotuksia tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Samalla mietittiin toteutusmalleja muun muassa osapuolten, prosessien, vastuiden sekä resurssien suhteen. Työssä hyödynnettiin myös ulkoisten asiantuntijoiden osaamista. Minna Joensuu (tutkija, Itä- Suomen yliopisto), Jari Kaivo-Oja (tutkimusjohtaja, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto), Vuokko Niiranen (professori, Itä-Suomen yliopisto) sekä Jari Stenvall (professori, Lapin yliopisto) toimivat hankkeessa erityisesti sparraajien roolissa ja auttoivat toimintamallien kartoituksessa. Hankkeen tuloksista raportoiminen on ollut työvaiheesta toiseen ulottuva prosessi. Työn etenemistä on esitelty hankkeen ohjausryhmälle ja projektiryhmälle useaan otteeseen syksyn 2012 ja 2 Kuntaseminaareihin osallistujat koottiin Pirkanmaan liiton ja kuntien ehdottamien listojen pohjalta. Kukin kunta sai nimetä omalta alueeltaan osallistujia eri seminaareihin. Lisäksi seminaareihin osallistui eri sidosryhmien edustajia.

10 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 6 kevään 2013 aikana. Käsillä oleva loppuraportti sisältää johtopäätökset, katsauksen uusiin toimintamalleihin kunnissa sekä keskeisiä kehittämiskonsepteja. Hanketta tukeneessa projektiryhmässä toimivat Esa Halme, Jukka Alasentie ja Reijo Kahelin Pirkanmaan liitosta, Paavo Salli Sastamalan kaupungista sekä Anna-Kaisa Ikonen, Valtionvarainministeriöstä. Kuva 1. Kuntakehityshankkeen toteutus

11 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 7 2. KUNTAKEHITTÄMISEN KESKEISIMPIÄ HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Koko julkista taloutta, yhteiskuntarakennetta ja yhteiskunnallisia ratkaisuja haastaa tänään väestökehitys sekä talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutos. Käsittelemme näihin liittyviä haasteita ja uudistamispotentiaalia lyhyesti alla, keskittyen teemoihin, joihin liittyy laajemmin kiinnostavia ja kuntakentän innovatiivisuutta ja uudistuskykyä edistäviä mahdollisuuksia. 2.1 Kasvun hidastuminen Talouskasvu koostuu työllisyyden ja tuottavuuden muodostamasta yhtälöstä. Tuottavuuteen liittyvässä keskustelussa esiintyy julkisessa keskustelussa usein käsite Baumolin tauti, jonka mukaan yleinen tuottavuuden kasvu johtaa palkkojen nousuun myös sellaisilla palvelualoilla, joita kasvu ei koske. Tämän ongelman nähdään koskevan erityisesti julkisia palveluita, joissa kustannukset kasvavat tuottavuuden kasvun puuttuessa. 3 Eräs keskeinen ongelma Suomessa on ollut se, että kuntien eri toimintoja on valtiovallan toimesta haluttu laajentaa, mutta mistään aikaisemmista toiminnoista ei ole haluttu luopua, jolloin kustannukset ovat kasvaneet vuosikymmenten aikana huomaamattomasti. Tämä kehitys on vastannut William A. Niskasen talousteoreettisten näkemysten mukaista kehitysmallia, jossa kukin valtion yksikkö haluaa maksimoida oman toimialansa budjetin. Viime aikoina on arvioitu 4, että Suomen julkisessa taloudessa on noin 10 miljardin euron kestävyysvaje, josta merkittävä osa kohdistuu kuntasektorille. Kuntasektorin taloutta on viime vuosina leimannut epävakaus ja tulo- ja menokehityksen suhdanteita myötäilevä yhteys. Erityisesti menojen kasvu on aiheuttanut sen, että kuntatalouden tila on pysynyt jatkuvasti kireänä, nimellinen kunnallisveroaste on kohonnut vuosittain ja kuntien lainakanta on kasvanut (Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle, 2010) Talouden taantuma on luonnollisesti itsestään selvin ulkoisen toimintaympäristön haaste, joka asettaa Pirkanmaan kuten myös muut suomalaiset maakunnat ja kunnat entistä suurempien haasteiden eteen. Viime vuodet ovat tuoneet kasvun hidastumisen ja taantuman myös suomalaiseen aluetalouteen. Vuonna 2008 puhjenneen maailmanlaajuisen talouden taantuman jälkeen on tapahtunut tuotannon voimakas lasku ja työttömyyden kasvu, jotka ovat heikentäneet alueellisia kehitysnäkymiä myös Suomessa. Hidas talouskasvu ja uusi lievempi taantuma vuosina on piinannut erityisesti euroalueen maita. (Mella ja Pouru, 2013). Jälkimmäisen taantumakehityksen vaikutus on tuntunut erityisesti vientipainotteisilla kaupunkialueilla, kuten Tampere, Oulu tai Jyväskylä. Maakunnista työttömyyden kasvu on ollut nopeinta Nokia-maakunnissa eli Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. (Ibid.) Uuden kasvun lähteitä etsitään aktiivisesti eri toimin eri puolilla. Globaaleilla markkinoilla tietotekniikka on toiminut kasvun moottorina. Kitkattomien palveluiden kilpailukykyinen tuottaminen on jatkossakin yksi Suomen kasvun avaimista ja tämän vahvistamiseksi on tehty sekä rakenteellisia, rahoituksellisia ja toiminnallisia muutoksia. (Ala-Pietilä, 2012). Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Suomessa isoimpia kasvumahdollisuuksia tarjoaa biotalous, kaivosteollisuus, hyvinvointipalvelut, matkailuteollisuus, lääke- ja kemianteollisuus. Myös miniteollisuus, joka voisi perustua 3Dprinttaamiselle, voisi tarjota uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia. 2.2 Väestön huoltosuhteen muutos, kuntatalous ja palvelut Taloudellinen huoltosuhde ja väestöllinen huoltosuhde ovat molemmat kehittyneet kielteiseen suuntaan, joskin väestöllisen huoltosuhteen tilanne on ollut erityisen kielteisessä kehityksessä ja suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä jatkuu samaan suuntaan tulevatkin vuodet. Koko luvun Suomen kuntatalouden kustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuin talouden kokonai- 3 Tähän liittyviin hyvinvointivaltion muutoksiin ja näiden teoreettisiin perusteisiin, ks. mm. Cousins M. (2005) 4 Valtiovarainministeriön arvio julkisen talouden kestävyysvajeen olevan jo vuoteen 2015 mennessä noin 5% bruttokansantuotteesta. (Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle, 2010)

12 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 8 suutena ja ilman aktiivisia toimia suunta näyttää jatkuvan. Kasvun arvioidaan jäävän myös vuosina alle 2 %:n luokan. Työttömyysasteen on arvioitu laskevan hieman ja työllisyysasteen puolestaan nousevan. Yleisen talouskehityksen trendi on hyvin heikosti kasvava ja julkisen sektorin velkaantuminen kasvaa edelleen (Valtionvarainministeriö, 2012). Vaikka huoltosuhteen kehitys ei ole Pirkanmaalla kokonaisuudessaan yhtä ongelmallinen kuin monilla muilla Suomen alueilla, on kehitys silti tulvaisuuden kannalta ongelmallinen. Väestön ikääntymisellä on kielteisiä vaikutuksia muutenkin tiukkenevaan kuntatalouteen. Tilastokeskuksen 2004 ennusteen mukaan Suomen väestö on ikääntymässä nopeammin kuin väestö missään muualla Euroopassa. Tämä aiheuttaa suoria ja konkreettisia haasteita kuntasektorille, jonka rakenteellinen uudistaminen ei ole edennyt riittävän nopeasti tai laajasti verrattuna haasteiden suuruuteen. Pirkanmaa on pärjännyt hyvin maakuntien välisessä kilpailussa työvoimasta ja alueellinen houkuttelevuus on ollut 1990-luvulta alkaen lähes Uudenmaan tasoa. Uusimaa, jonka muuttovoitto on pysytellyt maan sisäisessä vertailussa suurimpana, on viime vuosina tosin jäänyt varsin alhaiselle tasolle 1990-luvun lopun huippuvuosiin verrattuna (1998 muuttovoitto oli lähes henkeä). Muuttovoitot ovat viime vuosina jakautuneet muutenkin kuin Pirkanmaan osalta useammalle maakunnalle. (Mella & Pouru 2013). Palvelurakennetta ollaan uudistamassa syvällisesti ja laajasti, joskin varsin hitaasti. Kuntatalouden taantuma antaa varsin huonot lähtökohdat kunnalliselle palvelutuotannolle ja asettaa tehtäville uudistuksille erityisen suuria odotuksia, koska palvelujen uudistamisella pyritään sekä taloudellisiin, toiminnallisiin ja tehokkuuteen ja tuottavuuteen tähtääviin muutoksiin. Hankkeessamme olemme olleet erityisen kiinnostuneita innovatiivista toimintamalleissa, joilla voidaan sekä edistää toiminnallisia uudistuksia että tehokkuutta ja taloudellisesti toimivia ratkaisuja. Silti taustalla on koko ajan ollut myös ajatus ja pyrkimys asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen ja kuntalaisten tarpeiden ja näkemysten huomioimiseen. Yhtälöä ei ole helppo ratkaista. Esimerkiksi joissakin yhteyksissä esiin nostettu työperäisen maahanmuuton tai työvoiman ulkopuolella olevien työssäkäynnin lisääminen 5 eivät yksin ratkaise huoltosuhteen ongelmia etenkään suurten keskusten ulkopuolisilla alueilla. Kuva 2. Vaihtoehdot kestävyysvajeen ratkaisemiseksi nykyisen laajuisella palvelurakenteella 5 ks. esim. Vartiainen (2013) Työvoima tehokkaaseen käyttöön.

13 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Työmarkkinoiden muutos ja osaamisen hallinta Suomen työmarkkinat ovat viime vuosina olleet rajussa muutoksessa: työikäisten määrä on vähentynyt ja maassamuutto sekä siirtolaisuus kasvattavat työvoiman määrää vain harvoissa maakunnissa ja lähinnä suurilla kaupunkialueilla, samalla kun alueelliset erot sekä ikärakenteen, työllisyysasteen että koulutuksen osalta kasvavat. Työmarkkinoiden alueellinen kuva on viime vuosina ollut laajeneva ja keskittyvä: työssäkäyntialueet kasvavat, samalla kun työmarkkina-alueet keskittyvät ja työllisen työvoiman määrä kasvaa suurimmilla työssäkäyntialueilla (Myrskylä, 2012). Pirkanmaata muutokset ovat koskettaneet juuri tällä tavoin: työpaikat ovat keskittyneet erityisesti Tampereen seudulle. Tampereella on 71 % alueen työpaikoista ja työpaikkakasvu Tampereella on ollut suurista kaupungeista nopeinta (ibid.). Kuntasektoria koettelee eläköityminen myös palveluntuotannon ja henkilöstön riittävyyden kannalta. Vaikkakin saattaa olla tervettä, että julkisen sektorin osuus työvoimasta laskee, nopea ja laajamittainen eläköityminen asettaa haasteet muutoksenhallinnalle ja työvoiman vaihtuvuudelle osaamispohjan jatkuvuuden ja uudistamisen kannalta. Kunta-alan eläkepoistuman ajanjaksolla on arvioitu olevan koko maassa noin 63,2 % ja Pirkanmaalla 61,7 %. (Halmeenmäki, Tuomo 2012: Kunta-alan eläkepoistuma , Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2009.) Määrällisen haasteen lisäksi alueelliset ja toimiala- jopa tehtäväkohtaiset erot ovat merkittäviä. Tekninen sektori eläköityy erityisen nopeasti, kun taas sosiaali- ja terveyssektorin muutos tältä osin ei ole yhtä radikaali. Luonnollisesti koulutuksen ennakoinnilla on pyritty vastaamaan näihin jo pitkään tunnistettuihin ja tiedossa olleisiin haasteisiin. Erityistä huomiota kunnissa olisi kiinnitettävä aikuiskoulutuksen ennakointitarpeisiin, koska näin voidaan paremmin varmistaa työurien jatkuvuus ja liian aikainen eläkkeelle jääminen. Eläköityminen asettaa kuntien henkilöstöpolitiikan, johtamisen ja suunnittelun entistä haavoittuvampaan asemaan: samalla kun yhteiskunnalliset ongelmat kärjistyvät ja osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan, suuri osa henkilöstöstä on siirtymässä pois työelämästä. Oma haasteensa voi olla myös nuoren sukupolven työelämäodotusten erilaisuus verrattuna aiempiin: nuorten odotukset työelämälle ja työnantajalle ovat erilaisia kuin edellisten sukupolvien ja jatkuvuuden, vakauden ja turvallisuuden sijaan haetaan kokemuksellisuutta, viihtymistä ja elämyksiä. Nuori työntekijäsukupolvi suhteutuu työhön välineellisemmin: työ on keino saavuttaa elämässä arvostettuja asioita, ei arvo itsessään. Palkan merkitys ei ole yhtä suuri kuin aiemmin, joskaan sitä ei voida väheksyäkään. Työnantajien on myös osaltaan huomioitava arvojen muutos. (Ks. esim. TAT 2012: Nuoret ja työelämä: kaksi eri maailmaa?) 2.4 Talouden rakennemuutos ja alueellisen elinvoiman uudet lähteet Kehitys on ollut jo pitkään tuotannollisesta järjestelmästä palveluyhteiskuntaan ja innovaation lähteenä toimivat yhä useammin tuotannon ja palvelujen innovatiiviset yhdistelmät. Tuotannon ja arvonlisän mekanismit ovat muuttuneet monin tavoin, kun toimialojen ympärille rakentuneet klusterit ovat korvautuneet globaalissa kilpailussa ketterämmillä ja menestyksekkäämmillä arvoketjuilla, joissa yritykset luovat lisäarvoa sijoittamalla oman arvonketjunsa osia globaalisti ja hyödyntämällä eri alueiden suhteellisia etuja. Teknologia siirtyy monikansallisten yritysten sisällä maasta toiseen, samalla kun yrityskohtainen erityisosaaminen yhdistettynä edulliseen kustannustasoon parantavat yritysten tuottavuutta ja kannattavuutta ja syventävät entisestään globaalia työnjakoa (Ali-Yrkkö 2013). Richard Baldwin on nimittänyt tätä muutosta maailmantalouden toiseksi suureksi eriytymiseksi (Baldwin, 2006). Baldwin vertasi menossa olevaa syvällistä muutosta ja sen seurauksia teollisen vallankumouksen mahdollistaneeseen tuotannon ja kulutuksen eriytymiseen ja siitä alkaneeseen maailmankaupan ja talouden kasvuun. Samalla tavalla kuin pari sataa vuotta sitten, maailmantaloudessa syntyvä lisäarvo ja varallisuus ovat alkaneet jakautua uudelleen, tavoilla, jotka edellyttävät myös Suomen kaltaisilta avoimilta talouksilta uudelleenarvioita. (Ibid.) Rakennemuutoksella on myös monia muita ilmentymiä. Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden voi katsoa myös olevan osa talouden rakennemuutosta: yrittäjyys ei ole vain strateginen tai rationaalinen valinta vaan myös arvoihin tai elämäntapaan liittyvä valinta. Britanniassa tehdyissä selvityksissä on havaittu sosiaalisen yrittäjyyden tuovan sekä yritystoiminnan että liike-

14 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 10 toiminnan johtamiseen uusia tuoreita voimia: sekä iältään, sukupuoli- että etniseltä jakautumaltaan sosiaalisen yrittäjyyden kuva on huomattavasti monipuolisempi kuin valtavirtayrittäjyyden kuva. (Ks. esim. Fight back Britain, A Report on the state of social entrepreneurship survey 2012, 19). Britanniassa yhteiskunnallinen yritys on määritelty liiketoimintamalliksi, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joko itse yrityksessä tai sen lähiyhteisössä. Osakkeenomistajan tai voiton maksimointi ei ole yrityksen päätarkoitus. Suomessa käsite on herättänyt osin hämmennystä, osin ärtymystä: yksinkertaisimmillaan kaikki yritykset ovat yhteiskunnallisia, pyrkiväthän ne työllistämään yksityiselle sektorille ja tätä kautta vastaamaan yhteen suomalaisen yhteiskunnan avainongelmaan eli kansantaloutemme riippuvuuteen julkisesta sektorista. Muun muassa Sitran ja TEM:n tekemissä määritelmissä yhteiskunnallisen yrityksen ominaispiirteenä on pidetty arvopohjansa lisäksi lähinnä sitä, että vähintään puolet liikevoitosta kanavoidaan takaisin yrityksen toiminnan kehittämiseen tai suoraan toiminnan kohteeseen. Määritelmistä riippumatta yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle on kysyntää. Ehkä myös palveluiden pääkasvusuunnat ovat alttiita yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle tai sen variaatioille: monet yhteiskunnallisista yrityksistä toimivat sosiaali- ja terveyssektorilla ja erityisesti hoivapalveluissa. Yrittäjyyden lisäksi sivuvaikutuksena nähdään siis myös näiden yritysten nousemista vahvemmin esille taloudellisen taakan helpottajina juuri erityisten paineiden alaisella sosiaali- ja terveyspalvelujen sektorilla 6. Yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät mahdollisimman monipuolista ja laajamittaista toimijoiden ja osaamisen mobilisaatiota ratkaisujen löytämiseksi ja toisaalta työllisyystilanne ja riippuvuus julkisesta sektorista ja hiipuvista tai vetäytyvistä suuryrityksistä edellyttää uusia ratkaisuja, jossa yrittäjyys ja pk-yrittäjyys erityisesti on nostettu yhdeksi avaintekijäksi. 2.5 Teknologisen kehityksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet Julkisen sektorin rooli innovaation edistämisessä on viime vuosien aikana muuttunut. Siinä missä aiemmin julkisen sektorin rooli nähtiin rajoittuvan markkinaesteiden poistamiseen tai edellytysten luomiseen yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoiminnalle, nykyinen laajaalaistuva innovaatiopolitiikka hakee ratkaisuja ja innovaatioiden lähteitä yhä useammin yksityisen sektorin tuotteiden kehittämisen rinnalla yhä useammin myös julkisen sektorin palvelujen kehittämiseen (Jäppinen 2011, 112, Sotarauta, Saariaho & Kolehmainen 2012: Kuntakenttä itsensä vankina: Raportti kuntien innovaatiojärjestelmästä). Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta myös muiden julkisten palveluiden kehittämisessä on entistä enemmän kysyntää ja tarvetta myös uusille teknologiaratkaisuille ja digitalisoituminen on julkisten palveluiden megatrendi. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan vuorovaikutus tai parempi yhteensovittaminen on myös kuntapalvelujen uudistamisen kannalta tärkeää. Toimialalähtöisen klusteripolitiikan jälkeiset ratkaisut ja trendit ovat osaltaan soveltuvia tällaiseen rajapintojen ja uudenlaisten yhdistelmien hyödyntämiseen. Paljon puhutaan kehitys- ja innovaatioalustoista, jotka miltei määritelmällisesti yhdistävät innovaatioiden muotoja ja joiden sekä spatiaalinen että toiminnallinen muoto ovat hyvin monimuotoisia (paikallisuus yhdistettynä virtuaalisuuteen, globaalit arvoverkot ja paikallinen toimijaverkosto, jossa myös erilaisilla paikallisilla yhteisöillä voi olla oma roolinsa [ks. esim. Cooke, Philip (2011): From Clusters to Platform Policies in Regional Development, European Planning Studies Vol. 20, No. 8, August 2012]). Uusiin mahdollisuuksiin liittyy myös keskustelu valtion interventioiden muodoista ja väliintulon asteesta. Valtion roolin tarkastelu liittyy samoin tähän monimutkaistuvaan yhtälöön: esillä on enenevässä määrin ollut kysymys myös valtion roolista toimintapolitiikassa, sääntelevästä mahdollistavaan ja koordinaatiota edistävään suuntaan (esim. Mazzucato, 2011). Ajattelu on liittynyt myös tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin ( grand challenges, esim. Innovaatiounionin ja Horisontti teemojen kohdalla) kuten kestävät ympäristö- ja energiaratkaisut (tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, verkot jne.), toimivat yhteisöt tai maankäytön, asumisen ja liikenteen uudet ratkaisut. Viimeksi mainitussa on kehittämistyötä toteutettu paljolti smart cities - 6 Taloudellisen taakan helpottuminen ei ole suoraan yritysten tehtävä vaan voiton tuottaminen omistajilleen. Tästä syystä taakan jakaminen tapahtuu nimenomaisesti uusien organisointimallien kautta syntyvänä toiminnan tehostumisena.

15 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 11 ajattelun pohjalta, joka alkujaan on lähtenyt globaalien metropolien ja suurkaupunkien kehittämisestä, mutta on sittemmin laajentunut huomattavasti laajemmalle ja on vaikuttanut suomalaisenkin alueellisen innovaatiopolitiikan nykyisten avausten muotoon (esim. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma). Kuntakentän ongelmana on ollut jo pitkään kykenemättömyys yhdistää riittävällä tavalla teknologisia, sosiaalisia ja palveluinnovaatioita. Vaikka lukuisissa hankkeissa, ohjelmissa ja piloteissa on tunnistettu toimivia malleja ja toimintatapoja, näitä ei ole saatu mallinnettua, monistettua tai tietoa hyödynnettyä riittävästi (Melin 2007: Innovaatiot ja hyvät käytännöt kunnallisessa palvelutuotannossa.) Lukuisat kunnat kehittävät samantyyppisiä ratkaisuja toisistaan tietämättä ja kukaan ei ole kyennyt keräämään ja välittämään tietoa näistä kehitystoimista, saati sitten tarjoamaan vertailukelpoista dataa siitä, mitkä asiat ja osatekijät tekevät tietyistä toimintamalleista toimivia ja mitkä vähemmän toimivia. Vertailutiedon ja yhteisen mallinnus- ja arviointiosaamisen puuttumiseen on pyritty viime vuosina vastaamaan muun muassa Kuntaliiton InnoKyläkonseptilla ja Sitran sekä Raision kaupungin tukemalla Kuntamaisema-työkalulla. 2.6 Yhteisöllisyyden uudelleenmuotoutuminen Hyvinvointivaltion kultakausi on epäilemättä ohi ja korkean interventioasteen sijaan valikoivampi toimintapolitiikka edellyttää uusia ratkaisuja myös kansalaisyhteiskunnalta. Osin tätä tematiikkaa on kuvattu ns. big society käsitteellä, jota voisi kutsua vaikka interventioyhteisöllisyydeksi tai vastuullisen/aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi, kansalaisyhteiskunnan vastuuttamiseksi ja hallinnollisten rajojen ja rajoitteiden murtamiseksi hallituksen toimin. (Ks. esim. barrierbusting.communities.gov.uk; Scott, 2010). Kuntalaisen/kansalaisen oletetaan osallistuvan aktiivisemmin sekä julkisten tai puolijulkisten (esimerkiksi yhteisomisteiset palveluntuottajat) palvelujen kehittämiseen, arviointiin ja laadunvarmennukseen että ottavan aktiivisemmin vastuuta omasta ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnista. Toisaalta on siis kyse palvelumuotoilusta ja asiakkaan valtauttamisesta, toisaalta yksilövastuun korostamisesta julkisen vallan sijaan. Big Society on luonnollisesti brittiläinen konstruktio, eikä sellaisenaan suoraan sovellettavissa muihin kansallisiin ja institutionaalisiin konteksteihin. Se on kuitenkin saanut huomiota ja vaikuttanut toimintapolitiikan ja kansalaisen ja hallituksen välisiin suhteisiin, vuorovaikutukseen ja rajapintoihin kansanvälisestikin. David Cameronin ajattelussa kritiikki julkisen sektorin interventioon liittyy ajatukseen, että valta palautetaan kansalle, koska julkinen valta on liian kaukainen, epäinhimillinen ja kömpelö voidakseen vastata ihmisten arkiongelmiin. Parhaiden politiikkaideoiden ajatellaan tulevan ruohonjuuritasolta ja kun kansalaisille annetaan mahdollisuus ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, he kykenevät tekemään sen tehokkaammin ja tuloksellisemmin kuin hallitus tai julkinen valta kykenisi tekemään. (Ks. esim. Toinen kansainvälinen esimerkki yhteisöllisestä päätöksentekomekanismista ovat useat Sveitsin kantonit, joissa varsin suurikin osa kantoni asioista päätetään suoran kansanvallan kautta. Suoran kansanvallan malli ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan Tällä hetkellä sveitsiläiset voivat vaikuttaa politiikkaan kaikilla päätöksenteon tasoilla (valtion ja kantonin eli osavaltion tasolla sekä paikallisesti) ja kaikilla politiikan alueilla. Vaikka vastaavanlaajuiseen menettelyyn ei Suomessa ole realistista edetä, on suoran osallistumisen muotoja hyvä miettiä myös täällä erityisesti paikallistasolla. 2.7 Kunnallisen demokratian ja kuntalaisten vaikuttamiskanavien haasteet ja mahdollisuudet Kuntalaisten osallisuutta voidaan tarkastella lukuisista eri näkökulmista, perinteisen edustuksellisen demokratian tarjoamien väylien lisäksi osallisuus muodostuu ainakin suorista osallistumisen muodoista (esimerkiksi kansalaisaloite 7 ) ja käyttäjäosallisuudesta (palveluraadit, uudet palvelukehittämisen menetelmät). Siinä missä edustuksellisen demokratian on ajoittain nähty olevan suuressakin kriisissä ja vaaliosallistuminen on hiipunut, kuntalaiset suhtautuvat varsin myöntei- 7 Eduskunnassa kansalaisaloite-järjestelmää on ryhdytty kehittämään miten asiaa voisi vastaavasti kehittää paikallisdemokratian myös vahvistajana. (www.kansalaisaloite.fi/fi)

16 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 12 sesti suoriin kuntademokratian muotoihin. Kuntalaiset vaikuttavat yleisimmin käyttäjäkyselyihin vastaamalla, vanhempainiltoihin ja talkoisiin osallistumalla sekä ottamalla suoraan yhteyttä kunnan viranhaltijaan. Merkittävä enemmistö kansalaisista näkee suoran osallistumisen keinona edistää omia ja yhteisiä intressejä. (Pekola-Sjöblom 2012). 8 Digitaalisten ja helppokäyttöisten ratkaisujen kehittäminen ja tarjoaminen ovat myös tällä alueella yksi avainkysymyksistä. Kyse on tosin myös kulttuuri-, asenne- ja ajattelutapamuutoksista ja tässä suhteessa kuntalainen 2.0. on vielä hahmottumassa. Vaikuttamisen kanavat sukupolvi z:lla eivät ole samoja kuin suurille ikäluokille: yhteiskunnallisella aktiivisuudella ja osallisuudella on monia uusia muotoja, joiden merkitystä ei ole vielä täysin tunnistettu. Digitaaliset ratkaisut ovat vain yksi osa tätä kulttuurimuutosta. Kyse on myös aikajänteen muutoksesta: edustuksellisen demokratian prosessit ovat tunnetusti hitaita, kun taas nuori sukupolvi hakee vaikuttamisen ratkaisuja, joiden tulokset näkyvät nopeasti (ks. esim. Sitra (2012): Uusi Demokratia-foorumin raportti, 6). Aikajänteen ja osallistumisen välineiden lisäksi uusi kuntalaisten sukupolvi hakee vuorovaikutteisuutta: osallisuuden nähdään edellyttävän dialogia, ei yhdensuuntaista vaikuttamista. Yhteisrahoittamisen ja -kehittämisen muodot ovat kiinnostavia, mutta niihin suhtaudutaan vielä hieman skeptisesti: ei tiedetä, miten niitä konkreettisesti käytetään ja millaisia prosesseja ne edellyttävät hallinnolta ja hallinnon, kansalaisten ja muiden toimijoiden (järjestösektori ja yritykset mm.) väliseltä vuorovaikutukselta. Nämä demokratian ja osallistumisen uudet muodot ovat kuitenkin alue, jossa on runsaasti tilaa ja kysyntää testaukselle, pilotoinnille ja uusille ideoille. Ei siis ihme, että monet hankkeen aikana nousseista toimintatapaideoista ja -malliaihioista liittyvätkin tähän tematiikkaan. 8 Ks. esim. Salminiitty, Ritva 2007: Kuntademokratian toimintatavat. Kansalaisvaikuttamisen edellytykset Turun kaupungissa. Pekola- Sjöblom 2011: Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 9. Kuntaliitto, Acta nro 229.

17 PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN KATSAUS UUSIIN TOIMINTAMALLEIHIN KUNNISSA Tässä luvussa on tarkasteltu työprosessin myötä hahmottuneita isoja teemakokonaisuuksia: paikallisen ja alueellisen demokratian toimintamallit, palvelutuotannon organisointi- ja toteutus sekä innovaatioympäristöt ja elinkeinopolitiikka. Teemoista on nostettu yksittäisiä tällä hetkellä kiinnostaviksi osoittautuneita näkökulmia sen sijaan eikä niitä pyritä käsittelemään kaikenkattavasti. Kaikista näistä aiheista on tehty lukemattomia selvityksi, tutkimuksia ja muita julkaisuja. Laajoja teemoja on konkretisoitu nostamalla esiin suomalaisia ja ulkomaalaisia erimerkkitapauksia. Tämä luku luo pohjan seuraavalle (luku 4), jossa on kuvattu yksityiskohtaisia esityksiä Pirkanmaalla toteutettaviksi piloteiksi. 3.1 Paikallisen ja alueellisen demokratian toimintamallit Paikallisen ja alueellisen demokratian toimintamalleja käsiteltäessä tämän raportin näkökulmana on kuntalaisten nykyistä monimuotoisempi aktivointi ja osallistaminen. Aktiivisen kuntalaisuuden eri osallisuuden tasoja on jaoteltu niin, että tässä luvussa on paneuduttu päätöksentekoon ja sen valmisteluun, kun palvelutuotantoa käsittelevässä seuraavassa luvussa (luku 3.2.) näkökulmana on palveluiden suunnittelu ja tuotanto yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Yhdessä nämä osallisuuden tasot muodostavat eheän kuntalaisen osallisuuden jatkumon. Perinteistä kuntademokratiaa on viime vuosina vahvistettu useissa kunnissa kokoamalla alueellisesti tai kuntalaisryhmittäin parlamentteja. Samoin kuntalaisia on osallistettu erilaisissa tilaisuuksissa kuten kuntalais- ja asukasilloissa. Nämä muistuttavat kuitenkin demokratian perinteisiä osallistamismuotoja. Lisäksi tilaisuudet ovat usein melko yksisuuntaisia aidon vuorovaikutuksen sijaan. Toki ne täyttävät kuulemistarpeen ja esim. kunnan järjestämällä asukasillalla voi olla keskeinen rooli jonkin yksittäisen asian valmistelussa. Nykyiset menetelmät tukevat erityisesti isojen päätösten valmistelussa. Kuntien saattaisi kuitenkin olla hyödyllistä aktiivisesti löytää uusia keinoja kuntalaisten aktivoimiseksi jatkuvaan, arkipäiväiseen suunnitteluun. Kuntalaisten lisäksi myös paikallisia yrityksiä olisi syytä osallistaa paikallisten ja alueellisten ratkaisujen ja palveluiden suunnitteluun. Osallisuutta vahvistavien toimien suunnittelussa keskitytään usein kuntalaisiin. Yritykset ovat kuitenkin merkittäviä toimijoita alueen elinvoimaisuutta vahvistettaessa. Vaikka yrittäjien aika ja mielenkiinto voi olla usein kiinni omassa yritystoiminnassa, ovat paikalliset pk-yritykset kuitenkin omaan yhteisöönsä integroituneita ja paikallinen elinvoimaisuus koetaan monissa tapauksissa myös yritysten olemassaolon ehdoksi. Kuntademokratiaa käsiteltäessä tulee huomioida myös tasa-arvoisuuden näkökulma. Aktiivisuus keskittyy helposti tiettyihin väestönosiin ja yksilöihin. Haasteena onkin huomioida ja vahvistaa myös niiden väestönosien osallisuutta, joiden näkemyksiä ei muutoin kuunnella. Seuraavassa luvussa kuvatuissa esimerkeissä on pyritty huomioimaan demokratiaan ja osallisuuteen liittyvä edustuksellisuuden vääristymän riski. Kuntien elinvoimaisuuden ehtona on jatkuva oman toiminnan arviointi ja kehittäminen. Tämä ei rajoitu vain kunnan omaan toimintaan vaan kunnan tulee aktivoida tähän mukaan myös kaikki kunnan toimijaryhmät. Kuntien kannattaisikin edistää kaikkia niitä rakenteita ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat uusien resurssien, kompetenssien ja markkinoiden luomisen sekä olemassa olevien resurssien ja kompetenssien tehokkaan hyödyntämisen. Kyse ei ole kehittämistyöstä vaan jatkuvasta uudistumisesta. Tavoitteena on estää lukkiutuminen nykyiseen kehityskulkuun ja luoda perusta jatkuvalle uudistumiselle ja uuden etsimiselle demokratian uusin keinoin.

Vastaanottaja Pirkanmaan liitto. Asiakirjatyyppi Loppuraportti. Päivämäärä Toukokuu 2013 IDEARAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

Vastaanottaja Pirkanmaan liitto. Asiakirjatyyppi Loppuraportti. Päivämäärä Toukokuu 2013 IDEARAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Vastaanottaja Pirkanmaan liitto Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä Toukokuu 2013 IDEARAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN IDEARAPORTTI PIRKANMAAN KUNTATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Päivämäärä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta,

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot