kent tävoimakkuusmi ttauksis ta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kent tävoimakkuusmi ttauksis ta"

Transkriptio

1 ns. J. HOLOPAVEN: Yleis radioasemien kuuluvaisuudesta ja kent tävoimakkuusmi ttauksis ta Yleisradioto'imintaan kuuluu myös tietää kuinka laajalla alueella ma,an kukin yleisradioasema on kuultavissa. Kuuluvaisuus määritellään jännitteenä, jonka lähetysaseman säteilemä sähkömagneettinen ke,nttä pystyy synnyttä'mään vastaano,ttoantennissa. Jännitteen s,uuruus voidaan rnita,ta e,rityisillä tarkoitusta varten rakennetuilla mittareilla, ns. kenttävoimakkuusrnittaneilla ja kutsutaan mittauksia ke,nttävoimakkuusrnitta,uksiks,i. Radioase,man antennista lähtevä säteily jae'taan kahteen päälajiin: horisontaalisäteilyyn ja ve,rtikaalisäteilyyn. Käytännössä kuts,u,t,a,anr näitä sät,eilylajeja vastaavasti pinta-aalloiks'i ja avaruus,aalloiks,i. Nimensä mukais'esti etenee pinta-aalto 1ähe,tysantennista vasta:anottoantenniin pitkin rnaan pintaa tai lähe 1ä sitä, kun taas avaruusaalto saapuu vastaano,ttoante,nniin ylernpie,n ilmakerrosten heija'stavien osien kautta. Riippuen siitä, kumpiko aalto vastaanottopai- kalla o,n vallitsevana jaetaan yleisr,adioaseman kuuntelualue kolmeen osaan: 1) Lähikuuntelualue, jossa pinta-aalto on vallitsevana säteilylajina. Tä11ä alueella on lähetysas,eman kenttävoimakkuus niin suuri, että kuuntelua voidaan pitää hyvänä kaikkina vuoro,kauden aikoina. 2) Häipymis,alue, jolla pirrta-aallon lisäksi myöskin avaruusaal,to alkaa vai.kuttaa. Avaruusaaltoha'rr saap,uu vastaano,ttopaika,lle, kuten jo mainittiin, ylempien ilmakerrosten he,ijastavie,n os,ien kautta. Nämä heijas'tavat osat, ns. io,nisaatiokerrokset voivat olla alernpana tai ylempänä. Niiden ko,rkeus siis vaihtelee, josta johtuen, avaruusaaltokin saapuu vastaanottopaikalle milloin voimakkaampana, milloin heiko,mpana. Sarnasta syystä voi avaruusaa,lto saapua vastaanottopa,ikalle joko sramanvaiheisena, vastakkaisvaiheis'ena tai eri vaiheisena pinta-aallon kanssa. Jos mole,mmat aallot ovat samanvaiheisi.a, on vastaano,te,ttavan aseman kenttävoimakkuus normaalia suurernpi. Jos aallot ovat vastakkaisvaiheiset, on kenttävoimakkuus pienempi ja voi alentua nollaankin s'iinä tapauksessa, että molemmat aallot ovat yhtä voimakkaat. Jos taas saapuvat aallo't ovat eri vaiheisia niin huomataan paitsi että kuunneltavan aseman kenttävoimakkuus muuttuu myös ohjelman toistossa enemmän tai väherirmän vääristymistä. Varsinkin härnärän ja pimeän aikana, jolloin ionisaatioker rosten korkeus ilmakehässä huomattavasti vaihtelee, voi kuuntelu asernan häipymisalueella edellä mainituista syistä muodostua hyvin ikäväksi. Ma'inittakoo,n täss:ä, että häipymisalueen leveys esirn. 300 m:n aallo,lla o'nr amerikkalaisten mittausten mukaan päivän aikana n. 100 km ja a,lkaa s,e tavallisesti n. 110 krn päässä ähetysasemalta siirtyen ähemmäksi p'imeän aikana. Omie,n mittaustemme mukaan voi häipymisalue esim. 200 m aallolla hämärän aikana alkaa jo n. 20 km päässä 1ähetSrsasemalta. Pitkäaaltoaluee,lla on häipymisalue leveämp'i ja sijaitsee jonkun verra,n kauempana lähetysasemalta kuin keskipitkillä aalloilla. Mitään yleislu,o,ntoista tarkkaa rajaa ei häipymisalueelle voida määritellä, sillä se on kokonaan riippuvainen ylemp,ien ilmake,rrosten ionisaatiotilester. j.-ki-r on ylecrrsä jatkuvan vaihtelun alaisena. Kuunneltavan aseman voimakkuusvaihte,lut ovat s:uurimmat häipymisal"ueen keske'llä. Vo,im,akkuus,vaihteluiden suuruus riippuu myös pa,ljon lähetysasem,an antennirakentees,ta ollen vaihtelut paljo'n suurempls e,5im. T-antennilla kuin pystysuoralla antennilla. 3) Kaukokuuntelualue, jolla avaruusaalto on vallitsevana. Tä11ä aluee'lla o,n kuunte'leminen yleens,ä hyvin epävakaista voimakkuusvaihteluiden ja vääristymisen takia. Voimakkuusvaihtelut aiheutuvat e,tupääsrsä ionisaatiokerrosten korkeusvaihteluiden takia. Kun kerros orr ylemqränä, saapuu a,varuusaalto perille heikornpana. Tdllöin vo,i a1ueelle lähetysasemalta heikko,na saapuva pintaaaltokin yhdessä avaruusaallon kanssa aiheuttaa paitsi voimakkuusvaihtel.ua, myöskin väärisltymistä. Voimakkuusvaihtelut voivat aiheutua myöskin vastaano,ttoantennin yrnpärillä o,levan sähkömagnee'ttisen kentän kääntymis'estä. Kuuluvaisuus o'n paras s'illo,in kun sähköinen kenttä värähtelee antennin suunnas,srär, iolloin a,ntenniin 2l

2 syntyy suurin jännite. Kentä,n kääntyessä va,s,- taanottojännite pienenee. Tästä aiheutuu lyhytaikaisia voimakkuusvaihteluita. Myös sähkömagneettisen kentän imeytymis,vaihtelut ionosfe,rissa aihc r-'ttavat voimakkuusvaihteluita kuuntelussa' meytymisvaiht elut aiheutuvat ionos,f eritilan vaihtelevaisuudesta. Eri tavoin heijas,tuneet aallot aiheuttavat erivaiheisuutensa takia myös vääristymistä kuuntelussa. Yleisradiolle on tärkeätä tietää sen alueen laajuus lähetysasemien ympärillä, jolla kuuluvais,uus on hyvä. Kuuluvaisuutta pidetään hyvänä jos se on häiriövapaata. Lähe,tysaseman kenttävoimakkuuden täytyy siis kuuntelupaikalla jatkuvas,ti olla paljon suurempi kuin kaikenlaisten häiriöiden samaila aaltopituudeiia synnyttämät häiriöjännitteet. Häiriöitä synnyttävät toiset samalla tahi viereisillä aaltopituuksilla työskentelevät radioasemat, sekä erilaiset sähkökojeet ja laitokset johtoineen. Kuunneltae,s,sa asemaa kaue,mp,gner voivat myös ilmakehän aiheuttamat sähköiset häiriöt vaikeuttaa hyvää kuuntelua. Edellisestä lienee jo selvinnyt, että hyvällä kuuntelualueella on vaikuttavana tekijänä lähetysaseman siuora säteily, siis pinta_aalto. Tästä syystä kenttävoimakkuqs,mittauksissa tutkitaan_ kin etupäässä aseman pinta-aallo,nr synnyttämää kenttävoimakkuutta. Suora säteily ulottuu häi_ riin'tymättömänä kauemrnaksi päivällä kuin yö1lä ja hämärän aikana. Epävakainen aika alkaa jo ennen auringo,n laskua ja jatkuu jonkin verr,an auringo'n no,usun jälkeen. Tästä syystä aletaan kenttävoimakkuus mittauksia suo,rittaa yleensä noin kaksi tuntia aur:ingon nousun jälkeen ja lopettaa ne no,in kaksi tuntia ennen auringon 1as_ kua' Tarrkkaa rajaa tässä suhteess,a ei voida asettaa ja huomataankin tärnä parhaiten käytännössä siitä, että suoritettaessa mittauksia esim. myö- hään iltapäivällä ilmenee mitattavan asernan kenttävoimakkuudessa häipymistä vaikkakin voimakkuus aikaisemmin päivällä on pysynyt vaka- vana. Tä]löin on tietenkin jäätävä odotta,maan s'e'uraavaa päivää. Kenttävoimakkuudet mitataan milli- tai mikrovoltteina vastaanottoantennin tehollisen korkeuden pituusyksikköä, yhtä me,triä kohti (1 mvlm 0,001 V /tn ja uy /m - 0, V/m). Suu-ritehoisten ars,ernien 1ähe11ä, ios,sa kentitävoimakkuus on suuri, lausutaan jännite vo,ltteina metriä kohti, siis V /tn. Etäännyttäessä lähetysaseman antennista suoraviivaisesti heikkenee kenttävoimakkuus aluksi exponentiaalisesti, muuttuen 22 heikkeneminen potenssikäyrän kautta lähes suoraviivaiseksi matkan jatkuessa. Amerikkalaisen määritelmän mukaan pidetään kuuluvaisuutta hyvänä, jos lähetys:aseman sähkc;magneettisen kentän synnyttämän jännitteen suuruus vastaanottoantennis,sa on: kaupungeiss,a kylissä ja asunto,ryhmissä maalaistaloissa , 1-0. Z 25 rnv im 5> 5) Mainitut arvot ovat jonkinlaisia keskiarvo,ja, sillä esim. kaupungeissa voivat raitiovaunutkin aiheuttaa niin suuria häiriöjännitteitä, että jo,n_ kun yleisradioaseman moitteettomaan kuunteluun tarvitaan par:i kolme kertaa suurempi kenttävoimakkuus kuin mitä edellä on sanottu. Mainittiin, että kauempana lähetysasemasta kenttävo,imak_ kuus heikkenee lähes suoraviivaisesti rnatkan jatkuess'a. Tämä tarkoittaa sitä, että etäännyttäessä radioasemasta aina joku määrätyn pituinen matka, aseman kenttävoimakkuus heikkenee kullakin matka'osuudella s,uhteellisesti aina saman verran. Näin on asianlaita teoreettisesti, jolloin edellyte_ tään, että maan aiheuttama vaimennus sähkömag_ neettiselle säteilyle on joka paikassa yhtä suuri, pysyen siis vakiona. Käytännössä ei kuitenkaan asianlaita ole näin, sillä mainittu vaimennus on kokonaan riippuvainen maanpinnan laadus,ta. Metsäinen maasto aiheuttaa paljon s,uuremman vaimennuksen kuin avonaiset niityt ja pellot. Sa_ moin mäet ja, s'o,raharjut heikentävät kuuluvaisuutta kuten myöskin kaupungit ja tiheät asutusryhmät. Vesien, varsinkin suolaisten vesien ylitse on kuuluvaisuus paljon parempi kuin maan yli. Me'ntäessä poispäin lähetysase,masta vo,i aseman kenttävoimakkuus jollakin seudulla alentua hyvin pieneksi ja jatke,tt,a,essa matkaa sarna,an suuntaan se voi taas nous'ta niin, että kauempana asiemasta voidaan saada suurempi arvo kenttävoimakkuu_ delle kuin lähempänä asemaa. pro,f. Milikan selittää tämän siten, että asema säteilee antennistaan joka suuntaan teoreettisesti lasketun sähkömagneettisen kentän, jonka voimakkuus heikkenee etäisyyden kasvaessa teo,rian mukaisesti ja joka todellakin on olemassa ku[akin paikalla muutaman kilometrin korkeudella maan pinnasta. Jos nyt ma,an pinta jollakin paikalla aiheuttaa suhteettoman suuren vaimennuks,en sähkömagneettiselle säteily11e, niin kenttävoimakkuusmittauksia suoritettaessa tällä paikalla s,a'daan pienem_ piä a,rvoja kuin kauempana sijaitsevalla faikalla,

3 jossa vaimennus orr pienempi. Niinpä mentäessrä esim. suure,n järven yli saadaan mirttaustuloksiksi jä'rven takarannalla ylee'nsä suurempia anvoja kuin vastakkaisen ranrlän rnää'sto'ssa, joka s'ijaitsee lähempänä lähe,tysasernaa. Läns,i- ja Lounai's'Suo,mesis'a on kuuluvaisuus huornattavasti par mpri kuin muualla maassatrnrne, johtuen tämä suurista vilj elysaukeamista,, alavasta maasta (vanhaa meren pohjaa) ja monista jois'ta. Sähkörnagneettisen kentän vaime'nnus on suuresti riippuvainen myös lähettävän asernan jaksoluvusta siten, että pienillä jaksoluvuilla (pitkillä aalloilla) vaimennus on paljon pienernpi kuin suurilla (keskipitkillä ja lyhyillä aalloi.la). Myös lämpötilan muutokse't varsinkin pitemmillä matkoilia va'ikuttavat suuresti kenttävoimakkuuteen. Kylmällä ilmalla on kenttävoimakkuus suurempi kuin lämpimällä. Lämpötilan muutokse'n aiheuttamat kenttävoimakkuusvaihtelut riippuvat myös lähettävän asernan jaksoj.uvusta. lmakehän kosteusi, pilvisyys, kaste ja ilmas'sa olevan vesihöyryn paine e,ivät sensijaan aiheuta suurernpia voimakkuusvaihteluita tavallisilla yleisradioaalloilla. Sen sijaian on ilmanpaineella yöaikana huornattava vaikutus kuuluvaisuuteen. Jos sekä lähettävä aselna, että varstaanottopa,ikka sijaitsevat samalla ma,talapainealueella on kuuluvaisuus yöaikana parempi kuin päivällä. Korkeapaineen vallites,s'a voi kuuluvaisuus yöaikana heikentyä hyvin huomattavastikin. Amerikkalais,et ovat sruorittaneet tässä suhteess,a mo'nivuotisia jatkuvia tutkimuksia kahden paikkakunnan välillä ja käyttäneet ilmanpaineen aiheutt,amia ke'nttävoimakkuusvaihteluita hyväkseen jopa sääennustuksissakin ja ilmoittavat päässeensä tässä suhteessa eräänä vuonna g0 % varmuuteen. Mainittakoon tässä, että aivan lyhyet aallo,t, senttimetri-, desimetri- ja jonkun me'trin pituise't aallo't ovat huo,ma,ttavasti riipp,uvais'ia ilmakehän sääo'loista. Luote,ttavien ekvipotentiaalikäyrie'n (saman jiinnittei,sten käyrien) saarnisek,si on kenttävoimakkuusmittaukset suoritettava vähintään kahdeks,aan eri siuunrtaan mitattavasta aseneasta. Joka suunnassa ote'taan mittauksia 1ähe'11ä asemaa tiheärnrnin kuin kaue,mpana. Kunkin suunnan mittaustuloste,n perusteella piirretään ns. ke,nttävo'imakkuuskäyrä, josta heti nähd.ään ke,nttävoinaakkuuden suuruus mäiirättyyn suuntaan e,ri pituisten matkojen päässä mitatulta asernalta. Näistä käyris,tä on helppoa piirtää ekvipotentia,alikäyrät a,seman ympärille. Myös vo'idaan näistä käyristä laskea maan aiheuttama vaimennus sdhkömag- neettiselle" säteilylle asieman jaksoluvulla eri suuntiin asemasta,. Saadaan siis maan vaime'nnusker- to,imien arvot. Määrätyissä tapauksissa on suo'ri- tettava kenttävoimakkuusmittauksia myöskin pitkin asernan ympärille p,iirrettyä ympyränkaarta, siis kulkien eteenpäin mutta pysytellen aina saman välimatkan päässä asernasta. Tämä tulee ky. symykseen tutkittaessa maan vaimennusta seudulla, jolla kenttävoimakkuus vaihte'lee tavallisita enemmän. Myös kun tutkitaan suunnatun aseman kenttävoimakkuutta, sekä mitattaessa hyvin lyhyitä (televisio-) aaltoja, tulee tämä mittaustapa usein kysymykseen. ' Kesällä 1949 Yleisradion toimesta suorite'tuissa kenttävoimakkuusmittauks,is,sa olivat mittauskohteina kaikki yleisradioasernarnme. Useimmat niistä lähettävät nykyisillä aaltopituuksillaan viimeistä vuottaan, sillä uusien kansainvä,lis'ten sopimusten mukaa,n muutetaan aaltopituudet maalisk. 15 p:nä Verta,ilun vuoksi on tärkeätä tietää asemiemme kuuluvaisuus myöskin entisillä aalloillaan. Mittaukse,t suoritettiin heinä-syyskuussa ja onkin käytännöllisis,tä syistä kenttävoimakkuusmittaukset rnaassarnme suo,rite'ttava kersän aikana. Mittarina o'li arnerikka,ainen ke'nttävoimakkuusmittari 'RCA type 308-8". Mittari painaa kaikkine la,itteineen n. 40 kg ja o'n mittauspa,ikaksi valitava avo,na'inen paikka, josta etäisyyden metsään, puhe,linlankoihin, asutusryhmiin y.m. häiritseviin tekijöihin o,n oltava vähintään 90 m. Kysymyks,een tulevat siis etupäässä niityt ja pellot, joille pääseminen ta'lven aikana tuottaisi usein hankaluuksia. TaJ.vimittaukset antaisivat muutenkin liian optimistisia tuloksia johtuen ilamakehän atrhaisesta lämpötilasta. Lahden yleisradioaseman kenttävoimakkuutta mitattaessa suoritetut matkat näkyvät kuvassa 1, jossa ne ovat merkityt numeroilla. Kuvasta 2 käy ilmi vastaavat ke,nttävoimakkuudet kullakin matkalla. Huomataan, että maan vaimennus on suurin mentäessä Lahdesta ko,illiseen päin. Pienimmäksi oso,ittautui vaimennus matkalla Lahti Mäntsälä ' Helsinki. Pohjoiseen päin me,ntäessä huomataan Päijänteen vaikutus Lahdesta aina 120 km päähän, samoin kauempana alue 220 kilometristä a'kaen 280 km:in, jossa ilmeisesti Keiteleen vesialue pitää kuuluvaisuuden hyvänä. Erikoise,sti havaitaan kuuluva,is,uuden olevan hyvän Lounais- ja Länsi-Suome,ss,a kun taas Savossa, matkalla Kuopio Kajaani Meteli on kuuluvaisuus heikornpaa kuin Oulun suunnassa yhtä suurilla etäisyyksillä Lahdesta. tä-ko,illis,essa huo- )+

4 -- voimakkuus,mittaukset e,nsi kesänä uudelleen teh- tyä, on tarkoituksena palata asiaan lähernmin. ähkömagneettist e,n aalt o'j en eten emiskysymyksiä on tutkittu paljon sekä te'o,reettisesti että käytännössä ja tutkitaan edelleen. Tutkimusten tus loksia on julkaistu varsin runsas valikoima. Niiden jotka haluavat syve,ntyä lähemmin näihin kysymyksiin, olisi syytä tutkia allarnainittuja julkaisuja. Jseimmat julkaisut sis,ältävät lisäksi laajan asiaa koskettelevarl ähdekirj allisuusluette,lon. f_j Kuva 1. Lahden o"seman kenttiiuoimakkuutta nntattaessa suoritetut matkat. 1) Ylöstalo, V.: Radiotekniikan oppikirja. 2) Rissanen, J.: Radioteknikon opas. 3) Rolf, B.: Numerical Discussion of Prof. Sommerfeld's Attenuation Formula for Radio 'Waves, ng. Vetenskape Akad., Hand., N:o 96 (1g?g); also Graphs to Prof. Sommerfeld's Attenuation Formula for Radio Waves, Proc. R 8,78, March, ) Rurrorvs, _Charles R.: Radio propagation over Spherical Earth, Proc. R 8,23, N:o S, Mag, 1gJS. 5) Fitch, William A. and Dutbera, Wiltiam S.: Measurments of Broadcast Coverage and Antenna performance, R C A Reui,eu, ) Fitch, Wiiliam A. Field-strength prediction Charts Based on Sornrnerfeid's Formula. El"ectrontcs for Engi_ neers mataan Saimaan ves;istön vaikutus. Kute,n sa,nottu, kaikki käyrät ovat piirretyt mittaustuloste,n.keskianvojen mukaan, vaikka poikkeamat ovat yleensä hyvin pieniä. On löytynyt kyllä paikkoja hyviltäkin kuuluvaisuusalueilta, joissa kenttävoi* makkuus on ollut edellytettyä huornattavasti hei ) Gracely, Frederick R.: Temperature Variations radiobölger i området khz.. Tekniske N:o 70-77, Medd,elel,ser, Lahden yle;sradioaseman 160 k!/s, l5okw, T-ant kenttävoimakft ko,mpi sarnoin kuin he,ikornmilla kuuluvaisuus. alueilla on saattanut joissakin yksityistapauksissa olla huoma,ttavan suurikin kenttävo,imakkuus. Mahdo'llis,ia malmike'nttien aiheuttamia muutoksia kenttävoirnakkuudessa ei o,le ehditty vielä tutkia. Mainittakoo,n vielä, e,ttä kuvaan 2 o,n pilkkuviivoilla merkitty ne matkat, joilla Lahden kenttävoimakkuuksia on myöskin mitattu, vaikkakaan 'ne eivät ole radiaalisessa suurrrrässa La,trdesta kat- Mitannut hernå-syyskuussa v 1949 J.Holopainen Låhti-Oulu Juva 2 Kuopro-Metell 3 Juva - lohmaiä.v 4 Lahti- Haminå 5-6 Lahli - Po.voo Ja Lahli-Helsinki Lahti-Hetsinkr kauttå Måntsälå,.8 Lahti-Turku Låhti - Knistiinånkåupunki sottuna. Muide,n yleis,radioasemiemm,e kenttävoimakkuusrnittaukse't sivuutan tässä ja selviävät,ne kuvasta 3, johon o,n piirretty yleisradioase,miemrne nykyisten kenttävoimakkuuksien ekvipotentiaalikäyrät. Edellä o,n etupäässä luettelo,n muodoss,a mainittu ne asiat jotka liittyvät radioasemien kuuluva'is,uuteen ja niide,n kenttävo,imakkuusrnittauksiin, sivuuttarnalla myöskin kokonaan kys5rmysten teoreettinen puoli. sen jälkeen kun yle,isradioasemiemme sop irnu ste,n muk ais,et a,alt op,ituusmuut okse,t saadaan: suoritettua ja asian vaatimat kenttä- 24 of Ground-Wave Signal ntensity at Standard Broadcast Frequencies, Proc. R E, SZ, N:o 4, April, 7g4g. 8) Bramslev, G.: Udbredelsesforholdene i Danmark for Kuva 2. Kenttiiuoimakkuudet kuuan 7 mukaisi.ssa suunrnssa.

5 SUOMEN YLESRADOASEM EN KE.NTTAVO MAKKUUDET mitctt,u syyskuusse loo mvlm. 5O _,t_ o _rr_ - 3,5!!- lro - O,5 -tr- Or2 -!r- -rt- Asema ki ls KV Lahti 160 t50 Kuopio Turku Helsink i 142c 10 ulu 433 ro Vaasa Tampe re Pori Joensuu 310 PtS ari l soc Pietarsaari / Oulu, \...\ \ \.\ \ \.!! il : \ Por i,e lsinki Kuve 3. Suonen_gleisrad,r"oasemien kenttiit:oi,makkuud,et.*,. 25

Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949

Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949 Ins. J. HOLOPAINEN: Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949 Yleisradiotoimintaan kuuluu myös tietää kuinka laajalla alueella maan kukin yleisradioasema on kuultavissa. Kuuluvaisuus määritellään

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.

Lisätiedot

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on Suoran htälöt Suoran ratkaistu ja leinen muoto: Suoran htälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 = k + b, tai = a missä vakiotermi b ilmoittaa suoran ja -akselin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen

Lisätiedot

ÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI

ÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI ÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI 30.5.2017 Digita lyhyesti Osaamisemme pohjautuu pitkään kokemukseen radiotaajuuksien, suurten tehojen ja korkeiden mastojen hyödyntämisestä. Palvelumme: Välitämme parhaat sisällöt

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT MUSTALAMMINMÄKI OY AB Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25023 Digitan tv- ja radiolähetysten 1 (9) Vadbäck Hans

Lisätiedot

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä 1 (6) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2019 määrää 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun sähköisen viestinnän palveluista

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt

Lisätiedot

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N t. 1 Auringon ja kuun kohdistamat painovoimat voidaan saada hyvin tarkasti laksettua Newtonin painovoimalailla, koska ne ovat pallon muotoisia. Junalle sillä saadaan selville suuruusluokka, joka riittää

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset

Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset 1 Sisällys Sisällys... 2 1. JOHDANTO... 3 2. MELUN MITTAUKSET JA MALINNUS... 3 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)... 3 Kenttätyöt

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY N117 x 12 x HH141 + G128 x 33

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Suolakankaan tuulivoimahanke

Suolakankaan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet P27134 1 (15) 1 Maisema ja havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPROohjelmalla.

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o 1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus Fysiikan kotitutkimus Fysiikan 1. kurssi, Rauman Lyseon lukio Johdanto 1. Saaristo- ja rannikkonavigoinnissa on tärkeää kyetä havainnoimaan väyliä osoittavia väylämerkkejä. Pimeän aikaan liikuttaessa tehokkaalla

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola Valokuvasovitteet Vestas V136 x 6 x HH182m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24253 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valokuvasovitteet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö.

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 5.4.0 Jussi Tyni. a) Derivoi f ( ) 3e 5 Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 määrittelyjoukko. c) Derivoi g( t) 4ln( t t ). Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangentti pisteeseen,

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot