kent tävoimakkuusmi ttauksis ta
|
|
- Miina Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ns. J. HOLOPAVEN: Yleis radioasemien kuuluvaisuudesta ja kent tävoimakkuusmi ttauksis ta Yleisradioto'imintaan kuuluu myös tietää kuinka laajalla alueella ma,an kukin yleisradioasema on kuultavissa. Kuuluvaisuus määritellään jännitteenä, jonka lähetysaseman säteilemä sähkömagneettinen ke,nttä pystyy synnyttä'mään vastaano,ttoantennissa. Jännitteen s,uuruus voidaan rnita,ta e,rityisillä tarkoitusta varten rakennetuilla mittareilla, ns. kenttävoimakkuusrnittaneilla ja kutsutaan mittauksia ke,nttävoimakkuusrnitta,uksiks,i. Radioase,man antennista lähtevä säteily jae'taan kahteen päälajiin: horisontaalisäteilyyn ja ve,rtikaalisäteilyyn. Käytännössä kuts,u,t,a,anr näitä sät,eilylajeja vastaavasti pinta-aalloiks'i ja avaruus,aalloiks,i. Nimensä mukais'esti etenee pinta-aalto 1ähe,tysantennista vasta:anottoantenniin pitkin rnaan pintaa tai lähe 1ä sitä, kun taas avaruusaalto saapuu vastaano,ttoante,nniin ylernpie,n ilmakerrosten heija'stavien osien kautta. Riippuen siitä, kumpiko aalto vastaanottopai- kalla o,n vallitsevana jaetaan yleisr,adioaseman kuuntelualue kolmeen osaan: 1) Lähikuuntelualue, jossa pinta-aalto on vallitsevana säteilylajina. Tä11ä alueella on lähetysas,eman kenttävoimakkuus niin suuri, että kuuntelua voidaan pitää hyvänä kaikkina vuoro,kauden aikoina. 2) Häipymis,alue, jolla pirrta-aallon lisäksi myöskin avaruusaal,to alkaa vai.kuttaa. Avaruusaaltoha'rr saap,uu vastaano,ttopaika,lle, kuten jo mainittiin, ylempien ilmakerrosten he,ijastavie,n os,ien kautta. Nämä heijas'tavat osat, ns. io,nisaatiokerrokset voivat olla alernpana tai ylempänä. Niiden ko,rkeus siis vaihtelee, josta johtuen, avaruusaaltokin saapuu vastaanottopaikalle milloin voimakkaampana, milloin heiko,mpana. Sarnasta syystä voi avaruusaa,lto saapua vastaanottopa,ikalle joko sramanvaiheisena, vastakkaisvaiheis'ena tai eri vaiheisena pinta-aallon kanssa. Jos mole,mmat aallot ovat samanvaiheisi.a, on vastaano,te,ttavan aseman kenttävoimakkuus normaalia suurernpi. Jos aallot ovat vastakkaisvaiheiset, on kenttävoimakkuus pienempi ja voi alentua nollaankin s'iinä tapauksessa, että molemmat aallot ovat yhtä voimakkaat. Jos taas saapuvat aallo't ovat eri vaiheisia niin huomataan paitsi että kuunneltavan aseman kenttävoimakkuus muuttuu myös ohjelman toistossa enemmän tai väherirmän vääristymistä. Varsinkin härnärän ja pimeän aikana, jolloin ionisaatioker rosten korkeus ilmakehässä huomattavasti vaihtelee, voi kuuntelu asernan häipymisalueella edellä mainituista syistä muodostua hyvin ikäväksi. Ma'inittakoo,n täss:ä, että häipymisalueen leveys esirn. 300 m:n aallo,lla o'nr amerikkalaisten mittausten mukaan päivän aikana n. 100 km ja a,lkaa s,e tavallisesti n. 110 krn päässä ähetysasemalta siirtyen ähemmäksi p'imeän aikana. Omie,n mittaustemme mukaan voi häipymisalue esim. 200 m aallolla hämärän aikana alkaa jo n. 20 km päässä 1ähetSrsasemalta. Pitkäaaltoaluee,lla on häipymisalue leveämp'i ja sijaitsee jonkun verra,n kauempana lähetysasemalta kuin keskipitkillä aalloilla. Mitään yleislu,o,ntoista tarkkaa rajaa ei häipymisalueelle voida määritellä, sillä se on kokonaan riippuvainen ylemp,ien ilmake,rrosten ionisaatiotilester. j.-ki-r on ylecrrsä jatkuvan vaihtelun alaisena. Kuunneltavan aseman voimakkuusvaihte,lut ovat s:uurimmat häipymisal"ueen keske'llä. Vo,im,akkuus,vaihteluiden suuruus riippuu myös pa,ljon lähetysasem,an antennirakentees,ta ollen vaihtelut paljo'n suurempls e,5im. T-antennilla kuin pystysuoralla antennilla. 3) Kaukokuuntelualue, jolla avaruusaalto on vallitsevana. Tä11ä aluee'lla o,n kuunte'leminen yleens,ä hyvin epävakaista voimakkuusvaihteluiden ja vääristymisen takia. Voimakkuusvaihtelut aiheutuvat e,tupääsrsä ionisaatiokerrosten korkeusvaihteluiden takia. Kun kerros orr ylemqränä, saapuu a,varuusaalto perille heikornpana. Tdllöin vo,i a1ueelle lähetysasemalta heikko,na saapuva pintaaaltokin yhdessä avaruusaallon kanssa aiheuttaa paitsi voimakkuusvaihtel.ua, myöskin väärisltymistä. Voimakkuusvaihtelut voivat aiheutua myöskin vastaano,ttoantennin yrnpärillä o,levan sähkömagnee'ttisen kentän kääntymis'estä. Kuuluvaisuus o'n paras s'illo,in kun sähköinen kenttä värähtelee antennin suunnas,srär, iolloin a,ntenniin 2l
2 syntyy suurin jännite. Kentä,n kääntyessä va,s,- taanottojännite pienenee. Tästä aiheutuu lyhytaikaisia voimakkuusvaihteluita. Myös sähkömagneettisen kentän imeytymis,vaihtelut ionosfe,rissa aihc r-'ttavat voimakkuusvaihteluita kuuntelussa' meytymisvaiht elut aiheutuvat ionos,f eritilan vaihtelevaisuudesta. Eri tavoin heijas,tuneet aallot aiheuttavat erivaiheisuutensa takia myös vääristymistä kuuntelussa. Yleisradiolle on tärkeätä tietää sen alueen laajuus lähetysasemien ympärillä, jolla kuuluvais,uus on hyvä. Kuuluvaisuutta pidetään hyvänä jos se on häiriövapaata. Lähe,tysaseman kenttävoimakkuuden täytyy siis kuuntelupaikalla jatkuvas,ti olla paljon suurempi kuin kaikenlaisten häiriöiden samaila aaltopituudeiia synnyttämät häiriöjännitteet. Häiriöitä synnyttävät toiset samalla tahi viereisillä aaltopituuksilla työskentelevät radioasemat, sekä erilaiset sähkökojeet ja laitokset johtoineen. Kuunneltae,s,sa asemaa kaue,mp,gner voivat myös ilmakehän aiheuttamat sähköiset häiriöt vaikeuttaa hyvää kuuntelua. Edellisestä lienee jo selvinnyt, että hyvällä kuuntelualueella on vaikuttavana tekijänä lähetysaseman siuora säteily, siis pinta_aalto. Tästä syystä kenttävoimakkuqs,mittauksissa tutkitaan_ kin etupäässä aseman pinta-aallo,nr synnyttämää kenttävoimakkuutta. Suora säteily ulottuu häi_ riin'tymättömänä kauemrnaksi päivällä kuin yö1lä ja hämärän aikana. Epävakainen aika alkaa jo ennen auringo,n laskua ja jatkuu jonkin verr,an auringo'n no,usun jälkeen. Tästä syystä aletaan kenttävoimakkuus mittauksia suo,rittaa yleensä noin kaksi tuntia aur:ingon nousun jälkeen ja lopettaa ne no,in kaksi tuntia ennen auringon 1as_ kua' Tarrkkaa rajaa tässä suhteess,a ei voida asettaa ja huomataankin tärnä parhaiten käytännössä siitä, että suoritettaessa mittauksia esim. myö- hään iltapäivällä ilmenee mitattavan asernan kenttävoimakkuudessa häipymistä vaikkakin voimakkuus aikaisemmin päivällä on pysynyt vaka- vana. Tä]löin on tietenkin jäätävä odotta,maan s'e'uraavaa päivää. Kenttävoimakkuudet mitataan milli- tai mikrovoltteina vastaanottoantennin tehollisen korkeuden pituusyksikköä, yhtä me,triä kohti (1 mvlm 0,001 V /tn ja uy /m - 0, V/m). Suu-ritehoisten ars,ernien 1ähe11ä, ios,sa kentitävoimakkuus on suuri, lausutaan jännite vo,ltteina metriä kohti, siis V /tn. Etäännyttäessä lähetysaseman antennista suoraviivaisesti heikkenee kenttävoimakkuus aluksi exponentiaalisesti, muuttuen 22 heikkeneminen potenssikäyrän kautta lähes suoraviivaiseksi matkan jatkuessa. Amerikkalaisen määritelmän mukaan pidetään kuuluvaisuutta hyvänä, jos lähetys:aseman sähkc;magneettisen kentän synnyttämän jännitteen suuruus vastaanottoantennis,sa on: kaupungeiss,a kylissä ja asunto,ryhmissä maalaistaloissa , 1-0. Z 25 rnv im 5> 5) Mainitut arvot ovat jonkinlaisia keskiarvo,ja, sillä esim. kaupungeissa voivat raitiovaunutkin aiheuttaa niin suuria häiriöjännitteitä, että jo,n_ kun yleisradioaseman moitteettomaan kuunteluun tarvitaan par:i kolme kertaa suurempi kenttävoimakkuus kuin mitä edellä on sanottu. Mainittiin, että kauempana lähetysasemasta kenttävo,imak_ kuus heikkenee lähes suoraviivaisesti rnatkan jatkuess'a. Tämä tarkoittaa sitä, että etäännyttäessä radioasemasta aina joku määrätyn pituinen matka, aseman kenttävoimakkuus heikkenee kullakin matka'osuudella s,uhteellisesti aina saman verran. Näin on asianlaita teoreettisesti, jolloin edellyte_ tään, että maan aiheuttama vaimennus sähkömag_ neettiselle säteilyle on joka paikassa yhtä suuri, pysyen siis vakiona. Käytännössä ei kuitenkaan asianlaita ole näin, sillä mainittu vaimennus on kokonaan riippuvainen maanpinnan laadus,ta. Metsäinen maasto aiheuttaa paljon s,uuremman vaimennuksen kuin avonaiset niityt ja pellot. Sa_ moin mäet ja, s'o,raharjut heikentävät kuuluvaisuutta kuten myöskin kaupungit ja tiheät asutusryhmät. Vesien, varsinkin suolaisten vesien ylitse on kuuluvaisuus paljon parempi kuin maan yli. Me'ntäessä poispäin lähetysase,masta vo,i aseman kenttävoimakkuus jollakin seudulla alentua hyvin pieneksi ja jatke,tt,a,essa matkaa sarna,an suuntaan se voi taas nous'ta niin, että kauempana asiemasta voidaan saada suurempi arvo kenttävoimakkuu_ delle kuin lähempänä asemaa. pro,f. Milikan selittää tämän siten, että asema säteilee antennistaan joka suuntaan teoreettisesti lasketun sähkömagneettisen kentän, jonka voimakkuus heikkenee etäisyyden kasvaessa teo,rian mukaisesti ja joka todellakin on olemassa ku[akin paikalla muutaman kilometrin korkeudella maan pinnasta. Jos nyt ma,an pinta jollakin paikalla aiheuttaa suhteettoman suuren vaimennuks,en sähkömagneettiselle säteily11e, niin kenttävoimakkuusmittauksia suoritettaessa tällä paikalla s,a'daan pienem_ piä a,rvoja kuin kauempana sijaitsevalla faikalla,
3 jossa vaimennus orr pienempi. Niinpä mentäessrä esim. suure,n järven yli saadaan mirttaustuloksiksi jä'rven takarannalla ylee'nsä suurempia anvoja kuin vastakkaisen ranrlän rnää'sto'ssa, joka s'ijaitsee lähempänä lähe,tysasernaa. Läns,i- ja Lounai's'Suo,mesis'a on kuuluvaisuus huornattavasti par mpri kuin muualla maassatrnrne, johtuen tämä suurista vilj elysaukeamista,, alavasta maasta (vanhaa meren pohjaa) ja monista jois'ta. Sähkörnagneettisen kentän vaime'nnus on suuresti riippuvainen myös lähettävän asernan jaksoluvusta siten, että pienillä jaksoluvuilla (pitkillä aalloilla) vaimennus on paljon pienernpi kuin suurilla (keskipitkillä ja lyhyillä aalloi.la). Myös lämpötilan muutokse't varsinkin pitemmillä matkoilia va'ikuttavat suuresti kenttävoimakkuuteen. Kylmällä ilmalla on kenttävoimakkuus suurempi kuin lämpimällä. Lämpötilan muutokse'n aiheuttamat kenttävoimakkuusvaihtelut riippuvat myös lähettävän asernan jaksoj.uvusta. lmakehän kosteusi, pilvisyys, kaste ja ilmas'sa olevan vesihöyryn paine e,ivät sensijaan aiheuta suurernpia voimakkuusvaihteluita tavallisilla yleisradioaalloilla. Sen sijaian on ilmanpaineella yöaikana huornattava vaikutus kuuluvaisuuteen. Jos sekä lähettävä aselna, että varstaanottopa,ikka sijaitsevat samalla ma,talapainealueella on kuuluvaisuus yöaikana parempi kuin päivällä. Korkeapaineen vallites,s'a voi kuuluvaisuus yöaikana heikentyä hyvin huomattavastikin. Amerikkalais,et ovat sruorittaneet tässä suhteess,a mo'nivuotisia jatkuvia tutkimuksia kahden paikkakunnan välillä ja käyttäneet ilmanpaineen aiheutt,amia ke'nttävoimakkuusvaihteluita hyväkseen jopa sääennustuksissakin ja ilmoittavat päässeensä tässä suhteessa eräänä vuonna g0 % varmuuteen. Mainittakoon tässä, että aivan lyhyet aallo,t, senttimetri-, desimetri- ja jonkun me'trin pituise't aallo't ovat huo,ma,ttavasti riipp,uvais'ia ilmakehän sääo'loista. Luote,ttavien ekvipotentiaalikäyrie'n (saman jiinnittei,sten käyrien) saarnisek,si on kenttävoimakkuusmittaukset suoritettava vähintään kahdeks,aan eri siuunrtaan mitattavasta aseneasta. Joka suunnassa ote'taan mittauksia 1ähe'11ä asemaa tiheärnrnin kuin kaue,mpana. Kunkin suunnan mittaustuloste,n perusteella piirretään ns. ke,nttävo'imakkuuskäyrä, josta heti nähd.ään ke,nttävoinaakkuuden suuruus mäiirättyyn suuntaan e,ri pituisten matkojen päässä mitatulta asernalta. Näistä käyris,tä on helppoa piirtää ekvipotentia,alikäyrät a,seman ympärille. Myös vo'idaan näistä käyristä laskea maan aiheuttama vaimennus sdhkömag- neettiselle" säteilylle asieman jaksoluvulla eri suuntiin asemasta,. Saadaan siis maan vaime'nnusker- to,imien arvot. Määrätyissä tapauksissa on suo'ri- tettava kenttävoimakkuusmittauksia myöskin pitkin asernan ympärille p,iirrettyä ympyränkaarta, siis kulkien eteenpäin mutta pysytellen aina saman välimatkan päässä asernasta. Tämä tulee ky. symykseen tutkittaessa maan vaimennusta seudulla, jolla kenttävoimakkuus vaihte'lee tavallisita enemmän. Myös kun tutkitaan suunnatun aseman kenttävoimakkuutta, sekä mitattaessa hyvin lyhyitä (televisio-) aaltoja, tulee tämä mittaustapa usein kysymykseen. ' Kesällä 1949 Yleisradion toimesta suorite'tuissa kenttävoimakkuusmittauks,is,sa olivat mittauskohteina kaikki yleisradioasernarnme. Useimmat niistä lähettävät nykyisillä aaltopituuksillaan viimeistä vuottaan, sillä uusien kansainvä,lis'ten sopimusten mukaa,n muutetaan aaltopituudet maalisk. 15 p:nä Verta,ilun vuoksi on tärkeätä tietää asemiemme kuuluvaisuus myöskin entisillä aalloillaan. Mittaukse,t suoritettiin heinä-syyskuussa ja onkin käytännöllisis,tä syistä kenttävoimakkuusmittaukset rnaassarnme suo,rite'ttava kersän aikana. Mittarina o'li arnerikka,ainen ke'nttävoimakkuusmittari 'RCA type 308-8". Mittari painaa kaikkine la,itteineen n. 40 kg ja o'n mittauspa,ikaksi valitava avo,na'inen paikka, josta etäisyyden metsään, puhe,linlankoihin, asutusryhmiin y.m. häiritseviin tekijöihin o,n oltava vähintään 90 m. Kysymyks,een tulevat siis etupäässä niityt ja pellot, joille pääseminen ta'lven aikana tuottaisi usein hankaluuksia. TaJ.vimittaukset antaisivat muutenkin liian optimistisia tuloksia johtuen ilamakehän atrhaisesta lämpötilasta. Lahden yleisradioaseman kenttävoimakkuutta mitattaessa suoritetut matkat näkyvät kuvassa 1, jossa ne ovat merkityt numeroilla. Kuvasta 2 käy ilmi vastaavat ke,nttävoimakkuudet kullakin matkalla. Huomataan, että maan vaimennus on suurin mentäessä Lahdesta ko,illiseen päin. Pienimmäksi oso,ittautui vaimennus matkalla Lahti Mäntsälä ' Helsinki. Pohjoiseen päin me,ntäessä huomataan Päijänteen vaikutus Lahdesta aina 120 km päähän, samoin kauempana alue 220 kilometristä a'kaen 280 km:in, jossa ilmeisesti Keiteleen vesialue pitää kuuluvaisuuden hyvänä. Erikoise,sti havaitaan kuuluva,is,uuden olevan hyvän Lounais- ja Länsi-Suome,ss,a kun taas Savossa, matkalla Kuopio Kajaani Meteli on kuuluvaisuus heikornpaa kuin Oulun suunnassa yhtä suurilla etäisyyksillä Lahdesta. tä-ko,illis,essa huo- )+
4 -- voimakkuus,mittaukset e,nsi kesänä uudelleen teh- tyä, on tarkoituksena palata asiaan lähernmin. ähkömagneettist e,n aalt o'j en eten emiskysymyksiä on tutkittu paljon sekä te'o,reettisesti että käytännössä ja tutkitaan edelleen. Tutkimusten tus loksia on julkaistu varsin runsas valikoima. Niiden jotka haluavat syve,ntyä lähemmin näihin kysymyksiin, olisi syytä tutkia allarnainittuja julkaisuja. Jseimmat julkaisut sis,ältävät lisäksi laajan asiaa koskettelevarl ähdekirj allisuusluette,lon. f_j Kuva 1. Lahden o"seman kenttiiuoimakkuutta nntattaessa suoritetut matkat. 1) Ylöstalo, V.: Radiotekniikan oppikirja. 2) Rissanen, J.: Radioteknikon opas. 3) Rolf, B.: Numerical Discussion of Prof. Sommerfeld's Attenuation Formula for Radio 'Waves, ng. Vetenskape Akad., Hand., N:o 96 (1g?g); also Graphs to Prof. Sommerfeld's Attenuation Formula for Radio Waves, Proc. R 8,78, March, ) Rurrorvs, _Charles R.: Radio propagation over Spherical Earth, Proc. R 8,23, N:o S, Mag, 1gJS. 5) Fitch, William A. and Dutbera, Wiltiam S.: Measurments of Broadcast Coverage and Antenna performance, R C A Reui,eu, ) Fitch, Wiiliam A. Field-strength prediction Charts Based on Sornrnerfeid's Formula. El"ectrontcs for Engi_ neers mataan Saimaan ves;istön vaikutus. Kute,n sa,nottu, kaikki käyrät ovat piirretyt mittaustuloste,n.keskianvojen mukaan, vaikka poikkeamat ovat yleensä hyvin pieniä. On löytynyt kyllä paikkoja hyviltäkin kuuluvaisuusalueilta, joissa kenttävoi* makkuus on ollut edellytettyä huornattavasti hei ) Gracely, Frederick R.: Temperature Variations radiobölger i området khz.. Tekniske N:o 70-77, Medd,elel,ser, Lahden yle;sradioaseman 160 k!/s, l5okw, T-ant kenttävoimakft ko,mpi sarnoin kuin he,ikornmilla kuuluvaisuus. alueilla on saattanut joissakin yksityistapauksissa olla huoma,ttavan suurikin kenttävo,imakkuus. Mahdo'llis,ia malmike'nttien aiheuttamia muutoksia kenttävoirnakkuudessa ei o,le ehditty vielä tutkia. Mainittakoo,n vielä, e,ttä kuvaan 2 o,n pilkkuviivoilla merkitty ne matkat, joilla Lahden kenttävoimakkuuksia on myöskin mitattu, vaikkakaan 'ne eivät ole radiaalisessa suurrrrässa La,trdesta kat- Mitannut hernå-syyskuussa v 1949 J.Holopainen Låhti-Oulu Juva 2 Kuopro-Metell 3 Juva - lohmaiä.v 4 Lahti- Haminå 5-6 Lahli - Po.voo Ja Lahli-Helsinki Lahti-Hetsinkr kauttå Måntsälå,.8 Lahti-Turku Låhti - Knistiinånkåupunki sottuna. Muide,n yleis,radioasemiemm,e kenttävoimakkuusrnittaukse't sivuutan tässä ja selviävät,ne kuvasta 3, johon o,n piirretty yleisradioase,miemrne nykyisten kenttävoimakkuuksien ekvipotentiaalikäyrät. Edellä o,n etupäässä luettelo,n muodoss,a mainittu ne asiat jotka liittyvät radioasemien kuuluva'is,uuteen ja niide,n kenttävo,imakkuusrnittauksiin, sivuuttarnalla myöskin kokonaan kys5rmysten teoreettinen puoli. sen jälkeen kun yle,isradioasemiemme sop irnu ste,n muk ais,et a,alt op,ituusmuut okse,t saadaan: suoritettua ja asian vaatimat kenttä- 24 of Ground-Wave Signal ntensity at Standard Broadcast Frequencies, Proc. R E, SZ, N:o 4, April, 7g4g. 8) Bramslev, G.: Udbredelsesforholdene i Danmark for Kuva 2. Kenttiiuoimakkuudet kuuan 7 mukaisi.ssa suunrnssa.
5 SUOMEN YLESRADOASEM EN KE.NTTAVO MAKKUUDET mitctt,u syyskuusse loo mvlm. 5O _,t_ o _rr_ - 3,5!!- lro - O,5 -tr- Or2 -!r- -rt- Asema ki ls KV Lahti 160 t50 Kuopio Turku Helsink i 142c 10 ulu 433 ro Vaasa Tampe re Pori Joensuu 310 PtS ari l soc Pietarsaari / Oulu, \...\ \ \.\ \ \.!! il : \ Por i,e lsinki Kuve 3. Suonen_gleisrad,r"oasemien kenttiit:oi,makkuud,et.*,. 25
Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949
Ins. J. HOLOPAINEN: Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949 Yleisradiotoimintaan kuuluu myös tietää kuinka laajalla alueella maan kukin yleisradioasema on kuultavissa. Kuuluvaisuus määritellään
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotRAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotKolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia
Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotSuoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on
Suoran htälöt Suoran ratkaistu ja leinen muoto: Suoran htälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 = k + b, tai = a missä vakiotermi b ilmoittaa suoran ja -akselin
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotVideotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi
Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotRadioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen
LisätiedotÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI
ÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI 30.5.2017 Digita lyhyesti Osaamisemme pohjautuu pitkään kokemukseen radiotaajuuksien, suurten tehojen ja korkeiden mastojen hyödyntämisestä. Palvelumme: Välitämme parhaat sisällöt
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotLouen tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotKanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotKorvennevan tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan
LisätiedotMETEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ
23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotMustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT MUSTALAMMINMÄKI OY AB Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25023 Digitan tv- ja radiolähetysten 1 (9) Vadbäck Hans
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
1 (6) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2019 määrää 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun sähköisen viestinnän palveluista
LisätiedotHaapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA
Lisätiedot13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki
MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt
Lisätiedot= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N
t. 1 Auringon ja kuun kohdistamat painovoimat voidaan saada hyvin tarkasti laksettua Newtonin painovoimalailla, koska ne ovat pallon muotoisia. Junalle sillä saadaan selville suuruusluokka, joka riittää
LisätiedotBILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi
BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU
LisätiedotLiuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset
Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset 1 Sisällys Sisällys... 2 1. JOHDANTO... 3 2. MELUN MITTAUKSET JA MALINNUS... 3 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)... 3 Kenttätyöt
LisätiedotP 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,
Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0300
RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotLakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki
CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotLÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON
LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotEMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotLestijärven tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG
LisätiedotPORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy
9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT
LisätiedotKorvennevan tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY N117 x 12 x HH141 + G128 x 33
LisätiedotHankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU
LisätiedotTUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotSuolakankaan tuulivoimahanke
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet P27134 1 (15) 1 Maisema ja havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPROohjelmalla.
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotLämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o
1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotSuunta-antennin valinta
Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotUlppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotDistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR
DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotRATKAISUT: 16. Peilit ja linssit
Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,
LisätiedotHelsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita
Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
LisätiedotHans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus
Fysiikan kotitutkimus Fysiikan 1. kurssi, Rauman Lyseon lukio Johdanto 1. Saaristo- ja rannikkonavigoinnissa on tärkeää kyetä havainnoimaan väyliä osoittavia väylämerkkejä. Pimeän aikaan liikuttaessa tehokkaalla
LisätiedotHirvinevan tuulivoimahanke
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta
Lisätiedot4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014
4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotHevosselän tuulivoimahanke, Tervola
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola Valokuvasovitteet Vestas V136 x 6 x HH182m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24253 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valokuvasovitteet
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
Lisätiedotmäärittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö.
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 5.4.0 Jussi Tyni. a) Derivoi f ( ) 3e 5 Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 määrittelyjoukko. c) Derivoi g( t) 4ln( t t ). Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangentti pisteeseen,
LisätiedotAlavieskan Kytölän tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m
Lisätiedot