kent tävoimakkuusmi ttauksis ta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kent tävoimakkuusmi ttauksis ta"

Transkriptio

1 ns. J. HOLOPAVEN: Yleis radioasemien kuuluvaisuudesta ja kent tävoimakkuusmi ttauksis ta Yleisradioto'imintaan kuuluu myös tietää kuinka laajalla alueella ma,an kukin yleisradioasema on kuultavissa. Kuuluvaisuus määritellään jännitteenä, jonka lähetysaseman säteilemä sähkömagneettinen ke,nttä pystyy synnyttä'mään vastaano,ttoantennissa. Jännitteen s,uuruus voidaan rnita,ta e,rityisillä tarkoitusta varten rakennetuilla mittareilla, ns. kenttävoimakkuusrnittaneilla ja kutsutaan mittauksia ke,nttävoimakkuusrnitta,uksiks,i. Radioase,man antennista lähtevä säteily jae'taan kahteen päälajiin: horisontaalisäteilyyn ja ve,rtikaalisäteilyyn. Käytännössä kuts,u,t,a,anr näitä sät,eilylajeja vastaavasti pinta-aalloiks'i ja avaruus,aalloiks,i. Nimensä mukais'esti etenee pinta-aalto 1ähe,tysantennista vasta:anottoantenniin pitkin rnaan pintaa tai lähe 1ä sitä, kun taas avaruusaalto saapuu vastaano,ttoante,nniin ylernpie,n ilmakerrosten heija'stavien osien kautta. Riippuen siitä, kumpiko aalto vastaanottopai- kalla o,n vallitsevana jaetaan yleisr,adioaseman kuuntelualue kolmeen osaan: 1) Lähikuuntelualue, jossa pinta-aalto on vallitsevana säteilylajina. Tä11ä alueella on lähetysas,eman kenttävoimakkuus niin suuri, että kuuntelua voidaan pitää hyvänä kaikkina vuoro,kauden aikoina. 2) Häipymis,alue, jolla pirrta-aallon lisäksi myöskin avaruusaal,to alkaa vai.kuttaa. Avaruusaaltoha'rr saap,uu vastaano,ttopaika,lle, kuten jo mainittiin, ylempien ilmakerrosten he,ijastavie,n os,ien kautta. Nämä heijas'tavat osat, ns. io,nisaatiokerrokset voivat olla alernpana tai ylempänä. Niiden ko,rkeus siis vaihtelee, josta johtuen, avaruusaaltokin saapuu vastaanottopaikalle milloin voimakkaampana, milloin heiko,mpana. Sarnasta syystä voi avaruusaa,lto saapua vastaanottopa,ikalle joko sramanvaiheisena, vastakkaisvaiheis'ena tai eri vaiheisena pinta-aallon kanssa. Jos mole,mmat aallot ovat samanvaiheisi.a, on vastaano,te,ttavan aseman kenttävoimakkuus normaalia suurernpi. Jos aallot ovat vastakkaisvaiheiset, on kenttävoimakkuus pienempi ja voi alentua nollaankin s'iinä tapauksessa, että molemmat aallot ovat yhtä voimakkaat. Jos taas saapuvat aallo't ovat eri vaiheisia niin huomataan paitsi että kuunneltavan aseman kenttävoimakkuus muuttuu myös ohjelman toistossa enemmän tai väherirmän vääristymistä. Varsinkin härnärän ja pimeän aikana, jolloin ionisaatioker rosten korkeus ilmakehässä huomattavasti vaihtelee, voi kuuntelu asernan häipymisalueella edellä mainituista syistä muodostua hyvin ikäväksi. Ma'inittakoo,n täss:ä, että häipymisalueen leveys esirn. 300 m:n aallo,lla o'nr amerikkalaisten mittausten mukaan päivän aikana n. 100 km ja a,lkaa s,e tavallisesti n. 110 krn päässä ähetysasemalta siirtyen ähemmäksi p'imeän aikana. Omie,n mittaustemme mukaan voi häipymisalue esim. 200 m aallolla hämärän aikana alkaa jo n. 20 km päässä 1ähetSrsasemalta. Pitkäaaltoaluee,lla on häipymisalue leveämp'i ja sijaitsee jonkun verra,n kauempana lähetysasemalta kuin keskipitkillä aalloilla. Mitään yleislu,o,ntoista tarkkaa rajaa ei häipymisalueelle voida määritellä, sillä se on kokonaan riippuvainen ylemp,ien ilmake,rrosten ionisaatiotilester. j.-ki-r on ylecrrsä jatkuvan vaihtelun alaisena. Kuunneltavan aseman voimakkuusvaihte,lut ovat s:uurimmat häipymisal"ueen keske'llä. Vo,im,akkuus,vaihteluiden suuruus riippuu myös pa,ljon lähetysasem,an antennirakentees,ta ollen vaihtelut paljo'n suurempls e,5im. T-antennilla kuin pystysuoralla antennilla. 3) Kaukokuuntelualue, jolla avaruusaalto on vallitsevana. Tä11ä aluee'lla o,n kuunte'leminen yleens,ä hyvin epävakaista voimakkuusvaihteluiden ja vääristymisen takia. Voimakkuusvaihtelut aiheutuvat e,tupääsrsä ionisaatiokerrosten korkeusvaihteluiden takia. Kun kerros orr ylemqränä, saapuu a,varuusaalto perille heikornpana. Tdllöin vo,i a1ueelle lähetysasemalta heikko,na saapuva pintaaaltokin yhdessä avaruusaallon kanssa aiheuttaa paitsi voimakkuusvaihtel.ua, myöskin väärisltymistä. Voimakkuusvaihtelut voivat aiheutua myöskin vastaano,ttoantennin yrnpärillä o,levan sähkömagnee'ttisen kentän kääntymis'estä. Kuuluvaisuus o'n paras s'illo,in kun sähköinen kenttä värähtelee antennin suunnas,srär, iolloin a,ntenniin 2l

2 syntyy suurin jännite. Kentä,n kääntyessä va,s,- taanottojännite pienenee. Tästä aiheutuu lyhytaikaisia voimakkuusvaihteluita. Myös sähkömagneettisen kentän imeytymis,vaihtelut ionosfe,rissa aihc r-'ttavat voimakkuusvaihteluita kuuntelussa' meytymisvaiht elut aiheutuvat ionos,f eritilan vaihtelevaisuudesta. Eri tavoin heijas,tuneet aallot aiheuttavat erivaiheisuutensa takia myös vääristymistä kuuntelussa. Yleisradiolle on tärkeätä tietää sen alueen laajuus lähetysasemien ympärillä, jolla kuuluvais,uus on hyvä. Kuuluvaisuutta pidetään hyvänä jos se on häiriövapaata. Lähe,tysaseman kenttävoimakkuuden täytyy siis kuuntelupaikalla jatkuvas,ti olla paljon suurempi kuin kaikenlaisten häiriöiden samaila aaltopituudeiia synnyttämät häiriöjännitteet. Häiriöitä synnyttävät toiset samalla tahi viereisillä aaltopituuksilla työskentelevät radioasemat, sekä erilaiset sähkökojeet ja laitokset johtoineen. Kuunneltae,s,sa asemaa kaue,mp,gner voivat myös ilmakehän aiheuttamat sähköiset häiriöt vaikeuttaa hyvää kuuntelua. Edellisestä lienee jo selvinnyt, että hyvällä kuuntelualueella on vaikuttavana tekijänä lähetysaseman siuora säteily, siis pinta_aalto. Tästä syystä kenttävoimakkuqs,mittauksissa tutkitaan_ kin etupäässä aseman pinta-aallo,nr synnyttämää kenttävoimakkuutta. Suora säteily ulottuu häi_ riin'tymättömänä kauemrnaksi päivällä kuin yö1lä ja hämärän aikana. Epävakainen aika alkaa jo ennen auringo,n laskua ja jatkuu jonkin verr,an auringo'n no,usun jälkeen. Tästä syystä aletaan kenttävoimakkuus mittauksia suo,rittaa yleensä noin kaksi tuntia aur:ingon nousun jälkeen ja lopettaa ne no,in kaksi tuntia ennen auringon 1as_ kua' Tarrkkaa rajaa tässä suhteess,a ei voida asettaa ja huomataankin tärnä parhaiten käytännössä siitä, että suoritettaessa mittauksia esim. myö- hään iltapäivällä ilmenee mitattavan asernan kenttävoimakkuudessa häipymistä vaikkakin voimakkuus aikaisemmin päivällä on pysynyt vaka- vana. Tä]löin on tietenkin jäätävä odotta,maan s'e'uraavaa päivää. Kenttävoimakkuudet mitataan milli- tai mikrovoltteina vastaanottoantennin tehollisen korkeuden pituusyksikköä, yhtä me,triä kohti (1 mvlm 0,001 V /tn ja uy /m - 0, V/m). Suu-ritehoisten ars,ernien 1ähe11ä, ios,sa kentitävoimakkuus on suuri, lausutaan jännite vo,ltteina metriä kohti, siis V /tn. Etäännyttäessä lähetysaseman antennista suoraviivaisesti heikkenee kenttävoimakkuus aluksi exponentiaalisesti, muuttuen 22 heikkeneminen potenssikäyrän kautta lähes suoraviivaiseksi matkan jatkuessa. Amerikkalaisen määritelmän mukaan pidetään kuuluvaisuutta hyvänä, jos lähetys:aseman sähkc;magneettisen kentän synnyttämän jännitteen suuruus vastaanottoantennis,sa on: kaupungeiss,a kylissä ja asunto,ryhmissä maalaistaloissa , 1-0. Z 25 rnv im 5> 5) Mainitut arvot ovat jonkinlaisia keskiarvo,ja, sillä esim. kaupungeissa voivat raitiovaunutkin aiheuttaa niin suuria häiriöjännitteitä, että jo,n_ kun yleisradioaseman moitteettomaan kuunteluun tarvitaan par:i kolme kertaa suurempi kenttävoimakkuus kuin mitä edellä on sanottu. Mainittiin, että kauempana lähetysasemasta kenttävo,imak_ kuus heikkenee lähes suoraviivaisesti rnatkan jatkuess'a. Tämä tarkoittaa sitä, että etäännyttäessä radioasemasta aina joku määrätyn pituinen matka, aseman kenttävoimakkuus heikkenee kullakin matka'osuudella s,uhteellisesti aina saman verran. Näin on asianlaita teoreettisesti, jolloin edellyte_ tään, että maan aiheuttama vaimennus sähkömag_ neettiselle säteilyle on joka paikassa yhtä suuri, pysyen siis vakiona. Käytännössä ei kuitenkaan asianlaita ole näin, sillä mainittu vaimennus on kokonaan riippuvainen maanpinnan laadus,ta. Metsäinen maasto aiheuttaa paljon s,uuremman vaimennuksen kuin avonaiset niityt ja pellot. Sa_ moin mäet ja, s'o,raharjut heikentävät kuuluvaisuutta kuten myöskin kaupungit ja tiheät asutusryhmät. Vesien, varsinkin suolaisten vesien ylitse on kuuluvaisuus paljon parempi kuin maan yli. Me'ntäessä poispäin lähetysase,masta vo,i aseman kenttävoimakkuus jollakin seudulla alentua hyvin pieneksi ja jatke,tt,a,essa matkaa sarna,an suuntaan se voi taas nous'ta niin, että kauempana asiemasta voidaan saada suurempi arvo kenttävoimakkuu_ delle kuin lähempänä asemaa. pro,f. Milikan selittää tämän siten, että asema säteilee antennistaan joka suuntaan teoreettisesti lasketun sähkömagneettisen kentän, jonka voimakkuus heikkenee etäisyyden kasvaessa teo,rian mukaisesti ja joka todellakin on olemassa ku[akin paikalla muutaman kilometrin korkeudella maan pinnasta. Jos nyt ma,an pinta jollakin paikalla aiheuttaa suhteettoman suuren vaimennuks,en sähkömagneettiselle säteily11e, niin kenttävoimakkuusmittauksia suoritettaessa tällä paikalla s,a'daan pienem_ piä a,rvoja kuin kauempana sijaitsevalla faikalla,

3 jossa vaimennus orr pienempi. Niinpä mentäessrä esim. suure,n järven yli saadaan mirttaustuloksiksi jä'rven takarannalla ylee'nsä suurempia anvoja kuin vastakkaisen ranrlän rnää'sto'ssa, joka s'ijaitsee lähempänä lähe,tysasernaa. Läns,i- ja Lounai's'Suo,mesis'a on kuuluvaisuus huornattavasti par mpri kuin muualla maassatrnrne, johtuen tämä suurista vilj elysaukeamista,, alavasta maasta (vanhaa meren pohjaa) ja monista jois'ta. Sähkörnagneettisen kentän vaime'nnus on suuresti riippuvainen myös lähettävän asernan jaksoluvusta siten, että pienillä jaksoluvuilla (pitkillä aalloilla) vaimennus on paljon pienernpi kuin suurilla (keskipitkillä ja lyhyillä aalloi.la). Myös lämpötilan muutokse't varsinkin pitemmillä matkoilia va'ikuttavat suuresti kenttävoimakkuuteen. Kylmällä ilmalla on kenttävoimakkuus suurempi kuin lämpimällä. Lämpötilan muutokse'n aiheuttamat kenttävoimakkuusvaihtelut riippuvat myös lähettävän asernan jaksoj.uvusta. lmakehän kosteusi, pilvisyys, kaste ja ilmas'sa olevan vesihöyryn paine e,ivät sensijaan aiheuta suurernpia voimakkuusvaihteluita tavallisilla yleisradioaalloilla. Sen sijaian on ilmanpaineella yöaikana huornattava vaikutus kuuluvaisuuteen. Jos sekä lähettävä aselna, että varstaanottopa,ikka sijaitsevat samalla ma,talapainealueella on kuuluvaisuus yöaikana parempi kuin päivällä. Korkeapaineen vallites,s'a voi kuuluvaisuus yöaikana heikentyä hyvin huomattavastikin. Amerikkalais,et ovat sruorittaneet tässä suhteess,a mo'nivuotisia jatkuvia tutkimuksia kahden paikkakunnan välillä ja käyttäneet ilmanpaineen aiheutt,amia ke'nttävoimakkuusvaihteluita hyväkseen jopa sääennustuksissakin ja ilmoittavat päässeensä tässä suhteessa eräänä vuonna g0 % varmuuteen. Mainittakoon tässä, että aivan lyhyet aallo,t, senttimetri-, desimetri- ja jonkun me'trin pituise't aallo't ovat huo,ma,ttavasti riipp,uvais'ia ilmakehän sääo'loista. Luote,ttavien ekvipotentiaalikäyrie'n (saman jiinnittei,sten käyrien) saarnisek,si on kenttävoimakkuusmittaukset suoritettava vähintään kahdeks,aan eri siuunrtaan mitattavasta aseneasta. Joka suunnassa ote'taan mittauksia 1ähe'11ä asemaa tiheärnrnin kuin kaue,mpana. Kunkin suunnan mittaustuloste,n perusteella piirretään ns. ke,nttävo'imakkuuskäyrä, josta heti nähd.ään ke,nttävoinaakkuuden suuruus mäiirättyyn suuntaan e,ri pituisten matkojen päässä mitatulta asernalta. Näistä käyris,tä on helppoa piirtää ekvipotentia,alikäyrät a,seman ympärille. Myös vo'idaan näistä käyristä laskea maan aiheuttama vaimennus sdhkömag- neettiselle" säteilylle asieman jaksoluvulla eri suuntiin asemasta,. Saadaan siis maan vaime'nnusker- to,imien arvot. Määrätyissä tapauksissa on suo'ri- tettava kenttävoimakkuusmittauksia myöskin pitkin asernan ympärille p,iirrettyä ympyränkaarta, siis kulkien eteenpäin mutta pysytellen aina saman välimatkan päässä asernasta. Tämä tulee ky. symykseen tutkittaessa maan vaimennusta seudulla, jolla kenttävoimakkuus vaihte'lee tavallisita enemmän. Myös kun tutkitaan suunnatun aseman kenttävoimakkuutta, sekä mitattaessa hyvin lyhyitä (televisio-) aaltoja, tulee tämä mittaustapa usein kysymykseen. ' Kesällä 1949 Yleisradion toimesta suorite'tuissa kenttävoimakkuusmittauks,is,sa olivat mittauskohteina kaikki yleisradioasernarnme. Useimmat niistä lähettävät nykyisillä aaltopituuksillaan viimeistä vuottaan, sillä uusien kansainvä,lis'ten sopimusten mukaa,n muutetaan aaltopituudet maalisk. 15 p:nä Verta,ilun vuoksi on tärkeätä tietää asemiemme kuuluvaisuus myöskin entisillä aalloillaan. Mittaukse,t suoritettiin heinä-syyskuussa ja onkin käytännöllisis,tä syistä kenttävoimakkuusmittaukset rnaassarnme suo,rite'ttava kersän aikana. Mittarina o'li arnerikka,ainen ke'nttävoimakkuusmittari 'RCA type 308-8". Mittari painaa kaikkine la,itteineen n. 40 kg ja o'n mittauspa,ikaksi valitava avo,na'inen paikka, josta etäisyyden metsään, puhe,linlankoihin, asutusryhmiin y.m. häiritseviin tekijöihin o,n oltava vähintään 90 m. Kysymyks,een tulevat siis etupäässä niityt ja pellot, joille pääseminen ta'lven aikana tuottaisi usein hankaluuksia. TaJ.vimittaukset antaisivat muutenkin liian optimistisia tuloksia johtuen ilamakehän atrhaisesta lämpötilasta. Lahden yleisradioaseman kenttävoimakkuutta mitattaessa suoritetut matkat näkyvät kuvassa 1, jossa ne ovat merkityt numeroilla. Kuvasta 2 käy ilmi vastaavat ke,nttävoimakkuudet kullakin matkalla. Huomataan, että maan vaimennus on suurin mentäessä Lahdesta ko,illiseen päin. Pienimmäksi oso,ittautui vaimennus matkalla Lahti Mäntsälä ' Helsinki. Pohjoiseen päin me,ntäessä huomataan Päijänteen vaikutus Lahdesta aina 120 km päähän, samoin kauempana alue 220 kilometristä a'kaen 280 km:in, jossa ilmeisesti Keiteleen vesialue pitää kuuluvaisuuden hyvänä. Erikoise,sti havaitaan kuuluva,is,uuden olevan hyvän Lounais- ja Länsi-Suome,ss,a kun taas Savossa, matkalla Kuopio Kajaani Meteli on kuuluvaisuus heikornpaa kuin Oulun suunnassa yhtä suurilla etäisyyksillä Lahdesta. tä-ko,illis,essa huo- )+

4 -- voimakkuus,mittaukset e,nsi kesänä uudelleen teh- tyä, on tarkoituksena palata asiaan lähernmin. ähkömagneettist e,n aalt o'j en eten emiskysymyksiä on tutkittu paljon sekä te'o,reettisesti että käytännössä ja tutkitaan edelleen. Tutkimusten tus loksia on julkaistu varsin runsas valikoima. Niiden jotka haluavat syve,ntyä lähemmin näihin kysymyksiin, olisi syytä tutkia allarnainittuja julkaisuja. Jseimmat julkaisut sis,ältävät lisäksi laajan asiaa koskettelevarl ähdekirj allisuusluette,lon. f_j Kuva 1. Lahden o"seman kenttiiuoimakkuutta nntattaessa suoritetut matkat. 1) Ylöstalo, V.: Radiotekniikan oppikirja. 2) Rissanen, J.: Radioteknikon opas. 3) Rolf, B.: Numerical Discussion of Prof. Sommerfeld's Attenuation Formula for Radio 'Waves, ng. Vetenskape Akad., Hand., N:o 96 (1g?g); also Graphs to Prof. Sommerfeld's Attenuation Formula for Radio Waves, Proc. R 8,78, March, ) Rurrorvs, _Charles R.: Radio propagation over Spherical Earth, Proc. R 8,23, N:o S, Mag, 1gJS. 5) Fitch, William A. and Dutbera, Wiltiam S.: Measurments of Broadcast Coverage and Antenna performance, R C A Reui,eu, ) Fitch, Wiiliam A. Field-strength prediction Charts Based on Sornrnerfeid's Formula. El"ectrontcs for Engi_ neers mataan Saimaan ves;istön vaikutus. Kute,n sa,nottu, kaikki käyrät ovat piirretyt mittaustuloste,n.keskianvojen mukaan, vaikka poikkeamat ovat yleensä hyvin pieniä. On löytynyt kyllä paikkoja hyviltäkin kuuluvaisuusalueilta, joissa kenttävoi* makkuus on ollut edellytettyä huornattavasti hei ) Gracely, Frederick R.: Temperature Variations radiobölger i området khz.. Tekniske N:o 70-77, Medd,elel,ser, Lahden yle;sradioaseman 160 k!/s, l5okw, T-ant kenttävoimakft ko,mpi sarnoin kuin he,ikornmilla kuuluvaisuus. alueilla on saattanut joissakin yksityistapauksissa olla huoma,ttavan suurikin kenttävo,imakkuus. Mahdo'llis,ia malmike'nttien aiheuttamia muutoksia kenttävoirnakkuudessa ei o,le ehditty vielä tutkia. Mainittakoo,n vielä, e,ttä kuvaan 2 o,n pilkkuviivoilla merkitty ne matkat, joilla Lahden kenttävoimakkuuksia on myöskin mitattu, vaikkakaan 'ne eivät ole radiaalisessa suurrrrässa La,trdesta kat- Mitannut hernå-syyskuussa v 1949 J.Holopainen Låhti-Oulu Juva 2 Kuopro-Metell 3 Juva - lohmaiä.v 4 Lahti- Haminå 5-6 Lahli - Po.voo Ja Lahli-Helsinki Lahti-Hetsinkr kauttå Måntsälå,.8 Lahti-Turku Låhti - Knistiinånkåupunki sottuna. Muide,n yleis,radioasemiemm,e kenttävoimakkuusrnittaukse't sivuutan tässä ja selviävät,ne kuvasta 3, johon o,n piirretty yleisradioase,miemrne nykyisten kenttävoimakkuuksien ekvipotentiaalikäyrät. Edellä o,n etupäässä luettelo,n muodoss,a mainittu ne asiat jotka liittyvät radioasemien kuuluva'is,uuteen ja niide,n kenttävo,imakkuusrnittauksiin, sivuuttarnalla myöskin kokonaan kys5rmysten teoreettinen puoli. sen jälkeen kun yle,isradioasemiemme sop irnu ste,n muk ais,et a,alt op,ituusmuut okse,t saadaan: suoritettua ja asian vaatimat kenttä- 24 of Ground-Wave Signal ntensity at Standard Broadcast Frequencies, Proc. R E, SZ, N:o 4, April, 7g4g. 8) Bramslev, G.: Udbredelsesforholdene i Danmark for Kuva 2. Kenttiiuoimakkuudet kuuan 7 mukaisi.ssa suunrnssa.

5 SUOMEN YLESRADOASEM EN KE.NTTAVO MAKKUUDET mitctt,u syyskuusse loo mvlm. 5O _,t_ o _rr_ - 3,5!!- lro - O,5 -tr- Or2 -!r- -rt- Asema ki ls KV Lahti 160 t50 Kuopio Turku Helsink i 142c 10 ulu 433 ro Vaasa Tampe re Pori Joensuu 310 PtS ari l soc Pietarsaari / Oulu, \...\ \ \.\ \ \.!! il : \ Por i,e lsinki Kuve 3. Suonen_gleisrad,r"oasemien kenttiit:oi,makkuud,et.*,. 25

Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949

Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949 Ins. J. HOLOPAINEN: Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949 Yleisradiotoimintaan kuuluu myös tietää kuinka laajalla alueella maan kukin yleisradioasema on kuultavissa. Kuuluvaisuus määritellään

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus Fysiikan kotitutkimus Fysiikan 1. kurssi, Rauman Lyseon lukio Johdanto 1. Saaristo- ja rannikkonavigoinnissa on tärkeää kyetä havainnoimaan väyliä osoittavia väylämerkkejä. Pimeän aikaan liikuttaessa tehokkaalla

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o 1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.

Lisätiedot

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi UbiCasting Workshop 10-09-2008 Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asema- ja hilaversion validointi - Työn sisältö Tiesäämallia ajetaan kahdella eri lähtödatalla,

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa

Lisätiedot

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Ari Venäläinen Antti Aarva Pentti Pirinen Ilmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013 IIlmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013

Lisätiedot

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011 Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering Helsinki Rukkila VAKOLA Helsinki 43 41 61 PltäJänmökl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1963 Koetusselostus 473 Test report WÄRTSILÄ-VÄKILANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1 (6) Viestintävirasto 2 A/2013 M Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT 1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

80m antenneista kotimaan työskentelyssä

80m antenneista kotimaan työskentelyssä 80m antenneista kotimaan työskentelyssä Pekka Ketonen, OH1TV 16.11.2016 OH1TV 1 Vertailua 80m kotimaan antenneista 1. Yleistä 2. λ luuppi 3. Magneettinen luuppi 4x4m 4. λ/2 dipoli 5. Yhteenvweto ja johtopäätökset

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 010 Jukka Maalampi LUENTO 9 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot