Teemmekö oikeita asioita?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemmekö oikeita asioita?"

Transkriptio

1 2/joulukuu 2014 Tyksin toiminta ulotetaan aluesairaaloihin s. 6 Valtuusto päätti korvata U-sairaalan uudisrakennuksella s. 8 Tunnusluvut kertovat: Tyksin toiminta paranemassa s. 10 Bra resultat med benmärgstransplantationerna s. 20

2 Teemmekö oikeita asioita? Petri Virolainen vs. sairaalajohtaja, tf. sjukhusdirektör Tules-toimialueen johtaja, Tyks Ledare för verksamhetsområdet för stöd- och rörelseorganens sjukdomar, Åucs Viime viikkoina on ollut puhetta siitä, että Tyksin suunta on taloudellisessa mielessä muuttunut. Jatkuva voimakas kulujen kasvu on saatu pysäytettyä. Meitä on edelleen enemmän kuin vuosi sitten ja käytämme edelleen rahaa potilaiden hoitoon enemmän kuin vuosi sitten. Suoranaisesta säästämisestä ei oikein voi puhua, mutta kasvu on maltillista. Lisäksi olemme pystyneet hillitsemään kustannusten kasvua vaikka potilasmäärämme on lisääntynyt. Olemme siis hoitaneet selvästi enemmän potilaita lähes entisellä henkilöstöllä. Tämä tarkoittaa, että tuottavuutemme on parantunut. Ensi kertaa pitkään aikaan. Kannattaako siitä olla ylpeä? Pitääkö terveydenhuollosta tinkiä? Erikoissairaanhoidon kustannusten jatkuvasta noususta puhutaan hyvin paljon kaikkialla, ei vain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Kulujen jatkuvaa kasvua ei hyväksytä missään ja tehostamisvaatimusten kanssa kamppailevat kaikki erikoissairaanhoidon yksiköt kaikkialla maailmassa. Väestö on entistä terveempää, onnettomuuksia ja työtapaturmia tapahtuu yhä vähemmän ja siksi kulujen kasvua ei tahdota hyväksyä. Totuus on kuitenkin, että hoidamme potilaitamme entistä paremmin. Pystymme nykyisin hoitamaan sairauksia, joita ei ennen voitu hoitaa. Uudet hoitomuodot ja diagnostiset menetelmät ovat usein hyvin kalliita. On kiistaton tosiasia, että kaikissa sivistyneissä maissa terveydenhuoltoon laitetulla eurolla saadaan jatkuvasti vähemmän. Jos tehokkuutta mitataan esimerkiksi saavutetuilla lisäelinvuosilla, niin tehokkuutemme on huono kehitysmaihin verrattuna, joissa pienillä panostuksilla saadaan huomattavasti suurempia terveyshyötyjä. Ei meillä kuitenkaan ole oikein mahdollisuutta eikä etenkään potilailla tahtoa pysähtyä tähän ja todeta, että uusia hoitomuotoja ei sitten enää tästä lähin oteta käyttöön. Päinvastoin, uusia tehtäviä ja velvoitteita tulee yhteiskunnalta jatkuvasti lisää. Niistä päivystysasetus on uusin. Siksi syyttely tehottomuudesta ei ole ihan reilua. Me olemme onnistuneet talouden sopeuttamistavoitteessamme siksi, että olemme oppineet tekemään joitakin asioita järkevämmin. Olemme löytäneet tapoja vähentää työtä heikentämättä hoidon laatua. Olemme tarkastelleet hoitotapojamme ja hoitolinjojamme kriittisesti ja löytäneet 2 Gör vi rätta saker? Under de senaste veckorna har det talats mycket om att Åucs har ändrat kurs vad gäller ekonomin. Vi har lyckats stoppa den kontinuerliga, kraftiga kostnadsökningen. Vi är fler än för ett år sedan och använder mer pengar för patientvård än för ett år sedan. Vi kan inte riktigt tala om ett uppenbart sparande, men tillväxten är måttlig. Därtill har vi lyckats tygla kostnadsökningen fast antalet patienter har ökat. Vi har alltså vårdat betydligt fler patienter med nästan samma antal anställda som tidigare. Detta betyder att vår produktivitet har förbättrats. För första gången på länge. Är detta någonting att vara stolt över? Måste vi kompromissa vad gäller hälso- och sjukvården? Det pågår en ständig diskussion överallt om den kontinuerliga ökningen av den specialiserade sjukvårdens kostnader, inte bara inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Den ständiga kostnadsökningen accepteras ingenstans och alla en- heter inom den specialiserade sjukvården i världen möter kraven på effektivering. Befolkningen är allt friskare, det sker färre och färre olyckor och arbetsolycksfall och därför är det svårt att acceptera kostnadsökningen. Sanningen är dock den att vi vårdar våra patienter allt bättre. Idag kan vi behandla sjukdomar som tidigare inte kunde behandlas. Nya behandlingsformer och diagnostiska metoder är ofta väldigt dyra. Det är ett obestridligt faktum att i alla civiliserade länder får man hela tiden mindre för varje euro som investeras i hälso- och sjukvården. Om effektiviteten mäts exempelvis i uppnådda extra levnadsår, så har vi dålig effektivitet jämfört med utvecklingsländer där man med små satsningar uppnår avsevärt större hälsonytta. Vi har ändå inte riktigt möjlighet - och framför allt vill inte patienter det - att stanna här och konstatera att från och med nu tas inga nya behandlingsformer i bruk. Tvärtemot ger samhället oss hela tiden nya uppgifter och skyldigheter. Den nyaste är jourförordningen. Därför är det inte riktigt rättvist att säga att vi är ineffektiva. Vi har lyckats i vårt mål för anpassningen av ekonomin därför att vi har lärt oss göra vissa saker mer rationellt. Vi har hittat sätt att minska arbete utan att försämra vårdkvaliteten. Vi har granskat våra vårdmetoder och vårdlinjer kritiskt och hittat sådana uppgifter som inte behöver göras eller som skulle kunna göras bättre. Detta innebär t.ex. införande av lean-modellen i vardagen, identifiering av flaskhalsar, jakt på tomgång osv. Vi har också bättre än tidigare utrett hur effektiva våra metoder är. Vi har koncentrerat oss på att göra saker rätt. Detta har inneburit jämförelse av olika enheter och sjukhus, ibruktagande av bästa praxis, utnyttjande av kvalitetsregister, nya upphandlingspraxis och att man förbinder sig till dem. Effektivitet är inte endast det att man med samma resurser gör mer, utan framför allt att man gör mer saker rätt.

3 töitä, jotka voidaan jättää tekemättä tai tehdä paremmin. Tämä on tarkoittanut mm. lean-mallin tuomista osaksi arkipäivää, pullonkaulakohtien tunnistamista, hukkajahtia jne. Olemme myös selvittäneet menetelmiemme vaikuttavuutta entistä paremmin. Keskittyneet siihen, että tekisimme oikeita asioita. Tämä on tarkoittanut eri yksiköiden ja sairaaloiden keskinäistä vertailua, parhaiden käytänteiden käyttöönottoa, laaturekistereiden hyödyntämistä, uusia hankintakäytäntöjä ja sitoutumista niihin. Tehokkuus ei ole vain sitä, että tehdään samalla resurssilla enemmän, vaan ennen kaikkea sitä, että tehdään oikeita asioita enemmän. Osa muutoksesta on ehkä otettu työntekijöiden selkänahasta. Tehostaminen näkyy jossain varmasti myös kiireenä. On tehty paljon päätöksiä, joista enemmistö näyttää olevan oikeita, mutta on siellä joukossa varmasti vääriäkin. Sen myöntäminen ja virheiden korjaaminen on johdolle iso haaste. Voi olla, että taakka ei ole jakautunut tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. Huonoja päätöksiä pitää uskaltaa korjata, mutta niiden vuoksi uudistuksia ei voi lykätä. Taloudellisia sopeutuksia on tehty kaikkialla yhteiskunnassa sekä yksityisissä yrityksissä että julkisella sektorilla. Monelta talouden tasapainottaminen on vienyt työn tai ainakin tuloja. Lähes kaikille ne ovat merkinneet selvää työmäärän kasvua, kiirettä ja riittämättömyyden tunnetta. Jokainen voi silti itse miettiä, haluaisiko olla mukana näissä yhteisissä talkoissa vai jatkaa entistä kulutusta ja siirtää laskun siitä lastemme maksettavaksi. Minä ainakin olen ylpeä siitä, että työskentelen yhteisössä, joka on oikeasti tekemässä oman osuutensa. Kiitos, että saan olla osa tätä porukkaa. SISÄLLYSLUETTELO Teemmekö oikeita asioita?...2 Gör vi rätta saker?...2 Kävijät tyytyväisiä Terveys- ja talouspäiviin - Teemana hyvä palvelu...4 VSSHP:n sairaaloiden toimintaa yhtenäistetään...6 Yksi sairaala etenee suunnitellusti....7 Turkuun nousee moderni perheiden tarpeet huomioiva sairaala...8 Tyksin alueelle tekeillä mittava kaavamuutos...9 Tyksissä on hoidettu enemmän potilaita aiempaa pienemmin kustannuksin Miten leania sovelletaan sairaanhoitopiirissä?...12 Tuloksekasta hukkajahtia VSSHP:ssä Molekyyligenetiikka edistää verisyöpien hoitoa Ilkka Kantola ja Tuija Vasankari palkittiin: Kunniaa turkulaiselle lääketutkimusosaamiselle Yhä useampi sydänpotilas saa avun katetritoimenpiteellä...18 Stamcellstransplantationsenheten har kommit upp i europeisk klass Saske seuloo vauvojen sairauksia tavoitteena valtakunnallisuus Tyks tutkii ja hoitaa - yleisöluentosarja kiinnosti yleisöä...24 En del av förändringen har kanske åstadkommits på personalens bekostnad. Effektiveringen syns säkert någonstans som brådska. Många beslut har fattats, största delen av dem verkar vara rätta, men säkert finns det bland dem också felaktiga beslut. Att medge detta och korrigera felen är en stor utmaning för ledningen. Det kan hända att bördan inte har fördelats jämnt och rättvist. Man måste våga korrigera dåliga beslut, men förnyelser kan inte därför skjutas upp. Ekonomiska anpassningsåtgärder har vidtagits överallt i samhället, både på privata företag och inom den offentliga sektorn. Balansering av ekonomin har gjort många arbetslösa eller åtminstone lett till mindre inkomster. För nästan alla har detta inneburit betydlig ökning av arbetsmängden, brådska och känsla av otillräcklighet. Var och en av oss kan ändå fundera om man vill delta i det gemensamma talkot eller fortsätta tidigare konsumtion och låta våra barn betala räkningen. Jag är åtminstone stolt över att jag arbetar i ett gemenskap som gör sin del. Tack för att jag får vara med. TOIMITUSTIEDOT Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 14. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh Sähköposti: Päätoimittaja: Olli-Pekka Lehtonen. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Esa Halsinaho. Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren ja Samuli Saarni. Toimittajat: Mathias Luther (Inter Folia Press), Markku Näveri, Marjo Peltoniemi, Pekka Remes ja Tuula Vainikainen. Taitto: Letterhead Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina, Osoitelähteet: Varsinais-Suomen, Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit, Terveystoimittajat ry. Osoitteenmuutokset: Puh , sähköposti ISSN Kansi: Silmälääkäri Erica Hagström ja sairaanhoitaja Katja Perämäki antavat pistoshoitoa silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan. Hoidosta ovat tähän saakka vastanneet silmälääkärit, mutta jatkossa siihen koulutetaan sairaanhoitajia, jotka vastaavat hoidosta itsenäisesti. Toiminta aloitetaan myös aluesairaaloissa. (Kuva: Marjo Peltoniemi) 3

4 Kävijät tyytyväisiä Terveys- ja talouspäiviin Teemana hyvä palvelu Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi 4 Terveydenhuollon alan johtoa ja muita alan ammattilaisia eri puolelta Suomea yhteen kerääviä Terveys- ja talouspäiviä vietettiin Sokos Hotel Caribiassa jo 70:ttä kertaa. Teemana oli Palvelukulttuurin kehittäminen terveydenhuollossa. Tapahtuma kiertää eri paikkakunnilla ja viimeksi ennen tätä tapahtumaa se järjestettiin Turussa 10 vuotta sitten. Tapahtuman avasi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja Terveys ja Talous ry:n puheenjohtaja Rauno Ihalainen ja valtiovallan tervehdyksen toi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty. Pääohjelman luennoitsijoina toimivat Päivien teema ja sisällöt hyviä verojohtaja Eeva-Liisa Perksalo Varsinais- Suomen verotoimistosta, myynnin tutkimuksen johtaja Paul Viio Hankenista ja kenttäpäällikkö Jukka Korkiala Toyota Finance Finland Oy:stä.

5 Tyytyväiset kävijät saivat vielä matkaansa leivät vapaaehtoistyöntekijöiltä. Monipuolinen ohjelma Ministeri Laura Räty totesi sote-uudistusta käsittelevässä puheessaan, että sote-alueiden johto ja sosiaali- ja terveysministeriöön perustettava kansallinen ohjausyksikkö ovat avainasemassa siinä, miten sote-uudistuksen avaamat mahdollisuudet kustannusten hillitsemiseen ja palveluiden kehittämiseen saadaan hyödynnettyä. Toyotan Jukka Korkiala kertoi Lean-ajattelusta kuvaillen muun muassa, että lean on jopa vastatoimenpide sille, että revittäisiin kaikki irti työntekijästä. Siinä vähennetään pakollista oheistyötä ja hukkaa ja samalla työtyytyväisyys kasvaa. Hankkenin Viio pohti miten sairaalan henkilökunta voisi parantaa palveluaan. Pohdinnoissa tuli esiin muun muassa, että sairaala voisi tarjota potilaille mahdollisuuden tehdä netissä alustavaa itsetutkimusta oireidensa perusteella, sairaalat voisivat erikoistua nykyistä enemmän tiettyjen alojen osaamiskeskuksiksi ja myös empatiasta voisi jotenkin palkita työntekijöitä. Verotoimiston Perksalo kertoi heidän onnistuneesta palvelukulttuurin muutoksestaan ja pohti mitkä opit voisi nostaa myös sairaanhoitosektorille sopivaksi. Hän muistutti, että johto hankkii työntekijöiden sitoumuksen nöyrästi kuuntelemalla ja heidän kanssaan keskustelemalla sekä toimimalla esimerkkinä ja johdon tahto tulee olla työntekijöille selvä. Lisäksi kuultiin paneelikeskustelu, jossa keskusteltiin siitä, mitä palvelukulttuuri ja bisneslähtöisyys tarkoittavat julkisessa terveydenhuollossa sekä monikulttuurisuuden Erinomaiset koulutuspäivät Hyvin onnistuneet, hyvä ohjelma haasteista. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa, että mitä bisnesoppeja sairaanhoidossa voitaisiin hyödyntää ja huomioida. Olli-Pekka Lehtonen kertoi esityksessään VSSHP:ssä tehdyistä palveluiden muutoksista. Rinnakkaisohjelmassa kuultiin muun muassa olemassa olevien T-sairaaloiden T1 ja T2 rakentamisesta sekä T3:n suunnittelusta ja muista ajankohtaisista ammattialan teemoista. Viihteellisellä puolella nähtiin muun muassa Turun Taideakatemian opiskelijoiden sirkustaidetta ja Linnateatterin Valtteri Roihan aamukevennys kakkospäivänä. Logomossa järjestettiin verkostoitumisen ja vapaan keskustelun kannalta tärkeä iltajuhla. Palaute positiivista Järjestäjien edustajat, pääohjelmasta vastannut Terveys ja talous ry:n paikallisyhdistyksen sihteeri Satu Suhonen, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Matti Meurman ja Terveys ja Talous ry:n sihteeri Outi Kalske kertovat, että ohjelmasta pyrittiin rakentamaan sellainen, että teemat koskisivat kaikkia alan ihmisiä. Tapahtumaan kuului myös näyttely, jossa oli esillä alan yrityksiä ja toimijoita omilla osastoillaan. Näyttelytilassa oli screeni, josta saattoi seurata ohjelmaa ja osa oheisohjelmasta oli näyttelytilassa. Näytteilleasettajat mukaan lukien osallistujia oli 340. Osallistujia oli monista eri sairaanhoitopiireistä VSSHP:n lisäksi ja kaukaisimmat kävijät olivat Rovaniemeltä, Lapin sairaanhoitopiiristä saakka. Kävijöiltä tuli positiivista palautetta niin ohjelmasta kuin järjestelyistä. Yhteistyö oli hyvää kaikkien yhteistyökumppanien kuten Caribian, Logomon, tekniikasta vastanneen Eastwayn sekä Suomen Näyttelyrakentajat Oy:n ja näytteilleasettajien kanssa. Vapaaehtoiset työntekijät olivat korvaamaton apu, Matti Meurman summaa ja kiittää järjestelytoimikunnan puolesta. Seuraavan kerran Terveys- ja talouspäivät järjestetään ensi vuoden elokuussa Levillä. Kannatti tulla! 5

6 VSSHP:n sairaaloiden toimintaa yhtenäistetään Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yhtenäistetään toimintaa ottamalla Tyksin organisaatiomalli käyttöön myös Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaaloissa. Toimialuejohtaja Jukka Sipilä kertoo mitä yhtenäistäminen tarkoittaa käytännössä Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueella. Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueeseen kuuluvat Korvaklinikka, Silmäklinikka, Suu- ja leukasairauksien klinikka, Plastiikka- ja yleiskirurgian klinikka sekä Syöpäklinikka. Toimintaa on T-, A- ja U-sairaaloissa, Dentaliassa sekä aluesairaaloissa. Yksi sairaala -projektin keskeinen päämäärä on, että toimintaa johdetaan keskitetysti jatkossa myös kolmen aluesairaalan osalta siten, että ihmiset saavat entistä tasa-arvoisemman hoidon. Meillä on ollut eri sairaaloihin eripituiset odotusajat. On ollut jopa tilanteita, että toiseen yksikköön on päässyt toimenpiteeseen seuraavalla viikolla kun taas toiseen yksikköön on ollut kuukausien jono. Kun lähetteet tulevat jatkossa keskitetysti Tyksiin, pystytään katsomaan yhteistyössä aluesairaalalääkäreiden kanssa, että mitä tehdään missäkin sairaalassa, Jukka Sipilä selventää. Kuulonhuoltoa ja Korvaklinikan päiväkirurgiaa lisätään aluesairaaloissa Sipilä kertoo, että heidän toimialueensa osalta ei ole tarkoitus vähentää aluesairaaloiden työtä, pikemminkin päinvastoin. Aluesairaaloissa tehdään yhtä korkeatasoista toimintaa kuin meillä täällä kantasairaalassa. Potilaan ei kannata matkustaa Tyksiin monta kertaa, kun asiat voidaan hoitaa omassa lähisairaalassa. Kuulonhuollon osalta Sipilä mainitsee esimerkiksi ikääntyneiden kuulokojeasiat. Kuulokojeen sovituksen vuoksi potilaan pitää käydä sovituksessa kolme kertaa ja ehkä vielä myöhemmin korjauskäynneillä. Tätä palvelua on jo aluesairaaloissa, mutta lisäämme sitä entisestään. Esimerkiksi Salossa kuulontutkija eläköityi ja olemme kouluttaneet sinne uudet sikäläiset sairaanhoitajat jatkamaan työtä. Korvaklinikan osalta päiväkirurgisen toiminnan lisääminen aluesairaaloissa on aloitettu jo syksyllä. Niissä on käynyt Tyksin korvalääkäreitä tekemässä muun muassa Ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Siihen injektiohoitoa potilaalle ovat kuvassa antamassa silmälääkäri Erica Hagström ja sairaanhoitaja Katja Perämäki. Yksi sairaala 6 Yksi sairaala -projektiksi nimetyssä hankkeessa Tyksin potilashoidosta vastaavien yksiköiden toiminta laajennetaan aluesairaaloihin. Vastaavasti aluesairaaloiden päivystysten toiminta liitetään osaksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta. Liikelaitoksena toimiva Turunmaan sairaala jatkaa toimintaansa nykyisellä organisaatiomallillaan osana sairaanhoitopiiriä.

7 Hoitajat Nina Viherkoski-Valtonen, Hanna Lindroos ja Katja Perämäki ovat ikärappeuman injektiohoidossa avustavia hoitajia. Jatkossa hoitajat koulutetaan vastaamaan hoidosta itsenäisesti ja toiminta laajennetaan aluesairaaloihin Yksi sairaala hankkeen myötä. lasten tuubituksia, nielurisojen ja nenän korjausleikkauksia sekä polyyppileikkauksia. Toiminta on tarkoitus vakinaistaa joulukuussa. Silmä- ja syöpäpotilaille hoitoa omassa lähisairaalassa Silmäpotilaiden määrä lisääntyy koko ajan väestön ikääntyessä ja eliniän pidentyessä. Esimerkiksi kaihi on ikääntyneiden sairaus. Silmäklinikan toiminnasta kaihileikkausten osuus on 75 prosenttia ja vuodessa tehdään 4400 kaihileikkausta. Silmäsairauksien hoitoa tehdään kaikissa kolmessa aluesairaalassa. Salossa oli aiemmin yksi puolipäiväinen silmälääkäri ja nyt siellä on kaksi 60 prosenttista työaikaa tekevää. Vakka-Suomessa aloitettiin kaihileikkaukset tämän vuoden tammikuussa ja toimintaa on tarkoitus lisätä. Siellä käy leikkauksista vastaavan lääkärin lisäksi toinen silmälääkäri Tyksiltä leikkaamassa, jotta jonot saadaan hoidettua. Pikku hiljaa hoitamattomana sokeuttavaan silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan käytetään silmien sisäistä injektiohoitoa. 5-6 vuotta sitten kehitetty biologinen hoito pysäyttää rappeuman, mutta sitä pitää antaa samalle ihmiselle silmään toistuvasti jopa kymmeniä kertoja. Tähän mennessä injektioita ovat antaneet silmälääkärit Tyksissä ja niitä annetaan tällä hetkellä 5000 vuodessa. Nyt meillä on sellainen projekti, että koulutamme sairaanhoitajia antamaan hoitoa sekä Tyksissä että aluesairaaloissa heti vuodenvaihteen jälkeen. Potilaiden ei tarvitse aluesairaaloiden alueelta tulla enää Turkuun sitä varten ja silmälääkärien työvoima voidaan käyttää johonkin muuhun. Myös sytostaattipoliklinikkatoimintaa aluesairaaloissa halutaan lisätä. Loimaalta ja Salosta poliklinikat jo löytyvät ja nyt sellaista suunnitellaan myös Saloon. Esimerkiksi tiettyihin rintasyöpiin sytostaattihoito voi kestää jopa vuoden, joten potilaiden elämää helpottaa, kun heitä voidaan hoitaa lähisairaaloissaan. Yksi sairaala etenee suunnitellusti Sairaanhoitopiirin valtuuston vuoteen 2016 ulottuvassa strategiassa on tavoitteena laajentaa Tyksin hoitolinjaorganisaatiomallin mukaiset toimintatavat koko sairaanhoitopiirin alueelle. Tämä tarkoittaa aluesairaaloiden liittämistä osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota. Tämän strategisen tavoitteen toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä on tehty ahkerasti työtä viime keväästä alkaen Yksi sairaala projektin puitteissa. Jatkossa sairaanhoitopiirissä on kullekin potilasryhmälle maakunnan tasolla yksi toiminnallisesti ja taloudellisesti vastuullinen taho. Tyksin toimi- ja palvelualueiden toiminta ulottuu vuoden 2015 alusta lukien aluesairaaloihin saakka ja toimi- ja palvelualueet vastaavat koko alueen erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja yhteistyöstä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Luottamushenkilöpäätöksenteko ja viranhaltijajohto Organisaatiorakenteen muuttamisen myötä nykyisen alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnan tilalle muodostetaan vuodenvaihteessa uusi toimielin»lähipalvelulautakunta». Paikallinen viranhaltijajohto, johon kuuluvat koordinoiva ylilääkäri ja johtava ylihoitaja, tullaan säilyttämään aluesairaaloissa jatkossakin. Organisaatiouudistuksen seurauksena sairaaloiden sisällä tarvitaan yli toimialuerajojen menevää toimintakokonaisuuksien koordinointia. Koordinoinnin ja yhteistyön tarvetta on myös enenevästi kuntien sosiaali- terveydenhuollon kanssa. Henkilöstön sijoittuminen uudessa organisaatiossa Uuden organisaatiorakenteen luominen on edellyttänyt mittavaa henkilöstösuunnittelua, jossa on edetty vaihe vaiheelta yhteistyössä aluesairaaloiden johdon sekä toimi- ja palvelualueiden johdon kanssa. Lähes 700 aluesairaaloiden työntekijää on sijoitettu Tyksin toimi- ja palvelualueille ja heidän kanssaan on keskusteltu tulevasta sijoittumisesta. Lääkärit ovat siirtyneet oman erikoisalansa mukaisesti eri toimialueille ja niillä edelleen eri vastuualueille. Hoitohenkilöstön osalta valmistelutyö on ollut monimuotoisempaa, sillä aluesairaaloiden hoitohenkilöstön osaaminen on erittäin laaja-alaista. Sama sairaanhoitaja aluesairaalassa voi hoitaa monen eri toimialueen potilaita ja työskennellä sekä vuodeosastolla että poliklinikalla. Potilashoito Organisaatiouudistuksessa on tarvittu paljon muutoksia sekä potilastietojärjestelmiin että henkilöstöhallinnon järjestelmiin. Jatkossa Tyksin, Loimaan, Salon ja Vakka- Suomen sairaaloille tarkoitetut lähetteet tulevat samoihin toimi- tai vastuualuekohtaisiin postilaatikkoihin. Potilaalle tämän tulisi näkyä siten, että vastaanotto- ja toimenpideaikoja on mahdollista saada entistä joustavammin eri sairaaloista silloin, kun sama hoito voidaan antaa useammassa eri toimipaikassa. Potilaan toive selvitetään ja otetaan huomioon hoitopaikasta päätettäessä. Hoito toteutetaan yhteisten toimintatapojen ja ohjeistusten mukaisesti. VSSHP:n toiminnan yhtenäistämiseen tähtäävään Yksi sairaala -projektiin on osallistunut kaikkien aluesairaaloiden sekä toimi- ja palvelualueiden johto, lääkärit, hoito- ja muu henkilökunta laajasti kuluneen syksyn aikana. Olemme luoneet organisaatiorakenteen, joka mahdollistaa toimi- ja palvelualueiden toiminnan kehittämisen jatkossa siten, että riittävät lähipalvelut sekä saumattomat hoito- ja palveluketjut voidaan turvata potilaille entistä paremmin. Se antaa myös jatkossa mahdollisuuden henkilöstön joustavaan liikkumiseen ja laaja-alaiseen osaamisen kehittämiseen. Näin aluesairaaloissa aikaisemmin tehtyä arvokasta työtä potilaiden hoidon kehittämiseksi voidaan edelleen jatkaa. Ritva Kosklin, ylihoitaja, Yksi sairaala -hankkeen projektipäällikkö 7

8 Sai U-sairaalan väki joululahjan ennenaikaisen, teki valtuusto vihdoin oikean päätöksen. Tärkeässä työssämme paremmin jaksetaan, kun uusi terve sairaala meitä vuonna 2019 odottaa! Tyksin naistenklinikan hoitohenkilökunta Havainnekuva T3-sairaalasta näyttää, miten se sijoittuu nykyisen T-sairaalan (etualan vaaleat rakennukset) ja Turun yliopiston Medisiina-rakennusten väliin, rautatien ja Helsingin valtatien yläpuolelle. Kahdeksankerroksinen rakennus nousee muita korkeammalle, koska siinä ei ole maanalaisia kerroksia. Turkuun nousee moderni perheiden tarpeet huomioiva sairaala Tyksin U-sairaala korvataan uudella rakennuksella 8 Teksti Tuula Vainikainen ja Esa Halsinaho Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi yksimielisesti hankesuunnitelman, joka mahdollistaa uuden T3-sairaalan rakentamisen Tyksin huonokuntoisen U-sairaalan korvaajaksi. Uusi sairaala tarjoaa nykyistä terveellisemmän, turvallisemman ja toimivamman ympäristön potilaille, synnyttäjille ja hoitohenkilökunnalle. Etenkin U-sairaalassa työskentelevä henkilökunta otti uutisen vastaan iloiten. Vuoden paras uutinen! kommentoi Naistenklinikan johtaja, professori Seija Grenman tuoreeltaan. - Pitkä odotus on päättynyt ja suuntaamme ajatuksemme taas tulevaisuuteen. Henkilökunta on osallistunut innolla uuden sairaalan suunnitteluun ja on hienoa, että pääsemme jatkamaan tätä työtä. Henkilökunnan ideat hyvin toimivasta ja potilaille sekä henkilökunnalle turvallisesta ympäristöstä saavat toteutuksen uudessa T3 sai- raalassa. Nykyiset tilammehan eivät vastaa enää potilaiden vaatimuksiin hyvästä hoitoympäristöstä ja siksi nyt tehty päätös on hyvin tärkeä, toteaa päätökseen tyytyväinen Naistenklinikan ylihoitaja Marjo Kauppila T3-uudisrakennukseen sijoittuvat lasten ja nuorten sairauksien hoito naistentautien ja synnytysten hoito korva-, nenä- ja kurkkusairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito sairaanhoidollisia tukipalveluja: kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorionäytteenotto ja lähivälinehuolto T3 terveellinen, turvallinen ja toimiva sairaala sekä potilaille että henkilökunnalle Potilasturvallisuus, perhekeskeisyys sekä tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovat suunnittelun peruslähtökohtia. Lasten ja perheiden tarpeet otetaan T3-sairaalassa huomioon uudella tavalla. Osastojen yhteyteen tulevat perhehuoneet mahdollistavat vanhempien ja muiden läheisten läsnäolon lasten sairaalassaolon aikana. Perhekeskeinen toimintatapa ja perhehuoneet tuovat lapsille mahdollisimman turvallisen ja pelottoman sairaalakokemuksen. Potilaat saavat enemmän tilaa. T3-sairaalaan tehdään yhden ja kahden hengen potilashuoneita, joissa kaikissa on omat saniteettitilat. Tämä on sairaalahygienian näkökulmasta huomattava parannus. U-sairaalan vuodeosastot tehtiin alun perin kolmen ja kuuden hengen huoneiksi ja potilaille yhteiset saniteettitilat osastojen käytäville. Tilojen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tilat suunnitellaan muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi, jolloin samoja huonetiloja voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Tehokkaalla tilankäytöllä ja toiminnanohjauksella voidaan tarjota potilaille sujuvammat hoitoprosessit. Suunnitteilla olevissa tiloissa on mahdollista kehittää henkilökunnan uusia yhteistyömuotoja ja käyttää henkilökuntaa joustavammin ja tehokkaammin. Asianmukaiset ja turvalliset työtilat ovat tärkeä kilpailuvaltti osaavan henkilöstön rekrytoinnissa. Kustannustehokasta hoitoa Suunnitelmassa arvioidaan, että uusissa tiloissa toiminta maksaa kolme prosenttia vähemmän kuin nykyisissä U-sairaalan tiloissa. Se merkitsee noin 2,8 miljoonan euron hyötyä vuodessa. Lisäksi U-sairaalan poista-

9 minen käytöstä alentaa tilojen ylläpitokuluja lähes kolmella miljoonalla eurolla. Uuden sairaalan rakentaminen hankesuunnitelman mukaisesti maksaa noin 140 miljoona euroa. Kiinteisiin sairaalalaitteisiin ja irtaimistoon tarvitaan noin 18 miljoonaa euroa. Valtuustossa ei kuitenkaan päätetty rahoituksesta. Sairaanhoitopiirin hallitus valmistelee sitä varten rahoitusleasingin käyttämistä ja rahoituksesta päätetään hallituksen tulevissa kokouksissa. Sairaalan ja yliopiston kampus tiivistyy toimivaksi Kahdeksankerroksinen T3-sairaala nousee nykyisen T-sairaalan ja Turun yliopiston Medisiina-rakennusten väliin, Helsingin valtatien ylle rakennettavan betonikannen päälle. Kannen pinta-ala on neliömetriä. T3-sairaalassa kokonaisala on yhteensä neliömetriä, joista noin lasketaan sairaalakäytössä oleviksi hyötyneliöiksi. Nykyisen U-sairaalaan kokonaisala on noin neliötä. Lisää tilaa tarvitaan myös siksi, että valtuusto on aiemmin päättänyt luopua Raision ja Paimion sairaaloiden käytöstä vuoden 2015 aikana. T3-sairaalan on tarkoitus valmistua vuonna Medisiina D suunnitteilla samalle alueelle Suomen Yliopistokiinteistöt Oy suunnittelee T3-hankkeen yhteyteen opetuksen, tutkimuksen ja diagnostiikan synergiataloa. Medisiina D on suunniteltu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nykyisen Medisiina-rakennuksen taakse, uuden T3- sairaalan viereen. T3- ja Medisiina D -hankkeet sekä aiemmin valmistunut T-sairaala yhdessä mahdollistavat tiiviin toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen Kantasairaalan alueelle sekä eri organisaatioiden yhteistyön kehittämisen. Pysäköintitilaa tarvitaan Autoilevia asiakkaita ja työntekijöitä varten tarvittavan uuden pysäköintirakennuksen rakennuttamisen hoitaisi ulkopuolisen toimija. Kiinteistöjaoston käynnistämällä neuvottelumenettelyllä haetaan parasta aikaa operaattoria, joka sekä rakennuttaa pysäköintilaitoksen että hoitaa pysäköintipaikkojen vuokrauksen. Pysäköintirakennukselle on varattu paikka T-sairaalan ja lääkehuoltorakennusten välistä. Noin neljäsataapaikkainen parkkitalo tulisi Savitehtaankadun päälle. Tyksin alueelle tekeillä mittava kaavamuutos Esa Halsinaho Turun yliopistollisen keskussairaalaan Kantasairaala-alueelle suunnitellaan mittavaa kaavamuutosta, jonka luonnoksen Turun kaupunki julkisti marraskuun lopulla. Kaava-alueen kokonaisala on 27 hehtaaria, johon tulisi uutta rakennusoikeutta noin kerrosneliömetriä. Kaavamuutosta tarvitaan U-sairaalan korvaajaksi tulevan T3-sairaalan ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudisrakennuksen, Medisiina D:n, rakentamista sekä alueen liikennejärjestelyjä varten. Kaavamuutosalue sisältää myös Tyksin uuden lääkehuoltorakennuksen tontin ja Kupittaan vanhan rautatieaseman alueen. Tontin asemarakennus sekä asemapäällikön ja ratavahdin asuinrakennukset pihapiireineen suojellaan kaavassa. Nykyinen pysäköintikenttä osoitetaan rakennusalaksi liike- ja toimistorakennuksia varten ( kerrosneliömetriä) ja sille saa rakentaa myös asuntoja 3000 kerrosneliötä. Liikenteen osalta Turku tavoittelee runkolinjojen kehittämistä nopeiksi yhteyksiksi. Yksi runkolinjoista keskustasta Varissuolle kulkisi Hämeenkadulta Kiinamyllynkadun kautta Joukahaisenkadulle ja edelleen Itäharjun läpi itään, käytännössä siis Tyksin alueen kautta. Turun kaupunki on tehnyt valtiolle aloitteen moottoritien jatkeena olevan Helsingin valtatien liikennealueen muuttamiseksi kaupunkibulevardin tyyppiseksi pääkaduksi Jaanin eritasoristeyksestä kaupunkiin päin. Kaavaluonnoksessa esitetään myös pysäköintirakennusta Savitehtaankadun yli. Luonnoksen mukaan pysäköintirakennuksessa voidaan toteuttaa myös potilashotelli ja mahdollisesti liiketilaa Kalevantien varrella. Tyks on määritelty valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Kaavaluonnoksessa huomautetaan, että RKY-status ei ole suojelupäätös, vaan rakennetun ympäristön arvojen inventointi, jonka pohjalta suojelupäätökset tehdään tarvittaessa asemakaavassa. Vuonna 2002 tehdyn taloteknisen selvityksen ja vuonna 2010 laaditun VSSHP: n tyhjenevien tilojen toimenpidesuunnitelman pohjalta Tyksin U-sairaalan käytettävyys sairaalana on todettu kyseenalaiseksi. Kaavamuutosluonnoksen mukaan U-sairaalan suojelu saattaa muodostaa kohtuuttoman toiminnallisen ja taloudellisen riskin julkiselle sairaanhoidolle. Kaavamuutoksen hakijoina ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Suomen Yliopistokiinteistöt. Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi kaavamuutoksen yksimielisesti U-sairaala Pysäköintitalo Medisiina D E Tyks T3 Tyksin T-sairaala Sähköasema Turun kaupunki julkisti Tyksin alueen kaavamuutosluonnoksen verkkosivullaan T3-hanke internetissä: Turun kaupungin havainnekuva Tyksin kaavamuutosalueesta. Kupittaan vanha asema Pysäköintitalo 9

10 Tyksissä on hoidettu enemmän potilaita aiempaa pienemmin kustannuksin Teksti Tuula Vainikainen KUVAT ESA HALSINAHO Vuoden 2014 syyskauden toimintaraportit ja talouden tunnusluvut kertovat Turun yliopistollisen keskussairaalan tuottavuuden hyvästä kehityssuunnasta. Potilasmäärä on noussut kustannuksia enemmän ja potilaskohtainen hinta on laskenut. Tyksin tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueensa väestölle. Tämä on tehtävä mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti, jotta rajalliset resurssit saadaan suunnattua sinne, missä niistä on suurin hyöty, kerrottiin Tyksin järjestämässä tiedotustilaisuudessa lokakuun lopulla. Yliopistosairaala on kuin iso laiva, se kääntyy hitaasti. On tarvittu monenlaisia manööverejä ja toimintatapojen muutoksia, jotta uudelle kurssille on päästy. Työ jatkuu edelleen. Toiminnan tehostamiseksi Tyksissä siirryttiin uuteen organisaation vuoden 2013 alussa. Muutos ei tapahtunut kivuitta. Taloudellisen tilanteen kiristyminen sekä U- ja A-sairaalan tilaongelmat ovat lisänneet vaikeusastetta. Myös erikoissairaanhoidon tehtävät ovat lisääntyneet: hoitotakuulaki, potilaiden vapaa liikkuvuus ja uusi päivystysasetus vaativat valmistautumista uuteen. Järkevästi, viisaasti, oikein Toimintaa on kehitetty tekemällä järkevämmin, viisaammin ja oikein. Lean-ajattelulla eli tuottamattoman toiminnan poistamisella, hukkajahdeilla, potilasvirtoja analysoimalla ja toiminnan pullonkauloja poistamalla toimintaa on järkevöitetty. Tuottavuuden kasvattaminen ei tarkoita vain tuotoksen lisäämistä, vaan nimenomaan oikeiden asioiden lisäämistä. Esimerkkejä ovat potilaan kulun sujuvoittaminen leikkaussaleissa ja poliklinikoilla, ylimääräisten leikkaustiimien ja työaikajärjestelyiden käyttöönotot, uudet hoitajapoliklinikat sekä vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnan yhdistämiset. Toimintaa on sujuvoitettu myös antamalla potilaalle leikkausaika heti leikkauspäätöksen yhteydessä sekä kuvantamis- ja tutkimusajat suoraan poliklinikoilta, kertoi vs. sairaalajohtaja Petri Virolainen. Viisaammin tekeminen tuo tehoa, kun hoidon vaikuttavuutta arvioidaan ja huonosti vaikuttavia hoitoja ja tutkimuksia karsitaan. Benchmarkkaamalla eli vertaamalla omia toimintoja alan parhaisiin yksiköihin 10 Kardiologi ja rytmihäiriöpotilaiden hoidon vastuualuejohtaja Juha Lund esitteli joukkoviestimille magneettiavusteista sydämen ablaatiohoitoa. Lund vei hoitotilassa olevan lietolaisen potilaan sydämeen ablaatiokatetrin kauko-ohjauksella monitorien välittämän kuvatiedon avulla. Useita tunteja kestäneellä toimenpiteellä saatiin potilaan elämää haitannut sydämen eteisvärinä loppumaan.

11 Kustannusten kasvu hidastunut Toimintakulujen muutos -% 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, /13 1-8/14 Potilaskohtaiset kustannukset laskussa Kustannukset/hoidettu potilas ,2 % /13 1-8/14 Henkilöstötuottavuus parantunut Hoidettuja potilaita/työpanos 41,5 +4,5 % 41,0 40,5 40,0 39,5 39,0 38,5 1-8/13 1-8/14 Tyksissä on parannettu mm. leikkaussalitoimintoja, tekonivelkirurgiaa ja aivoverenkiertohäiriöiden liuotushoitoa. Laaturekistereitä on kehitetty mm. olkapää- ja polvikirurgiaan. Lääke- ja hoitotarvikeneuvottelukunnan avulla on tehostettu hankintamenetelmiä ja saavutettu säästöä. Esimerkiksi oikean leikkaussalihansikkaan valinnalla voidaan säästää euroa vuodessa. Henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen ovat olleet avainasemassa. Toiminnan tehostaminen tekemällä oikein vaatii myös osaamisen varmistamista, resurssien oikeudenmukaista jakoa, hamstraamiskulttuurin murtamista ja kaikille avointa päätöksentekoa. Joissakin tapauksissa myös saavutetuista eduista on jouduttu luopumaan. Näillä eväillä pystymme jatkossakin pitämään laivan oikealla kurssilla, tiivisti Petri Virolainen. Tilamuutoksia ja uusia toimintamalleja Tyksin tiloja on henkilökunnan hyvällä yhteistyöllä saatu maksimaaliseen käyttöön. Tiloja on yhdistelty ja luotu yhteisosastoja. Olemme vieneet T-sairaalaan enemmän toimintaa kuin sinne alun perin suunniteltiin. Kesällä 2014 korvatautien vuodeosasto ja traumavuodeosasto aloittivat yhteisosaston. Henkilökunta oli tiiviisti mukana toiminnan suunnittelussa ja innovoimassa yhdessä uusia toimintamalleja. Samassa yhteydessä leikkauksia siirrettiin T-sairaalaan ja korvatautien päivystys siirtyi yhteispäivystyksen tiloihin, kertoi sairaalaylihoitaja Tuija Lehti. T-sairaalan laajennuksen käyttöönoton yhteydessä keväällä 2013 on muodostettu esimerkiksi sydän- ja syöpätautien, iho- ja infektiotautien sekä sydän- ja keuhkopoliklinikan yhteisosastoja ja -tiloja. Tyksin Paimion ja Raision sairaaloiden nykyiset toiminnat siirretään myös lähemmäksi ydintoimintoja. Paimiosta reumaortopedia ja reumataudit ovat jo siirtyneet Turkuun. Ylihoitaja Lehden mukaan potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä käytössä oleviin uusiin tiloihin. Toimintaa rajoittaa edelleen U-sairaalan huono kunto ja joillakin alueilla hajautettu toiminta, mutta tulevaisuus näyttää paremmalta T3-sairaalahankkeen myötä. Vs. sairaalajohtaja Petri Virolainen (vas.) ja kardiologian toimialuejohtaja Juhani Airaksinen kertoivat hyviä uutisia Tyksin toiminnasta. Talouden tunnusluvut vahvistavat käänteen parempaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminta ja talous on kehittynyt suotuisasti vuoden 2014 kahdella ensimmäisellä kolmanneksella. Kulukehitys on pystytty pitämään talouden vakauttamisohjelman mukaisena, vaikka toiminta on vilkastunut viime vuoteen verrattuna. Koko sairaanhoitopiiri on hoitanut aiempaa enemmän potilaita ja samalla potilaskohtaiset kustannukset ovat alentuneet. Tyksin kustannukset hoidettua potilasta kohden ovat vähentyneet 3,2 prosenttia, vaikka kalliin hoidon piirissä oleva potilasmäärä on kasvanut 17,5 prosenttia viime vuodesta, kertoi talousjohtaja Arja Pesonen. Tyksin henkilöstötuottavuus on parantunut tänä vuonna koko sairaanhoitopiirinkin positiivista kehitystä enemmän. Henkilöstötuottavuus kasvoi Tyksissä 4,5 prosenttia, kun koko piirin kasvu oli 3,2 prosenttia. Toimintakulujen kehitys on aiempaa maltillisempi voimakkaasti kasvaneesta potilasmäärästä huolimatta. Vuonna 2012 kulut kasvoivat 5,3 prosenttia, vuonna 2013 kasvu oli 3,4 prosenttia ja nyt tammi-elo- kuussa 1,9 prosenttia. Myös keskimääräistä hoitoaikaa on edelleen pystytty lyhentämään, Pesonen totesi. Organisaatiokulttuurin muutokset Sydänkeskuksessa Sydänkeskus sai uudet uljaat tilat T2-sairaalaan muuton yhteydessä. Muutos aiempaan oli kouriintuntuva, hoidettiinhan sydänpotilaita aiemmin mm. rekan kontissa A-sairaalan pihalla, kun sairaalapalo tuhosi myös kardiologian toimitiloja. 300 infarktipotilasta ei olisi kyetty hoitamaan asianmukaisesti noissa haastavissa olosuhteissa ilman osaavan henkilökunnan venymistä. Olemme Sydänkeskuksessa tarkkaan miettineet kuinka teemme oikeat työt mahdollisimman helposti ja oikeaan aikaan. Ylimääräisten ja turhien vaiheiden tunnistamiseen ja karsimiseen on käytetty aikaa. Potilaiden turhaa makuuttamista osastolla toimenpidettä odottamassa on vähennetty. Turhia toistoja, kirjaamisia ja kuljetuksia on karsittu. Toimintamme kehittäminen on jatkuvaa ja sen yhtenä osviittana on järkevä kustannusvaikuttavuus, tiivisti kardiologian toimialuejohtaja, ylilääkäri ja professori Juhani Airaksinen. 11

12 12 Miten leania sovelletaan sairaanhoitopiirissä? Toiminnan kehittäminen lean-ajattelun avulla on tullut terveydenhuoltoonkin jäädäkseen. Pähkinänkuoressa ajatuksena on aikaansaada enemmän lisäarvoa asiakkaalle käyttämällä olemassa olevia resursseja pienemmillä ponnistuksilla. Asiakkaan ollessa keskiössä kaikki organisaation toiminnot tulee suunnata asiakkaan tarpeiden täyttymiseen mahdollisimman hyvin. VSSHP:ssä strategiamme mukaisesti ajatuksen voi tiivistää tavoitteeseen:»oikeaan aikaan toteutettu oikea tutkimus ja hoito oikealle potilaalle oikeassa paikassa». Ja vielä:»kerralla kuntoon». Tinkimättömän asiakaslähtöisyyden lisäksi lean-filosofian kulmakivenä on niukkuus: kun prosessit ovat sujuvia, tuotetaan palvelua/tuotetta vain sen verran kuin asiakas tarvitsee ja samalla säästetään omaa työtä. Vakioimalla ja vähentämällä vaihtelua luodaan yhteiset käytännöt, jotka sillä hetkellä ovat parhaita toimintatapoja. Jatkuvan parantamisen hengessä (kaizen) prosesseja ja standardeja tulee jatkuvasti kehittää tavoitteena täydellisempi suoritus. Tehokkuus ja tuottavuus ovat tällöin automaattisia seurauksia, eivät tavoitteita itsessään. Näin ajatellen hyödynnämme maksamamme veroeurot mahdollisimman fiksusti. Toiminnan laatukin paranee samalla. Tavoitteemme VSSHP:ssä on sujuvoittaa ja tehostaa potilaan hoidon prosesseja ja näin parantaa asiakkaan, myös lähettävän lääkärin tai kuntapäättäjän, kokemaa arvoa. Lean-menetelmiä hyödyntäen voimme paitsi tunnistaa, mutta myös pureutua keskeisiin hukan aiheuttajiin: odotusaikoihin, virheiden tai tiedonkulun puutteiden vuoksi uusittaviin tutkimuksiin, potilaan turhaan liikuttamiseen paikasta toiseen, puuttuvien tavaroiden etsimiseen jne. Eri menetelmien käyttö, kuten vakiointi, arvovirtakuvaus tai 5S, ei ole itsetarkoitus, vaan keino sujuvamman toiminnan ja laadukkaamman palvelukokemuksen saavuttamiseksi. Lean-ajattelu on pikku hiljaa sisäistymässä VSSHP:n organisaatio- ja johtamiskulttuuriin. Sitä hyödynnettiin jo valmistuneen T-sairaalan suunnittelussa ja toiminnan organisoinnissa. Uutta rakennettavaa T3-sairaalaa suunnitellaan arvovirtakuvauksia hyödyntämällä. Arvovirtakuvausta käytetään apuna virtaustehokkuuden parantamisessa myös laboratorionäytteiden käsittelyssä. Hukkatunnistinta on käytetty osastoilla potilastyössä piilevän hukan löytämiseen. Leikkaus- ja poliklinikkatoiminnan prosesseja on kuvattu vaihe vaiheelta, jolloin pullonkauloihin on löydetty ns. täsmäratkaisuja ja prosessia on pystytty sujuvoittamaan niin, että päivässä voidaan leikata tai tutkia useampi potilas. Ja niin edelleen, kohteita on runsaasti. Lean-ajattelu VSSHP:ssä tiivistetysti tarkoittaa: sujuvaa toimintaa potilaan huomioimista yhdessä sovittuja käytäntöjä vähemmän sähläystä enemmän aikaa keskittyä olennaiseen vähemmän hukkaa ja virheitä asioiden tekemistä kerralla oikein Ajattelumallin soveltaminen koskee kaikkia organisaatiossa työskenteleviä henkilöitä Satu Suhonen kehittämispäällikkö Tuloksekasta hukkajahtia VSSHP:ssä Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Hukkaa on jahdattu VSSHP:ssä viimeisen vuoden verran, kun sairaanhoitopiirin hallitus valtuutti toimi-, palvelu- ja tulosalueiden johdon tekemään esityksiä, joilla potilastyöhön käytettävää aikaa voidaan lisätä. Esitysten perusteella arviointiylilääkäri Tuija Ikonen ja johtajaylilääkäri Samuli Saarni asettivat Hukkaprojektin eli hukkaan kuluvien resurssien etsimisen eri yksiköissä yhdeksi toimenpiteeksi tavoitteena säästöt, työtyytyväisyyden lisääminen ja toiminnan tehostaminen. Konkreettisia tuloksia on jo saavutettu eri yksiköissä. Mitä on hukkajahti? Hukkajahti pohjautuu teollisuudesta julkiselle sektorille ja terveydenhuoltoon rantautuneeseen Lean-ajatteluun, joka on asiakaskeskeinen filosofia työssä keskitytään siihen, mikä tuottaa arvoa asiakkaalle. Projektia ovat VSSHP:ssa luotsanneet suunnittelijat Riikka Maijala ja Sini Eloranta. Ensimmäisiksi pilottiyksiköiksi hukkajahtiin valittiin yhdeksän VSSHP:n yksikköä, joista seitsemän sai vietyä projektin läpi. Tyksistä mukana olivat sisätautiosasto 2 ja sisätautiosasto 3 sekä sydänosasto 2. Mukaan haluttiin myös alueellisen erikoissairaanhoidon yksiköitä ja perusterveydenhuollon yksiköitä, joista mukana ovat Salon aluesairaalan sisätautiosasto, Tyks Vakka-Suomen sairaalan sisätautiosasto ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystys sekä perusterveydenhuollosta Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveystoimen Maria-Sofia -vuodeosasto ja Vehmaan vuodeosasto. Millaisia tuloksia on saavutettu? Eniten hukkaa osallistuneissa yksiköissä tunnistettiin hukkaan kuluvasta menetetystä työajasta, potilaalle syntyneistä haittavaikutuksista ja komplikaatioista, palvelujen epäasianmukaisesta käytöstä sekä viiveistä ja muista ongelmista prosesseissa ja koordinoinnin puutteesta, tuloksista yhteenvedon tehneet Maijala ja Eloranta toteavat. Pilottiyksiköihin kuuluneella Salon aluesairaalan sisätautiosastolla huomattiin sosiaalityöntekijän avun tärkeys

13 kotiuttamistilanteissa järjestämässä tarvittavat kotiavut potilaille ja sopimassa asiat omaisten tai läheisten kanssa valmiiksi, jotta asiat eivät jää hoitajille tai viivästytä potilaan kotiutumista. Lääkäreiden ja evalien perehdyttäminen otettiin myös kehittämiskohteeksi. Sydänosasto 2:lla kaikki osaston rutiinit käytiin läpi ja niistä karsittiin turhat pois. Tarpeettomista ruokatilauksista sekä lääkitys- ja nesteytysohjeista luovuttiin ja leikkaussaliin vietävien potilaiden osalta hoitajien ohjeita tarkennettiin, jotta saatiin poistettua viiveitä. Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksen hukkajahdin ansiosta hukkatietoisuus lisääntyi paitsi heidän omassa yksikössään myös koko aluesairaalassa. Hukkaa huomattiin päivystyksessä lähinnä potilaiden jatkokyytien tai osastolle jatkohoitoon pääsemisen odotteluna, mikä piti ensiavun petipaikkoja turhaan varattuna sekä tarpeettomina tutkimuksina ja toimenpiteinä, jotka pohjautuivat vanhoihin»näin on aina tehty» -toimintamalleihin. Eräässä yksikössä säästöä syntyi ja tilaa vapautui ylimääräisistä pedatuista vuodepaikoista luopumalla. Näin Hukkajahti toimii Varsinainen työ lähtee Riikka Maijalan mukaan siitä, kun hukat on tunnistettu. Ensin mietitään syitä niiden olemassaoloon ja sitten voidaan tehdä päätöksiä toiminnan kehittämisestä. Kehittämisen kärjessä on parannusten merkitys potilaalle. Työkaluna hukan tunnistamisessa toimii Iso-Britanniassa ja USA:ssa kehitetty hukkatunnistin, jonka sairaanhoidon tukipalvelujen toimiston esimies toi tuliaisena kansainvälisestä konferenssista. Maijala ja Eloranta ovat pilotoineet sen käyttöönottoa Suomessa. Moduuleihin eli A4-kokoisiin kyselykaavakkeisiin on määritelty valmiiksi mitä hukkatekijät voivat olla tutkitun tiedon mukaan. Osallistuneet yksiköt saivat perehdytyksen ja hukan arvioinnista vastasi kussakin yksikössä lääkäri-sairaanhoitaja-pari tai työryhmä. Lomakkeisiin kirjattiin kaikkien sillä hetkellä sisäänkirjautuneiden potilaiden hoidon osalta jokainen mahdollinen hukkatekijä rasti ruutuun -menetelmällä. Excel-kaava laskee prosentit, kuinka paljon mitäkin hukkatekijää on. Aikaa hukan arviointiin meni yksiköissä keskimäärin noin kaksi tuntia 20 sairaansijaa kohti. Yksiköt lähettivät tulokset meille ja kokosimme ne yhteen. Kävimme ne yhdessä läpi ja arvioimme työryhmien kanssa minkälainen vaikutus löydetyillä hukilla oli. Hukka-aika laskettiin raha- ja laskennallisiksi kustannuksiksi, niin pitkälti kuin se oli mahdollista, Maijala kertoo. Jatkoa seuraa Pilotin ohjausryhmä, johon Maijala ja Eloranta kuuluvat, teki saatujen tulosten pe- Tykslabin henkilökunta innostui kuulemistaan hukkajahdin tuloksista muissa yksiköissä ja päätti pitää leaniin pohjautuvan kehittämispäivän, jolloin he pohtivat työprosessien kehittämistä ja järjestelivät uudelleen tiloja. Kuvassa kuntoon laitetaan näytteidenlajittelulaatikoita. rusteella sairaanhoitopiirin johtoryhmälle esityksen, jossa se suosittaa hukkajahdin laajempaa käyttöönottoa mukana oli vuodeosastoja, jotka hoitavat sisätautipotilaita sekä yksi päivystysyksikkö. Uusi hukkajahti toteutetaan kevätkaudella Tällä kertaa testataan polikliiniseen työhön sopivaa hukkatunnistinta, jonka avulla tunnistetaan hukkia kliinisessä työssä. Tulokset analysoidaan ja niiden pohjalta päätetään kehittämistoimista. Yksikköjä otetaan jälleen mukaan kantasairaalasta, alueellisesta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Hukkajahdissa 2014 mukana olleissa yksiköissä tehtiin lähes jokaisessa hukanmäärittelyn ja analysoinnin pohjalta korjauksia ja kehittämissuunnitelmia. Yksiköt raportoivat nykytilanteestaan yhteenvedoista vastaaville Maijalalle ja Elorannalle pikapuoliin. Hukkajahdin myötä sekä mukana olleissa yksiköissä että muissakin sairaanhoitopiirin yksiköissä on virinnyt kehittämistoimia. Esimerkiksi 2014 mukana olleessa sisätautivuodeosasto 2:ssa järjestettiin fyysisten tilojen kuntoonlaittamispäivä ja Tykslabissa kehittämispäivä. 13

14 Molekyyligenetiikka edistää verisyöpien hoitoa Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Tyksissä on erikoisosaamista verisyöpien hoitoon vaikuttavissa molekyyligeneettisissä tutkimuksissa, jotka ovat merkittävin ulkoisen myynnin alue koko Tyks-Sapa-liikelaitoksessa, johon kuuluvat kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorio, lääkehuolto ja patologia sekä välinehuolto. 14 Osastonylilääkäri Veli Kairisto kertoo, että Tykslabin Molekyyligenetiikan laboratorio on selkeästi erikoistunut verisyöpäpotilaiden diagnoosivaiheen tutkimuksiin ja hoidon seurantatutkimuksiin, joista käytetään myös nimitystä jäännöstautitutkimukset. Laboratorio on Suomen johtava tässä molekyylihematologian kliinisessä diagnostiikassa. Yli 95 prosenttia yksikön tutkimusmyynnistä on verisyöpäpotilaiden tutkimuksia ja 5 % muita, lähinnä perinnöllisten tautien tutkimuksia (Tyks-Sapa alihankkii valtaosan sen alueen tutkimuksistaan muista laboratorioista). Epäiltäessä akuuttia leukemiaa potilaasta otetaan veri- ja luuydinnäytteitä sekä selvitetään minkälaisia yleisoireita potilaalla on. Yleisiä oireita ovat väsymys, suorituskyvyn lasku, selittämättömät mustelmat, verenvuoto nenästä, ikenistä ja suolesta, infektiot ja pitkittynyt tai toistuva kuumeilu. Joskus akuutti leukemia todetaan oireettoman henkilön verenkuvasta sattumalöydöksenä. Potilaiden keski-ikä diagnoosihetkellä on 65 vuotta, mutta toinen esiintymishuippu on lapsuudessa. Akuutti lymfoblastileukemia on lapsuusiän tavallisin syöpätauti. Verisyöpien hoito pohjautuu entistä enemmän molekyyligenetiikkaan ja olemme osaltamme myötävaikuttamassa siihen, miten potilas pystytään parantamaan. Aiemmin tämä oli vain tutkimuksellinen asia hoidon ohessa ja hoitopäätökset tehtiin muiden tutkimusten perusteella. Viime vuosina kehittynyt herkkä jäännöstaudin määrittäminen, joka on meidän erikoisosaamistamme, on muuttunut keskeiseksi ja suoraan hoitopäätöksiin vaikuttavaksi. Siinä ykkösasioina ovat tulosten luotettavuus ja nopeus oikea-aikaisia hoitopäätöksiä varten, Veli Kairisto kuvailee. Edistyksellistä jäännöstautitutkimusta Perinteisin tapa verisyövän toteamiseen on tutkia mikroskoopilla luuydintä ja verenkuvavärjäyksiä ja todeta sieltä syöpäsolut, mutta sittemmin tekniikka on kehittynyt ja on tullut herkempiä menetelmiä. 90-luvulla kehittyi molekyyligenetiikkaan perustuva menetelmä, jolla jäännöstautia pystytään mittaamaan erittäin herkästi ja kvantitatiivisesti. 90-luvun lopulla Tyksissä saatiin käyttöön ensimmäinen tutkimuksissa tarvittava kvantitatiivinen PCR-laite. Siitä lähtien toiminta on kasvanut ja kehittynyt määrätietoisen työn ansiosta. Jäännöstaudiksi luokitellaan alle 5 %:n osuus tautisoluja luuytimessä tai perifeerisessä veressä. Molekyylibiologisiin menetelmiin perustuvilla mittauksilla voidaan arvioida luotettavasti vähäistäkin jäännöstautia ja sillä on todettu olevan tärkeä ennuste tautivapaalle elämälle tai elossapysymisajalle. Herkkä seurantamenetelmä mahdollistaa hoidon lisäämisen kemoterapian muutoksella tai kantasolusiirrolla huomattavasti aiemmin kuin muut menetelmät.

15 Kuvassa laboratorion henkilökuntaa: laboratoriohoitajia, sairaalageneetikkoja ja osastonylilääkäri. Hoitoon liittyy runsaasti sivuvaikutuksia ja tietyissä tapauksissa kysymys onkin, että riittäisikö vähemmän voimakas hoito, jolloin sivuvaikutukset eivät olisi niin raskaita, Kairisto toteaa. Yli puolet myynnistä sairaanhoitopiirin ulkopuolelle Tyksissä on toinen maan kahdesta kantasolusiirtoja tekevistä veritautien hoitokeskuksista ja tiivis yhteistyö klinikan kanssa on Kairiston mukaan vaikuttanut laboratorion toiminnan kehittymiseen. Tänä vuonna ennakoidaan syyskuun lopun tilanteen pohjalta, että molekyyligenetiikan laboratoriossa tullaan tekemään noin 7800 analyysia. Noin miljoona euroa, % tutkimuksista menee Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ulkopuolelle. Viimeiset vuodet ulkopuolinen myynti on edelleen lisääntynyt sisäisen myynnin pysyessä kutakuinkin vakiona. HUS:n osuus ulkoisesta myynnistä on noin puolet ja sen jälkeen tulevat Oulu, Tampere ja Kuopio. Tutkimusmäärät ovat suhteessa aika pitkälti siihen, miten paljon kussakin yliopistosairaalassa hoidetaan verisyöpäpotilaita. Suurin osa tutkimuksista on käsityötä, mutta yksitoikkoisia ja työfysiologisesti haastavia työvaiheita voidaan vähentää automaatiolla. Tänä vuonna käyttöön on saatu laite, joka eristää nukleiinihappoja eli DNA:ta tai RNA:ta luuydin-, veri- tai kudosnäytteestä ja parhaillaan on menossa myös pipetointiautomaatin käyttöönotto. Syöpätautien täsmähoito kehittymässä Laboratorion osaamiskeskittymän henkilökuntaan kuuluu osastonylilääkäri Veli Kairiston lisäksi kolme sairaalageneetikkoa, joista kaksi on dosentteja, sekä kahdeksan kokopäiväistä laboratoriohoitajaa ja lisäksi muutamia osa-aikaisia laboratoriohoitajia. Henkilökunta osallistuu Medisiina D -rakennukseen tulevan uuden laboratorion suunnitteluun. Laadun varmistamiseksi laboratorio on verkostoitunut kansainväliseen EuroMRD yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoon, johon kuuluu 57 pääasiassa eurooppalaista molekyyligenetiikan laboratoriota. Kairiston mukaan se kehitys, mikä on nähty molekyylihematologiassa viimeisen 10 vuoden aikana, ennakoi syöpätautien täsmähoidon kehityksen alkua. Hän uskoo, että syöpätaudit alkavat olla voitettavissa oleva sairaus entistä enemmän, kun diagnostiikka tarkentuu ja lääkkeiden vasteita pystytään entistä nopeammin ja tarkemmin tutkimaan. Erikoislaboratoriohoitaja Lauri Haapamäki siirtää putkiin valmiit tuotteet, joista tänä vuonna käyttöön saatu automaatti on eristänyt DNA:t. 15

16 Ilkka Kantola ja Tuija Vasankari palkittiin: Kunniaa turkulaiselle lääketutkimusosaamiselle 16 Teksti Tuula Vainikainen Vuoden tutkijalääkäri ja tutkimushoitaja julkistettiin Lääketietokeskuksen järjestämässä Kliinisten tutkimusten foorumissa. Voittajat valittiin sekä lääkeyrityksissä että tutkimuskeskuksissa työskentelevien kliinisten tutkimusten ammattilaisten antamien äänten perusteella. Tuija Vasankarin työstä perinteistä tutkimushoitajan työtä on noin 40 prosenttia, suurin osa työajasta kuluu tutkimusten viranomaisprosessien, budjettien, koordinoinnin, protokollien, potilastiedotteiden ja muun vastaavan maailmassa. Hän haluaa kiittää esimiestään Juhani Airaksista saamastaan opetuksesta, ohjauksesta, luottamuksesta sekä riittävistä haasteista, joita ilman ammatillinen kehitys ei olisi ollut mahdollista. Vuoden tutkija on vuodesta 1988 yli 50 lääketutkimusta toteuttanut Tyksin medisiinisen toimialueen toimialuejohtaja, sisätautiopin dosentti Ilkka Kantola. Kantolan vahvuutena pidettiin erityisesti laadukasta tutkimusosaamista ja vankkaa kokemusta tutkimuspotilaiden kanssa työskentelystä. Vuoden tutkimushoitajaksi valittiin jo 20 vuotta lääketutkimuksissa työskennellyt Tuija Vasankari Tyksin Sydänkeskuksesta. Vasankari on työlleen omistautunut tiimityöskentelijä, jolla on vankka kokemus kardiologian osaamisesta. Tärkeää tietoa etulinjasta Lääketutkimuksissa pääsee tutustumaan uusiin lääkeaineisiin etukäteen ja pystyy sen jälkeen asettamaan ne oikealla paikalle lääkearsenaalissa. Potilaat saavat niissä arvostamansa hyvän lääkärikontaktin ja tarkan seurannan, mitä ei välttämättä muuten olisi, tiivistää Ilkka Kantola. Myös Sydänkeskuksen tutkimuskoordinaattori Tuija Vasankari näkee erikoissairaanhoidossa tapahtuvan seurannan tärkeänä. On tärkeää, että myös erikoissairaanhoidossa saadaan käsitys potilaan toipumisesta ja mahdollisista kuntoutumisen tai lääkkeiden käytön ongelmista. Positiivista terveysvaikutusta syntyy vain silloin, kun koko hoitoketju toimii ja potilas on hoitomyönteinen. Pyrimme Sydänkeskuksessa tutkimushenkilöiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja myös muut kuin suoraan tutkimukseen liittyvät asiat hoidetaan mahdollisuuksien mukaan tutkimuskäyntien yhteydessä. Näin tutkimustoiminta tuottaa myös kustannussäästöä ja vapauttaa resursseja perusterveydenhuollossa, kun nämä potilaat eivät tutkimuksen aikana välttämättä käytä ko. palveluja. Potilaat arvostavat lääketutkimuksissa myös sitä, että heillä on koko tutkimuksen ajan sama lääkäri ja hoitaja, joihin voi tarvittaessa olla suoraan yhteydessä, myös virka-ajan ulkopuolella. Tarkka valinta mukaan Ulkopuoliset lääketutkimukset käynnistyvät yleensä niin, että lääke- tai tutkimusfirma ottaa yhteyttä ja kysyy osallistumishalukkuutta, sekä tekee sen jälkeen sopivuustestin. Nykyään tutkimuksiin pääsy ei ole kovin helppoa. Hakuprosessiin liittyy paljon vaativaa paperi- ja lupatyöskentelyä. On tutustuttava tutkimuksen suunnitelmiin ja budjettiin ja arvioitava yksikön resurssit tutkimuksen suorittamiseen ja mahdolliset potilaat. Jos kaikki loksahtaa paikalleen ja tutkimus käynnistyy Suomessa sekä keskuksemme valitaan mukaan, niin sitten tehdään tarjouspyynnöt laboratorioon, apteekkiin ja muille yhteistyötahoille. Tarkistamme tutkimussopimuksen yhdessä sairaanhoitopiirin lakimiehen kanssa ja lopulta tehdään toimialueen ja Tyksin kanssa sopimus. VSSHP:ssa kaikki tutkimus menee Tyksin ja sponsorin välisellä sopimuksella ja tutkija on Tyksin työntekijä. Tämän jälkeen päästään suunnittelemaan tutkimuksen var-

17 Tutkimusta tekevän toimialuejohtaja Ilkka Kantolan joukkoihin on vuosien aikana kuulunut myös osaavia tutkimushoitajia. Tällä hetkellä tutkimushoitajia ovat Jenni Raali ja Essi Roine, jotka perivät tehtävät äidiltään Tarja Roineelta. sinaista läpivientiä ja kartoittamaan potilaita Sydänkeskuksen potilasvirrasta, kertoo Tuija Vasankari. Suomalaiset potilaat ovat erittäin tutkimusmyönteisiä ja sitoutuneita annettuaan tutkimukseen suostumuksensa. Tässä ei yleensä ole ongelmaa. Lääketutkimuksessa haastavinta esim. sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ja diabeetikoilla on löytää tarkat poissulku- ja sisäänottokriteerit täyttäviä potilaita. Kriteerit ovat usein niin tiukat, että «elävän elämän» potilas ei niitä välttämättä helposti täytä. Erittäin akuutteja potilaita rekrytoitaessa korkea eettinen moraali on tärkeää; vakavasti sairaan ja kivuliaan potilaan tulee kyetä tekemään osallistumispäätös melko lyhyellä aikataululla ja silloin tutkimuskeskuksen henkilökunnan rooli eettisen kestävyyden varmistamisessa on äärimmäisen tärkeä, selvittää Tuija Vasankari. Tyksissä monipuolista valtimotautien lääke- ja laitetutkimusta Ilkka Kantolalla on kokemusta mm. verenpaine-, diabetes-, ylipaino- ja lipidi- eli rasva-aineenvaihduntaan liittyvien lääkkeiden sekä veren hyytymistä estävien ja harvinaisen Fabryn taudin lääkkeiden tutkimuksesta. Tällä hetkellä kohteena ovat diabeteslääkkeiden vaikutukset sydän- ja verisuonitapahtumiin sekä uudet pistettävät kolesterolia alentavat lääkkeet. Tyksin Sydänkeskuksessa tehtävästä tutkimustyöstä noin 70 prosenttia on akatee- mista tutkimusta ja 30 prosenttia tilaustutkimusta. Tilaustutkimuksista on sairaanhoitopiirille, Sydänkeskukselle ja koko Suomelle taloudellista hyötyä; onhan tilaustutkimus ulkomaankauppaa ja hyödyttää siten koko yhteiskuntaa. Tutkimme Sydänkeskuksessa eteisvärinän diagnostiikkaan, lääkitykseen ja ennaltaehkäisyyn liittyviä lääkkeitä ja laitteita, akuuttiin sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa käytettäviä metalli- ja lääkeaineverkkoputkia, toimenpiteen onnistumista arvioivia kuvantamislaitteita sekä pallolaajennustoimenpiteissä käytettäviä veren hyytymistä ehkäiseviä lääkkeitä. Sydäntautien riskeistä tutkimme dyslipidemian eli rasva-aineenvaihdunnan hoidon tehostamista uusilla lääkeaineilla sekä kakkostyypin diabeteksen hoidossa käytettäviä uuden polven lääkkeitä sekä lääkkeiden annostelua käyttämällä moderneja laitteita. Meillä on menossa myös akuutin sydämen vajaatoiminnan kuvantamistutkimus että lääketutkimuksia vajaatoiminnan pahenemisjakson hoitoon. PET-keskuksen kanssa tutkitaan yhdessä uusia sydänkuvantamiseen sopivia merkkiaineita. Yhteistyöprojekteja on myös korvaklinikan, CRST:n, keuhkotautien klinikan sekä onkologian yksikön kanssa. Aloitin tutkimustyön»harrastuksena» ja kokeilin työskentelyä myös teollisuuden puolella. Toimialuejohtaja Juhani Airaksisen kanssa olemme kehittäneet nykyisen Sydänkeskuksen tutkimustoimintaa pitkäjänteisesti yli kymmenen vuoden ajan ja Akateeminen eli tutkijalähtöinen tutkimus Ulkopuolelta tilattujen kliinisten lääketutkimusten lisäksi sairaalassa tehdään tutkijalähtöistä tutkimusta. Näissä akateemisissa projekteissa kaikki lähtee tutkijoiden itse havaitsemasta tutkimusongelmasta, johon halutaan vastaus. Mietitään hypoteesi, metodit, kirjoitetaan protokolla, pyydetään eettisen toimikunnan lausunto ja sen jälkeen haetaan sairaanhoitopiiristä tutkimuslupa ja tarvittaessa Thl:stä ja Valvirasta. Tämän jälkeen rakennetaan sähköinen tiedonkeruusivusto, haetaan paikalliset luvat, rekrytoidaan yhteistyökumppanit, tehdään tiedonkeruulle ohjeet ja tämän jälkeen tehdään mahdollisesti pieni pilotti ennen lopullista potilastiedonkeruuta, kertoo Tuija Vasankari. Useimmat akateemiset tutkimusprojektit toteutetaan nykyisin yhteistyönä ja monikeskustutkimuksina muiden suomalaisten ja yhä useammin myös ulkomaisten sairaaloiden kanssa. Tyksin Sydänkeskus onkin mukana useissa kansainvälisissä akateemisissa projekteissa koordinoivana keskuksena. Ilkka Kantolan oma tutkimus käsittelee riskitekijöiden ja lääkkeiden vaikutusta verisuonen seinämän jäykkyyteen. Teen myös harvinaiseen Fabryn tautiin liittyvää tutkimusta. Turku Hypertension Excellence Centerin eli Turun verenpainekeskuksen (Euroopan verenpaineyhdistyksen myöntämä asema) puitteissa teemme monenlaista verenpaineeseen liittyvää tutkimusta yhdessä THL:n kanssa, Kantola toteaa. tällä hetkellä voimme sanoa, että toimintamme on ammattimaista, eettisesti kestävää ja tuloksellista. Meillä on erittäin vireä akateeminen tutkimustoiminta ja julkaisumäärämme vuodessa on alueellamme kärkipäätä. Tilaustutkimuksissa meillä on hyvä maine luotettavana ja osaavana tutkimusyksikkönä, kertoo Tuija Vasankari. Sydänkeskuksen tutkimustiimissä toimii täysipäiväisesti myös tutkimushoitaja Kristiina Lahtonen ja projektitöillä työllistetään viitisen kuukautta vuodesta it-insinööri, joka rakentaa akateemisissa projekteissa tarvittavat nettipohjaiset tiedonkeruusivustot. Tutkimustoiminnan (koordinaattorin, tutkimushoitajan, kesätyöntekijöiden ja it-insinöörin) palkkarahoitus tulee osittain kliinisistä- ja tilaustutkimuksista sekä Tyksin kautta tulevasta valtion tutkimustoimintaan osoittamasta rahoituksesta. Tutkijat toimivat tilaustutkimuksissa oman työn ohella ja akateemisia projekteja vedetään sekä oman työn ohella että kirjoitusvapaalla osin apurahan turvin/tyksin jakamalla valtion tutkimusrahoituksella. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa meillä olisi taloudellinen mahdollisuus päätoimisen tutkijan virkaan ja ehkä myös osapäiväiseen laboratoriohoitajaan ja sihteeriin. 17

18 Yhä useampi sydänpotilas saa avun katetritoimenpiteellä Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Yhä useampi sydänpotilas selviää ilman arpia ja nopeammalla toipumisajalla sydänleikkauksen sijaan katetritoimenpiteellä, jossa ei tarvitse avata rintalastaa tai pysäyttää sydäntä niin kuin avosydänleikkauksessa. Tyksissä ollaan edelläkävijöiden joukossa katetritoimenpiteissä ja osa niistä on aloitettu jopa ensimmäisenä Pohjoismaissa. 18 Rakenteellisten sydänvikojen katetritoimenpiteissä käytetään useimmiten muistimetallilaitteita, jotka voidaan viedä sydämeen putkimaista pitkää katetria pitkin reisivaltimon tai reisilaskimon kautta. Katetrista»pursotetaan» sateenvarjomainen laite peittämään tukittavaa reikää tai ongelmakohtaa. Pääasialliset katetrihoidot, joita aikuisille tehdään,

19 Apu läppävikaan löytyi katetritoimenpiteestä Hiippaläpän katetrilla tehtäviä korjaustoimenpiteitä tehdään sellaisille potilaille, jotka eivät kestä sydänleikkausta. Tämä on erikoisosaamista, jota on tehty vain Tyksissä ja HUSissa (kummassakin noin 15 potilasta vuodessa) ja nyt myös TAYS on aloittanut toimenpiteet. Naantalilainen Alpo Tamminen on yksi katetritoimenpiteellä avun saaneista. Hänen oireinaan olivat vaikea sydämen vajaatoiminta ja nesteen kertyminen elimistöön. Myös liikkuminen oli vaikeaa hengästymisen vuoksi. Tamminen on tyytyväinen, että sydänvikaan löytyi katetrihoitovaihtoehto. Mitraclip-toimenpiteestä, joka Tammisen kohdalla kesti yli 3 tuntia, vastasi niihin erikoistunut kardiologi Antti Saraste (kuvassa). Olo on todella kivuton ja hyvä nyt, toteaa edellisenä päivänä katetritoimenpiteessä ollut Tamminen. ovat ASD:n eli eteisväliseinän aukon sulku, eteiskorvakkeen sulku, aorttaläppäahtauman hoito (TAVI) ja mitraalivuodon katetrikorjaus (Mitraclip). 90-luvulla tuli käyttöön muistimetalli nitinoli, joka mahdollisti nykyisen katetritekniikan. Meillä aloitettiin eteisväliseinän aukon sulut menetelmällä vuonna 2001 toisena Suomessa HUSin jälkeen ja niitä on tehty yli 300 meillä tähän mennessä. Tyksissä onkin Suomen laajin kokemus niistä aikuispotilaiden hoidosta, Tyksin kardiologian ylilääkäri Juhani Airaksinen kertoo. Leikkausta edullisempi ja potilaalle helpompi Eteisväliseinän reikä on yleisin synnynnäisistä sydänvioista. Se ei välttämättä aiheuta oireita ennen kuin nuorella aikuisiällä esimerkiksi hengästymisenä ja rytmihäiriöinä, mutta aukko on suljettava ennen kuin ylimääräinen kuormitus aiheuttaa palautumattomia muutoksia. Aikaisemmin aukko piti paikata avosydänleikkauksella, johon monilla itsensä terveeksi tuntevilla oli suuri kynnys. Nykyisin valtaosalle potilaista tarjotaan katetritoimenpidettä ja vain noin 10 % leikataan, koska se katsotaan heille turvallisemmaksi ja paremmaksi vaihtoehdoksi. Joskus reikä on sellaisessa paikassa, että sulkulaitetta ei voida siihen asentaa tai se on niin iso, että sinne ei ole turvallista sitä asentaa puuttuvien reunojen takia. Potilaille, joille katetrihoito sopii, se on helppo hoito ja yleensä seuraavana aamuna pääsee kotiin ja lähes saman tien palaamaan töihin. Laskimoon tehdään vain neulanpistoreikä, joten arpia ei jää. Isoja komplikaatioita ei ole esiintynyt ja toimenpide on myös leikkausta edullisempi, Airaksinen kuvailee. Katetritoimenpiteillä voidaan ehkäistä aivoinfarktia PFO eli avoin soikea ikkuna (patent foramen ovale) on sydämen eteisten välisessä seinämässä sijaitseva reikä. PFO johtuu siitä, ettei sikiöllä sydämessä oleva reikä sulkeudu normaaliin tapaan syntymän jälkeen. Myös tämä aivoinfarktille altistava tila voidaan nykyisin korjata katetritoimenpiteellä. Nykyisin aukko suljetaan nuorilta aivoverenkiertohäiriön sairastaneilta potilailta, joilta ei ole löydetty muita aivoinfarktille altistavia tekijöitä. Eteisvärinään liittyvien aivoinfarktien ehkäisyyn käytetään ns. verenohennushoitoa, joka voi kuitenkin joskus aiheuttaa vakavia vuotoja kuten aivoverenvuodon ja hoito joudutaan sen takia keskeyttämään. Valtaosa eteisvärinään liittyvistä aivoinfarkteista johtuu siitä, että hyytymiä kertyy vasemman eteisen korvakkeeseen. Korvake voidaan nykyään kuitenkin»tulpata» samantyyppisellä laitteella kuin sydämessä olevia aukkoja paikataan. Eteiskorvakkeen katetrisulut aloitettiin Tyksissä ensimmäisenä Pohjoismaissa 2009 ja nyt on hoidettu noin sata potilasta, jotka ovat tulleet eri puolilta Suomea. Toimenpiteisiin erikoistunut kardiologi Juha Lund on käynyt Suomessa ja Pohjoismaissa opettamassa vaativaa hoitoa ja nyt muutkin yliopistosairaalat ovat jo hoidot aloittaneet. Myös läppäkorjauksia katetritoimenpiteinä Nykyisin myös sydämen läppäkorjauksia voidaan tehdä katetritoimenpiteinä. Läppäviat on usein iäkkäiden potilaiden ongelma. Potilaalla voi olla muita sairauksia, jotka huonontavat leikkauskelpoisuutta. Katetritoimenpiteet ovat tällöin vaihtoehtoinen toimenpide, vaikka leikkaus on aina ensisijainen valinta. Läppäleikkauksia tehdään Tyksissä vuodessa reilut 200, joista % tehdään katetritoimenpiteinä. Yleisimmät läppäviat ovat aorttaläpän ahtauma ja hiippaläpän vuoto. Aorttaläpän suhteen ns. TAVI-toimenpiteet ovat jo vakiintunutta hoitoa muutaman vuoden ajalta. Toimenpiteessä aortan bioläppä asennetaan katetrilla paikalleen - yleisimmin reisivaltimon kautta paikallispuudutuksessa. Näitä toimenpiteitä tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa. Tyksissä niitä on n. 30 vuodessa. Jos leikkaushoito ei ole mahdollinen, voidaan vaikea hiippaläpän vuoto korjata usein laittamalla pyykkipoikamainen ns. Mitraclip-klipsi vuotokohtaan. 19

20 Stamcellstransplantationsenheten har kommit upp i europeisk klass tekst och bilder Mathias Luther Åbo universitetssjukhus Åucs har uppnått mycket bra resultat med benmärgstransplantationerna. Ingreppsdödligheten som redan varit på en god nivå fortsätter att sjunka och nya metoder och mediciner prövas. 20 Enheten för stamcellstransplantationer vid Åucs och cancercentrumet vid Helsingfors universitetssjukhus HUCS är de enda enheter i Finland som har tillstånd att utföra allogena stamcellstransplantationer. De används mot livshotande blodsjukdomar. I Åbo gjordes den första allogena benmärgstransplantationen 1981 under ledning av Auli Toivanen som hade studerat tekniken i USA. Fram till 2008 hade man bara en gång gjort mera än 20 allogena transplantationer per år i Åbo. Men sedan började framför allt patienterna utifrån öka så att var över 40 åren och 57 i år. I år kommer nivån ungefär hälften av transplantationspatienterna i Åbo från utanför landskapet, mest från Åbos specialupptagningsområde och Tammerfors. Dessutom kommer det patienter från Åland. Ålands sjukvård som har jämfört priserna för hematologi och funnit att Åbo hävdar sig väl i konkurrensen. Men det betyder inte att de behöver pruta på anspråken på medicinsk kvalitet. Kvalitet i systemet Transplantationsenhetens chef Maija Itälä- Remes lägger en tjock bunt papper på bordet. Det blir mycket dokumentation redan för den internationella ackrediteringen, förklarar hon. Ackrediteringen enligt den s k FACT- JACIE-standarden (amerikansk-europeisk standard) sökte och fick ÅUCS första gången Den förnyades 2011 och nästa granskning gör de internationella experterna i Åbo nästa år. Siffrorna i pappersbunten tål att visas upp. Där beskrivs till exempel hur behandlingsresultaten för akut myeloisk leukemi (AML) har förbättrats. Av patienterna under åren avled 13 procent inom Docent Maija Itälä-Remes känner hematologins historia men är gärna med också och skriver den. Resultaten av behandlingarna i Åbo är uppmuntrande. hundra dagar efter transplantationen, men sedan dess har dödligheten sjunkit med hälften (till 5,8 procent). Också långtidsöverlevnaden för AMLdrabbade har förbättrats. År 2010 var den 70 procent då det internationella genomsnittet var 50 procent, och nu är den uppe i mycket goda 80 procent. Ett internationellt genomsnitt för långtidsresultaten av alla allogena benmärgstransplantationer är att 50 procent tillfrisknar, 25 får recidiv och 25 procent avlider. Men också här ligger Åbo över genomsnittet, beräknar Maija Itälä-Remes: under 10 procent avlider och antalet recidiv är omkring 15 procent. Tolv forskningsprojekt Men det finns fortfarande stora utmaningar vid varje allogen transplantation. Därför satsar transplan2wtationsenheten nu på ett eget forskningsprogram. Det har blivit möjligt då antalet fall vuxit. Patienter med stört immunsystem är utsatta för infektioner. Också avstötningsreaktionen GVHD kan vara livshotande. Men den besläktade reaktionen GVL som innebär att immunsystemet angriper leukemiceller behövs, så medicineringen måste vara en balansgång. Forskningsprogrammet omfattar tolv olika projekt. Ungefär hälften av dem handlar om att förutse och kontrollera GVHD, och flera gäller olika sätt att bekämpa virusinfektioner. Ett speciellt projekt är kliniska test av det nya läkemedlet letermovir som används mot viruset CMV, ett vanligt virus som normalt inte gör någon skada i kroppen men är ett hot då immunsystemet är ur spel. Också matchningen av vävnadstyper studeras. Det finns 20 miljoner människor i världens register över benmärgsdonatorer. Datoriserade matchningar är nödvändiga men då man sällan får sju rätt måste man kunna väga resultaten mot varandra.»marknaden» för stamceller är internationell och det är ofta från Tyskland som de finländska patienterna får sina transplantat. Arbetsglädje När Maija Itälä-Remes blev chef för transplantationsenheten 2011 efterträdde hon sin man Kari Remes, som nu är professor i klinisk hematologi och chef för det medicinska ansvarsområdet dit den hematologiska avdelningen inklusive enheten för stamcellstransplantationer hör. Inte att undra på att hon säger att hennes jobb också är hennes hobby. Jag kunde tala om det här hela dagen, säger hon. Vilket hon ändå inte gör. Patienterna kallar. Men journalisten får en försvarlig bunt med papper.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen Kuntaneuvottelu 22.4.2015 O-P Lehtonen Katsaus sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen 2014 Samuli Saarni: Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tavoitteet 2015 uudistusten tilannekatsaus Arja Pesonen:

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura,

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu 4.11.2013 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4. Prosessien laihduttaminen Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012 Klas Winell Laihat prosessit Lean processes Jatkuvan kehittymisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta Kaupunginhallitus 304 12.09.2016 Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta 2156/00.01.00/2016 KHALL 12.09.2016 304 Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke ICT-projektipäällikkö 2 11.11.20 Miksi digitaalisesti älykäs sairaala? 3 11.11.20 ESH- sairaansijoja on lähes puolet vähemmän

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Lapin sairaanhoitopiiri

Valtuustoseminaari Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 15.6.2016 Lapin sairaanhoitopiiri Tavoitteet Valitut kehittämiskohteet Terveystaloustieteellinen viitekehys tuottavuuteen tai tehokkuuteen Terveydenhuollossa tuottavuustarkastelu voidaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Päivi Peltola, Marko Hyvönen, Arto Immonen, Anna-Marja Karhunen, Timo Kellokoski, Juha Koskenkari, Marja Lämsä, Susanna Mustonen, Maarit Yliniemi Tehohoitopaikka

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

LEANISTA KÄYTÄNTÖÖN Lean-menetelmien hyödyntäminen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisessä PROJEKTISUUNNITELMA

LEANISTA KÄYTÄNTÖÖN Lean-menetelmien hyödyntäminen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisessä PROJEKTISUUNNITELMA LEANISTA KÄYTÄNTÖÖN Lean-menetelmien hyödyntäminen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisessä PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Ermo Haavisto Paula Asikainen Katriina Hakanen Pirjo Aho Marita Koivunen Mari

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10. Sosiaali- ja terveysltk. 103 06.09.2016 Kaupunginhallitus 281 19.09.2016 TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.102/2015 SOTEL 06.09.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: terveyspalveluiden johtaja

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

1. Palvelujen toimivuus

1. Palvelujen toimivuus VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 47H 1 7 GEROCENTER SÄÄTIÖN VALTUUSKUNNAN KOKOUS

Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 47H 1 7 GEROCENTER SÄÄTIÖN VALTUUSKUNNAN KOKOUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kokousaika pe klo 13.00-14.00 Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot