1. Tarkastuksen tausta, tavoite ja rajaus

Transkriptio

1 1. Tarkastuksen tausta, tavoite ja rajaus 1.1. Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n ylläpitämän Aurinkorannikon suomalaisen koulun tarkastamisesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :ssä tarkoitettu tarkastus on tehty Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n talouteen ja toimintaan. Tarkastus on perustunut ministeriön tarkastussuunnitelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia koskeva tarkastus on kohdistunut vuosiin Tarkastuksessa on tarkastettu opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Opetushallitukselle toimitettujen valtionosuustietojen oikeellisuus sekä yhdistyksen hyvän hallinnon ja yhdistyksen järjestämän esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimivuus lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tarkastus on kohdistunut erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Opetushallitukselle vuosittain ilmoitettujen tietojen oikeellisuuteen Opetuksen järjestämisluvat Perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetusta koskevan opetuksen järjestämisluvan (31/440/1998) mukaan opetus, jota lupa koskee, on suomenkielinen perusopetus sekä vuoden kestävä esiopetus (6-vuotiaat) tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille. Lupa on tullut voimaan Lukiolain (629/1998) 3 :n mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lukiolain 4 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt (4/530/2009) lukiokoulutuksen järjestämisluvan Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:lle. Opetus, jota lupa koskee, on lukio-opetus tilapäisesti ulkomailla asuville Suomen kansalaisille. Päätös on tullut voimaan

2 2 Päätökseen sisältyy ehto, että hakijan on korjattava ja täydennettävä opetussuunnitelmaansa Opetushallituksen lausunnossaan (17/426/2009) edellyttämällä tavalla. 2. Aurinkorannikon suomalaisen koulun hallinto 2.1. Yhdistyslaki Yhdistyslain (503/1989) mukaan 17 :n mukaan jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen kokouksessa. Lain 20 :n mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Lain 23 :ssä on säännelty kokouksessa päätettävät asiat. Yhdistyslain 35 :n mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä. Yhdistyslain 37 :n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Yhdistyslain 36 :ssä on säännökset yhdistyksen nimenkirjoittajista. Yhdistyslain 38 :n mukaan yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään. Yhdistyslain 39 :n mukaan hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimiessaan tahallisesti tai huolimattomasti aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 :ssä. 2.2 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n säännöt ja yhdistysrekisteriote Yhdistyksen sääntöjen 2 :n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on suomenkielisen yleissivistävän esi-, perus- ja lukio-opetuksen turvaaminen Espanjassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää Espanjassa suomenkielistä esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta taloudellista voittoa tavoittelematta suomalaisen koululainsäädännön sekä suomalaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Yhdistys voi toteuttaa myös espanjalaisen lukusuunnitelman mukaista opetusta ja koulutusta taloudellista voittoa tavoittelematta, kun se on ensin saanut siihen tarvittavat luvat asianomaisilta viranomaisilta. Yhdistyksen sääntöjen 4 :n mukaan yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen jäsenistön keskuudesta valittu hallitus. Hallituksen tehtävänä on 4 :n 1 kohdan mukaan vastata Aurinkorannikon suomalaisen koulun toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä.

3 3 Valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 2 :n mukaan koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä hallinnosta vastaa johtokunta, jossa on vähintään kolme jäsentä. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa johtokunnan asettaa mainittu yhteisö tai säätiö. Johtokuntana voi toimia myös yhteisön tai säätiön hallitus. Johtokuntaan voidaan valita jäseniksi opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan edustajia. Lain 3 :n mukaan rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa rehtorin valitsee koulutuksen järjestäjä. Lain 4 :n mukaan koulutuksen järjestämisestä määrätään tarkemmin johtosäännössä. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa johtosäännöstä päättää koulutuksen järjestäjä. Johtosäännössä määrätään koulutuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta, toimielinten ja henkilöstön toimivallasta ja tehtävistä sekä muista tarpeellisista asioista. Lain 6 :n mukaan aluehallintovirasto voi kantelun perusteella tutkia, onko tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestettäessä toimittu säännösten ja määräysten mukaan. Lain 7 :n mukaan tässä laissa tarkoitettuun rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämään koulutukseen sovelletaan hallintolakia (434/2003). Yhdistyksen säännöissä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Yhdistyksen kokousten pöytäkirjat on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa vuosilta Yhdistyksen kokouksista on pidetty kirjalliset pöytäkirjat. 2.3 Aurinkorannikon suomalaisen koulun johtosääntö Tarkastuksen aikana olivat käytössä hallituksen ja vahvistamat koulun johtosäännöt Koulun hallinto Hallituksen vahvistaman johtosäännön 6 :n mukaan koulun hallinnosta vastaavat Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n yhdistyksen kokous ja sen valitsema hallitus. Lisäksi hallinnollista vastuuta on rehtorilla, senior advisorilla, apulaisrehtoreilla, opettajakunnalla ja yksittäisellä opettajalla. Johtosäännön 7 :ssä on lueteltu hallituksen tehtävät yksityiskohtaisesti. Johtosäännössä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Hallituksen pöytäkirjat on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa vuosilta

4 4 Hallitus on kokoontunut noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Hallituksen kokouksista on pidetty kirjalliset pöytäkirjat. Hallituksen kokousten pöytäkirjoista ei ilmennyt, koska hallitus oli tehnyt valtion ja yksityisen järjestäjän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) mukaisen hallintolain edellyttämän valituskelpoisen päätöksen. Asiakirjojen perusteella voidaan katsoa, että Aurinkorannikon suomalaisen koulun rakentamisprojekteihin liittyvät hallituksen pöytäkirjat liitteineen ja muut asiakirjat olivat tarkastusaikana olennaisilta osin puutteelliset Tilintarkastus Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n tilintarkastuskertomukset ja yhteenvedot tilintarkastuksista, tilikausilta , ja on tarkastettu tämän tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Tilintarkastajana on toiminut KHT - tilintarkastaja. Tilintarkastajan lausunto on ollut edellä mainituilta tilikausilta seuraava: Lausuntonani esitän, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Johdon vakuutuksia tilintarkastajalle ei ole tehty edellä mainituilta tilikausilta Koulun hallituksen antamat määräykset, ohjeet ja suunnitelmat Johtosäännön 8 :n mukaan hallituksen tehtävänä on mm. solmia koulua sitovat taloudelliselta ja muulta vaikutukseltaan merkittävät sopimukset, valmistella koulun toimintasuunnitelma ja talousarvio ja esitellä ne yhdistyksen kokoukselle, päättää koulun johtosäännöstä, arvioida annettua opetusta ja koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin, hyväksyä opetussuunnitelma, hyväksyä opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työ- ja loma-ajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta ja muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista sekä vahvistaa koulun järjestyssäännöt. Johtosäännön 11 :ssä on lueteltu rehtorin tehtävät, joiden mukaan rehtorin on mm. huolehdittava opetussuunnitelmien ajan tasalla pitämisestä sekä päättää koulun työjärjestyksestä ja opettajien työnjaosta. Tarkastuksen aikana oli todennettavissa hallituksen pöytäkirjoista ja muista asiakirjoista, että edellä johtosäännössä mainitut asiakirjat oli koulussa laadittu ja arvioinnit oli vuosittain tehty.

5 5 2.4 Sopimustenhallinta ja sopimukset Tarkastuksen aikana tarkastettiin koulun voimassa olevat vuokrasopimukset sekä muut toimintaan liittyvät sopimukset tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Koulu toimii useassa vuokratilassa, joista on tehty kirjalliset vuokrasopimukset. Hallituksen pöytäkirjoista saatavan selvityksen mukaan vuokrasopimukset ja niihin liittyvät valtuudet oli käsitelty hallituksen kokouksissa. Muut sopimukset tarkastettiin tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Suositeltavaa on, että koulu kehittää sopimusten hallintajärjestelmän sopimusten seurantaa ja valvontaa varten. 2.5 Pankkilainat, kiinnitykset ja kiinteistöjen ostot Tarkastuksen aikana tarkastettiin Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n päättämät pankkilainat ja niihin liittyvät kiinnitykset sekä asiaa koskevat yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen pöytäkirjat tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Suositeltavaa on, että koulu kehittää asiakirjahallintajärjestelmän seurantaa ja valvontaa varten. 2.6 Tietoturva- ja arkistoasiat Arkistolain (831/1994) 1 :n mukaan laki koskee 6) muita yhteisöjä, toimielimiä ja henkilöitä niiden suorittaessa julkista tehtävää lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella siltä osin kuin niille tämän tehtävän johdosta kertyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tarkoitettuja asiakirjoja. Lain 8 :n mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä, miten sen arkistotoimen suunnittelu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään. Tarkastuksessa tarkastettiin koulun tietoturvaan liittyvä asiakirjat ja asiakirjahallintoon liittyvät asiakirjat tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Koulussa ei ollut tietoturvapolitiikka-asiakirjaa tai asiakirjahallinnon asiakirjoja. Asiakirjoja varten ei ollut erikseen lukittavia arkistotiloja. Tarkastuksen aikana tuli esille tietoturvaan liittyviä olennaisia puutteita salasanojen ja käyttäjätunnusten osalta. Suositeltavaa on, että koulussa laaditaan tietoturvapolitiikka-asiakirja sekä arkistomuodostussuunnitelma. Opetustoimen järjestämiseen liittyy useita arkistolain mukaisia arkistolaitoksen määräyksiä ja ohjeita mm. pysyvästi säilytettävät opetustoimen asiakirjat sekä oppaita asiakirjahallinnon osalta sekä määräyksiä arkistotiloista.

6 6 2.7 Henkilökunnan kelpoisuudet ja työsopimukset Tarkastuksen aikana tarkastettiin tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa koulun henkilökunnan ja määräaikaisten työntekijöiden työsopimukset satunnaisotannalla. Koulun johtosäännön 4 :n mukaan koulu noudattaa kulloinkin voimassa olevaa paikallista, espanjalaista työsopimusta. Yksityisen koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ovat työsopimussuhteessa työnantajaansa. Koulua avustaa espanjalaisten työehtosopimusten osalta espanjalainen asianajotoimisto. Asianajotoimisto hoitaa Espanjan lainsäädännön mukaan työsopimusten rekisteröinnin, sosiaaliturvan ja verot. Asianajotoimisto hoitaa myös Espanjan työlainsäädännön voimassaolon ja muutosten seurannan. Rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan kelpoisuutta on tarkastettu asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevien säännösten mukaisesti. Esille ei tullut olennaista huomautettavaa henkilökunnan kelpoisuuksien osalta. Tarkastuksessa tuli esille, että henkilökunnalle tehdään espanjalainen työsopimus, mutta myös suomalainen työsopimus, joka sisälsi lähinnä viittaukset espanjalaiseen työsopimukseen. Espanjalaisten työsopimusten osalta oli puutteita sopimusten voimassaolon osalta. Suomenkieliset työsopimukset olivat erittäin niukat ja niistä puuttui keskeiset opetus- ja työtehtävät. Lisäksi työsopimuksista puuttui allekirjoituksia. Koulun osalta käytettiin allekirjoituksena koulun leimaa. 2.8 Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa sovellettava lainsäädäntö Koulun johtosäännön 4 :n mukaan koulu noudattaa kulloinkin voimassa olevaa paikallista, espanjalaista työehtosopimusta, jonka piiriin koulu kuuluu. Kannatusyhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistys järjestää suomenkielistä opetusta, suomalaisen koululainsäädännön ja suomalaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Koska koulu toimii Espanjassa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien koulutuksen järjestämislupien mukaisesti, koulun toiminnassa on otettava huomioon sekä Suomen lainsäädäntö että Espanjan lainsäädäntö.

7 7 3. Aurinkorannikon suomalaisen koulun opetussuunnitelmat Koulun johtosäännön 8 :n mukaan hallitus hyväksyy koulun opetussuunnitelmat. 3.1 Esiopetus ja perusopetus Tarkastuksen aikana olivat käytettävissä hallituksen hyväksymät esiopetuksen opetussuunnitelma liitteineen, joka päätettiin ottaa käyttöön ja hallituksen hyväksymä perusopetuksen päivitetty opetussuunnitelma liitteineen. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Opetushallituksen antaman määräyksen mukaan esiopetuksen uusi opetussuunnitelma tuli ottaa käyttöön Suositeltavaa on, että opetussuunnitelmien liitteiden osalta tehdään myös tarvittavat päivitykset. Esimerkiksi opetussuunnitelman liitteenä ollut Tietostrategia oli vanhentunut. 3.2 Lukiokoulutus Tarkastuksen aikana oli käytettävissä hallituksen hyväksymä lukiokoulutuksen päivitetty opetussuunnitelma liitteineen, johon oli tehty opetus- ja kulttuuriministeriön antaman koulutuksen järjestämisluvan edellyttämät täydennykset sekä Opetushallituksen antamat valtakunnallisten opetussuunnitelmien muutokset. Lisäksi tarkastuksen aikana käytettävissä oli hallituksen päätöksen mukaisesti lukion opetussuunnitelman perusteisiin tehdyt muutokset, jotka koskivat lukuvuotta Lisäksi oli käytettävissä hallituksen hyväksymä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma liitteineen. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa ottaen huomioon, että opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyi ehto, että opetussuunnitelmaa on täydennettävä Opetushallituksen lausunnossaan (17/426/2009) edellyttämällä tavalla. Suositeltavaa on, että myös opetussuunnitelman liitteiden osalta tehdään tarvittavat päivitykset. Esimerkiksi lukion opetussuunnitelman liitteenä ollut Tietostrategia oli vanhentunut. 4. Ylioppilaskirjoitusten järjestäminen Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa järjestetään ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) ja ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen (915/2005) mukaisesti ylioppilaskirjoitukset keväällä ja syksyllä samaan aikaan kuin Suomessa.

8 8 Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 3 :n mukaan tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa lukiolain 30 :n 1 momentissa tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori. Hallituksen pöytäkirjojen mukaan rehtorien esteellisyyskysymykset oli käsitelty ja rehtorien sijaiset oli päätetty hallituksen kokouksissa ylioppilaskirjoitusten osalta. Esille ei tullut olennaista huomautettavaa ylioppilaskirjoitusten järjestämisen osalta. Havainnot ja johtopäätökset Yhdistyksen säännöissä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Koulun johtosäännössä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Asiakirjojen perusteella voidaan katsoa, että koulun rakentamisprojekteihin liittyvät hallituksen pöytäkirjat liitteineen ja muut asiakirjat olivat tarkastusaikana olennaisilta osin puutteelliset ja ylimalkaiset. Tarkastuksen aikana oli hallituksen pöytäkirjojen ja muiden asiakirjojen mukaan todennettavissa, että hallituksessa oli käsitelty, laadittu ja tehty johtosäännön 8 :n edellyttämät asiakirjat. Suositeltavaa on, että koulu kehittää sopimusten hallintajärjestelmän sopimusten seuraamiseksi ja valvomiseksi. Koulussa ei ollut tietoturvapolitiikka-asiakirjaa tai asiakirjahallinnon asiakirjoja. Tarkastuksen aikana tuli esille olennaisia puutteita salasanojen ja käyttäjätunnusten osalta. Koulussa ei ollut erikseen arkistotiloja. Esille ei tullut olennaista huomautettavaa henkilökunnan kelpoisuuksien osalta. Espanjalaisten työsopimusten osalta oli puutteita sopimusten voimassaolosta. Suomenkieliset työsopimukset olivat erittäin niukat ja niistä puuttui keskeiset opetus- ja työtehtävät. Lisäksi työsopimuksista puuttui allekirjoituksia. Koulun osalta käytettiin allekirjoituksena koulun leimaa. Suositeltavaa on, että koulun opetussuunnitelmien osalta tehdään tarvittavat päivitykset myös opetussuunnitelmien liitteisiin.

9 9 5. Opetushallitukselle toimitetut tiedot ja ilmoitukset kustannuksista, tuloista ja suoritteista vuosilta Yleistä Säännökset Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n Tietojen toimittaminen ja tarkastus mukaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tarkempia säännöksiä toimitettavista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksen opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksesta (1766/2009) 25 :n Tietojen ilmoittaminen mukaan koulutuksen tai toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 :n 1 momentissa tarkoitetut rahoituksen määräämiseksi tarvittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla siten kuin 2-4 momentissa säädetään. Tarkastuksessa on otettu huomioon, että em. säännökset ovat tulleet voimaan ja tätä ennen on sovellettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (635/1998) muutoksineen Opetushallituksen antamat tietojenkeruuta koskevat ohjeet Opetushallitus antaa vuosittain kirjalliset tietojenkeruuta koskevat kyselyt ja ohjeet valtionosuustietojen antamista varten. Opetushallituksen ohjeissa valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietojen toimittamisesta vuosilta todetaan, että valtionosuuden saajan tulee tulostaa internetin välityksellä antamansa tiedot ja arkistoida ne asianmukaisin allekirjoituksin. Arkistokappale ja liitemateriaali tulee olla tarvittaessa valtionosuusviranomaisen saatavissa.

10 Tarkastuksen aikana tehdyt havainnot: Aurinkorannikon suomalainen koulu: Aurinkorannikon suomalaisen koulun tarkastuksen yhteydessä oli todennettavissa allekirjoitettuja paperilomakkeita koskien tietojen antamista vuosina seuraavasti: - Perus- ja esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Lomaketta ei ole erikseen päivätty ja allekirjoitettu. Lomakkeeseen käsin tehtyjen merkintöjen perusteella lomake on lähetetty ina ja kirjeenä Opetushallitukselle. Yhteyshenkilöksi on merkitty rehtorin sukunimi. - Lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Lomaketta ei ole erikseen päivätty ja allekirjoitettu. Lomakkeen toimitusajankohta ja -tapa eivät ilmene lomakkeesta. Yhteyshenkilöksi on merkitty rehtorin etu- ja sukunimi - Esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen perusopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Perusopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Tarkastuksen aikana Opetushallituksesta saadun tiedon mukaan ennen vuoden 2010 tietojenkeruuta Aurinkorannikon suomalaiselta koululta kerättiin tiedot ainoastaan paperilomakkeilla. Tämän seurauksena Opetushallituksen tietojärjestelmistä ei ole saatavissa Aurinkorannikon suomalaista koulua koskevaa kustannussovellusraporttia vuodelta Opetushallituksen edellyttämä tietojenkeruu kohdistuu kalenterivuosiin. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n tilikausi on koulujen lukukauden syklistä johtuen Tästä syystä tietojenkeruu toteutetaan vuosittain poimimalla kahden eri tilikauden tietoja. Esiopetus ja perusopetus ovat kirjanpidollisesti samalla kustannuspaikalla. Vuosien 2010 ja 2011 tietojenkeruussa tiedot on kohdistettu esi- ja perusopetukseen oppilasmäärien suhteessa. Vuonna 2009 tiedot annettiin samalla lomakkeella. Lukiolla on kirjanpidossa oma kustannuspaikka. Tarkastuksen perusteella tiedot oli toimitettu Opetushallitukselle ja tiedot täsmäsivät vuosien 2010 ja 2011 osalta Opetushallituksen raportointijärjestelmässä oleviin tietoihin. Vuoden 2009 tiedot annettiin ainoastaan paperilomakkeella.

11 11 Havainnot ja johtopäätökset Aurinkorannikon suomalaisen koulun tarkastuksen yhteydessä oli todennettavissa kustannus-, tulo- ja suoritelomakkeet vuosilta Vuoden 2009 lomakkeita ei ollut päivätty ja allekirjoitettu. Sen sijaan vuosien 2010 ja 2011 lomakkeet oli päivätty ja allekirjoitettu sekä niistä ilmeni selkeästi annettujen tietojen yhteyshenkilö. Valtionosuuden saaja on toiminut vuosien 2010 ja 2011 osalta lomakkeiden arkistoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti. Tietojenkeruulomakkeet tulee tulostaa, päivätä ja allekirjoittaa annetun ohjeen mukaisesti. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että toimitaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan niin, että arkistoitaviin tietoihin tulee liittää tarvittava liitemateriaali, josta lukujen oikeellisuus ja yhteys kirjanpitoon voidaan todentaa. Arkistokappale ja liitemateriaali tulee olla tarvittaessa valtionosuusviranomaisten saatavissa. Tarkastuksen perusteella oli todennettavissa, että Opetushallitukselle vuosittain toimitettavat tietojenkeruulomakkeet allekirjoittaa koulun taloussihteeri. Suositeltavana voidaan pitää, että kaksi eri henkilöä vastaa tietojenkeruulomakkeen tietojen oikeellisuudesta. Rehtori on kokonaisvastuussa annetuista tiedoista ja allekirjoittaa lomakkeet. Taloussihteeri toimii yhteyshenkilönä, joka antaa tarvittaessa lisätietoja. Suositeltavaa on, että koulun johtosäännössä on asiaa koskevat määräykset. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n tilikausi on koulujen lukukauden syklistä johtuen Opetushallituksen tietojenkeruu kohdistuu kalenterivuosiin, minkä vuoksi Aurinkorannikon suomalaisella koululla kerättävät tiedot poimitaan kahden eri tilikauden tiedoista. Tietojenkeruu kahdelta eri tilikaudelta lisää riskiä siitä, että Opetushallitukselle annettavat tiedot sisältävät virheellisyyksiä. Tämän perusteella esitetään harkittavaksi, että koulu siirtyisi kalenterivuoteen perustuvaan tilikauteen. Tarkastuksen perusteella suositellaan koulun kirjanpito- ja muiden tietojärjestelmien kehittämistä siten, että Opetushallituksen (tai vastaavien) tietojenkeruussa vaadittavat tiedot saataisiin järjestelmistä suoraan tai ainakin mahdollisimman vähäisellä tietojen yhdistämisellä eri tietolähteistä. Tämä vähentäisi koulun tietojenkeruussa nykyisin olevaa riskiä mahdollisista virheistä, kun tietoja poimitaan eri tietojärjestelmistä.

12 12 Tarkastuksen aikana tuli esille, ettei koulussa ollut sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan asiakirjoja. Koulussa ei ollut taloussääntöä, tai vastaavaa asiakirjaa eikä matkustussääntöä tai vastaavaa asiakirjaa. Koulussa ei ollut hankintaohjetta. Suositellaan, että hallitus valmistelee koulun toimintaa varten ainakin: - sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan asiakirjan - talousäännön ja matkustussäännön - hankintaohjeet AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa tarkastuskertomusluonnoksesta todetaan, että Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys on asettanut työryhmän, joka tutkii eri hallintomalleja koulun ylläpitäjäksi. Työryhmän esitys on valmis syyslukukaudella Tarkoituksena on lukuvuoden aikana päivittää koulun johtosääntö. Hallitus on tehnyt myös päätöksen, että kouluun laaditaan asianmukaiset asiakirjat, joissa on selkeät ohjeet valvontaan, riskienhallintaan, matkustamiseen sekä hankintoihin. Kouluun tullaan laatimaan myös taloussääntö. Lisäksi vastineessa todetaan taloussuunnittelun ja kustannustenseurannan kehittämisestä seuraavasti: alkaen on perustettu oma kustannuspaikka esiopetukselle. Kustannukset jaetaan kustannuspaikoille jo tositteiden kirjausvaiheessa. Palkat kirjataan kuukausittain suoraan kustannuspaikoille. Opetuksen palkat jaetaan opetustuntien mukaisessa suhteessa, muun henkilökunnan palkat oppilasmäärien mukaista jakoa käyttäen. Myös henkilösivukulut kirjataan suoraan kustannuspaikoille. Palkoista ja henkilösivukuluista laaditaan Excel -taulukko, jonka mukaan kirjaukset suoritetaan. Liitteenä 1 malli toukokuun 2013 jaoista ja kirjauksista (taulukko sisältää kaikki ko. kuukauteen liittyvät palkkatapahtumat, oma välilehti kirjauksille, sos.kuluille ja espanjan sos. kuluille). Kirjaaminen on työlästä, mutta helpottaa raportointivaiheessa. Tilikarttaa on muokattu siten, että eri osiot voidaan siirtää Opetushallituksen raporttiin helpommin. Edelleenkin käytetään Exceliä apuvälineenä. Kustannusseurantaa on jatkettu samalla tavoin kuin edellisinäkin tilikausina. Sillä erotuksella, että aikaisemmin raportit lähetettiin ensin rehtorille, joka lähetti ne hallitukselle kokouskutsun liitteenä. Nykyisin raportit lähetetään hallitukselle ja rehtorille

13 13 samanaikaisesti. Toteutumista seurataan kuukausittain ja verrataan alkuperäiseen talousarvioon. Hallitus saa taloushallinnon raportit (tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman) kuukausittain kommenttien kera. Rahoituslaskelmamalli kuluvalta tilikaudelta vastineen liitteenä 2. Tilikauden alussa on laadittu kassaennuste muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin (tällä hetkellä helmikuun loppuun saakka), jota päivitetään jatkuvasti. 6. Oppilas- ja opiskelijamäärien, tiettyjen tulojen ja kustannusten kehittyminen Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Säännökset Perus- ja esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa luvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta opetuksen järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö. Valtioneuvosto voi peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä 1 ja 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä Lukiokoulutuksen järjestäminen Lukiolain (629/1998) 3 :n mukaan asianomainen ministeriö (opetus- ja kulttuuriministeriö) myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää koulutusta varten. Lukiokoulutusta voidaan sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 4 :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lukiolain 4 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään kunnat, jossa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä, sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta koulutuksen järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö. Ministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos kou-

14 14 lutus ei täytä 1 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos koulutus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä Opetus- ja kulttuuriministeriön maksamat valtionosuudet koulutuksen järjestäjälle Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 :n mukaan tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta ja - avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään mm. 1) lukiolaissa (629/1998) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään tässä laissa rahoituksesta: - 9) sovelletaan lakia ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 5 :n mukaan rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy: - lukiossa opiskelijamäärien sekä opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen perusteella; - perusopetuslaissa tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä opetuksessa oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Lain 7 :n mukaan kuntayhtymälle ja yksityiselle koulutuksen järjestäjälle myönnetään 5 :n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitusta 6 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärien sekä yksikköhintojen mukaisesti laskettu valtionosuuden perustetta vastaava euromäärä. Lain 18 :n mukaan ulkomailla järjestettävää perusopetuslain mukaista opetusta varten opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun oppilasmäärä kerrotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 :n mukainen perusopetuksen perushinta tai mainittu perushinta korotettuna tai alennettuna siten kuin valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään. Lain 24 :n 2 momentin mukaan ulkomailla järjestettävän lukion yksikköhinta opiskelijaa kohden määrätään porrastamalla 23 :n nojalla säädettyä lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja opetus- ja kulttuuriministeriö asetuksen nojalla määrää. Lain 29 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain ja 18 :ssä tarkoitetut perusopetuksen yksikköhinnat oppilasta kohden. Lain 48 :n mukaan lukiossa varainhoitovuoden rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Yksikköhintoja laskettaessa sovelletaan kuitenkin varainhoitovuotta edeltävän vuoden syksyn oppilas- ja opiskelijamääriä.

15 15 Lain 48 :n 3 momentin mukaan rahoitettavan perusopetuksen rahoitus varainhoitovuodelle lasketaan varainhoitovuotta edeltävän syyskuun 20 päivän oppilasmäärän mukaan. Lain 48 :n 4 momentin mukaan opiskelija ja oppilas voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi oppilaaksi tai opiskelijaksi vain yhdessä tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. Lain 50 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää 6,10 ja :ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä 7 ja :ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle 1 ja 2 :ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle. Lain 50 :n 2 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa, ammattikorkeakouluille myönnettävää rahoitusta lukuun ottamatta 1 momentin mukaan myönnetyn rahoituksen varainhoitovuoden keskimääräisten oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Tässä laissa tarkoitetun perusopetuksen rahoitus tarkistetaan varainhoitovuotta edeltävän syyskuun 20 päivän ja varainhoitovuoden syyskuun 20 päivän keskimääräisten oppilasmäärien mukaiseksi. Lain 62 :n mukaan, jos 1 ja 2 :ssä tarkoitettu opetuksen tai muun toiminnan järjestäjä on saanut perusteettomasti tämän lain nojalla myönnettyä valtionosuutta tai rahoitusta, opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 :n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus on maksettu. Lain 65 :n mukaan lakia sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (1766/2009) 2 :n mukaan opetusministeriön asetuksella säädetään lukiolain 3 :n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 :n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta taikka mainittu yksikköhinta korotettuna tai alennettuna 20 prosentilla. Asetuksen 17 :n mukaan opetusministeriön asetuksella säädetään perusopetuslain 7 :n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 :n mukainen perusopetuksen perushinta tai mainittu perushinta korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla. Asetuksen 19 :n mukaan lukion rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella. Lukion opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Asetuksen 19 :n 3 momentin mukaan opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12.

16 Oppilas- ja opiskelijamäärien kehittyminen Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Seuraavasta taulukosta ja kuviosta ilmenee miten Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilasmäärät ovat muuttuneet kouluasteittain tilastointipäivinä ja vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain kirjallisesti toimittamiin tietoihin. Taulukko 1. Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina tilastointipäivinä ja Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin. Tilastointipäivä Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Yhteensä Taulukosta 1 voidaan havaita, että kokonaisoppilasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2009 vuoteen Kouluasteittaisia poikkeuksia kasvusta ovat esiopetusoppilaiden määrän putoaminen vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrän putoaminen syyskuun tilastopäivänä vuodesta 2010 vuoteen Syyskuun tilastopäivää tarkasteltaessa voidaan havaita, että vuodesta 2009 vuoteen 2010 kokonaisoppilasmäärä kasvoi 35:llä (16,1 %) ja vuodesta 2010 vuoteen :llä (12,7 %). Perusopetuksessa kasvua on ollut kahdessa vuodessa 45 oppilasta (31,3 %).

17 17 Kuvio 1. Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina tilastointipäivänä Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain kirjallisesti toimittamiin tietoihin. 7. Aurinkorannikon suomalaisen koulun ilmoittamat oppilas- ja opiskelijatiedot 7.1 Koulun toimittamat oppilas- ja opiskelijatiedot Aurinkorannikon suomalaisen koulun johtosäännön :n mukaan Aurinkorannikon suomalainen koulu on paikkainen. Oppilaaksi/opiskelijaksi oton perusteena on yksittäisen luokan ryhmäkoko. Ryhmäkoko päätetään kuitenkin kunkin luokkahuoneen fyysisen tilan mukaan. Ilmoittautumisaika uuteen lukuvuoteen alkaa tai lähimpänä seuraavana arkipäivänä. Ilmoittautuminen tehdään kirjallisesti ilmoittautumislomakkeella ja mukaan on liitettävä oppilaan/opiskelijan viimeisin todistus, jos oppilas/opiskelija on tulossa toisesta koulusta. Lisäksi ilmoittautumiseen liittyen tulee suorittaa varausmaksu 400 euroa, joka maksetaan eräpäivään mennessä. Muutoin ilmoittautuminen raukeaa. Varausmaksu hyvitetään lopullisen koulumaksun yhteydessä, mutta sitä ei palauteta, jos oppilas ei tulekaan kouluun. Varausmaksu on voimassa vain ilmoittautumisen liittyvän vuoden. Lukukausimaksun suuruudesta päättää hallitus opetus- ja kulttuuriministeriön antaminen ohjeiden mukaan. Jos oppilaan/opiskelijan lukukausimaksua ei suoriteta ajoissa, oppilaan/opiskelijan koulunkäynti keskeytyy siihen saakka, kun maksu on hoidettu. Oppilas- ja opiskelijapaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla ovat asti ne oppilaat ja opiskelijat, jotka käyvät koulua perusopetuksessa syyslukukauden tai koko lukuvuoden, tai lukiokoulutuksessa vähintään kolme peräkkäistä jaksoa.

18 18 Muiden oppilaiden ja opiskelijoiden osalta koulupaikkoja aletaan vahvistaa 1.3. alkaen, mikäli vapaita paikkoja on. Minimiopiskeluaika on perusopetuksessa kaksi kuukautta ja lukiokoulutuksessa yksi jakso. Oppilaaksi ja opiskelijaksi otosta päättää koulun rehtori, joka tarvittaessa voi siirtää päätöksenteon hallitukselle. Aurinkorannikon suomalainen koulu antaa yleisopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös, otetaan oppilaaksi/opiskelijaksi vain tapauskohtaisesti rehtorin tai hallituksen päätöksellä. Oppilaille/opiskelijoille, joilla on useiden oppiaineitten oppimäärä yksilöllistetty, tai joilla on pidennetty oppivelvollisuus, ei voida tarjota heidän tarvitsemaansa opetusta ja tukea. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on tarkastuksen aikana ollut voimassa myös aikaisempi johtosääntö, joka on annettu Johtosäännön 18 on ollut saman sisältöinen lukuun ottamatta ilmoittautumismaksun suuruutta, joka on ollut tässä johtosäännössä 125 euroa. Aurinkorannikon suomalaisella koululla on oma lomake peruskoulun oppilaaksi ja lukion opiskelijaksi ilmoittautumista varten. Aurinkorannikon suomalainen koulu ei tarkista oppilaaksi tai opiskelijaksi ilmoittautumisen yhteydessä, tai pyydä muuten toimittamaan otetta väestörekisteristä, jolla voitaisiin varmentaa koulun järjestämislupaehtojen edellytykset sekä Suomen kansalaisuudesta että tilapäisestä asumisesta ulkomailla. Koulu ei myöskään tarkista Opetushallitukselle toimitettavien peruskoulun oppilasluetteloiden (20.1.) ja lukion opiskelijaluetteloiden (20.1. ja 20.9.) yhteydessä ilmoitettuja tietoja pyytämällä otetta väestörekisteristä. Aurinkorannikon suomalaiselta koululta on erikseen kysytty kirjallisesti tarkastuskertomusluonnoksen yhteydessä Millä tavalla koulu varmistaa tällä hetkellä ja on varmistanut vuosina perusopetuksen oppilaiden ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden lupehtojen täyttymisen Suomen kansalaisuuden ja tilapäisesti ulkomailla asumisen johdosta? AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaisen koulun kirjallisen vastineen mukaan vuosina sekä tällä hetkellä oppilaat ja opiskelijat ovat täyttäneet oppilas- ja opiskelijatietolomakkeet, joissa on kysytty kotikunta ja osoitetta Suomessa. Ilmoittautumisen yhteydessä on vaadittu oppilaan ja opiskelijan henkilötunnus. Edelleen koulun vastineessa todetaan, että odotamme opetus- ja kulttuuriministeriöltä tarkempaa tulkintaa opetuksen järjestämisluvassa mainitusta kohdasta tilapäisesti ulkomailla asuva.

19 Tarkastuksen aikana tehty oppilas- ja opiskelijamäärien tarkastaminen Tarkastuksen aikana tarkastettiin koulun Opetushallitukselle toimittamat oppilas- ja opiskelijatiedot vuosina seuraavasti: Perusopetus , perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 175, oppilasluettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , esi- ja perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 151, oppilasluettelossa on täydelliset nimet, henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , esi- ja perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 166, oppilasluettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , esi- ja perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 205, oppilasluettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; Lukiokoulutus , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 50, luettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 66, luettelossa on täydelliset nimet, mutta vain syntymävuosi sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 64, luettelossa on täydelliset nimet, mutta vain syntymäaika sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 86, luettelossa on nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 73, luettelossa on vain nimet ja syntymävuodet sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 73, luettelossa on vain nimet ja syntymävuodet sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 79, luettelossa on nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä.

20 20 Tarkastuksen aikana pyydettiin Helsingin maistraatilta kirjallisesti em. tietojen perusteella otteet väestorekisteristä kaikista Aurinkorannikon suomalaisen koulun Opetushallitukselle ilmoittamista esi- ja perusopetuksen oppilastiedoista sekä lukiokoulutuksen opiskelijatiedoista. Väestörekisteriotteita tarkastettiin yhteensä kappaletta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen säännösten mukaisesti perusopetuksen oppilasmäärät annetaan vuosittain vain Aurinkorannikon suomalaisen koulun antamissa oppilas- ja opiskelijaluetteloissa esiintyi seuraavia puutteita: - parin oppilaan osalta henkilötunnukset olivat eri ilmoituspäivinä erilaiset, - luetteloissa ilmoitettiin oppilaista ja opiskelijoista joskus henkilötunnukset, joskus syntymäaika ja joskus pelkkä syntymävuosi, - luetteloissa ilmoitettiin joskus koko nimi, joskus etunimi, joskus vain lempinimi etunimestä, - luetteloissa etunimet ja sukunimet olivat sekaisin, erityisesti kaksiosaiset sukunimet olivat sekaisin - eri luetteloissa oppilaiden ja opiskelijoiden kansalaisuudet ja äidinkielet vaihtelivat - luetteloissa ei ollut mainitaa kaksoiskansalaisuudesta - luettelot eivät vastannet Opetushallituksen antamia mallilomakkeita - luetteloissa ei pyydetty tietoa kotikunnasta tai tilapaisesta asumisesta ulkomailla - yhtä lukion opiskelijaa (etunimi, sukunimi, syntymävuosi) ei pystytty löytämään annettujen tietojen perusteella väestörekisteristä. Kotikuntalain (201/1994) 1 n mukaan laissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan sekä ulkomailla vaksinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnan määräytymisestä. Kotikuntalain 1 :n 3 momentin mukaan jollei muussa laissa toisin säädetä, tämän lain säännöksiä noudatetaan myös silloin, kun valtion tai kunnan viranomainen taikka kansaeläkelaitos tekee ratkaisuja, joihin henkilön kotikunnalla ja siellä olevalla asuinpaikalla tai henkilön tilapäisellä asuinpaikalla on vaikutusta. Kotikuntalain 2 :n mukaan henkilön kotikunta on jäljempämä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Kotikuntalain 3 :n mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa: 1) enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Kotikuntalain 5 :n mukaan henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

21 Opetushallituksen antamat tietojenkeruuta koskevat kyselyt ja ohjeet Opetushallituksen vuosina antamien tietojenkeruuta koskevien kyselyiden ja ohjeiden perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön ulkomaan koululle myöntämän järjestämisluvan mukaisesti ulkomaan koulu voi ilmoittaa rahoituksen perusteena oleviin opiskelijoihin ainoastaan tilapäisesti ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia. Ulkomailla asuminen katsotaan tilapäiseksi silloin, kun henkilöllä on väestötietojärjestelmän mukaan edelleen kotikunta Suomessa (201/ ). Ohjeen mukaan aineenopiskelijoista ja ulkomaan koulujen opiskelijoista ei ilmoiteta kotikuntatietoja. Ohjeen kohdan Ulkomaankoulujen opiskelijaluettelo mukaan ulkomaan kouluille postitetaan erikseen liitteenä lomake opiskelijatietojen ilmoittamista varten. Vuoden 2009 osalta Opetushallituksen antamissa em. ohjeissa ei ollut viittausta kotikuntalain säännöksiin. Alla olevasta taulukosta ilmenee Aurinkorannikon suomalaisen koulun Opetushallitukselle ilmoittamat oppilasmäärät ja lukumäärät tilastopäivittäin niistä oppilaista/opiskelijoista, joiden osalta ei ole täyttynyt vaatimus Suomen kansalaisuudesta tai tilapäisestä ulkomailla asumisesta tarkastuksen aikana. Lisäksi taulukossa 3 on esitetty laskelma, jonka perusteella Aurinkorannikon suomalaiselta koululta esitetään perittäväksi takaisin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 62 :n mukaisesti perusteettomana etuna saatu ,59 euroa.

22 22 Taulukko 2. Aurinkorannikon suomalaisen koulun Opetushallitukselle ilmoittamat oppilas- ja opiskelijamäärät ja lukumäärät tilastopäivittäin niistä oppilaista/opiskelijoista, joiden osalta ei ole täyttynyt koulutuksen järjestämisluvan edellytys Suomen kansalaisuudesta tai tilapäisestä ulkomailla asumisesta YHTEENVETO Koulun Opetushallitukselle ilmoittamat oppilasmäärät Vaatimus Suomen kansalaisuudesta ei täyty Tilapäisyys ei täyty Ei opetuksen järjestämisluvan mukaiset, % perusopetus ,3 % perusopetus ,5 % perusopetus ,3 % perusopetus ,1 % lukiokoulutus ,0 % lukiokoulutus ,6 % lukiokoulutus ,6 % lukiokoulutus ,0 % lukiokoulutus ,1 % lukiokoulutus ,2 % YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ 183 Taulukko 3. Laskelma perusteettoman edun määrästä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti TAKAISINPERINNÄN PERUSTEET oppilasmäärä yksikköhinta Ei täyty vaatimukset* yksikköhinta perusopetus 2009 (keskiarvo ja oppilasmääristä) , ,52 perusopetus 2010 (keskiarvo ja oppilasmääristä) 31, , ,07 perusopetus 2011 (keskiarvo ja oppilasmääristä) 32, , ,35 lukiokoulutus 2009 (keskiarvo ja oppilasmääristä) , ,60 lukiokoulutus 2010 (keskiarvo (paino 7/12) ja (paino 5/12) oppilasmääristä) 7, , ,50 lukiokoulutus 2011 (keskiarvo (paino 7/12) ja (paino 5/12) oppilasmääristä) 10, , ,55 YHTEENSÄ ,59