VARTIOIMISTYÖN TYÖSUOJELU MUUTOKSIA TURVALLISUUSANALYYSI ASIAKKAIDEN KOHTAAMISIIN

Transkriptio

1 MATTI TAMMI tekniikan lisensiaatti VARTIOIMISTYÖN TYÖSUOJELU MUUTOKSIA TURVALLISUUSANALYYSI ASIAKKAIDEN KOHTAAMISIIN Julkaistu Työsuojelurahaston avustuksella

2 Tammi, Matti, Vartijoiden työsuojelu Tiivistelmä Suomalaisten vartioimisliikkeiden palveluksessa olevat vartijat työskentelevät toimeksiannoista omaisuuksien ja henkilöiden koskemattomuuden suojaustehtävissä. Ala on ollut jo pitkään kasvussa, ja toiminnan kehittämisen takia on ollut tarpeellista kartoittaa vartijan työhön eri tehtävissä liittyvät vaarat ja haitat sekä niiden muutostrendit. Vartijoiden työhön liittyy myös väkivaltariski, jonka hallitsemiseksi tarvitaan työkaluja. Tällaiseksi on kehitetty tutkimuksen yhteydessä kohtaamisreaktioturvallisuusanalyysi. Tutkimuksen ensimmäinen osa tehtiin 1995 alan työnantaja- ja työntekijäliittojen toimeksiannosta. Toinen osa toteutettiin 2006 yhteistyössä alan suurimman yrityksen kanssa. Ensimmäisessä osassa tutkittiin vartijoiden työsuojelua monessa vaiheessa kyselyin ja haastatteluin. Sen lisäksi keskityttiin muutamien erityisaiheiden selvittämiseen. Tällaisia olivat valvomotilojen ergonomia, auto vartijan työpaikkana, väkivalta, yötyö ja epätavalliset työajat, liukastumis- ja kaatumistapaturmat sekä yhteistyö toimeksiantajan kanssa. Toisessa osassa toistettiin ensimmäisen osan kysely ja täydennettiin sitä haastatteluin. Ensimmäisen ja toisen osan kyselyjen tuloksien vertailulla selvitettiin muutoksia vartijoiden työssä ja työsuojelussa. Toisessa osassa myös testattiin ja kehitettiin ensimmäisessä osassa ideoitua, ihmisten kohtaamista mallintavaa turvallisuusanalyysimenetelmää. Vartijakyselyt postitettiin n. 13 %:lle kohdehenkilöryhmistä, jotka molemmissa osissa olivat yli 3000 vartijan suuruisia. Ensimmäisen osan vastausprosentti oli 71 %, mikä oli erittäin hyvä saavutus ja kuvasti vartijoiden mielenkiintoa tutkimusta kohtaan. Toisessa osassa oli vastausprosentti vain 34 %, mikä taas selittyi kyselyjen yleistymi- 2

3 sellä ja vastaajien kyllästymisenä niihin kyseisenä ajanjaksona. Vartijoista oli naisia tutkimuksen ensimmäisen osan kyselyssä 15 %, toisen kyselyn aikana heitä oli jo 29 %. Valtaosa vartijoista oli myös nuoria. Alle 30-vuotiaita oli % ja %. Perinteiset vartioimistehtävät kuten paikallisvartijan ja piirivartijan työt olivat suhteessa vähentyneet tarkastelujaksolla, kun taas vastaanottovirkailijoiden tehtävät olivat tulleet vartijoiden merkittäväksi työllistäjäksi. Vartijatyössä esiintyvää väkivaltaa on tarkastelujaksona muutenkin tutkittu ja tämäkin tutkimus vahvistaa sen merkittävyyden. Sitä kuitenkin esiintyy lähinnä sellaisissa vartijan tehtävissä, joissa vartija joutuu suoraan kontaktiin väkivaltaisten asiakkaitten kanssa. Onneksi vakavat väkivaltatapaturmat ovat vielä suhteellisen harvinaisia, ja sellaisia tilanteita voidaan entistä paremmin hallita koulutuksella sekä välineistön ja työympäristön kehittämisellä. Koulutuksen huomattava parantuminen ja siihen osoitettu tyytyväisyys on merkittävin muutos 10-vuotiskauden aikana piti koulutusta riittävänä vain 38 % vastaajista kun sitä piti riittävänä 2006 jo 71 %. Vartijat kokivat myös yleisön suhtautuvan heihin aikaisempaa myönteisemmin. Työajat ovat monissa vartijoiden työtehtävissä vaikeat, mutta vartijat ovat siitä yleensä tietoisia alalle tullessaan. Esimiestoimintaa voisi edelleen kehittää, jotta vartijat tuntisivat sen tukevan heitä heidän työssään. 49 % vartijoista koki saavansa esimiehiltään tukea ja palautetta työhönsä joko erittäin tai melko vähän. Vartijan tehtäviin liittyvien riskien järjestelmällinen tunnistaminen ja arviointi ovat vielä aika alussa useissa alan yrityksissä. Se antaisi aikaisempaa paremmat valmiudet hallita niitä. Tutkimuksessa kehitetty kohtaamisreaktioturvallisuusanalyysi soveltuu testien mukaan hyvin vartijoiden vaikeimpien tehtävien mallintamiseen, riskien arviointiin sekä turvallisimpien toimintatapojen löytämiseen. Analyysi oli testaajien mielestä havainnollinen ja käyttökelpoinen, ja yli 90 % katsoi sen olevan opittavissa alle 4 tunnin koulutuksella. 3

4 Tammi, Matti, Safety in security Guards Work Abstract Security guards in the employ of Finnish security firms are commissioned to safeguard the inviolability of property and personnel. The industry has for some time experienced steady growth, and, due to this increased activity, it has become necessary to outline the dangers and drawbacks of the various tasks associated with a guard's work, as well as to determine changing trends. Security guard duties also involve a risk of violence, the control of which requires tools. To this effect, the study includes the development of a safety analysis that deals with reactions to encounters. The first part of the study, undertaken in 1995, was commissioned by employer associations and labour unions in the industry. The second part was carried out in 2006 in co-operation with the largest enterprise in the field. In the first part, occupational safety for security guards was examined at various stages through questionnaires and interviews. Additionally, the study focused on clarifying a few specific issues, such as ergonomics in control cabins, the vehicle as a workplace, violence, night work and unusual working hours, accidents caused by slipping and falling, and co-operation with the client. In the second part the questions submitted in the first part were repeated and argmented by interviews. By comparing the results of the questionnaires in the first and second parts, changes in work routines and the occupational safety of security guards were determined. In the second part also the safety analysis method which was conceptualized in the first part and which functions as a theoretical model was further tested and developed. The security guard questionnaires were mailed to approximately 13% of the targeted 4

5 personnel, comprising more than 3000 in both parts. In the first part the participation rate was 71%, which can be considered an excellent response and a reflection of the guards' interest in the study. The response in the second part was only 34%. This can be accounted for by the frequency of questionnaires in general during the time period in question. In the first part of the study, women comprised 15%, whereas at the time of the second questionnaire they represented 29%. The majority of the security guards were young. In the 1995 study, 50% were below 30, while in 2006 it was 55%. During the period under review, traditional guard duties such as those of local- and district guards decreased proportionally whereas work as a receptionist had become a significant source of employment for security guards. The incidence of violence in the work of the security guard was surveyed during the review period and this research also confirms its significance. However, violence occurred mainly in security duties where the guard came in direct contact with violent customers. Fortunately, serious accidents resulting from violence are still relatively rare and such situations can be better controlled through training and by developing equipment and the working environments. A notable improvement in training and the satisfaction expressed with it has significantly changed over the ten-year period. In 1995, training was considered adequate by only 38% of respondents while in 2006 the corresponding percentage was seventyone. Security guards also felt that the public were more positively disposed to them than earlier. In many security guard posts work schedules are considered inconvenient, though guards are generally aware of such when they join the industry. The activities of supervisors could be further developed so that guards feel they are being supported in their work. Forty-nine percent of the guards felt they received support from their supervisor and feedback from the work was either very little or rather little. The systematic identification and evaluation of risks associated with the duties of se- 5

6 curity guards are still at a rather early stage in several industry enterprises. The identification and evaluation of risks provide better preparedness in efforts to control them. According to tests, the encounter reaction safety analysis, which was developed during the study, is well suited to modeling the most difficult tasks for guards, to evaluating risks and to finding safer operating procedures that can be utilized in training. In the opinion of the respondents, the analysis was clear and useful and over 90% considered it could be taught in less than 4 hours of training. 6

7 ALKUSANAT Olen ajautunut työsuojelun piiriin melko lailla vahingossa, mutta siitä on kuitenkin kehittynyt keskeinen tekijä elämääni. Aloitin vakuutusyhtiö Pohjolan tapaturmantorjunta osastolla opetellen työturvallisuustoiminnan aakkosia 1973 alkaen vuoden alusta siirryin Outokumpu Oy:n työsuojeluinsinööriksi ja sittemmin konsernin työsuojelupäälliköksi. Tässä tehtävässä ja siihen liittyvissä luottamustoimissa olin työsuojelun kehityksen polttopisteessa toistakymmentä vuotta ja Outokumpu muotoutuikin ammatilliseksi kodikseni. Myöhemmin 1986 siirryin Teollisuusvakuutukseen johtavaksi asiantuntijaksi ja sieltä viimein 1989 itsenäiseksi työsuojelukonsultiksi omaan yritykseeni. Olen kiitollinen hyvistä työnantajista ja haasteellisista tehtävistä, joissa saatoin kehittyä alan asiantuntijaksi ja joissa saatoin kokea tekeväni merkittävää työtä kanssaihmisteni sekä jopa koko suomalaisen talouselämän ja yhteiskunnan hyväksi. Aloitettuani työsuojelukonsultin työt itsenäisenä yrittäjänä jouduin pian todistamaan suomalaisen talouselämän lamaa, jolloin ei konsultille oltukaan valmiita tarjoamaan tehtäviä asiakasyrityksissä. Jouduin etsimään korvaavaa työtä. Tällaista tarjosikin vartioimisalan merkittävin yritys Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy sittemmin STV- Securitas Oy ja vielä myöhemmin Securitas Oy. Vartijana sain tarvittavan, sen aikaisten normien mukaisen koulutuksen sekä saatoin kokea vartijan arkea toimimalla paikallisvartijana eri kohteissa Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella. Toimin päätoimisena vartijana useiden kuukausien ajan ja sen jälkeen sivutoimisena useiden vuosien ajan varsinaisen työni ohella. Tarve vartijoiden työsuojelun tarkemmasta kartoituksesta tuli esille Tutkimuksen teettäjät etsivät sopivaa tutkijaa, joka olisi työsuojelualan asiantuntija ja jolla olisi myös vartioimisalan tuntemusta. Kun minulla oli pitkä kokemus työsuojelun kenttätyöstä ja toisaalta meneillään teoreettiset jatko-opinnot Tampereen teknillisessä korkeakoulussa sekä vielä kokemusta varsinaisesta vartioimistyöstä viime vuosilta, tulivat nuo ehdot täytetyiksi. 7

8 Tutkimuksen ensimmäisen osan työryhmänä toimineet asiamies Ari Väisänen ja sittemmin johtaja Jaakko Leinonen sekä työsuojeluvaltuutettu Esko Salminen tukivat tutkimusta kiinteästi hankkimalla lisätietoja ja kertomalla näkemyksiään. Myös johtoryhmä, jossa oli mukana edustajat Palvelualojen Toimialaliitto ry:stä ja Teknisten Erikoisammattien Liitto ry:stä, antoi vahvan panoksen linjojen vetämisessä, kehityskohteiden valinnassa, tekstin oikean ymmärrettävyyden sekä ennen kaikkea tutkimuksen tekemisedellytysten luomisessa kentällä. Professori Markku Mattila antoi auliisti tukeaan tutkimusmetodiikan valinnassa ja myös käytännön kysymyksissä. Postikysely ja sen vastausten käsittely tehtiin yhteistyössä korkeakoulun kanssa ja käytännön työn siellä teki Pertti Palukka. Postikyselyjen lähettämisessä avusti tyttäreni Tuulikki Tammi. Kehittämisosassa auttoivat korkeakoulun opiskelijat tekemällä osa-aiheista kirjallisuuskatsauksia harjoitustöinään. Tutkimuksen ensimmäisen osan perusteella kootun lisensiaatintyön muotoilussa ja sen puhtaaksikirjoittamisessa avusti erinomaisesti Heli Kiviranta. Tutkimuksen tämän osan olivat tilanneet Palvelualojen Toimialaliitto ry, joka on vartioimisalan yritysten työnantajaliitto, ja vastaava työntekijäliitto Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry. Tutkimuksen ensimmäinen osa toteutettiin vuosina Vuonna 2005 heräsi uudelleen esille kysymys vartijoiden työsuojelusta ja sen kehittymisestä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Niinpä päätettiin panna toimeen tutkimuksen toinen osa, jonka tarkoituksena oli selvittää tilanne uutena ajankohtana sekä tapahtuneet muutokset. Samalla päätettiin testata ja kehittää edelleen tutkimuksen ensimmäisessä osassa ideoitua turvallisuusanalyysimenetelmää. Tässä vaiheessa tutkimuksen aloittamisen tukena oli Oulun Yliopiston työtieteen yksikkö ja professori Seppo Väyrynen. Tukeaan tarjosi myös alan suurin yritys Securitas Oy ja erityisesti sen henkilöstöpäällikkö Vesa Perkiö. Apuna olivat myös Securitaksen työsuojeluvaltuutettu Esko Salminen, monet vanhat ja uudet vartijatuttavat, ennen kaikkea ko- 8

9 kenut vartija ja ystäväni Toivo Lehto. Tässä osassa toteutetun kyselyn tulosten käsittelyn ja tilastomatemaattiset tarkastelut suorittivat Heli ja Pertti Palukka. Apua antoivat myös Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosta Arja Valta, Falck Security Oy:stä Santeri Rommi, Oulun Yliopiston työtieteen jatko-opiskelijat sekä Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksiköstä Liisa Toivonen, Petri Walter ja sen opiskelijat. Verratonta apua antoi myös ystäväni Jaana Kaurala auttaessaan koko tutkimuksen muotoon saattamisessa sekä graafisten esitysten tekemisessä. Tiivistelmän kääntämisessä englannin kielelle auttoi ystäväni ja yhteistyökumppanini George Blair. Kaikille mainituille apulaisille sekä vaimolleni Maija Tammelle haluan lausua lämpimät kiitokseni avusta ja myötäelämisestä tämän tutkimuksen toteuttamisessa ja raportoinnissa. Erityinen kiitos kuuluu myös Työsuojelurahastolle ja Oulun Yliopistolle niiden osallistumisesta merkittävästi tutkimuksen eri vaiheisiin rahoituksen kautta. 9

10 Luettelo taulukoista Taulukko 1: Lehtiartikkeleita...39 Taulukko 2: Muutamia turvallisuusanalyysimenetelmiä...47 Taulukko 3: Vartijakyselyssä kartoitetut tekijät...58 Taulukko 4: Vartioimisyritysten harjoittamat vartioimistehtävät...77 Taulukko 5: Miten viihdyt työssäsi, erikseen kokoaikaiset ja muut...94 Taulukko 6: Miten ongelmallisena esiintyy työssäsi väkivalta, erikseen miehet ja naiset? Taulukko 7: Arvioi niiden järjestelmien toimivuutta omassa työkohteessasi, joita käytät tai valvot Taulukko 8: Arvioi seuraavia yhteysvälineitä työssäsi -06 kysely Taulukko 9: Tarkastele seuraavia apuvälineitä työssäsi Taulukko 10: Ristiintaulukointi vartioiden henkilösuhteista toimeksiantajan henkilöstön kanssa (kokoaikaiset ja muut) Taulukko 11: Riskin arviointitaulukko mukaeltuna BS 8800:sta

11 Luettelo kuvista Kuva 1.: Vartioinnin tarpeet ja taustatekijät eri tasoilla (Tammi) Kuva 2.: Työsuojelun kehitys Suomessa (Tammi 1986) täydennettynä Kuva 3.: Kokonaisvaltainen väkivaltatilanteiden hallintamalli (Nina Isotalus 2002).. 32 Kuva 4.: Työväkivaltatilanteessa vaikuttavat tekijät ja seuraukset (Nina Isotalus 2002). 33 Kuva 5.: KAURIS-menetelmän soveltaminen työpaikalla (perusmalli) (Isotalus, Saarela 2001) Kuva 6.: Henkinen ja fyysinen väkivalta vähintään kerran ryhmiteltynä työtehtävän mukaan (%). (Selin, Leino 2005) Kuva 7.: Vartijoiden käyttäytymisavaruus (Selin, Leino 2005) Kuva 8.: Tapauskäsittelystä (von Gruenewaldt 2004) Kuva 9.: Dominoteoria (Heinrich 1931) Kuva 10.: Tapaturman syntyminen (Reason 1991) Kuva 11.: Tapaturmien syntyminen ja niiden torjunta (Reason 1991) Kuva 12.: Turvallisuusanalyysin vaiheittainen eteneminen siitä, kuinka sen tuloksia käytetään (Harms-Ringdahl 2001) Kuva 13.: Turvallisuusanalyysin osat (Rouhiainen 1988) Kuva 14.: Vartioimistyön ja sen työsuojelun kehitys ja tutkimus Kuva 15.: Vartioimistyön työsuojelututkimus I osa Kuva 16.: Vartioimistyön työsuojelututkimus II osa Kuva 17.: Tapaturmaluvut vartijoille (TVL2007) Kuva 18.: Vartijoiden väkivaltatapaturmien 2004 jakautuma vakavuuden mukaan (TVL 2006.) Poissaolopäivien lukumäärä ja % -osuus Kuva 19.: Vartijoiden väkivaltatapaturmien jakautuma 2004 kohteen iän mukaan (TVL 2006) Kuva 20.: Suuren vartioimisliikkeen sisäisen tilaston tapaturmataajuudet verrattuna Suomen teollisuuden, rakentamisen ja kaikkien palkansaajien tapaturmataajuuksiin Kuva 21.: Suuren vartioimisliikkeen sisäisen tilaston tapaturmien vahingoittumistapa Kuva 22.: Suuren vartioimisliikkeen sisäisen tilaston vamman laatu Kuva 23.: Suuren vartioimisliikkeen sisäinen väkivalta- ja voimankäyttötilasto Kuva 24.: Vartijoiden ikäjakauma Kuva 25.: Vartijoiden peruskoulutusjakauma (%) Kuva 26.: Vartijoiden toimiminen eri tehtävissä (%) Kuva 27.: Vartioimistyön kehityksen arviot (%) Kuva 28.: Vartioimistyön monimutkaisten ja vaikeasti hallittavien tehtävien esiintymisestä (%) Kuva 29.: Vartijoiden työkokemus (%) Kuva 30.: Kyselyyn vastanneet jakautuminen työajan mukaan (%) Kuva 31.: Vartijoiden saama informaatio työvuorojärjestelyistä (%) Kuva 32.: Työajan ongelmallisuus (%)

12 Kuva 33.: Vaikuttaminen työn järjestelyihin (%) Kuva 34.: Koulutus vartijan tehtävään (%)...91 Kuva 35.: Oliko vartijan koulutus riittävää (%)...91 Kuva 36.: Kohdekohtaisen koulutuksen kattavuus (%) Kuva 37.: Työssä viihtyminen (%) Kuva 38.: Arvostavatko toimeksiantajat vartijan työtä (%)...95 Kuva 39.: Arvostaako yleinen mielipide vartijoiden työtä (%) Kuva 40.: Arvostavatko vartijat itse vartijan työtä (%) Kuva 41.: Missä määrin palkka vastaa työpanosta (%) Kuva 42.: Työskentelytilat (%)...98 Kuva 43.: Sosiaalitilat (%)...98 Kuva 44.: Ruokailumahdollisuudet (%) Kuva 45.: Miten ongelmallisina seuraavat tekijät esiintyvät työssäsi (%) Kuva 46.: Väkivaltaongelmat vartijan työssä (%) Kuva 47.: Ongelmat hankalista henkilöistä (%) Kuva 48.: Vartio-ohjeiden ajanmukaisuus (%) Kuva 49.: Kykenetkö tarvittaessa saamaan apua riittävän nopeasti omasta firmasta (%). 108 Kuva 50.: Kykenetkö tarvittaessa saamaan apua riittävän nopeasti poliisilta (%) Kuva 51.: Kykenetkö tarvittaessa saamaan apua riittävän nopeasti muualta (%) Kuva 52.: Yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten kanssa on sujunut (%) Kuva 53.: Vartijoiden henkilösuhteet toistensa kanssa (%) Kuva 54.: Vartijoiden henkilösuhteet esimiestensä kanssa (%) Kuva 55.: Vartijoiden henkilösuhteet toimeksiantajan henkilöstön kanssa (%) Kuva 56.: Vartijoiden henkilösuhteet toimeksiantajan asiakkaiden kanssa (%) Kuva 57.: Saatko esimiehiltäsi tukea ja palautetta työstäsi (%) Kuva 58.: Viimeksi sattuneen tapaturman syy (%) Kuva 59.: Haastateltujen vartijoiden tehtävät Kuva 60.: Työn vaara- ja haittatekijät Kuva 61.: Vartijoiden henkilösuhteet Kuva 62.: Vartijoiden lukumäärät absoluuttisina 1995 ja Kuva 63.: Vartijoiden tyytyväisyys saamaansa koulutukseen 1995 ja Kuva 64.: Toimintareaktioturvallisuusanalyysin riskien tunnistaminen Kuva 65.: Toimintareaktioturvallisuusanalyysin toimintakaavio Kuva 66.: Turvallisuusanalyysin päätösten seurauksena syntyvä toimintapolku Kuva 67.: Toimintareaktioturvallisuusanalyysin toimintapäätöksiin vaikuttavat tekijät Kuva 68.: Työturvallisuuslain mukainen riskien käsittely (Tammi) Kuva 69.: Kauanko tarvitsisit mielestäsi aikaa perehtyäksesi käsiteltyyn analyysiin ennen sen toteuttamista?

13 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Luettelo taulukoista Luettelo kuvista 1. JOHDANTO Tausta Yritysturvallisuus Vartioimistyö Työsuojelu Nykyhetken suuntauksia vartijoiden työsuojelussa Aikaisemman tiedon kuvaus Teoriaa vahingon syntymisestä ja estämisestä Vahingon syntyminen ja inhimillinen erehdys Turvallisuusanalyysit vaarojen tunnistamisessa Tavoitteet Tutkimuksen kulku AINEISTO JA MENETELMÄT Vartijoiden työsuojeluongelmien kartoitus Tapaturmatilastot Yrityshaastattelut Vartijakysely Vartijahaastattelut Turvallisuusanalyysit Kehitysosa Valvomotilojen ergonomia Vartijan auto työpaikkana Väkivalta vartijan työssä Yötyö ja epätavalliset työajat Liukastumis- ja kaatumistapaturmien vähentäminen Yhteistyö toimeksiantajan kanssa Työsuojeluasiat vartijan peruskoulutuksessa Turvallisuusanalyysin kehittäminen ja testaaminen tutkimuksen toisessa osassa Tutkimusmenetelmät TULOKSET Kartoitusosan tulokset Tapaturmatilastot Yrityshaastattelut

14 Vartijakysely Vartijahaastattelut Kehitysosan tulokset Valittujen erityisasioiden kehittäminen Muutoksia vartijoiden työsuojelussa, yhteenvetoa Turvallisuusanalyysi Turvallisuusanalyysimenetelmä Turvallisuusanalyysin käyttö tutkimuksen ensimmäisessä osassa Turvallisuusanalyysin testaus ja kehittäminen tutkimuksen toisessa osassa TULOSTEN TARKASTELU Tutkimukselliset näkökohdat Tieteenalan arviointia Tutkimusmenetelmät, tulosten luotettavuus ja merkittävyys Saatujen tulosten vertailua Lisätutkimuksen tarve Sovellutukset käytäntöön Riskien arviointi Kohtaamiseen liittyvien vaarojen mallintaminen ja vähentäminen Tulevaisuuden haasteet vartioimisen työsuojelulle KIRJALLISUUTTA LIITTEET

15 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Vartijoiden työsuojelua ei ollut tutkittu kokonaisvaltaisesti Suomessa eikä paljoa muuallakaan ennen tämän tutkimuksen ensimmäistä osaa Niinpä tutkimus tuli hyvään tarpeeseen. Sen jälkeen on tutkittu enemmänkin vartioimistyöhön liittyviä väkivaltauhkia ja niiden hallintaa sekä kirjoitettu muutoinkin artikkeleita vartioimistyöstä. Kun kymmenen vuotta oli kulunut ensimmäisen tutkimuksen suorittamisesta, heräsi mielenkiintoa, onko vartioimistyö muuttunut näiden vuosien aikana. Siitä syntyikin sitten tämän tutkimuksen toinen osa. Tutkimuksen otsikon alku Vartioimistyön työsuojelu käsittää kaksi termiä, joiden yhteyttä, taustaa sekä sisältöä on syytä vähän tutkailla Yritysturvallisuus Yritysturvallisuuden merkitys Yritysturvallisuuteen sisällytetään kaikki yrityksen turvallisuuteen liittyvät osa-alueet. Se on osa liiketoimintaa ja sitä johdetaan turvallisuusjohtamisen keinoin. Yritysturvallisuuden puitteissa tunnistetaan yrityksen toimintaa koskevat uhat, arvioidaan niitä ja varaudutaan niihin. (Yritysturvallisuus EK).

16 Yritysturvallisuuden osa-alueet Yritysturvallisuuteen katsotaan kuuluvan seuraavia osa-alueita: - Henkilöturvallisuus - Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus - Pelastustoiminta - Rikosturvallisuus - Tietoturvallisuus - Tuotannon ja toiminnan turvallisuus - Työturvallisuus - Ulkomaan toimintojen turvallisuus - Valmiussuunnittelu Vartiointi yritysturvallisuudessa Vartioimistoimintaa käytetään yhtenä työkaluna useimmilla yritysturvallisuuden osaalueella. Toisaalta myöskin vartijat tarvitsevat työturvallisuutta ja muita henkilöihin kohdistuvia suojelutoimenpiteitä. Vartioimistyö sekä työsuojelu ovat molemmat osina yritysturvallisuudessa ja myös vartioimistyössä ovat työsuojelukysymykset ja toimet tärkeitä. Kansainvälistyminen ja verkottuminen ovat edelleen tuoneet lisänsä organisaatioiden turvallisuustyöhön ja edellyttävät eri turvallisuustoimien entistä parempaa yhteistyötä. (Lanne 2007) 16

17 Vartioimistyö Mitä on vartioimistyö? Vartioimistyötä on tehty niin kauan kuin ihmisellä on ollut omaisuutta tai ihmisen turvallisuus on ollut uhattuna. Nykyaikainen vartioimisliiketoiminta alkoi Suomessa teollisuuden ja erityisesti sahojen palovahinkojen kasvun myötä 1920 luvulla. Sittemmin se on kasvanut laajaksi, monipuolisia palveluja tuottavaksi liiketoiminnaksi. Alalla työskenteli v lähes 3000 vartijaa mutta heidän määränsä oli vuoteen 2006 mennessä noussut jo n vartijaan (Perkiö 2006). Vartioimisliikkeiden ohella harjoittavat muutamat yritykset itse toimitilojensa vartiointia, mutta sitä on ulkoistettu jatkuvasti yhä enemmän vartioimisliikkeiden tehtäväksi. Tässä tutkimuksessa ei käsitellä vanginvartijoita eikä henkivartijatoimintaa. Lainsäädäntö Vartioimisliiketoimintaa ja vartioimistyötä säätelemään on annettu tämän tutkimuksen eri osien välissä uusi laki. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 282/2002, siihen liittyvä vastaava asetus 285/2003, asetus koulutuksesta 780/2002, voimankäyttökoulutuksesta 781/2002 sekä muita asetuksia koirankäyttöön ja järjestyksen valvontaan liittyvistä asioista on tullut selventämään vartioimistoimintaa. Lainsäädännön muutosta oli kaivattu ja se selkeytti vartioimistoimen suorittamista ja erityisesti vartijan tarvitsemaa koulutusta. Luvat ja koulutus Vartioimisliiketoiminta vaatii vartioimisliikeluvan, jonka myöntää sisäasiainministeriö. Edellytyksenä sen saamiselle on ehdot täyttävä vastaava hoitaja. 17

18 Vakituisilla vartijoilla on oltava vartijakortti, joka on voimassa 5 vuotta. Sen edellytyksenä on vuoden ikä, rehellisyys, luotettavuus ja sopivuus vartijan tehtäviin sekä koulutus. Koulutuksen minimiraja on nykyään 100 tuntia mutta useat vartijat ovat suorittaneet tuntuvasti pidemmän koulutuksen. Vartioimisliikkeellä voi olla palveluksessaan myös väliaikaisia vartijoita, enimmillään yksi kolmea vakituista kohti. Väliaikaisilta vartijoilta vaaditaan vastaavat henkilökohtaiset edellytykset sekä vähintään 40 tunnin koulutus. He saavat neljän kuukauden vartijakortin. Jos vartijoilla on käytössään voimankäyttövälineitä, tarvitaan niitä varten erityistä koulutusta, jota on täydennettävä säännöllisesti. Tällaisia välineitä ovat teleskooppipatukka, kaasusumutin ja ampuma-ase. Aikaisemmin 1995 olivat vartijoiden koulutusvaatimukset merkittävästi vähäisempiä. Väliaikaisina vartijoina toimi henkilöitä jopa ilman koulutusta ja esim. silloisen STV:n koulutus oli vakituisille 40 tuntia ja väliaikaisille 24 tuntia. Näkyvät tunnukset Vartijoilla on oltava päällään asu, josta käy ilmi, että he ovat vartijoita sekä vartioimisliikkeen nimi. Poikkeuksena tästä ovat myymäläetsivät, joille ei tehtävän luonteen takia sovellu erityinen asu vaan he pyrkivät olemaan mahdollisimman paljon tavallisen asiakkaan näköisiä ja huomiota herättämättömiä. Ohjeet ja sopimukset Vartioimisliikkeet tekevät asiakkaan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään vartijoiden tehtävät. Vartioimisliikkeellä tulee olla kirjalliset toimintaohjeet vartijoilleen. Jos olosuhteet vartioimiskohteessa tai alueella sitä edellyttävät, tulee kohteella olla vielä erilliset kohdekohtaiset ohjeet. 18

19 Oikeudet Vartijoilla on oikeus poistaa vartioimisalueelta henkilö, jolla ei ole oikeutta olla siellä. Hänellä on myös oikeus ottaa verekseltään kiinni rikoksentekijä sekä tarkastaa kiinniotettu varmistaakseen, ettei tällä ole esineitä tai aineita jotka voivat aiheuttaa vaaraa hänelle itselleen tai muille. Näissä tehtävissä on hänellä oikeus käyttää tarpeellisia voimakeinoja. Vartioimistyön kehitys Vartijoiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samalla ovat heidän työtehtävänsä monipuolistuneet. Syitä kehitykseen on monia: Maailmanlaajuisesti on tapahtunut turvattomuuden lisääntymistä, jota kompensoidaan varsinkin ostettavien turvapalvelujen lisäämisellä. Erityisesti terrorismi ja syyskuun 11. päivän tapahtumat Yhdysvalloissa sekä sitä seuranneet muut väkivallanteot ovat saaneet aikaan globaalia turvattomuutta. Julkinen sana on tuonut nämä tapahtumat vielä yksityisen ihmisen tietoisuuteen ja koteihin asti. Turvattomuus ja siihen liittyvä vartioimistoimien kysyntä onkin runsasta juuri Yhdysvalloissa mutta myös monissa Euroopan maissa sekä kolmannessa maailmassa, jossa yhteiskunnan tarjoama turvallisuus on usein varsin rajallista Toinen kehityssuunta, joka on nähtävissä myös Suomen työmarkkinoilla, on työn jakautuminen osiin, tehtävien ulkoistaminen. Yritykset ja muutkin organisaatiot pyrkivät keskittymään itselleen ominaiseen toimintaan, toimintaan, jossa oma osaaminen ja erikoistuminen antavat parhaan tuloksen. Monia muita tehtäviä, jotka vain tukevat keskeistä toimintaa, ulkoistetaan eli ostetaan palveluina niihin erikoistuneilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Tällaisia tyypillisiä tehtäviä ovat juuri vartioimispalvelut. 19

20 Yksilötasolla ovat varallisuuden kasvaminen ja väkivallan lisääntyminen ympäristössä tuoneet epävarmuutta elämään. Poliiseihin on perinteisesti luotettu järjestyksen ja turvallisuuden takaajina yhteiskunnassamme. Sitä he tekevät vieläkin, mutta tehokkuusvaatimukset poliisinkin työssä ja resurssien rajallisuus ovat raottaneet ovea muille poliisin toimintaa tukeville toiminnoille ja erityisesti vartioimistoiminnalle sen kaikissa muodoissa. Kuvassa 1 on kuvattu vartioinnin tarpeisiin vaikuttavia taustatekijöitä yhteiskunnan eri tasoilla. MAAILMA YHTEISKUNNAN ONGELMAT ISOT YKSIKÖT ORGANISAATIO TIETOTURVA RAJOJEN AUKEAMINEN ÄÄRI- LIIKKEET KOTI VARALLISUUS HÄIRIKÖT RIKOLLISUUS HUUMEET VAHINGON- TEKO TIEDON VÄLITYS TEOLLISUUS VAKOILU GLOBAALI- SAATIO TERRORISMI Kuva 1.: Vartioinnin tarpeet ja taustatekijät eri tasoilla (Tammi). 20

21 Vartioimisliikkeet Yksityisillä turvallisuuspalveluilla tarkoitetaan vartioimisliiketoimintaa ja turvasuojaustoimintaa sekä niiden harjoittajia (Laki 282/2002). Vartioimisliiketoiminnalla tarkoitetaan ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimistehtävien hoitamista. Vartioimistehtäviin kuuluvat omaisuuden vartioiminen, henkilöiden koskemattomuuden suojaaminen sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuvien rikosten paljastaminen. Vartioimistehtävät Omaisuuden vartiointi kattaa paikallis-, piiri- ja hälytysvartioinnin sekä myymälätarkkailun ja arvokuljetusten turvaamisen. Vahtimestareiden ja vastaanottovirkailijoiden työtä ovat ryhtyneet tekemään yhä suuremmassa määrin vartijat, samoin lentokenttien turvatarkastuksia. Asianomainen laki käsittelee lisäksi myös henkivartijatehtäviä. Niitä ei kuitenkaan käsitellä tässä tutkimuksessa. Seuraavassa kuvataan eri tehtäviä vartioinnissa haastattelujen perusteella. Paikallisvartijat Paikallisvartijoiden tehtäviin kuuluu liikenteen ja kulun valvontaa, opastusta, tarkastuskierroksia, kiinteistön hoitoa, lvi-, murto- ja palohälytysten hoitamista, aluevalvontaa kameroilla, porttien kaukovalvontaa, puhelinvaihteen hoitoa varsinaisen työajan ulkopuolella, avainten lainaamista ja muuta palvelutoimintaa. Vartija on usein myös toimeksiantajan "käyntikortti", mikä vaatii edustavaa ulkonäköä ja esiintymistä sekä monesti kielitaitoa. Erikoisia paikallisvartioimiskohteita ovat mm. sairaalat. Sairaalavahtimestarien tehtäviin kuuluu tavallisten ovien sulkemisten ja kierrosten lisäksi ensiapupoliklinikan hoitajien 21

22 turvallisuudesta huolehtiminen heidän hoitaessaan mm. narkomaanien ja juoppohulluuskohtauksen saajien taltuttamisen sekä kuolleiden kuljettamisen. Piirivartiointi Piirivartijat kulkevat useimmiten autolla, joskus jalan, tarkastamassa sovittuja kohteita joko sovitun aikataulun mukaan tai väljempää suunnitelmaa seuraten. Monet piirivartijat toimivat myös hälytyksissä ainakin oman piirinsä alueella. Valvomo- ja hälytyskeskustehtävät Hälytyskeskustyö tapahtuu erityisissä hälytyskeskuksissa. Se on hälytysten seuraamista ja niiden osoittamista sopiville yksiköille sekä yhteyksien pitämistä liikkeellä oleville vartijoille. Monista eri hälytysjärjestelmistä tulevat hälytykset ohjataan edelleen hoidettaviksi. Tulevaisuudessa nähdään rutiinipiirien tilalle tulevan yhä enemmän tekniikkaa ja hälytysvartijoiden lähtevän liikkeelle vasta tekniikan hälyttäessä. Myymälätarkkailijat Myymälätarkkailijat olivat ainoa ryhmä, jonka mukaan, itse työhön, ei haastatteluissa päästy. Käytännössä se olisikin ollut varsin hankalaa. Myymälätarkkailijat ovat muista vartijoista poiketen ilman vartijan pukua ja sen tuomaa suojaa. Sen sijaan he ovat naamioituneet mahdollisimman tavanomaiseen asuun. Nahkatakki nuoren miehen päällä ja perheenemännän asu keski-ikäisen naisen päällä näyttävät toimivan hyvin. Myymälätarkkailija ei myöskään suorita ennaltaehkäisevää työtä vaan ottaa vain kiinni myymälävarkaita. 22

23 Myymälävahtimestarit Myymälävahtimestarit ovat suurimman osan aikaa sisääntulo-ovilla voidakseen käännyttää pois sopimattomat asiakkaat, kuten humalaiset, huumeiset tai tunnetut varkaat. Lisäksi heidän tehtäviinsä kuuluu varkaiden kiinniotto joko myymälätarkkailijan apuna tai yksin. Tehtäviin kuuluu lisäksi usein avaamisia ja sulkemisia, arvokuljetuksia ja asiakkaiden neuvontaa. Arvokuljetukset Arvokuljetuksissa vartijat kuljettavat tavallisimmin autolla suuria rahasummia tai muuta arvotavaraa pääasiallisesti myyntipaikkojen ja varastojen tai pankkien välillä. Arvokuljetusten suorittajilla onkin usein vaara joutua ryöstön tai sen yrityksen kohteeksi. Arvokuljetuksia suoritetaan yhden tai kahden vartijan partioissa. Metrotehtävät Helsingin metrossa on asemilla paikallisia vartijoita ja junissa kulkevia kahden henkilön partioita. Molemmat ryhmät liikkuvat yleisön joukossa ja hoitavat lähinnä yleisen järjestyksen ylläpitoa. Neuvonta ja avustaminen sekä sairaustapausten ensiapu kuuluvat tehtäviin. Paikkoja rikkovien tai tuhrivien kiinniotto ja tällaisen toiminnan estäminen ovat myös tärkeitä. Hyvät yhteydet ja muu tekniikka on hoidettu erityisjärjestelyin. Turvatarkastukset Lentokentillä matkustajille ja heidän matkatavaroilleen tehtäviä turvatarkastuksia suorittavat myös vartijat. Kentillä on usein kiirettä ja palveluasenteesta ollaan tarkkoja, mitkä aiheuttavat monesti myös ristiriitoja turvatarkastuksen toteuttamisen kanssa. 23

24 Vastaanottovirkailijat, reseptionistit Uudehko toimintakenttä vartijoille ovat reseptionistit. He korvaavat yritysten omaa henkilökuntaa vastaanotossa. Tässä tehtävässä on tärkeää olla kohtelias ja edustava. Niinpä nämä tehtävät ovatkin kohdistuneet yleensä nuoriin esiintymiskelpoisiin naisiin. Tehtäväkenttä lienee tällä hetkellä nopeimmin kasvava ryhmä vartioimistehtävistä Työsuojelu Taustaa Työturvallisuustyötä on tarvittu niin kauan kuin työtä on tehty. Erityiseen tarpeeseen työturvallisuus tuli kuitenkin industrialismin myötä, kun tehtaiden koneet tuottivat runsaasti tapaturmia. Kirjoittaja on jakanut työturvallisuustoiminnan kehityksen Suomessa omien kokemustensa mukaan kolmeen vaiheeseen (Tammi 1986). Nyt 2000 luvulla on siihen lisättävä vielä yksi vaihe lisää. 1. Turvallisuustoiminnan aloittaminen Säästääkseen työväkeä työtapaturmilta alkoivat suuryhtiöt harjoittaa Suomessa työturvallisuustoimintaa 1900 luvun alkupuolella. Ainakin puunjalostusteollisuuden ja muutamien vakuutusyhtiöiden edustajien tiedetään tuoneen tällaisia oppeja 1930 luvulla Yhdysvalloista. Myös kaivosyhtiön ensimmäinen pääturvallisuusinsinööri oli 1950 luvun alussa opettelemassa työturvallisuutta Yhdysvalloissa. Tässä vaiheessa alettiin suojata koneiden voimansiirtolaitteita niin, etteivät kädet tai vaatteet päässeet enää niihin helposti tarttumaan. Myös ensimmäisiä henkilökohtaisia suojavälineitä kuten suojalaseja hankittiin. Tyypillisiä ajalle olivat myös julisteet, joissa varotettiin vaaroista. Turvallisuustarkastajia nimettiin suurimmille työpaikoille ja ensiapuvalmiutta kohotettiin. Valtion toimesta aloitettiin ammattien tarkastus uusittiin työ- 24

25 turvallisuuslaki, joka olikin sitten voimassa aina 2000-luvulle asti tosin lukuisin lisäyksin ja muutoksin. 2. Ristiriitojen kausi 1970-luvulla tapahtui laajaa kuohuntaa niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Vanhat rakenteet ja auktoriteetit asetettiin kyseenalaisiksi, ja työtekijöiden sekä heidän edustajiensa merkitys vaikuttajina kasvoi merkittävästi. Vaiheeseen liittyi voimakas yhteiskunnallinen poliittisuus, joka heijastui myös työpaikoille ja työturvallisuustoimintaan. Uusi termi työsuojelu otettiin käyttöön työsuojelun valvontalaissa huonona käännöksenä ruotsalaisten arbetarskyddistä. Jo 1958 työturvallisuuslaissa oli määritelty, sen 9 :ssä että: Työnantajan on tarkoin otettava varteen kaikki, mikä kohtuudella on tarpeen, työntekijän suojelemiseksi työn vaaroilta (kirjoittajan lyhenne). Laissa työsuojelun valvonnasta 131/73 määriteltiin työpaikoille pakolliset työsuojelun luottamushenkilöt sekä uudet työsuojeluviranomaiset, heidän oikeutensa ja tehtävänsä. Työpaikoilla syntyikin ristiriitoja siitä, ettei työnantaja ollut riittävän pontevasti tehnyt kaikkeaan turvallisuuden edistämiseksi, ja työntekijöistä kärkkäimmät katsoivat, ettei työntekijöillä ollut mitään vastuuta työsuojelusta. Ajanjakso korosti teknisten toimenpiteiden merkitystä. Myös työsuojelukoulutusta aloitettiin, ja erityisesti hyvin koulutetut työsuojelun luottamushenkilöt saivat työpaikalla aikaan niin parannuksia kuin jännitteitäkin. Kaiken kaikkiaan työsuojelu astui aimo askeleen eteenpäin mutta se myös etääntyi normaalista toimintaorganisaatiosta luottamus- ja erityishenkilöstön puuhasteluksi. 3. Seestymisen kausi Kuohuntavaihetta seuraa aina seestymisen kausi. Intohimot eivät enää käyneet yhtä kuumina, ja työn teko ja siitä tuloksien saaminen tuli yhä tärkeämmäksi. Työsuojeluoikeudenkäynnit langettivat tuomioita esimiehille, joiden oli osoitettu laiminlyöneen työsuojeluvelvoitteitaan. Alettiin korostaa työsuojeluvastuita, ja erityisesti esimies- 25

26 kunta joutui entistä tarkemmin huomioimaan työsuojelua kaikissa työn vaiheissa. Tapaturmat aiheuttivat paljon kustannuksia ja niitä oli helppo osoittaa laskennallisestikin suomalaisen vahinkokustannuksiin sidotun tapaturmavakuutuksen maksujärjestelmän kautta. Maailman laajuinen globalisaatio vaati kustannusten minimoimista kilpailukyvyn säilyttämiseksi, ja tapaturmat sekä ammattitaudit olivat turhia kustannuksia. Aikaisemmin poliittiseksi toiminnaksi leimautunut työsuojelu alkoi pestä kasvojaan. Ruvettiin puhumaan turvallisuusjohtamisesta, riskien hallinnasta ja turvallisuudesta osana laatutoimintaa. 4. Työsuojelusta osa yrityskuvaa Muutamien suuronnettomuuksien kautta joutuivat suuret kansainväliset yhtiöt työsuojelunsa osalta ikävään valoon ja ne aloittivat voimakkaan turvallisuusjohtamistoiminnan ja 2000-luvuilla. Korkeatasoisesta turvallisuudesta tuli tänä aikakautena isojen yhtiöiden merkkitavaraa ja osa niiden yrityskuvaa. Haluttiin viestittää, että johtoryhmien ja hallitusten kokouksissa käsiteltiin turvallisuustilannetta, ja sen merkitystä korostettiin kaikin tavoin sekä jokaisen henkilön osuutta turvallisuuden varmistamisessa tehtävästä riippumatta. Puhuttiin 0-tapaturmatavoitteista, ja turvallisuutta alettiin auditoida. Työsuojelun tason jakaantuminen On luonnollista, ettei työsuojelun kehittyminen ole ollut tasaista. Eri tekijät sekä myös johtajien ja muiden vaikuttajien näkemykset ja painoarvot ovat vaikuttaneet eri työpaikkojen ja organisaatioiden kehitykseen ja sitä kautta myös työsuojelun tasoon. Voidaankin sanoa, että edellä kuvatut viimeisimmät kehityspiirteet kuvaavat lähinnä edistyksellisen yrityksen tai muun organisaation arvoja. Nykyhetkenäkin löytyy kuitenkin myös tahoja ja henkilöitä, joiden näkemykset ja toiminta vastaavat edellä kuvatussa ajattelukehityksessä sen varhaisempia, vähemmän kehittyneitä tasoja. 26

27 Vartioimistoiminnassa ei työsuojelu ollut kovin merkittävä tekijä luvuilla. Vartioimistoimintakin kuitenkin heijastelee toiminnassaan oman yrityksensä arvojen lisäksi myös toimeksiantajaorganisaation arvoja ja sitä kautta siellä esiintyy useita erilaisia työsuojelukäytäntöjä ja -tasoja. Työsuojelun tasoja ja kehitystä hahmottaa kuva 2. 27

28 YHTEISKUNTA TYÖELÄMÄ TYÖSUOJELU TOIMINTA AIKA TAUSTA INDUSTRIALISMI TYÖTURVALLISUUS TOIMINTA luvulle asti AATTEITA AMERIKASTA TYÖPAIKKOJEN MURROS TYÖSUOJELUN MURROS KASVU 1970-, luvuilla POLITISOITUMINEN KIRISTYNYT KILPAILU TASOITTUMISEN AIKA 1980-, luvuilla VAHINKOJEN KUSTANNUKSET JURUDISET VASTUUT KANSAINVÄLISYYS OSA YRISTYSKUVAA 1990-, luvuilla LAATUTOIMINTA KESTÄVÄ KEHITYS Kuva 2.: Työsuojelun kehitys Suomessa (Tammi 1986) täydennettynä. 28

29 Nykyhetken suuntauksia vartijoiden työsuojelussa Uusi työturvallisuuslaki vartioimistyön kannalta Vuoden 2003 alusta tuli voimaan Suomessa uusi työturvallisuuslaki 738/2002. Se perustuu aikaisempaa selvemmin EY-lainsäädäntöön, direktiiveihin työoloista. Kun aikaisemmassa laissa korostui työnantajan velvoite suojella työntekijää, lisättiin siihen uudessa laissa työnantajan perustyökaluksi vaarojen kartoittaminen ja arviointi sekä edellytettiin, että työnantajalla tuli olla hallussaan tällainen tiedosto, vähän toki toiminnan laajuudesta ja vaarallisuudesta riippuen. Vaarojen kartoitus ja arviointi Uuden lain keskeisin uusi vaatimus on pykälässä 10, työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Siinä edellytetään, että työnantaja selvittää ja tunnistaa työstä tai työympäristöstä aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioi niiden merkityksen työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (kirjoittajan lyhenne). Tätä voidaankin sitten pitää pohjana kaikelle turvallisuustoiminnalle organisaatioissa. Opetus ja ohjaus Pykälässä 14 edellytetään, että työnantaja antaa työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, ja työntekijä perehdytetään riittävästi työhön ja sen suorittamiseen (kirjoittajan lyhenne). Toisin sanoen esimiesten tulee selvittää työntekijöille työn vaarat ja niiden torjunnan. Tämän selvityksen perustana ovat juuri mainitut kartoitetut vaarat. Väkivallan uhka 29

30 Pykälässä 27 sanotaan, että jos työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työ ja työolosuhteet järjestettävä siten, että tilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennalta, sekä edellytetään menettelytapaohjeita, miten tilanteiden vaikutukset työntekijään voidaan torjua tai rajoittaa (kirjoittajan lyhenne). Mahdolliset väkivaltavaarat ovatkin tärkeä osa vartijoiden vaarojen kartoitusta. Yhteinen työpaikka Hyvin keskeinen asia tämän hetken työpaikoilla sekä myös uudessa lainsäädännössä on yhteinen työpaikka ja sen erityisvaatimukset turvallisuuden varmistamiseksi haasteellisissa olosuhteissa. Vartioimistilanteissa toimii vartija lähes aina yhteisellä työpaikalla. Se tarkoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden alueella työskentelee useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä. Yhteisellä työpaikalla lain pykälät edellyttävät siellä toimivien yritysten välistä yhteistyötä turvallisuuden varmistamiseksi sekä, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja varmistaa, että jokainen yritys ja niiden työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot työpaikan vaaroista ja haitoista (kirjoittajan lyhenne). Toimeksiantajan tulee siis varmistaa, että myös vartioimisliike ja sen kohteessa työskentelevät vartijat ovat tietoisia sen työpaikan vaaroista (vaaraluettelot). Työsuojelutoiminnan arviointi Työsuojelutoiminnan arviointiin on otettu käyttöön erilaisia menetelmiä. joilla sitä voidaan verrata lainsäädäntöön, standardeihin ja hyvään työsuojelukäytäntöön. Menetelmien käyttö on yleistynyt viime vuosina. On myös ruvettu puhumaan turvallisuuskulttuurista, joka kuvaa työpaikan asennetta ja toimintoja työsuojelun toteuttamisessa. Mukana ovat myös kestävän kehityksen periaatteet. 30

31 1.2. Aikaisemman tiedon kuvaus Vartijoiden työsuojelua ja työterveyttä on ennen tutkimuksen ensimmäisen osan alkua 1995 tutkittu varsin vähän. Mittavin yritys oli 1980-luvulla työntekijäjärjestön Tekerin teettämä tutkimus vartijoiden yötyöstä ja sen haitoista. Suurimmassa vartioimisalan yrityksessä oli lisäksi tehty joitakin osittaisselvityksiä. Tutkimuksen ensimmäisen osan jälkeen on vartioimistyötä sen sijaan tutkittu enemmänkin erityisesti siihen liittyvän väkivaltavaaran ja hankalien työaikojen osalta. Työväkivalta Työväkivalta on Euroopan unionin komission selvityksen mukaan määritelty tapahtumiksi, joissa henkilöä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään heidän työhönsä liittyvissä olosuhteissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat heidän turvallisuutensa, hyvinvointinsa tai terveytensä (Isotalus 2002). Työväkivaltaa suomalaisessa työelämässä ovat tutkineet Tilastokeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Vuonna 2000 oli poliisin tietoon tullut n rikosta, joista 69 % oli rikoslain piiristä. Lähes puolet näistä oli näpistyksiä ja erilaisia varkauksia. Niiden määrä oli nousussa (Isotalus 2002). Valtakunnallisia uhritutkimuksia väestöhaastatteluilla tehtiin 1993 ja 1997 ja vastaavia kansainvälisiä tutkimuksia 1992, 1996 ja Työterveyslaitoksella selvitettiin 1997 ja 2000 Työ ja terveys haastattelututkimuksissa työtapaturmien ja työväkivallan yleisyyttä (Piirainen ym. 2003) Nina Isotalus Työterveyslaitoksen Työturvallisuusosastolta väitteli v aiheesta Työväkivalta ja sen torjunta kaupan alalla. Kaupan alan tutkimus antaa myös hyvää osviittaa vartijoiden ja muiden alojen työväkivallan käsittelyyn. Työympäristössä voivat useat te- 31

32 kijät Isotaluksen mukaan vaikuttaa väkivaltariskiin. Näitä ovat mm. kaupan suunnittelu, palvelun ja tavaroiden laatu, turvakeinot ja järjestelyt. Työympäristön ja toimintojen suunnittelussa tuleekin ottaa kyllin huomioon tällaiset näkökohdat. Väitöskirjassa keskitytään tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan ja päädytään toimintaohjeeseen, joka nimitettiin Kauris-menetelmäksi. Väitöskirjassa esitellään kokonaisvaltaista mallia väkivaltatilanteiden hallintaan (kuva 3) Kuva 3.: 2002). Kokonaisvaltainen väkivaltatilanteiden hallintamalli (Nina Isotalus Hän keräsi myös yhteen tilanteissa vaikuttavia tekijöitä (kuva 4). 32

33 Kuva 4.: Työväkivaltatilanteessa vaikuttavat tekijät ja seuraukset (Nina Isotalus 2002). Ohjeisto toiminnoista työväkivaltariskien kartoitukseen ja hallintaan kaupan alalla on nimeltään KAURIS-menetelmä (kuva 5). 33

34 Kuva 5.: KAURIS-menetelmän soveltaminen työpaikalla (perusmalli) (Isotalus, Saarela 2001). Risto Selin ja Tuula Leino tutkivat väkivaltatilanteita ja niistä selviytymistä yksityisen sektorin vartijoiden työssä. Tutkimuksen mukaan 55 % vartijoista oli kokenut fyysistä väkivaltaa ainakin kerran viimeisen 12 kuukauden aikana. 85 % oli joutunut henkisen väkivallan kohteeksi(selin, Leino 2005) (kuva 6.) 34

35 Kuva 6.: Henkinen ja fyysinen väkivalta vähintään kerran ryhmiteltynä työ- tehtävän mukaan (%). (Selin, Leino 2005). Tutkimusaineisto oli koottu lähettämällä kysely 2000 (?) vartijalle ja haastattelemalla 30 vartijaa. Kysely toteutettiin 2003 ja sen vastausprosentti oli 52. Raportissa on esitetty 20 suositusta, joita voidaan käyttää väkivaltatilanteiden estämiseen ja hallintaan vartioimistyössä. Esitetty vartijoiden käyttäytymisavaruus on kuvassa 7. 35

36 Kuva 7.: Vartijoiden käyttäytymisavaruus (Selin, Leino 2005). Sirpa Lusa ja Veikko Louhevaara Työterveyslaitokselta ovat koonneet Turvakirjan, Terveyden ja työkyvyn edistäminen turvallisuusammateissa Tutkimusraportissa 2004 käsitellään pienehkön ja erikoistuneen vartioimisliikkeen henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja sen edellytyksiä. Virpi von Gruenewaldt on toimittanut kirjasen Henkisen hyvinvoinnin edistäminen turvallisuusaloilla Siinä käsitellään henkistä hyvinvointia voimavarana turvallisuusammateissa. Kirjanen on kohdistettu niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin turvallisuuspalveluja tarjoaville organisaatioille. Väkivalta-asioista siinä käsitellään mm. tilanteiden jälkikäsittelyä (kuva 8). 36

37 Kuva 8.: Tapauskäsittelystä (von Gruenewaldt 2004). Sirpa Lusa Työterveyslaitos on toimittanut kirjasen Huumeiden käyttäjän kohtaaminen työssä. Huumeiden käyttäjän mielentila saattaa muuttua aggressiiviseksi pienestäkin ärsykkeestä. Tilanne voi tulla traumaattiseksi kokemukseksi, jota lisää vielä tartunnan pelko. Vartijan työsuojelua käsitellään vielä mm. seuraavissa lehtiartikkeleissa (taulukko1): 37

38 lehti/tekijä vuosi artikkeli sisältö STV Security/ 1996 Työturvallisuussuositukset Käsittelee vartioimistyön suunnittelua ja tur- Rosberg Marja-Liisa vartijoiden työn vallisuutta osana suunnittelua. Työ-, terveys, turvallisuus/ Brunila Mikael Työ-, terveys, turvallisuus/ Veijalainen Mirva suunnittelussa 1996 Vartijan yksinäiset yöt Useat vartijat joutuvat tekemään jatkuvaa yötyötä. Työajat ja uhkatilanteet ovat vartijan työssä vaativimpia osia. Lisäksi hän referoi tämän tutkimuksen varhaisempaa osaa Huumeet huolettavat turva-aloja Todetaan, ettei Suomessa ymmärretä, mitä huumeiden käytön lisääntyminen tuo tullessaan. Jokaisessa HUSin sairaalakiinteistössä on oma turvahenkilö, joka voidaan hälyttää paikalle. Työ-, terveys, turvallisuus/ Louhevaara Veikko, Kolehmainen Mika, Laine Kari Työ-, terveys, turvallisuus/ Louhevaara Veikko Tapaturmavakuutus - lehti/ Väänänen Alpo Työ-, terveys, turvallisuus/ Haavisto Päivi Työ-, terveys, turvallisuus/ Mäkinen Terhi Tiedon silta/ Haavisto Päivi Työterveiset lehti/ Laine Kari, Louhevaara Veikko Työ-, terveys, turvallisuus/ Mäkinen Terhi Työ-, terveys, turvallisuus/ Sarkkinen Marja 2001 Laadukasta vartiointia Kirjoitus kertoo Kuopion vartiointipalvelun varautumisesta riskeihin, työvälineiden ja varusteiden kehittämisestä sekä koulutuksesta ja valmiuksien ylläpitämisestä Turva-ammateissa kovat vaatimukset 2001 Vuorovaikutus parasta voimankäyttöä 2002 Vahtimestarit ja varaovet turvana 2003 Vartija - puoliksi näyttelijä 2003 Langatonta tekniikkaa vartijan turvaksi 2004 Vartijan työssä on vastuuta ja vaaroja 2005 Vartija tuli hoitajan avuksi 2005 Juttelu voi estää nyrkiniskun Käsittelee turvallisuutta ammattina. Siinä tarvitaan hyvää terveyttä ja työkykyä. Siihen tähtää Työterveyslaitoksen turvallisuusammattien toimintaohjelma. Joskus riehuja suorastaan helpottuu kun vartija puheillaan saa hänet uskomaan, ettei kannata tehdä ongelmia. Kirjoitus käsittelee sosiaalialan työpaikkojen turvaamista. On henkilökuva vartijasta, joka pitkän uran lopulla toimii vartioimisliikkeen työsuojelupäällikkönä. Lehtiartikkelissa kerrotaan tekniikan kehittämisestä vartijan turvaksi. Artikkeli selvittää Turvallisuusammattiohjelmaa ja erityisesti vartijoiden työkykyä ylläpitävää toimintaa. Uhkaukset ja väkivalta osa päivittäistä hoitotyötä. Rauhallinen keskustelu paras tapa tyynnyttää räyhääjä. 38