Pekka Hänninen. Minna Hanski ja Jaakko Sierla. qlljrqgu.. TOIMITUSKUNTA. MlTIlmAlA tekn. tri, dosentti Matti Ettala Oy Kuopion yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Hänninen. Minna Hanski ja Jaakko Sierla. qlljrqgu.. TOIMITUSKUNTA. MlTIlmAlA tekn. tri, dosentti Matti Ettala Oy Kuopion yliopisto"

Transkriptio

1

2 ö lumen dielektrisvvs Pekka Hänninen Aineen elektromagneettisista ominaisuuksista sen dielektrisyys on yksiselitteisimmin yhteydessä väliaineen kosteuteen. Nykyaikaisilla kosteus/ dielektrisyysantureilla pystytään havaitsemaan lumen tiheydessä tapahtuvat muutokset. Menetelmien alueellinen hyväksikäyttö parantaa tulvahuipun ajankohdan ja voimakkuuden ennustamista. laankulvlblksen, kastelun Ja bllvasuojelun nikvmil Minna Hanski ja Jaakko Sierla Kansainväliseen kuivatus ja kastelukomissioon (ICID) liittymisen myötä Suomi on saanut entistä paremmat mahdollisuudet maankuivatus, kastelu ja tulvasuojelualan maailmanlaajuiseen ja myös kansalliseen verkostoltumiseen. qlljrqgu.. TOIMITUSKUNTA MlTIlmAlA tekn. tri, dosentti Matti Ettala Oy Kuopion yliopisto JUHANI KmUNEN tekn.tri, dosentti tutkimusjohtaja (professori) Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Teknillinen korkeakoulu ESKO KUUSISTO fil. tri, hydrologi Suomen ympäristökeskus, ympäristövaikutusyksikkö MARKKU MAUNULA dipl.ins., vesiylitarkastaja maa ja metsätalousministeriö, maaseutu ja luonnonvaraosasto, vesivarayksikkö MARJA LUNTAMO dipl.ins., johtaja Porin Vesi RAUNO PIIPPO dipl.ins., toimitusjohtaja Vesi ja viemärilaitosyhdistys ry LEA SilVOLA dipl.ins., ympäristöneuvos LänsiSuomen ympäristölupavirasto

3 Pilaamunelden.aal.id. tutlimus geolvsikaalisin menetelmin Päivi Rajala Artikkeli käsittelee geofysikaalisten menetelmien käyttöä piiaantuneiden maaalueiden selvityksissä vanhoilla sahaalueilla ja suljetuma kaatopaikoilla. Geofysikaalisina menetelminä on käytetty sähköisiä ja sähkömagneettisia mittauksia, j'oiden avulla tutkimuskohteiden pohjavettä ikaavat aineet havaitaan sähkönjohtavuusanomalioina. Hvdroloait lbujassa Pertti Seuna Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) hydrologikomission 11. konferenssi pidettiin Abujassa, Nigeriassa Kokouksessa käsiteltiin laajasti järjestön toimikenttään kuuluvia hydrologisia kysymyksiä. Voimavarojen vähentymistä ja pirstaloituneisuutta pidettiin vakavana ongelmana toiminnan kehitykselle. lemlkaallen torjunnasta Sakari Halmemies Palolaitosten toijumat kemikaalionnettomuudet liittyvät pääasiallisesti vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksiin. kuljetuksista n. 75 % koskee palavia nesteitä palolaitos saapuu onnettomuuspaikalle n. 15 minuutissa tehokas alipaineimu voisi pelastaa pohjaveden PorakliVot Nils Gustavsson, Hanna Kahelin, Piiivi Kurttio ja Laina Salonen Veden laatua suomalaisissa porakaivoissa heikentävät yleisimmin suuret rauta, mangaani ja radonpitoisuudet. Valtakunnallisesti tarkasteltuna arseenipitoisuudet ovat alhaiset, mutta uraanipitoisuudet puolestaan korkeat WHO:n ehdottamaan rajaarvoon verrattuina. IrokodlleJä vlemäreissä Marko Stenroos Tosina pidetyissä, usein sukupolvelta toiselle periytyvissä kaupunkitarinoissa vesihuoltoinfrastruktuuri näyttäytyy tuntemattomana verkostona, joka yhdistää käyttäjät toisiinsa. Maanalaisissa putkistoissa elää tarinoiden mukaan tuntemattomia ja vaarallisia eläimiä. Tarinat osoittavat, että tekniikka koetaan pelottavana ja epäluotettavana. PääkirjoItUs Timo Maasilta Immat1ibakemlstl Ibstncts I I J I RIKU VAHALA dipl.ins. Vesi ja viemärilaitosyhdistys ry OLLI VARIS tekn.tri, dosentti Teknillinen korkeakoulu Suomen Akatemian vanhempi tutkifa EROIVUORI lääket. kir. tri, oikeuskemian professori Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen laitos Vesitalous nvt myös Imernetissä osoineessa IrikolstoimiUaiat HARALD VElNER professori HENRIIDA TUOVINEN tekn.yo.

4 Liningin valikoimaan kuuluvat mm. seuraavat tuotteet: liittimet venttiilit korjausmuhvit sähköhitsausosat paineenkorotuspumput ja asemat kiertovesipumput jätevesipumput ja pumppaamot SGputket ja yhteet putkenpuhdistuselementit kaivopumput kastelupumput porakaivopumput lämpöjohtopumput palontorjuntatuotteet (sammuttimet, palopostikaapit,sammutuspeitteet),,.b!~1~!j9 Oy Lining Ab Riihikuja 5, VANTAA Puh. (09) , fax (09)

5 PÄÄKIRJOITUS VESITAlOUS UUDISTUU.. Timo Maasilta päätoimittaja Vesitalous Vesitalouden toimituskunta valmisteli viime vuoden aikana Juhani Kettusen ohjauksessa strategiasuunnitelman vuosille Tämän strategian mukaisesti on aloitettu lehden sisällön ja ulkoasun uudistaminen. Oleellisena osana uudistusta on verkkopalveluiden luominen. Toimituskunta kiteytti lehden strategian seuraavasti: Vesitalous on riippumaton, vesi ja ympäristöasioita käsittelevä, ennen kaikkea aktiivisille vesialan ammattilaisille tarkoitettu lehti. Uudistuneen lehden jokaisessa numerossa tulee olemaan parin kolmen artikkelin "miniteema" aiheesta, jota pidämme tärkeänä. Tätä täydentävät yleisaiheiset artikkelit sekä tietyt vakiopalstat kuten vieraskynä, uutis ja yleisöno.sastopalstat. Vieraskynäpalstalle pyrimme saamaan alan johtavien asiantuntijoiden kolumneja. Tämän palstan aloittaasuomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Tekn.yo Henriikka Tuovinen alkaa kevään aikana toimittaa uutispalstaa, jossa haastatellaan alalla vaikuttavia henkilöitä ja kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista. Oma palsta on varattu myös lukijoiden yleisönosastotyyppisille kirjoituksille. Tämä lukijapalsta ilmestyy toivottavasti jo seuraavassa numerossa. Runsasta osanottoa toivotaan! Ulkoasun muutokset huomaa jo kannen uudesta ilmeestä. Myös lehden sisäsivuja on modernisoitu. Lehden 40 vuotisessa historiassa hyviksi havaitut asiat on kuitenkin pyritty säilyttämään. Lehden koko on hivenen muuttunut. Värejä on tarkoitus käyttää entistä enemmän niin artikkeleissa kuin ilmoituksissakin. Liikehakemistoilmoitukset on tarkoitus muuttaa värillisiksi sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee. Tulemme panostamaan voimakkaasti myös verkkolehden kehittämiseen ja siihen liittyvään markkinapaikkaan, josta on tarkoitus luoda kattava tiedosto alamme tuotteiden valmistajille ja markkinoijille sekä heidän asiakkailleen. Jyrki Lehto Viestintätoimisto Media Consultit MCI:stä kertoo projektista tarkemmin tässä numerossa..toivomme, että niin vanhat kuin uudetkin lukijamme öttavat tyytyväisinä vastaan tämän Vesitalous lehden kautta aikojen suurimman uudistuksen. Palautetta voi lähettää osoitteella Miellyttäviä lukuhetkiä uudistuneen Vesitalouden parissa!

6

7 oelektrisyys kertoo lumen vesiarvon ja sulamisherkkyyden Kevättulvat riippuvat valumaalueen lumeen sitoutuneen veden määrästä ja ilmastoolosuhteista sulamiskauden aikana. Lumeen sitoutuneen veden määrä ja lumen sulamisherkkyys voidaan mitata myös sähköisesti. Geofysikaalisista suureista dielektrisyys korreloi hyvin lumen tiheyden ja sen sulamisherkkyyden kanssa. Dielektrisyysmittaukset ovat nopeitaja antureiden perusteella on helppo rakentaa automattisia seurantaasemia. Jo neljällä tai viidellä seurantaasemalla voidaan hallita valumaalueen lumen sulamisherkkyys ja keskittää alueelliset vesipitoisuusmittaukset, konventionaaliset tai sähköiset, ajankohtaan, jolloin lumen vesiarvo on suurimmillaan... Pekka Hänninen tekn.tri Geologian tutkimuskeskus Kirjoittajan työnä on maaperätieto järjestelmien ja geofysikaalisten maa perätietojärjestelmien kehittäminen. Maaperätutkaluotaus ja dielektrisyys mittaukset ovat hänen erikoisalaansa. Vesivoimatalouden ja kevättul Tutkimuksessa käytettiin ohjelmoitavia tiedonkeruulaitetta, CS615 kosteusan tureita (Campbell Scientific 1999, USA) ja lämpötilaantureita. Komponenteista rakennettiin kiinteä seurantaasema ja kannettavan mittauslaitteiston proto van säännöstelyn kannalta on tärkeää tietää lumen vesiarvo ja sulamisherkkyys. Perinteisesti lumen vesiarvoa tutkitaan punnitsemalla valumaalueella tilavuustarkkoja näytteitä sekä lento mittauksilla radiometrisen säteilyn vai tyyppi. Laitteistojen hinta oli noin menemisen perusteella. Geologian tut mk/yksikkö. Maastotyöt tehtiin KEJO:n kimuskeskus (GTK) yhteistyössä Kemi Vuotson lumimittauslinjalla kevättaljoki Oy:n (KEJO) kanssa selvitti lumen vella 2000 sekä GTK:n Vuotson tukivesiarvon määrittämistä dielektrisyy kohdan läheisyyteen perustetulla koeden perusteella ja lumen ominaisuuk alalla, jolla tutkittiin lumen dielektrisien ajallisia ja paikallisia vaihteluita. syysmittausten 'kohinaa'.

8 Dielektrisvys, lumen tlhevs ja sen vesiarvo Dielektrisyys on elektromagneettinen (EM) suure, joka voidaan mitata mm. havainnoimalla EMaallon kulkunopeutta. Väliaineen dielektrisyys riippuu kiinteiden partikkelien, ilman ja veden seossuhteesta, veden lämpötilasta ja kiinteiden partikkelien ominaisuuksista. Ilman dielektrisyys on 1, jään 3,2 3,8 (Bogorodsky & all. 1983) ja vapaan veden noin 80. Luonnontilaisten mineraalisten irtomaiden dielektrisyydet vaihtelevat Koska kuiva lumi on jääpartikkelien ja ilman seos, voivat sen dielektrisyydet vaihdella 1,2 3,2 (1,2 2,0, kun lumen tiheys on 0,1 0,5 kg/dm', Schneebeli & ali., 1998), tätä suuremmat dielektrisyysarvot tarkoittavat, että seoksessa on vapaata vettä. Kuivan lumen dielektrisyyksiä mitattaessa liikutaan hyvin suppealla mittausalueella, mutta sulamisveden sekoittuminen lumeen muuttaa tilannetta radikaalisti. Alustavissa tutkimuksissa havaittiin, että pääosa maaperän dielektrisyysmittauksiin tarkoitetuista laitteista ei reagoinut riittävästi lumen tiheydessä tapahtuviin muutoksiin, mutta käytettyjen antureiden tulokset riippuivat sekä lumen tiheydestä että vapaan veden osuudesta antureilla. Nämä anturit mittaavat aikaa, jonka elektromagneettinen pulssi käyttää anturien (1=0,3 m) mat Kuva 1. Seurantaaseman pysty (a) ja vaaka (b) CS615 anturien kiinnitys ja keskusyksikkö sekä virtalähde (e). kaila. Anturin primaaritulos (t) on käsitelty jo sen elektroniikkaosassa, eikä kuvaa todellista aikaa. Primaaritulos vaihtelee noin 0,7:stä (ilma) 1,9:ään (vesi). Tarkoissa mittauksissa on huomioitava antureiden yksilölliset (taulukko 1) erot sekä niiden lämpötilariippuvuus, joka on 0,0009rc. Antureiden manuaalissa annettu yhtälö sähköisesti johtamattoman irtomaan vesipitoisuuden ja mittausarvon t välille, on tehty vedelle, jonka dielektrisyys on 25,3 kertainen jään dielektrisyyteen nähden. Koska anturit ovat yksilöllisiä sekä Okohdan että herkkyyden suhteen (taulukko 1), on tehtävä Otason korjaus M=t_ilma 0,7 ja anturin mittausvälin herkkyyden korjaus k, jotka määriteltiin laboratoriossa ilma ja jäämittausten avulla. Alkuperäistä kaavaa mukaillen saatiin lumen tiheyden ja mittausarvon väliseksi kaavaksi : illli!' laulukko 1. Tutkimuksessa käytettyjen antureiden koodi, ilmamittauskorjaus öt, t jää ja herkkyyskerroin k sekä anturin käyttö. Anturi ~t!jää k asema 0,30m vaaka (v30) asema 0,45m vaaka (v45) asema 0,75m vaaka (v75) asema 0,30m pysty (P30)...~ asema 0,60m pysty (p60) asema 0,90m pysty (p90) rikkoontunut kannettava 0,30m (k30) kannettava 0,60m (kgo) kannettava 0,90m (k90) 027 0, kannettava Q,30m alkaen (k30) Snow_Water = 25,3*(0,335*(tM)' + 0,037*(tM) 0,187)/k [1] Seurantaasema Seurantaasemalla tutkittiin, pystytäänkö lumen tiheyden ajalliset muutokset havaitsemaan dielektrisyysmittausten perusteella ja havaitaanko lumen sulamisen kriittinen hetki sekä maan tila lumen sulamiskaudella. Seurantaasema perustettiin KEJO:n lumen vesiarvomittausjinjan välittömään läheisyyteen hiekkamoreenikankaalle. Asemalle asennettiin kolme pysty ja kolme vaakaanturia : p30, p60,

9 ijlla Taulukko 2. Ajankohdat, jolloin seurantaasemien klo lämpötilat ylittivät pysyvästi O C ja eri lumikerrosten lumen sulamisen jaksot (dielektrisyysantureiden laskennalliset tieheysarvot > 0,3 kg/dm3). Ajankohta, jolloin anturin lämpötila vlitti O C.. tilma>o' ja lyhyet lämpimät jaksot t75 >0' t45 >0' >0' Ajankohta, jolloin lumen tiheys oli > 0,3 kg/dm3 vaaka pysty , vaaka pysty vaaka p90 (kuva 1 a), v30, v45 ja v75 (kuva 1 b). Kullekin vaakaantureiile asennettiin lämpötilaanturit: t30, t45 ja t75 (kuva 1 b). Maan tilan seuraamiseksi asennettiin horisontaalisesti maaanturi syvyydelle 0,2m (m20). Seurantaaseman keskusyksikössä oli ilman lämpötilan seuranta, tiedonkeruulaite ja virtalähde (kuva 1 c). Seurantaaseman ohjelma suoritti mittauksen kuuden tunnin välein alkaen klo Mittauksissa havainnoitiin aika, antureiden primaariarvot ja lämpötilat. Seurantaaseman tulokset Anturien p90 ja v75 lämpötilakorjauksiin käytettiin lämpötilaanturia t75. Alkuperäinen lämpötiiaanturi rikkoontui seurannan alkuvaiheessa ja se jouduttiin korvaamaan uudella. Koska lumen rakennetta ei haluttu rikkoa, uusi anturi sijoitettiin erilleen muista antureista. Anturien p90, v75 ja t75 taso ja paikkaeroista johtuen anturin p90 lämpöti Kuva 2. 0,3 mvaaka ja pystyanturien sekä näytteiden perusteella laskettu lumen tiheyden kehitys mittausjakson aikana. Näytteissä tapahtuvaa tiheyden kasvu pakkaskautena ja lumen sulamiskauden alussa näkyy mittaustuloksissa, mutta esitetyn kaavan 2 jyrkkyys ei ole pienillä muutoksilla riittävä. reagoi ja lämpöjaksoihin 'holvaantui' 'halvaantui' lakorjausta ei hallittu ja v75 anturin lämpötilakorjaus oli epäluotettava. Anturilla v75 havaitut lumen tiheydet saavuttivat sulamista indikoivat lukemat 20.4., runsas viikko sen jälkeen, kun ilman päivälämpötila oli noussut pysyvästi plussan puolelle (taulukko 2). Tässä lumikerroksessa sulamisvaihe kesti lähes kolme viikkoa, 7.5. asti, jolloin anturin v75 paljastui lumen alta. Lämpötilaanturin t45 lukemia käytettiin korjaamaan anturien p60 ja v45 tuloksia. Pystyantureiden kiinnityssaiko sulatti lunta lähiympäristöstään ja anturi p60 reogoi hetkellisesti kahteen lyhyeen lämpimän jaksoon, ja Jälkimmäinen jakso sulatti lumen anturin p60 välittömästä läheisyydestä, ja mittaustulokset jäivät lähelle ilmatuloksia. Lumen sulamisen vaikutuksesta tiheysarvot kasvoivat korkeiksi ja ne pysyivät korkealle asti, jolloin anturi vapautui lumesta. Vasta kymmenen päivää sen jälkeen kun lumen sulaminen havaittiin anturissa p60, reagoi anturi v45 selvästi sulamiseen. Sen jälkeen kun anturit v75 ja p60 havaitsivat sulamiseen samanaikaisesti, sulamisen eteneminen tasolle +0,45 m kesti toista viikkoa. Lämpötila t45 nousi nollan yläpuolelle ja kaksi päivää tämän jälkeen anturi v45 paljastui lumesta. Anturien p30 ja v30 lämpötilakorjaukseen käytettiin lämpötilaanturia t30. Pysty ja vaakaanturien tulokset pysyivät lähes vakiona (kuva 2) aina siihen saakka kun lumen sulaminen edistyi myös tähän kerrokseen eli 4.5. asti. Alimman kerroksen vaaka ja pystyanturit vapautuivat lumesta lähes samanaikaisesti Kaikkien esitettyjen lumikerrosten vesiarvot olivat korkeimmillaan välisenä aikana. Tällöin kaikkien lumikerrosten lämpötilat olivat vielä nollan alapuolella. Tällä aikavälillä kaikki lumikerrokset olivat sulamispisteessä, mutta lumipeite ei ollut oleellisesti madaltunut. Vuotson alueella lumipeite saavutti maksimivesiarvonsa vasta toukokuun alussa ja siinä tilanteessa kaikki mitatut lumikerrokset olivat sulamisherkkiä. Niiden vesiarvot olivat kor Tiheys 0.6 r, vaaka 30 pysty 1lI.. Nä eet L==..c..:.:::.<=c::.:...J i= o +,.,,,~.,., ""T'""._~ Päivän numero..

10 keita ja lämpötilat lähellä nollaa. Tämän jälkeen sula ijwo' Taulukko 3. Ruutumittausten lämpötilakorjattujen mittausarvojen keskiarvot ja misnopeus ja siitä syntyvä vesimäärä riippuvat täysin seuraavien päivien lämpötila, auringonsäteily ja tuuliolosuhteista. pvm Anturi 23126' Maaanturin m20 tulok hajonnat eri aikoina. Mittauksista hyväksytiin tulokset, joissa lumen paksuus oli suurempi kuin anturin kiinnityskorkeus. Tuloksista on poistettu ilmamittausta pienemmät ja jäämittausta suuremmat arvot. 0O,3m set nousivat syksyiseen ar rnean stdev N voonsa ( =7) (kuva 3), ,748 0, jolloin lumen sulamista ei ,745 0, vielä havaittu alemmissa ' 0,789 0, lumikerroksissa. On ilmeistä, että tässä tapauksessa maa sulaa alhaalta päin. Kun lumen su laminen todella alkoi (5.5.), myös maan vesipitoisuus kasvoi. Sulaminen oli kui tenkin niin nopeaa, että hiekkamoree nissa sulamisvesi ei ehtinyt imeytyä ko konaan maahan, vaan pääosa vedestä meni pintavalumana jokiin ja altaisiin. Sulamisveden vaikutuksesta dielektri syys nousi vain kaksi yksikköä, mikä vastaa vain noin viiden tilavuuspro sentin vedenlisäystä (Hänninen, 1997). Seurantaaseman tulosten vhteenveto Seurantajakson aikana aseman lähistöllä tehtyjen tihennettyjen konventionaalisten lumentiheysmittausten keskiarvot nousivat kevään edetessä (kuva 2). Vaikka seurantaaseman anturien tulosten perusteella lasketut lumen tiheydet kasvoivat, eivät tulokset tiheysmääritysten kanssa olleet yhtenevät. Talven aikana mittausten perusteella tiheys kasvoi 0,05 kg/dm 3, kun muutos aseman laskennallisissa tiheysarvoissa oli noin puolet siitä. Sulamiskauden aikana seurantaaseman laskennalliset lumen tiheydet olivat selvästi lumiinittausten arvoja suuremmat. Tässä vaiheessa lumessa oli ilmeisesti mukana vapaata vettä, jolloin tiheyden laskemiseen käytetty yhtälö ei päde. Lumen vesiarvon kasvu sulamiskauden alussa näkyi kaikissa antureissa. Kun kaikkien kerrosten vesipitoisuudet ovat korkeimmillaan, voidaan määrittää lumipeitteen suurin vesipitoisuus. Tulosten perusteella riittää, että ilmas Anturi 24 0,3 0,6 m mean sldev 0,738 0,003 0, ,767 0,004 tollisesti yhtenevällä alueella seurataan lumikerroksen 0,6 m tiheyden ja maan vesipitoisuuden muutoksia neljällä seurantaasemalla: pohjoisrinne, etelärinne, metsäinen tasamaa ja avoin tasamaa. Pistemäiset minaukset Pistemäisten mittausten tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko kehitetty laitteisto lwnen vesiarvon alueelliseen määrittämiseen, mikä on laitteiston mittausteho ja saadaanko mittauksesta lisäarvoa lumen vesiarvon määrittämisessä ja sulamisen ermustamisessa. Pistemäiset mittaukset tehtiin linja ja ruutumittauksina. Linjamittauksilla pyrittiin selvittämään lumen tiheyden alueelliset vaihtelut eri aikoina sekä tiheällä ruutumittauksilla (lm*1 m) suppean alueen lumen satunnaisten vaihtelujen ja mittausmenetelmän kohinan suuruus. Pistemäisen dielektrisyysmittarin anturit kiinnitettiin muoviseen tankoon (sondikeppi) pystyasentoon syvyyksille 0,3m (k30), 0,6m (k60) ja 0,9m (k90) (kuva 4). Mittausta ohjattiin maastokelpoisella näppäimistöllä. Ohjelma kysyi pistetunnuksen sekä lumen paksuuden ja tallensi emo tietojen lisäksi ajan, lämpötilan sekä antureiden primaarituloksen. Linjamittaukset tehtiin kannettavalla laitteistolla KEJOn Vuotson neljän kilometrin tutkimuslinjalla 50 metrin pistevälein. KEJO mittasi konventionaalisin menetelmin lumen tiheyden 400 metrin välein ja lumen paksuuden 50 metrin Anturi 27 0,6 0,9m N mean stdev N ,747 0, välein. Mittauslomakkeen mukaan pisteet 1 46 olivat mäntyvaltaisessa, kuusivaltaisessa ja lehtipuuvaltaisessa metsässä sekä pisteet ja suolla. Linjan alku, pisteet 1 30, kulki sähkölinjan alla. Ruutumittaukset tehtiin GTK:n Vuotson tukikohdan läheisyydessä aidatulla alueella. Mittausruudukko oli kooltaan 1 m * 1 m ja siinä oli 204 mittauspistettä 13 mittauslinjalla. Mittaukset tehtiin 16.1, ja Pistemäisten minausten tulokset GTK:n Vuotson tukikohdan koealalla tehdyissä mittauksissa lumen tulokset olivat voimakkaasti keskittyneitä (taulukko 3). Ensimmäisellä mittauskerralla jouduttiin kovien pakkasten johdosta vaihtamaan mittaajia kahden tunnin välein. Uusi laite, monta mittaajaa sekä löyhä lumi vaikuttivat siten, että k30 mittaanturin tulosten hylkäysprosentti oli seitsemän, ja tuloksissa oli suurta hajontaa. Pakkaskauden toisessa mittauksessa kaikkien kerrosten tulokset olivat voimakkaasti keskittyneitä ja selvästi virheellisten mittausten lukumäärä oli mitätön (taulukko 3). Sulamiskauden mittauksessa, (taulukko 3), näkyi vedellä kyllästyneiden pisteiden vaikutus alimman anturin havaintojen määrän laskuna ja hyväksyttyjen arvojen suurina primaarituloksina. Myös toisen kerroksen mittausarvot olivat voimakkaasti nousseet. Tässä kerroksessa havaintojen luku

11 Ijjjll. Taulukko 4. Lämpötilakorjatut primaaritulokset mittauslinjalta. Tuloksiin hyväksytiin pisteet, joissa lumen paksuus on suurempi kuin anturin kiinnityskorkeus. Pisteistä on poistettu selvät virheet. pvm Anturi 231'26 k30 Anturi 24 k60 Anturi 27 k90 mean stdev N mean stdev N mean stdev 0,743 0, , ,747 0,002 0,752 0, ,736 0, ,746 0,003 0,760' 0, ,735 0, ,750 0, ,777" 0, ,758 0, Anturin k60 tulokset soveltuvat par haiten ajalliseen ja paikalliseen vertailuun. Kerros 0,30,6 m oli edustavinunin lumessa ja ympäristötekijöiden vaiku tus ko. kerrokseen oli pienin. Pakkas määrän vähyys johtui lumen paksuuden pienemisestä alle 0,6 metrin. Tulosten perusteella lumen ominaisuudet eivät vaihtele suppeaalaisesti eikä mittausmenetelmästä aiheudu merkittävää kauden (16.2) kohinaa. Enim.. Sulamiskauden aikana ja lumen sulamillään seitse lumen ominaisuuksissa on misen alkutimän prosenttia selviä paikallisia eroja. lanteen (13.4) mittauksista havaittiin virheellisiksi. Käytännössä mittaajan on tiedettävä kunkin anturin rajaarvot (%na~ää), joiden välissä mittaustuloksen on oltava. Pakkaskauden linjamittausten primaarituloksissa oli ajan funktiona hyvin loiva positiivinen trendi (taulukko 4, vrl. kuva 2). Kun rikkoontuneen ja uuden k30 anturien ilmamittauksen ero oli pieni, voidaan myös tämän kerroksen muutosta pitää luotettavana. Kuten seurantaasemalla myös linjamjttauksissa varsinillset muutokset tapahtillvat vasta sulamiskauden aikana. Selvästi virheellisiä tuloksia oli eniten alinunan anturin k30 lukemissa, 0 6 %, mikä vastaa ruutumittausten tuloksia. Pillvälämpötilojen nousu yli nollan ja lumen sulamisen alkaminen näkyi linjamittaustuloksissa lumen anomaalisen korkeina tiheyksinä alavilla maaalueilla väleillä ja Kevään viimeisessä linjamittauksessa alin anturi oli lähes jatkuvasti vedellä kyllästyneessä lumessa. Mittaustuloksiin vaikutti ennen killkkea vapaan ve den määrä, joten muunnoskaavalla lasketut tiheydet eivät pidä paikkaansa. mittaustulok sissa on havaittava ero (kuva 5, taulukko 4). Määritystavasta riippumatta sulamiskauden alussa tehdyissä mittauksissa ei lumen ominaisuuksissa näytä olevan paikallisia eroja. Lumen sulamiskaudella laskennalliset tiheydet olivat selvästi suurempia kuin KEJOn lumen vesiarvomittausten tulokset, mikä johtuu lumen osittaisesta kyllästy ~,0 Cl. E j N misestä vedellä. Toisin kuin pakkaskaudella oli sulamiskaudella lumen vesiarvoissa huomattavia paikallisia eroja. Pistemäisten minausten teho Sähköiset pistemäiset lumenvesiarvomjttaukset perustuvat nopeaan mittaamiseen ja suureen näytemäärään. Tässä tutkimuksessa käytetyllä lilltteistol1a lumen vesiarvon mittaaminen tapahtuu viidessä sekunnissa lumen paksuuden tallettamisen jälkeen. 5iirtymlliet huomioon ottaen lumen tiheyden linjamittauksissa esitetyllä laitteistolla teho on 3 4 kertainen konventionaaliseen mittaustehoon verrattuna. Hajapistemjttauksissa ei voida osoittaa saavutettavaa hyötyä, sillä niissä pääosa työajasta kuluu siirtymisiin. Yhteenveto Tutkimuksessa käytetyt anturit soveltuvat lumen vesiarvomäärityksiin tukemaan ja täydentämään konventionaalisia lumen mittauksia. Seurantaasemilla havaitaan, milloin lumen vesiar Lämpötila ja dielektrisyys (Er) Kuva 3. Lämpötila 0,3 mmaan pinnan yläpuolella ja dielektrisyys 0,2 mmaan pinnan alapuolella keväällä Ui

12 Tiheys m 0.1. o +~~,~..,..,.~..,..~ o Pistenumero Kuva 5. Linjamittausten tiheysvaihtelut ajan ja paikan funktiona. CS615 mittauksista on hyväksytty ne, joissa lumen paksuus on yli 0,6 m ja joissa mittausarvo on suurempi kuin ilmamittauksen ja pienempi kuin jäämittauksen arvo. Kuva 4. Kannettava mittalaitteisto. Sondikeppi antureineen mittaajan vasem massa ja KD10 näppämistö oikeassa kädessä. Keskuyksikkö virtalähteineen riippuu mittaajan olalla. (Kuva P. Hänninen) vo on suurimillaan ja lwnikerrokset valmiita sulamaan. Tutkimuslinjoilla havaitaan alueelliset vaihtelut lumen sulamiskauden alettua. Linjamittauksissa on varottava anomaalisia tuloksia, jotka aiheutuvat pakkaantumisesta ja sulamisveden kerääntymisestä lumen pohjakerrokseen. Käytettyjen antureiden lämpötilariippuvuus, herkkyys ja Otaso on huomioitava mittausjärjestelyissä ja tuloskäsittelyssä. Lumimittauksia varten anturit on kalibroitava ilma ja jäämittauksin. Kalibrointimittausten perusteella voidaan ratkaista lumen tiheyden muuntokaavan kertoimet sekä ohjeistaa anturikohtaiset lumen tiheysmittausten rajaarvot, joiden ylittäminen edellyttää mittauksen toistoa. Pakkaskauden aikana lumen ominaisuudet muuttuivat vain vähän ja pai kalliset erot olivat pieniä. Niiden luotettava mallintaminen vaatii lisätutkimuksia. Sen sijaan sularniskaudella paikalliset muutokset olivat merkittäviä ja tulokset erosivat selvästi pakkaskauden tuloksista. Tulosten perusteella lumi on pakkaskauden aikana ilmastollisesti samankaltaisella alueella homogeenista ja sen sisältämä veden määrä riippuu lähinnä lumen paksuudesta. Sen sijaan sulamiskauden aikana lumen ominaisuuksissa on selviä paikallisia eroja. Seurantaasemilla voidaan havaita hetki, jolloin lumi on 'valmis sujamaan' ja sen vesiarvo suurimmiuaan. Tämä ajankohta vaihtelee pohjois ja etelärinteillä sekä tasamaalla. Ilmastollisesti samankaltaiselle alueelle kannattaa perustaa kolme tai neljä seurantaasemaa: pohjoisrinne, etelärinne, tasamaa (avoinjmetsäinen). Seurantaasemissa on oltava vähintäin kolme anturia ja niille lämpötilaanturit : pysty ja vaaka 30 sekä pysty 60. Lisäksi tarvitaan yksi maaanturi syvyydelle 0,2 0,3 m. Seurantaaseman mittaustaajuudeksi riittää yksi tai kaksi mittausta vuorokaudessa ja sen mittausjaksoksi maalistoukokuu. Harvapistemittauksissa esitelyllä menetelmällä ei saavuteta kustannussäästöä, mutta linjatutkimuksissa päivittäinen mittausteho kasvaa merkittävästi. Pistemäisissä mittauksissa tarvitaan anturia väleille 0,05 m 0,35 m ja 0,3 0,6 m. Linjamittauksia kannattaa tehdä pakkaskauden lopulla ja seurantaasemien osoitettua lumen sulamisen alkaneen. Lähteet Bogorodsky, V., Bentely, C. & Gudmandsen P Radio glaciology. Glaciology and qualernary geology, D. Reidel Publishing company. 254 s. Campbell Scientific, C8615 Waler conlenl retleclomeler, Users Guide, 19 s. Hänninen, P Dieleclric coefficienl surveying tor overburden classilicalion. Geological 8urvey 01 Finland, Bullelin 396, 72 s. Scneebeli, M., Coleou C., Touvier F. &Lesaffre B Measurement of density and wetness in snow using limedomain relleclomelry. Inlernalional Gla.. ciology Society, Annals 01 Glaciology 26, s

13 :ih=. VESITALOHS 2/2001 ilmestyy 25A. Siinä käsitellään mm. EUasioita. Lehti jaetaan Yhdyskuntatekniikka 2001 näyttelyssä Tampereella Ilmoitusvarausten pitäisi olla toimituksessa 4.4. mennessä. GuJIlIu" UUTISIA VESIAlA VERKOSSA Laaja rakennusalan sähköinen kauppapaikka on syntynyt Yli 40 vuotta vesialan uranuurtajana toiminut Vesitalous lehti jatkaa kehityksen kärjessä perustamalla Internet portaalin osoitteeseen Vesitalous.com rakentuu vesialan tarjouspyyntöjä välittävän markkinapaikan ja tieteellisen verkkolehden ympärille. Vesialan sähköinen markkinapaikka on yksi Suomen laajimmista, ellei laajin rakennusalalla Internetissä toimiva tietopankki. Verkkolehden englanninkielisille artikkeleille uskotaan saatavan lukijakuntaa koko vesialan tiedemaailman laajuisesti. Sivuilla on myös laaja linkkikokoelma alan tärkeisiin tahoihin. Tarjouspyynnön lähettäminen oikeasta tuotteesta tai palvelusta on helppoa tehokkaan hakukoneen vuoksi. Tuotteiden ja palveluiden kategorisoinnissa on käytetty apuna LVIpuolella yleisesti käytössä olevaa LVInumerojakoa. Jakoa on täydennetty ja osin myös supistettu vastaamaan vesialan vaatimuksia. Normaalihaussa valitaan ensin Pääluokka 14 eri vaihtoehdosta (esim. Eristeet, Lämmittimet, Konsultointi ym.). Pääluokan valinnan jälkeen valitaan tarkempi tuote tai palvelu Tuote/palveluryhmästä (esim. Käyttövedenlämmittimet, Radiaattorit, Sisustuspatterit ym.). Hakukone listaa kaikki ne yritykset, joilla on tarjolla haluttuihin ryhmiin kuuluvia tuotteita tai palveluita. Listasta valitaan ne yritykset, joille halutaan lähettää tarjouspyyntö sähköisesti. Edistyksellisimmät käyttäjät voivat hakea myös suoraan Tuote/palveluryhmällä ja jatkossa todennäköisesti suoraan myös LVI numerolla. Verkkolehti on Vesitalous lehden laajennettu versio, jossa on käytetty hyväksi Internetin tarjoamia ominaisuuksia mm. hypertekstiä ja lähdelinkityksiä. Osa taulukoista on skaalautuvassa muodossa. Verkkolehti tarjoaa jatkossa myös keskustelupaikan tieteelliseen väittelyyn lehdessä olleiden artikkelien pohjalta. Lehtiarkisto on myös sähköisessä muodossa ja hakukoneella varustettuna. Vesitalous sivuston suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Viestintätoimisto MediaConsultit MCI. Jyrki Lehto Water Technology Talousvesisuodattimet Käänteisosmoosi ja nanosuodatus Teollisuussuodattimet UVsterilisaattorit Kemikaalien annostelulaitteet Uraanin ja radonin poistolaitteet Ultrapuhtaan veden laitokset Uimaallaslaitteet m Separtec OY =Qwa VARTiÅiiN'EN Varppeenkatu 28 PL Raisio puh. (02) fax (02) mail

14 ljjjh Minna Hanski MYNKUIVATUKSEN, KASTELUN JA TULVASUOJELUN kansainväliset ja kansalliset näkymät kehitysinsinööri, diblins. Suomen ympäristökeskus, vesivarayksikkö Kirjoittaja työskentelee vesistöjen käyttöön ja hoitoon, erityisesti luonnonmukaiseen vesirakentamiseen liittyvissä tehtävissä. Suomi liittyi Kansainvälisen kuivatus ja kastelukomission (International Comission on Irrigation and Drainage, ICID) jäseneksi Kapkaupungissa lo kakuussa ICID:n jäsenyyden myötä saadaan entistä paremmin tietoa peruskuivatuksen, kastelun ja tulvasuojelun kansainvälisestä kehityksestä. Liittymisen eräänä tarkoituksena on myös aktivoida ja edistää alan asiantuntijoiden yhteistyötä kansallisella tasolla. ICID:n presidentti, professori Bart Schultz Alankomaista vieraili Suomessa ja piti luennon maailman vesitilanteesta sekä ICID:n toiminnasta. Artikkeli perustuu kansainvälisen katsauksen osalta Schultzin esitelmään Ihminen on parantanut elinolosuhteitaan käyttämällä vettä eri tavoin hy denpinnan nousu (vettyminen) ja maan suolaantuminen, järjestelmien puut ljjjh Jaakko Sierla väkseen ja suojaamalla itseään sen hai teellinen toiminta ja ylläpito sekä lan tallisilta vaikutuksilta jo tuhansien vuo noitteiden ja torjuntaaineiden käytöstä yliinsinööri. sien ajan: ensimmäiset kastelujärjestel johtuva veden saastuminen. Maa ja metsätalousministeriö, mät rakennettiin Mesopotamiassa noin Maaliskuussa 2000 Haagissa pidetysmaaseutu ja luonnonvaraosasto vuotta sitten. Pitkästä kokemuk sä toisessa World Water Forumissa esi sesta sekä tietotaidon ja tekniikan ke tettiin maailmanlaajuinen, pitkäntäh Kirjoittajan pl1ätehtäväalueena on hityksestä huolimatta tämän hetken on täimen visio vedestä, elämästä ja ymvesivarainvestointien rahoitus ja gelmat ovat valtavia. Maailmanlaajui päristöstä 2000luvulla (Long Term Viohjaus. Hän vastaa myös ICIDn toi sesti suurimpia ongelmia ovat veden sion on Water, Life and the Envirorunent minnan järjestämisestä Suomessa. puute, tehoton veden käyttö, pohjave in the 21st Century). Visio ulottui seu

15 raaville 25 vuodelle ja siihen kuului kolme osaa: 'Water foi People', 'Water and Nature' ja 'Water for Food and Rural Development', joista viimeisen valmistelussa ICID:llä on ollut merkittävä rooli. Tulevaisuuden haasteena on erityisesti riittävän ravinnon saanti maapallon kasvavalle väestölle. Myös elintason ja ympäristöolosuh tavat tulot ovat vähentyneet, jolloin parempaa elintasoa lähdetään helposti hakemaan kaupungeista. Seurauksena on ollut maanviljelyn oleellinen väheneminen. Omavaraisuutta ruoan tuotannon suhteen ei nähdä enää kovin tärkeänä. Kehityssuunta on huolestuttava etenkin kun väestö jatkuvasti lisääntyy. Ruuan tuotanteiden paranta "Omavaraisuutta ruoan non pitäisi olla minen erityituotannon suhteen ei nähdä kannattavaa sesti maaseuenää kovin tärkeänä." myös tulevaidulla sekä maa ja vesivarojen kehitys ja kestävä käyttö kuuluvat seu raavien vuosikymmenten haasteisiin. Tulevaisuuden suuntauksina visiossa nähtiin integroitunut vesivarojen käyt tö, kuivatus ja kastelujärjestelmien ke hittäminen, vesienkäytön suunnittelu, jossa otetaan huomioon mm. koko va lumaalue, kestävä kehitys ja toimenpi teiden hyväksyttävät ympäristövaiku tukset. Kaupungistuminen on voimakasta eri puolilla maailmaa. Maataloudesta saasuudessa, mikä voidaan aikaansaada suurentamalla tilakokoja, parantamalla satoja tai siirtymällä osaaikaiseen viljelyyn. Euroopan maatalous perustuu hyvien ilmastollisten olosuhteiden vuoksi paljolti luontaiseen sadantaan. Kastelujärjestelmiä käytetään lisänä erityisesti Etelä, Keski ja ItäEuroopassa, kun taas hyvin toimiva kuivatus on välttämätön erityisesti LuoteisEuroopassa, jossa osa maasta sijaitsee merenpinnan alapuolella. Eurooppa on tällä hetkellä vielä viljan nettoviejä, mutta viennin osuus vähenee koko ajan. Ympäristönäkökohtien merkityksen lisääntyessä uusia kuivatus, kastelu ja tulvasuojelujärjestelmiä rakennetaan Euroopassa vähän. Vähätuottoisia maatalousalueita on lisäksi ryhdytty saattamaan takaisin luonnontilaan. Vesi ja ympäristöpolitiikka kulkevat Euroopassa käsi kädessä. Yhteisön ympäristöoikeuden periaatteet, kuten 'ympäristövahingot on toijuttava ensisijaisesti niiden lähteellä' ja 'pilaaja maksaa' ovat aiheuttaneet siirtymisen integroituun vesivarojen käytön suunnitteluun, jossa otetaan huomioon yhteiskunnan ja luonnon vaatimukset. Maanviljelijät ovat itse vastuussa lannoitteiden ja torjuntaaineiden käytöstään. Tulvasuojelu on Euroopassa tärkeää, koska jokia ympäröivät alavat alueet ovat tiheästi asuttuja. Menetelmät, joilla vettä pidätetään valumaalueella vaativat suurmittelijoiden, viranomaisten ja eturyhmien laajaalaista yhteistyötä. VETTER Domestic koestustulppasarjat 2.5 bar Viemäriputkien koestuksen vedellä tai ilmalla DIN EN 1610 normin mukaan Käyttö Sulkutulppa työnnetään viemäriputkeen tarkastusaukon kautta ja ohjataan pääviemärin aukon suulle saakka. Tulpan sijainti voidaan määrittää tarkasti videokameran avulla. Tulppa täytetään ohjausja täyttöletkun avulla Koestustu Ippa työnnetään viemäriputkeen aivan tarkastusaukon alapuolelle ja täytetään ilmalla. Viemäriputkin täytetään vedellä tai paineilmalla ja paineistetaan. Mikäli paineenlaskua ei tapahdu (DIN EN 1610), putki on vesitiivis Koko Kaksi tulppaa mm viemäriputkilie. Materiaali Tukevaa kumia Laajenee 100% saakka Kuosvahvisteinen monikerrosrakenne Tulppa laajenee vain leveyssuunnassa. LIlY N Oy PliWll'oenlle 4, P\. 33,00391 HE1.SINKI Puh. (09)603 n1, l1ik1l (Oli) 603 n262.lunlml...kunlmloil!tin.fl, Kysy lisätietoja ja tarjoukset Liittimestä

16 Maankuivalus, kaslelu ja IlIlvasuojelu Suomessa Suomen peltojen peruskuivatus on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja keskeisimmät alavat viljelyalueet on suojattu tulvilta. TIlanne on kuitenkin sikäli huolestuttava, että riittävän ammattitaidon omaavia vesitaloussuunnittelijoita löytyy enää vähän. Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen ei kannusta maanomistajia panostamaan kalliisiin kuivatusjärjestelmiin eikä uusia suunnitelmia juuri laadita. Monet uudet tehtävät ovat vieneet suunnittelijoita pois vesitalousalalta. Merkittävä osa toteutetuista kuivatus ja tulvasuojeluraken KAIKKI ALKAA VEDESTÄ. ~ teista vaatii kuitenkin ylläpitoa ja peruskunnostusta maatalouden rakennemuutoksesta huolimatta ja myös kastelun merkitys on kasvamassa. Itse kuivatustekniikassa ei ole kovin paljoa kehitettävää lukuun ottamatta säätösalaojitusta ja siihen liit Tulvantorjunnan toimin~ tökeskuksessa. tyvää kastelu tasuunnitelmat ovat myös Ojitustoimitusnäkökulmaa. ohje on uudisoleellisesti parantaneet toi Kuivatus ei tettavana ja valvantorjuntavalmiutta. mistunee kulu kuitenkaan ole pelkkää tekniikkaa, sillä kuivatusratkaisuilla ja niiden kehittämisellä on huomattava merkitys valumaaluetason ympäristökysymyksissä ja hajakuormituksen vähentämisessä. Kuivatuksiin ja Laatutyötä alusta loppuun. Vankka kokemus vesihuolfosta ja alan viimeisin tekniikka takaavat onnistuneen tuloksen. Palvelemme suunnittelusta toteutukseen ja huoltoon saakka kokonaisvaltaisesti. Yesihuollon sähkötekniset ratkaisut: Sähköistys, instrumentointi ja automatisointi Valvomoratkaisllt Paineenkorotusasemat Jätevesipllmppaamot Ohjallskeskukset Puhdasvesipllmpllt ojitustoimituksiin liittyy usein myös laajaalaista intressien yhteensovittamista. Kuivatusasioissa tulisikin panostaa toimitusinsinöörien kouluttamiseen, koska ojitustoimitusten pitäjiä ja alan asiantuntijoita pitäisi olla jokaisessa alueellisessa ympärisvana vuonna. Parhaillaan on tekeillä myös valtakunnallinen kasteluselvitys, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin VarsinaisSuomen aluetta. Kastelualat ja kastelulaitteiden määrät ovat lisääntymään päin erikoiskasvien myötä. Tällä saralla tarvitaan uutta tietämystä kastelun merkityksestä eri maalajeille ja kasveille muuttuvissa ilmastooloissa. Tulvasuojelussa on edelleen kehitettävää, vaikka tulvasuojelun varmistamisen kannalta merkittävimmät vesirakennustyöt onkin saatu päätökseen. Vuonna 2000 valmistui suurtulvaselvitys, jossa selvitettiin riskikohteet ja niillä aiheutuvat vahingot erittäin harvinaisiin tulviin (HQ 1/250) varautumiseksi. Selvityksen suositusten perusteella huomiota kiinnitetään erityisesti patoturvallisuuden varmistamiseen ja operatiivisen tulvantorjunnan kehittämiseen. Viime vuosina käyttöön otetut suurten vesistöjen tulvantorjunnan toimintasuunnitelmat, jotka perustuvat erityisesti nykyaikaisten vesistö ja tulvaennustemallien hyödyntämiseen, ovat myös oleellisesti parantaneet tulvantorjuntavalmiutta. SLATEK PL 333,90401 Oulu (Tuotekuja 4) puh. (08) , fax (08) Kansainvälinen kasleluja kllivatuskomissio leld Kansainvälinen kastelu ja kuivatuskomissio on asiantuntijajärjestö, jonka tavoitteena on edistää maankuivatuksen, tulvasuojelun ja kastelun tieteellistä ja teknistä kehitystä taloudellisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Erityisesti eurooppalaisella tasolla järjestön toiminnassa korostuu kas

17 telu ja kuivatusasioita laajempi kokonaisvaltainen lähestymistapa vesivarakysymyksiin. Komissio toteuttaa tehtäväänsä mm. konferenssien ja koulutustilaisuuksien, julkaisutoiminnan ja kansainväliseen järjestötoimintaan osallistumisen avulla. Huomattava osa käytännön työstä tapahtuu työry~ssä, jotka tarjoavat yhteistyöverkoston eri osaalueilla työskenteleville asiantuntijoille. Vuonna 1950 perustettu ICID on kansainvälisesti hyvin edustava. Sen jäseninä ovat keskeiset suurvallat ja teollisuusmaat sekä suuri joukko kehitysmaita. Aktiivisia jäserunaita on noin 70 ja noin 95 %maailman vesitalous ja tulvasuojelujärjestelmistä on jäserunaissa. Euroopan maista suurin osa kuuluu järjestöön, joskin Pohjoismaista Suomi tällä hetkellä ainoana. ICID:n pääkonttori sijaitsee New Delhissä, Intiassa. ICID:llä on viisi alueellista työryhmää, joista yksi koostuu Euroopan jäsenvaltioiden edustajista. Euroopan jäserunailla on yleisesti ottaen hyvin organisoidut kansalliset komiteat, ja ne toimivat aktiivisesti. Euroopan 19. alueellinen konferenssi järjestetään Brnossa ja Prahassa Suomen kansallinen järjestävtvminen ICID:n järjestörakenteen mukaisesti jäsenvaltiot järjestäytyvät myös kansallisella tasolla. Suomessa asiaa valmistelee maa ja metsätalousministeriön, yrnpäristöhallinnon, korkeakoulujen ja yritysten edustajista muodostettu valmisteluryhmä, joka valmistelee kansallisen yhdistyksen perustamiseen liittyviä käytännön järjestelyjä, talousarviota ja sääntöjä. Yhdistykseen pyritään saamaan mahdollisimman hyvä edustus sekä vesi että maataloussektorilta. Kansallisen yhdistyksen perustava kokous pidetään maanantaina klo Suomen ympäristökeskuksessa. Asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan yhdistyksenperustamisen valmisteluun. ICID:n kotisivu: World Water Vision kotisivu: LÄHTEET Schultz, B Water, land and food security. Food production in light of sustainable rural development. Helsinki 22.12,2000, 10s. Concepts we need for tjie wortd we live jn Intemational fa;r fot Supply and Waste,M,ana!Jl"ment with COl1gress Dusseldorl' M~'f IJu~seldcrf Diisseldorfin Messut järjestää kansainvälisen kaksoistapahtuman, johon kuuluvat A+A, Työnsuojelun, työturvallisuuden ja työlääketieteen kansainväliset erikoismessut ja ENVlTEC, kunnallistekniikan ja jätehuoliun kansainväliset erlkoismessut. Lisätietoja:

18 Geofysikaaliset menetelmät PllUNTUNEIDE MUAlUEIDEN TUTKIMUKSESSA Pilaantuneiden maaalueiden tutkimus ja kunnostusprojektissa on mukana 13 pilaantuneen maaalueen kohdeselvitystä, joissa on käytetty geofysikaalisia mittausmenetelmiä maaperä ja pohjavesiselvitysten ohella. Tutkimuskohteissa on käytetty sähkömagneettisia EM31 ja VLFR menetelmiä sekä sähköistä maavastusluotausta. Menetelmiä on sovellettu pääasiassa vanhoilla kaatopaikoilla ja sahaalueilla Ijjja Päivi Rajala fil.maist., tekn.iis. LänsiSuomen ympäristökeskus Kirjoittaja on toiminut hydrologisen kartoituksen ja tutkimuksen parissa. Nykyisin hän toimii geologina vas tuualueenaan pilaantuneiden maa alueiden tutkimus ja kunnostus. Ennen tutkimussuurmittelua kohteis ta hankittiin perus, maa ja kallioperä Tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää seuraavia seikkoja: miten sähköiset ja sähkömagneettiset menetelmät soveltuvat pilaantuneiden maaalueiden selvityksiin, minkä tyyppisiä likaaineita voidaan mainituilla menetelmillä paikantaa, miten likaavan kohteen geologia ja tyyppi (sahaalue, kaatopaikka) vaikuttavat menetelmien toimivuuteen likaaineiden kulkeutumisja paikantamistutkimuksissa. Aineisto ja menetelmät joka on ominaisvastukselle käänteinen ominaisuus. Molemmat laitteet mittaa vat sekä reaali että imaginaarikompo Aineistona tutkimuksessa oli U kaatopaikkaa, joista valittiin kaksi esimerkkikohdetta lähempään tarkasteluun. Kaatopaikkaalueiden lisäksi mukaan otettiin kaksi sahaaluetta, joilla oli käytetty KYS nimistä sinistymisenestoainetta. Kaatopaikoista kuusi kohdetta sijaitsee moreeni ja viisi kohdetta harjualueilla, jotka on kartoitettu pohjavesialueiksi. Sahaalueet sijaitsevat moreenimaalla. Osa kohteista on kunnostettu (kuva 1). kartat, ilmakuvat sekä mahdolliset kaa vakartat. Näiden ja maastokäynhen pe rusteella suunniteltiin geofysikaaliset mittauslinjat. Geofysikaalisina menetelminä olivat sähkömagneettiset VLFR ja EM31 mittaus sekä sähköinen maavastusluo taus. VLFRIaite mittaa maa ja kallio perän ominaisvastusta ja vaihekulmaa, joka antaa tietoa johtavan kerroksen sijainnista syvyyssuulu1assa. EM31lait teella mitataan maaperän johtavuutta, nenttia. Reaalikomponentti mittaa lä hinnä antropogeenisistä lähteistä peräi sin olevaa johdetta kuten metalliromua. lrnaginäärikomponentti mittaa luonnon johdetta kuten esim. malmi tai pohja vesiesiintymää. Maavastusluotauksella mitataan maankamaran ominaisvastus ta. Kyseisessä tutkimuksessa mitattiin myös maa ja kallioperän polarisaatioil

19 miöitä (indusoitu polarisaatio (IP)mittaus). Geofysikaalisista menetelmistä kerrotaan lähemmin esim. Peltoniemen (1988) julkaisussa. Sähköisten ja sähkömagneettisten mittausten avulla pyrittiin paikantamaan kaatopaikkojen suotoveden mukana kulkeutuvia raskasmetalleja ja ravinteita sekä sahaalueiden raskasmetalleja, joita on jäänteinä puutavaran metallikyllästyksestä. Lisäksi haluttiin selvittää kloorifenolien ja dioksiinien, jotka olivat KY5 suojausaineen komponenttteja, sijaintia maaperässä ja pohjavedessä. Mittausmenetelmillä tutkittiin myös maa ja kallioperän rakennetta ja o pohjavesiolosuhteita. Mittaustulokset käsiteltiin väripintakarttoina (kuva 2), käyrinä ja kerrosmallisovituksina. Joistakin tutkimuskohteista tarkasteltiin myös aerogeofysikaalisia karttoja, jotka tehdään matalalentomittauksista. Sähköisten ja sähkömagneettisten tulosteiden perusteella tutkimuskohteille laadittiin näytteenotto ja kairaussuunnitelma. Kohteista otettiin maa ja vesinäytteitä. Maalajikerrokset ja maaperän paksuus määriteltiin kairausten ja koekuoppien avulla. Kaatopaikkaalueille sijoitettiin pohjavesiputket siten, että muutama putki sijoittui geofysikaalisten mittausten mukaan puhtaille alueille. Näistä putkista otettiin vertailunäytteet. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin tilastollisesti SPSS 9.0ohjelmaa käyttäen (SPSS a, b ja c). Tarkastelun kohteena olivat keskiluvut, maksimi, minimi ja korrelaatiot. Jakaumien normaalisuuden tarkasteluun käytettiin OneSample KolmogorovSmirnov testiä. Muina analyysimenetelrninä olivat eiparametriset MannWhitney keskiarvotesti ja Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysi. Esimerkkikohteiden, joihin kuului kaksi sahaa ja kaksi kaatopaikkaa, avulla tehtiin tarkempi kohdekohtainen tarkastelu esim. eri mittausmenetelmien toimivuudesta näiden kohteiden likaaineitten ja geologian suhteen. Tutkimustulokset ja tulkinta Kaatopaikllavesinävtteet ja venailunävtteet Kaatopaikkojen suotovesi ja vertailuvesinäyteanalyyseja tarkasteltiin suhteessa toisiinsa lähinnä mediaanin avulla. Raskasmetallien (As, Cd, Cr, Cu, Fe, Ni, Mg, V, Pb) pitoisuudet olivat suurempia kaatopaikan suotovedessä kuin rinnakkaisnäytteissä. Myös metallien maksimi ja keskiarvot sekä keskihajonnat olivat rinnakkaisnäytteitä suuremmat suotovedessä. Keskihajontaa ja keskiarvoa kasvattivat yksittäiset korkeat pitoisuudet. Metalleja liukenee kaatopaikkavesiin esim. romuista, nahkateollisuuden jätteistä ja akuista. Kaatopaikkavesi on yleensä lievästi hapanta, mikä edesauttaa metallien liukenemista veteen korroosion seurauksena. Happamuutta lisäävät tutkimusalueella rannikon sulfidisavet (Rajala 1995). Sameus, väriluku, CODmn, BOD, ja ravinnepitoisuudet osoittavat suotoveden sekoittumista pohjaveteen. Myös adsorboituneet orgaaniset halogeenit (AOX), joista suotovedessä yleisin orgaaniset klooriyhdisteet (KyläSetälä & Assmuth 1996) indikoivat suotovettä. Suotoveteen liuenneet kloridit, metallit ja ravinteet sekä orgaaniset aineet ja suotoveden hapettomuus vaikuttavat yo. ominaisuuksiin. 01::=======s5?km (f) Kuva 1. Tutkimuskohteiden sijainti Länsi Suomen ympäristökeskuksen toimintaalueeila.

20 Kuva 2. Mittausta EM31 menetelmällä. (Kuva Päivi Rajala) Kahden riippumattoman otoksen keskiarvotestillä selvityskaatopaikkojen suotovesien ja vertailuaineiston vesianalyyseja tarkasteltaessa ainoastaan kokonaistypen ja anunoniurntypen kohdalla pitoisuuserot olivat tilastollisesti merkitseviä. Muiden analysoitujen aineiden ja ominaisuuksien kohdalla ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Testin mukaan typpi indikoi hyvin kaatopaikkojen suotoveden sekoittumista pohjaveteen (vrt. Kalliokoski & ai.1987). Christensenin (2000) mukaan ammoniumtyppi näkyy kaatopaikan suotovedessä vielä vuosikymmeniä muiden pilaantuneisuutta osoittavien aineiden laimenemisen jälkeen ja on siten kriittinen suotoveden komponentti. Moreeni ja hiekkaalueet Hiekkaalueilla vesi on vedenlaadun parametrien mediaanien mukaan parempilaatuista, kun verrataan eri jäteaineita indikoivien metallien pitoisuuksia. Arseenin, kobo!tin, raudan, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ovat hiekkaalueen kaatopaikkojen pohjavedessä, johon suotovesi on sekoittunut, pienempiä kuin moreenialueiden vesissä. Keskihajonta on moreenialueita pienempi hiekkaalueilla, mikä osoittaa veden olevan hiekkaalueilla tasalaatuisempaa. Metalleja selkeämmin moreeni ja hiekkaalueiden pohjaveden laatuerot näkyvät fysikaaliskemiallisissa ominaisuuksissa. Veden lämpötila on hiekkaalueilla matalampi pysytellen lähellä pohjaveden normaalia lämpötilaa. Vesi on hiekkaalueilla hapekkaampaa. Sameus, johtokyky, väriluku, kemiallinen hapenkulutus ja biologinen hapenkulutus ovat hiekkaalueilla moreenialueita matalammat, samoin ravinnepitoisuudet ja kloridi. Pohjaveden likaaineet laimenevat ja veden lämpötila viilenee hiekkaalueilla moreenialueita nopeammin harjuissa sijaitsevien suurten akviferien takia (Rajala 1995). Alkaliteetti ja ph ovat hiekkaalueilla moreenialueita pienempiä. Tämä liittyy hiekkaalueiden piihapporikkaisiin kivilajeihin (graniitti ja granodioriitti), joiden natrium ja kalsiumpitoisuus on yleensä pieni (Lahermo 1969). Keskiarvotestinä käytetty Mann Whitneytesti osoitti moreeni ja hiekkaalueiden kaatopaikkojen ympäristön pohjavesien laatuerojen olevan tilastollisesti merkittäviä sinkin, alkaliteetin, orgaanisen hiilen, adsorboituneitten orgaanisten halogeenien ja kalsiumin kohdalla. Nämä aineet ja ominaisuudet näyttäisivät kuvaavan testin mukaan voimakkaimmin hiekka ja moreenialueiden kaatopaikkojen suotovesien laatueroja. Alkaliteetti, joka on korkeampi moreenialueilla, indikoi moreenin ja happaman hiekan laadun eroa. Muut aineet kuvaavat lähinnä veden laimenemista ja virtausta isoissa harjuakvifereissa (Rajala 1995). Korrelaal:ioanalvvsi Korrelaatioanalyysiin pyrittiin ottamaan mukaan ne tekijät, jotka ovat relevantteja kaatopaikkavesien laadun suhteen ja joiden havaintomäärä ylitti 30 kappaletta. Metallit (As, Ca, Cd, Cr, Cu, Fe, Mg) korreloivat keskenään erittäin merkitsevästi, mikä johtunee niiden samantyyppisestä suhtautumisesta happamuusolosuhteisiin. Ainoastaan mangaani korreloi negatiivisesti arseenin, kromin, lyijyn ja kuparin kanssa, mutta positiivisesti sinkin kanssa. Mangaani kuvastaa selvityskaatopaikkojen vedessä tämän perusteella todennäköisesti suotovettä enemmän luonnontilaista vettä, joka voi olla esim. suovettä. Yllättäen rauta, joka myös edustaa suoveden ominaisuuksia, ei korreloi tässä mangaanin kanssa. Alkaliteettia nostavat kalsium ja natrium. Hapen määrän kanssa alkaliteetin korrelaatio on negatiivinen. Happipitoisuus korreloi merkitsevästi negatiivisesti kaliumin, kalsiumin, magnesiumin ja natriumin kanssa. Toisin sanoen näiden alkuaineiden läsnäolo liittyy tässä hapettomuuteen. Sähkönjohtokyky, joka kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää, korreloi erittäin merkitsevästi arseenin, kadmiumin, raudan, magnesiumin, kalsiumin, natriumin, kaliumin, alkaliteetin, väriluvun, COD:n, kokonaistypen ja ammoniumin kanssa sekä merkitsevästi sameuden ja lämpötilan kanssa. Hapen kanssa johtokyvyn korrelaatio on negatiivinen. ]ohtokyky onkin hyvä yleiskuvaaja kaatopaikkavesien laadulle, mutta myös maaalkalien läsnäololle (vrt. Kalliokoski & al. 1987). Kaatopaikoilla ja niiden ympäristössä vesi on yleensä ympäristöään lämpimämpää todennäköisesti monien siinä tapahtuvien kemiallisten ja mikrobiologisten prosessien takia. Happamuuden korrelaatio on erittäin merkitsevästi negatiivinen kuparin, lyijyn ja sinkin kanssa. Toisin sanoen, mitä happamampaa vesi on, sitä enemmän siinä on näitä metalleja. Happamuus saa metallit liukenemaan veteen (Kalliokoski & al. 1987). Väriluku kuvastaa likaaineiden sekä maaalkalien läsnäoloa korreloimalla positiivisesti johtokyvyn, sameuden, alkaliteetin ja natriumin kanssa sekä negatiivisesti hapen kanssa. COD, joka kuvastaa lähinnä epäorgaanisen aineksen määrää vedessä, korreloi kalsiumin, kaliumin, magnesiumin, raudan ja mangaanin kanssa. Näyttää siltä, että COD luonnehtii selvityskaatopaikkojen ve

srsälrö lumen dieleltfisyys Pekka Hiinninen Minna Hanski ja laakko Sierla

srsälrö lumen dieleltfisyys Pekka Hiinninen Minna Hanski ja laakko Sierla w ;" .$:.,.t::.. srsälrö lumen dieleltfisyys Pekka Hiinninen Aineen elektromasneettisista ominaisuuksista sen dielektrisyys on yesiselitteisimmin yhteydessä väliaineen kosteuteeii. Nvkiaikaisilla kosteusldieläktrisr,-vs

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä Antti Kannala www.vertia.fi - 044 7500 600 1 YHTEENVETO Kohteessa tehtiin betonin suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4085. Know-how, ympäristövaikutusten seuranta HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4085. Know-how, ympäristövaikutusten seuranta HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthé Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task PID

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Vesien laadun tarkastajien yhteinen ilmoitus rajavesistöissä vuoden 213 tammikuun ja joulukuun välisenä aikana

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot