Katsaus ympäristötekijöiden aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin. I.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus ympäristötekijöiden aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin. I."

Transkriptio

1 OLAVI MANNINEN 19L. Katsaus ympäristötekijöiden aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin. I. Tässä kaksiosaisessa artikkelissaan tohtori Olavi Manninen luo kokoavan katsauksen niihin tutkimustuloksiin, jotka meillã on tällä hetkellä kaytettavissä erilaisten ymparistotekijoiden keskinäisten yhdistelmien aiheuttamista vaikutuksista. Katsaus omalta osaltaan osoittaa, miten ajankohtaisesta ja tärkeästä asiasta yhteisvaikutusten tutkimisessa onkaan kysymys. Artikkelin toinen osa julkaistaan Iehden seuraavassa numerossa. -- ir Viime vuosina useissa eri maissa on virinnyt epailyjä yksittaisten ja tavallaan kertaluontoisten ymparistohygienisten laitemittausten tulosten osuvuudesta ja edustavuudesta esimerkiksi siksi, että sairastavuuden ja ammattiaseman välinen yhteys ei ole olenriaisesti vahentynyt. Tehtyjen johtopäatosten mukaan olennainen terveyden vaara ei siten saattaisikaan aiheutua yksittaisista ja voimakkuudetaan vaihtelevista ymparistotekijoista, vaan kyseisia oloja luonnehtivien fysikaalisten, kemiallisten, biologisten ja psykososiaalisten tekijoiden tietynlaisista yhdistelmistä. Tätä samaa ajattelua kuvastavat kirjallisuudessa esiintyvät ilmaukset, että ympäristotekijöiden elimistöon kohdistamat yhteisvaikutukset ovat suuremmat kuin yksittaisten ympäristotekijoiden omavaikutukset: "one environmental stress adds to the intensity of another in such a way that the combined effect is greater than the sum of stresses" (78) tai "hazards, whether chemical, physical, bioligical, or stress, often combine in such a way that their effects are not merely additive but synergistic" (4). Esimerkiksi ammattitautien etiologiassa ja patogeneesissa eivät saattaisikaan naytella paaosaa erilaiset ja intensiteetiltaän vähaiset haitat, vaan naiden haittojen yhteisvaikutukset (76). Tosiasiassa yhteisvaikutusten luonnehtiminen ei ole missään mielessä näin helppoa ja yksinkertaista. Tarkeydestaan huolimatta erilaisten ympäristotekijoiden yhteisvaikutuk- set ovat vielä suuressa määrin ns. tutkimuksen kyntamatonta, tuntematonta aluetta (69). Alueen tutkimattomuus saattaa osittain heijastaa tutkijoiden ongelmien hahmottamistapaa, osittain niitä moninaisia vaikeuksia, joita yhteisvaikutusten tutkija tyossaan saattaa kohdata. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä useampien ymparistötekijäiden keskinäisten yhdistelmien tutkimisesta on kysymys, sitä monimutkaisempaa ja viimeistellympaa mittausjärjestelmää vaaditaan ja sitä tyoläämpaä, kalliimpaa ja enemmän aikaa vieväã tutkimustyo tulee olemaan. Tutkittavien tekijoiden lukumäärän?isääminen kasvattaa eksponentiaalisesti niiden muodostamien yhdistelmien tutkimiseen tarvittavia kaikenpuolisia resursseja. Koska tiedot "monisyisten" sairauksien synty- ja kehitysmekanismeista ovat varsin puutteelliset, nun ilmeisistä vaikeuksista huolimatta, pyrkimys mandollisimman laaja-alaiseen ja useiden tekijöiden ominaispiirteiden samanaikaiseen tarkasteluun näyttäisi olevan perusteltua. Ennen kaikkea liikenteessä ja kaytannon tyotilanteissa esiintyvien tekijoiden lukuisuus ja vaihtelevuus sekä myos tässä katsauksessa esille nostetut tutkimustulokset antanevat tallaiselle lahestymistavalle harkinnanarvoiset lähtokohdat. Lukuisista erilaisista ymparistotekijoista melua voidaan pitää tänä päivânà yhtena kaikkein pahimpana ja yleisimpana ymparistosaasteena. Melu ei esiinny kuitenkin tietyssa ymparistossa yksinaan, vaan melun esiinty- 15

2 miseen Iiittyy jokseenkin aina muita ymparistoa tai tyotoimintoja Iuonnehtivia piirteita. Sen tanden melun ja eri olosuhdetekijoiden keskinaisten yhdistelmien vaikutusten tutkiminen ja melun vaikutuksia tarkastelevien tutkimustulosten esittely tassakin katsauksessa on varsin perusteltua. Kuulokynnyksen muutokset Kenttatutkimukset. Kuulon heikkeneminen on yieisimmin tunnettu melun aiheuttamista monista haitallisista vaikutuksista. Kuitenkin jo vuonna 1960 seka Rahmilevits (95) etta Temkin (109) havaitsivat, etta kuulon patologiset muutokset voimistuivat samanaikaisen tarinan vaikutuksen johdosta. Esimerkiksi Temkin totesi tuolloin, etta suhteellisen suuri maara betoniraudoittajien cochieovestibuiaarisista toimintahairioista johtui tyossa kaytettyjen laitteiden aiheuttamasta tarinasta ja melusta. Taman jalkeen samansuuntaisia havaintoja kuulon kiihtyvasta heikkenemisesta on tehty useilla aloilla ja nimenomaan sellaisilla henkiloilla, jotka tyossaan joutuvat kayttamaan meluavia ja tarisevia laitteita ja koneita. Rakennustyomaiden lisaksi melun ja tarinan samanaikaista esiintymista ja sen seurauksia on tutkittu ainakin kaivoksissa (108), vaunutehtaissa (23, 54, 58, 62, 85, 90, 100), vetureissa (84), kutomosaleissa (97, 107, 112), valimoissa (54, 100), traktoreissa (9, 89, 99), laivoissa (8), metsatoissa (92, 93) ja helikoptereissa (15). Tutkimustilanteiden aikaiset melutasot ovat vaihdelleet noin 90 ja 113 desibelin valilla ja tarinan taajuudet 1 ja 50 Hz:n valilla. Laboratoriokokeet ihmisilla. Myos monet ihmisilla laboratorioissa tehtyjen kokeiden tulokset osoittavat, etta samanaikainen melu ja tarina aiheuttaisi huomattavasti suuremman kuulokynnyksen kohoamisen kuin pelkka taring (3, 73, 79, 118, 120). Naissa tutkimuksissa koehenkiloita useimmiten on altistettu istuma-asennossa koko kehon tarinalle ja stabiilille melulle. Viime vuonna ilmestyneen tutkimusselosteen mukaan tarinan sallittujen parametrien vaikutus lisaisi myos impulssijvisen melun haitallista vaikutusta (106). Riippuen tutkittavasta taajuudesta tarinan lisavaikutus vaihteli noin 8-33 prosentin valilla. Edellisista tekijtista poiketen Guignard ja Coles (30) seka Sommer (103) eivat ole havainneet melulla ja tarinalla mitaan yhteisvaikutusta TTS arvoihin. 1 Poikkeava ja ilmeisen merkityksellinen piirre Guig ardin ja Colesin (30) tutkimuksessa oil se, etta koehenki- Ibiden kadet asetettiin polvien paaile ja etta koehenkilon jalat olivat tarisemattoman astinlaudan paalla. 16 Ratnerin ja Zverevan (96) mieiesta altisteyhdistelma, joka koostuu melusta, kohonneesta ympariston lampotilasta (33-35 C), keskiraskaasta fyysisesta tydsta ja tarinasta, johtaisi suurempiin kuulokynnyksen muutoksiin kuin pelkka melu. Erityisessa altistushuoneessa suorittamieni kokeiden tulokset osoittavat, etta stabiilin melun ja sinimuotoisen koko kehon tarinan yhteisvaikutukset ovat seivimmat silloin, kun melun spektri sisaltaa taajuusalueet 1-4 khz, 1-8 khz tai khz (65, 68). Muutokset ilmenevat etupaassa 4 khz:n ja 6 khz:n kuuloalueella. Erityisesti laajakaistaisen (kaistanleveys khz) 85 db (A):n ja 98 db (A):n suuruisen melun ja 5 Hz:n taajuisen tarinan vaikuttaessa yhtaaikaa TTSZ arvot 4 khz:n kuuloalueella kohosivat keskimaarin kertaa enemman kuin melun vaikuttaessa yksinaan. Toisen kokeen tulokset taas osoittivat, etta tilapaisten kuulokynnyksen muutosten keskiarvot olivat 30 C kuivalampotilassa suuremmat kuin 20 C kuivalampotilassa (66). Perattaisten altistusjaksojen aikana ympariston,lampotilan merkitys korostui. Lammon vaikutus tuli erityisen selvasti esille silloin, kun parittaisen melu- ja tarinayhdisteiman melu oil 95 db (A). Niista tutkimuksista, joissa koehenkilot joutuivat kokeen aikana tekemaan dynaamista lihastyota, voitiin havaita, etta laajakaistaisen 90 db (A):n suuruisen stabiilin melun ja 5 Hz:n taajuisen tarinan yhteisvaikutus TTS 2 arvoihin 4 khz:n kuuloalueella oli erityisen selvaa silloin, kun henkilot tyoskentelivat 2 Watin tyoteholla seka 20 C etta 30 C kuivalampotilassa (63, 64, 70). Nelja kertaa kuormittavampaa tyota tehtaessa (8W) melulla ja tarinalla ei voitu havaita vastaavanlaista kuulokynnyksen kasvua kiihdyttavaa vaikutusta. Lampotilan ollessa 30 C, TTS 2 arvojen kayttaytyminen 8 khz:n kuuloalueella naytti oievan edelliseen verrattuna perati painvastainen. Tarinan kuulokynnysta kohottava lisavaikutus tuli erityisen seivasti esille silloin, kun taring oli stokastista (taajuusaiue Hz) ja kun henkilbt tyoskenteiivat alhaisella tyoteholla (2 W). Varianssianalyysien tulosten mukaan kaikkien kolmen tekijan (melun, tarinan ja tyon) yhteisvaikutus TTS 2 arvoihin (kolmen 16 minuuttia kestaneen altistusjakson jalkeen) oli 2.5 %:n tasolla merkitseva 4 khz:n kuuloalueella ja 5 %:n tasolla merkitseva 6 khz:n kuuloalueella (64). Kuitenkaan tarinan siirtyman (ampiitudin) ja kiihtyvyyden lisaaminen ei sanot avasti voimistaisi melun ja tarinan yhteisvaikutuksia (kuva 1). Mielenkiintoista

3 sen sijaan on Se, etta tärinä yksinaan kohottaa kuulokynnystä silloin, kun sillä on tarpeeksi kiihtyvyyttä (71). Laboratoriokokeet eläimillä. MyOs monet rotiva, kanhineilla, hiirillä ja marsuilla tehdyt eläinkokeet osoittavat, että melu ja tärinä yhdessa ja samanaikaisesti esiintyessäan vaikuttaa kuuloelimeen haitallisemmin kuin melu yksin esiintyessään (6, 32, 35, 75, 88, 119). Guseevin ja hänen tyotovereidensa (32) suorittama elainkoe voitaneen ottaa havaintoesimerkiksi siitä, minkälaisia anatomisfysiologisia muutoksia kuulon heikkenemisen taustalla on. Melun ja tarinän yhteisvaikutusten aiheuttamia morfologisia muutoksia tutkiakseen tekijät sijoittivat koe-eläiminään kàyttàmänsa kaniinit häkeissään kompressoriosastolle tarkalleen niille paikoille, joissa laitteistoja hoitavat tyontekijat suurimman osa ajastaan olivat. Kokeet kestivät 15, 30 tai 60 pàivää. Vähaisimmt muutokset kuuloelimissa havaittiin niillä kaniineilla, jotka olivat olleet altistuneina 15 päivaa. Kun altistusaika pidennettiin 30 paivaan, kuuloelimen kaikkien osien verenkiertohäiriöt voimistuivat ja tulivat ennen kaikkea esille suonteri Iiikaverisyytenä, turvotuksena ja (perivaskulaarismna) verenvuotoina. Tutkijat havaitsivat tarykalvojen sisäpinnalla peite-epiteelin hilseilya ja keskikerroksen kollageenisyiden turpoamista. Verisuonien ympariilä oli pesäkemäisiä verenpurkaumia. Keskikorvan onte loon kerääntyi heraista tulehdusnestettä, jossa oli yksittäisiä erytrosyytteja. Voimakkaimmat hairiot ilmenivät Cortin ehimen hermoissa. Hius- ja tukisolujen ääriviivat olivat epäselviä ja niiden tuma oh tiivistynyt ja sytoplasma paisunut. Kun altistusaikaa pidennettiin edeileen 30 päivästä 60 päivaan, kaniinien sisäkorvan suonien hiikaverisyys ja Cortin elimeri ja spiraahiganghion solujen dystrofiset muutokset hisäantyivat. Tiivistaen tutkijat toteavat, että melun ja tärinän haitahhiset vaikutukset ihmenevät paaasialhisesti hemodynaamisina häirioinä, joihin hiittyy samanaikaisesti suonen seinämän morfologisia muutoksia ja sohujen dystrofiaa. Näiden tutkimusten hisäksi Haider (33) on kuvaillut kemialhisten tekijoiden yhteisvaikutuksia kuuloon. Eraitä tätä uudempia havaintoja eräitten lääkeaineitten, tupakoinnin tai yksihohhisten taustatekijöiden ja melun keskinäisten yhdistelmien vaikutuksista voidaan hisäksi loytaa viime vuonna ilmestyneestä julkaisukokoelmasta (37). Zornin (1 22) ja Zeigelschafermn (121) mielestä melun ja huhmonoksidin vaikutukset kumuhoituisivat, kun taas itävaltahaiset (34) tutkijat eivät havain- fleet hiihimonoksidihla (200 ppm) ja mehulla (105 db) mitään tihastolhisesti merkitsevää yhteisvaikutusta ITS arvoihin. Miehenkiintoista kuitenkin on, että merkittävät kuuhonvajaukset (so. 40 db tai enemmän 4 khz:n ahueehla) ohisivat yleisempia ja suurempia miespuohisten tupakoitsijoiden kuin miespuolisten tupakoimattomien keskuudessa (102). Kehon pystyasennon huojunnan muutokset Kirjahhisuuden perusteehha ihmisen pystyasennossa seisomisen vakavuus on yksi keskushermoston toimmntatihan arvioinnin kriteereistä (31). Kuuhokynnyksen kohoamisen ohehha mehutai tärinäaltistuksen onkin todettu aiheuttavan pyorrytysta yms. tasapainohâiriöità (53, 82). Päivittäin tyossaan tärinalhe ja mehulle altistuneiden kuulokynnyksen kohoamisen asteen ja samanaikaisen tasapainon saatelyn heikkenemisen vähinen yhteys viittaisi juuri tähan: mitä korkeampi mehun ja tärinän samanaikaista haitaihista vaikutusta kuvaava ympäriston mndeksipistemäärä oh, sitä huonokuuhoisempia ja sitä huonompia arvoja henkihot saavuttivat tasapainoaistin toimintaa huonnehtivissa testeissa (62). Korohin (50) mukaan vommakas tuotantomelu vahingoittaa vestibuhaarijarjestehmän herkkyytta. Mehun ja tärinän vaikuttaessa yhdessa vahingohhiset muutokset ovat sehvempia kuin pehkan mehun seurauksena havaittavat muutokset. Ennen kaikkea matahataajuisten värähtelyjen yhteydessä mehun ja tärinän vaikutukset ja vaikutusten etenemistiet ehimistossä voivat ohia kaytännöhhisesti katsoen samat (29, 110). Tämä on mandohhista siksi, että simpukka (cochlea) ja vestibuhaarirakenteet sijaitsevat hyvin hahekkäin (12, 75). Parkerin (88) miehesta onkin mandotonta, että äanienergia voisi johlain tavaiha ohittaa vestibulaariset reseptorit (mm. saccuhan) ja vaikuttaa suoraan keskushermostoon. Tämä tuhee esihhe myos kuvasta 2, jossa on esitetty eräitä stabilometrihha suoritettujen mittausten tuhoksia (67, 71). Menetehmässä kehon pystyasennon vakavuuden muutoksia arvioitiin mittaamahha pamnopisteen muutoksia sekä y- että x-suunnassa (20, 71). Yhipäätänsä voidaan sanoa, etta huojunnan maksimiamphitudien muutokset ilmenivät matahihha taajuuksihha ja sivusuuntainen (y-suuntainen) huojunta oli voimakkaampaa kuin sehkä-rinta-suuntainen (x-suuntainen) huojunta. Keskimääräisen y-suuntaisen huojunnan maksimiamphitudi kasvoi ahtistusta edehtäviin hepoarvoihin verrattuna

4 Hz: n taajuusaiueeiia merkitsevästi sifloin, kun henkilöt olivat aitistuneet samanaikaisesti sekâ iaajakaistaiselie 90 db (A):n meluile että koko kehon tärinäile. Alustavat havainnot viittaavat myos siihen, että huojunnan lisäântyminen parittaisen melun ja tärinän jaikeen korreloisi kuuiokynnyksen kohoamisen kanssa (vrt. kuvaa 1 ja 2 toisiinsa). a 3 5 E 30 S a o20 Altistuksessa käytotty me U ma lii kh, 6048(0.2-I66H,P 56, ) - 6) 4 Z 10- N - I A Ei,nota eisa tärin4e B 90d8A(02_16SH O ) Y-SU(Jflta El X-$eefltC 1 LI mi NJ S C 0 S S 62 C (5 E 10 r90d a 0 '20- a p C 5U(2.12,,,/$') 0 SHS(2.44n,/6') m F lepo I altistus palautus ,v,Inuu;s,a Kuva 1 Tilapaisen kuulokynnykseri (TTS 2) keskimaàräiset muutokset 4 khz:n kuuloaiueeiia silloin, kun henkilot ovat aitistuneet erikseen (koko kehon) mataiataajuiseiie tannàile ja tasaiselie iaajakaistaiseiie melulie ja samanaikaisesti sekä em. meiuile että em. tärinäile. Käyrät laskettu 20 korvan kuuiokynnyksen perusteelia. Kokeen aikana koehenkiiät tyoskenteiivat vaiintareaktioiaitteistoila oikean käden sormin. TyO oil hyvin kevytta, vaivontatyotà vastaavaa työtä (71). '4 10 I CflClflIflI)ifl6fl altiatuskerla 2 toinen 4ttiSt0(Sk6t4 3 kolme0( 41t,StOnI(O,tS F 90 dba.514e(2,44,n/6) Kuva 2. Kehon pystyasennon huojunnan maksimiampiitudin keskiarvot y- ja x-suunnassa. Keskiarvot on korjattu aitistusjaksoa edeitäviiiä ns. kontroiiijakson arvoilia ja ne on laskettu 10 koehenkiioiie suoritettujen huojuntamittausten tuiosten perusteelia (71). Kardiovaskulaariset muutokset Eräät tutkimukset osoittavat, että sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaa tyotä tehtäessä melu saattaa Iisätä syketta (48, 94, 104, 105). Näistä poikkeavan havainnon on tehnyt Finkeiman tyätovereineen (22), jotka toteavat, ettei 90 desibelin meiu ja poikupyoraergometriila aikaansaatu fyysinen tyo aiheuttaisi mitään additiivista vaikutusta koehenkiloiden sykkeeseen. Toisaaita samanaikaisen meiun ja hermostoiiis-psyykkisen jännityksen yhteisvaikutus 18 on suurempi sekä systoiiseen että diastoliseen verenpaineeseen kuin kummankaan tekijän eriliisvaikutus (101). Dresenin ja Borhoisin (1 7) mieiestä tekstiilitehtaasta peraisin oieva 90 db (A):n suuruinen melu kohottaa diastoiista verenpainetta, mutta jos meluun iiittyy samanaikaisesti fyysista lihastyota, nun iihastyön vaikutus dominoi melun aiheuttamiin vaikutuksiin verrattuna. Melun vaikutuksesta syntynee reaktion suunta eroaa hieman siità, joka havaitaan tärinän vaikutuksesta; kun melu ja tärinä vaikuttavat samanaikaisesti, reaktion iuonne vastaa tan-

5 nan vaikutuksesta syntyneen reaktion luonnetta, vaikkakin sen ilmenemisaste on jonkin verran pienempi (86). Saksalaiset tutkijat (39) ovat osoittaneet, että samanaikaisen melun ja koko kehon tärinän johdosta diastolinen verenpaine ei muutu juuri lainkaan, kun taas syke, systolinen verenpaine, hengitystaajuus ja hapenkulutus kasvavat. Altistushuoneessa simuloitu helikopterilla lento (15), johon iiittyi melu- ja tärinäaitistus, ei kuitenkaan heikentänyt lentajien suoritusta tai muuttanut fysiologisia toimintoja (hengitysta, syketta). Puolestaan omien kokeiden tulokset osoittavat, että hyvin kevytta ja yksinkertaista vaivontatyotä tehtäessa 200 C lämpötilassa melu ja tärinä vaikuttavat yksin esiintyessaan sykkeen vaihteluihin jokseenkin päinvastaisella tavalia, kun taas 30 C iampotilassa melu tai tärinà yksin esiintyessään vaikuttivat samansuuntaisesti eli syketta kohottavasti (69). Mainitunlaista tyota tehtäessà jokaisen parittaisen melu- ja tarinayhdistelman jälkeen syke kuitenkin pieneni, mutta pieneneminen oil hivenen voimakkaampaa 20 C lampotilassa kuin 30 C lampotiiassa. Sykkeen muutokset kytkeytyisivät varsin mielenklintoisella tavalla tyon kuormittavuuden lisäksi melun eslintymiseen ja tärinän laatuun (70, 72). Ylipäätänsä 30-Cympãrist6n iämpotilassa sekä sinimuotoinen että stokastinen tärinä näyttävät hidastavan syketta 2 W ja 4 W tyoteholla tyoskenneltaessa. Erityisesti kevytta dynaamista Hhastyötä tehtäessä (2 W) myos melu näyttää hidastavan sykkeen kohoamista, kun taas tätä kuormittavampaa työtä tehtäessä (so. 4 W ja 8 W) melun vaikutus kaantyy päinvastaiseksi, ikäänkuin sydamen sykintataajuutta iisääväksi. R-aallon ampotudien keskiarvot olivat johdonmukaisesti 30 C lämpötilassa pienemmät kuin 20 C lampotilassa. Erot R-aallon amplitudien kayttaytymisessa tulivat esille nimenomaan silloin, kun yhdistelman melun voimakkuus kasvoi. Kun altisteena kaytettlin pelkkaa 85 db (A):n melua, nun diastolinen verenpaine kohosi kaikkein selvimmin sekä 20 C että 30 C iämpötiiassa. Systolisen verenpaineen keskiarvot taas pienenivät polkkeuksetta kaikilla altistuskerroilla pelkälle melulle, pelkalle tärinälie tai melun ja tärinän keksinäisuile yhdistelmulie aitistumisen jälkeen silloin, kun aitistushuoneen lampötuia oil 30 C (69). Biokemialliset muutokset Eräiden tutkimustulosten perusteelia CKaktiviteetin määrittäminen on kayttokelpoinen keino arvioida melu- ja tärinäaitistuksen suuruutta (46). Fyysisen työn aikana melun ja tàrinän vaikutukset ilmenevät myos seerumin aldolaasin ja maitohappohydrogenaasin aktiviteetin lisayksena (25). lntensiivisessä melussa tyoskenneileuila ilmenesi valkuaisaineiden vähenemisen (24) lisäksi erytrosyyttien laskeutumisreaktion hidastumista enemmän ja useammin kuin niiliä, jotka tyoskentelevat tärinän vaikutuksen alaisina (28). Toisaaita hemoglobuinipitoisuudet ja erytrosyytit lisäantyivàt peikan hiiiimonoksidialtistuksen jälkeen. Jouduttaessa alttiiksi ainoastaan melulle tai varsinkin samanaikaisesti melun ja hiilimonoksidin yhteisvaikutukselle, perifeerinen veri reagoisi aivan päinvastaiseila tavalla eli anemisoitumaila (121). Melun ja asetonin yhteisvaikutus olisi additlivista vahaisempaa ellei perati antagonistista (10). Esille poimittujen tutkimusten lisäksi on olemassa havaintoja melun ja eräiden muiden fysikaalis-kemialiisten ymparistotekijoiden samanaikaisista vaikutuksista muun muassa maksaan, eraiden entsyymien ja hormonien erittymiseen ja pitoisuuksiin elimistossä tai vegetatiivisiin toimintoihin (2, 48, 52, 59, 62,87). Artikkeli jatkuu. Tohtori Olavi Manninen on Suomen Akatemian tutkija. Hanen tutkimustyonsä keskittyy tallâ hetkellä erityisesti melun, tärinän, IampOtilan ja tyon oma- ja yhteisvaikutusten tutkimiseen. Mime kesäna Olavi Manninen valittiin Torinossa kansainvälisen tiedejärjeston ICBEN:n puheenjohtajaksi, jonka tieteellisenä vastuualueena vastaisuudessa tulee olemaan nimenomaan fysikaalis-kemiallisten ympäristotekijoiden interaktioiden ja yhteisvaikutusten tutkimus. Olavi Mannisen toimesta jarjestetan Tampereella ensi syyskuussa ensimmäinen kansainvälinen ymparistotekijoiden yhteisvaikutuksia tarkasteleva tutkijakokous. Suomen Akatemia on myontanyt kokouksen järjestämista varten apurahan. 19

6 Kehon Iämpotflan muutokset Vasokonstriktiona ilmenevat perifeerisen verenkierron häiriot ovat mandollisia melualtistuksen Iisäksi pelkän raajoihin kohdistuvan tärinän aikana (49). Samanaikaisen meluja tarinaaltistuksen aiheuttamat muutokset ovat samansuuntaisia peikn tärinän synnyttämiin muutoksiin nanden (19). Sopivina yhdistelmina esiintyessäan melun, tärinän ja IämpOtilan vaikutukset saattavatkin olla kasautuvia, ehkà additiivisia; samanaikainen altistuminen melulle, tarinalle ja Iämmölle aiheuttaa ensin hemodynaamisia muutoksia, mitkä myöhemmin heijastuvat muun muassa kehon Iammönsäätelyn häiriöina (7). Grether tyotovereineen (27) on todennut, että koehenkilöiden ihon pintalämpotila ja perasuolen Iampotila alenee erityisesti & Hz:n taajuisen tarinäaltistuksen mutta myos samanaikaisen tärinän ja melun seurauksena. Samansuuntaisia tuloksia olen saanut myos omista kokeistani. LämpOtilojen erot kasvoivat (kehon sisaosien IampOtila laski) varsin johdonmukaisesti kaikille melun ja tärinän yhdistelmille 200 C Iämpötilassa altistumisen jälkeen. Kuitenkin keskimääräiset kielerialuslampotilojen erot oilvat suurimmat silloin, kun henkilot aitistuivat peikaile tarinälie. Ohimot jäahtyivät kaikkein nopeimmin (keskimäaräinen ero 0.87 C) siiioin, kun henkiiöt aitistuivat 20 C kuivaiämpötiiassa samanaikaisesti tärinalie ja 95 db (A):n meluile (69). Kun tehtävän tyon iuonnetta muutettiin sisallyttamaila aitisteyhdistelmiin dynaamista IihastyOta, ohimolämpotilojen arvot muuttuivat mielenkiintoiseila tavaila edeiiisistä. Sekä 20 C että 30 C kuivalämpotiiassa 2 Watin tyotehoiia tyoskenneltäessä ohimolämpötiiojen keskimääräiset erot olivat yieensa pienemmät verrattuna niihin arvoihin, jotka saatiin 8 Watin työteholia tyoskenneitaessa. Oikean jaikaterän (metatarsus) pintalampotila laski eniten (-2.1 C) silloin, kun henkilot tekivät kevyttä tyota (2 W) ja aitistuivat 20 C IämpOtilassa samanaikaisesti meiuiie ja tärinäile. Sekä 8 Watin että 2 Watin tyateholla tyoskenneitäessä ja meluile ja tärinälie 30 C iämpotiiassa aitistuttaessa jaikaterän pintaiämpotiia oil korkeimmiiiaan ja kasvoi eritylsesti niistä arvoista, jotka mitattiin peikäile meiuiie aitistumisen jäikeen (69). Lampoviihtyvyys Yksi keskeinen Iämpöaistimusta iuonnehtiva päaperiaate on, että Iampimyys aistitaan ääreisverenkierron verisuonten iaajenemisen ja kyimyys aareisverenkierron verisuonten supistumisen johdosta. Mikäii tämä teoria on olkea, voidaan sanoa, että mikä tahansa tekijä, joka aiheuttaa verisuonten supistumisen pitäisi aiheuttaa kyiman tuntemuksen ja painvastoin (14). Eräässä tutkimuksessaan tanskaiaiset eivät kuitenkaan havainneet, että 45 db(a):n tai 85 db(a):n suuruinen meiu vaikuttaisi olennaiseila tavaila henkiloiden lampoviihtyvyyteen (21). Taulukkoon 1 olen koonnut eri altisteyhdistelmien jälkeen mitattuja subjektiivisten IämpOaistimusten ja nhitä vastaavien ohimoja kielenaluslämpotilan arvoja (69). Kokeessa koehenkiiot arvioivat omakohtaisen aistimuk-

7 Tauiukko 1. Subjektiivisten iämpoviihtyvyysarviointien, kieienaiuslampotiian ja vasemman puoleisen ohimoiämpötiiari aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat koimannen peräkkaisen aitistusjakson ja palautumisjakson jäikeen siiioin, kun koehenkiiot (n=10) oiivat altistuneet melun ja tärinän yhdisteimiiie. Koe toteutettlin ns. Iohkokokeena. Kokeen aikana altistushuoneen keskima(irajnen kuivalämpotiia oil 19.8 C, keskimäarainen sateiiyiampotila oil 19.9 C ja suhteeliinen kosteus 43 %, yieisvaaistuksen valaistusvoimakkuus 300 Iuksia. Kokeen aikana koehenkiiöt käyttivät standardivaatetusta (69). Kolmas altistuskerta Palautusjakso Altisteyhdiste lmä 1 ThC ST TTL ThC ST TTL R-tsd R±sd X±Sd Xsd Xsd X 1sd El melua, ei tsrinàh 3.9*0.7 _0.2±0.1***, _03*03*_m 3.8* db (A) 4.0iO.5** _0.3* *0.7 1 _O.3*O Hz (2.12 m/s 2 ) _0.4*0.2*** J jj _0 5*0 4 I 35*05 I 0302 _0.3*0.2 5 Hz (2,44 m/s 2 ) 3.4* _0.6*0.4* * db(a)+5 Hz (2.12 m/s 2 ) 3,80.4** _0.4*0.3** _O.2*O.2**Jj _0.7*0.6* I 3.9*0.6* _0.5* db(a)+5 Hz (2.44 m/s 2 ) * 3.6* ThC = Lämpöviihtyvyys, ST = Kielenalusl)impttila, *** p < 0.001, ** p < 0.005, * p < 0.05, p < 0.10 TTL = OhimolHmpötila Taulukko 2. Lämpoarviointien keskiarvot (X) ja keskihajonnat (Sd) aitisteyhdisteimittain ja aitistuskerroittain. Koe toteutettiin tyyppisena faktorikokeena, johon osaiiistui 90 miespuohsta koehenkiloä. Kokeen aikana aitistushuoneen keskimääräinen kuivalämpätiia oil 30.1 C, keskimääräinen sateiiyiampotiia 30.2 C, keskimâäräinen suhteellinen kosteus 53 % ja keskimâärâinen yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuus 300 iuksia. Kokeen aikana koehenkiiot tekivät oikean käden iihaksin dynaamista IihastyOta, jonka suuruus koekerroittain säädettiin pneumaattisen syiinterijarjesteiman ja siihen kuuiuneiden vastusvastaventtiiieiden avulia. Tehtävä tyo oil kaksitahtista nun, että varsinainen työ tehtiin pneumaattisen sylinterin paahan asennettua kahvaa kehoon pain vedettäessa ja iepo kahvan iähtökohtaansa paiautumisen aikana. Tyotahti ohjattiin vaiintareaktioiaitteistoon kuuiuvan paneeiin syttyvien vaiojen avuiia (69). TàrinHtaso 2W Melutaso El melua ±sd Melu 90 db(a) Rlsd Kuorman suuruus 4W Melutaso El melua Rlsd Melu 90 db(a) X±sd 8W Melutaso El rnelua Rlsd!'lelu 90 db(a) X±sd El * * t8rin ± * 3 2.4* * TärinE * * H (2.12 rnjs2 ) 2 3.2* * * *0.8* * * * ±0.5* ± ± ±0.0 TErin * * ± ,1 3,0±1,0 1.8± Hz *36± ±05* *30±1O...16*05* (2.12m/s 2 ) * * ± ± *0.5** * * ±1.3 = 1. altistuskerta, 2 = 2. altistuskerta, 3 = 3. altistuskerta, 4 = oalautuslaksc, **p < 0.025, *p <

8 sensa perusteella Iämpimyyden tuntemustaan asteikolla, jossa 1 = kuuma, 2 = Iämmin, 3 = miellyttäva, 4 = viileä ja 5 = kylmä. Kuten taulukosta havaitaan, pelkän melualtistuksen jälkeen koehenkilöt arvioivat Iämpimyyden tuntemuksensa keskimaärin viileäksi (4), kun taas molemman tärinäaltistuksen jälkeen IämpOaistimukset osuivat miellyttavan ja viileän välille. Eräässä toisessa osatutkimuksessa, jonka tarkoituksena oh Iuonnehtia kohonneen ympäristön Iämpötilan merkitysta elimiston toimintojen kannalta, pyydettiin koehenkilöitä arvioimaan lämpötuntemustaan edellisessä kokeessa käytetysta asteikosta poikkeavaila asteikolia (69). Tässä asteikossa sanallinen ilmaisu "hyvin kuuma" vastasi numeroa 1, "kuuma" numeroa 2, "jokseenkin kuuma" numeroa 3, "lämmin" numeroa 4 ja "miellyttävän iämmin" numeroa 5 (ks. Taulukko 2). Kolmisuuntaisen varianssianalyysin tulokset osoittivat, että toisen perakkäisen (noin 40 minuuttia kestäneen) altistuksen jälkeen tutkituista tekijoistä tyolla oil ainut merkitsevä omavaikutus (F-arvo = 3.20; df = 2,72; p 0.05) ja melulla ja tärinäliä ainut merkitsevä yhteisvaikutus (F-arvo = 5.24; df = 2,72; p 0.01) lampimyyden tuntemusten vaihteluihin. Noin tunnin kestäneen yhtamittaisen altistuksen jälkeen tyoila oil edelleen merkittävin omavaikutus ja meiulla ja tärinällä merkittävä yhteisvaikutus iampimyyden tuntemuksiin Yksityiskohtaisemmin iampimyyden arviointien pistemäärien keskiarvoja tarkasteitaessa voidaan havaita, että 8 Watin tyota tehtyaan ja samanaikaisesti meiuiie ja stokastiselie tärinäile aitistuttuaan henkiiot arviolvat olonsa kaikkiin muihin altisteyhdisteimiin verrattuna kaikkein Iampimimmiksi - hyvin kuuman ja kuuman väiille (Tauiukko 2). Toisaaita meiu näytti iisäävän kuumuuden tuntemusta stokastiseiie tärinäiie altistuttaessa ja keskiraskasta (4 W) ja raskasta (8 W) työtä tehtäessä (69). Tämä on yksi viite kompieksissa aitistustilanteissa eslintyvien eriiaisten meiujen ja erilaisten tärinöiden erilaisista psykofysioiogisista vaikutuksista, ja tähän oien eräässä toisessa artikkeiissani sykkeen osalta Jo viitannut (70). Melun haittaavuusarviointien vaihtelusta Hyvin usein melua ja tarinää iuonnehditaan nun samankaltaisiksi ympäristohaitoiksi (45), etteivät ihmiset pystyisi erittelemään meiun tai tärinän vaikutuksia toinen toisistaan (11). 24 Meluarviot (RI) (RI) kuorm- ant - auton t5in melu paijon / / I / / P81.4 jon / / jossain rin melko 2 tehtaan ci portilia lain-i vallinnut kaan melu melua ' referenssiastelkko RI y0.095x viisiluokkalnen Sanallisin ia numoenisin ilmauk8in varust.a$t.r7 Y0.085x-216 Kuva 1. Kandelia eriiaiseiia arviointiasteikoiia suoritettujen tyoymparistojen meiun arviointien tuiosten ja samoissa tyoympäristöissä samanaikaisesti mitattujen melujen ekvivaienttiiukemien vastaavuus. Vertailu on suoritettu kalibroidun referenssiasteikon (Ri) ja vilsiluokkaisen sanailisin ja numeerisin iimauksin Varustetun arviointiasteikon (R7) väiiiiä ekvivaienttiarvoina (Leq) iuonnehditun melutason suhteen. Laskennat tehtiin iineaarista regressloanaiyysia kayttaen (n=60). Kuvan osoittamasta asteikkojen vastaavuudesta ja asteikoilia saatujen tulosten yhtapitavyydesta on iuonnoiiisestikin hyotya muun muassa tyosuojeiu-, tyoterveys- ja ymparistohygienisessa tutkimuksessa (57). Jomman kumman tekijän iäsnäoio saattaisi siten vaikuttaa toisen tekijän haittaavuuden voimakkuudesta tehtäviin arviointeihin (38), ja tamäntapainen arviointien yms. tuntemusten sekoittuminen olisi Kirbyn ja hänen tutkijatovereittensa (47) mieiestä mandoilista nimenomaan aihaisiiia arsyketasoiiia. Korkeiiia arsyketasoiiia arviointien validiteetti Iisàantyisi, koska meiu- ja tarinäkomponentit arvioitaisiin eriilisinä. Grether tutkijatovereineen (27) on taasa havainnut, ettà subjektiiviset arviot heijasteiivat johdonmukaisesti haittayhdisteimiin sisaityvien tekijoiden iukumaarää. Erãiden mieiestä subjektiiviset arviot ovat ama jossakin määrin harhaiset (91). Mielestäni peruskysymys on siinä, miten tatä subjektiivisten arviointien validiteettia voidaan oikeimmaiia tavaiia mitata. Eräät havainnot (55) viittaavat siihen, etteivät en aistien vaiitykseiia todettavissa oievat muut tyoymparistohaitat vaikuttaisi olennaiselia tavaiia ainakaan meiun ja vaiaistuksen hait- om do Lea Ympariston melutaso

9 taavuuden arviointituloksiin. Jatkotutkimuksen tulosten perusteella työymparistotekijoiden haittaavuutta koskevat arviot osoittautuivat myos tyydyttävän pysyviksi, sillä lasketut korrelaatiokertoimet toistettujen mittausten välilla vaihtelivat (veto) ja (melu) välillä. YksilOiden suorittamien melun arviointien ja tyoympäristöissä mitattujen ekvivalenttimelutasojen väliset korrelaatiokertoimet vaihtelivat 0.71 :stä 0.85:een. Suurimmat korrelaatiokertoimet saatiin kalibroituja arviointiasteikkoja käytettäessä (57). Erilaisilla arviointiasteikoilla saatuja arviointituloksia on vertailtu Kuvassa 1. Paraikaa tyon alla olevassa tutkimusselosteessani, joka julkaistaneen Iahiaikoina Ymparistöministeriön julkaisusarjassa, tarkastellaan subjektiivisten melun voimakkuudesta suoritettujen arviointien tulosten vaihtelua silloin, kun henkilot Iaajakaistaisen melun Iisäksi altistuvat koko kehon tärinälle ja dynaamiselle Iihasty011e 300 C IämpOtilassa. Kyseisessa tutkimuksessa haluttiin saada selville nimenomaan Se, että miten ympäriston kohonnut Iampötila vaikuttaa arviointien tuloksiin. Tulokset osoittivat, että melun voimakkuudesta suoritetut arviot ovat varsin luotettavia. Vaikka valtaosa melun voimakkuusarviointien tubsten vaihtelusta sebittyykin melun voimakkuudella, nun melun voimakkuuden au- ja yliarviointi saattaa kuitenkin olla mandollista jos samanaikaisesti altistutaan Iaajakaistaiselle tärinäfle ja tehdäàn kuormittavaa lihastyota. Tällä viitteenomaisella havainnolla on käytännon toimien kannalta merkitysta muun muassa siksi, että yleensa kisko- ja pyoräajoneuvoissa tärinäenergia keskittyy suurimmaksi osaksi alueelle, jonka rajataajuudet ovat noin 2 ja 15 Hz:ià. Tämã taajuusalue on kutakuinkin sama kuin tässä tutkimuksessa kaytetyn taajakaistaisen tärinän taajuusalue ( Hz). Tubosten merkitystä korostaa edelleen Se, että arkipaivan tilanteissa, nun tyoympäristoissà kuin liikenteessäkin esiintyva melu on useimmiten laajakaistaista, hyvin monia eri taajuuksia sisältävaä. Ymparistoindekseista Kuten huomataan, ympäristojen terveehisyyden ja viihtyisyyden kuvaamiseen liittyy useita ongelmia. Näitä kuvaukseen luittyvia ongelmia valaistaan seuraavassa yhdella esimerkillà, joka on otettu joitakin vuosia sitten toteutetun kyselytutkimuksen tuboksista (56). Tietoisena eri ymparistotekijoiden haittavaikutusten vertaamisen ja yhdistamisen ongelmallisuudesta on seuraavassa kohdassa otettu tarkasteltavaksi haitallisten energiajakaumien indeksi ja hengitysilman saasteiden indeksi. HaitaDisten energiajakaumien indeksi on muodostettu laskemalla yhteen melun ja tarinän ja valaistus- ja lampoolojen haittaavuusarviointien pistemääriä. Hengitysulman saasteiden indeksiin kuuluu puolestaan sellalset yksittaiset haitat kuin maalien tms. hoyryt, kivi- tai hiekkapoly, noki, tuhka tms., metallipolyt tai metallihoyryt ja savu tai kaasut. Tässä yhteydessa haluan kiinnittää lukijan huomion nimenomaan siihen tapaan, jolla nämä indeksit rakennettiin. Indeksien laadinnassa Iähdettiin siitä, muun muassa elintason tarkasteluissa järkevältä vaikuttavasta periaatteellisesta kasityksesta, ettei ymparistooboja kuvaava indeksi vol muodostua pelkästään siihen kuuluvien komponenttien pistemäärien summasta tai keskiarvosta. Jos yksikin tyoymparistoä luonnehtiva osatekijä haittaa vuihtyvyytta paijon tai erittäin paijon, ei haitta vol vahentya sillà, etta samanaikaisesti tar - kastellaan muita vähemmän haittaavia tekijoitä. lndeksit muodostettiin osioiden vastauspistemäärien aritmeettisen keskiarvon perusteella seuraavien luokkarajojen ja lisäehtojen perusteella. lndeksi- Keskiarvojen Haittaavuuspistemäärä luokkarajat aste eilainkaan jonkin verran paljon erittäin pabjon Lisäehtona oil Se, että jos joilakin osamuuttujaila oil pistearvo 4 tai useammaila kuin yhdella pistearvo 3 oil pistemäärä 4. Jos joilakin osamuuttujalla oil pistearvo 3 oil indeksipistemaara myos 3. Näin basketut indeksipistemaärät vaihtebivat tietybba säännonmukaisuudeiba siten, että undeksien pistemäärät obivat suurimmat alkutuotannossa. Luvut osoittavat hyvin konkreettisebba tavabba, miten eribaiset haitaiiiset energiat ja hengitysilman epapuhtaudet esuintyvat samanalkaisesti erilaisina yhdistebmina tyontekijoiden tyoymparistoissä. Muutokset työsuorituksessa Nichoblin (81) miebestä ympariston melu ja kuumuus vaikuttaa eniten sebiaisiin tyotehtäviin, jotka vaativat hyvin vähän henkistä ponnistebua ja motivaatiota. Erityisesti epavakaa meiu yhdistyneena C ympärlston lampotibaan ja vähän stressaavaan tyo-

10 hon vaikuttaisi ihmisen elimistoon haitallisemmin kuin pelkkä melu (1119). Yleisaltistumisen aikana kuumuus vähentaä melun haitallisia vaikutuksia (113). MyOs Bell (5) ja loseliani (43) erottelevat ne ymparistotekijoiden yhdistelmat ja tyot, joissa yleisaltistumiset tulisivat kaikkein selvimmin esille. Lopuksi Minua ennen kokoavia tarkasteluja yhteisvaikutusten tutkimusten tuloksista ovat laatifleet ainakin Grether (26), Schmidt (98), Murray ja McCaIly (80), Dupuis (18), von Gierke (114), Menshov tyotovereineen (74) ja Maailman terveysjarjesto (WHO) (116). Tässä katsauksessani olen pyrkinyt esittelemäàn kaikkein uusimpia tutkimustuloksia, mutta myos sellaisia tutkimuksia, joita ilmeisestikaän kielivaikeuksien johdosta maassamme ei välttämättä tunneta. Jansen (44) on eräässä artikkelissaan varsin laajalti esitellyt venäläisiä tutkimuksia, jotka ovat tarkastelleet ennen kaikkea kuulon muutoksia kompleksisissa altistustilanteissa. Vaikka viimeaikoina on virinnyt erittäin suuri kimnostus tutkia saman tekijän. esimerkiksi juuri melun eri ominaisplirteiden keskinäisten yhdistelmien vaikutuksia, olen jättänyt näiden tutkimustulosten esittelyn tekemättä (16, 36, 41, 115). Tämän olen tehnyt yksmnomaan kaytettavissa olevan tilan niukkuuden johdosta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että ajankohtaisena tehtävänä on määrittää ympanistotekijoiden merkittävimmät yhdistelmat ja mandolliset vaikutukset ihmiselimistossä. Nykyisissa rakennetuissa ympanistoissa enilaiset tekijät muodostavat monisaikeisen kokonaisuuden, josta mitään osatekijäa ei voi varauksettomasti irrottaa yksmnaan arvioitavaksi tai jättää arvioimatta. Teknista torjuntaa ajatellen muun muassa toimien kohteena olevan melun luonteen lisäksi näyttaisi olevan perusteltua ottaa huomioon yksiloon ja hänen ympanistoonsa liittyvät muut tekijät. Kaikella tutkimuksella on taloudellisuuden ja yhteiskunnallisen relevanttisuuden mitta. Näin myos yhteisvaikutusten tutkimuksessa. Jos sanotaan, että melutason alentaminen yhdellä desibelilla parantaa esimerkiksi tyon tuottavuutta yhdellä prosentilla, nun melko varmasti yhta useamman tekijän optimomnti merkitsee vastaavasti suurempaa tuottavuuden kohoamista. Mainitunlaisista kompleksisista vaikutuksista johtuen tätä yksityiskohtaisempien arviointien tekeminen edellyttaa tarkkoja laskutoimituksia, mutta myos seuraavanlaisten yleistykseen tähtäävien nakemysten esiinnostamista. Tuotettavan tutkimustiedon avulla on voitava arviolda yksittaisten tekujoiden sijaan tai rinnalla yleisaltistumisen merkitys enilaisten kriteereiden, esimerkiksi kuulon tam tasapamnon saatelyn lisäksi muiden aistinelinten tam psykofyysisten suorituskykyisyyden suhteen. Tämä taas merkitsee, etta normien laadmnnan periaatteita, suunnittelu- ja mmtomtusratkaisuja, teknisiä torjuntatoimia ja jopa henkilokohtaisten suojainten käyttoä joudutaan katsomaan uudesta nakokulmasta. Yhdistelmiin sisallytettävien yksittäisten ymparistotekujomden toinen toisensa vaikutuksia vahvistavien tam vaikutukset kumoavien ommnaispiinteiden tunnistaminen taas merkitsee tmedon monipuolistumista ja tanjoutuvien ratkaisutapojen määrän kasvua. Penäkkäisten tai syklisten tyonupeamien rytmitys ja kesto tulee tästä syystà myos uudessa valossa esille. Viime kadessa yhteisvaikutusten tutkimuksen tulokset luovat nykyista selvemmän tanpeen sen kaltaiselle tilastollis-metodologiselle kehitysty011e, joka pyrkui ratkaisemaan moniulotteisten ilmioiden analysomntiin ja kuvaukseen liittyviä ongeimma - jopa ymparistoindeksien tms. yhdistettyjen osoittimien rakentamisen periaatteita (1, 42, 61, 111). Pelkistetysti saman asian voi esittää kysymyksella, että miten ymparistotekijoiden enillisvaikutusten summautuvuus, ylisummautuvuus tam Imevittymmnen on yksikasitteisesti ja edullisimmalla tavalla ennustettavissa? Kuten hyvmn tiedetäan, enilaisten ympänistojen suunnitteluun ja saatelyyn liittyvien toimmen osuvuushan rimppuu paljolti juuni tähän kysymykseen saatavasta vastauksesta. Tohtori OTavi Manninen on Suomen Akatemian tutkija. Hänen tutkimustyonsä keskittyy tältä hetkellä erityisesti melun, tärinàn, lampotitan ja tyon oma- ja yhteisvaikutusten tutkimiseen. Mime kesnâ Olavi Manninen valittlin Torinossa kansainvallsen tiedejârjeston ICBEN:n puheenjohtajaksi, jonka tieteellisenä vastuualueena vastaisuudessa Mee olemaan nimenomaan fysikaalis-kemiallisten ympäristotekijoiden interaktioiden ja yhteisvaikutusten tutkimus. Olavi Mannisen toimesta jarjestetaan Tampereella ensi syyskuussa ensimmäinen kansainvalinen ymparistotekijoiden yhteisvaikutuksia tarkasteleva tutkijakokous. Suomen Akatemia on myontanyt kokouksen jarjestamista varten apurahan.

11 Kirjallisuus 11 Alekseeva, 0G., et al., Use of methods of multiple Statistics in assessing the extent of reactivity of sick and practically healthy people. Gig I Sanit 12, ) Anitesco, C. is Contulesco, A,, Studies of the influence of noise and vibrations on the behaviour of catecholamines in industrial Sound vibratory aggression. Archives des Maladies Professionelles (Paris) ) Arkadyevskiy. A.A., Combined effect of vibration and noise on the human organism. Gig i Sand 10, ) Ashford, N.A 'Crisis in the workplace: Occupational disease and injury". A report to the Ford Foundation. The MIT Press. Cambridge, Massachusetts, and London. 5) Bell, PA., Effects of noise and heat stress on primary and subsidiary task performance. Human Factors 20, ) Bobbin. R.P. is Gondra. Ml., 1975 Effects of intense low frequency sound sonic boom) on the cochlea. Environ Rex 9, ) Bukharin. E.A. ja Soloviev, A.M., The problem of a combined action of temperature, air humidity, noise and vibration on the human body. Gig i Sanit 5, , 8) Bukharin, E.A., et al, Some specific reactions of the motorists' organism to a short-term exposure to the effect of gases superimposed upon the action of noise and vibration. Gig Tr prof Zabol 9, ) Buzunov, V.A., et Si Effect of noise and temperature on adolescents during tractor driving. Gig i Sanit ) Burykina. L.N., et at., Eksperimental'noe izucenie kombinlrovannogo deistvija suma i acetone. Gig Tr prof Zabol ) Clarke. M.J. ja Hawkins, N.M., Questionnaire investigation of the comfort reaction to motion of public transport vehicles. University of Loughborough. England. 12) Cohen, A Extra-auditory effects of acoustic stimulation. In: Handbook of physiology, sect 9: Reaction to environmental agents, (eds) Lee, D.H.K,, Murphy. SD., Geiger. S.R. Chap 3, pp American Physiological Society by Williams & Wilkins Baltimore. MD. 13) Coling. 0.E., of al Interaction of Sinusoidal vibration and impulse noise: effects on hearing. Abstract. J Acoust Soc Am ) Dean, R.D. ja McGlothen. CL., 1965 Effects of combined heat and noise on human performance, physiology, and subjective estimates of comfort and performance. Proceedings of annual technical meeting. pp Institute of Environmental Sciences'. 15) Dean, R.G., et al, Performance and physiological effects of CH-46A noise and vibration. Report D The Boeing Co., Seattle. Washington. 16) Doroshenko. P.N. ja Stepchuk. ID., Hygienic assessment of combined effect of intrasound and low frequency noise on the acoustic and vestibular analyzer of compressor operators. Gig Tr prof Zabol ) Dmesen. M. la Borghols. E Lawasi en fysieke belasung T soc Geneesk ) Dupuis. H., Noise and physical agents: a review. ASHA Reports 10, ) Dupuis. H ja Weichenrieder. A Beeinflussung der peripheren Hautdumchblutung durch nlechasische Schwingungen und 0rm Arbeitsmedizinische Risikobeurfeilung, Verhandlungen der Deutechen Gesellschaft für Arbeitsmedizin ev.. pp A.W. Gentner, Stuttgart. 20) Ekblom, A., et at Microprocessor based stabilomef my. Research Report 3. Tampere University of Technology. Electronics Laboratory, Finland. 21) Fanger. P.O., et at,, Can colour and noise influence man's thermal comfort? Ergonomics 20, ) Finkelman, J.M., et al Conjoint effect of physical stress and noise stress on information processing performance and cardiacresponse. Human Factors ) Gavriioua, L.A., et al About the role of vibration on the development of professional impairment of hearing among boilermakers, Gig Tr prof Zabot ) Gregorczyk, J Activity of some enzymes of intermediary metabolism and behavior of serum protein and its fractions in workers exposed to strong acoustic and vibrational stimuli. Acts Physiologica Polonlca ) Gregorczyk, J.. et al The effects of physical work and work under conditions of noise and vibration on the human body. Acts Physiologica Potonica 16, ) Grether, W.F Effects on human performance of combined environmental stress. Aerospace Medical Research Laboratory. AMRL- TR Wright-Patterson AFB, Ohio, 27) Grettrer. WE,. et al,, Effects of combined heat. noise and vibration stress on human performance and physiological functions. Aerospace Med 42, ) Gribova, LA. ja Solovieva, E.A The blood system reaction to occupational effect Of vibration and noise. Gig i Sanlf 30, ) Ouignard, J.C., Performance and physiological effects of combined stress including vibration, In: Vibration and combined stresses In advanced system, (ed) Gierke. H.6.. AGARD Conference Proceedings, No 145, B1813, (NATO) Specialists' Meeting in Oslo ) Guignard, J.C. ja Coles, R.R.A., Effects of infrasonic vibration on the hearing. Reports, vol 1. 5th ads. Congr Int d'acoust, Liege noise and vibration Zh Ushn Nos f3orl Botezn 3, ) Gurtinkel, E V Physical foundations of atabilography Agreasologie 14, ) Guseev, Vu M., xl al., Histomvorphological changes in the hearing organ of experimental animals under the influence of occupational noise and vibration. Zh Ushn Nos Gorl Bolezn 3, ) Haider, M., Influences of chemical agents on hearing loss. Proceedings of the International Congress on Noise as a Public Health Problem, pp Dubrovnik May, Prepared by The US Environmental Protection Agency. Office of Noise Abatement and Control. Washington 34) Haider, M.. et al Larmbelastung, kohlenmorroxidbelastung and kombinationswirkungen lnternationales Symposium. Neueste Erkevvtnisse in der Beurleilung der gesundgeltlichen Folgen der Umweltverschmutzung, Paris 24-28, ) Hamernik, R.P. et al., Impulsive noise and synergistic effects aggravate hearing loss. Occup Health Sat ) Hamemnik. R.P,, et al Potential for interaction of lowlevel impulse and continuous noise AFAMRAL TR8068. Aerospace Medical Research Laboratory, Wright Patterson Air Force Base, Ohio 37) Hamernik, R.P., et al., "New perspectives on noise-induced hearing loss". Raven Press. New York, 38) Hempnfock. T.I. ja Saunders, D.J., Subjective response to mixed noise and vibration environments. University of Sheffield. England, 39) Henkel. E., et at Untersuchungen our kombinierle Ldrm- und Schwingungsbelastung von Probanden. Z ges Hyg , 40) Henkel, W. ja Wagner, G., Output-Unterauchung der komblnierfen L8rm- und Tetrachlorkohlensfoff - Belasfung von Ration. 7 ges Hyg ) Hunt, W., et al., Effect of impulse level on the interaction between impulse and continuous noise, J Accost Soo Am

12 42) Inhaber. H., "Environmental indices John Wiley & Sons, Inc., New York. 43) loseliani. K.K Effect of vibration and noise on ability to do mental work under conditions of time shortage. Environ Space Sci 1, ) Jansen. G., 1980, Research on eutraxural noise effects since 1973 ASHA Reports 10, ) Janssen. J H., A proposal for standardized measurements and annoyance rating of simultaneous noise and vibration in ships. Report 126 S (S 3183). Netherlands Ship Research Centre TNO, Shipbuilding Department, Delft. 46) Jordenko, S.. et at The influence of noise and vibration upon creatine kinase activity in blood serum tnt Arch Occup Environ Health 49, ) Kirby, R.H. at dl Effect of whole-body vibration in combined axes and with noise on subjective evaluation of ride quality. Am Ind Hyg Assoc J ) Klotzbucher. E ja Fichtel. K Per Enfluss des Lbrrns auf Leistung bei geistiger Arbeit und ausgewahlte physiologische Funktionen bei unterschiedlichen Kornbinationen zwischen Lsrm und dynamischer Muskelarbeit. tnt Arch Occup Environ Health ) Koradecka. D Investigation of influence on the organists of vibration, noise and static effort as factors related to work with percussive pneumatic tool Prace CIOP (Warsaw) ) Korol, l.m., Determination of clinical risk criterias of cochleavesfibular disturbancles and analysis among the persons exposed to noise and vibration Moscow 511 Kustov. V,V., at al Combined effect of carbon monoxide and total vibration on the body. Gig Tr prof Zabol , 52) Makotchenko. V.M. at al The state of the sympathicoadrenal system in workers exposed to a long-term effect 01 an intensive industrial noise (based on findings of the catecholamines excretion with the urine) Gig Tr prof Zabol ) Man. A., at al., Vestibular involvement in acoustic trauma. An electronystagmographic study. Journal of Laryngology and Otology , 54) Manninen Noise induced hearing-loss. In: Occupational position, working condition and morbidity among employees of machine industry. Research Institute of Physical Culture and Health Publications Jyvsskyla, Finland I 55) Marininen, Ratings of discomfort due to noise and inadequate illumination at work. (Reliability of ratings of discomfort due to noise and inadequate lighting and the congruence of ratings with tecnical measurements.) Reports of Public Health Sciences M31. University of Tampere. Finland. 1 56) Manninen, 0., 1977 Environmental factors and employees' discomfort in three machine industry plants. Reports of Public Health Sciences M32. University of Tampere. Finland 57) Maneinen, 0., A study of the influences of phrasing. scaling and location of questions concerning employees' discomfort ratings due to noise. Contribution to the International Symposium On the Protection of Workers Against Noise, November. Dresden. I 58) Macriven. 0 ja Aro S., Noise-induced hearing loss and blood pressure lot Arch Occup Environ Health ) Manninen, 0. ja Aro, S., Urinary catecholamines. blood pressure, serum cholesterol and blood glucose response to industrial noise exposure. Arch hig reds tokaikol 30 (buppl) I 601 Manninen. 0 ja Erikoinen Further studies of the combined effect of environmental factors. A description of the environmental chamber system for laboratory experiments with human subjects. contribution to the Congress of the International Ergonomics Association, August, Warsaw Manninen. 0 is Paxanen. M., 1979 Assessing the contribution of odour, dust and monotony at work to absenteeism. Ergonomics Manninen Combined and single effects of prolonged noise and vibration exposure on employees' cochleo-vestibular functions and urinary catecholamines In: Catecholamines and stress: recent advances. (ads) Usdin, E., Kvetnansky. R.. Kopin. I.J Elsevier North Holland. New York Manninen Combinations of noise, vibration, temperature and physical work and temporary threshold shift of hearing Nordic Council Arct Med Res Rep 33, I 64) I 65) I 66) I 67) Manninen The complex effects of stable noise, sinusoidal vs stochastic low frequency whole-body vibration and dynamic muscular work in temporary hearing threshold shifts (US) at a dry-bulb temperature of 30C. Proceedings of Inter-Noise 82. pp San Francisco. Manninen, 0., 1983 Studios of combined effects of Sinusoidal whole body vibrations and noise of varying bandwidths and intensities on US2 in men let Arch Occup Environ Health Manninen, Simultaneous effects of sinusoidal whole body vibration and broadband noise on US2s and R-wave amplitudes in men at two different dry bulb temperatures. lnt Arch Occup Environ Health 51, Manxinen Body sway changes alter single and paired exposure to noise and whole body vibration. Team 3 The Fourth International Congress on Noise as a Public Health Problem June Turin (Italy) Manninen Den sammanlagda effekten av buller och vibration Arbete. manniska, miljb. yr 1. I 69) Manninen A review of exposure combinations including noise: the meaning of complex exposures Invited paper. Team 3. Fourth International Congress on Noise as a Public Health Problem. Turin (Italy). June ) Manninen Hearing threshold and heart rate in men after repeated exposure to dynamic muscle work, sinusoidal vs stochastic whole body vibration and stable broadband noise, Int Arch Occup Environ Health (in press). 1 71) Maxxixen. 0., 1984 Single and joint actions of noise and sinusoidal whole vibration on US2 values and low frequency upright posture sway in men, let Arch Occup Environ Health (in press(. 1 72) Manninen, 0., Bioresponses in men due to single and simultaneous exposure to whole body vibrations of varying bandwidths and noise. Invited paper. Working meeting "Criteria of evaluation of the effects of whole-body vibration on a man" in Moscow March, ) 73) Markarian. S.S The influence of vibrations on ENT organs. Voenno-med Zhurnal 4, ) Menshov, A.A., at xl,. 1950, "Combined effect of industrial noise and vibration on the body". Zdoroviya Publishers, Kiev. 75) Meyer. L.D., at at., Interaction of acoustic and vestibular afferent activity observed in ear muscles. Z Neurol 200, Mikhailov, V.A.. at al, On the combined action exerted by various factors of the industrial environment. Gig Tr prof Zabel 7, I 771 Mietzko. H G Is Henkel. W Tierexperimeritelle Belasfungauntersuchungen mit Larm und Acrylnitril under chronobiologischem Aspekt. Z gas Hyg ) Mood. E.W., at xl., 1972, Environmental health and mental health. In: Man, health an environment. (ad.) 8.0. Hafen, pp Burgess Publishing Co.. Minneapolis. 79) Morita. M., Experimental studies on the acoustic influence of vibration and noise. OtoI Fukoka ) Murray. R.H ja McCalIy. M Conbined environmental stresses, In. NASA Bioastronautics Data Book. Chapter 19. pp Scientific and Technical Information Office Washington 81) Nicholl, A,G,McK A study of the interaction effects of heat and noise on man. Ergolab R 77:55. pp Stockholm 28

13 82) Nurbaev. '5K Physio'hygienic assessment of the effect produced by vibration on the drivers of dump-trucks in ore mining. Gig Tr prof Zabol 5, ) Okada. A., et at, Temporary hearing loss induced by noise and vibration. J Acoust Soc Am ) Ostapkovich, V.E. ja Perekrest. Al , Concerning the hazard criteria of injury of the sound analyzer in the workers of locomotive brigades. Otorinotaryng ) Ostapkovich. V.E. ja Ponomareea. NI., The state and assessment of hearing in persons working in conditions of intensive industrial noise and vibration. Kim Mad 3, ) Paranko. N.M. ja Vyschipan, V.F., Effect of noise and local vibration of permissible levels on the human body, Gig i Sanif 32, 25-30, 87) Paranko. N.M., et at Stable functional changes in miners under the effect of permissible levels of vibration and noise. Vracebnoe delo ) Parker, D E.. et al Studies of acoustical stimulation of the vestibular system Aerospace Med 39, ) Pinter. L Gef'iOrschadigung von Traktortahrern in der Forstwirtschatt. tnt Arb-Konferenz "Erg Standards i d Landwirtschatt", Potsdam, Sonderh 6171/75 11/13!1. 90) Pokrovakij, N.N., Leningradskij gosudarstvennyj sanitarnogiqieniceski1 medicinskrj institut. Leningrad. 91) Poulton. BE. 1976, Quantitative subjective assessments are almost biased, sometimes completely misleading Bull Br psychol Soc , 92) Pyykko, I., Traumatic vasospastic disease among Finnish lumberjacks. Institute of Occupational Health. Report 88, Helsinki. 1 93) Pyykko. I., et al., Hand-arm vibration in the aetiology of hearing loss in lumberjacks. Brit J Ind Med 38, ) Quaas, M.. at al., Zum Einfluss von Ldrm auf die Herzfrequenz und den 02-Verbrsuch bei mittetschwerer physischer Betastung. tnt Z anqew Physiol ) Rahmitevits, AG Oh asobennosti professronatjrroj thgouhoati pri SOrmestnOm vtijanii vibratsii i suma vs organ sluha. Scientific Notes of the Moscow Scientific Research institute of Hygiene ) Ratner, M.V. ja Zvereva. G.S Functional state of hearing analyser when noise, vibration, physical work and elevated ambient temperature are influencing simultaneously. Gig Tr prof Zabot 16, ) Rustam-Zade, Ch.. et at., On the assessment of the effect produced by the whole-body vibration and noise on the acoustic function. Gig Tr prof Zabol 9, ) Schmidt, P., Zur simultanen Einwirksng met'rrer Umwetttaktoren ant den Menschen - Literaturbericht Uber die Situation in der Kunststoffinduetrie Z ges Hyg ) Seidel. B ja Troater, F.A Ergebnia eiser gezielten Reihenurrtersuchsng von 60 Traktoristen auf Gesurrdhe,tsschdden durch Larm und Vibration. Z ges Hyg 16, , 100) Shalashoe, N Va,, 1964, Cocheovestibutar disorders in riveters. Gig Tr prof Zabol 8, 14-20, (101) Shatatov. N.N. ja Murov, M.A., The influence of intensive noise and neuropsychic tension on the level of the arterial pressure and incidence of hypertensive vascular disease Klin Med (102) Siegetaub. A.B.. et al,, Hearing loss in adults. Relation to age. sea, exposure to loud noise, and cigarette smoking. Arch Environ Health (103) Sommer. H.C., The combined effects of vibration, noise, and exposure duration on auditory temporary threshold shift. AMRL-TR-73-74, Wright Patterson AF. Ohio (104) Spioch, F.M., 1981, Effects of combined heat, noise and physical work on man. Abstract, XX International Congress on Occupational Health, September 25-October 1, 1981, Cairo. Egypt. (105) Steele. W.G. is Koons. Jr.. PB., Cardiac response to mental arithmetic under quiet and white noise distraction. Psychoriomic Science (106) Svistunov, N.T. ja Marcenkova, L.N Deistvre abscdi vibracir v socetanii s preryvistym sumom na stuhovuju funkcilu, Gig Tr prof Zabol (107) Syromyatnikov. Yu.P The effects of noise and whole-body vibration on the sensitivity to vibration in weavers. Gig Tr prof Zabol 9, (108) Taniewski, M. a Bansszkiewicz. T., Hearing In persons exposed to vibration Bull inst Mar Med Gdansk (1 09) Temkin. Ya.S., The pathogenesis and clinical picture of vibrational cochleovestibular disorders, Vestnik Otorinotaryng (110) Thalmann. R, Metabolic features of auditory and vestibular systems. The Laryngoscope (111) Thomas, A., 1972, "Indicators of environmental quality". Plenum Press, New York, (112) Titonov. H. ja Mandaliev, A Issledovanie vtijariija suma na stutroroi apparat arteriatnoe davlenic i nervruja sixtema rabocih tekstitnoi promyslennosti. Contribution to the Scientific Congress on Industrial Hygiene, Noise, Dust and Occupational Diseases. PP , Varna, (113) Verzitova. O.V., et at The joint action of benzene, vibration and noise on the body. Gig i Sanit (114) von Gierke, H.E., Exposure to combined noise and vibration environments, ASHA Reports 10, (115) Walker. JO Temprary threshold shift caused by combined steady-state and impulse noises, J Sound Vibration (116) World health Organization (WHO). 1981, Health effects of combined exposures in the work environment. Report of a WHO Expert Committee. Technical Report Series 662. Geneva. (117) Wyon, D.P.. et al Combined noise and heat stress effects on human performance. Contribution to the international Indoor Climate Symposium. 30 August - 1 September. Copenhagen. (118) Yamamura, K., et al., 1970 Temporary hearing loss due to vibration and noise, J Hyg , (119) Yenirr. P On the pathogenesis of professional hearing disorders occurring under the combined influence of general vibration and noise. Zh Uahn nos gorl bolezn (1 20) Yokoyama, T.. St at Temporary threshold shifts produced by exposure to vibration, noise, and vibration-plus-noise, Ada Ototaryng (121) Zergelxchdfer, 8.0., kombinirovannom vozdeistvii razticnyh parametrov atabiijnogo sums i okisi ugleroda na organlzm. Lenlngradxkij sanitarno-grgieniceskij medicinskij instilut. Leningrad. (122) Zorn, H Die kombinierte Wirkung physikalischer snd chemischer Nosen, autçjezeigt am Beixprel der SchSdigung durch Ldrm und CO. Schrifterir. Arb Med Soz Med Arb Hyg Stuttgart. Bd 27 (123) Zvereva at at, 1977 Substanliantion of the permissible level of noise in combination with an elevated environmental temperature. Gig Tr prof Zabol , 29

Melun vaikutukset yhdistyneinä muihin ympäristön vaikutuksiin

Melun vaikutukset yhdistyneinä muihin ympäristön vaikutuksiin SUOMEN LAAKARILEHTI 25/86 VSI. 41 2262 OLAVI J. MANNINEN Melun vaikutukset yhdistyneinä muihin ympäristön vaikutuksiin Ymparistotekij at vaikuttavat yhdistelmanä ihmiseen eri tavoin kuin kukin tekijä erikseen.

Lisätiedot

Melun, tärinän ja lämpötilan vaikutuksista ohimo- ja kielenaluslampötilan vaihteluihin eri kuormitustilanteissa

Melun, tärinän ja lämpötilan vaikutuksista ohimo- ja kielenaluslampötilan vaihteluihin eri kuormitustilanteissa OLAVI MANNINEN Melun, tärinän ja lämpötilan vaikutuksista ohimo- ja kielenaluslampötilan vaihteluihin eri kuormitustilanteissa YmpärlstOn IämpOtllaa ja työn kuormitt.avuutta pidetaän ylelsesti nlinä tekljblnä,

Lisätiedot

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VAKOLA Zial Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmai VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 578 Test report Eii va 1. Presto-viljankost

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Yh7piristdreKiJbiden yhteisvaikutukset ja nhiden tutkimus. t6naan

Yh7piristdreKiJbiden yhteisvaikutukset ja nhiden tutkimus. t6naan I. I on Yh7piristdreKiJbiden yhteisvaikutukset ja nhiden tutkimus IN II t6naan Muun muassa monitoimiurakoinnin yhteydessä samalta henkilöltã vaadittavien monien erilaisten työtaitojen korostumisen myötä

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

VTT EXPERT SERVICES OY

VTT EXPERT SERVICES OY T001 Liite 1.08 / Appendix 1.08 Sivu / Page 1(6) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle

Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle Tapio Lahti TL akustiikka 2 Sisältöä Melun arviointi: laskenta ja mittaus menetelmät arviointisuure Lupaehdot BAT? melupäästö/melutaso

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalatilaisuus 12.9.2013 Kemiönsaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalatilaisuus 12.9.2013 Kemiönsaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalatilaisuus 12.9.2013 Kemiönsaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen

Lisätiedot

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Anja Koski-Jännes, prof. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto Anja.koski-jannes@uta.fi Masennusdiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen

Lisätiedot

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Puumateriaalien terveysvaikutukset sisäkäytössä

Puumateriaalien terveysvaikutukset sisäkäytössä Puumateriaalien terveysvaikutukset sisäkäytössä Metsien arvoaineet tulevaisuuden biotaloutta Pirkanmaalla seminaari Riina Muilu-Mäkelä 23.3.2015 Sisäilmaston ja viihtyisyyden parantaminen puurakenteilla

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely)

Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely) Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely) Santtu Saijets 16.6.2014 Ohjaaja: Juuso Liesiö Valvoja: Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Sisältö Salutogeeninen orientaatio ja sen synty Koherenssikäsitys/koherenssintunne Tutkimustuloksia Käytännön näkökulmia Salutogeenisen

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti terveyteen Psyykkiset vaikutukset: Vihreä ympäristö

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Making use of BIM in energy management

Making use of BIM in energy management BuildingEQ-Symposium in Berlin, October 1, 2009 Making use of BIM in energy management Tuomas Laine Olof Granlund Oy www.buildingeq.net Content BIM based tools for energy performance analysis and thermal

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi

Lisätiedot

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu 3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

ASKELÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUSEPÄVARMUUS KENTTÄMITTAUKSISSA. Mikko Kylliäinen

ASKELÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUSEPÄVARMUUS KENTTÄMITTAUKSISSA. Mikko Kylliäinen KENTTÄMITTAUKSISSA Mikko Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos PL 6, 3311 TAMPERE mikko.kylliainen@tut.fi 1 JOHDANTO Niin kuin hyvin tiedetään, kävelyn ja välipohjarakenteiden askelääneneristävyyttä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Wearable sensors and Big Data. prof. Jukka Vanhala TUT / ELT Industrial Big Data 10.2.2015

Wearable sensors and Big Data. prof. Jukka Vanhala TUT / ELT Industrial Big Data 10.2.2015 Wearable sensors and Big Data prof. Jukka Vanhala TUT / ELT Industrial Big Data 10.2.2015 TUT Dept. of Electronics and telecommunication engineering The last reorganization brought together Electronics

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tehokas työympäristö toimiva toimisto Musiikkitalo 25.4.2012 Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tahvo Sutela Lasifakta Oy Rakennuslasialan teknistä konsultointia Itsenäinen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

MineHealth. Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region. Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä

MineHealth. Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region. Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä MineHealth Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä Kolarctic ENPI CBC 1 MineHealth-työryhmä Työterveyslaitoksessa Hannu

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

MOSKOVAN P. I. TCHAIKOVSKY KONSERVATORION SUUREN 1 JOHDANTO 2 YLEISKUVAUS SALISTA SALIN AKUSTIIKKA

MOSKOVAN P. I. TCHAIKOVSKY KONSERVATORION SUUREN 1 JOHDANTO 2 YLEISKUVAUS SALISTA SALIN AKUSTIIKKA N SUUREN SALIN AKUSTIIKKA Henrik Möller, Sara Vehviläinen, Dmitri Tishko, Thomas Wulfrank 1 and Sergey I Rozanov 2 Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI henrik.moller@akukon.fi 1 Kahle Acoustics, Brussels,

Lisätiedot

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 Ilmanlaatudata & KAPU-data Roosa Ritola 25.1.2012 Katupölyseminaari Helsingin Ympäristökeskus Katupölyn torjunnan strategiat PM 10 Street dust Aikaisemmissa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!

Lisätiedot

Suomi 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin - kasvatus ja/tai ylläpito ja lopetus ilman toimenpiteitä. Total.

Suomi 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin - kasvatus ja/tai ylläpito ja lopetus ilman toimenpiteitä. Total. SUOMI 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiintoimenpiteissä käytetyt Hiiret Mice 2413 38131 15245 5199 60988 Rotat Rats 735 10352 4608 1960 17655 Marsut Guinea-Pigs 15 9 9 33 Kultahamsterit

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Graph. COMPUTE x=rv.normal(0,0.04). COMPUTE y=rv.normal(0,0.04). execute.

Graph. COMPUTE x=rv.normal(0,0.04). COMPUTE y=rv.normal(0,0.04). execute. COMPUTE x=rv.ormal(0,0.04). COMPUTE y=rv.ormal(0,0.04). execute. compute hplib_man_r = hplib_man + x. compute arvokons_man_r = arvokons_man + y. GRAPH /SCATTERPLOT(BIVAR)=hplib_man_r WITH arvokons_man_r

Lisätiedot

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot