Sunnuntai. Totuus julki Jouko Lokka oli lapsi, kun partisaanit hyökkäsivät hänen kotikyläänsä. Vihdoin tiedetään miksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sunnuntai. Totuus julki 5.11.2011. Jouko Lokka oli lapsi, kun partisaanit hyökkäsivät hänen kotikyläänsä. Vihdoin tiedetään miksi."

Transkriptio

1 5.. JUSSI LEINONEN Sunnuntai Viikonvaihteen lukupaketti Totuus julki Jouko Lokka oli lapsi, kun partisaanit hyökkäsivät hänen kotikyläänsä. Vihdoin tiedetään miksi. Sunnuntai O6 9 Mielipide Sunnuntai 4 Kulttuuri 4 5 Yhdessä 6 9 Uutiset Uutiset 9 Ulkomaat Urheilu 5 Sää

2 O Pohjoista puhetta Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen , Martti Vuolukka Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu, 94 Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten enimmäispituus on 8 merkkiä. Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 6, viestin loppuun nimi tai nimimerkki Mars-lentäjät viettivät puolitoista vuotta kapselissa, mutta matka ei edennyt metriäkään. Jo oli aikakin puhua laadusta! A Ei ole helppo tunnustaa, että huonolaatuisesta hoidosta on lapselle haittaa. Kolumni Maria-Kaisa Aula Päivähoidon laadusta on keskusteltu syksyn mittaan mediassa kärjekkääseen sävyyn. Iltapäivälehti keräsi lukijoiden kokemuksia lasten huonosta kohtelusta. Oikeusjutut ovat hämmentäneet. Professori peräsi Helsingin Sanomissa pienten lasten oikeutta omaan pysyvään hoitajaan myös päiväkodissa. Parhaansa tekeviä työntekijöitä mustavalkoisuus varmasti sapettaa. Arjen iloiset hetket lasten kanssa eivät päädy otsikoihin. Tyytyväiset vanhemmat eivät laita postia lehtien palstoille. Monissa päiväkodeissa kehitetään omahoitaja-mallia ja hyödynnetään laatutyössä lapsilta saatua palautetta. Silti voi sanoa, että jo oli aikakin keskustelun kääntyä päivähoidon laatukysymyksiin. Pitkään ovat vanhemmat tyytyneet siihen, että yleensä saavat päivähoitopaikan. Hoivan ja kasvatuksen sisällöstä ja laadusta on puhuttu vähän. Ei ole helppo tunnustaa, että huonolaatuisesta hoidosta on lapselle haittaa. JO KOLME hallitusta on ohjelmassaan luvannut uudistaa 98-luvulta peräisin olevan päivähoitolain. Jo kaksi peruspalveluministeriä on koettanut saada eduskuntaan ryhmäkokoja sekä aikuisten ja lasten suhdetta hoitoryhmissä tarkentavaa lainmuutosta. Rahaa kohennuksiin ei ole löytynyt. Nyt osa kunnista toimii hyvin, mutta osa käyttää hyväksi lain väljyyttä eikä esimerkiksi palkkaa riittävästi sijaisia. Julkisuudessa ei ole ollut tarpeeksi kysyntää päivähoidon laatua parantaville uudistuksille. Keskustelua on käyty lähinnä kotihoito-päivähoito- akselilla ja ns. subjektiivisen oikeuden puolesta ja vastaan. Pienimmille lapsille on kyllä parhaaksi pysyvä, vakaa hoitosuhde kotona tai kodinomaisissa oloissa, omien sisarusten kanssa tai hyvin pienessä ryhmässä. Kataisen hallitus on taas kerran luvannut uudistaa päivähoitolain. Kärjekäs keskustelu luo painetta parempaan päin. Siksi sitä tarvitaan. RYHMÄKOKO ei toki yksin ratkaise laatua. Kyse on myös osaamisesta. Ammattitaito auttaa kohtamaan yhdenvertaisesti erilaisia lapsia ja vanhempia. Vanhemmat itse vaikuttavat etenkin hoitopäivien pituuteen. Loppujen lopuksi kyse on lasten arvostamisesta ja nähdyksi tulemisesta. Kemin varhaiskasvatuksen laatukäsikirjassa on todettu osuvasti: Laatua on se miten ihminen kohtaa ihmisen. Kirjoittaja on lapsi-asiainvaltuutettu. Pääkirjoitus 5.. Kreikka menossa kovimman kautta Eurokriisi: Euroopan integraatio ottaa nyt selkeitä takaaskeleita. Kommentoijasta riippuen syventyminen olisi joko suotavaa tai sitten taantuminen kannatettavaa. Kreikan täydellinen romahdus näyttää olevan vain ajan kysymys. Pääministeri Georgios Papandreou on menettänyt totaalisesti tilanteen hallinnan ja poliittisen asemansa kansanäänestyssekoilunsa myötä. Kreikan talouden luhistumisen estämiseen ei monien arvioiden mukaan ole aikoihin ollut keinoja. Siksi ei ole suurta merkitystä sillä, mitä viime päivinä maassa ja sen suhteissa Euroopan unioniin ja muihin euromaihin tapahtui. Euron kriisin taustalla on lohduttoman pitkä sarja virheitä. Yhteisvaluutta rakennettiin poliittisin - ei taloudellisin - perustein. Ranska veti ja Kreikka itse ja muut Välimeren maat tunkivat eurovaluuttaan, vaikka edellytykset tiedettiin alun alkaen vähintäänkin puutteellisiksi. Euro toimisi erinomaisesti Saksan, Ranskan ja Benelux-maiden yhteisvaluuttana. Liian monien toisiinsa nähden epätasapainoisten maiden poliittisena paperina valuutta kulkee kohti omaa kokoaan. YHTEISVALUUTTA JA koko Euroopan integraatio ottaa nyt selkeitä taka-askeleita. Kommentoijasta riippuen liittovaltiokehityksen syventyminen olisi joko suotavaa tai sitten taantuminen kannatettavaa. Yhtä mieltä kaikki ovat siitä, että euron kriisi tulee kalliiksi, niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Kreikan tukeminen ja euromaiden talouskurin kiristäminen yleensäkin ovat tie, joka syventää liittovaltiokehitystä. Talousvallan keskittäminen yksinkertaistettuna sanoen talouskomissaari Olli Rehnin käsiin nipistää jäsenmaiden omaa valtaa päättää taloudestaan. Muut mediat Kreikka pelaa koko Euroopalla MAASEUDUN TULEVAISUUS Kreikkalaisilla on nyt aito tilaisuus ottaa kantaa siihen, haluavatko he jatkaa euromaana vaiko eivät. Äänestyksen lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin huomattavasti kysymyksenasettelun lisäksi se, että monet saattavat äänestää euron sijaan nykyisen hallituksen ja koko hallinnon luottamuksesta. Kreikan hallitus voi kuitenkin kaatua ennen kansanäänestystä. Maan parlamentin pitäisi tänään äänestää hallituksen luottamuksesta. Luottamus on vähintäänkin vaakalaudalla, koska esimerkiksi valtiovarainministeri Evangelos Venizelos vastustaa pääministerin suunnitelmaa kansanäänestyksestä. Pääministerin luottamus oman Pasok-puolueen joukoissa on muutenkin murenemassa ja näyttää siltä, ettei hallituksella ole enää parlamentin enemmistöä takanaan. Poliittisen eliitin arvostus on Kreikassa ollut aina alhainen. Omia piirejään palkitsevat papandreoulaiset ja vastapuolella karamanlisilaiset ovat kansan keskuudessa tuomittu korruptoituneiksi klikeiksi. Kansa on pyrkinyt elämään omaa elämäänsä välittämättä valtiosta ja valtion budjetista tuon taivaallista. Unionimaiden kansalaisten luottamus omiin ja unionin päättäjiin on kriisikiemuroiden myötä rapistunut pahoin. Luottamusvaje :tä 5 miljoonan ihmisen asioista päättävää korkeaa johtajaa kohtaan on niin suuri, että on syytä puhua demokratian kriisistä. KREIKASSA KANSA näyttää olevan valmis käymään romahduksen pohjia myöten. Muuallakin Euroopassa populistiset kaikkien tukitoimien vastustajat vahvistavat kannatustaan, vaikka vähäiselläkin päättelykyvyllä pitäisi huomata kyseisen tien vievän vielä suurempaan kurjuuteen. Pohjaton kiukku ja tyytymättömyys ruokkii valmiutta silkkaan hulluuteen. Kreikan romahdus nitkauttaisi Euroopan taloutta tuntuvasti, mutta maan kansantalouden koko ei kaikkea kaada. Eurooppalaiset hallitukset ja pankit ovat koko kriisin ajan varautuneet Kreikan aiheuttamiin luottotappioihin. Nyt on selvästi tunnustettu se uhka, minkä Italian kehno tilanne ja sen hallituksen kykenemättömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia muodostavat. Kiina on ilmaissut valmiutensa tulla Euroopan tueksi, mutta onkin sittemmin Kreikkaan viitaten vetänyt jarruja päälle. Merkille pantavaa on myös se, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on ilmaissut painavan huolensa Euroopan tilanteesta. Obaman huomio on jo Italiassa. SAVON SANOMAT Kukaan ei pystyne ennakoimaan, loppuuko Kreikan aiheuttama kriisi nyt kreikkalaisten tilapäiseen järkiintymiseen. Puolentoista vuoden aikana euromaat ovat ottaneet velkaa enemmän kuin niihin olisi ollut varaa. Kreikan pohjattoman säkin täyttämiseen eivät riitä enää euromaiden omat varat, vaan apua joudutaan hakemaan joka ilmansuunnalta. Velkasuhde erityisesti Kiinaan ja Venäjään vie pohjaa koko EU:n uskottavuudelta maailman johtaviin kuuluvana talousmahtina. HÄMEEN SANOMAT Ulkomaalaisomistuksessa olevan kaivosteollisuuden arvosta Suomeen jää noin 8 prosenttia työntekijöiden ansiotuloina, veroina, investoineina ja erilaisten palveluiden ostoina. Hyvä niin, mutta voitot valuvat ulkomaisten sijoittajien taskuihin. Valtionyhtiö Outokumpu teki nykytiedon valossa pahan strategisen virheen luopuessaan kaivoksista parikymmentä vuotta sitten.

3 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Pohjoista puhetta O P.S. A Rikkidirektiivi rajoittaa laivojen päästöjä Itämerellä, mutta ei juuri muualla. Suomalainen paperiteollisuus on viime vuosina investoinut aivan muualla kuin Suomessa. Näin on tehnyt myös Stora Enso. Kemin tehtailla ei ole tehty uusia investointeja. Syynä ovat yleiset syyt: Sijainti kaukana markkinoista, työvoiman ja raaka-aineen kustannukset jne. Nyt Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen muistuttaa myös tulevasta rikkidirektiivistä, joka rajoittaa laivojen päästöjä Itämerellä, mutta ei muualla. Direktiivi nostaa kuljetuskustannuksia rajusti. Pelottava näkymä on, että muutos on niin ratkaiseva, että Veitsiluodossakin pannaan lappu luukulle. Pohjoisen teollisuuden puolesta on nyt tehtävä kaikki mahdollinen. Lukijalta Koulutus tuo kasvua Kemi-Tornionlaaksoon Tekstarit Kirkkovaltuutetut, voisiko Tornion kirkkoon lehterin alle saada suuremmat jamput, jotta näkisi veisata virsiä? Vanhukset Suomen kilpailukyky on huippua maailman taloustilanteesta huolimatta. Se voi olla sitä jatkossakin, jos on halua, taitoa ja tahtoa toimia sekä huomioida alueet osana kokonaisuutta. Kemi-Tornion talousalue tuottaa % maamme bruttokansantuotteesta ja 8 % viennistä. Tämän tekee % Suomen väestöstä. Voiko Suomi olla jatkossa ilman tätä panosta? Hallitusohjelman tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi ja se, että maamme on maailman osaavin kansakunta vuoteen mennessä. Ohjelman mukaan osaamiseen ja luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää. Suomi tähtää kansainväliseen kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Tavoitteena on menestyä kaikessa siinä, mitä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian oppilaitokset Ammattiopisto Lappia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tekevät alueensa ja kalottialueen elinkeinoelämän hyödyksi. Talouden asiantuntijoiden kuten Sixten Korkmanin, Jukka Palokankaan ja Raimo Sailaksen mukaan maamme kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen sekä velkataakan selättäminen edellyttävät kovaa talouskasvua ja pysyviä julkisen talouden leikkauksia. Elinkeinoelämälle ja kuluttajille haasteet ovat kovat talouskasvun osalta. Ohjelman käytäntöön vienti vaatii huolellista perehtymistä, suunnittelua ja toteutusta alueellisellakin tasolla tai maamme kilpailukyky on mennyttä eikä talouskasvua tule. Nuorten ja aikuisten koulutus sekä elinkeinoelämän osaamisen ja toiminnan kehittäminen varmistavat ohjelman mukaisen osaamiseen ja luovuuteen perustuvan kilpailukyvyn ja menestymisen Kemi-Tornionlaaksossakin. Oppiminen tapahtuu koulutuksen ja työstä oppimisen yhdistelmänä kummassakin oppilaitoksessa. Opettajia tarvitaan jatkossakin oppilaitoksissa ja työpaikoilla varmistamaan nuorten ja ammattitaitoaan uusintavien tai koulutustasoaan nostavien aikuisten oppiminen. Opettajat täyttävät osaltaan yritysten ja yhteisöjen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotarpeita toimimalla katalysaattorin tavoin työelämälähtöisissä hankkeissa. Esim. ammattiopiston Louen yksikön bioenergiahanke ylittää koulutustasot, ja oppilaat, opettajat ja työelämä työskentelevät yhdessä. OKM:n suunnitelmat ammatillisen koulutuksen ja sen rahoituksen uudistamiseksi murentavat toteutuessaan kilpailukyvyn ja aluekehittämisen. Taustalla on heikko aluetuntemus. Eturivin esitys leikata ammattikorkeakoulumme aloituspaikkoja on yksioikoinen. Koulutus haettaisiin kauempaa, ja suurin osa lähteneistä nuorista ja aikuisista jäisi niille teilleen. Ketkä silloin vastaisivat talouskasvusta alueellamme? Ketkä tekisivät pohjoisen miljardin euron hankkeiden työt? Miten koulutuksen aluevaikuttavuuden kävisi? Laadukkaan toisen asteen ja korkeakoulutuksen kehittäminen on ensiarvoista alueemme ja kalottialueen teollisuuden, kaupan ja kulttuurin osaajavaatimusten täyttämiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kehittäminen on aivan eri asia kuin murentaminen. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Leena Alalääkkölä toimialajohtaja Kemi-Tornion amk, kauppa ja kulttuuri Anni Miettunen Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut kehittämispäällikkö Tornion kirkko oli viime sunnuntaina täynnä seurakuntalaisia, kun oli entiset omat papit. Gloria dei! LPKS:ssa ilmastointi/ veto tekee potilaat sairaaksi. x olen kärsinyt siellä vedosta. Viime kerralla kurkkuni oli kipeä ja korvatulehdus ja se vedossa oleminen jotakin kauheaa. Tehkää asialle jotakin heti, että ei tarvi pelätä seuraavaa kertaa, kun osastolle joutuu taas. b Lue ajatuksia nykypäivän päivähoidosta työntekijän kannalta iltapäivälehtien nettisivuilta. Antaa todella ajattelemisen aihetta. Mikä vanhempien rooli on?jättää vastuu lapsen kasvatuksesta päivähoidolle perusasioista alkaen? Päivärytmi, rajat, terveellinen ravinto ja oman perheen yhdessäolo hukassa. Nokea leijuu ilmassa Rajavartijat vastaavat Eva Biaudet lle Ajan kuorma-auton perässä pienellä maasturillani, ja tullaan ylämäkeen. Edellä ajavan pakoputkesta syöksähtää sakea savupilvi. Siinä purkautuu ilmaan nokihiukkasia. Se on viallisen moottorin merkki, joka aiheuttaa polttoaineen epätäydellisen palamisen. Noki on lähes kokonaan hiiltä, mutta siinä on palamislähteestä riippuen pieniä määriä rikkiyhdisteitä. Noki leijuu ilmassa hiutaleina ja tarttuu hanakasti erilaisiin pintoihin. Jo hyvin pieninä määrinä se tummentaa pinnat, joihin se osuu. Se ei lähde vaatteista pois helpolla. Savupiippuihin saattaa kertyä nokea, ja siitä voi aiheutua noki- eli karstapaloja. Karsta palaa kuin ruuti. Yleensä savunormistossa on hyvin vähän happea, mutta kun savuhormiin pääsee ilmaa, on tilanne tulen arka. Jos savuhormissa on rakoja, pääsee tuli niistä ullakolle. Säännöllinen nuohous poistaa karstan savupiipusta. Tutkijat ovat päätelleet, että noen sisältämä orgaaninen hiili viilentää ilmastoa, kun taas musta hiili voimistaa ilmaston lämpenemistä. Melko kummallinen ajatus, joka perustuu seuraavaan arvioon: Biomassan eli turve-, öljy- ja puulämmityksen kotitarvepoltosta syntyy noin neljä kertaa enemmän orgaanista hiiltä kuin mustaa hiiltä. Dieselin ja kivihiilen noki puolestaan sisältää enemmän mustaa hiiltä kuin orgaanista hiiltä, joten sillä on ilmastoa lämmittävä nettovaikutus. Lisäksi arvioidaan, että lähes kolme neljännestä ihmistoiminnasta aiheutuvasta ilmakehää viilentävästä orgaanisesta hiilestä saa alkunsa metsäpaloista ja peltojen kulotuksesta. Tulivuorten tuottama hiukkas-, kaasu- ja hiilidioksidipurkaus suuntautuu yläilmakehään, ja sieltä vaikuttaa globaalisti. Maaja vesiliikenteen sekä lämmityksen hiiliyhdisteet ovat alailmakehässä, ja siten niillä on vaikutusta vain paikalliseen ilman laatuun eikä koko ilmakehään. Edellä olevasta tullaan päätelmään, että ilmakehän nokimäärään vaikuttavat tulivuorten räjähdyspurkaukset, laaja ruohikko- ja metsäpalot sekä lentoliikenne. Ihmisen toiminta täällä troposfäärin alaosassa rajoittuu lähinnä ilman laadun pilaamiseen. Lisäksi on muistettava se, että päiväntasaajan alue turbulensseineen jakaa ilmakehän pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon, ja niiden ilmastot eivät sekoitu keskenään. Talven tullessa monesta savupiipusta tupruaa savua. Se on vesihöyryä, hiilidioksidia ja nokihiukkasia. Nykyisissä uuneissa palaminen tapahtuu niin perusteellisesti, että noen määrä on lähes olematon. Siispä pannan klapeja uuniin, jotta pakkanen pysyy loitolla. Eelis Pulkkinen FL Merivartioliitto ry ja Rajavartioliitto ry paheksuvat jyrkästi presidenttiehdokas Eva Biaudet n kannanottoa, joka on uutisoitu.. Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa ja Aamulehdessä. Biaudet n mielestä jokaisen suomalaisen sisään on muuttanut pieni rajavartiomies Henkilöstöjärjestöjen mielestä Biaudet leimaa harkitsemattomalla lausunnollaan Suomen rajojen vartioinnista vastuussa olevat Rajavartiolaitoksen ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut virkamiehet ulkomaalaisvihamielisiksi. Biaudet n kannanotosta lukijoille välittyy kuva negatiivisesti ulkomaalaisiin suhtautuvista rajavartiomiehistä. Tosiasiassa Rajavartiolaitoksen rajavartioinnista ja rajatarkastuksista vastaavat rajavartiomiehet ovat kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuja oman alansa huippuosaajia. Henkilöstöjärjestöt muistuttavat, että rajojen vartioinnin ja rajatarkastusten pohjana on muun muassa Suomen laki, Rajavartiolaki sekä Schengen rajanylitysasetus, joita rajavartiomiehet noudattavat siinä missä hyvää hallintotapaakin. Rajavartiomiehet ovat saaneet koulutusta ihmiskaupan vastaiseen työhön ja sitä kautta heillä on hyvät valmiudet ohjata työssään kohtaamansa mahdolliset uhrit auttamisjärjestelmän piiriin. Erkki Hirvonsalo Merivartioliiton puheenjohtaja Köyhät köyhtyy ja rikhaat rikastuu, niinhän se on. %TV.Köyhä. Veitsiluodon kirkon risti on väärinpäin katolla. Ehkäpä asento toi sen onnen, että vältyimme ydinpommilta. Näin uskon. Antaa olla vaan! Jos jäät eläkkeelle 65 v. mutta käyt töissä silloin tällöin maksatko veron ja ilmoitatko ammattiliittoon tehdyt päivät? Vietkö työn työttömältä Naisvaltaisessa työyhteisössä kateus paistaa! kokemus v. Palveluala! Kyllä eläkeläisille maksetaan palveluvuosilisät. Kokemusta on Miksi ihmiset eivät voi hyväksyä sitä että kaikki eivät todellakaan voi saada lasta. On monta tapaa jakaa hellyyttä, adoptio tai sijaisvanhemmuus. On tiedossa, että tästä on tullut pakkomielle jollekin. Yrittäkää hyväksyä tosiasiat. Entisen Kiveliön majan ilm. taulun viereltä katosi ti.. klo 7 jälkeen Rexin juomavyölaukku, jonka taskussa oli pyörän avain. Veitkö vai heititkö metsään? Ilmoita tälle palstalle minne heitit, jotta avain saadaan takaisin tai palauta ilm.taululle! Vihainen urheilija

4 O4 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Seuraavaksi tärkein asia on Veikko Erkkilän mukaan saattaa loppuun keskusrikospoliisin aloittama tutkinta partisaani-iskuista. Oikeudenkäynti olisi helpotus uhreille ja omaisille.

5 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Sunnuntai O5 Valheen taakse Teksti: Jenni Räinä Kuvat: Anssi Jokiranta Millaista on istua pöydässä vastapäätä henkilöä, jonka tietää vuorenvarmasti valehtelevan? Henkilön, joka on tehnyt julmuuksia, joiden kuvitteleminenkin on vaikeaa? Kirjailija, toimittaja Veikko Erkkilä tietää. Hän on istunut vastapäätä useaa valehtelijaa ja oppinut paljon. Ensinnäkin, istuminen valehtelijaa vastapäätä ei poikkea normaalista keskustelusta kenen tahansa kanssa. Toiseksi, valehtelijaa kuuntelemalla voi saada paljon tietoa totuudesta. Veikko Erkkilä on haastatellut venäläisiä partisaaneja, jotka sodan aikana tekivät iskuja suomalaisiin kyliin. Haastattelujen ja arkistotietojen pohjalta julkaistiin viime viikolla kirja Viimeinen aamu. Yhtä asiaa Erkkilä ei ole vielä lukuisienkaan haastattelujen jälkeen oppinut ymmärtämään: kuinka valhe on mahdollista saada iskostettua samanlaisena syvälle niin moneen ihmiseen? On mielenkiintoista, miten lähes hengen partisaaniosastosta saadaan vahvaa edustajaa valehtelemaan kaikkien puolesta. Missä valhe syntyy? Syntyykö se matkan varrella vai vasta perillä? Ja miten valhe painetaan niin syvälle, etteivät viisikymmentäkään vuotta aikaa riitä hiertämään totuutta esiin? VENÄJÄ EI ole myöntänyt vieläkään hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikyliin, saati niiden tahallisuutta. Kyliin hyökänneitä partisaaneja pidetään yhä sankareina, jotka tuhosivat sodan aikana merkittäviä sotilaskohteita. Venäläisen virallisen totuuden mukaan siviiliuhrit olivat satunnaisia, ja uhreja tuli esimerkiksi paon seurauksena. Uudessa kirjassaan Veikko Erkkilä todistaa toisin. Erkkilän hankkimien tietojen mukaan venäläiset vakoilivat heti sodan alusta lähtien aktiivisesti Suomen itäosaa. Vakoilulonkerot ylsivät Suomen länsiosaan saakka. Siviilikohteista ja -kylistä oli tarkat tiedot, joten iskut kyliin eivät voineet olla sattumanvaraisia. Siviiliuhreilla haluttiin murtaa kotirintamaa sisältäpäin. Suuri osa iskuista ajoittui vuosiin 94 ja 944. Kesän 944 iskut liittyivät suoraan Neuvostoliiton suurhyökkäykseen. Partisaanit alkoivat tehdä hyökkäyksiä vuonna 94. Sitä ennen Kolmekymmentä vuotta sitten Veikko Erkkilä kohtasi hädän, että partisaanien julmuudet unohdetaan. Se hätä ei ole antanut rauhaa. A Niin kauan kuin tietoa ei ole ollut ovat sitkeät myytit, huhut ja olettamukset koteloituneet ihmisille tiedoksi. Veikko Erkkilä Kuka? Veikko Erkkilä Kirjailija, Levin Sanomien päätoimittaja ja kustantaja. Syntynyt vuonna 947 Kemijärvellä, asuu Rovaniemellä. Kirjoittanut useita teoksia. Kirjasta Vaiettu sota myönnettiin vuonna 999 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Ajatus: Ihmisoikeuksia hallitsevat edelleen politiikka, talous, väkivalta ja uskonto. Terroriteossa uhrin asema on riippuvainen vahvimmin niistä poliittisista hyödyistä ja haitoista, joita teko aiheuttaa. Viimeinen aamu -kirjan viimeiset sanat sekä vakoilua että iskuja toteuttivat Neuvostoliitosta desantit ja tuholaisryhmät. Virallisissa asiakirjoissa hyvin vakoiltujen kohteiden vääristeltiin olleen sotilaskohteita. Valheet vahvistivat sen, että partisaanit olivat pyövelinä käskystä, kuten myös heidän komentajansa. Partisaaniliike oli puhtaasti puolueen perustama ja puhtaasti puolueen ohjauksessa, sanoo Erkkilä. ITÄRAJAN KYLIIN ja taloihin toteutetut iskut olivat julmuudessaan sodankin aikana omaa luokkaansa. Esimerkiksi käy isku Savukosken Seitajärvelle. Partisaanit hyökkäsivät Seitajärven kylään kesäyönä vuonna 944. Asukkaat osasivat pelätä partisaaneja, mutta hyökkäys tuli silti yllätyksenä. Suuret perheet tapettiin pikkulapsia myöten. Lähes kaikki kylän rakennukset poltettiin. Suomea puhuva partisaaninainen johdatti antautuneet, jäljelle jääneet naiset ja tytöt kilometrien päähän metsään. Siellä partisaanit raiskasivat ja teloittivat uhrinsa. Virallisissa Neuvostoliiton aikaisissa asiakirjoissa kylää kuvailtiin sotilaskohteeksi. Samaisten asiakirjojen mukaan saamelaisten Maggojen kaksi taloa keskellä tietöntä korpea olivat sotilaskohde Magallo, joka sijaitsi strategisesti keskeisellä paikalla. Partisaanit iskivät myös Maggojen taloihin keskellä kesäyötä. Iskussa kuoli vauva, -vuotias lapsi, lasten äiti ja kaksi vanhempaa emäntää. Venäläiset ottivat mukaansa yhden vangin. Raporttien mukaan iskussa kuoli 5 sotilasta ja lisäksi tuhottiin maatalouskoneita, polttoainevarasto ja useita muita rakennuksia. Iskun tehnyttä partisaaniosastoa johti komentaja Aleksandr Smirnov, jota Erkkilä on haastatellut vuosien varrella useamman kerran. Puhelias ja miellyttävä Smirnov tarjosi viime tapaamiselle Erkkilälle sienikeittoa. Ja hän korosti, että kohde löydettiin sattumalta. Se on aivan päätön selitys, Erkkilä tuhahtaa. Smirnov johti iskun myös kuuluisan iskun Laanilan postiautoon, Manserock kiinnosti iskuja enemmän jossa kuoli Oulun piispa Yrjö Wallinmaa. JO ENNEN Viimeinen aamu -kirjaa Erkkilä on istunut kasvotusten valheen kanssa. Erkkilä julkaisi vuonna 998 kirjan Vaiettu sota, jota varten hän ensimmäisen kerran haki tietoja venäläisiltä veteraaneilta. Kirja otettiin pääsääntöisesti helpottuneena vastaan, sillä lisätieto auttoi trauman käsittelyssä. Kirjaprojektin aikana Erkkilä myös pystyi selvittämään joidenkin iskun aikana kadonneiden siviilien kohtalon. Joidenkin oli hankala sulattaa uutta tietoa. Niin kauan kuin tietoa ei ole ollut ovat sitkeät myytit, huhut ja olettamukset koteloituneet ihmisille tiedoksi. Ja se on ihan ymmärrettävää. Vuosituhannen vaihteessa iskuista ja uhreista alettiin puhua Suomessa ensimmäisen kerran avoimesti. Neuvostoliiton varjo oli hälvennyt. Erkkilälle tuli yllätyksenä, kuinka syvät vammat vaikeneminen oli jättänyt ihmisiin. Se osoittaa, kuinka idioottimaisesti Suomi teki, kun jätti iskut tutkimatta ja uhrit oman onnensa nojaan. Erkkilän mukaan kyse oli valtiovallalle vähäpätöisistä rajan ihmisistä, joilla ei ollut yhtenäistä voimaa. Ja jokaisessa rajakunnassa oli omat sanojansa, jotka antoivat ymmärtää, että aiheesta olisi parempi vaieta. Kirjan tuomat tiedot koskettivat ihmisiä, joita niiden ei olisi ollut syytä koskeakaan; ihmisiä, jotka olivat eläneet, asuneet ja toimineet alueella ja tietäneet väkivallasta, mutta vaienneet siitä. He antoivat ymmärtää, ettei asioista saa syyllistää. Samahan olisi sanoa, ettei syyllistetä Saksaa. Miksi syyllistää ketään? Unohdetaan kaikki! Erkkilä puuskahtaa. Veikko Erkkilä on tehnyt kirjansa loppuvaiheessa yhteistyötä elokuvaohjaaja Timo Koivusalon kanssa. Koivusalon suunnitelmissa on tehdä elokuva partisaanien iskuista, joiden julmuus ja laajuus on suurelta yleisöltä jäänyt pimentoon. Elokuvalle haettiin Elokuvasäätiön tukea. Viimeinen aamu -työnimellä kulkenut elokuva ei saanut säätiön rahoitusta. Sen sijaan elokuvasäätiö myönsi täyden 8 euron tuen Timo Koivusalon toiselle elokuvahankkeelle, Vuodelle 85, joka kertoo Tampereen Lokomon duunareista. PARTISAANI-ISKUISTA vaikeneminen on avannut Erkkilän silmät synkemmälle maailmalle, jossa uhrin asema on täysin riippuvainen politiikasta. Rajan tekojen käsittely aikoinaan ei hyödyttänyt ketään päinvastoin. Hänen mukaansa sääntö pätee yhä eli uhrit huomioidaan, jos se on kannattavaa. Miten tällä hetkellä suhtaudutaan esimerkiksi Kiinaan, joka on vaikea vastus? Helpompi on puhua ihmisoikeusrikkomuksista Pohjois- Koreassa. KEMIJÄRVELTÄ kotoisin olevalla Erkkilällä ei ole sukulaisissa iskujen uhreja. Aihe tarttui hänen mukaansa toimittajan työn kautta. Erkkilän kirjoissa on lukuisia riipaisevia tarinoita yksittäisten ihmisten kokemuksista. Koskettavin tarina Erkkilälle on yhä ensimmäinen, jonka hän kuuli. Vuosi oli 98 ja toimittaja Erkkilä oli yhdessä veljensä Aarnon kanssa tekemässä juttua Seitajärven iskuista. Minua kosketti Eemeli Arajärven hätä siitä, ettei iskuja unohdeta. Eemeli Arajärvi oli -vuotias sotilas rintamalla, kun kotikylään Seitajärvelle iskettiin. Iskussa kuolivat Arajärven äiti, isä ja viisi sisarusta. Eloon jäi tyttöjen ja naisten mukana metsään kuljettu ja pistimellä lävistetty 9-vuotias Mirja. Pikkusisko odotti pelastajaa yhdeksän tuntia ruumiskasassa maaten. Kysyin Eemeliltä, miten hän jaksoi palattuaan sodasta. Ensimmäiset kymmenen vuotta hän oli nähnyt joka yö unen, että isä oli palannut. Se uni oli tuntunut niin hyvälle, että hän oli jaksanut aina seuraavaan päivään. Isä oli iskun jälkeen kadoksissa. Erkkilä selvitti Eemelin isän kohtalon 99-luvulla. Partisaanit olivat teloittaneet reumatismin takia hitaasti edenneen vankinsa. Niin Arajärven kuin muidenkin kohdalla Erkkilän suurin palkinto työstä on ollut, kun hän on voinut palata kertomaan omaisille, mitä kadonneelle läheiselle on tapahtunut. Eemeli Arajärven tarinassa Erkkilä kohtasi armeliaan lopun. Erkkilä vieraili uuden kirjan aikana 87-vuotiaan Arajärven luona vanhainkodissa. Arajärven muisti alkoi jo pettää, mutta hän oli rauhallinen. Hän oli onnellinen, sillä hän oli saanut mielikuvissaan jälleen isänsä ja äitinsä takaisin. Elokuvasäätiön mukaan manserock-elokuva sykkii Eppu Normaalin, Juicen ja Popedan tahtiin. Erkkilä kertoo, ettei elokuvahanketta aiota unohtaa, vaan Koivusalon ja taustavoiminen tavoitteena on hankkia sille vielä rahoitus. 8 6 suomalaista kuoli talvi- ja jatkosodan aikana partisaanien Suomen itärajalle tekemissä iskuissa. Erkkilän mukaan uhrimäärä ei ole suuri, mutta sen poliittinen merkitys on. partisaanin liike oli osa Karjalan rintamaa. Partisaanit toimitvat sekä Suomen että Karjalan alueella.

6 O6 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Teksti: Jonna Pulkkinen Kuva: Jussi Leinonen Painajainen saapuu yhä sodankyläläisen Jouko Lokan, 75, uniin. Uni kertoo päivästä, jolloin neuvostopartisaanit hyökkäsivät Lokan kylään, 4. heinäkuuta 944. Sallalainen Herman Hautajärvi, 78, etsii yhä isäänsä ja siskoaan. Partisaanit hyökkäsivät heidän kimppuunsa heinäkuun 5. päivä 94 Sallan Hautajärvellä. Kuhmolainen Veikko Juntunen, 75, sanoo, että anteeksiantaminen on mahdotonta. Hän selvisi partisaani-iskusta 4. heinäkuuta vuonna 944. NEUVOSTOPARTISAANIEN ensimmäisestä hyökkäyksestä Suomeen, Seitajärven Kuoskuun, tuli syyskuun. päivä kuluneeksi 7 vuotta. Kun iskut tapahtuivat, sanomalehtien etusivuilla uutisoitiin Suomen sotamenestyksestä. Esimerkiksi Pohjolan Sanomat kertoi 4. syyskuuta 94 venäläisjoukkojen verisestä tappiosta rintamalla, Lapin Kansa taas ryssän suurista tappioista. Partisaanien iskusta Kuoskuun ei kirjoitettu mitään. Jotakin kuitenkin lehdissäkin luki. Syyskuun lopulla lehtiin ilmestyivät hyökkäyksessä kuolleiden uhrien kuolinilmoitukset. ISKUISTA EI vaiettu vain julkisuudessa. Myös kylissä asia jäi käymättä läpi. Ei siitä puhuttu. Ei äidin, ei kenenkään kanssa, Hautajärvi sanoo. Hautajärvi menetti hyökkäyksessä isänsä ja muita sukulaisiaan, jotka olivat heinätöissä partisaanien hyökätessä. Nuoren Hautajärvenkin oli tarkoitus lähteä heinäpellolle. Viime hetkellä Hautajärven tilalta lähtikin hänen serkkunsa. -vuotias Hautajärvi jäi kotiin ja hänen henkensä säästyi. Hautajärven hyökkäys oli yksi neuvostopartisaanien kymmenistä itärajan kyliin ja siviivilikohteisiin tehdyistä tuhoisista iskuista. Kuolonuhreja iskuissa tuli noin 8. Lisäksi hyökkäyksissä katosi väkeä. Moni joutui vangiksi. Kaikki tapahtui hiljaisuudessa. Veikko Juntusen mielestä vaikeneminen johtui itänaapurin mahtavasta asemasta. Neuvostoliittoa ei saanut syyttää mistään. Vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen tästä asiasta on saanut puhua, Juntunen sanoo. Puhuminen on helpottanut. Ei kuitenkaan tarpeeksi, jotta voisi antaa anteeksi. Mitä se minua auttaa, jos joku partisaani tulee tänne pyytelemään anteeksi. Juntusen mukaan Venäjän virallinen anteeksipyyntö helpottaisi anteeksiantoa. JATKOSOTAA oli käyty kaksi vuotta ennen kuin partisaanien hyökkäyksiä alettiin uutisoida. Julkinen hiljaisuus päättyi kesäkuun 9. päivä vuonna 94, kun lehdistö uutisoi partisaanien hyökänneen suomussalmelaisiin Viiangin ja Malahvin kyliin. Tapahtuneesta uutisoitiin kah- Kun kukaan ei puhunut Sanomalehdet uutisoivat partisaanien iskuista alussa vain kuolinilmoitukset. Meni pitkään ennen kuin julmuuksista kirjoitettiin, vielä pidempään meni, että niistä alettiin puhua. A Se, että tuhotaan oma koti ja omat vanhemmat. Ei siitä voi päästä yli. Veikko Juntunen della lauseella, vaikka uhreja oli yli. Lehdissä tietoja uhrien määrästä ei kerrottu. Etusivulle iskut pääsivät, kun partisaanit hyökkäsivät 4. heinäkuuta postiauton kimppuun Laanilassa. Hyökkäyksessä kuoli muun muassa Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Vallinmaa. Tapahtuneesta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti, jonka jälkeen Päämaja tiedotti hyökkäyksestä. Tiedotteet julkaistiin lehdissä. Lapissa parin päivän viiveellä lehtien ilmestymispäivien vuoksi. Laanilan hyökkäyksen jälkeen tehdyistä partisaani-iskuista uutisoitiin lähes poikkeuksetta. Päämajan ja Valtion tiedotuslaitoksen näkökulmasta partisaaniiskujen uutisoimisen alkaminen oli vahinko. Viiangin ja Malahvin iskuista oli tiedotettu niukasti, mutta Laanilan hyökkäysuutinen olisi haluttu sensuroida. JULKINEN HILJAISUUS jatkui 99-luvun loppuun saakka, jolloin Ville Tikkasen, Tyyne Martikaisen ja Veikko Erkkilän kirjat julkaistiin. Tapahtumia alettiin käsitellä lehtiartikkeleissa, Jatkosodan siviiliveteraanit ry perustettiin, ja lopulta vuonna järjestettiin Sodankylässä sovitusseminaari, jossa käsiteltiin neuvostopartisaanien iskuja. Paikalla oli niin partisaaneja kuin heidän uhrejaan. Hiljaisuuden rikkominen ei ollut helppoa. Hautajärven piti olla yksi seminaarin puhujista, mutta seminaarissa hän ei saanut suutaan auki. Hautajärvi oli kirjoittanut paperille puheensa, jonka joku toinen lopulta luki. Seminaarin jälkeen Hautajärvi alkoi puhua, mutta sanoo asian käsittelyn olevan yhä vaikeaa. Ei sitä heti sano, mitä ajattelee. Helpompaa on muistella evakkoaikaa. Tai sitten olla hiljaa. Sanoa kysyttäessä, että niin. Selviäminen on ollut pitkä prosessi. Ei meitä ketään ollut silloin 94 5 neuvostopartisaanit tekivät ensimmäiset iskunsa Suomeen, Kainuuseen. Heti sodan alussa iskuja toteuttivat tuholaisryhmät. euron korvaus maksettiin sitä hakeneille iskujen uhreille. Korvauksen maksaminen oli Jatkosodan siviiliveteraanien pitkän työn tulos.

7 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Sunnuntai O7 Taistelutahtoa yritettiin terästää Uutisilla partisaanien iskuista yritettiin terästää suomalaisten notkahtanutta taistelutahtoa ja parantaa mielialoja. Uutisia iskuista siis julkaistiin, vaikka tähänastinen kirjallisuus aiheesta on väittänyt toista. Vuonna 94 Suomi aloitti Neuvostoliiton kanssa rauhanneuvottelut, mutta ne keskeytyivät. Itänaapuri oli siis yhä vihollinen, jota vastaan sodittiin. Sotaan väsynyttä kansaa ja maahan syntynyttä rauhanoppositiota yritettiin muistuttaa omasta sotapoliittisesta asemasta muun muassa sotapropagandan avulla. Partisaani-iskuista ja sotatapahtumista uutisointi muutoin kuin Päämajan antamien virallisten tiedotteiden perusteella oli ohjeiden mukaan kiellettyä. Se, että Päämaja alkoi tiedottaa tiedotusvälineille partisaanihyökkäyksistä, kertoo halusta hyödyntää iskuja propagandassa. Lehdistö huolehti itse lopusta. Lapissa hyökkäyksistä kirjoitettiin etenkin pääkirjoituksissa hyvinkin propagandistiseen, talvisodan lehtikirjoittelun tyyliä seuranneeseen sävyyn. Hyökkääjiä kuvailtiin idän barbaareiksi ja ryssän kuolemaa kylväviksi asiamiehiksi. Lehdet uutisoivat sen ajan mittapuulla näyttävästi myös uhrien hautajaisista ja vainajia tutkineesta tutkimusryhmästä. Tausta A Ei meitä ketään ollut silloin lellimässä. Ei ollut terapiaa. Herman Hautajärvi lellimässä. Ei ollut terapiaa, Herman Hautajärvi sanoo. PARTISAANIEN iskuista teki kammottavia se, että hyökkäys saattoi tapahtua koska tahansa. Joskus partisaanit tulivat kyliin keskellä yötä. Toisinaan hyökkäys keskeytti lasten leikit keskellä päivää. Meitä oli sellainen poikaporukka siellä pihalla, kun yhtäkkiä alettiin ampua, Lokka kertoo. Vielä nykyäänkin Lokka näkee painajaisia hyökkäyksestä. Lokka kertoo, että tapahtuneesta puhuttiin toisten uhrien kanssa, keskenään. Ei muuten. Sekin helpotti. Veikko Juntunen katsoi vierestä, kun hänen äitinsä kaatui kodin ovenpieleen partisaanien luodeista. Juntunen kertoo puhuneensa asiasta, koska hänen mielestään nuorten täytyy saada tietää historiasta. Mutta on niitäkin, jotka eivät ole halunneet kuulla asiasta. Oli ihmisiä, jotka puolustelivat Neuvostoliiton tekosia. Eräskin partisaanien läpiampuma on kertonut, että hänen yrittäessään puhua asiasta, hänet uhattiin pieksää. Kolme kertaa, Juntunen kertoo. SUOMI EI ottanut kantaa partisaanihyökkäyksiin ennen vuotta, jolloin valtio hyväksyi lain Jouko Lokka asuu yhä lähellä synnyinpaikkaansa, jonne neuvostopartisaanit hyökkäsivät kesäkuussa vuonna 944. korvauksien maksamisesta partisaanien uhreille. Kertakorvaus oli 5 euroa. Oikeastaan olisi ollut parempi, jos sitä ei olisi maksettu lainkaan, Veikko Juntunen sanoo. Hänen mielestään valtio vain pesi korvauksilla asiasta kätensä. Uhreille tuskallisinta ei loppujen lopuksi ei ollut hiljaisuus, öiset painajaiset tai se, ettei kukaan halunnut kuunnella. Tuskallisinta olivat menetykset. Se, että tuhotaan oma koti ja omat vanhemmat. Ei siitä voi päästä yli, Veikko Juntunen sanoo. Kirjoittaja tekee väitöskirjaa partisaaniiskujen uutisoinnista Suomessa. Partisaanit tappoivat ja tekivät tihutöitä Herman Hautajärvi säästyi iskulta, jossa 7 partisaania hyökkäsi Sallan Hautajärvellä heinätöissä olleiden siviilien kimppuun 5. heinäkuuta vuonna 94. Hyökkäyksessä kuoli kolme ja kaksi otettiin vangiksi. Veikko Juntusen äiti kuoli, kun kaksi partisaanijoukkoa hyökkäsi Kuhmossa Iivantiiran ja Hirvivaaran kyliin 4. heinäkuuta vuonna 944 keskellä yötä. Yhteensä kahdeksan ihmistä sai surmansa. Jouko Lokka näkee painajaisia 98 partisaanin hyökkäyksestä Lokan kylään 4. heinäkuuta 944 kello Hyökkäyksessä kuoli kyläläistä ja kylän rakennuksia poltettiin. Partisaanien toimintaan kuului myös muun muassa liikenteen ja kuljetusten häiriköimistä sekä tiedustelutoimintaa. 54 iskuissa kuolleen poliisitutkimus on keskusrikospoliisin kaikkien aikojen suurin murhatutkimus. Keskusrikospoliisi laittoi hyllylle murhatutkimuksen. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa, kun Venäjältä saadaan asiasta lisätietoa.

8 O8 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Kuvasiko Liisa Ufon? Liisa Anttilan havainnot eivät ole ainoita, sillä syksy on ufo-havaintojen sesonkiaika Teksti: Pekka Juntti Kuvat: Pentti Vuosaari, Liisa Anttila Että osaakin olla soma syysilma. Aurinko hellii, luonto loistaa väreissään. Ei aivan pöljä idea Liisa Anttilalta ulkoilla tällaisena päivänä. Anttila hipsuttelee Keminmaan Hietalammen uimapaikan kohdalle ja havaitsee vedessä jotakin mielenkiintoista. Soramontussa uiskentelee sorsa poikineen. Anttila nostaa kameran kaulaltaan ja kokeilee saisiko ikuistettua linnut kuvaan. Aikansa räpsittyään Anttila jatkaa matkaansa. Hän ei tiedä, että kello.7 otettuun kuvaan ilmestyi muutakin lentävää kuin sorsia. Asia valkenee Anttilalle kotona tietokoneen ruudun äärellä, kun hän purkaa kuviaan kovalevylle. Kuvan yläreunaan on ilmestynyt kaksi vaaleaa pistettä. Anttila suurentaa kuvaa ja jää tuijottamaan kuvaruutua epäuskoisena. Tämä ei voi olla totta. Sorsien ja soramontun lisäksi kuvassa näkyy kaksi lentävän lautasen muotoista esinettä. Niitä ei nähnyt paljain silmin, mutta kameran kuvaan ne tulivat. En tiedä mitä ne oli, mutta jotakin ne olivat, Anttila äimistelee puhelimessa. Anttila lähettää kuvansa toimitukseen ja pistää mukaan toisenkin 8.. pimeässä otetun oudon kuvan. Anttilan aikomus oli kuvata revontulia, mutta kuvaan ilmestyikin outoja valojuovia, jotka laskeutuvat maata kohti. KUVAT PISTÄVÄT mielikuvituksen liikkeelle. Asiaa on selvitettävä. On kysyttävä viisaammilta, näkikö Anttila tosiaan tunnistamattoman lentävän kohteen eli ufon? Oikea taho vastaamaan on Suomen virallinen ufomies, Suomen ufotutkijat ry:n (SUT) puheenjohtaja Björn Borg. Hän on tutkinut ufoja kuusikymmentäluvulta saakka. Hän on kirjoittanut aiheesta myös lukuisia kirjoja. Borg kiinnostuu oitis Anttilan havainnoista. Hän lähettää kuvat yhdistyksen viralliselle kuva-analyytikolle Ilkka Liettyälle. Borg kertoo, että meneillään on ufohavaintojen kuumin aika. Syksyllä taivas pimenee, jolloin silmä alkaa löytää kaikenlaisia valoilmiöitä ja liikettä. Borgin mukaan havainto on nykyisin usein juuri sellainen kuin Anttilalla. Kamera nappaa kuvaan jotakin outoa, jota silmä ei ole edes nähnyt. Yhdistyksen tämän vuoden havaintoilmoitusten saldo oli lokakuun loppuun mennessä 8. YHDISTYKSEN jäsenet eivät ole mitään hihhuliväkeä. Päinvastoin he lähestyvät havaintoja maltilla ja epäillen. He pyrkivät selittämään jokaisen havainnon tieteellisesti ja täsmällisesti. Helsinkiläinen Björn Borg on koulutukseltaan diplomiekonomi. Sen lisäksi hän on perehtynyt tähtitieteeseen, tietää paljon satelliiteista sekä säästä ja sääilmiöistä. Borg vetää tiukan rajan klassisen ufologian ja nettiufologian välille. Klassisessa ufologiassa pyritään selittämään ihmisten havaintoja. Nettiufologia on puolestaan enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta. Nettiufologia paisuu koko ajan valtavasti. Siellä kysellään millaista valuuttaa toisilla planeetoilla käytetään. Se on hörhöilyä ja mielikuvituksen tuotetta, joka vetoaa usein nuoriin ihmisiin, Borg kertoo. USEIMMITEN UFO muuttuu analyysien jälkeen aivan tavallisiksi järjellä mitattaviksi asioiksi. Ihmisten ilmoittamat ufot ovat heijastumia, satelliitteja ja planeettoja. Eräs virolainen tyttö ilmoitti oudosta valoilmiöstä taivaalla. Tähtikartan mukaan sillä suunnalla oli sillä hetkellä Kuu. Puhun leikillisesti PPS:stä eli puuttuva planeetta -syndroomasta. Kun ihminen väittää, että hänen näkemänsä kohde ei ole planeetta, kysyn, missä se planeetta sitten on, jos näkemäsi kohde on ufo. Virolaistyttökin kärsi PPS:stä. Hän ei löytänyt ufoinnostuksessaan kuuta taivaalta. Borg on huolestunut nykyihmisten yleissivistyksen heikkenemisestä. Uusia esimerkkejä tulee jatkuvasti. Yksi mies soitti Itä-Suomesta ja kertoi nähneensä jotakin liikkuvaa taivaalla. Hän sanoi, että Sputnik se ei voinut olla, sillä tämä meni lujempaa. Sputnik näkyi vuonna 957. Herralla oli jäänyt kai muutama vuosikymmen väliin taivaan katselussa, Borg hymähtää kuivasti. Yksi toinen soittaja ei tiennyt mitä eroa on tähdellä ja planee- Liisa Anttilan kamera tallensi Keminmaan Hietalammella kaksi ovaalinmuotoista kohdetta. Mitä ne ovat, sitä A Tuntuu, että kaiken tämän kohinan keskellä on joku signaali, joka on meille tuntematon. Se on kiehtovaa. Björn Borg Suomen ufotutkijat ry:n puheenjohtaja talla. Eräs kotkalainen nelikymppinen mies kertoi nähneensä elämänsä ensimmäistä kertaa satelliitin. Herran jestas eihän taivaalle tarvitse nykyään kuin vilkaista, niin näkee satelliitin. Niitä on jo ja romu siihen päälle. Paljon törmää sellaiseen kaupunkilaiseen uusavuttomuuteen. Ihmiset ovat tottumattomia luontoon ja tähtitaivaaseen, jolloin kaikki liike taivaalla ihmetyttää. Ihmiset kaupungissa eivät edes näe enää taivasta, kun ei ole tarpeeksi pimeää. MUTTA TAKAISIN Anttilan outoihin kuviin. Kuva-analyytikko Liettyä on saanut analyysinsa valmiiksi. Liettyän mukaan kuvat ovat rehellisiä, eikä niissä ole mitään outoa. Ne ovat valokuvailmiöitä ja otettu ikkunan läpi. Rantakuvan valot ovat heijastumia, ehkä auringonvalo heijastuu esimerkiksi kamerasta tai jostain muusta auton sisällä olevista, Liettyä kertoo. Yökuva on myös otettu lasin läpi. Kameran takana on liikkunut jotain kirkasta, ehkä toinen kamera ja sen tarkennusvalot. Valotusaika on pitkä, sekuntia, siinä ajassa tuollainen valoviiva syntyy. Keskustelemme aiheesta vielä puhelimitse Borgin kanssa. Hän luottaa Liettyän analyysiin. BORGIN MUKAAN kuva-arvoitukset on ratkaistu, mikäli Anttila otti kuvansa lasin takaa. Päiväkuvassa on ratkaisevaa oliko hän autossa vai ei. Jos hän ei ollut autossa, tämä menee vaikeaksi. Soitto Anttilalle. Selitän analyysin tulokset. Anttila kertoo, että Liettyän teoria ei pidä paikkaansa. Kuvat on otettu ulkona. En ollut autossa päiväkuvaa ottaessani. Auto oli kyllä mukana, mutten olisi nähnyt sorsia auton sisältä, vaan minun piti nousta autosta pois. Yökuvassakin olin omalla pihalla kuvaamassa revontulia. Takana ei ollut valoja vaan pimeä piha, Anttila sanoo. Lähetän Borgille Anttilan antamat lisätiedot. No nyt tämä meni vaikeaksi, Borg sanoo. Niin meni. Tunnelma tiivistyy ja päässä alkaa soida kaikkien ufo-biisien äiti, legendaarisen X- Filesin tunnari. Olo on kuin Fox Mulderilla suuren tuntemattoman edessä. Kuvasiko Anttila todella ufon? Tekikö hän sen peräti kahdesti? Sovimme, että Borg keskustelee vielä kuva-analyytikko Liettyän kanssa kuvista ja palaa uusine tietoineen asiaan. VAIKKA BJÖRN Borg epäilee jokaista havaintoa, hän uskoo silti, että jotain avaruudessa on. Tuntuu, että kaiken tämän kohinan keskellä on joku signaali, joka on meille tuntematon. Se on kiehtovaa. Kerran hän on itsekin nähnyt

9 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Sunnuntai O9 Liisa Anttila kuvasi revontulia kotipihallaan, mutta saikin kuvaan valopalloja, joiden perässä tuli valojuova. Ei tiedetä, mikä juovan aiheutti. ei tiedetä. Liisa Anttila seisoo paikalla, jossa otti yökuvan. Anttila mietti pitkään, alkaisiko nimellään lehteen. Suomen ufotutkijoiden havaintotietokannasta selviää, että Anttilan reaktio on tyypillinen erikoisten ilmiöiden todistajille. Oudon havainnon nähneet pelkäävät usein, että heidät leimataan hulluiksi. jotakin, mitä ei voitu järjellä selittää. Borg oli Helsingin Hakaniemen rannassa odottelemassa vesibussia aikomuksenaan lähettää paketti saaressa asuvalle tyttärelleen. Hän istui laiturilla kasvot merelle päin. Raju pohjoistuuli puhalsi selkään. Borg näki kuinka oikealla horisontissa nousi iso ilmapallo ilmaan. Mietin, että kuka nyt ilmapalloja päästelee taivaalle, kun ei ole vappukaan. Hetken päästä musta pallo sattui silmiin uudestaan. Se eteni meren yllä Borgin ohitse sivutuulessa. Ihmettelin, miksei ilmapallo reagoi tuuleen, vaikka tuuli oli todella kova. Yhtäkkiä pallo käänsi suunnan. Se tuli suoraan päin, suoraan vastatuuleen. Kun pallo ylitti Borgin, mies pomppasi pystyyn, että näkisi pallon paremmin puiden lehvästön läpi. Sen jälkeen hän ei enää nähnyt palloa. Borg kääntyi pallon menosuuntaan ja huomasi kaukana pohjoisessa pyöreän punaisen valon, joka oli kuin valtavan jenkkiauton takavalo. Valo häipyi pikkuhiljaa vastatuuleen. Harmittaa pirskatisti, että irrotin katseeni mustasta pallosta. Olisi ollut mukava nähdä, menikö musta pallo valopallon sisälle. Borg tiesi heti, ettei lentävä esine ollut lentokone eikä helikopteri, mutta hän tarkisti silti kaikki vaihtoehdot. Mutta selitystä ei koskaan löytynyt. Se oli tunnistamaton lentävä kohde eli ufo. Sen enempää en ala arvailemaan. Asialliset ufotutkijat pysähtyvät tähän. Me emme mene tästä pidemmälle. On muiden tehtävä arvailla, mikä se oli. KUVA-ANALYYTIKKO LIETTYÄ on katsonut uudestaan Anttilan kuvat ja pysyy kannassaan: Anttila otti kuvat lasin takaa. Soitan Anttilalle, joka niin ikään tietää edelleen, missä kuvansa otti. Oudot ilmiöt kuvissa jäävät selvittämättä ja Anttilan havainnot päätyvät Suomen Ufotutkijoiden tietokantaan yli viiden sadan muun joukkoon. Lopullinen todiste elämästä ulkoavaruudessa jää vielä hankkimatta. Mutta silmät on syytä pitää auki. Se on niin kuin Fox Mulder sanoi: The truth is out there. Totuus on tuolla ulkona. Ufoja pohjoisen taivaan alla Lapin valopallo 8.. Sodankyläläinen Juha Alander teki havainnon oudosta valoilmiöstä perjantaina odottaessaan pitserian edustalla ruoka-annostaan. Hän näki lentävän esineen kulkevan idästä länteen. Alanderin mukaan valo oli kirkkaampi kuin korkealla lentävä lentokone. Lisäksi sen perässä oli ikään kuin häntä, joka saattoi olla esineestä lähtevä savuvana. Ilmiö näkyi pitkään ja Alander myös kuvasi sen. Samanlainen valoilmiö nähtiin myös muualla Lapissa. Sodankylän Sattasessa ja Sallan Kursussa tehtiin varma havainto valoilmiöstä läntisellä taivaalla. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa arvioi valopallon häntineen olevan ilmakehässä palava meteori tai muu vastaava suuri esine, mutta varmuutta asialle ei saatu. Lappajärven lentävä rekka 9.. klo. Pariskunta ajoi Vimpelistä Lappajärvelle päin, kun he näkivät edessä tiellä esineen, jonka ylä- ja alaosassa oli punaisia, noin,5 metriä pitkiä valoja. Pariskunta ajatteli, että kyseessä on rekka, joten he kiihdyttivät ohitukseen. Lähemmäs päästyään he huomasivat, että esine on pyöreä ja se lähti edestä liikkeelle. Pariskunta ajoi hetken esineen perässä noin kilometrin tuntivauhtia, mutta esine pakeni ja nousi lopulta ilmaan ja katosi. Myös paikalliset asukkaat näkivät samana yönä kummallisia valoja taivaalla. Suomen ufotutkijat eivät ole pystyneet selvittämään, mistä havainnossa oli kyse. Talvivaaran video-ufo Paltamolaisen Pertti Nikkisen 8 ottama video Sotkamon Talvivaaran kaivokselta herätti kesällä valtakunnallista kohua. Talvivaaran räjäytystyömaata kännykkäkamerallaan videokuvannut Nikkinen huomasi vasta pari vuotta taltioinnin jälkeen videoineensa lentävän esineen taivaalla. Juttua seurasi pitkä spekulaatioiden ketju. Sitä epäiltiin ensin lennokiksi. Suomen Ufotutkijat ry:n puheenjohtaja Björn Borg kommentoi asiaa Kainuun Sanomille. Borgin mukaan kohde saattoi olla mikä vain. Lintu, tai räjäytyksen ilmaan heittämä pahvin pala. Olipa lentävä esine mitä vain, ufoksi se lopulta jäi. Se oli Unidentified Flying Object, tunnistamaton lentävä kohde eli UFO.

10 O Sunnuntai Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Onko pakko? Torniolainen Matleena kertoo, miksi pakkoruotsista ei saa luopua. Kajaanilainen Joel puolestaan perustelee, miksi pakkoruotsi on aikansa elänyt. Kouluihin pakkoruotsi tuli 97-luvulla puskan takaa. Teksti: Jenni Räinä Kuvat: Pentti Vuosaari ja Eila Kilpeläinen Oli vähällä, ettei nykyinen pakkoruotsi-keskustelu olisi alkanut lainkaan. Kun peruskoulu-uudistusta valmisteltiin 96-luvun lopulla, kirjattiin valmisteluasiakirjoissa peruskouluihin vain yksi pakollinen vieras kieli: suomenkielisissä kouluissa englanti ja ruotsinkielisissä suomi. Jotain kuitenkin tapahtui välissä, sillä vuonna 968 hallitusohjelmassa sovittiin peruskoulun kieltenopetuksesta toisin. Eduskunnassa hyväksyttiin laki, jossa peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä. Kielistä toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen. Tämän lisäksi yläasteella voitiin opiskella vielä yhtä vapaaehtoista kieltä. Päätöstä perusteltiin Suomen kaksikielisyyden turvaamisella, mutta perusteluiksi esitettiin myös pohjoismaista yhteistyötä ja työllistymistä muissa Pohjoismaissa. KIISTELY pakkoruotsista on jatkunut siitä saakka. Sekä vastustajat että puolustajat ovat vedonneet kansainvälisyyteen ja kielitaitoon. Remonttia kielikoulutukseen on vaatinut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). EK:n mukaan pelkkä englanti ja välttävä ruotsin kieli eivät takaa suomalaisten menestystä globalisoituvassa maailmassa. Toisaalta yhä suuri osa Suomen viennistä suuntautuu juuri Ruotsiin. Haaparannan kielikoulun yhdeksäsluokkalainen Matleena Pelttari uskoo, että ruotsinkieli on työmarkkinoille yhä lyömätön etu. Pelttari on opiskellut ruotsin kieltä ensimmäisestä luokasta lähtien. Lähempänä itärajaa perspektiivi on toinen. Kajaanin Hauholan koulun yhdeksäsluokkalainen Joel Kilponen on täysin eri mieltä. Hänen mielensä ruotsi on jäänne menneisyydestä eikä sillä ole enää käyttöä tämän päivän Suomessa. Mutta kumman perustelut kantavat pidemmälle? Pitäisikö ruotsin kielen opiskelun olla pakollista? JOEL: Ei pitäisi olla. Ensinnäkään se ei ole enää nykypäivänä niin tarpeellinen kieli. Toiseksi kenelläkään ei ole asennetta opiskella sitä. Tärkein syy on kuitenkin se, ettei kieltä enää tarvitse missään. Englannilla pärjää ihan hyvin. Ruotsista voisi tehdä vapaaehtoisen kielen. MATLEENA: Minusta kielen pitäisi olla pakollinen. Jos se ei ole pakollinen, ruotsia tuskin opiskeli kovinkaan moni. Kieli on kuitenkin hyödyllinen työelämässäkin. RUOTSI Tornio km Kajaani VENÄJÄ Sammeli Harve Kuinka monta kieltä yläkoululainen ehtii opiskella? JOEL: En tiedä, se riippuu ihmisestä. Enimmillään kolmea. Minä opiskelen englantia ja ruotsia. MATLEENA: Vähintään kolmea. Luen nyt englantia, ruotsia ja espanjaa. Jos vain voisin, lukisin useampaakin. Erityisesti minua haluttaisi lukea venäjää. Mitä mieltä olet venäjän kielen tarpeellisuudesta? JOEL: Kyllähän venäjää voi vapaaehtoisesti opiskella, mutta ei siitäkään pakollista tarvitse tehdä sen enempää kuin ruotsista. Venäjä on kasvava talous ja vienti sinne lisääntyy, joten on ihan hyvä joillekin osata kieltä. MATLEENA: Venäjän kieli voi olla tarpeellinen töitä varten. Se on käytetty kieli. Ruotsi on silti venäjää hyödyllisempi ainakin täällä rajalla. Ehkä etelämpänä venäjä voi olla hyödyllisempi. Mitä hyötyä pakkoruotsista on? Entä haittaa? JOEL: Ehkä kielestä on hyötyä rannikolla. Ilman pakkoruotsia ruotsinopettajalla voisi jäädä aikaa muihin tehtäviin ja johonkin tärkeämpään. Minulla on ollut englanti kymppi vitoselta asti. Ruotsi

11 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Sunnuntai O Kolumni Esko Valtaoja on seiska, koska se ei kiinnosta. Sama on koko meidän luokalla, se ei kiinnosta yhtään. Se on tyhmää, kun kukaan ei tarvitse ruotsia ja silti sitä opiskellaan. Se vie intoa. MATLEENA: Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli ja sitä on hyvä osata. Töitä hakiessa on todella suuri etu, että osaa toisen kielen. Täällä rajalla ruotsin kieli on aika välttämätön. Koska ruotsia on pakko opiskella, voi siitä tulla vastareaktio ja opiskeleminen voi olla epämiellyttävää. Ei kielen oppimisesta kuitenkaan mitään haittaa ole, minusta ainakin on mukava osata kieliä. Parempi osata kieltä kuin ei osata. Osaatko puhua ruotsia? JOEL: Osaan puhua ihan ok. MATLEENA: Olen ykkösluokalta asti puhunut ruotsia, joten osaan puhua sujuvasti. Englanti on kuitenkin minulle se vahvempi kieli. Uskotko että tarvitset tulevaisuudessa ruotsin kieltä? JOEL: En ainakaan paljoa. MADLEENA: Uskon. Haluaisin työskennellä kielten parissa esimerkiksi matkaoppaana tai tulkkina. Mikä? Ruotsalaisuuden päivä Suomenruotsalaisten omaa päivää, ruotsalaisuuden päivää, vietetään 6. marraskuuta. Suomenruotsalaisille päivä symboloi oikeutta käyttää omaa äidinkieltään Suomessa. Ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa 98, kun vasta perustettu Ruotsalainen kansanpuolue halusi vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ruotsalaisuuden päiväksi valittiin Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä kolmikymmenvuotisessa sodassa, jossa luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle. Lähde: Folktinget, Wikipedia Yksi vai kymmenen miljardia? Noin viikko sitten seitsemäs miljardis ihminen päästi ensi parkaisunsa jossain päin maailmaa. Tämä on tietysti vain tilastollinen arvio, eiväthän esimerkiksi jenkit pysty arvioimaan porukkansa määrää edes miljoonan tarkkuudella. Kun synnyin Kemin keskussairaalassa juhannusviikolla 95, meitä oli maapallolla kaksi ja puoli miljardia. Väestönkasvu näytti kiihtyvän kiihtymistään, ja tuomiopäivän profeetat ennustivat ylikansoituksesta aiheutuvaa globaalia nälänhätää ja koko sivilisaation pikaista romahdusta. (Jos tämä kuulostaa tutulta, ei voi mitään. Tuomiopäivän profeetat ovat aina suosiossa.) Itse asiassa jo tuolloin oli käynnissä prosessi, jota fiinisti sanotaan demografiseksi transitioksi: elintason kasvaessa lapsiluku vähenee. Olinhan minäkin ensimmäistä vuosikertaa, joka ei enää kuulunut suuriin ikäluokkiin. Kaikeksi onneksi naiset, jos vain saavat itse päättää asioistaan, eivät missään päin maailmaa halua paria lasta enempää. Vain joillain kurjimmilla seuduilla Nigerissä tai vanhoillisimmilla lestadiolaisalueilla väestöräjähdys jatkuu yhä. A Kehittyneemmän tieteen ja teknologian avulla pystymme löytämään kylliksi tilaa sekä luonnolle että ihmisille. KESKUSTELIN ÄSKETTÄIN entisen vihreiden kansanedustajan, paljon maailman tilaa ja tulevaisuutta pohtineen Eero Paloheimon kanssa. Eero hahmotteli tulevaisuuden utopiaansa, jossa väkiluku olisi rauhanomaisin keinoin saatu laskemaan yhteen miljardiin seuraavan vuosituhannen aikana. Silloin maailmassa olisi aivan riittävästi ihmisiä, eläisimme tasapainossa ympäristön kanssa, ja kaikkialta löytyisi myös tyhjyyttä ja koskematonta luontoa. Itse olin sitä mieltä, että kehittyneemmän tieteen ja teknologian avulla pystymme löytämään kylliksi tilaa sekä luonnolle että ihmisille, vaikka meitä olisi kymmenenkin miljardia. Tuo määrä vastaa ennusteita maapallon maksimista joskus vuosisadan puolessa välissä, ennen kuin väkiluku kääntyy hienoiseen laskuun. RUUHKA-SUOMEN ja pohjoisen vertailu saa minut kuitenkin pohtimaan, olisiko miljardi parempi tavoite. Niin paljon mukavampaa on elämä kaukana Helsingistä. Varsinkin nykyisin, kun maailmanlaajuisten tietoverkkojen ja pilvipalvelujen kehittymisen myötä on yhä vähemmän syitä pakkautua suuriin kaupunkeihin. Paitsi, toistaiseksi, se penteleen ansiotyö. Maapallolla oli miljardi ihmistä noin vuonna 85. Suomalaisia oli alle miljoona, ja suurin kaupunki oli asukkaan Turku. Edes pääkaupungissa, Tukholmassa, ei ollut juuri enempää väkeä kuin nykyisin Rovaniemellä, vähän tiiviimmässä tosin. Maailma oli silloin paljon pahempi, vaarallisempi ja rujompi paikka kuin nyt, mutta kauniimmat maisemat ja luonto täällä taatusti oli. Toisaalta, kymmenen miljardia saa myös kymmenen kertaa enemmän uutta ja hyvää aikaan tiedettä, taidetta, maailmaa paremmaksi tekeviä keksintöjä ja uusia herkkuruokia. Vaikea valinta mutta Eeron utopiaa kannattaa ainakin harkita. Kirjoittaja on avaruustähtitieteen professori ja kirjailija. Mittasuhteet Suomalaisten äidinkielet 5,5 % 9, % ruotsi Lähde: Tilastokeskus suomi, % saame, % muu Sammeli Harve Sunnuntai-sivut Tuottaja: Jenni Räinä Ulkoasu: Sammeli Harve Ota yhteyttä

12 O Uutiset Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Sunnuntaina 6.. 5% Tarjous koskee myös jo alennettuja tuotteita! ALENNUSTA kaikista vaatteista ja jalkineista! SUNNUNTAINA 75 BRUNOTTI MAGDO TAKKI Miesten vedenpitävä ja hengittävä monikäyttöinen talvitakki. (norm. 79,9) SUNNUNTAINA 59 9 PUMA MID L WINTER JALKINE Puman supersuosittu talviklassikko. Päällinen nahkaa ja karvavuori. Myös JR koot. (norm. 99,9) TORNIO: KAUPPAKESKUS RAJALLA, LÄNSIRANTA. ARK. ARK. 9, LA 7 JA SU 6. VALIKOIMISSA MYYM. KOHTAISIA EROJA. TARJOUKSET VOIM. NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. ALENNUKSET NORM.HINNOISTA. mia tutkitaan petoksena. Poliisi kehottaa myyjiä varmistumaan siitä, että maksu on siirtynyt tilille ennen omaisuuden luovuttamista. Lisäksi ostajan henkilöllisyys on aina syytä varmistaa. Kuittitehtailija vangittiin Rovaniemi Väärennetyillä kuiteilla omaisuutta haalinut huijari on vangittu Lapissa. Poliisin mukaan rikossarjassa asianosaisina on yli kymmenen henkilöä. Epäilty on saanut omaisuutta haltuunsa esittämällä yrityksille ja yksityisille henkilöille tekaistuja maksusuorituksia ostoista. Todellisuudessa tilisiirtoja ei ole koskaan tehty. Tapahtu- Maxbox 4 kr Voimassa la-su Haaparannan Max-ravintolassa. Maxbox: pieni hampurilainen + pienet ranskalaiset + pieni juoma + yllätys, 9 kr (norm. 4 kr) Haaparanta - Coop-myymälän vieressä - Myös Drive-in! Lohelle vuoden 996 pyyntiajat Kielto: Lapin liitto esittää vapaa-ajan kalastajien saaliita myyntikieltoon. Tapani Ranta Lapin liitto esittää, että lohen pyyntialueet ja pyyntiajat palautetaan vuoden 996 tasolla. Vuoden 996 lohiasetus paransi lohikannan tilaa ja useampi emokala pääsi nousemaan rannikkoa pitkin kutujokeensa. Lapin liitto esittää ankaria rajoituksia lohen pyyntiin, jotta hupenevat luonnonlohikannat voidaan pelastaa. Lohien pyynti ja myynti tulee Lapin liiton mukaan muuttaa luvanvaraiseksi ja toiminnan tulee perustua kalastajakohtaisiin kiintiöihin. Lohisaaliin kiintiömäärä tulee määritellä jokikohtaisen, heikoimman lohikannan tilan mukaan. Ammattikalastajien pyyntiponnistusten ja lohisaaliin määrää tulee vähentää. Poikastuotanto saadaan kasvamaan vain vähentämällä merikalastusta. Kaikki pyyntimuodot tulee kiintiöidä niin meressä kuin jokialueilla. Vapaa-ajankalastajien käyttämät ammattimaiset pyydykset tulee kieltää. Lohen myynti tulee sallia vain luvanvaraisten ammattikalastajien tuotteille. Luonnonlohta ei saa myydä lohenpyynnin kieltoaikana. Vapaa-ajankalastajien lohen kaupallinen myynti tulee kieltää. Kaikki myytäväksi pyydetyt lohet tulee merkitä ulkoisella, esimerkiksi suusta kiduskannen ympäri kiinnitettävällä merkillä, josta selviää lohen alkuperä ja lohen pyytäjän tiedot. Lohen arvo tulee määritellä rikoslainsäädäntöä varten. Arvon tulee toimia kalastusrikoksia ennaltaehkäisevänä pelotteena. Lohen pelastamiseksi Lapin liitto esittää toimenpidettä kuten: vaelluskaloille tulee laatia kansallinen hoitosuunnitelma, dioksiinipitoisten kalojen merkinnät tulee muuttaa selkeämmiksi ja suositukset tulee muuttaa varoituksiksi, hylkeiden määrää tulee vähentää, nykyisen Rajajokisopimuksen suomat mahdollisuudet tulee pyrkiä hyödyntämään tehokkaasti lohen suojelemiseksi, vaelluskalateiden rakentamiseen tulee osoittaa valtion rahoitusta ja YK:n Merioikeusyleissopimuksen 66 artiklan soveltamisesta ja toteuttamisesta tulee tuottaa oikeudellinen selvitys. *Etu normaalihinnoista, ei koske Tempurin tuotteita. KAIKKI SISUSTUSTAVARAT VÄHINTÄÄN - % SUURI SISUSTUSSUNNUNTAI MYYMÄLÄT AVOINNA 8 KAIKKI TUOTTEET VÄHINTÄÄN -% * - UNIGOLD-PATJAT % LIVINGdivaanisohva Flash-kangas, 7 väriä 995,- (847,-) Etusi 46% KAIKKI MATOT VÄHINTÄÄN - % Varaa aika sisustussuunnitteluun kysy lisää myymälästä! TORNIO Pakkahuoneenkatu /Green Line Ma-pe 8 la 5 su 8 Puh iskukoti.fi

13 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta O SYNTTÄRIHINNAT HINNAT VOIMASSA 6.., ELLEI TOISIN MAINITA. MARRASKUUN SYNTTÄRI- ARVONNASSA Internetissä VOITA 5 EUROLLA RUOKAA! Osallistu arvontaan osoitteessa ja voita itsellesi sekä valitsemallesi ystävälle yhteensä 5 euroa K-citymarketin elintarvikeostoksiin (5 /hlö). noor KAIKKI ULKO- JA SISÄVALOSARJAT Pyhäinpäivänä 5.. K-citymarket Kemi ja Keminmaa ovat suljettuina. Tornio palvelee 8 KAIKKI NORMAALIHINTAISET NAISTEN VAATTEET Ei koske urheiluosaston vaatteita, ulkoiluvaatteita, yöasuja, sukkia, alusvaatteita eikä asusteita. Kuva viitteellinen. -% Esim. Airam LED-KIDEVALOSARJA lamppua. Sisä- ja ulkokäyttöön. Valosarja,5 m ja kirkas johto 5 m. -4% Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,95 ERÄ 5,6 Impuls Naisten nahkaiset NILKKURIT Väri musta. Koot 6 4. HP 6 KANNETTAVA TIETOKONE 5,6 Hinta ilman K-Plussa-korttia 59,9-4 % Viking Hawk Eye WARM GTX NILKKURIT Lämmin vuori. Väri musta. Koot 5 4. Hinta ilman K-Plussa-korttia 99,9 Intel Celeron T -prosessori. Gt:n DDR-keskusmuisti. Gt:n kiintolevy. 5,6 LED-näyttö. WLAN. Windows 7 Home Premium. Takuu vuosi. Hinta ilman K-Plussa-korttia 99, -44 % KEMI Asemakatu, puh MA PE 8, LA suljettu, SU 8. KEMINMAA Jauholantie, puh MA PE 9, LA suljettu, SU 8. TORNIO Länsiranta, puh MA PE 9, LA 8, SU 8. Puhelun hinta -alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8, snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv %), matkapuhelimesta 8, snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv %). Lisätiedot Vastuullisuus

14 O4 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Kulttuuri Tuottaja: Päivi Bisi Kulttuuritoimittaja: Hannu Sarrala A Avoimuus on vaarantanut monta seikkaa. Kaksi hallitusta on jo yrittänyt tehdä Yle-päätöstä, mutta koska siitä on keskusteltu julkisuudessa, ratkaisua ei tullut. Viestintäministeri Krista Kiuru Journalisti-lehdessä.. Revityt suhteet kirjadraamana Kirjailija: Liza Marklund nosti Afrikan pöydälle uudessa Annika Bengtson -tarinassa HANNA KOIKKALAINEN/ARKISTO STT, Taneli Männikkö Annika Bengtzon -fanit voivat huokaista helpotuksesta. Menestyskirjailija Liza Marklundin uusin Panttivanki-kirja on suomennettu, ja lisää Annikan seikkailuja on luvassa. Kaksi uutta on myyty jo Saksaan. Olisi kai hyvä, että kirjoitan ne myös, Marklund naurahtaa kustantaja Piratförlagetin tiloissa Tukholmassa. Tuoreinta Ruotsiin ja Afrikkaan sijoittuvaa panttivankidraamaa Marklund ei itse kutsuisi dekkariksi, tuskin edes rikosromaaniksi. Mikä se sitten on? Se kertoo suhteista, ihmisten välillä, maiden välillä. Suhteita, joita rakennetaan. Suhteita, joita revitään, Marklund tiivistää. Marklundin mukaan panttivankiaihe oli selvillä jo aikaa sitten, mutta itse kirjoitustyö kesti kolme vuotta. Prosessi vaati tavallista enemmän taustatyötä ja keskittymistä. Marklund kertoo ahmineensa kaiken löytämänsä panttivankitilanteisiin liittyvän kirjallisuuden. Lopputuloksena on voimakkaiden kontrastien summa. Ehkä väkivaltaisin kirjoittamani kirja, Marklund kuvailee. Uusin dekkari on vaatinut Liza Marklundilta ison työn. Prosessi vaati tavallista enemmän taustatyötä ja keskittymistä. Marklund kertoo ahmineensa kaiken löytämänsä panttivankitilanteisiin liittyvän kirjallisuuden. NAISTEN JA LASTEN oikeudet ovat olleet ruotsalaiskirjailijan kestoteemoja, mutta Panttivangissa epäoikeudenmukaisuuksia nostetaan esiin myös mannerten välistä. Kirja on syntynyt pitkälti Etelä-Espanjan Marbellassa, Marklundin rivitalon kellarissa. Marbellasta näen toiselle puolelle Afrikkaan. Siinä välissä menee rautaesirippu. Olen katsellut sitä nyt viisi vuotta. Marklund kertoo Espanjan rannalle huuhtoutuneista afrikkalaisten ruumiista ilmiöstä, jota on vähitellen työnnetty yhä etäämmäksi. Mitä tulee epäoikeudenmukaisuuksiin, olen hieman pakkomielteinen ollut jo lapsesta saakka. Epäoikeudenmukaisuus sai minut tuohtuneeksi itkuun saakka. Maailman epäoikeudenmukaisuudelle voi ummistaa silmänsä, mutta heti kun niitä katsoo, niitä näkee kaikkialla. Kirjan taustalla on myös maailmaa matkanneen Marklundin syvä suhde Afrikkaan ei pelkästään Unicef-lähettiläänä. Marklund on kolunnut maanosaa lukuisia kertoja, ja hänen perheensä on mukana Keniassa toimivassa yrityksessä. Afrikka on tavallaan viimeinen maaginen maanosa. Siinä on jotain todella kiehtovaa varsinkin ihmiset. Heidän luokseen sitä palaa. Sitä matkustetaan jonnekin, joka näyttää kuvissa kauniilta, mutta lopulta palataan aina ihmisten takia. MARKLUND LUO Panttivankikirjassaan jälleen myös vivahteikkaan kuvan kuvitteellisen iltapäivälehden toimitustyöstä. Itse hän näkee mediamaailman läpikäymän teknisen muutoksen suurimpana sitten painokoneen keksimisen. Hänen mukaansa kyseenalaiset ja vastuulliset toimijat ovat nyt samalla kentällä. Huomasin saaneeni wikipediassa uuden sukunimen. Se on omalla tavallaan leimallinen esimerkki netin vapaudesta. On niin paljon tietoja, joita ei ole kunnolla tarkastettu. Nyt vakava journalistiikka on todellakin tärkeämpää kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Resurssit ja lähtökohdat ovat myös uudet. Marklundin mukaan kyseenalaiset tahot syövät eväitä myös vastuullisilta medioilta. Suurilla ja vastuuta kantavilla toimijoilla ei ole resursseja suorittaa tehtäväänsä kunnolla. Kaikki toimitukset Ruotsissa potkivat työntekijöitään juuri nyt. Täytyy sanoa, että monet tekevät kuitenkin hyvää työtä edellytyksiinsä nähden. On kuitenkin selvä, että laatu tulee kärsimään pidemmän päälle. Kirjailija Liza Marklund Kuka: Syntynyt Piitimessä Pohjois-Ruotsissa 96. Työskennellyt toimittajana muun muassa Norrbottens Kuriren -lehdessä sekä Arbetaren-, Aftonbladet- ja Expressen-lehdissä. Nykyisin kirjailija. Tuotanto: Kirjoittanut yhdeksän dekkaria, jossa päähenkilönä on iltapäivälehden toimittaja Annika Bengtson. Viime vuonna ilmestyi Tornion Tullin Pubi on Lizalle tuttu paikka amerikkalaisen jännityskirjailijan James Pattersonin ja Marklundin yhteisdekkari Postikorttimurhat. Kirjailija Liza Marklund on sittenkin suomalainen? Ainakin mielenlaadultaan. Pohjois-Ruotsissa Piitimen lähellä varttuneelle Marklundille naapurimaa on tuttu jo kaukaa menneisyydestä. Norrbottenin ihmiset ovat hyvin samankaltaisia suomalaisten kanssa; he ovat itse asiassa enemmän suomalaisia kuin ruotsalaisia. Minunkin mielenlaatuni on enemmän suomalainen kuin ruotsalainen. Tunnen oloni Suomessa aina kotoisaksi. Marklundin ensimmäinen matka ulkomaille suuntautui Tornioon ja journalistikoulu Kalixissa (Kainuussa) sijaitsi noin 5 kilometriä rajasta. Tullin Pubi Torniossa on siis tuttu, Marklund paljastaa. Marklundilla on myös selvä suosikkinsa suomalaisessa kirjallisuudessa. Yksi Pohjolan parhaista kirjailijoista on ehdottomasti Sofi Oksanen. Hän on aivan fantastinen. Tietysti meidän perheessä, varsinkin miesten keskuudessa, Arto Paasilinna on ollut kestosuosikki. Kirjailija nostaa itse esiin suomalaisten kysymykset perussuomalaisista. Minusta on äärimmäisen tärkeää kunnioittaa heitä. On helppo olla suvaitsevainen ihmisiä kohtaan, jotka ovat samanlaisia kuin itse on. Suvaitsevaisuutta koetellaan niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia. En todennäköisesti jaa yhtään heidän ajatuksistaan, mutta kunnioitan heitä. Samalla tavoin pitää kunnioittaa myös ruotsidemokraatteja. Jos haluamme demokratian, meidän täytyy myös kunnioittaa demokraattista tulosta. Muuten siinä ei ole mitään ideaa.

15 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Kulttuuri O5 LE HAVRE -ELOKUVA kuuluu trilogiaan, jonka kaksi muuta elokuvaa valmistuvat myöhemmin. Ohjaaja Aki Kaurismäki kertoo suunnitelmistaan Filmihullulehden haastattelussa. Kaurismäki tekee seuraavat elokuvat Espanjassa ja Saksassa. Kaurismäellä on ollut tapana muodostaa elokuvistaan kolmiosaisia kokonaisuuksia. Ensimmäisen, vuosina valmistuneen trilogian muodostavat elokuvat Varjoja paratiisissa, Ariel ja Tulitikkutehtaan tyttö. KUUSI NUORTA SÄVELTÄJÄÄ on valittu Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailuun. Joukkoon mahtui yksi suomalainen, Jouni Hirvelä. Muut nimettömien sävellysnäytteiden perusteella sävellyskilpaan valitut ovat SukJu Na (Etelä-Korea), Zizis Segklias (Kreikka), Evelin Seppar (Viro), Mike Solomon (USA) ja Gabriele Vanoni (Italia). Tuomaristo valitsi finaalikuusikon hakijasta. Näyttelyt Kemi Meri avoinna I. Pohjoisten taiteilijaseurojen ja taiteen oppilaitosten tekijöiden teemanäyttely Galleria Voimassa (Sankarikatu B) 7.. saakka. Avoinna ma pe 7. Silmäniloja, Osuuskunta Tradeka-yhtymän taidekokoelman näyttely.. saakka Kemin taidemuseolla. Avoinna ti to 7, pe 9, la su 5. Anne Rossin näyttely 9.. saakka Kemin taidemuseo. Avoinna ti to 7, pe 9 ja la su 5. Esa Leskelän vuonna 7 maalaama teos Vapaita ajatuksia Kabinetti-teoksena kirjaston aulassa. Juurakon pytingit ja perheet Saaren elämää meren keskellä -valokuvanäyttely Kemin Historiallisella museolla 6.. saakka. Avoinna ti pe 7, la-su 6, perjantaisin vapaa pääsy. Valokuvia. Margaret Hemmin ja Hannu Kultalahden vedoksia meren ääreltä Karsikosta Pohjolan Sanomien aulassa (Sairaalakatu ).. saakka. Avoinna ma pe Kemin kuvataiteilijoiden marraskuun taiteilijaesittelyssä Hilkka-Johanna Halonen Kemin taidemuseon aulassa. Keminmaa Juhani Palmun ja Vanhan Kemin Kirkot-näyttely Pohjanrannassa, Pohjantie. Avoinna ma pe 9 6, la 6. Keminmaan Mäntykeskuksen töiden näyttely.. saakka Keminmaan kunnanviraston näyttelytilassa. Avoinna ma pe Detlef Trefzin Syntymäpäivänäyttely Mikä Maku Artworld -taidegalleriassa.. saakka. Avoinna ti la 8. Tornio Revontulten maissa. Marja- Leena Jaakon taidenäyttely Tornion Kuvataideseuran Galleriassa (Keskikatu 6).. saakka. Avoinna ti pe 7. Hanna Leppäsen piirustuksia Tornion kaupungintalon ala-aulassa.. saakka. Avoinna ma pe klo Muistipolku-palvelupaketti. Innovatiivisessa hankkeessa aktivoidaan muistia 5 Aineen taidemuseon kokoelmista valitun taideteoksen avulla joko yksin tai avustajan kanssa tai museooppaan tilaamalla. Aineen taidemuseossa.. saakka. Aina ajattelen jokea, uusittu kokoelmanäyttely Aineen taidemuseossa 8.. saakka. Avoinna ti to 8, pe su 5. Tornion Kameraseuran kuukauden kuva: Järvisimpukka, kuvaaja: Matti Niskasaari. Kirjaston lainausosastolla (. kerros). Ylitornio Teija Välimaan taidenäyttely Uusi aika 6.. saakka Ylitornion kirjastossa. Pello Poronhoitaja Inkeri Westin Vasan kevät valokuvanäyttely marraskuun ajan Pellon kirjastossa. Rovaniemi NatureForte -näyttely Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidehankinnoista vuosilta, Rovaniemen taidemuseossa.. saakka. Nature Forte Luonnonvoimia -näyttely.4. saakka sekä Kuukauden taiteilija Merja Isomaa Junes, Kulttuuritalo Korundi Rovaniemen taidemuseo (Lapinkävijäntie 4), avoinna ti-su klo 8. Kittilä Einari Junttila -taidemuseo Kittilän keskustassa 6-vuotismuistonäyttely avoinna torstaisin 7, muulloin ryhmät sopimuksen mukaan. Särestöniemi-museo avoinna ti la 8. Vanhassa Särestössä elämää luvulta. Galleria Raekallio, Kittilän Pöntsössä on avoinna päivittäin. Esillä taiteilija Reijo Raekallion maalauksia. Enontekiö Tunturi-Lapin luontokeskus ja Saamelaismuseo Hetassa, avoinna ma pe 9 6. Perusnäyttely: Vuovjjuš- Kulkijat paimentolaissaamelaista kulttuuria ja pohjoista luontoa esittelevä näyttely 8 vuodenaikaa. Täyen kuun taithessa -näyttely.. saakka. Kolari Luontokeskus Kellokas, Äkäslompolo avoinna ma pe 9 6. Meän Elämää luonto- ja kulttuurinäyttely. Galleria Kellokas: Hymyilevä Hanki Bruno Maximus.. saakka. Meän galleria: Jäämeren äärellä valokuvanäyttely, Esko Sirjola 4.. saakka ja Romusta hyvää mieltä näyttely, Ilkka Lehtonen. Taide: Abiskon revontulet loimuavat Inari Siida Saamelaismuso ja luontokeskus avoina ti su 7. Auroja Borealis -revontuliesitykset aukiolopäivinä klo, 4 ja 7 (auditorion ollessa vapaana). Saariselän Siulassa Pekka Antikaisen Saamenmaa -valokuvanäyttely avoinna joka päivä 8. Liput HippuPuodista. Kiehinen, Metsähallituksen palvelupiste Saariselän Siulassa, avoinna ma pe 9 7. Retkeilyneuvontaa Saariselän matkailuneuvontapisteessä. Ruijan polulla retkikohdenäyttely. Sodankylä Kultamuseo ja kultakylä, Tankavaara, avoinna ma pe 6. Pysyvä Golden World -näyttely. Museo Galleria Alariesto ma pe klo 6. Koilliskairan luontokeskus, suljettu.. saakka. Pelkosenniemi Pyhätunturin luontokeskus, avoinna ma la 9 6. Luontokeskuksen näyttely, Merenpohjasta kansallispuistoksi kertoo Pyhä-Luoston tunturialueen synnyinhistorian ja esittelee alueen luontoa ja geologiaa. Savukoski Opastuskeskus Korvatunturi.. alkaen avoinna tilauksesta. Pysyvä näyttely: Erämaa, vaihtuva näyttely: Vuoden luontokuvat 9. Filmit: Ihmisten Erämaa Urho Kekkosen kansallispuisto ja Pystykorvan uni. Muonio Pallastunturin luontokeskus avoinna ma pe 9 6. Romua ja Romantiikkaa -kierrätystaidenäyttely.. saakka. Marja-Leena Jaako kertoo: Olen syntynyt Ylitorniolla. Maisemat ovat kauniita täällä synnyinseuduillakin. Muutin 6-luvulla Kiirunaan, siellä erilainen luonto tuntureineen innoitti vielä enemmän. Mökillä Abiskossa tunturimaiseman ikuistamiseen on löytynyt lukuisia tilaisuuksia. Taivaalla loimuaa usein erittäin värikkäät revontulet, joita olen yrittänyt kuvata. Revontulten maissa -näyttely Tornion Kuvataideseuran Galleriassa. Ihmemaa Oz uusintaan Kemi L.Frank Baumin värikäs ja jännittävä fantasiasatu Ihmemaa Oz jatkaa Kemin kaupunginteatterin ohjelmistossa vielä kahdeksalla esityksellä. Näytelmän uusintaensi-ilta on keskiviikkona 9.. ja viimeinen esitys lauantaina 7... Satunäytelmää esitetään teatterin suurella näyttämöllä. Ihmemaa Ozin ikäsuositus on yli 4-vuotiaat. Näytelmässä riittää ihasteltavaa ja ihmeteltävää myös aikuiskatsojille. Sadussa suunnaton pyörremyrsky tempaisee Dorothyn ja Toto-koiran mukaansa ja kuljettaa heidät outoon maailmaan, josta ei pääse pois muutoin kuin Oz-velhon luvalla. Sadussa nähdään teatterin vakituisen näyttelijäkaartin lisäksi teatterin nuorisolinjalaiset. Näytelmän on lavastanut Kalle Nurminen ja ohjannut Pekka Johansson. L.Frank Baumin Ihmemaa Oz Värikäs ja jännittävä fantasiasatu Uusintaensi-ilta ke 9.. klo 8 ke 6.. klo 8 ti.. klo ke.. klo ke.. klo ja klo 8 to.. klo 7.. klo 6 p. 58

16 O6 Yhdessä Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Rakkaamme Inga-Liisa Buckman * Syksy toi surun kyyneleet, pois vei rakkaamme väsyneen. Ei yllättäen, mutta äkkiä kuitenkin, hiljeni sydän kultainen. Hän elämän saatosta poistui hiljaa, näin korjattiin sukumme iäkkäintä viljaa. Veli perheineen sisarusten lapset perheineen Siunaus toimitettu Tornion kirkossa 4... Kiitämme osanotosta. Pullantuoksuinen sek Liike: Tornion 4H -yhdistyksen myymälässä ei tarvitse kärsiä kassa-jonoissa Pasi Lapinkangas Rakkaamme Vilma Katri Onerva HAAPALA o.s. Kotisaari * Kaipauksella muistaen Ilkka, Leena, Liisa ja Tapani perheineen lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Kiitos ja siunaus hiljainen myötä matkalle, jossa ei tuskaa, ei yötä. Siunaus toimitettu 9.. läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös Ainola-ryhmäkodin ja Keminmaan terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. Rakkaamme Lauri (Lassi) Alpo KIVIJÄRVI * Kolari 6.. LKS Jäi ahkera työsi muistoksi meille hyvän sydämes ohjeet elämän teille. Sinä aina muistit ja huolta kannoit, et paljon pyytänyt vaan kaikkesi annoit. Kaivaten Oili Suli ja Sami Sini, Mika ja Maija muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Aili Maria Augusta PRUIKKONEN o.s. Aho * 6..9 Alatornio.. Tornio Rakkaudella muistaen ja kaivaten Aila ja Jari Vappu ja Ahti Tapio Timo ja Mirja Tuomo ja Marja-Leena lastenlapset perheineen lastenlastenlapset veli ja siskot perheineen sukulaiset ja ystävät Väsynyt sydän levon sai, valkeni ikuinen sunnuntai. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Alatornion kirkossa la.. klo 4. Muistotilaisuus Tornion seurakuntasalissa siunauksen jälkeen. 4H-yhdistys rantautui Tornioon jo vuonna 9, mikä tekee siitä yhden Suomen vanhimmista yhdistyksistä. 7 vuotta myöhemmin kaupunkiin ilmestyi yhdistyksen myymälä. Puodista löytyy lähinnä paikallisten ihmisten valmistamia tuotteita. Tosin lähialueen yrityksetkin ovat löytäneet punaisen pikkutuvan. Valikoimasta löytyy muun muassa arpelalaisia kananmunia sekä ternimaitoa. Kauimmaiset tuotteet tulevat Inarista marjajalosteiden muodossa. A Kutsun putiikkia mieluummin sekatavarakaupaksi. Anu Davidila, toiminnanjohtaja Lähellä tuotettu tuotevalikoima tukee 4H:n paikallisuutta korostavaa imagoa, toiminnanjohtaja Anu Davidila toteaa. Käsitöiden arvostus on noussut viime vuosina, mikä näkyy myös putiikin tarjonnassa. Villasukat ja muut käsityöt muodostavat pääasiallisen tuotevalikoiman. Perjantaisin on tosin tarjolla tuoreita leivoksia, ja hyllyiltä on löydettävissä laidasta laitaan vaihtelevia esineitä. Uusien asiakkaiden ensimmäinen kommentti on yleensä että täällähän on vaikka mitä. Kutsunkin -Villasukat ja nuttusetit ovat ostetuimpia tuotteita. Ternimaito on myös erittäin kysyttyä, järjestö Mikä? putiikkia mieluummin sekatavarakaupaksi, Davidila naurahtaa. Rakas isämme ja pappamme Kaarlo Yrjö Olavi PAASO * Kuivaniemi 7.. Kemi Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajoilla ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilvenlento, olen kasteisen aamun pisara hento. Lämmöllä muistaen Ilkka ja Mervi perheineen Marika ja Jukka perheineen muut sukulaiset ja ystävät Haudattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. 4H-myymälä Putiikista löytyy paikallisten ihmisten ja yritysten valmistamia tuotteita. Pääasiallisen valikoima on käsityöt ja elintarvikkeet. Perjantaisin myymälästä on ostettavissa myös tuoreita leivoksia. Liikkeestä on mahdollista myös tilata leivoksia eri tilaisuuksiin. Viikkomaksu on euroa. Nuorilta ei peritä viikkomaksua. Yhdistyksen myyntiprovisio on jäsenille prosenttia ja muille prosenttia. Myymälä on perustettu vuonna. Putiikki löytyy osoitteesta Jääkärinkatu. Aukioloajat ma-pe klo 6. Perjantaisin pöydät notkuvat paikallisista herkuista. DAVIDILAN mukaan kaikki uudet tuotteet ovat tervetulleita. Hän ei rinnasta Leikkausten sijaan kehittämistä Lämmin kiitos Teille, jotka kunnioititte rakkaamme Elsa Nahkiaisojan muistoa ja otitte osaa suruumme. Lapset perh myymälää alhaisen viikkomaksun vuoksi perinteiseen kirpputoriin. Asiak- Kemi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen kohtalo huolestuttaa myös Kemin Kokoomusnuoria. Yhdistys vaatii kannanotossaan koulun toimintaedellytysten turvaamista. Leikkausten sijaan toimintaa tulisi edelleen kehittää. Leikkaussuunnitelmat ovat ristiriidassa sen kanssa, että Kemi-Tornio on alueellisesti erittäin merkittävä teollisuuden ja kaupan keskittymä ja että lähivuosina Lapin suurteollisuuteen on tulossa mittavia investointeja, kannanotossa todetaan. Erityisesti yhdistys kehuu ammattikorkeakoulun liikeakatemiaa. Se on hieno esimerkki kustannustehokkaasta, käytännön työelämään valmistavasta sekä yhteiskunnallisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaavasta koulutuksesta.

17 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Yhdessä O7 atavarapuoti Juhlat: Kemin Toivolan Eskarit juhlivat NINA SUSI Kemin Koivuharjun Toivolan päiväkodin esikoululaisten koko viikon ajan valmisteltu, tanssin ja leikin täyteinen päivä huipentui kauhujen ullakolle. Pölyisten lattialankkujen keskellä lapset ja aikuiset pääsivät kauhistelemaan hämähäkin seittien keskeltä paljastuneita kummallisuuksia. Katso video Pohjolan Sanomien verkkosivulta. Kohokohtia apulainen Annika Ollitervo listaa. kaat voivat itse määritellä tuotteidensa hinnan. Tällä hetkellä tuotteiden valmistajien keski-ikä on melko korkea. Davidila toivoisikin myös nuorten löytävän liikkeen. Nuorten on hyvä testata myymälässämme omien tuotoksiensa kysyntää. Kiireettömyys on avainsana putiikkiin astuttaessa. SINULLE ON VIESTI - JUMALALTA Tapahtuma jatkuu Tornion seurakunnassa... Torstaina.. Klo 9. RAAMATUN ROSOISET IHMISET NYKYIHMISEN RINNALLA, Sanan ja sävelten ilta Alatornion kirkossa; Hannu ja Maija Nyman, Martti Puontila, Ylitornion kirkkokuoro, joht. Pekka Pyykönen. Iltakahvit Parasniemen srk-talolla. Perjantaina.. Klo 9. ILTA RAKKAUDELLE Ravintola Kisällissä, Urheilukatu 6 Aviopareille, avopareille, seurusteleville pareille, kaikille aiheesta kiinnostuneille. Hannu ja Maija Nyman, Martti Puontila Musiikki: Tarja ja Tuomo Ylitalo Tarjoilu 5. Ilmoitt. puh. tai viesti 8.. mennessä (Vappu) tai (Martti). Klo.5 MESSU Tornion kirkossa; Ari Juntunen, kantt. Timo Perkkiö. Lastenhoito järjestetty Suensaaren srk-talolla. Meillä ei ole ostopakkoa. Voisin kuvailla puotia enemmänkin sosiaalisten kontaktien paikkana, toiminnanjohtaja Anu Davidila toteaa. Poikamme sai kasteessa.. nimekseen Mico Lenni Sebastian Kirsi Korkala ja Petri Smeds Kiitos sukulaiset ja ystävät. Te teitte merkkipäivästäni juhlan. Maritta Kadenius Lämpimät kiitokset muistamisesta! Åse Kurttio En juhli. Ilmari Vaara Emme juhli. Onni ja Leila Karisaari Tyttäremme sai kasteessa nimen Nina Alli Noora 9.. Vanhemmat Mikko ja Pia Jänkälä sekä siskot Amanda ja Mia Rakkaat onnittelut -vuotiaalle Pepille! Peppi on äidin kullannuppu, muru. Tätä tyttöä halatessa haihtuu kaikki suru. Eikä tänään halata ja suukotella suotta, on Pepillä synttärit, hän täyttää kaksi vuotta! T: Äiti, mummu ja pappa, tädit ja enot perh. Poikamme sai kasteessa 5.. nimekseen Eemi-Noel Elmeri Satu ja Sampo Tallavaara Lämpimät kiitokset yhteisistä vuosista, muistamisesta ja unohtumattomasta läksiäispäivästä..; Tornion kaupungille, koulutuslautakunnalle, sivistyspalveluille, yhteistyökumppaneille sekä omalle väelle; kansalaisopiston henkilöstölle, opettajille, opiskelijoille, esiintyjille ja kaikille ystäville! Matka jatkuu! Anna-Maija Lauri Onnea, onnea Lumia! 6.. täytät v. Sunnuntaina.. Klo 8. KIRKON KULMILLA -KESKUSTELUSARJA jatkuu Suensaaren srk-talolla. Aiheena: Harmaa luterilaisuus missä on kristityn ilo? Ei juhlia. Pekka Myllymäki Onnea toivottavat Mummu, Pappa ja Milla Isomummut ja Isopappa Mira ja Vesa-Matti

18 O8 Yhdessä Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta JUHANI HILTUNEN Hunteerinkiä Anni Korpi Klasien pesemistä ja navettahommia Syksynen päivä oli tänhään kirkas. Mie silmäsin klasista ulos. Klasit olit rohki likaset. Mie olin ne kyllä pessy aivan ulkoaki päin. Seisoin pöyälä, ko en muuten ylettynny. Mies kyllä vahtasi, ko pölkäsi, että mie varhmaan kaaun pöytinheen päivinheen. Siiheen mies suostu senki totheela, ko se ei kehtais klasia aukoa ulos asti. Pääsee vähemällä ko vahtaa, etten mie kaau. Sonata Arctican Live In Finland dvd:n maailmanensi-iltaa vietettiin torstaina Kemissä, yhtyeen kotikaupungissa. Komeaa kuvausta komealta keikalta Musiikki: Sonata Arctica Live In Finland -dvd:n ensi-ilta oli maailmanluokan meininkiä Juhani Hiltunen A Jos vastaava tilaisuus olisi pidetty vaikkapa Argentiinassa, tupa olisi ollut viimeistä kulmausta myöten täynnä. Kemiläinen rokkikansa oli torstaiehtoolla ylpeä kotikaupunkinsa pojista. Sonata Arctican Live In Finland -tupladvd:n julkistamistilaisuudessa yleisö taputti kappaleille kuin keikalla konsanaan. Dvd:n maailman ensi-illassa kemiläisille esitettiin yhtyeen viime keväinen Oulun Teatrialla kuvattu keikka kokonaisuudessaan. Yleisö oli näkemäänsä tyytyväinen, syystäkin. Nähty puolentoista tunnin pätkä on komeaa kuvausta ja keikan tunnelmaan on helppo eläytyä. Kuvaus ja editointi on hoidettu samalla pieteetillä, jolla Tony Kakon, Elias Viljasen, Marko Paasikosken, Tommy Portimon ja Henrik Klingenbergin muodostama yhtye hoitaa bändiään. Maailmanluokan meininkiä joka suhteessa. Paitsi yhdessä. Tilaisuus ei nimittäin vetänyt Koodia tupaten täyteen, vaikka näin olisi voinut olettaa. Jos vastaava tilaisuus olisi pidetty vaikkapa Argentiinassa, tupa olisi ollut viimeistä kulmausta myöten täynnä. Japanissa olisi lisäksi ollut ulkona vielä pitkä jono, vaikka happening olisi ollut maksullinenkin. Koodin tilaisuuteen oli täysi-ikäisillä vapaa pääsy. Mutta. Meillä ollaan vaatimattomampia. Naapurin poikiahan he ovat. Mitä nyt käyvät maailmalla hiukan soittelemassa. Mitäpä heitä jalustalle nostelemaan. Asialla on myönteinen kääntöpuolensa. Kun hillitöntä palvontaa ei ole, se sopii yhtyeelle mainiosti ja pesäpaikka on pysynyt Kemin kulmilla. Koodissa puitteet olivat kohdallaan. Esitys heijastettiin neljälle valtavalle screenille sekä baarin tavallisiin tv-ruutuihin. Kuolleita kulmia ei ollut ensimmäistäkään. Myös äänentoisto toimi erinomaisesti, vaikka toki yhtye itse teki päätyön soittamalla kuvatun keikan hyvin. Live In Finland -dvd:tä kelpaa katsella odotellessa yhtyeen ensi keväänä ilmestyvää seitsemättä studioalbumia. Dvd ilmestyy kauppoihin ensi viikolla. LINNUT ON TULHEET, talitiaset ja muut lait, enhän mie niitä kaikkia tunnekhaan, vaikka lintukirjanki hain. Lintuja on rohki paljon, arvata saattaa, että klasit on likaset. Lintulautahan on klasin vieressä. Tuulu ja satanu pääle päätheeksi. Sisäklasissa sitten pienten sormien jäljet. Niistä ei ossaa olla tytymätönkhään. Nuo sikiörievut, jokka käyvä ämmiä kattomassa, nehän ne ripusttavva kukkia päivien puihin, Eeva Heilalan runoa lainatekseni. A Soon tuo klasien peso vaimoväelä, ko alituinen stressi ja virreyen mittari. SOON TUO klasien peso vaimoväelä, ko alituinen stressi ja virreyen mittari. En mie ole veikkostahenki vielä klasiakhaan pessy, mie en ole milhään kerjeny. Tämmöstä sitä kuulee alituisseen vaimoitten valittavvan. Yks vaimo sano kyllä suohraan, etten pessy kevväiläkhään, ja meni se vain juhaneski aivan oorninkhiin. Mie kyllä aattelen, että en pese toisseen kerthaan, pesty mikä pesty. Tietekki niitä sormitten jälkiä häätyy pesasta pois ainaski jouluksi. MIE OLIN näissä ajatuksissanni, ko poika huusi ovelta: Tule äkkiä navethaan, lehmälä hankala poikiminen. Ei ollu muita miehiä kotona. Pitkästä aikaa se mieki olin taas niissä hommissa. Vaikka eihän minusta muuta, ko jonaki jäneksen jalkana olin. Saathiin kuitekki lisäapua, ja niin vasikka synty. Oli se kyllä aivan henkitorheissa, ko niin kauon oli luissa. NY ON monilaki lehmilä niin suuret tuumet, että häätyy utareliivit, semmoset verkkopussit pittää, ettei polje omia tissiäsä. Voipiihaan se naapurilehmäki polkasta. Sehän ei olekhaan sitten pikkuhomma, jos tämmönen vahinko sattuu. Lehmänhoitajat pitävä liivien sisälä sanomalehteä. Lehtihän lämmittää ja suojaa, pysyvä vielä tissikki puhthaana. TEKI SE meän aviisi lehmäin kannalta hullun tempun, ko tälläsi koon näin pieneksi. Eihään se riitä mihinkhään. Ja vielä ne niitit, jokka voiva krassata verile arat tissit. Ny häätyy sukulaisten haalia Kalevia, ko tuleva käyhmään. Mies käypi tonkimassa Hesaria jätelehtilaatikoista. Hesariahan tullee joilekki tännepäinki. Näky sielä muitaki maajussia olevan samoissa hommissa. Meän maatallouslomittaja Matti sano, että isoa lehteä navethoin kaivathaan joka kantila. Soon lehmäki nykysten tärkeä elläin, eikä mikhään kromppa. Kirjoittaja on ylitorniolainen kulttuurin tekijä Ennen 5 vuotta sitten Lapin teiniyhdistyksen teinipäivät alkoivat eilen Kemin tyttölyseolla, jonne saapui noin 5 teiniä eri puolilta maakuntaa. Kaupungin teinit mukaan luettuna kohosi osanottajien lukumäärä vielä muutamalla kymmenellä. Eilen päivällä pelattiin teinien kesken pari koripallo-ottelua. Ensimmäinen ottelu käytiin Kemin lyseon ja Kemijärven yhteislyseon kesken ja voittajaksi selviytyi Kemi Rovaniemen yhteislyseon ja Tornion yhteislyseon välisen ottelun voittivat rovaniemeläiset 4 5. Illalla pidetyssä avajaisjuhlassa toivotti teinipäivien osanottajat tervetulleeksi teiniyhdistyksen kuraattori lehtori Vappu Hakoköngäs-Kittelä. NINA SUSI/ARKISTO vuotta sitten K-kauppojen mestarimyyjäkisan joukkue-voitto osui tänä vuonna Tervolaan. 8 neliömetrin Pikantin mestarimyyjät Marika Tarkiainen, Jukka Marttila ja Päivi Vuolukka hymyilevät voittajan hymyä. Menot tänään Menot-palstalla julkaistaan lehden ilmestymispäivän tapahtumat. Tekstissä tulee näkyä tapahtuman nimi, aihe, paikka ja aika. Tekstit on toimitettava kolme päivää ennen ilmestymispäivää osoitteeseen Pohjolan Sanomat/ Menot, Sairaalakatu, 94 Kemi tai faksilla tai Kemi Anime- ja mangailta alakoululaisille (. 6. luokat).. klo 8 Kemin Lasten kulttuurikeskus Sarjiksessa. Tapahtuma on maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen on pakollinen. Sunnuntaihölkkä 6..; lähtö klo City Marketin parkkialueelta. Tintin seikkailut; Yksisarvisen salaisuus K/9, pe la+ma to 8, la myös 6, su 6. Johnny English uudestisyntynyt K/9, pe la+ma ke, su 8. Kotirauha K/, pe to 8. Le Havre S, la su 6.. Vain seksiä K/, pe la+ma to. Tornio Kaulinrannan Kaupunginteatterin Joulushow klo 9 Tornion Kaupunginhotellissa 5.. Keminmaa Yömyöhä yli -vuotiaille klo 7 4 Nuorisotila Myötätuulessa. Hauskin asu palkitaan. Lisää vinkkejä netissä

19 Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Sarjakuvat O9 Fingerpori Sudoku Helge Jere Lassi ja Leevi Viivi ja Wagner B. Virtanen Tiedätkö? 7-päiväinen sanomalehtien liiton jäsenlehti Perustettu 95, ISSN 978-7X Levikki.7 (LT ) Lukijamäärä 5. (KMT S/ K) Osoite: Sairaalakatu, 94 Kemi Vaihde 665 Verkkolehti: Sähköposti: Vastaava päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Kustantaja: Pohjois-Suomen Media Oy Toimitusjohtaja: Matti Ilmivalta JAKELUPÄIVYSTYS Kemi Keminmaa Tornio Haaparanta Simo Tervola Kuivaniemi Vain suomalaiset puh.liittymät. ma-pe klo 6.., la-su klo 7.. Maksuton puhelinnumero Lehdet toimitetaan n. klo. Tervola ja Kuivaniemi seur. päivänä. Postin jakelualueilla: Kolari, Sieppijärvi, Pello, Turtola, Juoksenki, Ylitornio, Kauliranta, Rovaniemi Puhelinnumero ma-pe klo 6.6., la-su klo 6.. ASIAKASPALVELU Kemi, Sairaalakatu Tilaukset/lukijailmoitukset Avoinna ma pe klo TILAUSHINNAT Kestotilaus: Määräaikaistilaus: Laskutusväli Laskutusväli kk 64,5 kk 7,5 6 kk, 6 kk 7, kk 7, kk 7, Hintaan lisätään voimassa oleva sovellettava arvonlisävero, jos Suomen arvonlisäverolaki sitä edellyttää. Pohjoismaat: Muualle paitsi Haaparantaan lisätään tilausmaksuun 5 /kk lisäveloitus. Kestotilaus on uudistamatta jatkuva. Kestotilauksen irtisanomisen tai maksukerran muutospyynnön on oltava asiakaspalvelussamme vähintään viikkoa ennen tilausjakson (maksuvälin) päättymistä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilapäiset keskeytykset on jätettävä asiakaspalveluumme viimeistään arkipäivää ennen niiden voimaantuloa. Lyhyin tila- ) Minkä maan presidentti Karolos Papulias on? ) Kuinka suuri osa Bangkokista on tulvavesien peitossa? ) Kuka on valtiovarainministeriön valtiosihteeri? 4) Kuinka monen ihmisen sukunimi väestörekisterissä on Suomi? 5) Koska nykyihmisen esivanhemmat tulivat Eurooppaan? 6) Mikä on vanhuuseläkkeen ikäraja Ranskassa? 7) Kuinka paljon henkilöt ja yhteisöt maksoivat tuloveroja Suomessa yhteensä vuonna? 8) Entä pääomatuloveroja? 9) Kuinka monta rikosta poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna? ) Kuinka suuri osa uusista aviopareista ottaa puolisoiden yhteiseksi sukunimeksi miehen nimen? TIESITKÖ? ) Kreikan, ) Viidesosa, ) Raimo Sailas, 4) 88:n, 5) Noin 4-44 vuotta sitten, 6) 6 vuotta, 7) miljardia euroa, 8) 9, miljardia euroa, 9) 5, ) 75 prosenttia. Edellisen ratkaisu päinen osoitteenmuutos tai keskeytysaika on päivää. Kestotilaajalle tilapäinen keskeytys hyvitetään ajassa tai näköislehden lukuoikeudella. RIVI-ILMOITUKSET joka päivä riviä, lisärivit á 8 Mikko.fi-ilmoitukset ke ja la - riviä 4-6 riviä x mm 5 x4 mm kuvalla 5 SEURATOIMINTA joka päivä 5 riviä 4, lisärivit á KOHOKOHTIA x5 5 x5 ja x5 x75 4 x ja x5 8 x75 4 x 5 KUOLINILMOITUKSET ja SURUKIITOKSET,4 /pmm Aineisto konttoriin edellisenä päivänä klo 4 mennessä. Ylläolevat ilmoitushinnat sis. alv. %. ILMOITUSHINNAT Paikka /pmm Etusivu (A-osa),. sivu (A-osa),8 Teksti ja tekstin jälkeen,5 - koulut ja kurssit,6 - palvelukseen halutaan/ virkoja avoinna,95 O-osan etusivu,7 O-osan takasivu,7 Takasivu,8 Tuotantolisä,8 Sunnuntailisä, Hintoihin lisätään alv. %. MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jouko Ylitervo Myyntineuvottelijat, yritysmyynti Aune Kaartinen Henri Mattinen Tarja Oljakka Maarit Isomaa Anne Vanninen Ilmoitusvalmistus Kemi faksi Tornio faksi PUHELUIDEN HINNAT Lankapuhelimesta Yritysnumeroon soittaminen 8,8 snt/puhelu + 5,95 snt /min. (alv %). Matkapuhelimesta Yritysnumeroon soittaminen 8,8 snt/ puhelu + 7,4 snt/min. (alv %). Painopaikka: Alma Manu Oy, Rovaniemi on kansainvälinen lehtijakeluketju, johon Pohjolan Sanomat kuuluu.

20 O Uutiset Pohjolan Sanomat Lauantai 5. marraskuuta Outokummun johtajat ehkä lakkoon Kiista: Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työtaistelu uhkaa laajentua Jussi Saarela Outokummun ylemmät toimihenkilöt uhkaavat aloittaa kahden viikon lakon ensi viikon maanantaiaamuna kello 6, mikäli sitä ennen sopua ei synny. Luottamushenkilö Hannele Aikion mukaan teräsyhtiön Tornion ja Kemin ja samalla koko teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt ovat kautta aikain ensimmäistä kertaa lakossa, jos se toteutuu. Muun muassa esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät henkilöt eivät ole lakkoherkkää porukkaa. Henkilökohtaisesti toivon, että lakko ei laajentuisi. Se on jo alkanut 4 yrityksessä. Toivoisin, että tämä olisi jo riittävä rypistys. Toivottavasti sopu löytyy sunnuntaina, Aikio kertoo. Vuonna 5 oli lakko lähellä, mutta sopimus saatiin lopulta aikaiseksi. KEMISSÄ ja Torniossa työskentelee Outokummun ylempiä toimihenkilöitä noin, joista suurin osa kuuluu Tekniikan akateemisten liittoon ja Insinööriliittoon. Espoon pääkonttorilla on ammattikunnan edustajia noin 5. Ylempiä toimihenkilöitä Pärnu 5.5., Saarenmaa.4. 8 pv lauantai-lauantai Kemistä suoraan! Pärnuun ja Saarenmaalle Kaupunkilomat alk Kylpylälomat alk Alkaen hinta Pärnun lennolle. Hinnat sis. meno-paluulento, kuljetus hotellille ja majoitus jaetussa h huoneessa. Kaupunkilomalla aamiainen, kylpylämatkalla aterioita ja hoitoja. Matka-Vekan opaspalvelut. Palvelumaksu /varaus. matkavekka.fi ilman palvelumaksua! Myynti: Rovaniemi puh. 465 ma-pe 9 7 puh.myynti 4 ma pe 88, la su 4 Kiinteä puh. 8,8 snt /puh + 7 snt/min, matkapuh. 8,8 snt/puh + 7 snt/min Torniossa ja Kemissä työskentelee Outokummun palveluksessa noin ylempää toimihenkilöä. edustava YTN neuvottelee teknologiateollisuudessa ja muillakin sopimusaloillaan raamiratkaisun pohjalta. Se tarkoittaa, että palkkaratkaisun on vastattava muiden sopimuksensa jo solmineiden henkilöstöryhmien tasoa ja korotusten rakennetta. Katsomme, että mekin olemme ansainneet saman raamin mukaisen palkankorotuksen samalla lailla, Aikio toteaa. Myös työajan ulkopuolella tehtävien työmatkojen korvaamisessa on YTN:n mukaan ollut ongelmia. Aikio uskoo, että mahdollinen lakko ei vaikuta Outokumpu Tornio Worksin tuotantoon heti. Hän arvelee kuitenkin, että ongelmia voi tulla nopeastikin, jos esimerkiksi tietotekniikka temppuilee. OUTOKUMPU Tornio Worksin johtaja Hannu Hautala ei usko, että mahdollisesta lakosta koituisi mitään dramaattista yksikölle. Meillä on aika paljon kuitenkin työntekijä- ja toimihenkilöporukkaa. Luultavasti he pystyvät pitämään POLAR JÄTKÄN- KYNTTILÄ TALO- PÄIVÄ TEHTAALLA Huomenna sunnuntaina klo 69. Tervetuloa! Ensiesittelyssä Aquapanel Outdoor Kivilappli Talotehtaantie 4, 9544 Tornio p PENTTI VUOSAARI/ARKISTO koneet ja laitteet käynnissä. Lakon ulkopuolelle jää muutamia kymmeniä ylempiä toimihenkilöitä. He työskentelevät suojeluun ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä, johdossa ja valmiustehtävissä. Jos lakko pidentyy, siitä aiheutuu Hautalan mukaan monenlaista haittaa ja häiriötä toiminnalle. LAKKOA sovitellaan sunnuntaina. Valtakunnansovittelija Esa Lonka on kutsunut osapuolet toimistoonsa sunnuntaiksi kello. Jollei sopua synny, lakko laajenee uusiin yrityksiin ja noin 5 ylempään toimihenkilöön maanantaiaamuna. Sunnuntaina sovitellaan myös tietotekniikan palvelujen lakonuhkaa, jossa osapuolina ovat työntekijäpuolella YTN ja Tietoalan toimihenkilöt. Molemmissa työriidoissa työnantajaa edustaa Teknologiateollisuus ry. Kansainvälisen metallin työntekijäjärjestöt ovat päättäneet ryhtyä tukemaan lakkoa. Sovellettavista tukitoimista ilmoitetaan tarkemmin, jos lakko laajenee. APUA PROTEESIONGELMIIN! Keinojuurien avulla irtoproteesi voidaan korvata kiinteillä hampailla. Ohjurimenetelmällä keinojuuret voidaan asettaa helposti ientä avaamatta. -D röntgenkuvantamislaite meillä ensimmäisenä Lapin läänissä. -D kuvantaminen tuo lisäarvoa ja tehokkuutta implanttien suunnitteluun ja muihin toimenpiteisiin. UUTUUS: Mini-implanteilla alaleuan irtoproteesin kiinnitys. MAKSUTON ARVIO ja hoitomenetelmien ESITTELY pe.. klo 48. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Kemin Hammaspalvelu l Kirkkopuistokatu B, 94 Kemi. Puh TORNION TAVARATALO AVOINNA TÄNÄÄN KLO 9! kg:n erä saapuu n. klo 9! OHO! NORJAN LOHI - kg 49 /kg Oletko etsimämme Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta MAIVAT 4 95 /kg Huom! Muodikas kaulus! NAISTEN MUODIKAS AURIEL TOPPATAKKI Vadelmanpun. ja musta 4 95 (Yks.,95 /kpl) kpl SYYS- TÄHTI /kpl KEMI ark. 7-, la 78 (tänään 5.. suljettu), su 8 TORNIO ma-la 7-, su 9- Löytömarket ark. 9, la 7, su sulj. NYT MEILLÄ! PATRIC MUODIKKAAT TALVINILKKURIT Teddyvuorilla naisille (6-4) miehille (4-45) Jo vain on halpaa!

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot