HYVÄT KÄYTÄNTEET LAITTOMAN MAAHANMUUTON VÄHENTÄMISEKSI. Suomi 2011

Transkriptio

1 HYVÄT KÄYTÄNTEET LAITTOMAN MAAHANMUUTON VÄHENTÄMISEKSI Suomi 2011

2 Riikka Asa HYVÄT KÄYTÄNTEET LAITTOMAN MAAHANMUUTON VÄHENTÄMISEKSI Suomi 2011

3 4 5 Sisällysluettelo TAUSTAA TUTKIMUKSELLE TAUSTAA TUTKIMUKSELLE 5 1. JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteet Käytetyt käsitteet Tutkimusmetodi POLIITTINEN JA LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN KEHYS LAITTOMAAN MAAHANMUUTTOON LIITTYEN Laittomaan maahanmuuttoon liittyvä poliittinen ja lainsäädännöllinen kehys Toimijakehys KÄYTÄNNÖN VIRANOMAISTOIMET LAITTOMAN MAAHANMUUTON VÄHENTÄMISEKSI Ennen maahantuloa tapahtuvat toimet laittoman maahanmuuton tunnistamiseksi Maahantulon yhteydessä tapahtuvat toimet laittomien maahanmuuttajien tunnistamiseksi Laittoman maahanmuuton kontrolloiminen sisämaassa tapahtuvin toimenpitein Pois laittomuuden tilasta KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LAITTOMAN MAAHANMUUTON HILLITSEMISEKSI Yhteistyösopimukset Muu kuin sopimuksiin perustuva yhteistyö Euroopan unionin piirissä tapahtuva yhteistyö EUROOPAN UNIONIN MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN JA LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUKSET KANSALLISELLA TASOLLA TILASTOT SEKÄ KANSALLISET ARVIOT LAITTOMISTA MAAHANMUUTTAJISTA SUOMESSA Kansalliset tilastot laittomaan maahanmuuttoon liittyen Muita tilastotietoja PÄÄTELMÄT 101 LÄHTEET 108 TILASTOTAULUT 115 Laiton maahantulo tai maahanmuutto on yleisimmin seuraus laillisten maahantuloväylien puuttumisesta sekä tiettyjen ammattisektoreiden sääntelemättömyydestä. Kirjallisuudessa termi laiton maahanmuutto liitetään useisiin erilaisiin ilmiöihin ja henkilöihin. Termillä voidaan tarkoittaa kolmansien maiden kansalaisia jotka saapuvat EU-alueelle maitse, meritse tai ilmateitse verkostoituneiden salakuljettajien tai rikollisryhmien avustamana. Toisaalta termiä käytetään myös laillisesti maahan saapuneiden kohdalla, jotka ylittävät laillisen oleskelunsa (oleskelulupa tai viisumi) määräajan, sekä niiden kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kohdalla, jotka eivät ole poistuneet maasta. Jo laillisesti maassa oleskelleiden kohdalla termi laiton maahanmuuttaja on kuitenkin kyseenalainen tapauksissa, joissa laittomuuden tilaan joutuminen on johtunut oleskelulupaprosessin kestosta, tai taloudellisesta laskusuhdanteesta joka on johtanut määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen. Tällaisissa tilanteissa laittomuuden ei voida katsoa johtuvan maahanmuuttajasta itsestään. 1 Laittoman maahantulijan (irregular migrant) tarkka määritteleminen on osoittautunut oikeuskirjallisuudessa vaikeaksi tehtäväksi. Laajasti ottaen käsite kattaa kaikki maahanmuuttajat, jotka eivät täytä maahan saapumisensa hetkellä tai maahan saapumisensa jälkeen maahantulolle ja oleskelulle asetettuja edellytyksiä. Karkeasti ilmaistuna voidaan puhua laillisesta maahanmuuttajasta eli kansallisella tasolla maahanmuutolle asetetut edellytykset täyttävästä henkilöstä ja toisaalta laittomasti maahan saapuvasta/maassa oleskelevasta kun henkilö ei täytä maahan saapumiselle/oleskelulle asetettuja edellytyksiä. EU-lainsäädännön näkökulmasta käsitteenmäärittely on ollut hankalaa siitä syystä, ettei laitonta maahanmuuttoa/maahantuloa ole määritelty asetuksissa tai direktiiveissä kuten laillinen maahanmuutto on. Laittoman maahanmuuton määrittelemättömyyden vuoksi myös itse ilmiön kuvaaminen ja todentaminen tilastoin on ollut mahdotonta; arviot laittomien maahanmuuttajien määrästä EU-alueella vaihtelivat vuonna ,9 ja 3,8 miljoonan henkilön välillä. Viranomaiset arvioivat Suomessa elävän noin 4000 paperitonta siirtolaista kun taas Clandestino-projekti on arvioinut, että maassamme saattaisi oleskella jopa paperitonta henkilöä. 2 EU-tasolla tarkasteltuna laittomat maahantulijat ylittävät Schengen-rajan pääsääntöisesti oma-aloitteisesti tai EU-alueella asuvien ystävien tai sukulaisten avustuksella. EU:n ulkorajojen tehostettu valvonta, yhä vaikeammin väärennettävissä olevien matkustusasiakirjojen käyttöönotto sekä kohdemaiden omat laittoman maahantulon torjuntaan tähtäävät toimenpiteet ovat käytännössä vaikeuttaneet yksittäisten maahanmuuttajien keinoja päästä laittomasti EU-alueelle. Tämä on pakottanut monet kolmansista maista tulevat maahanmuuttajat turvautumaan järjestäytyneiden rikollisryhmien tarjoamiin palveluihin. 3 1 Kts. lisää mm. Diego Acosta: Handling irregular migration in the EU. 2 Clandestino: Stock Estimates for the EU: CLANDESTINO-projektin arvioima luku perustuu akateemisiin arvioihin joita Suomen osalta keräsi POLITIS-projekti. POLITIS-projektin esittämä luku perustui vuonna 2003 suomalaisen tutkijan esittämään arvioon laittomasti maassa oleskelevasta henkilöstä. Lukuun on sittemmin viitattu useissa eri yhteyksissä suomalaisessa mediassa 3 Europol Crime report 2011, s

4 6 7 Järjestäytyneiden rikollisryhmien modus operandi seuraa tarkasti EU-alueen rajoilla tapahtuvia tiukennuksia etsien uusia tapoja ylittää raja laittomasti kiinni jäämättä. Ammattimaisesti toimivat rikollisryhmät houkuttelevat siirtolaisiksi haluavia kolmansien maiden kansalaisia tarjoamalla heille näennäisesti laillista pääsyä EU-alueelle. Apunaan väärennettyjen passien ja muiden henkilöllisyysdokumenttien valmistamisessa ja hankkimisessa järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät väärennöksiin erikoistuneita ammattilaisia. Rikollisryhmien tiedetään perustaneen valekouluja voidakseen hakea ja saada opiskelijaviisumeita. Toiset ryhmät ovat puolestaan naamioineet toimintansa sinänsä laillisen liiketoiminnan kuten henkilöstövuokrausyrityksen tai kuljetusyrityksen taakse. Uutena trendinä laittoman maahantulon järjestämisessä on ilmennyt rikollisryhmien omistamat yksityiset lentoyhtiöt, jotka kuljettavat kolmansien maiden kansalaisia EU-alueelle, jossa nämä jättävät turvapaikkahakemuksen heti lentokentälle saavuttuaan tai yrittävät turvatarkastuksesta läpi väärennetyin tai näköisdokumentein. 4 Europol varoittaa vuosittaisessa raportissaan EU-alueen rajamaiden sekä ns. transit-maiden lähimaiden poliittisen epävakauden vaikutuksista. Poliittisen epävakauden nähdään luovan mahdollisuuksia salakuljetusreittejä ja toisaalta uusia laittoman siirtolaisuuden virtoja. Erityisinä riskimaina raportissa mainitaan Egypti ja Tunisia, joissa hallitus on vastikään kaadettu. Uusi poliittinen tilanne toimii alun epävakaudessaan myös kansainvälisen rikollisuuden vetotekijänä. Mikäli Pohjois-Afrikan levottomuuden jatkuvat, tullevat laittoman siirtolaisuuden vaikutukset jatkossa ulottumaan entistä laajemmalle EU-alueella esimerkkinä Europol mainitsee Italian tilanteen tällä hetkellä. Samoin, mikäli elinolosuhteet kriisialueilla heikkenevät entisestään, ihmissalakuljetus EU-alueelle todennäköisesti lisääntyy. Pohjois-Afrikan tilanteen kehittyessä Norsunluurannikon talouskriisi nähdään jo tällä hetkellä erittäin houkuttelevaksi järjestäytyneen rikollisuuden ryhmille. Tilanteen kehittyessä edelleen Länsi-Afrikan rooli huume- ja ihmiskaupassa EU-alueelle saattaa saada aiempaa suuremman merkityksen. Europol varoittaa myös Länsi-Balkanin merkityksestä laittoman siirtolaisuuden ja ihmiskaupan näkökulmasta. Alue on jo nyt maahanmuuttovirtojen keskiössä, mikä voi johtaa siihen, että Bulgarian ja Romanian saadessa Schengen-jäsenyyden laiton maahanmuutto lisääntyy ja nykyiset laittoman maahantulon reitit siirtyvät pohjoisemmiksi. 5 Europolin vuosittainen Crime Report mainitsee rikollisryhmien käyttävän hyväkseen yksilön oikeuksien turvaamiseksi säädettyä lainsäädäntöä. Turvapaikkahakemukset ja perheenyhdistämis-hakemukset joita seuraavat lumeavioliitot EU-kansalaisten kanssa ovat yleisimmin hyväksikäytettyjä maahanmuuttoprosesseja. Näiden rinnalla taktiikkana on myös ollut käyttää hyväksi ns. lainsäädännön porsaanreikiä sekä tämän hetkistä EUharmonisoinnin puutetta tietyillä lainsäädännön aloilla. EU-alueella on pääsääntöisesti kaksi suhtautumistapaa laittomiin maahantulijoihin: laillistaminen tai maastapoistaminen. EU:n selkeänä kantana on ollut palauttamisen ensisijaisuus suhteessa muihin toimiin; maahanmuutto- ja turvapaikkapaktissa tehokas palauttaminen nostetaan esiin pääsääntöisenä suhtautumistapana laittomiin maahantulijoihin. Laillistamisella tarkoitetaan erityisiä prosesseja, joiden puitteissa laittomasti maassa oleskeleville tarjotaan mahdollisuutta laillistaa oleskelunsa tiettyjen ehtojen täyttyessä (esim. työtarjous, rikkeetön oleskelu maassa, tai aiempi laillinen oleskelu ko. maassa). Laillistamisprosesseja on pidetty tärkeinä etenkin Etelä-Euroopan maissa, mutta niiden on myös pelätty muodostavan eräänlaisen vetotekijän. Laillistamisprosessien täysi hylkääminen johtaisikin pahimmillaan sääntelemättömän työvoiman käytön lisääntymiseen (mm. koti-, maatalous- ja rakennustyö). EU-komissio onkin esittänyt useaan otteeseen, että laillistamisprosessit sallittaisiin myös työperusteisille maahanmuuttajille. Niin sanotussa Tukholman ohjelmassa laillistamisprosessit mainitaan lyhyenä viittauksena tarpeesta tietojenvaihtoon jäsenvaltioiden välillä. 6 Laiton maahanmuutto on jo perusluonteeltaan ilmiö, jota on vaikea mitata määrällisesti tai määritellä tarkasti ilmiönä. Eräät indikaattorit antavat kuitenkin osviittaa sen laajuudesta. Vuonna 2009 otettiin kiinni noin EU:n alueella laittomasti oleskelevaa kolmannen maan kansalaista (7 % vähemmän kuin vuonna 2008). Jäsenvaltiot palauttivat noin henkeä (4,5 % enemmän kuin vuonna 2008). EU-komission mukaan uskottava maahanmuutto- ja liikkuvuuspolitiikka edellyttää määrätietoista ja tehokasta puuttumista laittomaan maahanmuuttoon. Mikäli laittomilla maahanmuuttajilla, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, on alhainen todennäköisyys joutua palautetuksi, kyseessä on komission mukaan laittomaan maahanmuuttoon kannustava tekijä, joka samalla murentaa luottamusta kansallisiin ja EU:n viranomaisiin. Euroopan tasolla onkin pystyttävä soveltamaan asianmukaisia välineitä ja toimintalinjoja nykyistä koordinoidummin. 7 Laiton maahantulo EU-alueelle jatkoi supistumistaan vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, mutta pudotus tasaantui ja kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden kolmannella neljänneksellä. Syynä oli lähes yksinomaan laittoman maahantulon tapausten määrän nopea kasvu Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla, jossa havaittiin ennätysmäiset laitonta rajanylitystä heinä-syyskuun aikana. Vuonna 2010 laittomien maahantulijoiden pääreitiksi muodostui ns. itäisen Välimeren alueen reitti Turkin ollessa keskeinen transit-maa. 8 Frontexin mukaan verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen kaikki laittoman maahanmuuton indikaattorit osoittivat kasvua vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Samanaikaisesti laittomat rajanylitykset, luvattomat maahantulot sekä käännyttämispäätösten määrä turvapaikanhakijoiden ohella kasvoivat merkittävästi verrattuna vuotta aikaisempaan ajanjaksoon. Laitonta maahanmuuttoa EU-alueelle tapahtui pääasiassa kahta reittiä: Kreikan ja Turkin välisen raja-alueen kautta että Pohjois-Afrikasta erityisesti Italian niemimaalle, Sisiliaan ja Maltalle. Pääasiallisena lähtömaana Pohjois-Afrikassa oli Libya maassa tapahtuneen vallankumouksen seurauksena. EU:n ulkorajojen kautta tapahtuneiden laittomien rajanylitysten määrä nousi toisella vuosineljänneksellä tasolle, jolla se ei ole ollut sitten vuoden 2008 kolmannen neljänneksen. Tämä tapahtui siitäkin huolimatta, että Albaniasta tapahtuva laiton maahanmuutto laski uusien viisumivapaussäännösten vuoksi. Kokonaisuudessaan laittomien rajanylitysten määrä EU:ssa vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä ylitti rajan, mikä on 50 % enemmän kuin edellisvuotena samalla ajanjaksolla. 9 4 Europol Crime report 2011, s Europol Crime report Diego Acosta: Handling irregular migration in the EU. 7 Komission maahanmuuttotiedonanto KOM (2011) Frontex: Risk Analysis Frontex: FRAN Quarterly Q

5 8 9 Lähde: Frontex 10 Lähde: Clandestino-projekti EU-komission rahoittama Clandestino-projekti perustettiin tukemaan laittoman maahantulon vastaista työskentelyä. Projektin tarkoituksena oli koota ja analysoida tilastotietoa laittoman maahanmuuton ilmiöstä sekä toisaalta kehittää tilastointimenetelmiä EU-maissa. Lokakuussa 2009 julkaistujen projektin tulosten perusteella laiton maahantulo EU-alueelle olisi vähenemässä. Yhtenä syynä laittomien maahantulijoiden vähenemiseen EU-alueella on esitetty useiden maiden soveltamia laillistamisprosesseja, joilla laiton maassa oleskelija saa oikeuden oleskella ja tehdä työtä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Viimeaikaisen taloudellisen laskusuhdanteen myötä monen jo laillistetun kolmannen maan kansalaisen on arvioitu joutuneen takaisin ns. laittomuuden tilaan ollessaan kyvytön elättämään itseään työnteolla. 11 EU-komissio katsoo epävirallisten työmarkkinoiden olemassaolon omalta osaltaan houkuttelevan laittomaan maahanmuuttoon ja kolmansien maiden kansalaisten hyväksikäyttöön. Tämän ilmiön torjumiseksi komissio on pitänyt tärkeänä laittomien maahanmuuttajien työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevan direktiivin (ns. työnantajasanktiodirektiivi) täytäntöönpanoa osaksi kansallista lainsäädäntöä täysimääräisesti ja aikataulun mukaisesti. EU:n alueelle tulee vuosittain satojatuhansia ihmisiä ihmiskaupan uhreina, tai he joutuvat ihmiskaupan kohteeksi EU:n alueella. Äskettäin hyväksytty ihmiskauppaa koskeva direktiivi 12 säilyttää EU:n etulinjassa tämän orjuuden muodon kansainvälisessä torjunnassa, sillä ihmiskauppaan syyllistyneitä rikollisia rangaistaan direktiivin nojalla ankarammin. Lisäksi direktiivissä säädetään ihmiskaupan ehkäisemisestä sekä uhrien suojelemisesta, avustamisesta ja tukemisesta kiinnittäen erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin uhreihin. EU pyrkii myös painottamaan enemmän ihmiskauppaa koskevan politiikkansa ulkoista ulottuvuutta. EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin nimittäminen antaa osaltaan lisäpontta ihmiskaupan torjunnalle. Edistääkseen johdonmukaisen, tasapainoisen ja tehokkaan EU:n palautuspolitiikan kehittämistä komissio esittää vuonna 2012 tiedonannon, jossa tarkastellaan tällä alalla tapahtuvaa edistymistä ja esitetään ehdotuksia tulevaa toimintaa varten. Tähän toimintaan tulisi sisällyttää muun muassa vapaaehtoisen paluun edistäminen, jäsenvaltioiden toimintavalmiuksien kehittäminen, palautuspäätösten vastavuoroisen tunnustamisen edistäminen sekä ratkaisujen löytäminen niiden laittomien maahanmuuttajien tilanteeseen, joita ei voida palauttaa. Laittoman maahanmuuton ehkäisemisessä palauttamisdirektiivi muodostaa EU-komission mukaan vankan ja oikeudenmukaisen kehyksen, jonka avulla palautusten tehokkuus voidaan varmistaa palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita täysimääräisesti noudattaen. Direktiivillä varmistetaan, että henkilöllä on joko oikeus oleskella EU:n alueella laillisesti tai hänestä tehdään palauttamispäätös. Paluudirektiivi sallii myös palauttamispäätöksen saaneiden henkilöiden oleskelun laillistamisen. Komissio on todennut EU:n takaisinottosopimusten olevan käyttökelpoinen välinen laittomien maahanmuuttajien palauttamisessa. EU:n mahdollisuuksia tehdä ja soveltaa näitä sopimuksia tehokkaasti heikentää erityisesti se, että EU ei useinkaan tarjoa kumppaneinaan oleville kolmansille maille kannustimia, esimerkiksi viisumeihin liittyviä toimenpiteitä tai taloudellista apua, jonka avulla kolmannet maat voisivat vahvistaa valmiuksiaan soveltaa sopimusta asianmukaisella tavalla. Tulevaisuudessa komissio tullee tarkastelemaan takaisinottosopimuksia kolmansien maiden kanssa osana tietyn EU:n ja tietyn kumppanimaan suhteiden kokonaisuutta Frontex: Annual Risk Analysis Vuosina EU-alueella laillistettiin yhteensä vähintään 1,8 miljoonaa laittomasti oleskelevaa kolmannen maan kansalaista. Clandestino: Size and Development of Irregular Migration to the EU. comparative-policy-briefs/#more Direktiivi 2011/36/EU 13 Komission tiedonanto maahanmuuttopolitiikasta KOM (2011) 248.

6 10 11 Seuraavan tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa laittoman maahanmuuton estämiseen tähtääviä toimenpiteitä kansallisella tasolla. Tutkimuksessa käydään lävitse laittoman maahanmuuton estämiseksi ja tunnistamiseksi kansallisella ja EU-tasolla olemassa oleva poliittinen ja lainsäädännöllinen ympäristö. Tarkoituksena on kansallisten tutkimusten perusteella antaa kattava kuva EU-maissa käytössä olevista, käytännössä hyviksi todetuista tavoista laittomien maahanmuuttajien määrän vähentämiseksi EU-alueella. Tutkimuksessa selvitetään myös kansallisella tasolla kerättävän tiedon saatavuutta ja toisaalta tiedon keräämisen tapoja. Tutkimus on tuotettu EU-komission alaisen Euroopan muuttoliikeverkoston kansallisessa yhteyspisteessä ja sen toimittamisesta on vastannut ylitarkastaja Riikka Asa. Tilastotiedot muilta kuin Keskusrikospoliisin toimittamien tilastojen osalta on koonnut ylitarkastaja Rafael Bärlund. HYVÄT KÄYTÄNTEET LAITTOMAN MAAHANMUU- TON VÄHENTÄMISEKSI SUOMESSA 14 Tutkimuksen teema, epäsäännönmukainen maahanmuutto (irregular migration) katsotaan Suomessa kuuluvaksi laittoman maahanmuuton alaan. Erilaisia laittoman maahantulon tapoja on Suomessa tunnistettu mm. seuraavia: väärennetyin dokumentein tai toisen henkilön matkustusasiakirjaa hyväksikäyttäen tapahtuva maahan saapuminen, laillisesti maahan joko viisumilla tai viisumivapaasti saapuneet kolmansien maiden kansalaiset, jotka jäävät oleskelemaan maahan luvallisen oleskeluajan umpeuduttua; turvapaikanhakijat jotka kielteisen päätöksen saatuaan jäävät maahan tai Schengen-alueelle; maahan saavutaan laittoman maahantulon järjestäjän avustamana (kansainvälinen rikollisuus). Yllä mainittujen lisäksi esiintyy ns. omatoimista laitonta maahantuloa, joka paljastuu usein valtiorajarikoksina, ulkomaalaisrikkomuksina tai sisämaassa turvapaikkahakemusta jätettäessä (henkilöllä ei henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja). 15 Julkinen keskustelu sekä kansalaisjärjestöt ovat esittäneet huolensa Suomen maahanmuuttopolitiikassa vallitsevasta kahtiajaosta laillisiin ja laittomiin maahanmuuttajiin semminkin kun laittomuuden tila on kolmansien maiden kansalaisten kohdalla useimmiten henkilöstä itsestään riippumatonta. Edelleen ammattiliitot ovat esittäneet huolensa myös tämän tutkimuksen fokuksesta, joka on kolmansien maiden kansalaisissa etenkin työmarkkinoilla väärinkäytökset kuten kiskonnan tapainen työsyrjintä ovat todellisuutta muista EU-maista tulevien työntekijöiden kohdalla, kun taas kolmansien maiden kansalaisia paljastuu harvoin suomalaisessa työelämässä laittomiksi maahantulijoiksi tai työsopimusehtojen rikkomisen uhreiksi. Ammattiliitot ovat raportoineet Suomessa laittomasti työskenteleviä kolmansien maiden kansalaisia työskentelevän tyypillisimmin rakennusalalla, kausityöntekijöinä sekä kotitaloustyöntekijöinä. Laittomasti maassa työskentelevien määrä on kuitenkin ammattiliittojen näkökulmasta pieni, sillä liitot eivät pääsääntöisesti saa tietoonsa po. tapauksia, koska maassa laittomasti oleskelevat henkilöt eivät joko ole ammattiliittojen jäseniä tai eivät ole aktiivisesti yhteydessä omaan ammattiliittoonsa. Ongelmalliseksi ryhmäksi ammattiliitot ovat maininneet entisistä IVY-maista (jotka osa nykyisiä EU-maita) tulevat, entiset Venäjän kansalaiset joilla ei käytännössä ole Venäjän kansalaisuutta eikä asuinmaansa kansalaisuutta. Tällaisten henkilöiden taustojen selvittäminen on osoittautunut hankalaksi ja heiltä myös puuttuu usein työntekijän oleskelulupa juuri sen vuoksi, että heidän oletetaan olevan esimerkiksi Viron kansalaisia. Merkittävä seikka laittomien työntekijöiden paljastumisessa on pelko siitä, ettei työsuhde jatku sen jälkeen kun laiton työntekijä on ottanut työsuhteensa ehdoista yhteyttä oman alansa ammattiliittoon. Samoin taloudellinen ja/tai henkinen riippuvuus työnantajasta toimii tehokkaana pelotteena. Palvelualoista etenkin siivouspalveluissa on ilmennyt epäilyjä laittoman työvoiman käyttämisestä. Siivousala on erityisen kilpailtu ala jolla käydään ammattiliittojen mukaan alati YT-neuvotteluja. Suuret siivousalan yritykset käyttävät alihankkijoita voittaakseen tarjouskilpailuja. Selkeää näyttöä laittoman ulkomaisen työvoiman käytöstä ei kuitenkaan ole saatavissa, koska tieto tavoittaa harvoin ammattiliitot. Työntekijälistat jotka eivät vastaa yrityksen todellista työvoimareserviä ilmentävät kuitenkin omalta osaltaan laittoman työvoiman käyttöä. Ammattiliittojen kanta onkin, että kansallisen maahanmuuttopolitii- 14 Tutkimus on tuotettu EU-komission alaisen Euroopan muuttoliikeverkoston kansallisessa yhteyspisteessä. Komissio ei ole vastuussa tässä julkaisussa esitetyistä näkemyksistä eikä vastaa tietojen perusteella tehdyistä päätelmistä. 15 Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma , s. 10.

7 12 13 kan tapa jakaa maahanmuuttajat joko laillisiin tai laittomiin ja toisaalta ns. laillistamisprosessien puuttuminen edesauttavat omalta osaltaan sitä tosiseikkaa, ettei laiton työskentely paljastu viranomaisille ja ammattiliitoille. 16 Ammattiliitot näkevät yhdysmiesjärjestelmän viisumihakemusten etukäteisseulonnassa tärkeäksi keinoksi laittoman maahanmuuton torjumisessa. Liitot ovat painottaneet keskusteluissa kolmansien maiden kansalaisille annettavan etukäteisinformaation merkitystä; ammattiliittojen mukaan tiedottaminen perustuu pitkälti sähköiseen tiedottamiseen (internet) sen sijaan, että kolmansien maiden kansalaisille olisi erillisiä tiedottamiskampanjoita omalla kielellä todellisista asumis- ja elinoloista Suomessa. Laittoman maahantulon tilanneraporttien perusteella laittomien maahantulijoiden määrä on ollut vuonna 2011 laskusuuntainen, eikä laittoman maahanmuuton saralla ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Kolmena perättäisenä vuotena yleisimmät laittomien maahantulijoiden kansalaisuudet ovat olleet somalialaiset, venäläiset ja irakilaiset. Tunnusomaista irakilaisille ja somalialaisille laittomille maahantulijoille on ollut käyttää turvapaikkaprosessia Suomeen integroitumisen väylänä, kun taas venäläiset ovat pääsääntöisesti rekisteröityneet laittomiksi maassa oleskelijoiksi viisumin voimassaoloajan ylityttyä. Keskeisimpänä laittoman maahantulon reittinä Suomeen voidaan pitää Ruotsin kautta saapuvaa, Schengen-alueen sisäistä liikennettä. Reitti on toiminut vakiintuneesti suurimpien laittoman maahantulon ryhminä esiintyvien somalialaisten ja irakilaisten kuljetuksessa. Tyypillisesti Ruotsista saapuvan laivaliikenteen mukana maahan tulleilla laittomilla maahantulijoilla ei ole henkilöllisyysasiakirjoja mukanaan tai he käyttävät muille henkilöille myönnettyjä Pohjoismaiden kansallisia passeja tai muukalaispasseja ja pakolaisen matkustusasiakirjoja. Laittomat maahantulijat liikkuvat usein ryhminä, joilla on mukanaan samaa etnistä alkuperää oleva, Suomessa tai Ruotsissa jo pitkään oleskellut henkilö. Suomen ja Venäjän välisen pitkän maastorajan luvattomia ylityksiä tapahtuu vuosittain noin kymmenen. Näistä vain muutama tapahtuu laittoman maahantulon tarkoituksessa; pääsääntöisesti maastorajan ylitykset tapahtuvat tahattomasti. Rajavartiolaitos arvioi rajatilanteen maastorajalla olleen vuonna 2010 laittoman maahantulon osalta hyvin rauhallinen. Laittoman maahantulon arviointiraportissa 1/2011 Suomeen suuntautuvan Schengenalueen ulkopuolisen lentoliikenteen keskeisimmiksi riskireiteiksi mainitaan Turkista, venäjältä ja Kaukoidästä (Kiina, Thaimaa) tulevat lentoreitit. Schengen-alueen sisäisessä lentoliikenteessä keskeisimmät riskireitit tulevat Kreikasta, Italiasta ja Espanjasta. Uudeksi riskireitiksi raportissa arvioidaan Latvian Riika. 17 Laittoman maahantulon vastaisessa toimintaohjelmassa vuosille ns. korkean riskin valtioina mainitaan Irak ja Somalia. Riskivaltioiksi toimintaohjelma nostaa Kiinan, Intian sekä Afrikan maista Ghanan, Nigerian ja Gambian. 18 Suomi on ollut muiden Schengen-maiden tavoin huolissaan Schengen-alueeseen kuulumattomien Itä-Euroopan maiden kuten Bulgarian ja Romanian harjoittamasta väljästä viisumipolitiikasta ja näissä maissa toimivista ihmissalakuljettajista. Suomi äänestikin OSA-neuvostossa Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyyttä vastaan yhdessä Hollannin kanssa. 19 Myös Latvian harjoittama liberaali maahanmuuttopolitiikka työvoimapulansa ratkaisemiseksi on johtanut ulkoministeriön viisumivirkailijoiden kokemuksen mukaan maan muodostumiseen laittoman maahantulon välipysäkiksi. Pohjoismainen yhteistyö laittoman maahantulon torjunnassa on koettu hyväksi ja tiiviiksi; keskeinen osa yhteistyötä on Pohjoismaiden poliisiyhdysmies avustajineen. Poliisiyhdysmiehen resurssit ovat kuitenkin osoittautuneet vain murto-osaksi siitä, mitä todellinen tarve alueella olisi. 20 Suurin osa Suomeen suuntautuvasta laittomasta maahantulosta tapahtuu sisärajojen kautta. Merkittävimmät reitit ovat Turun ja Helsingin matkustajasatamat sekä Tornio. Baltian maiden kautta Suomeen kohdistuva laiton maahantulo on viime vuosina kasvanut Schengen-alueen laajentumisen ja Baltian-maiden heikon taloudellisen tilanteen lieveilmiöinä. Merkittävimmät Suomeen saapuneet ryhmät ovat olleet afgaaneja ja tšetšeenitaustaisia Venäjän kansalaisia. 21 Ulkorajan kautta suuntautuvan laittoman maahantulon pääreitit ovat: Turkin ja Kaukoidän lennot. Uutena ilmiönä on Länsi- ja Keski-Afrikan maiden kansalaisten pyrkiminen laittomasti Suomeen Venäjän kautta. Uudet suorat lentoreitit Aasian aiheuttavat säännöllisesti paineita rajaviranomaisille lentoasemalla. Helsinki-Vantaan lentoasema on muodostunut keskeiseksi paikaksi törkeän laittoman maahantulon järjestämistapauksissa. Suomea on käytetty kauttakulkumaana kiinalaisten, lähinnä nuorten tyttöjen ja poikien, ammattimaisessa salakuljettamisessa Etelä-Euroopan maihin. Nuoret ovat tyypillisesti ylittäneet rajan hallussaan väärennetty Japanin, Korean tai Malesian passi. Pekingiin sijoitetut poliisin ja rajavartiolaitoksen yhdysmiehet ovat olleet merkittävässä asemassa laittomien maahantulijoiden pysäyttämisessä jo ennen matkaa Suomeen. 22 Rajavartiolaitos on tutkinut vuosina sekä suuria rikoskokonaisuuksia liittyen intialaisten nuorten miesten laittoman maahantulon järjestämiseen blancoina anastettuja oleskelulupatarroja käyttäen. Suorien lentoyhteyksien avautuminen Helsingin ja Delhin sekä Mumbain välillä ei odotuksista huolimatta ole lisännyt laittomien maahantulijoiden määrää. Suomen Intian suurlähetystössä Delhissä aloitti heinäkuussa 2011 rajavartija, joka muun muassa tarkastaa oleskelulupia ja viisumia hakevien ihmisten asiakirjojen aitouden. Delhissä käsitellään Pietarin edustuston jälkeen toiseksi eniten Suomeen tulevia oleskelulupahakemuksia. Hakemuksia ja viisumianomuksia tulee paitsi Intiasta myös Sri Lankasta, Bangladeshista, Bhutanista ja Malediiveilta. Erityistä hyötyä uskotaan olevan siitä, että Intiaan lähtevä rajavartija on erikoistunut asiakirjaväärennösten tutkintaan. Viisumihakijoiden mahdolliset aiemmat Suomen vierailut on jatkossa selvitettävissä suorin yhteyksin viranomaisrekistereihin kun ne aiemmin selvitettiin usean viranomaisen voimin. Rajavartiolaitoksen mukaan Intiasta Suomen kautta muualle Eurooppaan kulkeva ihmiskauppa on kasvanut siitä asti, kun Finnair aloitti suorat lennot Intiaan vuonna Rajavartiolaitoksen mukaan Suomen kautta pyritään esimerkiksi Iso-Britanniaan ja Saksaan. Venäjän ja Suomen välisellä rajalla on ilmennyt aika ajoin erilaisia laittoman maahantulon järjestämistapauksia. Maastalähtötarkastuksissa paljastuneista viisumiaikojen ylittämiseen syyllistymisistä kolmasosa on ollut Venäjän kansalaisten. Edelleen suurimmat kulkuneuvoihin piiloutumistapaukset ovat tulleet ilmi itärajalla. 23 Laittomasti maassa tavattujen maahantulo on tapahtunut noin joka neljännes tapauksessa satamien kautta. Runsaat 10 prosenttia laittomista maahantuloista tapahtuu maarajojen tai lentoasemien kautta. Turvapaikanhakijan jättäessä turvapaikkahakemuk- 16 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä: Laittoman maahantulon arviointiraportti 1/2011. Kts. myös Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma , s Rajavartiolaitoksen esikunta, rikostorjuntayksikkö. 19 Helsingin Sanomat Pekka Tuominen: Suomen on varauduttava laittoman maahantulon lisääntymiseen Rajavartiolaitoksen esikunta, rikostorjuntayksikkö. 22 Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma

8 14 15 sensa jollakin sisämaan poliisiasemista hänet tilastoidaan Euroopan unionin neuvoston CIREFI-työryhmän määritelmän mukaisesti laittomasti maassa tavatuksi henkilöksi 24, mikäli hänellä ei ole esittää laillisia matkustus- ja henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Tällaisen henkilön oleskelun katsotaan muuttuneen lailliseksi turvapaikkahakemuksen jättämisen myötä, mutta hakemuksen jättämistä edeltävän ajanjakson henkilön katsotaan oleskelleen maassa laittomasti, koska esimerkiksi maassa oleskelun kestosta tai maahan saapumisen hetkestä ei ole tietoa. Vuonna 2010 esitutkinnassa oli Suomen kannalta kaikkien aikojen suurin ja Euroopan tasollakin vuoden laajin ihmissalakuljetusvyyhti. Esitutkinta liittyi osana järjestäytynyttä rikollisliigaa toimineisiin latvialaisiin, joiden epäiltiin salakuljettaneen Suomeen 82 ulkomaalaista, pääasiassa afganistanilaisia henkilöitä, joukossa myös joitakin Syyrian ja Irakin kansalaisia. Esitutkinnan perusteella ko. saivat syytteet ja heidät tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa 82 ulkomaalaisen laittoman maahantulon järjestämisestä. Tapaus osoitti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän ihmissalakuljetuksen kohdentuvan edelleen Suomeen ja Suomen kautta eteenpäin. Tämä asettaa paineita sisämaassa tapahtuvan ulkomaalaisvalvonnan kohdentamiselle maahantulopaikkojen läheisyyteen sekä joukkoliikenneasemien tuntumaan. 25 Tehokkaaksi keinoksi torjua laitonta maahanmuuttoa ennen maahan saapumista on osoittautunut viisumihakemusten tehokas tutkiminen. Rajavartiolaitoksella on useita yhdyshenkilöitä (liaison officer) laittoman maahantulon riskimaissa. Myös poliisin yhdysmiehet, jotka toimivat Suomen ulkomaanedustustoissa tekevät laitonta maahantuloa ennalta ehkäisevää työtä tukemalla edustustojen viisumiharkintaa. Suomen ulkomaanedustustot myönsivät vuonna 2010 ennätykselliset yli miljoona Schengen-viisumia eli lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettua maahantulolupaa. Viisumihakemuksia käsiteltiin vuonna 2010 kaikkiaan , joista myönteisiä Pääosa viisumeista myönnetään Venäjän kansalaisille. Suomen ja Venäjän välille kaavailtu viisumivapaus on otettu Rajavartiolaitoksessa varauksella vastaan. Viisumivapauden vaikutuksia tulisi tarkastella pilottihankkeen kautta, joka toisi esiin viisumivapauden ongelmakohtia ja loisi kokemuspohjaa varsinaisesta viisumivapaudesta päätettäessä. Yksittäinen viisumivapaa reitti toisi hyvin todennäköisesti mukanaan myös lisääntyvässä määrin henkilöitä, joiden tarkoituksena on jäädä laittomasti oleskelemaan Schengen-alueelle. Henkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän rajalla kääntyi talouskriisin jälkeen ennätyskasvuun. Vuonna 2010 rajan ylitti yhteensä 8,4 miljoonaa matkustajaa kasvun ollessa 13,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rajanylitysliikenne kasvoi kaikilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla Vainikkalaa ja Vartiusta lukuun ottamatta. Syyksi liikenteen kasvuun Rajavartiolaitos on arvioinut mm. Venäjän talouskasvun piristymisen, tullisäädösten muuttumisen sekä Suomen joustavan viisumipolitiikan. Suomalainen poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyö (PTR-yhteistyö 27 ) on kansainvälisesti ainutlaatuinen yhteistyön muoto, jota hyödynnetään laittoman maahanmuuton ehkäisemisessä osana ennen maahantuloa tapahtuvia toimia. Yhteistyötä on tehty jo vuosikymmenet, mutta viimevuosina yhteistyö on laajennut myös rikostiedusteluun. PTR-yhteistyönä tehtävä rikostiedustelu painottuu vakavaan ja rajat ylittävään rikollisuuteen. PTR-yhteistyön tavoitteena on edistää viranomaisyhteistyötä siten, että sisäiseen turvallisuuteen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti ja joustavasti. 28 Suomen ulkomaanedustustoissa hyödynnetään myös Pohjoismaista poliisi- ja tulliviranomaisten yhdyshenkilöverkostoa (PTN), mikäli edustustossa ei ole suomalaista yhdyshenkilöä. Rajavartiolaitos on vuodesta 2005 lähtien valmistellut API-tietojen (matkustaja- ja miehistöluettelot) vastaanottamista lentoliikenteenharjoittajilta. Tämä tehostaisi laittoman maahanmuuton torjuntaa etenkin riskireiteiksi todetuilla lentoreiteillä. Käyttöliittymän käyttöönottovaiheeseen päästäneen kevään 2012 aikana. Rajavartiolaitos on joulukuusta 2010 lähtien ottanut käyttöön rajatarkastusautomaatteja ulkorajojen rajatarkastuspisteissä. Automaattinen rajatarkastusjärjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen ja niitä voivat toistaiseksi käyttää Euroopan unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi. Tulevaisuudessa Rajavartiolaitos kehittää rajatarkastusautomaatteja soveltuviksi kaikille kansalaisuuksille. Perhesidehakemusten huolellinen tutkiminen sekä DNA-testaukset ovat käytännössä osoittautuneet oleelliseksi osaksi laittoman maahanmuuton ehkäisemistä sekä ennen maahantuloa että maassa oleskelun aikana (oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan myöntää tietyissä tapauksissa myös Suomessa haettuna). Lumeavioliittojen tunnistaminen ja niiden taustalla toimivien mekanismien ymmärtäminen on tärkeä osa laittoman maahanmuuton torjuntaa. Maahanmuuttovirasto vastaa Suomessa maahanmuuttoa koskevasta päätöksenteosta ja kiinnittää päätöksenteossaan huomiota Euroopan unionin neuvoston lumeavioliittoja koskevassa päätöslauselmassa esitettyihin seikkoihin, joiden perusteella avioliiton voidaan olettaa solmitus yksinomaan oleskeluluvan saamiseksi tai maahantulosäännösten kiertämiseksi. Ydinperhettä koskevien hakemusten käsittelyssä DNA-testaus on olennainen osa myönteisen oleskeluluvan harkintaa silloin, kun perhesiteestä ei ole esitetty luotettavaa asiakirjanäyttöä. Testauksen kustannuksista vastaa Maahanmuuttovirasto. Kasvattilapset ovat olleet suomalaisessa oleskelulupaprosessissa uudehko ilmiö, joka on edellyttänyt mm. turvapaikkapuhutteluissa kiinnitettävän aiempaa enemmän huomiota perhe-elämän selvittämiseen ja perheen mahdollisiin kasvattilapsiin. Mikäli perheenkokoaja ei ole turvapaikkapuhuttelussa maininnut kasvattilasta, tehdään perhesidehakemukseen lähtökohtaisesti kielteinen päätös. Ulkomaalaislain 212 :n mukaisesti ko. lain nojalla annettujen säännösten noudattamista valvovat Maahanmuuttovirasto, poliisi ja rajavartiolaitos. Ulkomaalaisten maahantuloa ja maastalähtöä koskevien säännösten noudattamista valvovat rajatarkastusviranomaiset. Ulkomaalaisvalvonta ja tehokas maastapoistaminen ovat sisämaassa tapahtuvia toimenpiteitä, joilla laitonta maahantuloa voidaan torjua ennaltaehkäisevästi. Ulkomaalaisvalvontaa 29 Suomessa toteuttavat sisämaassa poliisi sekä rajavartiolaitos osana perustehtäviään. Ulkomaalaisvalvontaa toteutetaan osana peruspoliisitoimintaa sekä analyysiin perustuvana teemavalvontana. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maastapoistamisen valtakunnallinen koordinointi on Suomessa Poliisihallituksen päätöksellä keskitetty Helsingin poliisilaitokselle. Poliisihallituksen johdolla toimii poikkihallinnollinen työryhmä, niin sanottu Lama-työryhmä, joka koostuu poliisin, rajavartiolaitoksen, Tullin, Maahanmuuttoviraston, sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön edustajista. Työryhmän tehtävänä on seurata laittoman maahantulon tilannetta muun muassa keskusrikospoliisin laatiman tilannekuvan avulla, kuulla yhteistyöviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajia, tehdä ehdotuksia poikkihallinnollisten yhteistoimintamenetelmien kehittämiseksi sekä määritellä toimenpidesuosituksia naapurimaiden viranomaisten ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi. 24 Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma Laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä: Laittoman maahantulon arviointiraportti 1/ Vuonna 2009 hakemusmäärä oli Laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta 687/ PTR-yhteistyö perustuu Lakiin poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta 687/2009 sekä valtioneuvoston asetukseen poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta 1126/ Ulkomaalaisvalvontaan kuuluu ulkomaalaislain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonta ml. henkilöllisyyden, oleskeluoikeuden ja työnteko-oikeuden selvittäminen. Osana ulkomaalaisvalvontaa ovat myös toimenpiteet oikeudettoman oleskelun tai työnteon keskeyttämiseksi.

9 16 17 Poliisi järjestää vuosittain muutaman valtakunnallisen ulkomaalaisvalvonnan teemavalvontatapahtuman; Lama-työryhmä voi tehdä esityksiä teemavalvonnan kohteista. Teemavalvonnan tavoitteena on tehostaa Suomessa luvattomasti oleskelevien, työskentelevien ja laittomasti maahan saapuvien henkilöiden valvontaa. Suomessa ei ole lakiin perustuvaa laillistamismenettelyä laittomasti maassa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia varten. Yksittäiselle laittomasti maassa oleskelleelle kolmannen maan kansalaiselle myönnetty oleskelulupa ei ole tapa laillistaa laitonta oleskelua, vaan oleskelulupa myönnetään normaalissa hakumenettelyssä oleskelulupaprosessissa, jonka käynnistämisestä vastaa henkilö itse. 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaihe on Euroopan muuttoliikeverkoston ohjausryhmän hyväksymä teematutkimusaihe osaksi vuoden 2011 työohjelmaa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa laittoman maahanmuuton estämiseen tähtääviä toimenpiteitä kansallisella tasolla niin historiallisesta kuin poliittisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa käydään lävitse laittoman maahanmuuton estämiseksi ja tunnistamiseksi kansallisella ja EU-tasolla olemassa oleva poliittinen ja lainsäädännöllinen ympäristö. Tarkoituksena on kansallisten tutkimusten perusteella antaa kattava kuva EU-maissa käytössä olevista, käytännössä hyviksi todetuista tavoista laittomien maahanmuuttajien määrän vähentämiseksi EU-alueella. Tutkimuksessa selvitetään myös kansallisella tasolla kerättävän tiedon saatavuutta ja toisaalta tiedon keräämisen tapoja. Tutkimuksella on neljä ulottuvuutta: 1. Laittoman maahanmuuton tunnistaminen ennen maahan saapumista 2. Laittomien maahantulijoiden tunnistaminen maahan saapumisen yhteydessä 3. Maassa oleskelun aikana tapahtuva valvonta laittoman oleskelun estämiseksi 4. Laittomien maahanmuuttajien oikeudellinen asema ja keinot päästä pois laittomuuden tilasta Tutkimuksen kohteena ovat kolmansien maiden kansalaiset joiden on todettu oleskelevan maassa laittomasti seuraavista syistä: henkilö on salakuljetettu maahan, henkilö on ylittänyt rajan väärennetyin henkilöllisyysasiakirjoin tai salannut maassa oleskelunsa todellisen tarkoituksen henkilöt jotka ovat ylittäneet viisuminsa voimassaoloajan henkilöt jotka ovat rikkoneet viisuminsa, työlupansa tai muun oleskeluoikeuden perusteena olevia ehtoja (esim. myöntämisen peruste ei ole enää voimassa) henkilöt joilla on lainvoimainen käännytyspäätös kielteisen turvapaikkapäätöksen ohella ja jotka eivät ole poistuneet maasta henkilöt jotka ovat kadonneet turvapaikkaprosessin aikana poistumatta kuitenkaan jäsenvaltion tai EU:n alueelta

10 18 19 Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät ihmiskaupan uhrit sekä ihmiskaupan torjumiseksi tähtäävät toimenpiteet kansallisella tasolla. Myös viisumeja myönnettäessä tapahtuva laittoman maahanmuuton torjunta rajautuu tässä tutkimuksessa toteamisen tasolle. Tavoitteena on esittää johtopäätöksiä nykyisten käytössä olevien toimien vaikutuksista ja riittävyydestä laittoman maahanmuuton estämisessä ja vähentämisessä. Tutkimuksen kohdeyleisönä ovat kansallisen ja EU-tason maahanmuuttopolitiikasta päättävät tahot, asiantuntijat erilaisissa tutkimusyksiköissä, kansalaisjärjestöt sekä median edustajat jotka saattaisivat hyötyä tutkimuksesta. EMN:n kansallisten yhteyspisteiden toimittamat raportit tullaan julkaisemaan muuttoliikeverkoston kansainvälisillä sivuilla 30. Kansallisista tutkimuksista tullaan muodostamaan synteesiraportti, joka kokoaa yhteen parhaat käytänteet laittoman maahantulon torjumiseksi. Tutkimusaihe EU-kontekstissa Laittoman maahanmuuton torjuminen on keskeinen osa EU:n yleistä lähestymistapaa muuttovirtojen tehokkaaseen tasapainottamiseen ja hallintaan EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan puitteissa. On tärkeää, että laitonta maahanmuuttoa koskeva EU:n lainsäädäntö ja politiikka ymmärretään tässä laajemmassa kontekstissa, joka on kehittynyt merkittävästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Laiton maahanmuutto oli tärkeä aihe Eurooppa-neuvoston kokouksessa Tampereella (1999). Viisivuotinen toimintasuunnitelma ( ), joka koski parhaita tapoja panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta, johti lainsäädännön ja ei-lainsäädännöllisten toimenpiteiden hyväksymiseen kolmella keskeisellä alalla: laillisen maahanmuuton, kotouttamisen ja laittoman maahanmuuton alalla. Viimeksi mainitun osalta hyväksyttiin myöhemmin laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma, jossa käsitellään muun muassa viisumipolitiikkaa, tiedonvaihtoa, takaisinotto- ja palauttamispolitiikkaa sekä rajaturvallisuutta. Komission julkaisemassa vihreässä kirjassa jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista koskevasta yhteisön politiikasta keskityttiin EU:ssa laittomasti oleskelevien henkilöiden pakkoon perustuvaan ja vapaaehtoiseen paluuseen. Edellä mainittujen lisäksi hyväksyttiin ehdotus palauttamista koskevasta toimintaohjelmasta. Tampereen kokouksen tuloksiin perustuvassa Haagin ohjelmassa (2004) pyrittiin vahvistamaan toimia laittoman maahanmuuton houkuttimeksi määritetyn harmaan talouden vähentämiseksi ja kehittämään yhteisiä vaatimuksia ja menettelyjä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Nämä keskeiset politiikan painopisteet näkyivät useissa lainsäädännöllisissä toimissa, esimerkiksi paluudirektiiviä ja työnantajasanktiodirektiiviä koskevissa ehdotuksissa (katso jäljempänä). Lisäksi komissio antoi tiedonannon politiikan ensisijaisista tavoitteista laittoman maahanmuuton torjunnassa. Tiedonannossa ehdotettiin useita konkreettisia toimia, joita olivat muun muassa kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen, ulkorajojen vahvistaminen, ihmiskaupan torjunnan tehostaminen, pimeän työvoiman käyttöön puuttuminen, tehokkaan palauttamispolitiikan luominen ja tiedonvaihdon parantaminen. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2008 hyväksymässä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa on viisi perustavaa sitoumusta, jotka koskevat muun muassa laillisen maahanmuuton järjestämistä, rajavalvonnan tehostamista, turvapaikkajärjestelmän parantamista ja kumppanuuden kehittämistä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhden sitoumuksen aiheena oli laittoman maahanmuuton torjuminen erityisesti varmistamalla laittomasti oleskelevien ulkomaalaisten palauttaminen alkuperä- tai kauttakulkumaahan. Sopimuksessa esitetään kahdeksan tähän liittyvää toimenpidettä, muun muassa takaisinottosopimusten tekeminen ja muunlaisesta yhteistyöstä sopiminen kolmansien maiden kanssa, vapaaehtoista paluuta edistävien kannustinjärjestelmien kehittäminen ja varoittavien seuraamusten määrääminen henkilöille, jotka käyttävät hyväkseen maassa laittomasti oleskelevia ulkomaalaisia. Komissio julkaisi maaliskuussa 2009 kolmannen vuosikertomuksen laitonta maahanmuuttoa, ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa, ulkorajoja ja laittomien maahanmuuttajien palauttamista koskevan yhteisen politiikan kehityksestä. Kertomuksessa kuvattiin laittoman maahanmuuton vähentämiseen tähtäävässä EU:n politiikassa tapahtunutta kehitystä muun muassa seuraavilla aloilla: ulkorajavalvonta, viisumipolitiikka, palauttamispolitiikka, ihmiskauppa, laittoman maahanmuuton houkuttimien, esimerkiksi pimeän työvoiman saannin, vähentäminen ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Lisäksi siinä esitettiin tietoja EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton trendeistä vuosina ja pääteltiin, että tiedot eivät tue käsitystä EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton lisääntymisestä. Kertomuksesta ilmenikin, että vuosina rajoilla oli vähemmän käännytyksiä kuin edellisinä vuosina ja että kiinniottojen ja maastapoistamisten määrä pysyi samana. Kertomuksessa kiinnitettiin kuitenkin huomiota eri jäsenvaltioiden erilaisiin kokemuksiin laittomasta maahanmuutosta: Välimeren alueen jäsenvaltioissa oli havaittu, että EU:ssa laittomasti oleskelleiden henkilöiden määrä oli lisääntynyt. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (Lissabonin sopimuksen) artiklassa hahmotellaan Euroopan unionin rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Sopimuksen 79 artikla koskee maahanmuuttoa, ja siinä todetaan, että unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta (79 artiklan 1 kohta). Lisäksi 2 kohdan c alakohdassa todetaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät toimenpiteitä alalla laiton maahanmuutto ja luvaton oleskelu, laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen mukaan luettuna. Artiklan 2 kohdan d alakohta koskee ihmiskaupan torjuntaa, ja 79 artiklan 3 kohta koskee kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle pääsyn, kyseisellä alueella oleskelun tai asumisen edellytyksiä. Joulukuussa 2009 hyväksytyssä Tukholman ohjelmassa sitoudutaan tavoitteeseen avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten. Laittoman maa- 30

11 20 21 hanmuuton torjumiseen tähtäävät tehokkaat politiikat mainitaan olennaisena osana yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa sekä maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tavoitteiden vahvistamista ja toteuttamista. Ohjelmassa esitettyjä, erityisiä sitoumuksia ovat muun muassa seuraavat: laillistamista koskevien kansallisten tietojen vaihtoa tulisi parantaa, vapaaehtoista paluuta tulisi rohkaista ja komission, Frontexin ja jäsenvaltioiden tulisi antaa vapaaehtoisesti apua jäsenvaltioille, joilla on laittomasti maassa olevien henkilöiden suuren määrän vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia varmistaa palauttamispolitiikkansa tehokkuus tiettyihin kolmansiin maihin nähden. Tukholman ohjelman toteuttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa todetaan, että laittoman maahanmuuton torjuminen ja vähentäminen perusoikeuskirjan mukaisesti on niin ikään tärkeää, jotta EU:n tämän alan (maahanmuutto) politiikat olisivat uskottavia ja tuloksekkaita. Toimintasuunnitelmassa esitetään useita vuosina toteutettavia erityistoimia, jotka liittyvät laittoman maahanmuuton torjuntaa koskeviin ohjelman sitoumuksiin. Toimet ovat seuraavat (suunniteltu toteuttamisvuosi on mainittu toimintasuunnitelmassa): 2011: tiedonanto takaisinottosopimusten arvioinnista ja johdonmukaisen takaisinottostrategian kehittämisestä ottaen huomioon yleiset suhteet asianomaiseen maahan, mukaan lukien sellaisiin kolmansiin maihin sovellettava yhteinen lähestymistapa, jotka eivät tee yhteistyötä omien kansalaistensa takaisinotossa (julkaistu asiakirjana KOM(2011) 76) 2011: tiedonanto yhteisen palauttamispolitiikan arvioinnista ja sen tulevasta kehityksestä (mukaan luettuina takaisinotettavien henkilöiden palauttamisen ja uudelleenkotouttamisen tueksi toteutettavat toimenpiteet ja valmiuksien kehittäminen kolmansissa maissa, paluu- ja uudelleenkotouttamismahdollisuuksista tiedottaminen kohdemaissa ja yhteyshenkilöiden verkoston perustaminen alkuperä- ja kauttakulkumaihin) 2012: säädösehdotus laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä annetun direktiivin 2002/90/EY muuttamisesta (ja mahdollisesta yhdistämisestä rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten tehtyyn puitepäätökseen 2002/946/YOS) 2014: kertomus maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetusta direktiivistä 2009/52/EY 2014: kertomus palauttamista koskevan direktiivin 2008/115/EY täytäntöönpanosta käynnissä: jatketaan takaisinottosopimuksista neuvottelemista ja sopimusten tekemistä keskeisten kolmansien maiden kanssa ja selvitetään mahdollisuuksia takaisinottosopimusten tekemiseksi muiden kolmansien maiden kanssa. Tukholman ohjelmassa Eurooppa-neuvosto toteaa tehokkaiden toimien laittoman maahanmuuton torjumiseksi olevan olennaisen tärkeitä kehitettäessä yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Tärkeimpänä tavoitteena on edelleenkin oltava erityisesti poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön tuella tapahtuva ihmiskaupan ja ihmisten salakuljetuksen torjunta sekä yhdennetty rajavalvonta ja yhteistyö alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa. Tavoitteenamme on oltava niiden inhimillisten tragedioiden estäminen, joita aiheutuu ihmiskauppiaiden toiminnasta. Tehokas ja kestävä palauttamispolitiikka on Eurooppa-neuvoston mukaan olennainen osa hyvin hallittua unionin muuttoliikejärjestelmää. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Tähän tarkoitukseen olisi varattava tarvittava rahoitus. Tällaista politiikkaa toteutettaessa on noudatettava täysin palauttamiskiellon periaatetta ja kunnioitettava kunkin paluumuuttajan perusoikeuksia ja -vapauksia sekä ihmisarvoa. Vapaaehtoinen paluu olisi asetettava etusijalle ottaen kuitenkin samalla huomioon, että palauttamiset on tarvittaessa pantava tehokkaasti täytäntöön. Palauttamista ja takaisinottoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan määrittelemiseksi on tehostettava alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävää yhteistyötä maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan puitteissa sekä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen mukaisesti. Samalla olisi tunnustettava, että kaikkien valtioiden on otettava takaisin omat kansalaisensa, jotka oleskelevat laittomasti toisen valtion alueella. On tärkeää varmistaa, että palauttamisen ja työnantajiin kohdistettavien seuraamusten alalla äskettäin hyväksyttyjen välineiden täytäntöönpanoa sekä voimassa olevia takaisinottosopimuksia seurataan tarkoin, jotta varmistetaan niiden tosiasiallinen soveltaminen. Eurooppa-neuvosto katsoo, että seuraavat tavoitteet olisi asetettava etusijalle: rohkaistaan vapaaehtoista paluuta esimerkiksi kehittämällä kannustinjärjestelmiä, tarjoamalla koulutusta, uudelleenkotouttamista ja tukia sekä hyödyntämällä olemassa olevien rahoitusvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia; - jäsenvaltiot panevat kokonaisuudessaan täytäntöön unionin säännökset, joiden nojalla jossakin jäsenvaltiossa annettua palauttamispäätöstä sovelletaan koko unionissa, ja soveltavat tosiasiallisesti palauttamispäätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta kirjaamalla maahantulokiellot Schengenin tietojärjestelmään (SIS) ja helpottamalla tietojen vaihtoa; parantavat tietojen vaihtoa laillistamista koskevissa asioissa kansallisella tasolla saavutetusta kehityksestä, jotta johdonmukaisuus Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen periaatteiden kanssa voidaan varmistaa; komissio, Frontex ja jäsenvaltiot antavat vapaaehtoisesti apua jäsenvaltioille, joilla on erityisiä ja kohtuuttomia vaikeuksia varmistaa palauttamispolitiikkansa tehokkuus tiettyihin kolmansiin maihin nähden;

12 22 23 tehostetaan laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseen tähtääviä toimia kokoamalla tietoja muuttoreiteistä ja laatimalla kattava tietokooste muuttovirtojen tuntemuksen ja niiden käsittelyn parantamiseksi, tuetaan rajavalvontaan ja -tarkastuksiin liittyvää yhteistyötä, helpotetaan takaisinottoa edistämällä palauttamisen ja uudelleenkotouttamisen tueksi toteutettavia toimenpiteitä sekä valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa; tehdään tehokkaita ja toimivia takaisinottosopimuksia tapauskohtaisesti unionin tasolla tai kahdenvälisesti; varmistetaan, että unionin takaisinottopyrkimyksiä koskeva tavoite antaa lisäarvoa ja parantaa palauttamispolitiikkojen tehokkuutta, mukaan lukien voimassa olevat kahdenväliset sopimukset ja käytänteet; komissio esittää vuonna 2010 arvioinnin EY/EU:n takaisinottosopimuksista ja myös käynnissä olevista neuvotteluista, ja ehdottaa mekanismia niiden täytäntöönpanon seuraamiseksi. Neuvoston olisi tältä pohjalta määriteltävä uudistettu ja johdonmukainen takaisinottostrategia ottaen huomioon yleiset suhteet asianomaiseen maahan, mukaan lukien sellaisiin kolmansiin maihin sovellettava yhteinen lähestymistapa, jotka eivät tee yhteistyötä omien kansalaistensa takaisinotossa; lisätään jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä esimerkiksi siten, että järjestetään säännöllisesti yhteisiä palautuslentoja Frontexin rahoituksella ja tarkastetaan palautettavien kolmansien maiden kansalaisten kansalaisuus sekä hankitaan matkustusasiakirjoja kolmansista maista; lisätään kohdistettua koulutusta ja varustetukea; varmistetaan jäsenvaltioiden yhteensovitettu lähestymistapa kehittämällä yhteyshenkilöiden verkosto alkuperä- ja kauttakulkumaihin. Muita viime vuosien tapahtumia on vuonna 2010 pidetty oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokous, jossa neuvosto päätti 29 toimenpiteestä ulkorajojen suojelun tehostamiseksi ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Näitä ovat suositukset Frontexin ja sen nopeiden rajainterventioryhmien (RABIT) valmiuksien vahvistamisesta, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) kehittämisestä, kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäämisestä erityisesti palauttamisen tehostamiseksi, tiedonvaihdon lisäämisestä sekä yhteistyöstä Europolin, Eurojustin ja Frontexin kanssa laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan verkostojen hävittämiseksi. Maaliskuussa 2011 antamassaan tiedonannossa komissio esittelee lähestymistapaansa demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävän kumppanuuden rakentamiseen eteläisen Välimeren maiden kanssa ja selostaa, miten EU on reagoinut Pohjois- Afrikan viimeaikaisiin poliittisiin muutoksiin. Tiedonannossa kannustetaan jäsenvaltioita perustamaan liikkuvuuskumppanuuksia. Samalla siinä kuitenkin todetaan, että lisääntyvän liikkuvuuden vastineena kumppanien on oltava valmiita [...] antamaan asianmukaista taloudellista tukea rajaturvallisuuteen ja laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäisemiseen ja torjumiseen [...] sekä laittomien maahanmuuttajien palauttamiseen (paluujärjestelyt ja takaisinottosopimukset). Tämän jälkeen eli 4. toukokuuta 2011 komissio julkaisi maahanmuuttotiedonannon, osittain eteläisen Välimeren maiden tapahtumien seurauksena. Tiedonannon 2.2 kohdassa käsitellään ulkorajojen valvontaa ja 2.4 kohdassa laittoman maahanmuuton ehkäisemistä. Toukokuun 12. päivä 2011 pidetyssä oikeus- ja sisäasianneuvoston kokouksessa [täydennetään myöhemmin]. Kesäkuussa 2011 myös Eurooppa-neuvosto käsitteli maahanmuuttopolitiikan, muun muassa laitonta maahanmuuttoa koskevan politiikan, viimeaikaista kehitystä. EU:n oikeuskäytännössä on käsitelty laittomuuden tilaan joutumista ja maahanmuuttajien asemaa. EU:n tuomioistuimen 8. maaliskuuta 2011 antaman tuomion mukaan unionin kansalaisuus edellyttää, että jäsenvaltio sallii sellaisten kolmansien maiden kansalaisia olevien vanhempien oleskelun ja työskentelyn jäsenvaltiossa, joiden lapsi on kyseisen jäsenvaltion kansalainen, jos tämän oikeuden epääminen johtaisi siihen, että kyseinen lapsi ei tosiasiassa voisi käyttää pääosaa unionin kansalaisen asemaan liittyvistä oikeuksista. Komissio käynnisti 14. huhtikuuta 2011 tätä aihetta koskevan EMN:n ad hoc -kyselyn, jonka tarkoituksena oli tutkia, myöntävätkö jäsenvaltiot kansalaisuuden niiden alueella syntyneelle lapselle ja millä edellytyksillä kansalaisuus myönnetään. Toinen tähän aiheeseen liittyvä tuomio on EU:n tuomioistuimen 28. huhtikuuta 2011 antama tuomio, jossa asianosaisena on Hassen El Dridi alias Soufi Karim. Tuomion mukaan direktiiviä 2008/115/EY (palauttamisdirektiivi) ja erityisesti sen 15 ja 16 artiklaa on tulkittava niin, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, tässä tapauksessa Italian lainsäädännölle, jossa säädetään vankeusrangaistuksen määräämisestä maassa laittomasti oleskelevalle kolmannen valtion kansalaiselle ainoastaan sillä perusteella, että hän vastoin hänelle annettua määräystä poistua tämän valtion alueelta määräajassa jatkaa ilman hyväksyttävää syytä oleskeluaan kyseisellä alueella. Euroopan unioni on ohjeistanut laittoman maahanmuuton torjuntaa päätöksin ja ohjein, jotka unionin yhteisen viisumipolitiikan kanssa antavat suuntaviivat kansallisen tason toimenpiteille. Laittomaan maahantuloon liittyvät merkittävimmät lainsäädännölliset instrumentit EUtasolla. 4 direktiivi 2008/115/EY jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 31 4 direktiivi 2009/52/EY maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista 32 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 33 4 neuvoston päätös 2006/616/EY maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämistä koskevan lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 34 4 direktiivi 2004/82/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjan tekeminen pöytäkirjan niiden määräysten osalta, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 179 ja 181 a artiklan soveltamisalaan. Saatavilla osoitteesta do?uri=celex:32006d0616:fi:not

13 24 25 velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista 35 4 direktiivi 2003/110/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse tapahtuvien palauttamistoimenpiteiden yhteydessä 36 4 asetus (EY) N:o 377/2004, annettu 19 päivänä helmikuuta 2004, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta 37 4 direktiivi 2002/90/EY laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä 38 4 puitepäätös 2002/946/YOS rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten 39 4 direktiivi 2001/51/EY 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi 40 4 direktiivi 2001/40/EY kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoista mispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta 4 direktiivi 2001/51/EY 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi kolmansien maiden kansalaisten takaisin kuljettamista koskevien liikenteenharjoittajien velvoitteiden osalta. 4 Myös äskettäin julkaistut ehdotus asetukseksi asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta 41 ja ehdotus asetukseksi asetuksen (EY) N:o 377/2004 muuttamisesta 42 ovat merkittäviä. Tärkeitä rahoitusvälineitä ovat seuraavat: 4 päätös N:o 574/2007/EY ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa 43 4 päätös N:o 575/2007/EY Euroopan paluurahaston perustamisesta vuosiksi osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa =guichett&lg=fi 40 Tämän direktiivin säännöksillä selvennetään Schengenin yleissopimuksen 26 artiklaa, joka koskee liikenteenharjoittajien velvollisuutta varmistaa sellaisten kolmansien maiden kansalaisten takaisin kuljettaminen, joilta on evätty maahanpääsy jäsenvaltioiden rajoilla. Saatavilla osoitteesta 87:0045:0046:FI:PDF 41 Julkaistu Saatavilla osoitteesta 42 Julkaistu Saatavilla osoitteesta Käytetyt käsitteet Laittoman maahantulon/maahanmuuton käsitteen soveltumisesta tähän tutkimukseen. Lissabonin sopimuksessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta ei löydy mainintaa irregular-termistä. Sopimuksen 63-artiklan mukaan unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaa muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton (illegal immigration) ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ei mainita laitonta maahanmuuttoa erikseen. Lissabonin sopimuksen myötä muuttuneen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 1 kohdassa mainitaan, että unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton (illegal immigration) ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta. EU:n maahanmuuttopolitiikan säädöspohjassa sekä EU:n tilastoasetuksessa 862/2007 puhutaan vakiintuneesti jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevista henkilöistä. Irregular migration termi on kuitenkin myös vakiintunut EU:n maahanmuuttokieleen säädöspohjan puuttumisesta riippumatta erityisesti kansainvälisten järjestöjen (UNHCR; IOM; Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu) esittämien näkemysten myötä; järjestöt katsovat, ettei henkilöä tulisi automaattisesti leimata laittomasti maahan tulleeksi tai maassa oleskelevaksi ennen kuin asianomaisen kohdalla on tutkittu, onko hän syyllistynyt rikoksen tai rikkomuksen tunnusmerkistön täyttävään tekoon. Maahanmuuttopolitiikasta Suomessa päättävän sisäasiainministeriön mukaan irregular immigration tai irregular migration termien käyttö on ollut EU:n piirissä horjuvaa ja toisaalta määrittelemätöntä. Kun puhutaan laajasti laittoman muuttoliikkeen (migration) torjunnasta välitetään ehkä tahtomattaan väärää tietoa oikeustilasta; ihmisoikeussopimusten mukaan jokaisella on oikeus poistua mistä tahansa maasta, myös omastaan. Laiton maasta poistuminen/maahantulo voi siten olla vainon uhkaamalle turvapaikanhakijalle ainoa keino päästä turvaan. Geneven pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaan Sopimusvaltiot eivät ryhdy rankaisutoimenpiteisiin laittoman maahan saapumisen (illegal entry) tai oleskelun johdosta niitä pakolaisia kohtaan, jotka tulevat suoraan maasta, missä heidän elämänsä tai vapautensa on ollut uhattuna 1 artiklassa (pakolaisen määritelmä) tarkoitetulla tavalla ja jotka ovat luvatta tulleet tai luvatta oleskelevat sopimusvaltion alueella, kuitenkin edellyttäen, että nämä ilmoittautuvat viipymättä viranomaiselle ja esittävät hyväksyttäviä syitä laittomalle saapumiselleen ja oleskelulleen. Irregular migration- termin kääntäminen suomen kieliseksi termiksi laiton maahantulo tai laiton maassa oleskelu, ihmisestä puhuttaessa laittomasti maassa oleskeleva henkilö on perusteltua Suomen (ulkomaalaislain ) ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti: oleskelu on joko laillista tai vastakohtaisesti laitonta. 45 Ulkomaalaislaki 40 (Oleskeluoikeus) Tämän lain mukaan laillista oleskelua on: 1) Suomen viranomaisen myöntämällä oleskeluluvalla tapahtuva oleskelu; 2) ilman oleskelulupaa tapahtuva enintään kolme kuukautta kestävä oleskelu, jos ulkomaalainen tulee valtiosta, jonka kansalaiselta ei edellytetä oleskelulupaa; 3) ilman viisumia tapahtuva enintään kolme kuukautta kestävä oleskelu kuuden kuukauden aikana Schengen-alueelle tulosta lukien, jos ulkomaalainen tulee valtiosta, jonka kansalaiselta ei edellytetä viisumia; 4) Schengen-viisumilla tapahtuva enintään kolme kuukautta kestävä oleskelu kuuden kuukauden aikana maahantulosta

14 26 27 Laiton maahanmuutto Laittomalla maahanmuutolla viitataan sekä kolmansien maiden kansalaisiin, jotka saapuvat jäsenvaltioiden alueelle laittomasti kuin myös henkilöihin, jotka tulevat maahan laillisesti, mutta jäävätkin sallittua kauemmaksi ajaksi tai muuttavat oleskelutarkoitustaan ilman viranomaisen lupaa. Laittomalla maahantulolla tarkoitetaan toimintaa, jossa maahantuloa, maassa oleskelua tai maasta lähtöä koskevia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia, lakeja ja määräyksiä rikotaan joko tilapäis- tai pysyväisluonteisesti. Laiton maahantulo ja maassa oleskelu voi tarkoittaa luvatonta maahantuloa ja oleskelua, jolloin ulkomaalaisella ei ole häneltä ulkomaalaislain mukaan vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa tai muuten oikeutta saapua Suomeen ja/tai oleskella Suomessa. Maahantuloa ja oleskelua koskevien säännösten kiertäminen tarkoittaa sitä, että ulkomaalaislain mukaan edellytetty maahantulo- tai oleskelulupa tai oleskeluoikeus saadaan väärillä perusteilla ja viranomaisia harhauttamalla. Näennäisesti laillinen maahantulotapa saadaan aikaan salaamalla tietoja, antamalla vääriä tietoja, asiakirjaväärennyksillä jne. Laittomaan maahanmuuttoon liittyvinä ilmiöinä on Suomessa tunnistettu seuraavat tilanteet: viisumiajan ylitys tai viisumin hakemiseen liittyvät väärinkäytökset väärien/väärennettyjen asiakirjojen ja aitojen, toiselle henkilölle myönnettyjen asiakirjojen käyttäminen epäselvä henkilöllisyys henkilö saapuu maahan toiselle henkilölle myönnetyn oleskeluoikeuden turvin totuuden vastaiset työsopimukset ns. pimeä työvoima turvapaikanhakija katoaa vastaanottokeskuksesta jääden kuitenkin Suomeen tai Schengen-alueelle laittomasti lumeavioliitto ns. ankkurilapsi-ilmiö Laittomasti maassa oleskelevien käsitteen ulkopuolelle jäävät turvapaikkahakemuksen jättäneet henkilöt. Heidän katsotaan oleskelevan maassa laillisesti. Turvapaikkaprosessissa esiintyy kuitenkin jonkin verran väärinkäytön tilanteita, joiden määrää voidaan yleisellä tasolla seurata ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten, turvallisesta alkuperämaasta tulevien hakijoiden määrän ja Dublin-tapausten määrän avulla. Tilastointia ajatellen laittomasti maassa oleskelevien määrä perustuu laskelmaan sisämaassa ilman matkustusasiakirjaa tavatuista sekä kaikista ulkomaalaisrikkomuksista epäillyistä koko maassa. Kun turvapaikanhakijat ovat pääsääntöisesti maahan saapuessaan vailla matkustusasiakirjoja, tilastoidaan heidät laittomasti massa oleskeleviin henkilöihin. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana henkilön ei katsota enää oleskelevan maassa laittomasti. Laittoman maahanmuuton ehkäiseminen Laittoman maahanmuuton ehkäiseminen tarkoitetaan viranomaisten toimintaa laittoman maahantulon ja laittoman maassa oleskelun sekä siihen liittyvien ilmiöiden, muun muassa ihmiskaupan, estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä asiaan liittyviä erilaisia turvaamistoimenpiteitä sekä tiedoksianto- ja täytäntöönpanotoimia. Lisäksi päätöksenteko ulkomaalaisen viisumi-, oleskeluoikeus- ja maasta poistamisasioissa sekä toimiva turvapaikkajärjestelmä ovat osa laittoman maahantulon torjuntaa. Suomen osalta laittoman maahanmuuton torjunta keskittyy neljään eri toimintatasoon: lähtö- ja kauttakulkuvaltioissa, lähialueilla, ulkorajoilla ja sisämaassa toteutettaviin toimiin. Tällaisia toimia ovat viisumipolitiikka, maahanmuuttopolitiikka, tehokas rajavalvonta, toimiva paluupolitiikka, kansainvälinen poliisiyhteistyö ja tietojenvaihto, oikean informaation levittäminen Suomen maahanmuuttopolitiikasta, sisämaan ulkomaalaisvalvonta sekä tehokas lupahallinto. Ulkomaalaisvalvonta Ulkomaalaisvalvontaan kuuluu ulkomaalaislain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvominen mukaan lukien henkilöllisyyden, oleskeluoikeuden ja työnteko-oikeuden selvittäminen. Ulkomaalaisvalvontaan kuuluvat myös toimenpiteet oikeudettoman oleskelun tai työnteon keskeyttämiseksi, turvaamistoimenpiteet asian selvittämiseksi, toimenpiteet maasta poistamiseksi sekä ulkomaalaisia koskevien säännösten vastaisen rikollisuuden torjumiseksi. Ulkomaalaisvalvonnan tarkoituksena on ulkomaalaisten maahan tulon ja maassa oleskelun edellytysten valvonta niin, että yleinen järjestys ja turvallisuus säilyvät. Ulkomaalaisen maahantuloa ja maastalähtöä koskevien säännösten noudattamisen valvonnassa ei ole kysymys ulkomaalaisvalvonnasta, vaan rajavalvonnan käsitteen alaisuuteen kuuluvasta rajatarkastuksesta. Ulkomaalaisvalvontaa toteutetaan satunnaistarkastuksin, ennakkotietoon perustuvina tarkastuksina, suunniteltuina teema- ja valvontaiskuina, sisämaassa osana peruspoliisityötä sekä osana rajavartiolaitoksen tehtäviä.

15 28 29 Euroopan muuttoliikeverkoston sanaston mukaiset termien selitykset Tässä tutkimuksessa henkilöstä tulisi aina käyttää termiä irregular Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1509 (2006) mukaisesti. Kuten päätöslauselmassa todetaan, termiä illegal voidaan käyttää, kun kyse on asemasta. EMN:n kansallisten yhteyspisteiden tulisi kuitenkin tässä tutkimuksessa pyrkiä käyttämään ainoastaan termejä irregular migrant / irregular migration. Euroopan muuttoliikeverkoston sanastossa (EMN Glossary 46 ) on useita laittomaan maahanmuuttoon liittyviä termejä, jotka ovat peräisin EU:n säännöstöstä. EMN:n kansallisten yhteyspisteiden tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää niitä kansallisissa raporteissaan, jotta varmistetaan, että vertaileva kuvaus perustuu yhteisiin määritelmiin. Termit ovat seuraavat: Laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen laiton työnteko Jäsenvaltion alueella laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen työnteko. Laajempi termi: laiton työnteko Liittyvä termi: laittomasti maassa oleskeleva kolmannen maan kansalainen Huomautus: Termiä on täsmennetty työnantajasanktiodirektiivin määritelmään verrattuna. Lähde: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY (työnantajasanktiodirektiivi) Laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen laiton työnteko Jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen työnteko oleskelun edellytyksistä poikkeavalla tavalla ja/tai ilman työlupaa. Tämä määräytyy kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan. Laajempi termi: laiton työnteko Lähde: johdettu (EMN) työnantajasanktiodirektiivin (2009/52/EY) perusteella Huomautus: Eräissä jäsenvaltioissa sellaisia kolmansista maista tulevia maahanmuuttajia, joilla on laillinen oikeus oleskella kyseisessä jäsenvaltiossa, pidetään laittomasti maassa oleskelevina henkilöinä, jos he työskentelevät laittomasti. EMN:n kansallisten yhteyspisteiden tulisi soveltuvin osin mainita tästä kansallisissa raporteissaan. Laiton maahantulo EU-kontekstissa tällä tarkoitetaan kolmannen maan kansalaisen sellaista maahantuloa EU:n jäsenvaltion alueelle, joka ei täytä Schengenin rajasäännöstön 5 artiklassa säädettyjä edellytyksiä. Yleisessä kontekstissa tämä tarkoittaa rajan ylittämistä vastaanottavan valtion asettamien laillista maahantuloa koskevien vaatimusten vastaisesti. Lähde: asetus (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö) Laiton oleskelu Sellaisen kolmannen maan kansalaisen oleskelu jäsenvaltion alueella, joka ei täytä tai ei enää täytä Schengenin rajasäännöstön 5 artiklassa määrättyjä maahantulon edellytyksiä tai muita maahantulon, maassa oleskelun tai asumisen edellytyksiä kyseisessä jäsenvaltiossa. Määritelmä on sama kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/ EY (direktiivi jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi) 3 artiklan 2 kohdassa oleva laittoman oleskelun määritelmä. Laiton maahanmuuttaja 47 EU-kontekstissa sellaisen kolmannen maan kansalaisen oleskelu jäsenvaltion alueella, joka ei täytä tai ei enää täytä Schengenin rajasäännöstön 5 artiklassa määrättyjä maahantulon edellytyksiä tai muita maahantulon, maassa oleskelun tai asumisen edellytyksiä kyseisessä jäsenvaltiossa (palauttamisdirektiivissä oleva laittoman oleskelun määritelmä). Yleisessä kontekstissa henkilö, jolla ei laittoman maahantulon tai henkilön maahantulo- ja oleskeluoikeuden päättymisen vuoksi ole laillista asemaa kauttakulkumaassa tai vastaanottavassa maassa. Termi koskee maahanmuuttajia, jotka rikkovat kyseisen maan maahanpääsyä koskevia sääntöjä, ja henkilöitä, joilla ei ole oikeutta jäädä vastaanottavaan maahan. Synonyymit: ilman riittäviä asiakirjoja oleva / ilman asiakirjoja oleva / luvaton maahanmuuttaja Suppeampi termi: laittomasti maassa oleskeleva kolmannen maan kansalainen, laittomasti oleskeleva maahanmuuttaja Liittyvät termit: laiton oleskelu, laiton maahantulo, laiton työnteko, henkilö, joka on laittomasti ylittänyt oleskeluajan Huomautukset: 1. Euroopan komissio käyttää säädöksissä usein termiä laittomasti maassa oleskeleva kolmannen maan kansalainen tai laittomasti oleskeleva kolmannen maan kansalainen. 2. Tätä termiä ei käytetä yleisesti Alankomaissa. Kansalaisjärjestöt käyttävät sitä usein. Laittomasti oleskeleva maahanmuuttaja / laittomasti maassa oleskeleva kolmannen maan kansalainen Tätä Euroopan muuttoliikeverkoston sanaston määritelmää on muutettu äskettäin. Aiempi määritelmä oli ensisijaisesti sellainen kolmannen maan kansalainen, joka tulee jäsenvaltion alueelle ja/tai oleskelee ja/tai työskentelee jäsenvaltiossa ilman tarvittavia asiakirjoja, lupia, rekisteröintiä.

16 30 31 Kolmannen maan kansalainen, jonka on virallisesti todettu olevan jäsenvaltion alueella ja joka ei täytä tai ei enää täytä kyseisessä jäsenvaltiossa oleskelun edellytyksiä. Lähde: asetus (EY) N:o 862/2007 (maahanmuuttotilastot) Maahanmuuttajien salakuljettaminen Henkilön laittoman maahantulon järjestäminen sellaiseen jäsenvaltioon, jonka kansalainen kyseinen henkilö ei ole tai jossa hän ei asu pysyvästi, välittömän tai välillisen taloudellisen tai muun aineellisen hyödyn saamiseksi. Lähde: neuvoston päätös 2006/616/EY Laiton työnteko Lainsäädännön säännöksiä rikkova ansiotoiminta. EU-kontekstissa tähän sisältyy sekä jäsenvaltion alueella laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen laiton työnteko että jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen työnteko oleskelun edellytyksistä poikkeavalla tavalla ja/tai ilman työlupaa. Lähde: ILO Thesaurus Laiton maahanmuutto Henkilön siirtyminen uuteen oleskelu- tai kauttakulkupaikkaan laittomin keinoin ilman voimassa olevia asiakirjoja tai väärillä asiakirjoilla. Lähde: ILO Thesaurus Synonyymi: luvaton maahanmuutto Liittyvä termi: laiton maahantulo Epävirallinen talous Kaikki työntekijöiden ja talousyksiköiden taloudellinen toiminta, joka ei kuulu tai kuuluu riittämättömällä tavalla virallisten järjestelyjen piiriin lainsäädännössä tai käytännössä. Toimintaa ei säännellä lainsäädännössä, minkä vuoksi työntekijät ja talousyksiköt toimivat lainsäädännön ulottumattomissa, tai vaihtoehtoisesti lainsäädäntö ulottuu tällaiseen toimintaan, mutta sitä ei sovelleta tai panna täytäntöön, minkä vuoksi toiminta on käytännössä lainsäädännön ulkopuolella. Lainsäädäntö voi myös olla epäasianmukaista tai hankalaa tai sen noudattaminen aiheuttaa suuria kustannuksia, mikä edistää sen laiminlyöntiä. Lähde: ILO Bureau of Library and Information Services Synonyymit: pimeä talous, laiton työnteko Henkilö, joka on laittomasti ylittänyt oleskeluajan EU-kontekstissa henkilö, joka on tullut laillisesti jäsenvaltioon ja jäänyt sinne sallitun viisumitto-man oleskelun (yleensä 90 päivää tai kuusi kuukautta) päätyttyä tai viisumin ja/tai oleskeluluvan voimassaolon päätyttyä. Yleisessä kontekstissa henkilö, joka on jäänyt maahan maahantuloluvan voimassaolon päätyttyä. Lähde: IOM Glossary on Migration 1.3 Tutkimusmetodi Tutkimus tuotettiin Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) kansallisessa yhteyspisteessä. Tutkimusta varten kerättiin tietoa tapaamalla maahanmuuttohallinnon eri toimijoita joita laiton maahanmuutto koskettaa. Pääyhteistyökumppanina politiikan, strategioiden sekä erilaisten hankkeiden selvittämisessä oli sisäasiainministeriö mukaan lukien ko. ministeriön alaiset virastot ja toimijat (Keskusrikospoliisi, Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos, poliisi). Lisäksi kansallinen yhteyspiste haastatteli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n alaisten ammattiliittojen (Rakennusliitto, Sähköliitto, PAM) asiantuntijoita laittomaan työskentelyyn ja ihmiskauppaan liittyen. Tilastojen osalta EMN:n kansallinen yhteyspiste teki yhteistyötä Maahanmuuttoviraston, Keskusrikospoliisin, poliisin sekä Rajavartiolaitoksen kanssa. Lähteinä tutkimusta tehtäessä käytettiin laittomaan maahanmuuttoon liittyvää kansallista lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, hallitusohjelmia, valiokuntamietintöjä sekä korkeimpien oikeusasteiden oikeuskäytäntöä. Kokonaiskuva poliittisesta keskustelusta alalla muodostettiin Maahanmuuttoviraston uutisseurannan kautta sekä haastattelemalla ammattiliittojen edustajia. Apuna käytettiin myös rajavartiolaitoksen esikunnan tilanneja riskianalyysiyksikön laittomaan maahantuloon liittyvää uutisseurantaa. Tämä tutkimus täydentää jo olemassa olevaa tietoa laittomaan maahantuloon ja maahanmuuttoon liittyen kuvaamalla keskitetysti sitä viranomaiskenttää että kansallista maahanmuuttokontekstia, jossa po. olevaa ilmiötä pyritään torjumaan. Tutkimukseen on tarkoituksella otettu mukaan taustoittavaa tietoa mm. EU-lainsäädännöstä sekä laittoman maahantulon ilmiöstä EU-alueella, jotta tutkimus palvelisi paremmin suomalaista yleisöä, mm. median edustajia. Laitonta maahanmuuttoa on Suomessa tutkittu vähän. Ainoa kattava esitys laittoman maahantulon vastaisesta toiminnasta on Suomessa sitä koskeva, voimassa oleva toimintaohjelma vuosille Sen sijaan akateemista tutkimusta laittomaan maahantuloon liittyen ei ole.

17 32 33 Laittomasti maassa oleskelevien tarkkaa määrää on mahdotonta selvittää. Tässä tutkimuksessa käytetyt tilastotiedot perustuvat Keskusrikospoliisin keräämiin tietoihin poliisin suorittaman ulkomaalaisvalvonnan tuloksista. Itse ilmiö on todennäköisesti etenkin laittoman työvoiman kohdalla huomattavasti suurempi. 2. POLIITTINEN JA LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN KEHYS LAITTOMAAN MAAHANMUUTTOON LIITTYEN Suomi sai uuden hallituksen Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa laittoman maahantulon torjuminen on nostettu esiin osana sisäistä turvallisuutta että maahanmuuttopolitiikkaa. Hallitusohjelman mukaan hallitus pyrkii tehostamaan laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaa ja torjuntaa. Tämä tapahtuu laittoman ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistuneen poliisin voimavaroja vahvistamalla. Maahanmuuttopolitiikan osana laitonta maahantuloa pyritään torjumaan lähinnä harmaan talouden eli laittoman työvoiman osalta vahvistamalla valvovien viranomaisten (työsuojelu, verohallinto, keskusrikospoliisi) resursseja sekä lisäämällä ulkomaalaistarkastajien määrää. 49 Laittoman maahantulon torjunnan vision mukaan tavoitteena on, että laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat sekä uskottavia että tehokkaita. Torjunnan mittaaminen ja seuranta on järjestetty tilanteen todellisen kehittymisen tunnistavalla ja siihen reagoivalla tavalla. Torjuntatoimet on mitoitettu tilanteen vaatimalla tavalla. 50 Julkinen ja poliittinen keskustelu Suomessa julkinen keskustelu laittomaan maahanmuuttoon liittyen on keskittynyt vuoden 2011 aikana lähinnä harmaan talouden ilmiöön ja laittomaan työvoimaan. Tähän on ollut osasyynä taloudellinen laskusuhdanne, työttömyyslukujen kasvu sekä vuoden 2011 eduskuntavaalit, joiden aikana virinnyt maahanmuuttopoliittinen keskustelu nosti esiin epäkohtia mm. ulkomaisen työvoiman käyttämiseen liittyen. Vakiintuneemmin laiton maahanmuutto nousee esiin perheenyhdistämis- ja turvapaikkamenettelyn väärinkäytöksistä puhuttaessa. Suomalaiset ammattiliitot ovat esittäneet huolensa siitä, etteivät yksittäiset ulkomaiset työntekijät pääsääntöisesti pääse oikeuksiinsa työnantajarikkomusten kohdalla. Laitonta työvoimaa arvellaan Suomessa olleen noin viiden-kuuden vuoden ajan. Ammattiliitot ovat kuitenkin ilmiön edessä aseettomia, sillä liittojen kompetenssi kattaa työehtojen valvonnan sen sijaan, että liitot voisivat suorittaa maassa oleskelun ehtojen täyttymisen valvontaa. Laittomaan työvoimaan liittyy Suomessakin ihmiskauppaa sekä kiskonnan tapaista työsyrjintää, minkä ammattiliitot ovat tiedostaneet ja pyrkivät kehittämään mm. kysymyspattereita ammattiliittojen aluetoimistoille avuksi ko. ilmiöiden tunnistamiseen. Yksi merkittävä ongelma laittoman työvoiman tunnistamisessa ja toisaalta estämisessä on tilastotie-don puute. Ammattiliitot ehdottavat kiskonnan tapaiseen työsyrjintään syyllistyneitä työnantajia varten erityistä rekisteriä, josta ilmiön laajuus tulisi viranomaisten tietoon. EU:n sisäinen liikkuvuus ja toisaalta se, etteivät kansalliset valvontatoimet saa muodostua sisäisen liikkuvuuden esteeksi vaikeuttavat käytännössä esimerkiksi rakennusteollisuudessa työntekijöiden valvontaa. Toisesta EU-maasta saapuvia työntekijöitä ei pääsääntöisesti erikseen tarkastella laittoman maahantulon kannalta, vaikkakin suurimpien urakoitsijoiden tiedetään tarkastavan työntekijöiltään oleskeluun ja työnte- 48 Poliisin ylijohdon julkaisusarja 5/2009: Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Laittoman maahanmuuton vastainen toimintaohjelma

18 34 35 koon liittyviä dokumentteja. Suomessa onkin ollut kehitteillä jo jonkin aikaa ns. työntekijäpassi, johon tallennettaisiin kutakin ammattilaista koskevat tiedot sekä työskentelyhistoriaa erityiselle mikrosirulle. Henkilökohtainen mikrosirullinen työntekijäpassi olisi siten esimiehen luettavissa tarpeen mukaan, mikä helpottaisi valvontaa työmailla. 51 Ammattiliitot katsovat julkisen keskustelun kehityksen harmaan talouden torjumisesta edenneen myönteiseen suuntaan. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa harmaan talouden torjunta nostetaan yhdeksi istuvan hallituksen kärkihankkeita. Hallitusohjelmalla pyritään helpottamaan tilaajavastuulain mukaista selvitysvelvollisuutta ottamalla viranomaisrekisterit sekä viranomaisten väliset tiedonvaihdon esteet tarkastelun alaiseksi. Hallituksen on tarkoitus teettää kolmikantaisesti työsuojeluvalvonnan resurssien riittävyys ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen, toimivaltuudet sekä hallinnolliset kehittämistarpeet. Erityisesti ammattiliittojen edustajat kiittävät hallitusohjelmassa harmaan talouden torjuntaan tähtäävien toimenpiteiden kohdalla niin sanotun tilaajavastuulain uudistamisaloitetta sekä toistuvien ja tahallisten laiminlyöntien nykyistä voimakkaampaa sanktiointia. Harmaan työvoiman ja ihmiskaupan kohdalla ammattiliitot moittivat suomalaisen syyttäjälaitoksen tehottomuutta ja toisaalta viranomaisten kyvyttömyyttä tunnistaa ihmiskauppa. On tapauksia, joissa prosessi on kestänyt useamman vuoden ja ihmiskaupasta syytetty työnantaja on jo ehtinyt poistua tällä aikaa maasta. Suomalaiset ammattiliitot ovat tietoisia harmaan työvoiman kohdalla toisinaan esiintyvistä ihmiskauppatapauksista etenkin koti- ja ravintolatyössä, mutta liittojen toiminta keskittyy resurssien puutteessa jäsenmaksuja maksavien jäsenten etujen ajamiseen sen sijaan, että ne aktiivisesti etsisivät ihmiskauppaan tai harmaaseen talouteen liittyviä tapauksia. Liitot ovat kuitenkin tiedostaneet, että kaksien työmarkkinoiden syntyminen on pyrittävä estämään. Edelleen liitot muistuttavat muukalaisvihan Suomessa kasvavan, mikäli ulkomaisen työvoiman alipalkkaaminen suhteessa kotimaiseen työvoimaan jatkuu. Ammattiliitot arvostelevat myös suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa, jota koskevat päätökset tehdään eri ministeriöissä toisistaan irrallisissa prosesseissa ilman, että päätösten laajempia vaikutuksia nähdään tai otetaan tarpeeksi huomioon. 52 Niin sanottua työnantajasanktiodirektiiviä koskeva hallituksen esitys on raportin laatimishetkellä edelleen valmisteltavana. Ammattiliitot ovat esittäneet huolensa siitä, että implementoinnissa on lähdetty minimitasosta sen sijaan, että Suomi ottaisi käyttöön direktiivissä säädetyn minimitason ylittäviä säännöksiä esimerkiksi alihankkijaketjutuksien valvontaan liittyen. Direktiivin tärkeimmäksi lisäksi suomalaiseen lainsäädäntöön ammattiliitot näkevät tilaajavastuun lisäämisen. Sen sijaan ongelmalliseksi nähdään implementoinnissa otettu näkökulma yksilön oikeusturvaan liittyen; implementointia valmistellut työryhmä katsoi yksilöillä jo tällä hetkellä olevan mahdollisuuden vaatia oikeuksiaan täyttävän direktiivissä asetetun minimitason, joka ei kuitenkaan ammattiliittojen mielestä ole todellinen. Edelleen suomalaista implementointiprosessia vaivaa ammattiliittojen mukaan se, ettei kansallista kontekstia oteta tarpeeksi huomioon ennen minimitason valitsemista implementoinnille. Ammattiliittojen ja yksittäisen työntekijän mahdollisuutta vaatia oikeuksiaan rajoittavat Suomessa merkittävästi kustannuskysymykset. Esimerkiksi palkkasaatavia haettaessa yritykselle asettavan hukkaamiskiellon edellytyksenä on ns. vastatakaus, jolla kantaja sitoutuu maksamaan vastapuolen asianajokulut riitatilanteessa joka päättyy kantajalle epäedullisesti. Käytännössä tämä sulkee vähävaraisen kantajan prosessin ulkopuolelle. Ammattiliitot ovat myös esittäneet, että laittomien työntekijöiden palkkasaatavat maksettaisiin valtion palkkaturvajärjestelmästä. Ei kuitenkaan ole saanut vastakaikua, vaikka on selvää, että palkkamenot kasvavat entuudestaan, mikäli työlainsää-däntöä ei noudateta suomalaisten työnantajien keskuudessa. Toisaalta yksittäisen työntekijän mahdollisuudet ajaa kannettaan menestyksekkäästi ovat rajalliset ammattiliitot kiinnostuvat resurssiensa puitteissa lähinnä merkittävistä ryhmäkanteista, jolloin yksittäiset työnantajarikkomukset jäävät luonnollisesti vähemmälle huomiolle. Ammattiliitot ovat pyrkineet kiinnittämään tähän huomiota lisäämällä koulutustarjontaa harmaan työvoiman tunnistamisesta. Liitot näkevät myös luottamusmiesten oman aktiivisuuden tärkeäksi laittoman työvoiman tunnistamisessa. Viisumilupahallinto puhuttaa sisäasiainministeriön alaisissa viranomaisissa. Viisumiasioiden hallinnointi siirrettiin tilapäisesti vuonna 1990 silloisesta Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksesta ulkoasiainministeriöön pääosin resurssipulan takia. Ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston passi- ja viisumiyksikkö hoitaa Suomen viisumipolitiikkaa ja käsittelee yksittäisiä viisumihakemuksia. Viisumit haetaan ja myönnetään pääosin Suomen ulkomaanedustustoissa. Itse viisumipolitiikkaa muovaavat Suomessa useat eri toimijat. Tämä on johtanut eriäviin käytäntöihin, joten yksi yhteinen toimija yhtenäistäisi käytänteitä. Rajavartiolaitos tarkastelee myönnettäviä viisumeita sisäisen turvallisuuden näkökulmasta, kun taas ulkoasiainministeriö, jonka alaisia Suomen ulkomaanedustustot ovat, tarkastelee viisumipolitiikkaa ulkopoliittisesta näkökulmasta. Selvitysmies Ole Norrback esitti vuonna 2008 valmistuneessa raportissaan, että ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston passi- ja viisumiyksiköstä siirretään viisumiasioiden hallinnointi sisäasiainhallintoon siten, että viisumiasioiden lupahallintotehtävät henkilöineen siirtyvät Maahanmuuttovirastoon. Viisumipolitiikan tehtävät Norrback esitti siirrettäväksi henkilöineen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle, joka vastaisi viisumiasioiden valtakunnallisesta ohjauksesta ja lainsäädännöstä. 53 Rajavartiolaitos näkee Venäjän laittoman maahanmuuton kauttakulkumaana. Erityisesti Pietarin ja Leningradin alue on ongelmallinen koska konsulaatit myöntävät yksin ko. alueella viisumia vuosittain. Näistä noin on ollut tähän saakka kielteisiä päätöksiä. Venäjän ja Suomen välille kaavailtu viisumivapaus aiheuttaisi paineita rajalla tapahtuvalle valvonnalle, mikä edellyttäisi rajavartiotoiminnan prosessien tehostamista edelleen. Nykyisen viisumipolitiikan yhdeksi ongelmaksi Rajavartiolaitos näkee viisumin myöntämisen edellytyksenä olevan ns. pääasiallisen kohdemaan, joka ei käytännössä toteudu. Suomen Pietarin konsulaatissa myönnetään enemmän Schengen-viisumeita kuin mitä Suomen rajalle saapuu, jolloin ilmiöstä puhutaan ns. viisumishoppailuna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen myöntämällä Schengen-viisumilla matkustetaan suoraan toiseen EU-maahan sen sijaan, että henkilö matkustaisi säännösten mukaisesti ensiksi siihen Schengen-ulkorajamaahan, joka on hänelle viisumin myöntänyt. Rajavartiolaitoksen kannan mukaan tulisikin pyrkiä pois pääasiallisen kohdemaan käsitteestä ja perustaa yhteinen EU-maiden edustusto tutkimaan viisumihakemuksia. Suomi harjoittaa tälläkin hetkellä Schengen-rajamaana valvontaa muiden EU-jäsenmaiden puolesta, 51 Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Selvitysmies Ole Norrback: Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittäminen

19 36 37 mikä merkitsee edustustojen kuormittumista. Schengen-sopimus nähdään sisällöltään epäselväksi ja käytännössä jopa ongelmia aiheuttavaksi. Rajavartiolaitos ei näe laittomia maahanmuuttoa Suomen kannalta merkittäväksi ongelmaksi. Suomen rajoilla tapahtuva tutkinta on tehokasta; pääosa laittomista maahantulijoista saapuu Suomeen Schengenalueen sisältä (Ruotsi) ja itse ilmiö ilmenee turvapaikkaprosessin väärinkäyttönä. Sisämaassa tapahtuva ulkomaalaisvalvonta saakin koko ajan enemmän merkitystä laittoman maahantulon torjumisessa. Rajavartiolaitos painottaa rajatarkastushenkilökunnan ammattitaitoa ja jatkuvaa kouluttamista laittomien maahantulijoiden tunnistamiseksi. Viisumi on luonteeltaan ennakoivaa laittoman maahantulon torjuntaa, mutta täysin riippuvainen edustuston henkilökunnan ammattitaidosta. Uuden EU-jäsenmaat ja viisumivapaus nähdään ongelmallisiksi, harmaan talouden ilmiö on jo tällä hetkellä todellisuutta ja tullee lisääntymään uusien EU-jäsenmaiden liittyessä Schengen-sopimukseen. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan EU:n sisäinen vapaan liikkuvuuden alue menettää koko ajan merkitystään sisämaan ulkomaalaisvalvonnan saadessa koko ajan enemmän merkitystä. Edelleen EU-jäsenmaiden erilaiset oikeuskulttuurit asettavat paineita muille jäsenmaille; Schengen-rajasäännöksiä sovelletaan EU-jäsenmaissa eri tavoin ja sillä on eri maissa erilainen asema oikeuslähteenä. Vähemmistövaltuutettu on esittänyt julkisuudessa useaan otteeseen huolensa mm. laittomaan maahanmuuttoon liittyvästä ihmiskaupasta ja sen tunnistamattomuudesta Suomessa. Tällä hetkellä erityinen huolenaihe on seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon liittyvän ihmiskaupan tunnistaminen. Syyskuuhun 2011 mennessä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään oli ohjautunut alle 10 Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunutta henkilöä. Tämä on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellista. Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 2009 julkistaman selvityksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa maailmalla tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on joutunut nimenomaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. 54 Vähemmistövaltuutettu antoi ensimmäisen ihmiskauppaa koskevan kertomuksensa eduskunnalle vuonna Kertomuksessaan vähemmistövaltuutettu selosti kolmen keskeisen ihmiskaupan vastaiseen toimintaan liittyvän alan toimintaa. Kyseiset alat ovat ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, ulkomaalaislain soveltaminen sekä rikosprosessi ja ihmiskauppa- ja sen lähirikosten tunnusmerkistöjen soveltaminen ja tulkinta. Kertomus perustui laajaan materiaaliin, muun muassa lukuisiin tuomioistuimiin edenneisiin ihmiskauppa- ja sen lähirikoksiin. Mukana oli työvoiman hyväksikäyttöön ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia. Vähemmistövaltuutettu totesi, että Suomessa esiintyy todennäköisesti enemmän ihmiskauppaa kuin on havaittavissa. Hän piti ihmiskaupan uhrien tunnistamista keskeisenä haasteena ihmiskaupan torjunnassa. Jos, kuten usein tapahtuu, ihmiskauppaa ei huomata ollenkaan tai hyväksikäyttöä ei pidetä ihmiskauppana, uhrit eivät välttämättä ohjaudu auttamisjärjestelmään tai heitä ei opasteta käyttämään oikeuksiaan. Vähemmistövaltuutettu luetteli kertomuksessaan lähes 30 suositusta ihmiskaupan uhrien tunnistamisen parantamiseksi ja uhrien auttamiseksi sekä rikosten ehkäisyn tehostamiseksi. Syksyllä vähemmistövaltuutettu on ollut useiden eduskunnan valiokuntien kuultavana. Tämän kertomuksen lisäksi hän on antanut kaksi suositusta, joiden tavoitteena on parantaa ihmiskaupan uhrien mahdollisuuksia saada oikeusapua ja neuvontaa sekä tehostaa uhrien ohjautumista auttamisjärjestelmään. 55 Tammikuussa 2011 uutisoitiin laittomille maahantulijoille avatusta salaisesta klinikasta, jossa on mahdollista hakeutua lääkärinhoitoon ja saada lääkitystä tavallisimpiin sairauksiin. Tarvittaessa vapaaehtoisvoimin toimivan klinikan lääkäreillä on mahdollisuus pyytää puhelinkonsultaatiota eri alojen erikoislääkäreiltä. Global clinic nimellä kulkeva salainen klinikka on auki kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Klinikan toimintaa tukee Diakonissalaitos, muttei järjestä sitä. 56 Myös Lääkäriliitto otti syyskuussa 2011 kantaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden pääsemiksi julkisen terveydenhuollon piiriin. 57 Lääkäriliiton hallituksen hyväksymän kannanoton mukaan yhteiskunta ei saa evätä potilailta oikeutta saada riittävää hoitoa, eikä se saa puuttua lääkärin velvollisuuteen hoitaa potilaita kliinisen tarpeen perusteella. Taloudelliset syyt eivät myöskään saa olla esteenä näihin henkilöryhmiin kuuluvien asianmukaiselle hoidolle. Käytäntö muissa Pohjoismaissa on osoittanut näiden potilaiden hoidon olevan kustannuksiltaan hyvin halpaa. Kannanoton mukaan lääkärille pitää antaa riittävästi voimavaroja paperittomien potilaiden hoitoon sekä turvapaikkaa hakevien pakolaisten fyysisen ja henkisen tilan arvioimiseen, jos he sitä tarvitsevat. Lääkäriä ei saa velvoittaa osallistumaan pakolaisten, turvapaikanhakijoiden tai paperittomien maahanmuuttajien rankaisemiseen tai oikeudenkäyntitoimiin. Heille ei myöskään saa tehdä sellaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä, jotka eivät perustu lääketieteellisiin syihin. Esimerkiksi lääkärin ei tarvitse suostua antamaan rauhoittavaa lääkitystä maasta karkottamisen helpottamiseksi. Keväällä 2011 käytiin julkisuudessa uudelleen keskustelua biometristen passien kopiointimahdollisuudesta. IT-alan verkkolehti Tietoviikko 58 uutisoi biometrisen passien tietojen kopioimisen olevan tulevaisuudessa mahdollista kännykällä nfc-radiosirujen yleistyessä. Laittoman maahantulon torjumisen kannalta teknologian kehittyminen saattaisi aiheuttaa jatkossa ongelmia automaattisen rajatarkastuksen lisääntyessä rajanylityspaikoilla. Poliisihallitus kiisti huhut biometrisen passin kopiointimahdollisuuksista. 59 Poliisin mukaan kaikki passin sirulle tallennetut tiedot on suojattu huolellisesti, eikä kansallisten passien tietoturva ole uhattuna. Sirun tiedot on digitaalisesti allekirjoitettu, jolloin passin tarkastava viranomainen voi varmistua siitä, että tiedot ovat alkuperäiset ja muuttumattomat ja että passi on Suomen valtion myöntämä. 60 Elokuussa 2011 uutisoitiin lauttaliikennettä Suomenlahden alueella harjoittava St. Peter Line-yhtiön ja Suomen rajaviranomaisten tulkitsevan eri tavoin EU:n sisärajaliikennettä säätelevää Schengenin rajasäännöstön 2. artiklaa. Ongelma koskee St. Peter Linen Princess Anastasia-alusta. Laiva aloitti elokuun alussa risteilyn uudella rengasreitillä Pietari-Helsinki-Maarianhamina-Tukholma-Tallinna. Suomen viranomaisten antaman 54 Vähemmistövaltuutetun tiedote Uhrien tunnistaminen edelleen ihmiskauppatyön suurin haaste. ent Vähemmistövaltuutetusta tuli kansallinen ihmiskaupparaportoija vuonna Nimitys perustuu vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annettuun lakiin (660/2001, muutettu lailla 1109/2008, jolla lakiin lisättiin raportoijan nimittäminen). Vähemmistövaltuutettu on itsenäinen virkamies, jolla on laajat tiedonsaantivaltuudet. Kansallisena ihmiskaupparaportoijana vähemmistövaltuutettu seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, valvoo ihmiskaupan vastaista toimintaa ja raportoi säännöllisesti eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Lain mukaan vähemmistövaltuutetun tehtävänä on seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrin oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja pitää yhteyttä kansainvälisiin järjestöihin antaa oikeudellista neuvontaa ja avustaa uhreja tarvittaessa raportoida säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. 55 EMN: Suomen vuoden 2010 politiikkaraportti. 56 Lääkärilehti : Salainen klinikka avaa ovensa. 57 Lääkäriliiton tiedote db=web_sll2005/type= Edilex EU-maiden passit sisältävät etäluettavan sirun (Radio Frequency Identification, RFID). Siru sisältää asiakirjan ja passinhaltijan perustiedot sekä passivalokuvan ja kaksi sormenjälkeä. Sirulle ei jälkikäteen pysty lisäämään tietoa. Kaikki tietoliikenne passin sirun ja lukulaitteen välillä on salattua, millä estetään ulkopuolisia tahoja salakuuntelemasta tietoliikennettä. Sormenjälkitiedot on suojattu erikseen siten, että ne ovat luettavissa sirulta ainoastaan Suomen viranomaisten erikseen myöntämällä varmennepohjaisella lukuluvalla. Automaattiseen kasvontunnistukseen perustuvissa pikarajanylityslinjastoissa ei läpipääsyyn riitä pelkkä toimiva siru. Sirun tietoja verrataan koneellisesti passin tietosivulla oleviin tietoihin, minkä lisäksi sirua ei voi lukea ilman passin konelukukenttään painettujen merkkijonojen lukemista.

20 38 39 ohjeen mukaan kyseinen alus harjoittaa ulkorajaliikennettä, koska yksi sen satamista sijaitsee EU:n ulkopuolella eli Pietarissa. Pietarista Helsinkiin tuleville matkustajille tehdään normaaliin tapaan maahantulotarkastus, kun laiva saapuu Helsinkiin ja matkustajat poistuvat laivasta. Uuden ohjeen mukaan matkustajille on tehtävä myös maastalähtötarkastus, kun matkustajat nousevat laivaan Helsingissä. Kun laiva seuraavaksi käy Maarianhaminassa, myös siellä tulee viranomaisten mukaan tehdä tarkastukset. Viranomaiset perustelevat uutta käytäntöä matkustajaluettelon luotettavuudella, kuten sillä, ettei alukseen pääse salamatkustajia. Tähän mennessä Anastasian matkustajille on tehty tulotarkastus Helsingissä ja lähtötarkastus Tallinnassa. Jos Ruotsin ja Viron viranomaiset alkavat tulkita Schengen-säännöksiä suomalaisten kollegoiden uuden ohjeen mukaan, tullaan matkustajille tekemään risteilyn aikana 8 eri tarkastusta. Suomen viranomaisten ohje tarkoittaa myös sitä, että venäläismatkustaja voi kertaviisumilla poistua laivasta vain yhden kerran. Matkustaja tarvitsisi siis monikertaviisumin. Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosasto katsoo, ettei viranomaisohje ole ristiriidassa Schengenin rajasäännöstön sisärajaliikennettä koskevan artiklan kanssa. Alus harjoittaa ulkorajaliikennettä, joten St. Peter Linen kanta, jonka mukaan ohje tuo sisärajaliikenteeseen esteitä ei pidä rajavartiolaitoksen mukaan paikkaansa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen esitettyä kotitalousvähennyksen vuosittaista ylärajaa 3000 eurosta 2000 euroon mm. rakennusalan ammattiliitot esittivät huolensa harmaan talouden kasvusta. Veronmaksain keskusliiton mukaan nykyistä pienempi vähennys kasvattaisi niin sanotun pimeän työn teettämisen houkutusta ja heikentäisi työntekijöiden sosiaaliturvaa. Veronmaksaja voi saada Suomessa kotitalousvähennystä, mikäli hän teettää esimerkiksi kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden asennustyötä Laittomaan maahanmuuttoon liittyvä poliittinen ja lainsäädännöllinen kehys Poliittinen kehys Suomen kansallisena tavoitteena on edistää neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta kaikilla tasoilla ja samalla tukea EU:n yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän mukaisia tavoitteita. Suomi on valinnut monivuotiseen ohjelmaan painopisteet 1, 3, 4 ja 5 toteuttaakseen neliportaisen rajaturvallisuusmallin eri näkökohdat täysimääräisesti käytännössä. Em. painopisteet mahdollistavat neliportaisen mallin toteuttamisen kaikilla operatiivisen toiminnan tasoilla. Rajaturvallisuusmallin toteuttamista rahoitetaan EU:n ulkorajarahastosta. 1. Tuetaan Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän asteittaista käyttöönottoa EU:n ulkorajoilla tehtävissä henkilötarkastuksissa ja rajavalvonnassa. - tavoite 1: rajavalvonnan kehittäminen maarajoilla - tavoite 2: rajatarkastusten kehittäminen - tavoite 3: rajavalvonnan kehittäminen merialueella - tavoite 4 : ilma-aluksilla suoritettavan valvonnan parantaminen 3. Tuetaan viisumien antamista ja laittoman maahanmuuton torjumista, myös väärien tai väärennettyjen asiakirjojen havaitsemista, lisäämällä jäsenvaltioiden konsulien ja muiden viranomaisten järjestämää toimintaa kolmansissa maissa. - tavoite 1: kansainvälisen yhdysmiesverkoston kehittäminen yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa - tavoite 2: kansallisten viisuminkäsittelytoimintojen kehittäminen keskeisissä konsulaateissa - tavoite 3: viisuminkäsittelyä koskevan yhteistyön aloittaminen muiden jäsenvaltioiden kanssa 4. Tuetaan sellaisten tietotekniikkajärjestelmien perustamista, joita ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen yhteisön säädösten täytäntöönpano edellyttää. - tavoite 1: VIS:n hallittu käyttöönotto - tavoite 2: SIS:n ylläpito ja kehittäminen 5. Tuetaan ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen yhteisön säädösten, erityisesti Schengenin rajasäännösten ja EU:n viisumisäännöstön, tosiasiallista ja tehokasta soveltamista. - tavoite 1: rajavartiomiesten koulutus - tavoite 2. edustustojen henkilöstön kouluttaminen Neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta edistetään kehittämällä edellytyksiä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, kehittämällä edellytyksiä osallistua kansainvälisiin, erityisesti Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja kehittämällä edellytyksiä parantaa kansallista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä sekä kehittämällä viisumihakemusten parempaa ja luotettavampaa sekä asiantuntevaa ja samalla sujuvaa käsittelyä edustustoissa sekä vahvistamalla edelleen yhteistyötä muiden Schengen-maiden kanssa. 62 Rajaturvallisuuden ylläpitokyvyn kehittämisen toiminnallisten tavoitteiden toteutuksessa huomioidaan kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö sekä yhteistyölle asetetut velvoitteet. Tällöin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on yhteensopivuus, joka mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset yhteisoperaatiot sekä keskinäisen tietojenvaihdon. Suomi tiedostaa laittomaan maahantuloon liittyvän yhä useammin järjestäytynyttä rikollisuutta, räikeimmillään ihmiskauppaa ja ihmissalakuljetusta ja muita senkaltaisia rikoksia (ml. paritus ja kiskonnantapainen työsyrjintä). Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta , jossa määritellään poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma sisältää erityisiä tavoitteita ja toimenpiteitä myös laittoman maahantulon estämiseksi. 61 Helsingin sanomat Rakennusala pelkää pimeiden remonttien paluuta. 62 Sisäasiainministeriö: Tiivistelmä ulkorajarahaston monivuotisesta kansallisesta ohjelmasta vuosille , s Sisäisen turvallisuuden ohjelma