Valittujen asiakassegmenttien kehitysnäkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valittujen asiakassegmenttien kehitysnäkymät"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2007 Valittujen asiakassegmenttien kehitysnäkymät Helsinki 2007 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2007 Valittujen asiakassegmenttien kehitysnäkymät Helsinki 2007 ISBN ISSN

4

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pirjo Venäläinen, Peter Löfgren EP-Logistics Oy Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Valittujen asiakassegmenttien kehitysnäkymät Tiivistelmä Työssä on kuvattu Merenkulkulaitoksen valittujen asiakassegmenttien lähiajan trendejä ja kehitysnäkymiä sekä kansainvälisellä, Itämeren että Suomen aluetasoilla. Metsäteollisuuden markkinat kasvavat nopeinten Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Suomessa suuri haaste on raakapuun saanti. Tuotteiden käsittely automatisoituu, siirtyy suuryksiköihin ja kuljetus voi Suomessa keskittyä muutamaan satamaan. Metalliteollisuudessa alan yritykset kansainvälistyvät ja keskittävät toimintojaan. Suomessa teollisuuden vienti on voimakasta Kaukoitään sekä Eurooppaan, ja tuotannon kasvun vuoksi alusliikenne lisääntyy. Öljynjalostusteollisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat energian kasvava, päästöjen vähentämisvaatimukset, vaihtoehtoisten energiamuotojen yleistyminen sekä tulevaisuuden ydinenergiapäätökset. Öljyn merikuljetusten kasvaessa Itämerellä liikenteen ohjauksen ja turvallisuuden valvonnan rooli kasvaa. Varastoinnin vähentämisen johdosta teollisuuden ja kaupan toimitusketjujen häiriöherkkyys lisääntyy, jolloin tarvitaan myös joustavia ja nopeita viranomaispalveluja. Varustamotoiminnassa keskeisiä trendejä ovat mm. varustamotoiminnan keskittyminen, aluskoon kasvu ja konttialusten määrän kasvaminen. Ala on yhä verkostoituneempaa ja kansainvälisten kuljetusketjujen toimivuus halutaan varmistaa mm. vahvemmalla roolilla satamatoiminnoissa. Itämerellä meriliikenteen volyymin ja rakenteen kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi Venäjän ja muun Itä-Euroopan vahva talouskasvu ja kansainvälistyminen. Satamat ja satamaoperaattorit valmistautuvat voimakkaasti kasvavaan suuryksikköliikenteeseen lisäämällä investointejaan. Suuryksikköliikenteen kasvu, aluskoon kasvu, tiedonhallinnan kehittyminen, lastinkäsittelyn tehostuminen ja automatisoituminen muuttavat satamien toimintaa (mm. toiminnan ympärivuorokautisuus, satamakäyntien lyhentyminen, satamakapasiteetin kasvu). Asiakassegmenttien trendit vaikuttavat Merenkulkulaitoksen palveluiden kysynnän määrään, rakenteeseen, ajoitukseen sekä odotettuun palvelutasoon. Avainsanat (asiasanat) Asiakassegmentit, trendit, metsäteollisuus, metalliteollisuus, öljynjalostustoiminta, varustamot, satamat, satamaoperaattorit Muut tiedot Kannen kuva: Kotkan Satama Oy:n kuva-arkisto Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2007 Kokonaissivumäärä Kieli 50 suomi Jakaja Merenkulkulaitos ISSN Hinta Kustantaja Merenkulkulaitos ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 Esipuhe Merenkulkulaitoksen toimintaympäristön muutoksia seuraa ja analysoi Toimintaympäristön muutosta kartoittava työryhmä - TYRSKY. Työryhmän tavoitteena on kerätä systemaattisesti laitoksen toimintaympäristön muutoksiin liittyvää tietoa sekä analysoida sen mahdollisia vaikutuksia laitoksen eri toimintojen näkökulmasta. Toimintaympäristön muutoksiin liittyvä analyysi laaditaan pari kertaa vuodessa: kevään strategiaseminaaria sekä syksyisin laadittavaa TTSsuunnitelmaa varten. Tässä raportissa on kuvattu valittujen Merenkulkulaitosten asiakassegmenttien (metsä- ja metalliteollisuus, öljynjalostustoiminta, varustamot, satamat ja satamaoperaattorit) kansainvälisiä ja kansallisia kehitysnäkymiä. Valitut segmentit ovat merkittävimpiä toimijoita Suomen meriliikenteen tavarakuljetusten osalta. Raportin tuloksia tullaan hyödyntämään TYRSKY-työryhmän toiminnassa ja TTS-suunnittelutyössä. Helsingissä Jouko Vuoristo

7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Työn tausta ja tavoitteet Työn toteutus Yleiset talouden ja logistiikan trendit Metsäteollisuuden kehitysnäkymät Globaalit trendit Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Metalliteollisuuden kehitysnäkymät Globaalit trendit Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Globaalit trendit Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Varustamotoiminnan kehitysnäkymät Globaalit trendit Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Satamien kehitysnäkymät Kansainväliset trendit Trendit Suomessa Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Satamaoperaattoreiden kehitysnäkymät Globaalit trendit Trendit Suomessa Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1 Satamaoperaattoreiden toimipaikat ja omistus Liite 2 Logistiikkakeskushankkeita Suomessa

8 1. Johdanto 1.1. Työn tausta ja tavoitteet Työn tavoitteena on laatia kuvaus Merenkulkulaitoksen (MKL) valittujen asiakassegmenttien ja niiden toimintaympäristön trendeistä ja kehitysnäkymistä. Työn tuloksia hyödynnetään mm. Merenkulkulaitoksen toiminta- ja taloussuunnittelutyössä (TTS) ja muussa asiakassegmentointityössä. Työssä tunnistetaan valittujen segmenttien merkittävimmät lähivuosien kehitysnäkymät ja trendien vaikutukset Merenkulkulaitoksen toimintojen kannalta. Työssä tarkasteltavia asiakassegmenttejä ovat: metsäteollisuus metalliteollisuus öljynjalostamotoiminta kotimainen varustamotoiminta satamat ja satamaoperaattorit. Merenkulkulaitoksen keskeisiä toimintoja ovat: merikartoitus meriliikenteen ohjaus (mm. luotsaustoiminnan viranomaistoiminnot, alusliikennepalvelut, meriliikenteen telemaattiset järjestelmät) meriturvallisuuspalvelut (mm. alusten tarkistus- ja katsastustoiminta) talvimerenkulun palvelut (mm. jäänmurtopalveluiden viranomais- ja tilaajatoiminnot) väylänpito (mm. vesitieverkon ja turvalaitteiden ylläpito ja kehittäminen). Yleisiä trendejä tunnistetaan segmentistä riippuen globaalilla tai Euroopan tasolla, mutta trendien vaikutusta tarkastellaan lähinnä Suomen ja Itämeren tasolla trendistä riippuen. Asiakassegmenttien kehitysnäkymiä tarkastellaan yleisellä tasolla (ei siis vain Merenkulkulaitoksen toiminnan kannalta olennaisten kehitysnäkymien kannalta). Käsiteltävät teemat valikoituvat ko. segmenttien kehityksen mukaisesti (esim. EU-politiikan vaikutuksia otetaan huomioon vain niissä segmenteissä, joissa ne ovat ilmeisiä) Työn toteutus Työ toteutettiin neljässä vaiheessa: 3

9 lähtötietojen hankinta trendianalyysi johtopäätökset raportointi. Trendianalyysin lähtöaineistona käytettiin julkisesti saatavilla olevia selvityksiä ja tutkimuksia, tilastoja ja ennusteita sekä yritysten ja organisaatioiden internet-sivuja. Työn toteutusta ohjasi tilaajan ohjausryhmä, jonka jäseniä olivat t&kkoordinaattori Jouko Vuoristo, liikenne- ja logistiikkayksikön apulaisjohtaja Taneli Antikainen ja kehittämispäällikkö Anne Ilola. Lisäksi työn alustavia tuloksia ovat kommentoineet Merenkulkulaitoksen TYRSKY-työryhmän jäsenet. Selvitys toteutettiin elomarraskuussa Selvityksen toteutti EP-Logistics Oy, jossa työn projektipäällikkönä toimi KTM Pirjo Venäläinen. DI Peter Löfgren vastasi teollisuutta koskevista osioista. 4

10 2. Yleiset talouden ja logistiikan trendit Kansainvälisiä megatrendejä (eli toimialasta riippumattomia, jatkuvia trendejä) ovat mm. tietoteknologian yleistyminen sekä ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien korostuminen (Kuvio 1). Kansainvälisiä kehitystrendejä ja niiden merkittävyyttä Suomen yhteiskunnalle ja taloudelle on pohdittu mm. KTM:n ennakointifoorumissa (www.ennakointifoorumi.fi) ja TEKESin Finnsight hankkeessa (www.finnsight2015). Maailman kaupan trendejä ovat mm. globalisoituminen ja verkostoituminen sekä talouden painopisteen siirtyminen idemmäksi. Kaupan trendit vaikuttavat puolestaan logistiikan trendeihin. Toisaalta esimerkiksi tietoteknologian yhä laajempi hyödyntäminen logistiikassa synnyttää kaupan kehityksestä riippumattomia trendejä. Megatrendit - Ubiikki tietoteknologia - Ympäristöarvot - Turvallisuus - Innovointi - Osaaminen Kansainvälinen kauppa ja alihankinta - Globalisoituminen - Verkostoituminen - Kilpailun avautuminen - Aasian kasvu - Arvotavaran osuuden kasvu Kansainvälinen logistiikka - Suuryksiköityminen - Tiheät ja ohuet virrat - Palvelutason ja nopeuden korostuminen - Ulkoistaminen - Palvelujen integrointi - Toimitusketjujen läpinäkyvyys Kuvio 1. Yleiset talouden ja logistiikan trendit. 5

11 3. Metsäteollisuuden kehitysnäkymät 3.1 Globaalit trendit Markkinoiden kasvu Metsäteollisuuden markkinoiden arvioitu kasvu vaihtelee maantieteellisesti sekä tuoteryhmittäin. Maailmanlaajuisesti paperi- ja kartonkituotteiden kulutuksen ennakoidaan kasvavan 2-2,5 %/vuosi vuoteen Suurinta markkinoiden kasvu on Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Myös Latinalaisessa Amerikassa markkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti. Keski-Euroopassa, eli Suomen tärkeimmissä vientimaissa, kasvu sen sijaan hiipuu. (Metsäklusteri, 2006; Strafica, 2006; Metsäteollisuus, 2007a). Paino- ja kirjoituspaperin globaali kulutus kasvaa tuoteryhmistä nopeinten. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan paino- ja kirjoituspaperin markkinat kasvavat 3,5 prosentin vuosivauhdilla vuoteen Sanomalehtipaperin kulutukseen kasvun arvioidaan olevan maltillisempaa. Pakkausmateriaalituotannossa tullaan tulevaisuudessa esittämään uuteen teknologiaan perustuvia älykkäitä pakkauksia (Tiehallinto, 2003b; Metsäteollisuus, 2007a). Globaalin kilpailun voimistuminen Metsäteollisuudessa globaali kilpailu on voimistunut ja arvioidaan vielä voimistuvan entisestään. Osa teollisuuden tuotannosta on jo nyt siirtynyt Kiinaan. Yrityskoko tulee kasvamaan ja osa tuotannosta siirtyy muille alueille. (mm. Tiehallinto, 2003). Kuorman käsittely automatisoituu Metsäalan logistiikka ja kuljetusketjua on kehitetty ja tehostettu pitkään, ja kuorman käsittelyn automaatioastetta on nostettu. Käsittelyn odotetaan jatkossakin automatisoituvan satamissa ja terminaaleissa. (Strafica, 2006). Ajankohtainen esimerkki metsäteollisuuden uusista käsittelyjärjestelmistä on VETO-ketju eli paperirullien automaattinen lastaus- ja purkausjärjestelmä (Miinin - Lehto, 2007). Suuryksiköiden käyttö kuljetuksissa lisääntyy Kuljetusketjun tehostamisen kannalta suuryksiköiden käyttö on tehokas menetelmä. Konttien ja muiden suuryksiköiden käyttö metsä- 6

12 teollisuudessa on viime aikoina lisääntynyt entisestään. (Iikkanen et al., 2005a). Perinteisten konttien lisäksi myös uusien suuryksiköiden käyttö metsäteollisuudessa on lisääntynyt. Esimerkki tästä on Stora Enson SECU (Stora Enso Cargo Unit), joka on kontin kaltainen suuryksikkö. Kyseessä ei ole kontti yleiseen käyttöön, vaan paperirullien lastaukseen optimoitu kontti. Kontin kaltaisten suuryksiköiden avulla voidaan yhteen konttiin lastata enemmän kuin perinteiseen konttiin, mutta myös välivarastoinnin tarve satamissa ja terminaaleissa vähenee (Tekniikka&Talous ). Jos erikoiskonttien käyttö lisääntyy, on myös mahdollista, että Suomen konttitasapaino järkkyy, mikä saattaa vaikuttaa satamien toimintaan (Karvonen et al., 2005). Tietotekniikan vaikutus paperinkulutukseen Tietotekniikan lisääntynyt käyttö globaalisti on trendi, jonka joka on voimistunut jo vuosikymmenten ajan. Läntisissä teollisuusmaissa tekniikan käyttö ei kuitenkaan lisääntyne yhtä paljon kuin kehittyvissä maissa, jossa tietotekniikan käyttö ei vielä ole yleistynyt. (Metsäteollisuus, 2007a). Tekniikan lisääntyneen käytön vaikutuksia globaaliin paperikulutukseen ja paperivirtoihin ei ole yksinkertaista arvioida. Paino- ja kirjoituspaperin kulutus saattaa kasvaa tietotekniikan käytön lisääntyessä. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista, että tietotekniikka vähentää paperin käyttöä. (Metsäklusteri, 2006; Metsäteollisuus, 2007a). Reach-asetuksen mahdollinen vaikutus yrityksiin Reach-asetus on EU:n kemikaaliasetus, joka astui voimaan vuonna Asetuksen pitäisi turvata ihmisten terveys ja ympäristö kemikaalien aiheuttamilta vaaroilta varmistamalla, että teollisuus hallitsee tuottamiensa kemikaalien aiheuttamat riskit. REACHjärjestelmän perusta on kemikaalien rekisteröinti. (Suomen ympäristökeskus, 2005; Suomen ympäristökeskus, 2007). Asetus koskee pääasiassa kemian teollisuuden yrityksiä, mutta metsäteollisuuskin tuottaa kemian alan tuotteita. Tuotteiden dokumentointi, tutkiminen ja rekisteröinti ovat kalliita, minkä vuoksi tuottajille voi aiheutua paljon ylimääräisiä kustannuksia. Asetuksen voimaantulo voi vaikuttaa kemikaalien tuottamiseen. Suomen metsäalan yrityksillä on kuitenkin suhteellisen vähän asetuksen piiriin kuuluvia kemiallisia tuotteita, joten vaikutukset Suomen teollisuuteen 7

13 voidaan olettaa olevan pieniä. (Metsäteollisuus, 2007a; Metsäklusteri, 2006). Paperin kerääminen yleistyy kaikkialla maailmassa Ympäristönsuojeluun kohdistuvien paineiden kasvaessa ja ympäristölainsäädännön tiukentuessa paperin kierrätys ja uudelleenkäyttö on lisääntynyt varsinkin Euroopassa (Tiehallinto, 2003). Globaalisti paperin keräämisen ja uudelleenkäytön arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa (Metsäteollisuus, 2004). 3.2 Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Tuotannon kasvu Suomessa Suomen metsäteollisuuden kasvun on arvioitu olevan keskimäärin 1,8 %/vuosi vuodesta 2005 vuoteen (Iikkanen et al., 2005b). Tuotannon raakapuun saannissa ongelmia Raakapuun tarjonta Suomen tuotantoon on tällä hetkellä ongelma, joka vaikuttaa teollisuuden kehitysnäkymiin Vuonna 2002 ulkomaisen raaka-aineen osuus oli noin 15 % (Tiehallinto, 2003). Kotimaista raakapuuta ei tule riittävästi markkinoille tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi. Tuontipuun määrä lisääntynee entisestään. Raakapuuta tuodaan Suomeen pääosissa Venäjältä. Venäjän tuonnin tulevaisuus on kuitenkin epävarmaa. Venäjä lisää omaa tuotantoaan ja rajoittaa puuvientiään, jolloin puun saanti Suomessa saattaa vaikeutua entisestään. (Metsäteollisuus ry & Paperiliitto ry; 2006). Raakapuuta tuodaan jossain määrin myös muista maanosista, jolloin kyseessä on nopeasti kasvavat puulajit kuten eukalyptus. Metsäyritykset etsivät apua raakapuupulaan erityisesti Etelä- Amerikasta. Tällä hetkellä esim. Metsäliitto tuo Suomeen raakapuuta Uruguaysta ja Stora Enso Brasiliasta. (Metsäkeskus, 2007). Uusien biopolttoaineiden vaikutukset Fossiilisia polttoaineita korvataan lähitulevaisuudessa enenevässä määrin biopolttoaineilla. Osa biopolttoaineista on metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten metsähake, puun kuoret, purut ja kannot. Näiden käytön lisääntyminen polttoaineena vaikuttaa paitsi metsäteollisuuden 8

14 tuotteisiin ja tuotantoon myös kuljetusketjuihin. Biopolttoaineista on kerrottu lisää öljynjalostustoiminnan osuudessa. Investoinnit siirtyvät ulkomaille Suomen metsäteollisuuden päämarkkina-alue on Keski-Eurooppa ja enenevässä määrin myös muut maanosat, kuten Aasia. Vuonna 2004 viennistä kolme neljäsosaa suuntautui Eurooppaan, 11 prosenttia Aasiaan ja 8 prosenttia Pohjois-Amerikkaan. Päämarkkinat ovat Saksa ja Britannia. (Metsäteollisuus, 2007b). Teollisuuden investoinnit siirtyvät ulkomaille lähemmäksi näitä markkina-alueita. Investoinnit Suomeen vähentyvät. Ulkomailla myös kierrätyskuitujen saatavuus on parempi. Suomalaiset yritykset ovat lisänneet investointejaan mm. Kiinaan. Toinen mahdollinen laajentumissuunta on Luoteis-Venäjä, jonne suomalaiset metsäteollisuuden yhtiöt ovat jo nyt investoineet. Kemiallisen metsäteollisuuden odotetaan kasvattavan tuotantoaan modernisoimalla tuotantolaitoksia (Iikkanen et al., 2005b; Metsäklusteri, 2006; Metsäteollisuus 2007a; Tiehallinto, 2006; Strafica, 2006). Suomessa tullaan jatkossa keskittymään uusien korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen, kuten älykkäisiin pakkausmateriaaleihin. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian mukaan vuoden 2015 tavoitteena tulisi olla, että tuotteiden arvo on kaksinkertaistunut ja kolmasosa arvosta tulisi tuotteista ja palveluista, joita tänään ei vielä valmisteta (Metsäklusteri, 2006). Suomessa pyritään myös pitämään kilpailukykyä yllä erikoistumalla, differoinnilla sekä asiakasorientoituneisuudella (Tiehallinto, 2006). Tuotantoyksiköiden koko kasvaa Tuotannon ja logistiikan kustannusten kasvaessa metsäteollisuus tehostaa toimintaansa keskittämällä tuotantoa ja suurentamalla tuotantoyksiköitä. On nähtävissä, että tuotantolaitosten määrä Suomessa laskee, ja jäljelle jääneiden koko kasvaa. (Metsäklusteri 2006; Strafica, 2006). Kuljetusten keskittyminen Yrityskohtaisesti tarkasteltuna metsäteollisuuden kuljetukset keskittyvät yhä enemmän. Kuljetusten kasvun arvioidaan keskittyvän yhä harvemmalle kuljetusväylälle ja yhä harvempaan satamaan. Metsäteollisuuden tärkeimmät satamat ovat Kotka, Hamina ja Rauma. (Mäkelä et al., 2004; Iikkanen et al., 2005b, Iikkanen, 2003). 9

15 Merenkulkulaitoksen tilastojen mukaan näiden kolmen sataman osuus paperi- ja selluviennistä oli yhteensä 63 % vuonna 2000 ja 61 % vuonna Toimitusketjujen lisääntynyt häiriöherkkyys Suomen sijainti kaukana päämarkkina-alueista aiheuttaa paljon logistisia kustannuksia. Kustannusten vähentämiseksi ja joustavuuden lisääntymiseksi varastointia vähennetään teollisuuden toimitusketjuissa. (Metsäklusteri, 2006). Varastoinnin vähentyminen johtaa toimitusketjujen häiriöherkkyyden lisääntymiseen. Kuljetusten on oltava nopeita ja poikkeamat mahdollisimman pieniä. Kuljetusketjun poikkeamat ja mahdolliset ongelmat vaikuttavat entistä negatiivisemmin yrityksen toimintaan. Tästä syystä kuljetuspalveluilta vaaditaan tulevaisuudessa yhä enemmän nopeutta, säännöllisyyttä, luotettavuutta ja laatua. (Tiehallinto, 2003; Metsäklusteri, 2006; Iikkanen et al., 2005b, Strafica, 2006). 3.3 Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Merenkulkulaitoksen kannalta edellä mainitut tulevaisuuden trendit tarkoittavat mm.: Yrityskohtaisesti tarkasteltuna metsäteollisuustuotteiden laivausten kasvu voi Suomessa keskittyä muutamaan satamaan. Konttilaivojen osuus metsäteollisuuden satamissa lisääntyy. Kuljetusten häiriöherkkyys vaatii joustavia ja nopeita sekä häiriö- ja matka-aikainformaatiota parantavia sovelluksia ja viranomaispalveluja. Kauempaa tuotu raaka-aine voi suurten aluskokojen vuoksi vaatia väylästön kehittämistä. Venäjän raakapuukuljetusten vähentyminen tai jopa loppuminen, sahojen, paperikoneiden tai -tehtaiden sulkeminen ja biopolttoaineiden käytön lisääntyminen voivat vaikuttaa etenkin sisävesiliikenteen määrään mutta mahdollisesti myös meriliikenteen määrään. 10

16 4. Metalliteollisuuden kehitysnäkymät 4.1 Globaalit trendit Teräksen kysynnän ja tuotannon kasvunäkymät Lähiaikoina sekä teräksen kysyntä että tuotanto kasvanee. Kysyntä kasvaa varsinkin Kiinassa, Kaukoidässä sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Myös Länsi-Euroopassa kysyntä vetää. (Iikkanen et al., 2005b). Kiinan muuttuva rooli markkinoilla Kiinan rooli terästeollisuuden markkinoilla on muuttumassa. Kiina on ollut suuri ja koko ajan kasvava teräksen ostaja. Kiinan vaurastumisen ja kehityksen myötä kulutustavaroiden ja siten myös raaka-aineiden kysyntä kasvaa. Viime aikoina Kiina on muuttunut myös teräksen suureksi tuottajaksi. Kiinan kasvavaa terästarvetta ei siis tyydytetä pelkästään ulkomaisella raaka-aineella vaan enenevässä määrin myös kiinalaisella teräksellä. Kansainvälistyminen, verkostoituminen ja keskittyminen Metallialan yritykset kansainvälistyvät, konsolidoituvat ja keskittävät toimintojaan. Alalla kansainvälisten verkostojen merkitys kasvaa. Suomessa keskitetään korkean jalostusasteen tuotteisiin. (Finnvera, 2005). Myös ulkoistaminen jatkuu metalliteollisuudessa. Ulkoistuksen kohteena ei ole pelkästään tuotantotoiminnot, vaan myös esim. T&Ktoimintoja ulkoistetaan halvemman työvoiman maihin. (Ali-Yrkkö, 2007). 4.2 Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Tuotannon kasvu ja vienti Suomessa Metalliteollisuuden tuotannon arvioidaan kasvavan Suomessa vuodesta 2005 vuoteen 2010 noin 2,0 %:n vuosivauhtia. Kasvun on arvioitu olevan nopeampaa kuin muun teollisuuden (n. 1,6 %/vuosi). Metallin vienti Suomesta on voimakasta Kaukoitään sekä Keski- ja Itä- Eurooppaan. (Tiehallinto, 2006). 11

17 Kapasiteetti ja investoinnit Suomessa raskas metalliteollisuus on investoinut tuotantolaitoksiin, ja toteutuneiden investointien vuoksi viennillä on hyvät kehittämismahdollisuudet. Esimerkiksi Tornion terästehtaan tuotantokapasiteettia on kehitetty suurin investoinnein. Metallituoteteollisuudessa kapasiteetti on arvioiden mukaan nyt ja lähiaikoina täyskäytössä. Tämä voi rajoittaa tuotantoa jatkossa. (Teknologiateollisuus, 2007a; Teknologiateollisuus, 2007b; Teknologiateollisuus, 2007c). Työvoima Metallituoteteollisuudessa on Suomessa tällä hetkellä työvoimapula. Osaavia ammattilaisia on tulevaisuudessa saatava alalle lisää. (Työvoimaministeriö; Teknologiateollisuus 2007c). Toimitusketjujen lisääntynyt häiriöherkkyys Myös metalliteollisuudessa toimitusketjujen varastoja on vähennetty. Näin ollen ketjussa luotetaan kuljetusten ja muiden logistiikkapalvelujen nopeuteen, laatuun, joustavuuteen ja luotettavuuteen. Samalla kuljetusketjun häiriöherkkyys lisääntyy. (Karvonen et al., 2005; Iikkanen et al., 2005b). 4.3 Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Merenkulkulaitoksen kannalta edellä mainitut tulevaisuuden trendit tarkoittavat mm.: Metalliteollisuuden tuotannon kasvu lisää alusliikennettä, josta merkittävä osuus on raaka-aineiden tuontia. Raahen ja Tornion kuljetusratkaisut vaikuttavat väylien syventämisen ja jäänmurtokapasiteetin tarpeeseen. Kuljetusten häiriöherkkyys vaatii joustavia ja nopeita viranomaispalveluja. 12

18 5. Öljynjalostustoiminnan kehitysnäkymät 5.1 Globaalit trendit Globaali kysyntä ja tuotanto Lähivuosina öljyn globaali kysyntä kasvaa ja tuotantokapasiteetti on täydessä käytössä. Uuden kapasiteetin käyttöönotto kestää monta vuotta, ja uutta kapasiteettia saadaan vasta ensi vuosikymmenen alussa. (Öljy- ja kaasualan keskusliitto, 2007). Ympäristöpolitiikan vaikutus Ympäristöpolitiikan avulla pystytään osittain vaikuttamaan energian kokonaiskulutukseen ja käytettyihin energialähteisiin. Esimerkiksi Kioton sopimus ja muut vastaavat säännökset velvoittavat maita vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Kioton sopimuksen velvoitteiden mukaan teollisuusmaiden on vähennettävä kasvihuonepäästöjään niin, että ne ovat vuosina keskimäärin 5 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 (Kiema et al., 2005). Myös energialähteiden ja polttoaineiden uudet verotuskäytännöt tulevat vaikuttamaan eri lähteiden kulutukseen. Vaihtoehtoiset energiamuodot Vaihtoehtoisten energiamuotojen odotetaan lähivuosina yleistyvän. EU on ottanut tavoitteekseen nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaa käytön lähes kolminkertaistamista. Saman arvion mukaan energiakasvien viljely vie vuonna 2020 enintään 15 prosenttia EU:n jäsenmaiden kokonaisviljelyalasta (Helsingin Sanomat ). Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö on suunnitellut uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä nykyisestä 24 prosentista 30 tai 33 prosenttiin (Kauppalehti ). Tällä hetkellä suunnitellaan esim. metsäteollisuuden sivutuotteisiin, kuten hakkeeseen tai kantoihin perustuvaa energiantuotantoa sekä viljelykasveihin perustuvaa energiaa. Viljeltäviä energiakasveja ovat mm. ruokohelpi, rypsi, vilja ja ohra. Esimerkiksi ruokohelpin viljelyä tullaan maa- ja metsätalousministeriön työryhmän mukaan kuusinkertaistamaan vuoteen 2015 mennessä (Helsingin Sanomat ). Etanolia suunnitellaan tuotettavan sekä viljasta että jätteistä (Talouselämä). Suomessa esim. pellettituotanto kaksinkertaistuu reilun vuoden sisällä, kun maahan valmistuu muutama uusi pellettitehdas (Tekniikka&Talous ). 13

19 Hinnan vaikutus kulutukseen Öljyn kasvava kysyntä, täysi tuotantokapasiteetti sekä myös verotus vaikuttavat öljyn hintaan, ja sitä myötä vähentävät öljyn osuutta kokonaisenergiasta. Vastaavasti maakaasun, hiilen ja uusiutuvan energian osuuksien kokonaisenergiasta odotetaan kasvavan. (Öljy- ja kaasualan keskusliitto, 2007). Ydinvoima maailmalla IEO2007:n (International Energy Outlook 2007) arvion mukaan monet maat rakentavat tulevaisuudessa uusia ydinvoimaloita. Myös Suomessa keskustellaan jo seuraavan ydinvoimalan mahdollisesta rakentamisesta. Mahdollista lisäydinvoimakapasiteettia ei tämän selvityksen tarkastelukaudella vielä ehdi tulla Suomeen, mutta mahdollinen päätös kapasiteetin lisäämisestä vaikuttaa myös muiden energiamuotojen kulutukseen sekä niiden tuotantokapasiteetteihin kohdistuviin investointeihin. (Energiateollisuus, 2007). 5.2 Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Raskas polttoöljy Raskaan polttoöljyn kotimarkkinat Suomessa pienentyvät. Lähivuosina valmistus Porvoossa loppuu, minkä jälkeen vastaava kulutus korvataan tuonnilla. (Iikkanen et al., 2005b). Dieselin tuotanto ja kysyntä Dieselin kysynnän odotetaan kasvavan lähivuosina sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa (Helsingin Sanomat ). Kysynnän kasvuun Suomessa vaikuttaa myös vuodenvaihteessa 2007/2008 toteutuva autoveron uudistus, joka suosii mm. dieselautoja. Dieselpolttoaineesta kehitetään myös erilaisia ympäristöystävällisempiä biodieselmuotoja. Porvooseen valmistuvan uuden dieseltuotantolinjan vuoksi raakaöljyjen erikoislaatujen tuonti Venäjältä voi kasvaa. Uudessa biodieselissä on raaka-aineena tällä hetkellä mm. palmuöljy, joka vaatii suurta kuljetuskapasiteettia laivoissa. (Iikkanen et al., 2005b; Öljy- ja kaasualan keskusliitto, 2007). 14

20 Venäjän öljysatamat Läntisen Venäjän, Leningradin alueen uudet öljysatamat kasvattavat Venäjän öljyvientiä vesitse. Primorskin öljysatama on Venäjän tärkein öljysatama Suomenlahdella. Myös suurin osa Suomen öljytuonnista tuodaan laivalla Primorskista. (Iikkanen et al., 2005b). Venäjän vuosittaisen öljytuotannon arvioidaan kasvavan ajanjaksolla reilusta 400 miljoonasta tonnista lähes 500 miljoonaan tonniin. Vuonna 2025 tuotannon arvioidaan olevan 540 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuonna 2010 Venäjän arvioidaan vievän Itämeren satamien kautta 185 miljoonaa tonnia öljyä. (Baltic Maritime Outlook 2006). Öljyntorjuntalaki Öljyntorjuntalain uudistus vaikuttaa öljyn varastointitapoihin ja säiliöitä koskeviin määräyksiin. Uuden lain vaatimat investoinnit saattavat vaikuttaa varsinkin alan pienempiin toimijoihin. 5.3 Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Merenkulkulaitoksen kannalta edellä mainitut tulevaisuuden trendit tarkoittavat mm.: Öljyn merikuljetusten kasvaessa Itämerellä liikenteen ohjauksen ja turvallisuuden valvonnan rooli kasvaa Öljyjalosteiden aluskuljetusten osuus kotimaan liikenteestä on suuri, joten aluskuljetusten trendillä on merkittävä vaikutus kotimaan tavarakuljetuksen määrään Biodieselin uudet raaka-aineet vaikuttavat kuljetusmuotoihin ja - määriin 15

21 6. Varustamotoiminnan kehitysnäkymät 6.1 Globaalit trendit Maailman merikuljetusten kehittyminen Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana merikuljetukset ovat nelinkertaistuneet (vuoden 1965 vajaasta miljardista tonnimailista vuoden 2004 yli miljardiin tonnimailiin). Liikenteen kehitys tavaralajeittain on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Varustamotoiminta on suhdanneherkkää ja se kärsi mm luvun alun kansainvälisestä laskusuhdanteesta ja 1990-luvun lopun Aasian talouden kriisistä. Viime vuosina varsinkin Kiinan ja Intian talouksien nousu on lisännyt merkittävästi merikuljetuksia ja nostanut rahtihintoja. (Shipping facts, 2007). Taulukko 1. Maailman merikuljetusten kehittyminen (miljardia tonnimailia vuodessa; yksi tonnimaili (ton-mile) on noin 1,46 tonnikilometriä). Lähde: Fearnleys lähteessä: UNCTAD, 2006). Öljy 5 tärkeintä Vuosi Raakaöljy Tuotteet Yht. Rautamalmi Hiili Vilja kuiva bulk - tuotetta Muut kuivat lastit YHTEENSÄ Varustamomarkkinoiden kehittyminen Kansainvälinen kilpailu ja toisaalta varustamoiden kansainvälinen yhteistyö merikuljetuksissa lisääntyvät. Markkinoille tulee myös uusia toimijoita, kun suuret maapuolen logistiikkayritykset tulevat myös merikuljetusmarkkinoille (varsinkin feeder-liikenteeseen). Markkinoilla jo toimivat varustamot yhdistyvät suuremmiksi yrityksiksi, jotta ne voivat toimia taloudellisemmin ja tarjota laajemman maantieteellisen ja liikenteellisen palvelun asiakkailleen. Jälleenlaivaussatamien ruuhkautuminen on lisännyt varustamoiden kiinnostusta myös satamaoperointiin. Näin varustamo voi varmistaa, että sen feeder-liikenne saadaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti liitettyä valtamerikuljetusyhteyksiin. (Lloyd s Register Fairplay et al., 2007). 16

22 Rahtihintojen kehittyminen Konttiliikenteen rahtihinnat Aasiasta Eurooppaan ovat laskeneet viime vuosina monen nousuvuoden jälkeen. Hinta oli vuoden 2007 alussa noin USD/TEU. Konttiliikenteen hintataso Euroopasta Aasian suuntaan on puolestaan pysynyt tasaisempana 2000-luvun aikana. Vuoden 2007 alussa hinta oli noin 700 USD/TEU. Markkinoille tulevan uuden aluskapasiteetin uskotaan laskevan hintoja varsinkin sesonkien ulkopuolella. Korkeat polttoainekustannukset heikentävät liikenteen kannattavuutta. Uudet konttialusinvestoinnit ovat toisaalta riski, mutta toisaalta ne ovat osalle yrityksiä merkittävä mahdollisuus parantaa kannattavuutta suhteessa kilpailijoihin. (Lloyd s Register Fairplay et al., 2007). Tankkereiden rahtihintoihin ovat viime vuosina vaikuttaneet mm. öljyntuottajamaiden järjestön OPECin päätökset rajoittaa öljyntuotantoa vastineeksi öljyn ylituotannolle sekä öljyntuotannon tauot hurrikaaneista johtuen. Toisaalta rahtitasoa nostattaa öljyn vahva kysyntä Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Kiinassa. Rahtitasoon vaikuttaa myös Venäjän öljyviennin kehitys. (UNCTAD, 2006). Kuiva bulk -kuljetuksissa aluskapasiteettipula on nostanut rahtihinnat ennätystasolle. Kapasiteettipulaa on aiheuttanut viime aikoina mm. Kiinan merkittävä kysyntä hiili- ja rautamalmikuljetuksille sekä raakaaineiden pidentyneet tuontikuljetusmatkat. (Baltic Exchange, 2007). Alusten koot kasvavat ja hinnat laskevat Aluskoon kasvu on ollut merkittävää varsinkin konttialuksilla sekä Euroopan ja Aasian välillä liikennöivillä aluksilla (Taulukko 2 ja Taulukko 3). (Baltic Maritime Outlook, 2006). Kymmenen vuoden sisällä uskotaan yleistyvän ns. uuden sukupolven konttifeederit ja roro-laivat, jotka vaativat satamapaikan pituudelta yli 250 m ja rampin leveydeltä vähintään 35 m (Uudenmaan liitto Hangon satama, 2007). Isot varustamot seuraavat toisiaan isojen alusten hankkimisessa, vaikka aluskapasiteettia on jo markkinoilla paljon. Isommilla aluksilla voidaan kuitenkin menestyä paremmin hinta- ja kustannuskilpailussa. Uusi telakkakapasiteetti ja esimerkiksi Kiinan telakat laskevat alusten hintatasoa, mikä lisää uusien alusten rakentamista. Toisaalta myös alusten vuokraaminen on yleistynyt. Kyseessä voi olla sell and charter -tilanne eli varustamo myy aluksensa ja vuokraa sen takaisin itselleen. 17

23 Tavoitteena on parantaa varustamon tasetta ja siten houkutella investointeja yritykseen. (Lloyd s Register Fairplay et al., 2007, Baltic Maritime Outlook 2006). Viime vuosikymmeninä varsinkin konttialusten nopeus nousi yhdessä aluksen koon kasvun kanssa. Viime vuosina nopeus ei ole enää kasvanut varsinkaan yli TEU:n aluksissa johtuen kasvavista polttoainekustannuksista. (Lloyd s Register Fairplay et al., 2007). Taulukko 2. Euroopan nykyisen aluskannan ja tilattujen alusten keskikoot (bruttovetoisuus). Lähde: Baltic Maritime Outlook, Kokoluokka Nykyinen laivasto Tilauskanta Alustyyppi bruttovet. aluksia ka. brutto- ka. brutto- (1 000) kpl vetoisuus vetoisuus Bulk A Bulk B Bulk C Bulk D Bulk E Kontti A Kontti B Kontti C Kontti D Kuivarahti A Kuivarahti B Kuivarahti C Kuivarahti D Matk./lautta A Matk./lautta B Matk./lautta C Matk./lautta D Matk./lautta E Reefer A Reefer B Reefer C Roro A Roro B Roro C Roro D Tankkeri A Tankkeri B Tankkeri C Tankkeri D Tankkeri E Yhteensä

24 Taulukko 3. Uusien alusten lukumäärät ja keskimääräiset koot. Lähde: UNCTAD, Vuosi Öljytankkerit a) Kuiva bulk -alukset a) Muut b) Kaikki c) alukset milj. dwt dwt/alus alukset milj. dwt dwt/alus alukset milj. dwt dwt/alus alukset milj. dwt dwt/alus , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , d) , , , , A = yli dwt:n alukset B = yli grt:n alukset D = ennakkotieto EU:n tuki intermodaalien kuljetusten kehittämiselle Intermodaalisuutta eli merikuljetusten yhdistymistä tehokkaasti muihin kuljetusmuotoihin tuetaan mm. Euroopan unionin kehittämis- ja investointiohjelmissa: Intermodaaleja kuljetuksia kehittävä Marco Polo II -ohjelma 1 Lähimerenkulun kehittäminen 2 Merten moottoritiet -ohjelma 3 ICT:n hyödyntäminen yleistyy myös merikuljetuksissa Tieto- ja kommunikointipalveluiden ja -ratkaisuiden hyödyntäminen on muodostunut merkittäväksi osaksi toimitusketjujen hallintaan. ICTpalveluita käytetään yhä laajemmin myös merikuljetuksissa (esimerkiksi konttien globaalit seurantapalvelut). Polttoaineen rikkipitoisuutta koskevat rajoitukset tiukentuvat Vähärikkisen polttoaineen käyttö aluksissa lisääntyy tiukentuvien vaatimusten takia. Vuonna 2005 voimaan tullut IMO MARPOL 73/78 yleissopimuksen liite VI rajoittaa polttoöljyjen rikkipitoisuuden maksimissaan 4,5 %:iin. Rikkivalvonta-alueilla (SECA = Sox Emission Control Area) rikkipitoisuus voi olla korkeintaan 1,5 %. Uudet vaatimukset astuivat voimaan Itämeren rikkivalvonta-alueella toukokuussa Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa vastaavat vaatimukset astuvat voimaan syyskuussa Vuoden 2010 jälkeen 1 Lisätietoa: 2 Lisätietoa: 3 Lisätietoa: 19

25 sisävesialusten ja satamissa yli kaksi tuntia viipyvien alusten osalta rikkiraja on 0,1 %. 6.2 Trendit Itämeren alueella ja Suomessa Itämeren liikenteen kehittymisnäkymät Itämeri on maailman nopeimmin kasvava merikuljetusten alue. Vuoteen 2020 mennessä alueen vienti ja kuljetusvolyymit kasvavat nykyisestä 50 %. Eniten kasvua tulee olemaan öljy- ja konttiliikenteessä. Kasvun taustalla on mm. Venäjän ja Itä-Euroopan talouksien ja kaupan kehittyminen. Liikenteen kasvu on lisännyt uusien toimijoiden kiinnostusta ja valtamerivarustamot ovat ilmestyneet omilla feeder-aluksillaan kilpailijoiksi Itämerelle. Itämeren satamien aluskäynneistä ¾ on hakurahtialusten käyntejä. (Baltic Maritime Outlook 2006). Kontti-, tankkeri- ja reefer-alusten osuus kasvaa Itämerellä, kun taas kuiva bulk -alusten ja muiden kuivalastialusten osuus laskee. Alueen liikenteeseen tulee myös lisää nopeita ropax-aluksia. (Baltic Maritime Outlook 2006). Venäjän konttiliikenne on voimakkaasti epätasapainoinen. Kontit palaavat Venäjältä tyhjinä Keski-Euroopan konttihubeihin, jolloin tämän paluusuunnan kuljetuksia tarjotaan erittäin halvalla. Edullinen hinta voi nostaa konttiliikenteen osuutta suhteessa roro- ja storo-kuljetuksiin. (Uudenmaan liitto Hangon satama, 2007). Lähimerenkulku 4 muodostaa merkittävän osan Itämeren meriliikenteestä. Lähimerenkulku onkin ainoa liikennemuoto, joka kasvaa samalla nopeudella tiekuljetusten kanssa (Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, 2006). Lähimerenkululla on vahva EU:n tuki, koska sillä pyritään vähentämään ruuhkaisia ja saastuttavia maantiekuljetuksia. Kansainvälinen omistus lisääntyy Suomen varustamomarkkinoilla Kansainvälinen varustamokauppojen trendi on koskenut myös Suomen markkinoita (esimerkiksi Finnlines, Containerships, Team Lines). Suomalaisomisteisten vesiliikennettä harjoittavien yritysten osuus Suomessa rekisteröityjen, yli 5 miljoonan :n liikevaihdon yhtiöiden kokonaisliikevaihdosta on 52 % (Taulukko 4). Liikevaihtoluvuissa on 4 Lähimerenkululla tarkoitetaan merenkulkua Euroopan satamien välillä sekä Euroopan ja muihin maanosiin kuuluvien satamien välillä Mustallamerellä ja Välimerellä (European Shortsea Network, 2007). 20

26 mukana myös muun kuin varustamotoiminnan liikevaihtoa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2006 vesitse kuljetetun rahtiliikenteen liikevaihto Suomessa oli 970 miljoonaa. Vuonna 2005 alan liikevaihto Suomessa oli miljoonaa. (Viita, 2007). Taulukko 4. Suomessa rekisteröityjen vesiliikennettä harjoittavien yritysten liikevaihto vuonna 2006 ja omistus. Lähde: Largest Companies, Talouselämä ja muut internet-lehdet, yritysten internet-sivut. Yritys Liikevaihto (1 000 ) Pääomistajan kotipaikka Finnlines Oyj Italia Tallink Silja Oy Viro Viking Line Abp Suomi Neste Shipping Suomi Containerships Ltd Oy Islanti Rederiaktiebolaget Eckerö Suomi Birka Line Abp Suomi ESL Shipping Oy Suomi Rettig Group Oy Ab (Bore) Suomi Finnlink Oy, Ab Suomi Ångfartygs Aktiebolaget Alfa Suomi Loadmasters Ltd, Oy Suomi Rederi Ab Engship Suomi Saimaa Lines Maritime Ltd, Oy Suomi Crystal Pool Iso-Britannia Rederiaktiebolaget Hildegaard Suomi Transfennica Ab, Oy Alankomaat Alfons Håkans Oy Ab Suomi Victor Ek Ab, Oy Suomi Rederi Ab Lillgaard Suomi Team Lines Finland Oy Belgia Langh Ship Ab, Oy Suomi RG Line Oy Ab Suomi Meriaura Oy Suomi Minicarriers Ab Suomi Alexia-Shipping Ab, Oy Suomi Stella Corona Oy Ltd Suomi Sally Ab Suomi Trailer-Link Ab, Oy Suomi Suomeen rekisteröityjen varustamoyritysten talous ja investoinnit Suomessa rekisteröityjen varustamoyritysten taloustietoja on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Yritysten varsinaisen liiketoiminnan tulosta kuvaava liiketulos suhteutettuna liikevaihtoon on yrityksillä pääosin tyydyttävällä tai hyvällä tasolla. 21

27 Taulukko 5. Suomessa rekisteröityjen varustamoyritysten taloustietoja Lähde: Talouselämä (2007). Liikevaihto, milj. euroa Liikevaihdon muutos, % Liiketulos, milj. euroa Liiketulos/ Nettotulos, liikevaihto, % milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % Omavaraisuu saste, % Gearing, % Henkilöstö Investoinnit, milj. euroa Varustamo Finnlines Viking Line Neste Shipping Tallink-Silja tk 8 kk Containerships Group tk 10 kk Eckerö Rederi Birka Line ESL Shipping Rettig Bore, pro forma Engship Rederi Bror Husell Chartering Ångfartygs Alfa Hildegaard Rederi Crystal Pool Transfennica Puolet Suomessa toimivista varustamoista aikoo kasvattaa investointejaan seuraavan 2 vuoden aikana. MKK:n (2007) tekemän varustamobarometrin mukaan varustamot näkevät merkittävimpinä kasvun esteinään merihenkilöstön saatavuusongelmat, polttoaineen hinnan nousun, kapasiteetin tai kaluston rajallisuuden, kilpailun lisääntymisen ja Suomen lipun alla purjehtivien alusten palkkakustannustaso. Suomalaisten alusten osuus vähenee ulkomaankuljetuksissa Suomalaisten alusten osuus Suomen ulkomaan kuljetuksista on laskenut selvästi. Tällä on negatiivinen vaikutus Suomen huoltovarmuuteen. 90-luvun alkua lukuun ottamatta suomalaisten alusten osuus ulkomaan tuonnissa oli noin 50 % luvulla osuus on laskenut vähitellen alle 40 %:iin. Viennissä suomalaisten alusten osuus on vaihdellut enemmän luvun alusta lähtien suomalaisten alusten osuus on ollut viennissä noin 30 %. Viime vuosina suomalaisten alusten osuus on laskenut alle 20 %:iin. (Merenkulkulaitos, 2007d). Alusten koko kasvaa myös Itämerellä ja Suomen liikenteessä Itämerellä yli bruttovetoisuuden aluskoot ovat harvinaisia ja koskevat lähinnä tankkeri-, kuiva bulk ja roro-aluksia. Keskimääräinen aluskoko ja jäävahvisteisten alusten osuus kasvavat Itämerellä lähinnä öljykuljetusten kasvun takia. Matalan syväyksen takia Itämerellä alukset kasvavat enemmän leveydessä ja pituudessa, mikä aiheuttaa uusia vaatimuksia väylille, satamanostureille ja satamien mitoitukselle luvun vaihteen jälkeen Suomen liikenteessä merkittävintä kasvua on ollut matkustaja-alusten, irtolastialusten ja säiliöalusten 22

28 keskimääräisessä koossa (Kuvio 2). (Baltic Maritime Outlook 2006, Merenkulkulaitos 2007b) Matkustaja-alukset Ro-ro-matkustaja-alukset Ro-ro-lastialukset Irtolastialukset Muut kuivalastialukset Säiliöalukset Muut alukset Yhteensä Kuvio 2. Suomeen saapuneiden ulkomaanliikenteen alusten keskimääräisen nettovetoisuuden kehitys. Lähde: Merenkulkulaitos, 2007b. Itämeren ympäristönsuojeluun kiinnitetään paljon huomiota Meriliikenteen ympäristövaatimukset tiukentuvat kansainvälisesti, mutta herkällä Itämeren alueella asiaan halutaan kiinnittää vielä tarkemmin huomiota. Suomi on esittänyt Itämeren suojelukomissiolle HELCOMille alusten päästörajojen tiukentamista ja käymäläjätevesien laskemisen sisällyttämistä HELCOMin Itämeren suojeluohjelmaan (Baltic Sea Action Plan). 6.3 Vaikutukset Merenkulkulaitoksen kannalta Varustamotoiminnan trendit merkitsevät Merenkulkulaitoksen kannalta mm. seuraavaa: Suomen merikuljetusten volyymin kasvu lisää Merenkulkulaitoksen palveluiden kysyntää. Kuljetusten rakenteen ja muiden ominaisuuksien muutokset vaikuttavat palvelutarpeiden sisältöön. 23

29 Kuljetusketjujen nopeutuessa myös alusliikenteen viranomaispalveluiden odotetaan toimivan nopeasti ja luotettavasti. Liikenneinfrastruktuurin toimivuudelle asetetaan tiukempia vaatimuksia. Nopeutuvat kuljetusvirrat ovat yleensä myös aikataulutettuja ja säännöllisiä, joten palveluiden tarve on paremmin ennakoitavissa. Uusien ja uudenlaisten toimijoiden määrä merikuljetusmarkkinoilla kasvaa. Tästä voi syntyä myös aivan uudenlaisia alusliikenteen palvelutarpeita. Alusten koon kasvu vaikuttaa väylien mitoitustarpeisiin ja meriturvallisuuteen. Turvallisuuskysymysten merkitystä kasvattaa paitsi Suomen myös koko Suomenlahden liikenteen kasvu. 24

30 7. Satamien kehitysnäkymät 7.1 Kansainväliset trendit Satamien kasvavat investointipaineet Suuryksikköliikenteen voimakas kehittyminen ja aluskoon kasvu aiheuttavat satamissa investointipaineita (uudenlaiset lastinkäsittelylaitteet sekä suuremmille aluksille sopivat laitteet, laiturit, taustakentät ja satama-altaat). Nämä paineet heikentävät pienten satamien kilpailukykyä ja sataman määrän odotetaankin vähenevän. Varustamot puolestaan saattavat kasvattaa rooliaan satamatoiminnassa, jolloin ne varmistavat satamien toimivuuden yleistyville isoille aluksille. (Lloyds Register Fairplay et al., 2007). Pohjoisen Euroopan satamien terminaalikapasiteetti ei kasva yhtä paljon kuin konttiliikenne. Liikenteen kasvu on noin 7 % vuosittain, kun terminaalikapasiteetin kasvu on vain 5,4 % vuosittain. Tämä lisää eurooppalaisten jälleenlaivaussatamien kuten Hampurin ruuhkautumista. (Lloyd s Register Fairplay et al., 2007). Satamat osana intermodaaleja kuljetusketjuja EU tukee vahvasti intermodaalisten kuljetusketjujen, lähimerenkulun ja merten moottoriteiden kehittämistä. Nämä kaikki ovat tärkeitä keinoja kehittää satamia kuljetusketjujen solmukohtina. Solmukohdat ovat usein kuljetusketjujen heikoimpia lenkkejä, joten niiden kehittäminen vaikuttaa merkittävästi koko ketjun toimivuuteen. Satamien välinen kilpailu lisää yhteistyötä ja erikoistumista Satamien ja satamaryhmien välinen yhteistyö lisääntyy, jotta asiakkaille voidaan tarjota mahdollisimman toimiva ja kattava merikuljetusketju. Yhteistyötä tiivistetään ns. hub-and-spoke -satamien eli keskus- ja syöttöliikenteen satamien välillä. Suurimpien alusten liikenne painottuu yhä enemmän merkittäviin hub-satamiin, joiden tie-, rautatie- ja rannikkoliikenneyhteyksien tulee olla toimivia ja palvella koko kuljetusketjun kilpailukykyä. Erityisesti satamien rautatieyhteyksissä on paljon kehitettävää. (Deloitte, 2005). Kova kilpailu ja suuryksikköliikenteen vaatimat investoinnit lisäävät Euroopan satamien erikoistumista tiettyihin liikennemuotoihin ja tavaralajeihin. Euroopan jälleenlaivaussatamat erikoistuvat myös yhä 25

31 vahvemmin joko Aasian kuljetuksiin tai Euroopan sisäiseen ja Pohjois- Amerikan kuljetuksiin. Aasian kuljetuksissa käytetään isoimpia aluksia, mikä asettaa vaatimuksia sataman fyysisille puitteille. (Lloyds Register Fairplay et al., 2007). Itämeren merikuljetusreitti kilpailee maakuljetuskorridorien kanssa Itämeren merikuljetusreitti kilpailee tulevaisuudessa yhä enemmän kehittyvien keskisen Euroopan maakuljetuskorridorien kanssa. Keski- Euroopasta Venäjälle ja Aasiaan ulottuvien maakuljetuskorridorien nykyisinä ongelmina ovat mm. hitaat rajanylitykset ja heikkotasoiset raideliikenneyhteydet. Myös kilpailu Itämeren merikuljetusreittien välillä kasvaa johtuen mm. Baltian edullisista kuljetusreiteistä sekä Venäjän Suomenlahden satamahankkeista. Kilpailua käydään varsinkin Venäjän transitokuljetuksista. Venäjän kaupan kasvun ennustetaan kuitenkin jatkuvan vahvana ja painottuvan yhä enemmän arvotavaraan. Näin ollen myös Suomen reitille riittää kuljetettavaa, vaikka sen suhteellinen markkinaosuus laskeekin. (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2005). Euroopan ja Aasian välisten kuljetusten kuljetusmuotoon vaikuttaa myös Trans-Siperian rata. Ratayhteys on selkeästi merikuljetusyhteyttä nopeampi, mutta radan liikennetariffien nostaminen vuonna 2006 vähensi liikennevolyymeja merkittävästi. Hintojen laskeminen on palauttanut liikennettä radalle hitaasti. (Kouvolan Sanomat, 2007). Euroopan komission aloitepaketti merenkulun kehittämiseksi Euroopan komissio on julkaissut syksyn 2007 aikana useita merenkulun kehittämiseen liittyviä asiakirjoja. Ehdotus yhdennetyksi meripolitiikaksi EU:lle sisältää laajan toimintasuunnitelman, joka liittyy mm. meriliikenteeseen, merialan yritysten kilpailukykyyn ja meriympäristön suojeluun. Lähivuosien toimenpiteisiin sisältyvät mm. esteetön eurooppalainen meriliikennealue ja Euroopan meriklusteriverkoston edistäminen. Komission hiljattain julkaisema aloitepaketti sisältää satamapolitiikkaa, logistiikkaa ja rautateiden tavaraliikenneverkkoa koskevia ehdotuksia sekä yhteistä eurooppalaista meriliikennealuetta ja merten moottoriteitä koskevat asiakirjat: Merten moottoritiet: Report on the Motorways of the Sea - State of play and consultation 26

32 Meriliikennealue: Consultation on a European maritime transport space without barriers reinforcing the internal market for intra- European maritime transport Komission tiedonanto satamapolitiikasta: Communication on a European Ports Policy 7.2 Trendit Suomessa Transitoliikenne kiihdyttää Suomen konttiliikenteen kasvua Suuryksikköliikenteen kasvu on ollut merkittävää myös Suomessa. Roro-liikenteen kasvu on ollut vuodesta 1993 lähtien noin 8 % vuodessa. Konttiliikenne on puolestaan kasvanut vuodesta 1993 keskimäärin 10 %. Konttiliikenne onkin Suomen merikuljetusliikenteen voimakkaimmin kasvava segmentti. Kasvua on viime vuosina kiihdyttänyt transitoliikenteen kasvu. Konttiliikenne on Suomen satamissa hyvin keskittynyt. Neljän suurimman konttisataman osuus koko maan liikenteestä on 90 %. Suuryksikköliikenne vaatii korkeat frekvenssit, mikä puolestaan vaatii monelta satamalta nykyisten liikennevolyymien kasvattamista. (Uudenmaan liitto Hangon satamat, 2007). Satamien markkinasegmentit Suomen satamat voidaan jakaa tavararyhmä- ja lastinkäsittelytyypin mukaan seuraaviin segmentteihin: Kappaletavarasatamat (esim. Helsinki, Turku, Kotka) Öljy- ja öljytuotesatamat (esim. Sköldvik, Naantali) Metsäteollisuussatamat (esim. Rauma, Kotka, Hamina, Hanko) Metalliteollisuuden satamat (esim. Raahe, Kokkola, Koverhar) Kivihiili- ja koksisatamat (esim. Pori, Raahe) Kemikaalisatamat (esim. Hamina, Oulu) Raakamineraalisatamat (esim. Raahe, Rauma) Konttisatamat (esim. Kotka, Helsinki, Rauma, Hamina) Kuorma-auto- ja perävaunusatamat (esim. Helsinki, Naantali, Turku, Hanko) Transitosatamat (esim. Kokkola, Kotka, Hamina, Hanko) Kotimaanliikenteen satamat (esim. Sköldvik, Naantali, Pori, Parainen) Merkittävällä osalla satamia on useita tärkeitä tavaralajeja, jolloin ne eivät keskity vain muutamaan tavaralajiin. 27

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET Parhaat käytännöt, toimintamallit ja vaikutusten mittaaminen Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta Riitta Pöntynen Paula Lempiäinen Kuva: Oulun Satama Oyj Päivitetty 12.5.2015

Lisätiedot

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Maailman johtava kontin- ja kuormankäsittelyratkaisujen toimittaja laivoissa, satamissa, terminaaleissa ja paikallisjakelussa. Carl-Gustaf Bergström

Maailman johtava kontin- ja kuormankäsittelyratkaisujen toimittaja laivoissa, satamissa, terminaaleissa ja paikallisjakelussa. Carl-Gustaf Bergström Maailman johtava kontin- ja kuormankäsittelyratkaisujen toimittaja laivoissa, satamissa, terminaaleissa ja paikallisjakelussa Carl-Gustaf Bergström Sisältö MacGREGOR -yrityskauppa MacGREGOR osana Kone

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä Wärtsilä 2004 Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005 Wärtsilä Wärtsilän strategia Ship Power ja Huolto kasvua tuotevalikoiman laajentamisen ja yritysostojen kautta Voimalat painopiste kasvavilla hajautetun

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot