TTS tutkimuksen opintomatka Sveitsiin Maataloustuotanto Euroopan Unionin ulkopuolisessa maassa. Matkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TTS tutkimuksen opintomatka Sveitsiin 22. 26.3.2010. Maataloustuotanto Euroopan Unionin ulkopuolisessa maassa. Matkaraportti"

Transkriptio

1 TTS tutkimuksen opintomatka Sveitsiin Maataloustuotanto Euroopan Unionin ulkopuolisessa maassa Matkaraportti Maarit Kärki, MTT InnoNauta-hankkeet Tiina Paavola, Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto Tietoseppä-hanke

2 Yleistä Sveitsistä Pinta-ala: km 2 Väkiluku: Pääkaupunki: Bern Muita suuria kaupunkeja: Zürich(suurin), Geneve ja Basel Rahayksikkö: frangi = 100 centimeä Kielet: saksa, ranska, italia, retoromania Uskonto: Suurin osa kristittyjä, 48% roomalaiskatolisia ja 44% protestantteja. Loput kuuluvat pienryhmiin tai ovat ateisteja. Elinkeinot: mm. turismi, koneenrakennus, lääke- ja kemianteollisuus, pankki- ja vakuutustoiminta, metsätalous. Vientituotteet: koneet, kemikaalit, lääkkeet, jalometallit ja korut, kellot, elintarvikkeet Aikaero Suomeen: -1h Sveitsin ilmasto ja olosuhteet Sveitsin pääilmasto on lauhkea mannerilmasto, vaikkakin keskitalvella lämpötila putoaa pakkasen puolelle koko maassa. Kesällä korkealla sijaitsevissa kaupungeissa on melko lämmintä ja eteläisissä laaksoissa jopa kuumaa. Yli 3500 metrin korkeudessa kaikki sade tulee lumena. Koska pilvet satavat jo vuorille, ovat Alppien laaksot sekä Rhonen laakso melko vähäsateisia alueita. Välimereltä tuleva kostea ja lämmin ilma pudottaa sateensa Alpeille ja puhaltaa Föhn tuulena Alppien laaksoihin sekä etumaahan. Kyseinen Föhn tuuli voi nostaa lämpötilaa erittäin nopeasti, jopa kymmenen astetta tunnissa. Pinnanmuodoiltaan Sveitsi sisältää kolme erilaista aluetta: Jura-vuoriston, keskimaan ja Alpit. Juravuoriston tasangot Ranskan rajan tietämillä muuttuvat ruohopeitteisiksi harjanteiksi ja kapeiksi soliksi. Keskimaan ylänkö on Sveitsin vähävuorisinta aluetta ja samalla koko maan sydän. Siellä asuu suurin osa väestöstä. Luoteessa, Jura-vuoriston juurella, on jääkauden jäänteinä jääneet syvät laaksot sekä paljon järviä. Keskimaan eteläiset reunat liittyvät Alppien alarinteisiin. Alpit muodostavat kaarimaisen kohouman maan halki Ranskasta Itävaltaan ja ne käsittävät yli puolet Sveitsin maapinta-alasta. Alppien jylhiä vuoristomaisemia halkovat kapeat solat ja vuolaat joet. Sveitsin elintaso on yksi maailman korkeimmista. Sveitsin talous perustuu pääasiassa teollisuuteen. Teollisuus on vuorostaan riippuvainen Ruhrin kivihiilestä ja tuontiöljystä, mutta tuotteiden korkeaan laatuun, kuten kelloissa, on panostettu ja siten Sveitsin teollisuudenalat pärjäävät. Huomattavia tuloja tulee myös pankkitoiminnasta ja turismista. Vuosittain Sveitsissä käy noin 11 miljoonaa turistia. Sveitsistä on tullut johtava kansainvälinen pankki- ja vakuutuskeskus. Maassa on lähes 2000 pankkia ja rahoituslaitosta. Sveitsin pankit ovat vanhoja ja varakkaita. Fuusioiden kautta pankit ovat yhä suurempia. Sveitsissä tuotetaan juustoja ja lääkkeitä, jotka kummatkin ovat tärkeitä tuotteita Sveitsille. Geneve on satojen kansainvälisten järjestöjen ja pankkien kaupunki. Useita suuria päätöksiä tehdään Genevessä, sillä se on puolueetonta aluetta. Bern on Sveitsin pääkaupunki ja siellä tehdään koko kansaa koskevat mm. ulkopoliittiset, turvallisuus- ja liikennepäätökset. Muutoin päätösvaltaa on hajautettu lääneihin eli kantoneihin, joita Sveitsissä on 26. Jokaisella kantonilla on oma hallintonsa ja mm. kansanäänestyksiä järjestetään usein.

3 Yleistä Sveitsin maataloudesta Sveitsi on Keski-Euroopan maista ainoa, joka ei kuulu Euroopan Unioniin. Maan hallituksella on painetta ja halua liittyä EU:iin, mutta maanviljelijät ovat asiasta eri mieltä. Maanviljelijät ovat hyvin edustettuina Sveitsin parlamentissa, 20 % edustajista on maanviljelijöitä. Suurin osa viljelijöistä kuuluu oikeistolaiseen Sveitsin kansanpuolueeseen, joka huolehtii maaseudusta ja maataloussektorin asioista. Sveitsin koko pinta-alasta 30 % on maatalousmaata, josta 25 % on viljelykäytössä. Lisäksi alppien rinteitä hyödynnetään kesäisin karjalaitumina. Sveitsissä on maatilaa ja niiden keskipinta-ala on 19 ha (viljeltyä peltoa). Maitotilojen keskimääräinen tuotantokiintiö on kg/v ja keskilehmäluku on alle 20 lehmää/tila. Suuri osa maidosta jalostetaan juustoksi pienissä juustoloissa, joita Sveitsissä on hyvin paljon. Vanhan sanonnan mukaan Alppien rinteillä kesän aikana lypsetty maito tuodaan vuorilta alas juustoina. Ympäristöasiat ovat nousseet tärkeiksi myös Sveitsin maataloudessa. Joka tilalla on velvoite pitää vähintään 7 % viljelypinta-alastaan ns. luonnonhoitopeltoa, jota ei saa lannoittaa ja jonka sadonkorjuumäärää on rajoitettu. Tukea näille pelloille maksetaan noin fr /ha/v ( noin ). Sveitsi on lähes omavarainen sian- ja naudanlihan suhteen, mutta maitoa tuotetaan reilusti yli oman tarpeen. Sveitsissä on kaksi sokeritehdasta, mutta sokeria myös tuodaan maahan. Maataloustuotteissa täytyy olla alkuperämaamerkintä. Sveitsissä tuotetun tuotteen merkki on vihreä Naturaplan- merkki. MAANANTAI Opintomatkalla oli mukana 50 henkilön ryhmä. Matkanjohtaja Kari Ylönen (TTS) jakoi lentoliput Helsinki-Vantaan kentällä varhain aamulla klo Finnairin lento Zurichiin kesti hieman vajaat 3 tuntia. Kentällä meitä oli vastassa suomalaissyntyinen oppaamme Ulla Gertsch-Sutinen. Tutustuimme Zurichin kaupunkiin ja saimme kuulla, että olimme tuoneet kevätsään tullessa. Sää oli suosiollinen koko viikon, aurinko paistoi ja lämpötila vaihteli asteen välillä.

4 Zurichin kaupungin omistama maatila, lähellä keskustaa Vierailimme Zurichin kaupungin omistamalla lypsykarjatilalla, jonne oli asennettu Lely- robotti 3 viikkoa aikaisemmin. Tila sijaitsee aivan kaupungin laitamilla, tiheän asutuksen keskellä. Tilalla on peltoa 160 ha, josta 30 ha maissia, 24 ha vehnää, 16 ha rypsiä ja 50 ha nurmea. Loput ovat luonnonlaidunta. Lypsykarjarotuna on Sveitsin ruskea ja lehmiä on 55. Eläinten hyvinvointiin halutaan panostaa tilalla. Karjan keskituotos on saatu nousemaan 6000 kilosta 8000 kiloon. Lehmien makuuparsissa käytetään runsaasti silputtua olkea ja se on yleinen tapa koko Sveitsissä. Myös sioilla on isot olkikuivitetut ryhmäkarsinat, joista pääsee jaloittelemaan ulos. Sveitsissä käydään paljon keskustelua eläinten hyvinvoinnista ja sitä tutkitaan paljon. Sveitsissä järjestettiin vähän aikaa sitten kansanäänestys siitä, pitäisikö jokaiseen maan kantoniin nimittää oma eläinten oikeuksien asianajaja. Äänestystuloksena oli se, ettei virkaa perusteta. Suurin osa oli sitä mieltä, että eläinten hyvinvointiasiat ovat kunnossa. Sveitsissä ei ole ollut ongelmia eläinaktivistien kanssa tai keskustelua maidon- ja lihantuotannon eettisyydestä, mutta eläinten hyvinvoinnista halutaan pitää huolta. Maito käsitellään tilalla, pastöroidaan ja homogenisoidaan. Maito kuljetetaan kaupungin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin. Maidon rasvapitoisuutta voidaan muuttaa sairaalan potilaiden erityistarpeiden mukaan. Tila saa maidosta 1.18 frangia/litra ja maito pakataan 10, 20 ja 40 litran astioihin. Tilalla on myös hedelmänviljelyä ja hedelmistä tehdään viiniä ja väkevää alkoholijuomaa rappaa. Työntekijöitä on 14, joista 1 päätoimisesti navetassa, 9 maidonkäsittelyssä ja loput maatilalla.

5 Vasikat igluissaan, taustalla postilaitos Sveitsin ruskea Onnellisia possuja Lehmien makuuparsissa runsas kuivikekerros Majoitumme Warthissa Ittingen Charterhouse-hotelliin, joka on aikaisemmin toiminut luostarina. Hotellissa käytetään pääosin oman tilan tuotteita, viinit, juustot, hedelmät ja vihannekset. Tilalla on myös lypsykarja. Tutustuimme viinin valmistukseen ja saimme maistella tilan viinejä. TIISTAI Tiistaina osallistuimme seminaariin, jossa matkan sponsorit ja yhteistyökumppanit kertoivat omien yrityksiensä ajankohtaisista asioistaan ja markkinoistaan. Mukana matkalla oli mukana myös maatalousyrittäjä Michael Hornborg, joka on aikaisemmin toiminut MTK:n puheenjohtajana.

6 Michael Hornborgin alustus Yhteismarkkinat omavaraisuuden uhka vai mahdollisuus? Sveitsissä maataloustuottajilla on hieman paremmat mahdollisuudet vaikuttaa maatalouspolitiikkaan kuin suomalaisilla kollegoilla. Sveitsi on EU:n ulkopuolinen maa ja maataloustuotteiden omavaraisuutta ylläpidetään tuontisuojalla. Omavaraisuuden lisäksi maataloustuotteiden hinnat ovat kilpailukykyisiä. Kuluttajat suosivat ja arvostavat kotimaista tuotantoa. Suomessa ei EU:n jäsenyyden myötä ole tuontisuojaa ja sen vuoksi hintakilpailu on kovaa. Suomessa kuluttajat yleisesti ottaen arvostavat kotimaisia tuotteita, mutta myös hinta vaikuttaa ostopäätöksiin. Tärkeä kysymys onkin: Miten saada kuluttaja ostamaan kotimaisia tuotteita? Sveitsissä tähän on onnistuttu vastaamaan, Suomessa ei, osittain juuri hinnan vuoksi. Tulevaisuus on kuitenkin enemmän täynnä mahdollisuuksia kuin uhkia. Jokaisen maatalousyrittäjän olisi pohdittava, millaisia mahdollisuuksia omalla maatilalla voisi olla. Esimerkiksi maatilan sijainti voi olla hyvin ratkaiseva tekijä, kun mietitään tuotantovaihtoehtoja. Millaisille markkinoille sijainti antaa mahdollisuuden, mitä kuluttajat haluavat? Millaiset ovat tukimahdollisuudet esim. erityisympäristötuet? Lisäksi jokaisen pitäisi pohtia omaa kiinnostustaan, mitä työtä haluaa todella tehdä? Onko mahdollista muuttaa toimintatapoja tai tuotantosuuntaa oman mielenkiinnon mukaan? Millaiset ovat yhteistyömahdollisuudet muiden viljelijöiden tai yritystahojen kanssa? Voisiko monialaisuus olla vaihtoehto? Suomessa on hyvin vähän maatalouden monialayrityksiä (juustoloita, pienteurastamoja yms.) johtuen suurelta osin tiukasta lainsäädännöstä ja hygieniavaatimuksista, jotka ovat pienille yrityksille samat kuin isoille teurastamoille ja meijereille. Osa vaatimuksista voi olla hankalia jopa mahdottomia toteuttaa tai vaativat kohtuuttomia lisäkustannuksia. Suomen maataloudessa on opittava sietämään hintavaihtelut niin tuotteiden kuin ostopanosten hinnoissa. On kyettävä ennakoimaan tulevia tilanteita ja huolehtimaan maksuvalmiudesta. Hyvät neuvottelusuhteet rahoittajiin on syytä pitää kunnossa. On huomioitava myös ympäristö ja muut ihmiset. Työn pitää olla mielekästä, jotta sitä jaksaa tehdä ja että pystyy kehittämään tilaansa. Maataloustuet poistuvat tulevaisuudessa, mutta tästä huolimatta Suomi tulee saamaan oikeuden pitää omavaraisuutensa. Jalostavaa teollisuutta tarvitaan, mutta myös pienillä monialayrityksillä tulee olla tilaa ja mahdollisuus toimia. Michael Hornborg

7 Agroscope Reckenholz Tänikon Tiistaipäivän aikana tutustuimme Sveitsin maataloustutkimukseen Aadorfissa, missä sijaitsee tutkimuskeskus Agroscope Reckenholz Tänikon (ART). Tutkimusasemia on kaikkiaan 3 kpl. Maataloustutkimuksessa työskentelee 355 päätoimista, 6 harjoittelijaa ja 63 osa-aikaista työntekijää. Budjetti on vuositasolla 36,9 miljoonaa CHF, josta ulkopuolista rahaa 5,5 milj. CHF, julkaisuista ym. palveluista 1,4 milj. CHF. Henkilöstökulut ovat 30 milj., juoksevat menot 5,9 milj. ja investoinnit 1,0 milj. CHF. Sveitsin maataloustutkimus tuottaa vuosittain 563 kpl julkaisuja, 587 kpl esitelmiä ja 715 kpl luentoja. Tällä hetkellä maatalousala kiinnostaa nuoria ja maataloutta arvostetaan Sveitsissä. Saadakseen kansallisia tukia, nuorilta jatkajilta vaaditaan maatalousalan koulutus. Varsinaista maatalouden neuvontajärjestöä Sveitsissä ei ole, mutta viljelijöillä on mahdollisuus saada neuvontaa maatalouskoulujen ja opistojen kautta pientä maksua vastaan. Lisäksi viljelijät voivat vierailla tutkimusasemalla ja tutustua tutkimuksiin. Tutkimuksen tekeminen on hyvin samantyyppistä kuin Suomessa. Tutustuimme mm. säilörehuaumojen tiivistämistapatutkimuksiin, erilaisten nurmiketjujen toimivuuteen ja lypsyasemalla tutkittiin mm. kevyiden lypsimien vaikutusta utareterveyteen ja lypsyyn. Muita ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat mm. maatalousrakentaminen, jossa huomioidaan energiatalous, hajuongelmat sekä rakentamisen kustannustehokkuus. Lisäksi tutkitaan sekä maidontuotannon ja sianlihantuotannon kokonaisketjua, missä tarkastellaan ympäristötekijöitä, työtehoa, eläinten ja ihmisten hyvinvointia sekä työergonomiaa. Tutkimuskeskuksella on käytettävissä noin 5000 kirjanpitotilan tiedot, joista keskus saa ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa tutkimuksen ja kehitystyön pohjaksi. Tutkimusasemalla on lypsylehmiä, joiden keskituotos on 7000 kg. Pääasiallisena rehuna on kuiva heinä, koska maidosta valmistetaan juustoja. Navetta on verhoseinäinen ja ovet pidetään aina auki, vaikka pakkanen laskee joskus 15 asteeseen. Navettaan on tulossa Pellonpajan parsikalusteet remontin myötä. Tutkimustilan rakennuksia

8 GVS Agrar AG Tutustuimme Valtran sveitsiläisen maahantuojan toimipisteeseen, GVS Agrar AG:n ( Kohde kuuluu Agco- konserniin, joka on maailmanlaajuinen maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Maatalouskone- ja traktorimerkkeinä ovat New Holland, John Deere, Fender, Deutsch Fahr, Hurlimann (sveitsiläinen merkki) sekä Massey Ferguson. GVS Agrar AG on osuuskunta, jonka viljelijät omistavat. Konekaupan ja maahantuonnin lisäksi osuuskunta harjoittaa konehuoltoa, maatalous- ja puutarhakauppaa, dieselin myyntiä, auton pesua, varaosapalvelua, omaa maatalouskonetuotantoa sekä neuvontapalvelua. Myytävät koneet tulevat keskusliikkeeltä osina, jotka kootaan paikanpäällä ja testataan käytännössä ennen myyntiin asettamista. GVS Agrar AG sijaitsee Scaffhaussenin kantonissa. Kantonin alueella maatiloja on 654, joista 1345 on lypsykarjatiloja. Muita tuotantosuuntia ovat sianlihan tuotanto, siipikarjatuotanto sekä viiniviljely. Viininviljelyalaa on 477 ha ja sen merkitys on suuri Sveitsin saksankieliselle alueelle. Vierailimme myös yrityksen omassa viininvalmistustehtaassa. KESKIVIIKKO 24.3 Vierailimme Werner ja Katharina Schmidin emolehmätilalla Detligenin kunnassa (www.schmidangus.ch). Viljelyksessä on 30 ha peltoa ja 15 ha metsää. Oman perheen lisäksi tilalla työskentelee oppipoika ja harjoittelija. Werner Schmid otti vanhan sukutilansa haltuun 35 v. sitten ja oli tuolloin ensimmäisiä emolehmätilallisia ja ensimmäinen Angus-rodun kasvattaja Sveitsissä. Tällä hetkellä emolehmiä on 70 ja kaikki eläimet kasvatetaan tilalla. Tila on erikoistunut Aberdeen Angus- rodun jalostukseen ja he myyvät sekä siitoseläimiä että spermaa eri puolelle Eurooppaan ja mm. Kanadaan. Rodunvalinnan perusteena on ollut lihan mureus ja marmoroituminen sekä rodun hyvä rehunkäyttökyky. Lihan markkinoinnissa rotu on maailmalla ja ravintoloissa tunnettu ja arvostettu. Tilan omat tavoitteet Angus-rodun jalostuksessa ovat mm, että hieho poikii kahden vuoden iässä, lehmä poikii säännöllisesti ja elopaino on kg.

9 Emolehmät poikivat loka-joulukuun välisenä aikana. Emot ja vasikat laiduntavat Alpeilla huhtikuun alusta lokakuulle ja vasikat vieroitetaan laidunkauden lopulla. Näin ollen vasikoiden vieroitusikä, 8-10 kuukautta, on korkeampi kuin esim. suomalaisessa emolehmätuotannossa. Tuotantorytmi määräytyy alppilaitumien tehokkaan hyödyntämien vuoksi tämän tyyppiseksi. Karjan rehuna käytetään maissia kokoviljasäilörehuna, kuivaa heinää ja hernettä. Tilalla viljellään myös sokerijuurikasta, jonka sato viedään sokeritehtaalle. Maissisäilörehu pelletöidään vasikoille ripulin ehkäisemiseksi. Teurastuspalvelu ostetaan muualta ja osa lihasta tuotetaan pihveiksi, makkaroiksi ym. lähistöllä sijaitsevalla pienellä elintarvikejalostajalla. Tilan tuottama naudanliha myydään pääasiassa ravintoloihin, joko valmiiksi jalostettuina tuotteina tai raakana. Osa naudanlihatuotteista käytetään oman tilan maatilamatkailupalveluissa. (www.rainbow-dreams.ch). Schmidin Angus- karjaa S-Ukres-W, Sonni on Euroopan Junior Champion v Majoituimme keskiviikon ja torstain väliseksi yöksi Sveitsin pääkaupunkiin Berniin.

10 TORSTAI 25.3 Paikallinen maatalouskonekauppa Gruyerissä, jossa mm. Valtran jälleenmyyntiä La Coulette Torstaina vierailimme monipuolista yritystoimintaa harjoittavalla maatilalla Belmontissa, Lausannen kantonissa( ). Tilalla on 40 lehmää pihatossa, jossa on 6-paikkainen lypsyasema. Maito toimitetaan Gremolle, joka on yksi Sveitsin neljästä maito-osuuskunnasta. 17 vuotta sitten tilalla aloitettiin jätteiden kierrätys sivutoimena maatalouden ohella. Kierrätystoiminta on kasvanut vuosien aikana suureksi ja tällä hetkellä maatalouden osuus tilan tuotosta on vain noin 10 %. Kierrätysbisnekseen on investoitu yhteensä 2 milj. ja jätteitä kerätään ihmisen talousalueelta. Tilan kierrätyskeskuksessa otetaan vastaan biojätettä, maa- ja metsätalouden jätettä (ei kuitenkaan lantaa), kantoja yms. Noin puolet jätteestä tulee julkisilta laitoksilta ja puolet puutarhoilta. Jätemaksu on 60 /tn tuotavasta jätteestä. Jätteet haketetaan ja annetaan kompostoitua varastoissa 5 kk. Tuloksena on kompostimultaa, jota käytetään maatalouteen (80 %), viininviljelyyn (10 %) ja puutarhoilla (10 %). Kompostimulta on luonnonmukainen lannoite, jonka markkinointi oli aluksi vaikeaa, mutta nyt tuote on erittäin suosittu. Kompostituotteita tehdään neljää eri laatua eri käyttötarkoituksia varten: maatalouteen maanparannusaineeksi, puutarhatuotantoon, kotitalouksiin sekä multaa happaman kasvualustan vaativille kasveille (esim. havupuut). Kompostia tuotetaan noin tn vuosittain. Tilan liikevaihto 2,5-3 milj. Fr (1,6 2 milj. ) Suunnitelmissa on kehittää toimintaa niin, että tilalla voitaisiin tuottaa myös biokaasua ja markkinoida sitä suoraan asiakkaille. Myös maidontuotantoa halutaan kehittää ja nostaa tuotosta kg / v. Tällä hetkellä maitoa tuotetaan kg/v. Tilan isäntä on enemmän keskittynyt kompostimullan tuotantoon ja tilan johtamis- ja

11 toimistotöihin. Tilalla työskentelee 10 henkilöä, joista 7-8- kompostointipuolella ja navetassa kaksi: karjamestari ja oppipoika. Yritys toimii Veljekset Ala-Talkkarin jälleenmyyjänä Sveitsissä ja heillä on myös itsellään käytössään ko. suomalaisyrityksen lämmitysjärjestelmä. Paalivarasto navetan yläpuolella, nosturi Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomioon siirtovälineenä mm. käyttämällä runsaasti kuivikkeita makuupaikoilla. Eläimet pysyvät näin myös puhtaina. Risut, rangat ja kannot hakkuriin Valmista maanparannusainetta Vierailun jälkeen ajoimme ja majoituimme kauniiseen Montreauxin kaupunkiin, joka sijaitsee Geneve-järven rannalla.

12 Matkan varrella näimme kilometrikaupalla jyrkille rinteille perustettuja viiniviljelyksiä. PERJANTAI 26.3 Aamu valkeni harmaana ja pilvet roikkuivat alppien rinteillä. Kun lähdimme hotellista, myrsky nostatti aaltoja Lausanne- järvessä ja alkoi sataa. Tämä oli harmillista, sillä ensimmäisenä suuntasimme Mannerheimin jäljille ja tutustumaan hänen muistoksi pystytetylle muistomerkille. Marsalkka Mannerheim asui viimeiset vuotensa Montreuxissa, Lausanne järven rannalla. Häntä hoidettiin paikallisessa hoitokodissa ja hän kuoli Sveitsissä Sveitsin Suomen ystävien aloitteesta Mannerheimille on pystytetty upea muistomerkki, jolle ryhmämme laski sinivalkoisen kukkakimpun muistoa kunnioittaen. Marsalkka Mannerheimin muistomerkki Montreuxissa

13 Montreux sta ajoimme Lausanne järven rantaa myöden Geneveen. Genevessä sijaitsee Sveitsin kansainvälinen toiminta. Tutustumiskierroksen aikana näimme useita kansainvälisten järjestöjen pääkonttoreita, kuten Unicefin, ILO:n ja WHO:n. Geneve on selvästi modernimpi, lasipalatsien sävyttämä kaupunki. Viikko oli takana ja olimme saaneet tutustua mielenkiintoiseen ja kauniiseen Sveitsiin. Perjantai-iltana lensimme Genevestä takaisin Helsinkiin. Matkaseurueemme Schmidtin maatilalla

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,

Lisätiedot

Mitä asioita Mannerheimistä löytyi Lausannesta

Mitä asioita Mannerheimistä löytyi Lausannesta Ruutisihteeri Jorma Hautala: Mitä asioita Mannerheimistä löytyi Lausannesta Esitelmä Ruutiukoille 20.4.2015 Mannerheimiin liittyvät arkistokuvat: Lausannen kaupunginarkisto Muut kuvat: Jorma Hautala Sveitsi

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013 Matkaraportti Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinointi ja aktivointihanke MTK Pohjois-Suomi Hankevetäjä Anita

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014 Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

TERVETULOA MUKAAN! Luonnontuotteiden jatkojalostajien opintomatkalle Sveitsiin 17.- 22.8.2014 (6 pv)

TERVETULOA MUKAAN! Luonnontuotteiden jatkojalostajien opintomatkalle Sveitsiin 17.- 22.8.2014 (6 pv) TERVETULOA MUKAAN! Luonnontuotteiden jatkojalostajien opintomatkalle Sveitsiin 17.- 22.8.2014 (6 pv) Matkan järjestäjänä toimii Kainuun ammattiopiston hallinnoima KantriKoulutus 2 hanke. Opintomatka liittyy

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot