TTS tutkimuksen opintomatka Sveitsiin Maataloustuotanto Euroopan Unionin ulkopuolisessa maassa. Matkaraportti

Transkriptio

1 TTS tutkimuksen opintomatka Sveitsiin Maataloustuotanto Euroopan Unionin ulkopuolisessa maassa Matkaraportti Maarit Kärki, MTT InnoNauta-hankkeet Tiina Paavola, Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto Tietoseppä-hanke

2 Yleistä Sveitsistä Pinta-ala: km 2 Väkiluku: Pääkaupunki: Bern Muita suuria kaupunkeja: Zürich(suurin), Geneve ja Basel Rahayksikkö: frangi = 100 centimeä Kielet: saksa, ranska, italia, retoromania Uskonto: Suurin osa kristittyjä, 48% roomalaiskatolisia ja 44% protestantteja. Loput kuuluvat pienryhmiin tai ovat ateisteja. Elinkeinot: mm. turismi, koneenrakennus, lääke- ja kemianteollisuus, pankki- ja vakuutustoiminta, metsätalous. Vientituotteet: koneet, kemikaalit, lääkkeet, jalometallit ja korut, kellot, elintarvikkeet Aikaero Suomeen: -1h Sveitsin ilmasto ja olosuhteet Sveitsin pääilmasto on lauhkea mannerilmasto, vaikkakin keskitalvella lämpötila putoaa pakkasen puolelle koko maassa. Kesällä korkealla sijaitsevissa kaupungeissa on melko lämmintä ja eteläisissä laaksoissa jopa kuumaa. Yli 3500 metrin korkeudessa kaikki sade tulee lumena. Koska pilvet satavat jo vuorille, ovat Alppien laaksot sekä Rhonen laakso melko vähäsateisia alueita. Välimereltä tuleva kostea ja lämmin ilma pudottaa sateensa Alpeille ja puhaltaa Föhn tuulena Alppien laaksoihin sekä etumaahan. Kyseinen Föhn tuuli voi nostaa lämpötilaa erittäin nopeasti, jopa kymmenen astetta tunnissa. Pinnanmuodoiltaan Sveitsi sisältää kolme erilaista aluetta: Jura-vuoriston, keskimaan ja Alpit. Juravuoriston tasangot Ranskan rajan tietämillä muuttuvat ruohopeitteisiksi harjanteiksi ja kapeiksi soliksi. Keskimaan ylänkö on Sveitsin vähävuorisinta aluetta ja samalla koko maan sydän. Siellä asuu suurin osa väestöstä. Luoteessa, Jura-vuoriston juurella, on jääkauden jäänteinä jääneet syvät laaksot sekä paljon järviä. Keskimaan eteläiset reunat liittyvät Alppien alarinteisiin. Alpit muodostavat kaarimaisen kohouman maan halki Ranskasta Itävaltaan ja ne käsittävät yli puolet Sveitsin maapinta-alasta. Alppien jylhiä vuoristomaisemia halkovat kapeat solat ja vuolaat joet. Sveitsin elintaso on yksi maailman korkeimmista. Sveitsin talous perustuu pääasiassa teollisuuteen. Teollisuus on vuorostaan riippuvainen Ruhrin kivihiilestä ja tuontiöljystä, mutta tuotteiden korkeaan laatuun, kuten kelloissa, on panostettu ja siten Sveitsin teollisuudenalat pärjäävät. Huomattavia tuloja tulee myös pankkitoiminnasta ja turismista. Vuosittain Sveitsissä käy noin 11 miljoonaa turistia. Sveitsistä on tullut johtava kansainvälinen pankki- ja vakuutuskeskus. Maassa on lähes 2000 pankkia ja rahoituslaitosta. Sveitsin pankit ovat vanhoja ja varakkaita. Fuusioiden kautta pankit ovat yhä suurempia. Sveitsissä tuotetaan juustoja ja lääkkeitä, jotka kummatkin ovat tärkeitä tuotteita Sveitsille. Geneve on satojen kansainvälisten järjestöjen ja pankkien kaupunki. Useita suuria päätöksiä tehdään Genevessä, sillä se on puolueetonta aluetta. Bern on Sveitsin pääkaupunki ja siellä tehdään koko kansaa koskevat mm. ulkopoliittiset, turvallisuus- ja liikennepäätökset. Muutoin päätösvaltaa on hajautettu lääneihin eli kantoneihin, joita Sveitsissä on 26. Jokaisella kantonilla on oma hallintonsa ja mm. kansanäänestyksiä järjestetään usein.

3 Yleistä Sveitsin maataloudesta Sveitsi on Keski-Euroopan maista ainoa, joka ei kuulu Euroopan Unioniin. Maan hallituksella on painetta ja halua liittyä EU:iin, mutta maanviljelijät ovat asiasta eri mieltä. Maanviljelijät ovat hyvin edustettuina Sveitsin parlamentissa, 20 % edustajista on maanviljelijöitä. Suurin osa viljelijöistä kuuluu oikeistolaiseen Sveitsin kansanpuolueeseen, joka huolehtii maaseudusta ja maataloussektorin asioista. Sveitsin koko pinta-alasta 30 % on maatalousmaata, josta 25 % on viljelykäytössä. Lisäksi alppien rinteitä hyödynnetään kesäisin karjalaitumina. Sveitsissä on maatilaa ja niiden keskipinta-ala on 19 ha (viljeltyä peltoa). Maitotilojen keskimääräinen tuotantokiintiö on kg/v ja keskilehmäluku on alle 20 lehmää/tila. Suuri osa maidosta jalostetaan juustoksi pienissä juustoloissa, joita Sveitsissä on hyvin paljon. Vanhan sanonnan mukaan Alppien rinteillä kesän aikana lypsetty maito tuodaan vuorilta alas juustoina. Ympäristöasiat ovat nousseet tärkeiksi myös Sveitsin maataloudessa. Joka tilalla on velvoite pitää vähintään 7 % viljelypinta-alastaan ns. luonnonhoitopeltoa, jota ei saa lannoittaa ja jonka sadonkorjuumäärää on rajoitettu. Tukea näille pelloille maksetaan noin fr /ha/v ( noin ). Sveitsi on lähes omavarainen sian- ja naudanlihan suhteen, mutta maitoa tuotetaan reilusti yli oman tarpeen. Sveitsissä on kaksi sokeritehdasta, mutta sokeria myös tuodaan maahan. Maataloustuotteissa täytyy olla alkuperämaamerkintä. Sveitsissä tuotetun tuotteen merkki on vihreä Naturaplan- merkki. MAANANTAI Opintomatkalla oli mukana 50 henkilön ryhmä. Matkanjohtaja Kari Ylönen (TTS) jakoi lentoliput Helsinki-Vantaan kentällä varhain aamulla klo Finnairin lento Zurichiin kesti hieman vajaat 3 tuntia. Kentällä meitä oli vastassa suomalaissyntyinen oppaamme Ulla Gertsch-Sutinen. Tutustuimme Zurichin kaupunkiin ja saimme kuulla, että olimme tuoneet kevätsään tullessa. Sää oli suosiollinen koko viikon, aurinko paistoi ja lämpötila vaihteli asteen välillä.

4 Zurichin kaupungin omistama maatila, lähellä keskustaa Vierailimme Zurichin kaupungin omistamalla lypsykarjatilalla, jonne oli asennettu Lely- robotti 3 viikkoa aikaisemmin. Tila sijaitsee aivan kaupungin laitamilla, tiheän asutuksen keskellä. Tilalla on peltoa 160 ha, josta 30 ha maissia, 24 ha vehnää, 16 ha rypsiä ja 50 ha nurmea. Loput ovat luonnonlaidunta. Lypsykarjarotuna on Sveitsin ruskea ja lehmiä on 55. Eläinten hyvinvointiin halutaan panostaa tilalla. Karjan keskituotos on saatu nousemaan 6000 kilosta 8000 kiloon. Lehmien makuuparsissa käytetään runsaasti silputtua olkea ja se on yleinen tapa koko Sveitsissä. Myös sioilla on isot olkikuivitetut ryhmäkarsinat, joista pääsee jaloittelemaan ulos. Sveitsissä käydään paljon keskustelua eläinten hyvinvoinnista ja sitä tutkitaan paljon. Sveitsissä järjestettiin vähän aikaa sitten kansanäänestys siitä, pitäisikö jokaiseen maan kantoniin nimittää oma eläinten oikeuksien asianajaja. Äänestystuloksena oli se, ettei virkaa perusteta. Suurin osa oli sitä mieltä, että eläinten hyvinvointiasiat ovat kunnossa. Sveitsissä ei ole ollut ongelmia eläinaktivistien kanssa tai keskustelua maidon- ja lihantuotannon eettisyydestä, mutta eläinten hyvinvoinnista halutaan pitää huolta. Maito käsitellään tilalla, pastöroidaan ja homogenisoidaan. Maito kuljetetaan kaupungin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin. Maidon rasvapitoisuutta voidaan muuttaa sairaalan potilaiden erityistarpeiden mukaan. Tila saa maidosta 1.18 frangia/litra ja maito pakataan 10, 20 ja 40 litran astioihin. Tilalla on myös hedelmänviljelyä ja hedelmistä tehdään viiniä ja väkevää alkoholijuomaa rappaa. Työntekijöitä on 14, joista 1 päätoimisesti navetassa, 9 maidonkäsittelyssä ja loput maatilalla.

5 Vasikat igluissaan, taustalla postilaitos Sveitsin ruskea Onnellisia possuja Lehmien makuuparsissa runsas kuivikekerros Majoitumme Warthissa Ittingen Charterhouse-hotelliin, joka on aikaisemmin toiminut luostarina. Hotellissa käytetään pääosin oman tilan tuotteita, viinit, juustot, hedelmät ja vihannekset. Tilalla on myös lypsykarja. Tutustuimme viinin valmistukseen ja saimme maistella tilan viinejä. TIISTAI Tiistaina osallistuimme seminaariin, jossa matkan sponsorit ja yhteistyökumppanit kertoivat omien yrityksiensä ajankohtaisista asioistaan ja markkinoistaan. Mukana matkalla oli mukana myös maatalousyrittäjä Michael Hornborg, joka on aikaisemmin toiminut MTK:n puheenjohtajana.

6 Michael Hornborgin alustus Yhteismarkkinat omavaraisuuden uhka vai mahdollisuus? Sveitsissä maataloustuottajilla on hieman paremmat mahdollisuudet vaikuttaa maatalouspolitiikkaan kuin suomalaisilla kollegoilla. Sveitsi on EU:n ulkopuolinen maa ja maataloustuotteiden omavaraisuutta ylläpidetään tuontisuojalla. Omavaraisuuden lisäksi maataloustuotteiden hinnat ovat kilpailukykyisiä. Kuluttajat suosivat ja arvostavat kotimaista tuotantoa. Suomessa ei EU:n jäsenyyden myötä ole tuontisuojaa ja sen vuoksi hintakilpailu on kovaa. Suomessa kuluttajat yleisesti ottaen arvostavat kotimaisia tuotteita, mutta myös hinta vaikuttaa ostopäätöksiin. Tärkeä kysymys onkin: Miten saada kuluttaja ostamaan kotimaisia tuotteita? Sveitsissä tähän on onnistuttu vastaamaan, Suomessa ei, osittain juuri hinnan vuoksi. Tulevaisuus on kuitenkin enemmän täynnä mahdollisuuksia kuin uhkia. Jokaisen maatalousyrittäjän olisi pohdittava, millaisia mahdollisuuksia omalla maatilalla voisi olla. Esimerkiksi maatilan sijainti voi olla hyvin ratkaiseva tekijä, kun mietitään tuotantovaihtoehtoja. Millaisille markkinoille sijainti antaa mahdollisuuden, mitä kuluttajat haluavat? Millaiset ovat tukimahdollisuudet esim. erityisympäristötuet? Lisäksi jokaisen pitäisi pohtia omaa kiinnostustaan, mitä työtä haluaa todella tehdä? Onko mahdollista muuttaa toimintatapoja tai tuotantosuuntaa oman mielenkiinnon mukaan? Millaiset ovat yhteistyömahdollisuudet muiden viljelijöiden tai yritystahojen kanssa? Voisiko monialaisuus olla vaihtoehto? Suomessa on hyvin vähän maatalouden monialayrityksiä (juustoloita, pienteurastamoja yms.) johtuen suurelta osin tiukasta lainsäädännöstä ja hygieniavaatimuksista, jotka ovat pienille yrityksille samat kuin isoille teurastamoille ja meijereille. Osa vaatimuksista voi olla hankalia jopa mahdottomia toteuttaa tai vaativat kohtuuttomia lisäkustannuksia. Suomen maataloudessa on opittava sietämään hintavaihtelut niin tuotteiden kuin ostopanosten hinnoissa. On kyettävä ennakoimaan tulevia tilanteita ja huolehtimaan maksuvalmiudesta. Hyvät neuvottelusuhteet rahoittajiin on syytä pitää kunnossa. On huomioitava myös ympäristö ja muut ihmiset. Työn pitää olla mielekästä, jotta sitä jaksaa tehdä ja että pystyy kehittämään tilaansa. Maataloustuet poistuvat tulevaisuudessa, mutta tästä huolimatta Suomi tulee saamaan oikeuden pitää omavaraisuutensa. Jalostavaa teollisuutta tarvitaan, mutta myös pienillä monialayrityksillä tulee olla tilaa ja mahdollisuus toimia. Michael Hornborg

7 Agroscope Reckenholz Tänikon Tiistaipäivän aikana tutustuimme Sveitsin maataloustutkimukseen Aadorfissa, missä sijaitsee tutkimuskeskus Agroscope Reckenholz Tänikon (ART). Tutkimusasemia on kaikkiaan 3 kpl. Maataloustutkimuksessa työskentelee 355 päätoimista, 6 harjoittelijaa ja 63 osa-aikaista työntekijää. Budjetti on vuositasolla 36,9 miljoonaa CHF, josta ulkopuolista rahaa 5,5 milj. CHF, julkaisuista ym. palveluista 1,4 milj. CHF. Henkilöstökulut ovat 30 milj., juoksevat menot 5,9 milj. ja investoinnit 1,0 milj. CHF. Sveitsin maataloustutkimus tuottaa vuosittain 563 kpl julkaisuja, 587 kpl esitelmiä ja 715 kpl luentoja. Tällä hetkellä maatalousala kiinnostaa nuoria ja maataloutta arvostetaan Sveitsissä. Saadakseen kansallisia tukia, nuorilta jatkajilta vaaditaan maatalousalan koulutus. Varsinaista maatalouden neuvontajärjestöä Sveitsissä ei ole, mutta viljelijöillä on mahdollisuus saada neuvontaa maatalouskoulujen ja opistojen kautta pientä maksua vastaan. Lisäksi viljelijät voivat vierailla tutkimusasemalla ja tutustua tutkimuksiin. Tutkimuksen tekeminen on hyvin samantyyppistä kuin Suomessa. Tutustuimme mm. säilörehuaumojen tiivistämistapatutkimuksiin, erilaisten nurmiketjujen toimivuuteen ja lypsyasemalla tutkittiin mm. kevyiden lypsimien vaikutusta utareterveyteen ja lypsyyn. Muita ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat mm. maatalousrakentaminen, jossa huomioidaan energiatalous, hajuongelmat sekä rakentamisen kustannustehokkuus. Lisäksi tutkitaan sekä maidontuotannon ja sianlihantuotannon kokonaisketjua, missä tarkastellaan ympäristötekijöitä, työtehoa, eläinten ja ihmisten hyvinvointia sekä työergonomiaa. Tutkimuskeskuksella on käytettävissä noin 5000 kirjanpitotilan tiedot, joista keskus saa ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa tutkimuksen ja kehitystyön pohjaksi. Tutkimusasemalla on lypsylehmiä, joiden keskituotos on 7000 kg. Pääasiallisena rehuna on kuiva heinä, koska maidosta valmistetaan juustoja. Navetta on verhoseinäinen ja ovet pidetään aina auki, vaikka pakkanen laskee joskus 15 asteeseen. Navettaan on tulossa Pellonpajan parsikalusteet remontin myötä. Tutkimustilan rakennuksia

8 GVS Agrar AG Tutustuimme Valtran sveitsiläisen maahantuojan toimipisteeseen, GVS Agrar AG:n ( Kohde kuuluu Agco- konserniin, joka on maailmanlaajuinen maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Maatalouskone- ja traktorimerkkeinä ovat New Holland, John Deere, Fender, Deutsch Fahr, Hurlimann (sveitsiläinen merkki) sekä Massey Ferguson. GVS Agrar AG on osuuskunta, jonka viljelijät omistavat. Konekaupan ja maahantuonnin lisäksi osuuskunta harjoittaa konehuoltoa, maatalous- ja puutarhakauppaa, dieselin myyntiä, auton pesua, varaosapalvelua, omaa maatalouskonetuotantoa sekä neuvontapalvelua. Myytävät koneet tulevat keskusliikkeeltä osina, jotka kootaan paikanpäällä ja testataan käytännössä ennen myyntiin asettamista. GVS Agrar AG sijaitsee Scaffhaussenin kantonissa. Kantonin alueella maatiloja on 654, joista 1345 on lypsykarjatiloja. Muita tuotantosuuntia ovat sianlihan tuotanto, siipikarjatuotanto sekä viiniviljely. Viininviljelyalaa on 477 ha ja sen merkitys on suuri Sveitsin saksankieliselle alueelle. Vierailimme myös yrityksen omassa viininvalmistustehtaassa. KESKIVIIKKO 24.3 Vierailimme Werner ja Katharina Schmidin emolehmätilalla Detligenin kunnassa ( Viljelyksessä on 30 ha peltoa ja 15 ha metsää. Oman perheen lisäksi tilalla työskentelee oppipoika ja harjoittelija. Werner Schmid otti vanhan sukutilansa haltuun 35 v. sitten ja oli tuolloin ensimmäisiä emolehmätilallisia ja ensimmäinen Angus-rodun kasvattaja Sveitsissä. Tällä hetkellä emolehmiä on 70 ja kaikki eläimet kasvatetaan tilalla. Tila on erikoistunut Aberdeen Angus- rodun jalostukseen ja he myyvät sekä siitoseläimiä että spermaa eri puolelle Eurooppaan ja mm. Kanadaan. Rodunvalinnan perusteena on ollut lihan mureus ja marmoroituminen sekä rodun hyvä rehunkäyttökyky. Lihan markkinoinnissa rotu on maailmalla ja ravintoloissa tunnettu ja arvostettu. Tilan omat tavoitteet Angus-rodun jalostuksessa ovat mm, että hieho poikii kahden vuoden iässä, lehmä poikii säännöllisesti ja elopaino on kg.

9 Emolehmät poikivat loka-joulukuun välisenä aikana. Emot ja vasikat laiduntavat Alpeilla huhtikuun alusta lokakuulle ja vasikat vieroitetaan laidunkauden lopulla. Näin ollen vasikoiden vieroitusikä, 8-10 kuukautta, on korkeampi kuin esim. suomalaisessa emolehmätuotannossa. Tuotantorytmi määräytyy alppilaitumien tehokkaan hyödyntämien vuoksi tämän tyyppiseksi. Karjan rehuna käytetään maissia kokoviljasäilörehuna, kuivaa heinää ja hernettä. Tilalla viljellään myös sokerijuurikasta, jonka sato viedään sokeritehtaalle. Maissisäilörehu pelletöidään vasikoille ripulin ehkäisemiseksi. Teurastuspalvelu ostetaan muualta ja osa lihasta tuotetaan pihveiksi, makkaroiksi ym. lähistöllä sijaitsevalla pienellä elintarvikejalostajalla. Tilan tuottama naudanliha myydään pääasiassa ravintoloihin, joko valmiiksi jalostettuina tuotteina tai raakana. Osa naudanlihatuotteista käytetään oman tilan maatilamatkailupalveluissa. ( Schmidin Angus- karjaa S-Ukres-W, Sonni on Euroopan Junior Champion v Majoituimme keskiviikon ja torstain väliseksi yöksi Sveitsin pääkaupunkiin Berniin.

10 TORSTAI 25.3 Paikallinen maatalouskonekauppa Gruyerissä, jossa mm. Valtran jälleenmyyntiä La Coulette Torstaina vierailimme monipuolista yritystoimintaa harjoittavalla maatilalla Belmontissa, Lausannen kantonissa( ). Tilalla on 40 lehmää pihatossa, jossa on 6-paikkainen lypsyasema. Maito toimitetaan Gremolle, joka on yksi Sveitsin neljästä maito-osuuskunnasta. 17 vuotta sitten tilalla aloitettiin jätteiden kierrätys sivutoimena maatalouden ohella. Kierrätystoiminta on kasvanut vuosien aikana suureksi ja tällä hetkellä maatalouden osuus tilan tuotosta on vain noin 10 %. Kierrätysbisnekseen on investoitu yhteensä 2 milj. ja jätteitä kerätään ihmisen talousalueelta. Tilan kierrätyskeskuksessa otetaan vastaan biojätettä, maa- ja metsätalouden jätettä (ei kuitenkaan lantaa), kantoja yms. Noin puolet jätteestä tulee julkisilta laitoksilta ja puolet puutarhoilta. Jätemaksu on 60 /tn tuotavasta jätteestä. Jätteet haketetaan ja annetaan kompostoitua varastoissa 5 kk. Tuloksena on kompostimultaa, jota käytetään maatalouteen (80 %), viininviljelyyn (10 %) ja puutarhoilla (10 %). Kompostimulta on luonnonmukainen lannoite, jonka markkinointi oli aluksi vaikeaa, mutta nyt tuote on erittäin suosittu. Kompostituotteita tehdään neljää eri laatua eri käyttötarkoituksia varten: maatalouteen maanparannusaineeksi, puutarhatuotantoon, kotitalouksiin sekä multaa happaman kasvualustan vaativille kasveille (esim. havupuut). Kompostia tuotetaan noin tn vuosittain. Tilan liikevaihto 2,5-3 milj. Fr (1,6 2 milj. ) Suunnitelmissa on kehittää toimintaa niin, että tilalla voitaisiin tuottaa myös biokaasua ja markkinoida sitä suoraan asiakkaille. Myös maidontuotantoa halutaan kehittää ja nostaa tuotosta kg / v. Tällä hetkellä maitoa tuotetaan kg/v. Tilan isäntä on enemmän keskittynyt kompostimullan tuotantoon ja tilan johtamis- ja

11 toimistotöihin. Tilalla työskentelee 10 henkilöä, joista 7-8- kompostointipuolella ja navetassa kaksi: karjamestari ja oppipoika. Yritys toimii Veljekset Ala-Talkkarin jälleenmyyjänä Sveitsissä ja heillä on myös itsellään käytössään ko. suomalaisyrityksen lämmitysjärjestelmä. Paalivarasto navetan yläpuolella, nosturi Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomioon siirtovälineenä mm. käyttämällä runsaasti kuivikkeita makuupaikoilla. Eläimet pysyvät näin myös puhtaina. Risut, rangat ja kannot hakkuriin Valmista maanparannusainetta Vierailun jälkeen ajoimme ja majoituimme kauniiseen Montreauxin kaupunkiin, joka sijaitsee Geneve-järven rannalla.

12 Matkan varrella näimme kilometrikaupalla jyrkille rinteille perustettuja viiniviljelyksiä. PERJANTAI 26.3 Aamu valkeni harmaana ja pilvet roikkuivat alppien rinteillä. Kun lähdimme hotellista, myrsky nostatti aaltoja Lausanne- järvessä ja alkoi sataa. Tämä oli harmillista, sillä ensimmäisenä suuntasimme Mannerheimin jäljille ja tutustumaan hänen muistoksi pystytetylle muistomerkille. Marsalkka Mannerheim asui viimeiset vuotensa Montreuxissa, Lausanne järven rannalla. Häntä hoidettiin paikallisessa hoitokodissa ja hän kuoli Sveitsissä Sveitsin Suomen ystävien aloitteesta Mannerheimille on pystytetty upea muistomerkki, jolle ryhmämme laski sinivalkoisen kukkakimpun muistoa kunnioittaen. Marsalkka Mannerheimin muistomerkki Montreuxissa

13 Montreux sta ajoimme Lausanne järven rantaa myöden Geneveen. Genevessä sijaitsee Sveitsin kansainvälinen toiminta. Tutustumiskierroksen aikana näimme useita kansainvälisten järjestöjen pääkonttoreita, kuten Unicefin, ILO:n ja WHO:n. Geneve on selvästi modernimpi, lasipalatsien sävyttämä kaupunki. Viikko oli takana ja olimme saaneet tutustua mielenkiintoiseen ja kauniiseen Sveitsiin. Perjantai-iltana lensimme Genevestä takaisin Helsinkiin. Matkaseurueemme Schmidtin maatilalla