Tulevaisuuden rakentaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden rakentaja"

Transkriptio

1 SRV Tulevaisuuden rakentaja Tulevaisuuden rakentaja Tulevaisuuden rakentaja SRV perustettiin vuonna Yhtiön 25 vuoteen mahtuu lukuisia innovatiivisia hankkeita. SRV loi suomalaiseen rakentamiseen uudenlaisia toimintamalleja, jotka nostivat yhtiön alansa eturiviin. Toimitilaosaajasta on kehittynyt myös aluekehittäjä ja asuntorakentaja. Kaupungistuva Suomi tarvitsee uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja asumisen ja elinympäristön kehittämiseksi ja rakentamiseksi. Juhlavuotenaan SRV katsoo tulevaisuuteen ja rakentaa seuraavaa 25 vuottaan. Tämä futuriikki hahmottaa tulevaisuuden rakentamiseen liittyviä kysymyksiä SRV:n omien sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden opastamana. ISBN

2

3 Tulevaisuuden rakentaja KATSAUS 25 VUOTTA ETEENPÄIN RAKENTAMISEN JA ELÄMISEN TULEVAISUUTEEN

4 Alkusanat Alkusanat: 3 Tulevaisuutta rakentamassa Johdanto: 4 5 Yksi ylitse muiden SRV:n historia: 6 11 Matka teurastamosta tornirakentamiseen Tulevaisuutta rakentamassa Jukka Hienonen SRV:n toimitusjohtaja Kodin tulevaisuus: Tulevaisuus yltää enintään haaveidemme tasolle Kuluttajakansalaisuus: Kuluttajakansalaiset tulevat! Kodin merkitys: Kotona kaiken aikaa Tulevaisuuden asuminen: Asumisen inspiraatio Asumisen elämyksellisyys: Kaupunkiasuminen vuonna 2037: Viihteellisyys ohjaa asumisen valintoja Yhdyskuntarakenne: Tulevaisuuden suomalainen kaupunkiasuminen Tornirakentaminen: Koti arjen yläpuolella Aluekehitys: Innovaatioilla kiinnostavia elinympäristöjä Kaupunkisuunnittelu: Asuntoja tiiviisti mutta harvasti Kestävä kehitys: Rakenteet ohjaavat kulutusmuutoksiin Rakennusmateriaalit: Kerrostalojen materiaalit monipuolistuvat Loppusanat: Maailma ei ole vielä valmis on to tuttu juhlimaan onnistumisia SRV:ssä ja merkkipaaluja työn merkeissä. Nytkin haluamme yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa katsoa tulevaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rakentajana on lohdullista todeta, että maailma ei ole vielä valmis. Kehitettävää ja rakennettavaa riittää. On kuitenkin hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään mennyttä neljännesvuosisataa ja laatia reseptejä tulevan maailman rakentamiseen. SRV on koko ikänsä ollut innovatiivinen edelläkulkija, emmekä aio luovuttaa tuota asemaa pois jatkossakaan. Yhtiön historiassa on monia vaiheita, joissa sen vastuunkantajat ovat ottaneet isoja mutta harkittuja riskejä. Asiantuntevat ihmiset ovat toteuttaneet hankkeet tavalla, joka on jättänyt työn jäljiltä lukuisia tyytyväisiä ihmisiä ja tahoja. Ongelmanratkaisukyky on ollut leimallista hankkeissa, joissa on useinkin puuttunut esikuvat. SRV ja sen väki ovat usein olleet juuri noita esikuvia. SRV:n synty ja juuret ovat olleet mittavien toimitilahankkeiden kehittämisessä ja rakentamisessa. Osaaminen isojen hankkeiden toteuttamisessa on matkan varrella vain karttunut. Samalla rinnalle on kasvanut toinen vahva kivijalka, asuntorakentaminen. SRV on muutamassa vuodessa kivunnut yhdeksi pääkaupunkiseudun suurimmista asuntorakentajista. Tuotannosta löytyy niin omaa tuotantoa kuin toisten taseisiin tehtäviä asuntohankkeita. Visiomme on parantaa elämisen laatua rakennetun ympäristön kestävillä ratkaisuilla. Tämä tavoite haastaa meitä menemään anturavaluja pidemmälle miettimään, minkälaiset ratkaisut todella parantavat yritystoiminnan, yhteiskunnan ja yksilön elämän ja toiminnan laatua. Ratkaisuiksi kelpaavat vain mallit, jotka toteuttavat myös kaikkien osapuolten taloudelliset yhtälöt. Olemme sangen tietoisia muutoksista, jotka haastavat yhdyskuntarakenteen Suomessa. Väestön rakenteelliset muutokset, muuttoliike ja elinkeinorakenteen muutokset sekä rakennuskannan ikääntyminen heijastuvat nopeassa tahdissa rakennettuun ympäristöön kohdistuviin paineisiin. Asunnot ja elinympäristöt, työn tekeminen ja liiketoiminnalliset konseptit tuovat kehittämiseen ja rakentamiseen vaatimuksen ymmärtää käyttäjien, rakennuttajien, sijoittajien ja poliittisten vastuunkantajien tarpeita. Yksittäisten rakennushankkeiden rinnalla näyttelevät yhä suurempaa roolia monitahoiset aluekehityshankkeet. Onnistuminen niissä edellyttää mittavaa yhteistyötä kunnallisten valmistelijoiden ja päättäjien, pääomamarkkinoiden sekä SRV:n ja sen kumppaniverkoston välillä. Vuoropuhelulla ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämisellä on SRV:ssä pitkät perinteet. Kun orientoidumme seuraavaan neljännesvuosisadan jaksoon, sitoudumme uudelleen näihin hyväksi havaittuihin periaatteisiin jatkuvasti parantaen juoksuamme. Luotamme, että kykymme ennakkoluulottomiin ratkaisuihin auttaa meitä olemaan Suomessa ja lähialueiden kasvavilla markkinoilla lupauksemme mukaisesti Elämäsi rakentaja myös tulevaisuudessa. 3

5 Johdanto Yksi ylitse muiden Taneli Hassinen SRV:n viestintäjohtaja Rakentamisen taustalla on aina merkitys, joka palvelee jotakin tarkoitusta. Tämähän on itsestään selvää. Sen sijaan ajatukset hajaantuvat, kun aletaan pohtia tarpeita, joita rakennetulla ympäristöllä tyydytetään. SRV on koko historiansa ajan rakentanut fokusoituneeseen tarpeeseen. Tämän julkaisun tehtävänä on kertoa syvemmälle menevästä ajattelusta, jolla SRV on asettunut toimialan edelläkävijäksi. Maailmaa on rakennettu siitä lähtien, kun ihminen on kasannut ensimmäisen kerran risuista kehikon ja vuorannut sen lehdillä. Infrarakenteiden virkaa ovat toimittaneet paljain jaloin poljetut polut ja puron yli kaadettu kelo. Rakentamisen ratkaisuja löytyy tarvehierarkian jokaiselle tasolle. Ihminen on halunnut suojata itsensä, läheisensä ja omaisuutensa tuulelta ja sateelta. Saalis tai sato on pitänyt laittaa talteen, ovatpa ne olleet maakellareita tai moderneja logistisia laitoksia. Taidon ja kauneuden tajun myötä rakennukset ovat alkaneet näytellä erilaisia rooleja ja ilmaista inhimillistä ajattelua ja kulttuuria. Mukavuus on saattanut tehdä tilaa tyylille ja näyttävyys taloudellisuudelle, joskin ratkaisuja on tehty päinvastaisellakin logiikalla. SRV UUDISTI RAKENTAMISEN Rakennetun ympäristön kehittäminen jatkuu yhä edelleen. Neljännesvuosisata sitten rakentamisen historian virtaan luotiin SRV viiden kokeneen rakentajan rohkeudella. Siitä lähtien SRV:n historiaa ovat leimanneet toinen toistaan innovatiivisemmat rakennushankkeet. SRV on ollut rakentamista, jossa on mukana myös idea. Maailma muuttuu yhä monimuotoisemmaksi asettaen rakennetulle ympäristölle uusia vaatimuksia. Puhutaanpa toimi- ja liiketilojen toimivuudesta, infrarakenteiden kestävyydestä tai asumisen viihtyvyydestä, kaikkeen liittyy yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tarpeita sekä taloudellisuuden ja kestävän kehityksen vaatimuksia. Näistä muodostuu yhtälöitä, jotka vaativat meiltä toimialan kärkiyrityksenä osaamista alueja hankekehityksestä rakentamisen suunnitteluun ja toteutukseen sekä hankkeiden kaupallistamisesta palvelun sujuvuuteen. SRV:n projektinjohtomalli mullisti suomalaisten rakennushankkeiden toteutusperiaatteet. Yhtiön kyky tarkastella rakennetun ympäristön prosesseja kokonaisuutena on johtanut SRV:n toteuttamaan hankkeet ideasta rakentamiseen ja kaupallistamiseen. SRV:n kyky asettua asiakkaan puolelle on luonut sen maineen, jolta yhtiö ponnistaa myös tulevaisuuteen. FUTURIIKKI: IKKUNA TULEVAISUUTEEN SRV:n historia on kunniakas ja täynnä sitkeää puurtamista ja tunnettuja mainetekoja. Haluamme juhlavuonna tarkentaa näkökykymme kuitenkin tulevaisuuteen. Historiikin sijasta julkaisemme tämän futuriikin. Sen tehtävänä on nostaa esiin ja keskusteluun näkökulmia tulevaisuuden asumiseen ja rakennettuun ympäristöön. Haastamme itsemme ja sinut tämän kirjan lukijana miettimään, mitkä ajurit ohjaavat rakennettuun ympäristöön liittyviä tarpeita seuraavien vuosikymmenien aikana. Olemme koonneet kirjoittajia ja näkemyksiä asumisen, yhdyskuntarakenteen ja rakentamisen eri laidoilta. Haluamme ymmärtää, missä ovat tulevaisuuden rakentamisen, kiinteistö- ja aluekehittämisen sekä ympäristön tarpeet ja sen myötä liiketoimintamahdollisuudet. SRV:n tämän vuosikymmenen tornialuehankkeet haastavat meidät miettimään asuin- ja elinympäristömme kysymyksiä monipuolisesti. Asumiseen meillä jokaisella on suhde. Pyrimme ymmärtämään asumisen ja rakennetun ympäristön kysymyksiä psykologisesta, sosiaalisesta, talou dellisesta ja ekologisesta sekä yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toivon, että tämä julkaisu laajentaa omalta osaltaan keskustelua suomalaisesta rakentamisesta, asumisesta ja ennen kaikkea elämisestä, sitä vartenhan me tätä työtä teemme. 4 5

6 SRV:n historia Matka teurastamosta tornirakentamiseen Maija Saastamoinen Jessi Luotola Suomen asuntomarkkinat ylikuumentuivat 1990-luvun a lussa. Talouskriisi iski välittömästi rakennusalaan, myös SRV:hen. Tilauskanta romahti ja töitä oli vähän. Saksan rakennusmarkkinat vetivät silloin, ja SRV:kin lähti sinne. Ensimmäinen työ oli pieni saneerausurakka, mut- SRV:n neljännesvuosisadan taival on huikea kehitystarina Neuvosto-Viron lihajalostamosta Suomen ensimmäisten urbaanien pilvenpiirtäjäkokonaisuuksien kehittäjäksi ja rakentajaksi. Yhtiön toimintamalli on taipunut kulloiseenkin markkinatilanteeseen ja asiakastarpeeseen. Historiaa täplittävät erinomaiset pelipaikkojen hyödyntämiset ja yhtiön kokoa suuremmat hankkeet. LIIKKEELLE LIHAA SÄÄSTÄMÄTTÄ SRV Viitoset perustettiin kesäkuussa Viisi perustajajäsentä olivat Kari Filppula, Jorma Haapamäki, Ilpo Kokkila, Eero Nuutinen ja Kalevi Härkönen. Yhtiö sai nimensä viiden perustajajäsenen mukaan, ja SRV tulee sanoista Suomen Rakennusvienti. Yhtiön ensimmäinen urakka oli Rakveren lihakombinaatti Virossa, silloisessa Neuvostoliitossa. Kyse oli suuresta urakasta, ja tahtotila SRV:llä oli alusta asti kova: tässä on menestyttävä. Jättihanke onnistuikin, ja urakka sai Suomessa paljon julkisuutta. Syksyllä 1987 Helsingin kaupunki solmi Viitosten kanssa sopimuksen Kampin palvelutalon rakentamisesta. Suunta kohti kiinteistöalan moniosaajaa oli otettu. PROJEKTINJOHTO- URAKOINNIN PIONEERI 1980-luvun lopulla projektinjohtourakointi oli vielä uutta Suomessa, ja SRV toimi sen edelläkävijänä. Yhtiöllä ei ollut lainkaan omia työntekijöitä, vaan kaikki tehtiin alihankintana. SRV Malliin haettiin oppia Ruotsista ja Yhdysvalloista asti. Projektinhallinta ja projektinjohtourakointi sekä joustava toimintamalli mahdollistivat vahvan asiakaslähtöisyyden ja avoimuuden. Siihen asti rakentaminen oli ollut Suomessa suljettu prosessi ja kommunikointi muodollista ja sopimusteknistä. Projektinjohtourakointi mahdollisti sen, että rakentaja oli asiakkaan kanssa samalla puolella pöytää. Avoin kommunikointi ja yhteinen päämäärä loivat mahdollisuuden kehittää hankkeita tilaajan kanssa yhdessä. SRV oli aikaansaava toimitilarakentaja ja rakensi runsaasti toimistotiloja etenkin Nokialle. Se, että Nokia valitsi toimintatavakseen projektinjohtourakoinnin, sertifioi sen yhdeksi hyväksytyksi toimintamalliksi tehdä rakennuksia. Reilussa kymmenessä vuodessa SRV oli luonut alalle arvostetun toimintamallin, jota myös muut rakentajat ovat alkaneet soveltaa. Urakoiden jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin on synnyttänyt SRV:lle laajan kumppaniverkoston. Monenlaisten kumppaneiden kanssa toimiminen on edellyttänyt vahvaa seurantaa harmaan talouden torjumiseksi. SRV on kehittänyt oman Verkostorekisterin, jolla se pystyy hallitsemaan ja valvomaan, että sen yhteistyökumppanit hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa. KANSAINVÄLISTÄ OSAAMISTA EUROOPASTA JA LÄHIALUEILTA SRV laajeni jo alkuvuosina, ennen kaikkea Viron yhteisyrityksiin. Vuonna 1988 perustettiin Finest Hotel Group yhdessä Arctian ja Saimaa Linesin kanssa. Yhteisyritys osti ja saneerasi Palace Hotellin Tallinnassa. Palace Hotel oli kaupungin ensimmäinen länsimainen hotelli. Vuonna 1989 Turkuun perustettiin Turun Rakennusryhmä ja Joensuuhun Rakennusliike Purmonen. Viroon perustettiin Eesti Ehitus ja Estconde. Vuotta myöhemmin SRV perusti yhteisyrityksiä Viroon, Neuvostoliittoon, Jugoslaviaan ja Unkariin. Toiminta kahdessa viimeksi mainitussa maassa jäi alkuasteelle, eikä niissä koskaan rakennettu yhtään kohdetta. Ilpo Kokkila (s. 1947) Diplomi-insinööri Ilpo Kokkila tuli tunnetuksi lähtemällä Perusyhtymän johtajistosta yrittäjäksi perustamaansa SRV Viitoset Oy:öön ja hankkimalla heti jättiurakan Neuvosto-Virosta. Hän on uudistanut rakennusalan käytäntöjä ja rakennuttanut voitollisesti suuria kiinteistöjä. Kokkila on löytänyt aiempaa tehokkaampia menetelmiä, joissa avoin yhteistyö tilaajan kanssa on keskeistä. Kokkila oli SRV Viitoset Oy:n toimitusjohtaja ja alusta asti pääomistaja. Hän luopui konsernin toimitusjohtajuudesta 2001, mutta on jatkanut hallituksen puheenjohtajana ja pääomistajana. Emoyhtiö SRV Oyj listautui Helsingin pörssiin Kokkilalla on kolme poikaa. Vanhin poika Timo Kokkila on vuonna 1979 syntynyt tuotantotalouden diplomi-insinööri ja SRV:n hallituksen jäsen vuodesta Hän on ollut SRV:n ja sen hankkeiden palveluksessa vuosina

7 ta seuraavaksi yhtiö tekikin jo mittavan 240 asunnon kohteen Rüdnitziin. Muutamia muitakin hankkeita oli, mutta ne eivät lyöneet leiville. Kilpailu Saksassa kiristyi, ja saksalaiset suosivat joko omia urakoitsijoitaan tai halpatyövoimaa. Laatua tekevälle suomalaiselle ei enää ollut tilaa. Lähestyttäessä 1990-luvun puoli väliä Suomi alkoi nousta lamasta. Virossa hallitus rupesi yksityistämään valtion yrityksiä, ja vuonna 1994 SRV osti yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneidensa kanssa huutokaupassa Viru-hotellin. Hotellia ryhdyttiin saneeraamaan ja osa siitä muutettiin kauppakeskukseksi. Viru-hotellia yritettiin tarjota useammallekin operaattorille, mutta osapuolia tyydyttävään tulokseen ei päästy. Niinpä SRV toimi joitakin vuosia myös hotellioperaattorina. Viru olikin muutaman vuoden yhtiön parhaiten kannattava osa luvun puolivälissä perustettiin yhteisyrityksiä Latviaan ja Liettuaan. Kaikissa yhteisyrityksissä oli aina mukana joku paikallinen yksityishenkilö. Sittemmin SRV on lisännyt itsenäisyyttään Venäjällä ja lähialueilla toimiessaan. KOHTI ASUNTOJA Jo 1990-luvun puolivälissä SRV:ssä alettiin miettiä, mistä rakennushankkeet lähtevät liikkeelle: mistä tarpeet syntyvät ja voiko tarpeisiin vaikuttaa. Yhtiössä otettiin määrätietoisia askeleita hankekehityksen suuntaan. Alkuun tämä tarkoitti institutionaalisten sijoittajien omistuksien kehittämistä. Jos taloja tai tontteja oli tyhjillään, SRV kehitti niihin hankkeita ja kaupallistettavia toimintoja. Vielä 1990-luvun lopussa SRV oli toimitilarakentaja. Iso muutos tapahtui vuonna 1996, kun SRV osti Teräsbetoni Oy:n ja Tehorakentajat Oy:n liiketoiminnot. Teräsbetonin oston suurin syy oli sen Venäjän toiminnot. Moskovassa oli meneillään suuren Usadba-keskuksen rakentaminen. Tehorakentajien oston myötä SRV tuli mukaan asuntorakentamiseen. Asuntorakentamista vahvisti edelleen vuonna 1999 tehty talonrakennusyhtiö Arvo Westerlundin osto. Alkuun asuntotuotanto oli urakointia omien pääomien vähäisyyden takia. SRV teki sitä, mihin oli varaa ja kykyä. SRV sai kaivattua pääomaa listautumalla pörssiin vuonna Vuoden 2009 loppupuolella SRV otti reippaan askeleen asuntotuotannossa, nimenomaan perusteurakoinnissa, osti tontteja ja aloitti kohteita rohkeasti. Yhtiö laittoi alulle suuria aluekehityskohteita kuten Keilaniemen ja Niittykummun. SRV lähti systemaattisesti suuntaamaan toimintaansa asuntotuotantoon ja kehittämään siitä toista tukijalkaa vahvan toimitilarakentamisen rinnalle. Kotimaan liikevaihdossa toimitilat ja asunnot näyttelevätkin yhtä suurta osaa. SIIRTYMINEN RAKENTAMISEN RASKAASEEN SARJAAN Vuonna 2001 tehtiin yhtiöjärjestelyjä. SRV Yhtiöt Oy jakautui kahdeksi uudeksi yhtiöksi eli SRV Yhtiöt Oy:ksi ja Pontos Baltic Holding Oy:ksi. Vuonna 2005 perustajaosakkaat Kari Filppula, Jorma Haapamäki ja Eero Nuutinen myivät omistamansa 48 prosenttia yhtiöstä. Erilaisia yhtiöiden sulautumisia ja nimenmuutoksia on koko historian ajan tehty runsaasti. Pörssilistautumisen jälkeen SRV:llä oli mielessä kolme asiaa, joihin se halusi panostaa: aluetoiminta, Venäjän toiminta ja asuntotuotanto. Yhtiön kasvaessa myös johdossa tapahtui KAMPIN KESKUS Kampin keskus sijaitsee keskellä vilkasta Helsinkiä Kampin alueella. Alueella oli aikaisemmin linja-autoaseman bussikenttä. Helsingin kaupungin tavoitteena oli Kampin suuren maanpäällisen linja-autokentän tehokkaampi hyödyntäminen, ja kaupunki järjesti alueen kehittämisestä ideakilpailun. SRV:n innovaationa oli Espoon suunnan seutubussien sekä kaukoliikenteen linja-autoterminaalin ja tavara-aseman sijoittaminen maanalaisiin tiloihin. Innovatiivisen konseptin ansiosta SRV sai hankkeen vastuulleen vuonna 2002 ja keskus valmistui Kamppiin rakennettiin kauppakeskus, maanalainen kaukoliikenneterminaali ja Espoon paikallisliikenteen terminaali, kolme asuinrakennusta, kolme toimistorakennusta, tori ja aukioita. Pelkästään kokoluokkansa puolesta Kampin rakentaminen vaati erityisen tarkkaa suunnittelua, aikataulutusta ja järjestelyjä. Laajan hankkeen kaikki moninaiset osat piti sovittaa saumattomasti yhteen. Keskeinen sijainti keskellä kaupunkia aiheutti omat vaatimuksensa logistisesti ja aikataulullisesti. Kamppia varten kehitettiin uusi järjestelmä, jonka kautta pystyi organisoimaan suuret materiaalivirrat, ja rakentaminen jaksotettiin kaupungin elämän mukaan. Kampin keskus voitti Suomen paras työmaa -tittelin vuonna 2003 uraauurtavan kalliorakentamisen takia. Kamppi voitti myös Vuoden Betonirakenne -tittelin vuonna 2005 ammattitaitoisesta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä osaavasta toteutuksesta. Kampin keskus sai vuonna 2005 Hyvin tehty -kunniakirjan Uudenmaan Näkövammaiset Ry:ltä siitä, että suunnittelussa oli alusta lähtien otettu huomioon myös näkövammaisten turvallinen ja itsenäinen liikkuminen. Myös Kampin tiedottamisesta on myönnetty Rakennustietosäätiön RAKEVA-palkinto vuonna

8 muutoksia. Ilpo Kokkila oli ollut aina emoyhtiön toimitusjohtajana ja hallitusten puheenjohtajana. Vuonna 2001 Heikki Allonen aloitti ensimmäisenä ulkopuolisena toimitusjohtajana. Häntä seurasi vuonna 2004 Hannu Mikkonen, vuonna 2006 Eero Heliövaara ja vuonna 2010 Jukka Hienonen. Jukka Hienosen toimitusjohtajakaudella SRV-konsernin rakennetta on selkeytetty edelleen. Kotimaan liiketoiminnoissa SRV Toimitilat sekä SRV Asunnot ja alueliiketoiminta yhdistettiin yhdeksi tuotannosta vastaavaksi kokonaisuudeksi SRV Rakennus Oy:ksi. Pörssilistattuna emoyhtiönä on SRV Yhtiöt Oyj. Kansainvälinen toiminta koostuu pääosin Venäjän liiketoiminnasta, jossa on myös tulevaisuuden merkittävät kasvumahdollisuudet. INNOVAATIOILLA KÄRKEEN Kampin keskuksen rakentaminen toi SRV:n suurempaan julkisuuteen. Keskuksen kehittäminen lähti Helsingin kaupungin aloitteesta ja alueen kehittämisen ideakilpailusta. Hyvän kaupallisen konseptin ansiosta SRV sai hankkeen vastuulleen vuonna Linja-autoliikenne sijoitettiin maan alle ja säästynyt tila käytettiin asuintaloihin, toimistoihin, kauppakeskukseen sekä toriin ja aukioihin. SRV onnistui keksimään jotain, jota muut eivät olleet osanneet edes ajatella. Asuntorakentamisen suuntaa muokkasivat sekä Kampin keskukseen rakennetut asunnot että Eiran Kommodorin asunnot. Kumpikin projekti oli keskustaan rakennettu korkeatasoinen paljon julkisuutta saanut hanke. Erikoinen oli myös Katajanokalle saneerattu Amiraali. SRV nousi nimekkääksi asuntorakentajaksi pääkaupunkiseudulla ja myös Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa. Merkittäviä projekteja ovat olleet myös jo valmiit Musiikkitalo ja Kaisa-talo sekä rakenteilla olevat Kalasataman keskus sekä Pietarin Baltic Pearl ja Septem City. Nämä ovat esimerkkejä siitä, että yhtiö on päässyt toteuttamaan niin uudis- kuin saneerauskohteita kaupunkien paraatipaikoille. SRV on usein valikoitunut rakentajaksi uusien innovaatioiden ansiosta; monesti yhtiö on pystynyt ratkaisemaan vaikeita ongelmia ja rakentamaan kohteita, jotka ovat olleet vähällä jäädä kokonaan toteutumatta. Rakentamisen osaamista talossa on aina ollut. Nyt SRV:n haasteena on nostaa kuluttajamarkkinat yritysmarkkinoiden rinnalle liiketoiminnan keskiöön. Yhtiön etu on se, että SRV:llä ei ole vanhoja painolasteja, vaan se on ketterä ja uudistamishaluinen rakentaja. Tausta-ajatuksena on avoimuus ja asiakaskeskeisyys sekä halu tehdä uutta ja olla toimialan edelläkävijä. SRV on myös asiantuntijaorganisaatio: talossa on vahva ammattitaito ja asiantuntijuus. Kun kaikkeen tähän lisää yhtiön innovatiivisuuden, on mahdollista saada aikaan jotain uutta ja mennä eteenpäin. MUSIIKKITALO Helsingin Musiikkitalo valmistui vuonna 2011 Helsingin keskustaan, Kiasman viereen ja Eduskuntataloa vastapäätä. Musiikkitalo rakennettiin kolmelle käyttäjälle: Helsingin kaupunginorkesterille, Radion sinfoniaorkesterille ja Sibelius-Akatemialle. Kiristyneen taloustilanteen takia Musiikkitalo uhkasi jäädä toteutumatta tilaajien pelätessä mahdollisia korkeita kustannuksia. SRV:n ehdottamat ratkaisut suunnitelmiin mahdollistivat kuitenkin rakennuksen taloudellisen ja tehokkaan toteutuksen kotimaisuudesta, laadusta, akustiikasta tai arkkitehtuurista tinkimättä. Musiikkitalo valmistui aikataulussa ja alle alkuperäisen kustannusarvion. Talo on kansainvälisesti kiitelty erinomaisen laatunsa ja akustiikkansa ansiosta. Musiikkitalo oli erittäin monipuolinen ja haastava rakennusprojekti. Taloon toteutettiin erilaisia tiloja ja kokonaisuuksia ja erityishuomiota vaativia akustisia ratkaisuja. Myös sijainti keskellä vilkasta Helsingin keskustaa aiheutti haasteita työmaan logistiikalle. Materiaalivirtojen hallitsemiseksi työmaalla oli käytössä SRV:n oma logistiikkajärjestelmä. Musiikkitalon työmaa valittiin Suomen parhaaksi rakennustyömaaksi vuonna 2010 Rakennuslehden järjestämässä kilpailussa. Raati kiitti perust luissaan erityisesti SRV:n vakaata tapaa toimia ja johtaa työmaata. Työturvallisuudeltaan Musiikkitalo oli valtakunnan parasta tasoa. SRV on panostanut tosissaan myös harmaan talouden torjuntaan. Musiikkitalo oli pilottikohteena SRV:n Verkostorekisterin käyttöönotossa

9 Kodin tulevaisuus Tulevaisuus yltää enintään haaveidemme tasolle Christer Haglund Suomen Messujen toimitusjohtaja ja tulevaisuuden trendihaistelija Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneeseen emme. Tulevaisuudessa vaihtoehtoja on lukemattomasti, ja muokkaamme sitä joka päivä pienillä ja suurilla valinnoillamme ja päätöksillämme. Ennustaminen on vaikeaa, mutta perustellut näkemykset ja mahdollisia todellisuuksia avaavat skenaariot ovat tarpeellisia niin liike-elämän kuin yhteiskuntasuunnittelunkin näkökulmasta. Tulevaisuuden trendit ovat jo täällä, meidän ympärillämme, mutta harva meistä osaa tulkita niitä oikein. Vaikka uusia trendejä tunnistetaankin, niitä usein vähätellään. Trendejä voi myös tietoisesti luoda ja ohjata siten tulevaisuutta haluamaansa suuntaan. Uusien ideoiden hyväksyminen tapahtuu tavallisesti vaiheittain. Filosofi Arthur Schopenhauerin mukaan kaikki totuudet kulkevat kolmen vaiheen kautta. Ensiksi niitä pilkataan, sen jälkeen niitä vastustetaan voimakkaasti, kunnes ne lopulta hyväksytään itsestäänselvyyksinä. Asunto on ihmisen elämän tärkein tila, niin tärkeä, että sitä kutsutaan kodiksi. Kodit ovat pitkään täyttäneet samat totutut tarpeet. Siellä valmistetaan ruokaa, syödään, leikitään, levätään, vietetään vapaa-aikaa perheen kanssa, harrastetaan seksiä ja nukutaan. Koti tarjoaa myös suojaa, lämpöä ja turvallisuuden tunteen. Tekniikka on ottanut yhä enemmän tilaa kodeissa, eikä perinteinen ydinperhe ole enää välttämättä ainoa perhemalli. Miten kodit ja käsitykset ihanteellisesta asumisympäristöstä tulevat muuttumaan tulevaisuudessa? Asuntokannan massiivisuuden ja pitkäikäisyyden takia emme voi kuvitellakaan, että laajamittaista muutosta asumisen kulttuurissa tapahtuu kovin nopeasti. Tietysti sitäkin tärkeämpää on ottaa uusien kotien rakentamisessa huomioon niitä tunnistettuja tarpeita, jotka ovat jo olemassa ja jotka vahvistuvat kaiken aikaa. ONKO ÄLYTALOSSA ÄLYLLISTÄ ELÄMÄÄ? Tekniikasta on puhuttu paljon asumisen yhteydessä, puhutaan älytaloista. Kodinkoneet ovat tuoneet mukanaan yhä uusia tilavaatimuksia: televisio siirsi aikoinaan perheen rintamasuunnan ja kalusteet takan edustalta kohti Peyton Placen maailmaa ja nyt tietokoneet ovat valloittaneet nurkan makuuhuoneesta tai hypänneet kissan lailla laptopin muodossa syliin. Lehdissä esitellään silloin tällöin taloja, joissa kodinkoneet, telkkarit, tietokoneet ja valaistus kommunikoivat keskenään. Tällaiset ratkaisut eivät tosin vielä ole saaneet kunnon jalansijaa asumisessa. Edellytyksenä onkin, että järjestelmät toimivat virheettömästi ja helposti. Näinhän asian laita ei vielä ole; lampun sammuttaminen voi 12 13

10 älytaloissa olla joskus ylivoimaisen vaikeaa. Usein hälytysjärjestelmät jäävät kytkemättä, koska ne ovat esimerkiksi lasten ja vanhusten kannalta liian monimutkaisia. On selvää, että älykäs talotekniikka siirtyy koteihimme, onhan radiolla, televisiolla, tietokoneella ja valaistuksella paljon yhteistä integraation hengessä. Toisaalta tuskinpa leivänpaahtimella ja pyykkikoneella on tulevaisuudessakaan paljon yhteistä keskusteltavaa. ELÄMÄNTILANTEET TESTAAVAT KODIN TOIMIVUUDEN Työn ja vapaa-ajan rajat ovat jo nyt hälventyneet, ja sama kehitys tulee jatkumaan. Se asettaa taas uusia tarpeita. Ihminen on sosiaalinen olento ja haluaa olla toisten kanssa tekemisissä. Jos ei tavata töissä, silloin pitää kodin läheltä löytyä paikka, jossa voi tavata muita. Syntyy uudenlaisia tilatarpeita. Kun käydään harvemmin työpaikalla, konttori saattaa sijaita kauempana, jolloin tarvitaan mahdollisuuksia yöpyä myös työpaikalla tai sen läheisyydessä. Ydinperheiden lisäksi on tullut uusioperheitä, sinkkuja, eläkeläispariskuntia, yksin eläviä vanhuksia ja niin edelleen. Erilaisten perherakenteiden ja elämäntilanteiden vuoksi kotiin kohdistuu muuttuvia toiveita. Nykyistä huomattavasti avoimemmat ja joustavammat asuntojen pohjat voivat tarjota apua. Mallia voi ottaa esimerkiksi japanilaisesta asumisesta, jossa perinteinen huonejako onnistuu kätevästi siirtoseinillä. Näin saadaan sopivat tilat myös isommalle viikonloppuperheelle. Japanissa tämä ikivanha tilojen joustavuus on myös saatu toimimaan hyvin yhteen nykytekniikan kanssa. Suomalaisessa kerrostalorakentamisessa turhaudun kahdesta asiasta: pienistä keittiöistä ja eteisistä. Minulle mieluisin keittiö on integroitu joko olohuoneeseen tai ruokailutilaan, jolloin koko perhe ja mahdolliset vieraat voivat kaikki seurustella toistensa kanssa. Toinen vaihtoehto on tarpeeksi iso keittiö, jossa kaikki viihtyvät. Asunnon ensivaikutelma syntyy eteisessä, ja ahdas eteinen on paitsi epäkäytännöllinen myös masentava jokapäiväinen pullonkaula. Kysyttäessä useimmat eivät ehkä halua maksaa näistä lisäneliöistä, mutta jos rakennusyhtiöt rohkeasti rakentavat tällaisiakin asuntoja, niille löytyy takuulla tyytyväisiä ostajia. KODIN TULEE OLLA ELPYMISEN PAIKKA Aivan uudentyyppisellekin huoneelle on tilaus. Se on hyvänolon-huone: huone, jossa on suihku, kylpy, televisio, kuntopyörä ja muut tarvittavat kuntoilulaitteet ja tilaa hemmotella itseään ja nauttia kynttilöiden valossa hiljaisuudesta, musiikista tai samppanjasta. Suomessa tämän huoneen yhteyteen kuuluu tietysti sauna. Suomalaisessa kulttuurissa aliarvioimme turhan usein fyysisen ja henkisen palautumisen merkitystä. Uskon myös, että niin uusissa kuin vanhoissakin asunnoissa tullaan satsaamaan nykyistä enemmän pintamateriaaleihin ja valaistukseen. Jo pelkästään oikealla valaistuksella saadaan aikaiseksi halutunlaista tunnelmaa. Pintamateriaalien ja valojen yhdistelmällä voidaan luoda kokonaan uusi ulottuvuus. Tulevaisuudessa nähdään varmasti myös entistä enemmän itsevalaisevia julkisivuja piristämässä pimeyden keskellä. Vaikka asunto on kaupungissa, ihmiset haluavat silti olla mahdollisimman lähellä luontoa. Tähän illuusioon päästään suurilla ikkunoilla. Enenevässä määrin rakennetaan myös parvekkeita ja viherhuoneita tai omia pieniä pihaosuuksia. Julkisivuja kehitetään istutuksilla ja valaistuksella viihtyvyyden parantamiseksi. Lasipintoja käytetään yhä useammin julkisivumateriaalina, jolloin lämmönsäätely ja energian talteenotto on helpompaa. KOHTAAMISIA YMPÄRI VUODEN Urbaanissa ympäristössä liikutaan tulevaisuudessa varmasti nykyistä enemmän polkupyörillä ja muilla kevyillä kulkuneuvoilla. Yhdyskuntarakenteessa tämän tulee näkyä fiksuina pyöräreittien verkostoina. Suomen ilmastossa ne on syytä ainakin osittain kattaa. Katemateriaali keräisi aurinkoenergiaa. Suomalaisten sosiaalisuus on aivan erilaista kesällä kuin talvella. Tämä johtunee siitä, että talvella liikkuminen ja ihmisten kohtaaminen kaupungilla tapahtuu sään armoilla. Onko sittenkään mahdotonta ajatella, että tulevaisuuden urbaanissa maisemassa on nykyistä enemmän julkisia tiloja ja väyliä, jotka mahdollistavat samanlaisen avoimuuden kuin kesäinen Espan puisto tai Kauppatori? Modernit kauppakeskukset ovat ottaneet tällaista roolia. Tarvitaan lisäksi myös rakenteita ja tiloja, jotka eivät ole yhtä intensiivisesti yhteydessä shoppailuun. PALVELUJA YMPÄRI VUOROKAUDEN Uusien alueiden suunnittelussa tulee myös entistä enemmän kiinnittää huomiota palveluiden saatavuuteen. Enenevässä määrin suomalaisetkin ovat valmiita maksamaan esimerkiksi silitetyistä paidoista, catering-palveluista, remonttireiskan avusta, hieronnasta, kuntosalista ja jalkahoidosta, kunhan nämä palvelut löytyvät lyhyen kävelymatkan päästä tai ne tuodaan kotiin. Tämä edistää myös työllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja turvallisuutta. Tavoitteena pitää mielestäni aina olla mahdollisimman mukava elämä. Teknologia ja rakenteet sen tuottamiseen meillä jo on. Onko meillä kulttuurinen ja asenteellinen valmius? 14 15

11 Kuluttajakansalaisuus Kuluttajakansalaiset tulevat! Tämän päivän suomalaiset kasvavat kuluttajakansalaisiksi, joille oma tahto ja nautintokeskeinen kokemusmaailma ovat oleellinen elämäntapaa organisoiva voima. Kuluttajakansalainen on itsetietoinen, vaativa ja yksilöllinen. Hän kokee oikeudekseen tehdä valintoja ensisijaisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Kuluttajuudesta on tullut yhteiskunnan keskeinen mekanismi ja malli tavaroiden, palveluiden ja yleisemminkin hyvinvoinnin jakamiselle kansalaisille. KULUTTAJAKANSALAISEN SYNTY Nykyisen ajanjakson henki on itsestään selvästi kuluttajuus. Historiallisessa katsannossa sen valtakausi on kuitenkin varsin nuori. Kulutuksesta tuli tunnistettu ja tunnustettu talouden osa vasta 1900-luvulla. Kuluttajakansalaisuuden synnyn mahdollistivat 1800-luvun lopun massateollisuuden, -jakelun ja liikenteen innovaatiot, joiden myötä kulutusyhteiskunta levisi ja demokratisoitui. Kuluttajakansalaisuus on kehittynyt pala palalta. Miljardien pienten kulutuspäätösten seurauksena runsaassa sadassa vuodessa Suomeen syntyi elinvoimainen talous ja hyvinvoiva kansa, joka nykyään näkyy esimerkiksi maailman parhaan koulutuksen ja terveimmän nuorison muodossa. Nyky-yhteiskunnassa taloutta tai tekniikkaa ei enää tarvita pelkästään puutteen tai ongelmien ratkaisuun. Siirtymä traditionaalisesta moderniin ja modernista jälkimoderniin arvomaailmaan Mika Pantzar Taloustieteilijä, kauppa tieteiden tohtori ja käyttäjä läheisten innovaatioiden tutkija voidaan tiivistää seuraavasti: ensiksi siirryttiin agraarista velvoiteyhteisöstä teolliseen suoritetalouteen ja sittemmin suoritetaloudesta kohti elämysyhteiskuntaa. Ajattelu on voimakkaasti yksilöllistynyt yhä enemmän kohti ajattelua, jossa itseilmaisulla ja myös tunteilla on tärkeä roolinsa. ARKEA JA ELÄMYKSIÄ Ilkka Halava Tulevaisuuden tutkija, yritysvalmentaja ja sosiokulttuurisen muutoksen asiantuntija Monien visionäärien mukaan elämyksellisyyden nousu yhteiskuntaa ohjaavaksi voimaksi on ilmeistä. Elämysyhteiskunnasta puhuttaessa helposti kuitenkin ajatellaan, että elämykset ovat vastakohta arkiselle elämälle ja kodille. Vapaa-aikatutkimuksen tulokset kertovat toista: arkinen kotielämä harrastuksineen on rikkaan elämän ytimessä. Arkinen elämä harrastuksineen ja itseohjautuvine ajankäyttötapoineen on rikkaan elämän ytimessä tulevaisuudessa vielä korostuneemmin kuin nykyään. Myös suomalaiset arvostavat eniten tavallista arkea: onnea on kävellä raittiissa ilmassa ja katsoa televisiota, harrastaa liikuntaa, tavata ystäviä, kuunnella musiikkia ja lukea lehtiä. Yhä useammalle meistä tärkeämpää kuin materian runsaus on se, että ei ole kiire, saa tehdä mitä haluaa ja voi olla oman aikansa herra. Koti on suoja virikkeiltä. Siellä voi laiskotella ja eristäytyä perheen ulkopuolisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Nykyään vapaa-aika on tärkeämpää kuin työ, ja ystävät voittavat arvostuksessa sukulaiset. Perhearvot ovat pikemminkin vahvistuneet kuin heikentyneet, ja tämä näkyy myös Suomessa. Kysymys on nimenomaan perheen ja lähiyhteisön arvostuksen kasvusta. Jälkimodernissa elämässä yksilö ja elämykset korostuvat. Kuluttajakansalaisen halu ja kyky toteuttaa monimuotoista ja luovaa kuluttamista tulevat kasvamaan entisestään. Kuluttajakansalaisuuden sisältö on jatkuvassa muutoksessa. Nyt alkamassa olevan kauden sosiokulttuuriset tunnusmerkit liittyvät immateriaalisiin arvoihin, henkisyyteen ja jopa spiritualiteettiin. Kulutuksessa leikki, taiteenomaisuus ja onnentavoittelu ovat hyväksyttyjä toimintatapoja. KULUTTAJAKANSALAISEN ONGELMAT Vapaa-ajan arvostus on kasvanut viime vuosikymmenien aikana kaikissa ikäluokissa, kaikkein vahvimmin nuorten joukossa, samalla kun vapaa-ajan määrä on kasvanut. Ajankäytön arkkitehtuurin ongelmista kertoo kuitenkin se, että samaan aikaan, kun vapaa-aika on määrällisesti lisääntynyt, kiireen kokemus ja tyytymättömyys ajankäyttöön ovat voimistuneet. Kiireestä on tullut monille meistä suurempia ongelmia kuin esimerkiksi ruuan tai lämmön riittävyydestä. Lisäksi tulevaisuudessa on enenevästi ihmisiä, joille ajan runsaus ja yksinäisyys ovat suurempia ongelmia kuin vapaa-ajan riittävyys. Raha ja onni eivät enää välttämättä asu saman katon alla. Kansainvälisten onnellisuustutkimusten mukaan kaksi tärkeintä ihmisen onnellisuutta ehdollistavaa tekijää ovat sosiaalisten suhteiden toimivuus sekä rutiinien ja ennustettavuuden mukanaan tuoma arkinen turvallisuus. Kolmas, erityisesti suomalaisessa kulttuurissa onnellisuuteen vaikuttava tekijä, on mahdollisuus toteuttaa itseään eli suuri autonomia. ASUMISEN ERI UNELMAT Kuluttajakansalainen miettii asumistaan tarkkaan. Etenkin nuoret ikäluokat tulevat muun muassa suosimaan sellaisia asumisen vaihtoehtoja, jotka eivät sido velkavankeuteen. On todennäköistä, että jo tämän vuosikymmenen kuluessa vuokraasumisen ja osaomistuksen suosio kasvaa merkittävästi. Velattomuus vapauttaa vapaampaan elämään. Vaurastuessaan jokainen länsimaa on vuorollaan tullut tilanteeseen, jolloin kulutuksen painopiste siirtyy tarpeista haluihin. Esimerkiksi Suomen asuntokannan tilastot kertovat, että asuntojen perusvarustelutaso on jo huomattavan korkea. Silloin painopiste siirtyy sisustukseen, pihoille sekä puutarhoihin. Tv:n sisustus- ja muutostyöohjelmien suosio kasvaa merkittävästi. Palvelujen, halujen, elämysten ja kokemuksellisuuden markkinoille aikovat yritykset eivät voi vain vaihtaa tuotantolinjojaan, vaan markkinaorientaatiomuutoksen on näyttävä myös tavassa toimia. Ihmisten unelmia ei ole tavattu ottaa yrityksissä vakavasti, vaikka ne ovat aina olleet tuotannollisen toiminnan liikkeellepaneva voima. Tämän päivän unelmat ovat vastauksia huomisen kysymyksiin. Yritysten tuotekehitystoiminnan lähtöpisteenä on edelleen liian usein kuluttajan ongelman ratkaiseminen, mikä ohjaa etsimään rationaalisesti parempia ratkaisuja ainoastaan tunnistettuihin tarpeisiin. Halujen ja elämysten markkinoilla tuote- ja konseptikehityksen lähtökohdat ovat kuluttajien unelmissa, jotka voidaan toteuttaa tulevilla kaupallisilla ratkaisuilla

12 Kodin merkitys Kotona kaiken aikaa Eija Hasu SRV:n asiakastutkimuspäällikkö sekä maisema-arkkitehti ja tutkija Koti on siellä, missä läheiseni ovat. Koti on kuin mielentila, joka kulkee kokijansa mukana. Koti on myös paljon muuta, se tekee asunnosta enemmän. Koti kiinnittää muistot ja elämän etenemisen. Vaikka muuttokuorma on jo aikaa sitten purettu omassa kämpässä, käydään aina välillä kotona, lapsuudenkodissa. Koti jättää syvät muistijäljet. Koti oma identiteetti, minuuden elementti ja heijastuma, mielentila. Mitä koti sinulle on? Aikaa myöten kämppä muuttuu asunnoksi ja asunto kodiksi, joskus remontoimalla, joskus asunnosta toiseen muuttamalla. Asukas muodostaa omia asumisen tapojaan sekä muokkaa asuntoa ja sen ympäristöä kuten pihaa tai parveketta. Asunto alkaa saada merkityksiä ja muuttua kodiksi. Asui sitten yksin tai kaksin, perheenä tai kommuunina, koti luo jokaiselle asukkaalleen oman todellisuutensa ja omat merkityksensä. Koti yhdistää asukkaansa ja rakentaa identiteettejä. Monissa kulttuureissa koti yhdistää eri sukupolvet. Keitä sinun kotisi yhdistää? 18 19

13 Tulevaa kotiaan etsiessään asukas pohtii, millaisen kodin hän ja mahdollinen perhe tarvitsevat. Toimiva pohja, keittiö, kodinhoitohuone, vaatehuone, parveke, sijainti lähellä palveluita, energiatehokkuus... Moni laatii listan unelmiensa kodin ominaisuuksista ja hyvä niin. Sillä kodin hankinta osoittautuu usein kompromissiksi, jossa yhdestä ominaisuudesta on joustettava, jotta saavutetaan jokin toinen ominaisuus. Aina ominaisuuslistan täyttyminen ei kuitenkaan tee asunnosta kotia. On tärkeää, että asunto toimii arjessa. Silti se jokin saattaa jäädä puuttumaan. Se jokin on tunne omasta kodista. Kodin ottaminen omaksi on rituaalinomaista toimintaa. Teetkö asunnostasi kodin hetkessä vai ajan kanssa? Yksin tai yhdessä koti on osa asukastaan, minuuden jatke. Koti viestii asukkaistaan, heidän halustaan erottautua tai sulautua joukkoon. Eikä ole yhtä oikeaa tapaa vaan monia mahdollisuuksia. Asunnon arkkitehtuuri, sijainti ja sisustaminen ovat osa kotia, mutta myös eri elämäntyylit ja tavat muokkaavat asuntoa omaksi kodiksi. Millä tavoin sinä olet muokannut kotiasi? Vaihteletko sisustustyyliäsi eri kodeissa? Millainen on kotisi äänimaailma, entä tuoksut? Ovatko arki ja juhla läsnä kotonasi? Kodilta edellytetään myös vaikuttamisen mahdollisuutta. Sanotaan, että kodin muokattavuus tukee identiteetin kehitystä. Samalla kun koti tukee yksilön kehitystä, se muokkaa roolia yhteisön, kuten perheen, jäsenenä. Mutta mikä on koti yhdelle, ei sitä välttämättä ole toiselle. Koti rakentuu sekä fyysisesti että kokemuksellisesti. Siksi tulevaisuuden asuminen ja kotien rakentaminen edellyttävät entistä parempaa asukkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja kodin monien muotojen toteuttamista. Parhaimmillaan tulevaisuuden koti on juuri sellainen, jollaiseksi kukin asukas sen muokkaa tai joka muokkaa asukastaan sellaiseksi, kuin hän tulevaisuudessa haluaa olla. Koti rakentaa identiteettiä. Kun koteja rakennetaan, ne voidaan rakentaa muuttamaan asukkaita sellaisiksi, kuin he haluavat olla. Miten sinä haluat, että koti muuttaa sinua? Koti on yhdessäolon paikka. Avarat keittiö-olohuoneratkaisut mahdollistavat yhdessäolon tekemisestä riippumatta. Koti on myös yksinolon paikka: hallittu, suljettu ja turvallinen. Koti onkin monelle turvasatama, se oma paikka maailmassa, jonne voi vetäytyä ja rauhoittua, yksin ja yhdessä. Mikä tai missä omassa kodissasi on se soppi, kuten sohva, keittiönpöytä, parvekkeen riippukeinu, sänky tai lempituoli, joka on sinulle kaikkein turvallisin ja mieluisin? Vain harvoilla on varaa maksaa nyt sellaisista kodin ominaisuuksista, joiden hyöty tulee käyttöön vasta vuosien, ehkä vuosikymmenten kuluttua. Siksi monet tulevaisuuden asumistarpeita tukevat ratkaisut, kuten asuntojen muunneltavuus, eivät ole lisähintalapun vuoksi saaneet suosiota. Ennemminkin ajatellaan, että asutaan tässä nyt niin pitkään kuin voidaan. Kun elämäntilanne ja tarpeet muuttuvat, etsitään toinen asunto, toinen koti. Mutta onko muunneltavuuden oltava elämänvaiheisiin liittyvää? Voiko esimerkiksi huoneiden käyttötarkoituksia ja ehkä kokoakin muuttaa tässä ja nyt? Miten ja mihin käyttöön sinä haluat kotisi muuntuvan helposti? Koti muuttuu myös ajassa ja paikassa. Ikkunoista avautuvat näkymät, pihapiiri ja kulkureitit muuttuvat osaksi kodin kokemusta. Koti toimii näyttämönä arjelle ja juhlalle, niin pihalla kuin parvekkeellakin. Koti luo ja ylläpitää perhesuhteita, mutta myös naapurusto voi muuttua osaksi omaa kotikokemusta. Koti on turvallisuutta, jatkuvuutta ja elämänhallinnan kokemista, kotona ja kotipiirissä. Kodin ja maailman raja on läpäisevä. Miten avoin on sinun kotisi millainen haluat sen olevan ja mihin suuntaan? Koti ei ole paikkaan tai asuntoon sidottu käsite. Kodin ominaisuudet voivat ankkuroitua useampiin asukkaalle merkittäviin paikkoihin ja tekemiseen. Jos yksi arvostaa taloyhtiön terassia ja sen saunatilaa, toinen voi viettää aikaa korttelin yhteisessä harrastetilassa ja kolmas nauttia taloyhtiön gourmet-tason keittiöstä, joka kutsuu talon kulinaristit yhteisen harrastuksen pariin. Yhdessä tekeminen laajentaa kodin tilat osaksi suurempaa kokonaisuutta. Monet onnistuneet esimerkit viitoittavat tulevaisuutta, jossa vaihtoehtojen määrä kasvaa kodin rajojen muuttuessa ja laajentuessa. Mitkä kaikki tilat asuntosi ulkopuolella tuntuvat sinusta kodilta tai kotoisilta? Miksi? Koti on asuntoa laajempi. Koti voi innostaa, aktivoida ja tuoda uusia ulottuvuuksia asumiseen ja tekemiseen, jos tähän annetaan mahdollisuus. Onko kaikilla oltava oma sauna tai työhuone, entä iso keittiö? Voiko osa kodin tiloista olla yhteisiä, samanhenkisten asukkaiden kodinomaisessa käytössä? Kenen kanssa sinä voit jakaa kodin tiloja? Miten? Koti mahdollistaa itsenäisyyden, turvan, jatkuvuuden ja elämänhallinnan. Koti on elettyä elämää, mahdollisuuksia ja kokemuksia. Koti on paikka, josta lähdetään ja jonne palataan. Se on tukikohta, joka sitoo elettyyn maailmaan. Millaista elämää haluat kotisi rakentavan? 20 21

14 Tulevaisuuden asuminen Asumisen inspiraatio Jarmo Suominen Asiakaslähtöiseen suunnitteluun erikoistunut Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun professori Miten asukkaat kokevat asumisen tekniset, taloudelliset tai toiminnalliset ratkaisut? Mistä asukkaat haluavat maksaa, ja kuinka sitä tuotetaan? Kuinka asuminen tarjoutuu niin, että voimme hyödyntää täysin asumisen mahdollisuuksia? Tulevaisuuden asuminen on intuitiivista, inspiroivaa ja inhimillistä. Inspiroivaa ekologisuutta, inhimillistä tehokkuutta ja intuitiivista käytettävyyttä. Osaamme käyttää intuitiivisesti asumisen teknologioita ja palveluita. Asuminen tarjoutuu käytettäväksemme niin, että voimme täysin hyödyntää sen mahdollisuudet. Asuminen on inspiroivaa, tarjoutuu arkeemme meitä motivoiden, erilaisia tavoitteitamme ja tehtäviämme tukien. Tarjoaa yllätyksellisiä yhteisesti jaettuja elämyksiä tutussa ympäristössä. Asuminen on inhimillistä. Se tukee inhimillisiä tarpeitamme hyvän olon ja vuorovaikutuksen kannalta. Asuminen sijoittuu ympäristöön, jossa voimme toteuttaa itseämme erilaisin arvojemme mukaisin arjen valinnoin. Asumisen tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset arvot muuttuvat vihdoin käyttäjilleen koettaviksi, asumisen lupaus lunastetaan. Tulevaisuuden asuminen käyttää jaettuja resursseja entistä enemmän hyödyksi. Se edellyttää sijoittumista monipuoliseen ja palveluiltaan rikkaaseen ympäristöön sekä uudenlaisia palvelu- ja liiketoimintamalleja. INHIMILLINEN LÄHIYMPÄRISTÖ Asuminen sijoittuu yhteisöihin, joissa arjen palvelut ovat saavutettavissa lähietäisyydellä. Asumisen arki muodostuu erilaisesta vuorovaikutuksesta läheistemme, työyhteisömme ja harrastustemme kesken. Asunto itsessään on käyttöliittymä ympäristöömme, jonka älykkyys mitataan kyvyssä palvella tarpeitamme. Naapuruston palveluvalikoima mahdollistaa jopa tehokkaampia asuntoja, kun kaikkea ei tarvitse mahduttaa omien seinien sisälle. Voimme käyttää erilaisia työn tekemisen sekä harrasteja vapaa-ajan tiloja joustavasti tarpeittemme mukaan. Lähiympäristön palvelut tarjoutuvat arjen reittien varrelle. Kevyt liikenne on suunniteltu kuten autoliikenne aiemmin, jatkuvina väylinä, joiden viitoitus ja kääntösäteet on mitoitettu esimerkiksi pyöräilijän vauhtiin, vihreä aalto sovitettuna tähän. Lähialueiden liikennelogiikka on suunniteltu lähiliikkumisen ehdoilla. Osaamme vihdoin käyttää monipuolisia reitistöjä, ja asumisen lähiympäristön palvelut tarjoutuvat joustavan lähiliikkumisen kautta entistä paremmin käyttöömme. Asuminen ja sen lähiympäristö tarjoavat vihdoin mahdollisuuksia nauttia urbaanista elämästä sen kaikissa vivahteissaan. Itse tekemisen tilat ovat uusissa autotalleissa, puistot ovat korvautuneet lähipuutarhoilla, ja parkkipaikat ovat alustoja pop up -palveluille ja -komponenteille. Entiset parkkipaikat ovat uudessa käytössä mahdollistaen joustavan palveluiden saatavuuden ja ympäristön inspiroivuuden ja inhimillisyyden. INTUITIIVINEN ASUNTO Asunto itsessään muodostuu yhä tehokkaammista ja älykkäämmistä yksiköistä, joita asumisen ympäristöt ja palvelut tukevat. Tulevaisuuden työympäristöissä halutaan maksimoida sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi horisontaaliset yhteydet, 22 23

15 kun taas asuntoyksiköt voivat sijoittua päällekkäin. Tulevaisuuden asuminen sijoittuukin rakennuksiin, jotka mahdollistavat asuntomme ytimen pysyvyyden, mutta joustavat muuten muuttuvien tarpeittemme mukaan. Tämä edellyttää, että asuminen sijoittuu ympäristöihin, joissa on luontevia mahdollisuuksia erilaisille palveluille ja niiden kannattavalle ylläpidolle. Asuminen koostuu myös paikkojen verkostoista. Urbaani asuminen muodostaa arjen ytimen, käyttöliittymämme ympäristöön ja paikan myös rauhoittumiselle ja levolle. Inspiraatiota saatamme hakea vapaa-ajanasunnosta, joka kuitenkin on täysin verkottunut asumisen palveluihin. Työntekoa varten työhuone voi sijaita naapuruston co-working hubissa, jossa teemme työtä sosiaalisessa ympäristössä lähellä asumista. Keittiö on muuttunut kodin ytimeksi, Do it Yorself -tilaksi, joka toimii yhteisen tekemisen alustana. Keittiö sijoittuu niin, että asumisen muut palvelut, kuten tilausten kotiinkanto, satunnaisten ystävien tapaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus ympäristön kanssa, tukevat sitä. Passiiviset olemisen tilat ovat muuttuneet elämyksellisemmiksi ja sosiaalisia kokemuksia vahvistaviksi. Asukkaiden yksityiset huoneet tukevat rauhoittumista ja henkilökohtaista hyvää oloa. Tulevaisuuden asunto sisältää erilaisia syklejä. Rakennusrunko voidaan nähdä mahdollistavana infrana, joka tukee pitkän ajan kestävyyttä. Asunto itsessään kokee tiiviimpää muutossykliä, ja asumisen ratkaisut sisällä vaihtuvat nopeammin asumisen trendien mukaisesti. INSPIROIVAT PALVELUT Elämisen arki monipuolistuu ja erilaistuu. Asumisen ratkaisujen tulisi palvella yhä useampaa toimintaa. Työnteko ja harrastukset nähdään asumisen olennaisena osana. Uudet teknologiat ja palvelut mahdollistavat uusia tapoja käyttää ja kuluttaa arkeamme. Teemme työtä, kulutamme ja käytämme palveluita uusin tavoin. Kodissa tehdään paljon muutakin, kuin levätään seuraavan päivän työrupeamaa varten. Miten asuminen vastaa muuttuviin tarpeisiin? Muutos on jatkuvaa, mutta asumisen ratkaisut ovat usein staattisia ja eiresponsiivisia. Tulevaisuuden asunto mukautuu käyttäjiensä erilaisiin tarpeisiin tilanteen mukaan. Avoimuus ja sulkeutuneisuus ovat säädettävissä eri tilojen välillä tarpeittemme mukaan. Käytämme asuntoa entistä intuitiivisemmin niin ikään tilanteiden mukaisesti. Asumisen palvelut pelillistyvät. Valintamme tuottavat välitöntä palautetta ja ovat haluttaessa jaettavissa ystäviemme kesken. Kestävät valinnat ovat osana arkipäiväämme, houkuttelevampina valintoina kuin ympäristöä kuluttavat ratkaisut. Yhteisöllisyys ja paikan merkitys korostuvat, haluamme tukea juuri oman kylämme menestystä. Yhteisölliset valinnat helpottuvat, sosiaalinen tiheys kasvaa, olemme entistä enemmän vuorovaikutuksessa muitten kanssa, ja tietoisuus valinnoistamme ja niiden seurauksista vahvistuu. Suostuttelevat käyttöliittymät viihteelliset houkuttelevat meitä säästämään energiaa tai käyttämään lähipalveluita pelillisesti. Näemme tekojemme seuraukset positiivisena tai seurauksia konkreettisesti ilmentävänä palautteena. Voimme kerätä asumisen bonusta omilla valinnoillamme. Tätä bonusta voimme käyttää itsemme, ystäviemme tai lähiympäristön hyväksi. MAHDOLLISTAVAT TEKNOLOGIAT Asumisen palveluilla on yhä suurempi merkitys. Voimme keskittyä siihen, mikä meille on olennaista ja merkityksellistä. Uudet teknologiat mahdollistavat jo nyt teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti erilaisten etäpalveluiden ja kuluttamisen käytännöt. Teknologia muuttuu kuitenkin entistä intuitiivisemmaksi ja arjen valinnoissa läsnä olevaksi. Median kuluttaminen fragmentoituu erilaisille alustoille, mutta sosiaalisen yhdessäolon tarpeet tukevat yhä jaettujen kokemusten haluttavuutta. Televisio uutena leirinuotiona kokoaa asukkaat edelleen yhteen. Asunnon sisällä ja sen ulkopuolella syntyy uudenlaista joustavuutta uusien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa käytämme yhä enemmän jaettuja resursseja, joustavuus ei ole pelkästään fyysistä. Uudenlaiset käyttöliittymät mahdollistavat palveluiden tilaamisen ja käyttämisen joustavasti. Erilaiset pop up -palvelut ja -ratkaisut mahdollistavat myös vuodenaikojen ja elämänvaiheiden mukaisen jouston. Parkkipaikoista tulee uusien palveluiden alusta, johon kesällä parkkeerataan uima-allas ja kaupunkipuutarha ja talvella suksitelineet ja nuotiokatos. Lähiliikkumisen kehittyneisyyden takia autot voivat sijaita keskitetymmin joukkoliikenneyhteyksien solmukohdissa. Pop up -palvelut ja -tapahtumat mahdollistavat joustavan tarpeiden mukaan kehittyvän asumisratkaisun. Parkkihalli on muuttunut erilaisten palveluiden ja ominaisuuksien alustaksi ja parkkipaikat vapaasti erilaisiin toimintoihin vuokrattaviksi tiloiksi, jotka joustavat erilaisiin tarpeisiin. Tilapäinen päiväkoti tai kaupungin palvelupiste saattaa syntyä kadun varteen kesälomaksi tai muuttuneiden tarpeiden mukaan. ASUMINEN YKSILÖLLISTYY Haluamme entistä enemmän sitä, mikä meille on tärkeää. Tunnemme entistä enemmän olevamme yksilöitä erilaisine yksilöllisine tarpeinemme. Asumisesta tulee entistä enemmän myös itseilmaisun väline. On tärkeää, kuinka haluamme itse asua, kuinka itse pystymme hyödyntämään asumisen mahdollisuuksia. Asumisen ja sisustamisen media keskittyy kuvaamaan entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja asukkaittensa erilaisiin tarpeisiin. Asumisen kokemus muuttuu jaetuksi. Omasta asunnosta tulee itseilmaisun väline ja elämisemme ydin ja siihen liittyvistä palveluista ja ratkaisuista tilannesidonnaisten tarpeittemme mahdollistajia

16 Asumisen elämyksellisyys Kaupunkiasuminen vuonna 2037: Viihteellisyys ohjaa asumisen valintoja Marja Kuosma SRV:n asuntojen myynnin ja markkinoinnin johtaja Johanna Talvela Tulevaisuuden kaupunkikoti on enemmän kuin neliönsä: paikka, joka muuntuu asujansa tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Samalla koti ja kodin ympäristö sulautuvat osaksi yksilöllistä elämäntapaa ja arjen elämyksellisyyttä. Omakotitaloasuminen on kehittynyt valtavasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan kun suomalaiset toteuttavat yksilöllisiä asumisen unelmiaan omakotitaloissaan, kerrostaloasunnot näyttävät lähes samalta kuin 25 vuotta sitten. Kerrostalojen pohjaratkaisut ovat muuttuneet hämmästyttävän vähän. Omakotitaloja suunnitellaan hyvinkin yksilöllisesti, mutta kerrostaloasunnoissa ihmiset ovat tottuneet suhteellisen yhdenmukaiseen tarjontaan, SRV:n myyntijohtaja Marja Kuosma kommentoi. Kaupunkilaiskaksio hyvien liikenneyhteyksien varrella on ollut jo pitkään asuntomarkkinoiden menestystuote, mutta tuttujen ja hyväksi todettujen asuntoratkaisujen menekin perusteella ei voi päätellä, 26 27

17 mitä ihmiset toivovat asumiselta 25 vuoden päästä. Selkeät signaalit, kuten uusien asiakaslähtöisten loft-hankkeiden erinomainen menestys, kertovat siitä, että suomalaisten asumiseen liittyvät ihanteet ovat selvästi monipuolisempia kuin nykyisten asuntotarjonnan perusteella voisi olettaa. Ihmisten asumiseen liittyviä tarpeita ja unelmia ei kuitenkaan ole perusteellisesti selvitetty, Kuosma analysoi. VIIHTEELLISYYS OHITTAA TURVALLISUUDEN SRV:n asiakaskyselyt ja alustavat selvitykset ovat myös antaneet viitteitä suomalaisten asumiseen liittyvien arvojen murroksesta. Kun SRV tutki Tampereen Asuntomessujen kävijöiden asumismieltymyksiä kesällä 2012, aineistosta erottui kasvava joukko lapsiperheitä ja vanhempia pariskuntia, jotka etsivät ensisijaisesti viihteellistä asumisratkaisua kaupungista. Omakotitalotyyppinen, turvalliseksi mielletty asuminen puhutteli suurta osaa vastaajista, mutta viihteellisyyden ja elämyksellisyyden merkitys kiri suomalaisten unelma-asumisen kriteereissä ekologisuuden ja jopa turvallisuuden edelle. Kuosma oli tuloksista varovaisen yllättynyt. Vastaukset kertovat, että asumisen turvaratkaisujen oletetaan sisältyvän jo asumisen perusvarusteluun, joten ihmiset alkavat painottaa kodin viihdeteknologian ratkaisuja ja elämisen helppoutta yhä enemmän. Sama pätee ekologisuuteen: esimerkiksi energiatehokkuutta ja kierrätystä pidetään lähtöoletuksena uusissa kerrostaloissa. Viihteellisyys näkyy esimerkiksi keittiön ja kylpyhuonetilojen koon ja varustelun sekä asunnosta avautuvien hyvien näkymien korostumisena ostopäätöksen perusteina. Viihteellisyydeksi ymmärretään myös monipuoliset teknologiset ja digitaaliset valmiudet, kuten kaikkialle kotiin kantava langaton verkko, sekä mahdollisuus seurata esimerkiksi asunnon lämpötilaa, energiankulutusta ja varashälyttimiä vaikkapa mökkilaiturilta matkapuhelimen välityksellä. Viihteellinen tai elämyksellinen asuminen merkitsee nimenomaan omaan elämäntyyliin sopivaa asumista, vaivattomuutta ja sosiaalisuutta. Tämä avaa mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuden rakentamiseen. OMAEHTOISIA ELÄMYKSIÄ Kuosma uskoo, että tulevaisuudessa oma koti on yhä useammalle asukkaalle paikka, jossa voi rauhoittua ja rentoutua omalla yksilöllisellä tavallaan. Joillekin rentouden tunne syntyy siitä, että voi kotiin tullessaan katsella tornitalon ikkunoista avautuvaa näkymää kauas horisonttiin, toiselle esimerkiksi sitä, että kotona voi kylpeä joka päivä kauniisti sisustetussa ja valaistussa kylpyhuoneessa. Olennaista on se, että tulevaisuuden koti kertoo asujansa tarpeista ja mieltymyksistä. Ihmiset hakevat asunnoiltaan omannäköistään toimivuutta, Kuosma painottaa. Yksi haluaa rakentaa keittiöstä ja olohuoneesta suuren keitaan illalliskutsuja varten, toinen taas haluaa käyttää ylimääräistä tilaa rakentaakseen komean varastohuoneen urheiluvälineilleen tai vaatteilleen. Joillekin koti on hotellimainen paikka, jossa käydään nukkumassa, tai ensisijainen työpaikka ja konttorin jatke. Viihteellinen ja yksilöllistyvä asuminen edellyttääkin asunnoilta muuntojoustavuutta, sillä yhdessä elämäntilanteessa sopiva tilajako voi olla toisessa riittämätön. 25 vuoden päästä toivonkin näkeväni asuntoja, jotka joustavat ihmisten henkilökohtaisten tarpeiden ja muuttuvien elämäntilanteiden mukaan ilman mittavia taloteknisiä remontteja. HUOLENPITOA JA HELPPOA ARKEA Kuosma ennustaa, että taloyhtiöiden keskitetyt palvelut tekevät tuloaan vaivattomuutta ja asumisen helppoutta arvostavien kaupunkilaisten keskuuteen. Tulevaisuuden kerrostalojen lähettyviltä saattaakin löytyä herkkukaupan myyntipiste sekä pesula-, siivous- ja lastenhoitopalvelut, joita voi varata ja ostaa yhdestä paikasta. Ehkä lähistöltä löytyy fillarivuokraamokin. Yhdysvaltojen korkeissa asuintaloissa on jo totuttu siihen, että auloissa asukkaita tervehtii talon turvallisuudesta huolehtiva aulapalvelija eli concierge. Suomalaiset eivät vielä ilmaise kaipaavansa aulapalveluita, mutta tulevaisuudessa tämäkin asia saatetaan nähdä toisin. Sitä mitä ei ole nähty, ei vielä osata kaivata. Uskon, että varsinkin iäkkäämmät asunnon ostajat arvostavat yhä enemmän erilaisia sosiaalisia kontakteja ja arkea helpottavia palveluita ikkunoiden pesusta kaupassakäyntiin. Yksin asuvia taas saattaa ilahduttaa se, että esimerkiksi aulassa odottaa aina joku, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumiset. KOTI SULAUTUU YMPÄRISTÖÖNSÄ Viihteellisyyden arvostus kertoo kodin ja asumisen käsitteiden laajenemisesta. Ihmisille on yhä merkityksellisempää se, mitä voi tehdä ja kokea kodin lähiympäristössä. Kun SRV:n Asuntomessujen 2012 kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mihin he haluaisivat käyttää kodissaan ylimääräiset neliöt, olohuoneiden koossa oltiin valmiita tekemään kompromisseja kaikkein vähiten. Ihmiset kaipaavat selvästi tiloja, missä voi oleilla ja tehdä asioita yhdessä muiden kanssa. Uskon, että sosiaalisuus ja yhdessä tekemisen merkitys tulevat kasvamaan entisestään. Sosiaalisuutta ja yhdessä tekemistä haetaan myös muualta kuin oman kodin seinien sisältä. Kuosma on vakuuttunut, että ihmiset kaipaavat julkisia olohuoneita ja tiloja toistensa kohtaamiseen ja yhteisen ajan viettämiseen. Tulevaisuuden kaupunginosassa etätöitä tekeville henkilöille voitaisiin tarjota uudenlaisia paikkoja, joihin voisi mennä työskentelemään ja tapaamaan muita ihmisiä. Perheet todennäköisesti kaipaavat esimerkiksi turvallisia pihoja, joille voi päästää 28 29

18 lapset leikkimään, tai mahdollisuutta saada naapureiden apua lastenhoitoon. Kenties julkisissa tiloissa nähdään enemmän myös kulttuuria ja taidetta tai järjestettyä ohjelmaa lapsille, Kuosma maalailee. Kun kodista ja kodin ympäristöstä tulee tulevaisuuden kaupunkilaiselle osa elämää, ei välttämättä enää riitä, että asunto on hyvä ja näkymät kauniit. Myös ympäröivän alueen on oltava onnistunut. Kuosma ennustaakin, että vuonna 2037 alueiden yksilöllisen imagon merkitys tulee kasvamaan. Näemme jo nyt Arabianrannassa, että alue, joka muodostaa toimivan kokonaisuuden kerhotiloineen harrastusmahdollisuuksineen sekä viihtyisine pihoineen, on vetovoimainen. Ihmiset eivät osta sieltä ainoastaan ihanneasuntoa, vaan tietynlaista trendikästä miljöötä ja yhteisöllisyyttä. Tornitaloasujien keskuudesta taas erottuu joukko, jolle oman asuinalueen on oltava urbaani, edistyksellinen ja rohkea. Erilaiset asuinalueet puhuttelevat erilaisia asukkaita. ASIAKASLÄHTÖISYYS KANNUSTAA TUTKIMAAN Ihmisten tarpeiden ymmärtäminen on tulevaisuuden rakentamisen ytimessä. SRV aikookin syventää viihteellisyyteen liittyviä kysymyksiä uusissa kyselyissä sekä kohtaamisissa asiakkaiden kanssa. Viihteellisyys on mielenkiintoinen tutkimuksen alue, sillä ihmiset eivät ole todellisuudessa kiinnostuneita ensisijaisesti seinistä ja neliöistä, vaan asumisen elämyksellisyydestä. Voisiko siis asuntojakin suunnitella kuin uusinta ja parasta matkapuhelinmallia eli miettien ensisijaisesti käytettävyyttä ja asiakaslähtöisiä sovelluksia teknisen toimivuuden lisäksi? Miksei? Mehän toimimme palvelualalla. Pidän erittäin tärkeänä, että lähdemme aidosti kehittämään asiakaslähtöistä asumista ja kuuntelemme asunnonostajien tarpeita. Tulevaisuuden koti on yhä useammalle enemmän kuin oman kodin neliöt. Siinä riittää tutkittavaa. Yhdyskuntarakenne Tulevaisuuden suomalainen kaupunkiasuminen Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori ja yhdyskuntasuunnittelun kärkinimi Suomalaista kaupunkia ja kaupunkiasumista on kehitetty, tutkittu ja visioitu vasta varsin lyhyen aikaa. Aluepoliittinen katse on ollut muualla, eikä kaupungistumisen kiireissä kunnianhimoisilla uusilla asumiseen liittyvillä avauksilla ole juurikaan kilvoiteltu. SUOMALAINEN ASUNTOKANTA Useat eurooppalaiset kaupunkiseudut ovat saaneet ihastuttavan ominaisluonteensa jo 1900-luvun alkupuolella aikakautena, jolloin Suomen kaupungistuminen oli vasta aluillaan. Esimerkiksi nykyisellä Helsingin seudulla, jolla asuu pian 1,5 miljoonaa asukasta, asui tuolloin vain asukasta. Tulevaisuuden kaupunkiasumisen peilaaminen menneisyyteen on siten vailla perustaa, eikä kaupunkiemme fyysisen kerrostuneisuuden varaan voi samalla tavalla rakentaa uutta suomalaista kaupunkiasumista. Meiltä esimerkiksi puuttuu lähes kokonaan ihastuttava vanha viktoriaaninen asuntokanta, joka mahdollistaa asumisen muutoksia ja moninaistumista aivan omalla erityisellä tavallaan. Sen sijaan meillä on vahvasti yliedustettuna 1970-luvun asuntokanta, jonka teknistaloudellisista, visuaalisista tai käyttäjälähtöisistä näkökulmista on vähintäänkin haasteellista suunnata tulevaan suomalaiseen kaupunkiasumiseen. Nopeasti kaupungistuva Suomi kaipaa kiireesti uusia asumisen avauksia. LÖYTYYKÖ UUDEN ASUMISEN IHMINEN? Asumista on kautta aikojen peilattu tulevaisuuden asukkaiden oletettujen ominaisuuksien ja toiveiden pohjalta. Kuvauksissa päädytään usein johonkin aivan uudenlaiseen ihmiseen, jonka arvomaailmasta tai ajatuksista meillä ei tosiasiassa ole aavistustakaan. Tämän nykyihmisen ajatusmaailmalle täysin vieraan olennon ajatellaan yllättäen selittävän todellisuudesta irtaantuneet idealistiset kaupunkirakenteen ja asumisen suunnitelmat. Julkissektorivetoisen ja kestävästä kehityksestä huolissaan olevan suunnittelijajoukon ideaalimaailmasta on peräisin luonnehdinta globaalista kahviloissa hen

19 gaavasta kalliokiipeilijästä, joka on irtautunut lähes kaikesta olevaisesta päämääränään uusi urbaani elämä. Tällaiseen retoriikkaan suunnitelmiensa perustan rakensi myös kaupunkirakenteen voimallisen muutoksen synnyttänyt Le Corbusier. Hänen uusi ihmisensä eli hämmentyneenä vanhassa kaupunkiympäristössä, joka esti häntä kulkemasta rauhassa kohti rationaalista tavoitettaan. KOKONAAN UUDEN MAAILMAN SIJASTA KERROSTUMIA Olettamus uusien ihmisten ja erilaisten asukkaiden uudesta tulemisesta on vähintäänkin kyseenalainen. Todellisuudessa ihmisten ajattelutavat, arvot ja asenteet ovat yhteiskunnan hitaimmin muuttuva osa. Ristiriidat syntyvät, kun muut tekijät muuttuvat. Tällaisia nykyään megatrendeiksi kutsuttavia muutoksia löytyy niin talouden, tekniikan kuin poliittisten hallintojärjestelmien alueilta. Toisinaan nopeastikin muuttuvat rakenteelliset tekijät toimintaympäristössämme saavat aikaan jännitteitä törmätessään kulttuurisiin, varsin perinteisiin ajattelutapoihin ja tottumuksiin. Ajan kuluessa ajattelutavat muuntuvat, mutta eivät varsinaisesti muutu. Pikemminkin kysymys on siitä, että vanhoihin kulttuurisiin rakenteisiin syntyy ikään kuin uusia kerroksia, ja tästä syntyy nykyinen kulttuurinen rakenne, jonka näkökulmasta ihmiset asuin- ja elinympäristöään arvioivat. Jos ihmisten ajattelutapa on yhteiskunnallisen kehityksen jähmein elementti, elinympäristön kehittämisessä ja kaupunkiasumisen tulevaisuuden hahmottelussa on syytä ottaa tämä elementti suunnitelmien lähtökohdaksi. Jos onnistutaan tarjoamaan kehitysmahdollisuuksia tähän ajattelutapaan, mahdollisuudet nopeisiin muutoksiin ristiriitojen ja kasvavan eriarvoistumisen sijaan ovat olemassa. TOIMIVIA YHDYSKUNTIA MUUTTUVIIN TARPEISIIN Yhdyskuntarakenteen ja asumisen suunnittelussa korostuvat nykyisin lähinnä tekniset ja taloudelliset seikat. Koko asumisen kehittämisen sanasto vilisee käsitteitä asumisesta konseptina tai testialustana, parhaimmillaan kai asumistoimintojen kokonaisratkaisuna. Sen sijaan kysymykset asumisesta inhimillisenä itsensä ilmaisemisen muotona tai kotina ovat jääneet lähinnä naistenlehtien toimittajille. Samanlaiset ihmiset toki ratkovat samankaltaisia ongelmia varsin yhdenmukaisesti. Mutta ei riitä, että asumiseen liittyvät perustarpeet on kutakuinkin tyydytetty. Suunnittelukoneistolta on jäänyt huomaamatta, että asuntokysyntä moninaistuu kaiken aikaa, kun väestörakenne muuttuu, muuttoliike kiihtyy, tuloerot kasvavat ja väestö monikulttuuristuu. Tulevaisuudessa haasteet eivät ainakaan vähene. Kaupungistumisaste Suomessa on edelleen hyvin alhainen, vain 66 %. Kaupungistuminen ja siihen kiinteästi liittyvä esikaupungistuminen jatkuvat, joten toimivien yhdyskuntien rakentamisella on kysyntää. Lähtökohdaksi tulisi ottaa ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen käyttäytyminen, ei niiden kyseenalaistaminen tai ylenkatsominen. KAUPUNKIPOLITIIKKAA TEHTÄVÄ KOKONAISUUTENA Sosiaalipoliitikko Pekka Kuusi korosti jo vuonna 1968 keskeisiä asumiseen liittyviä kysymyksiä, jotka edelleen ovat ajankohtaisia. Kuusi korosti asunto-ongelmamme ydinkohtina asuntotuotannon pienasuntovaltaisuutta ja sen rakentamisen kunnianhimottomuutta. Ilmeinen virhe hänen mukaansa jo tuolloin oli vastata vain ajassa oleviin asumisen haasteisiin. Yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta viisasta Kuusen mukaan oli etsiä ratkaisuja, joita asukkaat huomenna pitävät välttämättömänä ja ylihuomenna kenties riittämättömänäkin. Kaupunki on riippuvainen yhteiskunnan ja talouden kehityksestä. Samalla se on kuitenkin myös dynaaminen järjestelmä, jonka kaavoitus- ja asuntopoliittisilla linjauksilla on keskeinen vaikutus alueen sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Aikaisemmin lähdettiin asuntopolitiikassa vastaamaan ennen muuta asuntopulaan. Nyt on mahdollista kehittää, tutkia ja toteuttaa uusia asumisen ja asuinaluesuunnittelun suuntia sen sijaan että vain jäädään puolustamaan, perustelemaan ja toteuttamaan vanhaa. Tulevaisuuden asuinalueiden kehittämisellä pitää yksittäisten ongelmien ratkaisemisen sijasta luoda toimintaympäristöä, joka on otollinen laajemmalle positiiviselle kehitykselle ja elinvoimaisuudelle. Tulevaisuuden suomalaista kaupunkiasumista ei voida kehittää irrallaan ihmisten ajattelutavoista, arvoista ja asenteista. Väestön sisäistämiä kulttuurisia rakenteita tulee käyttää hyväksi: pitää kehitellä malleja, jotka sopivat olemassa olevaan ajattelutapaan. TOIVEENA ALAN KEHITTYMINEN Tulevaisuuden asumiseen ja rakennetun ympäristön kehittämiseen tarvitaan uudistuksia. Kansainvälinen ja kansallinen kilpailu kaupunkiseutujen välillä on todellisuutta. Vetovoimaisuuden eräänä keskeisenä tekijänä ovat rakennettu ympäristö ja asuntokannan houkuttelevuus. Kansainväliset vertailut Helsingin seudun houkuttelevuudesta osoittavat selvästi tarvetta asuntokannan kehittämiseen. Eräs kansainvälinen huippuosaaja arvioi asuntokantaamme vailla luonnetta oleviksi legopalikoiksi, jotka muistuttavat toinen toistaan niin sisältä kuin ulkoakin. Kaiken sen mukaan, mitä nyky-yhteiskunnasta tiedämme, maailma muuttuu nopeasti tavalla, jonka suuntaa on vaikea ennakoida. Tarvitsemme kunnianhimoisia ja kokeilevia ratkaisuja tulevaisuuden ennakoinnissa myös kerrostaloasumisen osalta. Kun tarkastellaan kolmen viimeisen vuosikymmenen kehitystä asuntomarkkinoilla, on selvästi nähtävissä, kuinka suurimmat muutokset ja vaihtoehtojen kirjo löytyvät pientalorakentamisen alueelta. Kerrostaloasuntojen osalta kehitys on ollut vaatimatonta. Upeita uusia avauksia löytyy toistaiseksi lähinnä kaikkein kalleimmassa hintaluokassa. Tulevaisuudessa asuntorakentajien tulee pystyä kilpailemaan ja kehittämään alaa eteenpäin useilla segmenteillä. Rakennetun ympäristön ja asumisen kulttuurin tulee päästä kehittymään asiakaslähtöisen tuotekehityksen avulla. Vastuu tarjonnan moninaistumisesta toimivilla asuntomarkkinoilla tulisi olla pääsääntöisesti alan yrityksillä. Heikon asumisen ylläpitämisellä ei voiteta mitään

20 Tornirakentaminen Koti arjen yläpuolella Jessi Luotola Suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa ja asumisessa puhaltavat uudet tuulet. Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta ne ovat jo herättäneet paljon mielenkiintoa ja odotuksia. Tornitalojen katsotaan kuuluvan nykyaikaan. Asuminen tarvitsee erilaisia muotoja ja tapoja, ja tämä on toistaiseksi puuttunut Suomesta. TAIVAANRANNAN KOKOINEN MAISEMATAULU Torniasumisessa suomalaisia viehättävät uutuus ja kehityksen kärjessä oleminen. Kaupungin yläpuolella asuminen tuo statusta ja kansainvälisen tason metropolitunnun. Torniasumisen houkuttavin tekijä on kuitenkin näköala; joillekin nimenomaan merinäköala on tärkeä. Kauas katsoessa silmä lepää. Korkealla on mahdollista sisustaa koti vaikkapa meren saaristolla ja taivaanrannassa siintävällä auringonlaskulla. Maisema tuo asuntoon valoa ja ilmavuuden ja avaruuden tunnetta. Kaikille luonnon läheisyys ei ole tärkeää, mutta kodin ympäristöstä halutaan viimeistelty. Jos koti ei sijaitse keskustassa, sinne pitää päästä helposti ja alueen on oltava urbaanin eikä erillisen lähiön oloinen. Oikean maaseudun ja oikean kaupungin välimaasto ei suomalaisia houkuttele. HISSIMATKA PALVELUJEN ÄÄREEN Tornirakentaminen tuo alueelle enemmän työpaikkoja ja asuntoja siis ihmisiä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että alueen julkiset, kaupalliset ja kulttuurilliset palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat. Palvelutarjonta voi lähimmillään sijaita vain hissimatkan päässä kotiovelta. Palvelujen läheisyys tekee tornitaloista hyviä kotipaikkoja myös vanhetessa. Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä energia minimoituu ja luonnonvaroja, luontoa ja aikaa säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä. Näiden ansiosta asukkaiden elämänlaatu paranee. KAUPUNGIT NYKYAIKAAN Helsingin kaupunki on lähtenyt rohkeasti kehittämään kantakaupungissa ja sen läheisyydessä vanhoja telakka- ja satama-alueita asumisen käyttöön. Muutos on suurin kaupunkikuvallinen muutos sen jälkeen, kun Helsingistä tuli pääkaupunki Kiinnostavaa onkin seurata kaupunkilaisten suhtautumista korkearakentamiseen: halutaanko pääkaupunki jättää rakennushistorian museoksi vai kehittyykö kaupunkiin uusia urbaaneja kokonaisuuksia luoden samalla uudenlaista kaupunkilaisuutta. Asenteet ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti myönteisiksi korkearakentamiselle. Parhaillaan mietitään, miten uusien alueiden potentiaalia voi parhaiten hyödyntää. Korkealla rakentamisella on mahdollisuus luoda omaleimaisia urbaaneja paikallisidentiteettejä. On myös hyvä huomata, että Helsingin silhuetti ei ole suora tai muutenkaan tasainen: horisontissa on erilaisia mäkiä, kirkontorneja ja muita torneja, nostureita ja paljon muuta. Ekologisessa kaupunkirakentamisessa puhutaan paljon tiivistämisestä, mutta monimuotoisuus on vähintään yhtä tärkeä asia. Jotta ihminen pystyy asumaan jossain, hän tarvitsee monenlaisia asioita. Monimuo

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Ihania koteja.

Ihania koteja. Ihania koteja www.ihaniakoteja.fi 1 Rakennamme koteja, joissa viihdytään Korkeat huonetilat ja isot ikkunat tekevät kodeista valoisia ja avaria. Modernia asumista hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä.

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

RIIHITONTTU Business Campus

RIIHITONTTU Business Campus RIIHITONTTU Business Campus Vehreä Urbaani Työympäristö Niittykummun Tulevaisuuden Keskustan Sykkeessä RIIHITONTTU Business Campus 1) Hyvä sijainti, helposti saavutettavissa 2) Runsaasti autopaikkoja 3)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Ennakkomarkkinointiesite

Ennakkomarkkinointiesite Ennakkomarkkinointiesite 29.12.2016 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ YLI NELJÄNNESVUOSISADAN MODERNI KOTI LUONNON ÄÄRELLÄ Perusmäen perinteikkäässä kylämiljöössä alkaa pian modernien puutalojen aika. Nämä uudet puutalokodit

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot