Senioriopettaja. Nro 3/ Omaishoitoon tarvitaan uusi laki ''Rautatien lapsi'' ja senioriopettajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Senioriopettaja. Nro 3/2014 23.5.2014. Omaishoitoon tarvitaan uusi laki ''Rautatien lapsi'' ja senioriopettajat"

Transkriptio

1 Senioriopettaja Nro 3/ Omaishoitoon tarvitaan uusi laki ''Rautatien lapsi'' ja senioriopettajat

2 Senioriopettaja Nro 3/ Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, Helsinki puh Piirtäjä Helmer Räty, puh Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos kpl ISSN Painotuote 6 RiSSOn puheenjohtaja Elsi Torn ja sihteeri Raija Airaksinen yhdessä puolensadan talkoolaisen kanssa järjestivät onnistuneet senioriopettajapäivät Rautatien lapsen kotikonnuilla. Tässä numerossa 4 Yksimielinen vuosikokous 6 Rautatien lapsi näytti taitonsa 9 Puheenjohtaja tyrmää eläkeleikkaukset 10 Uusi omaishoitolaki valmistelussa 13 Lemmetty: Puikulapottu ja mämmidirektiivi 14 Arja Saarikoski: Ilosta voimaa 15 Pekan keinutuoli kiikkuu yhä 16 Pohjois-Norjan Suomalaiskylät 18 Kahdenkymmenen oopperan suomentaja 23 Vahtokari: Koululaitos viisikon käsissä Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie Kauniainen Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), ja Ulla Bäck, ja Liisa Fräki, Kari-Veli Lehtonen, ja Sinikka Anneli Rahikainen, Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, Forssa puh./fax / sähköposti: Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) /2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 15. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2014 Numero Aineisto Ilmestymispäivä Senioriopettaja Nro 3/ Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Kansi Kevään vuokot tuovat tervehdyksen. Kuva Matton Omaishoitoon tarvitaan uusi laki ''Rautatien lapsi'' ja senioriopettajat 2

3 Pääkirjoitus U-käyrällä Nuoruutta ihannoivissa yhteiskunnissa ikääntyminen nähdään monesti synkkien aikojen odotteluna. Uudenlaisen, positiivisen näkökulman antaa jo jokin aikaa sitten The Economist -lehdessä julkaistu artikkeli. Usein uskotaan, että ihmiset tulevat vanhetessaan aiempaa onnettomammiksi. Näin ei kuitenkaan välttämättä käy. Onnellisuuden kokemisesta ei piirrykään laskeva viiva vaan U-käyrä, jossa onnellisuus lisääntyy keski-iän jälkeen. Nuorena moni tuntee itsensä onnelliseksi, mutta keski-ikä muuttaa tilanteen. Keskiiän kriisin ajankohta vaihtelee maiden mukaan. Esimerkiksi Sveitsissä ihmiset ovat tyytymättömimpiä elämäänsä 35-vuotiaina ja Ukrainassa 66-vuotiaina. Useissa maissa elämä tuntuu synkimmältä vuotiaana. Keski-iässä monen talous on tiukoilla, työelämässä pitää näyttää osaamistaan ja kotona on hankalia murrosikäisiä. Keski-iän jälkeen elämä saattaa jälleen kirkastua: U-käyrässä lähdetään ylöspäin. Onnellisuuden lisääntyminen ei kuitenkaan johdu pelkästään ulkoisten tekijöiden muu- På U-kurvan I ett samhälle som idealiserar ungdom ses ofta ålderdomen som en väntan på dystra tider. En ny, positiv synvinkel ger en artikel publicerad för en tid sedan i tidningen The Economist. Ofta tror man, att ju äldre människorna blir, desto olyckligare blir de. Så behöver det inte nödvändligtvis gå. Upplevandet av lycka beskrivs inte genom ett sjunkande streck utan genom en U-kurva där lyckan ökar efter medelåldern. Som ung känner sig mången lycklig, men medelåldern förändrar situationen. Tidpunkten för medelålderskrisen varierar länderna emellan. I Schweiz till exempel är människorna missnöjdare med sitt liv vid 35-års ålder och i Ukraina som 66-åringar. I de flesta länder känns livet som dystrast vid åldern år. I medelåldern är mångens ekonomi knapp, man måste visa sitt kunnande i arbetslivet och hemma finns det besvärliga pubertetsungdomar. toksesta, vaan pitkälti ihmisen sisäisestä muuttumisesta. Ikä tuo parhaimmillaan mukanaan levollisuutta ja suhteellisuudentajua. Ihminen ei kenties ärsyynny yhtä helposti kuin aiemmin. Hän myös osaa päästä riitatilanteissa ratkaisuun. Ikääntyvä osaa hyväksyä elämän epätäydellisyyden ja epäonnistumiset sekä ymmärtää, ettei kaikkia voi miellyttää koko ajan. Ikäihmisten henkisellä pääomalla olisi paljon käyttöä nyky-yhteiskunnassa. Ketkä johdattaisivat nuoremmat ikäluokat elämän perustotuuksien ääreen paremmin kuin elämän koulimat seniorit. Vaikeuksista selvitään, kun jaksaa ponnistella. Asioilla on taipumus ratketa tavalla tai toisella. Kunnioittamalla toisia ihmisiä saa itsekin osakseen kunnioitusta. Tolkulliset käytöstavat palkitsevat. OSJ:n paikallisyhdistyksissä toimii lukuisa joukko eri-ikäisiä U-käyräläisiä, joilla on erilaiset opettajataustat mutta yksi yhteinen päämäärä: luoda sosiaalinen turvaverkko eläkevuosia varten. Yhdessä tekeminen ja elämänkokemuksen jakaminen vaikuttavat tunnetusti mielialaan ja onnellisuuden tunteeseen. Efter medelåldern börjar livet åter ljusna: U-Kurvan börjar sträva uppåt. Den ökade lyckan beror dock inte bara på yttre omständigheter, utan långt på förändringar i den inre människan. Som bäst medför åldern ett lugn och en känsla för proportioner. Människan blir kanske inte så lätt uppretad som tidigare. Hon kan också finna på lösningar i konfliktsituationer. En åldrande person kan acceptera livets ofullständighet och misslyckanden samt förstå, att man inte kan behaga alla hela tiden. Man kunde ha stor nytta av de äldres andliga kapital i dagens samhälle. Vem kan leda de yngre till att förstå livets grundläggande sanningar bättre de av livet kantstötta seniorerna. Man klarar av svårigheter om man orkar anstränga sig. Saker brukar lösa sig, på sätt eller annat. Om man respekterar andra människor får man respekt tillbaka. Ett gott uppförande belönas. 3 OSJ:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Tervetuloa kaikki toimintaan mukaan niin hiljattain eläkkeelle jääneet kuin pidempään eläkkeellä olleet senioriopettajat! PS Tämän lehden takaosassa on lukijakysely. Muista osallistua siihen. Kirsti Lehtinen toiminnanjohtaja I OSJ:s lokalföreningar verkar en stor hop med U-Kurvsmänniskor i olika åldrar och med olika lärarbakgrund som alla har ett gemensamt mål: att skapa ett tryggt skyddsnät för pensionsåren. Att göra något tillsammans och att dela med sig av livserfarenheten påverkar erkänt sinnestillståndet och känslan av lycka. OSJ:s medlemsantal har under senaste år stigit i jämn takt. Alla önskas välkomna med i verksamheten såväl nyblivna pensionärer som seniorer som varit pensionerade en längre tid! PS. På denna tidnings baksida finns en läsarenkät. Kom ihåg att delta! Kirsti Lehtinen verksamhetsledare Ulla Bäck översättare

4 2 1 3 Vuosikokous nosti jäsen Jäsenmaksun korotus oli tällä kertaa tärkein päätös vuosikokouksessa, koska henkilövalintoja ei tehty. OSJ:n uudistetut ja entistä palvelevammat kotisivut sekä viestintäsuunnitelman toteuttaminen maksavat enemmän kuin aiemmin. Lehden kustannukset ovat hieman kohonneet viimevuotisesta. Tukea kaivataan alueilla, joilla toiminnan kustannukset ovat kalliita pitkien etäisyyksien vuoksi. Syksyllä uusitaan järjestön esite vastaamaan jäsensivujen ilmettä. Senioriopettajat saavat loppuvuonna uuden jäsenkortin, joka on voimassa kolme vuotta vietetään Helsingissä järjestön 40-vuotisjuhlaa, mikä tietenkin näkyy budjetissa. Jäsenmaksun korotuksesta jouduttiin kuitenkin tekemään koeäänestys, koska Jouni Palonen Tampereelta esitti jäsenmaksun säilyttämistä ennallaan. Hän pelkäsi korkeamman jäsenmaksun aiheuttavan jäsenkatoa. Koeäänestys osoitti valtaosan vuosikokousedustajista olevan hallituksen esityksen takana, joten päätökseksi tuli 30 euroa. Kuukautta kohden tuo viiden euron korotus vuotuiseen jäsenmaksuun tekee 42 senttiä. Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n hallitus esitti jäsenmaksun korottamista 25 eurosta 30 euroon vuodessa, koska siten turvataan nykyisentasoiseksi kehitetty toimita. Toimintamenot vuonna 2013 ovat ja jäsenmaksutulot euroa. Jos avuksi ei olisi otettu sijoitussalkulla saatuja voittoja, niin vuoden tulos olisi ollut euroa miinuksella. Vastaavanlaisesti on menetelty jo vuosia: Kehittyvään toimintaan on pumpattu varoja hyvin sujuneesta sijoitustoiminnasta. Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi haluaa järjestön talouden vakaalle pohjalle. Eihän voi olettaa, että aina saadaan yhtä hyviä tuottoja eikä pääomaa voi lähteä syömään, sillä muuten ei tule tuottojakaan. Korotettua jäsenmaksua tarvitaan, koska 4 Tavoitteena entistä vahvempi OSJ Maan kattavaan organisaatioon kuuluu 75 alueyhdistystä ja OSJ:n hallituksen jäsenet toimivat aluevastaavina. Tältä pohjalta on tarkoitus kehittää entistä vahvempi jäsenten edunvalvontaorganisaatio, puheenjohtaja Kangasniemi kertoi avauspuheessaan. Hän näkee 1,5 miljoonassa eläkeläisessä potentiaalia etujen ajamiseen, jos vaan hajallaan olevat eläkeläisjärjestöt saadaan tiukempaan yhteistyöhön. Kangasniemi moitti hallituksen päätöstä, jolla leikataan eläkeläisille kuuluvaa indeksikorotusta. Lisäksi hän pitää vaarallisena hyvätuloisille eläkeläisille sälytettyä kuuden prosentin lisäveroa, jota voidaan helposti siirtää myöhemmin koskemaan entistä useampaa eläkeläisopettajaa.

5 4 1 Koeäänestyksessä hallituksen esitys voitti selvästi. 2 Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi sanoi avauspuheessaan, että hän haluaa kehittää OSJ:tä entistä vahvemman edunvalvontaorganisaation. 3 Soppo Hokkanen Heinolasta toivoi ponnessaan selvitystä RAY:n tukemista kuntoutuskursseista. 4 OSJ:n puheenjohtaja kukitti vuosikokouksen järjestämisvastuussa olleen Elsi Tornin. maksua Jäsenmaksu jakoi mielipiteitä Kainuusta vuosikokoukseen tullut Matti Pitkänen pitää tilaisuutta tärkeänä tapaamispaikkana. Hänestä on hauska nähdä tuttuja ja entisiä OAJ-aktiiveja, joiden kanssa on tehnyt moninaisia vuosia järjestötyötä. Pitkäsestä vuosikokoukseen osallistuminen on tärkeää, koska silloin pääsee vaikuttamaan järjestön linjanvetoon. Matti Pitkänen kannattaa hallituksen esitystä jäsenmaksun nostamisesta kolmeenkymmeneen euroon. Hän olisi halunnut korotuksen toteutuvan jo vuosi sitten, mutta silloin hänen kantansa kaatui äänestyksessä. Pohjoisessa on pieniä yhdistyksiä, jotka tarvitsevat isompaa tukea toimintaansa. Pääosa tuesta voisi hänen mielestään tulla yhdistyksen jäsenmäärän mukaan ja olisi siis pohjarahoitus. Matkakustannuksiin tarvittaisiin kuitenkin lisää avustusta. Hallitus voisi esimerkiksi jättää korotuksessa tulleista varoista jonkun potin jakamatta ja ohjata sen sitten matkakorvauksiin. Jos raha saataisiin paikalliseen toimintaan, niin rivijäsenet kokisivat silloin, että heidän toimintaansa arvostetaan. Toiminta tulisi rahoittaa pelkästään liiton jäsenmaksupalautteella. Pitkänen ei kannata oman yhdistyksen keräämää erillistä jäsenmaksua. Kajaanilainen Matti Pitkänen kannattaa jäsenmaksukorotusta ja haluaa, että korotus käytetään tukemaan yhdistyksiä, joiden toiminta-alueella on pitkiä välimatkoja. Järjestö joutuu evakkoon Kesällä alkaa Akavatalossa mittava, liki kaksi vuotta kestävä remontti. Sen jaloista kaikki talossa nyt toimivat järjestöt joutuvat muuttamaan väistötiloihin. Uudet tilat ovat Länsi-Pasilassa osoitteessa Maistraatinportti 2. Asiasta on tarkempaa tietoa tämän lehden sivulla 23. Kaksi pontta hyväksyttiin Kajaanilaisten esittämänä ja lappilaisten kannattamana vuosikokous hyväksyi ponnen, jossa se edellyttää, että viiden euron suuruinen jäsenmaksukorotus suunnataan valtaosin alueellisen toiminnan tukemiseen. Tukea jaettaessa tulisi ottaa huomioon mm. yhdistyksen jäsenmäärä ja toiminta-alueen etäisyydet. Heinolalaisen Seppo Hokkasen esittämän ponnen perusteella järjestö selvittää onko jäsenyhdistyksillä mahdollisuuksia saada RAY:n tukemia kuntoutuskursseja jäsenistön hyvinvoinnin edistämiseksi. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Myös Marja-Liisa Remeksen mielestä on kiva tulla tapaamaan tuttuja, kun on ollut kauan järjestötoiminnassa. Hänestä on upeaa, että näihin tilaisuuksiin liittyy myös kulttuuria ja mukavaa yhdessäoloa. Jäsenmaksukysymys on tämän vuosikokouksen tärkein asia. Taloudesta hän odottaa hyvää selvitystä ja sitä miten toimintaa kehitetään. Vuosikokouksessa pääsee vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. Hänestä on mielenkiintoista, jos OSJ:n selvitysten jälkeen päästään osallistumaan RAY:n tuettuihin lomiin. Marja-Liisan mielestä jäsenmaksua voitaisiin käyttää sen tyyppisissä tilaisuuksissa, joita järjestetään yhdysopettajasenioreille. Tampereen seudulla heitä on joka kunnassa ja yhdysopettajasenioreita kutsutaan vuosittain palavereihin keskustelemaan toiminnasta ja toiveista. Nyt korotettu jäsenmaksu saattaa tulla esteeksi henkilölle, jonka elämäntilanteessa talous on kaventunut jostakin syystä. Tampereen alueella arvellaan, että korotettu jäsenmaksu saattaa jäädä maksamatta esimerkiksi senioriopettajapariskunnan toiselta osapuolelta. Toiminnan kehittämisessä pitäisi Remeksen mielestä erityisesti ottaa huomioon vasta vähän aikaa eläkkeellä olleet opettajat. He eivät miellä itseään eläkeläisiksi ja menee muutamia vuosia muissa aktiviteeteissa ennen kuin he tulevat mukaan toimintaan, jos kokevat sen mielekkääksi. Marja-Liisa Remes olisi halunnut pitää jäsenmaksun entisellään. 5

6 1 2 Senioriopettajapäivät: Rautatien lapsen kulttuurikattaus Riihimäkeläisjärjestäjät tarjosivat kulttuuripitoisen ja erityisesti musiikkipainotteisen ohjelman senioriopettajapäivillä Kaupunki otti senioriopettajat upeasti vastaan, sillä Riihimäen taidemuseolle oli järjestetty kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen isännöimä vastaanotto. Tinga Tinga -afrikkalaistaiteilijoiden ja vahvojen 1900-luvun suomalaismaalareiden Jalmari Ruokokosken, Tyko Sallisen ja Eero Nelimarkan töiden katseleminen lupasi vahvoja taidekokemuksia jo alkuunsa. Suomen lasimuseoon varattu tunnin kierros tarjosi alkupalat, joista nauttiessaan ei voinut muuta kuin todeta, että tätä täytyy saada lisää ja tänne pitää palata paremmalla ajalla uudestaan. Senioriopettajat täyttivät Riihimäen keskuskirkon Veteraanipäivän juhlamessussa. Sieltä he lähettivät seppelpartion sankarihaudoille. Juhlallinen saattue seurasi sitä lähes kesäisen kauniissa aamupäivässä. Avatessaan pääjuhlan, RiSSOn puheenjohtaja Elsi Torn kertoi kaupungin kirjailijoista, joita on toista sataa. Näistä tunnetuimpia ovat ''kassun kakarat'' Veijo Meri ja Pirkko Kolbe ja Reko Lundán. Nuorten lukemista Sylvi Hutun päiväkirjamerkinnöistä kävi selville, että salokylien lapset pärjäsivät ja saivat paikkansa yhteiskunnassa. Pääjuhlan juontanut senioriopettaja Pertti Seuranen kertoi nauruhermoja kutkuttavasti, kuinka hänen elämäänsä ovat vaikuttaneet junat ja niiden aikataulut. Konduktöörin poikana hän osasi aikataulukirjat, tarkisti kellonsa, ajoitti kouluunlähtönsä veturin vihellyksen ja junan puksutuksen mukaan. Ja milläpä muullakaan kuin junalla hän teki kihlamatkansa ja eläkkeellejäämisreissunsa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty toi Riihimäen kaupungin terveiset pääjuhlaan. Hän kertoi, että kaupunki satsaa koulutoimeen. Koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa. Viimeiseksi on remontoitu senioriopettajapäivien tapahtumapaikka, Harjunrinteen koulu. Riihimäkeläisoppilaiden opintomenestys on valtakunnallisestikin korkeatasoista ja kouluissa on tavattu vain vähän kiusaamista. Hän sanoi myös, että kaupungin ja ay-liikkeen välillä on hyvä yhteistyö. Tervehdyksessään puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kertoi opettajajärjestöjen ainutlaatuisesta yhdentymisestä isoksi OAJ:ksi ja 1975 perustetun Veteraaniopettajien liiton kasvusta nykyiseksi, lähes jäsenen Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:ksi. Tavoitteena eheä ihminen Koulussa opetus on paljolti kasvatusta. Moni perhe on sälyttänyt kasvatusvastuuta koululle, koska kasvatus on hukassa vanhemmilta. Monet oppilaat voivat todella huonosti, sanoi kasvatustieteen professori, emeritus Kari Uusikylä juhlapuheessaan. Koulussa pitää kasvatuksessa ja koulutuksessa ottaa huomioon luova lahjakkuus. Tavoitteena on tasapainoinen ja eheä ihminen. Uusikylä kertoi esimerkin, jossa opettaja on kannustavilla sanoillaan muuttanut oppilaan elämän ottamalla tämän henkilökohtaisesti huomioon. Eheä ihminen tuntee hyvää oloa. Hyvän olon voi saavuttaa flow-tilassa, jolloin työskennellessä tai harrastaessa ajantaju unohtuu kokonaan. Jokainen voi saavuttaa tällaisen tilan keskittymällä johonkin mieluiseen ja hyvään tekemiseen, joka ei ole hänelle liian helppoa eikä liian vaikeaa. Uusikylä kehotti kaikkia etsimään flowta. Onnellisimmat ihmiset tekevät sitä työtä, josta eniten pitävät. 6

7 Onni on hyvää oloa. Sitä ei voi ostaa rahalla eikä saada käskemällä. Laulaen sydämiin Hyvää oloa pääsikin kokemaan heti juhlapuheen jälkeen, kun oopperalaulaja, baritoni Tommi Hakala lauloi pianisti Kristian Attilan säestyksellä Sibeliuksen ja Kuulan lauluja sekä Riihimäen laulun. Yllätyksenä ja bonuksena kuultiin vielä kantaesitys, jonka oli säveltänyt Kalle Ainola ja siihen oli kauniit sanat kirjoittanut Pirkko Arola, molemmat riihimäkeläisiä eläkeläisopettajia. Tommi Hakala on yksi tämän hetken valovoimaisimpia suomalaisia kansainväliseen maineeseen nousseita oopperalaulajia. Harjunrinteen koulussa hän kävi luokat 7 9. Hänellä on hyvät muistot entisestä koulustaan. Se mikä on nyt outoa: vanha tuttu koulu tuntuu kutistuneen noista lapsuusvuosien muistikuvista, hän naurahti. Turussa tavataan Kun päivät olivat enää Hämäläisten laulua vaille päätöksessään, Turun seudun senioriopettajien puheenjohtaja Mirjam Sandell kutsui senioriopettajat Aurajoen tyttären tykö Turkuun Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat 1 Riihimäkeläisopettajien kuoro Risoluto lauloi perinteikkäästi. 2 Suomen lasimuseon kokoelmat kiinnostivat kävijöitä. 3 Neuvottelujohtaja Petri Lindroos toi OAJ:n tervehdyksen iltajuhlaan. 4 RiSSOn puheenjohtaja Elsi Torn lausui pääjuhlan tervehdyssanat. 5 Senioriopettaja Pertti Seuranen kertoi, millaista on elämä konduktöörin poikana. 6 Senioriopettajat, Riihimäen kaupunki, seurakunta ja varuskunta vievät seppeleet sankarihaudoille. Kuva Kari-Veli Lehtonen 7 Kasvatustieteen professori emeritus Kari Uusikylä kertoi kouluopetuksesta ja onnen tavoittelusta. Kuva Kari-Veli Lehtonen 8 Oopperalaulaja Tommi Hakala lauloi itsensä kuulijoiden sydämiin. 9 Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen piti vastaanoton senioriopettajapäivien yhteydessä, josta kiitokseksi puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ojensi hänelle järjestön pöytästandaarin. Kuva Kari-Veli Lehtonen 10 Senioriopettajia kaupunginjohtajan vastaanotolla. Kuva Anneli Rajaniemi 7 Järjestäjien jälkitunnelmia Päällimmäisenä meillä on onnellinen olo. Tunnemme nöyrää kiitollisuutta osallistujien iloisista hymyistä, mielihyvän hyrinästä ja monenmoisista kiittelyistä. Emme siis olleet suunnitelleet ja valmistelleet turhaan. Melkein kahden vuoden työ huipentui kiitosten saattelemaan tapahtumaan. ''Me'' on kollektiivinen ilmaus. Ketkä me? Noin 50 talkoolaista jäseniämme ja muutama innokas puolisokin teki valmistelutyötä tapahtumapäiviä kohti tiivistyvin rupeamin. Luova opettajan mielikuvitus ratkaisi ongelmia, suunnitteli ja ahkerat kädet toteuttivat. Kiitos päivien onnistuneista puitteista kuuluu talkoolaisille. Jokaisen panos on ollut merkittävä. Me loimme puitteet, mutta juhlan tekevät osallistujat. Lämmin kiitos mukana olleille! Elsi Torn RiSSON pj.

8 Ajassa OSJ:n hallitus tutustui EU:n parlamenttiin Euroopan parlamenttivaalien lähestyessä oli mielenkiintoista tutustua parlamentin työskentelyyn ja päätöksentekoon Strasbourgissa. Eurovaalit ovat juuri nyt ajankohtaiset, sillä Euroopan parlamentin vaalit käydään Maailman suurimpaan demokraattisesti valittavaan parlamenttiin suomalaiset äänestävät 13 omaa edustajaansa suoralla kansanäänestyksellä. Jotakuin samanaikaisesti kaikissa EU-maissa järjestettävissä vaaleissa valitaan yhteen- sä 751 parlamentin jäsentä eli meppiä parlamenttiin seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Euroopan parlamentti eli eduskunta kokoontuu kolmessa eri paikassa. OSJ:n hallitus pääsi tutustumaan maaliskuun puolivälissä meppi Sirpa Pietikäisen kutsumana parlamentin pääpaikkaan Ranskan Strasbourgiin, jossa järjestetään vuoden jokaisena kuukautena nelipäiväinen täysistunto. Muu osa parlamentin työskentelystä tapahtuu Belgian Brysselissä. Siellä pidetään muut täysistunnot, valiokuntatyöskentely ja kuulemistilaisuudet ja siellä toimii myös lakialoitteita tekevä komissio. Parlamentin sihteeristö puolestaan istuu Luxemburgissa. Sirpa Pietikäinen on huolissaan Eurooppalaisista ikääntyvistä naisista. Yksin asuvat naiset, joilla ei ole lapsia, ovat suurin syrjäytymisuhan alainen ryhmä. On vaarana, että heillä ei riitä raha leipään, lämpöön eikä lääkkeisiin. OSJ:n hallitus tutustui Strasbourgissa sijaitsevaan parlamenttitaloon. Siihen tutustuu noin kävijää vuodessa. Talossa syödään vuosittain noin ateriaa ja juodaan kuppia kahvia. Kun parlamentti kokoontuu Strasbourgissa, kaupungin väkiluku kolminkertaistuu, kauppojen hinnat pomppaavat ylös, hotellit ja ravintolat ovat täyteen varattuja. Tilanne normalisoituu täysistuntopäivien jälkeen ja sama ruljanssi toistuu taas seuraavassa kuussa. Parlamentti nimittää komission puheenjohtajan ja jäsenet, se osallistuu lainsäädäntöprosessiin sekä antaa mietintöjä ja lausuntoja. Se osallistuu talousarvion käsittelyyn, uusien jäsenvaltioiden hyväksymiseen. Se valvoo komission ja neuvoston toimintaa sekä valitsee Euroopan oikeusasiamiehen. Valtaosa, yli 70 prosenttia käsiteltävistä asioista koskee maataloutta. Päätöksenteko on hankalaa ja hidasta ja päätösesityksiä hierotaan kunnes saavutetaan konsensus. OSJ:n hallitusta kiinnosti tietenkin millaista valtaa ja linjauksia EU:lla on jäsenvaltioidensa sosiaalija eläkepolitiikkaan. Sirpa Pietikäinen kertoi, että EU:lla on paineita yhtenäistää säädöstöä, mutta eri jäsenmaiden tilanne on niin erilainen, että todennäköisesti kansallinen päätöksenteko säilyy jatkossakin. Suomalaisten omassa päätöksenteossa säilyvät kansaneläke- työeläke- ja lisäeläkejärjestelmät, joista on sovittu liittymissopimuksessa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Kunniapuheenjohtajalle luovutettiin ritarimerkki Opetusalan Seniorijärjestön kunniapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamolle luovutettiin Suomen tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkki. Kunniamerkkiä oli anonut OSJ ja järjestön puheenjohtaja Erkki Kangasniemi luovutti sen hallituksen maaliskuun kokouksen alussa pidetyssä juhlallisuudessa. Kunniamerkkiä luovuttaessaan Kangasniemi kehui Sirkka-Liisa Tarjamon aktiivista ja tomeraa työskentelyä aikoinaan OAJ:n valtuuston johdossa, 12 vuoden aikana OSJ:n puheenjohtaja- na järjestön kehittäjänä ja Venkin pitkäaikaisena puheenjohtajana, jossa tehtävässä hän toimii edelleenkin. Kiittäessään kunnianosoituksesta, Sirkka- Liisa Tarjamo sanoi merkin olevan myös tunnustus siitä työstä, mitä OSJ eläkeläisjärjestönä on tehnyt. Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi luovutti kunniapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamolle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkin. Kuva: Anneli Rajaniemi 8

9 Puheenjohtaja Eläkkeisiin taas ylimääräinen leikkaus Anneli Rajaniemi Suomi elää edelleen yli varojensa. Näin on tapahtunut jo vuosikausia. Sen seurauksena valtion velka on jo lähes 100 miljardia euroa. Ja velka on edelleen kasvussa. Poliitikot eivät näytä ottavan opikseen historian opetuksista. Ääntenkalastelun toivossa he tekevät ratkaisuja, jotka johtavat pysyviin lisämenoihin ja siten yhä syvenevään talousongelmaan. Sen lisäksi annetaan vaalilupauksia, jotka estävät välttämättömien uudistusten toteuttamisen koko vaalikauden ajan. On vaikea ymmärtää, että tämän nykyisen ns. kestävyysvajeen syntymistä ei olisi huomattu jo vuosia sitten. Ilmeisesti on vain luotettu siihen, että jostain ulkopuolisista tapahtumista seuraa sellainen ihme, että maamme talous alkaa itsestään kohentua ja nykyinen menotaso voidaan ylläpitää. Myönnän kyllä, että tehtyjä ratkaisuja on helpompi arvostella kuin esittää tilalle toimenpiteitä, jotka olisivat kiistatta järkevämpiä. Mutta kyllä arvostelun aihettakin löytyy. Kun hallitus päätti esittää lapsilisien leikkaamista kuukaudessa vajaan 10 euroa/lapsi, nousi valtava meteli. En minäkään tätä leikkausta pitänyt järkevänä säästökohteena. Samaan aikaan päätettiin vähin äänin jatkaa eläkeläisten kurittamista todella ontuvilla perusteluilla. Sovitun 1,4 prosentin indeksikorotuksen asemasta eläkkeitä korotetaankin vain 0,4 prosenttia. Tämä tarkoittaa useimmille jäsenillemme euron menetystä kuukaudessa. Takavuosien indeksileikkausten takia eläkeläisten ostovoima on jäänyt 2000-luvulla yli 10 prosenttiyksikköä jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä. Hallitus perusteli leikkausta sillä, että kun palkansaajatkin saavat vain vaatimattoman 20 euron kuukausikorotuksen, niin myös eläkkeitä pitää leikata. Hallituksen mielestä eläkeläisille saa riittää 5 10 euroa kuukaudessa. Jotain logiikkaa näissä eläkeindekseissäkin pitäisi olla. Pitkän työmarkkinakokemukseni perusteella voin sanoa, että mikäli suostumme vuosittain siihen, että meiltä leikataan prosentti sieltä ja toinen täältä, niin pidemmällä aikavälillä olemme pysyvästi ostovoimakuopassa, mistä ei enää nousta. Tästä on hyvänä esimerkkinä ja 1990-lukujen eläkeindeksin muutokset. Toivottavasti maamme 1,5 miljoonaa eläkeläistä äänestäjää ymmärtää ajoissa yhteistyön merkityksen. Tätä äänestäjien joukkoa poliitikkojen on pakko kuunnella, mikäli olemme yksituumaisia. Indeksileikkaukset ja ylimääräiset eläkeläisiä koskevat veronkorotukset jatkuvat niin kauan kuin me sen sallimme. Sitä paitsi nämä ratkaisut heikentävät keskeisellä tavalla kotimaista kysyntää ja syventävät maamme talousongelmaa entisestään. 9 Kohti kesää Kirjoitan tätä palstaa pääsiäisenä. Tulin juuri koiran kanssa ulkoa ihanasta auringonpaisteesta. Taas kerran tuli mieleeni muistuttaa siitä, miten tärkeää liikkuminen on senioriikäisten hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Viimeistään nyt kannattaa jokaisen löytää oma liikuntatapansa. Se voi olla myös ns. hyötyliikuntaa. Kannattaa myös tiedostaa Koululiikuntaliiton järjestämät opettajien kesäpäivät Vierumäellä kesäkuun päivinä. Siellä on todella monipuolista senioreille sopivaa ohjelmaa. Ja edellisenä päivänähän samassa paikassa järjestetään ensimmäiset OSJ:n golf-kisat. Haastan kaikki golfia harrastavat jäsenemme sinne mukaan. Tehdään siitäkin perinne. Lisätietoja näistä molemmista tapahtumista löytyy edellisestä Senioriopettajasta 2/2014 sekä kotisivuiltamme. Toivotan hyvää ja aurinkoista kesää kaikille. Erkki Kangasniemi puheenjohtaja

10 Kuva: Matton Omaishoitoon suu massa määritellään omaishoidon tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2020 asti, ja se kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan omaishoidon (ns. sopimusomaishoidon) sekä muun omaishoidon. Työryhmä esittää uutta lakia sopimusomaishoidosta. Lakiin kirjattaisiin muun muassa säännökset palkkioista sekä sopimusomaishoidon edellytyksistä, kuten sitovasta ja vaativasta hoidon tarpeesta sekä omaisen soveltuvuudesta ja halukkuudesta omaishoitajaksi. Hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan määräytyviä hoitopalkkioluokkia olisi kolme: 500, 700 ja euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Määrää tarkistettaisiin vuosittain palkkakertoimella. Omaishoitajille palveluja Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoito olisi kokonaisuus, johon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Tällaisia palveluja olisivat muun muassa sopimusomaishoitajan terveystarkastukset sekä vastuutyöntekijän antama tuki. Myös muuta hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattua omaishoitoa on tuettava. Uudella sosiaalihuoltolailla on tarkoitus lisätä tukea niille omaishoitajille, jotka hoitavat omaistaan ilman omaishoitosopimusta. Tällä tuella tarkoitetaan esimerkiksi tarpeenmukaista kotipalvelua, ohjausta ja neuvontaa. Omaishoidon kehittämistä pohtinut työryhmä ehdottaa omaishoitajien aseman yhdenmukaistamista ja hoitopalkkiota hoidon vaativuuden mukaan. Eri puolilla Suomea asuvien omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa yhdenvertaisuutta halutaan lisätä. Hoitoa tarvitsevalla henkilöllä olisi aina oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Vastaavasti hoitopalkkion kriteerit täyttävä omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja vapaaseen. Omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä. Näin esittää työryhmä, joka luovutti ehdotuksensa kansallisesta omaishoidon kehittämisohjelmasta peruspalveluministeri Susanna Huoviselle maaliskuussa. Ohjel- Kaksi järjestämistapaa Työryhmä ehdottaa sopimusomaishoidon järjestämiseen ja rahoittamiseen kahta vaihtoehtoista mallia: vahvennettua kuntamallia ja Kelan rahoitusmallia. Kummassakin mallissa omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä. Muutos nykytilaan olisi se, että kriteerit täyttävillä hoidettavilla olisi oikeus sopimusomaishoitoon ja sopimusomaishoitajilla hoitopalkkioon ja vapaaseen. Vahvennetussa kuntamallissa kunta vastaisi nykyiseen tapaan omaishoitajan ja hoidettavan palveluista sekä hoitopalkkion järjestämisestä ja rahoittamisesta. Näitä varten se saisi valtionosuutta. Kelan rahoitusmallissa Kela (valtio) vastaisi kokonaan hoitopalkkion rahoituksesta sekä hoitaisi hoitopalkkion maksatuksen omaishoitajille. Palvelut säilyisivät kunnan vastuulla. Omaishoito edullista Omaishoidon tukeen sisältyvien hoitopalkkioiden ja julkisten palvelujen kustannukset ovat nykyisin arviolta 450 miljoonaa euroa 10

11 nnitellaan uutta lakia vuodessa. Kehittämisohjelman kustannukset sopimusomaishoidosta olisivat täydessä laajuudessaan vuonna 2020 nykyrahassa arviolta 468 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksiin vaikuttavat omaishoidettavien määrän kasvu, hoitopalkkioiden korotukset sekä palvelujen ja omaishoitajien vapaapäivien lisääminen. Sopimusomaishoito on kuitenkin edullisempaa kuin muut hoitovaihtoehdot. Työryhmän laskelmien mukaan sopimusomaishoidolla saatavat laskennalliset säästöt julkisissa palvelumenoissa kasvaisivat muihin hoitomuotoihin verrattuna nykyisestä noin 1,3 miljardista eurosta runsaaseen 1,5 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Omaishoidon kehittäminen tukee kotona asumista ja muuttaa palvelurakennetta kotihoitopainotteisemmaksi. Työryhmä ehdottaa, että kehittämisohjelman toimeenpanoa varten asetetaan ohjausryhmä, joka koordinoi ja seuraa kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutumista sekä tukee lain valmistelua. Tavoitteena on, että uusi laki voisi tulla voimaan seuraavan hallituskauden alkupuolella. Lähde: sosiaali- ja terveysministeriö Kuva: Matton Omaishoitaja tarvitsee tukea Kansallisen omaishoidon kehittämisryhmän raportti julkaistiin maaliskuun puolivälin jälkeen. Työryhmä ehdottaa omaishoidon kehittämistä niin, että omaishoidon tuen kriteerit ja hoitopalkkioluokat yhdenmukaistetaan. Työryhmä ehdottaa myös uutta lakia sopimusomaishoidosta sekä kolmea vuosittain tarkistettavaa hoitopalkkioluokkaa. Oikeus sopimusomaishoitoon säädettäisiin subjektiiviseksi. Vastaavasti omaishoitajalla olisi subjektiivinen oikeus hoitopalkkioon ja vapaaseen. Työryhmä on puuttunut keskeisimpiin epäkohtiin. Nykyisin omaishoidon tuki vaihtelee kunnittain suuresti. Tämä tarkoittaa sitä, että niin hoitoa tarvit- sevat kuin omaishoitajatkin ovat varsin eriarvoisessa asemassa. Osassa kuntia on toteutettu lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa ja kiristetty omaishoidon sopimuskriteerejä ja leikattu tukia. Usein omaishoitaja on myös yksin vastuussa läheisestään ympärivuorokautisesti ilman mahdollisuutta lakisääteisiin vapaisiin. Poliittiset päättäjät toivovat, että yhä useampi ikääntyvä asuisi omassa kodissaan. Omaishoidosta toivotaan väen vanhentuessa ongelmien ratkaisijaa, sillä omaishoidon tiedetään päihittävän kaikki yhteiskunnan muut hoitomuodot edullisuudellaan. Yli omaishoitajaa säästää julkisen sektorin kuluja vuosittain kolme miljardia euroa. Jos nykyisin korvausta saavan omaisen työ siirtyisi yhteiskunnan vastuulle, yhteisiä varoja tähän kuluisi 1,7 miljardia. Omaishoitajat ovat olleet pitkään vähään tyytyviä ja itsestään ääntä pitämättömiä. Olennaista on, että uusi laki takaa omaishoitajalle palkkion, vapaapäivät ja tarvittaessa tukea. Omaishoitajan oikeusturva ja asema eivät voi olla riippuvaisia asuinkunnasta. On korkea aika antaa tunnusta ja tukea omaishoitajien arvokkaalle työlle. Kannattaa myös muistaa, ettei omaishoidon kehittämisestä saa tulla tekosyy romuttaa muita ikäihmisten tarvitsemia asumis- ja hoitomuotoja. Kirsti Lehtinen OSJ:n toiminnanjohtaja 11

12 Venkin vuosikokoukseen osallistui 20 OSJ:läistä. Senioreiden merkitys nähdään liian kapeasti Pirkko Karjalainen pohti senioreiden roolia niin kuluttajina, äänestäjinä kuin vapaaehtoistyön tekijöinä. Senioreiden tekemästä vapaaehtoistyöstä kannattaa pitää ääntä. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen esitteli neljä näkökulmaa senioreiden vaikutusvaltaan: poliittinen, taloudellinen, tiedon ja kokemuksen valta. Hän puhui ennen Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk ry:n vuosikokousta. Senioreilla on poliittista valtaa äänestäjinä, sillä heidän osuutensa äänestäjistä kasvaa koko ajan. Lisäksi ikääntyneet ovat aktiivisia äänestäjiä. Silti senioreita ei juuri valita päättäviin elimiin. Esimerkiksi vain joka kymmenes kansanedustaja on yli 65-vuotias, eikä nykyisistä ministereistä yksikään ollut yli 65-vuotias silloin, kun hallitus nimitettiin. Senioreiden poliittista valtaa nakertaa julkisen keskustelun negatiivinen sävy: ikääntyminen ja eläkkeet nähdään ennen muuta ongelmina ja heikkenevänä huoltosuhteena. Kuitenkin senioreiden toiminnalla on suuri merkitys yhteiskunnassa. Seniorit tekevät paljon vapaaehtoistyötä, auttavat lapsiaan ja omaisiaan sekä naapureitaan. Tästä yhteiseksi hyväksi koituvasta työstä pitää Pirkko Karjalaisen mukaan pitää ääntä, jotta se tulee huomatuksi. Taloudellista valtaa seniorit käyttävät harkiten. Kulutuspäätöksiä seniorit tekevät vasta mietinnän jälkeen, ja pienestäkin eläkkeestä säästetään. Hyvinvointipalvelujen käyttäjinä seniorit ovat kuitenkin merkittävä ryhmä. Tiedon ja kokemuksen valta tahtoo jäädä globaalissa maailmassa jalkoihin. Tieto uusiutuu nopeaan tahtiin, eikä kvartaalirytmi suosi kokemukseen perustuvaa tietoa. Siirtyminen työelämän ulkopuolelle pudottaa 12 verkostoista, eikä senioria tämän vuoksi kenties pidetä mielenkiintoisena keskustelukumppanina. Vanhuuden viisaus on aliarvostettua, vaikka monesti paras tulos yhteisten asioiden hoidossa saavutetaan, kun päätöksiä on tekemässä sekoitus eri-ikäisiä ihmisiä. Pirkko Karjalaisen esitys pohjautui pitkälti Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtajan Markku Lehdon ajatuksiin. Esityksen jälkeen pidettyyn Venkin vuosikokoukseen osallistui 20 OSJ:n edustajaa. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat. Venkiin kuuluu seitsemän ammattialataustaista eläkeläisjärjestöä. OSJ on suurin Venkin jäsenjärjestöistä. Venkin jäsenmäärä on noin Kirsti Lehtinen, teksti ja kuvat

13 Lemmetty Trollius europaeus Toimin Brysselissä viisi vuotta Talous- ja sosiaalikomitean jäsenenä, Akavan ehdottamana edustajana. Komitea on neuvoa-antava toimielin, joka laatii työmarkkinaosapuolten ja eri etujärjestöjen kannan komission esityksiin. Aloitin jäsenenä vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja pian sain ehkä urani mielenkiintoisimman tehtävän. Täysistunnossa esiteltiin kuuluisa mämmidirektiivi ja tehtävä osui minulle. Samalla, kun kuvailin mämmin herkullisuutta (suomeksi), muuttui komitean espanjalaisen puheenjohtajan ilme omituiseksi. Mitä ihmettä simultaanitulkit olivat kertoneet kansallisherkustamme? Näytettä minulla ei ollut mukana, koska kokous oli syyskuussa. Mämmin käännösongelmien ohella oli muitakin arveluttavia käännöksiä: miten käännetään erityisesti nuorten puheessa ilmaistu alatyylinen v-alkuinen sana. Ja aikansa pohdittuaan tulkit löysivät ratkaisun: jos sana on lauseen alussa, käännös on I see ja jos se sijoitetaan lauseen loppuun niin käännös on You know! Monenlaisia juttuja EU:ssa pohditaan, mutta eräs alue on varsin tarkasti rajattu kansalliselle tasolle. Eläkkeistä puhutaan kyllä, mutta jäsenvaltioilla ei ole suurtakaan halukkuutta laajentaa eläkepoliittisten linjausten käsittelyä eurooppalaisille foorumeille. Suomen kannalta tämä on hyvä peruslinjaus. Komissiolla on omat eläkkeitä koskevat linjaukset osana talous- ja kasvupolitiikkaa. Komission eläkepolitiikan valkoinen kirja (toimintasuunnitelma) julkaistiin helmikuussa 2012, vaikka unionilla on varsin rajallinen toimivalta eläkepolitiikassa. Suomen työeläkejärjestelmä oli esillä jo liittymisneuvotteluissa, jolloin sovittiin kansallinen poikkeus, joka käytännössä on rajoittanut muista maista tulevien eläkelaitosten sijoittumista Suomeen. Kun työeläkkeet meillä ovat osa sosiaaliturvaa, vaikka niitä hoitavat yksityiset työeläkeyhtiöt, ei ulkomaisia yhtiöitä pääse näille markkinoille sijoittumatta Suomeen ja osallistumatta yhteiseen järjestelmään. Yksityisten työeläkeyhtiöiden ohella meillä on muitakin yleisestä eurooppalaisesta eläkepolitiikasta poikkeavia linjauksia. Eläkkeissä ei ole ansiokattoa ja työeläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Eläkemaksuilla keräämme varoja myös Suomessa ei neuvotella eläkkeistä barrikadeilla. tulevien eläkkeiden maksuun. Myös työmarkkinaosapuolilla on poikkeuksellisen suuri merkitys eläkeyhtiöiden hallinnossa ja eläkeneuvotteluissa. Euroopassa on huomattu väestön ikääntymisen vaikutukset vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodella. Me otimme eläkeuudistuksessa 2005 jo huomioon elinajan pidentymisen ja lisäsimme järjestelmään ainutlaatuisen osan elinaikakertoimen. Sen vaikutuksia ei vielä haluta virallisesti arvioida, mutta sen tarkoituksena on toisaalta pidentää työuria ja toisaalta tasapainottaa Varatuomari Markku Lemmetty eläkekustannuksia. Muutaman vuoden kuluttua elinaikakertoimella on huomattava merkitys, jolleivät eläkeneuvottelijat muuta sitä. Maksussa oleviin eläkkeisiin ei kertoimella ole vaikutusta. Vaikka työeläkkeemme säädetään eduskunnassa lainsäädännöllä, palkansaajat ja työnantajat ovat neuvottelemassa ja sopimassa eläkkeistä. Työmarkkinajärjestöjen voimakas rooli selittää sen, että eläkkeiden johdosta palkansaajat eivät ole nousseet barrikadeille, kuten monissa muissa maissa. Toivottavasti näin on jatkossakin. Tuossa alkuperäistuotteita käsitelleessä direktiivissä mämmi oli hienossa seurassa kreikkalaisen fetan, saksalaisen oluen ja ranskalaisen juuston kanssa. Tietysti oli mukava todeta, että direktiiviin ei Ruotsista päässyt yhtään tuotetta ei edes hapansilakka kelvannut direktiiviin. Mämmidirektiiviin sisältyi toinenkin suomalainen erikoisuus: Lapin puikulaperuna. Puikulapotun seuraan sopii Trollius europaeus, mikä juuri nyt alkukesästä kukkii Lapissa. Elämme kulleroiden aikaa, emme eurooppalaisen peikon. EU ei ole peikko, vaan osa myös suomalaista edunvalvontaa. Hyvää EU-vaalipäivää ja kukoistavaa kesää! 13

14 Pidetään iloa hengissä Runon säe Kell onni on, hän onnen kätkeköön, on aina herättänyt minussa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta iloa ja onnea kehotetaan jakamaan ja panemaan hyviä asioita kiertoon piilottamisen sijasta. Vanha kansa varoittaa sananlaskuissaan ja elämänohjeissaan liiallisesta ilonpidosta. Itku pitkästä ilosta, ennakoidaan. Ja vielä nolompaa: Pieru pitkään naurannasta. Jokin edessä oleva uhka iskee ja leikkaa naurun poikki, kun riemu on ylimmillään. Silloin sanotaan nauretun keritsimen terään. Esi-isämme ennustivat, että mies tulee räkänokasta ja vellihousustakin, mutta ei tyhjän naurajasta. Naisen nauru ja jonkin ruman linnun laulu taas olivat pahoja enteitä päivälle, jos ne aamulla kuuli. Eikö siis kannata iloita, kun nauru kuitenkin kohta sammuu epäonneen. Aarteensako pitää visusti pitää piilossa siltä varalta, että kateus vie kumminkin viljan vainiolta ja kalat vedestä. Kertooko ilomielisyys muka kevyestä ja pintapuolisesta suhtautumisesta elämään ja tähän maailmaan, jossa uhkat vaanivat joka puolella! Iloitsevaisten vastapainoksi on toki ihmisiä, jotka ovat joka hetki valmiina kohtaamaan epäonnea. Heidän taivaallaan on aina tuhkapilvi, joka on jo pimentänyt auringon ja on valmiina laskeutumaan maahan ja tukahduttamaan kaiken elämän. Aleksis Kiveä väärin lukien: Aitan polulla asteleva emäntä on kuin pilvinen päivä. Jokaisessa ukonilmassa on salama häntä varten, Tunnistamattomat bakteerit hyökkäävät kaikkialta. Hän matkustaa lentokoneessa, jota tilastollisesti uhkaa tuho. Itsensä ja läheistensä puolesta on pelättävä joka hetki. Hänen röntgensäteensä läpivalaisevat työpaikalla velttoutta, laiskuutta, kevytmielisyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Kaikki voi mennä vikaan, ja varmasti meneekin. Hän on varsinainen maailmanlopun visionääri. Totta on tietysti se, että elämä on niin vaarallinen kokemus, että siitä ei hengissä selviä. Mutta kun se on elämistä varten annettu, niin sitä tuskin kannattaa ehdoin tahdoin pilata, enempää itsensä kuin toistenkaan osalta. Antaa heinäsirkkojen soitella. Musiikilla on hyvää tekevä vaikutus myös muurahaisiin. Eikä niiden ahertaminen kovin ankealta näytä. Päällisin puolin iloisen näköisinä ne korsiaan raahaavat ja vielä perin ahkerasti. Tyytyväisyys ja elämän ilo eivät synny elämän keveydestä ja helppoudesta. Positiivisuus on asennekysymys. Pyhäkoulunopettajani Hilda oli elänyt kovan elämän, joka sisälsi työtä, vastoinkäymisiä ja suuria menetyksiä. Kuitenkin hänen mukanaan kulki leikkimieli, nauru ja ilo. Hildan hautajaisissa kaivattiin, mutta myös naurettiin hauskoille ja hellyttäville sattumuksille, joita saattoväellä oli hänestä muistissa. Ilo näyttäytyy monena. Sen olemassa olon huomaa ja sen puutteen vaistoaa. Ilo ei tarvitse naurua tullakseen tunnistetuksi. Hyvä mieli karehtii ihmisten kasvoilla ja tuntuu vuorovaikutuksessa. Istun englantilaisessa seniorikansalaisten suosimassa kahvilassa. Hillityn iloista puheensorinaa säestävät kahvikoneiden äänet. Pöytiin tarjoilu tapahtuu sulavasti ja asiakkaiden toiveet tuntuvat olevan tarjoilijoiden muistissa. Tunnelma on seesteinen ja hienostunut. Menen tyttäreni perheen kanssa lounaalle italialaiseen ravintolaan. Jo korttelin päähän sieltä kuuluu iloinen puheensorina. Lapset kiljahtelevat estottomasti. Perheet huutelevat toisilleen naapuripöytiin. Palvelu on äänekästä, mutta kohteliasta. Vanhat rouvat saavat osakseen erityishuomion. 14 Ilo ja yhdessä viihtyminen ilmenevät eri tavoin kulttuurista ja elämäntavasta riippuen. Vaihteluväli on laaja. Vaikka viihde ei aina synnytä iloa, niin nauraminen tyhjästä ja tyhjälle rentouttaa. Putous -huumorillekin on oma paikkansa. Sen sananlaskut ja -nousut ovat osa katoavaa kansanperinnettä. Ihmisten viihdyttäminen ja naurattaminen ovat kovaa työtä, mutta jonkun sekin on tehtävä. Haitaksi ei ole, jos myös opettaja on hauska ja iloinen, muulloinkin kuin kevätjuhlapäivänä. Mitä kovemmat ovat ajat, sitä enemmän viihteen merkitys korostuu. Ilon hengissä pitäminen on elämäntapa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Arja Saarikoski

15 Keinutuoli Yksin Kotipitäjässämme Ylistarossa on suuri kirkko. Nykyisin Seinäjokeen liitetyssä entisessä kunnassamme oli alle kuusituhatta asukasta. Kirkkoomme, jossa on kahdet parvet päällekkäin, sopii istumaan reippaat henkeä. Kirkkovieras voi siis olla varma, että istumapaikkoja riittää. Etenkin urkuparvelta katsellessa alas kirkkoon huomaa helposti, että kirkkokansa täyttää penkit niin, että istutaan heti käytävien reunimmaisille paikoille. Saatetaan ajatella, että siitä on hyvä lähteä liikkeelle, en tiedä. Mutta mieleen tulee myös ajatus siitä, että haluan istua yksin. Älä tule viereeni! Olisikohan perimässämme jotakin siitä, että emme oikein uskalla tai osaa lähestyä luontevasti toista, ennestään vierasta kanssavaeltajaamme? Että on parempi pitää jonkinlaista etäisyyttä. Jos ryhdyt vaikkapa bussissa rupattelemaan täysin vieraan ihmisen kanssa, saatat saada vastaukseksi vihaisen katseen ja torjunnan. Älä tule, mitä sinulla on oikein taka-ajatuksena, jo äiti varoitti puhumasta tuntemattomien kanssa. Varoitukset ovat tietenkin varsinkin nykyaikana tarpeellisia. Samoin halu vaikkapa istua yksin on toki hyväksyttävää. Mutta toisaalta. Jos katsot päivälehtien kontaktipalstoja, luet helposti rivien välistä yksinäisen elämänmatkalaisen ikävää toisen ihmisen luo. Vasta ikäihmisenä avioliiton solminut pariskunta kertoi lehtihaastattelussa, kuinka he olivat lukuisien kokemiensa pettymysten takia tulleet varovaisiksi niin, että varsinainen tutustuminen toinen toisiinsa oli kestänyt peräti vuosia. Hyvän ystävän löytyminen on usein aika vaikea asia. Viisas on se, joka varmuuden Ystävä löytyy joskus myös tuttavasta. Kokeile. Pekka Varismäki vuoksi ei jätä vierelleen tilaa toisen ihmisen tulla. Mutta jos jättäisit siitä huolimatta sen tilan, saattaisit parhaassa tapauksessa löytää toisen yksinäisen. Suosittelen pienen riskin ottamista. Uskon, että varsin pian huomaat, kannattiko tutustua vai ei. Ystävä löytyy joskus myös tuttavasta. Kokeile. Yksinkertainen koe on katsoa silmiin ja kysyä: Kuule, mitä Sinulle oikein kuuluu? Jos hän ei kerro, ei sitten. Mutta jos hän kertoo, ovi ihmisen luota toisen luo saattaa avautua, ainakin raolleen. Mutta varo uteliaisuutta. Se on aika varma tapa karkottaa orastava tutustuminen tiehensä heti alkuunsa. Yksinolo ei suinkaan ole pelkkä negatiivinen asia. On hyvä olla ainakin joskus hetki yksin, rauhoittua ja latautua. Luova työ ei yleensä onnistu, ellei siihen varaa aikaa miettiä asiaa vain itsekseen, ilman ulkopuolista kohinaa. Kaikkein läheisin ihminen sinulle olet lopultakin sinä itse. Nyt, kun työkiireet ovat useimmilta meistä ohi, tähän henkilöön kannattaa tutustua. Jos mahdollista, tee pieni kävelyretki vaikkapa puistoon tai metsikköön, kuuntele hiljaisuutta ja omia ajatuksiasi kaikessa rauhassa. Yksin. Eläkeläisen kevät 1. Takana arjen ja lomailun rajat, takana myös monet määrätyt ajat. Tilalle tulivat valinnat omat, usein niin ankeat, askarettomat. Syksyiset polkunsa, kylmät ja jäiset, mietteissään kulkevat eläkeläiset. 2. Kevät tuo tunnetta oleileville, kaamoksen katveesta kurkistaville. Lintujen laulut ja toukokuun tuoksut, virkeitten virtojen iloiset juoksut kutsuvat haukkaamaan henkeä uutta, elämän lämpöä, aurinkoisuutta. 3. Syksyllä synkkyyttä, talvisin jäätä, kesällä pelkää jo synkeää säätä. Keväinen laine on läikehtiväinen mieleltään vapaa myös eläkeläinen. Armaimmat aatokset herättää kevät, nuoruuden vuosiin ne lennähtelevät. Simo Viinikkala

16 Neidenin ja Pykeijan suomalaiskylät luotta Pohjois-Norjassa sijaitsevissa Neidenin ja Pykeijan kylissä tulee toimeen suomella. Molemmat kylät saivat ensimmäiset suomalaisasukkaansa 1800-luvun puolessa välissä. Nykyisin nämä suomalaiskylät tulevat toimeen matkailun tuomilla euroilla. Pykeijan kylä sijaitsee suojaisella paikalla Jäämeren rannalla. Rakennukset säästyivät sodan tuholta. Näätämöä eli norjalaisittain Neideniä voi hyvällä syyllä kutsua suomalaiskyläksi. Sen noin 300 asukkaasta lähes jokainen puhuu tai ainakin ymmärtää suomen kieltä. Kesällä Neidenin asukasluku yli kaksinkertaistuu, kun lomalaiset palaavat mökeilleen. Suomen puolelta alkava Näätämöjoki muuttaa nimensä rajan ylitettyään Neidenelvajoeksi. Se virtaa läpi Neidenin kylän ja laskee lopulta mereen kymmenisen kilometriä Neidenistä alavirtaan. Neiden luottaa kalastukseen Neiden elää paljolti matkailusta. Kesä tuo paikkakunnalle runsaasti turisteja. Heistä suurin osa tulee Suomesta. Lohestajat kansoittavat joen rantoja kesäkuun alusta elokuun loppuun. Moni haluaa vaeltaa tuntureilla. Matkailijat viihtyvät paikkakunnalla, sillä suomen kielellä tulee toimeen mm. Neidenin ainoassa retkeilykeskuksessa. Suurin osa sen henkilökunnasta on Suomesta. Kylän keskustassa kuohuu komea Kolttaköngäs. Se pysäyttää takuuvarmasti lähes jokaisen auton ja turistin tätä upeaa koskea ihailemaan. Kylän talolliset kalastavat kuninkaalta saamallaan erioikeudella merilohta heittoverkolla, käpälällä. Heittovuorossa oleva ryhmä paiskaa verkon könkään alla olevaan kalojen lepomonttuun. Hyvällä onnella saaliina on kerralla jopa kymmenen lohta! Saaliin ryhmä jakaa keskenään vuorokauden kestävän heittovuoron jälkeen. Sevettijärventien päässä rajan takana sijaitseva Neidenin kylä sai ensimmäiset asukkaansa Pohjois-Suomesta 1800-luvun puolessa välissä. Tuolloin nälkä ajoi kokonaisia perheitä pohjoiseen ruoan perässä. Suomalaissiirtolaiset asuttivat Neidenelvajoen rannat ja alkoivat kalastaa sekä viljellä maata. Merilohista ja jäätymättömästä merestä löytyi perheille varma elanto. Vuosien kuluessa kylä kasvoi ja suomalaisuus ja suomen kieli kukoistivat. Ennen viime sotia raju norjalaistamisaalto iski myös Neideniin. Lapset eivät saaneet edes välitunnilla puhua keskenään suomea. Siitä opettaja rankaisi. Onneksi tilanne rauhoittui myöhemmin ja siirtolaislapset saivat taas käyttää omaa äidinkieltään. Nykyisin oppilaat saavat valita suomen kielen kursseja ainakin yläkoulussa. 16 Neidenin päiväkoti Smålaksen (Pikkulohi) lopetti toimintansa lapsipulaan elokuussa Kylässä toimii enää alakoulu. Yläkoululaiset ja lukiolaiset käyvät koulunsa Kirkkoniemessä ja lähimmät yliopistot ovat Altassa ja Tromssassa. Isot asutuskeskukset vetävät täälläkin puoleensa. Moni on muuttanut Kirkenesiin, Kirkkoniemeen. Neidenin kaksi kauppaa sulki ovensa kolme syksyä sitten. Neideniläisten onneksi Suomen Näätämön kauppoihin on vain 10 kilometriä. Ivalokaan ei ole kaukana, sillä sinne ajoon kuluu vain reilut kaksi tuntia. Ravut pelastivat Pykeijan suomalaiskylän Pykeijan suomalaiskylä elää turvallista elämäänsä Pohjoisen jäämeren rannalla, Varanginvuonon reunalla. Suomalaissiirtolaiset, kveenit, saapuivat sinne 1800-luvun puolessa välissä laivakyydillä Vesisaaresta, Vadsöstä. Jäämeri antoi varman toimeentulon ja kylä oli sopivasti suojassa myrskyiltä. Pykeijalaiset saivat elantonsa pitkään kalastuksesta. Viime sodan loppuhetkillä kylän kohtalo oli veitsen terällä: vaarana oli, että

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu

Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n ja paikallisyhdistysten hallitusten neuvottelupäivät 30.8.2013 Anne-Mari Raassina,

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Miten Suomi hoitaa? Hoito keskittyy koteihin Laitoshoidon purkaminen edellyttää kaiken kotona annettavan

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään Kansallinen omaishoidon ohjelma. KUINKA LAKI LUETAAN 26.3. 2014 Valtion virastotalo Turku Yrjö Mattila

Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään Kansallinen omaishoidon ohjelma. KUINKA LAKI LUETAAN 26.3. 2014 Valtion virastotalo Turku Yrjö Mattila Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään Kansallinen omaishoidon ohjelma KUINKA LAKI LUETAAN 26.3. 2014 Valtion virastotalo Turku Yrjö Mattila Sosiaaliturvan kehittymisestä Suomessa 1879 vaivaishuoltoasetus,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Omaishoidon kehittäminen Suomessa 2014 2020 Väliraportti/Merja Salanko-Vuorela Omaisia ja tuttavia auttavia 1,2 milj. Pääasiallisia auttajia 300 000 Raskas ja

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi 1 (7) KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Paikka: Kummun koulu Kummunkatu 15, 83500 OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30 10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00 12.00 Piirihallituksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2) Työryhmän toimeksianto Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä on: 1)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot