Senioriopettaja. Nro 3/ Omaishoitoon tarvitaan uusi laki ''Rautatien lapsi'' ja senioriopettajat

Transkriptio

1 Senioriopettaja Nro 3/ Omaishoitoon tarvitaan uusi laki ''Rautatien lapsi'' ja senioriopettajat

2 Senioriopettaja Nro 3/ Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, Helsinki puh Piirtäjä Helmer Räty, puh Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos kpl ISSN Painotuote 6 RiSSOn puheenjohtaja Elsi Torn ja sihteeri Raija Airaksinen yhdessä puolensadan talkoolaisen kanssa järjestivät onnistuneet senioriopettajapäivät Rautatien lapsen kotikonnuilla. Tässä numerossa 4 Yksimielinen vuosikokous 6 Rautatien lapsi näytti taitonsa 9 Puheenjohtaja tyrmää eläkeleikkaukset 10 Uusi omaishoitolaki valmistelussa 13 Lemmetty: Puikulapottu ja mämmidirektiivi 14 Arja Saarikoski: Ilosta voimaa 15 Pekan keinutuoli kiikkuu yhä 16 Pohjois-Norjan Suomalaiskylät 18 Kahdenkymmenen oopperan suomentaja 23 Vahtokari: Koululaitos viisikon käsissä Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), ja lyyli.juntunen@dnainternet.net Ulla Bäck, ja ullab@hotmail.com Liisa Fräki, liisa.fraki@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, ja kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, Forssa puh./fax / sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) /2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 15. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2014 Numero Aineisto Ilmestymispäivä Senioriopettaja Nro 3/ Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen kirsti.lehtinen@oaj.fi Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto seniorit@oaj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Kansi Kevään vuokot tuovat tervehdyksen. Kuva Matton Omaishoitoon tarvitaan uusi laki ''Rautatien lapsi'' ja senioriopettajat 2

3 Pääkirjoitus U-käyrällä Nuoruutta ihannoivissa yhteiskunnissa ikääntyminen nähdään monesti synkkien aikojen odotteluna. Uudenlaisen, positiivisen näkökulman antaa jo jokin aikaa sitten The Economist -lehdessä julkaistu artikkeli. Usein uskotaan, että ihmiset tulevat vanhetessaan aiempaa onnettomammiksi. Näin ei kuitenkaan välttämättä käy. Onnellisuuden kokemisesta ei piirrykään laskeva viiva vaan U-käyrä, jossa onnellisuus lisääntyy keski-iän jälkeen. Nuorena moni tuntee itsensä onnelliseksi, mutta keski-ikä muuttaa tilanteen. Keskiiän kriisin ajankohta vaihtelee maiden mukaan. Esimerkiksi Sveitsissä ihmiset ovat tyytymättömimpiä elämäänsä 35-vuotiaina ja Ukrainassa 66-vuotiaina. Useissa maissa elämä tuntuu synkimmältä vuotiaana. Keski-iässä monen talous on tiukoilla, työelämässä pitää näyttää osaamistaan ja kotona on hankalia murrosikäisiä. Keski-iän jälkeen elämä saattaa jälleen kirkastua: U-käyrässä lähdetään ylöspäin. Onnellisuuden lisääntyminen ei kuitenkaan johdu pelkästään ulkoisten tekijöiden muu- På U-kurvan I ett samhälle som idealiserar ungdom ses ofta ålderdomen som en väntan på dystra tider. En ny, positiv synvinkel ger en artikel publicerad för en tid sedan i tidningen The Economist. Ofta tror man, att ju äldre människorna blir, desto olyckligare blir de. Så behöver det inte nödvändligtvis gå. Upplevandet av lycka beskrivs inte genom ett sjunkande streck utan genom en U-kurva där lyckan ökar efter medelåldern. Som ung känner sig mången lycklig, men medelåldern förändrar situationen. Tidpunkten för medelålderskrisen varierar länderna emellan. I Schweiz till exempel är människorna missnöjdare med sitt liv vid 35-års ålder och i Ukraina som 66-åringar. I de flesta länder känns livet som dystrast vid åldern år. I medelåldern är mångens ekonomi knapp, man måste visa sitt kunnande i arbetslivet och hemma finns det besvärliga pubertetsungdomar. toksesta, vaan pitkälti ihmisen sisäisestä muuttumisesta. Ikä tuo parhaimmillaan mukanaan levollisuutta ja suhteellisuudentajua. Ihminen ei kenties ärsyynny yhtä helposti kuin aiemmin. Hän myös osaa päästä riitatilanteissa ratkaisuun. Ikääntyvä osaa hyväksyä elämän epätäydellisyyden ja epäonnistumiset sekä ymmärtää, ettei kaikkia voi miellyttää koko ajan. Ikäihmisten henkisellä pääomalla olisi paljon käyttöä nyky-yhteiskunnassa. Ketkä johdattaisivat nuoremmat ikäluokat elämän perustotuuksien ääreen paremmin kuin elämän koulimat seniorit. Vaikeuksista selvitään, kun jaksaa ponnistella. Asioilla on taipumus ratketa tavalla tai toisella. Kunnioittamalla toisia ihmisiä saa itsekin osakseen kunnioitusta. Tolkulliset käytöstavat palkitsevat. OSJ:n paikallisyhdistyksissä toimii lukuisa joukko eri-ikäisiä U-käyräläisiä, joilla on erilaiset opettajataustat mutta yksi yhteinen päämäärä: luoda sosiaalinen turvaverkko eläkevuosia varten. Yhdessä tekeminen ja elämänkokemuksen jakaminen vaikuttavat tunnetusti mielialaan ja onnellisuuden tunteeseen. Efter medelåldern börjar livet åter ljusna: U-Kurvan börjar sträva uppåt. Den ökade lyckan beror dock inte bara på yttre omständigheter, utan långt på förändringar i den inre människan. Som bäst medför åldern ett lugn och en känsla för proportioner. Människan blir kanske inte så lätt uppretad som tidigare. Hon kan också finna på lösningar i konfliktsituationer. En åldrande person kan acceptera livets ofullständighet och misslyckanden samt förstå, att man inte kan behaga alla hela tiden. Man kunde ha stor nytta av de äldres andliga kapital i dagens samhälle. Vem kan leda de yngre till att förstå livets grundläggande sanningar bättre de av livet kantstötta seniorerna. Man klarar av svårigheter om man orkar anstränga sig. Saker brukar lösa sig, på sätt eller annat. Om man respekterar andra människor får man respekt tillbaka. Ett gott uppförande belönas. 3 OSJ:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Tervetuloa kaikki toimintaan mukaan niin hiljattain eläkkeelle jääneet kuin pidempään eläkkeellä olleet senioriopettajat! PS Tämän lehden takaosassa on lukijakysely. Muista osallistua siihen. Kirsti Lehtinen toiminnanjohtaja kirsti.lehtinen@oaj.fi I OSJ:s lokalföreningar verkar en stor hop med U-Kurvsmänniskor i olika åldrar och med olika lärarbakgrund som alla har ett gemensamt mål: att skapa ett tryggt skyddsnät för pensionsåren. Att göra något tillsammans och att dela med sig av livserfarenheten påverkar erkänt sinnestillståndet och känslan av lycka. OSJ:s medlemsantal har under senaste år stigit i jämn takt. Alla önskas välkomna med i verksamheten såväl nyblivna pensionärer som seniorer som varit pensionerade en längre tid! PS. På denna tidnings baksida finns en läsarenkät. Kom ihåg att delta! Kirsti Lehtinen verksamhetsledare Ulla Bäck översättare

4 2 1 3 Vuosikokous nosti jäsen Jäsenmaksun korotus oli tällä kertaa tärkein päätös vuosikokouksessa, koska henkilövalintoja ei tehty. OSJ:n uudistetut ja entistä palvelevammat kotisivut sekä viestintäsuunnitelman toteuttaminen maksavat enemmän kuin aiemmin. Lehden kustannukset ovat hieman kohonneet viimevuotisesta. Tukea kaivataan alueilla, joilla toiminnan kustannukset ovat kalliita pitkien etäisyyksien vuoksi. Syksyllä uusitaan järjestön esite vastaamaan jäsensivujen ilmettä. Senioriopettajat saavat loppuvuonna uuden jäsenkortin, joka on voimassa kolme vuotta vietetään Helsingissä järjestön 40-vuotisjuhlaa, mikä tietenkin näkyy budjetissa. Jäsenmaksun korotuksesta jouduttiin kuitenkin tekemään koeäänestys, koska Jouni Palonen Tampereelta esitti jäsenmaksun säilyttämistä ennallaan. Hän pelkäsi korkeamman jäsenmaksun aiheuttavan jäsenkatoa. Koeäänestys osoitti valtaosan vuosikokousedustajista olevan hallituksen esityksen takana, joten päätökseksi tuli 30 euroa. Kuukautta kohden tuo viiden euron korotus vuotuiseen jäsenmaksuun tekee 42 senttiä. Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n hallitus esitti jäsenmaksun korottamista 25 eurosta 30 euroon vuodessa, koska siten turvataan nykyisentasoiseksi kehitetty toimita. Toimintamenot vuonna 2013 ovat ja jäsenmaksutulot euroa. Jos avuksi ei olisi otettu sijoitussalkulla saatuja voittoja, niin vuoden tulos olisi ollut euroa miinuksella. Vastaavanlaisesti on menetelty jo vuosia: Kehittyvään toimintaan on pumpattu varoja hyvin sujuneesta sijoitustoiminnasta. Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi haluaa järjestön talouden vakaalle pohjalle. Eihän voi olettaa, että aina saadaan yhtä hyviä tuottoja eikä pääomaa voi lähteä syömään, sillä muuten ei tule tuottojakaan. Korotettua jäsenmaksua tarvitaan, koska 4 Tavoitteena entistä vahvempi OSJ Maan kattavaan organisaatioon kuuluu 75 alueyhdistystä ja OSJ:n hallituksen jäsenet toimivat aluevastaavina. Tältä pohjalta on tarkoitus kehittää entistä vahvempi jäsenten edunvalvontaorganisaatio, puheenjohtaja Kangasniemi kertoi avauspuheessaan. Hän näkee 1,5 miljoonassa eläkeläisessä potentiaalia etujen ajamiseen, jos vaan hajallaan olevat eläkeläisjärjestöt saadaan tiukempaan yhteistyöhön. Kangasniemi moitti hallituksen päätöstä, jolla leikataan eläkeläisille kuuluvaa indeksikorotusta. Lisäksi hän pitää vaarallisena hyvätuloisille eläkeläisille sälytettyä kuuden prosentin lisäveroa, jota voidaan helposti siirtää myöhemmin koskemaan entistä useampaa eläkeläisopettajaa.

5 4 1 Koeäänestyksessä hallituksen esitys voitti selvästi. 2 Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi sanoi avauspuheessaan, että hän haluaa kehittää OSJ:tä entistä vahvemman edunvalvontaorganisaation. 3 Soppo Hokkanen Heinolasta toivoi ponnessaan selvitystä RAY:n tukemista kuntoutuskursseista. 4 OSJ:n puheenjohtaja kukitti vuosikokouksen järjestämisvastuussa olleen Elsi Tornin. maksua Jäsenmaksu jakoi mielipiteitä Kainuusta vuosikokoukseen tullut Matti Pitkänen pitää tilaisuutta tärkeänä tapaamispaikkana. Hänestä on hauska nähdä tuttuja ja entisiä OAJ-aktiiveja, joiden kanssa on tehnyt moninaisia vuosia järjestötyötä. Pitkäsestä vuosikokoukseen osallistuminen on tärkeää, koska silloin pääsee vaikuttamaan järjestön linjanvetoon. Matti Pitkänen kannattaa hallituksen esitystä jäsenmaksun nostamisesta kolmeenkymmeneen euroon. Hän olisi halunnut korotuksen toteutuvan jo vuosi sitten, mutta silloin hänen kantansa kaatui äänestyksessä. Pohjoisessa on pieniä yhdistyksiä, jotka tarvitsevat isompaa tukea toimintaansa. Pääosa tuesta voisi hänen mielestään tulla yhdistyksen jäsenmäärän mukaan ja olisi siis pohjarahoitus. Matkakustannuksiin tarvittaisiin kuitenkin lisää avustusta. Hallitus voisi esimerkiksi jättää korotuksessa tulleista varoista jonkun potin jakamatta ja ohjata sen sitten matkakorvauksiin. Jos raha saataisiin paikalliseen toimintaan, niin rivijäsenet kokisivat silloin, että heidän toimintaansa arvostetaan. Toiminta tulisi rahoittaa pelkästään liiton jäsenmaksupalautteella. Pitkänen ei kannata oman yhdistyksen keräämää erillistä jäsenmaksua. Kajaanilainen Matti Pitkänen kannattaa jäsenmaksukorotusta ja haluaa, että korotus käytetään tukemaan yhdistyksiä, joiden toiminta-alueella on pitkiä välimatkoja. Järjestö joutuu evakkoon Kesällä alkaa Akavatalossa mittava, liki kaksi vuotta kestävä remontti. Sen jaloista kaikki talossa nyt toimivat järjestöt joutuvat muuttamaan väistötiloihin. Uudet tilat ovat Länsi-Pasilassa osoitteessa Maistraatinportti 2. Asiasta on tarkempaa tietoa tämän lehden sivulla 23. Kaksi pontta hyväksyttiin Kajaanilaisten esittämänä ja lappilaisten kannattamana vuosikokous hyväksyi ponnen, jossa se edellyttää, että viiden euron suuruinen jäsenmaksukorotus suunnataan valtaosin alueellisen toiminnan tukemiseen. Tukea jaettaessa tulisi ottaa huomioon mm. yhdistyksen jäsenmäärä ja toiminta-alueen etäisyydet. Heinolalaisen Seppo Hokkasen esittämän ponnen perusteella järjestö selvittää onko jäsenyhdistyksillä mahdollisuuksia saada RAY:n tukemia kuntoutuskursseja jäsenistön hyvinvoinnin edistämiseksi. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Myös Marja-Liisa Remeksen mielestä on kiva tulla tapaamaan tuttuja, kun on ollut kauan järjestötoiminnassa. Hänestä on upeaa, että näihin tilaisuuksiin liittyy myös kulttuuria ja mukavaa yhdessäoloa. Jäsenmaksukysymys on tämän vuosikokouksen tärkein asia. Taloudesta hän odottaa hyvää selvitystä ja sitä miten toimintaa kehitetään. Vuosikokouksessa pääsee vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. Hänestä on mielenkiintoista, jos OSJ:n selvitysten jälkeen päästään osallistumaan RAY:n tuettuihin lomiin. Marja-Liisan mielestä jäsenmaksua voitaisiin käyttää sen tyyppisissä tilaisuuksissa, joita järjestetään yhdysopettajasenioreille. Tampereen seudulla heitä on joka kunnassa ja yhdysopettajasenioreita kutsutaan vuosittain palavereihin keskustelemaan toiminnasta ja toiveista. Nyt korotettu jäsenmaksu saattaa tulla esteeksi henkilölle, jonka elämäntilanteessa talous on kaventunut jostakin syystä. Tampereen alueella arvellaan, että korotettu jäsenmaksu saattaa jäädä maksamatta esimerkiksi senioriopettajapariskunnan toiselta osapuolelta. Toiminnan kehittämisessä pitäisi Remeksen mielestä erityisesti ottaa huomioon vasta vähän aikaa eläkkeellä olleet opettajat. He eivät miellä itseään eläkeläisiksi ja menee muutamia vuosia muissa aktiviteeteissa ennen kuin he tulevat mukaan toimintaan, jos kokevat sen mielekkääksi. Marja-Liisa Remes olisi halunnut pitää jäsenmaksun entisellään. 5

6 1 2 Senioriopettajapäivät: Rautatien lapsen kulttuurikattaus Riihimäkeläisjärjestäjät tarjosivat kulttuuripitoisen ja erityisesti musiikkipainotteisen ohjelman senioriopettajapäivillä Kaupunki otti senioriopettajat upeasti vastaan, sillä Riihimäen taidemuseolle oli järjestetty kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen isännöimä vastaanotto. Tinga Tinga -afrikkalaistaiteilijoiden ja vahvojen 1900-luvun suomalaismaalareiden Jalmari Ruokokosken, Tyko Sallisen ja Eero Nelimarkan töiden katseleminen lupasi vahvoja taidekokemuksia jo alkuunsa. Suomen lasimuseoon varattu tunnin kierros tarjosi alkupalat, joista nauttiessaan ei voinut muuta kuin todeta, että tätä täytyy saada lisää ja tänne pitää palata paremmalla ajalla uudestaan. Senioriopettajat täyttivät Riihimäen keskuskirkon Veteraanipäivän juhlamessussa. Sieltä he lähettivät seppelpartion sankarihaudoille. Juhlallinen saattue seurasi sitä lähes kesäisen kauniissa aamupäivässä. Avatessaan pääjuhlan, RiSSOn puheenjohtaja Elsi Torn kertoi kaupungin kirjailijoista, joita on toista sataa. Näistä tunnetuimpia ovat ''kassun kakarat'' Veijo Meri ja Pirkko Kolbe ja Reko Lundán. Nuorten lukemista Sylvi Hutun päiväkirjamerkinnöistä kävi selville, että salokylien lapset pärjäsivät ja saivat paikkansa yhteiskunnassa. Pääjuhlan juontanut senioriopettaja Pertti Seuranen kertoi nauruhermoja kutkuttavasti, kuinka hänen elämäänsä ovat vaikuttaneet junat ja niiden aikataulut. Konduktöörin poikana hän osasi aikataulukirjat, tarkisti kellonsa, ajoitti kouluunlähtönsä veturin vihellyksen ja junan puksutuksen mukaan. Ja milläpä muullakaan kuin junalla hän teki kihlamatkansa ja eläkkeellejäämisreissunsa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty toi Riihimäen kaupungin terveiset pääjuhlaan. Hän kertoi, että kaupunki satsaa koulutoimeen. Koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa. Viimeiseksi on remontoitu senioriopettajapäivien tapahtumapaikka, Harjunrinteen koulu. Riihimäkeläisoppilaiden opintomenestys on valtakunnallisestikin korkeatasoista ja kouluissa on tavattu vain vähän kiusaamista. Hän sanoi myös, että kaupungin ja ay-liikkeen välillä on hyvä yhteistyö. Tervehdyksessään puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kertoi opettajajärjestöjen ainutlaatuisesta yhdentymisestä isoksi OAJ:ksi ja 1975 perustetun Veteraaniopettajien liiton kasvusta nykyiseksi, lähes jäsenen Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:ksi. Tavoitteena eheä ihminen Koulussa opetus on paljolti kasvatusta. Moni perhe on sälyttänyt kasvatusvastuuta koululle, koska kasvatus on hukassa vanhemmilta. Monet oppilaat voivat todella huonosti, sanoi kasvatustieteen professori, emeritus Kari Uusikylä juhlapuheessaan. Koulussa pitää kasvatuksessa ja koulutuksessa ottaa huomioon luova lahjakkuus. Tavoitteena on tasapainoinen ja eheä ihminen. Uusikylä kertoi esimerkin, jossa opettaja on kannustavilla sanoillaan muuttanut oppilaan elämän ottamalla tämän henkilökohtaisesti huomioon. Eheä ihminen tuntee hyvää oloa. Hyvän olon voi saavuttaa flow-tilassa, jolloin työskennellessä tai harrastaessa ajantaju unohtuu kokonaan. Jokainen voi saavuttaa tällaisen tilan keskittymällä johonkin mieluiseen ja hyvään tekemiseen, joka ei ole hänelle liian helppoa eikä liian vaikeaa. Uusikylä kehotti kaikkia etsimään flowta. Onnellisimmat ihmiset tekevät sitä työtä, josta eniten pitävät. 6

7 Onni on hyvää oloa. Sitä ei voi ostaa rahalla eikä saada käskemällä. Laulaen sydämiin Hyvää oloa pääsikin kokemaan heti juhlapuheen jälkeen, kun oopperalaulaja, baritoni Tommi Hakala lauloi pianisti Kristian Attilan säestyksellä Sibeliuksen ja Kuulan lauluja sekä Riihimäen laulun. Yllätyksenä ja bonuksena kuultiin vielä kantaesitys, jonka oli säveltänyt Kalle Ainola ja siihen oli kauniit sanat kirjoittanut Pirkko Arola, molemmat riihimäkeläisiä eläkeläisopettajia. Tommi Hakala on yksi tämän hetken valovoimaisimpia suomalaisia kansainväliseen maineeseen nousseita oopperalaulajia. Harjunrinteen koulussa hän kävi luokat 7 9. Hänellä on hyvät muistot entisestä koulustaan. Se mikä on nyt outoa: vanha tuttu koulu tuntuu kutistuneen noista lapsuusvuosien muistikuvista, hän naurahti. Turussa tavataan Kun päivät olivat enää Hämäläisten laulua vaille päätöksessään, Turun seudun senioriopettajien puheenjohtaja Mirjam Sandell kutsui senioriopettajat Aurajoen tyttären tykö Turkuun Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat 1 Riihimäkeläisopettajien kuoro Risoluto lauloi perinteikkäästi. 2 Suomen lasimuseon kokoelmat kiinnostivat kävijöitä. 3 Neuvottelujohtaja Petri Lindroos toi OAJ:n tervehdyksen iltajuhlaan. 4 RiSSOn puheenjohtaja Elsi Torn lausui pääjuhlan tervehdyssanat. 5 Senioriopettaja Pertti Seuranen kertoi, millaista on elämä konduktöörin poikana. 6 Senioriopettajat, Riihimäen kaupunki, seurakunta ja varuskunta vievät seppeleet sankarihaudoille. Kuva Kari-Veli Lehtonen 7 Kasvatustieteen professori emeritus Kari Uusikylä kertoi kouluopetuksesta ja onnen tavoittelusta. Kuva Kari-Veli Lehtonen 8 Oopperalaulaja Tommi Hakala lauloi itsensä kuulijoiden sydämiin. 9 Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen piti vastaanoton senioriopettajapäivien yhteydessä, josta kiitokseksi puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ojensi hänelle järjestön pöytästandaarin. Kuva Kari-Veli Lehtonen 10 Senioriopettajia kaupunginjohtajan vastaanotolla. Kuva Anneli Rajaniemi 7 Järjestäjien jälkitunnelmia Päällimmäisenä meillä on onnellinen olo. Tunnemme nöyrää kiitollisuutta osallistujien iloisista hymyistä, mielihyvän hyrinästä ja monenmoisista kiittelyistä. Emme siis olleet suunnitelleet ja valmistelleet turhaan. Melkein kahden vuoden työ huipentui kiitosten saattelemaan tapahtumaan. ''Me'' on kollektiivinen ilmaus. Ketkä me? Noin 50 talkoolaista jäseniämme ja muutama innokas puolisokin teki valmistelutyötä tapahtumapäiviä kohti tiivistyvin rupeamin. Luova opettajan mielikuvitus ratkaisi ongelmia, suunnitteli ja ahkerat kädet toteuttivat. Kiitos päivien onnistuneista puitteista kuuluu talkoolaisille. Jokaisen panos on ollut merkittävä. Me loimme puitteet, mutta juhlan tekevät osallistujat. Lämmin kiitos mukana olleille! Elsi Torn RiSSON pj.

8 Ajassa OSJ:n hallitus tutustui EU:n parlamenttiin Euroopan parlamenttivaalien lähestyessä oli mielenkiintoista tutustua parlamentin työskentelyyn ja päätöksentekoon Strasbourgissa. Eurovaalit ovat juuri nyt ajankohtaiset, sillä Euroopan parlamentin vaalit käydään Maailman suurimpaan demokraattisesti valittavaan parlamenttiin suomalaiset äänestävät 13 omaa edustajaansa suoralla kansanäänestyksellä. Jotakuin samanaikaisesti kaikissa EU-maissa järjestettävissä vaaleissa valitaan yhteen- sä 751 parlamentin jäsentä eli meppiä parlamenttiin seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Euroopan parlamentti eli eduskunta kokoontuu kolmessa eri paikassa. OSJ:n hallitus pääsi tutustumaan maaliskuun puolivälissä meppi Sirpa Pietikäisen kutsumana parlamentin pääpaikkaan Ranskan Strasbourgiin, jossa järjestetään vuoden jokaisena kuukautena nelipäiväinen täysistunto. Muu osa parlamentin työskentelystä tapahtuu Belgian Brysselissä. Siellä pidetään muut täysistunnot, valiokuntatyöskentely ja kuulemistilaisuudet ja siellä toimii myös lakialoitteita tekevä komissio. Parlamentin sihteeristö puolestaan istuu Luxemburgissa. Sirpa Pietikäinen on huolissaan Eurooppalaisista ikääntyvistä naisista. Yksin asuvat naiset, joilla ei ole lapsia, ovat suurin syrjäytymisuhan alainen ryhmä. On vaarana, että heillä ei riitä raha leipään, lämpöön eikä lääkkeisiin. OSJ:n hallitus tutustui Strasbourgissa sijaitsevaan parlamenttitaloon. Siihen tutustuu noin kävijää vuodessa. Talossa syödään vuosittain noin ateriaa ja juodaan kuppia kahvia. Kun parlamentti kokoontuu Strasbourgissa, kaupungin väkiluku kolminkertaistuu, kauppojen hinnat pomppaavat ylös, hotellit ja ravintolat ovat täyteen varattuja. Tilanne normalisoituu täysistuntopäivien jälkeen ja sama ruljanssi toistuu taas seuraavassa kuussa. Parlamentti nimittää komission puheenjohtajan ja jäsenet, se osallistuu lainsäädäntöprosessiin sekä antaa mietintöjä ja lausuntoja. Se osallistuu talousarvion käsittelyyn, uusien jäsenvaltioiden hyväksymiseen. Se valvoo komission ja neuvoston toimintaa sekä valitsee Euroopan oikeusasiamiehen. Valtaosa, yli 70 prosenttia käsiteltävistä asioista koskee maataloutta. Päätöksenteko on hankalaa ja hidasta ja päätösesityksiä hierotaan kunnes saavutetaan konsensus. OSJ:n hallitusta kiinnosti tietenkin millaista valtaa ja linjauksia EU:lla on jäsenvaltioidensa sosiaalija eläkepolitiikkaan. Sirpa Pietikäinen kertoi, että EU:lla on paineita yhtenäistää säädöstöä, mutta eri jäsenmaiden tilanne on niin erilainen, että todennäköisesti kansallinen päätöksenteko säilyy jatkossakin. Suomalaisten omassa päätöksenteossa säilyvät kansaneläke- työeläke- ja lisäeläkejärjestelmät, joista on sovittu liittymissopimuksessa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Kunniapuheenjohtajalle luovutettiin ritarimerkki Opetusalan Seniorijärjestön kunniapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamolle luovutettiin Suomen tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkki. Kunniamerkkiä oli anonut OSJ ja järjestön puheenjohtaja Erkki Kangasniemi luovutti sen hallituksen maaliskuun kokouksen alussa pidetyssä juhlallisuudessa. Kunniamerkkiä luovuttaessaan Kangasniemi kehui Sirkka-Liisa Tarjamon aktiivista ja tomeraa työskentelyä aikoinaan OAJ:n valtuuston johdossa, 12 vuoden aikana OSJ:n puheenjohtaja- na järjestön kehittäjänä ja Venkin pitkäaikaisena puheenjohtajana, jossa tehtävässä hän toimii edelleenkin. Kiittäessään kunnianosoituksesta, Sirkka- Liisa Tarjamo sanoi merkin olevan myös tunnustus siitä työstä, mitä OSJ eläkeläisjärjestönä on tehnyt. Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi luovutti kunniapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamolle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkin. Kuva: Anneli Rajaniemi 8

9 Puheenjohtaja Eläkkeisiin taas ylimääräinen leikkaus Anneli Rajaniemi Suomi elää edelleen yli varojensa. Näin on tapahtunut jo vuosikausia. Sen seurauksena valtion velka on jo lähes 100 miljardia euroa. Ja velka on edelleen kasvussa. Poliitikot eivät näytä ottavan opikseen historian opetuksista. Ääntenkalastelun toivossa he tekevät ratkaisuja, jotka johtavat pysyviin lisämenoihin ja siten yhä syvenevään talousongelmaan. Sen lisäksi annetaan vaalilupauksia, jotka estävät välttämättömien uudistusten toteuttamisen koko vaalikauden ajan. On vaikea ymmärtää, että tämän nykyisen ns. kestävyysvajeen syntymistä ei olisi huomattu jo vuosia sitten. Ilmeisesti on vain luotettu siihen, että jostain ulkopuolisista tapahtumista seuraa sellainen ihme, että maamme talous alkaa itsestään kohentua ja nykyinen menotaso voidaan ylläpitää. Myönnän kyllä, että tehtyjä ratkaisuja on helpompi arvostella kuin esittää tilalle toimenpiteitä, jotka olisivat kiistatta järkevämpiä. Mutta kyllä arvostelun aihettakin löytyy. Kun hallitus päätti esittää lapsilisien leikkaamista kuukaudessa vajaan 10 euroa/lapsi, nousi valtava meteli. En minäkään tätä leikkausta pitänyt järkevänä säästökohteena. Samaan aikaan päätettiin vähin äänin jatkaa eläkeläisten kurittamista todella ontuvilla perusteluilla. Sovitun 1,4 prosentin indeksikorotuksen asemasta eläkkeitä korotetaankin vain 0,4 prosenttia. Tämä tarkoittaa useimmille jäsenillemme euron menetystä kuukaudessa. Takavuosien indeksileikkausten takia eläkeläisten ostovoima on jäänyt 2000-luvulla yli 10 prosenttiyksikköä jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä. Hallitus perusteli leikkausta sillä, että kun palkansaajatkin saavat vain vaatimattoman 20 euron kuukausikorotuksen, niin myös eläkkeitä pitää leikata. Hallituksen mielestä eläkeläisille saa riittää 5 10 euroa kuukaudessa. Jotain logiikkaa näissä eläkeindekseissäkin pitäisi olla. Pitkän työmarkkinakokemukseni perusteella voin sanoa, että mikäli suostumme vuosittain siihen, että meiltä leikataan prosentti sieltä ja toinen täältä, niin pidemmällä aikavälillä olemme pysyvästi ostovoimakuopassa, mistä ei enää nousta. Tästä on hyvänä esimerkkinä ja 1990-lukujen eläkeindeksin muutokset. Toivottavasti maamme 1,5 miljoonaa eläkeläistä äänestäjää ymmärtää ajoissa yhteistyön merkityksen. Tätä äänestäjien joukkoa poliitikkojen on pakko kuunnella, mikäli olemme yksituumaisia. Indeksileikkaukset ja ylimääräiset eläkeläisiä koskevat veronkorotukset jatkuvat niin kauan kuin me sen sallimme. Sitä paitsi nämä ratkaisut heikentävät keskeisellä tavalla kotimaista kysyntää ja syventävät maamme talousongelmaa entisestään. 9 Kohti kesää Kirjoitan tätä palstaa pääsiäisenä. Tulin juuri koiran kanssa ulkoa ihanasta auringonpaisteesta. Taas kerran tuli mieleeni muistuttaa siitä, miten tärkeää liikkuminen on senioriikäisten hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Viimeistään nyt kannattaa jokaisen löytää oma liikuntatapansa. Se voi olla myös ns. hyötyliikuntaa. Kannattaa myös tiedostaa Koululiikuntaliiton järjestämät opettajien kesäpäivät Vierumäellä kesäkuun päivinä. Siellä on todella monipuolista senioreille sopivaa ohjelmaa. Ja edellisenä päivänähän samassa paikassa järjestetään ensimmäiset OSJ:n golf-kisat. Haastan kaikki golfia harrastavat jäsenemme sinne mukaan. Tehdään siitäkin perinne. Lisätietoja näistä molemmista tapahtumista löytyy edellisestä Senioriopettajasta 2/2014 sekä kotisivuiltamme. Toivotan hyvää ja aurinkoista kesää kaikille. Erkki Kangasniemi puheenjohtaja erkki.kangasniemi@gmail.com

10 Kuva: Matton Omaishoitoon suu massa määritellään omaishoidon tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2020 asti, ja se kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan omaishoidon (ns. sopimusomaishoidon) sekä muun omaishoidon. Työryhmä esittää uutta lakia sopimusomaishoidosta. Lakiin kirjattaisiin muun muassa säännökset palkkioista sekä sopimusomaishoidon edellytyksistä, kuten sitovasta ja vaativasta hoidon tarpeesta sekä omaisen soveltuvuudesta ja halukkuudesta omaishoitajaksi. Hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan määräytyviä hoitopalkkioluokkia olisi kolme: 500, 700 ja euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Määrää tarkistettaisiin vuosittain palkkakertoimella. Omaishoitajille palveluja Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoito olisi kokonaisuus, johon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Tällaisia palveluja olisivat muun muassa sopimusomaishoitajan terveystarkastukset sekä vastuutyöntekijän antama tuki. Myös muuta hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattua omaishoitoa on tuettava. Uudella sosiaalihuoltolailla on tarkoitus lisätä tukea niille omaishoitajille, jotka hoitavat omaistaan ilman omaishoitosopimusta. Tällä tuella tarkoitetaan esimerkiksi tarpeenmukaista kotipalvelua, ohjausta ja neuvontaa. Omaishoidon kehittämistä pohtinut työryhmä ehdottaa omaishoitajien aseman yhdenmukaistamista ja hoitopalkkiota hoidon vaativuuden mukaan. Eri puolilla Suomea asuvien omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa yhdenvertaisuutta halutaan lisätä. Hoitoa tarvitsevalla henkilöllä olisi aina oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Vastaavasti hoitopalkkion kriteerit täyttävä omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja vapaaseen. Omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä. Näin esittää työryhmä, joka luovutti ehdotuksensa kansallisesta omaishoidon kehittämisohjelmasta peruspalveluministeri Susanna Huoviselle maaliskuussa. Ohjel- Kaksi järjestämistapaa Työryhmä ehdottaa sopimusomaishoidon järjestämiseen ja rahoittamiseen kahta vaihtoehtoista mallia: vahvennettua kuntamallia ja Kelan rahoitusmallia. Kummassakin mallissa omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä. Muutos nykytilaan olisi se, että kriteerit täyttävillä hoidettavilla olisi oikeus sopimusomaishoitoon ja sopimusomaishoitajilla hoitopalkkioon ja vapaaseen. Vahvennetussa kuntamallissa kunta vastaisi nykyiseen tapaan omaishoitajan ja hoidettavan palveluista sekä hoitopalkkion järjestämisestä ja rahoittamisesta. Näitä varten se saisi valtionosuutta. Kelan rahoitusmallissa Kela (valtio) vastaisi kokonaan hoitopalkkion rahoituksesta sekä hoitaisi hoitopalkkion maksatuksen omaishoitajille. Palvelut säilyisivät kunnan vastuulla. Omaishoito edullista Omaishoidon tukeen sisältyvien hoitopalkkioiden ja julkisten palvelujen kustannukset ovat nykyisin arviolta 450 miljoonaa euroa 10

11 nnitellaan uutta lakia vuodessa. Kehittämisohjelman kustannukset sopimusomaishoidosta olisivat täydessä laajuudessaan vuonna 2020 nykyrahassa arviolta 468 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksiin vaikuttavat omaishoidettavien määrän kasvu, hoitopalkkioiden korotukset sekä palvelujen ja omaishoitajien vapaapäivien lisääminen. Sopimusomaishoito on kuitenkin edullisempaa kuin muut hoitovaihtoehdot. Työryhmän laskelmien mukaan sopimusomaishoidolla saatavat laskennalliset säästöt julkisissa palvelumenoissa kasvaisivat muihin hoitomuotoihin verrattuna nykyisestä noin 1,3 miljardista eurosta runsaaseen 1,5 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Omaishoidon kehittäminen tukee kotona asumista ja muuttaa palvelurakennetta kotihoitopainotteisemmaksi. Työryhmä ehdottaa, että kehittämisohjelman toimeenpanoa varten asetetaan ohjausryhmä, joka koordinoi ja seuraa kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutumista sekä tukee lain valmistelua. Tavoitteena on, että uusi laki voisi tulla voimaan seuraavan hallituskauden alkupuolella. Lähde: sosiaali- ja terveysministeriö Kuva: Matton Omaishoitaja tarvitsee tukea Kansallisen omaishoidon kehittämisryhmän raportti julkaistiin maaliskuun puolivälin jälkeen. Työryhmä ehdottaa omaishoidon kehittämistä niin, että omaishoidon tuen kriteerit ja hoitopalkkioluokat yhdenmukaistetaan. Työryhmä ehdottaa myös uutta lakia sopimusomaishoidosta sekä kolmea vuosittain tarkistettavaa hoitopalkkioluokkaa. Oikeus sopimusomaishoitoon säädettäisiin subjektiiviseksi. Vastaavasti omaishoitajalla olisi subjektiivinen oikeus hoitopalkkioon ja vapaaseen. Työryhmä on puuttunut keskeisimpiin epäkohtiin. Nykyisin omaishoidon tuki vaihtelee kunnittain suuresti. Tämä tarkoittaa sitä, että niin hoitoa tarvit- sevat kuin omaishoitajatkin ovat varsin eriarvoisessa asemassa. Osassa kuntia on toteutettu lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa ja kiristetty omaishoidon sopimuskriteerejä ja leikattu tukia. Usein omaishoitaja on myös yksin vastuussa läheisestään ympärivuorokautisesti ilman mahdollisuutta lakisääteisiin vapaisiin. Poliittiset päättäjät toivovat, että yhä useampi ikääntyvä asuisi omassa kodissaan. Omaishoidosta toivotaan väen vanhentuessa ongelmien ratkaisijaa, sillä omaishoidon tiedetään päihittävän kaikki yhteiskunnan muut hoitomuodot edullisuudellaan. Yli omaishoitajaa säästää julkisen sektorin kuluja vuosittain kolme miljardia euroa. Jos nykyisin korvausta saavan omaisen työ siirtyisi yhteiskunnan vastuulle, yhteisiä varoja tähän kuluisi 1,7 miljardia. Omaishoitajat ovat olleet pitkään vähään tyytyviä ja itsestään ääntä pitämättömiä. Olennaista on, että uusi laki takaa omaishoitajalle palkkion, vapaapäivät ja tarvittaessa tukea. Omaishoitajan oikeusturva ja asema eivät voi olla riippuvaisia asuinkunnasta. On korkea aika antaa tunnusta ja tukea omaishoitajien arvokkaalle työlle. Kannattaa myös muistaa, ettei omaishoidon kehittämisestä saa tulla tekosyy romuttaa muita ikäihmisten tarvitsemia asumis- ja hoitomuotoja. Kirsti Lehtinen OSJ:n toiminnanjohtaja 11

12 Venkin vuosikokoukseen osallistui 20 OSJ:läistä. Senioreiden merkitys nähdään liian kapeasti Pirkko Karjalainen pohti senioreiden roolia niin kuluttajina, äänestäjinä kuin vapaaehtoistyön tekijöinä. Senioreiden tekemästä vapaaehtoistyöstä kannattaa pitää ääntä. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen esitteli neljä näkökulmaa senioreiden vaikutusvaltaan: poliittinen, taloudellinen, tiedon ja kokemuksen valta. Hän puhui ennen Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk ry:n vuosikokousta. Senioreilla on poliittista valtaa äänestäjinä, sillä heidän osuutensa äänestäjistä kasvaa koko ajan. Lisäksi ikääntyneet ovat aktiivisia äänestäjiä. Silti senioreita ei juuri valita päättäviin elimiin. Esimerkiksi vain joka kymmenes kansanedustaja on yli 65-vuotias, eikä nykyisistä ministereistä yksikään ollut yli 65-vuotias silloin, kun hallitus nimitettiin. Senioreiden poliittista valtaa nakertaa julkisen keskustelun negatiivinen sävy: ikääntyminen ja eläkkeet nähdään ennen muuta ongelmina ja heikkenevänä huoltosuhteena. Kuitenkin senioreiden toiminnalla on suuri merkitys yhteiskunnassa. Seniorit tekevät paljon vapaaehtoistyötä, auttavat lapsiaan ja omaisiaan sekä naapureitaan. Tästä yhteiseksi hyväksi koituvasta työstä pitää Pirkko Karjalaisen mukaan pitää ääntä, jotta se tulee huomatuksi. Taloudellista valtaa seniorit käyttävät harkiten. Kulutuspäätöksiä seniorit tekevät vasta mietinnän jälkeen, ja pienestäkin eläkkeestä säästetään. Hyvinvointipalvelujen käyttäjinä seniorit ovat kuitenkin merkittävä ryhmä. Tiedon ja kokemuksen valta tahtoo jäädä globaalissa maailmassa jalkoihin. Tieto uusiutuu nopeaan tahtiin, eikä kvartaalirytmi suosi kokemukseen perustuvaa tietoa. Siirtyminen työelämän ulkopuolelle pudottaa 12 verkostoista, eikä senioria tämän vuoksi kenties pidetä mielenkiintoisena keskustelukumppanina. Vanhuuden viisaus on aliarvostettua, vaikka monesti paras tulos yhteisten asioiden hoidossa saavutetaan, kun päätöksiä on tekemässä sekoitus eri-ikäisiä ihmisiä. Pirkko Karjalaisen esitys pohjautui pitkälti Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtajan Markku Lehdon ajatuksiin. Esityksen jälkeen pidettyyn Venkin vuosikokoukseen osallistui 20 OSJ:n edustajaa. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat. Venkiin kuuluu seitsemän ammattialataustaista eläkeläisjärjestöä. OSJ on suurin Venkin jäsenjärjestöistä. Venkin jäsenmäärä on noin Kirsti Lehtinen, teksti ja kuvat

13 Lemmetty Trollius europaeus Toimin Brysselissä viisi vuotta Talous- ja sosiaalikomitean jäsenenä, Akavan ehdottamana edustajana. Komitea on neuvoa-antava toimielin, joka laatii työmarkkinaosapuolten ja eri etujärjestöjen kannan komission esityksiin. Aloitin jäsenenä vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja pian sain ehkä urani mielenkiintoisimman tehtävän. Täysistunnossa esiteltiin kuuluisa mämmidirektiivi ja tehtävä osui minulle. Samalla, kun kuvailin mämmin herkullisuutta (suomeksi), muuttui komitean espanjalaisen puheenjohtajan ilme omituiseksi. Mitä ihmettä simultaanitulkit olivat kertoneet kansallisherkustamme? Näytettä minulla ei ollut mukana, koska kokous oli syyskuussa. Mämmin käännösongelmien ohella oli muitakin arveluttavia käännöksiä: miten käännetään erityisesti nuorten puheessa ilmaistu alatyylinen v-alkuinen sana. Ja aikansa pohdittuaan tulkit löysivät ratkaisun: jos sana on lauseen alussa, käännös on I see ja jos se sijoitetaan lauseen loppuun niin käännös on You know! Monenlaisia juttuja EU:ssa pohditaan, mutta eräs alue on varsin tarkasti rajattu kansalliselle tasolle. Eläkkeistä puhutaan kyllä, mutta jäsenvaltioilla ei ole suurtakaan halukkuutta laajentaa eläkepoliittisten linjausten käsittelyä eurooppalaisille foorumeille. Suomen kannalta tämä on hyvä peruslinjaus. Komissiolla on omat eläkkeitä koskevat linjaukset osana talous- ja kasvupolitiikkaa. Komission eläkepolitiikan valkoinen kirja (toimintasuunnitelma) julkaistiin helmikuussa 2012, vaikka unionilla on varsin rajallinen toimivalta eläkepolitiikassa. Suomen työeläkejärjestelmä oli esillä jo liittymisneuvotteluissa, jolloin sovittiin kansallinen poikkeus, joka käytännössä on rajoittanut muista maista tulevien eläkelaitosten sijoittumista Suomeen. Kun työeläkkeet meillä ovat osa sosiaaliturvaa, vaikka niitä hoitavat yksityiset työeläkeyhtiöt, ei ulkomaisia yhtiöitä pääse näille markkinoille sijoittumatta Suomeen ja osallistumatta yhteiseen järjestelmään. Yksityisten työeläkeyhtiöiden ohella meillä on muitakin yleisestä eurooppalaisesta eläkepolitiikasta poikkeavia linjauksia. Eläkkeissä ei ole ansiokattoa ja työeläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Eläkemaksuilla keräämme varoja myös Suomessa ei neuvotella eläkkeistä barrikadeilla. tulevien eläkkeiden maksuun. Myös työmarkkinaosapuolilla on poikkeuksellisen suuri merkitys eläkeyhtiöiden hallinnossa ja eläkeneuvotteluissa. Euroopassa on huomattu väestön ikääntymisen vaikutukset vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodella. Me otimme eläkeuudistuksessa 2005 jo huomioon elinajan pidentymisen ja lisäsimme järjestelmään ainutlaatuisen osan elinaikakertoimen. Sen vaikutuksia ei vielä haluta virallisesti arvioida, mutta sen tarkoituksena on toisaalta pidentää työuria ja toisaalta tasapainottaa Varatuomari Markku Lemmetty markku.lemmetty@helsinki.fi eläkekustannuksia. Muutaman vuoden kuluttua elinaikakertoimella on huomattava merkitys, jolleivät eläkeneuvottelijat muuta sitä. Maksussa oleviin eläkkeisiin ei kertoimella ole vaikutusta. Vaikka työeläkkeemme säädetään eduskunnassa lainsäädännöllä, palkansaajat ja työnantajat ovat neuvottelemassa ja sopimassa eläkkeistä. Työmarkkinajärjestöjen voimakas rooli selittää sen, että eläkkeiden johdosta palkansaajat eivät ole nousseet barrikadeille, kuten monissa muissa maissa. Toivottavasti näin on jatkossakin. Tuossa alkuperäistuotteita käsitelleessä direktiivissä mämmi oli hienossa seurassa kreikkalaisen fetan, saksalaisen oluen ja ranskalaisen juuston kanssa. Tietysti oli mukava todeta, että direktiiviin ei Ruotsista päässyt yhtään tuotetta ei edes hapansilakka kelvannut direktiiviin. Mämmidirektiiviin sisältyi toinenkin suomalainen erikoisuus: Lapin puikulaperuna. Puikulapotun seuraan sopii Trollius europaeus, mikä juuri nyt alkukesästä kukkii Lapissa. Elämme kulleroiden aikaa, emme eurooppalaisen peikon. EU ei ole peikko, vaan osa myös suomalaista edunvalvontaa. Hyvää EU-vaalipäivää ja kukoistavaa kesää! 13

14 Pidetään iloa hengissä Runon säe Kell onni on, hän onnen kätkeköön, on aina herättänyt minussa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta iloa ja onnea kehotetaan jakamaan ja panemaan hyviä asioita kiertoon piilottamisen sijasta. Vanha kansa varoittaa sananlaskuissaan ja elämänohjeissaan liiallisesta ilonpidosta. Itku pitkästä ilosta, ennakoidaan. Ja vielä nolompaa: Pieru pitkään naurannasta. Jokin edessä oleva uhka iskee ja leikkaa naurun poikki, kun riemu on ylimmillään. Silloin sanotaan nauretun keritsimen terään. Esi-isämme ennustivat, että mies tulee räkänokasta ja vellihousustakin, mutta ei tyhjän naurajasta. Naisen nauru ja jonkin ruman linnun laulu taas olivat pahoja enteitä päivälle, jos ne aamulla kuuli. Eikö siis kannata iloita, kun nauru kuitenkin kohta sammuu epäonneen. Aarteensako pitää visusti pitää piilossa siltä varalta, että kateus vie kumminkin viljan vainiolta ja kalat vedestä. Kertooko ilomielisyys muka kevyestä ja pintapuolisesta suhtautumisesta elämään ja tähän maailmaan, jossa uhkat vaanivat joka puolella! Iloitsevaisten vastapainoksi on toki ihmisiä, jotka ovat joka hetki valmiina kohtaamaan epäonnea. Heidän taivaallaan on aina tuhkapilvi, joka on jo pimentänyt auringon ja on valmiina laskeutumaan maahan ja tukahduttamaan kaiken elämän. Aleksis Kiveä väärin lukien: Aitan polulla asteleva emäntä on kuin pilvinen päivä. Jokaisessa ukonilmassa on salama häntä varten, Tunnistamattomat bakteerit hyökkäävät kaikkialta. Hän matkustaa lentokoneessa, jota tilastollisesti uhkaa tuho. Itsensä ja läheistensä puolesta on pelättävä joka hetki. Hänen röntgensäteensä läpivalaisevat työpaikalla velttoutta, laiskuutta, kevytmielisyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Kaikki voi mennä vikaan, ja varmasti meneekin. Hän on varsinainen maailmanlopun visionääri. Totta on tietysti se, että elämä on niin vaarallinen kokemus, että siitä ei hengissä selviä. Mutta kun se on elämistä varten annettu, niin sitä tuskin kannattaa ehdoin tahdoin pilata, enempää itsensä kuin toistenkaan osalta. Antaa heinäsirkkojen soitella. Musiikilla on hyvää tekevä vaikutus myös muurahaisiin. Eikä niiden ahertaminen kovin ankealta näytä. Päällisin puolin iloisen näköisinä ne korsiaan raahaavat ja vielä perin ahkerasti. Tyytyväisyys ja elämän ilo eivät synny elämän keveydestä ja helppoudesta. Positiivisuus on asennekysymys. Pyhäkoulunopettajani Hilda oli elänyt kovan elämän, joka sisälsi työtä, vastoinkäymisiä ja suuria menetyksiä. Kuitenkin hänen mukanaan kulki leikkimieli, nauru ja ilo. Hildan hautajaisissa kaivattiin, mutta myös naurettiin hauskoille ja hellyttäville sattumuksille, joita saattoväellä oli hänestä muistissa. Ilo näyttäytyy monena. Sen olemassa olon huomaa ja sen puutteen vaistoaa. Ilo ei tarvitse naurua tullakseen tunnistetuksi. Hyvä mieli karehtii ihmisten kasvoilla ja tuntuu vuorovaikutuksessa. Istun englantilaisessa seniorikansalaisten suosimassa kahvilassa. Hillityn iloista puheensorinaa säestävät kahvikoneiden äänet. Pöytiin tarjoilu tapahtuu sulavasti ja asiakkaiden toiveet tuntuvat olevan tarjoilijoiden muistissa. Tunnelma on seesteinen ja hienostunut. Menen tyttäreni perheen kanssa lounaalle italialaiseen ravintolaan. Jo korttelin päähän sieltä kuuluu iloinen puheensorina. Lapset kiljahtelevat estottomasti. Perheet huutelevat toisilleen naapuripöytiin. Palvelu on äänekästä, mutta kohteliasta. Vanhat rouvat saavat osakseen erityishuomion. 14 Ilo ja yhdessä viihtyminen ilmenevät eri tavoin kulttuurista ja elämäntavasta riippuen. Vaihteluväli on laaja. Vaikka viihde ei aina synnytä iloa, niin nauraminen tyhjästä ja tyhjälle rentouttaa. Putous -huumorillekin on oma paikkansa. Sen sananlaskut ja -nousut ovat osa katoavaa kansanperinnettä. Ihmisten viihdyttäminen ja naurattaminen ovat kovaa työtä, mutta jonkun sekin on tehtävä. Haitaksi ei ole, jos myös opettaja on hauska ja iloinen, muulloinkin kuin kevätjuhlapäivänä. Mitä kovemmat ovat ajat, sitä enemmän viihteen merkitys korostuu. Ilon hengissä pitäminen on elämäntapa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Arja Saarikoski

15 Keinutuoli Yksin Kotipitäjässämme Ylistarossa on suuri kirkko. Nykyisin Seinäjokeen liitetyssä entisessä kunnassamme oli alle kuusituhatta asukasta. Kirkkoomme, jossa on kahdet parvet päällekkäin, sopii istumaan reippaat henkeä. Kirkkovieras voi siis olla varma, että istumapaikkoja riittää. Etenkin urkuparvelta katsellessa alas kirkkoon huomaa helposti, että kirkkokansa täyttää penkit niin, että istutaan heti käytävien reunimmaisille paikoille. Saatetaan ajatella, että siitä on hyvä lähteä liikkeelle, en tiedä. Mutta mieleen tulee myös ajatus siitä, että haluan istua yksin. Älä tule viereeni! Olisikohan perimässämme jotakin siitä, että emme oikein uskalla tai osaa lähestyä luontevasti toista, ennestään vierasta kanssavaeltajaamme? Että on parempi pitää jonkinlaista etäisyyttä. Jos ryhdyt vaikkapa bussissa rupattelemaan täysin vieraan ihmisen kanssa, saatat saada vastaukseksi vihaisen katseen ja torjunnan. Älä tule, mitä sinulla on oikein taka-ajatuksena, jo äiti varoitti puhumasta tuntemattomien kanssa. Varoitukset ovat tietenkin varsinkin nykyaikana tarpeellisia. Samoin halu vaikkapa istua yksin on toki hyväksyttävää. Mutta toisaalta. Jos katsot päivälehtien kontaktipalstoja, luet helposti rivien välistä yksinäisen elämänmatkalaisen ikävää toisen ihmisen luo. Vasta ikäihmisenä avioliiton solminut pariskunta kertoi lehtihaastattelussa, kuinka he olivat lukuisien kokemiensa pettymysten takia tulleet varovaisiksi niin, että varsinainen tutustuminen toinen toisiinsa oli kestänyt peräti vuosia. Hyvän ystävän löytyminen on usein aika vaikea asia. Viisas on se, joka varmuuden Ystävä löytyy joskus myös tuttavasta. Kokeile. Pekka Varismäki vuoksi ei jätä vierelleen tilaa toisen ihmisen tulla. Mutta jos jättäisit siitä huolimatta sen tilan, saattaisit parhaassa tapauksessa löytää toisen yksinäisen. Suosittelen pienen riskin ottamista. Uskon, että varsin pian huomaat, kannattiko tutustua vai ei. Ystävä löytyy joskus myös tuttavasta. Kokeile. Yksinkertainen koe on katsoa silmiin ja kysyä: Kuule, mitä Sinulle oikein kuuluu? Jos hän ei kerro, ei sitten. Mutta jos hän kertoo, ovi ihmisen luota toisen luo saattaa avautua, ainakin raolleen. Mutta varo uteliaisuutta. Se on aika varma tapa karkottaa orastava tutustuminen tiehensä heti alkuunsa. Yksinolo ei suinkaan ole pelkkä negatiivinen asia. On hyvä olla ainakin joskus hetki yksin, rauhoittua ja latautua. Luova työ ei yleensä onnistu, ellei siihen varaa aikaa miettiä asiaa vain itsekseen, ilman ulkopuolista kohinaa. Kaikkein läheisin ihminen sinulle olet lopultakin sinä itse. Nyt, kun työkiireet ovat useimmilta meistä ohi, tähän henkilöön kannattaa tutustua. Jos mahdollista, tee pieni kävelyretki vaikkapa puistoon tai metsikköön, kuuntele hiljaisuutta ja omia ajatuksiasi kaikessa rauhassa. Yksin. Eläkeläisen kevät 1. Takana arjen ja lomailun rajat, takana myös monet määrätyt ajat. Tilalle tulivat valinnat omat, usein niin ankeat, askarettomat. Syksyiset polkunsa, kylmät ja jäiset, mietteissään kulkevat eläkeläiset. 2. Kevät tuo tunnetta oleileville, kaamoksen katveesta kurkistaville. Lintujen laulut ja toukokuun tuoksut, virkeitten virtojen iloiset juoksut kutsuvat haukkaamaan henkeä uutta, elämän lämpöä, aurinkoisuutta. 3. Syksyllä synkkyyttä, talvisin jäätä, kesällä pelkää jo synkeää säätä. Keväinen laine on läikehtiväinen mieleltään vapaa myös eläkeläinen. Armaimmat aatokset herättää kevät, nuoruuden vuosiin ne lennähtelevät. Simo Viinikkala

16 Neidenin ja Pykeijan suomalaiskylät luotta Pohjois-Norjassa sijaitsevissa Neidenin ja Pykeijan kylissä tulee toimeen suomella. Molemmat kylät saivat ensimmäiset suomalaisasukkaansa 1800-luvun puolessa välissä. Nykyisin nämä suomalaiskylät tulevat toimeen matkailun tuomilla euroilla. Pykeijan kylä sijaitsee suojaisella paikalla Jäämeren rannalla. Rakennukset säästyivät sodan tuholta. Näätämöä eli norjalaisittain Neideniä voi hyvällä syyllä kutsua suomalaiskyläksi. Sen noin 300 asukkaasta lähes jokainen puhuu tai ainakin ymmärtää suomen kieltä. Kesällä Neidenin asukasluku yli kaksinkertaistuu, kun lomalaiset palaavat mökeilleen. Suomen puolelta alkava Näätämöjoki muuttaa nimensä rajan ylitettyään Neidenelvajoeksi. Se virtaa läpi Neidenin kylän ja laskee lopulta mereen kymmenisen kilometriä Neidenistä alavirtaan. Neiden luottaa kalastukseen Neiden elää paljolti matkailusta. Kesä tuo paikkakunnalle runsaasti turisteja. Heistä suurin osa tulee Suomesta. Lohestajat kansoittavat joen rantoja kesäkuun alusta elokuun loppuun. Moni haluaa vaeltaa tuntureilla. Matkailijat viihtyvät paikkakunnalla, sillä suomen kielellä tulee toimeen mm. Neidenin ainoassa retkeilykeskuksessa. Suurin osa sen henkilökunnasta on Suomesta. Kylän keskustassa kuohuu komea Kolttaköngäs. Se pysäyttää takuuvarmasti lähes jokaisen auton ja turistin tätä upeaa koskea ihailemaan. Kylän talolliset kalastavat kuninkaalta saamallaan erioikeudella merilohta heittoverkolla, käpälällä. Heittovuorossa oleva ryhmä paiskaa verkon könkään alla olevaan kalojen lepomonttuun. Hyvällä onnella saaliina on kerralla jopa kymmenen lohta! Saaliin ryhmä jakaa keskenään vuorokauden kestävän heittovuoron jälkeen. Sevettijärventien päässä rajan takana sijaitseva Neidenin kylä sai ensimmäiset asukkaansa Pohjois-Suomesta 1800-luvun puolessa välissä. Tuolloin nälkä ajoi kokonaisia perheitä pohjoiseen ruoan perässä. Suomalaissiirtolaiset asuttivat Neidenelvajoen rannat ja alkoivat kalastaa sekä viljellä maata. Merilohista ja jäätymättömästä merestä löytyi perheille varma elanto. Vuosien kuluessa kylä kasvoi ja suomalaisuus ja suomen kieli kukoistivat. Ennen viime sotia raju norjalaistamisaalto iski myös Neideniin. Lapset eivät saaneet edes välitunnilla puhua keskenään suomea. Siitä opettaja rankaisi. Onneksi tilanne rauhoittui myöhemmin ja siirtolaislapset saivat taas käyttää omaa äidinkieltään. Nykyisin oppilaat saavat valita suomen kielen kursseja ainakin yläkoulussa. 16 Neidenin päiväkoti Smålaksen (Pikkulohi) lopetti toimintansa lapsipulaan elokuussa Kylässä toimii enää alakoulu. Yläkoululaiset ja lukiolaiset käyvät koulunsa Kirkkoniemessä ja lähimmät yliopistot ovat Altassa ja Tromssassa. Isot asutuskeskukset vetävät täälläkin puoleensa. Moni on muuttanut Kirkenesiin, Kirkkoniemeen. Neidenin kaksi kauppaa sulki ovensa kolme syksyä sitten. Neideniläisten onneksi Suomen Näätämön kauppoihin on vain 10 kilometriä. Ivalokaan ei ole kaukana, sillä sinne ajoon kuluu vain reilut kaksi tuntia. Ravut pelastivat Pykeijan suomalaiskylän Pykeijan suomalaiskylä elää turvallista elämäänsä Pohjoisen jäämeren rannalla, Varanginvuonon reunalla. Suomalaissiirtolaiset, kveenit, saapuivat sinne 1800-luvun puolessa välissä laivakyydillä Vesisaaresta, Vadsöstä. Jäämeri antoi varman toimeentulon ja kylä oli sopivasti suojassa myrskyiltä. Pykeijalaiset saivat elantonsa pitkään kalastuksesta. Viime sodan loppuhetkillä kylän kohtalo oli veitsen terällä: vaarana oli, että