SÄVEL ON VAPAA? Konsertti klo Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Juho Laitinen, sello ja äänet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄVEL ON VAPAA? Konsertti 9.10.2008 klo 19.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Juho Laitinen, sello ja äänet"

Transkriptio

1 SÄVEL ON VAPAA? Konsertti klo Sibelius-Akatemian konserttisalissa Juho Laitinen, sello ja äänet Christian Wolff, piano Thomas Buckner, laulu Touko Lundell, trumpetti Max Savikangas, esineet ja sivunkääntö OHJELMA: Christian Wolff (s. 1934) For 1, 2 or 3 people (1964) Morton Feldman ( ) Projection 1 (1950) Earle Brown ( ) Four systems (1954) Christian Wolff Cello suite variation (2000) Tempo of Prelude Tempo of Saraband Tempo of Gigue John Cage ( ) Sonata for two voices (1933) Sonata (Allegro) Fugato (Lento) Rondo (Tempo primo) Juho Laitinen (s. 1977) Five Pieces (2008, kantaesitys) Study in rhythm Imitation, resonance Levels of activity Words, lyrics Chamber music Morton Feldman Durations 2 (1960) VÄLIAIKA John Cage 26'1.1499", for a string player (1955)

2 PROLOGI Which is more musical a truck passing by a factory or a truck passing by a music school? John Cage Loppukesästä 2001 musiikillinen elämäni muuttui. Olin edellisenä talvena nähnyt lontoolaisen opinahjoni ilmoitustaululla valokopioidun esitteen kurssista Ostravassa: muusikot, säveltäjät ja musiikin tutkijat keskustelisivat uudesta ja uudehkosta musiikista, sen tekemisestä ja esittämisestä. Myös konsertteja kuultaisiin. Järjestäjänä oli minulle tuiki tuntematon S.E.M. Ensemble New Yorkista, ja esitteessä mainittiin enemmän tai vähemmän vieraita säveltäjiä John Cagesta Alvin Lucieriin ja Phill Niblockiin. Spontaanilla päätöksellä lähteä seikkailulle Tsekinmaahan on ollut kauaskantoiset seuraukset. Aloin ajatella musiikin tekemisestä tyystin uudella tavalla, kun Lucier esitteli teostaan I am sitting in a room, jossa puhutun tekstin sävelkorkeudet ja artikulaatio tasoittuvat yksinkertaisen akustisen ilmiön toistojen ja niiden äänitysten seurauksena merenalaiseksi pulputukseksi, tai kun käytimme yhden iltapäivän kolikkoja heittelemällä arpoen äänten kestoja Cagen pianokonserton stemmoihin, tai kun kuulin James Saundersin briljantin orkesteriteoksen Like Wool kahdesti samassa konsertissa, ensin 22 sekuntia kestävänä versiona ja sitten hieman nopeammin tulkittuna. Ostravassa soi myös Ligeti, Kurtag ja Xenakis, mutten voi kiistää ihastusta, jonka Yhdysvalloissa sävelletyn klassisen musiikin ihmeellinen historia Charles Ivesista Edgard Varesen ja Harry Partchin kautta John Zorniin minussa tuolloin herätti. Olen iloinen siitä, että jatkotutkintokonserttieni myötä saan esitellä suomalaiselle yleisölle joitakin suosikkejani sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen avantgarden ohjelmistosta. Minulle musiikki ei jakaannu historiallisiin tai tyylillisiin kausiin, vaan seuraan intuitiotani sinne, mikä vaikuttaa kiinnostavalta. Intuitio on vienyt minut maailmaan, jossa sulassa sovussa elävät Beethovenin ja Berion, Mahlerin ja Meriläisen, Schumannin ja Scelsin musiikit. Niinpä toivotan kuulijat tervetulleiksi konserttisarjani Innovaatioita 1900-luvun sellosävellyksissä ensimmäiseen tilaisuuteen!

3 ONNEKKAITA KOHTAAMISIA What was great about the fifties is that for one brief moment maybe, say, six weeks nobody understood art. Morton Feldman Elokuussa 1952 pianisti David Tudor konsertoi Woodstockissa New Yorkin osavaltiossa esittäen Pierre Boulezin, Earle Brownin, Henry Cowellin, Morton Feldmanin ja Christian Wolffin teoksia. Ohjelmassa oli myös kaksi John Cagen sävellystä, joista jälkimmäistä, Four Pieces, Tudor ryhtyi soittamaan jo tuolloin tavalliseen tapaan käynnistämällä sekuntikellon. Teoksessa oli kolme osaa, jotka yhdessä kestivät neljä minuuttia ja 33 sekuntia. Erikoista esityksessä oli se, ettei pianisti soittanut yhtään ääntä, mutta tuulen huminaa, sateen ropinaa kattoon ja käsiohjelman kahinaa toki kuuli, jos osasi kuunnella. Yleisö oli ymmällään. Pari vuotta aikaisemmin New Yorkin filharmonikot olivat esittäneet ensi kertaa uudella mantereella Anton Webernin sinfonian op. 21. John Cage ( ) oli paikalla ja kuulemastaan niin lumoutunut, että ryntäsi salista ennen seuraavaa kappaletta. Keksijän poika Cage oli edellisellä vuosikymmenellä uudistanut lyömäsoitinmusiikkia, kehittänyt preparoidun pianon eräänlaiseksi yhden miehen perkussio-orkesteriksi ja tehnyt ensimmäisiä kokeiluja elektronimusiikin parissa. Lämpiössä hän törmäsi suurikokoiseen mieheen, joka samaten ei halunnut jäädä kuuntelemaan Rahmaninovin sinfonisia tansseja; tässä oli perheensä pesulayrityksessä työskentelevä Morton Feldman ( ), joka myös kirjoitti musiikkia. Seuraavat viitisen vuotta miehet tapasivat lähes päivittäin Cagen kotona Manhattanin Lower East Sidella, jossa vierailivat tiuhaan muun muassa maalarit Robert Rauschenberg, Mark Rothko, Philip Guston ja Jasper Johns, runoilija Frank O Hara ja koreografi Merce Cunningham. Jälkimmäinen oli Cagen läheisin kumppani niin taiteessa kuin elämässäkin. Pian joukkoon liittyi Feldmanin sanoin Orfeus tennistossuissa, 16-vuotias Christian Wolff (1934- ), joka vastineeksi sävellystunneista toi Cagelle vanhempiensa kustantamon Pantheon Press n kirjoja. Eräällä kerralla maksuna oli uunituore käännös ikivanhasta kiinalaisesta I Ching oraakkelitekstistä. Intialaisesta filosofiasta ja zen-buddhalaisuudesta kiinnostunut Cage oli samoihin aikoihin

4 omaksunut kaikkien äänten ja äänettömyyden yhdenvertaisuuden, ja I Chingin myötä sattumanvaraisuudesta tuli Cagen tärkein sävellysmetodi. Magneettinauha oli yleistynyt 1940-luvun lopussa uutena tapana tallentaa ääntä. Teknologiasta alati innostunut Cage ryhtyi kokeilemaan nauhan leikkaamista erimuotoisiin palasiin ja niiden liimaamista takaisin yhteen eri järjestyksessä. Nauhaa itsessään oli mahdollista pyörittää nauhurissa eri nopeuksilla etu- ja takaperin. Keskilännestä metropoliin muuttanut Earle Brown ( ) tuli Cagen avuksi koostamaan nauhateosta Williams Mix, ja New Yorkin koulukunnaksi myöhemmin nimetty ryhmä oli koossa. VAPAUTETTU ÄÄNI "My past experience was not to 'meddle' with the material, but use my concentration as a guide to what might transpire. I mentioned this to Stockhausen once when he had asked me what my secret was. 'I don't push the sounds around.' Stockhausen mulled this over, and asked: 'Not even a little bit?'" Morton Feldman Perinteisesti ajatellaan, että säveltäjällä on voimakas visio siitä, miltä haluaa musiikin kuulostavan. Silloin on järkevää kirjoittaa nuoteille mahdollisimman eksaktisti soiva lopputulos ja antaa muusikon ratkaista, mitä tekniikoita, sormituksia ja niin edelleen on käytettävä, jotta lopputulos saavutettaisiin mahdollisimman ekonomisesti. Toinen mahdollisuus on visioida tilanne, johon muusikko itsensä asettaa ryhtyessään soittamaan teosta. Tämä on näkökulma, josta käsin mainitut New Yorkin säveltäjät alkoivat vähentää musiikin eri aspektien kuten sävelkorkeuden ja äänen voimakkuuden kontrolloimista. Perinteisesti nämä elementit ovat riippuvaisia toisistaan, ja sävellys muodostuu tasapainossa olevista melodiasta, harmoniasta, rakenteesta ja rytmistä. Jos tätä tasapainoa horjuttaisi, ajautuisiko musiikki kriisiin? Huomattuaan, että äänen vapautuminen riippuvuussuhteista korosti sen sisäistä kauneutta, säveltäjät toivottivat muutoksen tervetulleeksi. Uudet ajatukset innoittivat keksimään uusia nuotinnuksia. Kätilönä näitä synnyttämässä toimi ennen muuta David Tudor, jonka virtuoosisuudella ja luovuudella pianon ääressä ei tuntunut olevan rajoja.

5 Morton Feldman oli kiinnostunut New Yorkin uudesta maalaustaiteesta ja etsi sävelten tuottamiseen samankaltaista fyysistä, välitöntä suhdetta kuin abstrakteilla ekspressionisteilla oli. Eräänä päivänä hän toi Cagen luo (saman rakennuksen alakerran asunnosta, johon oli muuttanut) ruutupaperin, jolle oli luonnostellut sellokappaleen Projection 1. Siinä suorakulmiot kertovat, onko ääni soitettava korkealta, keskirekisteristä vai matalalta ja käytetäänkö sen synnyttämiseen huiluääniä, näppäilemistä vai jousta. Suorakulmiot sijaitsevat isommissa laatikoissa, jotka mittaavat aikaa enemmän tai vähemmän 4/4-tahtilajissa. Sävellyksen nimen mukaisesti Feldman halusi projisoida ääniä tilaan. Äänet ovat luonteeltaan staattisia: niissä ei ole liikettä tai muutosta, eivätkä ne ole tulossa mistään tai menossa minnekään. Esittäjä joutuu pohtimaan subjektiivisen ilmaisun merkitystä musiikissa ja luopumaan mielijohteistaan ja maneereistaan, sillä fraaseja tässä kappaleessa ei perinteisessä mielessä ole. Mukana on kuitenkin improvisoitu elementti, koska äänen tarkkaa korkeutta ei ole määritelty. Joka esityksessä voi syntyä erilainen sävelten jatkumo. Morton Feldman: Projection 1 (alkua) Earle Brownia innoitti kuvanveistäjä Alexander Calderin liikkuvat veistokset ja Jackson Pollockin action-painting. Folio vuosilta on kokoelma yhden sivun mittaisia teoksia, joiden tulkinta on hyvin avoin ja joissa improvisaatio on välttämätön osa esitystä. (On kiintoisaa, että samaan aikaan John Cage nimen omaan pyrki pois tilanteista, joissa soittajan tyylitaju ja muisti vaikuttivat keskeisesti lopputulokseen.) Kokoelman osa Four systems on paperiarkki, jonka neljällä viivastolla on

6 eripaksuisia ja pituisia vaakasuoria viivoja. Se, miten ne tulkitaan musiikiksi, on jätetty kokonaan esittäjän harteille. Ilmeisiä vaihtoehtoja on antaa viivan pituuden merkitä äänen kestoa, paksuuden dynamiikkaa ja pystysuoran sijainnin sen korkeutta. Arkin voi yhtä hyvin kääntää pystysuoraan tai ympäri, sitä voi lukea oikealta vasemmalle, eikä kaikkia viivoja tarvitse ottaa huomioon. Partituuria voi myös katsoa kauempaa ja inspiroitua sen ominaisuuksista kuvana, jolloin voi luopua kokonaan aikajanasta. Kamarimusiikillisessa tilanteessa voi syntyä kiinnostavia kudelmia, kun muusikot tulkitsevat partituuria eri tavoin. PALUU NUOTTEIHIN "I enjoyed painting flowers, not bouquets, but a single flower at a time. Piet Mondrian Feldman luopui 50-luvun puolivälissä graafisista nuotinnuksista lähes kokonaan, kun oli mielestään tullut antaneeksi esittäjälle liikaa vapauksia. Kontrolloidun ja määrittelemättömän välimaastossa liikkuminen tuotti 1960-luvun alussa teossarjan Durations. Niissä soittajat aloittavat yhtä aikaa, mutta saavat sen jälkeen valita ääntensä kestot, kuitenkin ajautumatta liian kauaksi toisistaan. Näissä partituureissa esiintyy ensi kertaa sittemmin Feldmanin musiikissa keskeinen ohjeistus niin hiljaa kuin mahdollista, eikä kappaleessa ole muita dynaamisia merkintöjä. Feldman tutki koko ikänsä vanhoja itämaisia tekstiilejä. Niitä kudottiin langoista, jotka pienissä erissä värjättyinä olivat sävyltään vaihtelevia, ja eri kulmista katsottuna tekstiilien pinta näyttää vaihtavan väriä. Feldman pyrki jäljittelemään tätä väreilyä sävellyksissään äänten korkeuden mikrotonaalisella vaihtelulla: myös Durations 2:ssa sellolla ja pianolla saattaa olla enharmonisesti sama sävel, mutta kirjoitustavasta ja toisen soittimen muuttumattomasta virityksestä johtuen sävy on erilainen luvulla Yhdysvalloissa moni klassisen musiikin säveltäjä koki, että hänen oli valittava puolensa Igor Stravinskin tai Arnold Schönbergin joukoista eli sävellettävä joko uusklassisiseen tai dodekafoniseen tyyliin. Edellisessä ammennettiin satoja vuosia vanhoista harmonioista, jälkimmäisessä taas 12-säveljärjestelmän metodi (myöhemmin myös sarjallisuuden, jossa riviperiaate laajennettiin koskemaan

7 muita musiikin parametrejä) rajasi käytettävissä olevia keinovaroja tehokkaasti. Suoraan musteella partituuriin kirjoittaen Feldman piti musiikkiaan intuitiivisena vailla harmonian tai metodin kahleita. Hänen sävellyksensä olivat tuolloin ja ovat edelleen kuin keidas mahdollisuus pysähtyä ja antaa sävelten soljua omana itsenään, tuuppimatta. MUSIIKKI JA SIENET The purpose of music is to sober and quiet the mind, thus making it susceptible to divine influences." Gita Sarabhai I have nothing to say and I am saying it and that is poetry as I need it. John Cage John Cage piti Coloradon yliopistossa vuonna 1968 kurssin, jonka nimen lainasin yllä olevaan otsikkoon. Tuossa vaiheessa säveltäjä oli laajentanut toimenkuvaansa ja kirjoittanut kirjoja, tehnyt grafiikkaa ja etsauksia sekä sienestänyt intohimoisesti ja jopa myynyt keräämiään sieniä New Yorkin ravintoloihin. Hänestä oli tullut yksi 1900-luvun taidemaailman tunnetuimmista hahmoista. On kiehtovaa tutustua olosuhteisiin, joista käsin parikymppinen Cage aloitti uransa luvun alun Kaliforniassa piti olla melkoisen neuvokas, jos halusi tutustua moderniin musiikkiin, omien sävellysten esitysten kuulemisesta puhumattakaan. Vinyylilevyjä ei ollut vielä olemassa, teoksia ei oltu kustannettu tai nuotit olivat kalliita, ja julkisia esityksiä oli vähän. Los Angelesin filharmonikkojen sooloklarinetisti, jolle Cage yritti vuonna 1933 tarjota tuoretta sonaattiaan, piti teosta mahdottomana ja neuvoi tätä säveltämään enemmän Mozartin tyyliin. Yksi harvoista innokkaista uuden musiikin tulkeista oli pianisti Richard Buhlig, joka oli juuri esittänyt Arnold Schönbergin pianokappaleet opus 11 ensi kertaa Yhdysvalloissa. Cage meni näyttämään hänelle sävellyksiään, joista yksi oli etäisesti Schönbergin dodekafoniseen tyyliin tehty Sonata for two voices. Sen instrumentaatio on vapaa, kunhan soittimet soivat annetuissa rekistereissä. Teoksen kolmen oktaavin ala on jaettu soittajien kesken korkeaan ja matalaan 25-säveliseen riviin, joista ensimmäisen

8 alempi ja toisen ylempi puolikas on sama. Buhlig auttoi siinä missä pystyi, mutta koska oli pianisti eikä säveltäjä, hän ohjasi Cagen eteenpäin: monien käänteiden ja säveltämisen perustietojen hankkimisen kautta tämä päätyi Schönbergin luo. Arnold Schönberg ( ) oli vuosisadan alussa ensin vienyt tonaalisen harmonian kutakuinkin sen äärirajoille, luopunut sitten sointujen funktionaalisuudesta kokonaan ja kehittänyt lopulta dodekafonian eli 12-säveljärjestelmän, jossa kromaattisen asteikon sävelet ovat tasa-arvoisia keskenään. Hän oli emigroitunut Yhdysvaltoihin vuonna 1934 ja asettunut Kaliforniaan opettamaan ja säveltämään. Cagen taiteellista korpusta kokonaisuutena ajatellen voivat ankaran tyylin kontrapunkti- ja harmoniaopinnot vaikuttaa tarpeettomilta. On kuitenkin olennaista, että materiaali hänen teoksissaan on aina järjestetty säntillisesti: myös aiemmin mainittu 4 33 on sävelletty nuotti nuotilta noudattamaan tiettyä rytmistä kaavaa nuotteja vain ei soiteta. Schönberg oli sitä mieltä, ettei säveltäminen ilman harmonian tajua olisi mahdollista. Cage taas tunnusti auliisti, ettei ollut perinteisessä mielessä musikaalinen. Hän ei kyennyt muistamaan melodioita tai soinnuttamaan niitä, mutta oli kiinnostunut rytmeistä ja musiikin rakenteista. Olisiko mahdollista konstruoida sävellyksiä niiden pohjalta? Vuonna 1937 Cage sävelsi musiikkia Oskar Fischingerin abstraktiin lyhytelokuvaan. Fischingerin lausahdettua, että kaikilla asioilla maailmassa on henki, joka tulee kuuluville niiden värähdellessä, Cage ryhtyi raapimaan ja koputtelemaan kaikenlaisia vastaan tulevia esineitä. Säveltäjän korvat alkoivat löytää musiikillista materiaalia mitä erilaisimmista lähteistä autojen jarrurummuista pesualtaisiin luvulla Cage tutustui ensin intialaiseen filosofiaan ja hiukan myöhemmin zen-buddhalaisuuteen. Zeniläisyydessä painotetaan nykyhetken hyväksymistä sellaisenaan, spontaanisuutta, ja luopumista arvottavasta ajattelusta. Monista muista filosofioista poiketen sen opiskelussa teoreettinen tieto tai metafyysiset keskustelut eivät ole tärkeitä. Zen on radikaalia empirismiä: siinä opiskellaan nykyhetkessä olemista. Oppiminen tapahtuu prosessin kautta, jota kutsutaan askeleen taaksepäin ottamiseksi tai katseen kääntämiseksi sisäänpäin. Cage sai vahvistuksen sille, mitä oli aavistellut jo aikaisemmin: musiikin ei tulisi olla itseilmaisun vaan meditaation väline. Hän rajasi käytettävän materiaalin myös tämän jälkeen syntyneissä sävellyksissä mutta luopui päätöksistä, joilla hetkelliset tapahtumat valikoituvat. Tässä Christian Wolffin tuoma I Ching auttoi.

9 I Ching tai Muutosten kirja on kiinalainen ennustusmenetelmä. Ensin esitetään kysymys, johon halutaan vastaus. Sitten arvotaan kahdella tikulla (tai myöhemmin kolmella kolikolla) kuusi viivaa, jotka ovat joko yhtenäisiä tai katkoviivoja. Allekkain aseteltuna nämä viivat muodostavat vastaukset, joita on yhteensä 2 6 eli 64. Cage käytti menetelmää määrittelemään musiikillisia tapahtumia. Hän valitsi parametrit, joiden suhteen konsultoi I Chingiä: teoksesta riippuen niitä saattoivat olla esimerkiksi äänen korkeus, dynamiikka, kesto, soittotapa ja yhtäaikaisten elementtien määrä. Tuloksena on musiikkia, jossa yksittäiset tapahtumat ovat ennalta-arvaamattomia. Tavanomaiset odotukset sävellysten struktuurista eivät ole relevantteja, sillä teoksissa ei ole tarkoituksellisia jännitteitä ja niiden purkamisia. Esittäjälle ne ovat hyvin haasteellisia ennen kaikkea poikkeuksellisen notaation vuoksi. 26'1.1499", for a string player on nuotinnettu seuraavasti: ylin rivi merkitsee aikaa sekunteina, joiden käyttämä tila nuottipaperilla vaihtelee tempon muuttuessa. Heti sen alapuolella olevat aaltomaiset kuviot ovat graafinen esitys vibratosta eli äänen huojunnasta. Tämän alla on veto- tai työntöjousten merkit sekä kirjainten avulla määritelty paikka tallan ja otelaudan välissä, ja käytetäänkö soittamiseen jousen puuvai jouhiosaa. Seuraavassa palkissa on äänen voimakkuuden graafinen ohjeistus. Varsinaiset äänet ovat neljällä leveämmällä alueella, yhdellä kutakin kieltä kohden. Vaakasuorat viivat merkitsevät äänten kestoa; niiden korkeuden määrittää vertikaalinen sijainti alueen sisällä, ja jos pystysuora viiva yhdistää ääniä, ne soitetaan yhtä aikaa. Alimmassa palkissa ovat äänet, jotka tulee tuottaa muutoin kuin kieliä soittamalla. Tätä esitystä valmistellessani harkitsin digitaalisen nuottitaulun käyttämistä, jolloin teoksen 85 sivua vaihtuisivat pedaalin painalluksella olemmehan 21. vuosisadalla. Perioditietoisempi lähestymistapa alkoi kuitenkin tuntua oikeammalta, ja koska sivunkääntäjä joka tapauksessa olisi koko ajan lavalla, päätin antaa hänelle pientä lisäpuuhaa. Niinpä partituurin alimman rivin äänet syntyvät joko lavalla olijoita tai erilaisia esineitä ja materiaaleja instrumentteina käyttäen. Eräänä kesäiltana heitimme Max Savikankaan kanssa noppaa yli tuhat kertaa määrittääksemme, kumman tuotettavaksi kukin ääni lankeaa, ja millä keinoin se on toteutettava. Pyrimme valikoimaan ääniarsenaalin siten, että kaikki elementit (maa, vesi, tuli ja ilma) olisivat tavalla tai toisella edustettuina.

10 John Cage: 26'1.1499", for a string player (ote) DIALOGIA Eventually everything becomes melody. Christian Wolff Christian Wolff opiskeli teini-ikäisenä pianonsoittoa Grete Sultanin johdolla. Hän oli alkanut myös säveltää, ja soittoläksyt jäivät usein vähemmälle huomiolle. Richard Buhligin oppilaana ollut Sultan tunsi henkilön, joka voisi olla pätevä keskustelemaan

11 sävellyksistä. John Cage otti Wolffin vastaan ja saman tien siipiensä suojaan. Ensimmäisillä sävellystunneilla analysoitiin mainitun Webernin sinfonian sävelrivejä ja tehtiin kontrapunktiharjoituksia. Yksi harjoituksista hyödynsi Cagen tekniikkaa strukturoida sävellys eri äänissä mikro- ja makrotasoilla toistuvan rytmisekvenssin avulla. Wolffin vastaus tehtävänantoon oli Duo for Violins, jonka melodinen aines koostuu d, es- ja e-sävelistä samasta oktaavialasta. Lähestymistavassa on paljon yhteistä La Monte Youngin vuonna 1958 säveltämän jousitrion kanssa, jota usein pidetään ensimmäisenä minimalistisena sävellyksenä. Lukion jälkeen Wolff matkusti vanhempiensa kanssa Ranskaan ja tapasi Pierre Boulezin, mikä aiheutti räjähdyksen hänen sävelkielessään: teoksiin tuli paljon nuotteja ja monimutkaisia rakenteita. Tätä voi pitää Wolffin toisena sävellyskautena protominimalismin jälkeen. Toisin kuin Cage ja Feldman, Wolff oli vakuuttunut siitä, ettei pystyisi elättämään perhettään sävellyksillään ja päätyi Harvardiin opiskelemaan ja myöhemmin myös opettamaan klassista kirjallisuutta. Yliopiston verrattain konservatiiviselta musiikkiosastolta löytyi yllättäen samanmielinen pianisti Frederic Rzewski, joka opiskeli Milton Babbittin oppilaana, ja yhteisestä esiintymisestä sovittiin. Opetustyön vuoksi Wolffilla ei kuitenkaan ollut aikaa säveltää mitään uutta, varsinkin kun hänen tuolloin käyttämänsä tekniikat olivat niin aikaa vieviä. Pohtiessaan, miten nuotintaa kiinnostavat prosessit ekonomisemmin, Wolff luonnosteli teoksen Duo for pianists, joka eteni normaalisti ajassa, mutta tarkoin määriteltyjen äänien sijaan nuottiin oli merkitty laatikoita, joissa esittäjän tuli toimia annettujen ohjeiden mukaan, esimerkiksi seuraavasti: soita näistä 12 äänestä kolme siten, että yksi on mezzopiano, yksi fortissimo ja yksi näppäilty. Samoin kuin Feldmanin Projection-sarjassa, myös tässä laatikot etenivät kronologisesti, mutta niiden sisällä olevat äänet sai ajoittaa haluamallaan tavalla. Myöhemmissä teoksissa, kuten For 1, 2 or 3 people, idea vietiin pidemmälle. Niitä ei soiteta sekuntikellon kanssa, vaan tapahtumat ajoitetaan sen perusteella, mitä muut muusikot tekevät samanaikaisesti, ennen tai jälkeen. Myös materiaalissa oli enemmän valinnanvaraa. Enää ei ollut kovin tärkeää, soittiko e:n vai es:n. Tärkeää oli intensiteetti, keskittyminen ja yllätyksellisyys. Perinteisessä kamarimusiikissa kaikilla muusikoilla on oma stemmansa, joka soitetaan synkronoituna muiden kanssa. Soitto ei kuitenkaan ole konemaista, vaan mukana on aina hienovaraista dialogia melodian, harmonian ja kontrapunktin

12 sääntöjen puitteissa. Wolffin mielestä asiat, jotka joka tapauksessa ovat osa esitystä, voisivat tapahtua myös tiedostettuina. Tästä aspektista tuli pääasia säveltäjän kolmannen kauden teoksissa, jotka ovat kamarimusiikkia mitä suurimmassa määrin. Christian Wolff jäi eläkkeelle klassisen kirjallisuuden professuurista Dartmouthin yliopistossa 1990-luvun lopussa, ja on siitä asti voinut keskittyä säveltämiseen. Viime vuosina on syntynyt useita pastissinomaisia sooloteoksia, joista Cello Suite Variation perustuu ensimmäiseen Bachin soolosellosarjaan. Siinä on sarjan kolme osaa (Preludi, Allemande, Gigue) ja niille tyypillisiä melodioita ja rytmisiä rakenteita. Sävelkieli on kuitenkin täysin moderni. Voi ajatella, että Bachin musiikki ikään kuin soi taustalla, ja Wolffin teos tuo siitä vain joitakin elementtejä esiin, transponoiden, kommentoiden ja uudella tavalla värittäen. Christian Wolff: For 1, 2 or 3 people (ote)

13 SÄVELSEPPONA TOIMIMISESTA One concert out of millions that happen every year, and one single piece doesn t work? What s the big deal? If it doesn t work, go out and eat at a nice restaurant after the concert and you ll feel better. Alvin Lucier Tekeminen on yleensä kiinnostavampaa kuin tekemättä jättäminen. Tässä hengessä harrastan säveltämistä: mahdollisuuden tarjoutuessa teen kappaleita, joissa pyydän kollegoita tekemään mielenkiintoisilta vaikuttavia asioita instrumenteillaan. Näin on syntynyt myös Five Pieces, sillä enhän voinut vastustaa kiusausta käyttää näitä mainioita muusikoita omiin tarkoituksiini! Kollaasimaisen teoksen punertava lanka on esittäjien ja heidän instrumenttiensa soinnin yhtenäisyyden ja eriävyyden tutkiminen. ILLAN MUUSIKOISTA Huono menee alas yksinkin nieleskelemällä, mutta hyvä tarvitsee häikäistymisseuraa. Hannu Väisänen Juho Laitinen on opiskellut Turun konservatoriossa ja Lontoon Royal College of Music:ssa tärkeimpinä opettajinaan Timo Hanhinen ja Jerome Pernoo. Syksyllä 2002 hän opiskeli Roomassa ja vuosina Fulbright-stipendiaattina New Yorkissa ja on viime aikoina perehtynyt myös barokkisellon soittoon Markku Luolajan-Mikkolan johdolla. Tohtoriopintojensa puitteissa häntä on ohjannut Martti Rousi, uuden musiikin parissa ennen muuta Anssi Karttunen. Laitinen on työskennellyt monien aikamme säveltäjien kanssa, joista mainittakoon Betsy Jolas, John Zorn, Jukka Tiensuu ja Juhani Nuorvala. Hän on tehnyt nauhoituksia Yleisradiolle ja opettanut uuden musiikin esityskäytäntöjä konservatorioissa eri puolilla Suomea. Vanhempaakaan repertuaaria vierastamatta Laitinen on soittanut Haydnia Tsekin filharmonisen kamariorkesterin solistina ja avustanut Kansallisoopperan orkesteria sekä Helsingin, Turun ja Oulun kaupunginorkestereita. Hän on ottanut tuntumaa myös muihin musiikin lajeihin

14 yhteistyössään brasilialaislaulajatar Rosalia de Souzan kanssa sekä Winter s Jazz Workshop- ja Karikko-yhtyeissä. Kuluvana vuonna Laitinen on esiintynyt muun muassa Erkki Raution kanssa Vantaan Lummesalissa, Laivaston soittokunnan solistina Turussa sekä elektroakustisin resitaalein New Yorkissa, Roomassa ja Uuden musiikin lokakuu - festivaalilla Oulussa. Heinäkuussa Laitinen kantaesitti Riikka Talvitien teoksen On Air-Line sellolle, elektroniikalle ja big bandille UMOn kanssa Viitasaaren musiikin aika -festivaalilla. Christian Wolff konsertoi ympäri maailmaa oman musiikkinsa tulkkina ja improvisoijana. Hänen sävellyksiään ovat esittäneet myös esimerkiksi Scratch Orchestra, Sonic Youth, Barton Workshop ja SWR-Sinfonieorchester Baden-Baden, ja teoksia on levytetty lukuisille levymerkeille. Wolffin kirjoituksia musiikista on julkaistu kirjassa Cues Writings and Conversations (MusikTexte, Köln). Hänen musiikkiaan kustantaa Edition Peters. Thomas Buckner opiskeli klassista laulua legendaarisen Metropolitan-oopperan baritoni Martial Singherin oppilaana. Sittemmin kokeellisen musiikin parissa elämäntyönsä tehnyt Buckner on esittänyt muun muassa Robert Ashleyn, Roscoe Mitchellin, Alvin Lucierin ja Phill Niblockin musiikkia Carnegie Hallin, Lincoln Centerin, Edinburgh Festivalin ja Venetsian Biennaalin lavoilla. Thomas Buckner toimii kolmattakymmenettä vuotta Interpretations-konserttisarjan kuraattorina New Yorkissa. Hänen levymerkkinsä Mutable Music sekä tuottaa uusia levyjä että julkaisee uudelleen tärkeitä historiallisia nauhoituksia. Touko Lundell aloitti trumpetinsoiton Rauman poikasoittokunnassa 8-vuotiaana. Opiskeltuaan Tampereen Konservatoriossa Raimo Sarmaksen johdolla hän suoritti konservatorion päästötodistuksen vuonna Lundell voitti kolmannen palkinnon nuorten solistien kilpailussa Concertino Pragassa vuonna 1986 ja ensimmäisen palkinnon ensimmäisessä kansainvälisessä Raimo Sarmas -trumpettikilpailussa vuonna Hän toimii Suomen Kansallisoopperan orkesterin trumpetin äänenjohtajana ja esiintyy säännöllisesti myös kamarimuusikkona ja solistina sekä soittaa Savonlinnan Oopperajuhlaorkesterissa. Esiintymistensä lisäksi Lundell opettaa trumpetinsoittoa länsi-helsingin musiikkiopistossa ja Sibelius-akatemiassa.

15 Max Savikangas on musiikin maisteri, alttoviulisti ja säveltäjä, jonka tähänastinen tuotanto käsittää yli 70 teosta. Alttoviulusolistina ja kamarimuusikkona Savikankaan työskentely painottuu nykymusiikin esittämiseen ja improvisaatioon. Hän on Uusintakamariyhtyeen perustajajäsen sekä esiintyy säännöllisesti myös mm. kamariorkesteri Avantin! konserteissa. Savikankaan tähänastisista teoksista laajin, elektroakustinen ääni-installaatio "Vasara, alasin, jalustin" (2005) näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iirikseen Helsingissä, valittiin ehdolle vuoden 2005 Teosto-palkinnon saajaksi.

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Minimalismi musiikissa. Jaakko Penttinen 2012

Minimalismi musiikissa. Jaakko Penttinen 2012 Minimalismi musiikissa Jaakko Penttinen 2012 Steve Reich America s greatest living composer Lapsuus ja nuoruus Syntynyt lokakuussa 1936 New Yorkissa ylempään keskiluokkaiseen perheeseen. Vanhemmat olivat

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus Rytmit 1 Nuottigrafiikka - Nuottiviivastossa on viisi poikittaissuuntaista viivaa. - Pystysuorat viivat ovat tahtiviivoja. - Tila kahden tahtiviivan välissä on yksi tahti. Tupla tahtiviivoilla merkitään

Lisätiedot

Minimalismi musiikissa. Jaakko Penttinen 2012

Minimalismi musiikissa. Jaakko Penttinen 2012 Minimalismi musiikissa Jaakko Penttinen 2012 Philip Glass Glass is more than just a composer. He has attained the status of a mass-culture phenomenon. Lapsuus ja nuoruus Syntynyt tammikuussa 1937 Baltimoressa

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Huilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi HUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Sello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi SELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANON VAPAA SÄESTYS (pop/jazz-piano) PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

5. Huilu. Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) Huilun peruskurssi 2/3 (SML 1991)

5. Huilu. Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) Huilun peruskurssi 2/3 (SML 1991) 5. Huilu Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) 2) kaksi etydiä, joista soitetaan lautakunnan valitsema 3) kaksi sävellystä (ohjelmistoluettelon n:o 7 osastosta 3 tai 5) tai sonaatin nopea ja hidas osa 4) prima

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Partituurin valmistelu

Partituurin valmistelu Stadia Pop/jazz Jere Laukkanen 9.9.2003 Sovitus 2 Partituurin valmistelu A. SOVITUSSUUNNITELMA (PLAN) Otsikkotaso: teoksen nimi, tyyli, tempo, tahtilaji, sävellaji, instrumentaatio. Muoto: rakenneosat,

Lisätiedot

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen

Lisätiedot

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

Hommage a O. M., op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano Erkki Palola (1957-) "Hommage a O. M.", op. 46 (2010) for clarinet, violin, cello and piano - Ensiesitys - Erkki Palola, viulu Heikki Kulo, sello Jörg Fabian Schnabel, klarinetti Kari Syväniemi, piano

Lisätiedot

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Roy Eldridge 2007 Jere Laukkanen Rytmiset avaimet Rytmiset avaimet ovat rytmiikan perustana olevia rytmikuvioita, joita melodian ja/tai perkussiivinen rytmi heijastavat.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Viulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi VIULUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...

Lisätiedot

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason tasosuoritusten

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1)

Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Opetetaan jollekulle uusi rytmi käyttämällä ääniä, joita voidaan tehdä suulla ja vartalolla. Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 2 (OPS 6)... 2 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) Musiikkia kuvista

MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) Musiikkia kuvista MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) 1 Johdanto Musiikkia kuvista Lauri Gröhn metasäveltäjä Gallery Music from Pictures www.synestesia.com Kehittämässäni

Lisätiedot

NUORISOKOULUTUKSEN VALINTAPERUSTEET 2014

NUORISOKOULUTUKSEN VALINTAPERUSTEET 2014 NUORISOKOULUTUKSEN VALINTAPERUSTEET 2014 Sisältö YLEISTÄ... 2 HAKEMINEN... 2 VALINTAKOKEET... 2 VALINNAN TULOKSESTA TIEDOTTAMINEN... 3 OPPIAINEKOHTAISET VALINTAPERUSTEET... 4 KLASSISET INSTRUMENTIT JA

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 1 PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET 2 Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Lyömäsoittimet Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LYÖMÄSOITINTEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen

Lisätiedot

BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ?

BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ? BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ? 1 Kulttuuripolittiset syklit Taiteen itseisarvo Taiteen taloudellinen arvo Taiteen sosiaalinen arvo 2 Taiteen sosiaalinen arvo Vuonna 2008 Suomessa julkaistussa tutkimuksessa

Lisätiedot

Ajatuksia Hugo Colen kirjasta Sounds and Signs; Aspects of Musical Notation

Ajatuksia Hugo Colen kirjasta Sounds and Signs; Aspects of Musical Notation Juho Laitinen 6.1.2009 DocMus, Sibelius-Akatemia Ajatuksia Hugo Colen kirjasta Sounds and Signs; Aspects of Musical Notation Aluksi Ajoittaisista turhautumisista huolimatta taiteen tekeminen ammattimaisesti

Lisätiedot

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA N MUSIIKIN KURSSITARJONTA SISÄLTÖ MU1 JA MINÄ MU2 MONIÄÄNINEN SUOMI MU3 OVET AUKI MUSIIKILLE MU4 VIESTII JA VAI- KUTTAA MU5 PROJEKTIKURSSI MU6 LUKIODIPLOMI MU9/KU12 ÄÄNIVEISTOS MU10 STUDIOTEKNIIKKA MU7

Lisätiedot

MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS

MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS Aikuisten tutkintoon johtava koulutus Kevään 2013 yhteishaku 2 1 MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS 2013, AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Musiikin koulutusohjelma

Lisätiedot

2. Harmonikalle sävelletty sonaatti, sarja- tai muunnelmateos tai muu laajamuotoinen teos 3. Aikamme musiikkia. 4. Vapaavalintainen ohjelmakokonaisuus

2. Harmonikalle sävelletty sonaatti, sarja- tai muunnelmateos tai muu laajamuotoinen teos 3. Aikamme musiikkia. 4. Vapaavalintainen ohjelmakokonaisuus TASOSUORITUSTEN KUVAUKSET KLASSISEN MUSIIKIN OSASTO HARMONIKKA, KANTELE, KITARA, PIANO JA URUT Harmonikka HARMONIKANSOITTO, TASO C (muut kuin pääaine harmonikan opiskelijat) Tavoitteena on saavuttaa ohjelmiston

Lisätiedot

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA aloittelijoille 78.65 kirja Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja - paras suomenkielinen kitarakirja. Paljon tietoa eri tyylisuuntien kitaristeista, eri

Lisätiedot

Tiistai / Lempäälä. Keskiviikko / Lempäälä LEMPÄÄLÄ

Tiistai / Lempäälä. Keskiviikko / Lempäälä LEMPÄÄLÄ LEMPÄÄLÄ Tiistai / Lempäälä 0550106LV SUPERHEROES AND ANGRY BIRDS LEFFA JA PELIMUSIIKKIA 12.1.2016 10.5.2016 Tiistaisin Klo 16.30 17.15 Hääkivi Opettaja Mikko Kiiski 0530101LV MINIJOUSET 12.1.2016 10.5.2016

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2015

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2015 päivitetty 4.5.2015 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Leevi Madetojan katu 1 Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON

Lisätiedot

Äänitaiteen omat maailmat

Äänitaiteen omat maailmat Äänitaiteen omat maailmat Jyri Pulkkinen Julkaistu alun perin englanniksi Finnish Dance in Focus -lehdessä 2001. Äänisuunnittelusta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisia tanssiteoksia. Sen merkitys on

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA NUORTEN KOULUTUS

MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA NUORTEN KOULUTUS MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA NUORTEN KOULUTUS VALINTAKOEKUVAUKSET KEVÄT 2013 1 Sisältö Jousisoittimet... 2 Viulu... 2 Alttoviulu... 3 Sello... 3 Kontrabasso... 3 Puhaltimet... 4 (Huilu, oboe, klarinetti, fagotti,

Lisätiedot

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu

GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu 1. Käyttöliittymän yleiskatsaus Saat avattua uuden projektin klikkaamalla vasemmassa ylänurkassa olevaa + -merkkiä. Kun avaat uuden projektin, saat näkyviin

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

MELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT

MELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT MELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT Laura Virkkunen Tutkielma (musiikinteoria) Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä Klassisen musiikin osasto Sibelius-Akatemia 2012 SIBELIUS-AKATEMIA Tiivistelmä

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

No such thing as silence Kyle Gann kirjoittaa John Cagen teoksesta 4 33 Julkaistu 21.3.2011 Juho Laitinen

No such thing as silence Kyle Gann kirjoittaa John Cagen teoksesta 4 33 Julkaistu 21.3.2011 Juho Laitinen No such thing as silence Kyle Gann kirjoittaa John Cagen teoksesta 4 33 Julkaistu 21.3.2011 Juho Laitinen Vanha patoko? Hypätessä sammakon vesi pulahti. Matsuo Basho (1644 1694), suom. Kai Nieminen Yhdysvaltalaisen

Lisätiedot

Aulis Pöyhönen (arr.) Vanhan ajan mestareita. Sample. -musiikki. Finland

Aulis Pöyhönen (arr.) Vanhan ajan mestareita. Sample. -musiikki. Finland Aulis Pöyhönen (arr.) Viisi tanssia vaskikvintetille Five pieces or Brass Quintet Sale -musiikki Finland ISMN 979-0-55012-08-8 Score ISMN 979-0-55012-09-5 Parts STM 1010 Vaskikvintetti Brass Quintet www.stmmusic.net

Lisätiedot

Monta polkua hahmotustaitoihin

Monta polkua hahmotustaitoihin Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari

Lisätiedot

venäläis-suomalainen eurytmianäyttämöryhmä ohjaus Anja Riska

venäläis-suomalainen eurytmianäyttämöryhmä ohjaus Anja Riska PROJEKTI: MURTUNUT ELÄMÄN PUU Septim Ensemble venäläis-suomalainen eurytmianäyttämöryhmä ohjaus Anja Riska Ohjelma 1. osa: «Murtunut elämänpuu», Arvo Pärtin musiikki 2. osa: «Toukat ja Chopin», Fredric

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 KASVATUSTIETEIDEN TIED EKUNTA VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 I HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on 1(5) voimassa oleva

Lisätiedot

Kohti musiikin alkulähteitä (Rondo 9/2009)

Kohti musiikin alkulähteitä (Rondo 9/2009) Kohti musiikin alkulähteitä (Rondo 9/2009) Vieläkö klassisessa musiikissa improvisoidaan? Viime vuosisadoilta tulee mieleen nimiä kuten Frescobaldi, Mozart ja Liszt, jotka kaikki tunnettiin paitsi sävellyksistään

Lisätiedot

PIANOIMPROVISAATION JUURILLA Tutkimus pianonsoitonopettajien improvisaation käytöstä, tavoitteista ja menetelmistä

PIANOIMPROVISAATION JUURILLA Tutkimus pianonsoitonopettajien improvisaation käytöstä, tavoitteista ja menetelmistä PIANOIMPROVISAATION JUURILLA Tutkimus pianonsoitonopettajien improvisaation käytöstä, tavoitteista ja menetelmistä Seminaarityö Kevät 2015 Opettajan pedagogiset opinnot Tampereen yliopisto Emma Teronen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Tiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015

Tiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015 Asemanvaihtojen kvaliteetti Tuomas Haapanen Tiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015 Jousisoittajan taitoihin kuuluu olennaisena osana kyky liikkua eri asemissa otelaudan kaikilla alueilla.

Lisätiedot

XXII Tulindberg viikko 5. 12.10.2014

XXII Tulindberg viikko 5. 12.10.2014 XXII Tulindberg viikko 5. 12.10.2014 perjantai 10.10.2014 klo 19.00 Tulindbergin sali Antti Ilvonen, kitara Laura Heikkilä, piano Mika Ryhtä, klarinetti Hannu Hirvelä, piano Stephanie Archer, nokkahuilu

Lisätiedot

MOBIILILAITESOVELLUKSIA MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETUKSEN TUEKSI Riikka Varis 1.3.2014 AIHEALUE OHJELMA VALMISTAJA TIETOA OHJELMASTA KOHDERYHMÄ

MOBIILILAITESOVELLUKSIA MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETUKSEN TUEKSI Riikka Varis 1.3.2014 AIHEALUE OHJELMA VALMISTAJA TIETOA OHJELMASTA KOHDERYHMÄ AIHEALUE OHJELMA VALMISTAJA TIETOA OHJELMASTA KOHDERYHMÄ MUSIIKIN HISTORIA ART HD. Great artists. Gallery and Quiz ADS Software group, Inc. Kuuluisien taiteilijoiden maalauksia historian Art Of Old World

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot