Näyttelyyn teetettävä kolmiulotteinen installaatio tarkastelee Saarisen suhdetta toisaalta luontoon ja toisaalta tekniikan kehitykseen.
|
|
- Aarno Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Realizing American Utopia Finnish Cultural Institute in New York Museum of Finnish Architecture Yale School of Architecture EERO SAARINEN: AMERIKKALAISTA UTOPIAA TOTEUTTAMASSA on laaja suomalaisamerikkalainen näyttely- ja tutkimushanke. Se tarkastelee 1900-luvun tuotteliaimpiin, epäsovinnaisimpiin ja kiistellyimpiin kuuluvan mestarin mittavaa tuotantoa 1930-luvulta 1960-luvun alkupuolelle saakka. Huomion kohteena ovat niin Saarisen rakennukset kuin hänen uraauurtava huonekalusuunnittelunsa. Hankkeen tuloksena syntyy kuusiosainen kokonaisuus: Ensimmäinen suuri Saarisen koko uran kattava näyttely avataan Helsingissä vuonna 2006, jonka jälkeen se kiertää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Esillä on täysimittaisia malleja, ennennäkemättömiä piirustuksia, pienoismalleja, valokuvia, liikkuvaa kuvaa sekä esineitä. Näyttelyyn teetettävä kolmiulotteinen installaatio tarkastelee Saarisen suhdetta toisaalta luontoon ja toisaalta tekniikan kehitykseen. Eero Saarista käsittelevää dokumenttifilmiä esitetään näyttelyn yhteydessä. Siihen liittyy Saarisen sukulaisten, kollegojen ja kriitikoiden haastatteluja. Kattava, runsaasti kuvitettu näyttelyluettelo, perusteos Eero Saarisesta, sisältää asiantuntija-artikkeleita sekä täydellisen työluettelon. Asiantuntijasymposiumiin Yalen arkkitehtikoulussa keväällä 2005 osallistuu kirjan kirjoittajien ja projektin yhteistyötahojen edustajien lisäksi useita tunnettuja arkkitehteja. Eero Saarisesta laadittavaan verkkosivustoon tulee tiedostoja ja kuvia sekä Saarista koskeva bibliografia. Sivusto tulee niin suuren yleisön kuin opiskelijoiden ja tutkijoidenkin käyttöön.
2 Projektin toteuttamista varten on Suomesta ja Yhdysvalloista koottu työryhmä, joka tarkastelee Saarisen työtä eri näkökulmista sekä 1900-luvun puolivälin kulttuuria suhteessa nykypäivään. Pääpaino on Saarisen globaalissa merkityksessä. Saarisen tuotannon tyylillisessä moninaisuudessa ja hänen yhteistyöpainotteisessa toimintatavassaan on yhtymäkohtia nykyajan suunnittelukäytäntöihin. Projekti pyrkii luomaan ajankohtaisen ja kriittisen katsauksen modernismia voimakkaasti muovanneeseen vaiheeseen, jonka vaikutus jatkuu edelleen. Hanke käynnistyi vuonna 2002 Kevin Rochen lahjoitettua Yalen yliopistolle entisen työtoverinsa koko arkiston. Tämä maailman laajin Saarista koskeva aineistokokonaisuus tulee nyt ensi kertaa yleisön ulottuville näyttelyn ja kirjan välityksellä. Projektissa hyödynnetään myös muita suuria kokoelmia, joihin kuuluvat Cranbrookin taideakatemian arkisto Bloomfield Hillsissä Michiganissa, Smithsonian Institution Washingtonissa sekä Saarisen asiakasyritysten arkistot. Näyttelyn järjestävät yhteistyössä Suomen kulttuuriinstituutti New Yorkissa, Suomen rakennustaiteen museo ja Yalen yliopisto. Se avataan Helsingissä syksyllä 2006, jonka jälkeen näyttely kiertää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Projektiin on saatu avustus Suomen Kulttuurirahastosta ja suuri tutkimusapuraha Gettysäätiöltä. TAUSTAA Eero Saarinen oli aikansa maineikkaimpia arkkitehteja niin kotimaassaan Yhdysvalloissa kuin ulkomaillakin siitä huolimatta, että hänen uransa katkesi kuolemaan jo 51 vuoden iässä Sodan jälkeen Saarinen suunnitteli rakennuksia, joista tuli sekä vahvoja Yhdysvaltojen identiteetin symboleja että kansainvälisesti erittäin tunnettuja.tällaisia ovat 630 metriä korkea teräksinen St. Louis Gateway Arch ( ), joka rakennettiin Mississipin varteen muistoksi maan laajentumisesta länteen, alumiinista ja lasista toteutettu General Motorsin tekninen keskus ( ) Detroitin liepeillä Michiganissa jota sen ajan kriitikot luonnehtivat teollisuuden Versaillesiksi sekä New Yorkin John F. Kennedyn lentokentän TWA-terminaali ( ), jonka dynaamisesti muotoillut betoniseinät korostivat kansainvälisten lentojen hohdokkuutta. Saarinen ei pyrkinyt yhteen yhtenäiseen tyyliin vaan suosi vaihtelevaa ilmaisua. Omien sanojensa mukaan hän sai inspiraationsa kunkin suunnitteluhankkeen ainutlaatuisesta sijainnista, tilaohjelmasta ja hengestä. Hän noudatti joitakin modernismin tärkeimpiä ohjenuoria, kuten uuden rakennustekniikan hyödyntämistä, mutta hylkäsi minimalismin ja korosti sen sijaan veistoksellisuutta, metaforisuutta ja historiallisuutta. Saarisen tapa hoitaa arvovaltaisilta yrityksiltä (General Motorsilta, IBM:ltä, CBS:ltä) saamiaan tehtäviä vei Mies van der Rohen less is more -estetiikkaa uusille, yllättäville urille. GM:n tiilijulkisivuihin hän
3 kehitteli rohkean, uusimpiin automalleihin sointuvan väripaletin, ja Deere & Companyn uusi pääkonttori ( ) Molinessa Illinoisissa sai pintaansa patinoitunutta terästä, joka assosioituu yhtiön valmistamien maatalouskoneiden karheuteen. Yalessa sijaitseva David S. Ingallsin jäähalli ( ) ja Dullesin kansainvälinen lentoasema ( ) taas osoittavat Saarisen hallinneen mestarillisesti dynaamiset muodot. Knoll Internationalille vuonna 1958 suunnitellut yksijalkaiset tuolit ja pöydät pyrkivät orgaanisiin avaruusajan muotoihin. Massachusettsin teknillisen korkeakoulun pyöreä tiilikappeli (Kresge Chapel, ) ja Yalen betonista ja kivestä toteutetut yliopistorakennukset (Morse ja Stiles - asuntola, ) taas mukautuivat perinteikkäisiin yliopistoympäristöihinsä avoimen historistisina. Saarisen tyylivaranto edusti Yhdysvaltojen sodanjälkeistä ihanneyhteiskuntaa, joka oli avoin ja monimuotoinen ja tarjosi rajattomat mahdollisuudet. Avainasemassa ihanteen projisoinnin onnistumisessa olivat visionaariset liikemiestoimeksiantajat esimerkiksi IBM:n Thomas J. Watson ja CBS:n Frank Stanton. Kumpikin johti edistyksellisen tekniikanalan (tietokoneen ja television) kehitystä. Saarinen teki tiiviisti yhteistyötä tilaajien kanssa, ja hän käytti edistyksellistä rakennustekniikkaa ja -mekaniikkaa yrityspuistoissa sijaitsevissa toimistotaloissaan. Toisaalta hän kuitenkin oli vapaa, luova individualisti. Saarinen ja hänen työnsä edustivat kapitalistista utopiaa, Amerikkaa, joka on aina uusi ja dynaaminen. Saarinen oli myös sinut median kanssa. Hän sai valtavasti palstatilaa, mikä ennakoi hänen nykyistä asemaansa merkkirakennusten sunnittelijana. Vuonna 1956 hän esiintyi sellaisissa suosituissa lehdissä kuin Vogue, Playboy, The New York Times Magazine ja Time, ja lehdet julistivat hänet aikansa merkittävimmäksi arkkitehdiksi niin uranluojana kuin taiteilijanakin. Samaan aikaan ja kuolemansa jälkeenkin häntä kritisoitiin siitä, ettei hän piitannut modernismin tasa-arvoideaalista, että hän jätti huomiotta veistoksellisia mestariteoksiaan ympäröivän kaupunkirakenteen ja että hänen tuotantonsa oli esteettisesti ristiriitaista. Hänet on myös luettu sellaisiin sodanjälkeisen Amerikan modernisteihin, jotka kaupallistivat Euroopan modernismin sosialistiset ihanteet ja pyrkivät sitten kiinnittämään rakennuksiin merkityksiä erityisesti korostamalla symbolista muotoa rakenteellisen logiikan kustannuksella. Tähän mennessä Saarisen työ on saanut vaihtelevaa huomiota arkkitehtuurilehdistössä, ja tärkeimmissä 1900-luvun arkkitehtuuria käsittelevissä teoksissä hänen esittelynsä rajoittuu muutamaan tunnettuun rakennukseen. NÄYTTELY Näyttelyssä esitellään Saarisen koko tuotanto, yli 50 rakennusta tai suunnitelmaa. Näin on nyt ensi kertaa mahdollista arvioida hänen kokonaispanostaan sodanjälkeiseen moderniin arkkitehtuuriin.
4 Näyttely jakautuu kahteen osaan. Suunnitelmia sodanjälkeiseen Amerikkaan keskittyy rakennustyyppeihin ja valaisee Saarisen arkkitehtuurin laaja-alaisuutta sekä sen kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä. Arkkitehti ja hänen piirinsä käsittelee Eero Saarista ja hänen lukuisia työtovereitaan, joihin kuului isä Elielin, Cranbrookin taideakatemian suunnittelijan, lisäksi taiteilijoita, kuten Alexander Calder, maisema-arkkitehteja, kuten Dan Kiley, ja huonekalusuunnittelijoita, kuten Charles ja Ray Eames. Näyttely ei monografianäyttelyiden tavanomaiseen tapaan perustu kronologiaan vaan jakautuu neljään pääteemaan: Monumentaalisuus Toisen maailmansodan jälkeen arkkitehdeilta ryhdyttiin tilaamaan tärkeitä julkisia rakennuksia. Sukupolvensa muiden arkkitehtien tapaan Saarinen etsi ratkaisuja monumentaalirakennusten arkkitehtuuriin modernismin ideologiaan sopivalla tavalla. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ulkomaisissa lähetystörakennuksissa pyrittiin ilmentämään maan taloudellista ja poliittista mahtia sotaa edeltäneiden hallitusten suosimasta klassismista poikkeavalla tavalla. Orgaanisuus Saarisen työssä orgaanisuus tulee esiin kolmella tavalla: kaarevina muotoina, kuten yksijalkaisissa huonekaluissa ja rakennuksista esimerkiksi TWA:n terminaalissa; pyrkimyksenä kokonaisvaltaiseen ympäristöön, jollaista edustaa General Motorsin teknisen keskuksen muodostama arkkitehtuurin, maiseman, taiteen ja sisustuksen saumaton kokonaisuus; sekä hänen yhteistyöhakuisuutenaan eli työskentelynä yhdessä insinöörien, taitelijoiden ja maisemasuunittelijoiden kanssa. Tyyli Saarisen kiistelty viehtymys kehittää jokaista sunnittelutehtävää varten uusi tyyli joka vaihteli TWA:n terminaalin ylenpalttisesta veistoksellisuudesta Yalen yliopistorakennusten historismiin on parhaiten ymmärrettävissä pyrkimyksenä monipuolistaa modernismin muotokieltä ja irrottautua kansainvälisestä teräs- ja lasitornien hallitsemasta toimistoarkkitehtuurista. Tekniikka Laatiessaan suunnitelmia johtaville korkean teknologian yhtiöille Saarinen koetteli rakennustekniikan äärimmäisiä rajoja. Hän oli tunnettu teknisestä innovatiivisuudestaan, ja yhdessä toimistonsa kanssa hän teki uraauurtavaa työtä käyttäessään patinoitunutta terästä Deere & Companyn pääkonttorissa, rakenteeltaan auton tuulilasia muistuttavia ikkunoita General Motorsin teknisessä keskuksessa ja maailman ohuinta, alle puolen tuuman paksuista ulkoseinää IBM:n uudisrakennuksessa ( ) Rochesterissa Minnesotassa.
5 INTERAKTIIVINEN INSTALLAATIO Näyttelyyn tuleva interaktiivinen installaatio valaisee Saarisen oman toimiston toimintaa 1950-luvulla. Siinä kiteytyy tuon hedelmällisen ajan intensiivisyys. Saarisesta maalataan kuvaa analysoiden ja antaen arvoa sekä luonnon huomioon ottamiselle että kiinnostukselle teknisiä innovaatioita kohtaan. Installaatio tuo mieleen jäästä kairatun näytteen, johon kerrostuneet tapahtumat muodostavat aineellisen aikajanan. Huomattavimmat tapahtumat merkitään metallisuikalein, joita koskettamalla saadaan esiin tietoa. Installaatio välittää elävän kuvan Saarisesta ja hänen työstään lukuisten kontekstiviittausten ja tarinoiden kautta. DOKUMENTTIFILMI Eero Saarisen elämää ja työtä tarkasteleva dokumentti (Bill Ferehawk, Edward Moore ja Bill Kubota yhteistyössä PBS:n kanssa) käsittelee hänen rakennuksiaan niiden kulttuurikontekstissa ja lisäksi sitä kokonaisvaltaista 24 tuntia vuorokaudessa vaatinutta prosessia, jonka tuloksena ne ovat syntyneet. Saarisen tarina kerrotaan uusissa, tätä dokumenttia varten tehdyissä haastatteluissa. Niissä valaistaan hänen monipuolisuuttaan ja hänen huonosti ymmärrettyä mutta innovatiivista suunnitteluprosessiaan. Dokumentti liittyy näyttelyn siihen osaan, joka käsittelee Saarista henkilönä ja hänen ympäristöään. Henkilökohtaisia näkökulmia ja arvioita esittävät sellaiset avainhenkilöt kuin tytär Susan, läheinen perheystävä Florence Knoll Bassett, kriitikot Vincent Scully ja Allan Temko sekä arkkitehdit Kevin Roche, Cesar Pelli ja Ralph Rapson, jotka aloittivat uransa Saarisen toimistossa. Mukana on myös uutta kuva-aineistoa, joka esittelee Saarisen rakennuksia nykytilanteessa. Dokumentin haastatteluaineisto tallennetaan kokonaisuudessaan Yalen yliopiston arkistoon. NÄYTTELYLUETTELO Eero Saarinen: Realizing American Utopia -kirja käsittelee samoja teemoja samalla tavoin jäsennettynä kuin näyttely. Se jakautuu rakennuksiin keskittyvään osaan ja Saarisen lähiympäristöä käsittelevään osaan. Ensimmäinen osa koostuu neljästä artikkelista, joissa käsitellään Saarisen valtiolle, liike-elämälle, asumiseen ja yhteisöille suunnittelemia rakennuksia. Kirjoittajat ovat projektin tutkijaryhmän jäseniä. Toisessa osassa on lyhyempiä artikkeleita Saarisesta henkilönä sekä hänen perhe-, kollega-, asiakas- ja lehdistösuhteistaan. Näiden kirjoittajina on sekä projektin tutkimusryhmän jäseniä että ulkopuolisia asiantuntijoita ja tutkijoita. Kolmas osa on kuvitettu täydellinen työluettelo, joka on varustettu lyhyin selostustekstein. Liiteosa sisältää valikoiman Saarisen kirjoituksia sekä dokumenttifilmin haastatteluja.
6 SYMPOSIUM Yalen arkkitehtikoulussa huhtikuussa 2005 järjestettävän tutkijasymposiumin ohjelmassa on tutkijoiden ja kirjoittajien esitelmiä, dokumenttifilmin esittely sekä keskustelu, jossa ovat mukana Saarisen työtoverit Kevin Roche, Cesar Pelli, Robert Venturi ja Harold Roth. Symposium huipentuu paneelikeskusteluun, jossa merkittävät nykyarkkitehdit kertovat Saarisen merkityksestä heille itselleen. VERKKOSIVUSTO Projektin tutkimustyön tueksi laaditaan internetsivusto. Sivuja täydennetään jatkuvasti, ja aineisto on koko tutkimusryhmän käytössä. Tuloksena syntyy kattava tiedosto, joka näyttelyn avautuessa vuonna 2006 saatetaan myös suuren yleisön, opiskelijoiden, tutkijoiden ja kaikkien Saarisen arkkitehtuurista kiinnostuneiden käyttöön. LISÄTIETOJA SUOMESSA Kristiina Nivari Suomen rakennustaiteen museo (09)
HARALD HERLIN - OPPIMISKESKUS. Tulevaisuutta tehdään täällä
HARALD HERLIN - OPPIMISKESKUS Tulevaisuutta tehdään täällä Tervetuloa Harald Herlin - oppimiskeskukseen! Oppimiskeskus on osa Aalto-yliopistoa, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Opi
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotGUNNEL ADLERCREUTZ s. 1941
GUNNEL ADLERCREUTZ s. 1941 Adlercreutz & Co., arkkitehtitoimisto Oy, osakas; suunnittelijana useissa eri arkkitehtitoimistoissa (1970-1990luvuilla) Espoon kaupunki, asemakaava- ja talosuunnitteluosasto,
LisätiedotJyväskylän Taiteilijaseura ry
TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla
LisätiedotKUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT
Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus
LisätiedotOPETTAJAN OPAS JA TEHTÄVIÄ ARKKITEHTUURIMUSEO
OPETTAJAN OPAS JA TEHTÄVIÄ ARKKITEHTUURIMUSEO Tervetuloa Arkkitehtuurimuseoon! Kädessäsi on opettajan opas ja tehtäväpaketti elävöittämään museovierailua. Tehtävät kuljettavat läpi museon. Värilliset sivut
LisätiedotPAIHOLAN SAIRAALA-ALUE
Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS
LisätiedotIdeoita ja tehtäviä Museovierailuun
Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun 1 / 13 2015 Etelä-Karjalan taidemuseo Sisällys 3 Johdanto tehtävät: 4 Museo ilmiönä 1 5 Museo ilmiönä 2 6 Henkilökohtainen taidekokemus 1 7 Henkilökohtainen taidekokemus
LisätiedotESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015
ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti
LisätiedotNEUVOSTOLIITTO 1917, 1918-32. Agit prop. Proletkult järjestö. Sotakommunismi 1918-21 Lenin kuoli 1924 sisäiset taistelut seurasivat
NEUVOSTOLIITTO 1917, 1918-32 Agit prop Proletkult järjestö Sotakommunismi 1918-21 Lenin kuoli 1924 sisäiset taistelut seurasivat Supermatismi- Malevitsin nimitys abstraktille taiteelle Tatlin 1919-20 Kolmannen
LisätiedotEtkot & Jatkot. Rembrandtin siivellä
Etkot & Jatkot Rembrandtin siivellä Sisällys 1. Tervetuloa Sinebrychoffin taidemuseoon! 2. Taidetestaajat Sinebrychoffin taidemuseossa 3. Etkot & Jatkot 4. Sinebrychoffin taidemuseo pähkinänkuoressa 5.
LisätiedotOSAKSI LUONTOA SMART LUCIA ON AIKA LUODA TOISENLAISIA MUISTOJA
OSAKSI LUONTOA SMART LUCIA ON AIKA LUODA TOISENLAISIA MUISTOJA SMART LUCIA OSAKSI LUONTOA Jokainen Smart Lucia on ainutlaatuinen. Smart Lucia, jossa moderni lasityö ja luonnon estetiikka yhdistyvät, on
LisätiedotSisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
LisätiedotHANNALEENA HEISKA. Turun taidemuseo
HANNALEENA HEISKA Turun taidemuseo 8.2. 19.5.2019 Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu yläkoulujen ja 2. asteen oppilaitosten käyttöön. Materiaalissa tutustutaan Hannaleena Heiskan näyttelyyn ja syvennytään
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
Lisätiedot11:50 Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentokentällä T2. 12:00 Lentoliikenne Yhdysvaltoihin, Finnairin viestintäjohtaja Arja Suominen
Ohjelma: TORSTAI 21.8. 11:50 Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentokentällä T2 12:00 Lentoliikenne Yhdysvaltoihin, Finnairin viestintäjohtaja Arja Suominen 12:30 Tutustuminen Finnairin uuteen Premium-loungeen
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotSUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN
s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo
LisätiedotBryk & Wirkkala -katseluvarasto. Henna Paunu Intendentti, kokoelmat EMMA Espoon modernin taiteen museo
Bryk & Wirkkala -katseluvarasto Henna Paunu Intendentti, kokoelmat EMMA Espoon modernin taiteen museo Kokoelmatoiminnan profiili - Suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta, modernismia ja muotoilua
LisätiedotAjaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.
Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura
LisätiedotMatkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa
Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi
LisätiedotAALTO-passi. Oma nimi:
AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan
Lisätiedot6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet
6.17 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotPOPTHEARTOFMAGAZINES POP-TAIDETTA PERINTEISEEN TAPAAN SAMMY SLABBINCK. Roy Lichtenstein: M-maybe (1965)
POPTHEARTOFMAGAZINES POP-TAIDETTA PERINTEISEEN TAPAAN SAMMY SLABBINCK Roy Lichtenstein: M-maybe (1965) Pop-taide on "kansantajuista (suunniteltu massayleisölle), ohimenevää (lyhyen tähtäimen ratkaisuja),
LisätiedotK O T I S I O N L I N N A S I
K O T I S I O N L I N N A S I Osana kotiasi sisällään elämäsi KEEPS on ensimmäinen yksityisasuntoihin tarkoitettu turvallisuustuote, jonka suunnittelussa on panostettu designiin, esteettisyyteen ja järjestelmällisyyteen.
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotKATUTAIDE KERAMIIKKA
TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa
LisätiedotPiirrä oma valolinjasi
Freedom Valo on yksi arkkitehtuurin peruselementtejä. Ilman valoa tilan linjat ja yhteydet katoavat. Päivänvalo on suunnittelun itsestään selvä lähtökohta, ja keinovalo jatkaa siitä mihin luonnonvalo
LisätiedotMuseot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri
Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotJOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA
JOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA JOEN VARRELLA Turun suurin ja vaikuttavin maamerkki Aurajoki todisti aitiopaikalta kun kauppias Victor Alexander Reims perusti viinanjalostustehtaan joen upealle
LisätiedotEtkot & Jatkot. Rembrandtin siivellä
Etkot & Jatkot Rembrandtin siivellä Sisällys 1. Tervetuloa Sinebrychoffin taidemuseoon! 2. Taidetestaajat Sinebrychoffin taidemuseossa Etkot & Jatkot 3. Sinebrychoffin taidemuseo pähkinänkuoressa 4. Seuraa
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi
LisätiedotPooli 6 Koulutus, taide, korkeakulttuuri ja hyvinvointi*
Koulutus, taide, korkeakulttuuri ja hyvinvointi* Poolissa mukana 16 toimijaa: Aaltoyliopisto Aboa Vetus & Ars Nova Designmuseo Helsingin yliopisto Hiekan taidemuseo Jyväskylän taidemuseo Jyväskylän yliopisto
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotKAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO
KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,
LisätiedotPorin taidekoulun työpajaopinnot
Porin taidekoulun työpajaopinnot Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotSosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!
Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä
LisätiedotTAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.
PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
Lisätiedotota rento asento ja nauti kokemuksesta
Savo s3 ota rento asento ja nauti kokemuksesta Istu uuteen Savo S3 -työtuoliin. Säädä istuinkorkeus itsellesi sopivaksi ja nojaa taaksepäin. Tuolin selkänoja mukailee selkäsi kaarta ja tukee luontevasti
LisätiedotBoard Game Lab. 4 Teema. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
Board Game Lab 4 Teema Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Mikä on teema? 2. Teeman suunnittelu ja kehittäminen Työskentelyä Keskustelua Teeman suunnittelua Mikä on teema? Peli = mekaniikka
LisätiedotOPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ
OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa
LisätiedotKuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto
Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja
LisätiedotJari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka
1 (13) Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö Visamäentie 35 A, 1. krs 13100 HÄMEENLINNA Raportti apurahan käytöstä
LisätiedotPORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotTekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009
Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009
LisätiedotHaastavaa rakentamista historiallisessa ympäristössä
Haastavaa rakentamista historiallisessa ympäristössä Armeijan historiamuseo, Dresden, Saksa Maineikkaan arkkitehdin, Daniel Libeskindin suunnittelema silmiinpistävä museorakennus alkaa hahmottua Dresdenin
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotTIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,
Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa
LisätiedotOppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.
Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla. 5. luokalla on oppilaalla kaksi valinnaisainetta (1h + 1h) ja 6. luokalla yksi valinnaisaine (1h). Eniten valintoja saaneet valinnaisaineet toteutuvat.
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotSivistystoimen tiedotustilaisuus klo 9.00 Visit Alvar Aalto, Päivi Haapaniemi
Sivistystoimen tiedotustilaisuus 5.6.2018 klo 9.00 Visit Alvar Aalto, Päivi Haapaniemi Alvar Aalto -kaupunkien verkosto Alvar Aalto -kaupunkien verkosto perustettiin 3.2.2017 Jyväskylässä. Verkoston jäsenkaupunkeja
LisätiedotPasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet
Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto
KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotJulkisivuteko palkinto
Julkisivuteko 2016 -palkinto Vuoden 2016 palkinto on annettu toiminnasta, joka merkittävällä tavalla on edistänyt hyvää julkisivurakentamista Suomessa. Arvostelussa julkisivuna tarkastellaan seiniä laajemmin
LisätiedotHEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e
HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotAMOS ANDERSON LASIPALATSI
AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
LisätiedotLataa Taiteilijatreffit sota-alueella - Kristiina Koivunen. Lataa
Lataa Taiteilijatreffit sota-alueella - Kristiina Koivunen Lataa Kirjailija: Kristiina Koivunen ISBN: 9789520102920 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.40 Mb Sijaistraumatisoituminen on sairaus,
LisätiedotEtkot & Jatkot. Art Pro
Etkot & Jatkot Art Pro Sisällys 1. Tervetuloa Kiasmaan 2. Taidetestaajien Kiasma-käynti 3. Etkot ja jatkot 4. Tutustu Kiasmaan 5. Yhteystiedot 1. Tervetuloa Kiasmaan Art Pro-käynnillä taidetestaajat tutustuvat
LisätiedotTervetuloa WIŚNIOWSKI -ovimaailmaan
Ovi WIŚNIOWSKI Tervetuloa WIŚNIOWSKI -ovimaailmaan Meidän takanamme on 25 vuoden tuotantohistoriaa. WIŚNIOWSKI -nimi on peräisin yrityksen perustajalta ja omistajalta Andrzej Wiśniowskilta. Hänen haaveensa
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotSkanska Ruskeasuo Larkas & Laine
Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää
LisätiedotKuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotTeräsrakenne
Teräsrakenne 4 2016 1 2 Teräsrakenne 4 2016 Teräsrakenne 4 2016 1 1. Artikkelit Rakenteiden optimoinnista entistä helpompaa Maailman kolmanneksi suurin ruostumattomien neliö- ja suorakaideputkien valmistaja
LisätiedotPohjois-Karjalan museo
Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia
LisätiedotJukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011
Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani
LisätiedotKirjakettu/Hopeakettu tehtävät
Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki
KARIN WIDNÄS CV Syntynyt Helsingissä 1946 Opinnot 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu Studio 1978 1994 Helsinki 1994 - Fiskars Opetus 1976- Suomi, Ruotsi, USA, Venezuela, Etelä-Korea
LisätiedotKeski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Seminaari Jyri Savolainen
Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje Seminaari 17.11.2011 Jyri Savolainen ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. PROJEKTIN PÄÄVAIHEET 2. ULKOMAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ 3. KYSELYT JA HAASTATTELUT 4. JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotRAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto TUTKI -osahanke Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Timo Tiihonen 26.05.2011 Sisältö Mitä luvattiin vuosi
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/153. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta
21.3.2019 A8-0156/153 153 Johdanto-osan 5 kappale (5) Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, jotka
LisätiedotHarjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008
17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO RY
Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...
LisätiedotÄlykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK
Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään
LisätiedotEUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School
LisätiedotLataa Hoitotyön vuosikirja Lataa
Lataa Hoitotyön vuosikirja 2005 Lataa ISBN: 9789518944174 Sivumäärä: 216 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.50 Mb Kirja esittelee sairaanhoitajia uusien toimintatapojen, interventioiden, innovaatioiden
LisätiedotMe Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.
Me Mosaiikki Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.2015 Lupaus Naisten Linja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia auttamaan
LisätiedotWDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1
WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys
LisätiedotKATUTAIDE KERAMIIKKA
TYÖPAJAT 2018-2019 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMITÄ MUSEOSSA TEHDÄÄN? Käsityö on hanskassa
MITÄ MUSEOSSA TEHDÄÄN? MUSEOSSA TALLENNETAAN KOKOELMIA 1. Lahjoittaja tuo esineen museoon. MUSEOSSA TALLENNETAAN KOKOELMIA 2. Kokoelma-amanuenssi tarkastelee esinettä. Esineestä tehdään hankintasopimus,
LisätiedotMikä niissä asunnoissa oikein maksaa?
Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotLataa Helsingin muuttuva luonto - Antti Koli. Lataa
Lataa Helsingin muuttuva luonto - Antti Koli Lataa Kirjailija: Antti Koli ISBN: 9789523380097 Sivumäärä: 157 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.70 Mb Pääkaupunkimme rajojen sisäpuolelle mahtuu hämmästyttävä
LisätiedotCamilla Mickwitz EMILIA
Camilla Mickwitz EMILIA Kuvittaja Camilla Mickwitz (1937 1989) Camilla Mickwitz oli 1970- ja 1980-luvulla tärkeä vaikuttajahahmo suomalaisen lastenkulttuurin tekijöiden joukossa niin kuvataiteen, kirjallisuuden
LisätiedotHyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA
Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA 2 Arkhimedeen vala Insinööri on mukana luomassa tekniikkaa, joka koituu luonnon ja ihmisen
LisätiedotKAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3
KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotTallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne
Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja
Lisätiedot