INFORMATIIVISEN ESITTEEN TAITTO ESIMERKKINÄ BIONOVA ENGINEERING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFORMATIIVISEN ESITTEEN TAITTO ESIMERKKINÄ BIONOVA ENGINEERING"

Transkriptio

1 Minna Rytky INFORMATIIVISEN ESITTEEN TAITTO ESIMERKKINÄ BIONOVA ENGINEERING Insinöörityö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Elokuu 2007

2 TIIVISTELMÄ Toimipiste Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Koulutusohjelma Mediatekniikka Aika Elokuu 2007 Tekijä Minna Rytky Työn nimi Informatiivisen esitteen taitto ESIMERKKINÄ Bionova Engineering Työn ohjaaja Markus Latvala Insinööri Sivumäärä Työn valvoja Maarit Tammisto Yliopettaja Bionova Engineering halusi tiedottaa alan yrityksille jätevesilietteen anaerobisesta käsittelystä ja biokaasun hyötykäytöstä. Tätä varten he tahtoivat teettää vahvasti informaatioon painottuvan esitteen, jota pystyttäisiin jakamaan alan yrityksille. Esitteen suunnittelussa otettiin huomioon esitteen suuri informaatiopitoisuus. Siitä ei kuitenkaan haluttu tehdä liian raskasta, joten eri taitollisten elementtien avulla kokonaisuudesta haluttiin saada raikas ja ilmava tietokokonaisuus. Lopullisesta esitteestä ladattiin myös Internetiin luettavaksi PDF-tiedosto Bionova Engineeringin sivuille. Asiasanat taitto, graafinen suunnittelu, typografia, layout, digitaalinen julkaisu

3 ABSTRACT Toimipiste Central Ostrobotnia Univercity Koulutusohjelma Mediatecnology Aika August 2007 Tekijä Minna Rytky Työn nimi Making up informative brochure as an example Bionova Engineering Työn ohjaaja Markus Latvala Sivumäärä Työn valvoja Maarit Tammisto Bionova Engineering wanted to create infomational brochure about wastewater management and profitable way to produce energy from the biogas. I had to pay attention to the heavy infomational aspect of brochure, while i was creating layout to it. Client didn t want it to bee too heavy looking, so i had to use different kind of graphic desing element to make it look like fresh and accessible. They also downloaded PDF-file from brochure to the Internet on their website. Asiasanat layout, graphic designing, typography, digital publishing

4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT Hiokepitoinen paperi Valmistettu massasta pääosin mekaanisella tavalla. (Loiri & Juholin 1999, 194) Hiokkeeton paperi Kemiallisesti valmistetusta paperimassasta eli sellusta tehty paperi, joka ei sisällä hioketta. Käytetään myös nimitystä puuvapaa paperi. (Loiri & Juholin 1999, 194) Infografiikka Myös informaatiografiikka. Tietokoneella tehtävä visuaalisesti miellyttävän näköinen graafinen ulkoasu tilastotiedoille. Sisältää myös tavanomaisen kaaviografiikan. (Spissler 2001) Kompakti Täyspeitteinen 100 % painopinta. (Toikkanen 2003, 172) Navigointijärjestelmä Internet-sivuilla ja -sovelluksissa käytössä oleva käyttöjärjestelmä, joka mahdollistaa helpon liikkumisen sivun tai sovelluksen hierarkian eri tasoilla. Negatiiviteksti Tarkoitetaan yleensä valkoista tekstiä värillisellä pohjalla. (Toikkanen 2003, 173)

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 1 JOHDANTO YRITYSESITTELY: Bionova Engineering LUETTAVUUS TAITON OSATEKIJÄT Typografia Väri ja sen symboliikka Kuvan monimuotoisuus Taitto ja sommittelu Paperin monipuolisuus Digitaalinen julkaisu INFORMATIIVISEN ESITTEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Alkuvalmistelut Taittomallit Taittoprosessi PAINOTUOTTEEN JA DIGITAALISEN JULKAISUN VERTAILU TUTKIMUSTULOKSET Painotuotteen ja digitaalisen julkaisun hintavertailu Verkkolehtien kävijämäärät YHTEENVETO...37 LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Bionova Engineering on biopolttoaineisiin ja bioenergiaan erikoistunut asiantuntijayritys ja se halusi tuottaa tietosisältöisen esitteen asiakkailleen ja alan yrityksille. Minun tuli suunnitella asiakkaalle kolme eri taittomallia, josta valittaisiin yksi lopullisen esitteen pohjaksi. Esitteen kooksi sovittiin A4-paperi ja asiakas kehotti minua tutustumaan muihin ala julkaisuihin löytääkseni suuntaa esitteen ulkoasulle. Tavoitteena oli saada aikaan helppolukuinen, miellyttävän näköinen ja selkeästi tietopainotteinen esite. Käyn tekstissä läpi asioita, jotka minun tuli esitteen taittoa suunniteltaessa huomioida. Tarkastelun kohteena olivat niin typografia, värit kuin kuvan käyttö ja sommittelukin. Yleisluontoisesta muodostaan huolimatta asiat antavat pohdiskelun aihetta jokaiselle suunnittelijalle. Tuon esille myös tietopohjaisen esitteen suunnitteluun liittyviä huomioitavia seikkoja. Koska valmis esite myös ladattiin Internetiin luettavaksi Adobe Acrobat - tiedostona, kiinnostuin tutkimaan vaihtoehtoisia digitaalisen julkaisun muotoja. Vertailen digitaalisen ja tavallisen painotuotteen suunnittelussa ja toteutuksessa syntyviä kustannuksia, käytettävyyttä ja suosiota. Selvitän myös lyhyesti digitaalisen tuotteen ulkoasun suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Kohdassa esitteen suunnittelu ja toteutus, käyn läpi omaan suunnitteluprosessiini liittyvät vaiheet. Työvaiheiden kuvaus alkaa ensimmäisestä tapaamisesta ohjaajan kanssa ja etenee aina esitteen taiton luovuttamiseen kirjapainolle. Olen kirjoittanut ajatuksiani jokaisesta työnvaiheesta sekä perustelen kaikki käyttämäni ratkaisut. Esittelen myös kolmeen eri taittomalliin johtaneet ajatukset ja mielikuvat ja selitän jokaisen taitollisen elementin kohdalla tekemäni ratkaisut.

7 2 2 YRITYSESITTELY: Bionova Engineering Bionova Engineering on yksityisesti omistettu ja laitetoimittajista riippumaton osakeyhtiö, jonka toimipiste sijaitsee Ylivieskassa. Yritys on liikenteen biopolttoaineisiin ja bioenergiaan erikoistunut asiantuntijayritys. Bionova Engineering auttaa asiakkaitaan bioenergioiden ja -polttoaineiden tuotantomahdollisuuksien ja kustannusten arvioinnissa, investointien ja teknisten ratkaisujen suunnittelussa ja bioenergioihin liittyvien liiketoimintamallien rakentamisessa ja kehittämisessä. Erityisosaamisena on biokaasun ja biodieselin tuotanto, jalostus ja käyttö ajoneuvojen polttoaineena. Bionova Engineering toimii myös yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Bionova Engineering halusi tiedottaa alan yrityksiä ja mahdollisia asiakkaitaan jätevesilietteen anaerobisesta käsittelystä ja biokaasun hyötykäytöstä. Koska vastaavaa aikaisempaa materiaalia ei ollut asiasta kiinnostuneille tarjolla, koki Bionova Engineering tärkeäksi julkaista oman asiaa koskevan esitteen. Esitteestä haluttiin vahvasti tietopainotteinen. Valmis esite jaettiin mahdollisille Bionova Engineering asiakkaille ja ladattiin myös luettavaksi Abobe Acrobat -tiedostona heidän omille WWW-sivuilleen.

8 3 3 LUETTAVUUS Wiion mielestä luettavuus tarkoittaa kolmea eri asiaa: selkeää painojälkeä, kirjoitustyylin helppoutta tai ymmärrettävyyttä ja sisällön aiheuttamaa mielenkiintoa. Paneudun tekstin tässä osassa tarkemmin painojäljen vaikutukseen sekä sisällön aiheuttamaan mielenkiintoon, koska ne vaikuttivat mielestäni oleellisesti suunnittelutyöhöni. (Wiio 2000, 133.) Itkosen mukaan gemenat ovat helpompia ja nopeampia lukea kuin versaalit. Ne vievät myös vähemmän tilaa ja siksi suuraakkosten käyttö onkin yleensä suositeltavaa rajata otsikoihin. Suuraakkoset ovat tasakorkuisia ja siksi vaikeammin hahmotettavia. Loirin mielestä pienaakkoset muodostavatkin helpommin hahmotettavia sanakuvia. Silloin sanat erottuvat kokonaisuuksina yksittäisten kirjainten sijaan ja lukeminen nopeutuu. Tunnetut ja lyhyet sanat, kuten on ja se tunnistetaan yleensä välittömästi. Syynä tähän on Itkosen mielestä gemenoiden kirjainkorkeuden vaihtelu. (Itkonen 2000, 16-17; Loiri 2000, ) Fontin valinnalla on myös suuri vaikutus sanakuvien muodostumisessa. Antiikva on todettu helppolukuisemmaksi kuin groteski, antiikvalle tunnusomaisten kirjainten pääteviivojen vuoksi. Itkosen mukaan ne ohjaavat silmää ja siten auttavat lukemista. Kuitenkin Itkosen mielestä syynä antiikvojen suosioon saattaa olla myös groteskien lyhyt historia leipätekstin yhteydessä. Taittaja voikin fontin valinnalla edesauttaa luettavuutta. (Itkonen 2000, 17.) Koskisen mukaan painotuotteen sivun koko täytyy myös huomioida suunniteltaessa leipätekstin ominaisuuksia. Suurempi sivu aiheuttaa suuremman lukuetäisyyden, joka taas vaikuttaa luettavan leipätekstin kokoon. Loirin mukaan yleisimmin käytetyt koot ovat 8-12 pistettä, koska sen kokoiset fontit on havaittu helppolukuisiksi. Rivin pituus ja palstamäärä ovat suoraan sidoksissa fonttiin ja sen pistekokoon. Loirin mukaan minimimääränä pidetään kirjainta sijoitettuna yhdelle riville. Tätä käytetään muun muassa suomenkielisissä sanomalehtipalstoissa. Ehdottomana maksimimääränä Loiri pitää merkkiä, koska sitä pidemmissä

9 4 riveissä katse lähtee harhailemaan ja vaikeuttaa lukukokemusta. (Koskinen 2001, 77; Loiri 2004, ) Palstan leveyden lisäksi luettavuuteen vaikuttaa sen muoto. Koskisen mielestä luettavuudelta kannalta palstan parhaita muotoja ovat tasapalsta sekä vasemmalle tasattu oikea liehu. Tasareunaiset palstat on yleensä koettu helppolukuisemmiksi Loirin mukaan. Keskitetty palsta toisaalta antaa juhlallisen vaikutelman, mutta on vaikealukuinen pitkinä teksteinä. (Koskinen 2001, 76; Loiri 2000, 82, 88.) Väreillä on hyvä korostaa tekstin eri osia, mutta taittajan tulee huomioida värillisen tekstin ja sivun värin keskinäinen kontrasti. Koskisen mielestä niin sanotun negatiivisen tekstin koon tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin vastaavan tumman tekstin vaalealla pohjalla. Värien tulee siis selkeästi erota toisistaan, jotta sen luettavuus säilyy. Pesosen & Tarvaisen mukaan vastavärien käyttöä tekstissä ja taustassa tulisi myös välttää niiden aiheuttaman vilkkuvan efektin takia. Hyvä keino testata värien kontrasti toimivuutta, Toikkasen mukaan onkin ottaa värillisestä sivusta mustavalkoinen tuloste. (Koskinen 2001, 77; Pesonen & Tarvainen 2001, 61; Toikkanen 2003, 43.) Useissa silmäkameroilla tehdyissä tutkimuksissa on Wiion mukaan havaittu, että ihmisen silmät suorittavat spiraalimaisen liikkeen ympäri sivua, ennen lukutapahtumaan syventymistä. Silmäkamerat ovat myös paljastaneet, että katse viipyy sivun yläosassa noin 60% ajasta ja alaosassa 40% (Wiio 2000, 135). 60 % 60 % % % 40 % 40 % KUVIO 1. Katseen viipyminen aukeamalla (Wiio 2000, 135)

10 5 Kuvien ja tekstin sijoittelua on Wiion mukaan myös tutkittu useammalla eri tavalla. Tuloksien mukaan on havaittu, että: Kokosivun kuva herättää eniten mielenkiintoa. Pienemmät kuvat havaitaan parhaiten, jos ne ovat sivun ylälaidassa. Kapeat pystykuvat havaitaan huonommin kuin makaavat kuvat, sillä silmät suorittavat enemmän vaaka- kuin pystyliikettä. Monta pientä kuvaa yhtä suurta kuvaa muistuttavana kokonaisuutena huomataan paremmin kuin pienet kuvat erikseen. Värien käyttö lisää selvästi kuvien huomioarvoa, mutta vain, jos kaikki kuvat eivät ole värillisiä. Kuvatekstien parhain paikka on kuvien alla. Hajasijoittelu saattaa vaikeuttaa kuvan ja tekstin yhdistämistä tai voi ärsyttää lukijaa. (Wiio 2000, 136.) Luettavuuden huomioiminen oli työssäni tärkeää, sillä esite oli painottunut vahvasti tekstiin ja sen sisältöön. Teksti oli asiantuntija-tekstiä, joten sen ulkoasun piti olla vakuuttavaa ja helppolukuista. Tästä syystä valitsin käyttööni antiikvan leipätekstejä varten. Palstan muoto ja rivin pituus oli myös tärkeää huomioida esitteen suunnittelussa, sillä esitteen halutun kevyen ulkomuodon takia en voinut täyttää sivua teksteillä kokonaan. Usein pitkät tekstit jäävät helposti lukematta, jos niiden luettavuuteen ei ole panostettu edellä kuvaamillani tavoilla. Seurasin myös Wiio tutkimustuloksia sivun asettelusta ja asetin aina tärkeimmät asiat parhaille paikoille.

11 6 4 TAITON OSATEKIJÄT 4.1 Typografia Idässä typografia on taidetta jo pelkän ulkomuotonsa vuoksi. Yksittäiset kalligrafiset kirjaimet voivat luoda kokonaisen täydellisen taideteoksen. Länsimaissa tekstin ulkoasuun hädin tuskin kiinnitetään huomiota lehtiä tai esitteitä luettaessa. Kuitenkin typografian avulla voidaan luoda tunnelmia, lisätä arvokkuutta ja jopa parantaa lukukokemusta. Typografia on taittajan työkalu, joka on hyvin näkyvä elementti painotuotteen eri elementtien seassa. Se ei kuitenkaan ole pelkkää fonttien pyörittelyä vaan vaatii käyttäjältään perehtyneisyyttä asiaan. Typografia tarkoittaa graafista ulkoasua, jolla voidaan viestiä lukijan kanssa. Siihen sisältyvät kirjainten tyypit, ladelman muotoseikat sekä myös paperin väri ja painotuotteen kuvituksen valinta. Loirin mukaan typografia on aina jo itsessään voimakas kerronnan väline. Se voi joskus jopa korvata kuvan tai vähintään parantaa huonolaatuisen kuvan informaatioarvoa. Sitä voidaan kutsua jopa kielen visuaaliseksi muodoksi. Se on aina ollut ja tulee olemaan tiivisti yhteydessä puhuttuun kieleen ja kulttuuriin. Hyvin laaditun typografian avulla painotuotteen tekstin ulkoasu on kaunista ja helppolukuista. Sen avulla voidaan pysäyttää ja herättää mielenkiinto lukemiseen. Typografia on tapa saattaa sanoma muotoon joka viestii vahvasti tekstin sisällöstä ja helpottaa viestin perillemenoa. Onnistuneessa typografiassa jutun osat ovat helposti erotettavissa: leipätekstin tunnistaa leipätekstiksi, otsikot erottuvat selkeästi ja kuvatekstit ovat yksiselitteisesti kuvatekstejä. (Loiri 2004, 9-10.) Kun kirjoitettuun tekstiin valitaan tekstityypit, fonttien koot, otsikoiden kirjoitusasu ja palstojen muotoseikat, kutsutaan tätä tapahtumaa typografian suunnittelemiseksi. Tällöin teksti muuttuu pelkästä merkkijonosta typografiaksi. Suunnittelijan tulee aina aloittaa työnsä tutustumalla tekstin sisältöön. Hänen tulee olla perillä kerronnan muodosta ja kirjoittajan käyttämästä tyylistä. Varastoluettelon tai runokokoelman taittoa ei ole mahdollista toteuttaa samalla tavoin, tähdentää

12 7 Loiri. Aina on otettava huomioon myös typografian ja kerronnan keskinäinen suhde. (Loiri 2004, ) Informatiivisen painotuotteen typografian suunnittelussa tulee erityisesti huomioida kohderyhmä, jolle lopullinen tuote on suunnattu. Painavaa tietoa voidaan jakaa myös lapsille helppolukuisessa muodossa, kunhan typografisia elementtejä on käytetty oikealla tavalla. Lapsille on tärkeää luoda kevyt ja innostava lukukokemus, jotta teksti jaksetaan yleensä lukea edes loppuun saakka. Aikuisille tekstin tulee taas viestiä olemuksellaan luotettavuutta ja arvostusta. Typografian avulla voidaan luoda tunnelma kirjoittajan asiantuntevuudesta ja tiedon oikeellisuudesta. Suomessa kuitenkaan harvoin esiintyy painavia tietopaketteja, joissa ei olisi myös kevennetty asiasisältöä typografisin keinoin. Vain pieni osa meistä jaksaa lukea tiiviisti ja pienellä fonttikoolla painettuja pitkiä tiedejulkaisuja. Taittajan selvitettyä julkaisun formaatti, tavoitteet ja kohderyhmä, siirtyy hän valitsemaan pienempiä yksityiskohtia viestin välittämiseksi lukijalle. Pesosen & Tarvaisen mukaan typografian yksittäinen tärkein valinta on kirjasintyyppi. Kun kyseessä on graafisen ohjeiston pohjalta toteutettava julkaisu, rajoittuu kirjasimen valinta ohjeistossa valmiiksi valittuun fonttiperheeseen. Mikäli graafista ohjeistoa ei ole käytettävissä, on suunnittelijan tehtävä sopiva valinta. Kirjaintyypin valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat luettavuus, sen herättämät mielikuvat sekä tyypin visuaalinen soveltuvuus käsillä olevaan painotuotteeseen. Koskisen mielestä suunnittelija voi käyttää hyvänä apukeinona tutustumista vastaavanlaisiin olemassa oleviin painotuotteisiin. Helppo keino on myös vertailla eri fontteja tietokoneen näytöllä. (Pesonen & Tarvainen 2001, 32-33; Koskinen 2001, 70.) Silmää miellyttävä ja tasapainoinen lopputulos saavutetaan usein vähillä kirjasin valinnoilla. Turvallinen vaihtoehto on käyttää yhtä peruskirjaintyyppiä ja tarvittaessa valita esimerkiksi otsikoihin toinen tyyppi, neuvoo Koskinen. Jo tämä ratkaisu antaa valinnan mahdollisuutta, sillä usein fonttiperheissä on valittavana saman kirjasimen eri leikkauksia. Useamman kirjainperheen valinta samaan painotuotteeseen mahdollistaa toki eloisan lopputuloksen, mutta vie helposti hallitsemattomaan tilanteeseen, josta lukukokemus yleensä kärsii, Pesonen & Tarvainen huomauttaa. On myös syytä huolehtia käytettävien eri kirjaintyyppien selkeästä erilaisuudesta,

13 8 tekstin osien tunnistamisen helpottamiseksi. Esimerkiksi groteski otsikko yhdistyy helposti antiikvalla kirjoitettuun leipätekstiin. (Pesonen & Tarvainen 2001, 32-33; Koskinen 2001, 70.) Kirjasintyypin ja sen koon valinnalla siis luodaan painotuotteen perustyyli. Kirjasimen valinnassa tulee huomioida myös erikoismerkit, sillä kaikki fontit eivät sisällä kaikkia valmiita merkkejä. Esimerkiksi matemaattisten suureiden valmiit merkit on koottu omiksi fonteikseen, Loiri muistuttaa. Euron merkki ei myöskään sisälly kaikkiin fontteihin, joten sen käyttö saattaa toisinaan vaatia erillisen fontin valinnan pelkästään yhtä merkkiä huomioiden. Leipätekstin kirjasimen valinnan yhteydessä valitaan myös kirjaimen pistekoko, joista yleisimmin käytetyt koot ovat 8-12 pistettä hyvän luettavuutensa takia. (Loiri 2004, 71.) Yleisimmin lukija voi nähdä lehdissä tasapalstaan ladottua tekstiä, joka onkin koettu helppolukuiseksi Loirin mielestä. Se ei kuitenkaan sovellu kapeisiin palstaleveyksiin, koska esimerkiksi suomenkielisten pitkien sanojen takia tekstiä joutuisi tavuttumaan paljon. Liehu-palstojen ilme poikkeaa tasapalstasta, mutta usein vasemmalle tasattu liehu on hyvännäköistä ja jopa suositeltavaa Loirin mukaan. Liehu-palstalla voidaan myös vähentää tavutuksesta johtuvaa sanakuvien pilkkoutumista. Oikealle tasattu liehu on taasen luettavuudeltaan hyvin huonoa. Useimmiten sitä suositellaankin käytettäväksi vain efektinä lyhyissä tekstin osuuksissa, jossa se toimii tehokkaasti. Keskitetty ladelma on myös vaikealukuista pitkinä teksteinä, mutta antaa juhlavan ilmeen taitolle hillitysti käytettynä. (Loiri 2004, ) Typografian huomaamattomaan kieleen perehtyminen oli suunnittelutyössäni ensisijaisen tärkeää, koska esitteen suuren informaatiopitoisuuden vuoksi muiden taitollisten elementtien tuli olla hillittyjä ja arvokkaita. Typografian tehtävänä olikin keventää, muuten niin raskaan tekstin tuomaa painoa. Tähän vaikutin fonttiperheiden valinnalla sekä palstan muodoilla. Samaan aikaan tekstistä piti kuitenkin välittyä asiantuntevuus ja luotettavuus, jotka vaikuttivat myös valintoihini.

14 9 4.2 Väri ja sen symboliikka Värin tehtävä, kuten ei taiton tai typografiankaan tehtävä painotuotteessa ole tehdä sitä kauniiksi. Painotuotteen tarpeet ja ongelmat määrittävät värin valinnan. Väri helpottaa viestin perillemenoa. Jos se sitten on vielä kaunistakin, sen parempi. (Lyytikäinen & Riikonen 1995, 56.) Yleistä värin muodostumisesta ja havainnoinnista Väri muodostuu auringosta tulevasta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä, jonka koemme valona. Absoluuttinen valo on värilämpötilaltaan 5800 Kelviniä, ja eri värisävyt muodostuvat eri aallonpituuksista, joista ihminen pystyy näkemään vain osan. Ihminen havaitsee värin, kun valo heijastuu joltain pinnalta silmän verkkokalvolle. Hintsasen mukaan me emme kuitenkaan näe värejä ihan samoin vaikka katsoisimme samaa kohdetta yhtä aikaa, koska näkökyky ja värien erottaminen on yksilöllistä. Prosessi on kuitenkin kaikilla sama. Värin havainnointi perustuu valoon, objektiin ja silmään. Pinnan tai esineen värisävy riippuu kuitenkin vallitsevasta valaistusolosuhteista. Väri näyttää eriltä keinovalossa, auringonpaisteessa tai iltahämärässä. Virheettömintä valoa on päivänvalo, jossa on kaikki värisävyt, Loiri huomauttaa. (Hintsanen 2006; Loiri & Juholin 1999, 108.) Värivivahteiksi sanotaan ihmisen erilaisina aistimia värejä. Mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä ei yleensä koeta väreinä, Loiri korostaa. Värisävyiksi kutsutaan kaikkia spektrin näkyviä värejä, jotka ihminen pystyy erottamaan. Valkoinen sisältää kaikki värit, kun taas musta imee itseensä muidenkin värien heijastukset. Mustan ja valkoisen synnyttämää harmaaväriasteikon sävyjä kutsutaan valööreiksi. (Loiri & Juholin 1999, 108, 109.) Suunnittelijan on hyvin tärkeää tuntea käytössä oleva yleiset värijärjestelmät. Niiden avulla suunnittelija saa juuri haluamansa värisävyn, riippumatta siitä minkä värinen taivaansininen eri ihmisen mielestä on, tai miten hyvin tietokoneen näyttö on kalibroitu. Värijärjestelmät on luotu juuri siihen tarpeeseen, että painotuotteen suunnitteluun osallistuva jokainen osatekijä voi puhua juuri samasta värisävystä

15 10 ilman väärinkäsityksiä. Jokaisella värijärjestelmällä on käyttökohteensa ja seuraavassa paneudun tarkemmin vain yleisimpiin niistä. RGB on additiivinen eli lisäävä värijärjestelmä. Sen värisävyt muodostuvat yhdistelemällä punaisen, vihreän ja sinisen valolähteitä eri suhteissa ja kirkkauksissa. Kaikkien osavärien summa RGB:ssä on valkoinen ja mustana näemme täysin valottoman kohdan. Additiivisen värijärjestelmän voimme havaita kaikkialla luonnossa ja ihmisen käytössä se on muun muassa televisiossa ja tietokoneissa. (Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskus 2004.) RGB- muotoinen painotuote ei ole sellaisenaan painokelpoinen, vaan se on aina muutettava painamiseen soveltuvaan värijärjestelmään, muistuttaa Loiri. RGB:ssä on vahvuutena suurempi väriskaala, joten sitä käytetään yleisesti digitaalikameroiden värijärjestelmänä. Kolmivärisyytensä ansiosta se myös tarvitsee vähemmän tietokoneen tehoja kuvien käsittelyssä ja tallennuksessa kuin nelivärijärjestelmät. Värijärjestelmän heikkoudeksi voidaan lukea se, että suurin osa tietokoneen näytöistä toistaa värejä poikkeavasti.(loiri & Juholin 1999, ) CMYK on nelivärijärjestelmä, jota käytetään painotuotteissa kaikkien sisältöelementtien värittämiseen. Painamalla värisävyjä toistensa päälle kompakteina tai rasteroituina pintoina, saadaan aikaiseksi haluttuja värisävyjä. Koskinen huomauttaa, että syaani, magenta ja keltainen eivät yhdistettynä tuota täysin mustaa, joten siksi musta on omana värinään mukana värijärjestelmässä. Musta ei kuitenkaan värinä aiheuta lisäkustannuksia painotuotteelle, sillä sitä kuluu jo pelkän tekstin painamiseen. (Koskinen 2001, 90.) Pantone Maching System on yhdysvaltalaisen Pantone-väritehtaan kehittämä värijärjestelmä, jossa haluttu värisävy saadaan aikaan sekoittamalla 14:sta eri perusväristä haluttu sävy lisäväriksi painokoneeseen. Värisävyistä on tehty värikarttoja eri paperipinnoille, joista haluttu sävy on helppo ottaa käyttöön numerosarjan avulla. (Koskinen 2001, 90.) Lisävärien käyttö on painotuotteissa kallista, joten PMS- värejä käytetään yleensä vain korostevärinä tai esimerkiksi liikemerkeissä tai logoissa. Myös CMYK- väreinä hankalasti toistettavia sävyjä, kuten esimerkiksi oranssi ja violetti, voidaan valita painettavaksi PMS- väreillä.

16 11 Värien kokeminen ja havainnointi on kuitenkin hyvin pitkälti yksilöllistä. Hintsasen mukaan käsityksemme väreihin liittyvistä mielikuvista ja ominaisuuksista vaihtelee muun muassa kulttuurin, sukupuolen ja jopa iän mukaan, vaikka usein reaktiot noudattavat samankaltaista kaavaa. Väreillä luodaan tunnetiloja ja jotkut jopa uskovat niiden parantavaan voimaan. Värit auttavat myös meitä tunnistamaan eri tuotteita ja laatua. Usein emme edes tiedosta alitajuntaamme vaikuttavia värien vaikutuksia, vaan käyttäydymme suunnittelijoiden halutun mallin mukaan. (Hintsanen 2006.) Huomioni kiinnittyi värien merkitykseen pintoina sekä niiden symboliikkaan, koska työelämäohjaaja kehotti minua tutustumaan muihin alan julkaisuihin, aloittaessani suunnittelutyötä. Esimerkkejä alan julkaisuista oli kuitenkin saatavilla todella vähän, joten tutustuin tarkemmin värien merkityksiin. Halusin, että värien tehtävä esitteessä oli ohjata lukijaa tuttujen mielikuvia avulla. Seuraavassa olen koonnut omassa kulttuurissamme omaksuttuja värien merkityksiä. Lähteinä toimivat Rihlaman(1997, ) ja Hintsasen(2006) julkaisut. Liittessä 2 on taulukoituna värien psykologisia ja symbolisia merkityksiä. Keltainen on auringon, ilon, valon ja tulevaisuuden väri. Erittäin kirkas keltainen saattaa olla ärsyttävä ja rauhattomuutta aiheuttava, mutta vaalennettuna se luo vapautuneisuutta, valoisuutta sekä kodikkuutta. Liian vaaleana keltainen yhdistetään helposti sairauteen. Keltainen vetoaa erityisesti lapsiin. Se toimii punaisen tavoin myös varoittavana värinä. Keltainen symboloi mahtia, tietoa, voimaa sekä säästäväisyyttä. Oranssi yhdistetään helposti voimaan, menestykseen, viehätysvoimaan ja iloon. Se on voimakas ja energinen, ja sitä pidetään hyvin tehokkaana värinä. Laajoina pintoina oranssi kuitenkin koetaan helposti ahdistavaksi ja jopa hyökkääväksi Rihlaman mukaan. Oranssia käytetään, kun yritellään tavoitella mielikuvaa esimerkiksi tehokkaasta investoinnista. Se on maailmalla melko yleinen väri muun muassa sijoitusyhtiöiden ja huoneistovälittäjien logoissa. Punainen on hyvin aggressiivinen väri ja se voidaan kokea piristävänä, kiihottavana tai jopa hermostuttavana värinä. Se on symboloinut aikojen kuluessa niin elä-

17 12 mää ja rakkautta kuin kuolemaakin. Punainen liitetään mielikuvissa läheisesti tuleen ja vereen, ja se toimii myös varoittavana värinä. Tutkimuksissa on huomattu punaisen värin vaikuttavan ajan tajuun se häviää. Sen takia punainen väri on suosittu muun muassa kasinoiden sisustuksessa. Violetti on koettu eron, irtautumisen ja leskeyden värinä. Se symboloi viisautta, mutta on aina kytketty selvästi myös mystisyyteen ja maagisuuteen. Sininen on monessa suhteessa vastakkainen väri punaiselle. Se koetaan rauhoittavana, viilentävänä ja levollisena värinä. Sinisellä voidaan saada aikaiseksi ilmavuuden, selkeyden ja keveyden vaikutelma. Symboliselta merkitykseltään sininen on viisauden ja älykkyyden väri. Hintsasen mukaan sinistä käytetään sellaisten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa, joihin halutaan liittää mielikuva varmuudesta ja totuudesta. Suomalaisille sininen yhdistettynä valkoiseen on erityisessä asemassa ja se koetaan usein takeeksi laadusta. Vihreä väri yhdistetään useimmiten luontoon, elinvoimaan ja kasvuun. Sillä on sinisen tavoin levollinen, rauhoittava ja tasapainottava vaikutus. Vihreä symboloi totuutta, uskollisuutta, uudestisyntymistä ja toivoa. Samalla vihreä yhdistetään myös pahansuopuuteen ja kateuteen. Nykyään vihreä väri symboloi myös uusiokäyttöä ja kierrätystä. Ruskea ei ole spektriväri, joten sen merkitys on symboliikassa jäänyt vähäiseksi. Värinä ruskeaa pidetään kuitenkin maanläheisenä, äidillisenä ja lämpimänä. Hintsasen mukaan ruskeaa käytetään painotuotteissa silloin, kun halutaan antaa vaikutelma vakaudesta ja tiedon pysyvyydestä. Valkoinen väri on puhtauden, haurauden ja viattomuuden väri. Valkoinen voidaan myös mieltään tyhjäksi ja steriiliksi. Se yhdistetään usein uskonnollisuuteen, kirkkauteen ja vihkimiseen. Valkoinen antaa vaikutelman valoisuudesta ja vaatimattomuudesta. Musta koetaan valkoisen vastakohdaksi ja sitä pidetään länsimaisen kulttuurin piirissä lopun, kuoleman, tuskan, surun ja pimeyden värinä. Se viestii kuitenkin

18 13 myös jämäkkyydestä, älykkyydestä, tyylikkyydestä, totuudesta ja salaperäisyydestä. Harmaa koetaan tavalliseksi, huomaamattomaksi väriksi. Se symboloi tavallisuutta ja välinpitämättömyyttä, ja usein juuri harmaa mielletään negatiiviseksi väriksi. Harmaa muodostaa kuitenkin neutraalin pinnan muille väreille.

19 Kuvan monimuotoisuus Kuva on taiton elementtinä hyvin voimakas väline oikein käytettynä. Laadukkaana ja oikein sommiteltuna se lisää painotuotteen arvoa ja luo tunnelmia. Vastaavasti huonolaatuinen kuva voi pilata koko tuotteen antamallaan suttuisella imagolla. Aina kuvaa ei edes tarvita. Kuvalla on helppo vangita lukijan huomio, ohjata ja pohjustaa tekstiä. Erityisesti informatiivisessa julkaisussa kuvien laatu on tärkeää, sillä ne viestivät kirjoittajan uskottavuudesta ja ammattimaisuudesta. Niiden avulla voi helposti havainnollistaa vaikeasti selitettävän asian ja jo yksinään kuva voi korvata tuhat sanaa. Ympäristömme painottuu voimakkaasti visuaaliseen informaatioon kaikkialla. Tätä pitäisi käyttää hyväksi myös painoviestimissä Spisslerin mukaan. Norbert Küpperin ja Poynter Instituution tutkimusten mukaan painotuotteen lukija kiinnittää yleensä aina huomionsa ensin grafiikka tai valokuviin. Tämä korostuu esimerkiksi lehteä lukiessa, jonka lukemiseen käytetään vain lyhyt aika kerralla. Kuvat tai grafiikka kiinnittävät lukijan huomion saaden hänet syventymään juttuun tarkemmin. Tutkittaessa tätä ilmiötä, käytettiin kameraa seuraamaan koehenkilön silmän liikettä. Tutkimus osoitti, että lukija tavallisimmin hahmottaa tekstin aloittamalla kuvasta ja siirtymällä kuvatekstin kautta jutun otsikkoon ja sitten alaotsikkoon. Norbert Küpper totesi lisäksi, että kuvan havaittavuuteen vaikuttaa myös sen koko. Suuret grafiikat huomataan paremmin kuin pienet: kolme- tai neljäpalstaiset saivat % huomiosta, yksipalstaiset vain 30 40%. Tärkeintä on kuitenkin huomio, että useimmat ihmiset pystyvät säilyttämään muistissaan kuvia monta kertaa helpommin ja pysyvämmin kuin sanoja(spissler 2001, 13). Spisslerin mukaan infografiikka voi saada lukijassa aikaan samanlaisen reaktion kuin valokuvatkin. Grafiikan vahvuus on kuitenkin sen suuri asiasisältö ja sen avulla lukija voi helposti saada tekstin sisällöstä kiinni. (Spissler 2001, ) Valokuva voi olla hyvin informatiivinen tai pelkästään tunnelman luoja. Aina kuvan ei tarvitse olla edes laadukas, sillä kännykällä otettu kuvakin voi olla uutisarvoltaan

20 15 olla korvaamaton, jos se on ainoa paikalla otettu kuva. Painotuotteeseen kannattaa kuitenkin aina valita laadukas ja hyvin sommiteltu kuva. Informatiiviseen painotuotteeseen suositellaan käytettäväksi ammattilaisen ottamia kuvia, sillä heikompilaatuiset valokuvat laskevat julkaisun arvokkuutta ja uskottavuutta. Pesosen & Tarvaisen mukaan piirrokset ovat usein halvempia kuin ammattikuvaajien ottamat otokset, mutta niillä voidaan myös elävöittää julkaisuja. Usein niitä käytetään havainnollistamaan tekstisisältöä. Valmiit ohjelmistojen mukana tulevat kuvat ovat kuitenkin usein jäykkiä ja persoonattomia korostaa Pesonen & Tarvainen. Usein niiden aihealueet ovat myös suppeita, joka osaltaan hankaloittaa valmiiden kuvien käyttöä. Niitä saattaa nähdä sanomalehdissä esimerkiksi onnitteluilmoitusten yhteydessä. (Pesonen & Tarvainen 2001, ) Informaatiopohjaisen grafiikan olennaisin tekijä on asioiden havainnollistaminen selkeästi. Pesosen & Tarvaisen mielestä tähän voidaan käyttää avuksi taulukoita, diagrammeja tai kaavioita. Niiden ulkoasu riippuu julkaisun yleisilmeestä ja tarkoituksesta. Yhteen graafiin ei kannata yrittää laittaa liikaa asiaa, sillä graafi on kuitenkin tarkoitus selittää leipätekstissä. Spisslerin mukaan informaatiografiikka yhdistetään liian usein pelkkään palkki- ja piirakkadiagrammeihin, vaikka tietokoneet mahdollistavat hyvinkin monimutkaisen grafiikan luomisen helposti. Infografiikka voi olla myös miellyttävämmän ja mielenkiintoisemman näköistä kuin perinteiset kaavio-ohjelmilla tuotetut grafiikat. (Pesonen & Tarvainen 2001, 55; Spissler 1999, ) Julkaisun kuvittaminen on aina haaste taittajalle. Työssä tulee ottaa huomioon tekstin ja kuvan mahdollisimman hyvä yhteensopivuus. Väärä kuva voi tekstin yhteydessä aiheuttaa vääränlaisen reaktion lukijassa, Pesonen & Tarvainen korostaa. Kuvaa ei tule myöskään käyttää vain pelkän kuvan takia, vaan siinä tulee aina olla tekstiin ja julkaisuun sopiva sanoma. Hyvää kuvaa onkin turha selittää tekstissä, se kyllä avautuu lukijalle ilman turhaa toistavaa tekstiä. Sama toimii myös toisinpäin. Kuvitukseen kannattaa kuitenkin aina valita paras mahdollinen vaihtoehto. Ammattikuvaaja on aina paras, muttei ehkä mahdollinen toteutettaessa painotuotteita pienellä budjetilla. (Pesonen & Tarvainen 2001, )

21 16 Heikompilaatuisia kuvia käytettäessä onkin aina mietittävä tarkkaan, onko kuvan laatu riittävä painotuotteeseen. Pelkkä resoluution riittävä määrä ei aina ole hyvä peruste lisätä kuva painotuotteeseen. Kuvan asettelu ja tietosisältö on ensisijaisen tärkeää valittaessa kuvia informatiiviseen painotuotteeseen. Huono kuva on parempi jättää pois kokonaan, jos sitä ei voi korvata paremmalla. Lukija vain hämmentyy ja muuttuu epäluuloiseksi, jos kuvaa pitää selittää pitkästi tekstissä, jotta lukija löytäisi sieltä kirjoittajan haluaman sanoman. Kuvien kieleen olisi esitteessä pitänyt panostaa mielestäni enemmän, sillä osa käytetyistä valokuvista oli laadultaan todella heikkoja. Tähän osioon minulla ei kuitenkaan ollut paljoakaan sananvaltaa, sillä työn teettäjä halusi tietyt valokuvat liiettäväksi tekstin yhteyteen. Osan valokuvista pystyin käsittelemään siedettäviksi, mutta kaiken kaikkiaan ne laskivat mielestäni esitteen tasoa rajusti. Käytetyn infografiikan tehtävänä oli esitteessä selittää tekstiä ja siksi sen linjan tuli sopia taustagrafiikan ilmeeseen. Pidin suunnitellessa infografiikat selkeinä ja helppolukuisina, unohtamatta niiden viestittämää asiantuntevuutta.

22 Taitto ja sommittelu Loirin mukaan peruslähtökohtana taitossa on rajattu tila, johon suunnittelijan tulee sommitella kaikki vaadittavat elementit. Painotuotteessa eri sommiteltavia tekijöitä ovat muun muassa; kuvat, värit, graafiset koristeet, eri otsikkomuodot, leipäteksti sekä tyhjä tila. Hyvin tehdyssä taitossa tyhjä tila on samanarvoinen elementti esimerkiksi kuvan kanssa ja tuo oman lisänsä taiton tyyliin ja tunnelmaan. (Loiri & Juholin 1999, 62.) Perussuunnitelman alustana taitossa toimii joko yksittäinen sivu tai aukeama. Suunnittelija voi käyttää perustaittotyyleinä staattista tai dynaamista taittoa. Staattista tyyliä näkee käytettävän usein laatulehdissä, johon se sopiikin hillityn ja jatkuvan linjansa vuoksi, Loiri tähdentää. Dynaamisessa taitossa eri elementtejä taasen pyritään korostamaan muun muassa uutisarvon mukaan. (Loiri & Juholin 1999, 74.) Taittotyylistä riippumatta sivun eri elementit voidaan edelleen järjestellä symmetrisesti tai epäsymmetrisesti. Symmetrisessä sijoittelussa on valittavana vertikaalinen, horisontaalinen, diagonaalinen sekä säteittäinen symmetria. Symmetrinen ratkaisu on aina harmoninen ja tekee arvokkaan ja juhlavan vaikutuksen. Esimerkiksi vaakasuora asettelu edustaa pysyvyyttä ja turvallisuutta ja pystysuora voimaa ja kehitystä. Huomioarvon kannalta pystysuuntainen symmetria huomataan vaakasuuntaista paremmin. Diagonaalisessa symmetriassa vinoon ladotut tekstipalstat viestivät ajankohtaisuutta ja kiireellisyyttä ja ympyrän muotoon asetetut sisältöelementit symbolisoivat liikettä (Koskinen 2001, 65). Koskisen mukaan epäsymmetrisellä sommittelulla sivulle saadaan jännitettä ja samalla se viestii lähettäjän modernista asenteesta. Tyylikeinona epäsymmetria on kuitenkin vaikea toteuttaa onnistuneesti ja se vaatiikin käyttäjältään vakaata ammattitaitoa Koskinen huomauttaa. (Koskinen 2001, 65.)

23 18 Esitteen taitossa haasteena oli rajoitettu käytössä oleva sivumäärä, sekä tekstin ja muiden elementtien runsas määrä sivua kohden. Tämä sai minut perehtymään tarkemmin käytössä oleviin eri taitollisiin vaihtoehtoihin. Minulle toimitetussa valmiissa tekstissä ei myöskään ollut selkeitä aihealueita, joiden mukaan olisin voinut jaotella esitteen pienempiin kokonaisuuksiin. Tämä johti siihen, että tekstin oli pakko antaa soljua aukeamalta toiselle katkottomasti. Staattisen taittotyylin valinta osoittautui pakolliseksi suunnittelutyössäni. Valitsin myös vertikaalisen symmetrian elementtien sijoittelu pohjaksi saadakseni halutunlaisen arvokkaan ja sanomalehtimäisen vaikutelman.

24 Paperin monipuolisuus Paperin valinta on painotuotteen suunnittelussa tärkeä päätös, joka vaikuttaa moneen asiaan lopullisessa tuotteessa. Valinnassa on otettava huomioon painotuotteen tekstin ja kuvien keskinäinen määrällinen suhde, sillä valokuvien kannalta kiiltävä paperi on parempi, mutta samalla se tekee tekstin lukemisen vaikeaksi paperista heijastuvan kiillon takia, Loiri huomauttaa. Mattapintainen paperi taas on toki tyylikkään hillitty vaihtoehto, mutta runsaasti kuvia sisältävässä painotuotteessa se estää kuvien parhaan mahdollisen toiston. Suunnittelijan on myös huomioitava, että paperin tyyppi sopii tuotteen henkeen ja asiasisältöön. Toikkasen mukaan paperin valinnassa apua voikin kysyä painotalolta, mutta lopullista päästöstä ei heille saa jättää. Loirin mielestä suunnittelija päättää aina painotuotteen lopullisesta tunnelmasta ja ilmeestä. (Toikkanen 2003, 29; Loiri 2001, ) Toikkasen mukaan paperin paksuuden valinta määrittää pitkälti painotuotteen käyttöiän ja sen käyttötavan. TAULUKKO 1. Paperin suosituspainoarvoja eri käyttötarkoituksiin (mukaillen tekstiä Toikkanen 2003, 30-31) Kohde paperin paino esimerkki huomioitavaa Toimiston peruspaperi g /m 2 kopiopaperi(80 g/m 2 ) Lehdet g/m 2 sanomalehti(70g/m 2 ) hiokkeeton, täytyy kestää aikaa ja kulutusta ei tarvitse kestää kauaa Kirjojen sisäsivut 70-90g/m 2 päällystämätöntä Kirjojen sisäsivut g/m 2 päällystettyä Vuosikertomukset tai vastaavat g/m 2 painotuote, joissa paljon kuvia (130g/m 2 ) päällystetty Julisteet g/m 2 tukevampi

25 20 Hiokepitoisella ja hiokkeettomalla paperilla on eroja, sillä hiokkeeton paperi kestää paremmin aikaa ja mekaanista kulutusta. Hiokepitoinen paperi taasen soveltuu hyvin suuriin painosmääriin, joiden ei tarvitse kestää kauan, esimerkiksi sanomalehtiin. Se on halvempaa, mutta haurastuu ja kellastuu jo noin vuodessa, Toikkanen huomauttaa. (Toikkanen 2003, ) Toinen vaikuttava tekijä julkaisun käyttökohteesta riippuen on paperin koko tai muoto. ISO 216 on kansainvälinen standardi, joka määrittelee kolme erilaista paperisarjaa: A-, B- ja C-sarja. Näistä A-sarja on käytetyin erilaisissa julkaisuissa ja A4-koko onkin hyvin usein nähty niin sanotun normaali kokoisen esitteen tai kuvaston koko. C-sarja on käytössä ensisijaisesti kirjekuorissa. Paperin koot määritellään Wikipedian mukaan seuraavasti; standardin paperikokojen korkeuden suhde leveyteen on aina yhtä suuri kuin kahden neliöjuuri, jolloin leikattaessa paperiarkki kahtia saadaan yhtä kokoa pienempi arkki (Wikipedia). (Wikipedia. 2007) TAULUKKO 2. A- ja B-sarjan standardikoot (Loiri & Juholin 1998, 171) A1 594 x 841 mm A2 420 x 594 mm A3 297 x 420 mm A4 210 x 297 mm A5 148 x 210 mm A6 105 x 148 mm A7 74 x 105 mm A8 52 x 74 mm B1 707 x 1000 mm B2 500 x 707 mm B3 353 x 500 mm B4 250 x 353 mm B5 176 x 250 mm B6 125 x 176 mm B7 88 x 125 mm B8 62 x 88 mm A4-koon lisäksi on olemassa muitakin valmiiksi määriteltyjä kokoja tietyn tyyppisille julkaisuille. Tabloidi-kokoa suositaan esimerkiksi iltapäivälehdissä, kun taas tavalliset päivälehdet voi tunnistaa jo ennalta isommasta sanomalehtikoosta. Kaunokirjallisuudessa ei ole käytössä mitään standardoituja kokoluokkia, vaan eri kustantajilla on käytössä omat vakiokokonsa. Kirjojen koon valinta perustuu pääsääntöisesti yleisimpien standardikokojen hyödyntämiseen. Tämä johtuu yksiker-

26 21 taisesti painokoneiden painokoon parhaasta hyödyntämisestä ja kustannustehokkuudesta. Gummeruksen mukaan romaanikoot vaihtelevat tyypillisesti mm(leveys) X mm(korkeus) välillä. B5-koko on myös hyvin yleisesti käytetty peruskoko. (Gummerus 2003, ) Vaikka suurin osa painotuotteista on painettu valkoiselle paperille, on valkoisuudessakin eroja Loirin mukaan. Paperi on tarkoituksellisesti saatettu taittaa hieman vivahtamaan keltaiseen tai harmaaseen. Loirin mielestä musta teksti onkin helpompaa lukea tällaiselta pohjalta. Loiri kuitenkin huomauttaa, että paperin ei painotuotteessa tarvitse aina olla valkoista tai edes samaa sävyä. Painotuote voi saada lisää positiivista huomioarvoa, jos se tai sen osia painetaan värilliselle paperille. Kuvien toistuminen värillisellä paperilla on toki erilaista, mutta se ei läheskään aina ole huono asia. (Loiri & Juholin 1999, 179, ) Painotuotteissa näkee paperin yleisimmin olevan asetettu pystysuuntaan. Tämä johtuu Penttilän mukaan siitä, että pystysuuntaista julkaisua on luontevinta lukea. Pystysuuntainen paperin muoto on myös aktiivisempi kuin vaakaan asetettu paperi. Penttilän mielestä pystysuuntaista paperin muotoa pidetään myös informatiivisena. Vaakasuuntainen taitto koetaan Penttilän mielestä taiteelliseksi ja se onkin perusteltu valinta, jos julkaisussa on paljon vaakasuuntaista kuvamateriaalia. (Tampereen teknillinen yliopisto 2005.) Paperin ominaisuuksiin en suuresti voinut perehtyä työssäni, mutta halusin tuoda sen valintaan vaikuttavia tekijöitä esille, koska taittamani esite painettiin kierrätyspaperille. Se antoi mielestäni julkaisulle sen lopullisen tarvitseman ilmeen, koska esitteen tietosisältö viittasi vahvasti puhtaiden arvojen puolesta puhumiseen. Paperin valinta oli mielestäni yksi onnistuneimpia päätöksiä, joita työryhmä päätti valmiiksi. Toinen asia, joka herätti kiinnostukseni paperia kohtaan, olivat sen aiheuttamat kustannukset painotuotteen julkaisuprosessissa. Yllättävän suuri prosentti koko painotuotteen hinnasta johtuu nimenomaan paperin laadusta ja koosta.

27 Digitaalinen julkaisu Perinteinen painotuote on aina konkreettinen tuote, jota voi käännellä, taittaa, selailla, tuntea ja jopa haistaa. Digitaalinen tuote taas on olemassa vain tietokoneen tai muun vastaanottolaitteen näytöllä ja muistissa. Internet on mahdollistanut sen, että verkosta voi löytää lempikirjailijansa kirjan ja halutessaan joko tilata sen painotuotteena kotiinsa tai digitaalisena versiona koneensa näytölle. Digitaalisten julkaisuiden ongelmana on vielä toistaiseksi se, että niitä ei voi kuljettaa helposti mukanaan, toisin kuin perinteistä painotuotetta. Kuitenkin digitaalisten lehtien ja muiden julkaisujen määrä on jatkuvassa kasvussa. Ainoastaan aika tulee näyttämään, syrjäyttääkö digitaalinen versio perinteisen painotuotteen. Seuraavassa käsittelen yleisimmät digitaalisen julkaisun muodot. Internetin synnyttyä WWW-sivut ilmestyivät kuin tyhjästä. Kaikki halusivat luoda omat WWW-sivunsa, mutta niiden sisältöön ei useinkaan edes yritetty panostaa. Sivuille haluttiin saada liikkuvaa kuvaa ja vilkkuvia värejä, vain niiden huomioarvon takia. Taiton suunnittelijan kannalta WWW-sivu on kuitenkin ihan sama asia kuin lehden aukeama. Taitolliset elementit ovat täsmälleen samat kuin perinteisessä painotuotteessakin. En siis käsittele niitä sen enempää tässä yhteydessä. Selkein ero painotuotteeseen, digitaalisessa julkaisussa, on sen tarvitsema käyttöliittymä. Lukija ei pysty arvioimaan pelkästä WWW-sivun ulkoasusta kuinka laaja sivusto on ja eksyminen sivustoon on usein hyvin todennäköistä. Käyttöliittymäsuunnittelun avulla käyttäjälle luodaan ymmärrettävä ja helppokäyttöinen navigointijärjestelmä, joka mahdollistaa vaivattoman liikkumisen sivustossa. (Loiri & Juholin 1999, 83. Kirj. Jarkko Lyyra) Digitaalisen julkaisun uusin muoto on eri yritysten kehittämät käyttösovellukset, joita voidaan kutsua digitaaliseksi paperiksi. Ne mahdollistavat esitteiden, kuvastojen ja lehtien julkaisun vaivattomasti digitaalisena, alkuperäisen painotuotteen näköisenä julkaisuna. Niiden selkeänä etuna tavalliseen WWW-sivuun on niiden perinteiseen lukukokemuksen perustuva käyttöliittymä. Digitaalinen paperi on

28 23 myös pyritty suunnittelemaan siten, että lukija välttyy pitkiltä latausajoilta. Näin lukukokemuksesta saadaan realistisemman tuntuinen. Asiakkaille digitaalinen paperi on helppokäyttöinen, sillä se ei vaadi erillistä suunnittelutyötä. Aineisto on mahdollista toimittaa PDF- muodossa yritykselle, joka rakentaa lopullisen valmiin sivuston. Näin vältytään lisäkustannuksilta, joita tavallisen WWW-sivun toteutuksessa tulee välttämättä. Digitaalinen paperi on myös erittäin edullinen ratkaisu verrattuna WWW-sivuihin. Sen kustannukset muodostuvat lähinnä sivumääräisestä perusmaksusta. Tässä on esimerkkinä pari suomalaista, digitaalisen paperin tarjoajan sivustoa. Kiinnostukseni digitaalista julkaisua kohtaan heräsi, kun sain tietää valmiin suunnittelemani esitteen olevan myös ladattavissa Internetistä PDF -tiedostona. Ladattuani esitteen, havaitsin sen olevan vaikealukuinen luettuna tietokoneen näytöltä. Halusin selvittää olisiko Internetiin julkaistujen digitaalisten tuotteiden selaamiseen ja lukemiseen miellyttävämpää tapaa ja mille julkaisumuodoille ne olisivat soveltuvia.

29 24 5 INFORMATIIVISEN ESITTEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Esittelen tekstissä läpikäymäni työvaiheet suunnittelijan näkökulmasta, ottaen huomioon esitteen suuren informaatiopitoisuuden. Käyn myös läpi eri taitollisiin ratkaisuihin johtaneet mielikuvat ja mielipiteet. 5.1 Alkuvalmistelut Bionova Engineering tarjosi insinöörityön aiheeksi informatiivisen esitteen taiton suunnittelua, ja työn vastaanottamisen jälkeen minun tuli suorittaa tiettyjä valmisteluja ennen varsinaista suunnitteluprosessia. Alkuvalmisteluihin kuului tapaaminen työnohjaajan kanssa ja hän selvitti minulle ne päämäärät, joihin tulevan esitteen tulisi sopia. Minun oli määrä suunnitella kolme esitteen taittomallia, joista valittaisiin yksi. Valittua taittomallia käyttäisin lopullisen esitteen taiton pohjana. Esitteen tavoitteissa korostui selkeästi sen suuri tietosisältö, mutta samalla lopputuloksesta haluttiin saada miellyttävän näköinen ja helppolukuinen. Esitteen tavoitteena oli olla helposti luettava ja tiivis tietopaketti. Tulevan esitteen kooksi sovittiin A4 koko. Värimaailmatoivomuksia ei ohjaajalla ollut, vaan hän kehotti tutustumaan muihin alan julkaisuihin Internetissä. Minulle selvisi pian, että Internetistä löytyviä alan julkaisuja ei ollut paljoa ja niiden taso vaihteli suuresti. Ainoat asiat, jotka huomasin niitä tutkiessani, olivat tiettyjen väriyhdistelmien käyttö sekä grafiikan yleinen pehmeys. Päädyin käyttämään luonnonläheisiä väriyhdistelmiä sekä luettavuudeltaan hyviä fonttiperheitä.

30 Taittomallit Alkuvalmisteluiden jälkeen ryhdyin miettimään biokaasuun ja sen valmistukseen liittyviä mielikuvia ja niistä johtamalla kehittelin kolme erilaista taittomallikokonaisuutta. Malli 1, Vaaka Tämä taittomalli oli ainoa, jonka suunnittelin vaakatasoon. Syy siihen, miksi käytin tätä sivun muotoa oli sen huomioarvo. Monet julkaisut taitetaan pystyyn, ja kääntämällä esitteen vaakatasoon ajattelin sen saavan erottuvuutta muista asiakkaan mahdollisesti saamista esitteistä. Perusilmeeltään halusin pitää mallin hillittynä ja asiallisena, jossa pääpaino olisi tekstillä. Ei ollut syytä yrittää varastaa huomiota tärkeältä asialta. Fonteiksi valitsin Arial- fonttiperheen, koska halusin keventää raskasta tietopohjaista tekstiä kaikin tavoin. Groteskina fonttina Arial oli kuitenkin miellyttävä lukea pitkinä teksteinäkin ja se oli tyyliltään hillittyä. Värivaihtoehtoja tähän malliin syntyi kaksi: sininen ja vihreä. Värit valitsin niiden raikkauden ja luonnonläheisyyttä tuovan mielikuvan vuoksi. Samalla yhdistin värit pehmeisiin muotoihin grafiikkaa suunnitellessani. Tästä hyvänä esimerkkinä olivat pyöristetyt, voimakkaanväriset kuvakehykset. Molemmissa käytin voimakkaita sävyjä tuomaan esille esitteen graafista ulkoasua. Itse tekstin taustaan taas valitsin hyvin vaalean sävyn, jotta teksti pysyi luettavuudeltaan hyvänä. Halusin pitää graafiset elementit mahdollisimman pelkistettyinä ja tyylikkäinä. Symboliseksi yksityiskohdaksi suunnittelin pienet toistuvat kuvat, jotka lukijan oli helppo mieltää esitteen aihealueeseen kuuluviksi.

31 26 Malli 2, Lehti Tämä malli muotoutui hieman perinteisemmäksi kuin ensimmäinen malli. Sivu oli käännetty pystyyn ja otsikot sijoitettu sivun yläosaan. Kepeyttä tälle mallille kuitenkin antoi sivun yläreunaan jätetty tekstitön alue. Leipätekstin kirjasintyyliksi valitsin Times New Roman, koska halusin pitää esitteen kokonaisvaikutelman asiallisena. Otsikoihin halusin kuitenkin jotain erottuvampaa, jonka tarkoitus oli keventää liian vakavaa tunnelmaa. Valintani oli sen vuoksi Busorama Md BT- fontin. Värit sen sijaan jätin pois otsikoista. Värimaailma viittasi vahvasti tässä mallissa kasvuun ja uudenluomiseen puhtailla vihreän sävyillään. Tekstin taustalle valitsin rauhallisen vihertävänharmaan sävyn, joka samalla rauhoitti yleisilmettä. Kasvuun ja luontoon viittasi mallissa vahvasti myös yläreunaan sijoitettu köynnösmäinen graafinen elementti, joka oli samalla osa otsikon muotoilua. Se kevensi ja raikasti taittoa pyöreäreunaisten kuvakehysten ohella, kun sen muut elementit luovat asiallista ja hieman vakavaakin tunnelmaa. Malli 3, Viivat Viimeisin malli muodostui hyvin maanläheiseksi värityksensä ja ylimääräisten graafisten elementtien puuttumisen vuoksi. Mallin niukkalinjainen ilme saattoi muodostua ehkä liiankin jäykäksi, mutta yleisilme oli kuitenkin rauhallinen ja helppolukuinen. Selkeästi poikkeavia piirteitä muihin malleihin olivat muun muassa tekstikehysten puuttuminen sekä graafisten elementtien vähäisyys. Ainoat käytössä olevat elementit olivat sivunalareunaan sijoitettu tuplaviiva ja yläreunassa oleva otsikosta tehty elementti. Molemmat elementit olivat hyvin pienieleisiä, mutta toivat kuitenkin piristystä sivun ulkoasuun.

32 27 Värimaailma oli ruskeansävyistä, joka oli suoraan johdettu biokaasuun liittyvistä mielikuvistani. Värisävyt olivat kuitenkin lämpimiä ja keveitä, jopa hieman punertaviakin. Fontiksi leipätekstiin valitsin myös tässä mallissa Times New Roman, koska halusin pitää yleislinjan vakuuttavana. Otsikoihin valitsin Verdana- fontin antamaan kontrastia leipätekstin painokkuudelle. Värien käytön otsikoissa oli tarkoitus myös keventää osaltaan raskasta leipätekstiä. Kaikissa taittomalleissa oli tarkoituksena luoda mielikuva luotettavasta, luonnonläheisestä ja vakavasti otettavasta asiasta. Vaihtelemalla eri elementtien painotusta pystyin pitämään yleisvaikutelman kuitenkin selkeänä ja kevyenä. Tuotettuani mallivaihtoehdot, jäi lopullisen mallin valitseminen projektin vetäjän nimittämälle ohjausryhmälle. Heille annettiin pari viikkoa aikaa tutkia ja miettiä vaihtoehtoja ja he päättivät lopullisen käytettävän mallin.

33 Taittoprosessi Ohjausryhmän lopullinen valinta oli vaakamallin sininen versio. Mallin yleiset elementit hyväksyttiin, ainoa muutos oli esitteen pystyyn taittaminen. Tämä aiheutti joitakin muutoksia taiton ulkoasussa, mutta pidin ne mahdollisimman vähäisinä. Sivun palstamäärä supistui kahteen alkuperäisen kolmen sijasta, koska teksti olisi tullut vaikealukuiseksi liian kapeiden palstojen takia. Reunojen palkit skaalattiin pystytaittoon sopiviksi ja sivun reunoille lisättiin tyhjää tilaa keveyden saamiseksi. Fonttiperhe päätettiin myös uusia hieman särmikkäämmäksi ja päädyimme asiakkaan kanssa lopulta AmerType Md BT-fonttiin. Samalla leipätekstin fonttikoko muutettiin kokoon 10 pt. Alkuperäisen mallin Arial-fontti jäi yhä käyttöön otsikoihin, kuvateksteihin ja infolaatikoihin. Työhöni kuului myös kuvankäsittelyä ja kuvamateriaalia minulle toimitettiin jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Työhöni ei kuitenkaan kuulunut valita juttuihin liittyviä kuvia, vaan kirjoittaja valikoi haluamansa kuvat, jotka minä käsittelin lopulliseen muotoonsa Adobe Photoshop -ohjelmalla. Tutkittuani kuvia, huomasin että melko suuri osa niistä ei ollut niin sanotusti taitollisesti kauniita. Informaatiosisältöä kuvissa oli toki, mutta osa oli todella huonolaatuisia, väärin valottuneita tai epätarkkoja. Kompromisseja tehden niistä kuitenkin sai yleisilmeeseen ja tekstiin sopivat kuvat. Kuvankäsittely oli mielestäni tässä tapauksessa melkein haastavin osuus työstä. Esitteeseen haluttiin myös erinäisiä kaavioita, jotka oli saatava sopimaan kokonaisuuteen kuitenkaan menettämättä tai vähentämättä niiden tietosisältöä. Kaavioiden tietosisältö toimitettiin minulle ja tehtäväkseni jäi niiden sovittaminen harmoniseksi osaksi taittoa. Päädyin käyttämään kaavioissa hyvin pelkistettyä ulkoasua, saadakseni niiden tietosisällön parhaiten esille. Värit ja muodot hahmottuivat taitossa käytetyistä kuvakehyksistä. Fonttina käytin Arial:ia sen selkeyden ja yksinkertaisuuden takia.

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1.0

Graafinen ohjeisto 1.0 Graafinen ohjeisto 1.0 01 01 Peruselementit Logo POP vakuutuksen logo on suunniteltu digitaaliseen ympäristöön ja siksi digitaalinen näkyvyys määrittelee ilmeen. Play-elementti Play-elementti painikkeenomaisena

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

Tunnuksen päivitys 19.9.2012

Tunnuksen päivitys 19.9.2012 Tunnuksen päivitys 19.9.2012 2 Tampereen yliopiston tunnus Tampereen yliopiston tunnus Tuhannet ihmiset näkevät Tampereen yliopiston tunnuksen päivittäin lomakkeissa, nettisivuilla, raporteissa, esitteissä.

Lisätiedot

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto Tunnus ja värisymboliikka Merkin muoto perustuu lentävään kuukkeliin, joka on Kuusamon metsien onnea tuova seuralainen. Lennon suunta on positiivisesti ylös vasemmalle, joka on kokonaisuutta

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY Ohjeiston sisältö Tämän ohjeiston tarkoitus on antaa selkeät suuntaviivat Ollila Trans Oy:n viestinnälle. Annettuja ohjeita noudattamalla yrityksestä annetaan yhtenäinen,

Lisätiedot

Graafinen. ohjeisto. Laureamkon Brändikirja Graafinen ohjeisto

Graafinen. ohjeisto. Laureamkon Brändikirja Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto Liitteenä Laurea-ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ohjeiston mukaiset mallit, joiden pohjalta visuaalista ilmettä toteutetaan. Sisällys 2

Lisätiedot

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan

Lisätiedot

Melan graafinen ohje. Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu.

Melan graafinen ohje. Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu. Melan graafinen ohje Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu. Selkeä ja yhtenäinen ilme vahvistaa positiivista mielikuvaa Melasta.

Lisätiedot

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 2(12) Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tunnus 4 - Tunnuksen koko 5 - Tunnuksen suoja-alue 6 - Tunnuksen käyttö 7 3. Värimääritykset

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin

Lisätiedot

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n uudistuneen ilmeen graafinen ohjeistus on käytännön työkalu kaikille viestinnän kanssa tekemisissä oleville.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n uudistuneen ilmeen graafinen ohjeistus on käytännön työkalu kaikille viestinnän kanssa tekemisissä oleville. Graafinen ohjeisto Miten graafisilla sovelluksilla viestitään ja opastetaan? Toimiva graafinen ilme sovelluksineen kiteyttää yrityksen imagon, yhtenäistää yrityskulttuuria ja vapauttaa tärkeitä resursseja

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 3.2. Tunnus (ilman koulutus-sanaa) ja tunnuksen suoja-alue Tunnuksen muotoilu perustuu sanaan FINVA, erillistä liikemerkkiä ei käytetä. Tunnuksessa yhteen sulautuvat Finanssi ja vakuutus.

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

Graafisen ohjeiston sisältö 2

Graafisen ohjeiston sisältö 2 Graafinen ohjeisto Graafisen ohjeiston sisältö 2 Tämä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja Gallerian graafinen ohjeisto, jota tulee noudattaa aina tehtäessä siihen liittyvää materiaalia. Graafisen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 Johdanto 3

Sisällysluettelo. 1 Johdanto 3 GRAAFINEN OHJEISTO Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Logon/liikemerkin rakenne 3 2.1 Logon/liikemerkin rakenne 4 markkinointiviestinnässä 2.2 Suoja-alue 4 2.3 Värit ja esitystavat 5 2.4 Värit markkinointiviestinnässä

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Turku Centre for Computer Science

Graafinen ohjeisto. Turku Centre for Computer Science Graafinen ohjeisto Turku Centre for Computer Science tunnus Tunnus. Turku Centre for Computer Sciencen tunnus muodostuu kahdesta elementistä: nuolimaisesta liikemerkistä ja TUCSnimilogosta. Liikemerkkiä

Lisätiedot

Tunnus. 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan

Tunnus. 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan Graafiset ohjeet 1 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan Tunnus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus on järjestön nimen alkukirjaimista muodostettu nimilogo,

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,

Lisätiedot

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm Graafinen ohje Tunnus Oulu Sinfonian tunnuksena käytetään ensisijaisesti ohessa kuvattua liikemerkin ja nimilogon kiinteää yhdistelmää. Käytössä on huolehdittava, että tunnuksen mittasuhteet sekä nimilogon

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto sivu Sisällysluettelo. sivu 3 Johdanto. Logo sivu 4. Värit sivu 6. Tekstityypit sivu 7. Lomakkeisto sivu 8. Kirjelomake Jatkolomake

Graafinen ohjeisto sivu Sisällysluettelo. sivu 3 Johdanto. Logo sivu 4. Värit sivu 6. Tekstityypit sivu 7. Lomakkeisto sivu 8. Kirjelomake Jatkolomake Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto sivu Sisällysluettelo sivu 3 Johdanto Logo sivu 4 Värit sivu 6 Tekstityypit sivu 7 Lomakkeisto sivu 8 Kirjelomake Jatkolomake Kirjekuori C4 Kirjekuori C5 Kirjekuori

Lisätiedot

Johtokunta 2.11.2009 155. Graafinen ohjeistus

Johtokunta 2.11.2009 155. Graafinen ohjeistus Johtokunta 2.11.2009 155 Graafinen ohjeistus Sisällys: 1. Käyttäjälle 3 2. Liikelaitoskuntayhtymän logo ja sen käyttö 4 3. Graafisen ilmeen perusvärit 6 4. Kirjasimet ja tekstityypit 7 5. Liikelaitoskuntayhtymän

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Tunnus. Tunnusta käytetään ensisijaisesti valkoisella pohjalla vihreä-mustana. Hyrräkuvio on aina vihreä. Tunnuksen minimileveys on 30 mm.

Tunnus. Tunnusta käytetään ensisijaisesti valkoisella pohjalla vihreä-mustana. Hyrräkuvio on aina vihreä. Tunnuksen minimileveys on 30 mm. Tunnus Tunnusta käytetään ensisijaisesti valkoisella pohjalla vihreä-mustana. Hyrräkuvio on aina vihreä. Tunnuksen minimileveys on 30 mm. Tunnuksen negatiivi-versiota käytetään vain, jos tunnus on pakko

Lisätiedot

SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO

SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLTÖ Johdanto...3 Logo...4 Logon käyttö...6 Logo ja sloganit...8 Typografia...10 Värit...12 Valokuvien käyttö...14 2 Suomen Vapaakirkon lapsi-

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 11/2012

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 11/2012 GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 Päivitetty 11/2012 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KES KUSJÄRJESTÖ

GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KES KUSJÄRJESTÖ GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KES KUSJÄRJESTÖ Päivitetty 16.5.2006 TAVO ITTEENA YH TENÄINEN JA TUNNISTETTAVA JÄRJES TÖ ILME Graafinen ohjeisto antaa ohjeet ja mallit siitä, miltä Suomen

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia 4. Visuaalinen

Lisätiedot

Sisällys Yritystunnus...3 Tunnusvärit...4 Typografia...5 Lomakkeisto...6

Sisällys Yritystunnus...3 Tunnusvärit...4 Typografia...5 Lomakkeisto...6 Graafinen ohjeisto Sisällys Yritystunnus...3 Tunnusvärit...4 Typografia...5 Lomakkeisto...6 Yritystunnus Corpon yritystunnusta käytetään aina oheisessa muodossa. Logotekstiä ei saa latoa (kirjoittaa) eikä

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 21.01.2013

Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Tunnus Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu. Finna-palvelu auttaa käyttäjiä

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Yhtenäinen ja johdonmukainen visuaalinen ilme heijastaa Fennovoiman toiminnan laatua, luotettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Yhtenäinen ja johdonmukainen visuaalinen ilme heijastaa Fennovoiman toiminnan laatua, luotettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Graafinen ohjeisto 2 Johdanto Sisältö Graafinen ohjeisto on apuväline, jota noudattamalla Fennovoiman visuaalisesta ilmeestä rakentuu tunnistettava ja laadullisesti yhtenäinen kokonaisuus. Yhtenäinen ja

Lisätiedot

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Graafiset ohjeet Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Sisältö Tunnus...3 Typografia...4 Värit...5 Käyntikortit ja sähköinen allekirjoitus...6 Lomakkeet

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 4/2013

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 4/2013 GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 Päivitetty 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia

Lisätiedot

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti: HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis

Lisätiedot

Paluumuuttajien työllistyminen Uudenmaan ja palvelut liiton GRAAFINEN OHJEISTO. Selvitystyön raportti

Paluumuuttajien työllistyminen Uudenmaan ja palvelut liiton GRAAFINEN OHJEISTO. Selvitystyön raportti Paluumuuttajien työllistyminen Uudenmaan ja palvelut liiton GRAAFINEN OHJEISTO Selvitystyön raportti Päivitetty 3/2015 GRAAFINEN OHJEISTO TUNNUS 3 TUNNUKSEN VERSIOT JA KÄYTTÖ 4 VÄRIT 5 GRAAFINEN ELEMENTTI

Lisätiedot

suomen palopäällystöliiton jäsenmatrikkeli

suomen palopäällystöliiton jäsenmatrikkeli gr a a f ine n oh je is t o suomen palopäällystöliiton jäsenmatrikkeli l ogo Suomen Palopäällystöliiton logo on sinetin ja tekstin yhdistelmä. Tässä on esitettynä sen perusversio jota pyritään käyttämään

Lisätiedot

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston. Graafinen ohjeisto

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston. Graafinen ohjeisto Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston Graafinen ohjeisto Logo Liekkireunat Otsikkoteksti Luetteloteksti Osoite Graafisen ilmeen osat Valkeakosken ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuksen visuaalinen ilme muodostuu

Lisätiedot

G r a a f i n e n o h j e i s t u s

G r a a f i n e n o h j e i s t u s Graafinen ohjeistus Naisten Valmiusliiton graafinen ilme on merkittävä osa yleisölle välittyvästä mielikuvasta. Graafisen ohjeistuksen avulla luodaan huoliteltu ja yhtenäinen ilme, joka antaa Naisten Valmiusliitosta

Lisätiedot

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.

Lisätiedot

Eläinsuojeluliitto Animalian graafinen ohjeisto

Eläinsuojeluliitto Animalian graafinen ohjeisto Eläinsuojeluliitto Animalian graafinen ohjeisto Sisällys Logo 3 Logon käyttö 4 Värit 6 Typografia 7 Graafiset elementit 8 Esitteet 9 2 Logo Animalian logo muodostuu suorakulmiosta jossa on animalia -tekstin

Lisätiedot

HEIKKINEN YHTIÖT YRITYSILME 071212

HEIKKINEN YHTIÖT YRITYSILME 071212 LOGON PERUSVERSIO PERUSVERSIO Ensisijaisesti käytettävä versio logosta. Käytetään valkoisella tai hyvin vaalealla pinnalla. PERUSVERSIO PUNAINEN NEGA Käytetään tässä ohjeistossa määritellyllä punaisella

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. VAAKUNA JA LOGOTYYPI

SISÄLTÖ 1. VAAKUNA JA LOGOTYYPI GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLTÖ 1. VAAKUNA JA LOGOTYYPI 1.1 Vaakunan ja logotyypin mittasuhteet ja suoja-alue 1.2 Vaakunan ja logotyypin värit 1.3 Vaakuna ja logotyypin käyttö 1.4 Typografia 2. LOMAKKEISTO

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

SISÄLLYS SISÄLLYS 2 TUNNUS 3 SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO 4 VÄRIMÄÄRITYKSET 5 TYPOGRAFIA 6 GRAAFISET ELEMENTIT 7 KÄYNTIKORTIT 8 KIRJELOMAKKEET 9

SISÄLLYS SISÄLLYS 2 TUNNUS 3 SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO 4 VÄRIMÄÄRITYKSET 5 TYPOGRAFIA 6 GRAAFISET ELEMENTIT 7 KÄYNTIKORTIT 8 KIRJELOMAKKEET 9 Suomen Lions-liitto ry:n GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS SISÄLLYS 2 TUNNUS 3 SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO 4 VÄRIMÄÄRITYKSET 5 TYPOGRAFIA 6 GRAAFISET ELEMENTIT 7 KÄYNTIKORTIT 8 KIRJELOMAKKEET 9 KIRJEKUORET 10

Lisätiedot

2.1 Tunnus. TUNNUKSEN KÄYTÖN RAJOITUKSET Käytä kuhunkin käyttötarpeeseen suunniteltuja originaaleja logoversioita www-sivujen logopankista

2.1 Tunnus. TUNNUKSEN KÄYTÖN RAJOITUKSET Käytä kuhunkin käyttötarpeeseen suunniteltuja originaaleja logoversioita www-sivujen logopankista 2.1 Tunnus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU GRAAFINEN OHJEISTO 7 Lahden ammattikorkeakoulun merkki perustuu vahvaan, tunnistettavaan kirjainmuotoiluun, joka on linjassa ilmeessä käytettävän muun typografian kanssa.

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

KOUVOLAN JENKKIPALLO RY. GRAAFINEN OHJEISTO / GRAPHIC MANUAL

KOUVOLAN JENKKIPALLO RY. GRAAFINEN OHJEISTO / GRAPHIC MANUAL KOUVOLAN JENKKIPALLO RY. GRAAFINEN OHJEISTO / GRAPHIC MANUAL JOHDANTO INTRODUCTION Kouvolan Indiansin graafinen ohjeisto antaa ohjeistukset visuaalisen ilmeen kanssa toimimiseen. Ohjeiston on tarkoitus

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Opas Joensuun kaupunginteatterin visuaalisen ilmeen käyttöön

Opas Joensuun kaupunginteatterin visuaalisen ilmeen käyttöön Opas Joensuun kaupunginteatterin visuaalisen ilmeen käyttöön Johdanto sisällysluettelo Logo... 3 Logon käyttö... 4 Logon sovellukset... 5 Väripaletti... 6 Joensuun kaupunginteatteri on saanut uuden visuaalisen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten. graafinen ohjeisto

Energiatehokkuussopimusten. graafinen ohjeisto Energiatehokkuussopimusten ilme graafinen ohjeisto Energiatehokkuussopimusten tunnus Suomalaisille energiatehokkuussopimuksille on suunniteltu oma tunnus, jota käytetään kaikessa energiatehokkuussopimusten

Lisätiedot

Tunnuksen käyttö 28.4. 2014

Tunnuksen käyttö 28.4. 2014 Tunnuksen käyttö 28.4. 2014 Sisältö Saatteeksi Tässä ohjeistossa määritellään Lähienergiatunnuksen käyttöä, linjataan ehdot sen käyttöoikeudelle ja kerrotaan valvonnasta. Ohjeiston tarkoituksena on selkeyttää

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Uusi norppa, uusi logo

Uusi norppa, uusi logo Graafiset ohjeet Miksi graafiset ohjeet? Uusi norppa, uusi logo Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta Suomen luonnonsuojeluliiton viestintään. Saimaanorppa tuli SLL:n

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus 5/2012

Graafinen ohjeistus 5/2012 Graafinen ohjeistus 5/2012 Tunnus Kauppakamari-tunnus on muotoilultaan selkeä ja moderni nimilogo. Se viestii suoraselkäisen ja pelkistetyn olemuksensa ansiosta luotettavuutta ja asiantuntemusta. Perustunnus

Lisätiedot

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi luettavuuden parantamiseksi 2.4.2009 Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 2 Sisällys Typografia ja luettavuus...3 Kuka hyötyy selkeästä taitosta...3 Miksi selkeä taitto on hyvä...4 Miten tehdä

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

7.1.2014. Graafinen ohjeisto

7.1.2014. Graafinen ohjeisto 7.1.2014 Graafinen ohjeisto Sisällysluettelo Yhtenäisen ilmeen edut... 3 Nimi ja sen käyttö... 4 Slogan... 6 Liikemerkki... 7 Liikemerkki poikkeuksellinen käyttö... 8 Liikemerkki värit... 9 Lisävärit...

Lisätiedot

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k)

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k) PMS 288 C PMS 360 C PMS 220 C PMS 1525 C PMS 143 C SANOMALEHTIIN 95c, 50m, 10y, 5k 35c, 0m, 100y, 0k 15c, 85m, 17y, 5k 10c, 45m, 95y, 2k 100c, 0m, 50y, 5k 0c, 20m, 100y, 0k KÄYTÖSSÄ ON KAKSI ISKULAUSETTA.

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto Santa s United ry 2015

Graafinen ohjeisto Santa s United ry 2015 Graafinen ohjeisto Santa s United ry 2015 Sisällysluettelo Värit... 1 Logon värimäärittelyt....1 Logo, liikemerkki ja tunnus... 2 Yleistä...2 Santa s United tunnus...2 Tunnuksen käyttö...3 Suoja-alueet...4

Lisätiedot

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy:n aineisto-ohjeet

Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy:n aineisto-ohjeet Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy:n aineisto-ohjeet Sivun koko Painotuotteen sivun koon tulee olla taitto-ohjelmassa määritetty sivun lopulliseksi kooksi. Tarvittavat leikkuuvarat (Bleed), vähintään

Lisätiedot

1 Graafinen ohjeisto

1 Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Johdanto... 2 Tunnuksen versiot... 3 Tunnuksen suoja-alue... 4 Tunnuksen käyttö... 5 Slogan... 6 Graafiset elementit ja niiden käyttö... 7 Värimaailma... 8 Typografia... 9

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1

GRAAFINEN OHJEISTO 1 GRAAFINEN OHJEISTO 1 LIEHUTA LIPPUAMME YLPEYDELLÄ. Alkusanat 3 Tunnus 4 Värit 9 Typografia 10 Kaari 12 Sovelluksia 13 2 LIPULLINEN RATKAISU Aktiivinen ja valveilla oleva ammattiyhdistysliike tukee työntekijää

Lisätiedot

Graafinen Ohjeisto Terapiamaailma Oy:n markkinointimateriaalin tekijöille

Graafinen Ohjeisto Terapiamaailma Oy:n markkinointimateriaalin tekijöille Graafinen Ohjeisto Terapiamaailma Oy:n markkinointimateriaalin tekijöille VERSIO 0.1 Sisältö ALKUSANAT 4 TERAPIAMAAILMAN GRAAFINEN ILME 5 TUNNUS 6 TUNNUKSEN VERSIOT 7 TUNNUKSEN MITTASUHTEET 8 TUNNUKSEN

Lisätiedot

Graafinen Ohjeisto KantriOulun markkinointimateriaalin tekijöille

Graafinen Ohjeisto KantriOulun markkinointimateriaalin tekijöille Graafinen Ohjeisto KantriOulun markkinointimateriaalin tekijöille VERSIO 1.0 Sisältö ALKUSANAT 4 KANTRIOULUN GRAAFINEN ILME 5 TUNNUS 6 TUNNUKSEN VERSIOT 7 TUNNUKSEN MITTASUHTEET 8 TUNNUKSEN VÄRIT 9 TUNNUKSEN

Lisätiedot

Tehdään laadukas painotuote

Tehdään laadukas painotuote Tehdään laadukas painotuote 8 vinkkiä valokuvien ottamisesta ja toimittamiseen painotuotteisiin 1. Kuvaa kameran parhailla asetuksilla Kuvien tarkkuuden ja tiedostopakkauksen vaikutukset ovat korostuneet

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Elisa Kirja. PDF e-kirjojen käsittelyohjeet

Elisa Kirja. PDF e-kirjojen käsittelyohjeet Elisa Kirja PDF e-kirjojen käsittelyohjeet Elisa Oyj ja yhteistyökumppanit 2 (5) Ulkoasun ja sisällön muokkaus E-kirja julkaisu ei saa koostua monesta PDF-tiedostosta. Liitä PDF-tiedostot tarvittaessa

Lisätiedot

Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004

Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Sivustokartta Käsikirjoitus Graafinen suunnitelma Elina Ulpovaara Konseptisuunnittelu ICT1TN004 toiminnallisuus toimintatarinat -> käyttötarinat kuvatarinat

Lisätiedot

Tapani Huovila. Look. Visualisoi viestisi

Tapani Huovila. Look. Visualisoi viestisi Tapani Huovila Look Visualisoi viestisi INFORVIESTINTÄ OY HELSINKI i Tapani Huovila ja Inforviestintä Oy, 2006 Ulkoasu ja taitto: Tapani Huovila ISBN ii Look - visualisoi viestisi Ulkoasu, lähetettävän

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea. Sitran graafinen ohjeisto

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea. Sitran graafinen ohjeisto Rakennamme huomisen menestyvää Suomea Sitran graafinen ohjeisto Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Itämerentori 2, PL 160, 00181 Helsinki Puhelin (09) 618 991, faksi (09) 645 072 sitra@sitra.fi, www.sitra.fi

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015 Akavan 3.12.2015 graafinen ohjeistus Esipuhe Tunnus Opiskelijoiden tunnus Akavalainen-tunnus Tunnuksen suoja-alue Tunnuksen käyttö Väripaletti Typografia Kuvat, muodot ja värit Akavan slogan ja strategiset

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0

GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0 GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0 THE VOICE The Voice on hyväntuulinen ja positiivinen ystävä jonka elämäntehtävä on viihdyttäminen! The Voicen idea on soittaa uptempoista pop-musiikkia, jota höystetään mielenkiintoisilla

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Emma & Elias on RAY:n avustusohjelma lasten ja perheiden hyväksi. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Emma & Elias on RAY:n avustusohjelma lasten ja perheiden hyväksi. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. GRAAFINEN OHJEISTO Emma & Elias on RAY:n avustusohjelma lasten ja perheiden hyväksi. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. 2 TUNNUS RAY:N KÄYTTÖÖN JÄRJESTÖJEN JA RAY:N KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Mikä Emma & Elias?... 3. Tunnus...4. Typografia... 7. Värit... 8. Kuosit...9. Valokuvat... 10. Kuvitukset...11. Käyntikortit...12

Mikä Emma & Elias?... 3. Tunnus...4. Typografia... 7. Värit... 8. Kuosit...9. Valokuvat... 10. Kuvitukset...11. Käyntikortit...12 GRAAFISIA OHJEITA SISÄLLYS Mikä Emma & Elias?... 3 Tunnus...4 Typografia... 7 Värit... 8 Kuosit...9 Valokuvat... 10 Kuvitukset...11 Käyntikortit...12 Julisteet RAY:n käytössä...13 Julisteet järjestöjen

Lisätiedot

tunnus värit typografia SISÄLTÖ saatesanat 3 tunnus 4 värit 9 typografia 12 lomakkeisto 16 kuvamaailma 25 sovellukset 28

tunnus värit typografia SISÄLTÖ saatesanat 3 tunnus 4 värit 9 typografia 12 lomakkeisto 16 kuvamaailma 25 sovellukset 28 GRAAFINEN OHJEISTO typografia sovellukset kuvamaailma lomakkeisto värit tunnus SISÄLTÖ saatesanat 3 tunnus 4 värit 9 typografia 12 lomakkeisto 16 kuvamaailma 25 sovellukset 28 SAATESANAT HAAGA-HELIA on

Lisätiedot

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Seuraavilla sivuilla esittelemme yksityiskohtaisesti, miten voit helposti ja nopeasti yhdistää kuvia ja tekstiä easybook -taittotyökalun avulla. Edellytykset

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. 1 Graafinen ohjeisto Suomen YK-liitto. Aapo Raudaskoski FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND

GRAAFINEN OHJEISTO. 1 Graafinen ohjeisto Suomen YK-liitto. Aapo Raudaskoski FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND GRAAFINEN OHJEISTO Aapo Raudaskoski 1 Graafinen ohjeisto Suomen YK-liitto Sisällys 3 4 9 10 11 12 Graafinen ilme Logot Värit Vesileima Typografia Esimerkkiejä A1+, A1-, A2+, A2-, B1+, B1-. B2+, B2- asettelu

Lisätiedot

TUNNUS TUNNUS. Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS

TUNNUS TUNNUS. Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS Tunnus - Kehrä Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnukseen kuuluu kaksi osaa: kuviollinen kehrä-tunnus ja toiminnan/tapahtuman

Lisätiedot

OLYMPIASTADION B R AND B OOK

OLYMPIASTADION B R AND B OOK OLYMPIASTADION BRAND BOOK OLYMPIASTADION B R AND B OOK 26.9.2012 SISÄLLYS 1. Brand bookin tarkoitus 2. Olympiastadionin esittely 3. Olympiastadionin brändi 4. Olympiastadionin visuaalinen maailma Värit

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. STTK / Graafinen ohjeisto

Graafinen ohjeisto. STTK / Graafinen ohjeisto TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 1 Graafinen ohjeisto V.1 / 2013 Johdanto Sisällysluettelo 2 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n graafinen ohjeisto sisältää visuaalisen identiteetin ydinelementit, niihin

Lisätiedot

Roosa nauha -tunnus. Graafinen ohjeisto - Versio 01

Roosa nauha -tunnus. Graafinen ohjeisto - Versio 01 Roosa nauha -tunnus Graafinen ohjeisto - Versio 01 Roosa nauha -tunnus on Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahaston virallinen merkki. Merkin oikeudet omistaa Syöpäsäätiö eikä tunnusta saa painaa tai muuten käyttää

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ SISÄLTÖ TUNNUS JA SEN KÄYTTÖOIKEUS 3 TUNNUKSEN RAKENNE 4 VÄRIT 5 TUNNUKSEN KÄYTTÖ 6 CO-BRANDING 9 SJ-TUNNUS ja YHTEISÖmerkit 11 TYPOGRAFIA 14 GRAAFISIA

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot