Pohjalaisten Osakuntien yhteinen jäsenlehti - opiskelijaelämä-numero. suursitsit. senaatintorilla. kuorolaulua. 12 kolilla. anni.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjalaisten Osakuntien yhteinen jäsenlehti - opiskelijaelämä-numero. suursitsit. senaatintorilla. kuorolaulua. 12 kolilla. anni."

Transkriptio

1 Pohjalaisten Osakuntien yhteinen jäsenlehti - opiskelijaelämä-numero suursitsit senaatintorilla kolilla kuorolaulua anni viisuissa 22 2/2015

2 Lukijan kuva 2/2015 Palvelu pelaa EPOn kesäretkellä! #EPO #kesäretki #aamupala #lapua Kukapa ei haluaisi herätä näin mahtavaan palveluun kauniina kesäaamuna (tai vaikka vuoden ympäri)? Palvelu siis pelasi EPOn kesäretkellä 2015, ja toimitus jäi vähän kateelliseksi tämän kuvan nähtyään.. Kiitos kuvan lähettäneelle Mimma Yli-Muilulle! Lähetä oma lukijan kuvasi Ostron toimitukseen osoitteeseen Paras kuva julkaistaan taas seuraavassa numerossa. 2

3 2/ Sisällysluettelo Pääkirjoitus Yhdistävä ja erottava: lyhyt subjektiivinen katsaus ylioppilaslakin kulttuurihistoriaan och hur tänkte du...? suursitsit senaatintorilla laulua ja vaellusta kulttuurimaisemassa viime vuoden fuksielämää mitt favoritställe i helsingfors behind the scenes - taustalla leffaskenessä oyv, osakunnat, unioni - mitä näitä nyt on wienin euroviisut pohjalainen raportoi erottaudu eduksesi - työnantajien vinkit työnhakuun kesä on opiskelijan parasta aikaa hankkia vuokrarahoja anna palautetta lehdestä! syksyn tapahtumia Pohjalaisten Osakuntien (EPO, PPO ja VN) yhteinen jäsenlehti Päätoimittaja: Suvi Alatalo Taitto ja ulkoasu: Juuso Koivisto Ostro / Pohjalainen Valtuuskunta Kannen kuva: Mikko Virta Töölönkatu 3 A 5. krs Painopaikka: Fram, Vaasa Helsinki Painos: 950 kpl ISSN Lehti on saanut HYYn järjestölehtitukea. 3

4 Tykkää Ostrosta Facebookissa! Pst. Muistathan, että voit lukea Ostroa myös netissä! Netissä Ostrokin on - jos ylipäätään edes mahdollista - kahta koreampi ja ihastuttavaakin ihanampi. Netti-Ostrossa kuvat ovat nimittäin värillisiä! Klikkaa siis saman tien osoitteeseen fi/ostro/ ja ihastele itse. Ympäristöystävällinen Ostro Ostro on nyt entistä ympäristöystävällisempi. Ilmastoasioiden ollessa jatkuvasti ajankohtaisempia päätimme toimituksessa kantaa kortemme kekoon. Vuonna 2015 painatammekin kaikki numeromme 100 % kierrätyspaperille. Lisäksi painotalollamme on SFS-Ympäristömerkinnän myöntämä Joutsenmerkin käyttöoikeus. Ylpeästi ympäristöystävällinen Ostro - luonto kiittää, Ostro kumartaa! 4

5 Pääkirjoitus Viime lehtemme teema oli vahvasti kansainvälisyys. Tällä kertaa piipahdamme ulkomailla vain Euroviisujen verran (s. 22). Ulkomaiden sijaan esittelemme Helsingin parhaita puolia (s. 16), sillä olen varma, että fuksien lisäksi myös pidempään Helsingissä asuneet lukijamme kaipaavat joskus vinkkejä kotikaupunkinsa ajanviettomahdollisuuksista. Lisäksi kerromme opiskelijoiden arjesta niin itse opinnoista elokuva-alalla (s. 19) kuin vapaa-ajan vietosta esimerkiksi Suursitseillä (s. 10). Kerromme myös historiasta 150 vuoden takaa, jolloin ylioppilaslakki otettiin ensi kerran Suomessa käyttöön (s. 6). Osakuntatoimintaa esittelemme puolestaan kerhojen muodossa (s. 12) ja haastattelemalla erästä osakuntatoimintaan erittäin hyvin perehtynyttä supernaista (s. 20). Päätoimittajana käytän siis hyväkseni näin mainion tilaisuuden hehkuttaa heti lukuvuoden alussa osakuntatoimintaa ja opiskelijaelämää ylipäätään syksyhän on mitä parhainta aikaa lähteä mukaan toimintaan ja hakea ensi vuoden virkoihin. Luultavasti syksyn aikana kuuletkin kyllästymiseen asti perusteluita järjestöaktiivisuuden kannattavuudesta. Jos annat kaikkien muiden perusteluiden mennä ohi korviesi, lue kuitenkin työnantajahaastattelumme sivulta 24 ainakin itselläni LinkedIn-profiilin päivittäminen on lehden julkaisun jälkeen heti seuraavana to do -listalla. Loppuun lyhyesti: opiskelijaelämä on ihanaa, olit sitten fuksi tai vanhempi korkeakoululainen. Opiskelijaelämästä kertookin tämän kertainen lehtemme. Suvi Alatalo Päätoimittaja 5

6 Yhdistävä ja erottava: lyhyt subjektiivinen katsaus ylioppilaslakin kulttuurihistoriaan Teksti: Juha Takala Olet väriltäsi pääasiassa valkoinen. Sinussa on kuitenkin havaittavissa orastavaa kellertymistä. Olet jostain kohdin skumpparoiskeiden täplittämä. Olemme kulkeneet yhdessä savusaunassa, Mantan altaassa. Olet kruunannut päätäni ollessani haalareissa tai frakissa. Lyyrassasi on vielä hiven kultaa. Mutta miten oikeastaan kohtasimme? Mikä on ollut sinun polkusi minun ohimoilleni, ikinuori 150-vuotias ylioppilaslakki? Jostain muistojen syövereistä nousee mieleen toukokuun lopun kaunis aamupäivä. Nurmon liikuntahalli oli täyttynyt siirtymärituaaliin osallistuvista ihmisistä, heidän perheistään ja läheisistään. Muistoissa ovat liikuttuneet äidit, joiden rinnassa välkkyy kultainen lyyra, ruusukimppuja sellofaaneissaan rypistelevät sukulaiset ja opettajat juhlallisina istumassa omassa rivissään, kuin katsellen työnsä jälkeä tuoreissa ylioppilaissa. Ylioppilasjuhlan kohokohta oli Nurmossa (ja varmaan muuallakin) hetki todistusten jakamisen jälkeen, kun tuoreet ylioppilaat painavat päähänsä kultaisella lyyralla koristellun valkoisen päähineen. Tunne oli hieno, varsinkin hattujen ja kulttuurillisten konstruktioiden ystävänä. Tuona hetkenä otin ylioppilaslakin vastaan kovin itsestään selvyytenä tietämättä juurikaan, mikä historia sen taustalla oli, ja mitä merkityksiä tuo hattu kantaa. Mistä ylioppilaslakki on peräisin? Tähän kysymykseen olemme saaneet vastauksia tämän vuoden aikana, jolloin vietetään sekä Helsingin yliopiston juhlavuotta että ylioppilaslakin 150-vuotisjuhlavuotta. Jos lähdetään liikkeelle Helsingin yliopiston syntysijoilta, Aura-joen rannoilta Turun kaupungista, on todettava, ettei Vanhan Akatemian aikoina ylioppilaiden päässä nähty valkoista ylioppilaslakkia. Kaikkein varhaisimpina akatemian aikoina ylioppilailla ei tiettävästi ollut yhtenäistä puvustusta. Ylioppilaat pukeutuivat kuten nuoret miehet ylipäätään. Opiskelijoiden yhteisenä piirteenä puvustuksen osalta oli vain nuhjuisuus, elettiinhän aikoja, jolloin jokaisen oli kustannettava itse omat opiskelunsa, eivätkä bangladeshilaiset lapset vielä työskennelleet halvoille puvustajille. 1 Yhteinen oppineiden sotisopa tuli käyttöön kuitenkin viimeistään vuoden tapahtumien jälkeen, jolloin Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana osaksi Venäjän keisarikuntaa. Samassa yhteydessä Turun Akatemia korotettiin Keisarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi, sen budjetti suurennettiin ja professorien virat moninkertaistuivat. Keisarillisella Venäjällä harrastettiin kunnollista virkapukeutumista, jonka juuret olivat Pietari Suuren reformiohjelmissa. Yliopiston väki kanslerista vahtimestariin sai kukin omaa arvoaan vastaavan virkapuvun. Ylioppilailla puku oli kahta mallia, juhlallinen ja arkinen. Takki oli hyvin korea, kultapunoksin koristeltu, hännyksillä varustettu. Juhlallisuus tuli esiin housujen värissä ja mallissa. Juhlassa käytettiin valkoisia polvihousuja sukkineen, arkisin mustia kokopitkiä housuja. Juhlapuvun kanssa käytettiin myös ylioppilaan miekkaa. Sekä arkena että juhlana painettiin ohimoille bicorne eli kaksikolkkahattu yliopistollisin tunnuksin varustettuna. 2 Varhaisin tunnettu ylioppilaslakki oli siis jotain aivan muuta kuin se, minkä itse painoin silloin vielä niin uurteettomalle nuorukaisen otsalleni! Ylioppilaan univormun oli tarkoitus olla yhtäältä yhdistävä: se kertoi heti ensi silmäyksellä, kuka kuului omaan porukkaan. Sääty-yhteiskunnan eläessä kukoistavimpia aikojaan oli tärkeä tietää, kuka kukin oli, ja kuinka häntä oli kohdeltava. Oli tiedettävä kuka kuului säätyläisiin, kuka oli tavallinen tallaaja. Ylioppilaan univormu oli varmasti vahvistamassa yliopistolaisten keskinäistä koheesiota. Toisaalta sekä Turku että varhainen Helsinki olivat hyvin pieniä kaupunkeja, joissa ylioppilaat erottuivat selkeästi omina joukkoinaan. 6

7 Turun palon jälkeen yliopisto siirtyi Helsinkiin. Ilmeisesti ylioppilasunivormun käyttö oli Helsingissä jo perin harvinaista, vain juhlatilanteisiin liittyvää. Tästä kertoisi ainakin se, että ylioppilaille määrättiin uusi pukeutumiskoodi vuonna Vanhaa pukua ei enää otettu käyttöön, mutta haluttiin kuitenkin jotain, millä ylioppilasjoukon olisi erottanut muista nuorista ihmisistä. Tuolloin otettiin käyttöön nykyisen kaltainen pienellä lipalla varustettu lakki. Mutta värinä oli kuitenkin musta. Miksi haluttiin ottaa uusi ryhmäpukeutuminen käyttöön? Aiemmin oli ollut tarkoituksenmukaista vallitsevan säätyajattelun mukaan nähdä heti ensi silmäyksellä, kuka on kukin. Kuitenkin 1860-luvulle tultaessa säätyajattelulla ei ollut enää niin suurta merkitystä. Uuden ylioppilaslakin määrääminen oli poliittista. Euroopassa elettiin levottomia aikoja. Ylioppilaiden keskuudessa pesi radikaaleja ajatuksia demokratiasta, perustuslaeista, kielikysymyksistä ja kaikesta, mitkä voisivat vaarantaa yksinvaltaisen järjestelmän ja siitä hyötyvien etuoikeudet. Oli siis poliittisesti perusteltua uudistaa ylioppilaiden pukeutuminen. Ylioppilaslakin tärkein tehtävä tuolloin oli toimia erottavana, ei niinkään yhdistävänä pukeutumisen muotona. Valkoinen väri hiipi vähitellen ylioppilaslakkiin. Mallia saatiin Ruotsista, jossa ylioppilaat käyttivät myös hattua, mutta väri oli veneilypiireistä tuttu valkoinen. Tultaessa 1900-luvun puolelle ylioppilaslakki oli vakiinnuttanut paikkansa sosiaalisena konstruktiona ja oppineisuuden tunnuksena. Itsenäistymisen alkuvuosikymmeninä ja 1930-luvuilla käydyt kieliriidat heijastuivat myös ylioppilaslakkiin. Tämän ajan merkkinä suomenkieliset ylioppilaat kantavat lakissaan pienempää lyyraa kuin ruotsinkieliset. Yhdistävän lakin yksityiskohdasta oli tullut erottava tekijä. 3 Tuoreet ylioppilaat kantavat lakissaan Helsingin yliopiston lyyraa muistona ajoista, jolloin maassamme oli vain yksi yliopisto, ja kaikilla ylioppilailla oli oikeus opiskelupaikkaan. 4 Ylioppilaslakki säilytti suosionsa ylioppilaiden kesähattuna II maailmansodan jälkeiseen aikaan. Mutta, kuten niin monen muunkin hyvän ja kauniin asian, tämänkin perinteen katkaisi 60- ja -70-lukujen opiskelijaradikalismi. Ylioppilaslakkeja jopa poltettiin taantumuksellisina vaatekappaleina. 5 Ylioppilaslakki säilytti asemansa kuitenkin vapun ja akateemisten juhlien pukukoodistossa. On mielenkiintoista, että lakki säilyi arkipäähineenä niin kauan, kun ylioppilaaksi kirjoittaminen oli vielä verrattain harvinaista suomalaisen maaseutuväestön keskuudessa. 6 Kun alkoi olla yleistä, että maaseudun köyhemmistäkin kerroksista oli mahdollisuus kouluttautua ylioppilaaksi, lakin käyttö väheni selvästi. Onko mieltä käyttää arkipäähineenä hattua, joka symboloi oppineisuutta, mutta joka löytyy puolen ikäluokan hyllystä? Mikä on ylioppilaslakin tulevaisuus? Onko 150-vuotiaalla vaatekappaleella enää tulevaisuutta? Ylioppilaslakki säilyttänee asemansa varsinkin ns. lakkiaisten symbolisena elementtinä. Tässä mielessä on odotettavissa, että tätä päähinettä käytetään jatkossakin. Hattukulttuurimme on kuitenkin siinä määrin muuttunut, että en pidä todennäköisenä ylioppilaslakin palautumista kesäiseksi arkihatuksi. Toisaalta esimerkiksi Osakuntien ja ainejärjestöjen kesäretkillä, juhlissa ja riennoissa ylioppilaslakki on kokenut renessanssia. Opiskelijoilla on varmasti jatkossakin tarve erottautua massasta pukeutumisella ainakin tietyissä tilanteissa. Toisinaan sisäistä yhdistävyyttä tuovat haalarit, toisinaan iltapuvut osakuntanauhoineen, toisinaan valkoinen päähine lyyra-kokardeineen. Ylioppilaslakki yhdistää ja erottaa. Niin kauan kuin sen yhdistävät tekijät rakentavat opiskelijoiden sisäistä yhtenäisyyttä, lakin käytöllä on tulevaisuutta. Kirjoittaja on teologian maisteri, jonka lyyrassa on vielä hivenen kultaa. 1. Perustuu ihan siihen, että kirjoittaja ei tarkistanut asiaa, ja heitti ihan mutu-tuntumalla. 2. Ylioppilaan asusta ja virkapukeutumisesta Venäjän vallan aikana: TV-sarja Hovimäki, 2. tuotantokausi. 3. Raivosuomenmielisillä oli käytössään ns. minilyyra, jollainen on nähtävissä mm. Yliopistomuseon kokoelmissa. 4. Valveutunut ylioppilas vaihtaa oman ylioppilaskuntansa lyyran lakkinsa kokardiksi. 5. Muita poltettuja artefakteja olivat mm. eri maiden liput, sotilaspassit, rintaliivit ja marihuana. Näillä kaikilla haluttiin järkyttää, herättää keskustelua ja murtaa vallinneita tapoja. 6. Aikana, jolloin ylioppilaita saatettiin tituleerata maistereiksi, ottaakos maisteri kahvia?, kysymyksessä on epämääräinen ajanjakso lukujen välissä. Kirjoittaja epäilee, että asetelma on vahvasti Suomi-filmien romantisoima. 7

8 Text: Elisa Häggström Vad vill du ha? Tänkte du delta i...? Vad gör du imorgon? Vad vill du bli när du blir stor? Plane- rar du eller föredrar du mottot YOLO? Allt vi gör är egentligen val och valen vi gör påverkar vår framtid som ringar på vattnet. Enligt mig känns det ibland omöjligt att välja mellan ett eller annat alternativ och spontana sis- ta-minuten val är därför inte ett helt främman- de koncept. Jag kan exempelvis konstatera att beslut gällande representation av natio- nen vid Österbottniska Nationens gu- lisintagning helst ska tas kl.23 natten innan evenemanget äger rum. Skulle jag och två andra vasungaflickor inte haft en förkärlek för spontana beslut skulle vi också ha missat Storaste Kroppkakan i Lund våren 2015 och besök hos studenterforeningen i Köpenhamn en helg vi sent kommer att glömma. Med det sagt finns det ju också val man inte ska ta riktigt lika snabbt och som påverkar oss på längre sikt. Valet av studieinriktning är exempelvis ett sådant val. Och hur tänkte du...? Vad ska du bli när du blir stor? Är en mäktig fråga som vi med jämna mellanrum konfronteras med under hela uppväxten. En rätt rolig fråga som barn när man fritt filosoferar över världens al- la möjligheter. Då känns världsberömd skådespe- lare eller fotbollsproffs som realistiska framtidsp- laner. För de som väljer att gå gymnasiet blir den här frågan igen aktuell mitt under studentskriv- nings-stressen. Ja visst ja! Mitt emellan pluggandet av derivator, kända psykologer och fransk böjning ska man ju också bestämma sig för hur framtiden ska se ut. Peace of cake. Eller så inte - jag undrar hur mån- ga som egentligen i det här skedet vet vad de vill arbe- ta med? Jag kan också tänka mig att mycket av ens fokus, när valet görs, ligger på vad man vill studera i tre år framöver men inte nödvändigtvis på vad man explicit vill arbeta med. När man sedan antagits till en utbildning är det dags att välja biämnen och val- möjligheterna väller återigen fram likt Niagarafal- len. För min egen del kan jag konstatera att de förs- lag jag lade fram under mitt gulisår hann ändras flera gånger under studietiden. I min Vasungavisor sångbok har någon under mitt första studieår (2010) skrivit: välkommen till Åbo. Det var då jag var säker på att jag skulle läsa ett biämne vid Åbo Akademi. Istället blev det bland annat utbytesstudier i Johannesburg. 8

9 Enligt det nya regeringsprogrammet kommer det att göras stora Enligt nedskärningar det nya regeringsprogrammet på utbildningen och kommer ett av målen det att är göras också stora att unga nedskärningar snabbare ska på utbildningen komma i arbetslivet. och ett av målen är också att unga snabbare Pressen ska att komma bli klar ut i tid i arbetslivet. och att Pressen snabbt komma att bli klar ut i tid arbetslivet sätter komma enligt ut mig i arbetsli- också och att snabbt vet en press sätter på enligt att genast mig också välja press rätt. på Samtidigt att genast anser väl- en ja jag rätt. att det Samtidigt är under anser studietiden att det man är under verkligen stu- jag dietiden lär känna man sig själv verkligen och lär vad känna man är sig intresserad själv och vad av. FSF:s man (Finlands är intresserad studentkårers FSF:s (Finlands förbund) stu- so- av. dentkårers cialpolitiska förbund) sekretera- socialpolitiskseva (Syl.fi den sekretera ) påpekar re Soile att nedskär- Kori- re Soile Korisevningarna (Syl.fi i den bland ) annat studiestödet påpekar att nedskärningarna att förlänga i bland studietiden annat eftersom studiestödet studierna kommer går lå- kommer att ngsammare förlänga när studietiden man sam- eftersom tidigt ska studierna försörja sig går själv: långsammare Koriseva indikerar när man sam- alltså tidigt att studerande ska försörja kan sig själv: komma att behöva indikerar arbeta alltså al- att lt mer studerande vid sidan kan av studierna kom- Koriseva ma och jag att är behöva rädd för arbeta att det al-här också lt mer kommer vid sidan att av innebära studierna att färre har tid och och jag möjlighet är rädd för att aktivera att det här sig inom nationslivet. också Att kommer vara nationsaktiv att innebära var att ett färre självklart har tid val och för mig möjlighet och det att har aktivera gett mig sig många inom fina nya vänner, nationslivet. härliga upplevelser Att vara nationsaktiv och nyttiga var ett erfarenheter självklart val men för också mig och en möjlighet det har gett att mig lära många känna fina mig nya själv. vänner, Jag vill härliga påstå att upplevelser man växer och tillsammans med men andra också studerande. en möjlighet att lära känna mig själv. Jag vill påstå att man växer tillsam- nyttiga erfarenheter mans med andra studerande. Det finns en stor chans att man inte Det får sin finns vad-vill-jag-bli-när-jag-blirstor - uppenbarelse inte får sin vad-vill-jag-bli-när-jag-blir- ännu under gymnasietiden när det en stor chans att man viktiga stor - valet uppenbarelse görs och tänk ännu om under möjligheten gymnasietiden att träffa när andra det studerande viktiga med valet andra görs studieinrik- och tänk om möjligheten tningar att träffa istället andra innebär stude-upprande med Kanske andra man studieinrik- in- tningar ser istället att hej- innebär jag vill upp- inte bli vaknandet? kemist vaknandet? utan Kanske samhällsveta- man in- ser re att som hej- sitsbordsgrannen? jag vill inte bli eller kemist kanske utan man samhällsveta- efter flera re år som av sitsbordsgrannen? studier inom ekonomi eller inser kanske att man man egentligen efter flera år också av studier har en inom kreativ ekonomi som inser skulle att man göra egentligen sig bra också inom har någon en kreativ mera kreativ hjär- hjärna studieinriktning? na som skulle göra Det sig är un- bra inom der den någon här mera tiden kreativ av livet när studieinriktning? många stora val Det ska är gö- un- der ras den och framtiden här av bestäms livet för när en många samtidigt stora som val ska det gö- är ras då man och framtiden borde ta tid bestäms på sig att för pröva en samtidigt på olika som möjlighe- det är då ter man det borde är ju så ta man tid lär på sig, blir att pröva klokare på olika och skaffar möjlighe- sig ter nya synvinklar det är ju så och man perspektiv som klokare kanske och inte skaffar någon sig annan nya synvinklar tänkt på och tidigare. perspek- Stu- lär sig, blir tiv dietiden som kanske handlar, inte enligt någon mig, inte annan bara tänkt om på att tidigare. läsa diverse teorier handlar, men inte enligt heller mig, om att inte bara bara festa om utan att läsa det hand- diver- Studietideslar teorier också men om inte att heller utvecklas om som att bara person. festa Den utan studieriktning också man om valt att är utvecklas ett av de största som person. valen Den man studierik- dittills det handlatning själv man gjort valt och den är ett resa av man de börjar största när valen man börjar man studera är gjort en och resa den av självinsikt. resa man Jag börjar vill inte när påstå man börjar att man stude- in- dittills själv ra te är måste en resa stå av för självinsikt. sina val och vill Jag inte vill heller inte påstå säga att att man man inte måste kan gå stå och för sina vela val hela och livet men vill det inte är heller bra om säga det att ändå man kan finns gå och ett visst vela andrum. hela livet Genom- tänkta men val är det viktiga är bra men om det det ska ändå finns finnas ett visst tid andrum. att krydda Genom- valen med lite YOLO. tänkta Då val är vet viktiga man aldrig men det var ska finnas tid att man krydda hamnar valen kanske med lite man YOLO. blir världsberömd Då vet man aldrig var man hamnar skådespelare kanske man trots blir allt? världsberömd skådespelare trots allt? 9

10 Suursitsit Senaatintorilla Teksti: Noora Eilola Kuvat: Mikko Virta Jos ei ole koskaan opiskellut muualla kuin Suomessa, ei ehkä tulekaan ajatelleeksi, kuinka ainutlaatuinen opiskelijakulttuuri maamme yliopistoissa on. Se on laaja, näkyvä ja monipuolinen, vanha ja perinteikäs, mutta myös mukautuva. Opiskelijakulttuurista nauttimalla pääsee samalla myös harjoittelemaan erilaisia taitoja tulevaisuutta ja työelämää varten. Esimerkiksi useita kansalaistaitoja, organisointia, kokouskäytäntöjä ja tapakulttuuria oppii opiskelijatoiminnassa kuin huomaamattaan, unohtamatta hienoja juhlia akateemisine perinteineen. Näin yliopisto toteuttaa järjestöjen kautta yhtä perustehtävistään kasvattaa opiskelijoistaan sivistyneitä ja aktiivisia kansalaisia, joilla on parhaat edellytykset muokata maailmaamme paremmaksi paikaksi meille kaikille. Erityisesti Helsingin yliopistossa opiskelijoilla on mahdollisuus päästä osalliseksi erityisen vivahteikasta ja perinteikästä opiskelijakulttuuria, jossa voi varsin helposti todella kokea olevansa osa yliopistoyhteisöään. Tästä kaikesta me opiskelijat halusimme muistuttaa yliopistolaisia osana Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlallisuuksia, ja samalla esitellä kulttuuriamme myös kaupunkilaisille. Historian toiset Suursitsit Ensimmäiset Suursitsit Senaatintorilla järjestettiin vuonna 2012, ja tällöin ne juhlistivat Helsingin kaupungin 200-vuotista taivalta maamme pääkaupunkina sekä olivat myös osa World Student Capital -vuoden tapahtumakirjoa. Juhlijoita oli tuolloin noin 800, Senaatintori raikasi laulusta, korkeatasoinen ohjelma viihdytti juhlijoita, aurinko paistoi ja Finlandia-hymni päätti illan upeasti. Tilaisuus oli onnistunut, ja siitä innostuneena sitseistä haluttiin tehdä vähitellen perinne. Seuraava sopiva juhlavuosi suursitsien järjestämiselle koitti itsestään vuonna 2015 eli yliopiston juhlavuonna. Järjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin vuoden 2014 puolella. Toimikuntaa koottiin kokoon syksystä lähtien, ja pienen ydinporukan aloitettua työt laajentui toimikunta vähitellen yli kymmenhenkiseksi. Työtä riittikin kyllä jokaiselle, sillä sitsien lopullisen osanottajamäärän oltua lähellä 1900 henkeä, oli hoidettavia asioitakin samassa suhteessa. Teimme yhteistyötä niin Helsingin yliopiston kuin Hel- 10

11 singin kaupunginkin kanssa, ja tämä yhteistyö takasi onnistuneen tapahtuman. Tapahtumajärjestäminen kun ei aina ole kovin helppoa; jos haluat päästä joskus tutustumaan byrokratiaan suuren ulkoilmatapahtuman takana, lähde mukaan järjestämään suursitsejä! Varsinainen sitsipäivä Järjestäjien kannalta jännitystä aiheutti varsinaisen tapahtumapäivän sää. Helpotus oli suuri, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta lämpöasteiden kivutessa jo heti aamusta pariin kymmeneen. Pöydät, penkit, vessat ja kaiuttimet pystytettiin rivakasti täyttämään Senaatintoria, ja eri esiintyjät pääsivät koeajamaan äänentoistoa. Pian tämän jälkeen sitsaajat saapuivatkin paikalle, ja tilaisuus päästiin aloittamaan - joskaan ei heti tasan kello vaan, vasta akateemisen vartin jälkeen se on kai näitä perinteitä. Ohjelmassa pyrittiin jälleen esittelemään opiskelijakulttuurin eri puolia. Oli puhetta, lauluja, speksi, kuoroesitys sekä orkesteri vetämässä tansseja. Olipa mukana myös hieman opiskelijapolitiikkaa, olihan hallitusneuvotteluissa päädytty juuri samana aamuna leikkaamaan koulutuksesta varsin raskaalla kädellä. Rehtori Kolakin totesi Facebookissa tilanteesta: Yliopistomme juhlistaa uutta hallitusohjelmaa Suursitsit Senaatintorilla: upeaa, mahtavaa!! Suursitsit päätettiin jälleen yhteislauluna Finlandia-hymniin; mikä upea lopetus pöytäosuudelle! Tämän jälkeen juhlakansa sai vielä pyöriä tanssin vietävänä, kun Savolaisen Osakunnan Soitannollinen Seura eli SOSSu veti mitä parhainta tanssimusiikkia. Vähitellen tori hiljeni ja tyhjeni, pitkään kestäneen järjestelytyön tulos oli ohi yllättävän nopeasti. Sosiaalinen media täyttyi suursitsikuvista, tunnelmoinnista, iloisista kasvoista, kesäisestä onnesta sekä rakkaudesta yliopistoomme ja sen omaleimaiseen opiskelijakulttuuriin, jolla on selvästi edelleen paikkansa yliopistoyhteisössä. 11

12 Laulua ja vaellusta kulttuurimaisemassa Teksti ja kuvat: Hanna Aho Joukko Pohjalaisten Osakuntien Laulajia valloitti Kolin kansallispuiston kolmen yön vaellusretkellä. Elämässäni olen pyrkinyt nauttimaan kahdesta asiasta: luonnosta ja musiikista. Parasta on tietenkin näiden yhdistäminen. Niin kauan kuin olen laulanut Pohjalaisten Osakuntien Laulajissa eli tuttavallisemmin POLissa, olemme puhuneet polliaanisesta vaelluksesta. Kuorolaisista löytyy innokkaita reippailijoita, mikä on huomattu vuosittaisessa juoksutapahtumassa. Viimein tänä vuonna pääsimme sanoista tekoihin. Kohteeksi valitsimme itseoikeutetusti ikonisen Kolin. Pohjois-Karjalassa Pielisen rantamilla sijaitseva Koli on innoittanut taiteilijoita aina suomalaisuusaatteen alkuajoista lähtien. Kansallismaisemaan ovat tutustuneet kirjailijat, maalarit ja valokuvaajat kuten Juhani Aho, Eero Järnefelt ja I.K. Inha. Myös itse Jean Sibelius on saanut innoitusta neljänteen sinfoniaansa juuri Kolilla. Mikä siis olisi parempi retkikohde kuorolle! Rinkat selkään ja menoksi Retkemme alkoi ajomatkalla, joka on Helsingistä pysähdysten pituudesta riippuen 6 8 tuntia. Kuorolaiset saapuivat kukin omista kesänviettopaikoistaan, joten maanantai-iltapäivällä yhdeksän Kolin kulkijaa tapasi luontokeskus Ukon edustalla, ja söimme viereisessä ravintolassa myöhäisen lounaan. Viimeinen kerta, kun näimme tuoretta ruokaa muutamaan päivään. Ainakin suurimmalle osalle meistä Tavoitteenamme oli kiertää Herajärven kierros eli 35 kilometrin lenkki kolmella yöpymisellä. Päivävauhti ei kuulostanut järin nopealta, mutta nopeasti kävi selväksi, että haastavassa maastossa ja tällä kunnolla vauhti oli juuri sopiva. Luulot otettiin pois heti luontokeskukselta Ukko-Kolin laelle kiivettäessä. Jyrkät rappuset ja 15 kilon rinkka tekivät tehtävänsä, joten vaaran huipulle jäi mielellään tasaamaan hengitystä ja katselemaan upeita maisemia. Kun kuorosta on kyse, oli ennen pitkää pistettävä myös lauluksi. POLin tuplakvartetti ja Ranses-koira valloittivat Ukko-Kolin, ja toimestamme kansallismaisemassa kajahti tietenkin Finlandia ja Suomen laulu. 12

13 Kolin vaarat ovat kaksi miljardia vuotta vanhan vuorijonon Karelidien jäänteitä. Ukko-Kolin huippu on Etelä-Suomen korkein kohta, ja se kurottaa 347 metriä merenpinnan ja 253 metriä sen alla päilyvän Pielisen pinnan yläpuolelle. Muinaisen vuoriston rapautuessa pääasiassa vain kova kvartsi on jäänyt jäljelle. Vaarojen laella se muodostaa huikaisevan valkean kontrastin siniselle taivaalle ja järvelle sekä vihreälle metsälle. Retkimuonat koostuivat lähinnä kaupan kuivamuonista, mutta olipa osa seurueesta innostunut itsekin kuivatushommiin. Menu sisälsi mm. kuivattuja kurkkuja (kyllä siitä jää veden jälkeen jotain jäljelle), ruisleipää, nuudeleita ja hernekeittoa tölkistä. Eräs ruokakunta oli kuitenkin toden teolla panostanut ensimmäiseen iltaan. Heidän rinkastaan löytyi naudan sisäfilettä, tuoretta kesäkurpitsaa ja suklaamoussen ainekset. Pientä annoskateutta podin, mutta lohduttauduin ajatuksella seuraavalle päivälle suunnitelluista letuista. Vaaralta vaaralle Kolin valkeilta kvartsikallioilta avautuu näkymä Suomen pinta-alaltaan neljänneksi suurimmalle järvelle, Pieliselle. Maisema on tullut tunnetuksi mm. Eero Järnefeltin maalauksista. Ihminen saapui Kolille tiettävästi jo kivikaudella ( eaa), mutta pysyvä asutus vakiintui seudulle vasta 1700-luvulla. Niiltä ajoilta ovat peräisin kaskiperinteen muovaamat niityt ja vanhat pihapiirit. Kukkaloistoon törmäsimmekin heti alkumatkasta Purolanaholla ja Ikolanaholla. Erilaisten kukkien, kuten harvinaisten kämmeköiden, pohjolan orkideoiden, välissä pörisivät kimalaiset, ja heinäsirkat virittelivät viulujaan. Seuraavana päivänä edessä oli 315 metriä korkealle Ryläykselle kipuaminen. Vaaran laelta on komeat näkymät ja sieltä löytyy myös putousmainen kivirakka. Reittimme vei rehevän kuusimetsän, lehtojen ja rinnesoiden läpi kallioiden laelle. Sitten alas ja jälleen ylös. Pohkeissa otti koville, aurinko paistoi ja vettä kului. Askeliaan sai asetella tarkasti, jottei kompastuisi. Onneksi nilkat ja polvet kestivät rääkin. Illalla saavuimme Kiviniemen tilalle, jossa meitä odotti lämmin sauna, vesihana, lampaita ja kissanpentuja. Voi sitä ihanuutta kun sai pestä päivän hiet pois ja pulahtaa viereiseen järveen. Ja ne jauheesta valmistetut letut marjakiisselijauheesta tehdyn hillon kanssa maistuivat juuri niin hyviltä kuin vain toivoa voi. Suosittelen. Yöksi oli mukavaa päästä teltan suojiin kuuntelemaan rauhallista sateen sirinää ja lehtokurpan kurnutusta. Retkimuonaa ja vesiongelmia Illan hämärtyessä saavuimme ensimmäiselle telttailupaikalle Myllypuroon. Metroa ei näkynyt, mutta muutama muukin retkeilijä oli jo saapunut paikalle ja saanut telttansa pystyyn. Iltapalaa keitimme puroveden avustuksella ja desinfiointitableteilla teimme lisää juomavettä kuluneiden varastojen tilalle. Veden riittävyydestä huolehtiminen on vaelluksella yksi vaikeimmista asioista. Tunturi-Lapissa kuksansa voi täyttää lähes mistä tahansa purosta, mutta etelämpänä täytyy olla tarkempi. Joimme kuitenkin eliövettä hyvillä mielin ja vatsanväänteiltä vältyttiin. 13

14 Laulantaa sadesäässä Kolmas päivä alkoi vetolossimatkalla. Kolme henkeä kerrallaan hinasimme itsemme järven kapeikon yli vastarannalle. Saimme käsivarsille treeniä, eikä kukaan vaeltajista onneksi mulahtanut järveen. Auringon paisteessa oli hyvä nauttia kangasmetsien antimista. Mustikat suorastaan pyysivät tulla poimituiksi, niin innokkaasti varpujen oksat viistivät nilkkoja. Pidimme useita luovia mustikansyöntitaukoja, ja matkan varrelta löytyi myös jonkin verran kantarelleja. Suunniteltu päivämatka oli reitin lyhyin, mikä oli onni, sillä puolenpäivän jälkeen alkoivat ukkonen ja sadekuurot. Saavuimme Ylä-Murhin kulttuurimaisemaan myöhäiselle lounaalle, jonka jälkeen osa porukasta lähti tutustumaan läheiseen pirunkirkkoon. Kyseessä on 33 metriä pitkä sokkelomainen luolasto. Loppuporukka jäi Ylä-Murhin sateensuojaan kuivattelemaan vaatteita, vahtimaan rinkkoja ja tietenkin hiomaan alttostemmoja. Eräästä rinkasta löytyi myös partiolaisten laulukirja, joten kun kaikki muistamamme kuorolaulut oli käyty läpi, siirryimme kahlaamaan sitä läpi. Jottei homma olisi liian helppoa, bassot improvisoivat melodialle taustoja. Laulettavaahan riitti koko illaksi. Jäivät lehtokurpatkin toiseksi. Loppuhuipennus kansallismaisemassa Viimeisen päivän kymmenen kilometriä veivät meidät takaisin Kolin huipuille. Matkan nähtävyyksiä olivat Mäkrävaara sekä lukuisat kukkia pursuavat ahot. Juomavarastomme alkoivat huveta, mutta tieto sivistyksen pariin paluusta helpotti kipuamista. Lopulta parkkipaikka häämötti polun päässä. Sitten vain viimeiset mustikat suuhun ja nopeasti eroon vaelluskengistä ja rinkasta. Vaelluksen jälkeen paistetut muikut kuivamuonien sijaan virkistivät olotilaa kummasti, mutta parasta oli kunnon kuuraus ja rentoutuminen kylpylässä. Paljussa loikoillessa maisema Pieliselle aukeasi silmiemme eteen, ja eräässä kylpylän altaassa kuuntelimme Sibeliuksen Finlandian orkesteriversiota veden alla. Kyllä siinä kelluessa tuli kulturelli olo! 14 Illalla osa porukasta jäi yöpymään Kolin kylään. Majailimme maalari Eero Järnefeltin nimikkoaitassa oikeissa sängyissä. Vaelluksella oppii arvostamaan pieniä asioita: lämmintä vuodetta, puhdasta juomavettä ja tuoretta ruokaa. Kotiin on ihana palata lepäämään, kun lihakset särkevät ja vaatteet kaipaavat pesukonetta. Ja kun kotiin viemisinä on muistoja yhdessä vietetyistä hetkistä luonnon ja laulun parissa! Pirunkirkkona tunnettu luolasto oli yksi Herajärven kierroksen kohokohdista. Pohjalaisten Osakuntien Laulajat Vuonna 1963 perustettu sekakuoro Johtaa musiikin maisteri Satu Simola Konsertoi puolen vuoden välein, lisäksi matkoja, yhteiskonsertteja ja pienryhmäkeikkoja Harjoittelee maanantaisin klo Ostrobotnialla Koli Pohjois-Karjalassa Lieksassa Pielisen länsirannalla Tunnettu kansallismaisema 1800-luvun lopulta lähtien Kansallispuisto vuodesta 1991 lähtien Eri pituisia retkeilyreittejä, joista helpoimmat soveltuvat lastenvaunujen kanssa kuljettaviksi ja vaativin on Herajärven kierros (30, 35 tai 61 km).

15 Viime vuoden fuksielämää Teksti: Suvi Alatalo ja fuksit Joka kevään lopussa EPOn fuksit järjestävät vanhemmille osakuntalaisille Hiirenkorvajuhlan, jossa kiitetään civiksiä kuluneesta vuodesta. Viime vuoden fuksit kertoivat osakuntavuodestaan tällä kertaa hieman erilaisella tavalla nimittäin adjektiivitarinan muodossa. Tarinan korostetut sanat ovat paikan päällä tekstiin lisättyjä ja osa hämmästyttävän hyvin tekstiin sopivia! Lue siis alta, mitä Osakuntavuoden aikana on ainakin tiedossa. Innokkaat osakuntalaiset! Tämän karvaisen Hiirenkorvajuhlan lopuksi haluaisimme vielä muistella jotain muutakin, joka on nyt pyöreästi loppumassa nimittäin verinen fuksivuotemme. Meidän köppäästen fuksien suolanmakuiset ensimmäiset kokemukset maharoottomalta Osakunnalta olivat keskenään aika erilaisia. Osa hanittomista fukseista innostui heti rohkeasta osakuntaelämästä, kun taas osalla kesti hetken kotiutua. Mutta nyt olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että tämä priima rakennus ei ole vain räikeä talo, vaan se on kuin toinen koti. Täällä voi nukkua, täältä ei häädetä, eikä täällä tarvitse hävetä sitä, että kömpii aamulla ylös räiskähtelevän teatterin poreilevalta sohvalta sitsijatkojen venähdettyä pitkäksi. Sinisellä Ostrobotnialla ei tarvitse selitellä, missä komia kotikunta sijaitsee. Voi antaa tarkempiakin koordinaatteja kuin Se on lähellä maltaista Seinäjokea. Mahtava kotiseutuylpeys korostuu muutenkin nahkaisella Osakunnalla: Vähän olis köyhää syntyä jossain tympiässä Hämeenlinnassa!. Pimeään vuoteen on mahtunut monenlaisia sakeita tapahtumia, muun muassa pörröiset fuksiaiset, makoosat Harry Potter -sitsit sekä vuoden näteimmät juhlat, vujut. Pikkuhiljaa me kälyyset fuksit olemme alkaneet vallata alaa enemmän tai vähemmän pyylevistä viroista. Tämän raikkaan Hiirenkorvajuhlan tarkoituksena on kiittää teitä pohojaalaasia vanhempia osakuntalaisia keväisestä fuksivuodesta. Ensi syksynä vaihdamme nuoret fiducit sateisiin smolliksiin ja siirrymme kotimaisten civisten riveihin. Kiitos! 15

16 Mitt favoritställe i Helsingfors Text och bilder: Martin Kjellman Simstadion Adress: Hammarskjöldsvägen 5 Studierabatt: ja Ett massivt plask följs av spridda applåder och en kraftigt byggd, solbränd man med blå shorts simmar långsamt mot bassängkanten och klättrar sedan upp mot tio meter för ett nytt hopp. - Killen med dom blåa shortsen där högst uppe är här nästan varje dag på sommaren, säger Carolina Granfors. - Målsättningen är att vara på pallen nästa år. Simstadion byggdes inför de inställda olympiska spelen 1940 och användes 1952 då OS ordnades i Helsingfors. Bassängen är 50 meter lång och vid ena kortsidan sitter en badvakt och dirigerar simhopparna. Mannen i de blå shortsen sätter en snygg landning den här gången och picknickarna i gräset jublar. Stämningen är på topp. Förutom omklädningsrummen är det egentligen inget med stadion som påminner om en simhall. Själv har hon precis kommit med tåget till Helsingfors efter att ha firat en kompis möhippa uppe i Pampas och förbereder sig för ett kvällsskift på sjukhuset i Tölö. - Jag brukar komma hit 3-4 gånger i veckan, åtminstone alltid före jag har kvällsskift. Då är jag på gång när jag far till jobbet. Solen gassar och himlen är molnfri, en dag som denna är simstadion välbesökt. Kvinnan i kassan konstaterar att vädret är väldigt avgörande. Den som vill vara i fred på stadion gör klokt i att välja en molnig dag, helst mellan sju och tio på morgonen berättar hon. Men Granfors förklarar att den som kommer uttryckligen för att simma egentligen inte behöver oroa sig. - Som du ser så är det ganska tomt i bassängen och det tycker ju jag att är bra. De flesta brukar sitta i gräset och ha picknick eller så ligger dom och solar, så det blir aldrig riktigt trångt i vattnet. Simningen är en del av Granfors triathlonträning. Vid Ironman 70.3-tävlingarna på Mallorca i våras slutade hon femma i sin åldersklass. Carolina Granfors 16

17 - När du simmar i en simhall blir du jättetrött efteråt. Efter att du simmat här är du pigg för du har ju varit ute i friska luften, säger Granfors. Efter en knapp timmes simning är det dags att spänna en flytdyna kring midjan och avsluta med lite vattenlöpning. Sedan är passet över och Granfors drar vidare. Studierna vid Arcada är avklarade och det är inte säkert att det blir fler somrar i Helsingfors för hennes del. - Simstadion är faktiskt en stor orsak till att jag ville bo i Helsingfors den här sista sommaren. Mannen i de blå shortsen hoppar igen. Det ser lovande ut den här gången också men slutar i ett enormt magplask. Det blir applåder i alla fall och han simmar lugnt mot bassängkanten. Frisbeegolfbanan i Mejlans Adress: Mejlansvägen 2 (ungefär) Studierabatt: nej, gratis Koskenniemi studerar bland annat automationsteknik vid Aalto-universitetet och det innebär en hel del dataprogrammering. Frisbeegolfen må vara ett sätt att slappna av men grenen har åtminstone en sak gemensamt med programmering: Det krävs stora mått precision och övning. - Tekniken är viktigast, det kräver att man kastar ganska mycket innan den börjar sitta. Och klipporna i Mejlans är på många sätt som klippta och skurna för nybörjare som vill slipa på tekniken. - Banan här är ganska enkel att kasta på jämfört med många andra ställen, här finns till exempel inga svåra hinder. Och för den som inte är så pigg på att nöta teknik: Öl verkar också vara ett populärt inslag på banan. Till en början verkar klipporna bakom sjukhuset i Mejlans vara en av stadens bäst bevarade hemligheter. Så är det inte. Det dröjer inte länge förrän människor börjar dyka upp bakom var och var annan krök längs motionsspåret. Väderförhållandena är utmärkta och på klipporna pågår ett flertal rundor frisbeegolf. - Tre till fem personer är en ganska bra mängd. Då behöver man inte vänta alltför länge, men det är inte så stor skillnad. För mig är det en social grej, säger Dan Koskenniemi. Han tillbringar sommaren i Helsingfors och är en van besökare vid frisbeegolfbanan. Han berättar att det gäller att se upp när man väl tar sig bort från motionsslingan och ut på klipporna. Den som är oaktsam riskerar att få en flygande tallrik i skallen. Koskenniemi fick först höra om frisbeegolfbanan i Mejlans för ett par år sedan då han tillbringade sin första sommar i Helsingfors. - Det var brorsan som sa att det här är ett bra ställe att fara till och kasta. Dan Koskenniemi 17

18 O Learys Adress: Georgsgatan 27, Forum, 3:e våningen Studiepris: nej, men ett gratis medlemskort ger rabatt Varning: Personerna och stället finns på riktigt men episoden som utspelar sig i texten nedan är inte att betrakta som helt autentisk. När vi slår oss ner vid bordet har Robin redan fått vänta en stund. Han har beställt in sin sedvanliga cola-light. - Jaha, det passar sig att dyka upp nu. - Helsingfors har säkert många bra matställen, jag vet inte riktigt, men O Learys är ett säkert kort, säger Robin. Jag tänker att han har rätt. Hit kan du alltid komma och vara säker på bra mat och service. Flera anställda började på O Learys i Jakobstad och kan sin grej. De kan svenska också. Och till sist: I motsats till vad Svenska Yle tydligen vill att ni ska tro är O Learys inte en halvhjärtad irländsk pub. O Learys är ett svenskt koncept, en sportbar som hämtat inspiration i irländartäta staden Boston i USA. Därav de irländska inslagen. Jag är försenad som vanligt men Robin vågar inte bli förbannad för jag har min flickvän Azra med mig. Fast egentligen brukar han inte bli det annars heller. - I dag tror jag bestämt att jag ska testa nåt nytt. Robin låtsas studera menyn. - Om man beställer såna här kasadijas, får man då en eller flera? Azra svarar snällt, spelar med. Jag sitter och funderar på hur jag ska ställa in kameran för att ta en bild av Robin för den där Ostrotidningen. Ljuset inne i restaurangen är trevligt sällskapsljus men katastrofalt dåligt fotoljus. Jag avbryts i mina funderingar av servitören som undrar ifall vi bestämt oss. Han heter Jesper och kommer från samma stad som Robin och jag. Jesper vet också vad vi kommer att beställa. - Jag tror nog att jag tar Boston Celtic-burgaren i alla fall, säger Robin och flinar. Azra vågar sig på en club sandwich. Maten avklaras under tystnad, som sig bör när det smakar bra. Den enda som bryter tystnaden är Jesper, som på sitt diskreta sätt dyker upp flera gånger för att försäkra sig om att allt är bra. Robin Julin 18

19 Behind the scenes - taustalla leffaskenessä Teksti: Juuso Koivisto Kuva: Charline Larue Kesken hikisen kyykkyharjoitteen Vallilan C-talon kuntosalilla rohkaistuin viimein hakeutumaan elokuva-alalle opiskelemaan. Ajatus oli viimeiset viisi vuotta tuntunut lähinnä turhalta haaveilulta, mikä voisikaan olla parempi tapa pilata sekä toimeentulonsa ja tulevaisuudennäkymänsä, kuin pyrkiä opiskelemaan taideaineita? Rykäisin kolmessa viikossa ennakkotehtävät kolmeen oppilaitokseen, kaikissa pääsin jatkoon ja kahteen sisään ainoastaan muutaman kuukauden sisällä päätöksestä, ja tadaa - olin matkalla kohti unelmia. Jo alusta asti oli kuitenkin selvää, että opinnot tarjoavat ainoastaan mahdollisuuden harjoittaa sitä, mikä itseä kiinnostaa. Eteneminen urapolulla kohti unelmia on juuri niin haastavaa ja epävarmaa kuin voisi kuvitella, mutta turhasta vaisuudesta ja itsensä aliarvioimisesta ei tällä kilpailutetulla alalla ole juurikaan hyötyä. Siksi jo opintojen alkuvaiheessa on hyvä totuttaa itsensä paitsi olemaan kriittinen, myös ylpeä töitään kohtaan. Jotta kaikenlaiset elokuvateollisuuden ihanat mielikuvat jäisivät lukijan oman mielikuvituksen varaan, avaan hieman arkeani viime kevään lyhytelokuvaprojektissamme Pyramidi. Kuvauksissa toimin Best-boyna, valaisijan luottomiehenä. Maanantai Herätys, aamutreeni 9.30 Lähtö junaan, aamupala: pirtelö Koululta lähtö kuvauspaikalle Call Time kuvauspaikalla, kaluston purku Valaisu ja rakennus, ensimmäinen kohtaus Kuvaus, ensimmäinen kohtaus Valaisu, rakennus ja kuvaus, toinen kohtaus Ruokailu: sosekeitto Valaisu ja kuvaus, kolmas kohtaus Valaisu ja kuvaus, neljäs kohtaus Purku Lähtö koululle Koululla, kaluston huolto Lähtö kotiin 0.00 Kotona, materiaalin siirto 0.30 Iltapala: pirtelö 1.00 Nukkumaan Valoryhmäläiselle työn fyysisyys on itseisarvo - ja se, että seisot ulkona kylmässä ja märässä siirtelemässä lamppuja, kun muut hiovat asetelmaa sisällä. Kuvauksissa päiväni koostuivatkin pitkälti kolmemetristen jalustojen roudaamisesta pitkin mutaista pihaa, sekä 20kg painavien lamppujen ja käsivarren paksuisten sähkökaapelien siirtelystä niiden mukana, tehokkaasti ja valittamatta. Kun kohtaus on valaistu, jatkuu valoryhmän jäsenten työ kameran käydessä edelleen lamppujen siirtelyllä kuvasuuntia vaihdettaessa. Siirsinpä eräänä päivänä kolme edellä kuvailtua lamppurakennelmaa pihan puolelta toiselle toistamisen vain, koska kuvaaja ei ollut huomannut kertoa suunnitelmistaan valaisijalle. Aika-ajoin on mahdollista toki hengähtää ja haukata omenaa, mutta tuolloinkin täytyy olla valppaana ja tarvittaessa varjostaa mustalla kankaalla kuva-alaa tai blokata heijastuksia kameran linssistä, tai vaihtoehtoisesti heijastimella tuoda lisää valoa näyttelijöiden kasvoihin. Viiden päivän kuvausjakson jälkeen, kun vapaa-aikaa on ollut nolla tuntia, kelpaa viikonlopun vapaa paremmin kuin hyvin. Kuvaukset ovat varsin tiivistahtisia ja yhteisöllisiä koettelemuksia, mutta mitä sitä ei rakastamansa asian vuoksi tekisi? 19

20 OYV, Osakunnat, Unioni - mitä näitä nyt on Teksti: Suvi Alatalo Kuva: Mikko Virta Oma Osakunta ja sen toiminta lienee kaikille jäseneksi liittyneille enemmän tai vähemmän tuttua. Osakuntatoiminnan taustalla on kuitenkin muitakin yhdistyksiä, joista Osakunnalla harvemmin pyörivä jäsen ei luultavasti ole ikinä kuullutkaan. On kuitenkin eräs, jolle myös Osakuntien Yhteisvaltuuskunta ja Osakuntalainen Unioni ovat käyneet hyvin tutuiksi nimittäin PPO:n Noora puheenjohtaja Eilola, toisinaan tunnettu myös nimellä Noora hattutemppu Eilola. Kysyimmekin Nooralta hänen kokemuksistaan osakuntatoiminnassa. Olet toiminut sekä Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan, Osakuntalaisen Unionin että Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan puheenjohtajana. Kuinka päädyit tehtäviin? Lähdin jo fuksina mukaan yhteisosakuntalaiseen toimintaan ja tulin hieman yllättäen valituksi OYV:n puheenjohtajaksi kolmannen vuoden osakuntalaisena. Aikaisemmin useamman vuoden ajan OYV:n puhis oli ollut jonkin Osakunnan entinen kuraattori, joten katkaisin vähän yllättäen muodostuneen tradition. Oman osakuntani puheenjohtajaksi hakeminen taas oli minulle itsestäänselvyys. PPO oli ollut niin suuri osa elämääni useamman vuoden ajan, ja halusin antaa toiminnalle kaikkeni. Tuon vuoden aikana en kuitenkaan hylännyt yhteisosakuntalaisuutta ja toimin myös Unionin hallituksessa. Hallituksen puheenjohtajaksi ryhtyminen tuntui sielläkin luonnolliselta askeleelta. Kuinka pestit ovat eronneet toisistaan, ja millaisia uusia tai toisistaan eroavia näkökulmia ne ovat tuoneet käsitykseesi osakuntatoiminnasta? Hallitustoimintahan on perusluonteeltaan hyvin samanlaista, sillä jokaisella järjestöllä on omat lakisääteiset asiansa, jotka tulee hoitaa. Kuitenkin jokaisessa on toki omat erityispiirteensä OYV:ssä korostuu toiminnallinen yhteisosakuntalaisuus. Erityisesti se korostui omana puheenjohtajavuonnani, jolloin osakuntalaitos täytti 370 vuotta. Koko vuosi täyttyi yhteisosakuntalaisista tapahtumista, joiden järjestävänä tahona oli OYV. Unionissa taas korostuu osakuntalaisten asema ja paikka HYYssä muiden opiskelijajärjestöjen keskellä. Tällöin tulee mietittyä aivan uudella tasolla esimerkiksi eri osakuntatilojen merkitystä toiminnalle, osakunta-asuntoloiden tärkeyttä sekä osakuntalaisia poliittisia arvoja tai sitä, onko niitä. Mitä nämä virat ovat antaneet sinulle? Ystäviä, tietoa Osakuntien historiasta, rakkautta, hengensalpaavia onnenhetkiä, ymmärrystä taloudesta sekä hallinnosta ja myös murhetta. Kyllä välillä tuntuu, että iso osa elämääni täyttävistä asioista on jotenkin lähtöisin Osakunnista. Onko jokin kolmesta puheenjohtajakaudesta jäänyt erityisesti parhaimpana mieleesi? Miksi? Ei ole oman Osakuntani puheenjohtajuuskauden voittanutta. Kaikki vain loksahti paikoilleen loistava hallitus- ja virkailijaporukka, jäsenmäärän kasvu, uskomaton määrä tapahtumia - kaiken kaikkiaan hieno tunne jäi koko vuodesta. Tuntui todella hienolta olla toimimassa oman rakkaan Osakunnan hyväksi. 20

21 Noora on toiminut opiskeluaikanaan muun muassa seuraavissa tehtävissä: Onko joskus tuntunut, että on tullut otettua liian suuri työtaakka vastaan? Kyllä, useita kertoja. En oikein osaa sanoa ei, tuttu tunne varmaan monille muillekin järjestöihmisille? Pitäisi opetella. Tiesitkö jo esimerkiksi lukioaikana, että haluat toimia näin aktiivisesti Osakunnissa ja ainejärjestössä? En todellakaan. Itse en ollut lukioaikana ollenkaan aktiivinen järjestökentällä enkä ajatellutkaan voivani siitä kiinnostua. Minulla oli hieman huono kuva lukiomme oppilaskunnasta. Onko opiskeluille jäänyt järjestöaktiivisuuden jälkeen ollenkaan aikaa? Alussa oli kyllä aikaa, mutta nyt olen käynyt myös kokopäivätöissä viimeiset 1,5 vuotta. Täytyy myöntää, etten ole superihminen, vaikka kovasti haluaisinkin. Kaikelle kolmelle sitä ei ole valitettavasti riittänyt. Itselläni kyseessä on kuitenkin rehellisyyden nimissä ollut myös motivaatiopula, sillä oma opiskeluala on alkanut tuntua erittäin vieraalta. Onko tulevaisuuteen suunnitteilla vielä jokin hattutemppu? Parikin! Se nyt tuskin on salaisuus, että kuraattorin tehtävät tulevaisuudessa houkuttelevat, mutta toinen jääköön vielä yllätykseksi Fuksi- ja tuutorivastaava, Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys TYT Toverineuvoston (edustajiston) jäsen neljän kauden ajan, TYT Hallituksen jäsen, TYT Ulkosuhdevastaava, TYT Ekskursiovastaava, OYV Hallituksen puheenjohtaja, OYV Sihteeri, PV Isäntä, PPO Hallituksen jäsen ja laulunjohtaja, PPO Hallituksen puheenjohtaja, PPO Hallituksen jäsen, Unioni Hallituksen puheenjohtaja, Unioni Suursitsit Senaatintorilla toimikunta Lisäksi erinäisiä virkoja pohjalaisissa kerhoissa Osakunnat ovat poikkitieteellisiä opiskelijajärjestöjä, jotka kokoavat yhteen oman kanta-alueensa opiskelijat. Osakuntien Yhteisvaltuuskunta eli OYV on yhdistys, joka toimii kaikkien osakuntien yhteistyöelimenä. Sen vuosittaisia pääsääntöisiä tehtäviä ovat mm. yhteiset fuksirekrytoinnit ja yhteisosakuntalaisten tapahtumien järjestäminen. Osakuntalainen Unioni on suomenkielisten osakuntien HYY-poliittinen elin. Unioni toimii linkkinä osakuntien ja ylioppilaskunnan välillä ja kokoaa eri puolilla ylioppilaskuntaa toimivat osakuntalaiset yhteen. Lisäksi Unioni hoitaa edustajistovaalirekrytointia ja -kampanjointia. Kaikkea tätä tehdään yhdessä osakuntalaisen edustajistoryhmän kanssa. 21

22 Wienin Euroviisut 2015 pohjalainen raportoi Teksti ja kuvat: Anni Haapalainen Vielä viikkoa ennen Euroviisuja tuumasin kavereille Wienissä, että missä ne viisut nyt oikein ovat, kun ei ne täällä mitenkään missään näy. Seuraavalla viikolla tuli huomattua, että manasin liian aikaisin. Viisut olivat joka paikassa. Kaikkien raitiovaunupysäkkien valotauluissa luki WELCOME TO #ESC2015 ja ratikoitten katoilla oli euroviisuliput, metroasemilla oli tuunattuja metrokarttoja opastamassa viisujen tärkeille paikoille Wienissä (euroviisukylä, euroviisuklubi ja Wiener Stadthalle, jossa kisat pidettiin), ja Conchita Wurst luki kuulutuksia metrossa näillä tärkeillä pysäkeillä. Conchita mainosti kaikkia kuviteltavissa olevia tuotteita, ja vaatekaupassa käydessäni löysin kenkään piilotetun Conchitan kuvan. Kaupunki oli pullollaan viisuturisteja. Hymy oli herkässä koko viikon ajan, koska miten mahtavaa on oikeasti asua kaupungissa, joka järjestää Euroviisut? Olen ollut euroviisufani vuodesta 2002 ja haaveillut reissusta kisoihin jo pitkään. Vuonna 2007, kun Suomi järjesti viisut, olin valitettavasti 14 ja asuin Kajaanissa, joten silloinkin jouduin tyytymään seuraamaan kilpailua etänä. Keväällä 2014 Ostrobotnialla järjestetyssä Euroviisujen kisakatsomossa tapahtui kuitenkin todellinen yllätys Itävalta ja Conchita Wurst saivat koko ajan enemmän pisteitä, ja minut oli juuri vähän aikaa sitten hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Wienin yliopistoon kevääksi Juuri silloin, kun Euroviisut mitä todennäköisimmin olisivat Wienissä. Ja niin kävi, että kun Itävalta voitti, saatoin vähän järkyttää kanssakatsojia kisakatsomossa huutamalla ja riehumalla onnesta, ja matkustin Wieniin helmikuun lopulla Odotus alkoi. Ystäväni Anni ja Iiris saapuivat Belgiasta ja Suomesta viettämään viisuviikkoa kanssani. Liput saimme ensimmäisen semifinaalin livelähetykseen, mikä oli meistä erityisen mukavaa, koska juuri ensimmäisessä semifinaalissa esiintyi Suomi ja Pertti Kurikan nimipäivät kappaleellaan Aina mun pitää. Toiseen semifinaaliin saimme liput päiväharjoituksiin, family show hun. Liput harjoituksiin olivat erittäin halvat, noin 30 euroa kappale, ja show oli livelähetystä täysin vastaava. Emme siis olleet pahoillamme siitä, että livelähetys jäi näkemättä. Finaalilippujen hinnat pyörivät sen verran tähtitieteellisissä summissa, että sen jätimme suosiolla väliin. Finaali-iltana haistelimmekin siis euroviisutunnelmaa Wienin raatihuoneella, jossa järjestettiin kaiken kansan viisukisakatsomo. Ja voi sitä meininkiä! Tiistaina menimme hyvissä ajoin jonottamaan Stadthallen eteen, jossa lippujen väriloisto oli huikeaa, ja törmäsimme heti kättelyssä suomalaisiin PKN-faneihin. Esityksien alkamista odotellessa tutustuimme katsomossa saksalaiseen poikaan, joka oli ollut vastikään vierailemassa Oulussa suomalaisen poikaystävänsä kanssa. Kyseinen poikaystävä oli tosin päättänyt jättää tapaamam- 22

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Installation / Asennusohje SO-3396-V

Installation / Asennusohje SO-3396-V Installation / Asennusohje SO-3396-V SO-3396-V SO-3303 Black / Svart / Musta (0V) Connector / Skruv / Liitinruuvi 19. 0V Red / Röd / Punainen (+12V) 20. 12V Green / Grön / Vihreä (CLK) 29. CLK Yellow /

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25

Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25 Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25 1. Olen Kysymykseen vastanneet: 24 (ka: 1,8) (1.1) tapahtuman osallistujan vanhempi 37,5% 9 (1.2) seuraohjaaja 45,8% 11 (1.3) järjestäjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Aktiviteetit ryhmille

Aktiviteetit ryhmille Aktiviteetit ryhmille Tiimihenkeä nostattavaa kisailua ja hauskanpitoa Puhalletaan yhteen hiileen 60 min, max 30 hlöä 135 Kisaillaan tiimin nostatus hengessä hauskojen tehtävien parissa. Aktiviteetti toteutetaan

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Var kan jag hitta formuläret för? Kysyt, mistä löydät lomakkeen När var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Vart var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

MERKINTÖJÄ LAUKKOSKEN LUONTOPOLUN VIERASKIRJASTA

MERKINTÖJÄ LAUKKOSKEN LUONTOPOLUN VIERASKIRJASTA MERKINTÖJÄ LAUKKOSKEN LUONTOPOLUN VIERASKIRJASTA 2010 Paikallishistoriaa Kulttuurihistoriaa - Luonnonhistoriaa Nykyaikaa Laukkosken luontopolun opastukset jatkuvat tänä kesänä. Opastukset ovat sunnuntaisin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Kysymyssanoja ja pronomineja

Kysymyssanoja ja pronomineja Kysymyssanoja ja pronomineja KOKOAVA MONISTE kurs 3 grammatik 1. Valitse oikea kysymyssana. Haastattele sitten pariasi. 1. Vem / Vad är din lärare i engelska? 2. Med vem / vems pratade du i morse? 3. Vad

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot