MAAKUNNAN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNNAN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1

2 SIJAINTI

3 KAINUUN KUNNAT

4 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne VN (SM) VN (YM) valtak. alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö valtak. alueidenkäyttötavoitteet TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

5 MAAKUNNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA - Visio 2020 VISIO 2020 Kainuu on elämisen laatua, joka tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä YHTEINEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Vahvistetaan Kainuun vetovoimaa ja kilpailukykyä ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena Kainuu - luova luonnoltaan Kainuu on ihmisenkokoinen, itseensä uskova maakunta, jonka menestys perustuu uutta luovaan, ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen. Kainuu - rikas luonnostaan Kainuun valttina on puhdas ja turvallinen elinympäristö. Maakunnan monipuolisesta luonnosta ja kulttuurista ammennetaan jaksamista ja elämyksiä. Kainuu hyödyntää luonnonvarojaan kestävästi. Kainuu - erikoistunutta osaamista Kainuussa on kilpailukykyiset osaamispalvelut. Kajaanissa on kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä, jonka ydin on elektroniikka- ja ICT alan osaamisessa ja joka tarjoaa korkea-asteen koulutusta ja innovatiivisen osaamisympäristön. Maakunnassa on lisäksi paikallisiin vahvuuksiin perustuvia, verkottuneita osaamiskeskittymiä. Kainuu - yhteistyön taitaja Kainuu on eurooppalainen maakunta, joka toimii monipuolisessa yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kainuu on portti itään.

6 OHJELMAN YLEISTAVOITTEET 1. Muuttoliike hidastuu 2. Eläköityminen avaa työpaikkoja 3. Bkt:n kasvu maan keskimääräisen yläpuolelle Ohjelman määrälliset tavoitteet: Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työpaikat (henkeä) Nettopendelöinti Työttömät (henkeä) Työttömyysaste (%) 11,2 27,0 22,1 14,6 14,1 Työllisyysaste (työlliset v:ista,%) 60,6 48,5 53,5 59,1 60 BKT (tkh), Mrd. (v hintoihin) 1,11 1,08 1,21 1,41 1,46 Työvoimatutkimuksen työllisyysluvut Työttömyysaste (%) 6 22,4 19,4 14,5 14,0 Työllisyysaste (työlliset % v.) 66,9 53,2 54,6 58,3 58,5 Työpaikat: A-B Alkutuotanto C-E Teollisuus F Rakennustoiminta G Kauppa H Maj.- ja ravitsemistoim I Liikenne J-K Muut yksit. palvelut L-Q Yht.kunnall.palv. ja järjestöt Yhteensä

7 OHJELMAN YLEISTAVOITTEET / AVAINKLUSTERIT JA -TOIMIALAT Työpaikat avainklustereilla %/v %/v. 1. ICT + Elektroniikka yhteensä ,0 5,2 2. Elämystuotanto yhteensä , Metsä ja Puu yhteensä ,1-0,4 4. Elintarviketuotanto yhteensä ,9-4 Työpaikat muilla avaintoimialoilla 5. Metalli yhteensä ,3 3,9 6. Kaivannaistoiminta - Kivi (TOL 14, 267) ,8 7,3

8 OHJELMAN LAADULLISET TAVOITTEET Yrittäjyys Osaaminen Maakunnan tuotteiden jalostusasteen nostaminen Maakunnan vientitulojen lisääminen ja ulkopuolisten investointien saaminen maakuntaan Maakunnan tunnettuuden lisääminen ja maakuntakuvan parantaminen Maakunnan luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Kainuun työllisyysaste nousee 60%:iin vuonna Yhteistyö ja verkottuminen Maakunnan tasapainoinen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen koko maakunnan asukkaille.

9 TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET TL 1. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen TL 2. Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen TL 3. Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen TL 4. Ympäristön hoito ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen TL 5. Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen

10 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.1. Koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Lisätään avainklustereita tukevia korkeaasteen aloituspaikkoja Kehitetään ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeita Perusopetusta suunnataan vahvistamaan yrittäjyyttä ja maakunnan menestysmahdollisuuksia Tpk 1.2. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen Luodaan toimivat innovaatioketjut koulutuksesta tutkimuksen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin Muodostetaan avainklustereita tukevia osaamiskeskittymiä

11 TL 2 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Tpk 2.1. Klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Tunnistetaan kasvupotentiaalit ja keskitetään voimavaroja Lisätään omien luonnonvarojen käyttöä ja nostetaan jalostusastetta kestävällä tavalla Vahvistetaan yhteistyötä ja verkottumista yritysten kesken, toimialojen välillä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä Tpk Yrittäjyyden edistäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen Vahvistetaan yrittämisen edellytyksiä ja parannetaan yrittäjyysilmapiiriä Luodaan toimivia yrittäjyyspolkuja, tuki erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyydelle Tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista Varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuus

12 TL 3 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Tpk 3.1. Hyvinvointipalvelut Kehitetään peruspalveluita ja turvataan palvelujen saatavuus Suunnataan kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja tukemaan henkistä hyvinvointia Tuetaan uusia palveluntuottamismalleja, mm. hoivayrittäjyys ja 3. sektorin toiminta Tpk Rakennetyöttömyyden purkaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Parannetaan pitkäaikaistyöttömien ja riskiryhmien työllistymisedellytyksiä Ennalta ehkäistään syrjäytymistä

13 TL 4 YMPÄRISTÖN HOITO JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN Tpk Perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen Parannetaan perusrakenteiden tasoa ja toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa Tpk Asuin- ja elinympäristön laadun parantaminen Parannetaan elinympäristön laatua Tpk Luonnonympäristön hoito ja suojelu sekä Luonnonsuojelualueiden kestävä käyttö Säilytetään luonnon monimuotoisuus

14 TL 5 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Uudistetaan omia Toimintatapoja Keskitetään voimavaroja Tpk Maakuntahallinnon kehittäminen Toteutetaan Kainuun hallintomalli ja kehitetään sitä edelleen Tpk Aktiivinen yhteistyö ja viestintä Suuntaudutaan ulospäin yhteistyöhön Pyritään strategisiin liittolaissuhteisiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Tpk Osallistuminen ja paikallinen aloitteellisuus Tuetaan paikallisyhteisöjen ja kansalaisryhmien omaa aloitteellisuutta

15 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.1. Koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Lisätään avainklustereita tukevia korkeaasteen aloituspaikkoja Kehitetään ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeita Perusopetusta suunnataan vahvistamaan yrittäjyyttä ja maakunnan menestysmahdollisuuksia

16 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.2. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen Luodaan toimivat innovaatioketjut koulutuksesta tutkimuksen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin Muodostetaan avainklustereita tukevia osaamiskeskittymiä Kehittämistarpeet Kainuun innovaatioketjun suurimpia kehittämisen kohteita ovat: a) tieteellisen tutkimuksen (perus- ja soveltava) vahvistaminen huippualoilla (mittaustekniikka ja langaton instrumentointi) b) yliopistokeskuksen kehittäminen c) teknologiakeskuksen kehittäminen d) viimeisimmän tiedon välittäminen yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen e) riskirahastotoiminta yritysten tutkimusja tuotekehitystoiminnan vauhdittajana ja laajentajana f) kasvu- ja kehityshaluisten yritysten aktivointi TOIMIJAT JA OHJELMAT Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopiston yhteiskunnallinen ja alueellinen palvelutehtävä Aluekeskusohjelman rooli Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Osaamiskeskusohjelman rooli Virtuosi Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskus Measurepolis Kajaanin mittaustekniikan osaamiskeskus Pohjois-Suomen Multipolis verkosto Markkinatiedon saantia ja yritysten tuotekehitystä tukeva välittäjätoiminta Osaajien rekrytointi alueelle

17 TL2 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Tpk 2.1. Klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Tunnistetaan kasvupotentiaalit ja keskitetään voimavaroja Lisätään omien luonnonvarojen käyttöä ja nostetaan jalostusastetta kestävällä tavalla Vahvistetaan yhteistyötä ja verkottumista yritysten kesken, toimialojen välillä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä

18 ICT JA ELEKTRONIIKKA klusteri (Tpk 2.1.) Kainuun osaamisalueita ovat mm. laitetekniikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, langaton tietoliikennetekniikka ja sulautetut järjestelmät. Toimialoja, joilla osaamista sovelletaan ovat mm. puunjalostusteollisuus, kuljetus, tietoliikenne, kauppa, hyvinvointipalvelut, matkailu, puolustusteknologia, biotekniikka. Odotuksia ja mahdollisuuksia uusiksi liiketoiminnan sovelluksiksi on asetettu erityisesti hyvinvointiteknologiaan, matkailuun ja bioteknologiaan. Tavoitteet 1. Elektroniikan valmistusta siirtyy halvemman työvoiman alueille, mutta tuotannon tehostumista tapahtuu edelleen. Työpaikkojen määrästä lähes puolet ICT/elektroniikkasektorilla tulee valmistuksesta. Merkittävää työpaikkamäärän kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Sen sijaan tuotannon tehostuminen nostaa liikevaihtoa noin 10% vuositasolla. 2. Elektroniikan suunnittelussa työntekijämäärän sekä liikevaihdon ennustetaan kasvavan 10%:n vuosivauhtia. Tietoliikenne- ja ohjelmistoyrityksissä kasvun odote-taan olevan hieman nopeampaa, noin 15%:n luokkaa. Em. tavoitteet tarkoittavat toteutuessaan noin 250 työpaikan lisäystä olemassa olevissa yrityksissä vuoteen 2006 mennessä. Kun otetaan huomioon mm. osaamiskeskus-toiminnan lisäpanostukset, niin kasvutavoite on noin 400 työpaikkaa vuoteen Strategia ja toteuttamistoimenpiteet: a) Koulutustarjonnan määrän ja laadun nostaminen ja turvaaminen b) Tutkimustoiminnan vahvistaminen c) Measurepolis osaamiskeskusohjelman onnistunut toteuttaminen d) Toimiville yrityksille tarjottava koulutus. e) Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää myös suoraan asiakasrajapintaan suuntautuvaa kansainvälistä myynti- ja markkinointiosaamista. f) Yritysten yhteistoiminnassa kokoava toimija on Kainuun IT-pooli. g) Toimitilarakentaminen nähdään myös merkittävänä toimintaedellytysten tukena.

19 ELÄMYSTUOTANTO (Matkailu - Kulttuuri - Liikunta) - klusteri (Tpk 2.1.) Elämystuotannon menestystekijät Elämystuotannon menestyminen edellyttää vahvojen veturi- tai kärkiyritysten olemassaoloa ja aktiivista toimintaa alueella sekä toimivien ketjutuotteiden syntymistä. Asiakasvolyymin lisääminen edellyttää hyvää saavutettavuutta ja toimivaa yhteismarkkinointia sekä kustannustehokasta jakeluteiden hallintaa. Laadun hallinta on keskeinen osa menestystekijöiden synnyssä. Matkailu Keskeinen kehittämistoiminta kohdistetaan kasvuhakuisiin yrityksiin seuraavissa tuoteryhmissä: 1. Luonto-liikunta- ja hyvinvointimatkailu 2. Kulttuuri- ja tapahtumamatkailu 3. Kannuste- ja kokousmatkailu Matkailun liikevaihdosta suurin osa tulee luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailusta. Tavoitteet 2006 Määrälliset tavoitteet: - kannuste- ja kokousmatkailijoiden määrän lisääminen 20 % - ulkomaalaisten yöpymisten määrän kasvaminen 20 % - matkailutulon kasvu 15 % - kotimaisten yöpymisten määrän kasvaminen 10 % - matkailun työpaikkojen (suora työllistävyys) kasvaminen 10 % Laadulliset tavoitteet: - valtakunnallisten ja kansainvälisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien laadun parantaminen ja ammattimainen tuottaminen, yhteistyön lisääminen kulttuuri- ja liikuntatuottajien ja matkailutoimijoiden välillä - elämystuotteiden laadun ja tuottajien osaamisen parantaminen - tuoteverkostojen ja -paketoinnin lisääminen (esim. pienryhmille kohdistuvat erikoisteematuotteet, kiertomatkat, räätälöidyt matkat) - kansainvälisten matkanjärjestäjäyhteistyön lisääminen ja panostaminen kansainvälisten jakeluteiden hallintaan: uudet jakelutie-mahdollisuudet (esim. agentuurit, toimeksiannot, managerit).

20 KULTTUURI Kulttuuritoimiala käsitteenä tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, johon liittyy kulttuurinen sisältö. Kulttuuriin luetaan kuuluvaksi perinteiset taiteenlajit sekä liikuntakulttuuri. Tavoitteet 2006 Määrälliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet - kulttuuri- ja liikuntamatkailun ohjelmatuotannon kehittäminen Keskeisiä kasvumahdollisuuksia ovat kulttuuri- ja liikuntamatkailun sekä kulttuuriteollisuuden sisältötuotannon lisääminen ja kehittäminen. Kulttuuri ja liikunta ovat matkailun vetovoimatekijöitä, joiden avulla voidaan lisätä matkailun tuomaa tuloa maakuntaan. kulttuuritoimialan työpaikkojen kasvu kulttuuriteollisuuden uusien yritysten lisäys kansainvälisten tapahtumien lisäys TV- ja elokuvatuotannon lisäys 10 % 5-10 kpl 1-2 kpl vuosittain 1-2 ohjelmaa/ elokuvaa /v. - kulttuuriteollisuuden sisältötuotannon kehittäminen - tapahtumien ja käyntikohteiden laadullinen parantaminen tavoitteena ulkomaalaisten kävijöiden lisäys - yritysten yhteistyön tiivistäminen Kainuun kulttuuritarjonta ja tapahtumat painottuvat kesäkauteen ja tarjonnan saaminen ympärivuotiseksi on tuotteistamisen lähtökohtana. - yritysterveysliikunnan tuotteistaminen osaksi henkilöstön hyvinvointia - maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden paraneminen

21 METSÄ JA PUU -klusteri (Tpk 2.1.) Metsätalous Toimenpiteet Lähivuosien oleellisimmat metsätalouden kehittämisen painopisteet ovat Kainuun metsä- ja puutalouden kehittämisohjelman mukaan 1. Laadukkaan ja tarvelähtöisen puuraakaaineen tuottaminen 2. Metsätalous- ja lämpöyrittäjyyden edistäminen 3. Puuenergian käytön lisääminen 4. Ympäristö- ja laatujärjestelmien tehokas hyväksikäyttö 5. Metsien monikäytön edistäminen Mekaaninen puunjalostus Tavoitetila 2006 Tavoitteena on että vuoden 2006 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden liikevaihto nousee 168 miljoonaan euroon ja toimialalla on 130 yritystä. Tavoitteena on lisäksi edetä kohti useita vahvoja puunjalostuskeskittymiä. Tuotteistamisessa ja tuotantoteknologian edistämisessä keskitytään mäntyä jalostavaan teollisuuteen. Strategia Jalostusasteen olennainen nostaminen ja erikoistuminen ovat välttämättömyys. Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen ja jalostusarvon kohottaminen vaatii panostamista alan tutkimukseen ja koulutukseen. Puualan osaamiskeskittymän, Woodpoliksen, perustaminen Kuhmoon. Panostukset yhteistyöverkostojen ja osaamiskeskittymien kehittämiseen maakunnan sisällä ja maakuntien välillä Puun sivutuotteiden ja energiankäytön kehittäminen.

22 ELINTARVIKETALOUS klusteri (Tpk 2.1.) Alkutuotanto Tavoitetila 2006 Kainuun maaseudulla toimii ohjelmakauden päättyessä noin 1500 taloudellisesti kannattavaa maaseutuyritystä, joista 1000 yritystä harjoittaa maataloutta joko pää- tai sivutoimisesti. Maidonlähettäjien määrä tästä on 500 kpl. Yritystoimintaa vahvistaa korkea osaamisen taso ja uusimpien toiminta- ja tuotantomallien sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen. Keskeisimmät tavoitteet ovat maataloustuotannon nykytason ylläpitäminen, maatilatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ja jatkuvuuden turvaaminen sekä uusien yritys- ja työskentely mahdollisuuksien löytäminen maaseudulta. Keskeinen toiminta Kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan erityisesti sukupolvenvaihdosten edistämiseen ja yritystoiminnan rakenteiden kehittämiseen. Tavoitteena on löytää uusia yrittämis- ja työllistymismahdollisuuksia mm. seuraavilta aloilta: Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonvarojen jatkojalostus Maa- ja metsätalouden palvelut (tilanhoito, lomitus, metsänhoito, puuenergia, urakointi) Toteuttamistoimenpiteet Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelman koordinaatiohanke Elintarviketeollisuus Tavoitteet muutos henkilöstö % liikevaihto 66 milj. 79 milj. +20 % Toteuttamistoimenpiteet Markkinointitutkimuksen ja viestinnän osaamiskeskittymä.. Lähiruoan ja elintarvikkeiden kannattava sähköinen myyntipaikka hanke. Tutkimuksen ja osaamisen tuotteistaminen.

23 MUUT TOIMIALAT (Tpk 2.1.) Metalliteollisuus Kasvuhakuisten yritysten kehittyminen turvataan huolehtimalla osaamistason kehittymisestä ja rahoituksen saamisesta yritysten kasvua tukeviin hankkeisiin. Osaavan henkilöstön saantiin kiinnitetään huomiota. Metallialan vetovoimaa nostetaan. Edistetään hakeutumista alan koulutukseen. Liikevaihto: Työntekijät Metalliteollisuus 160 milj yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä 10 kpl 5 suomalais-venäläistä yhteistyöverkostoa toimivia alihankintaverkostoja 5 kpl Laadulliset tavoitteet 2006: 60%:lla yrityksistä käytössä toimiva laatuja ympäristöjärjestelmä yritykset panostavat merkittävästi tietojärjestelmien hyödyntämiseen tuotantoprosesseissa yritykset panostavat tuotekehitykseen keskimäärin 3% liikevaihdosta hyödyntäen aktiivisesti myös julkista tukea (TEKEShankkeet) merkittäviä uusia verkostoja alueen ulkopuolisiin tutkimus- ja koulutuslaitoksiin vuosittain jatkokoulutukseen osallistuu 20% metalliyritysten henkilöstöstä. Strategia ja toteuttamistoimenpiteet Kiskokalustotuotannon jatkuvuuden turvaaminen Vuolijoella ja alan osaamisen säilyttäminen Suomessa Yrityskohtaiset liiketoimintaprosessien kehittämishankkeet, joiden pohjalta voidaan edetä kohti toimivia metallialan yritysverkostoja. Yrityskohtaisten tarpeiden perusteella edistetään teknologista verkottumista tutkimus- ja koulutuslaitoksiin. Metallialan yritysten linkittymistä muihin toimialoihin edistetään. Kivitoimiala Kainuun kivitoimialan strategia perustuu markkinoiden jatkuvaan seurantaan, joustavaan ja nopeaan reagointikykyyn sekä kilpailutilanteen tunnistamiseen. Päästrategia perustuu uusiin tuotteisiin uusille markkinoille. Avustavassa strategiassa toteutetaan asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen (suhdemarkkinointi). Osaamisen lisääminen ja uuden tiedon jatkuva hankkiminen kivenjalostuksen kehittämiseksi Yritysten ja julkisten toimijoiden kokoaminen laajaksi yhteistyöverkostoksi

24 TPK 2.2. YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN Vahvistetaan yrittämisen edellytyksiä ja parannetaan yrittäjyysilmapiiriä Luodaan toimivia yrittäjyyspolkuja, tuki erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyydelle Tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista Varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuus Kainuun riskirahasto käynnistetään ohjelmakauden alussa vahvistamaan kehittyvien yritysten tuotekehitysrahoitusta. Yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen Yritystukilain mukaiset investointi- ja kehittämistuet Yritysten perustamisen edistäminen Yritystukilain mukaiset investointi- ja kehittämistuet Yritysten tutkimus- ja kehittämisrahoitus TEKES:n rahoitus Finnveran rahoitus Yritysten osaavan työvoiman saannin turvaaminen Tuetaan työvoiman kysyntää

25 TL 3 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Tpk 3.1. Hyvinvointipalvelut Kehitetään peruspalveluita ja turvataan palvelujen saatavuus Suunnataan kulttuuri- ja vapaaajanpalveluja tukemaan henkistä hyvinvointia Tuetaan uusia palveluntuottamismalleja, mm. hoivayrittäjyys ja 3. sektorin toiminta Keskeinen toiminta: Uusien palvelu- ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Hyvinvoinnin tutkimuksen edistäminen Kainuussa Hoiva-alan palveluja tarjoavien yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön tukeminen Koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen alalle, koulutuspaikkojen lisääminen Toteuttamistoimenpiteet: Kainuun hallintokokeilu ja sen valmistelu Ristijärven Seniorikylä Senioripolis (useita osahankkeita); toteutettavuuden selvittäminen Geronteknologian tutkimusyksikkö (Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus, toteutus yhteistyönä Oulun ja Kuopion yliopistot, VTT, Kajaanin ammattikorkea, Itä-Suomen osaamiskeskus ISO), ks. s. 15 ja 17 Hyvinvointiosaamisen tietopankin luominen Hoivayrittäjyys Kainuun hoivaverkosto Snowpolis (Sotkamo, Kajaani); hyvinvointialaan liittyvänä hankkeena; ks. s. 21 Lapsuuden kehityksen tukemisen Kainuun malli (STM, kaikki Kainuun kunnat mukana). Tpk 3.2. Rakennetyöttömyyden purkaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Parannetaan pitkäaikaistyöttömien ja riskiryhmien työllistymisedellytyksiä Ennalta ehkäistään syrjäytymistä Lisätään työhön menon ja työssä pysymisen kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä.

26 TL 4 YMPÄRISTÖN HOITO JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN Parannetaan perusrakenteiden tasoa ja toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa Parannetaan elinympäristön laatua Säilytetään luonnon monimuotoisuus TPK 4.1 Perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen Keskeinen toiminta - kestävän kehityksen mukaiset vesi-huollon järjestelyt - pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat - jätehuollon kehittämistoimenpiteet - puuenergian käytön lisääminen - tieliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parantavat hankkeet - joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä parantavat hankkeet - kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksia parantavat hankkeet - vesiliikennealueiden toimintaa ja turvallisuutta parantavat hankkeet. Toteuttamistoimenpiteet: - Oulu-Iisalmi/Vartius radan sähköistys ja ratatyöt - Kehys-Kainuun jätehuollon infrastruktuurin parantaminen - Valtatie 5 Kajaanin Pyykönpuron eritasoliittymä - Oulujärven oikotien selvitykset ja suunnittelu - Arkangelin korridori ja Vartiuksen rajaliikennekeskus - Oulujärven veneväylän merkinnän parantaminen ja merenmittaustyöt - Laajakaistayhteydet TPK 4.2 Asuin- ja elinympäristön laadun parantaminen Keskeinen toiminta - kulttuuriympäristöohjelmien laatiminen - kulttuuriympäristöjen hoito - taajamaympäristön suunnittelu ja kehittäminen - harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien kehittäminen - sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen - maisemanhoito - pilaantuneiden maa-alueiden ja muu ympäristön kunnostus. Keskeisessä asemassa toteuttamisessa ovat kaupungit ja kunnat. Toteuttamistoimenpiteet: - Kajaanin Petäisenniskan kehittämisalue - Kajaanijoen kulttuuriympäristön kunnostus ja Kalkkisillan vierasvenesatama.

27 TPK 4.3 LUONNONYMPÄRISTÖN HOITO JA SUOJELU SEKÄ LUONNONSUOJELUALUEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ Keskeinen toiminta - luonnonsuojelun rahoitusohjelman toteuttaminen - Natura 2000 verkoston toteuttaminen (LsL 66 ) ja suojelusuunnittelu - erityissuojeltujen lajien inventointi ja suojelupäätökset - suojelualueiden edustavuuden tarkastelu - luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu sekä virkistys- ja luontomatkailukäytön edellytysten parantaminen - luonnonsuojelualueiden ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen - luonnon monimuotoisuuden seurantamenetelmien kehittäminen - luonnonympäristön ennallistamistyöt ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen - pohja- ja pintavesien suojelu sekä vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpano - ympäristön tilan tutkimus ja seuranta - luonnon virkistyskäytön seuranta ja monitorointi - maakunnan rajat ylittävä luonnonsuojeluyhteistyö (ml. Karjalan Tasavalta) sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa edistävä tutkimusyhteistyö - luonnonympäristön hoitoavustukset. Toteuttamistoimenpiteet: - Natura 2000 verkoston alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman laatiminen - Kalevalapuiston toteuttaminen - Vaara-Kainuun kansallispuiston toteuttamisedellytysten selvittäminen - Erityistä suojelua vaativien lajien esiintymien kartoitus ja suojeluratkaisujen toteuttaminen - Suurpetotietokeskuksen toteuttaminen Kuhmoon Ympäristön tilaa seuraavat mm. Metla, yliopistot, ympäristöhallinto, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus, Metsähallitus ja Metsäkeskukset.

28 TL 5 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Uudistetaan omia toimintatapoja Keskitetään voimavaroja Toteutetaan Kainuun hallintomalli ja kehitetään sitä edelleen Suuntaudutaan ulospäin yhteistyöhön Pyritään strategisiin liittolaissuhteisiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Tuetaan paikallisyhteisöjen ja kansalaisryhmien omaa aloitteellisuutta Tpk 5.1. Maakuntahallinnon kehittäminen Kainuun hallintoelinten tehtävä on johtaa ja toteuttaa maakuntasuunnitelman ja - ohjelman visioiden ja strategioiden toteuttamista ja johtaa niitä palvelutehtäviä, jotka ovat hallinto-organisaatioiden vastuulla. Itsehallinnollinen Kainuun maakuntahallinto järjestää kuntien asukkaiden peruspalvelut siinä laajuudessa kuin kuntayhtymien perussopimuksissa määritellään. Maakuntahallinnon vastuulla on myös maakunnan kehitykseen vaikuttavan valtionhallinnon ohjaus. Toteuttamistoimenpiteet Hallintokokeilun käynnistämisen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamisen suunnitelmat Palvelutuotannon uudistaminen jatkuu suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden - Investoinnit tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta maakunnan laajuisen organisaation johtaminen olisi reaaliaikaista ja jotta palvelujärjestelmät voitaisiin rakentaa mahdollisilta osin aika- ja paikkariippumattomiksi - Uuden maakuntahallinnon kulttuurin synnyttäminen yhteistyöprosesseja kehittämällä - Peruskuntien uuden roolin omaksuminen ja rakenteiden muuttaminen uuden roolin mukaisiksi - Maakunnan kehittämisessä valtion- ja kunnallishallinnon yhteispelin parantaminen - Kainuun kehittämistä vauhdittavien valtion budjetin kautta rahoitettavien kehityshankkeiden ( valtioneuvoston päätös) läpivienti - Kainuu tarjoaa valtion toimintojen uudelleen sijoittumiselle kilpailukykyiset puitteet mm. hallinnon tukipalveluissa ja lupavirastojen sijoituspaikkana

29 TPK 5.2. AKTIIVINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ 1. Omien toimintatapojen uudistaminen Kehittyvä Kainuu Sosiaalinen pääoma Vahva yhteinen Kainuu toiminta Uusi Uusi toimintakulttuuri Pelisäännöt Positiivisuus Yhteisöllisyys Paikallisuus Yhteisöllisyys Paikallisuus Sosiaalinen Ekologinen Taloudellinen Kulttuurinen Taloudellinen Luottamus Turvallisuus Aktiivisuus Sitoutuminen Vuorovaikutus 2. Seudullinen ja muu kuntien yhteistyö 3. Maakuntien yhteistyö ja liittoutuminen Oulun seutu Itä-Suomi Interreg Karjala ohjelma Euregio Karelia yhteistyö-foorumi Barentsin alueen yhteistyö 4. Kansainvälistyminen Kainuu maakuntana ja sen toimijat ovat haluttuja ja luotettavia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita/asian-tuntijoita, jotka tuovat lisäarvoa maakunnan kehitykseen mm. maakunnan vientitulojen kasvamisen kautta. Kainuu on eurooppalainen maakunta, joka toimii monipuolisessa yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kainuu on portti itään.

30 TPK 5.2. AKTIIVINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ (jatkoa ) 5. Viestintä Kainuun maakuntaportaali - Kainuu.fi - Verkkoasioinnin palvelukeskus Tavoitetila 2006 Monikanavainen palvelukeskus yritykset yritykset kainuulaiset matkailijat matkailijat ASIAKASSEGMENTIT Kainuussa on vuonna 2006 toimiva verkkoasioinnin palvelukeskus, joka muodostuu yhtenäisestä sisällöntuottajien verkostosta, kehittäjäverkostosta (teknolo-ginen kehitys) ja asiakasryhmistä, joita ovat laajasti kuvattuna kansalaiset, yksityinen sektori, julkinen sektori ja ns. kolmas sektori (yhdistykset ja järjestöt). Kainuun liiton ekainuu hankkeen koordinoimana Kainuu.fi palvelukeskusta valmistellaan vuosien 2003 ja 2004 aikana. Kotipesä, josta viestintäympäristön toimin-taa koordinoidaan, selvitetään hankkeen aikana Palvelukeskus voi olla vuonna 2006 osa Kainuun hallintokokeiluun liittyvää laajempaa kokonaisuutta, jossa koko maakunnan tietohallinto on keskitetty saman organisaation alle. UUSI VIESTINTÄYMPÄRISTÖ digi/ptv radio streaming web mobiili hallintomalli kunnat yritykset 3. sektori & kansalaiset printti MONIKANAVAINEN VIESTINTÄALUSTA SISÄLTÖ- JA PALVELUTUOTANTO

31 TPK 5.3. OSALLISTUMINEN JA PAIKALLINEN ALOITTEELLISUUS Paikallisella aloitteellisuudella tarkoitetaan asukkaiden aktiivista osallistumista alueensa toimintojen, elinolojen ja elinkeinojen kehittämiseen. Sitä tarvitaan sosiaalinen pääoman lisäämiseksi. Nuoret ovat Kainuun tulevaisuuden kannalta avainasemassa. Nuorten yrittäjyyteen, osaamisen ja osallistumis-mahdollisuuksien parantamiseen kohdistuvin panostuksin voidaan Kainuussa kasvattaa vahvemman tulevaisuususkon omaavat ja maakunnan tulevaisuuden ja positiivisen imagon rakentavat nuoret kainuulaiset. Tavoitetila 2006 Yhä useammalla nuorella on halua ja osaamista yrittäjyyteen. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat. Kainuun kylä- ja asuinaluetoiminta perustuu laajaan yhteistyöhön. Maaseudun elinkeinotoimintaa voimistetaan. Kainuulainen kylä on vetovoimainen alue. Kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti työllistäjinä ja palvelujen tarjoajina. LEADER-toiminta on vakiinnuttanut paikkansa Keskeinen toiminta - Nuorten yrittäjyyden tukeminen ja nuorten yrittäjäyhteisöjen perustaminen - Yrittäjyyskoulutuksen tukeminen - Nuorten osaamisen vahvistaminen - Maakunnallisten nuorisohankkeiden ja -tapahtumien tukeminen - Teledemokratiahankkeet - Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen liittyvät toimenpiteet - Kylätoiminta - Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen parantaminen - Maaseudun yrittäjyyden monipuolistaminen - Yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön edistäminen - Kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet. Toteuttamistoimenpiteet - Kylätyöohjelma - Leader-toiminta - Intotalo-hanke

32 RAHOITUSSUUNNITELMA Toimintalinjojen välistä julkisen kehittämisrahan painotusta on suunniteltu seuraavasti TL 1 Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen 30 % TL 2 Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 50 % TL 2:n rahoituksesta kohdistetaan ICT ja elektroniikkaan noin 30 % elämys-tuotantoon 20 % metsään ja puuhun 20 % elintarviketalouteen 20 % Muille aloille noin 10 % TL 3 Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen 10 % TL 4 Ympäristön hoito ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen 5 % TL 5 Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen 5 % Klustereiden keskinäinen painotus kohdistuu parhaimmat kannattavat kasvumahdollisuudet omaaviin klustereihin, toisena seikkana on otettu huomioon odotettavissa oleva rakenneuudistuksen tarve.

33 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS Valtion kautta tulevan rahoituksen määrä on yhteensä noin vuonna 2004 ja vuonna Tavoite 1 -ohjelman osuus 8,5 % v ja 8,3 % v Interreg III A Karjala -ohjelman osuus v on 1,2 % ja v noin 1,1 % Muiden yhteisöaloitteiden osuus v on 1,5 % ja v noin 1,2 % Kainuun kehittämisrahan osuus on noin eli 16,3 % v ja noin eli 18,0 % vuonna 2005 kaikesta valtion kautta tulevasta rahasta. Muu kansallinen rahoitus on ylivoimaisesti suurin, yli vuodessa eli runsaat 72 %, sillä siihen sisältyvät valtionosuudet kunnille. Kuntien verotulot ovat samaa suuruusluokkaa eli noin vuodessa. Kelan kauttakin Kainuuseen tulee valtiolta rahaa noin vuodessa. Yksityisen sektorin rahavirrat ovat moninkertaiset. Kehittämisrahoituksen käyttö onkin nivellettävä hyvin kaikkeen Kainuun muuhun talouselämään, vain siten on mahdollista saada pysyvää toimintojen uudistamista.

34 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS v TOTSU:n rahoitussuunnitelma 2004 miljoonia euroa yhteensä kaikki toimintalinjat (Tavoite 1 ohj kohtaan sisältyy vuosien säästöjä) Rahoitus KL LH YOS Tekes FINN TOS MOS KAI TIEP MEKE STM V yht kunta yks Kaikki yht Tavoite 1 ohj 1,00 4,10 5,90 2,50 1,10 3,22 5,90 1,00 24,72 2,60 16,80 44,12 Interreg III A 0,60 0,70 0,20 0,40 0,10 0,40 0,70 0,20 3,37 0,50 0,80 4,67 Muut yht aloit 2,67 1,00 0,67 4,34 0,12 0,36 4,83 Kainuun kehr 1,85 1,35 25,30 0,40 18,50 0,10 47,50 5,53 53,03 Yhteensä 3,45 4,80 7,45 2,50 1,10 31,59 7,00 1,80 19,20 0,10 0,87 79,94 8,75 17,96 106,65 Muu kansal 9,90 82,60 1,70 2,00 3,20 0,50 14,00 97,00 210,90 210,90 Kaikki yht. 13,35 87,40 7,45 4,20 3,10 34,79 7,50 1,80 33,20 0,10 97,87 290,84 8,75 17,96 317,55 Johon sisältyy vuodelle 2004 osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Johon sisältyy vuodelle 2004 aluekeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL)

35 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS v TOTSU:n rahoitussuunnitelma 2005 miljoonia euroa yhteensä kaikki toimintalinjat (Tavoite 1 ohj kohtaan sisältyy vuosien säästöjä) Rahoitus KL LH YOS Tekes FINN TOS MOS KAI TIEP MEKE STM V yht kunta yks Kaikki yht Tavoite 1 ohj 1,00 4,50 5,90 2,50 1,10 3,50 5,90 0,90 25,30 0,90 15,80 42,00 Interreg III A 0,60 0,70 0,20 0,50 0,10 0,40 0,70 0,20 3,40 0,50 0,80 4,70 Muut yht aloit 0,20 2,09 1,00 0,50 3,79 0,17 0,08 4,03 Kainuun kehr 10,88 1,35 24,90 0,40 17,45 0,10 55,08 5,53 60,61 Yhteensä 12,48 5,40 7,45 2,50 1,10 30,99 7,00 1,70 18,15 0,10 0,70 87,57 7,10 16,68 111,34 Muu kansal 10,10 87,30 1,70 2,00 3,20 0,50 14,00 100,00 218,80 218,80 Kaikki yht. 22,58 92,70 7,45 4,20 3,10 34,19 7,50 1,70 32,15 0,10 100,70 306,37 7,10 16,68 330,14 Johon sisältyy vuodelle 2005 osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Johon sisältyy vuodelle 2005 aluekeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Vuonna 2005 maakuntavaltuusto päättää Kainuun kehittämisrahan suuntaamisesta eri tarkoituksiin. Kainuun kehittämisraha on taulukoissa esitetty myös vuonna 2005 eri hallinnonaloille jaettuna, niin että voidaan nähdä nykyinen arvio käyttötarpeesta maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Arvioitu lisäys on kirjattu KL kohtaan, josta sitä voi tarkentuvien tarpeiden mukaan kohdentaa muualle. TOTSU:a kirjoitettaessa muutaman keskeisen hankkeen rahoittajaviranomaisten sopiminen on kesken ja se onnistuu vasta kun hankesuunnitelmat täsmentyvät.

36 ALUEKEHITYSOHJELMIEN ALUEELLINEN JA SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS JA KOHDENNUS MAAKUNTASUUNNITELMA JA MAAKUNTAOHJELMA - koko maakunnan alueellisesti kattava - lainsäädäntöön perustuva koordinoiva asema - kattaa periaatteessa kaikki toimialat ja julkiset toiminnot (priorisointi on päättäjien valinnassa) - rahoituslähteinä sekä kansalliset aluekehitysvarat että EUrakennerahastorahoitus - Kainuun hallintokokeilu vahvistaa maakuntahallinnolle resurssien allokointivallan keskitetysti MAAKUNTAA LAAJEMMAT YLEISET ALUEKEHITYS- OHJELMAT - Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma -Pohjois-Suomi strategia MAAKUNNALLISET SEKTORI- TAI ALAOHELMAT - Kainuun teknologiastrategia - Kainuun tietoyhteiskuntastrategia - Kainuun hyvinvointistrategia - Kainuun kansainvälistymisohjelma - Eri alojen työohjelmat Sisältävät hankkeita eri toimenpidekokonaisuuksiin INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT - Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategia - Kajaanin korkeakouluyksiköiden teknologiastrategia - Kainuun innovaatiojärjestelmän strategiakartta - Osaava Pohjois-Suomi - Kainuun Intotalo -hanke - Kainuun hallintokokeiluun liittyvät elinkeinopoliittiset hankkeet Sisältävät hankkeita maakuntaohjelman eri toimenpidekokonaisuuksiin MAAKUNTAA LAAJEMMAT TEEMAKOHTAISET ALUEKEHITYSOHJELMAT - Karjala INTERREG III - Itä-Suomen Innovatiiviset toimet MAAKUNTAA SUPPEAMMAT MONIALAISET OHJELMAT - Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma - osaaminen - verkottuminen Maakunta- ja aluekeskusohjelma kytketään prosesseina toisiinsa INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT OHJELMAT Kainuun osaamiskeskusohjelma - Measurepolis (mittaustekniikka) - Virtuosi (kamarimusiikki) Kainuun osaamiskeskusohjelman operatiiviset osiot sisältyvät maakuntaohjemaan omina hankekokonaisuuksina

37 SEURANTA Alueellisen kehityksen ennakointi- ja seurantaryhmä raportoi ohjelman indikaattoreiden kehityksestä vuosittain maakuntavaltuustolle aluekehityksen seurantaraportissa KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneet yhteensä, % 48,5 52,4 55,7 56,1 Korkea-asteen tutkinnon suor. osuus, % 6,5 8,8 17,4 17,7 TYÖMARKKINATILANNE Työttömyysaste (%) 11,2 27,0 19,5 18,5 17,5 Työllisyysaste (työlliset v:ista,%) 60,6 48,5 55,3 56,1 56,8 Työpaikat (henkeä), (indeksi v.2000=100) MUUTTOLIIKE, VÄESTÖ Väestö (henkeä) Nettomuutto Luonnollinen väestönkasvu (=syntyneiden enemmyys) Huoltosuhde 1,50 2,10 1,83 1,80 ALUEELLINEN BKT, TUOTANTO BKT (tkh), Mrd. (v hintoihin) 1,11 1,08 1,21 1,25 1,29 BKT / asukas, Liikevaihdon kehitys (1000 ) Yritysten lukumäärä (yritysrekisteri) Uudet yritykset Lopettaneet yritykset

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot