MAAKUNNAN SUUNNITTELU

Transkriptio

1

2 SIJAINTI

3 KAINUUN KUNNAT

4 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne VN (SM) VN (YM) valtak. alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö valtak. alueidenkäyttötavoitteet TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

5 MAAKUNNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA - Visio 2020 VISIO 2020 Kainuu on elämisen laatua, joka tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä YHTEINEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Vahvistetaan Kainuun vetovoimaa ja kilpailukykyä ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena Kainuu - luova luonnoltaan Kainuu on ihmisenkokoinen, itseensä uskova maakunta, jonka menestys perustuu uutta luovaan, ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen. Kainuu - rikas luonnostaan Kainuun valttina on puhdas ja turvallinen elinympäristö. Maakunnan monipuolisesta luonnosta ja kulttuurista ammennetaan jaksamista ja elämyksiä. Kainuu hyödyntää luonnonvarojaan kestävästi. Kainuu - erikoistunutta osaamista Kainuussa on kilpailukykyiset osaamispalvelut. Kajaanissa on kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä, jonka ydin on elektroniikka- ja ICT alan osaamisessa ja joka tarjoaa korkea-asteen koulutusta ja innovatiivisen osaamisympäristön. Maakunnassa on lisäksi paikallisiin vahvuuksiin perustuvia, verkottuneita osaamiskeskittymiä. Kainuu - yhteistyön taitaja Kainuu on eurooppalainen maakunta, joka toimii monipuolisessa yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kainuu on portti itään.

6 OHJELMAN YLEISTAVOITTEET 1. Muuttoliike hidastuu 2. Eläköityminen avaa työpaikkoja 3. Bkt:n kasvu maan keskimääräisen yläpuolelle Ohjelman määrälliset tavoitteet: Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työpaikat (henkeä) Nettopendelöinti Työttömät (henkeä) Työttömyysaste (%) 11,2 27,0 22,1 14,6 14,1 Työllisyysaste (työlliset v:ista,%) 60,6 48,5 53,5 59,1 60 BKT (tkh), Mrd. (v hintoihin) 1,11 1,08 1,21 1,41 1,46 Työvoimatutkimuksen työllisyysluvut Työttömyysaste (%) 6 22,4 19,4 14,5 14,0 Työllisyysaste (työlliset % v.) 66,9 53,2 54,6 58,3 58,5 Työpaikat: A-B Alkutuotanto C-E Teollisuus F Rakennustoiminta G Kauppa H Maj.- ja ravitsemistoim I Liikenne J-K Muut yksit. palvelut L-Q Yht.kunnall.palv. ja järjestöt Yhteensä

7 OHJELMAN YLEISTAVOITTEET / AVAINKLUSTERIT JA -TOIMIALAT Työpaikat avainklustereilla %/v %/v. 1. ICT + Elektroniikka yhteensä ,0 5,2 2. Elämystuotanto yhteensä , Metsä ja Puu yhteensä ,1-0,4 4. Elintarviketuotanto yhteensä ,9-4 Työpaikat muilla avaintoimialoilla 5. Metalli yhteensä ,3 3,9 6. Kaivannaistoiminta - Kivi (TOL 14, 267) ,8 7,3

8 OHJELMAN LAADULLISET TAVOITTEET Yrittäjyys Osaaminen Maakunnan tuotteiden jalostusasteen nostaminen Maakunnan vientitulojen lisääminen ja ulkopuolisten investointien saaminen maakuntaan Maakunnan tunnettuuden lisääminen ja maakuntakuvan parantaminen Maakunnan luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Kainuun työllisyysaste nousee 60%:iin vuonna Yhteistyö ja verkottuminen Maakunnan tasapainoinen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen koko maakunnan asukkaille.

9 TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET TL 1. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen TL 2. Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen TL 3. Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen TL 4. Ympäristön hoito ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen TL 5. Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen

10 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.1. Koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Lisätään avainklustereita tukevia korkeaasteen aloituspaikkoja Kehitetään ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeita Perusopetusta suunnataan vahvistamaan yrittäjyyttä ja maakunnan menestysmahdollisuuksia Tpk 1.2. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen Luodaan toimivat innovaatioketjut koulutuksesta tutkimuksen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin Muodostetaan avainklustereita tukevia osaamiskeskittymiä

11 TL 2 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Tpk 2.1. Klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Tunnistetaan kasvupotentiaalit ja keskitetään voimavaroja Lisätään omien luonnonvarojen käyttöä ja nostetaan jalostusastetta kestävällä tavalla Vahvistetaan yhteistyötä ja verkottumista yritysten kesken, toimialojen välillä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä Tpk Yrittäjyyden edistäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen Vahvistetaan yrittämisen edellytyksiä ja parannetaan yrittäjyysilmapiiriä Luodaan toimivia yrittäjyyspolkuja, tuki erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyydelle Tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista Varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuus

12 TL 3 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Tpk 3.1. Hyvinvointipalvelut Kehitetään peruspalveluita ja turvataan palvelujen saatavuus Suunnataan kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja tukemaan henkistä hyvinvointia Tuetaan uusia palveluntuottamismalleja, mm. hoivayrittäjyys ja 3. sektorin toiminta Tpk Rakennetyöttömyyden purkaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Parannetaan pitkäaikaistyöttömien ja riskiryhmien työllistymisedellytyksiä Ennalta ehkäistään syrjäytymistä

13 TL 4 YMPÄRISTÖN HOITO JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN Tpk Perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen Parannetaan perusrakenteiden tasoa ja toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa Tpk Asuin- ja elinympäristön laadun parantaminen Parannetaan elinympäristön laatua Tpk Luonnonympäristön hoito ja suojelu sekä Luonnonsuojelualueiden kestävä käyttö Säilytetään luonnon monimuotoisuus

14 TL 5 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Uudistetaan omia Toimintatapoja Keskitetään voimavaroja Tpk Maakuntahallinnon kehittäminen Toteutetaan Kainuun hallintomalli ja kehitetään sitä edelleen Tpk Aktiivinen yhteistyö ja viestintä Suuntaudutaan ulospäin yhteistyöhön Pyritään strategisiin liittolaissuhteisiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Tpk Osallistuminen ja paikallinen aloitteellisuus Tuetaan paikallisyhteisöjen ja kansalaisryhmien omaa aloitteellisuutta

15 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.1. Koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Lisätään avainklustereita tukevia korkeaasteen aloituspaikkoja Kehitetään ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeita Perusopetusta suunnataan vahvistamaan yrittäjyyttä ja maakunnan menestysmahdollisuuksia

16 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.2. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen Luodaan toimivat innovaatioketjut koulutuksesta tutkimuksen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin Muodostetaan avainklustereita tukevia osaamiskeskittymiä Kehittämistarpeet Kainuun innovaatioketjun suurimpia kehittämisen kohteita ovat: a) tieteellisen tutkimuksen (perus- ja soveltava) vahvistaminen huippualoilla (mittaustekniikka ja langaton instrumentointi) b) yliopistokeskuksen kehittäminen c) teknologiakeskuksen kehittäminen d) viimeisimmän tiedon välittäminen yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen e) riskirahastotoiminta yritysten tutkimusja tuotekehitystoiminnan vauhdittajana ja laajentajana f) kasvu- ja kehityshaluisten yritysten aktivointi TOIMIJAT JA OHJELMAT Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopiston yhteiskunnallinen ja alueellinen palvelutehtävä Aluekeskusohjelman rooli Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Osaamiskeskusohjelman rooli Virtuosi Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskus Measurepolis Kajaanin mittaustekniikan osaamiskeskus Pohjois-Suomen Multipolis verkosto Markkinatiedon saantia ja yritysten tuotekehitystä tukeva välittäjätoiminta Osaajien rekrytointi alueelle

17 TL2 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Tpk 2.1. Klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Tunnistetaan kasvupotentiaalit ja keskitetään voimavaroja Lisätään omien luonnonvarojen käyttöä ja nostetaan jalostusastetta kestävällä tavalla Vahvistetaan yhteistyötä ja verkottumista yritysten kesken, toimialojen välillä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä

18 ICT JA ELEKTRONIIKKA klusteri (Tpk 2.1.) Kainuun osaamisalueita ovat mm. laitetekniikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, langaton tietoliikennetekniikka ja sulautetut järjestelmät. Toimialoja, joilla osaamista sovelletaan ovat mm. puunjalostusteollisuus, kuljetus, tietoliikenne, kauppa, hyvinvointipalvelut, matkailu, puolustusteknologia, biotekniikka. Odotuksia ja mahdollisuuksia uusiksi liiketoiminnan sovelluksiksi on asetettu erityisesti hyvinvointiteknologiaan, matkailuun ja bioteknologiaan. Tavoitteet 1. Elektroniikan valmistusta siirtyy halvemman työvoiman alueille, mutta tuotannon tehostumista tapahtuu edelleen. Työpaikkojen määrästä lähes puolet ICT/elektroniikkasektorilla tulee valmistuksesta. Merkittävää työpaikkamäärän kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Sen sijaan tuotannon tehostuminen nostaa liikevaihtoa noin 10% vuositasolla. 2. Elektroniikan suunnittelussa työntekijämäärän sekä liikevaihdon ennustetaan kasvavan 10%:n vuosivauhtia. Tietoliikenne- ja ohjelmistoyrityksissä kasvun odote-taan olevan hieman nopeampaa, noin 15%:n luokkaa. Em. tavoitteet tarkoittavat toteutuessaan noin 250 työpaikan lisäystä olemassa olevissa yrityksissä vuoteen 2006 mennessä. Kun otetaan huomioon mm. osaamiskeskus-toiminnan lisäpanostukset, niin kasvutavoite on noin 400 työpaikkaa vuoteen Strategia ja toteuttamistoimenpiteet: a) Koulutustarjonnan määrän ja laadun nostaminen ja turvaaminen b) Tutkimustoiminnan vahvistaminen c) Measurepolis osaamiskeskusohjelman onnistunut toteuttaminen d) Toimiville yrityksille tarjottava koulutus. e) Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää myös suoraan asiakasrajapintaan suuntautuvaa kansainvälistä myynti- ja markkinointiosaamista. f) Yritysten yhteistoiminnassa kokoava toimija on Kainuun IT-pooli. g) Toimitilarakentaminen nähdään myös merkittävänä toimintaedellytysten tukena.

19 ELÄMYSTUOTANTO (Matkailu - Kulttuuri - Liikunta) - klusteri (Tpk 2.1.) Elämystuotannon menestystekijät Elämystuotannon menestyminen edellyttää vahvojen veturi- tai kärkiyritysten olemassaoloa ja aktiivista toimintaa alueella sekä toimivien ketjutuotteiden syntymistä. Asiakasvolyymin lisääminen edellyttää hyvää saavutettavuutta ja toimivaa yhteismarkkinointia sekä kustannustehokasta jakeluteiden hallintaa. Laadun hallinta on keskeinen osa menestystekijöiden synnyssä. Matkailu Keskeinen kehittämistoiminta kohdistetaan kasvuhakuisiin yrityksiin seuraavissa tuoteryhmissä: 1. Luonto-liikunta- ja hyvinvointimatkailu 2. Kulttuuri- ja tapahtumamatkailu 3. Kannuste- ja kokousmatkailu Matkailun liikevaihdosta suurin osa tulee luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailusta. Tavoitteet 2006 Määrälliset tavoitteet: - kannuste- ja kokousmatkailijoiden määrän lisääminen 20 % - ulkomaalaisten yöpymisten määrän kasvaminen 20 % - matkailutulon kasvu 15 % - kotimaisten yöpymisten määrän kasvaminen 10 % - matkailun työpaikkojen (suora työllistävyys) kasvaminen 10 % Laadulliset tavoitteet: - valtakunnallisten ja kansainvälisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien laadun parantaminen ja ammattimainen tuottaminen, yhteistyön lisääminen kulttuuri- ja liikuntatuottajien ja matkailutoimijoiden välillä - elämystuotteiden laadun ja tuottajien osaamisen parantaminen - tuoteverkostojen ja -paketoinnin lisääminen (esim. pienryhmille kohdistuvat erikoisteematuotteet, kiertomatkat, räätälöidyt matkat) - kansainvälisten matkanjärjestäjäyhteistyön lisääminen ja panostaminen kansainvälisten jakeluteiden hallintaan: uudet jakelutie-mahdollisuudet (esim. agentuurit, toimeksiannot, managerit).

20 KULTTUURI Kulttuuritoimiala käsitteenä tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, johon liittyy kulttuurinen sisältö. Kulttuuriin luetaan kuuluvaksi perinteiset taiteenlajit sekä liikuntakulttuuri. Tavoitteet 2006 Määrälliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet - kulttuuri- ja liikuntamatkailun ohjelmatuotannon kehittäminen Keskeisiä kasvumahdollisuuksia ovat kulttuuri- ja liikuntamatkailun sekä kulttuuriteollisuuden sisältötuotannon lisääminen ja kehittäminen. Kulttuuri ja liikunta ovat matkailun vetovoimatekijöitä, joiden avulla voidaan lisätä matkailun tuomaa tuloa maakuntaan. kulttuuritoimialan työpaikkojen kasvu kulttuuriteollisuuden uusien yritysten lisäys kansainvälisten tapahtumien lisäys TV- ja elokuvatuotannon lisäys 10 % 5-10 kpl 1-2 kpl vuosittain 1-2 ohjelmaa/ elokuvaa /v. - kulttuuriteollisuuden sisältötuotannon kehittäminen - tapahtumien ja käyntikohteiden laadullinen parantaminen tavoitteena ulkomaalaisten kävijöiden lisäys - yritysten yhteistyön tiivistäminen Kainuun kulttuuritarjonta ja tapahtumat painottuvat kesäkauteen ja tarjonnan saaminen ympärivuotiseksi on tuotteistamisen lähtökohtana. - yritysterveysliikunnan tuotteistaminen osaksi henkilöstön hyvinvointia - maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden paraneminen

21 METSÄ JA PUU -klusteri (Tpk 2.1.) Metsätalous Toimenpiteet Lähivuosien oleellisimmat metsätalouden kehittämisen painopisteet ovat Kainuun metsä- ja puutalouden kehittämisohjelman mukaan 1. Laadukkaan ja tarvelähtöisen puuraakaaineen tuottaminen 2. Metsätalous- ja lämpöyrittäjyyden edistäminen 3. Puuenergian käytön lisääminen 4. Ympäristö- ja laatujärjestelmien tehokas hyväksikäyttö 5. Metsien monikäytön edistäminen Mekaaninen puunjalostus Tavoitetila 2006 Tavoitteena on että vuoden 2006 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden liikevaihto nousee 168 miljoonaan euroon ja toimialalla on 130 yritystä. Tavoitteena on lisäksi edetä kohti useita vahvoja puunjalostuskeskittymiä. Tuotteistamisessa ja tuotantoteknologian edistämisessä keskitytään mäntyä jalostavaan teollisuuteen. Strategia Jalostusasteen olennainen nostaminen ja erikoistuminen ovat välttämättömyys. Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen ja jalostusarvon kohottaminen vaatii panostamista alan tutkimukseen ja koulutukseen. Puualan osaamiskeskittymän, Woodpoliksen, perustaminen Kuhmoon. Panostukset yhteistyöverkostojen ja osaamiskeskittymien kehittämiseen maakunnan sisällä ja maakuntien välillä Puun sivutuotteiden ja energiankäytön kehittäminen.

22 ELINTARVIKETALOUS klusteri (Tpk 2.1.) Alkutuotanto Tavoitetila 2006 Kainuun maaseudulla toimii ohjelmakauden päättyessä noin 1500 taloudellisesti kannattavaa maaseutuyritystä, joista 1000 yritystä harjoittaa maataloutta joko pää- tai sivutoimisesti. Maidonlähettäjien määrä tästä on 500 kpl. Yritystoimintaa vahvistaa korkea osaamisen taso ja uusimpien toiminta- ja tuotantomallien sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen. Keskeisimmät tavoitteet ovat maataloustuotannon nykytason ylläpitäminen, maatilatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ja jatkuvuuden turvaaminen sekä uusien yritys- ja työskentely mahdollisuuksien löytäminen maaseudulta. Keskeinen toiminta Kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan erityisesti sukupolvenvaihdosten edistämiseen ja yritystoiminnan rakenteiden kehittämiseen. Tavoitteena on löytää uusia yrittämis- ja työllistymismahdollisuuksia mm. seuraavilta aloilta: Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonvarojen jatkojalostus Maa- ja metsätalouden palvelut (tilanhoito, lomitus, metsänhoito, puuenergia, urakointi) Toteuttamistoimenpiteet Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelman koordinaatiohanke Elintarviketeollisuus Tavoitteet muutos henkilöstö % liikevaihto 66 milj. 79 milj. +20 % Toteuttamistoimenpiteet Markkinointitutkimuksen ja viestinnän osaamiskeskittymä.. Lähiruoan ja elintarvikkeiden kannattava sähköinen myyntipaikka hanke. Tutkimuksen ja osaamisen tuotteistaminen.

23 MUUT TOIMIALAT (Tpk 2.1.) Metalliteollisuus Kasvuhakuisten yritysten kehittyminen turvataan huolehtimalla osaamistason kehittymisestä ja rahoituksen saamisesta yritysten kasvua tukeviin hankkeisiin. Osaavan henkilöstön saantiin kiinnitetään huomiota. Metallialan vetovoimaa nostetaan. Edistetään hakeutumista alan koulutukseen. Liikevaihto: Työntekijät Metalliteollisuus 160 milj yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä 10 kpl 5 suomalais-venäläistä yhteistyöverkostoa toimivia alihankintaverkostoja 5 kpl Laadulliset tavoitteet 2006: 60%:lla yrityksistä käytössä toimiva laatuja ympäristöjärjestelmä yritykset panostavat merkittävästi tietojärjestelmien hyödyntämiseen tuotantoprosesseissa yritykset panostavat tuotekehitykseen keskimäärin 3% liikevaihdosta hyödyntäen aktiivisesti myös julkista tukea (TEKEShankkeet) merkittäviä uusia verkostoja alueen ulkopuolisiin tutkimus- ja koulutuslaitoksiin vuosittain jatkokoulutukseen osallistuu 20% metalliyritysten henkilöstöstä. Strategia ja toteuttamistoimenpiteet Kiskokalustotuotannon jatkuvuuden turvaaminen Vuolijoella ja alan osaamisen säilyttäminen Suomessa Yrityskohtaiset liiketoimintaprosessien kehittämishankkeet, joiden pohjalta voidaan edetä kohti toimivia metallialan yritysverkostoja. Yrityskohtaisten tarpeiden perusteella edistetään teknologista verkottumista tutkimus- ja koulutuslaitoksiin. Metallialan yritysten linkittymistä muihin toimialoihin edistetään. Kivitoimiala Kainuun kivitoimialan strategia perustuu markkinoiden jatkuvaan seurantaan, joustavaan ja nopeaan reagointikykyyn sekä kilpailutilanteen tunnistamiseen. Päästrategia perustuu uusiin tuotteisiin uusille markkinoille. Avustavassa strategiassa toteutetaan asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen (suhdemarkkinointi). Osaamisen lisääminen ja uuden tiedon jatkuva hankkiminen kivenjalostuksen kehittämiseksi Yritysten ja julkisten toimijoiden kokoaminen laajaksi yhteistyöverkostoksi

24 TPK 2.2. YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN Vahvistetaan yrittämisen edellytyksiä ja parannetaan yrittäjyysilmapiiriä Luodaan toimivia yrittäjyyspolkuja, tuki erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyydelle Tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista Varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuus Kainuun riskirahasto käynnistetään ohjelmakauden alussa vahvistamaan kehittyvien yritysten tuotekehitysrahoitusta. Yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen Yritystukilain mukaiset investointi- ja kehittämistuet Yritysten perustamisen edistäminen Yritystukilain mukaiset investointi- ja kehittämistuet Yritysten tutkimus- ja kehittämisrahoitus TEKES:n rahoitus Finnveran rahoitus Yritysten osaavan työvoiman saannin turvaaminen Tuetaan työvoiman kysyntää

25 TL 3 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Tpk 3.1. Hyvinvointipalvelut Kehitetään peruspalveluita ja turvataan palvelujen saatavuus Suunnataan kulttuuri- ja vapaaajanpalveluja tukemaan henkistä hyvinvointia Tuetaan uusia palveluntuottamismalleja, mm. hoivayrittäjyys ja 3. sektorin toiminta Keskeinen toiminta: Uusien palvelu- ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Hyvinvoinnin tutkimuksen edistäminen Kainuussa Hoiva-alan palveluja tarjoavien yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön tukeminen Koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen alalle, koulutuspaikkojen lisääminen Toteuttamistoimenpiteet: Kainuun hallintokokeilu ja sen valmistelu Ristijärven Seniorikylä Senioripolis (useita osahankkeita); toteutettavuuden selvittäminen Geronteknologian tutkimusyksikkö (Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus, toteutus yhteistyönä Oulun ja Kuopion yliopistot, VTT, Kajaanin ammattikorkea, Itä-Suomen osaamiskeskus ISO), ks. s. 15 ja 17 Hyvinvointiosaamisen tietopankin luominen Hoivayrittäjyys Kainuun hoivaverkosto Snowpolis (Sotkamo, Kajaani); hyvinvointialaan liittyvänä hankkeena; ks. s. 21 Lapsuuden kehityksen tukemisen Kainuun malli (STM, kaikki Kainuun kunnat mukana). Tpk 3.2. Rakennetyöttömyyden purkaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Parannetaan pitkäaikaistyöttömien ja riskiryhmien työllistymisedellytyksiä Ennalta ehkäistään syrjäytymistä Lisätään työhön menon ja työssä pysymisen kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä.

26 TL 4 YMPÄRISTÖN HOITO JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN Parannetaan perusrakenteiden tasoa ja toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa Parannetaan elinympäristön laatua Säilytetään luonnon monimuotoisuus TPK 4.1 Perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen Keskeinen toiminta - kestävän kehityksen mukaiset vesi-huollon järjestelyt - pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat - jätehuollon kehittämistoimenpiteet - puuenergian käytön lisääminen - tieliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parantavat hankkeet - joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä parantavat hankkeet - kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksia parantavat hankkeet - vesiliikennealueiden toimintaa ja turvallisuutta parantavat hankkeet. Toteuttamistoimenpiteet: - Oulu-Iisalmi/Vartius radan sähköistys ja ratatyöt - Kehys-Kainuun jätehuollon infrastruktuurin parantaminen - Valtatie 5 Kajaanin Pyykönpuron eritasoliittymä - Oulujärven oikotien selvitykset ja suunnittelu - Arkangelin korridori ja Vartiuksen rajaliikennekeskus - Oulujärven veneväylän merkinnän parantaminen ja merenmittaustyöt - Laajakaistayhteydet TPK 4.2 Asuin- ja elinympäristön laadun parantaminen Keskeinen toiminta - kulttuuriympäristöohjelmien laatiminen - kulttuuriympäristöjen hoito - taajamaympäristön suunnittelu ja kehittäminen - harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien kehittäminen - sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen - maisemanhoito - pilaantuneiden maa-alueiden ja muu ympäristön kunnostus. Keskeisessä asemassa toteuttamisessa ovat kaupungit ja kunnat. Toteuttamistoimenpiteet: - Kajaanin Petäisenniskan kehittämisalue - Kajaanijoen kulttuuriympäristön kunnostus ja Kalkkisillan vierasvenesatama.

27 TPK 4.3 LUONNONYMPÄRISTÖN HOITO JA SUOJELU SEKÄ LUONNONSUOJELUALUEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ Keskeinen toiminta - luonnonsuojelun rahoitusohjelman toteuttaminen - Natura 2000 verkoston toteuttaminen (LsL 66 ) ja suojelusuunnittelu - erityissuojeltujen lajien inventointi ja suojelupäätökset - suojelualueiden edustavuuden tarkastelu - luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu sekä virkistys- ja luontomatkailukäytön edellytysten parantaminen - luonnonsuojelualueiden ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen - luonnon monimuotoisuuden seurantamenetelmien kehittäminen - luonnonympäristön ennallistamistyöt ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen - pohja- ja pintavesien suojelu sekä vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpano - ympäristön tilan tutkimus ja seuranta - luonnon virkistyskäytön seuranta ja monitorointi - maakunnan rajat ylittävä luonnonsuojeluyhteistyö (ml. Karjalan Tasavalta) sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa edistävä tutkimusyhteistyö - luonnonympäristön hoitoavustukset. Toteuttamistoimenpiteet: - Natura 2000 verkoston alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman laatiminen - Kalevalapuiston toteuttaminen - Vaara-Kainuun kansallispuiston toteuttamisedellytysten selvittäminen - Erityistä suojelua vaativien lajien esiintymien kartoitus ja suojeluratkaisujen toteuttaminen - Suurpetotietokeskuksen toteuttaminen Kuhmoon Ympäristön tilaa seuraavat mm. Metla, yliopistot, ympäristöhallinto, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus, Metsähallitus ja Metsäkeskukset.

28 TL 5 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Uudistetaan omia toimintatapoja Keskitetään voimavaroja Toteutetaan Kainuun hallintomalli ja kehitetään sitä edelleen Suuntaudutaan ulospäin yhteistyöhön Pyritään strategisiin liittolaissuhteisiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Tuetaan paikallisyhteisöjen ja kansalaisryhmien omaa aloitteellisuutta Tpk 5.1. Maakuntahallinnon kehittäminen Kainuun hallintoelinten tehtävä on johtaa ja toteuttaa maakuntasuunnitelman ja - ohjelman visioiden ja strategioiden toteuttamista ja johtaa niitä palvelutehtäviä, jotka ovat hallinto-organisaatioiden vastuulla. Itsehallinnollinen Kainuun maakuntahallinto järjestää kuntien asukkaiden peruspalvelut siinä laajuudessa kuin kuntayhtymien perussopimuksissa määritellään. Maakuntahallinnon vastuulla on myös maakunnan kehitykseen vaikuttavan valtionhallinnon ohjaus. Toteuttamistoimenpiteet Hallintokokeilun käynnistämisen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamisen suunnitelmat Palvelutuotannon uudistaminen jatkuu suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden - Investoinnit tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta maakunnan laajuisen organisaation johtaminen olisi reaaliaikaista ja jotta palvelujärjestelmät voitaisiin rakentaa mahdollisilta osin aika- ja paikkariippumattomiksi - Uuden maakuntahallinnon kulttuurin synnyttäminen yhteistyöprosesseja kehittämällä - Peruskuntien uuden roolin omaksuminen ja rakenteiden muuttaminen uuden roolin mukaisiksi - Maakunnan kehittämisessä valtion- ja kunnallishallinnon yhteispelin parantaminen - Kainuun kehittämistä vauhdittavien valtion budjetin kautta rahoitettavien kehityshankkeiden ( valtioneuvoston päätös) läpivienti - Kainuu tarjoaa valtion toimintojen uudelleen sijoittumiselle kilpailukykyiset puitteet mm. hallinnon tukipalveluissa ja lupavirastojen sijoituspaikkana

29 TPK 5.2. AKTIIVINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ 1. Omien toimintatapojen uudistaminen Kehittyvä Kainuu Sosiaalinen pääoma Vahva yhteinen Kainuu toiminta Uusi Uusi toimintakulttuuri Pelisäännöt Positiivisuus Yhteisöllisyys Paikallisuus Yhteisöllisyys Paikallisuus Sosiaalinen Ekologinen Taloudellinen Kulttuurinen Taloudellinen Luottamus Turvallisuus Aktiivisuus Sitoutuminen Vuorovaikutus 2. Seudullinen ja muu kuntien yhteistyö 3. Maakuntien yhteistyö ja liittoutuminen Oulun seutu Itä-Suomi Interreg Karjala ohjelma Euregio Karelia yhteistyö-foorumi Barentsin alueen yhteistyö 4. Kansainvälistyminen Kainuu maakuntana ja sen toimijat ovat haluttuja ja luotettavia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita/asian-tuntijoita, jotka tuovat lisäarvoa maakunnan kehitykseen mm. maakunnan vientitulojen kasvamisen kautta. Kainuu on eurooppalainen maakunta, joka toimii monipuolisessa yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kainuu on portti itään.

30 TPK 5.2. AKTIIVINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ (jatkoa ) 5. Viestintä Kainuun maakuntaportaali - Kainuu.fi - Verkkoasioinnin palvelukeskus Tavoitetila 2006 Monikanavainen palvelukeskus yritykset yritykset kainuulaiset matkailijat matkailijat ASIAKASSEGMENTIT Kainuussa on vuonna 2006 toimiva verkkoasioinnin palvelukeskus, joka muodostuu yhtenäisestä sisällöntuottajien verkostosta, kehittäjäverkostosta (teknolo-ginen kehitys) ja asiakasryhmistä, joita ovat laajasti kuvattuna kansalaiset, yksityinen sektori, julkinen sektori ja ns. kolmas sektori (yhdistykset ja järjestöt). Kainuun liiton ekainuu hankkeen koordinoimana Kainuu.fi palvelukeskusta valmistellaan vuosien 2003 ja 2004 aikana. Kotipesä, josta viestintäympäristön toimin-taa koordinoidaan, selvitetään hankkeen aikana Palvelukeskus voi olla vuonna 2006 osa Kainuun hallintokokeiluun liittyvää laajempaa kokonaisuutta, jossa koko maakunnan tietohallinto on keskitetty saman organisaation alle. UUSI VIESTINTÄYMPÄRISTÖ digi/ptv radio streaming web mobiili hallintomalli kunnat yritykset 3. sektori & kansalaiset printti MONIKANAVAINEN VIESTINTÄALUSTA SISÄLTÖ- JA PALVELUTUOTANTO

31 TPK 5.3. OSALLISTUMINEN JA PAIKALLINEN ALOITTEELLISUUS Paikallisella aloitteellisuudella tarkoitetaan asukkaiden aktiivista osallistumista alueensa toimintojen, elinolojen ja elinkeinojen kehittämiseen. Sitä tarvitaan sosiaalinen pääoman lisäämiseksi. Nuoret ovat Kainuun tulevaisuuden kannalta avainasemassa. Nuorten yrittäjyyteen, osaamisen ja osallistumis-mahdollisuuksien parantamiseen kohdistuvin panostuksin voidaan Kainuussa kasvattaa vahvemman tulevaisuususkon omaavat ja maakunnan tulevaisuuden ja positiivisen imagon rakentavat nuoret kainuulaiset. Tavoitetila 2006 Yhä useammalla nuorella on halua ja osaamista yrittäjyyteen. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat. Kainuun kylä- ja asuinaluetoiminta perustuu laajaan yhteistyöhön. Maaseudun elinkeinotoimintaa voimistetaan. Kainuulainen kylä on vetovoimainen alue. Kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti työllistäjinä ja palvelujen tarjoajina. LEADER-toiminta on vakiinnuttanut paikkansa Keskeinen toiminta - Nuorten yrittäjyyden tukeminen ja nuorten yrittäjäyhteisöjen perustaminen - Yrittäjyyskoulutuksen tukeminen - Nuorten osaamisen vahvistaminen - Maakunnallisten nuorisohankkeiden ja -tapahtumien tukeminen - Teledemokratiahankkeet - Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen liittyvät toimenpiteet - Kylätoiminta - Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen parantaminen - Maaseudun yrittäjyyden monipuolistaminen - Yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön edistäminen - Kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet. Toteuttamistoimenpiteet - Kylätyöohjelma - Leader-toiminta - Intotalo-hanke

32 RAHOITUSSUUNNITELMA Toimintalinjojen välistä julkisen kehittämisrahan painotusta on suunniteltu seuraavasti TL 1 Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen 30 % TL 2 Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 50 % TL 2:n rahoituksesta kohdistetaan ICT ja elektroniikkaan noin 30 % elämys-tuotantoon 20 % metsään ja puuhun 20 % elintarviketalouteen 20 % Muille aloille noin 10 % TL 3 Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen 10 % TL 4 Ympäristön hoito ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen 5 % TL 5 Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen 5 % Klustereiden keskinäinen painotus kohdistuu parhaimmat kannattavat kasvumahdollisuudet omaaviin klustereihin, toisena seikkana on otettu huomioon odotettavissa oleva rakenneuudistuksen tarve.

33 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS Valtion kautta tulevan rahoituksen määrä on yhteensä noin vuonna 2004 ja vuonna Tavoite 1 -ohjelman osuus 8,5 % v ja 8,3 % v Interreg III A Karjala -ohjelman osuus v on 1,2 % ja v noin 1,1 % Muiden yhteisöaloitteiden osuus v on 1,5 % ja v noin 1,2 % Kainuun kehittämisrahan osuus on noin eli 16,3 % v ja noin eli 18,0 % vuonna 2005 kaikesta valtion kautta tulevasta rahasta. Muu kansallinen rahoitus on ylivoimaisesti suurin, yli vuodessa eli runsaat 72 %, sillä siihen sisältyvät valtionosuudet kunnille. Kuntien verotulot ovat samaa suuruusluokkaa eli noin vuodessa. Kelan kauttakin Kainuuseen tulee valtiolta rahaa noin vuodessa. Yksityisen sektorin rahavirrat ovat moninkertaiset. Kehittämisrahoituksen käyttö onkin nivellettävä hyvin kaikkeen Kainuun muuhun talouselämään, vain siten on mahdollista saada pysyvää toimintojen uudistamista.

34 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS v TOTSU:n rahoitussuunnitelma 2004 miljoonia euroa yhteensä kaikki toimintalinjat (Tavoite 1 ohj kohtaan sisältyy vuosien säästöjä) Rahoitus KL LH YOS Tekes FINN TOS MOS KAI TIEP MEKE STM V yht kunta yks Kaikki yht Tavoite 1 ohj 1,00 4,10 5,90 2,50 1,10 3,22 5,90 1,00 24,72 2,60 16,80 44,12 Interreg III A 0,60 0,70 0,20 0,40 0,10 0,40 0,70 0,20 3,37 0,50 0,80 4,67 Muut yht aloit 2,67 1,00 0,67 4,34 0,12 0,36 4,83 Kainuun kehr 1,85 1,35 25,30 0,40 18,50 0,10 47,50 5,53 53,03 Yhteensä 3,45 4,80 7,45 2,50 1,10 31,59 7,00 1,80 19,20 0,10 0,87 79,94 8,75 17,96 106,65 Muu kansal 9,90 82,60 1,70 2,00 3,20 0,50 14,00 97,00 210,90 210,90 Kaikki yht. 13,35 87,40 7,45 4,20 3,10 34,79 7,50 1,80 33,20 0,10 97,87 290,84 8,75 17,96 317,55 Johon sisältyy vuodelle 2004 osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Johon sisältyy vuodelle 2004 aluekeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL)

35 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS v TOTSU:n rahoitussuunnitelma 2005 miljoonia euroa yhteensä kaikki toimintalinjat (Tavoite 1 ohj kohtaan sisältyy vuosien säästöjä) Rahoitus KL LH YOS Tekes FINN TOS MOS KAI TIEP MEKE STM V yht kunta yks Kaikki yht Tavoite 1 ohj 1,00 4,50 5,90 2,50 1,10 3,50 5,90 0,90 25,30 0,90 15,80 42,00 Interreg III A 0,60 0,70 0,20 0,50 0,10 0,40 0,70 0,20 3,40 0,50 0,80 4,70 Muut yht aloit 0,20 2,09 1,00 0,50 3,79 0,17 0,08 4,03 Kainuun kehr 10,88 1,35 24,90 0,40 17,45 0,10 55,08 5,53 60,61 Yhteensä 12,48 5,40 7,45 2,50 1,10 30,99 7,00 1,70 18,15 0,10 0,70 87,57 7,10 16,68 111,34 Muu kansal 10,10 87,30 1,70 2,00 3,20 0,50 14,00 100,00 218,80 218,80 Kaikki yht. 22,58 92,70 7,45 4,20 3,10 34,19 7,50 1,70 32,15 0,10 100,70 306,37 7,10 16,68 330,14 Johon sisältyy vuodelle 2005 osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Johon sisältyy vuodelle 2005 aluekeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Vuonna 2005 maakuntavaltuusto päättää Kainuun kehittämisrahan suuntaamisesta eri tarkoituksiin. Kainuun kehittämisraha on taulukoissa esitetty myös vuonna 2005 eri hallinnonaloille jaettuna, niin että voidaan nähdä nykyinen arvio käyttötarpeesta maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Arvioitu lisäys on kirjattu KL kohtaan, josta sitä voi tarkentuvien tarpeiden mukaan kohdentaa muualle. TOTSU:a kirjoitettaessa muutaman keskeisen hankkeen rahoittajaviranomaisten sopiminen on kesken ja se onnistuu vasta kun hankesuunnitelmat täsmentyvät.

36 ALUEKEHITYSOHJELMIEN ALUEELLINEN JA SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS JA KOHDENNUS MAAKUNTASUUNNITELMA JA MAAKUNTAOHJELMA - koko maakunnan alueellisesti kattava - lainsäädäntöön perustuva koordinoiva asema - kattaa periaatteessa kaikki toimialat ja julkiset toiminnot (priorisointi on päättäjien valinnassa) - rahoituslähteinä sekä kansalliset aluekehitysvarat että EUrakennerahastorahoitus - Kainuun hallintokokeilu vahvistaa maakuntahallinnolle resurssien allokointivallan keskitetysti MAAKUNTAA LAAJEMMAT YLEISET ALUEKEHITYS- OHJELMAT - Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma -Pohjois-Suomi strategia MAAKUNNALLISET SEKTORI- TAI ALAOHELMAT - Kainuun teknologiastrategia - Kainuun tietoyhteiskuntastrategia - Kainuun hyvinvointistrategia - Kainuun kansainvälistymisohjelma - Eri alojen työohjelmat Sisältävät hankkeita eri toimenpidekokonaisuuksiin INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT - Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategia - Kajaanin korkeakouluyksiköiden teknologiastrategia - Kainuun innovaatiojärjestelmän strategiakartta - Osaava Pohjois-Suomi - Kainuun Intotalo -hanke - Kainuun hallintokokeiluun liittyvät elinkeinopoliittiset hankkeet Sisältävät hankkeita maakuntaohjelman eri toimenpidekokonaisuuksiin MAAKUNTAA LAAJEMMAT TEEMAKOHTAISET ALUEKEHITYSOHJELMAT - Karjala INTERREG III - Itä-Suomen Innovatiiviset toimet MAAKUNTAA SUPPEAMMAT MONIALAISET OHJELMAT - Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma - osaaminen - verkottuminen Maakunta- ja aluekeskusohjelma kytketään prosesseina toisiinsa INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT OHJELMAT Kainuun osaamiskeskusohjelma - Measurepolis (mittaustekniikka) - Virtuosi (kamarimusiikki) Kainuun osaamiskeskusohjelman operatiiviset osiot sisältyvät maakuntaohjemaan omina hankekokonaisuuksina

37 SEURANTA Alueellisen kehityksen ennakointi- ja seurantaryhmä raportoi ohjelman indikaattoreiden kehityksestä vuosittain maakuntavaltuustolle aluekehityksen seurantaraportissa KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneet yhteensä, % 48,5 52,4 55,7 56,1 Korkea-asteen tutkinnon suor. osuus, % 6,5 8,8 17,4 17,7 TYÖMARKKINATILANNE Työttömyysaste (%) 11,2 27,0 19,5 18,5 17,5 Työllisyysaste (työlliset v:ista,%) 60,6 48,5 55,3 56,1 56,8 Työpaikat (henkeä), (indeksi v.2000=100) MUUTTOLIIKE, VÄESTÖ Väestö (henkeä) Nettomuutto Luonnollinen väestönkasvu (=syntyneiden enemmyys) Huoltosuhde 1,50 2,10 1,83 1,80 ALUEELLINEN BKT, TUOTANTO BKT (tkh), Mrd. (v hintoihin) 1,11 1,08 1,21 1,25 1,29 BKT / asukas, Liikevaihdon kehitys (1000 ) Yritysten lukumäärä (yritysrekisteri) Uudet yritykset Lopettaneet yritykset