MAAKUNNAN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNNAN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1

2 SIJAINTI

3 KAINUUN KUNNAT

4 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne VN (SM) VN (YM) valtak. alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö valtak. alueidenkäyttötavoitteet TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

5 MAAKUNNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA - Visio 2020 VISIO 2020 Kainuu on elämisen laatua, joka tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä YHTEINEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Vahvistetaan Kainuun vetovoimaa ja kilpailukykyä ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena Kainuu - luova luonnoltaan Kainuu on ihmisenkokoinen, itseensä uskova maakunta, jonka menestys perustuu uutta luovaan, ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen. Kainuu - rikas luonnostaan Kainuun valttina on puhdas ja turvallinen elinympäristö. Maakunnan monipuolisesta luonnosta ja kulttuurista ammennetaan jaksamista ja elämyksiä. Kainuu hyödyntää luonnonvarojaan kestävästi. Kainuu - erikoistunutta osaamista Kainuussa on kilpailukykyiset osaamispalvelut. Kajaanissa on kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä, jonka ydin on elektroniikka- ja ICT alan osaamisessa ja joka tarjoaa korkea-asteen koulutusta ja innovatiivisen osaamisympäristön. Maakunnassa on lisäksi paikallisiin vahvuuksiin perustuvia, verkottuneita osaamiskeskittymiä. Kainuu - yhteistyön taitaja Kainuu on eurooppalainen maakunta, joka toimii monipuolisessa yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kainuu on portti itään.

6 OHJELMAN YLEISTAVOITTEET 1. Muuttoliike hidastuu 2. Eläköityminen avaa työpaikkoja 3. Bkt:n kasvu maan keskimääräisen yläpuolelle Ohjelman määrälliset tavoitteet: Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työpaikat (henkeä) Nettopendelöinti Työttömät (henkeä) Työttömyysaste (%) 11,2 27,0 22,1 14,6 14,1 Työllisyysaste (työlliset v:ista,%) 60,6 48,5 53,5 59,1 60 BKT (tkh), Mrd. (v hintoihin) 1,11 1,08 1,21 1,41 1,46 Työvoimatutkimuksen työllisyysluvut Työttömyysaste (%) 6 22,4 19,4 14,5 14,0 Työllisyysaste (työlliset % v.) 66,9 53,2 54,6 58,3 58,5 Työpaikat: A-B Alkutuotanto C-E Teollisuus F Rakennustoiminta G Kauppa H Maj.- ja ravitsemistoim I Liikenne J-K Muut yksit. palvelut L-Q Yht.kunnall.palv. ja järjestöt Yhteensä

7 OHJELMAN YLEISTAVOITTEET / AVAINKLUSTERIT JA -TOIMIALAT Työpaikat avainklustereilla %/v %/v. 1. ICT + Elektroniikka yhteensä ,0 5,2 2. Elämystuotanto yhteensä , Metsä ja Puu yhteensä ,1-0,4 4. Elintarviketuotanto yhteensä ,9-4 Työpaikat muilla avaintoimialoilla 5. Metalli yhteensä ,3 3,9 6. Kaivannaistoiminta - Kivi (TOL 14, 267) ,8 7,3

8 OHJELMAN LAADULLISET TAVOITTEET Yrittäjyys Osaaminen Maakunnan tuotteiden jalostusasteen nostaminen Maakunnan vientitulojen lisääminen ja ulkopuolisten investointien saaminen maakuntaan Maakunnan tunnettuuden lisääminen ja maakuntakuvan parantaminen Maakunnan luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Kainuun työllisyysaste nousee 60%:iin vuonna Yhteistyö ja verkottuminen Maakunnan tasapainoinen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen koko maakunnan asukkaille.

9 TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET TL 1. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen TL 2. Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen TL 3. Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen TL 4. Ympäristön hoito ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen TL 5. Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen

10 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.1. Koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Lisätään avainklustereita tukevia korkeaasteen aloituspaikkoja Kehitetään ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeita Perusopetusta suunnataan vahvistamaan yrittäjyyttä ja maakunnan menestysmahdollisuuksia Tpk 1.2. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen Luodaan toimivat innovaatioketjut koulutuksesta tutkimuksen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin Muodostetaan avainklustereita tukevia osaamiskeskittymiä

11 TL 2 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Tpk 2.1. Klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Tunnistetaan kasvupotentiaalit ja keskitetään voimavaroja Lisätään omien luonnonvarojen käyttöä ja nostetaan jalostusastetta kestävällä tavalla Vahvistetaan yhteistyötä ja verkottumista yritysten kesken, toimialojen välillä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä Tpk Yrittäjyyden edistäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen Vahvistetaan yrittämisen edellytyksiä ja parannetaan yrittäjyysilmapiiriä Luodaan toimivia yrittäjyyspolkuja, tuki erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyydelle Tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista Varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuus

12 TL 3 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Tpk 3.1. Hyvinvointipalvelut Kehitetään peruspalveluita ja turvataan palvelujen saatavuus Suunnataan kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja tukemaan henkistä hyvinvointia Tuetaan uusia palveluntuottamismalleja, mm. hoivayrittäjyys ja 3. sektorin toiminta Tpk Rakennetyöttömyyden purkaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Parannetaan pitkäaikaistyöttömien ja riskiryhmien työllistymisedellytyksiä Ennalta ehkäistään syrjäytymistä

13 TL 4 YMPÄRISTÖN HOITO JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN Tpk Perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen Parannetaan perusrakenteiden tasoa ja toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa Tpk Asuin- ja elinympäristön laadun parantaminen Parannetaan elinympäristön laatua Tpk Luonnonympäristön hoito ja suojelu sekä Luonnonsuojelualueiden kestävä käyttö Säilytetään luonnon monimuotoisuus

14 TL 5 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Uudistetaan omia Toimintatapoja Keskitetään voimavaroja Tpk Maakuntahallinnon kehittäminen Toteutetaan Kainuun hallintomalli ja kehitetään sitä edelleen Tpk Aktiivinen yhteistyö ja viestintä Suuntaudutaan ulospäin yhteistyöhön Pyritään strategisiin liittolaissuhteisiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Tpk Osallistuminen ja paikallinen aloitteellisuus Tuetaan paikallisyhteisöjen ja kansalaisryhmien omaa aloitteellisuutta

15 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.1. Koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Lisätään avainklustereita tukevia korkeaasteen aloituspaikkoja Kehitetään ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeita Perusopetusta suunnataan vahvistamaan yrittäjyyttä ja maakunnan menestysmahdollisuuksia

16 TL 1 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tpk 1.2. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen Luodaan toimivat innovaatioketjut koulutuksesta tutkimuksen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin Muodostetaan avainklustereita tukevia osaamiskeskittymiä Kehittämistarpeet Kainuun innovaatioketjun suurimpia kehittämisen kohteita ovat: a) tieteellisen tutkimuksen (perus- ja soveltava) vahvistaminen huippualoilla (mittaustekniikka ja langaton instrumentointi) b) yliopistokeskuksen kehittäminen c) teknologiakeskuksen kehittäminen d) viimeisimmän tiedon välittäminen yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen e) riskirahastotoiminta yritysten tutkimusja tuotekehitystoiminnan vauhdittajana ja laajentajana f) kasvu- ja kehityshaluisten yritysten aktivointi TOIMIJAT JA OHJELMAT Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopiston yhteiskunnallinen ja alueellinen palvelutehtävä Aluekeskusohjelman rooli Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Osaamiskeskusohjelman rooli Virtuosi Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskus Measurepolis Kajaanin mittaustekniikan osaamiskeskus Pohjois-Suomen Multipolis verkosto Markkinatiedon saantia ja yritysten tuotekehitystä tukeva välittäjätoiminta Osaajien rekrytointi alueelle

17 TL2 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Tpk 2.1. Klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Tunnistetaan kasvupotentiaalit ja keskitetään voimavaroja Lisätään omien luonnonvarojen käyttöä ja nostetaan jalostusastetta kestävällä tavalla Vahvistetaan yhteistyötä ja verkottumista yritysten kesken, toimialojen välillä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä

18 ICT JA ELEKTRONIIKKA klusteri (Tpk 2.1.) Kainuun osaamisalueita ovat mm. laitetekniikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, langaton tietoliikennetekniikka ja sulautetut järjestelmät. Toimialoja, joilla osaamista sovelletaan ovat mm. puunjalostusteollisuus, kuljetus, tietoliikenne, kauppa, hyvinvointipalvelut, matkailu, puolustusteknologia, biotekniikka. Odotuksia ja mahdollisuuksia uusiksi liiketoiminnan sovelluksiksi on asetettu erityisesti hyvinvointiteknologiaan, matkailuun ja bioteknologiaan. Tavoitteet 1. Elektroniikan valmistusta siirtyy halvemman työvoiman alueille, mutta tuotannon tehostumista tapahtuu edelleen. Työpaikkojen määrästä lähes puolet ICT/elektroniikkasektorilla tulee valmistuksesta. Merkittävää työpaikkamäärän kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Sen sijaan tuotannon tehostuminen nostaa liikevaihtoa noin 10% vuositasolla. 2. Elektroniikan suunnittelussa työntekijämäärän sekä liikevaihdon ennustetaan kasvavan 10%:n vuosivauhtia. Tietoliikenne- ja ohjelmistoyrityksissä kasvun odote-taan olevan hieman nopeampaa, noin 15%:n luokkaa. Em. tavoitteet tarkoittavat toteutuessaan noin 250 työpaikan lisäystä olemassa olevissa yrityksissä vuoteen 2006 mennessä. Kun otetaan huomioon mm. osaamiskeskus-toiminnan lisäpanostukset, niin kasvutavoite on noin 400 työpaikkaa vuoteen Strategia ja toteuttamistoimenpiteet: a) Koulutustarjonnan määrän ja laadun nostaminen ja turvaaminen b) Tutkimustoiminnan vahvistaminen c) Measurepolis osaamiskeskusohjelman onnistunut toteuttaminen d) Toimiville yrityksille tarjottava koulutus. e) Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää myös suoraan asiakasrajapintaan suuntautuvaa kansainvälistä myynti- ja markkinointiosaamista. f) Yritysten yhteistoiminnassa kokoava toimija on Kainuun IT-pooli. g) Toimitilarakentaminen nähdään myös merkittävänä toimintaedellytysten tukena.

19 ELÄMYSTUOTANTO (Matkailu - Kulttuuri - Liikunta) - klusteri (Tpk 2.1.) Elämystuotannon menestystekijät Elämystuotannon menestyminen edellyttää vahvojen veturi- tai kärkiyritysten olemassaoloa ja aktiivista toimintaa alueella sekä toimivien ketjutuotteiden syntymistä. Asiakasvolyymin lisääminen edellyttää hyvää saavutettavuutta ja toimivaa yhteismarkkinointia sekä kustannustehokasta jakeluteiden hallintaa. Laadun hallinta on keskeinen osa menestystekijöiden synnyssä. Matkailu Keskeinen kehittämistoiminta kohdistetaan kasvuhakuisiin yrityksiin seuraavissa tuoteryhmissä: 1. Luonto-liikunta- ja hyvinvointimatkailu 2. Kulttuuri- ja tapahtumamatkailu 3. Kannuste- ja kokousmatkailu Matkailun liikevaihdosta suurin osa tulee luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailusta. Tavoitteet 2006 Määrälliset tavoitteet: - kannuste- ja kokousmatkailijoiden määrän lisääminen 20 % - ulkomaalaisten yöpymisten määrän kasvaminen 20 % - matkailutulon kasvu 15 % - kotimaisten yöpymisten määrän kasvaminen 10 % - matkailun työpaikkojen (suora työllistävyys) kasvaminen 10 % Laadulliset tavoitteet: - valtakunnallisten ja kansainvälisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien laadun parantaminen ja ammattimainen tuottaminen, yhteistyön lisääminen kulttuuri- ja liikuntatuottajien ja matkailutoimijoiden välillä - elämystuotteiden laadun ja tuottajien osaamisen parantaminen - tuoteverkostojen ja -paketoinnin lisääminen (esim. pienryhmille kohdistuvat erikoisteematuotteet, kiertomatkat, räätälöidyt matkat) - kansainvälisten matkanjärjestäjäyhteistyön lisääminen ja panostaminen kansainvälisten jakeluteiden hallintaan: uudet jakelutie-mahdollisuudet (esim. agentuurit, toimeksiannot, managerit).

20 KULTTUURI Kulttuuritoimiala käsitteenä tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, johon liittyy kulttuurinen sisältö. Kulttuuriin luetaan kuuluvaksi perinteiset taiteenlajit sekä liikuntakulttuuri. Tavoitteet 2006 Määrälliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet - kulttuuri- ja liikuntamatkailun ohjelmatuotannon kehittäminen Keskeisiä kasvumahdollisuuksia ovat kulttuuri- ja liikuntamatkailun sekä kulttuuriteollisuuden sisältötuotannon lisääminen ja kehittäminen. Kulttuuri ja liikunta ovat matkailun vetovoimatekijöitä, joiden avulla voidaan lisätä matkailun tuomaa tuloa maakuntaan. kulttuuritoimialan työpaikkojen kasvu kulttuuriteollisuuden uusien yritysten lisäys kansainvälisten tapahtumien lisäys TV- ja elokuvatuotannon lisäys 10 % 5-10 kpl 1-2 kpl vuosittain 1-2 ohjelmaa/ elokuvaa /v. - kulttuuriteollisuuden sisältötuotannon kehittäminen - tapahtumien ja käyntikohteiden laadullinen parantaminen tavoitteena ulkomaalaisten kävijöiden lisäys - yritysten yhteistyön tiivistäminen Kainuun kulttuuritarjonta ja tapahtumat painottuvat kesäkauteen ja tarjonnan saaminen ympärivuotiseksi on tuotteistamisen lähtökohtana. - yritysterveysliikunnan tuotteistaminen osaksi henkilöstön hyvinvointia - maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden paraneminen

21 METSÄ JA PUU -klusteri (Tpk 2.1.) Metsätalous Toimenpiteet Lähivuosien oleellisimmat metsätalouden kehittämisen painopisteet ovat Kainuun metsä- ja puutalouden kehittämisohjelman mukaan 1. Laadukkaan ja tarvelähtöisen puuraakaaineen tuottaminen 2. Metsätalous- ja lämpöyrittäjyyden edistäminen 3. Puuenergian käytön lisääminen 4. Ympäristö- ja laatujärjestelmien tehokas hyväksikäyttö 5. Metsien monikäytön edistäminen Mekaaninen puunjalostus Tavoitetila 2006 Tavoitteena on että vuoden 2006 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden liikevaihto nousee 168 miljoonaan euroon ja toimialalla on 130 yritystä. Tavoitteena on lisäksi edetä kohti useita vahvoja puunjalostuskeskittymiä. Tuotteistamisessa ja tuotantoteknologian edistämisessä keskitytään mäntyä jalostavaan teollisuuteen. Strategia Jalostusasteen olennainen nostaminen ja erikoistuminen ovat välttämättömyys. Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen ja jalostusarvon kohottaminen vaatii panostamista alan tutkimukseen ja koulutukseen. Puualan osaamiskeskittymän, Woodpoliksen, perustaminen Kuhmoon. Panostukset yhteistyöverkostojen ja osaamiskeskittymien kehittämiseen maakunnan sisällä ja maakuntien välillä Puun sivutuotteiden ja energiankäytön kehittäminen.

22 ELINTARVIKETALOUS klusteri (Tpk 2.1.) Alkutuotanto Tavoitetila 2006 Kainuun maaseudulla toimii ohjelmakauden päättyessä noin 1500 taloudellisesti kannattavaa maaseutuyritystä, joista 1000 yritystä harjoittaa maataloutta joko pää- tai sivutoimisesti. Maidonlähettäjien määrä tästä on 500 kpl. Yritystoimintaa vahvistaa korkea osaamisen taso ja uusimpien toiminta- ja tuotantomallien sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen. Keskeisimmät tavoitteet ovat maataloustuotannon nykytason ylläpitäminen, maatilatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ja jatkuvuuden turvaaminen sekä uusien yritys- ja työskentely mahdollisuuksien löytäminen maaseudulta. Keskeinen toiminta Kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan erityisesti sukupolvenvaihdosten edistämiseen ja yritystoiminnan rakenteiden kehittämiseen. Tavoitteena on löytää uusia yrittämis- ja työllistymismahdollisuuksia mm. seuraavilta aloilta: Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonvarojen jatkojalostus Maa- ja metsätalouden palvelut (tilanhoito, lomitus, metsänhoito, puuenergia, urakointi) Toteuttamistoimenpiteet Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelman koordinaatiohanke Elintarviketeollisuus Tavoitteet muutos henkilöstö % liikevaihto 66 milj. 79 milj. +20 % Toteuttamistoimenpiteet Markkinointitutkimuksen ja viestinnän osaamiskeskittymä.. Lähiruoan ja elintarvikkeiden kannattava sähköinen myyntipaikka hanke. Tutkimuksen ja osaamisen tuotteistaminen.

23 MUUT TOIMIALAT (Tpk 2.1.) Metalliteollisuus Kasvuhakuisten yritysten kehittyminen turvataan huolehtimalla osaamistason kehittymisestä ja rahoituksen saamisesta yritysten kasvua tukeviin hankkeisiin. Osaavan henkilöstön saantiin kiinnitetään huomiota. Metallialan vetovoimaa nostetaan. Edistetään hakeutumista alan koulutukseen. Liikevaihto: Työntekijät Metalliteollisuus 160 milj yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä 10 kpl 5 suomalais-venäläistä yhteistyöverkostoa toimivia alihankintaverkostoja 5 kpl Laadulliset tavoitteet 2006: 60%:lla yrityksistä käytössä toimiva laatuja ympäristöjärjestelmä yritykset panostavat merkittävästi tietojärjestelmien hyödyntämiseen tuotantoprosesseissa yritykset panostavat tuotekehitykseen keskimäärin 3% liikevaihdosta hyödyntäen aktiivisesti myös julkista tukea (TEKEShankkeet) merkittäviä uusia verkostoja alueen ulkopuolisiin tutkimus- ja koulutuslaitoksiin vuosittain jatkokoulutukseen osallistuu 20% metalliyritysten henkilöstöstä. Strategia ja toteuttamistoimenpiteet Kiskokalustotuotannon jatkuvuuden turvaaminen Vuolijoella ja alan osaamisen säilyttäminen Suomessa Yrityskohtaiset liiketoimintaprosessien kehittämishankkeet, joiden pohjalta voidaan edetä kohti toimivia metallialan yritysverkostoja. Yrityskohtaisten tarpeiden perusteella edistetään teknologista verkottumista tutkimus- ja koulutuslaitoksiin. Metallialan yritysten linkittymistä muihin toimialoihin edistetään. Kivitoimiala Kainuun kivitoimialan strategia perustuu markkinoiden jatkuvaan seurantaan, joustavaan ja nopeaan reagointikykyyn sekä kilpailutilanteen tunnistamiseen. Päästrategia perustuu uusiin tuotteisiin uusille markkinoille. Avustavassa strategiassa toteutetaan asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen (suhdemarkkinointi). Osaamisen lisääminen ja uuden tiedon jatkuva hankkiminen kivenjalostuksen kehittämiseksi Yritysten ja julkisten toimijoiden kokoaminen laajaksi yhteistyöverkostoksi

24 TPK 2.2. YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN Vahvistetaan yrittämisen edellytyksiä ja parannetaan yrittäjyysilmapiiriä Luodaan toimivia yrittäjyyspolkuja, tuki erityisesti nuorten ja naisten yrittäjyydelle Tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista Varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuus Kainuun riskirahasto käynnistetään ohjelmakauden alussa vahvistamaan kehittyvien yritysten tuotekehitysrahoitusta. Yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen Yritystukilain mukaiset investointi- ja kehittämistuet Yritysten perustamisen edistäminen Yritystukilain mukaiset investointi- ja kehittämistuet Yritysten tutkimus- ja kehittämisrahoitus TEKES:n rahoitus Finnveran rahoitus Yritysten osaavan työvoiman saannin turvaaminen Tuetaan työvoiman kysyntää

25 TL 3 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Tpk 3.1. Hyvinvointipalvelut Kehitetään peruspalveluita ja turvataan palvelujen saatavuus Suunnataan kulttuuri- ja vapaaajanpalveluja tukemaan henkistä hyvinvointia Tuetaan uusia palveluntuottamismalleja, mm. hoivayrittäjyys ja 3. sektorin toiminta Keskeinen toiminta: Uusien palvelu- ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Hyvinvoinnin tutkimuksen edistäminen Kainuussa Hoiva-alan palveluja tarjoavien yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön tukeminen Koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen alalle, koulutuspaikkojen lisääminen Toteuttamistoimenpiteet: Kainuun hallintokokeilu ja sen valmistelu Ristijärven Seniorikylä Senioripolis (useita osahankkeita); toteutettavuuden selvittäminen Geronteknologian tutkimusyksikkö (Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus, toteutus yhteistyönä Oulun ja Kuopion yliopistot, VTT, Kajaanin ammattikorkea, Itä-Suomen osaamiskeskus ISO), ks. s. 15 ja 17 Hyvinvointiosaamisen tietopankin luominen Hoivayrittäjyys Kainuun hoivaverkosto Snowpolis (Sotkamo, Kajaani); hyvinvointialaan liittyvänä hankkeena; ks. s. 21 Lapsuuden kehityksen tukemisen Kainuun malli (STM, kaikki Kainuun kunnat mukana). Tpk 3.2. Rakennetyöttömyyden purkaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Parannetaan pitkäaikaistyöttömien ja riskiryhmien työllistymisedellytyksiä Ennalta ehkäistään syrjäytymistä Lisätään työhön menon ja työssä pysymisen kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä.

26 TL 4 YMPÄRISTÖN HOITO JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN Parannetaan perusrakenteiden tasoa ja toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa Parannetaan elinympäristön laatua Säilytetään luonnon monimuotoisuus TPK 4.1 Perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen Keskeinen toiminta - kestävän kehityksen mukaiset vesi-huollon järjestelyt - pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat - jätehuollon kehittämistoimenpiteet - puuenergian käytön lisääminen - tieliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parantavat hankkeet - joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä parantavat hankkeet - kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksia parantavat hankkeet - vesiliikennealueiden toimintaa ja turvallisuutta parantavat hankkeet. Toteuttamistoimenpiteet: - Oulu-Iisalmi/Vartius radan sähköistys ja ratatyöt - Kehys-Kainuun jätehuollon infrastruktuurin parantaminen - Valtatie 5 Kajaanin Pyykönpuron eritasoliittymä - Oulujärven oikotien selvitykset ja suunnittelu - Arkangelin korridori ja Vartiuksen rajaliikennekeskus - Oulujärven veneväylän merkinnän parantaminen ja merenmittaustyöt - Laajakaistayhteydet TPK 4.2 Asuin- ja elinympäristön laadun parantaminen Keskeinen toiminta - kulttuuriympäristöohjelmien laatiminen - kulttuuriympäristöjen hoito - taajamaympäristön suunnittelu ja kehittäminen - harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien kehittäminen - sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen - maisemanhoito - pilaantuneiden maa-alueiden ja muu ympäristön kunnostus. Keskeisessä asemassa toteuttamisessa ovat kaupungit ja kunnat. Toteuttamistoimenpiteet: - Kajaanin Petäisenniskan kehittämisalue - Kajaanijoen kulttuuriympäristön kunnostus ja Kalkkisillan vierasvenesatama.

27 TPK 4.3 LUONNONYMPÄRISTÖN HOITO JA SUOJELU SEKÄ LUONNONSUOJELUALUEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ Keskeinen toiminta - luonnonsuojelun rahoitusohjelman toteuttaminen - Natura 2000 verkoston toteuttaminen (LsL 66 ) ja suojelusuunnittelu - erityissuojeltujen lajien inventointi ja suojelupäätökset - suojelualueiden edustavuuden tarkastelu - luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu sekä virkistys- ja luontomatkailukäytön edellytysten parantaminen - luonnonsuojelualueiden ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen - luonnon monimuotoisuuden seurantamenetelmien kehittäminen - luonnonympäristön ennallistamistyöt ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen - pohja- ja pintavesien suojelu sekä vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpano - ympäristön tilan tutkimus ja seuranta - luonnon virkistyskäytön seuranta ja monitorointi - maakunnan rajat ylittävä luonnonsuojeluyhteistyö (ml. Karjalan Tasavalta) sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa edistävä tutkimusyhteistyö - luonnonympäristön hoitoavustukset. Toteuttamistoimenpiteet: - Natura 2000 verkoston alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman laatiminen - Kalevalapuiston toteuttaminen - Vaara-Kainuun kansallispuiston toteuttamisedellytysten selvittäminen - Erityistä suojelua vaativien lajien esiintymien kartoitus ja suojeluratkaisujen toteuttaminen - Suurpetotietokeskuksen toteuttaminen Kuhmoon Ympäristön tilaa seuraavat mm. Metla, yliopistot, ympäristöhallinto, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus, Metsähallitus ja Metsäkeskukset.

28 TL 5 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Uudistetaan omia toimintatapoja Keskitetään voimavaroja Toteutetaan Kainuun hallintomalli ja kehitetään sitä edelleen Suuntaudutaan ulospäin yhteistyöhön Pyritään strategisiin liittolaissuhteisiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Tuetaan paikallisyhteisöjen ja kansalaisryhmien omaa aloitteellisuutta Tpk 5.1. Maakuntahallinnon kehittäminen Kainuun hallintoelinten tehtävä on johtaa ja toteuttaa maakuntasuunnitelman ja - ohjelman visioiden ja strategioiden toteuttamista ja johtaa niitä palvelutehtäviä, jotka ovat hallinto-organisaatioiden vastuulla. Itsehallinnollinen Kainuun maakuntahallinto järjestää kuntien asukkaiden peruspalvelut siinä laajuudessa kuin kuntayhtymien perussopimuksissa määritellään. Maakuntahallinnon vastuulla on myös maakunnan kehitykseen vaikuttavan valtionhallinnon ohjaus. Toteuttamistoimenpiteet Hallintokokeilun käynnistämisen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamisen suunnitelmat Palvelutuotannon uudistaminen jatkuu suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden - Investoinnit tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta maakunnan laajuisen organisaation johtaminen olisi reaaliaikaista ja jotta palvelujärjestelmät voitaisiin rakentaa mahdollisilta osin aika- ja paikkariippumattomiksi - Uuden maakuntahallinnon kulttuurin synnyttäminen yhteistyöprosesseja kehittämällä - Peruskuntien uuden roolin omaksuminen ja rakenteiden muuttaminen uuden roolin mukaisiksi - Maakunnan kehittämisessä valtion- ja kunnallishallinnon yhteispelin parantaminen - Kainuun kehittämistä vauhdittavien valtion budjetin kautta rahoitettavien kehityshankkeiden ( valtioneuvoston päätös) läpivienti - Kainuu tarjoaa valtion toimintojen uudelleen sijoittumiselle kilpailukykyiset puitteet mm. hallinnon tukipalveluissa ja lupavirastojen sijoituspaikkana

29 TPK 5.2. AKTIIVINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ 1. Omien toimintatapojen uudistaminen Kehittyvä Kainuu Sosiaalinen pääoma Vahva yhteinen Kainuu toiminta Uusi Uusi toimintakulttuuri Pelisäännöt Positiivisuus Yhteisöllisyys Paikallisuus Yhteisöllisyys Paikallisuus Sosiaalinen Ekologinen Taloudellinen Kulttuurinen Taloudellinen Luottamus Turvallisuus Aktiivisuus Sitoutuminen Vuorovaikutus 2. Seudullinen ja muu kuntien yhteistyö 3. Maakuntien yhteistyö ja liittoutuminen Oulun seutu Itä-Suomi Interreg Karjala ohjelma Euregio Karelia yhteistyö-foorumi Barentsin alueen yhteistyö 4. Kansainvälistyminen Kainuu maakuntana ja sen toimijat ovat haluttuja ja luotettavia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita/asian-tuntijoita, jotka tuovat lisäarvoa maakunnan kehitykseen mm. maakunnan vientitulojen kasvamisen kautta. Kainuu on eurooppalainen maakunta, joka toimii monipuolisessa yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kainuu on portti itään.

30 TPK 5.2. AKTIIVINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ (jatkoa ) 5. Viestintä Kainuun maakuntaportaali - Kainuu.fi - Verkkoasioinnin palvelukeskus Tavoitetila 2006 Monikanavainen palvelukeskus yritykset yritykset kainuulaiset matkailijat matkailijat ASIAKASSEGMENTIT Kainuussa on vuonna 2006 toimiva verkkoasioinnin palvelukeskus, joka muodostuu yhtenäisestä sisällöntuottajien verkostosta, kehittäjäverkostosta (teknolo-ginen kehitys) ja asiakasryhmistä, joita ovat laajasti kuvattuna kansalaiset, yksityinen sektori, julkinen sektori ja ns. kolmas sektori (yhdistykset ja järjestöt). Kainuun liiton ekainuu hankkeen koordinoimana Kainuu.fi palvelukeskusta valmistellaan vuosien 2003 ja 2004 aikana. Kotipesä, josta viestintäympäristön toimin-taa koordinoidaan, selvitetään hankkeen aikana Palvelukeskus voi olla vuonna 2006 osa Kainuun hallintokokeiluun liittyvää laajempaa kokonaisuutta, jossa koko maakunnan tietohallinto on keskitetty saman organisaation alle. UUSI VIESTINTÄYMPÄRISTÖ digi/ptv radio streaming web mobiili hallintomalli kunnat yritykset 3. sektori & kansalaiset printti MONIKANAVAINEN VIESTINTÄALUSTA SISÄLTÖ- JA PALVELUTUOTANTO

31 TPK 5.3. OSALLISTUMINEN JA PAIKALLINEN ALOITTEELLISUUS Paikallisella aloitteellisuudella tarkoitetaan asukkaiden aktiivista osallistumista alueensa toimintojen, elinolojen ja elinkeinojen kehittämiseen. Sitä tarvitaan sosiaalinen pääoman lisäämiseksi. Nuoret ovat Kainuun tulevaisuuden kannalta avainasemassa. Nuorten yrittäjyyteen, osaamisen ja osallistumis-mahdollisuuksien parantamiseen kohdistuvin panostuksin voidaan Kainuussa kasvattaa vahvemman tulevaisuususkon omaavat ja maakunnan tulevaisuuden ja positiivisen imagon rakentavat nuoret kainuulaiset. Tavoitetila 2006 Yhä useammalla nuorella on halua ja osaamista yrittäjyyteen. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat. Kainuun kylä- ja asuinaluetoiminta perustuu laajaan yhteistyöhön. Maaseudun elinkeinotoimintaa voimistetaan. Kainuulainen kylä on vetovoimainen alue. Kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti työllistäjinä ja palvelujen tarjoajina. LEADER-toiminta on vakiinnuttanut paikkansa Keskeinen toiminta - Nuorten yrittäjyyden tukeminen ja nuorten yrittäjäyhteisöjen perustaminen - Yrittäjyyskoulutuksen tukeminen - Nuorten osaamisen vahvistaminen - Maakunnallisten nuorisohankkeiden ja -tapahtumien tukeminen - Teledemokratiahankkeet - Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen liittyvät toimenpiteet - Kylätoiminta - Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen parantaminen - Maaseudun yrittäjyyden monipuolistaminen - Yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön edistäminen - Kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet. Toteuttamistoimenpiteet - Kylätyöohjelma - Leader-toiminta - Intotalo-hanke

32 RAHOITUSSUUNNITELMA Toimintalinjojen välistä julkisen kehittämisrahan painotusta on suunniteltu seuraavasti TL 1 Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen 30 % TL 2 Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 50 % TL 2:n rahoituksesta kohdistetaan ICT ja elektroniikkaan noin 30 % elämys-tuotantoon 20 % metsään ja puuhun 20 % elintarviketalouteen 20 % Muille aloille noin 10 % TL 3 Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen 10 % TL 4 Ympäristön hoito ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen 5 % TL 5 Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen 5 % Klustereiden keskinäinen painotus kohdistuu parhaimmat kannattavat kasvumahdollisuudet omaaviin klustereihin, toisena seikkana on otettu huomioon odotettavissa oleva rakenneuudistuksen tarve.

33 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS Valtion kautta tulevan rahoituksen määrä on yhteensä noin vuonna 2004 ja vuonna Tavoite 1 -ohjelman osuus 8,5 % v ja 8,3 % v Interreg III A Karjala -ohjelman osuus v on 1,2 % ja v noin 1,1 % Muiden yhteisöaloitteiden osuus v on 1,5 % ja v noin 1,2 % Kainuun kehittämisrahan osuus on noin eli 16,3 % v ja noin eli 18,0 % vuonna 2005 kaikesta valtion kautta tulevasta rahasta. Muu kansallinen rahoitus on ylivoimaisesti suurin, yli vuodessa eli runsaat 72 %, sillä siihen sisältyvät valtionosuudet kunnille. Kuntien verotulot ovat samaa suuruusluokkaa eli noin vuodessa. Kelan kauttakin Kainuuseen tulee valtiolta rahaa noin vuodessa. Yksityisen sektorin rahavirrat ovat moninkertaiset. Kehittämisrahoituksen käyttö onkin nivellettävä hyvin kaikkeen Kainuun muuhun talouselämään, vain siten on mahdollista saada pysyvää toimintojen uudistamista.

34 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS v TOTSU:n rahoitussuunnitelma 2004 miljoonia euroa yhteensä kaikki toimintalinjat (Tavoite 1 ohj kohtaan sisältyy vuosien säästöjä) Rahoitus KL LH YOS Tekes FINN TOS MOS KAI TIEP MEKE STM V yht kunta yks Kaikki yht Tavoite 1 ohj 1,00 4,10 5,90 2,50 1,10 3,22 5,90 1,00 24,72 2,60 16,80 44,12 Interreg III A 0,60 0,70 0,20 0,40 0,10 0,40 0,70 0,20 3,37 0,50 0,80 4,67 Muut yht aloit 2,67 1,00 0,67 4,34 0,12 0,36 4,83 Kainuun kehr 1,85 1,35 25,30 0,40 18,50 0,10 47,50 5,53 53,03 Yhteensä 3,45 4,80 7,45 2,50 1,10 31,59 7,00 1,80 19,20 0,10 0,87 79,94 8,75 17,96 106,65 Muu kansal 9,90 82,60 1,70 2,00 3,20 0,50 14,00 97,00 210,90 210,90 Kaikki yht. 13,35 87,40 7,45 4,20 3,10 34,79 7,50 1,80 33,20 0,10 97,87 290,84 8,75 17,96 317,55 Johon sisältyy vuodelle 2004 osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Johon sisältyy vuodelle 2004 aluekeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL)

35 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUS v TOTSU:n rahoitussuunnitelma 2005 miljoonia euroa yhteensä kaikki toimintalinjat (Tavoite 1 ohj kohtaan sisältyy vuosien säästöjä) Rahoitus KL LH YOS Tekes FINN TOS MOS KAI TIEP MEKE STM V yht kunta yks Kaikki yht Tavoite 1 ohj 1,00 4,50 5,90 2,50 1,10 3,50 5,90 0,90 25,30 0,90 15,80 42,00 Interreg III A 0,60 0,70 0,20 0,50 0,10 0,40 0,70 0,20 3,40 0,50 0,80 4,70 Muut yht aloit 0,20 2,09 1,00 0,50 3,79 0,17 0,08 4,03 Kainuun kehr 10,88 1,35 24,90 0,40 17,45 0,10 55,08 5,53 60,61 Yhteensä 12,48 5,40 7,45 2,50 1,10 30,99 7,00 1,70 18,15 0,10 0,70 87,57 7,10 16,68 111,34 Muu kansal 10,10 87,30 1,70 2,00 3,20 0,50 14,00 100,00 218,80 218,80 Kaikki yht. 22,58 92,70 7,45 4,20 3,10 34,19 7,50 1,70 32,15 0,10 100,70 306,37 7,10 16,68 330,14 Johon sisältyy vuodelle 2005 osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Johon sisältyy vuodelle 2005 aluekeskusohjelman perusrahoitusta valtiolta: (KL) Vuonna 2005 maakuntavaltuusto päättää Kainuun kehittämisrahan suuntaamisesta eri tarkoituksiin. Kainuun kehittämisraha on taulukoissa esitetty myös vuonna 2005 eri hallinnonaloille jaettuna, niin että voidaan nähdä nykyinen arvio käyttötarpeesta maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Arvioitu lisäys on kirjattu KL kohtaan, josta sitä voi tarkentuvien tarpeiden mukaan kohdentaa muualle. TOTSU:a kirjoitettaessa muutaman keskeisen hankkeen rahoittajaviranomaisten sopiminen on kesken ja se onnistuu vasta kun hankesuunnitelmat täsmentyvät.

36 ALUEKEHITYSOHJELMIEN ALUEELLINEN JA SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS JA KOHDENNUS MAAKUNTASUUNNITELMA JA MAAKUNTAOHJELMA - koko maakunnan alueellisesti kattava - lainsäädäntöön perustuva koordinoiva asema - kattaa periaatteessa kaikki toimialat ja julkiset toiminnot (priorisointi on päättäjien valinnassa) - rahoituslähteinä sekä kansalliset aluekehitysvarat että EUrakennerahastorahoitus - Kainuun hallintokokeilu vahvistaa maakuntahallinnolle resurssien allokointivallan keskitetysti MAAKUNTAA LAAJEMMAT YLEISET ALUEKEHITYS- OHJELMAT - Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma -Pohjois-Suomi strategia MAAKUNNALLISET SEKTORI- TAI ALAOHELMAT - Kainuun teknologiastrategia - Kainuun tietoyhteiskuntastrategia - Kainuun hyvinvointistrategia - Kainuun kansainvälistymisohjelma - Eri alojen työohjelmat Sisältävät hankkeita eri toimenpidekokonaisuuksiin INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT - Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategia - Kajaanin korkeakouluyksiköiden teknologiastrategia - Kainuun innovaatiojärjestelmän strategiakartta - Osaava Pohjois-Suomi - Kainuun Intotalo -hanke - Kainuun hallintokokeiluun liittyvät elinkeinopoliittiset hankkeet Sisältävät hankkeita maakuntaohjelman eri toimenpidekokonaisuuksiin MAAKUNTAA LAAJEMMAT TEEMAKOHTAISET ALUEKEHITYSOHJELMAT - Karjala INTERREG III - Itä-Suomen Innovatiiviset toimet MAAKUNTAA SUPPEAMMAT MONIALAISET OHJELMAT - Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma - osaaminen - verkottuminen Maakunta- ja aluekeskusohjelma kytketään prosesseina toisiinsa INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT OHJELMAT Kainuun osaamiskeskusohjelma - Measurepolis (mittaustekniikka) - Virtuosi (kamarimusiikki) Kainuun osaamiskeskusohjelman operatiiviset osiot sisältyvät maakuntaohjemaan omina hankekokonaisuuksina

37 SEURANTA Alueellisen kehityksen ennakointi- ja seurantaryhmä raportoi ohjelman indikaattoreiden kehityksestä vuosittain maakuntavaltuustolle aluekehityksen seurantaraportissa KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneet yhteensä, % 48,5 52,4 55,7 56,1 Korkea-asteen tutkinnon suor. osuus, % 6,5 8,8 17,4 17,7 TYÖMARKKINATILANNE Työttömyysaste (%) 11,2 27,0 19,5 18,5 17,5 Työllisyysaste (työlliset v:ista,%) 60,6 48,5 55,3 56,1 56,8 Työpaikat (henkeä), (indeksi v.2000=100) MUUTTOLIIKE, VÄESTÖ Väestö (henkeä) Nettomuutto Luonnollinen väestönkasvu (=syntyneiden enemmyys) Huoltosuhde 1,50 2,10 1,83 1,80 ALUEELLINEN BKT, TUOTANTO BKT (tkh), Mrd. (v hintoihin) 1,11 1,08 1,21 1,25 1,29 BKT / asukas, Liikevaihdon kehitys (1000 ) Yritysten lukumäärä (yritysrekisteri) Uudet yritykset Lopettaneet yritykset

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

SIJAINTI KAINUU EUROOPASSA

SIJAINTI KAINUU EUROOPASSA SIJAINTI KAINUU EUROOPASSA KAINUUN KUNNAT MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuuden tekijät

Kainuun tulevaisuuden tekijät Kainuun tulevaisuuden tekijät Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Helsinki Kainuu 2010 seminaari Kuhmo-talo 12.8.2010 Kainuun erityispiirteet Maakuntaprofiili Väestö Elinkeinot

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot