Naiset EDUSKUNTAVAALIT Kaikki Naisehdokkaat vaalipiireittäin 2/15. Ennakkoäänestys vaalipäivä PERUSSUOMALAISET NAISET RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naiset EDUSKUNTAVAALIT 2015. Kaikki Naisehdokkaat vaalipiireittäin 2/15. Ennakkoäänestys 8.4-12.4. vaalipäivä 19.4. PERUSSUOMALAISET NAISET RY"

Transkriptio

1 PERUSSUOMALAISET NAISET RY Naiset * 4. Vuosikerta * Naisten lehti * Poliittinen lehti * Naisasialehti * 2/15 EDUSKUNTAVAALIT 2015 Ennakkoäänestys vaalipäivä Kaikki Naisehdokkaat vaalipiireittäin 1

2 SISÄLLYSLUETTELO EDUSKUNTA- VAALIT Etusivu 2 - Sisällysluettelo 3 - Päätoimittajalta 4 - Naisten puheenjohtaja 5 - Asiasta kuultuna; Hallituspuolueet ratsastavat opposition selkänahalla 6 - Arvokas vanhuus on ihmisoikeus - Lapsen oikeus onnelliseen lapsuuteen 7 - Suomen terveydenhuollon ongelmat - Ulkomaalaisten rikollisuus 2000-luvulla 8 - Yksinasuvien talous yhä suuremmassa kriisissä - Byrokratian kukkasia 9 - Perussuomalaiset Naiset- arvokkaita valintoja, Eduskuntaohjelma Vaalipiirien naisehdokkaat 24 - Rajansa vieraanvaraisuudellakin 25 - Sudoku 26 - Yhteyshenkilöitä 27 - Perusnaiset ry hallitus 28 - Takasivu ja ilmoittautumislomake Perussuomalaisten Naisten lehti PSNaiset 4. Vuosikerta, Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituksen sähköpostiosoite: Päätoimittaja: Tuula Kuusinen Työryhmä: M Valkama, K Kallio Taitto ja editointi: N. Mäkinen Painopaikka: Lönnberg Print & Promo

3 Terveiset Päätoimittajalta Performanssin loppu 14, 8 miljardia työttömyyskorvauksiin, 2000 euroa velkaa per suomalainen jne. Kreikan viitoittamalle tielle ei ole enää matkaa. Suomen valtiolla on velkaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin nimellismäärällä mitattuna. Viimevuosina Suomi on velkaantunut enemmän kuin koskaan ennen. Koron nosto on todennäköisesti ennemmin kuin huomaammekaan. Suurin osa maksamistamme veroista menee velkojen maksuun eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti, ja maksajia on yhä vähemmän. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua? Auttaako vahakabinetista ehdokkaiksi nostetut vanhat konkarit nostamaan suomen suosta? Kun valtio tuhlaa yli varojensa sitä kutsutaan kauniisti elvytykseksi. Nyt tekemäämme velkaa maksavat jos pystyvät tulevat sukupolvet. Jokainen suomalainen saa syntyessään äitiyspakkauksen arvoltaan 274 euroa ja reilut euroa valtion velkaa bonuksena vielä päälle kotikunnan velat. Velkaantumisesta päättäneet eivät ole enää vastaamassa, kun velat on maksettava. Tätäkin lukiessasi valtion velkasi kasvaa euroa per minuutti. Elämme nyt jälki hyvinvoinnin aikaa. Hyvinvointi valtion kriisi on yhteiskunnan keskeinen kysymys. Poliittisen hoipertelun loppunäytös olikin ainutlaatuista Suomen historiassa. Täydellistä sekoilua eduskunnassa. Viimeisetkin arvokkuuden rippeet hävisivät kilpalaulannassa. Kerrottiin mitä aiotaan tehdä mutta ei tehty mitään. Ei osattu laskea. Olisi pitänyt leikata, mutta luultavasti vaalit olivat liian lähellä joten siirrettiin sekin vaalien jälkeen. Kun pitää leikata niin totuus on tulkittuna, että otetaan jälleen heikompiosaisilta pois. Hallituksen pakka hajosi kokonaan ja lakiesitykset kaatuivat kuin korttitalot. Kaiken sekoilun jälkeen oli huippu kun ministerit äänestivät omaa esitystään vastaan. Mahtaako kukaan muistaa onko moista näytelmää ollut ennen? Hallituspuolueiden välillä on toki ollut riitoja ennenkin, mutta ei ne ole saaneet aikaiseksi lakiesitysten kaatamista. Pääministeri Stubbin johtajankyvyt oli kyseenalaiset ainakaan hallitusta hän ei osannut johtaa ja vähiten siinä auttoi melkein suoraan hiekkalaatikolta ministereiksi nostetut tytön typykät. Seuraava hallitus aloittaakin savuavilta raunioilta. Edessä olevat vaalit ovat tärkeät. Enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naiset ahkeroivat tiuhempaan myös vaaliuurnilla. Naisilla on ratkaiseva asema tulevissa vaaleissa. Suunnanmuutoksen voi saada aikaan äänestämällä sillä vain annetut äänet lasketaan. Sitä saa mitä tilaa. Tuula Kuusinen 3

4 Naisten puheenjohtaja VANHENEVA VÄESTÖ KAIPAA HOITOPAIKKOJA Olen kauhulla seurannut laitospaikkojen alas ajoa viimeisen vuoden aikana. Eksoten Itkonen vielä iloitsi oikein saavutuksenaan että paikat ovat suunnitelmien mukaan kadonneet. Samaan aikaan vanhukset viruvat yksin, nälkäisinä ja janoisina kodeissaan. Kertomuksia heidän ankeasta vanhuudestaan saamme kuulla joka päivä ja lukea lehdistä. Onko todella niin että tämän päivän päättäjät ovat sitä mieltä että laitospaikat on ajettava alas. Jokainen varmasti tietää että vanhusväestö tulee hurjaa vauhtia lisääntymään. Me emme voi tietää kuinka moni pystyy asumaan koko ikänsä omassa kodissaan. Kyllä Itkosenkin hymy hyytyy kun viruu märissä vaipoissaan yksin kotona muutaman päivän, ilman ruokaa ja juomaa sekä auttavaa kättä. Emme voi hyväksyä sitä että vanhuksen kotona käy joku klo antamassa aamupalaa, viivähtää kiireisen 5 minuuttia ja kiirehtii seuraavaan osoitteeseen. Vanhukset ovat veronsa maksaneita maamme kunniakansalaisia, heitä on kohdeltava hyvin ja inhimillisesti. Henkilökuntaa on varattu aivan liian vähän näihin kotipalveluihin. On tosi väärin että hoivakodit lopetetaan ja vanhukset jätetään oman onnensa nojaan. Maalaisjärki sanoo että tämä järjestelmä ei toimi eikä tule toimimaan. Vanhukset eivät saa olla koekaniineja tällaisessa kokeilussa. On kysymys ihmisistä, mitä sanoo vanhuspalvelulaki kuinka vanhusta on kohdeltava ja hoivattava? Rikomme lakia joka päivä. Olen henkilökohtaisesti saanut soittoja vanhuksilta jotka ovat hädissään kohtelustaan. Tilanne ei voi jatkua näin. Vanhuksen kotona käy esim. pesijä kerran viikossa, hän on aina eri henkilö, miten kiusallista on olla alasti aina uuden ihmisen silmien alla. Onko tämä ihmisarvoista ja inhimillistä kohtelua, haluatko sinä tällaista? Olet vaipoissa ja vaihtoväli voi olla kerran päivässä? Näitä kertomuksia kuulee sairaanhoitajilta jotka joutuvat näkemään vanhusten arvostuksen. Me emme voi mitata rahassa ihmisen arvoa, säästöä syntyy kun vanhusten hyvinvoinnin kustannuksella ajetaan alas laitospaikat. Viimeisin villitys on että kotipalvelu ei toimita enää voita eikä leipääkään! Ja säästöä syntyy hävettää tällainen toiminta. Uuden eduskunnan on otettava rohkeasti käsittelyyn vanhusten kohtelu tämän päivän Suomessa! Marja-Leena 4

5 ASIASTA KUULTUNA: Hallituspuolueet ratsastavat opposition selkänahalla - ja keräävät irtopisteitä opposition työllä SIVIn PS-ryhmän valiokuntavastaava Ritva Kike Elomaa kertoo totuuden hallituksen viimehetken sekoilusta. Oppositio teki työn, hallituspuolueet keräävät irtopisteitä. Vaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja temput äänestäjien kosiskelemiseksi ovat mitä mielenkiintoisimpia. Vaalikauden viimeisten istuntopäivien tapahtumat, joita mediassa luonnehdittiin farssiksi, olivat hyvä esimerkki siitä kuinka äänestäjien kosiskelu vaikuttaa politiikan tekoon. Eduskunnassa käsiteltiin viime metreillä esimerkiksi koulutukseen liittyviä hallituksen esityksiä joiden tavoitteena oli lyhykäisyydessään saavuttaa säästöjä koulujen, opiskelijoiden ja Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Hallituksen esitysten valmistelu on työlästä hommaa joka vaatii paljon virkamiesvalmistelua. Esitykset etenevät valiokuntien käsittelyyn missä niistä käydään perusteellisia keskusteluja ja kuullaan mahdollisesti jopa useita kymmeniä asiantuntijoita. Ennen kuin esitys päätyy eduskunnan äänestykseen, sitä käsitellään istuntosalissa. Näin ollen esimerkiksi opintotukilain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 210) kohdalla erityisesti sivistysvaliokunnassa istuvat hallituspuolueiden edustajat olivat hyvin perillä siitä mitä esitys sisälsi ja miltä osin sitä oli asiantuntijoiden ja ennen kaikkea opposition toimesta kritisoitu. Me perussuomalaiset jätimme tästä aloitteesta vastalauseen valiokunnan mietintöön. Vastalauseessa toimme esille perustellun kantamme siitä miksi opintotukea ei ole järkevää rajata esityksen ehdottamalla tavalla koskemaan vain yhtä samantasoista korkeakoulututkintoa ja lisäksi nostimme esiin epäkohdan liittyen esitettyyn opintotuen myöntämisperusteiden höllentämiseen ulkomailla asuvien henkilöiden kohdalla. Teimme työtä jotta huono esitys torpattaisiin. Samanaikaisesti hallituspuolueiden edustajat yrittivät nuijia väkisin ja kiireellä esitystään läpi. Liekö median luoma paine, kevätaurinko vai lähestyvät vaalit mikä johti nyt nähtyyn lopputulokseen. Hallitus äänesti omat esityksensä kumoon. Kaiken kukkuraksi opintotukilain muuttamista vastaan viime viikolla mieltä osoittaneita opiskelijoita odotti aimo yllätys kun hallituspuolueiden sivistysvaliokunnan edustajat joukolla ilmoittivat hymyssä suin, ettei esitystä tulla viemään maaliin. Opposition rooli jäi epäkohtia täynnä olevien esitysten kaatamisessa varjoon. Esityksiä viimeiseen saakka puolustaneista ja takkinsa kääntäneistä hallituspuolueiden edustajista leivottiin opiskelijoiden sankareita. Opposition työn tuloksena hallituksen rakennepaketin mukaiset 260 miljoonan euron koulutussäästöt kokivat kovan kolauksen. Tämän seurauksena esimerkiksi monet ammattikoulut ja lukiot pystyvät lakkauttamisen sijaan jatkamaan toimintaansa eikä opintotuen myöntämistä rajattu yhteen samantasoiseen tutkintoon. Tämä oli opposition erävoitto hajoavasta hallituksesta. Vaaleissa ratkaistaan peli. RE 5

6 ARVOKAS VANHUUS ON IHMISOIKEUS LAPSEN OIKEUS ONNELLISEEN LAPSUUTEEN Vanhuus on rikkaus. Ikäihmiset tuovat yhteiskuntaan elämänkokemusta, tietoa ja osaamista. Sosiaalista pääomaa. Jokaisella ihmisellä on tarkoitus ja tehtävä aivan elinpäivien loppuun saakka. Jokainen vanhus on hoidettava hyvin ja arvokkaasti. Se kuuluu ihmisyyteen. Suomalaiset haluaa tukea ikäihmisten toimintakykyä. Palveluiden suunnittelun tärkeimmät lähtökohdat nousevat ihmisten arkielämän sujuvuudesta ja tarvittavasta tuesta. Kaupunkimme toiminnan eettisyys ja moraalisuus mitataan siinä, kuinka pidämme huolta heikoimmista, kuten lapsista, vanhuksista ja sairaista. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme kantavia periaatteita on, että pidämme huolta kaikista yhteisvastuullisesti. Kaikki päätöksenteko pohjautuu arvoihin. On kyseenalaistettava kaiken arvon mittaaminen rahassa. On taisteltava ja toimittava ihmisten puolesta ja pidettävä toivon liekkiä elävänä. Kotona perheen parissa asuminen ja eläminen oli ennen itsestäänselvyys, nyt se on etuoikeus. Itsenäisyys tuo usein mukanaan yksinäisyyden. Merkittävä osa suomalaisista ikäihmisistä on huolissaan sosiaalisista suhteistaan - yksinäisyydestä. Yksinäisyys on keskeinen hyvinvointivaje ja aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kipua. Kansalaisjärjestöjen toimintaa tukemalla kaupunki saa pienellä vipuvarrella paljon toimintaa aikaiseksi. Vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella on keskeinen sija yksinäisyyden torjumisessa. Kaikilla vanhuksilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus, niin halutessaan, nauttia luonnosta, kulttuurista, terveellisestä maistuvasta ruuasta ja elämää täynnä olevasta arkipäivästä, asuipa hän kotona, palvelutalossa, hoivakodissa tai laitoksessa. On ihmisoikeus asia, että myös vanhus saa kokea iloa ja naurua, toisen ihmisen läsnäoloa ja välittämistä. Ketään ei saa jättää yksin. Jokaisella lapsella on oikeus omaan nimeen ja kansalaisuuteen. Jokainen saa olla oma ainutlaatuinen itsensä. Jokaista tulee kunnioittaa riippumatta siitä, onko hän tyttö vai poika, millainen on hänen perheensä, mitä kieltä hän puhuu, mistä maasta hän on kotoisin, mihin hän uskoo tai miltä hän näyttää. Ketään ei siis saa syrjiä, kiusata tai kohdella muuten huonommin kuin muita siksi, että hän on erilainen. Jokaisella lapsella on oikeus elämään, joten lapsille täytyy turvata mahdollisuudet elää ja kehittyä. Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omaa vauhtiaan, eikä sitä saa kukaan kiirehtiä. Toisaalta lapsella on oikeus saada aikuisten tukea kasvussaan. Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi. Jokaisella lapsella on oikeus elää omien vanhempien kanssa, jos hänen on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmilla on oikeus saada tukea lasten hoitamiseen, esimerkiksi päivähoitoa. Jos vanhemmat eivät jostain syystä voi huolehtia lapsesta, täytyy järjestää joku muu aikuinen pitämään hänestä huolta. Lisäksi jokaisella lapsella on oikeus terveydenhoitoon ja sairastuessaan oikeus saada sairaanhoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus elää turvassa kaikelta, mikä voisi vahingoittaa häntä. Aikuisten tehtävänä on suojella lapsia esimerkiksi väkivallalta ja sodalta. Kukaan ei saa tehdä pahaa lapselle. Jos lapselle kuitenkin tapahtuu jotain pahaa, aikuisten täytyy auttaa häntä. Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ilmaiseksi. Koulussa lapsella on oikeus saada tukea oppimiseen. Lapsella on oikeus oppia tietoja ja taitoja, joita on tärkeää osata elämässä. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja ympäristön suojelu. Jokaisella lapsella on oikeus sanoa, kirjoittaa tai vaikka piirtää omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, kunhan se ei loukkaa muita. Jokainen lapsi saa ajatella ja uskoa niin kuin haluaa riippumatta toisten mielipiteistä. Kun aikuiset päättävät lapsia koskevista asioista, heidän täytyy pohtia, mikä on lasten kannalta parasta. Heidän täytyy kuunnella lasten mielipiteitä ja ottaa ne huomioon. Jokaisella lapsella on oikeus etsiä ja hankkia tietoa itseä kiinnostavista asioista esimerkiksi television, radion, lehtien ja internetin avulla. Aikuisten tehtävänä on kuitenkin suojella lapsia sellaiselta tiedolta, joka voi olla lapsille vahingollista. Siksi aikuiset voivat rajoittaa internetin käyttöä tai kieltää sellaisten televisio-ohjelmien katsomisen, joista voi esimerkiksi tulla paha mieli tai saada painajaisia. Jokaisella lapsella on oikeus viettää vapaa-aikaa ja leikkiä. Lasten ei siis tarvitse tehdä työtä tai olla vain koulussa. Lapsilla voi olla joitakin kotitöitä, mutta tärkeää on, että aikaa jää myös leikkimiseen, pelaamiseen, kavereiden kanssa olemiseen ja muuhun mukavaan vapaa-ajan tekemiseen. Lisäksi lapsella on oikeus levätä, kun väsyttää. Aikuisten tehtävänä on turvata lapsille riittävästi lepoa. 6

7 SUOMEN TERVEYDENHUOLLON ONGELMAT Terveydenhuollon ongelmina on pidetty muun muassa epätasa-arvoisuutta ja asiakaslähtöisyyden, koordinaation, kannustimien sekä kustannusten ja laadun läpinäkyvyyden puutetta. Nykyinen järjestelmä keskittyy sairauksien hoitoon, mutta ei tue terveyden edistämistä. Syksyllä 2013 Oulusta tehdyn terveydenhuoltotutkimuksen mukaan 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Merkittävin tieto on se, että asukkaiden kustannuksista 38 % syntyy pelkästään terveyspalveluita käyttäviltä ja 62 % asiakkailta, jotka käyttävät myös sosiaalipalveluita. Sekä asiakasnäkökulmasta että kustannusten näkökulmasta uusi sote-ratkaisu, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto integroidaan, on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Terveydenhuollon rahoitus perustuu suurimmaksi osaksi verovaroihin, mutta käytännössä rahoitus on monikanavaista. Maksajina ovat julkinen sektori; valtio (24,4 %), kunnat (36,7 %), Kela (14,4 %) sekä yksityinen sektori; kotitaloudet (18,6 %), työnantajat (2,9 %) ja avustuskassat, yksityinen vakuutus ja yhteisöt (3,1 %). Monikanavainen rahoitusjärjestelmä luo tehottomuutta. Rahoitusjärjestelmää leimaa osaoptimointi, kun kukin rahoittaja pyrkii optimoimaan toimintaa omasta näkökulmasta eikä kenelläkään ole rahoituksesta tai tuotetun palvelun laadusta ja tuloksista kokonaisvastuuta. Sitra tarttuu näihin ongelmiin asiakkaan näkökulmasta. Tuotamme hankkeillamme sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista tukevaa tietoa asiakaslähtöisesti ja tulevaisuuden tarpeet huomioivasti. Työmme tavoitteena on lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja terveyspalveluiden valinnanvapautta sekä varmistaa kansalaisten tasavertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä. Toimenpiteillä kannustetaan ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Hankkeilla lisätään keinoja ja kannusteita, jotka tukevat asiakaslähtöistä toimintatapaa ja asiakas liikuttaa rahaa -toimintamallin toteutumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen vaatii laajaa ja avointa yhteistyötä, johon Sitra osallistuu ja tuo oman panoksensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on jo liikkeellä. Hallituksen linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu jaetaan tulevaisuudessa viidelle alueelle. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. ULKOMAALAISTEN RIKOLLISUUS 2000-LUVULLA Karua faktaa maahanmuuttajista Suomessa asui vuonna 2012 noin ulkomaalaista, mikä oli 3,6 % väestöstä. Vuodesta 2002 ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 56 %. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 Suomessa satunnaisesti oleskelevien ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä lähes kolminkertaistui 6 000:sta noin :een. Väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat vuosina epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5 2,0 kertaa useammin kuin suomalaiset; vuotiaat maahanmuuttajat 1,7-kertaa useammin; vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Seksuaalirikoksista epäiltyjen maahanmuuttajien määrä oli 2012 väkilukuun suhteutettuna 2 4-kertainen suomalaisiin verrattuna eri ikäryhmissä. Vuonna 2011 kaikista vankiloiden ulkomaalaisista 27 % oli virolaisia, 13 % romanialaisia, 10 % venäläisiä ja 6 % liettualaisia. Ulkomaalaisista tutkintavangeista 27 % oli virolaisia ja 21 % romanialaisia. Tilastokeskus on vuodesta 2010 julkaissut tilastoja poliisin selvittämistä rikoksista, joista käy ilmi rikoksen tekijän kansalaisuus ja myös se, asuuko rikoksentekijä Suomessa. Vuonna 2015 Yleisradio uutisoi, että asuntomurroista valtaosa on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Arvioiden mukaan yli puolet, jopa 90% asuntomurroista, oli ulkomaalaisten tekemiä. Lähde: Wikipedia 7

8 Yksinasuvien talous yhä suuremmassa kriisissä! Suomessa yksinasuvien määrä on lisääntynyt ja trendi jatkuu. Vuoden 2013 lopulla yhden henkilön asuntokuntia oli Suomessa yli miljoona. Yksin asuminen on kallista: yksinasuvilla ei ole mahdollista jakaa asumisesta ja elinkustannuksista aiheutuvia kuluja toisen tulontuojan kanssa. Erityisesti pienituloisten eläkeläisten kohdalla ongelmat kasaantuvat, sillä eläke ei välttämättä riitä jokapäiväisen elämän kuluihin eikä sosiaalipalveluista saa tukea. Monille myös yksinäisyys on jokapäiväinen murhe. Monet kokevat myös esim. kotitalousvähennysoikeuden olevan epätasa-arvoinen pariskuntiin nähden. Nykyhallituksen tekemä eläkeindeksien leikkaus pienentää eläkkeitä noin 230 miljoonalla eurolla. 0,39 prosentin korotus oli suorastaan pilkantekoa: monilla verotus nousi ja käteen jää entistä vähemmän euroja. PS on ehdottanut, että euron kuukausitulot pitäisi vapauttaa ansiotuloverotuksesta. Kaiken kaikkiaan yksinasuvien tilannetta pitäisi tarkastella suurempana kokonaisuutena. Ensi vaalikaudella yksinelävien asemasta pitää käydä eduskunnassa laajaa ja vaihtoehtoja luotaavaa keskustelua heidän asemansa parantamiseksi. AL Byrokratian kukkasia B yrokratia turpoaa kuin äitimuorin pullataikina. Tuli vain mieleen, kun sattui silmään Joensuun varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan kokouksen esityslistalta mielenkiintoinen asia. Melkoinen päällikköpaketti oli piilotettu vaarattomalta vaikuttavan otsakkeen tuotannon organisointi varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksessa alle. Tyylipuhdasta byrokratian selkokieltä, eikö vaan. Asia liittyy kaupungin hallinnon uudistamiseen, jonka johtava tavoite on paremmat palvelut. Siksipä virkamiehet olivat keskenään junailleet, että virastoon pitää perustaa uusi erityispalvelupäällikön virka. Eikä siinä kaikki! Sen lisäksi esitettiin, että talouspäälliköstä tehdään talousjohtaja, päivähoidonjohtajasta varhaiskasvatusjohtaja, neljästä aluevastaavasta neljä aluepäällikköä, palvelupäälliköstä kehittämispäällikkö, ja niin edelleen. Onneksi lautakunta oli hereillä, ja käytti valtaansa suoraselkäisellä tavalla 8

9 Ennakkoäänestys Vaalipäivä PERUSSUOMALAISET NAISET - arvokkaita valintoja EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2015 Suomi tarvitsee tervettä edunvalvontaa Tuottavaa valtion omaisuutta ei ole viisasta myydä Luonnonvarojemme kotimainen omistus turvattava (pohjavesi, mineraalit) Suomi pois nettomaksajan roolista EU:ssa Teollisuuden kilpailukyky tulee palauttaa Sääntelyn raju purkaminen, annetaan yrittäjien yrittää (virkamieskoneisto) Yksinyrittäjille ja mikroyrittäjille alv:n alaraja euroon. Pienyrittäjille Viron veromalli pilotointina (ei veroja osingoista jos ne sijoitetaan yritykseen) Menoja karsittava Eläkekatto suureläkkeille Eläkkeiden taitettu indeksi poistettava Suomen etu maahanmuuttopolitiikassa Huoltovarmuus turvattava riittävällä kotimaisella elintarviketuotannolla Maatalousyrittäjien turhaa byrokratiaa tulee karsia Geenimanipuloitu ruoka ei kuulu meidän lautaselle Lähiruuan käytön lisääminen valtion ja kunnan laitoksissa Lapsen oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen Perheet päättämään itse lasten hoidon jakautumisesta Lisää joustoa perheen ja työelämän välille Riittävästi ammattitaitoisia henkilöitä sosiaali- ja terveyspalveluihin Oikein kohdennettua ja riittävän varhaista tukea perheille Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajoitettava Lisää lapsia ja lapsilisiä Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Omaishoito kunniaan Vanhusten palvelut ihmisten, ei bisneksen ehdoilla Eläkeläisen rahojen on riitettävä muuhunkin kuin lääkkeisiin, indeksi tarkistus Vanhuspalvelulain toimivuus käytännössä Luotettavat ja toimivat terveyspalvelut Terveyspalvelut järkeviksi ja kaikille yhtäläinen oikeus päästä hoitoon Jonotusajat lyhyemmiksi Sivistyksen puolesta Koulutukseen panostaminen on parasta tulevaisuuteen investoimista 9

10 HELSINGIN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Valentina Ahlavuo Filosofian maisteri, pienyrittäjä. 156 Nina Huru Kaupunginvaltuutettu, Sairaanhoitaja Ei Guggenheimille 2 Alkoholilain uudistaminen 3 Ei ruuhkamaksuille 4 Autoverotus uudistettava 5 Työllisyys 1 Turvaa arkesi 2 Terveitä päätöksiä 3 Suomen turvaksi 4 Parempaa Suomea 5 Voimavarana Suomi Krista Juurikko Psykiatrinen sairaanhoitaja. 161 Helena Kantola Varatuomari, eduskunta-avustaja Sosiaali- ja terveysasiat 2 Ulkomaalaisasiat 3 Sisäinen turvallisuus 4 Työhyvinvointi 5 Opiskelijat 1 Oikeuslaitos 2 SOTE 3 Yrittäjyys 4 Työllisyys 10

11 Pia Kopra Kieltenopettaja, kansanedustajan avustaja Maria Landen varavaltuutettu, kansanedustajan avustaja. 1 Järkeä maahanmuuttoon! 2 PK-yrityksiä tuettava! 3 Oma vahva puolustus! 4 Kansanäänestys EU:sta! 5 Oikeustaju kohdalleen! 1 Järkeä maahanmuuttoon 2 Kannustavampi verotus 3 Nuorissa on tulevaisuus 4 Apua lapsiperheille 5 Vanhuus kunniaan Mari Rantanen Ensihoitaja, sairaanhoitaja, omaishoitaja 171 Tuula Salo Sairaanhoitaja, AMK Terveydenhuolto 2 Turvallisuus 3 Työ 4 Omaishoitajat 5 Maahanmuutto 1 Turvallisuus 2 Terveydenhuolto 3 Puhdas suomalainen ruoka 4 Nuoret ja vanhukset 5 Lapsiperheet Marika Sorja Lastenhoitaja Lapset ovat tulevaisuus 2 Hyvä kuolema 3 Riittävät hoitopalvelut 4 Suomalaiset ensin 11

12 UUDENMAAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Johanna Jurva Kansanedustaja, lähihoitaja 57 Arja Juvonen Kansanedustaja, Geronomi (AMK) 58 1 Hyvinvointia perheille 2 Vanhuspalvelut kuntoon 3 Tukea omaishoitajille 4 Terveys ensin 5 Laadukas koulutus 1 Vanhustenhoito 2 Sos- ja terveydenhuolto 3 Työ, talous, liikenne 4 Pereet, lapset ja nuoret 5 Eläkeläisen asema Suvi Karhu Pääsihteeri, yo ravintolakokki 1 Liikenne 2 Rakenneuudistus 3 Perusturvallisuus 60 Jenni Lastuvuori Kaupan alan konsultti, parturi-kampaaja 1 Maahanmuuttopolitiikka 2 Pakkoruotsi 3 Kotimainen yrittäjyys 4 Turha holhous 67 Marja-Leena Leppänen Toimistopäällikkö, Yrittäjä 69 Saara Lång rikoskemisti, kaupunginvaltuutettu 72 1 Omaishoitajat 2 Naisten asema työelämässä 3 Koulutus 4 Perheet 1 Suomi ensin 2 Töitä tekeville 3 Muistetaan ihminen 4 Turvallinen yhteiskunta 12

13 Leena Meri varatuomari, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja 74 Kirsi Mäkilaine 76 1 Uutta rohkeaa ajattelua 2 Holhoamisen on loputtava 3 Työ ja yrittäjyys 4 Suomalaisten ehdoilla 1 Vanhustenhuolto 2 Lapset ja nuoret 3 Maahanmuutto Piritta Poikonen Juristi, kaupunginvaltuutettu 79 Veera Ruoho poliisi, valtiotieteiden yo 80 1 Ei euron tukipaketeille 2 Hoivan rahoitus kuntoon 3 Pakkoruotsi pois 4 Suoraa demokratiaa 5 Sosiaaliturva toimivaksi 1 asukaslähtöisyys 2 työn arvostus 3 pk-yrittäjien asema 4 autoilu ja asuminen 5 arvokas ikääntyminen Pirkko Ruohonen-Lerner kansanedustaja, toimittaja 81 Maiju Tapiolinna Kunnanvaltuutettu, sairaanhoitaja 87 1 Kansanvalta 2 Oikeudenmukaisuus 3 Palvelut 4 Talous, työ ja verotus 5 Puhtaampi parempi 1 Suomi tarvitsee töitä 2 Hyvä terveys on oikeus 3 Lämpöä ja liikennettä 4 Maassa maan tavalla 5 Jämäkkää järkeä 13

14 VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Satu Anttila Leipomoyrittäjä 70 Kike Elomaa Kansanedustaja, röntgenhoitaja 72 1 Suomi 2 Lapset 3 Vanhukset 4 Yrittäjyys 5 Ruoka 1 Peruspalvelut kuntoon 2 Työtä yrittäjyydestä 3 Suomen etu edellä 4 Oikeudenmukainen Suomi 5 Hyvinvointia arkeen Mira Katajamäki Bioanalyytikko 77 Silvia Koski Musiikin maisteri, kanttori 78 1 Suomi ensin 2 Yrittäjä = lainsuojaton 3 Lapsen oikeus 4 Rikolliset ruotuun 5 Metsästäjät tähtäimessä 1 TyöTTYÖ 2 Turvallisuus 3 Lapset ja nuoret 4 Kulttuuri 5 Jätevesias. Sanna Leivonen Talonrakennusalan opiskelija Maria Lohela Kansanedustaja, humanististen tieteiden kandidaatti 1 Nato 2 Yrittäminen 3 Ihminen 4 Sosiaali ja terveys 5 Verotus 1 Työ ja yrittäminen 2 Maahanmuuttopolitiikka 3 Vanhukset 4 Sähköiset palvelut 5 Omaishoito 14

15 SATAKUNNAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Kikka Heinonen Yrittäjä, tori- ja markkinakauppias 10 1 kahden o:n teesi 2 Pienyrittäjät 3 Heikommat ihmiset Laura Huhtasaari KM erityisopettaja, varakansanedustaja 11 1 Satakunnan edunvalvonta 2 Suomeen töitä 3 Arvokas vanhuus 4 Suomen etu maahanmuutossa 5 Oikeudenmukaiset tuomiot Riina Lehmussalmi Lähihoitajaopiskelija, kunnanvaltuutettu 1 Vanhushuolto 2 Nopeaa apua 3 Yrittäjyys 4 Kovemmat tuomiot 5 Maahanmuutto 17 Maarit Markkula Opettaja, agronomi 1 Eläkeläiset 2 Energia 3 Verotus 4 Susi 5 Maatalous Marianne Ostamo Projekti-insinööri, diplomi-insinööri 1 Koulutus ja opiskelu 2 Nuoret 3 Työllisyys 4 Ruoan tuotanto 5 Julkinen talous 15

16 HÄMEEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Anne Louhelainen Kansanedustaja 39 Mira Nieminen Vanhempi konstaapeli, HTK 41 1 Valvon Sinun etujasi! 2 Työtä kansalle! 3 Omaishoitajat kunniaan! 4 Pienituloisten ostovoima! 5 Sinä päätät! 1 Sisäinen turvallisuus 2 Alue- ja liikenneasiat 3 Kannattava työ ja talous 4 Perheiden voimavarat 5 Arvokas vanhuus Lulu Ranne 42 diplomi-insinööri, hanke- ja ympäristöasiantuntija 1 Johdetaan Suomea tiedolla 2 Avoin toiminta on reilua 3 Lapset kukoistamaan 4 Koulutus kovaan kuntoon 5 Uutta ja yritysmyönteistä Heidi Selenius Logistiikan esimies, rikos- ja riita-asioiden sekä lähisuhdeväkivalta sovittelija 1 Nuoret 2 Byrokratia 3 Maahanmuutto 4 Pienyrittäjyys 45 Maarit Tuomi Lähihoitaja, yo-merkonomi Eeva-Maria Tuominen esittelijä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa, hallintotieteiden maisteri 1 Suomalaisten etu ensin 2 Työnteko ja yrittäminen 3 Hoito ja huolenpito 4 Syrjäytymisen ehkäisy 5 Varhainen tukeminen 1 Oikeus hyvään hallintoon 2 Sähköinen asiointi 3 Kohtuulliset perintäkulut 4 Opetus ja kulttuuri 5 Varhaiskasvatus 16

17 PIRKANMAAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Kirsi-Maarit Asplund Asuntomyyjä, pääluottamusmies Tiina Elovaara Kasvatustieteen opiskelija, kaupunginhallituksen jäsen 1 Hyvä työelämä 2 Terveydenhuolto 3 Rakentaminen ja asuminen 1 Hyvinvointi 2 Yritykset 3 Turvallisuus Terhi Kiemunki Piirisihteeri 121 Lea Mäkipää Kansanedustaja, merkonomi Perusasiat ensin 2 Ihmiset ja hyvinvointi 3 Talouden tasapaino 4 Isänmaallisuus 5 Vähemmän EU:ta 1 Perhearvot 2 Turvattu tulevaisuus 3 Maaseutu 4 Huoltovarmuus 5 Verotus, työllisyys Tiina Palovuori Tekniikan ylioppilas 128 Jaana Ristimäki-Anttila Opettaja, insinööri Holhouksesta karsittava 2 Rikoksesta rangaistus 3 Yrityksestä menestykseen 4 Nuorten vuoro 1 Talous kuntoon 2 Työhön ohjaava 3 Inhimillinen ihminen 4 Palvelut 5 Energiapolitiikka 17

18 KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Airi Aalto Erityisopettaja, kasvatustieteiden maisteri 105 Tanja Hartonen-Pulkka Lähihoitaja. Yrittäjä Köyhyys tunnistettava 2 Omaishoito 3 SOTE 4 Koulutuksen tasa-arvo 5 Suomalaisuus voimaksi 1 Pienyrittäjien tukeminen 2 Vanhuksille hyvä hoito 3 Työtä 4 Lapsiperheille apua 5 Maahanmuutto kuriin Päivi Sivenius Välinehuoltaja 1 TyöTyö 2 Vanhustenhoito 3 Perhe 4 Tukipaketit 5 Maahanmuutto TyöTyö 2 Lapset ja nuoret 3 EU 4 Maaseutu 5 Yrittäminen ja verotus 119 Satu Vihavainen Henkilökohtainen koulunkäynninavustaja, Artenomi Jenni Vilen Myyjä, kunnanvaltuutettu 1 Tuella töihin 2 Vapaus valita 3 Suomi ensin Emmi Voutilainen Lastensuojelutyöntekijä,kaupunginvaltuutettu 1 Opiskelijat 2 Perheet 3 Pienyrittäjät 4 Nuoret 18

19 SAVO-KARJALAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Sanna Antikainen Lähihoitaja 2 1 Tukea lapsiperheille 2 Inhimillinen vanhuus 3 Sananvapaus 4 Pois pakkoruotsi 5 Lastensuojelu kuntoon Marja-Leena Gröhn lastentarhanopettaja, sosionomi 4 Sirpa Kulin Asiakaspalvelupäällikkö, kaupunginvaltuutettu 9 1 Luottamusta lapsiperheille 2 Näköaloja nuorille 3 Ihmisarvoisuutta ikääntymiseen 4 Voimaantumista vammaisuuteen 1 Sosiaalitoimi 2 Omaishoito 3 Päiväkoti ja Koulut 4 Maahanmuutto 5 Terveyspalvelut Marjaana Mikkonen Sosiaali- ja terveysalan opettaja, pienyrittäjä Minna Reijonen Farmaseutti, kaupunginvaltuutettu 1 Lapset ja lapsiperheet 2 Ikäihmisille ihmisarvoa 3 Pienipalkkaiset 4 Pienyrittäjät 5 EU ja maahanmuutto 1 Terveydenhoitoa läheltä 2 Ei salailua politiikkaan! 3 Lapset ja vanhukset 4 Kotimaan asiat ensin 5 Elinvoimainen maaseutu 19

20 VAASAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Irma Kemppainen Kiinteistönvälittäjä, yrittäjä 70 1 Korruptio ja moraalikato 2 Eu-politiikka 3 Talous 4 Turvallisuus 5 Sote Anneli Manninen Konetekniikan diplomi-insinööri 72 Eliisa Panttila Maatalouslomittaja,kunnanvaltuutettu 76 1 Suomi suomalaisille! 2 Työllisyys 3 Työttömyyden hoito 1 Lähidemokratia 2 Työn esteet pois 3 Alueellinen tasa-arvo 4 Lähimmäisenrakkaus 5 Jakaminen Marja-Liisa Riihimäki Yrittäjä, turkkuri 1 Turvallisuus 2 Yrittäjyys 3 SOTE 4 Päätöksenteko Maria Tolppanen Kansanedustaja, toimittaja 1 Maahanmuutto 2 Kreikkatuet 3 Lapset ensin 4 Mikroyritykset 5 Energia 20

21 KESKI-SUOMEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Anna Humppi Henkilöstöasiantuntija, Insinööri (AMK) 63 1 Suomalainen työ 2 Yrittäminen kannattavaksi 3 Peruspalvelut 4 Nuoret mukaan päättämään. 5 Koulutus Heli Kupari piirisihteeri, liiketalouden tradenomi 1 Talouspolitiikka 2 Veronmaksajat 3 Lapsiperheet 4 Maahanmuutto 5 Rikosseuraamukset Sirpa Rintala Lääketieteen tohtori, Erikoislääkäri 1 Oikeus työntekoon 2 Elävä maaseutu 3 Keskittämiselle rajat 4 Eläkkeellä eläminen 5 Turvallinen lapsuus Marita Salenius Maanviljelijä 1 Talous 2 Työllisyys 3 Turvallisuus 4 Byrokratia 5 Koulutus 71 Meiris Suominen Key account Manager /Avainasiakaspäällikkö 72 1 Työllisyys ja yrittäjyys 2 Maahanmuutto hallittava 3 Vähemmän byrokratiaa 4 Vapaa kielivalinta 5 EI veronkorotuksille 21

22 OULUN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT 114 Eila Aavakare Metsätila-/designyrittäjä, yo-kauppateknikko Vaili Jämsä-Uusitalo Opintoasiansihteeri Lapset ja nuoret 2 Nuoret 3 Vanhukset 4 Maaseutu 5 Yrittäjyys 1 Pohjois-Suomi nousuun! 2 Tuemme heikompia! Henna Kupsala Luomuviljelijä, ohjelmistosuunnittelija 121 Pirkko Mattila Kansanedustaja, FM Elävä maaseutu 2 Kotimainen energia 3 Lapset ja nuoret 4 Yrittäminen 5 Ympäristön hyvinvointi 1 Maa- ja metsätalous 2 Elinkeinopolitiikka 3 Pohjoismainen hyvinvointi 4 Isänmaallista taloutta 5 Tehdään hyvä käänne! Jenna Simula Kansanedustajan avustaja, tradenomi Anne Snellman Filosofian tohtori 1 Nuorten ääni kuuluviin 2 Yrittäjyydellä työtä 3 Järkeä maahanmuuttoon 4 Valtio ihmisiä varten 5 Luonto ja eläimet 1 Yrittäjyys 2 Lähipalvelut 3 Jäämeriyhteys 4 EURO 5 Maanpuolustus 22

23 LAPIN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Jaana Hannola Kauppias, Yrittäjä 35 1 Toimeentulo 2 Turvallinen yhteiskunta 3 Hyvinvointi Liisa Helin Kasvatustieteen maisteri 36 Liisa Mariapori Verokonsultti, KTT (ei väit) 40 1 Työllisyys 2 Arvonlisävero 3 KoulutusKoulutus 4 Energia 5 Toimeentulo 1 Eläkeindeksi 2 Verotus 3 Työllisyys 4 Lapsilisät 5 Metsä Hanna Mäntylä Kansanedustaja, erityisnuorisotyöntekijä Pirita Nenonen sairaanhoitaja-kätilö 1 Sosiaalipolitiikka 2 Kansallinen etu 3 Sote-palvelut kaikille 4 Lappilaisten hyvinvointi 5 Lait ja byrokratia 1 Lapset ja nuoret 2 Vanhukset arvoon 3 Terveyttä kaikille 4 Suomi suomalaisille 5 Työtä ei työttömyyttä 23

24 RAJANSA VIERAANVARAISUUDELLAKIN Viime aikoina mediasta on saatu lukea säännöllisen epäsäännöllisesti erityisesti toisen polven maahanmuuttajien rikoksista kantaväestöä kohtaan. Raiskauksia, joukkoraiskauksia, törkeitä pahoinpitelyjä, ryöstöjä... lista on loputon. 24 Rasisminvastainen viikko oli ja meni. Tällä menolla saadaan kohta tehdä kalenterista tilaa ulkomaalaisrikollisten tai peräti -raiskaajien viikolle. Oi niitä aikoja, jolloin oli lottovoitto syntyä Suomeen. Nykyään alkaa tuntua siltä, että lottovoitto on osata puhua murtaen suomea. Ihonväriin en vaivaudu ottamaan edes kantaa. Täällä kukkahattutätien luvatussa maassa kun on rasismia edes keskustella ulkomaalaistaustaisista ihmisistä tiettyyn äänensävyyn. Jos verrataan pelkästään raiskaustilastoja kantaväestön ja afrikkalaissyntyisten tekemien rikosten kesken, niin jälkimmäisten osuus on peräti 12-kertainen. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa syntyneiden kohdalla ero on jopa 13-kertainen. Raiskaustuomioita verratessa ulkomaalaistaustainen on ollut rikoksen tekijänä joka kolmannessa raiskaustapauksessa. Mihin tämä maa on menossa? Joko aika alkaa pian alkavalla vaalikaudella olla kypsä rangaistusten koventamiseen? Onko aika kohta jo kypsä vihdoin antamaan porkkanan sijasta keppiä sitä ansaitseville? Miltä mahtaakaan tuntua niistä maahanmuuttajista, jotka maassamme elävät nuhteettomasti ja töitä tehden toistuvasti tällaisia uutisia lukiessaan? Itse en ainakaan haluaisi. Perussuomalaiset kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisena kannatan itsekin. Kannatin myös paljon aiemmin ennenkuin edes omistin sinikantista puoluekirjaani, kun työnperässä Rikoksesta seuraa tavallisesti rangaistus. Niin myös onneksi Suomessa. Tosin kohtuus kaikessa ja varsinkin Suomen laissa. aikoinaan muutin silloin vielä EU:n ulkopuoliseen maahan. Malta oli tuolloin ja on yhä vielä EU:ssa ollessaan kukkahattutätien asteikolla rasistinen maa. Sillä on painavat syynsä siihen kääpiövaltiona erään suuren maanosan naapurina. Luoja on sattumoisin suonut sille toisenkin mielenkiintoisen rajanaapurin. Nimittäin saaren, missä järjestäytynyt rikollisuus on syntynyt. Kukkahattutätimme ovat varmasti kuulleet paikan nimeltä Sisilia. Sekä Malta että Sisilia eivät ole järin tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Ei ainakaan kun määrätty raja ylitetään. Milloin tuo raja ylitetään Suomessa vai onko se jo ylitetty? Haluammeko miellyttää ihan oikeasti kaikkia muita, paitsi meitä suomalaisia? Rikoksista tiedottaminen valtamediassa on ollut uhreja syrjivää ja syyllistävää, kun rikoksentekijä on ollut maahanmuuttajan jälkeläinen. YLE, joka pyörittää toimintaansa kansalaisten verovaroin on herännyt vaalien alla tiedottamaan viimeaikaisista rikoksista lähes tuoreeltaan ajankohtaisohjelmissaan. Rehellisessä tiedottamisessaan julkisen palvelun talon olisi luullut ottavan linjan, missä molempia osapuolia otettaisiin tasapuolisesti huomioon. Toisaalta miten voi edes löytää mitään positiivista näkemystä joukkuraiskaajien käytöksestä? Tietääkseni emme asu sentään Intiassa, mikä on yksi joukkoraiskausten luvatuista maista. Toisaalta valitettavasti emme asua Intiassa. Siellä sentään rangaistukset ovat hiukan kovempia, mitä Suomessa. Toisaalta YLE:n kunniaksi on sentään todettava, että se on herännyt tiedottamiseen. Tosin samaan hengenvetoon on valitettava saman 3-kirjaimisen pravdamme jakaneen totuuttansa valikoidusti jo riittävän monta vuosikymmentä aiheuttaen kansan voimaan pahoin. Sosiaalinen media on 3-kirjaimiseen pravdaamme verrattuna totuudellisempi äänitorvi. Eikä kaikki sentään huuda puun takaa anonyymisti. Vääristelyyn ja valehteluun kyllästyneet kansalaiset ovat kyllästyneet mediatalon selkärangattomuuteen. Kymmenet tuhannet nimet adresseissa tuskin ovat väärässä. Nimien taakse kätkeytyvien vaatimuksissa saada mediatalo tilille sanoistaan on järkeä. Missä vaiheessa päättäjät heräävät tajuamaan ja tekemään asialle jotain? Eduskunnan valvomassa YLE:n hallintoneuvostossa istuu 21 kansanedustajaa, joista neljä on perussuomalaista. YLE toki on pieni pisara valtameressä. Tiedottaminen kuitenkin tavoittaa valtaosan kantaväestöstä. Siksi sen kuuluisi olla oikeudenmukaista ja ennenkaikkea rehellistä. Valtaapitäville kuitenkin oma äänioikeus menee oikeudenmukaisuuden edelle. Tuon voi myös sanoa toisellakin tavoin. Omatuntonsa on sokaistunut vallankäytön tieltä. Mitä tekee kansa seuraavaksi, kun allekirjoitukset eivät enää riitä aseiksi? Onko seuraava askel kodinturvajoukot vai oman käden oikeus? Mitä mahtaa joukkoraiskauksen uhri ajatella, kun mediassa häntä syyllistetään ja maahanmuuttajataustaisia, alaikäisiä poikaparkoja suojellaan? Laki ei ole kaikille samanlainen. Kaikki ei käy kuten Strömsössä.

25 Helppo Sudokussa on vain yksi sääntö! jokaiseen ruudukon pysty- ja vaakariviin sekä 3X3 solun muodostamaan ryhmään tulee sijoittaa luvut 1-9 tismalleen yhden kerran. Keskivaikea Vaikea Edellisen numeron Sudoku ratkaisut. Oikeat vastaukset lehden seuraavassa numerossa. 25

26 Toiminnanjohtaja KIRSI KALLIO Alueet (Kunnat): Helsinki, Varsinais-Suomi (Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Laitila, Lieto, Loimaa, Parainen, Marttila ja Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki sekä Vehmaa). puhelin: YHTEYSHENKILÖITÄ Aluevastaava OUTI VIRTANEN Alueet (kunnat): Uusimaa (Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti), Etelä-Savo (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Sulkava) ja Häme (Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Ypäjä) ja Kymi (Hamina, Iitti, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Virolahti). puhelin: Aluevastaava HELENA OJENNUS Alueet (kunnat): Pirkanmaa (Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi), Satakunta (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila) Etelä-Pohjanmaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ähtäri). puhelin: Aluevastaava PIA PENTIKÄINEN Alueet (kunnat): Kainuu (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala), Keski-Suomi (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski), Pohjois-Karjala (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) ja Pohjois-Savo (Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä). puhelin: Aluevastaava SINIKKA JYLHÄ Alueet (kunnat): Lappi (Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki) ja Pohjois-Pohjanmaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, (Haukipudas), Ii, Kalajoki, Kempele, (Kiiminki), Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, (Oulunsalo), Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, (Yli-Ii), Ylivieska) ja Keski-Pohjanmaa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Perho, Pedersöre, Pietarsaari, Toholampi, Veteli). puhelin:

27 Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen PERUSSUOMALAISET NAISET RY HALLITUS 1. varapuheenjohtaja Kike Elomaa Varajäsen Maarit Nurmi 2. varapuheenjohtaja Anne Louhelainen Varajäsen: Maarit Tuomi Sihteeri Iiris Peltomaa Varajäsen Anita Koivu Taloudenhoitaja Auli Kangasmäki Varajäsen Minna Kankkonen Laura Huhtasaari Varajäsen Taina Lehtonen Kirsi Kallio Varajäsen Päivi Sivenius Tuula Kuusinen Varajäsen: Annikki Finning Sari Martniku Varajäsen Arja Niemelä Minna Mäkinen Varajäsen Eila Sahala Marja-Liisa Riihimäki Varajäsen Irma Kemppainen Jaana Sankilampi Varajäsen Pia Pentikäinen Maija Saimalahti Varajäsen Jaana Manninen Susanna Nevalainen Varajäsen Minna Reijonen Helena Ojennus Varajäsen Sari Henriksson Outi Virtanen Varajäsen Taina Huisko Sinikka Jylhä Varajäsen Vaili Jämsä-Uusitalo 27

28 JÄSENHAKEMUS PERUSSUOMALAISET NAISET RY Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi. Olen Perussuomalaiset rp:n jäsen. Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Päiväys ja allekirjoitus: Palauta lomake täytettynä ja allekirjoitettuna osoitteeseen Perussuomalaiset Naiset ry Mannerheimintie 40 B HELSINKI 28

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet http://192.49.229.35/tp2012k2/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Etusivu - PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 - Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2013 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Kunnat 2012 Maakunnat 2012

Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2012 kotikunta Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01 VM/KAO Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin - vuoden 2016 tasolla (arviolaskelma) - kunnan taloutta ja sen muutosta tarkastellaan ns. tasapainotilalla,

Lisätiedot

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Dnro 1158/31/2010 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Dnro 803/31/2011 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä 1129/33/2010 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste 1776/9510/2010 1 (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste Kunta tai kunnan osa Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Artjärvi Asikkala Askola Aura Nimetty yleispalveluyritys

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta Akaa 270.00 334.80 Alajärvi 345.00 427.80 Alavieska 120.00 148.80 Alavus 375.00 465.00 Asikkala 270.00 334.80 Askola 105.00 130.20 Aura 75.00 93.00 Brändö 90.00 111.60 Eckerö 60.00 74.40 Enonkoski 75.00

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta 1 (7) 020 Akaa 270,00 334,80 005 Alajärvi 345,00 427,80 009 Alavieska 120,00 148,80 010 Alavus 375,00 465,00 016 Asikkala 270,00 334,80 018 Askola 105,00 130,20 019 Aura 75,00 93,00 035 Brändö 90,00 111,60

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Kuntatalouden tunnusluvut Jämsä Kuhmoinen selvitysalue 25.11.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa sekä Päijät-Hämeen kunnissa 2013

Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa sekä Päijät-Hämeen kunnissa 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 04.03.2015 Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa sekä Päijät-Hämeen kunnissa 2013 Keskitulolla tarkoitetaan valtionveronalaisia

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTIETOJA ELY-KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 Tyött. Työv.- Muissa Av.

TYÖTTÖMYYSTIETOJA ELY-KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 Tyött. Työv.- Muissa Av. Työ- ja elinkeinoministeriö/strategia ja ohjaus Sivu 1 24.1.2017 UUDENMAAN ELY-KESKUS 018 ASKOLA 2563 8,9 228 120 108 30 91 10 90 23 5 0 3 11 0 35 35 049 ESPOO 138605 10,5 14555 7847 6708 1448 5070 3205

Lisätiedot

Porin selvitysalue Anni Antila

Porin selvitysalue Anni Antila Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue 24.11.2014 Anni Antila Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Anni Antila

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Anni Antila Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue 24.11.2014 Anni Antila Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi

Lisätiedot

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009 Kunnat ja maakunnat, verovuosi 2010 Kunnat 2009 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2010 kotikunta Maakunnat 2009 Valtioneuvoston päätös maakunnista vuodelta 1998 (VNP 177/1998) 020

Lisätiedot

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 246,00 005 Alajärvi 400,00 492,00 009 Alavieska 100,00 123,00 010 Alavus 300,00 369,00 016 Asikkala 300,00 369,00 018 Askola 100,00 123,00 019 Aura 100,00 123,00 035 Brändö 200,00 246,00

Lisätiedot

Dnro 1996/31/2008. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2008

Dnro 1996/31/2008. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2008 Dnro 1996/31/2008 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2008 Verohallitus on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden tunnusluvut Jyväskylän selvitysalue 8.11.213 Heikki Miettinen Asiakaspalvelujen ostot valtiolta sisältyvät kohtaan Muut (mm, avustukset, vuokrat), koska sen osuus on kaikissa kunnissa < 1

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden tunnusluvut Jyväskylän selvitysalue 26.9..213 Heikki Miettinen Asiakaspalvelujen ostot valtiolta sisältyvät kohtaan Muut (mm, avustukset, vuokrat), koska sen osuus on kaikissa kunnissa

Lisätiedot

Yksityisen sektorin osuus kuntien verorahoituksesta vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan (vuoden 2014 kuntajaolla)

Yksityisen sektorin osuus kuntien verorahoituksesta vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan (vuoden 2014 kuntajaolla) Yksityisen sektorin osuus kuntien verorahoituksesta vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan (vuoden 2014 kuntajaolla) Kunta Yksityinen sektori yhteensä (%) Koko maa 45,6 Mannet-Suomi 45,6 minimi 18,1 maksimi

Lisätiedot

Kuntien takauskeskuslain 478/ :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.

Kuntien takauskeskuslain 478/ :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. TIEDOTE Helsinki 9. helmikuuta 2011 jäsenyhteisöt Tilinpäätösaineistoa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, lausunto 82 KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN VUOSI-ILMOITUS takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan tarkoituksena

Lisätiedot

Porin selvitysalue Heikki Miettinen

Porin selvitysalue Heikki Miettinen Merikarvia Siikainen Kuntatalouden tunnusluvut Pori Pomarkku Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalue 21.3.2014 Heikki Miettinen Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Timo Virtanen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Virtanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot