MARKKINOINNIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARKKINOINNIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Assi Kääntä & Irene Nevasaari MARKKINOINNIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Case KIPA kirjakauppa NIVALA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Ylivieskan yksikkö Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 SISÄLTÖ Sivunumero 1 JOHDANTO Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä ja sen rajaus Nivalan KIPA kirjakauppa Teoreettinen viitekehys 3 2 OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Yleistä ostokäyttäytymisestä Ostokäyttäytymisen yleisprosessi Ostokäyttäytymisessä vaikuttavat tekijät Demografiset tekijät Psykologiset tekijät Sosiaaliset tekijät 14 3 SUUNNITELMALLINEN MARKKINOINTI Yleistä markkinoinnista ja markkinoinnin suunnittelusta Markkinoinnin käsite Markkinoinnin toimintamuodot Nykyaikainen markkinointiajattelu Markkinoinnin suunnittelun käsite Markkinoinnin suunnittelun hyöty ja tarkoitus Markkinoinnin suunnittelun tasot Strateginen suunnittelu Operatiivinen suunnittelu Suunnitteluprosessi Markkinoinnin kilpailukeinot kaupan näkökulmasta Tuote Hinta Saatavuus Markkinointiviestintä 34 4 ASIAKASSUHDEMARKKINOINTI Yleistä asiakassuhdemarkkinoinnista Asiakassuhdemarkkinoinnin toteutus ja asiakassuhdeluokittelu Asiakassuhdemarkkinoinnin päävaiheet Suoramarkkinointi osana asiakassuhdemarkkinointia Suoramarkkinoinnin käsite ja erityispiirteet Suoramarkkinoinnin mediat ja myyntikanavat Suoramarkkinoinnin suunnittelu Suunnitteluprosessi Suoramarkkinoinnin peruselementit Kanta-asiakkuus 48

3 5 KIPA KIRJAKAUPPA NIVALAN MARKKINOINTISUUNNITELMA Lähtökohta-analyysi Yritysanalyysi Ympäristöanalyysi Yhteenveto analyyseista ja johtopäätökset Tavoiteasetanta Myyntitavoitteet Välitavoitteet Strategia ja toimintalinja Toimintasuunnitelma Tuotteisiin suunnatut toimenpiteet Saatavuuteen suunnatut toimenpiteet Hintoihin suunnatut toimenpiteet Viestintään suunnatut toimenpiteet Seuranta 65 6 KIPA KIRJAKAUPPA NIVALAN KANTA-ASIAKASOHJELMA Kanta-asiakasohjelman luomisen perustelut Kanta-asiakaskortti Kanta-asiakasrekisterin ylläpito 69 7 KIPA KIRJAKAUPPA NIVALAN SUORAMARKKINOINTI- KAMPANJA Tavoitteiden määrittely Budjetointi Kohderyhmämääritys Toimenpidesuunnittelu ja toteutus Tulosten analysointi ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu 73 8 YHTEENVETO 75 LÄHTEET 77 LIITTEET

4 1 1 JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön lähtökohdat Aihevalintamme alkoi muodostua syys-lokakuussa 2006, jolloin lähestyimme entuudestaan tuttua kirjakauppiasta asian tiimoilta. Aihevalinnaksi muodostui markkinointisuunnitelman tekeminen, koska kohdeyritys on melko uusi paikkakunnalla. Yrityksellä ei myöskään ole varsinaista markkinointisuunnitelmaa. Pienillä kirjakaupoilla ei useinkaan ole aikaa tai varoja markkinoinnin systemaattiseen suunnitteluun. Markkinoinnin suunnittelu on uusien yritysten kohdalla tärkeää myös siksi, että uuden yrityksen ei välttämättä ole helppoa päästä markkinoille. Pienellä paikkakunnalla kilpailijoita ei kuitenkaan ole paljon, joten hyvällä markkinoinnin suunnittelulla yrityksen on mahdollista saavuttaa vakaa asiakaskunta. Valitsimme tämän aiheen myös siksi, että se antaa hyvän mahdollisuuden toteuttaa käytännössä opintojaksoilla opittuja asioita. Aihe vastaa hyvin koulutusta ja kirjakauppa alana on mielenkiintoinen. 1.2 Kehittämistehtävä ja sen rajaus Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Nivalan KIPA kirjakaupan markkinointia. Markkinointisuunnitelman avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta kirjakaupasta ja kirjakaupan tunnettavuutta paikkakunnalla. Tavoitteena on myös kehittää yrityksen markkinointia systemaattiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opinnäytetyölle asetettiin seuraavat kehittämistehtävät: 1. Laatia yritykselle markkinointisuunnitelma. 2. Kehittää yritykselle kanta-asiakasohjelma. 3. Suunnitella ja toteuttaa opiskelijoille suunnattu suoramarkkinointikampanja.

5 2 Markkinointisuunnitelman tekeminen on tärkeää, koska yritys on varsin nuori paikkakunnalla. Yrityksen tunnettavuus paikkakunnalla on suhteellisen vähäistä ja myös asiakkaiden tietoisuutta yrityksen tarjoamista eduista tulisi kehittää. Pyrimme kehittämään kantaasiakasohjelman, koska haluamme luoda liikkeelle pysyvän asiakaskunnan. Suunnittelemme yritykselle kanta-asiakaskortin, josta saavat etua kirjakaupassa usein asioivat henkilöt. Suuntaamme suoramarkkinointikampanjan opiskelijoille, koska uutena yrityksenä markkinoille pääsy voi olla vaikeaa, sillä S-Market on jo vakiinnuttanut asemansa lukion kirjojen toimittajana. Lukion kirjojen myynti on kuitenkin suuri mahdollinen rahanlähde. 1.3 Nivalan KIPA kirjakauppa Nivalan KIPA kirjakauppa kuuluu KIPA-ketjuun, joka on perustettu vuonna KIPA on yksityisten kirjakauppojen ketju, johon kuuluu 65 yritystä. (KIPA-Kirjakauppaketju, 2002.) Ketju on avoin kaikille yksityisille kirjakaupoille. Periaate kuitenkin on, että samalla paikkakunnalla ei ole kuin yksi KIPA kirjakauppa, suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta. KIPAn toiminnan päälinjoista päättää hallitus, joka koostuu päätoimisista kirjakauppiaista, osuuskuntakokouksen rajaamissa puitteissa. (Repo & Tarkkonen 2004, 7, 20.) KIPA kirjakauppojen liikevaihto koostuu kirjamyynnistä, toimistotarvikemyynnistä sekä muusta myynnistä. Liikevaihdosta 60 % tulee kirjamyynnistä, 20 % toimistotarvikkeista ja loput 20 % muusta myynnistä riippuen markkina-alueen palvelutilanteesta ja kysynnästä. KIPAn valikoimaan kuuluu vuosittain yli 2500 uutuusnimikettä. Valikoima sisältää kaunokirjallisuutta, tieto- ja harrastekirjallisuutta sekä lastenkirjallisuutta. Saatavilla on myös sesonkiluontoisia kampanjakirjoja. (KIPA-Kirjakauppaketju, 2002.) Nivalan KIPA kirjakauppa aloitti toimintansa Yrityksellä on kaksi omistajaa, jotka tasapuolisesti päättävät yrityksen asioista. Nivalan KIPAn markkina-alue on Pohjois- Pohjanmaa, asiakkaita käy jonkin verran myös Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta.

6 3 Koska Nivalan KIPA kirjakauppa on yksityinen kirjakauppa, sillä on mahdollisuus tehdä itsenäisiä, ketjusta riippumattomia päätöksiä. Nivalan KIPA myy kirjakauppatuotteiden lisäksi DVD-elokuvia ja kosmetiikkatuotteita. 1.4 Teoreettinen viitekehys Kuvioon 1 on koottu opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. KUVIO 1. Teoreettinen viitekehys Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on muodostunut kehittämistehtävien pohjalta. Työn teoriaosuudessa käsitellään ostokäyttäytymistä, suunnitelmallista markkinointia sekä asiakassuhdemarkkinointia. Teoriaosuus alkaa ostokäyttäytymisellä; tässä osiossa käsitellään

7 4 ostokäyttäytymisen yleisprosessia sekä ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Ostokäyttäytymisen jälkeen siirrytään käsittelemään suunnitelmallista markkinointia, joka on teoriaosuuden laajin osa-alue. Tämä osuus aloitetaan käsittelemällä markkinoinnin ja markkinointisuunnittelun perusasioita, jonka jälkeen tarkastellaan markkinoinnin suunnittelun tasoja sekä markkinoinnin kilpailukeinoja kaupan näkökulmasta. Kolmas teoriaosuuden pääluku käsittelee asiakassuhdemarkkinointia. Tämä luku sisältää asiakassuhdemarkkinoinnin perusasioita, sekä käsittelee suoramarkkinointia asiakassuhdemarkkinoinnin osana, suoramarkkinoinnin suunnittelua ja kanta-asiakkuutta.

8 5 2 OSTOKÄYTTÄYTYMINEN 2.1 Yleistä ostokäyttäytymisestä Bergströmin ja Leppäsen (2005, 97 98) mukaan ostokäyttäytymisessä on keskeistä, mitkä tekijät saavat kuluttajan ostamaan. Se vaikuttaa kuluttajan ostopäätöksiin ja ohjaa esimerkiksi sitä, millä perusteella kuluttaja tekee valintoja. Erilaiset valinnat, tavat ja tottumukset ilmaisevat, miten kuluttaja toimii markkinoilla. (Bergström & Leppänen 2005, ) Kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttavat asiat on tunnettava hyvin. Asiakkaiden tarpeet ovat lähtökohtana yrityksen asiakassuuntaiselle toiminnalle. (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1996, 52.) Kotlerin ja Armstrongin (2005, 137) mielestä ostokäyttäytyminen ei ole koskaan yksinkertaista, mutta sen ymmärtäminen on tärkeää. Monet asiat vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Asiakkaat tekevät useita ostopäätöksiä päivittäin. Yritykselle on hyödyllistä tietää, miksi, kuinka paljon, mistä ja milloin asiakkaat ostavat. Sen selvittäminen, miksi asiakkaat ostavat ei ole helppoa, koska usein asiakkaat eivät itsekään tiedä sitä. (Kotler & Armstrong 2005, 137.) Kotlerin ja Armstrongin (2005, 136) mukaan kuluttajamarkkinat koostuvat yksittäisistä kuluttajista ja talouksista, jotka ostavat hyödykkeitä yksityiseen käyttöön. Bergströmin ja Leppäsen (2005, 55) mielestä yrityksen on otettava selvää potentiaalisesta asiakaskunnasta, jotta se voisi menestyä. Kuluttajamarkkinoista on selvitettävä ainakin seuraavat seikat: potentiaalisten ostajien määrä ostajien tyyppi ja luonne markkinoiden tarpeet ja niiden muutokset tulevaisuudessa erilaiset asiakasryhmät eri asiakasryhmien saavuttaminen. (Bergström & Leppänen 2005, 55.)

9 6 2.2 Ostokäyttäytymisen yleisprosessi Bergströmin ja Leppäsen (2005, 121) mukaan ostokäyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen auttaa yritystä tekemään tuote- ja muita markkinointipäätöksiä. Ostoprosessin hallinnalla asiakas saadaan ohjattua prosessin läpi ostoon ja ostoa seuraavaan tyytyväisyyteen. Prosessi vaihtelee ostajasta, tuotteesta ja tilanteesta riippuen. Ostaja voi käydä läpi prosessin kaikki vaiheet, jos ostotilanne on monimutkainen. Mikäli ostotilanne on yksinkertaisempi, ostaja voi jättää vaiheita väliin tai lyhentää niitä. (Bergström & Leppänen 2005, 121.) Kotlerin ja Armstrongin (2005, 155) mukaan kuluttajan ostoprosessissa on viisi vaihetta: tarpeen tiedostaminen tiedonkeruu vaihtoehtojen vertailu päätös ja osto oston jälkeinen käyttäytyminen. Ostoprosessi alkaa tarpeen tiedostamisesta, jossa ostaja havaitsee ongelman tai tyydyttymättömän tarpeen; henkilö siis huomaa eron nykyisen tilansa ja haluamansa tilan välillä. Tarve voi olla hyvinkin yksinkertainen, kuten nälkä. Se voi olla myös toive tai unelma, kuten uusi auto. (Kotler, Armstrong, Saunders & Wong 2001, 215.) Bergström ja Leppänen (2005, 122) lisäävät ostoprosessin yhdeksi vaiheeksi ärsykkeen, joka saa ostajan toimimaan. Ärsyke toimii herättäjänä tarpeen tiedostamisessa. Ärsyke voi olla fysiologinen, kuten nälkä tai jano. Se voi myös olla sosiaalinen tai kaupallinen. (Bergström & Leppänen 2005, 122.) Sosiaalinen ärsyke voi olla esimerkiksi ystävien tai perheenjäsenten vaikutusta; he voivat suositella tiettyä tuotetta tai palvelua. Mainokset tai muut markkinoijien lähettämät viestit ovat kaupallisia ärsykkeitä. Niiden tarkoituksena on saada ostaja kiinnostumaan tuotteesta, yrityksestä tai ideasta. (Bergström & Leppänen 2005, 122.)

10 7 Tiedonkeruu on seuraava ostoprosessin vaihe. Ostaja alkaa kerätä tietoa siitä, miten ongelman voi ratkaista. Tiedonkeruuprosessi voi olla yksinkertainen tai monimutkainen. Yksinkertaisissa ostopäätöstilanteissa, kuten shampoon valinnassa, tiedonkeruu voi rajoittua muutaman ominaisuuden vertailuun. (Bergström & Leppänen 2005, 123.) Toisaalta kuluttaja voi siirtyä suoraan ostoon, mikäli haluttu tuote on heti saatavilla (Kotler ym. 2001, 215). Monimutkaisemmissa ostoissa tiedonkeruuprosessi voi olla pitkä. Jos ostaja tarvitsee uuden auton, hän luultavasti käyttää enemmän aikaa tiedonkeruuseen, koska kyseessä on suurempi hankinta. Ostaja voi hankkia tietoa monista eri lähteistä. Näitä lähteitä ovat omat kokemukset, sosiaaliset lähteet (perhe, ystävät), kaupalliset tietolähteet (mainokset) sekä ei-kaupalliset tietolähteet (tiedotusvälineet). (Bergström & Leppänen 2005, 123.) Jos henkilö haluaa ostaa kirjan esimerkiksi lahjaksi, hän saattaa kysellä lahjan saajalta, millaisista kirjoista tämä pitää. Ostaja voi myös kysyä kirjakaupan myyjältä, mitä hän suosittelisi lahjaksi. Myös kirjakauppojen lähettämät mainoslehtiset voivat toimia tiedonlähteenä kirjan valinnassa. Tiedonkeruun jälkeen ostaja alkaa vertailla eri vaihtoehtoja. Yleensä ostaja vertailee kilpailevia tuotteita. Hän voi vertailla mm. tuotteen hintaa, laatua, kestävyyttä ja statusta. Toisinaan vertailu voi olla monimutkaista ja siihen voi liittyä monia erilaisia vaihtoehtoja. Vertailussa käytettyjä kriteerejä on erilaisia ja ne vaihtelevat ostajasta ja tilanteesta riippuen. (Bergström & Leppänen 2005, 124.) Tuotteen ostaminen vaatii ostopäätöksen tekemistä. Asiakas päättää mitä hän ostaa ja miten paljon rahaa hän haluaa käyttää. (Lahtinen & Isoviita 2001, 21.) Kun ostaja on vertaillut eri vaihtoehtoja, hän tekee ostopäätöksen ja ostaa tuotteen. Tässä vaiheessa ostoprosessi voi vielä keskeytyä, mikäli tuotetta ei ole saatavilla. Muiden mielipiteet tai odottamattomat tilanteet voivat myös keskeyttää ostoprosessin. (Kotler ym. 2001, 220.) Tuotteen ollessa saatavilla ostaja valitsee ostopaikan ja maksaa tuotteen. Ostopaikan valinta voi määräytyä sen mukaan, missä valittua tuotetta myydään. Ostaja voi myös valita postimyynnin tai myymälän välillä. (Bergström & Leppänen 2005, 124.)

11 8 Viimeinen vaihe ostoprosessissa on oston jälkeinen käyttäytyminen. Tuotteen tai palvelun käytön jälkeen ostaja punnitsee valintaansa. Ostaja voi olla tyytyväinen hankintaansa ja ostaa uudelleen saman tuotteen tai suosittelee yritystä muille. Ostaja voi toisaalta olla tyytymätön ostoon. Silloin hän voi palauttaa tuotteen tai valittaa yritykselle. Ostaja myös kertoo huonosta kokemuksestaan muille, kuten ystävilleen. (Bergström & Leppänen 2005, 124.) Asiakas kertoo huonoista kokemuksista yleensä useammille henkilöille kuin hyvistä kokemuksista. Siksi yrityksen onkin pyrittävä kokonaisvaltaisesti hyvään palveluun. (Anttila & Iltanen 2001, 51.) Ostajan tyytyväisyyteen vaikuttaa myös se, vastaako yrityksen tuotteesta tai palvelusta antama kuva ostajan omia odotuksia. Mitä enemmän ostajan odotukset täyttyvät, sitä tyytyväisempi hän on. Tästä syystä yritysten pitäisi antaa tuotteista tai palveluista todenmukainen kuvaus, jotta kuluttaja ei pettyisi. (Kotler ym. 2001, 221.) Kirjakaupan kannalta esimerkiksi kirjatilausten myöhästyminen voi aiheuttaa ostajan tyytymättömyyden, vaikka yleensä itse yrittäjä ei voi vaikuttaa tilausten kulkuun. Siksi yrityksen ei kannata luvata liian nopeita toimitusaikoja, koska eri syistä johtuen tilaukset voivat myöhästyä. Jos asiakkaan tilaama kirja tuleekin odotettua aikaisemmin, on asiakas entistä tyytyväisempi. 2.3 Ostokäyttäytymisessä vaikuttavat tekijät Kotlerin ja Armstrongin (2005, 137) mukaan kulttuuriset, sosiaaliset, henkilökohtaiset ja psykologiset tekijät vaikuttavat yksittäisen kuluttajan ostokäyttäytymiseen. Suurimmaksi osaksi näihin tekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta yritysten ja markkinoijien täytyy kuitenkin ottaa ne huomioon. (Kotler & Armstrong 2005, 137.) Bergströmin ja Leppäsen (2005, 99) mukaan ostajan elinympäristö, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä yhteiskunta ohjaavat ostokäyttäytymistä. Nämä tekijät voidaan luokitella ostajan demografisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. (Bergström & Leppänen 2005, 99.)

12 Demografiset tekijät Bergströmin ja Leppäsen (2005, 100) mukaan demografisilla tekijöillä, eli väestötekijöillä, tarkoitetaan sellaisia kuluttajien ominaisuuksia, joita voidaan mitata, selvittää ja analysoida. Tärkeimpiä demografisia muuttujia ovat: ikä sukupuoli siviilisääty asuinpaikka perheen koko ja elinvaihe tulot ammatti, koulutus kieli uskonto. (Bergström & Leppänen 2005, 100.) Demografiset piirteet selittävät osaltaan ostajan tarpeita ja motiiveja tuotteen hankkimiseen. Kuitenkaan ne eivät selitä tuotteen lopullista valintaa. Esimerkiksi opiskelija tarvitsee erilaisia hyödykkeitä kuin lapsiperhe. (Bergström & Leppänen 2005, 100.) Kirjakaupan asiakkaista esimerkiksi kouluikäiset ostavat yleensä kyniä ja vihkoja. Lukion ja ammattikoulun opiskelijat ostavat koulukirjoja sekä muita opiskelutarvikkeita. Vanhemmat, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, voivat ostaa kirjoja itselleen tai lahjaksi. Yrittäjät ostavat pääasiassa toimistotarvikkeita, kuten esimerkiksi paperia. Näin demografisista tekijöistä mm. ikä ja ammatti vaikuttavat kirjakaupan asiakkaiden ostokäyttäytymiseen Psykologiset tekijät Psykologisilla tekijöillä tarkoitetaan ostajan sisäisiä piirteitä, jotka ovat jokaisella ihmisellä yksilöllisiä (Lahtinen ym.1996, 55). Nämä ns. pehmeät tekijät, kuten tavat, kyvyt, tarpeet

13 10 ja toimintamuodot vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Niitä on vaikeampi mitata ja analysoida kuin kovia, demografisia tekijöitä. Ostajan psykologisia tekijöitä ovat tarpeet, motiivit, arvot ja asenteet, oppiminen sekä innovatiivisuus. (Bergström & Leppänen 2005, ) Kotler ym. (2001, 205) määrittelevät ostajan psykologisiksi tekijöiksi motivaation, havaitsemisen, oppimisen sekä arvot ja asenteen. Tarpeet Kivikankaan ja Vesannon (1996, 77) mukaan tyydyttymättömät tarpeet vaikuttavat kuluttajan käyttäytymiseen. Koska kuluttaja ei pysty tyydyttämään kaikkia tarpeita, keskittyy tarpeiden tyydyttäminen yleensä ensin pakottaviin tarpeisiin ja sen jälkeen muihin. (Kivikangas & Vesanto 1996, 77.) Bergström ja Leppänen (2005, 102) jakavat tarpeet perustarpeisiin, lisä- eli johdettuihin tarpeisiin, käyttö- ja välinetarpeisiin sekä tiedostettuihin ja tiedostamattomiin tarpeisiin. Ihminen pyrkii tyydyttämään perustarpeet, kuten nälän tai janon ensimmäisenä, koska ne ovat elämän kannalta oleellisimpia. Lisä- eli johdettujen tarpeiden tyydyttämisellä saadaan elämään jotakin ylimääräistä, joka tekee elämän mukavammaksi, kuten seikkailut tai virkistys. Maslowin tarvehierarkian mukaan perustarpeet tyydytetään ensin. Sen jälkeen siirrytään muiden tarpeiden tyydyttämiseen. (Bergström & Leppänen 2005, 102.) Kuitenkaan Ropen (1995, 64) mukaan alemman tason tarpeita ei tarvitse välttämättä tyydyttää kokonaan, jotta voisi siirtyä tarvehierarkiassa ylöspäin. Siksi vaikkapa hetkellinen nälkä ei estä esimerkiksi itsensä kehittämistä. (Rope 1995, 64.) Kuviossa 2 on kuvattu Maslowin tarvehierarkia.

14 11 KUVIO 2. Maslowin tarvehierarkiapyramidi (Kotler & Armstrong 2005, 151) Bergströmin ja Leppäsen (2005, ) mukaan käyttötarpeet liittyvät siihen tarkoitukseen, johon tuote hankitaan. Yhdellä tuotteella voi olla monta käyttötarkoitusta. Jännityksen, statuksen tai pätemisen tarpeet ovat puolestaan välinetarpeita. (Bergström & Leppänen 2005, 102.) Välinetarpeet ratkaisevat sen, minkä tuotteen ostaja lopulta valitsee (Rope 1995, 67). Kirjakaupassa henkilö voi valita esimerkiksi dekkarin siksi, että hän haluaa jännitystä elämään tai sanakirjan, jotta hän voi kehittää kielitaitoaan. Tiedostetut tarpeet on helpompi havaita, kun taas tiedostamattomat ovat enemmän piilossa. Tiedostamattomat tarpeet ovat tunnepohjaisia ja siksi vaikeammin havaittavissa. Erilaisilla markkinointitoimenpiteillä yritykset pyrkivät tuomaan esiin näitä tarpeita. (Bergström & Leppänen 2005, ) Motiivit Motiivit saavat ihmisen liikkeelle ja toimimaan. Ostomotiivilla selitetään syitä, miksi tiettyjä hyödykkeitä ostetaan. Ihmisen tarpeet, persoonallisuus, tulot sekä yritysten markkinointitoimenpiteet vaikuttavat ostomotiiveihin. Motiivit ohjaavat ostajien tuote- ja merkkivalintoja. (Bergström & Leppänen 2005, 104.) Kaikki tarpeet eivät välttämättä saa ihmistä

15 12 toimimaan tarpeen tyydyttämiseksi. Motiivi on tarve, joka ohjaa tehokkaasti ihmistä etsimään tyydytystä tarpeelle. (Kotler ym. 2001, 205.) Motiivit voidaan jakaa järkiperäisiin, kuten hinta, tai tunneperäisiin, kuten tyylikkyys (Kivikangas & Vesanto 1996, 82). Järkiperäiset syyt on helpompi huomata, ja ostajakin selittää ostonsa mieluiten järki- kuin tunnesyillä. Järkisyyt antavat ostolle rationaalisen oikeutuksen, kun taas itse valinta tehdään tunnesyillä. (Bergström & Leppänen 2005, 104.) Kuitenkin voi olla vaikea selvittää, kumman tyyppiset motiivit lopulta ratkaisevat tuotteen valinnan (Kivikangas & Vesanto 1996, 82). Kuluttajalla voi olla useitakin motiiveja, kun hän valitsee tietyn tuotteen. Esimerkiksi uuden auton ostossa valintaan voi vaikuttaa auton käytännöllisyys ja polttoaineen kulutus sekä myös sen malli ja väri. Ostopäätökseen ei aina vaikuta aito motivoituminen; junalla matkustamiseen tarvitaan pakollinen matkalippu. (Lahtinen & Isoviita 2001, 24.) Yritys voi vahvistaa asiakkaan ostomotivaatiota. Yrityksen pitää kuitenkin varoa antamasta liian suuria lupauksia. Tyytyväinen asiakas on motivoitunut tulemaan uudestaan yritykseen. Tyytymätön asiakas puolestaan pyrkii välttelemään pettymyksen tuottanutta yritystä. (Bergström & Leppänen 2005, 105.) Arvot ja asenteet Arvot määrittelevät jokaisen ihmisen näkemyksiä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Arvojen mukaan tietyt käyttäytymismallit ovat hyväksyttyjä tai kiellettyjä. (Rope & Pyykkö 2003, 132.) Asenteet kuvaavat ihmisen suhtautumista johonkin asiaan, esimerkiksi yritykseen tai tuotteeseen. Joitakin asenteita voi olla erittäin vaikea muuttaa, etenkin, jos niihin liittyy voimakkaita tunteita. Se, miten paljon henkilö tietää vaikkapa yrityksestä, vahvistaa hänen asenteitaan yritystä kohtaan. Myönteinen asenne saa kuluttajan ostamaan useammin kyseisestä yrityksestä. Myönteinen asenne voi kuitenkin muuttua nopeasti kielteiseksi, jos yritys tekee jotakin harkitsematonta. (Bergström & Leppänen 2005, )

16 13 Oppiminen ja havaitseminen Oppiminen kuvaa kokemusten aiheuttamia muutoksia ihmisen käyttäytymisessä. Suurin osa ihmisen käyttäytymisestä on opittua. (Kotler ym. 2001, 209.) Ropen ja Pyykön (2003, 108) mukaan oppimisen lajit voi jakaa ehdollistamiseen, mallioppimiseen ja vahvistumiseen. Ehdollistumisessa yksilö oppii reagoimaan tietyllä tavalla ärsykkeisiin. Lapsi voi esimerkiksi oppia, että tietyt äänet voivat tarkoittaa ruuan saamista. Markkinoinnissa tällaista oppimista käytetään usein. Perinteinen hinta-laatusuhde on yksi esimerkki tällaisesta oppimisesta. Siinä asiakas yleensä ajattelee, että kallis tuote on myös laadultaan parempi. Mallioppimisessa jäljitellään toisen käyttäytymistä; ihminen voi ottaa mallia esim. kuuluisuuksista. Mallioppiminen on paljolti alitajuista eikä sitä tarvitse erityisesti opettaa. Usein oppiminen alkaa jo lapsena, kun lapsi ottaa mallia vanhemmistaan. Vahvistumisessa samaa toimintamallia toistamalla ihminen oppii tietyt yhteydet. Ihminen voi oppia yhdistämään esim. sinisen värin Fazerin suklaaseen. (Rope & Pyykkö 2003, ) Bergström ja Leppänen (2005, 107) lisäävät oppimisen lajeihin yritys-erehdysoppimisen ja korkeatasoisen oppimisen. Yritys-erehdysoppiminen on tietoista. Siinä henkilö voi ottaa oppia huonosta kokemuksesta ja siten löytää paremman vaihtoehdon ongelman ratkaisuun. Korkeatasoisessa oppimisessa henkilö etsii tietoa, vertailee eri vaihtoehtoja ja ratkaisee ongelman tietoisesti. (Bergström & Leppänen 2005, 107.) Ihminen tallettaa tietoa muistiin ja käyttää sitä hyväkseen. Asioita havaitessaan ihminen tarvitsee aikaisempaa tietoa. Havaitseminen vaatii yksilön aktiivista tiedon etsintää. Ärsykkeiden ominaisuudet, kuten määrä ja erottuvuus, vaikuttavat yksilön kykyyn havaita asioita. Myös yksilön omat ominaisuudet sekä sosiaaliset tekijät, kuten esikuvat, vaikuttavat havaitsemiseen. Nykyisen informaatiotulvan vuoksi yksilö ei pysty havaitsemaan ja omaksumaan kaikkea, vaan hänen on keskityttävä tärkeimpiin asioihin. (Bergström & Leppänen 2005, 107.)

17 14 Innovatiivisuus Innovatiivisuudella tarkoitetaan ostajan kokeilunhalua ja uuden omaksumista, sekä riskien ottamista ostoissa. Kuluttajat voidaan jakaa erilaisiin omaksujaryhmiin. Pioneerit eli edelläkävijät kokeilevat ja etsivät tietoa uusista tuotteista. Mielipidejohtajat etsivät myös tietoa uusista tuotteista. He pyrkivät vaikuttamaan ympäristöönsä ja ovat siksi tärkeä ryhmä markkinoijille. Enemmistö ottaa vaikutteita muilta ja omaksuu hitaasti uutuuksia. "Mattimyöhäiset" omaksuvat uudet tuotteet vasta silloin, kun ne ovat jo vanhoja tuotteita. "Mattimyöhäisten" ryhmä ei seuraa muutoksia eikä se ole muotitietoinen. (Bergström & Leppänen 2005, 108.) Sosiaaliset tekijät Kuluttajan ostokäyttäytymiseen vaikuttavat myös sosiaaliset tekijät, kuten erilaiset ryhmät (Kotler ym. 2001, 195). Ryhmä voi koostua muutamasta jäsenestä, kuten perhe tai ystävät. Työporukka, urheiluseura tai muu ryhmä voi myös olla viiteryhmä. Yksittäinen henkilö, kuten urheilijat tai kuuluisuudet voivat muodostaa viiteryhmän. Viiteryhmä voi olla myös negatiivinen, jolloin siihen ei haluta kuulua ja sitä vieroksutaan. (Bergström & Leppänen 2005, 110.) Ryhmän jäsenillä on erilaisia rooleja ja yleensä ryhmällä on myös johtaja. Viiteryhmät voivat vaikuttaa ostokäyttäytymiseen etenkin silloin, kun ryhmässä on mielipidejohtaja, joka voi vaikuttaa ryhmän muihin jäseniin. (Bergström & Leppänen 2005, 111.) Kulttuuri ja alakulttuurit Kotler ja Armstrong (2005, ) määrittelevät kulttuurin henkilön tarpeisiin ja käyttäytymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Kulttuurin perusta opitaan lapsuudesta lähtien perheestä ja muista tärkeistä ryhmistä. Kulttuurin vaikutus ostokäyttäytymiseen voi vaihdella paljon eri maiden välillä. Siksi yritysten onkin huomioitava kulttuuriset erot, jotta vältyttäisiin virheiltä. (Kotler & Armstrong 2005, )

18 15 Jokaisessa kulttuurissa on pienempiä alakulttuureja. Alakulttuuri voi koostua esimerkiksi eri kansallisuuksista, uskontoryhmistä tai muista ryhmistä, joilla on yhteinen arvomaailma ja käyttäytymismuodot. Alakulttuurit muodostavat tärkeitä asiakasryhmiä, ja usein yritykset suunnittelevat tuotteita juuri heitä varten. (Kotler & Armstrong 2005, 138.) Sosiaaliluokka Bergströmin ja Leppäsen (2005, 112) mukaan tiettyyn sosiaaliluokkaan kuulumisen määrittävät tulot, koulutus, ammatti ja asuminen. Sosiaaliluokan mukaan määritellään yksilön ja perheen asema yhteiskunnassa. Sosiaaliluokka ja luokkatietoisuus vaikuttavat ostopäätöksiin. Henkilö voi kulutustavoillaan antaa vaikutelman korkeammasta sosiaaliluokasta, kuin mihin hän oikeasti kuuluu. (Bergström & Leppänen 2005, 112.) Perhe Bergström ja Leppänen (2005, 113) painottavat perheen tärkeää merkitystä kuluttajakäyttäytymisessä. Lapset oppivat vanhemmiltaan asenteita, tapoja ja kulutustottumuksia, joita he myöhemmin käyttävät omassa perheessään. Perheen sisäinen roolijako vaikuttaa ostopäätöksiin, koska yleensä naiset ja miehet ostavat erilaisia tuotteita perheessä. Perheen elinvaihe, eli ovatko esimerkiksi perheen lapset vielä pieniä vai ovatko he jo muuttaneet pois kotoa, vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. (Bergström & Leppänen 2005, 113.) Perheen elinvaihe näkyy kirjakaupassa alusta asti. Vanhemmat tai sukulaiset käyvät ostamassa uudelle vauvalle kirjan, johon kerätään tärkeitä muistoja lapsen kasvusta. Kun lapsi kasvaa, hänelle ostetaan ensimmäinen kuvakirja ja satukirjoja, joita vanhemmat lukevat hänelle. Kun lapsi oppii lukemaan, hän voi jo itsekin valita kirjoja. Lapsena opittu innostus lukemiseen jatkuu myös aikuisena.

19 16 3 SUUNNITELMALLINEN MARKKINOINTI 3.1 Yleistä markkinoinnista ja markkinoinnin suunnittelusta Markkinoinnin käsite Markkinoinnin käsitteen laajuus ja sisältö aiheuttavat paljon keskustelua ja markkinoinnista esitetään eri lähteissä erilaisia määritelmiä (Anttila & Iltanen 2001, 12). Markkinointiajattelun kehittyminen on aiheuttanut sen, että eri vuosikymmenillä markkinoinnille on muotoutunut erilainen sisältö (Lampikoski, Suvanto & Vahvaselkä 1996, 33). Usein on helpompaa sanoa, mitä markkinointi ei ole kuin mitä se on (Rope 2005, 16). Käsitteenä markkinointi on laajempi kuin esimerkiksi mainonta tai myynti, nämä molemmat kuuluvat markkinointiin, mutta ovat vain osa sitä (Anttila & Iltanen 2001, 12). Lampikoski ym. (1996, 33) määrittelevät markkinoinnin olevan kokonaisvaltainen tapahtumaketju, joka valitun kohderyhmän mielikuviin vaikuttaen tuottaa sen tarpeiden mukaiset hyödykkeet mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti. Lahtinen ja Isoviita (2001, 11) puolestaan määrittelevät markkinoinnin olevan yleisellä tasolla toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa tavaroiden ja palvelujen ostajien eli asiakkaiden tyytyväisyys. Kotler ym. (2001, 4) toteavat, että markkinointi on nykyään ymmärrettävä tarkoituksena tyydyttää asiakkaiden tarpeet. He määrittelevät markkinoinnin olevan sosiaalinen ja liikkeenjohdollinen prosessi, jonka kautta yksilöt ja ryhmät saavat mitä tarvitsevat ja vaativat tarvitsemaansa luomalla ja vaihtamalla tuotteita ja arvoja toistensa kanssa. (Kotler ym. 2001, 4 5.) American Marketing Association (1985) on puolestaan määritellyt markkinoinnin olevan suunnittelu- ja toimeenpanoprosessi, jossa ideoita, tuotteita ja palveluita kehitetään, hinnoitellaan, tiedotetaan ja toimitetaan asiakkaille niin, että täytetään yksittäisten asiakkaiden tai ryhmien kyseiselle vaihdannalle asettamat tavoitteet (Anttila & Iltanen 2001, 13).

20 Markkinoinnin toimintamuodot Markkinoinnin kolme toimintamuotoa ovat henkilökuntaan kohdistuva sisäinen markkinointi, suurille joukoille suunnattu ulkoinen markkinointi, sekä vuorovaikutusmarkkinointi, jota käytetään yksilöllisten kontaktitilanteiden hoitamiseen. (Lahtinen & Isoviita 2001, 11.) Kuviossa 3 on esitetty nämä kolme markkinoinnin toimintamuotoa. YRITYS Sisäinen markkinointi Ulkoinen markkinointi HENKILÖSTÖ Vuorovaikutusmarkkinointi ASIAKKAAT KUVIO 3. Markkinoinnin kolme toimintamuotoa Kotlerin mukaan (Lahtinen & Isoviita 2001,12) Sisäinen markkinointi Sisäisellä markkinoinnilla tarkoitetaan omaan henkilöstöön kohdistuvaa toimintaa, jonka avulla pyritään varmistamaan, että koko henkilökunta on mukana yrityksen ja sen tuotteiden markkinoinnissa (Bergström & Leppänen 2005, 26). Rope (2005, 605.) toteaa sisäisen markkinoinnin tavoitteen olevan liikeidean saaminen toteutumaan suunnitellulla tavalla jokapäiväisessä työssä, jokaisen asiakkaan kohdalla. Rope (2005, 609) määrittelee sisäiseen markkinointiin kuuluvan kaksi tasoa: liikeidean sisäisen markkinoinnin ja toimintatason sisäisen markkinoinnin. Liikeidean sisäisen markkinoinnin tehtävänä on varmistaa, että liikeidean mukainen toiminta toteutuu kaikissa työpisteissä. Toimintatason sisäisen markkinoinnin tehtävänä on puolestaan varmistaa tehtyjen toimintasuunnitelmien toimivuus koko yrityksen toiminnassa. (Rope 2005, 609.)

21 18 Sisäisen markkinoinnin keinoihin kuuluvat tiedotus-, koulutus-, kannustejärjestelmät sekä yhteishengen luominen. Tiedotusjärjestelmien avulla henkilöstölle annetaan liikeidean ja liiketoiminnan toteutukseen liittyvää sisäistä tietoa ja sellaista tietoa, joka tähtää pitämään henkilöstön ajan tasalla. Tiedotusjärjestelmien tavoitteet ovat sekä asiaperusteisia että tavoitteellisia. Asiaperusteisen tiedottamisen perustana on, että toimintamalli on kerrottava henkilöstölle, jotta se saadaan toimimaan halutulla tavalla. Tiedottamisen asenteellisella puolella pyritään yrityksen hengen kohottamiseen. Kun yrityksen tiedotusilmapiiri on avoin, eli asiat kerrotaan juuri sellaisina kuin ne ovat, henkilöstö kokee yrityksen yhteishengen paremmaksi. (Rope 2005, 611.) Pienissä kirjakaupoissa ei sisäiseen markkinointiin yleensä ole varsinaista tiedotusjärjestelmää. Usein työntekijöinä toimivat itse yrittäjät ja tällöin sisäisistä asioista päätetään yhdessä. Työntekijöille asioista tiedotetaan yleensä suullisesti. Koulutusjärjestelmä kapeimmillaan koskee henkilön omia työtehtäviä, kun pyritään varmistamaan, että henkilö pystyy toimimaan työtehtävässä juuri liikeidean määrittämällä tavalla. Koulutusjärjestelmä voi olla myös laajempi, jolloin henkilön ja ryhmän osaamista pyritään kehittämään yli nykyisten työtehtävien vaatimustason. Yritykset voivat toteuttaa koulutusta yrityksen oman sisäisen koulutusjärjestelmän kautta tai käyttää ulkoisia koulutuspalveluita. (Rope 2005, ) Kirjakaupoilla on käytössä omia koulutusjärjestelmiä, kirjakauppaketjut tarjoavat koulutusta ketjunsa yrittäjille ja henkilöstölle. Kannustejärjestelmät kuuluvat sisäisen markkinoinnin keskeisiin elementteihin. Kannustejärjestelmät voidaan jakaa palkkaperusteisiin kannusteisiin ja rahaan perustumattomiin kannustimiin. Palkkaperusteiset kannusteet voivat olla yksilökannusteita, jolloin esimerkiksi myyjiä palkitaan myyntituloksen pohjalta tai ryhmäkannusteita, jolloin esimerkiksi työryhmittäin annetaan palkkio sen mukaan miten se on toiminnassaan onnistunut. Rahapalautteeseen perustumattomat palkkiot voivat olla niin sanottuja konkretiapalkkioita, jolloin työntekijä voidaan palkita esimerkiksi risteilyllä, kultakellolla tai muulla sellaisella. Rahaan perustumaton palkkio voi olla myös noteerauskannustin, jolla tarkoitetaan esimerkiksi julkisia huomionosoituksia palkkiona hyvin tehdystä työstä. (Rope 2005, , 620.)

22 19 Yrityksen yhteishengen eli me-hengen luominen on tärkeä sisäisen markkinoinnin elementti. Yhteishenkeen vaikuttaminen on usein vaikeaa, koska ei ole selkeitä toimintaohjeita siihen, millä keinoilla hyvä yhteishenki aikaansaadaan. Keskeistä yhteishengen suhteen on, että ryhmässä ihmiset ovat keskenään samanhenkisiä. Tärkeää on myös, että työryhmistä löytyisi muutama yhteishenkeä luova henkilö, joiden avulla muutkin ryhmään kuuluvat tuntevat olonsa ryhmässä mukavaksi. Yhteishenkeä voidaan luoda esimerkiksi työn ulkopuolisissa tapahtumissa kuten erilaisissa juhlissa ja harrastuspiireissä. (Rope 2005, ) Ulkoinen markkinointi Ulkoisella markkinoinnilla tarkoitetaan yrityksen asiakkaisiin sekä muihin sidosryhmiin suuntautuvaa markkinointia. Ulkoisen markkinoinnin tavoitteisiin kuuluvat myönteisten mielikuvien, kiinnostuksen ja ostohalun herättäminen, sekä jälleenmyyjien auttaminen myymään tuotteita omille asiakkailleen. Ulkoisen markkinoinnin keinoihin kuuluvat markkinointiviestinnän keinot kuten esimerkiksi mainonta, myynninedistäminen, sekä tiedotusja suhdetoiminta. Markkinointiviestinnällä on tärkeä merkitys mielikuvien luomisessa ja ostojen aikaansaamisessa ja sitä käytetään, kun pyritään luomaan tunnettavuutta ja yrityskuvaa. Sen avulla myös tiedotetaan tuotteista, hinnoista, saatavuudesta sekä itse yrityksestä. Onnistuneella markkinointiviestinnällä pystytään lisäksi vaikuttamaan kysyntään, herättämään asiakkaissa mielenkiintoa ja luomaan myönteisiä asenteita, sekä herättämään asiakkaissa ostohalua. Markkinointiviestinnän tavoitteisiin kuuluvat asiakkaiden ostopäätösten vahvistaminen ja asiakassuhteiden ylläpitäminen. (Bergström & Leppänen 2005, 26, 273.) Ulkoinen markkinointi on tärkeää, koska saadakseen myyntiä yritys tarvitsee asiakassuhteita sekä toimivat suhteet tavarantoimittajiin, erilaisiin vaikuttajiin ja suosittelijoihin, tulevaisuudessa palkattaviin työntekijöihin, kilpailijoihinsa, sekä julkisen vallan edustajiin. Ulkoisen markkinoinnin kilpailukeinomalleista tunnetuin on 4P-malli. 4P-mallin mukaiset yrityksen kilpailukeinot ovat tuote, hinta, saatavuus ja viestintä. (Lahtinen & Isoviita 2001, 11.)

23 20 Vuorovaikutusmarkkinointi Vuorovaikutusmarkkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia, jossa lunastetaan ulkoisessa markkinoinnissa luodut odotukset asiakkaan ja myyjän henkilökohtaisen kohtaamisen yhteydessä. Vuorovaikutusmarkkinoinnin keinoihin kuuluvat muun muassa myyntityö, tuoteesittelyt, asiakaspalvelu ja neuvonta. Tavoitteena vuorovaikutusmarkkinoinnissa on saada asiakas ostamaan. (Bergström & Leppänen 2005, 26.) Kirjakaupoissa asiakkaan ja myyjän kohtaaminen tapahtuu asiakkaiden tullessa ostoksille yritykseen. Vuorovaikutusmarkkinoinnissa tavoitteena on myös saada asiakas ostohetkellä vakuuttumaan yrityksen ja sen tuotteiden paremmuudesta. Vuorovaikutustilanteesta asiakkaan ja yrityksen välillä käytetään nimitystä totuuden hetki. Tällä tarkoitetaan hetkeä, jolloin asiakas tekee ostopäätöksensä. Kerran menetettyä asiakasta on yleensä vaikea saada takaisin, siksi totuuden hetkellä on tärkeää saada asiakkaan luottamus, ja saada hänet vakuuttumaan tuotteen tai palvelun paremmuudesta. (Lahtinen & Isoviita 2001, 11.) Vuorovaikutusmarkkinoinnissa olennaista on, että perinteiset syyt ostaa tuote tai palvelu, vaihtuvat luottamukseen, joka on syntynyt pitkän vuorovaikutussuhteen tuloksena. Yhteistoiminnasta on hyötyä molempien osapuolten kannalta katsottuna. Ratkaisevaksi tekijäksi kaupanteossa muodostuvat esimerkiksi luova suunnittelutyö, tavarantoimitusten ja varaosien luotettavuus ja niin edelleen. Vakiintuneet asiakassuhteet tarjoavat monia mahdollisuuksia lisä- ja uusmyyntiin. (Anttila & Iltanen 2001, 37.) Nykyaikainen markkinointiajattelu Markkinointiajattelu on kehittynyt vuosikymmenten aikana. Markkinointiajattelun toimintatapojen vaiheita ovat tuotantosuuntaisuus, myyntisuuntaisuus, kysyntäsuuntaisuus, asiakassuuntaisuus, kokonaissuuntaisuus ja järjestelmäperusteisuus. (Rope 2005, 18.) Asiakassuuntainen markkinointiajattelu on nykyään paljon käytetty markkinointimalli. Tässä ajattelumallissa yritys on oivaltanut olevansa olemassa asiakkaitaan varten. Asiakassuuntaisen yrityksen markkinointiajattelu lähtee siitä, että mietitään, millä tavalla ja millä

24 21 tuotteilla asiakkaiden tarpeet pystytään tyydyttämään. (Lahtinen & Isoviita 2001, 15.) Asiakassuuntaisessa markkinointivaiheessa tuotteet ja markkinointi pyritään erilaistamaan kunkin kohderyhmän tarpeiden mukaisiksi. Asiakas toiveineen on tällöin markkinoinnin lähtökohtana. Markkinointitutkimuksen merkitys korostuu asiakassuuntaisessa markkinoinnissa. (Anttila & Iltanen 2001, 34.) Markkinointi on nykyaikaisen ajattelun mukaan ennemmin tapa ajatella ja toteuttaa organisaation toimintaa, kuin puhdas toiminto. Kokonaisvaltaisessa markkinointiajattelussa markkinointi onkin muuttunut toiminnosta ajatteluperustaksi. Markkinoinnin painopiste on siirtynyt sisäiseen toimintaan ja markkinointi näkyy yrityksen kaikissa toimissa. Kokonaisvaltaisessa markkinoinnissa koko yrityksen henkilöstön tulee toimia markkinoinnillisesti ja koko henkilöstön on ymmärrettävä oma merkityksensä markkinoinnillisen menestyksen aikaansaamisessa. (Rope 2005, ) Markkinoinnin uusin kehitysvaihe on järjestelmäperusteisuus. Se perustuu ajatukseen, että markkinointi on tapa ajatella ja toteuttaa toimintaa markkinoinnillisesti. Erona kokonaisvaltaiseen markkinointiin on, että järjestelmäperusteisessa markkinoinnissa tehdään tietotekniikan avulla järjestelmä. Lisäksi tässä markkinointimallissa käytetään prosessimarkkinoinnin toimintamalleja. Prosessimarkkinoinnissa markkinointi nähdään prosessien järjestelmänä, jota tietoteknisin systeemein ohjataan ja toteutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. (Rope 2005, ) Markkinoinnin suunnittelun käsite Markkinoinnin suunnittelua voidaan kuvata monella eri tavalla. Rope (2005, 461) toteaa kuitenkin kaikissa määritelmissä olevan pohjimmiltaan saman perusajattelun: Suunnittelu on systemaattista valmistautumista tulevaisuuden varalle. Rope (1999, 205) määrittelee suunnittelun olevan myös tulevien miettimistä etukäteen. Kotler ym. (2001, 77) määrittelevät markkinoinnin suunnittelun olevan päätöksentekoa markkinointistrategioista, jotka auttavat yritystä saavuttamaan strategiset tavoitteensa. Markkinoinnin suunnittelun kautta yritys päättää, mitä se haluaa tehdä liiketoimintayksiköillään. (Kotler ym. 2001, 76.)

25 Markkinoinnin suunnittelun hyöty ja tarkoitus Markkinoinnin suunnittelusta on hyötyä kaikenlaisille yrityksille, niin pienille ja keskisuurille kuin suurillekin. Suunnittelu rohkaisee systemaattista ajattelua ja pakottaa yrityksen terävöittämään tavoitteitaan ja toimintatapojaan. Markkinoinnin suunnittelu johtaa myös yrityksen pyrkimysten parempaan koordinointiin ja auttaa suorituskyvyn mittauksessa. Perusteellinen suunnittelu auttaa yritystä ennakoimaan ja vastamaan toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin. (Kotler ym. 2001, 76.) Markkinoinnin suunnittelun tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi asetettujen markkinoinnillisten tavoitteiden saavuttaminen. Suunnittelun tulisi olla jatkuvaa ja järjestelmällistä toimintaa. Jotta suunnittelu olisi järjestelmällistä ja jatkuvaa, on suunnittelutoiminnan tapahduttava loogisesti sekä ajan että toiminnan suhteen. (Anttila & Iltanen 2001, 345.) Suunnitelmallisen markkinoinnin päämääriin kuuluvat tuotteen ja yrityksen tunnetuksi tekeminen, positiivisten mielikuvien herättäminen, myyntitulosten aikaansaaminen, kannattavuus, asiakastyytyväisyys ja kannattavien asiakassuhteiden luominen ja kehittäminen (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1994, 9). Suunnittelun tarkoituksena on siis vaikuttaa tapahtumiin niin, että yritys menestyy mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa (Rope 2005, 461). Ilman suunnittelua tehdään helposti sellaista, jota ei ole kunnolla mietitty. Kun suunnitelmat tehdään kirjallisena, se pakottaa miettimään tulevat toiminnot tarkasti ja perusteellisesti. Suunnittelua tarvitaan, jotta pystytään rakentamaan toimivia markkinointitoimenpiteitä. (Rope 1999, 205.) Usein pienissä kirjakaupoissa markkinoinnin suunnitteluun ei ole riittävästi aikaa tai rahaa, kuitenkin markkinoinnin systemaattisesta suunnittelusta olisi pienillekin yrityksille perustavaa hyötyä. 3.2 Markkinoinnin suunnittelun tasot Bergströmin ja Leppäsen (2005, 43 45) mukaan markkinoinnin suunnittelu tapahtuu kahdella tasolla: strategisella ja operatiivisella. Strateginen suunnittelu tarkoittaa yrityksen keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Operatiivinen suunnittelu tarkoittaa käytännön toi-

26 23 mia, esimerkiksi mainoskampanjan suunnittelua. Suunnitelmat sisältävät kaikki markkinoinnin toimenpiteet, tavoitteet, toteutusajankohdan, vastuuhenkilöt ja kustannukset. (Bergström & Leppänen 2005, ) Strateginen suunnittelu Strategisella suunnittelulla täsmennetään toiminnan pääpiirteitä. Sen avulla yritys suunnittelee markkinointitoimenpiteet. (Kivikangas & Vesanto 1996, 175.) Markkinoinnin strateginen suunnittelu tapahtuu pitkällä aikavälillä, noin 3 5 vuoden tähtäimellä. Strateginen suunnittelu antaa suuntalinjat, joihin yritys keskittyy markkinoinnissa. Suunnittelusta on vastuussa yrityksen ylin johto, mutta myös keskijohto voi osallistua suunnitteluprosessiin. Strategisen suunnittelun kohteita ovat esimerkiksi markkinointistrategiat, toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen sekä markkinoinnin päämäärät. Suunnitelma antaa vastauksen siihen, mihin markkinoinnissa on suuntauduttava. (Bergström & Leppänen 2005, 43.) Kotlerin ja Armstrongin (2005, 52 53) mielestä strategisessa suunnittelussa mietitään, mitä tehdään ja miksi. Suunnitelmassa tuodaan esille yrityksen nykyinen tila, uhat ja mahdollisuudet, tavoitteet, markkinointistrategia, toimintasuunnitelmat, budjetit sekä valvonta. Strateginen suunnittelu vastaa kysymyksiin mitä ja miksi markkinoidaan. (Kotler & Armstrong 2005, ) Operatiivinen suunnittelu Kotler ja Armstrong (2005, 52 53) määrittelevät operatiivisen suunnittelun prosessiksi, joka muuttaa suunnitelmat toiminnaksi, jotta yritys saavuttaa asettamansa tavoitteet. Operatiivinen suunnittelu on lyhyellä aikavälillä tapahtuvaa toimintaa. Suunnittelun aikaväli voi vaihdella kuukausista päiviin. Operatiivisessa suunnittelussa kysytään kenelle, minne, milloin ja miten markkinoidaan. (Kotler & Armstrong 2005, ) Bergströmin ja Leppäsen (2005, 44) mukaan operatiiviset suunnitelmat tehdään 1 2 vuoden tähtäimellä. Vuosisuunnitelman lisäksi yritys voi tehdä lyhyempiä vuosineljännes-,

27 24 kuukausi-, kampanja- ja viikkosuunnitelmia. Varsinkin suurissa yrityksissä suunnitelmat kannattaa tehdä pidemmälle aikajänteelle, koska suuren yrityksen toimintatapoja on vaikea muuttaa nopeasti. (Bergström & Leppänen 2005, 44.) Operatiivisessa suunnittelussa mietitään tarkkaan kaikki yksityiskohdat ja markkinointitoimenpiteet. Suunnitelman tekoon osallistuvat keskijohto, eri yksiköt sekä asiantuntijat. Suunnittelu voi keskittyä esimerkiksi lähitavoitteisiin, markkinointitoimiin, budjettiin tai vastuunjakoon. (Bergström & Leppänen 2005, ) Operatiivisen suunnittelun tarkoituksena on se, että suunnitellut asiat tehdään oikein (Kivikangas & Vesanto 1996, 175) Suunnitteluprosessi Anttilan ja Iltasen (2001, 345) mukaan jatkuva ja järjestelmällinen markkinoinnin suunnittelu takaa sen, että yritys saavuttaa markkinoinnin tavoitteet. Loogisuus ajan ja toiminnan suhteen puolestaan takaa jatkuvuuden ja järjestelmällisyyden. Huolellisesti harkittu ja yritykselle sopiva suunnitelma helpottaa tehtävien kohdistamista, jakamista ja ajoittamista. (Anttila & Iltanen 2001, 345.) Anttilan ja Iltasen (2001, 347) mukaan suunnitteluprosessin pääsisällön voi esittää seuraavasti: perusinformaation hankinta (analyysit ja ennusteet) tavoitteiden asetanta strateginen kehittely ja toimintalinjan valinta toimintaohjelmien laatiminen toteutus valvonta. Prosessi aloitetaan analyyseistä. Tässä vaiheessa tietoa kerätään yrityksen sisältä ja ulkoa. Analyysivaiheen aikana arvioidaan markkinointimahdollisuudet sekä tehdään ennusteet tulevan myynnin arvioimiseksi. (Anttila & Iltanen 2001, 347.) Ropen ja Vahvaselän (1992,

28 25 213) mukaan analyysit koostuvat yritys-, markkina-, kilpailija- sekä ympäristöanalyyseistä. Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin eri analyysejä ja niiden sisältöä. Yritysanalyyseissä selvitetään yrityksen perusasioita, kuten esimerkiksi myyntiä, tuotteiden hinnoittelua, henkilöstön määrää ja koulutusta, johtamistyyliä sekä arvoja. Markkinaanalyysin tavoitteena on saada selvä kuva asiakkaista ja markkinoista. Tässä analyysissä selvitetään alueen potentiaalisen asiakasryhmän suuruus, asiakaskohderyhmien jakauma sekä asiakasryhmien keskiostokset. Analyysissä myös tarkastellaan markkinoiden suuruutta segmenteittäin, markkinoiden kylläisyysastetta sekä edellä mainittujen tekijöiden muutoksia. (Rope & Vahvaselkä 1992, ) Kilpailija-analyysissä selvitetään kilpailijoihin liittyviä seikkoja. Tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi kilpailijoiden markkina-asema eri tuote- ja markkinalohkoilla, niiden tuotteiden edut ja haitat verrattuna omiin tuotteisiin, kilpailijoiden markkinointistrategiat sekä taloudelliset resurssit. Ympäristöanalyysissä selvitettäviä kohtia ovat esimerkiksi yhteiskunnan taloudellinen tilanne, työvoiman saatavuus, kansainvälistyminen, lainsäädäntö sekä markkinoiden kasvu. (Rope & Vahvaselkä 1992, 215.) Lähtökohta-analyysin pohjalta yritys tekee yhteenvedon ja johtopäätökset. Yksinkertaisin tapa yhdistää nämä johtopäätökset on tehdä niistä SWOT-analyysi. SWOT-analyysissä kuvataan näiden tekijöiden yhteisvaikutus. SWOT-analyysin jokainen kohta käydään läpi vielä erikseen. Näin saadaan selville miten yritystä voidaan kehittää. (Rope & Vahvaselkä 1992, ) SWOT-analyysissä käydään läpi yrityksen vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) sekä uhat (threats). Analyysin perusteella yritys tekee ratkaisut toimenpiteistä, joilla se voi hyödyntää vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan sekä kohentaa heikkouksiaan ja varautua uhkiin. (Anttila & Iltanen 2001, ) Kuviossa 4 kuvataan SWOT-analyysin hyödyntämistä.

29 26 VAHVUUDET toimenpiteet, joilla yrityksen vahvuudet voidaan hyödyntää MAHDOLLISUUDET toimenpiteet, joilla ympäristön mahdollisuudet voidaan hyödyntää HEIKKOUDET toimenpiteet, joilla yrityksen heikkoudet voidaan parantaa UHAT toimenpiteet, joilla ympäristön uhat voidaan torjua KUVIO 4. SWOT-analyysin hyödyntäminen (Rope 2005, 469) Anttilan ja Iltasen (2001, 362) mukaan tavoitteet asetetaan analyysien, johtopäätösten ja ennusteiden perusteella. Tavoitteet ovat tärkeitä yritykselle, koska ne antavat toiminnalle suunnan, yhdensuuntaistavat yrityksen eri osien ja henkilöiden toiminnan. Tavoitteet toimivat myös arviointiperusteina päätöksenteossa ja toiminnan tulosten arvioinnissa. (Anttila & Iltanen 2001, 362.) Yrityksen strategiset tavoitteet sisältävät päämäärät ja tavoitteet, joilla saadaan toteutettua kasvua ja kannattavuutta. Tavoitteiden mukaan yritys voi miettiä, miten yrityksen toimintoja voi kehittää, jotta se pystyy toteuttamaan asetettuja päämääriä ja liiketoimintastrategiaa. (Anttila & Iltanen 2001, 362.) Markkinoinnin tavoitteita ovat myynti- eli menekkitavoitteet, välitavoitteet sekä puitetavoitteet. Myyntitavoitteet ovat yleensä yritykselle tärkeimpiä tavoitteita. Kuitenkaan ne eivät ole markkinoinnin ainoita tavoitteita. (Anttila & Iltanen 2001, 364.) Myyntitavoitteita voivat olla esimerkiksi tietyn euromääräisen myynnin tai tuotteen kappalemääräisen myynnin kasvattaminen. Myös markkinaosuuden kehittäminen voi kuulua yrityksen myyntitavoitteisiin. Hintojen nousu ja muutokset kokonaismarkkinoissa voivat vaikuttaa myyntitavoitteiden toteutumiseen, joten yrityksen on otettava nämä muutokset huomioon tavoitteita asettaessaan. Jotta yritys voi ohjata toimintaansa haluamallaan tavalla, tulee myyntitavoitteet jakaa tilanteen ja tarkoituksen mukaan. Jakamisen voi tehdä esimerkiksi tuoteryhmäkohtaisesti, asiakasryhmittäin tai myyjäkohtaisesti. (Rope 2005, 484.)

30 27 Varsinaisten myyntitavoitteiden lisäksi voidaan asettaa välitavoitteita, koska myynti koostuu kaikkien markkinointitoimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Välitavoitteita ovat mm. saatavuustavoitteet, koulutustavoitteet, asenne, tunnettuus ja yrityskuva. (Anttila & Iltanen 2001, ) Rope (2005, 487) määrittelee välitavoitteiksi lisäksi tuote-, hinta-, jakelusekä viestintäpoliittiset tavoitteet. Näihin tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi uuden tuotteen suunnittelu, kysynnän lisääminen hinnanalennuksella sekä yrityskuvan parantaminen. (Rope 2005, 487.) Välitavoitteet asetetaan eri markkinointikeinoille, joilla edistetään myyntitavoitteiden saavuttamista. Puitetavoitteita ovat käyttökate, liikevaihto, vakavaraisuus sekä tuottavuus. Nämä tavoitteet auttavat kokonaistavoitteisiin pääsemistä. (Anttila & Iltanen 2001, ) Anttilan ja Iltasen (2001, ) mukaan strategiasta kehitetään sellainen, että se parhaiten takaa tavoitteiden saavuttamisen. Yritys voi valita jonkin Porterin kolmesta yleisstrategiasta, joita ovat kustannusjohtajuus, erilaistaminen eli differointi ja keskittyminen eli fokusointi. Näiden lisäksi yrityksen strategisiin valintoihin voidaan lisätä panostusstrategia, jossa yritykselle valitaan joko hyökkäävä, puolustava tai sopeutuva strategia. (Anttila & Iltanen 2001, ) Kustannusjohtajuusstrategialla pyritään saamaan etua kilpailijoihin alemmilla kustannuksilla. Erilaistamisstrategia eli differointi perustuu tuotteen ainutlaatuisuuteen. Yritys pyrkii tuottamaan kilpailijoista erottuvan tuotteen. Tämä tapahtuu esimerkiksi tuotteen erikoisella muotoilulla tai uuden teknologian avulla. Keskittymisstrategia eli fokusointi tarkoittaa yrityksen keskittymistä johonkin tiettyyn asiakasryhmään, tuotelinjan osaan tai maantieteelliseen markkinoiden osaan. Yritys pyrkii palvelemaan tätä ryhmää paremmin ja tehokkaammin kuin kilpailijansa, jotka saattavat keskittyä useampaan segmenttiin. (Anttila & Iltanen 2001, 371.) Strategiapäätösten jälkeen mietitään yksityiskohtainen ohjelma, josta selviää mukana olevat henkilöt ja heidän vastuullaan olevat toimenpiteet, aikataulut ja paikka sekä kustannukset. Yrityksen organisaatiokaaviosta selviää jo osittain tehtävien suorittajat. Viimeisinä vaiheina on vuorossa suunnitelman toteutus ja valvonta. (Anttila & Iltanen 2001, )

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien.

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien. Mahdollista menestys koulutuksella! Kehitä itseäsi Kehitä yritystäsi Hanki kaupallinen tutkinto Pätevöidy esimiehenä Verkostoidu Menesty Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Asiakasosaaminen ja myynnillisyys merkonomin perustaitoina

Asiakasosaaminen ja myynnillisyys merkonomin perustaitoina Asiakasosaaminen ja myynnillisyys merkonomin perustaitoina LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT 29.-30.1.2014, Helsinki, Opetushallitus Aksios Tommi Kokonaho Tj, OTK, PBS, emba, NTM Teemat Miksi

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Markkinointipähkinä - Markkinointi ja mainonta ammatillisessa koulutuksessa

Markkinointipähkinä - Markkinointi ja mainonta ammatillisessa koulutuksessa Markkinointipähkinä - Markkinointi ja mainonta ammatillisessa koulutuksessa Tässä aivomyrsky -rastilla oli tarkoitus nopealla tempolla tuottaa ryhmässä ideoita annettujen tehtävien pohjalta. Aikaa per

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot