Jätehuollon alueellisen valmiusharjoituksen toteutusmalli

Transkriptio

1 Jätehuollon alueellisen valmiusharjoituksen toteutusmalli Case: Rosk n Roll Oy Ab:n toimialue Sisällys 1. Tausta Harjoituksen tavoite Harjoituksen toteutus Harjoituksen suunnittelu Harjoittelijoiden sitouttaminen Info- ja orintaatiotilaisuus Harjoituspäivä Harjoituspalautteet ja jälkipuinti Yhteenveto tarvittavista resursseista Aineistot... 8

2 1. Tausta Rosk n Roll Oy Ab järjesti yhdessä JLY:n, SYKE:n ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa jätehuollon valmiusharjoituksen Länsi-Uudellamaalla lokakuussa Kyseessä oli jätehuollon toimialalla Suomen ensimmäinen harjoitus, jossa testattiin viranomaisten, jätehuoltotoimijoiden ja sidosryhmien yhteistoimintaa jätehuoltoon kohdistuvien häiriötilanteiden hallinnassa. Harjoitus toteutettiin jätealan huoltovarmuustoimikunnan aloitteesta. Tässä ohjeistuksessa on kuvattu valmiusharjoituksen toteutustapa suunnitteluvaiheesta harjoituksen palautetilaisuuteen asti. Ohje sisältää myös toteutukseen liittyviä erityiskysymyksiä ja havaintoja toteutetun harjoituksen pohjalta. Ohje on tarkoitettu hyödynnettäväksi järjestettäessä uusia valmiusharjoituksia jätelaitosten toiminta-alueilla. 2. Harjoituksen tavoite Valmiusharjoituksen tavoitteena oli testata viranomaisten, kuntien ja jätehuoltotoimijoiden varautumista ja toimintaa jätehuoltoon kohdistuvien häiriötilanteiden hallinnassa. Samalla pilotoitiin toimintamallia jätehuollon valmiusharjoitusten järjestämiseksi. Harjoitusalue käsitti kunnallisen jätelaitoksen Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) toimialueen Länsi-Uudellamaalla (9 kuntaa). Jätehuollon alueellisessa valmiusharjoituksessa ominaispiirteinä ovat toimintojen alueellinen ja organisatorinen verkottuminen sekä sopimusten varainen yhteistoiminta. 3. Harjoituksen toteutus Harjoitus rakentui esittely- ja ohjeistustilaisuudesta, itse harjoituspäivästä ja harjoituksen jälkeisestä palautetilaisuudesta: - Orientaatio- ja info-tilaisuus Lohjalla Munkkaan jätekeskuksessa Varsinainen harjoituspäivä Jälkipuintitilaisuus ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Lohjan Munkkaalla Ns. peliryhmä koordinoi harjoituksen kulkua konsultin ohjaamana SYKE:ssä. Osa harjoitukseen osallistuvista viranomaisista kokoontui harjoituspäivänä toiseen tilaan SYKE:ssä. Rosk n Roll harjoitteli Munkkaan jätekeskuksessa omissa toimitiloissaan. Osaan toimijoista, joilla oli roolia harjoituksen tapahtumissa, otettiin yhteyttä puhelimitse. Harjoituksen tarina oli tapahtumaketju, joka sisälsi monipuolisesti erilaisia jätehuoltoon vaikuttavia häiriötilanteita. Harjoituksessa hyödynnettiin ns. kriisisimulaattoria, jolla harjoituksen tilannekuva saatiin välitettyä osallistujille internetin kautta. Sovelluksella simuloitiin myös median toimintaa häiriötilanteissa. 3.1 Harjoituksen suunnittelu Harjoituksen suunnitteluryhmä koottiin jätealan huoltovarmuustoimikunnan jäsenistä. Sitä täydennettiin RR:n kehityspäälliköllä, koska paikallistuntemus harjoittelualueesta, sen jätehuoltojärjestelmästä ja toimijoista on ensiarvoisen tärkeää uskottavan harjoituksen synnyttämiseksi. Jo suunnittelun alkuvaiheessa päätettiin, ettei RR:n edustaja osallistu itse harjoitukseen. Suunnitteluryhmän kokoonpano oli seuraava: - Johtaja Risto Saarinen, SYKE - Kehityspäällikkö Tarja Pinnioja-Saarinen, Rosk n Roll Oy Ab (ei mukana harjoittelijana) - Kehityspäällikkö Esa Nummela, JLY

3 - Johtaja Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus - Janne Vehmaa, SITA Finland (suunnittelun alkuvaihe) Konsultti & kriisisimulaattori - Countsec Oy (Jari Väinölä) Harjoitusryhmä kokoontui neljä kertaa ideoimaan harjoituksen toteutusta ja tarinaa. Nummela ja Pinnioja- Saarinen kokosivat harjoituksen tarinan (häiriötilannekuvaukset ja tapahtumien oletettu kulku), tilanteisiin liittyvät kysymykset sekä peliryhmän soittolistan. Alueellisen jätelaitoksen kautta selvitettiin ja kutsuttiin harjoitukseen osallistuvat henkilöt. Konsulttina toimi Crisim Oy (Jari Väinölä ja Marko Väinölä). Konsultti osallistui harjoituksen tarinan muokkaukseen ja mediasyötteiden laadintaan. Konsultti tarjosi myös nettipohjaisen simulaattorin harjoituksen käyttöön. Harjoituksen kuvitteellinen taustatilanne oli kaksi viikkoa jatkunut poikkeuksellisen runsas sade yhdistyneenä trombin aiheuttamiin vahinkoihin. Jätelogistiikka vaikeutui useilla alueilla ja myös jätteen syntypaikoilla ja käsittelyssä kohdattiin ongelmia. Harjoituksen tiiviiseen tapahtumaketjuun kuului mm. pilaantunut 70 tonnin kalaerä, kolarissa kaatunut rekka, josta levisi pakastebroilerilasti pientareelle ja liikenteen jumittuminen, joka pysäytti ison osan jätekuljetuksia Munkkaan jätekeskukselle. Keskuksella syttyi salamaniskusta muuntajapalo, sähköt katkesivat ja kaasunkeräyksessä sattui räjähdys. Jäteauto juuttui penkkatiehen ja vaa alle syntyi ruuhka, kun samaan aikaan liikenne alkoikin sujua liikenneonnettomuuspaikan ohi. Jätekeskuksen henkilöstöä sairastui vatsatautiin ja juomaveden todettiin aiheuttaneen oireita Siuntiolaisessa koulussa. Jätekeskusta syytettiin juomaveden pilaamisesta kaatopaikkavesien ylijuoksutuksella. Tieto oli perätön. Rosk n Rollin ja viranomaisten piti pystyä tekemään oikeita ratkaisuja jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa ja median pommittaessa. Myös huhuja piti pystyä torjumaan, mutta samalla priorisoimaan toimintaa. 3.2 Harjoittelijoiden sitouttaminen Jätelaitoksen toimesta lähetettiin kutsut harjoituksen tilaisuuksiin. Kesäkuussa lähetettiin ennakkokutsu, jossa kerrottiin lähestyvästä harjoituksesta ja pyydettiin merkitsemään ajankohdat kalenteriin. Syyskuussa lähetettiin varsinaiset kutsut kahdelle eri kohderyhmälle. Toinen kutsu osoitettiin harjoitusryhmään osallistuville henkilöille (viranomaisryhmä) ja toinen kutsu niille, jotka saattavat saada omalle työpaikalleen yhteydenottoja harjoituspäivänä. Harjoitusryhmiin kutsuttuja pyydettiin vahvistamaan osallistuminen harjoituspäivään. Ennen harjoituspäivää nimettiin vielä viranomaisryhmän vastuuhenkilöt (2 kpl), joiden tehtävänä oli huolehtia viranomaisryhmän syötteistä simulaattoriin. Kutsuttuja tahoja olivat: Viranomaisryhmä - Ely-keskus, Munkkaan ympäristölupa - Evira, käsittelylaitoshyväksynnät - AVI läänineläinlääkäri - ympäristöterveys, Lohja - ympäristöterveys Raasepori - Lohjan ympäristöpäällikkö - Raaseporin ympäristöpäällikkö - toimialueen kuntien valmiuspäälliköt (läsnäolo SYKE:ssä ei välttämätön, tilanteen seuraaminen etänä) Omalla työpaikallaan harjoittelevat

4 - Rosk n Rollin henkilökunta - kuntien jätehuoltoviranomaisia - jätelautakunnan edustaja - kuntien teknisen toimen edustajia - toimialueen kuntien valmiuspäälliköt - jätteenkäsittely-yrityksiä, urakoitsijoita - jätteenkuljetusyrityksiä (sekä kunnan kilpailuttamia että sopimusperusteisia) - muita, mm. tietojärjestelmätoimittajia, ympäristölaboratorio 3.3 Info- ja orintaatiotilaisuus Viikko ennen varsinaista harjoituspäivää pidettiin harjoitukseen osallistuville keskeisille tahoille infotilaisuus Munkkaan jätekeskuksessa. Tilaisuuden tavoitteena oli perehdyttää osallistujat harjoituksen käytännön läpivientiin. Tilaisuuden ohjelma :30-9:00 Aamukahvi 9:00 9:15 Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus - huoltovarmuuskeskuksen toiminta ja tavoitteet 9:15 9:30 Esa Numela Jätelaitosyhdistys - jätealan huoltovarmuustoimikunta ja sen toiminta 9:30 9:45 Tarja Pinnioja-Saarinen, Rosk n Roll Oy Ab - Rosk n Rollin toiminta, toimintakentän kuvaus 9:45 10:15 Jari Väinölä, Countsec Oy - harjoituksen toteutus, käytettävät välineet ja ohjelmat - käyttäjätunnusten jakaminen - tilannekuva netissä tilaisuuden jälkeen 10:15 10:30 Tarvittaessa tarkentavaa keskustelua Tilaisuuden jälkeen osallistujilla oli pääsy simulaattoriin netin kautta. Heitä kehotettiin tutustumaan lähtötilannekuvaukseen ja vastaamaan aiheeseen liittyviin johdattelukysymyksiin. 3.4 Harjoituspäivä Harjoitukseen osallistuivat: 1. Peliryhmä - harjoituksen suunnittelijat, Pelastuslaitoksen edustaja, konsultti, toimittaja 2. RR-ryhmä - Rosk'n Roll:n keskeisin henkilökunta 3. Viranomaisryhmä - ympäristö-, terveys- ja lupaviranomaisia, kuntien valmiuspäälliköitä, Evira 4. Muita sidosryhmiä omilla toimipaikoillaan - mm. kuljetusyrityksiä, jätteenkäsittelijöitä, osa viranomaisista Yht. > 60 kutsuttua harjoittelijaa

5 Harjoitusta ohjaavassa peliryhmässä oli tiivis tunnelma harjoituksen aikana. Toteutustapa: - Peliryhmä koordinoi harjoituksen kulkua SYKE:stä - Crisim-simulaattorin ohjaus - soitot eri rooleissa harjoittelijoille - rooleja mm. toimittajat, poliisi, pelastuslaitos, vesilaitos, jätteentuottaja/asiakas, kuljettaja - mediasyötteet harjoituksen etenemisen mukaan - Viranomaisryhmä harjoitteli omassa tilassaan SYKE:ssä - RR harjoitteli omissa toimitiloissaan Lohjalla (Munkkaan jätekeskus) - Kaikki ryhmät käyttivät netin välityksellä Crisimiä - tilannekuvan kehittyminen - uutisvirta - harjoituspalautteiden syöttö

6 Crisim-simulaattori välitti harjoittelijoille tilannekuvaa ( tarinaa ) ja mediasyötteitä. Simulaattoriin ajastettu tarinan kulku, etukäteen laaditut tilannekohtaiset kysymykset ja peliryhmän soittolista olivat keskeiset työvälineet harjoituksen ohjaamisessa. Harjoittelijoilla oli mahdollisuus soittaa myös peliryhmän rooleille (esim. pelastuslaitokselle ja poliisille) yhteystietolistan mukaisesti. Harjoitukseen liittyvät soitot tuli erottaa muista puheluista sanomalla alkuun: Tämä on harjoitus. Osa uutisvirrasta oli laadittu etukäteen, mutta harjoitustilanteiden käänteiden mukaan peliryhmän toimittaja laati reaaliaikaisia mediasyötteitä simulaattoriin. Mitä testattiin? - Sopeutumiskykyä jätehuoltoon vaikuttavissa häiriötilanteissa - säiden ääriolot (jatkuvat sateet, trombi) - liikenneonnettomuus - sähkökatkos - tieto- ja tietoliikennejärjestelmien toimintahäiriöt - jätekeskuksen sisäiset häiriötilanteet (kaasuräjähdys, mahdollinen vesipäästö) - vatsatautiepidemia (saastunut juomavesi) - maineriskit logistiikan vaikeutuminen, poikkeukselliset jäte-erät, median painostus, resurssitilanteen muuttuminen - Yhteistoimintaa ja kommunikointia - Median hallintaa Miten testattiin? - Lähtötilanteen kysymykset 1 viikko etukäteen aktivointia jo ennen harjoituspäivää

7 - Tilannekohtaiset kysymykset harjoituksen edetessä varautumissuunnitelmien hyödyntäminen, roolien ja yhteistoiminnan tarpeiden tunnistaminen - Peliryhmän soitot tilanteiden aikana välitön tilanteisiin reagointi, johtaminen, median hallinta, sisäinen viestintä Harjoittelijat käynnistivät välitetyn tilannekuvan, mediasyötteiden ja peliryhmän soittojen pohjalta konkreettisia toimenpiteitä häiriötilanteiden hallitsemiseksi. Sekä sisäinen että ulkoinen viestintä (median hallinta) osoittautuivat keskeisiksi elementeiksi harjoituksessa. Häiriötilanteiden syitä ja vaikutuksia pyrittiin selvittämään ja rajaamaan. Myös sopimuksen varaisen yhteistyön ehtoja tarkistettiin. 3.5 Harjoituspalautteet ja jälkipuinti Noin viikon kuluttua harjoituspäivästä järjestettiin Mukkaan jätekeskuksessa harjoituksen jälkipuintitilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin seuraavat palautekoosteet: - Peliryhmän havainnot o konsultti o SYKE o JLY - Rosk n Roll Oy Ab:n kokemukset harjoituksesta - Viranomaisryhmän kokemukset harjoituksesta Harjoituspalautteita käytiin läpi positiivisessa ja rakentavassa hengessä. Parannusehdotuksia ja kehittämishaasteita nostettiin esiin yleisluontoisina eikä viittauksina yksittäisiin harjoittelijoihin. Harjoituksesta opittiin mm. seuraavaa - Yhteistyötä normaalitilanteiden yhteistyökumppanien kanssa tiivistettävä häiriötilanteissa - Päätöksentekovalmiutta oltava kaikilla - Kaikki häiriötilanteen aikana tarjolla oleva tieto ei liity häiriötilanteeseen - Toimintakyky operatiiviseen toimintaan ja päätöksentekoon täytyy pitää yllä median hämmentäessä soppaa - Apua kannattaa tarjota ja ottaa vastaan Palautetilaisuutta seurasi tiedotustilaisuus. Tiedotuksesta vastasivat JLY:n ja RR:n tiedottajat, RR:n toimitusjohtaja ja SYKE:n edustaja. Paikalle saapui alueen lehdistön ja radiokanavien toimittajia (neljän median edustus). 4. Yhteenveto tarvittavista resursseista Seuraavassa taulukossa on arvioitu pilottiharjoituksen järjestämisen henkilötyön ja ostopalveluna hankitun konsultoinnin kustannukset. Resurssi- ja kustannusarvio (ilman matkakuluja) Henkilötyö ( ) Ostopalvelu ( ) Yhteensä ( ) Suunnittelu ( 60 h) Konsultointi & simulaattori Harjoituspäivän ohjaus ( 40 h) Info- ja palautetilaisuudet 800 ( 20 h) Yht

8 Pilottiharjoituksessa suunnitteluryhmän organisaatiot tarjosivat suunnittelussa ja järjestämisessä vaaditun työpanoksen ja hankinnat. Konsultoinnin/simulaattoripalvelun rahoitti Huoltovarmuuskeskus. 5. Aineistot Jätelaitosyhdistys on koonnut yhteen Lohjalla pidetyn harjoituksen keskeiset julkiset dokumentit. Aineistoa voi hyödyntää jätelaitosten varautumissuunnittelussa ja toteutettaessa uusia valmiusharjoituksia. Aineistoluettelo: - Jätehuollon valmiusharjoitus 2011 (PowerPoint-esitys) - Harjoituksen kulku (tilannepäivitykset ja uutisartikkelit) - Soittolista peliryhmälle - Yhteystietolista - harjoittelijat ja roolit - Kutsut valmiusharjoitukseen - Jätehuollon häiriötilanteisiin varautuminen (PowerPoint-esitys) Lisätietoja: Esa Nummela, kehityspäällikkö, JLY p , esa.nummela@jly.fi