ASIAKASOSAAMINEN KAUPAN MONIKANAVAISISSA LIIKETOIMINTAMALLEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASOSAAMINEN KAUPAN MONIKANAVAISISSA LIIKETOIMINTAMALLEISSA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu ASIAKASOSAAMINEN KAUPAN MONIKANAVAISISSA LIIKETOIMINTAMALLEISSA Yrityksen taloustiede, markkinointi Pro gradu -tutkielma Kesäkuu 2012 Ohjaaja: Hannu Kuusela Mika Yrjölä

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Tekijä: Tutkielman nimi: Pro gradu -tutkielma: Johtamiskorkeakoulu, yrityksen taloustiede, markkinointi YRJÖLÄ, MIKA Asiakasosaaminen kaupan monikanavaisissa liiketoimintamalleissa 97 sivua, 2 liitesivua Aika: Kesäkuu 2012 Avainsanat: osaaminen, monikanavaisuus, kaupan liiketoimintamalli Tässä tutkielmassa tutkitaan, minkälaista asiakasosaamista kaupan monikanavaiset liiketoimintamallit vaativat. Asiakasosaaminen eli asiakkaisiin liittyvä osaaminen valittiin tarkastelun kohteeksi, sillä monikanavainen ympäristö vaikuttaa nimenomaan asiakkaan ja yrityksen väliseen vuorovaikutukseen. Asiakkaat ovat yhä enemmän siirtyneet ostamaan monikanavaisesti, minkä vuoksi kaupan on vastattava haasteeseen monikanavaisella liiketoimintamallilla. Asiakasosaamista tarkastellaan resurssipohjaisen teorian sekä kompetenssien ja kyvykkyyksien näkökulmasta. Yrityksen osaaminen nähdään koostuvan yksilöiden yhdistetyistä tiedoista ja taidoista. Asiakasosaaminen on kaupan asiakkaisiin liittyvä markkinointikyvykkyyksien joukko. Se sisältää asiakassuhteiden hallinnan, asiakkaista oppimisen, avoimen markkinoinnin asiakkaille ja adaptiivisen kokeilun asiakasrajapinnassa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja siinä aineisto on generoitu yksilöhaastattelujen avulla. Haastateltavat ovat kaupan johtajia ja konsultteja. Osaamisen aineettoman ja abstraktin luonteen takia haastatteluissa aihealuetta konkretisoitiin keskustelemalla monikanavaisen liiketoiminnan haasteista ja erityispiirteistä. Haastattelut litteroitiin ja syntynyt materiaali analysoitiin teoriaan pohjautuvien luokkien avulla. Empiriasta muodostettu ymmärrys ohjasi puolestaan teoreettisen lisämateriaalin valitsemista. Näin tutkimuksen fokus tarkentui abduktiivisen tutkimusotteen mukaisesti yleisistä liiketoimintahaasteista resurssivaatimuksiin ja juuri asiakasosaamisen tutkimiseen. Monikanavaisen ympäristön ominaispiirteitä tuodaan esille liiketoimintamallin avulla. Liiketoimintamalli kuvaa yrityksen logiikkaa asiakasarvon luomiseksi ja oman ansaintamallinsa toteuttamiseksi. Kaupan liiketoimintamalli tarkoittaa päätöksiä formaateista, niissä suoritettavista aktiviteeteista sekä hallintomekanismeista. Monikanavainen ympäristö luo haasteita näille osaalueille. Haasteisiin vastaaminen vaatii kaupalta asiakasosaamista eli kykyä ymmärtää asiakaskäyttäytymistä ja muokata liiketoimintamallia vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Tutkimustyössä syntyneen ymmärryksen avulla pystyttiin vastaamaan tutkimuskysymykseen. Tuloksena muodostuu asiakasosaamista kuvaava malli, jossa osaamislajeille yhteisiä teemoja ovat tietotekninen osaaminen ja analytiikka sekä formaattien ja aktiviteettien uudelleenjärjestely. Asiakasosaamisen lajit tukevat toisiaan ja vaikuttavat eri tavoin liiketoimintamallin osa-alueisiin. Näitä osaamislajeja hyödyntämällä kauppayritys menestyy monikanavaisessa ympäristössä. Tämä tutkielma on osa ResCo-projektia (Responsive Retail Service Concepts for Pioneers), jonka tavoitteena on ymmärtää kaupan monikanavaisten konseptien kykyä luoda asiakasarvoa.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Monikanavaisuus ja kaupan uudet liiketoimintamallit Tutkimuksen tavoite ja metodi Oletukset ja rajaukset Keskeiset käsitteet Tutkimuksen kulku ASIAKASOSAAMINEN KAUPAN LIIKETOIMINTAMALLIN PERUSTANA Osaaminen kaupan keskeisenä resurssina Osaaminen resurssien käyttönä Dynaaminen osaaminen kykynä uusiutua Osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaamisen suuntautuminen Adaptiivinen osaaminen Adaptiivisesta osaamisesta asiakasosaamiseen Asiakassuhteiden hallinta Asiakkaista oppiminen Adaptiivinen kokeilu asiakasrajapinnassa Avoin markkinointi asiakkaille TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Abduktiivinen lähestymistapa Teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä Aineiston generointi Aineiston analysointi Aineiston kuvaus Tutkimuksen laadun arviointi LIIKETOIMINTAMALLI VASTAUKSENA MONIKANAVAISUUDEN HAASTEISIIN Liiketoimintamalli kuvaa asiakasarvonluontia Liiketoiminta monikanavaisessa ympäristössä Kanavien valinta ja käyttö Asiakkaiden vaellus kanavilta toisille Kanavien vaihtaminen ostoprosessin aikana Monikanavaisen toimintaympäristön haasteet Arvonluonnin rakenteen hajautuminen useille kanaville Arvonluonnin mahdollistaminen... 53

4 4.5 Arvonluonnin järjestäminen ja motivointi Kaupan monikanavaiset liiketoimintamallit KAUPAN ASIAKASOSAAMINEN Asiakasosaamisen ilmeneminen Asiakassuhteiden hallinta kanta-asiakkuuksien hyödyntämisenä ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisena Asiakassuhteiden hallinta kanta-asiakkuuksien hyödyntämisenä Asiakassuhteiden hallinta asiakastarpeisiin vastaamisena Asiakassuhteiden hallinta lisävuorovaikutuksen avulla Asiakkaista oppiminen asiakasymmärryksen muodostamisena ja hyödyntämisenä Kanta-asiakkuuksista oppiminen Asiakkaista oppiminen tiedonkeruun ja analytiikan kautta Asiakkaista oppiminen asiakastarpeisiin vastaamisen edellytyksenä Adaptiivinen kokeilu asiakasrajapinnassa aktiviteettien ja formaattien uudelleenjärjestelynä Aktiviteettien ja formaattien adaptiivinen uudelleenjärjestely Tiedonkeruu adaptiivisesta kokeilusta Avoin markkinointi korostaa asiakkaiden roolia Asiakasosaaminen monikanavaisten liiketoimintamallien perustana YHTEENVETO Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset Tulosten käytännön hyödynnettävyys Rajoitteet ja jatkotutkimusmahdollisuudet LÄHDELUETTELO LIITTEET LUETTELO KUVIOISTA Kuvio 1 Tutkimuksen kulku Kuvio 2 Teoreettinen viitekehys asiakasosaamiseen Kuvio 3 Liiketoimintamalli vastauksena sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin Kuvio 4 Liiketoimintamalli asiakasarvonluonnin kuvauksena (Mukaillen Grewal ym. 2012, 2 Fig. 1. Organizing Framework) Kuvio 5 Asiakassuhteiden hallinta suhteessa liiketoimintamallin osiin monikanavaisessa ympäristössä... 61

5 Kuvio 6 Asiakkaista oppimisen keinot monikanavaisessa ympäristössä Kuvio 7 Adaptiivinen kokeilu monikanavaisessa ympäristössä Kuvio 8 Avoimen markkinoinnin suhde liiketoimintamalliin monikanavaisessa ympäristössä Kuvio 9 Asiakasosaamisen ilmeneminen monikanavaisissa liiketoimintamalleissa LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1 Keskeiset näkökulmat osaamiseen ja implikaatiot asiakasosaamiselle Taulukko 2 Adaptiiviset ja dynaamiset markkinointikyvykkyydet (Mukaillen Day 2011, 187, Fig.2: Adaptive versus Dynamic Marketing Capabilities) Taulukko 3 Tutkimushaastattelut Taulukko 4 Tutkimuksen laadun varmistaminen Taulukko 5 Liiketoimintamallin keskeisiä määritelmiä (vrt. Baden-Fuller & Morgan 2010; Brettel ym. 2011) Taulukko 6 Monikanavaisuuden haasteet... 45

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Monikanavaisuus ja kaupan uudet liiketoimintamallit Vähittäiskauppa elää monen muun toimialan tavoin verkkopalveluiden kehityksen sekä viestintäteknologian leviämisen luomassa murroksessa (Day 2011, 183). Esimerkiksi Forrester Researchin 2012 tekemän tutkimuksen mukaan sähköisen kaupankäynnin odotetaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä Yhdysvalloissa 62:lla ja Euroopassa jopa 78 prosentilla (Trendwatching 2012, 2). Nykyistä muutosta kaupan alalla on verrattu yhtä suureksi kuin suurkaupunkien ja rautateiden kehittyminen, joka mahdollisti suuret tavaratalot kaupunkien keskustoissa (Rigby 2011). Forrester Researchin aiemman tutkimuksen mukaan verkkokauppa edustaa tällä hetkellä Yhdysvalloissa yhdeksää ja Isossa-Britanniassa kymmentä prosenttia kokonaiskaupasta (Rigby 2011). Samaan aikaan verkkokauppa on hyvin kannattavaa. Amazonin viiden vuoden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto on 17 prosenttia, kun taas perinteisillä alennus- ja tavarataloketjuilla luku jää alle seitsemän prosentin (Rigby 2011). Verkkokaupan kasvun jatkuessa toinen sähköisen kaupan kasvava kanava on mobiililaitteiden käyttö. Yhdessä sosiaalisen median kanssa mobiililaitteet muuttavat asiointikokemuksia kaupan alalla. Ne muuttavat tapaa, jolla asiakkaat etsivät tuotteita, maksavat niistä ja kertovat niistä toisilleen (Grewal, Roggeveen, Compeau & Levy 2012, 1 2). ComScoren tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa älypuhelinten omistajista on suorittanut jonkinlaista ostostoimintaa puhelimillaan, esimerkiksi tuotteiden ja hintojen vertailua, kuponkien etsimistä, tuotekuvien ottamista tai lähimmän kaupan paikallistamista. Samassa tutkimuksessa todetaan, että älypuhelinten omistajista yli kolmasosa on käyttänyt puhelintaan ostostentekoon ainakin kerran (Retail Customer Experience 2012, 8). Mobiilisovellukset ovat tehneet kuluttajista hintatietoisempia mahdollistamalla hintavertailun missä vaan (Grewal ym. 2012, 1 2). Perinteiset kauppaketjut eivät ole ehtineet reagoida sähköisten kanavien nousuun. Esimerkiksi Walmartilla ja Targetilla verkkomyynnin osuus on alle kaksi prosenttia kokonaismyynnistä (Rigby

7 7 2011). Verkko-ostamisen aiheuttamien paineiden takia perinteisesti vahvat kauppaketjut, kuten Best Buy ja Target, ovat joutuneet mukautumaan rajujen tappioiden jälkeen. Best Buy esimerkiksi on irtisanonut useita satoja työntekijöitä, vaihtanut toimitusjohtajaansa sekä sulkenut 50 isompaa myymälää ja avannut niiden tilalle sata pienempää, puhelinmyyntiin keskittyvää liikettä (Time ). Monikanavaisella toiminnalla asiakkaat tavoittelevat parhaita tarjouksia ja joustavaa asiointia. Monikanavaiselle ympäristölle on ominaista asiakkaiden käyttäytymisen ja tarpeiden pirstaloituminen. Yhä useammin asiakkaat hakevat tietoa, ostavat tuotteita ja ottavat yhteyttä asiakaspalveluun useita erillisiä sähköisiä ja fyysisiä kanavia pitkin. Asiakkaat pystyvät ketterästi vaihtamaan yritystä ja kanavaa omien mieltymystensä mukaisesti. Monikanavaisessa ympäristössä on siten vaikea määritellä, mille kanavalle mikäkin myynti loppujen lopuksi kuuluu (Rigby 2011). Asiakas voi esimerkiksi mennä fyysiseen myymälään ja tilata siellä olevasta päätteestä tuotteen kotiin kuljetettuna. Kanavien kasvanut määrä on siten luonut saumattoman palvelun paineita kauppaketjuille asiakkaiden odottaessa samoja tuotteita, palveluja ja hintoja kanavasta riippumatta. Toisaalta useat tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että monikanavaiset asiakkaat saattavat kuluttaa muita enemmän rahaa, ostaa useammin ja useampia tuotteita (Venkatesan, Kumar & Ravishanker 2007). Yrityksen näkökulmasta monikanavaisuus voi olla keino karsia kustannuksia, vedota eri asiakassegmentteihin tai lisätä asiakastyytyväisyyttä joustavalla palvelulla (Neslin & Shankar 2009, 72). Monikanavaisuuden aiheuttama muutos tarkoittaa, että perinteiset formaatit eivät yksinkertaisesti toimi enää pitkään (Rigby 2011). Deloitte ennakoi tulevaisuuden myymälöiden pienentyvän ja harventuvan sekä mukautuvan lisäämällä teknologian käyttöä myymälöissä. Perinteisten kassojen sijasta koko myymälää voidaan ajatella kaupantekopaikkana, kun mobiililaitteiden hyödyntäminen mahdollistaa maksamisen paikasta riippumatta. Samaan aikaan erilaiset kauppa kaupan sisällä (store-within-store) -järjestelyt korvaavat perinteiset osastot (Gomez ym. 2011, 5, 8). Yritykset voivat olla yhä useammalla ja erilaisemmalla tavalla vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Tuotetiedot luetaan monesti kolmansien osapuolien, kuten sosiaalisen median tai erilaisten vertailupalveluiden, kautta perinteisten tuotevalmistajien ja myyjien sijasta (Van Bruggen, Antia, Jap, Reinartz & Pallas 2010).

8 8 Vastatakseen uudenlaiseen asiakaskäyttäytymiseen ja sen monimutkaistumiseen kaupan on kehitettävä uusia tapoja organisoida, suorittaa ja hallita asiakasarvon luontia toisin sanoen kaupan tulee kehittää uusia liiketoimintamalleja. Tämä tutkielma tarkastelee näitä kaupan monikanavaisia liiketoimintamalleja. Liiketoimintamalli kuvaa ne rakenteet, prosessit ja johtamisen mekanismit, joiden avulla yrityksen on mahdollista luoda asiakkaansa kanssa tälle arvoa ja ansaita tuottoja tästä arvonluonnista. On esitetty, että kilpailu käydään yhä enenevissä määrin liiketoimintamallien välillä (Hamel 2001, 78). Kaupan kontekstissa Sorescu ym. (2011) ovat määritelleet kaupan liiketoimintamallin osiksi formaatin (retailing format), aktiviteetit (retailing activities) sekä hallinnon ja johtamisen (retailing governance). Nämä liiketoimintamallit perustuvat erilaisten materiaalisten ja henkisten voimavarojen eli resurssien käyttöön. Materiaalisia resursseja ovat esimerkiksi tuotteet ja tilat. Materiaaliset resurssit ovat luonteeltaan staattisia, kun taas henkiset eli aineettomat resurssit ovat luonteeltaan dynaamisia. Aineettomat resurssit ovat esimerkiksi tietoa ja ymmärrystä, osaamista, yrityskulttuuria ja tavoitejärjestelmiä (Kuusela & Neilimo 2010, 12). Kaupan päättäjien on pystyttävä tunnistamaan, minkälaista osaamista uusi liiketoimintamalli vaatii. Osaamisen monimutkaisen, aineettoman luonteen ja pitkän kehitysajan takia sitä on vaikea kopioida. Monikanavaisuuteen liittyvä osaaminen voi siten muodostaa pysyvän kilpailuedun kaupan alan yritykselle. Monikanavaisuus ja markkinointikyvykkyydet ovat myös akateemisen maailman mielenkiinnon kohteena. Marketing Science Institute (MSI 2010) on nimennyt tämänhetkisiksi tutkimusprioriteeteiksi muun muassa kartoittaa tapoja kehittää markkinointikyvykkyyksiä, innovoida liiketoimintamalleja ja käyttää hyväksi uusia medioita ja kanavia. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja metodi Tutkielman ongelma-alueen muodostaa kaupan liiketoimintamallien monikanavaistumisen aiheuttamat muutokset ja haasteet. Liiketoimintamalli edustaa yrityksen arvonlupaamisen ja - luomisen logiikkaa sekä ansaintamallia. Liiketoimintamalli on seurausta yrityksen strategiasta ja siten voi perustua erilaisiin osaamisen ja tekemisen muotoihin. On olennaista ymmärtää, että

9 9 liiketoimintamalli sovittaa yrityksen sisäiset resurssit ulkoisiin liiketoimintamahdollisuuksiin (Amit & Zott 2001). Tutkielmassa tutkitaan, minkälaista asiakasosaamista monikanavaiset liiketoimintamallit vaativat. Tutkimuskysymyksenä on: Minkälaista asiakasosaamista kaupalta vaaditaan monikanavaisissa liiketoimintamalleissa? Aihetta lähestytään erityisesti strategisen johdon näkökulmasta. Asiakasosaamisen nähdään rakentuvan erilaisista asiakkaisiin liittyvistä markkinointikyvykkyyksistä, jotka ilmenevät markkina- ja yritysperäisten resurssien käytössä (eli valitussa liiketoimintamallissa). Näitä markkinointikyvykkyyksiä tutkittiin kaupan johtoa ja konsultteja haastattelemalla. Haastattelumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu perusteellisen ja monipuolisen tiedon saamiseksi. Tämä tutkielma on osa ResCo-projektia (Responsive Retail Service Concepts for Pioneers), jonka tavoitteena on ymmärtää kaupan monikanavaisten edelläkävijäkonseptien kykyä luoda asiakasarvoa ja kilpailuetua. Hankkeen tavoitteena on myös analysoida uusien konseptien suunnitteluun ja johtamiseen tarvittavia resursseja ja kompetensseja, mikä voidaan nähdä myös tämän tutkielman tavoitteena. 1.3 Oletukset ja rajaukset Tämä tutkielma keskittyy kaupan osaamiseen monikanavaisissa liiketoimintamalleissa. Sanalla kauppa viitataan vähittäiskaupan toimialaan eli yrityksiin, jotka myyvät tuotteita henkilökohtaiseen käyttöön kuluttajille. Vähittäiskauppa eroaa muista toimialoista useiden erityispiirteiden takia. Näitä erityispiirteitä ovat muun muassa suuri määrä nimikkeitä, tavarantoimittajia ja erilaisia asiakkaita. Lisäksi nimikkeisiin liittyviä päätöksiä on päivitettävä usein ja kaupalla on vastuu tuotteiden logistiikasta (Zhang, Farris, Irvin, Kushwaha, Steenburghe. & Weitz 2010, 168). Näiden erityispiirteiden takia kaupan osaamishaasteet eroavat muista toimialoista. Erilaisia monikanavaisia liiketoimintamalleja tarkasteltaessa keskitytään erityisesti siihen, miten kauppayritykset käyttävät kanavia asiakasarvon luomiseen erilaisin tavoin (tuotteiden myynti, markkinointi, lisäpalvelut). Useita kanavia hyödyntävä tuotteiden mainostaminen on paljon tutkittu

10 10 aihe, johon keskittyminen tässä tutkimuksessa ei toisi merkittävää uutta tietoa. Siksi tutkimus keskittyy asiakkaan arvonluonnin tukemiseen ja kauppayrityksen ansaintamalleihin, joita tutkitaan liiketoimintamallin käsitteen avulla. Tutkielmassa oletetaan, että yksi- ja monikanavainen toimintatapa asettavat erilaisia osaamisvaatimuksia kaupan liiketoimintamalleille, sillä vuorovaikutus asiakkaan ja yrityksen välillä on olennaisella tavalla erilaista monikanavaisessa ympäristössä. 1.4 Keskeiset käsitteet Tutkielman keskeiset käsitteet ovat kaupan liiketoimintamalli, monikanavaisuus ja osaaminen, erityisesti asiakasosaaminen. Liiketoimintamalli on tapa mallintaa yrityksen asiakasarvonluonnin logiikkaa ja ansaintamallia toisistaan riippuvaisten rakenteiden, prosessien ja mekanismien kautta (Amit & Zott 2001; Sorescu ym. 2011). Vähittäiskaupan kontekstissa liiketoimintamalli koostuu Sorescun ym. (2011) mukaan kauppaformaatista (retailing format), kaupan aktiviteeteista (retailing activities) sekä kaupan hallinnosta ja johtamisesta (retailing governance). Kauppaformaatti sisältää muun muassa tarjooman, hinnoittelun, sijainnin ja asiakasrajapinnan (customer interface) suunnittelun. Kaupan aktiviteeteiksi lasketaan muun muassa hankinta, brändäys sekä uuden teknologian käyttöönotto. Kaupan hallinnolla ja johtamisella taas tarkoitetaan työntekijöiden palkitsemista ja asiakkaiden roolin korostamista. Kauppaformaatti kuvaa arvonluonnin rakenteelliset elementit, kun taas kaupan aktiviteetit tarkoittavat arvonluonnin mahdollistavia toimintoja. Kaupan hallinnalla ja johtamisella tarkoitetaan sekä arvonluonnin suorittavia toimijoita että heidän motiivejaan. Nämä kolme kaupan liiketoimintamallin ydinelementtiä määrittävät, miten kaupan alan yritys on järjestänyt asiakkaiden arvonluonnin ja oman ansaintamallinsa (value appropriation / value capture). Neslin, Grewal, Leghorn, Shankar, Teerling, Thomas ja Verhoef (2006) määrittelevät kanavan asiakaskontaktipisteeksi eli mediaksi, jonka kautta yritys ja asiakas voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa. Kanavalla tarkoitetaan mekanismeja, jotka mahdollistavat viestinnän, palveluntoimittamisen ja kauppatapahtuman suorittamisen (Berry, Bolton, Bridges, Meyer,

11 11 Parasuraman & Seiders 2010, 155; Peterson, Balasubramanian & Bronnenberg 1997). Asiakkaan näkökulmasta kanavassa siis voi liikkua tietoa, rahaa ja tuotteita. Kanavia ovat kivijalkamyymälät, myyntiautomaatit, palvelukioskit, suoramyynti, mobiililaitteet, kuvastot ja verkkosivut (Berry ym. 2010, 155). Vaikkei siis fyysistä kuvastoa pitkin konkreettisesti liiku rahaa tai tuotteita, asiakkaan näkökulmasta tuote ostetaan juuri kuvastosta. Tässä tutkielmassa eritellään, miten yritykset käyttävät useita kanavia asiakkaitaan palvelemaan, joten yksittäisten kanavien ominaisuudet käydään verrattain pinnallisesti läpi. Yksikanavaisella kaupalla tarkoitetaan kauppaketjua, joka on rajoittanut myyntinsä vain yhteen kanavaan eikä tarjoa merkittäviä asiakasarvon luomiseen liittyviä lisäpalveluita muilla kanavilla. Yksikanavaisen kaupan liiketoimintamalli on siis suunniteltu niin, että asiakasarvonluonti ja yrityksen ansaintamalli toteutuvat yhdessä kauppaformaatissa, jossa myös merkittävä osa arvonluontia tukevista aktiviteeteista tapahtuu. Esimerkiksi Amazon.com oli pitkään rajoittanut toimintansa vain verkkokauppaan. Monikanavaisella kaupalla (multi-channel / multiple-channel retailer) tarkoitetaan kauppaa, joka käyttää enemmän kuin yhtä kanavaa liiketoimintamallissaan asiakasarvonluontiin. Monikanavaiset kauppaketjut voivat tarjota ostomahdollisuuksia myymälöiden, kuvastojen, nettisivujen ja myymäläympäristöön integroitujen näyttöpäätteiden ja muiden vuorovaikutuskanavien kautta (Berman & Thelen 2004). Esimerkiksi Anttila myy tuotteitaan tavaratalojen ja verkkokaupan kautta. Myös Starbucksin toimii monikanavaisesti, sillä sen mobiilisovelluksen kautta asiakkaat voivat esimerkiksi räätälöidä itselleen tuotteita, vaikka ostavatkin ne vasta myymälästä. Starbucks on muokannut liiketoimintamallistaan monikanavaisen lisäämällä mobiilikanavaan asiakasarvonluontiin vaikuttavia aktiviteetteja. Kaupan strategia on valinta siitä, millaista asiakasarvoa luodaan, ja se sisältää esimerkiksi kilpailullisen asemoinnin. Kaupan liiketoimintamalli puolestaan määrittää, miten ja millä aktiviteeteilla, kuten hinnoittelulla ja brändäyksellä, asiakasarvon luominen mahdollistetaan. Liiketoimintamalli on siten konteksti, jossa osaamista käytetään asiakasarvon luomiseksi. Kaupan osaamisella viitataan kaupan kyvykkyyksiin (capabilities) ja kompetensseihin (competences). Osaaminen tarkoittaa aineellisten ja aineettomien resurssien luomista, muokkaamista, yhdistelyä ja

12 12 hyödyntämistä. Osaaminen on itsessäänkin aineeton resurssi, mikä mahdollistaa sen, että on toisaalta alemman tason operationaalista osaamista, joka muokkaa pääosin aineellisia resursseja, ja toisaalta korkeamman tason strategista osaamista, jolla voidaan yhdistellä ja muokata alemman tason osaamislajeja ja muita resursseja. Tutkielmassa keskitytään asiakkaisiin liittyvään osaamiseen eli asiakasosaamiseen, koska monikanavaisuus muokkaa juuri kaupan ja sen asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Asiakasosaamista tarkastellaan markkinointikyvykkyyksien avulla. 1.5 Tutkimuksen kulku Johdantoluvussa esitetään tutkimuksen aihe, tavoitteet, rajaukset ja keskeiset käsitteet. Johdantoluvun jälkeen tutkielma jatkuu kuvion 1 mukaisesti. Luvussa kaksi käsitellään osaamisen teoriaa ja asiakasosaamista organisaation kyvykkyyksinä. Luvussa kolme kuvataan tutkimusaineiston generointiin ja analysointiin liittyvät metodologiset valinnat sekä arvioidaan tutkimuksen laatua. Luvussa neljä käsitellään monikanavaisen ympäristön ominaispiirteitä kaupan liiketoimintamallin näkökulmasta. SYVENEVÄ TULKINTA JA YMMÄRRYS TEORIA Asiakasosaaminen (luku 2) Tutkimusaineiston generointi (luku 3) Monikanavainen ympäristö liiketoiminnan haasteena (luku 4) Asiakasosaaminen monikanavaisissa liiketoimintamalleissa (luku 5) EMPIRIA Kuvio 1 Tutkimuksen kulku Luvussa viisi esitetään tutkimustulokset eli asiakasosaaminen vastauksena monikanavaisen liiketoiminnan haasteisiin. Lopuksi luku kuusi toimii tutkielman yhteenvetona. Sen yhteydessä esitetään tutkielman johtopäätökset ja ehdotukset jatkotutkimukselle.

13 13 2 ASIAKASOSAAMINEN KAUPAN LIIKETOIMINTAMALLIN PERUSTANA 2.1 Osaaminen kaupan keskeisenä resurssina Kaupan liiketoimintamallit voivat perustua erilaisiin osaamisen ja muiden resurssien yhdistelmiin. Tässä tutkielmassa osaamisella tarkoitetaan kauppayritysten organisaatiotason osaamista, joka ilmenee yrityksen johtajien ajattelumalleissa ja päätöksissä. Osaaminen on resurssilaji ja sen tutkiminen liittyy resurssipohjaiseen teoriaan (resource-based view), jonka mukaan yrityksen suoriutuminen markkinoilla on selitettävissä sen omistamien resurssien perusteella (esim. Barney 1991). Toisin sanoen teorian mukaan tietyn toimialan yrityksillä on erilaiset strategiset resurssit ja sen takia yritykset suoriutuvat eri lailla samoilla markkinoilla (Day 2011, 185). Valittu liiketoimintamalli kuvaa, miten yritys organisoi yksilölliset resurssinsa arvonluontia varten. Tämän tutkielman kannalta on hyödyllistä erottaa osaaminen muista resursseista. Käyttäen Vargon ja Luschin (2004) käsitteitä osaaminen nähdään komplementtiresurssina (operant resource) vastakohtana tuotannolliselle resurssille, sillä osaamisen avulla voidaan hyödyntää muita resursseja. Koska osaaminen määrää, millä tavoin yritys voi hankkia ja käyttää muita resursseja, sen rooli pitkän aikavälin kilpailuaseman tavoittelussa on olennainen. Resurssipohjaista teoriaa voidaan luonnehtia kilpailuedun teoriaksi (Hooley, Fahy, Cox, Beracs, Fonfara & Snoj 1999, 260). Penrose (1959) oli ensimmäinen, joka kuvasi yritystä kokoelmana tuotannollisia resursseja. Penrose uskoi, että yritysten kasvu liittyy niiden omistamiin ja käyttämiin resursseihin. Perustuen tähän yrityksen resurssien käyttöä tarkastelevaan teoriaan Wernerfelt (1984) on esittänyt, että jotkut yritykset kohtaavat usein resurssiasemaansa liittyviä esteitä hankkiessaan uutta resurssia. Esteet johtuvat siitä, että kyseisille yritykselle koituvat suuremmat kustannukset kuin sellaisille yrityksille, jotka ovat aikaisemmin luoneet ja käyttäneet kyseistä resurssia (Sanchez 2004, 522). Barney (1991) lisäksi ehdotti, että yrityksen resurssit voivat olla pysyvän kilpailuedun lähde, jos ne ovat vaikeasti kilpailijoiden hankittavissa ja jos ne mahdollistavat yritykselle tehokkuutta tai vaikuttavuutta parantavien strategioiden toteuttamisen (Sanchez 2004, 522). Strategiset resurssit, erityisesti osaaminen, vaativat usein pitkän kehittämisjakson, eivätkä ne ole

14 14 helposti monistettavissa, minkä takia niihin liittyvä kilpailuetu on usein pitkäaikaista (Day 2011, 185). Resurssipohjaisessa teoriassa tarkastellaan siis erilaisten resurssien vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn ja menestymiseen markkinoilla. Resursseja, jotka yritys omistaa tai joita se voi muuten hyödyntää, kutsutaan yrityksen resurssipohjaksi. Yrityksen resurssipohja muodostuu ainutlaatuisten omaisuuserien (assets) ja osaamislajien yhdistelmästä, joka mahdollistaa yrityksen strategian kehittämisen ja jalkauttamisen suorituskyvyn parantamiseksi (Zubac, Hubbard & Johnson 2010, 518). Yksinkertaisimmillaan omaisuuserät voidaan määritellä tuotantoprosessiin syötettäviksi panostuksiksi, jotka voivat olla sekä aineellisia että aineettomia (De Wever 2008 perustuen Segal- Horn 1998; Besanko, Dranove & Shanley 2000). Omaisuuserät kuvaavat, mitä yritykset omistavat, kun taas osaaminen kuvaa, mitä yritys voi tehdä omistamillaan omaisuuserillä (De Wever 2008, 125). Omaisuuserille voidaan osoittaa rahamääräinen arvo, ja ne voivat olla vaihdannan kohteita. Omaisuuseriä ovat esimerkiksi brändit, laitteet, tilat ja verkostot. Osaamiselle ei puolestaan voi asettaa rahallista arvoa, eikä sitä pysty myymään, sillä se on sisällä organisatorisissa rutiineissa ja käytännöissä (Dierickx & Cool 1989; Day 1994). Osaamista voi luonnehtia omaisuuseriä yhteen sitovana aineena, joka mahdollistaa niiden kilpailuedullisen käytön (Day 1994; Day 2011, 185). 2.2 Osaaminen resurssien käyttönä Organisaation osaamisen tutkimus sai alkunsa 1990-luvun alussa ydinkompetensseja käsittelevistä artikkeleista (ks. esim. Hamel 1991; Prahalad & Hamel 1990). Niissä kritisoitiin liiallista keskittymistä strategisiin liiketoimintayksikköihin koko yrityksen sijasta. Ydinkompetenssit toimivat tapana nähdä organisaatio kokonaisuutena, portfoliona osaamislajeista, ydintuotteista ja liiketoimintayksiköistä. Yritysten välisen kilpailun nähtiin liittyvän kykyyn rakentaa kompetensseja (Prahalad & Hamel 1990). Rumelt (1994) tiivistää Hamelin ja Prahaladin ideat ehdottamalla ydinkompetenssien olevan tunnistettavissa siitä, että ne ulottuvat ( spanning ) yli tuotteiden tai yritystoiminnan, muuttuvat hitaammin kuin niiden mahdollistamat tuotteet sekä sisältävät yrityksen kollektiivisen oppimisen (Sanchez 2004, 522).

15 15 Hamelin ja Prahaladin ajatukset saivat nopeasti kannatusta sekä tutkijoiden että yritysten edustajien keskuudessa. Organisaation osaamisen tutkimus kehittyi osaksi resurssipohjaista kirjallisuutta. Monet tutkijat laajensivat teoriaa ja tunnistivat uusia organisaation kompetensseja tai kyvykkyyksiä. Pian kävi selväksi, että erilaisia kyvykkyyksiä ja kompetensseja on lukematon määrä, eikä niitä pysty ennalta nimeämään. Samalla luovuttiin ydinkompetenssien käsitteestä ja siirryttiin puhumaan yksinkertaisesti kompetensseista ja kyvykkyyksistä (Sanchez 2004). Kompetenssit ja kyvykkyydet ovat monimutkaisia joukkoja taitoja ja kertynyttä tietoa, joiden koordinoitu käyttö auttaa yritystä saavuttamaan tavoitteensa (Sanchez 2004, 521; Sanchez ym. 1996, 8). Ne kuvaavat yrityksen tai sen liiketoimintayksikön kykyä koordinoida aktiviteetteja eli resurssienkäyttöä kilpailuetua luovalla tavalla (Dierickx & Cool 1989; Day 1994). Tässä tutkielmassa kompetenssien ja kyvykkyyksien välillä ei tehdä eroa. Organisaation osaaminen määritellään toistettavissa oleviksi resurssienkäytön toimintamalleiksi, joilla yritys pyrkii saavuttamaan tavoitteensa markkinoilla (perustuen De Wever 2008; Sanchez, Heene & Thomas 1996). 2.3 Dynaaminen osaaminen kykynä uusiutua Organisaation resurssien ja osaamisen tutkimuksen saadessa näkyvyyttä se joutui myös kritiikin kohteeksi. Barneyn (1991) sekä Amitin ja Schoemakerin (1993) alkuperäinen resurssipohjainen teoria oli sovitettu melko staattiseen maailmankuvaan: organisaation osaamislajit olivat hyvin hiottuja ja vaikeasti kopioitavia tiettyihin olemassa oleviin prosesseihin liittyviä rutiineja (Day 2011, 185). Staattinen resurssipohjainen teoria kuvasi, miten kilpailuetu voi syntyä tiettynä ajankohtana niukkojen resurssien omistamisesta ja käytöstä. Pidettiin mahdottomana ennakoida, mitkä resurssit voivat toimia kilpailuedun lähteenä tulevaisuudessa (Amit & Schoemaker 1993). Teoria ei ottanut kantaa siihen, millä tavalla yritykset loivat osaamista tai miten ne mukautuivat markkinamuutoksiin. Dynaamisten kyvykkyyksien teoria (esim. Teece, Pisano & Shuen 1997; Teece 2009) pyrkii vastaamaan tähän puutteeseen. Teoria kuvaa, miten kilpailuetu pystytään säilyttämään hyödyntämällä dynaamista osaamista, joka luo, muokkaa ja päivittää organisaation muita osaamislajeja (Day 2011, ). Dynaamiset kyvykkyydet näkyvät siten prosesseissa, jotka mahdollistavat yrityksen resurssipohjan muuntamisen ulkoisiin paineisiin vastaamiseksi.

16 16 Dynaamisten kyvykkyyksien teorian mukaan yrityksen organisatoriset ja johtamisprosessit yhdessä sen nykyisen resurssiaseman kanssa luovat tiettyjä sitoutumisia ja riippuvuuksia (path dependencies), jotka rajoittavat yrityksen kykyä kehittää uudenlaisia rutiineita ja resursseja (Teece 2009). Tämä epävarmuus ja monimutkaisuus, joka koskee yrityksen strategisia resurssien kartuttamis- ja muuttamisprosesseja, johtaa tarpeeseen kehittää dynaamisia kyvykkyyksiä (Teece 2009). Dynaamisilla kyvykkyyksillä yritys voi integroida, rakentaa ja muodostaa uusia kokoonpanoja sisäisistä ja ulkoisista yrityskohtaisten resurssien käytön rutiineista (Teece ym. 1990, 1997). Yksinkertaisemmin muotoiltuna dynaaminen kyvykkyys on organisaation kyky tarkoituksenmukaisesti luoda, muokata ja laajentaa resurssipohjaansa (Helfat 2007, 5; Day 2011, 186). Dynaaminen kyvykkyys ei ole tilanteesta riippuvainen ratkaisu tiettyyn ongelmaan, vaan toistettavissa oleva, yrityksen juurtunut taitojen ja tietojen joukko, jota hyödynnetään tietyssä prosessissa (Day 2011, 186). Taulukko 1 Keskeiset näkökulmat osaamiseen ja implikaatiot asiakasosaamiselle Näkökulma osaamiseen Määritelmä Implikaatiot asiakasosaamiselle Organisaation osaaminen yleisesti Osaaminen on komplementtiresurssi eli resurssi, jolla voidaan hyödyntää muita resursseja (Vargo & Lusch 2004). Osaaminen on keskeinen resurssi arvonluonnissa, koska sillä vaikutetaan muihin resursseihin. Kompetenssit ja kyvykkyydet ovat monimutkaisia joukkoja taitoja ja kertynyttä tietoa, joiden koordinoitu käyttö auttaa yritystä saavuttamaan tavoitteensa (Sanchez 2004, 521; Sanchez ym. 1996, 8). Organisaation osaaminen muodostuu yksilöiden tietojen ja taitojen koordinoinnista. Ydinkompetenssit Ydinkompetenssit sisältävät organisaation kollektiivisen oppimisen, erityisesti kuinka koordinoida eroavia tuotantotaitoja ja yhdistää useita teknologisia virtoja (Prahalad & Hamel 1990). Ydinkompetenssit mahdollistavat yrityksen osaamisen hyödyntämisen useissa tuoteryhmissä ja markkinoissa. Dynaaminen osaaminen Dynaaminen kyvykkyys on yrityksen kyky integroida, rakentaa ja muodostaa uusia kokoonpanoja sisäisistä ja ulkoisista yrityskohtaisten resurssien käyttöön liittyvistä rutiineista (Teece ym. 1997). Dynaamisella osaamisella voidaan muokata organisaation muuta osaamista.

17 17 Dynaamisten kyvykkyyksien ja muiden organisaation osaamisen lajien määritelmät ja ominaisuudet on tiivistetty taulukkoon 1. Esimerkkejä dynaamisista kyvykkyyksistä ovat strateginen päätöksenteko ja strategisten kumppanuuksien solmiminen. Tämänlaisen osaamisen avulla yritys pystyy luomaan, laajentamaan, päivittämään sekä suojelemaan yrityksen varoja, joista erityisen tärkeää on tietämys (Teece 2009, 4). Dynaamisille kyvykkyyksille on ominaista kyky havaita ja muokata mahdollisuuksia ja uhkia eri markkinoilla ja teknologioissa. Markkinoiden seuraamisen lisäksi niihin liittyy kyky hyödyntää tilaisuuksia. Tilaisuuksien hyödyntämiseen liittyvä kyvykkyys tarkoittaa muutoksiin vastaamista yhdistelemällä ja muokkaamalla olemassa olevia resursseja uusin tavoin tai hankkimalla uusia resursseja kumppanuuksien tai yrityskauppojen avulla. Saavutettua kilpailukykyä on ylläpidettävä jatkuvan muutoksen avulla, esimerkiksi muuttamalla liiketoimintamallia korkeamman asiakasarvon luomiseksi ja taloudellisen arvon tuottamiseksi yritykselle (Teece 2009). 2.4 Osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaamisen käyttöön liittyvä keskeinen ongelma on valinta resurssien hyödyntämisen ja kehittämisen välillä. Resurssien hyödyntäminen (exploitation) tarkoittaa käytettävissä olevien resurssien tehokasta käyttöä, jonka tavoitteena on parantaa yrityksen suorituskykyä lyhyellä aikavälillä. Tällöin yritys keskittyy nykyiseen osaamiseensa ja avainasemaan nousee prosessien ja rutiinien toistettavuus, ennustettavuus ja jatkuva parantaminen (March 1991; Day 2011). Resurssien hyödyntäminen kasvattaa yrityksen tuottoja lyhyellä aikavälillä, mutta uhkana olemassa oleviin resursseihin keskittymisessä on, että osaamisesta muodostuukin organisaation kankeutta (core rigidities) (Leonard-Barton 1992). Tällainen kankeus tarkoittaa kyvyttömyyttä vastata markkinoiden vaatimuksiin, kun osaaminen pysyy entisellään ulkoisten tekijöiden muuttuessa. Pysyäkseen kilpailukykyisenä yrityksen on uudistettava resurssipohjaansa, jotta se vastaisi muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Resurssien kehittämisellä (exploration) viitataan uusien resurssien luomiseen, uusien vaihtoehtojen kokeilemiseen, riskinottoon ja joustavuuteen (March 1991). Yritykset voivat hankkia omaisuuseriä ostamalla tai luomalla niitä prosesseissaan, mutta osaamisen kehittäminen on haastavampaa. Se vaatii yleensä huomattavan ajan ja sitoutumisen. Kehittäminen saattaa johtaa uusien strategioiden ja tiedon luomiseen pitkällä

18 18 aikavälillä. Yritysten on kehitettävä osaamista, jolla voidaan hallita resurssien hyödyntämistä ja kehittämistä tasapainoisesti (March 1991). Vain muutamassa osaamislajissa voidaan suoriutua ylivertaisesti, vaikka yrityksellä on yleensä hyvin monenlaista osaamista (Hamel & Prahalad 2006). Ylivertaisia osaamislajeja täytyy hallita huolellisesti sitomalla niihin resursseja ja työntekijöitä sekä tukemalla jatkuvaa oppimista oikeanlaisilla tavoitteilla (Day 1994). Organisaatiota voidaan tältä näkökannalta tarkastella systeeminä, jossa johtajien on jatkuvasti syötettävä energiaa ja huomiota pitääkseen yllä tai parantaakseen organisaation arvonluontiprosesseja pitkällä aikavälillä (Sanchez 2004, 521). Organisaation osaaminen on seurausta yksilöiden ja ryhmien osaamisesta. Se on erikoistumista, jossa yksilöiden ja ryhmien erikoistuneita taitoja sovitetaan yhteen yritystasolla tunnistettaviksi prosesseiksi. Tällöin voidaan puhua organisaation osaamisesta eli kompetensseista ja kyvykkyyksistä (Sanchez ym. 1996). Tämä tarkoittaa sitä, että osaamista kehitettäessä on ensiksi tiedettävä, miten tietty aktiviteetti suoritetaan, ja toiseksi on oltava riittävät valmiudet suorittaa kyseinen aktiviteetti. Organisaation osaamista kehitettäessä yksilöiden ja ryhmien komplementtiresursseja eli osaamista yhdistetään aina vain suuremmiksi ja monimutkaisemmiksi osaamisen ja tekemisen muodoiksi. Mitä pidemmälle erikoistuminen viedään, sitä vaikeampaa on havainnoida tai kopioida siihen liittyvää osaamista. Tätä asteittaista erikoistumista voidaan kuvata jakamalla osaaminen erillisiin, yhdistettyihin ja tiiviisti yhteenkytkettyihin komplementtiresursseihin (Madhavaram & Hunt 2008, 70). Tämä tarkoittaa sitä, että osaamista ilmenee usealla tasolla ja että ylemmän tason osaaminen on yhdistelmä ja seurausta alemman tason osaamislajeista. Tieto on merkittävä osa osaamista ja sen kehittämistä, mutta osaamisen hyöty on aina suhteessa muihin resursseihin. Esimerkiksi monien työntekijöiden yksilölliset taidot johtavat hyödylliseen lopputulemaan, kuten valmiiseen tuotteeseen, vasta kun niitä käytetään yhdessä muiden resurssien kanssa. Osaamisen kehittämiseen liittyy sekä kumulatiivinen oppiminen että hiljaisen tiedon muodostaminen (Day 2011, 185). Organisaation eritasoisista aktiviteeteista syntyy tietoa, josta puolestaan muodostuu erilaisia osaamisen lajeja. Osaaminen voi ilmetä yrityksen kyvyistä luoda ja tuottaa tietynlaisia tuotteita tai sen kyvyistä organisoida ja koordinoida omaisuuseriä innovatiivisesti ja tehokkaasti. Osaaminen voi olla myös ylimmän johdon kyky ideoida uusia strategioita arvonluontiin markkinoilla (Sanchez 2004, 522; Chiesa & Manzini 1997). Tieto on

19 19 resurssi, joka muodostuu organisaation aktiviteeteissa, mutta sitä voidaan myös kerätä organisaation ulkopuolelta. Tässä yhteydessä tiedon ja tietämisen muodot on jaettu kolmeen ryhmään (Sanchez 2004, ; Sanchez 1996, 1997): 1. Käytännön tieto ( know-how ): Tieto, jota saadaan vaiheittaisista tuotteiden ja prosessien parannuksista. 2. Teoreettinen tieto ( know-why ): Tieto, joka mahdollistaa uudenlaisten tuotteiden ja prosessien luonnin. 3. Strateginen, soveltava ymmärrys ( know-what ): Ymmärrys organisaation arvonluonnin perusteista, joihin saatavilla olevaa käytännön ja teorian tietoa voidaan soveltaa. Uuden tiedon kerääminen ja tulkitseminen vaatii luonnollisesti aikaa, mikä aiheuttaa viivereaktioita (lagging reactions) osaamisen kehittämisessä (Day 2011, 185). Koska osaamista luovat tietämisenmuodot ovat niin erilaisia, eri osaamislajit eroavat niiden luomiseen vaaditussa ajassa sekä siinä, kuinka kauan tietty osaaminen voi kestää kilpailullisen menestyksen perustana. Tietyt osaamislajit kestävät pidempään, tarvitsevat harvemmin päivittämistä tai saattavat sitouttaa yrityksen toimiin, jossa on pidemmät suunnitteluhorisontit kuin toisissa (Sanchez 2004, 522). Ylimmän johdon roolina on analysoida liiketoimintayksiköitä ja niiden osaamista sekä jakaa resursseja niiden välillä (Prahalad & Hamel 1990). 2.5 Osaamisen suuntautuminen Organisaation osaamislajit voidaan jaotella kolmeen ryhmään sen mukaan, miten osaaminen on suuntautunut yrityksen ja markkinoiden välillä (Day 1994). Osaaminen voi tästä näkökulmasta suuntautua sisältä ulos tai ulkoa sisälle. Kolmatta osaamislajien ryhmää voidaan luonnehtia ulottuvaksi (spanning, vrt. ydinkompetenssit). Sisältä ulos -näkökulmasta yrityksen osaaminen ottaa lähtökohdakseen oman resurssipohjansa. Tällöin yritys etsii omiin resursseihinsa soveltuvia markkinoita ja kilpailukeinoja. Ulkoa sisälle -näkökulmasta yritys keskittää huomionsa markkinoihin ja niiden muutoksiin. Tällöin yritys ottaa lähtökohdakseen asiakkaiden ja kilpailijoiden käyttäytymisen ennakoimisen, jonka pohjalta yritys kehittää tarvittavia resursseja (Day 1994; Day 2011, 187). Ulottuvan osaamisen rooli on koordinoida kahden muun osaamisryhmän toimintaa (Day 1994). Ulottuvat kyvykkyydet ilmenevät esimerkiksi kykyinä lanseerata uusia tuotteita, päästä houkuttelevaan hintatasoon ja saavuttaa tehokas sisäinen viestintä (Greenley, Hooley & Rudd 2005).

20 20 Sisältä ulos -kyvykkyydet mahdollistavat tehokkaan kilpailun markkinoilla. Ne voivat olla yleisiä taitoja, kuten rahoitus-, henkilöstö- ja operationaalista osaamista, joita yritys tarvitsee riippumatta sen kilpailullisesta fokuksesta (Greenley ym. 2005, 1485). Day (2011) kritisoi dynaamisia kyvykkyyksiä, sillä hänen mukaansa ne keskittyvät liikaa sisältä ulospäin -tarkasteluun. Day (2011) itse keskittyy osaamiseen, joka ottaa lähtökohdakseen markkinat ja mahdollistaa yritykselle kyvyn mukautua markkinamuutoksiin. Day (1994) kutsuu tällaista ulkoa sisälle suuntautuvaa osaamista markkinointikyvykkyyksiksi. Ulkoa sisälle -kyvykkyydet mahdollistavat sen, että yritys voi ymmärtää markkinoita ja kilpailla niissä. Ne liittyvät esimerkiksi markkinatiedon tehokkaaseen käyttöön ja asiakassuhteiden rakentamiseen (Greenley ym. 2005, 1485). Dayn (1994) mukaan markkinalähtöisillä organisaatioilla on muihin organisaatioihin nähden ylivertainen ulkoa sisälle suuntautuva osaaminen. Tällaisissa organisaatioissa ulkoa sisälle -osaamisen tuoma syvempi ymmärrys ohjaa muuta osaamista (Day 1994). Kun strategiapohdinnat aloitetaan ulkoisesta näkökulmasta, mahdollisten strategisten vastausten määrä kasvaa (Day 2011, 187). Tämänlaiset markkinointikyvykkyydet liittyvät esimerkiksi organisaation kykyyn ymmärtää asiakkaiden tarpeita sekä luoda, säilyttää ja kehittää suhteita avainasiakkaisiin (Greenley ym. 2005). Erilaisista markkinointikyvykkyyksistä ulkoa sisälle -kyvykkyyksien on havaittu olevan suurin yrityksiä erottava tekijä (Greenley ym. 2005, 1491). Vastaavasti tämänlaisten kyvykkyyksien yhdessä ulottuvien kyvykkyyksien kanssa on todettu vaikuttavan yritysten suorituskykyyn, joskin vähemmän kuin yrityskulttuuri tai strateginen osaaminen (Hooley ym. 1999). 2.6 Adaptiivinen osaaminen Ulkoa sisälle suuntautuvaa osaamista kutsutaan markkinointikyvykkyydeksi. Markkinointikyvykkyyksiä ovat esimerkiksi hinnoittelukyky, kyky hallita asiakkaiden havaintoja yrityksen luomasta asiakasarvosta (markkinointiviestintä) ja markkinatiedonhallinta (Vorhies & Morgan 2005). Markkinointikyvykkyydet voivat olla luonteeltaan joko staattisia tai dynaamisia. Dayn (2011, 186) mukaan monet perinteiset markkinoinnin osaamisalueet, kuten hinnoittelu, ovat staattisia ja rajoitettuja funktionaaliseen ja taktiseen ajatteluun. Esimerkiksi kyky kehittää uusia

21 21 tuotteita on tapa hyödyntää tuotekehitysinvestointeja, muttei kuitenkaan toimi tapana keksiä uusia tapoja asiakasarvon luomiseksi tai uusien kanavien käyttämiseksi. Pitkälle kehitettyjä dynaamisia markkinointikyvykkyyksiä Day (2011) kutsuu adaptiivisiksi markkinointikyvykkyyksiksi. Dayn mukaan dynaamiset kyvykkyydet tarkkailevat ulkoisia markkinoita vain yrityksen kyvykkyyksien näkökulmasta, jolloin herkkyys heikoille signaaleille ja halu kokeilla katoavat (Day 2011, 187). Toisaalta markkinavetoisten yritysten kyvykkyyksiin keskittyminen voi johtaa tilanteisiin, jossa yritys keskittyy liikaa olemassa olevien asiakkuuksiensa hyödyntämiseen (exploitation) unohtaen pitkän aikavälin hyödyt. Näitä erilaisia kyvykkyyksiä täydentämään vaaditaan adaptiivisia markkinointikyvykkyyksiä mahdollistamaan nopeitakin organisatorisia muutoksia (Day 2011, 188) (taulukko 2). Taulukko 2 Adaptiiviset ja dynaamiset markkinointikyvykkyydet (Mukaillen Day 2011, 187, Fig.2: Adaptive versus Dynamic Marketing Capabilities) Orientaatio Tehtävä Hyödyntäminen Kehittäminen Sisältä ulos Resurssipohjainen teoria Dynaamiset kyvykkyydet Ulkoa sisälle Markkinavetoisten yritysten kyvykkyydet Adaptiiviset markkinointikyvykkyydet Adaptiivisiksi markkinointikyvykkyyksiksi Day (2011) lukee valppaan markkinaoppimisen (vigilant market learning), adaptiivisen kokeilun (adaptive experimentation) ja avoimen markkinoinnin (open marketing), joka hyödyntää hajautuneita ja joustavia kumppanien resursseja. Dayn (2011, 188) mukaan nämä kyvykkyydet toimivat parhaiten, kun niitä käytetään adaptiivisessa liiketoimintamallissa ja organisaatiossa, jolla on vahva markkinaorientaatio ja joka on rakentunut vastaamaan markkinoita. Valppaalle markkinaoppimisen kyvykkyydelle on ominaista, että päätökset tehdään nykyisten asiakastoiveiden ja asiakkaiden käyttäytymisen sekä niihin liittyvien muutossignaalien pohjalta

22 22 (Day 2011, 188). Valppaudella tässä yhteydessä tarkoitetaan organisaation korotettua valmiustilaa, jota kuvaa herkkyys uudelle tiedolle ja valmius toimia vain osittaisen tiedon perusteella (Fiol & O Connor 2003; Levinthal & Rerup 2006). Syvää asiakasymmärrystä pitää tukea hyödyntämällä uusinta teknologiaa datan analysoimiseen ja oivallusten jakamiseen. Markkinatiedon prosessoinnin roolia on korostettu erityisesti markkinaorientaation yhteydessä (Kohli & Jaworski 1990). Adaptiivisen kokeilun kyvykkyys vaatii, että yritys kyseenalaistaa asiakkaisiin liittyvät oletuksensa ja suorittaa jatkuvaa kokeilua, jonka tulokset koodataan ja jaetaan läpi organisaation (Day 2011, 189). Uudenlaiset ohjelmisto- ja tietokantatyökalut mahdollistavat tuotetestauksen käyttäjien kanssa ja tuotteen keskeisten ominaisuuksien tunnistamisen (Davenport 2009). Verkossa tapahtuvien vuorovaikutusten ymmärtämiseksi voidaan suorittaa kokeilua dynaamisten verkkosivustojen avulla. Niiden ulkoasu mukautuu käyttäjän ajattelumalliin, joka puolestaan päätellään aiemmasta selailusta (Hauser ym. 2009; Day 2011, 189). Adaptiivinen kokeilu tarkoittaa, että kaupan liiketoimintamalli on rakennettu joustavasti. Joustavuuden varmistamiseksi on tärkeää, että liiketoimintamallin eri osaalueista vastaavat henkilöt ovat jatkuvassa kanssakäymisessä keskenään (Sorescu ym. 2011, S14). Viestintä- ja informaatioteknologian kehitys mahdollistaa adaptiiviset liiketoimintamallit, joissa aktiviteetit on mahdollista järjestää uudelleen nopeasti (Zott & Amit 2008). Avoimen markkinoinnin kyvykkyys korostaa yrityksen suhdeosaamista ja kumppanuusverkoston hallintaa (Day 2011, ). Avoin markkinointi vaatii, että kauppa avaa liiketoimintamallinsa ja tarkastelee arvonluontia laajasti sisällyttäen mukaan tärkeimmät sidosryhmät. Esimerkiksi kumppanuudet tavarantoimittajien kanssa tulee suunnitella niin, että kaupan keräämää asiakastietoa käytetään hyödyksi sekä kysynnän ennustamisessa että yhteisissä tuotekehityshankkeissa. Sidosryhmät tulee tunnistaa aktiivisina toimijoina arvonluonnissa, ja niiden roolit tulee harkita uudestaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas otetaan mukaan tekemään hinnoittelupäätöksiä. Amerikkalainen matkapalveluja välittävä yritys Priceline on käyttänyt tätä liiketoimintamallia tehokkaasti Name Your Own Price -järjestelmässään, jossa asiakas valitsee matkakohteen sekä palvelu- ja hintatason, mutta samalla sitoutuu ostamaan kyseiset palvelut näkemättä hotellin tai lentoyhtiön nimeä (Sorescu ym. 2011, S9).

23 23 Edelläkävijäyritykset kehittävät markkinointikyvykkyyksiensä adaptiivisuutta. Markkinat jatkavat muutostaan, joka vuoroin korostaa ja vuoroin heikentää staattisten kyvykkyyksien merkitystä. Dayn (2011, 192) mukaan ainoa keino pysyvään kilpailuetuun on hallita joukko toisiaan tukevia, adaptiivisia markkinointikyvykkyyksiä. Näiden kyvykkyyksien kehittäminen on hidasta, vaatii investointeja teknologiaan sekä halukkuutta avata yrityksen liiketoimintamalli. Tässä tutkielmassa adaptiiviset markkinointikyvykkyydet valitaan tavaksi tarkastella kaupan kykyä muokata liiketoimintamallinsa elementtejä markkinalähtöisesti. Yritysten tulisi nähdä markkinointi strategisesta näkökulmasta, jolloin kyvykkyydet asiakasarvon luomiseksi kuuluvat markkinoinnin piiriin (Day & Moorman 2010; Day 2011, 186). Tällaiset markkinointikyvykkyydet ulottuvat usean yrityksen funktion yli (Day 1994) ja ovat johdon yleisenä vastuuna (Day 2011, 186). Markkinointikyvykkyydet ovat tärkeässä osassa yrityksen kyvyssä havaita markkinamuutoksia ja mukautua niihin, sillä ne ovat yhteydessä asiakkaisiin ja kanaviin (Day 2011, 186). Näiden strategisten kyvykkyyksien ylivertainen käyttö vaatii syvää markkinaymmärrystä (ibid.), jota kehitetään erityisesti markkinavetoisissa yrityksissä (Day 1994). Markkinavetoiset yritykset tuottavat syvää markkinaymmärrystä, koska niissä jokainen työntekijä pyrkii havaitsemaan latentteja ongelmia ja mahdollisuuksia. Tähän päästään kehittämällä avoin organisaatiokulttuuri (Day 2011, 186). Liiketoimintamalli on sopiva työkalu markkinointikyvykkyyksille, koska se on kuvaus asiakasarvonluonnin keinoista. Organisaatio tulisi myös kohdistaa asiakkaiden ympärille tuotteiden, kanavien tai brändien sijasta (Day & Moorman 2010). 2.7 Adaptiivisesta osaamisesta asiakasosaamiseen Tässä tutkielmassa asiakasosaamista tutkitaan Dayn (1994; 2011) markkinointikyvykkyys-käsitteen avulla. Day (1994; 2011) kuitenkin kuvailee markkinointikyvykkyyksiä yleisellä tasolla tavoitteenaan korostaa markkinalähtöisyyden merkitystä. Tällöin keskeiset kyvykkyydet liittyvät markkinoista oppimiseen ja sidosryhmäsuhteiden muodostamiseen. Markkinoihin suuntautuvaa osaamista tarkastellaan tässä tutkimuksessa vain asiakkaisiin liittyvien osaamislajien osalta, sillä merkittävimmät monikanavaisuuden muutokset liittyvät nimenomaan yrityksen ja sen asiakkaiden väliseen vuorovaikutukseen.

24 24 Dayn (1994) alun perin esittelemät (staattiset) markkinointikyvykkyydet ovat markkinoiden aistiminen, asiakassuhteiden hallinta ja kanavasuhteiden muodostaminen. Markkinoiden aistimiskyvykkyys (market sensing capability) määrittää, kuinka hyvin organisaatio pystyy jatkuvasti aistimaan markkinamuutoksia ja ennakoimaan, miten markkinat vastaavat sen markkinointitoimenpiteisiin (Day 1994). Sen adaptiivinen vastapari on markkinoista oppimisen kyvykkyys (Day 2011). Yhdessä ne muodostavat markkinatietoon ja sen pohjalta toimimiseen keskittyvän osaamisen, jossa staattinen puoli kuvaa tehokkuutta ja taktista tasoa, kun taas dynaaminen (tai adaptiivinen) puoli kuvaa strategista tasoa ja valmiutta tehdä liiketoimintamalliin muutoksia markkinatiedon pohjalta. Kanavasuhdekyvykkyys (channel bonding capability) tarkoittaa kykyä hallita tuotantoyrityksen jakelukanavia (Day 1994), joten sitä ei tässä tutkielmassa käsitellä. Tässä tutkimuksessa keskitytään vain asiakkuuksiin liittyviin markkinointikyvykkyyksiin, jolloin markkinoiden aistimisen tai markkinoista oppimisen kyvykkyydet tiivistyvät asiakkaista oppimisen kyvykkyydeksi. Vastaavasti avointa markkinointia ja adaptiivista kokeilua tarkastellaan vain asiakkuuksiin liittyvinä kyvykkyyksinä. Nämä kyvykkyydet kuvaavat organisaation kykyä luoda asiakasarvoa monikanavaisessa ympäristössä. Lisäksi tarkastellaan asiakassuhteiden hallintaa, joka kuvaa yrityksen tapoja muodostaa ja hallita asiakassuhteitaan sekä hyötyä niistä. ASIAKASOSAAMINEN Asiakassuhteiden hallinta Adaptiivinen kokeilu asiakasrajapinnassa Asiakkaista oppiminen Avoin markkinointi asiakkaille Kuvio 2 Teoreettinen viitekehys asiakasosaamiseen Asiakasosaaminen sisältää siis asiakassuhteiden hallinnan, asiakkaista oppimisen, avoimen markkinoinnin asiakkaille ja adaptiivisen kokeilun asiakasrajapinnassa (kuvio 2). Kuviossa 2 ei oteta kantaa asiakasosaamisen kyvykkyyksien keskinäisiin suhteisiin tai merkitykseen, sillä

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi

Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi Metsätieteen päivä 2016, 19.10.2016 Helsinki Anu Laakkonen Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Esityksen sisältö ja tavoitteet Lyhyt katsaus teoriaan Tutkimusmenetelmä Kuinka

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013 Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013 Serve Tartu edelläkävijyyden haasteeseen! Serve-ohjelma edistää palveluinnovaatioiden kehittymistä suomalaisissa yrityksissä. Serven kohderyhmänä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

EHEYTTÄMISEN EDELLYTYKSET (EHED)

EHEYTTÄMISEN EDELLYTYKSET (EHED) 1 EHEYTTÄMISEN EDELLYTYKSET (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta 1.10.2013-31.12.2015 Vastuullinen johtaja koulutusrehtori, professori Helka-Liisa Hentilä Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-2015

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Verkkokaupan strategiaseminaari Finlandia-talolla CASE: S-Verkkopalvelut Oy

Verkkokaupan strategiaseminaari Finlandia-talolla CASE: S-Verkkopalvelut Oy Verkkokaupan strategiaseminaari Finlandia-talolla 21.5.2013 CASE: S-Verkkopalvelut Oy Ilkka Brander toimitusjohtaja S-ryhmä / S-Verkkopalvelut Oy 1 2 Esityksen teemat S-ryhmä ja S-Verkkopalvelut Oy S-ryhmän

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot