Kahdeksan kirjallisuus- ja kirjastojärjestön Myytti

Transkriptio

1 Suomen tietokirjailijat ry Jäsentiedote 3/2012 Yhdistykseen 23 uutta jäsentä Uudet suositukset tietokirjailijoiden esiintymispalkkioiksi Kevään apurahat 113 hankkeelle Villa Lanteen haku mennessä Kirjallisuus, lukutaito ja kirjastot tarvitsevat pikaisesti poikkihallinnollisen toimenpideohjelman Toimittanut Katri Maasalo Kahdeksan kirjallisuus- ja kirjastojärjestön Myytti lukukansasta? -verkosto vaatii pikaisesti Jyrki Kataisen hallitukselta ja eduskunnalta poikkihallinnollista toimenpideohjelmaa kirjailijoiden, kääntäjien ja kirjastojen työn sekä lukutaidon edistämiseksi. Suomessa omankielisellä kirjallisuudella, lukutaidolla ja kirjastoilla on vahva yhteys suomalaiseen menestystarinaan. Siksi poliittisessa päätöksenteossa on myös nähtävä, että kyseessä on sellainen kokonaisuus, jota ei voi lokeroida vain vähäisillä kulttuurimäärärahoilla edistettäväksi. Erityisen ajankohtaiseksi toimenpideohjelman tekevät juuri nyt poliittisen keskustelun ytimessä olevat asiat, kuten tasavallan presidentinkin esiin nostama lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys, kuntauudistus, valtion taloustilanne ja budjettiin liittyvien menoleikkausten kohdistaminen, eduskuntakäsittelyssä oleva Yle-laki sekä vielä valmistelussa olevat itse itsensä työllistäviä koskevat hallituksen esitykset. Verkosto muistuttaa, että suomalaiset lukevat ja kokevat kotimaista ja kotimaisille kielille käännettyä kirjallisuutta. Kotimaisten klassikkojen lisäksi suomalaiset ansaitsevat heille juuri tässä ajassa kirjoitettuja teoksia. Jotta kirjoittajien ja kääntäjien on mahdollista saada edes kapea leipä työstään, Jyrki Kataisen hallituksen on lunastettava oman hallitusohjelmansa lupaukset, kiiruhdettava taiteen ammattilaisten toimeentuloon liittyvien ongelmien ratkaisua ja vahvistettava muutenkin kaikessa päätöksenteossaan kotimaisten kirjailijoiden ja kääntäjien asemaa. Verkosto on huolissaan siitä, että tuoreet Pisatulokset osoittavat suomalaisnuorten lukutaidon heikentyneen. Pisa mittaa 15-vuotiaiden nuorten oppimistasoa, ja verkosto pelkääkin, että sitä nuorempien lasten ja nuorten tilanne on lukutaidon osalta vielä Pisa-tuloksiakin heikompi. Silti valtio panostaa lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen huomattavasti vähemmän kuin muut Pohjoismaat. Verkosto edellyttää, että hallitus lisää tuntuvasti määrärahoja suomalaisten lukutaidon edistämiseen ja että tuota työtä rahoitetaan muiltakin hallinnonaloilta kuin kulttuurista. Verkosto vaatii, että kuntauudistuksessa on varmistettava suomalaisten oikeus kirjastoihin lähipalveluna. Kuntaremontilla on selkeä yhteys kirjastoverkoston tiheyteen. Esimerkiksi Tanskassa oli vielä vuosikymmen sitten suunnilleen sama määrä kirjastoja kuin Suomessa eli vajaa tuhat. Tanskassa kuntaremontissa puolitettiin kirjastojen määrä. Nyt ajankohtaisessa kuntauudistuksessa on varmistettava, ettei Suomessa käy samoin. Edistääkseen poikkihallinnollisen toimenpideohjelman syntyä Myytti lukukansasta? -verkosto luovutti 24. toukokuuta kansanedustajille lyhyen aikavälin toimenpide-ehdotuksia kirjailijoiden, kääntäjien, lukutaidon ja kirjastojen tilanteen parantamiseksi. Ehdotukset voi lukea Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta. Verkostossa ovat mukana Lukukeskus, Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat, Suomen kirjastoseura, Suomen kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat, Finlands svenska författareförening sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Verkoston blogi: Verkkosivuilla uutta: Verotus ja sosiaaliturva

2 Pääkirjoitus Milloin tietokirja syntyy? uudet jäsenet Yhdistykseen 23 uutta jäsentä Kirjaidea on kuin lamppu Pelle Pelottoman puhekuplassa. Nyt välähti. Oivalluksesta on matkaa hetkeen, jolloin nuuhkitaan uutuuskirjan tuoksua ja sivellään kansipaperia kuin rakkaan ihoa. Kirjan odotusaikana on monta neuvolakäyntiä. Tarvitaan kustannussopimus ja hyvä kustannustoimittaja. Tarvitaan joku, joka uskoo ideaan. Tarvitaan kirjoittamisen flow. Tosin moni tietokirjailija pikemminkin pidättelee inspiraatiotaan, kuin etsii sitä luovassa tekemättömyyden tilassa. Ensin hoidetaan päivätyöt. Kirjoittamisen aika on myöhään illalla tai varhain aamulla. Ja viikonloppuisin. Mutta kysymys kuului, milloin tietokirja syntyy? Käsikirjoitusvaiheessa? Oikovedoksia lukiessa? Valmista kirjaa pidellessä? Kirjaa ei ole olemassa ilman lukijaa. Ensimmäinen elonmerkki tulee kollegalta: "Näin sen sun kirjan!" Näkeminen ei riitä, vaikka mieltä lämmittääkin oman kirjan löytyminen kirjakaupasta. Jos se on tärkeiden uutuuksien tiskillä, tietokirjailija kehrää kuin kissa. Mutta kirja on tarkoitettu luettavaksi. Tietokirjailija voi olettaa, että oman alan asiantuntijat tarttuvat kirjaan, kun muilta kiireiltään ehtivät. Moni ainakin selaa sisällysluetteloa ja katsoo lähdeviitteet. "Miksi et muuten kirjoittanut tästä ", kuulostaa melkein kiitokselta. Kritiikkejä tietokirjailija saa odottaa nöyrästi. Päivälehdissä lähes poikkeuksetta kaunokirjailija kiilaa tietokirjailijan edelle. Ylipäätään kirjalla ei ole enää kulttuurissa sitä erityisasemaa, joka sillä oli vielä vuosikymmen sitten. Oman alan ammattilehdet ilmestyvät harvakseltaan, ja niihinkin on tunkua. Mainoksista kirjaansa saavat ihailla vain ne tietokirjailijat, joiden kirjojen tiedetään myyvän. Aamutelevisioon kaunokirjailija ehtii aina ennen tietokirjailijaa. Mainosta toki ovat kirjailijan puheenvuorot lukupiireissä, kirjallisuusilloissa, radion kirjallisuusohjelmissa Jos niihin sattuu pääsemään. Internetissä tietokirja näkyy, vaikka printtipränttiin tottunut pitää sitä mustana aukkona. Googlettamalla oma kirja voi löytyä mitä erilaisimmista yhteyksistä ja mitä erilaisimmin kommentein. Moni bloggaaja seuraa tietokirjallisuutta. Facebookissa ja Twitterissä kommentoidaan ja vinkataan kirjoa. Kiiltomato.net-sivuilla arvioidaan tietokirjoja, samoin Kirjavinkit.fi-sivuilla. Netistä löytyy lukupiirejä ja keskustelusivuja, joissa lukijat kertovat uutuuskirjoista. Kustantaja kysyy kirjaideaa esittelevältä ensimmäiseksi, kuka tätä kirjaa lukisi. Kysymys on oikea, mutta vastattuaan tähän tietokirjailija voisi esittää vastakysymyksen, miten tämä lukija löydettäisiin. Jokainen kirjoittaja haluaa tulla luetuksi, eikä sitä halua pidä hävetä. Miksi ihmeessä muuten kirjoittaisimme? Äidinkielentunnilla opetetaan, että otsikon kysymykseen ei saa vastata heti, sillä vastauksen tulee ilmetä vähitellen tekstistä. Varmuuden vuoksi vastaan otsikkoni kysymykseen näin lopussa: tietokirja syntyy, kun sitä luetaan! Kesä on lukemisen aikaa, joten lukekaamme ja kommentoikaamme toistemme kirjoja! Helena Ruuska varapuheenjohtaja Suomen tietokirjailijat ry Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 31. toukokuuta yhdistyksen jäseniksi 23 hakijaa. Yhdistyksessä on nyt jäsentä. Ilana Aalto, FM, tutkija (Turku) Marko Aho, FT, tutkija (Sastamala) Mikko Halonen, insinööri (Oulu) Sirke Happonen, yliopistonlehtori, tutkija (Helsinki) Aku Heinonen, FM, geologi (Helsinki) Kati Heinämies, FM, museoneuvos (Helsinki) Juha Henriksson, FT, DI, dosentti (Kirkkonummi) Päivi Jokitalo, YTM, kirjastonhoitaja (Pietarsaari) Pentti Jänkälä, FM, VTK, KL, opetusneuvos (eläk.) (Helsinki) Pekka Kauppala, Dr. Phil., stipenditutkija (Espoo) Petter Korkman, dosentti, tutkija (Helsinki) Leena Kotila, LKT, psyk.erik.lääk., mus. ped. (Helsinki) Seppo Käkelä, varanotaari, kiinteistöneuvos (eläk.) (Espoo) Sirke Lohtaja-Ahonen, FM, viestintäkouluttaja (Espoo) Harri Peltomaa, TM, toimitusjohtaja, yrittäjä (Heinola) Mari Petrelius, FM, aineenopettaja (Joensuu) Markku Reimaa, VT, suurlähettiläs emeritus (Espoo) Pirkko Sallinen-Gimpl, FT, tutkija, dosentti (Helsinki) Marika Salminen, dosentti, tutkija (Raisio) Kari Suomela, yrittäjä (Nurmijärvi) Seppo Tanskanen, kenraalimajuri res. (Helsinki) Sanna Vatanen, TaK, tekstiilisuunnittelija (Helsinki) Mika Vuolle, HuK, toimittaja (Tampere) 2 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2012

3 Jukka-Pekka Pietiäinen tekijänoikeusasioiden neuvottelukuntaan Raimo Jussila Tieto-Finlandialautakuntaan Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan seuraamaan ja arvioimaan tekijänoikeuslainsäädännön ja järjestelmän ja toimintaympäristön kehitystä. Neuvottelukunta toimii lisäksi ministeriön ja tekijänoikeusalan sidosryhmien ja asiantuntijoiden yhteydenpitoelimenä. Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen on nimitetty neuvottelukunnan jäseneksi. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Jarmo Lindén. Neuvottelukunnan toimikausi päättyy 31. joulukuuta Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on toimia ministeriön neuvoaantavana asiantuntijaelimenä tekijänoikeutta koskevissa asioissa, keskustella kansallisen tekijänoikeuspolitiikan, järjestelmän ja -lainsäädännön kehittämisestä, seurata tekijänoikeusasioiden kehitystä EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä ja arvioida sitä Suomen kannalta, edistää eri alojen välistä yhteistyötä tekijänoikeusasioissa sekä toimia tiedon levityksen kanavana koko tekijänoikeuskentälle. Laajempaa tekijänoikeuspoliittista keskustelua ja yhteydenpitoa varten ministeriö järjestää vuosittain kansallisen tekijänoikeusfoorumin. Osana tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä ministeriössä aloitetaan myös tekijänoikeuspoliittisten linjausten valmistelu. Tieto-Finlandia-palkinnon saajasta päättää vuonna 2012 päätoimittaja Janne Virkkunen. Enintään kuusi palkintoehdokasta valitsevaan palkintolautakuntaan on nimitetty puheenjohtajaksi viestintäjohtaja Kirsti Lehmusto ja jäseniksi viestintäkonsultti Antti Isokangas ja tietokirjailija Raimo Jussila. FL Raimo Jussila on Suomen tietokirjailijat ry:n kunniajäsen. Hän toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokaskirjat julkistetaan 8. marraskuuta ja palkinto jaetaan 22. marraskuuta. Palkinnon suuruus on euroa. Se rahoitetaan Suomen tietokirjailijat ry:n ja Suomen Kustannusyhdistyksen Kirjasäätiölle lahjoittamin varoin. Lukukeskuksella uusi tietokanta kirjailijavierailuihin Lukukeskus on avannut uuden kirjailijatietokannan, jossa on jo yli 300 kauno- ja tietokirjailijaa, kääntäjää, sarjakuvantekijää ja käsikirjoittajaa. Tietokantaan päivitetään tietoja tekijöistä, jotka tekevät kirjailijavierailuja. Sivulle on tulossa myös hakutoiminnot kirjallisuuslajin ja esiintymispaikan mukaan. Mikäli haluat mukaan tietokantaan, ota yhteyttä Lukukeskukseen puh tai Muistathan, että Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenten käytettävissä on yhdistyksen oma asiantuntijarekisteri. Asiantuntijarekisteristä kuka tahansa voi hakea esimerkiksi puhujaa, luennoitsijaa tai kirjoittajaa. Mikäli haluat päivittää tietojasi, etkä muista salasanaasi, ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon. fi/kirjailija/index Uudet suositukset tietokirjailijoiden esiintymispalkkioiksi Uudet suositukset esiintymispalkkioiksi on päivitetty Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuille. Suositukset pohjautuvat Lukukeskuksen antamiin suosituksiin. Lukukeskus toivoo, että erityisesti kysytyt kirjailijat määrittäisivät itselleen haluamansa taksan. Verkkosivuilla olevat taksat on tarkoitettu kaikille kirjallisuuden alan ammattilaisille tuotannosta ja uran pituudesta riippumatta. Esimerkiksi 45 minuutin esiintymisestä kirjastoissa ja kulttuurilaitoksessa suositetaan 250 euron palkkiota ja vastaavasti yritystilaisuudessa 700 euron palkkiota. Mikäli esiintyminen peruuntuu kirjailijasta riippumattomasta syystä myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta, kirjailijalle korvataan puolet sovitusta palkkiosta. Lakimiesharjoittelija Tatu Hirvonen siirtyi Joensuuhun Lakimiesharjoittelija Tatu Hirvosen työsuhde yhdistykseemme on päättynyt 7. kesäkuuta hänen siirryttyä uusiin työtehtäviin Joensuuhun. Yhdistyksen hallitus ja toimisto kiittävät Tatua hyvästä yhteistyöstä. Muista päivittää yhteystietosi Mikäli et ole saanut yhdistyksen toimistosta sähköpostia, ilmoita osoitteesi. Tiedotamme sähköpostitse muun muassa eri järjestäjien koulutustilaisuuksista. Muista myös ilmoittaa, jos muut yhteystietosi muuttuvat. Lähetä viesti osoitteeseen suomentietokirjailijat.fi tai soita numeroon Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2012 3

4 Kevään apurahat 113 hankkeelle Kevään apurahat 2012 on jaettu 113 hankkeelle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on euroa. Puolivuotisen apurahan sai 35 tietokirjailijaa. Esikoistietokirjaan sai apurahan 35 hakijaa, lasten- ja nuorten tietokirjaan 18 ja tietokirjakritiikin kirjoittamiseen 25 hakijaa. Kaikkiaan apurahoja haettiin 533 hakemuksella. Hallitus teki päätöksen saajista kokouksessaan 31. toukokuuta. Apurahat puolivuotiseen luovaan kirjalliseen työskentelyyn (euroa) Dammert Maria Huostaanotetut tietokirja huostaanottopolitiikasta ja -kokemuksista 2000-luvun Suomessa (9 000) Herranen Timo Rautateillä koko elämä Hurtig Johanna Lapsen seksuaalinen riisto tunnistaminen, kohtaaminen, auttaminen Ilmakunnas Johanna Kulttuurihistoriallisia kirjoituksia 1700-luvun Euroopasta (9 000) Jalovaara Ville Juhannustansseista homoiltaan Kinnunen Taina Vahvat yksin, heikot sylityksin otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista Kopomaa Timo Radikaali vanhuus (9 500) Kortti Jukka Media ja historia (9 000) Kähönen Hannu Muotoilu muutoksen taidetta (9 000) Laitinen-Laiho Pauliina Tietokirja satunnaisista taiteen ostajista Lehtinen Sanna Kirkko osana yhteiskuntaa kirkkososiologian perusteet (9 000) Lindén Mariella Hur fastnar sjön på kartan? Makkonen Pekka Pigmenttejä ja pikseleitä kuvallisen viestinnän aikakausia (9 000) Marttila Olli Savannimaa Tansanian kansallispuistot Myrsky Matti Suomen veropolitiikka Niinivaara Susanna Venäjän viides ilmansuunta Oravasaari Tomi Vapaaehtoistoiminnan johtamisen käsikirja (9 000) Pahajoki Sven Matka Neuvostohelvettiin Palmunen Pekka Ajatuksia, reseptejä ja korjaussarjoja nykyaikaisen ihmisen elämänhallintaan Pekonen Osmo Salaperäinen Venus Perkiö Soili Ideoita rytmisoitinten käyttöön lasten kanssa Pesonen Pirkko Sosiaalisen median lait Pulkkinen Risto Eino Julkusen sota suomalaisen SS-pataljoonan vaiheet sisältäpäin nähtynä Puuronen Vesa Suomalaisen kasvatuksen vaiettua historiaa koulukotiin sijoitettujen kokemuksia Pyysiäinen Ilkka Teologia, tiede ja kognitio Saarinen Tapani Terrorismi ja uskonto johdatus tutkimukseen Siukonen Jyrki Muuttuva taiteilija Sutela Pekka Finland's Trade with the Soviet Union Toiviainen Pasi Vihreä kaupunki ekologista rakentamista etsimässä Tuikka Timo Kansan valtiaat Suomen demokratian lyhyt historia Vacklin Anders Dramatisoi tämä romaani elokuvaksi, elokuva romaaniksi Vehkoo Johanna Hylätyt paikat (9 000) Virtanen Rauli Suomalaisen kehitysyhteistyön historia Voutilainen Eeva Ravitsemuskirja Väisänen Liisa Jumalan ruoska Medicien Firenzessä Girolamo Savonarolan elämä ja opit Apurahat esikoistietokirjan kirjoittamiseen Aro Irmeli Tietotyöläisen neljäs identiteetti (3 500) Bruun Otto Kaappauksia, keinottelua ja kriisejä globaali maa- ja ruokakysymys 2010-luvulla (3 500) Dernjatin Markus Koralliriuttaopas Ekblad Camilla Helga Havsörns barnböcker Haataja Marika Haluava ja nauttiva nainen seksuaaliopaskirja tytöille ja nuorille naisille (3 500) Hannula Aino Osallistumisen pedagogiikkaa freireläisiä ajatuksia kansalaistoimintaan ja kasvatustyöhön Harjula Kristiina Tuntematon vanhuus (2 000) Hyppänen Sonja Tyhjenevän meren tarina Ihatsu Sanna Rintamamiestalon korjausopas Jalava Veera Seniorigraffiti matkalla tulevaisuuteen Jyrkkä Hannele 15 totuutta tanssijan työstä (3 500) Karhu Annina Soveltava teatteri -sateenvarjon alla (3 500) Karhu Hanna Suomalaisen kirjallisuuden kadotetut kirjat tuhoutuneita käsikirjoituksia ja suuria suunnitelmia Kiriakos Carol Tohtoritakuu kirjoittamisen opas jatko-opiskelijalle ja nuorelle tutkijalle (2 000) Laakso Markus Amorphis Kalevalametallistien virallinen biografia Laitila Risto Opaskirja potilaalle (2 000) Launonen Reima Oikeudenmukaisen verotuksen periaatteet (3 500) Leinonen-Sahlgren Kristiina Huonekaluverhoilun käsikirja Leppänen Olli Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin! Mihin aloittavan yrittäjän tulee toiminnassaan keskittyä Leskelä Leealaura Selkokirjoittajan tekstilajiopas mediatekstit, informoivat tekstit ja kaunokirjalliset tekstit (2 000) Linja-aho Vesa Sähkö- ja hybridiajoneuvojen sähkötyöturvallisuus (3 500) Markkula Inkeri Opas lapsille mikroskooppisten eliöiden maailmaan Murtosaari Jukka Kannen kuvitti... (3 500) 4 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2012

5 Partanen Rauli Suomi öljyn jälkeen Pellikka Petri Ympäristönmuutoksia Afrikassa seikkailuja Kenian Taitavuorilla vuodesta 2003 Penttilä Mikko Opaskirja potilaalle (2 000) Pesonen Anna Johdatus intialaiseen populaarielokuvaan (3 500) Reiniaho Tuomo Perinnejouset perinnejousten rakentaminen, käyttö ja historia (3 500) Saari Ulla Japanin kielen oppikirja yläkouluun ja lukioon (2 000) Salovaara Aija Nairobilaisen entisen katulapsen elämästä kertova teos (3 000) Satri Janna Sisäinen lepatus herkän ihmisen tietokirja Tuominen Arvo Russkaja Helsinki (Venäläinen Helsinki) Uski Johanna Japanin kielen opetusmateriaali vuotiaille (2 000) Vehviläinen Hanna Huippu-urheilija, äiti ja opiskelija jalkapalloilija Laura Österberg Kalmarin tarina (3 500) Viestilä Tuija Laske ja mittaa suomeksi -oppikirja Apurahat lasten ja nuorten tietokirjan kirjoittamiseen Dieckmann Maijaliisa Metsän poika tahdon olla tietokirja lapsille Aleksis Kiven lapsuudesta (2 000) Hietamies Leena Minun mummoni Hjelt Marjut Ilkikurinen ilmanväki tietoa ja tarinoita sisältävä nuortenkirja maailman kansojen ilman haltijoista ja jumalista (3 500) Härkönen Marja Minä Zarmina yksin Suomeen tulleen pakolaislapsen tarina (2 000) Koivisto Andreas Aikamadot ja Jacobikannu (2 000) Kuisma Titta Lasten luontoaiheinen mökkikirja (2 000) Lauerma Liisa Tilkkuseikkailu (3 500) Lehtonen Ulla Siili seikkailee vieraassa metsässä (3 500) Mikkanen Raili Mennään sirkukseen tietokirja lapsille, nuorille ja koko perheelle suomalaisen sirkuksen historiasta ja nykypäivästä (2 000) Moilanen Paula Pulpetin salaisuus (3 500) Parkkinen Jukka Kuka maalasi kallioon? Tietokirja Suomen kalliomaalauksista (3 500) Sillanpää Silja Liru ja luikku lasten tietokirja suomalaisista kansansoittimista Taskinen Keijo Villiä Pohjolaa (3 500) Teerijoki Elina Nuoren kokin ekokeittiö Tervomaa Raija Sankareita kaikki patsaita suurmiehistä ja arjen sankareista Tulusto Riitta Hyvää uutta vuotta! Monikulttuurinen lastenkirja vuodenajoista ja vuoden juhlista (3 500) Vaismaa Marketta Vesikirja suomalaisesta vesihuollosta kertova informatiivinen kirja lapsille (2 000) Vuento Matti Lasten tietokirja (3 500) Apurahat tietokirjakritiikin kirjoittamiseen Ahtola Aleksi (1000) Aunesluoma Juhana (1500) Drufva Juha (1000) Hämäläinen Karo (1000) Ihamäki Katja (1500) Isohookana-Asunmaa Tytti (1500) Klingenberg Hanna (1000) Kokkonen Jouko (1500) Koskensilta Risto (1000) Lampiselkä Jarkko (1000) Malinen Jere (1500) Matikainen Katja (1000) Myllylä Markku (1500) Paalasmaa Jarno (1500) Pellinen Jukka (1000) Pääjärvi Maaria (1000) Rantala Janne (1000) Saari Lars (1000) Saressalo Lassi (1500) Takala Tuomo (1000) Toijonen Siskotuulikki (1000) Tolvanen Mattias (1500) Velmala William (1000) Väänänen Marjasinikka (1000) Yli-Annala Kari (1000) APURAHAT Syksyn apurahat haettavana syyskuussa Suomen tietokirjailijat ry:n syksyn apurahat luovaan kirjalliseen työskentelyyn tulevat haettaviksi syyskuussa. Apurahan hakijalla täytyy olla edellisen apurahan jälkeen julkaistua uutta tuotantoa. Jos hakija on aiemmin saanut yhdistykseltä apurahan, edellytetään, että hän on tehnyt sen käytöstä hyväksytyn selvityksen määräaikaan mennessä. Edellinen apuraha pitää olla siis selvitetty ennen kuin seuraava apuraha voidaan myöntää. Selvityslomakkeen voi tulostaa yhdistyksen verkkosivuilta. Syksyn apurahojen hakemuslomake on verkkosivuilla hakuajan alettua. Villa Lanteen haku mennessä Suomen tietokirjailijat ry julistaa jäsentensä haettavaksi kaksi kuukauden mittaista kirjailijakotipaikkaa Suomen Rooman-instituutista Villa Lantesta ( Majoitus on maksuton. Lisäksi valitut saavat yhdistykseltä euron apurahan matkakustannuksiin ja elämiseen. Residenssiaika on käytettävä vuoden 2013 aikana. Ajankohta sovitaan instituutin kanssa. Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Suomen tietokirjailijat ry:n toimistossa perjantaihin 14. syyskuuta mennessä. Hakemuksesta on käytävä ilmi hanke, jota hakija aikoo tehdä oleskelunsa aikana. Hakemuksia arvioitaessa suositaan tietoteoshankkeita, joilla on kytkentä Välimeren alueeseen, kieliin, kulttuuriin, historiaan tai nykypäivään. Instituutti avustaa tietokirjailijaa yhteyksien saamisessa paikalliseen tiede- ja kulttuurielämään. Lisätietoja Jukka-Pekka Pietiäinen, puh , , jukka-pekka. pietiainen@suomentietokirjailijat.fi. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2012 5

6 Kirjastoapuraha 259 tietokirjailijalle Tietokirjastipendi 68 koululaiselle Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt lähes 3 miljoonaa euroa kirjastoapurahoina ja -avustuksina 891 kirjailijalle ja kääntäjälle. Apurahat on tarkoitettu kirjailijoiden ja kääntäjien luovaan työskentelyyn. Avustukset myönnetään taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Tietokirjallisuuden saama osuus on vain 10 prosenttia. Apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille jaettiin euroa (kaunokirjallisuus) ja euroa (tietokirjallisuus), apurahoina kääntäjille euroa (kaunokirjallisuus) ja euroa (tietokirjallisuus), avustuksina ahtaissa taloudellisissa oloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille euroa (kaunokirjallisuus) ja euroa (tietokirjallisuus), avustuksina sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella euroa (kaunokirjallisuus) ja 700 euroa (tietokirjallisuus). Yhteensä summat olivat euroa (kaunokirjallisuus) ja euroa (tietokirjallisuus). Yksittäisten apurahojen suuruus vaihtelee 500 eurosta euroon. Hakemuksia tuli lautakunnalle tänä vuonna 1 419, joista kaunokirjallisuuden alaan kuuluvia oli ja tietokirjallisuuden alaan kuuluvia 348. Apurahan sai 632 kaunokirjallisuuden alan tekijää ja 259 tietokirjallisuuden alan tekijää. Apurahoihin ja avustuksiin varatusta määrärahasta 90 prosenttia myönnetään kaunokirjallisuudelle ja 10 prosenttia tietokirjallisuudelle. Kääntäjille on varattu kummassakin ryhmässä 16 prosentin kiintiö. Apurahaa ei myönnetä tieteellisten tutkimusten tai oppikirjojen tekijöille. Kirjastoapurahajärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa. Sen nojalla kirjailijoille ja kääntäjille jaetaan apurahoja, koska heidän teoksiaan on maksutta lainattavissa ja luettavissa yleisissä kirjastoissa. Kirjastoapurahojen ja -avustusten määräraha on sidottu yleisten kirjastojen edellisen vuoden kirjahankintoihin ja se on suuruudeltaan 10 prosenttia kokonaissummasta. Apurahat ja avustukset myönnetään hakemuksesta ja ne ovat harkinnanvaraisia eivätkä perustu esimerkiksi lainausmääriin. Apurahoista päätettäessä huomioidaan sekä kirjailijan aiempi tuotanto että nykyinen luova työvaihe. Muista hakea! Kirjastoapurahoista tietokirjallisuus saa vain 10 prosenttia, vaikka tietokirjallisuuden hankinta yleisiin kirjastoihin on moninkertaista (40 50 prosenttia). On tärkeää, että mahdollisimman moni tietokirjailija hakee kirjastoapurahaa. Myös tällä tavoin voimme osoittaa valtiovallalle, että tietokirjallisuus tarvitsee tasavertaisen kohtelun kirjastoapurahajärjestelmässä. Haku Villa Karoon päättyy Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet voivat hakea työskentelystipendiä Villa Karosta Beninistä. Kevätkauden ( ) stipendien hakuaika päättyy lauantaina 15. syyskuuta. Villa Karon työskentelystipendien pituus on 5 viikosta 3 kuukauteen. Stipendihakemuksessa on tärkeintä työsuunnitelma, jonka tulisi mieluusti liittyä jollain tavalla Afrikkaan ja sen kulttuuriin. Stipendiä haetaan suoraan Villa Karon ystävät ry:n kautta. Hakulomakkeen voi lähettää Villa Karon verkkosivujen kautta. Liitteet tulee lähettää postitse. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakoivat tänä keväänä 68 koululaiselle stipendin tunnustukseksi siitä, että nämä ovat lukeneet aktiivisesti tietokirjallisuutta. Stipendien suuruus on sata euroa ja ne jaettiin koulujen kevätjuhlassa opettajien tekemien esitysten perusteella. Saajina olivat peruskoulun 9.-luokkalaiset ja lukiolaiset. Palkittavien koulut olivat eri puolilla Suomea. Stipendin saajista poikia oli 46 ja tyttöjä 22. Tietokirjastipendit jaettiin nyt toista kertaa. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry kannustavat stipendillä koululaisia lukemaan tietokirjoja. Osana hanketta kouluille tarjottiin kevään aikana mahdollisuutta kutsua tietokirjailijoita kouluun kertomaan omista tiedonaloistaan. Hankkeen taustalla on Lauri Jäntin säätiön ja Suomen tietokirjailijoiden huoli tiedonhankinnan pirstaloitumisesta ja lukuharrastuksen vähenemisestä. Oppilaat käyttävät yleensä varsin hyvin internetiä tiedonhankintaan, mutta sen rinnalle tarvitaan tietokirjoja syventämään tietoa. Kirja auttaa oppilasta muodostamaan asiasta kokonaiskuvan ja rohkaisee samalla omaan ajatteluun. Tietokirjoja lukevat oppilaat ovat vahvoilla, kun mitataan oppimistuloksia. Kirja joka muutti elämäni Mikä kirja jätti pysyvän jäljen? Minkä lukukokemuksen jälkeen et ollut enää entisesi? Lukukeskus esittää kaikille avoimen kutsun kirjoittaa aiheesta Kirja joka muutti elämäni. WSOY julkaisee tarinoista kirjan keväällä Kirjoita omakohtainen, merkin tarina suhteestasi tärkeään kirjaan. Kirjoitusaikaa on 31. elokuuta 2012 asti. Lisätietoja Lukukeskuksen verkkosivuilta osoitteesta Suomen tietokirjailijat ry Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki puhelin faksi toimisto@suomentietokirjailijat.fi

7 Warelius-palkinnot jaetaan Sastamalassa Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot jaetaan kesäkuussa Sastamalassa. Palkinnoista toinen jaetaan perinteisesti Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa perjantaina 29. kesäkuuta klo Sylvään koululla (Ojansuunkatu 8). Palkinnoista toinen jaetaan edellisenä päivänä yhdistyksen kesäpäivän ohjelmassa suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa klo Warelius-palkinto on yhdistyksen merkittävin palkinto. Se myönnetään tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan euroa. Palkinto on jaettu vuodesta Viime vuonna palkinnon saivat professori Jaakko Hämeen-Anttila ja äidinkielenopettaja FM Leena Laulajainen. Yhdistyksen kesäpäivää vietetään Sastamalassa torstaina 28. kesäkuuta klo alkaen. Ohjelma on esitelty jäsentiedotteessa 2/2012 ja yhdistyksen verkkosivuilla. Sitovat ilmoitautumiset on tehtävä torstaihin 14. kesäkuuta mennessä toimistoon puh tai fi tai verkkosivujen kautta ( TIETOKIRJA.FI Vanhan kirjallisuuden päivät, Sastamala Sylvään koulu, Ojansuunkatu 8 Elämäni tietokirjat pe klo (auditorio) Kansanedustaja Tuija Braxia haastattelee FT Jukka-Pekka Pietiäinen. Kirjalliset liikemiehet la klo (juhlasali) Keskustelijoina Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen, kustannusalan historian kirjoittanut dosentti Kai Häggman ja kustantaja Touko Siltala. Puhetta johtaa FT Jukka-Pekka Pietiäinen. Kotiseutukirjallisuuden kymmenen parasta -paneelikeskustelu Helsingissä Suomen tietokirjailijat ry järjestää tiistaina 28. elokuuta klo keskustelutilaisuuden yhdessä Bibliofiilien Seuran ja Suomen Kotiseutuliiton kanssa Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6) Helsingissä. Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo valitsee ja esittelee kymmenen mielestään tärkeää kotiseutukirjaa. Paneelikeskustelussa äänessä ovat myös paikallishistorioita kirjoittaneet tietokirjailijat Reijo Heikkinen ja Eeva-Liisa Oksanen sekä keräilijä Hans Morottaja. Kotiseutukirjallisuuden kymmenen parasta tilaisuus kuuluu TIETOKIRJA.FI-ohjelmistoon. TIETOKIRJA.FI Suomi Areena, Pori Areenalava, Eetunaukio ELÄMÄKERTOJA JA HENKILÖKUVIA Risto Uimonen Jyrki Koulumies Eveliina Talvitie Panu Rajala haastattelija Jukka-Pekka Pietiäinen ti klo Risto Uimonen Hän on kirjoittanut useita henkilökuvia mm. Esko Ahosta ja Iiro Viinasesta. Tekeillä ovat kirjat Per- Erik Lundhista ja Sauli Niinistöstä. ke klo Jyrki Koulumies Hän on kirjoittanut teoksen Moskova, minä ja Mullova. Huhtikuussa häneltä ilmestyy teos Kohtalona Kostamus, joka on idänkaupan veteraanin Risto Kangas-Ikkalan muistelmat. to klo Eveliina Talvitie Hän on kirjoittanut henkilökuvat Ilkka Kanervasta ja Matti Vanhasesta. Tekeillä on kirja naispoliitikoista. pe klo Panu Rajala Hän on kirjoittanut mm. Mika Waltarin ja Juhani Ahon elämäkerrat sekä omaan elämäänsä liittyviä henkilökuvia. Syksyllä häneltä ilmestyy kirja Veikko Huovisesta. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2012 7

8 KOVA LAKI Tietokirjailijan sosiaaliturva on monen tekijän summa Moni tietokirjailija työskentelee vaihtelevasti työsuhteessa, freelancerina, apurahalla ja omassa yrityksessään. Kirjailijan elanto voi muodostua ansiotuloista, pääomatuloista, apurahoista tai liiketoiminnan tuotoista tai näiden yhdistelmistä. Työn tekeminen voi keskeytyä sairastumiseen, lapsen syntymään tai työttömyyteen, ja joskus koittavat ansaitut eläkepäivätkin. Tällöin toimeentulo turvataan yleensä jollain sosiaalietuudella. Sosiaaliturvan haasteita: Työn tekemisen muodot ovat monipuolistuneet ja monimutkaistuneet, mutta sosiaaliturvalainsäädäntö ei ole täysin seurannut mukana tässä kehityksessä. Sosiaalietuuksien saaminen ja etuuksien tason selvittäminen ei välttämättä ole yksinkertaista. Eräs järjestelmän epäkohdista on, että tekijänoikeuskorvauksia verotetaan ansiotulona, mutta korvauksia ei lasketa sosiaalietuuksien tason määrittävään työtuloon kuten muuta ansiotuloa. Tekijänoikeuskorvaukset eivät siten kasvata esimerkiksi työttömyyspäivärahan määrää. Työttömyysaikana saadut tekijänoikeuskorvaukset otetaan kuitenkin huomioon työttömyyspäivärahaa alentavina tuloina. Tekijänoikeuskorvaukset voivat jopa estää etuuden saamisen. Tietokirjailija saattaa siten joutua väliinputoajan asemaan. Työtulo etuuksien perusteena: Sosiaalietuuksien saamiseen ja määrään vaikuttaa ns. työtulo. Työtulo on laskennallinen käsite, jota käytetään sosiaalietuuksien tason määrittämisessä. Työntekijän työtulo on yleensä viimeisin verotuksessa vahvistettu työtulo palkkakertoimella tarkistettuna. Vuonna 2012 etuuksia laskettaessa käytetään vuoden 2010 verotuksessa vahvistettua työtuloa. Työtulosta vähennetään ensin tulon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset, kuten esimerkiksi työmatkakustannukset ja työttömyyskassan jäsenmaksut. Yrittäjän työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan kyseistä työtä. Työtulo tarkoittaa siis rahallista arviota yrittäjän työpanoksesta. Apurahansaajan työtulo lasketaan vähentämällä myönnetyn apurahan määrästä ensin mahdolliset vähennykset. Tämä erotus jaetaan puolestaan työskentelypäivien määrällä, ja näin saatu osamäärä kerrotaan luvulla 360. Laskettaessa työtuloa Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämistä puolivuotisista apurahoista on syytä muistaa, että ne ovat ns. työskentelyapurahoja, joista ei voi vähentää kirjoittamisesta aiheutuneita kuluja. Tällöin työtulo saadaan jakamalla apurahan täysi määrä työskentelypäivien määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 360. Yhdistyksen verkkosivuille on kerätty tietoa sosiaaliturvasta ja verotuksesta. Uudistetuilla Edunvalvonta-sivuilla ( on vastaus moneen tietokirjailijan työhön ja toimeentuloon liittyvään kysymykseen. Sivuilla on myös linkkejä eri viranomaisten verkkosivuille, joista saa tietoa muun muassa sosiaalietuuksien hakemisesta, määrästä ja maksamisesta. TUUMANTUPA Lokakuussa lomalle Lappiin? Tuumantuvan suosituimmat lomaviikot syyskaudelle ( ) on loppuunvarattu. Vapaita viikkoja on lokakuusta alkaen. Mahdolliset peruutuspaikat ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla (Jäsenyys > Lapinmaja ja residenssit > Varauskalenteri). Tuumantuvan viikkovuokra on eisesonkiaikana 130 euroa. Mökkiä voivat vuokrata vain yhdistyksen jäsenet omaan henkilökohtaiseen käyttöön. Valitettavasti mökille ei saa viedä lemmikkieläimiä. Varauksen voi tehdä verkkosivuilla tai puhelimitse tai sähköpostitse (järjestösihteeri Eija Tiihonen, puh , Kesäpäivä Sastamala Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamala TIETOKIRJA.FI Sastamala Pori Pohjois-Suomen Kirjamessut Oulu Kotiseutukirjallisuus Helsinki Hallituksen kokoukset 6.9., 9.10., Toimisto on suljettu ja Seuraava jäsentiedote 4/2012 ilmestyy syyskuun lopulla. Suomen tietokirjailijat ry Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki puhelin faksi toimisto@suomentietokirjailijat.fi