ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s. 8-14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s. 8-14"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s Esteetön viestintä lapsen arjessa s. 20 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan, mukana juhlassa Yle TV2:n Naurun tasapaino -ohjelma s. 30

2 a d h d-liitto ry adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Pakarituvantie 4, HELSINKI Puh PUHELINNEUVONTA maanantaista perjantaihin klo 9 11 Puh HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh Projektisuunnittelija/Porina-projekti Marjo Hodju Puh Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh Sähköpostit ovat muotoa ellei toisin mainita. Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 s i s ä l l y s Tässä numerossa 4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 7 Piirustuskilpailun satoa ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteistyönä koostettu osio 8 Nettikiusaaminen ja erityislapset 11 Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa 13 Some on osa nuoren elämää 15 Kirja-arvioita 16 Oulun vertaistukiryhmässä keskusteltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa 18 Porina-nurkka 19 ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset 20 Esteetön viestintä lapsen arjessa 25 Appar och plattor är det tidsfördriv eller bidrar de till utveckling 27 Länsi-Uudenmaan Neuris ry 28 Jäsenyhdistykset 30 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan ADHD-aikuiset Naurun tasapainon kuvauksissa 32 Hahkusta tukea hahmottamisen haasteisiin Takakansi ADHD-liiton Elätkö elämää, jota adhd värittää? -koulutuskiertue Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p ä ä k i r j o i t u s Syksyiset terveiset täältä uudelta toimistolta Huomasin aamulla ihmetteleväni, joko se heinäkuu tosiaan meni? Ilmat jatkuivat pitkään lämpiminä vielä elokuunkin puolelle, kunnes yhtäkkiä syksyinen tuttu sade piiskasi ikkunoihin, ja kaapista piti kaivaa kumisaappaat ja villatakki. Toki valon väheneminen ja öiden pimentyminen viestii syksyn saapumisesta, mutta aurinkoisen kesän jälkeen uuden vuodenajan tulo vaatii totuttelua. Saimme nauttia lämmöstä kylmän alkukesän jälkeen, joten nautitaan ja ollaan iloisia myös lämpimistä syysilloista. Toivottavasti niitä vielä on luvassa jossain vaiheessa. Kesän aurinkoenergialla ponnistamme syksyn rientoihin. Täällä ADHD-liitossa syksy tarkoittaa kiirettä. Muuttopuuhista selviämisen jälkeen alkaa heti syksyn toiminta, budjetointi ja hakemusten kirjoittaminen Raha-automaattiyhdistykseen. Myös avoimien ovien eli tupaantuliaisten suunnittelu on mukavaa puuhaa ja se käynnistyykin heti, kun tavarat saadaan paikoilleen. Sopeutumisvalmennuskurssit käynnistyvät ja 25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue starttaa. Muistuttakaa paikallisesti ihmisiä seminaareista eri tilaisuuksissa. Paikkoja koulutuksiin kannattaa kysellä vielä tämän lehden ilmestyessäkin. Myös lomalla olleet vertaistukiryhmät aloittavat toimintansa ja hallituskin kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuussa pohtimaan vuotta 2015 yhdessä henkilökunnan kanssa ja aloittamaan uuden strategiakauden suunnittelun. Paljon tapahtuu, joten kannattaa seurata liiton nettisivuja. Sieltä löytyy viimeisin tieto. Järjestösuunnittelija Mirjami Koivusen jäätyä äitiyslomalle elokuussa, on hänen sijaisenaan juuri aloittanut Maria Uitto. Toivotamme lämpimästi Marian tervetulleeksi toimistoomme Helsinkiin. Marraskuussa on syyskokouksen aika. Syyskokous pidetään tänä vuonna Hämeenlinnassa vanhan Verkatehtaan tiloissa. Toivomme uusien sääntöjemme olevan jo voimassa tässä kokouksessa, jotta uudet henkilöstövalinnat voidaan tehdä uusien sääntöjen mukaan. Lisäinfoa kokouksesta ja muutoksista lähetetään yhdistyksille myöhemmin. Toivotan kaikille lukijoillemme oikein kaunista ja värikylläistä syksyä! Jag önskar alla läsare en riktigt färgfull höst! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 4

5 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Hyvät lukijamme Olemme saaneet Lappia myöten nauttia historiallisen pitkään jatkuneesta ja helteisestä kesästä. Lämmön myötä olemme siirtyneet mökeille, pihoille ja puistoihin, avanneet ikkunat ja ovet ulkomaailmaan, myös toisillemme. Muutama sana on herkästi tullut vaihdettua outojenkin ihmisten kanssa, meistä on lämmön ja auringon avulla tullut avoimempia ja välittömämpiä ainakin hetkeksi. Syksyn pimeneviin iltoihin, koleuteen ja talven odotteluun laskeutuminen tuo mukanaan mahdollisuuden lisääntyviin yhteisiin koti-iltoihin, hämärähyssyyn kynttilöineen ja sohvannurkkineen. Samalla sisätiloihin vetäytyminen herkästi katkaisee spontaanin vuorovaikutuksen kanssakulkijoiden kanssa. Koulujen ja töiden alkaminen tuovat omat turvalliset rutiininsa, mutta samalla aikataulut ja kiire syövät aikaa toistemme kohtaamiselta. Ensin tulivat kännykät ja Nokian sanoin yhdistivät ihmiset, myös meidät talviuniset suomalaiset. Nyt on sosiaalinen media rynnistänyt koteihimme avaamaan virtuaaliset ikkunat ulkomaailmaan, taas olemme vuoden ajasta riippumatta osa muuta maailmaa ja voimme avata sanaisen arkkumme halumme mukaan, niin tavalliset tallaajat kuin eri tavoin toimintarajoitteiset tai vammaiset. Meillä on yhteiset mahdollisuudet löytää toisemme, vuosienkin takaa, koota harrastuspiirejä tai vain vaihtaa ajatuksia. Hyvä niin! Ongelmallista on, että emme ole vain vuorovaikuttajia, olemme myös vuorovaikutuksen, kielteisenkin, kohteita. Mainostajat hyödyntävät häikäilemättä suosittuja yhteydenpitokanavia. Mielipiteenmuokkaajat ja ääriainekset hakevat vertaisryhmiä tai vaikutuksille alttiita kohteikseen. Nimettömyyden suojasta on helppo purkaa kaunoja toisen alistamiseen tai kiusaamiseen. Lapset, ehkä vielä muita herkemmin impulsiiviset ja välittömät erityislapsemme, ovat erityisen alttiita manipuloinnin kohteita. Niin mainostajat kuin muutkin tarkoitushakuiset aikuiset saavat herkästi lapset uskomaan asiaansa. Lapsia on helppo käyttää hyväksi. Vaikka sosiaalinen media tarjoaa meille kaikille mainion lisän arjen kiireiden keskellä tavoittaa toisemme ja päästä osaksi tärkeää yhteisöllisyyttä, on tärkeä tiedostaa riskit mahdollisuuksien ohella. Vanhempien vastuulla on lasten ohjaaminen ja suojeleminen vahingolliselta viestinnältä. Vanhempien tehtävänä on tietää, missä lapset liikkuvat, oli sitten kyseessä todellinen tai virtuaalimaailma. Some vapauttaa ja avaa mahdollisuuksia. Vapaus edellyttää kuitenkin vastuuta. Kun sen tiedostamme, voimme esteittä nauttia Somen riemuista. Iloista ja vastuullista someilua ja rauhallista laskeutumista hämärtyviin syysiltoihin. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puh

6 l i i t t o ilmoittaa VOIMAUTTAVAN OLEMISEN RYHMÄ Oletko ADHD-diagnosoidun tai ylivilkkaan lapsen vanhempi? Kiinnostaako Sinua lähteä voimauttavalle ja luovalle matkalle etsimään ja kokemaan, minkälaisia kehosi rytmejä löydät? Luovuus on meissä jokaisessa, joten ryhmä on myös hyvä keino oivaltaa ja kokea oman luovuuden mahdollisuuksia. Ryhmän tarkoituksena on etsiä ja tutkia omaa kehollista olemista, kehon rytmiä suhteessa itseen ja muihin. Lopputuloksena on tarkoitus löytää tapoja olla sanattomasti vuorovaikutuksessa kehorytmejä etsien ja kuunnellen. Työskentely tapahtuu ekspressiivisen taideilmaisun keinoin. Työskentelyssä käytetään eri taiteen lajeja, kuten kuvallista työskentelyä, liikettä, ääntä, kirjoittamista. Kokemusta taiteellisuudesta ei tarvita. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa keskiviikkoisin klo ADHD-liiton Helsingin toimiston tiloissa (Pakarituvantie 4). Ensimmäinen kokoontuminen on Osallistumismaksu on viiden euron materiaalimaksu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä suoraan ohjaajalle: Kaisa Mattila, puh , Kaisa opiskelee ekspressiivisen taideilmaisun ohjaajaksi viimeistä vuotta ja ryhmäohjaus on osa opintokokonaisuutta. Vertaisohjaajien koulutuspäivä Oulu ja Tampere Koulutus on tarkoitettu aloitteleville ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät. Ohjelma Tervetuloa ja esittäytyminen Vertaisryhmätoiminnan perusteita Kokemuksia ryhmänohjaamisesta Lounas Ryhmässä toimimisen harjoittelua draaman keinoin, käytännön vinkkejä Iltapäiväkahvit Minä ohjaajana ohjaustaitojen pohdintaa, jaksaminen, ryhmän arviointi Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Oulun koulutukseen on ja Tampereelle Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Koulutuspaikkojen tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Osallistujille tarjotaan lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakustannuksia korvataan 30 euroa yhtä osallistujaa kohden. Ilmoittautuminen alla olevissa osoitteissa: Lisätiedot: Oulun koulutus: Marjo Häyry, Autismi- ja Aspergerliitto puh Tampereen koulutus: Elina Salo, Aivoliitto puh

7 p i i r u s t u s k i l p a i l u n satoa Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailun satoa ADHD-liitto pyysi keväällä teiltä lukijoilta piirustuksia aiheella Elän elämää, jota adhd värittää. Piirustuksia tuli mukavasti, ja kaikkien piirustuksen lähettäneiden kesken arvottiin kolme onnekasta, jotka voittivat elokuvalipun. Voittajille on jo liput lähetetty. Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja paljon onnea elokuvalipun voittaneille. Tällä sivulla pääsette kurkistamaan kilpailun satoa. 7

8 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Nettikiusaaminen ja erityislapset Sosiaalinen media tuottaa paljon hyvää ja arvokasta. Se tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen tukeen, osallistumiseen, vaikuttamiseen ja voimaantumiseen. Sosiaalinen media tarjoaa kuitenkin tilan myös loukkauksille, piloille ja ryhmästä poissulkemiselle. Tutkimuskirjallisuuden perusteella lapset, joilla on vaikeuksia oppia tai haastetta selvitä sosiaalisista tilanteista, joutuvat netissä useammin kiusatuiksi. Myös lapset, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, joutuvat netissä muita herkemmin kiusatuksi, ja he ovat myös muita lapsia useammin kiusaajia. Netin ja sosiaalisen median riskit koettelevat kaikkia netinkäyttäjiä. Mediatutkimuksessa on pyritty viime vuosina tekemään näkyväksi lasten ja nuorten mediatapojen eroavaisuuksia. Keskustelua on hyvä avata myös siitä, millainen toimintaympäristö sosiaalinen media erityislapsille on ja millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta siellä luoviminen tuo heille iloa ja hyötyä. Erityislapset tarvitsevat tukea, joka auttaa heitä käyttämään nettiä ja sosiaalista mediaa turvallisella tavalla. He tarvitsevat välineitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. He, kuten kaikki muutkin netinkäyttäjät, tarvitsevat kannustusta vastuulliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media kohtaamispaikkana Netissä luotu sosiaalinen verkosto toimii uuden oppimisen, vertaistuen ja osallisuuden areenana. Erityislasten ja -nuorten netinkäyttöä tahdotaan kuitenkin usein rajoittaa tai heitä ei erityisemmin kannusteta netinkäyttöön, sillä heidän turvallisuudesta ja netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ollaan huolissaan. Erityislapsille on taattava mahdollisuus oppia pitämään huolta itsestään ja muista, jotta netin positiiviset puolet ovat myös heidän ulottuvillaan. Netissä on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja. Nettikiusaamiseen lukeutuu esimerkiksi: ahdistelu ja häirintä pilkallinen matkiminen ja jäljittely mustamaalaus fleimaus eli sanasodan aiheuttaminen tahallisesti yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen vaaninta, uhkailu ja ärsyttäminen noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen seksiviestittely. Paljon nettiä käyttävät muodostavat laajoja sosiaalisia verkostoja verkossa. Tämä koskee etenkin niitä, joilla on vaikeutta solmia uusia ystävyyssuhteita kasvokkaisissa kontakteissa. Sosiaalisesti helposti ahdistuvat pitävät nettiviestintää monesti miellyttävämpänä, sillä he kokevat itsensä varmemmiksi ja luottavat itseensä enemmän netissä. Esimerkiksi, jos puheen ymmärtäminen ja tuottaminen tai keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa kasvokkain, netissä vuoropuhelua voi rytmittää helpommin omaan viestintätapaan sopivaksi. Lisäksi netissä ei välttämättä tarvitse tulkita keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä. Yleensä ei myöskään tarvitse miettiä omaa kehonkieltä ja 8

9 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio ilmeiden tarkoituksenmukaisuutta. Nettiin liittyvä nonverbaalisuus voi olla voimaannuttavaa. Toinen netissä tapahtuvaan kommunikaatioon liittyvä piirre on mahdollisuus käydä keskusteluja nimettömänä. Nimettömyyden eli anonyymiyden turvin voidaan kokeilla erilaisia rooleja altistamatta itseä samalla tavoin mahdolliselle kielteiselle palautteelle ja sosiaalisille sanktioille kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Vaikka netissä viestimisessä on tiettyjä etuja kasvokkaiseen kommunikaatioon verrattuna, viestinnän välillisyys ei estä sitä, ettei ikävä palaute tai toisten paheksunta ja pilkka tuntuisi pahalta kun ikävät teot netissä ovat toistuvia ja tarkoituksellisia, puhutaan nettikiusaamisesta. Lapset ja nuoret, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin vaikeuksia, eivät välttämättä tunnista netissä tapahtuvaa kiusaamista kiusaamiseksi tai eivät ymmärrä loukkaavansa muita. Vitsailun kehkeytyminen satuttavaksi tai epäsuorat loukkaukset voi olla haastavaa mieltää kiusaamiseksi. Milloin heitot ovat huumoria, milloin keskustelu alkaa saada hienovaraisia sävyjä, joiden tarkoituksena on ivailla ja pahoittaa mieli? Entä miten puuttua kiusaamiseen? Mitä nettikiusaaminen on? Nettikiusaamisella tarkoitetaan verkossa tai mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Sähköposti, pikaviestipalvelut, verkkosivut ja sosiaalinen media, chatit, pelisivustot ja tekstiviestit ovat väyliä ja paikkoja, joissa kiusaamista voi tapahtua. Lapset ja nuoret ovat usein kiusaamisen todistajina eli sivustaseuraajina, mutta osalla on myös omakohtaisia kokemuksia nettikiusaamisesta. Halveksunta, juoruilu, huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit sekä epämiellyttävät, vihjailevat ja seksuaaliset viestit ovat tavallisimpia kiusaamisen muotoja netissä. Lapset kohtaavat myös uhkailua ja kiristystä. Digiajan kiusaaminen Nettikiusaamiseen katsotaan sisältyvän piirteitä, jotka erottavat sen muusta kiusaamisesta. Näitä ovat esimerkiksi anonyymisyys, kasvottomuus, ajan ja paikan rajattomuus sekä toistuvuus. Myös klikkaamisen helppous ja nettimaailman nopeus vaikuttavat siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Jos lapsen on vaikeaa säädellä reaktioitaan, oman toiminnan kontrollointi ja seuraamusten arvioiminen voi olla hyvin haastavaa verkkoympäristössä. Netissä ei tarvitse olla fyysisesti vahva tai sosiaalisesti suosittu, kun toista voidaan herjata. Anonyymisyys tarjoaa näennäisen suojan loukkausten esittämiselle, kun oma henkilöllisyys voidaan salata. Lapsi voi ajatella, että nimettömänä töpeksimisestä ei joudu vastuuseen. Lapselle on hyvä kertoa, että anonyymisyys ei tee kiusaajasta näkymätöntä ja nimetöntä, sillä kiusaaja jättää toiminnastaan jäljet nettiin. Useimmissa tapauksissa palvelun ylläpitäjälle voi ilmoittaa epäasiallisesta ja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta. Ylläpito näkee ilmiannon tiedot, päättää mahdollisista toimenpiteistä ja rangaistuksista. Tämä tieto voi helpottaa lasta, joka on joutunut kiusatuksi tai saada kiusaajan ajattelemaan toimiaan tarkemmin. Lapselle on syytä korostaa, että vaikka tunnistamattomuus tarjoaa mahdollisuuksia ilkeilyyn, netissä voi aina toimia myös toista arvostavasti. Netissä kiusatun tunnereaktiot eivät useinkaan tule näkyviksi. Kun kiusaaja ei tule samalla tavoin tietoiseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä, hän ei välttämättä ymmärrä tilanteen vakavuutta. On kuitenkin osoitettu, että lapset ymmärtävät nettikiusaamisen aiheuttavan kiusatussa vaivaantuneisuuden, häpeän ja surullisuuden kokemuksia. Lapset tajuavat, että netissä kiusaaminen voi olla tuskallinen kokemus siitä huolimatta, että he eivät näe kiusatun reaktioita. Lapsen empatiakykyä kannattaa vahvistaa, 9

10 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio sillä kiusatun pahan olon ymmärtäminen ehkäisee kiusaamisen aloittamista. Sosiaalisen median ja kännykän kautta voidaan kiusata jatkuvasti, eikä kiusattu pääse mielipahaa aiheuttavia asioita pakoon kotonakaan. Nettikiusaaminen ylittää ajan ja paikan rajat. Netissä kiusaviestejä voidaan jakaa nopeasti laajalle joukolle ja loukkaamiseen tarkoitettu sisältö on kerralla suuren yleisön saatavilla. Netin rajattomuuteen liittyy myös nettikiusaamisen toistuvuus. Netissä kerran sanottu tai jaettu materiaali voi pompahtaa toistuvasti esiin. Nettikiusaamisessa yksittäiset teot voivat kertautua ja kiusaamisesta tulla toistuvaa, vaikka niin ei olisi tarkoittanutkaan. Harkitsevaan median käyttöön on rohkaistava. On muistettava, että nettikiusaaminen ei ole vain kiusaamista netissä, vaan se on tavallisesti osa muuta kiusaamista. Nettikiusaamista ei tule väheksyä. Epäasiallinen ja loukkaava käytös netissä vaikuttaa lapseen ja nuoreen myös netinkäytön ulkopuolella. Empaattisuuden opettaminen ja eettisen mediasuhteen kehittymisen tukeminen edistävät myönteistä nettikulttuuria, josta kaikki netinkäyttäjät hyötyvät. Lue lisää kiusaamisesta ja nettikiusaamisesta MLL:n nettisivuilta ja fi/kasvattajille/mediakasvatus/tietoakasvattajille/nettikiusaaminen/. Voit myös käsitellä lasten ja nuorten kanssa netissä tapahtuvaa kiusaamista opetusvideon ja keskusteluaineiston avulla Teksti Satu Valkonen YTT, KM Mediakasvatuksen kehittäjä, erityissuunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Miten tukea lapsen pärjäävyyttä somessa? Huolehdi, että lapsi ja nuori osaa suojata oman yksityisyytensä netissä Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle, mutta on oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Erityislasten voi olla vaikeaa arvioida, mikä tieto itsestä voidaan huoletta kertoa netissä ja millaiset asiat kannattaa jättää kertomatta. Havainnollistavat esimerkit kuvastavat hyvin yksityisen ja julkisen tiedon eroa. Kerro lapselle, että tieto, jota he eivät esimerkiksi kertoisi kadulla vieraalle tai kuva, jota he eivät toivoisi koulun seinälle, on syytä jättää julkaisematta netissä. Yksityistä tietoa ovat muun muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat. Kasvata lapsesta kriittinen mediankäyttäjä Netti on arvokas väline uuden tiedon saamiseen, mutta tiedon luotettavuutta on osattava arvioida kriittisesti. Muistuta lasta, että kaikki netissä oleva tieto on jonkun sinne laittamaa ja siksi uutta tietoa etsiessä kannattaa tutustua ainakin muutamiin eri lähteisiin. Opeta lapselle, että samoin kuin kaikki netissä oleva tieto voi olla epäluotettavaa, netissä voi toimia epärehellisiä tai vilpillisiä ihmisiä. Rohkaise lasta kertomaan niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista netissä Kun lapsi tottuu jakamaan netinkäyttökokemuksiaan, hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista. Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, viesti lapselle, että hän toimi oikein. Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä oli sopimatonta käyttäytymistä ja miksi sekä miltä se hänestä tuntui. Kerro lapselle eri toimintavaihtoehdoista, kuten sosiaalisen median turvaominaisuuksista, kiusaamisviestien tallentamisesta ja omien yksityistietojen suojaamisesta. Pyri ylläpitämään luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän tietää, että voi tarvittaessa tukeutua sinuun. Kannusta lasta toista kunnioittavaan toimintaan netissä Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on toista kunnioittavaa ja ystävällistä toimintaa netissä. Kun lapset oppivat tunnistamaan kunnioittavaa toimintaa, he ymmärtävät paremmin myös kiusaamista. Kunnioittava toiminta on kohteliasta käyttäytymistä, toisten näkemysten kuulemista ja mielipiteiden huomioimista, toisten tunteiden tunnistamista, toisten yksityisen tiedon kunnioittamista, toisten auttamista ja netinkäyttäjien moninaisuuden ymmärtämistä. 10

11 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Kaverit ja kaikki kiva klikkauksen päässä Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa Kännykkä kiinni! Siivoa huoneesi tai pistän pädin jäähylle! Tuttuja komentoja perheissä, joissa on lapsia ja nuoria. Komentoihin sekoittuu myös annos huolta. Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen vapaa-aika on pelkkää feisbuukkia, juutuubia, instaa, wowia ja äskiä*? Mitä netissä oikein tapahtuu ja mikä siellä lapsia kiinnostaa? Netissä voi pelailla pelejä, viettää aikaa ja sieltä löytyy kavereita, joiden kanssa jutella vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Netissä on myös helppo kertoa itsestään ja tekemisistään sekä saada kommentteja ja tykkäyksiä. Vuorovaikutus muiden kanssa somessa ja peleissä on lapselle ja nuorelle tosi tärkeää, vastaa projektityöntekijä Netta Posti-Ahokas Pelastakaa Lapset ry:stä. Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa lasten kanssa chattaaminen Netariverkkonuorisotalon päivystysilloissa sekä Mantelichatissa. Sekä Netari että Manteli ovat järjestön verkkonuorisotyön muotoja, joiden tavoitteena on kohdata lapsia nimenomaan verkossa. Lapset tulevat juttelemaan meille aikuisille peruselämään kuuluvista asioista: kaveri- ja perhesuhteista, koulunkäynnistä ja joskus myös ikävistä asioista, kuten kiusaamisesta, Posti-Ahokas kertoo. Turvallisten aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Nettiin pyritään luomaan kivoja, ikävistä kommenteista ja huonosta käytöksestä vapaita tiloja keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret. Netari ja Manteli ovat turvallisia, valvottuja paikkoja, ja meidän palveluissa käyvät lapset ja nuoret tietävät sen. Ketään ei kiusata ja jutellaan asiallisesti. Kun on tutustuttu ohjaajien Lasten nettielämään kannattaa tutustua, kannustavat Netta Posti-Ahokas (vas.) ja Sari Valoaho Pelastakaa Lapset ry:stä. kanssa, uskalletaan kertoa kurjistakin kokemuksista, Posti-Ahokas toteaa. Some on salamannopea Älypuhelimet ja muut kannettavat mobiililaitteet ovat tuoneet mukanaan uusia kasvatushaasteita. Lapset kantavat maailman mukanaan kännyköissä, jotka ovat aina auki ja netin sisällöt sitä kautta saatavilla. Toisin kuin pöytäkoneet, kännykät ovat vanhempien silmien ulottumattomissa. Lapset voivat törmätä sosiaalisessa mediassa ahdistaviin sisältöihin tai ihmisiin, joiden tarkoitusperät eivät ole aivan kunnossa. Lapset ovat haavoittuvaisia eri tilanteissa, eri syistä. Hyväksymisen tarve voi olla niin kova, että lapsi lähtee hakemaan sitä väärästä paikasta, selvittää asiantuntija Sari Valoaho, joka työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu digitaalisessa mediassa -toimintojen parissa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen haasteena voi olla keskustelun nopeatempoisuus sekä vaikeus tulkita viestinnän tyylejä. On helppo tulla väärinymmärretyksi tai provosoitua aiheetta. Somessa on liiankin helppoa lähettää eteenpäin viestejä, joita voi myöhemmin katua, hän kertoo. Lapset reagoivat netinkäyttöön hyvin eri tavoin. Toiselle esimerkiksi nettipelaaminen voi aiheuttaa ikävää oireilua, toisaalta pelillä voi olla myös rauhoittava ja keskittymistä lisäävä vaikutus. Aikuisen tehtävä on luotsata lasta kohti monipuolisempia 11

12 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. harrastus- ja ajanviettotapoja, jos ongelmia aiheutuu. Median käyttökiellot ja mediapaastokin on välillä paikallaan, mutta ainoiksi kasvatuskeinoiksi ne ovat varsin kehnoja. Keskustelu on tärkeä työväline Sosiaalisen median riskeiltä ei voi suojautua peittämällä lapsen silmiä. Lapsella on oikeus tutustua medioihin, saada tietoa netin kautta ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin verkossa. Näin myös mediataidot pääsevät kehittymään. Miten lapsia sitten voisi kasvattaa toimimaan turvallisesti ja fiksusti sosiaalisessa mediassa? Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään on hyvä lähtökohta. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kaikki ei ole miltä se ensisilmäykseltä näyttää ja sisälukutaitoa on harjaannutettava aktiivisesti, vinkkaa Sari Valoaho. Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. Ihmisten mielikuvat, haaveet ja tulkinnat saattavat värittää todellisuutta sosiaalisessa mediassa. Lapsen kanssa kannattaa myös sopia, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja muistuttaa, kuinka toimitaan verkossa toista kunnioittavalla tavalla, hän jatkaa. Apua kannattaa pyytää jo ennen kuin mitään sattuu. Tätä varten on rakennettu erilaisia palveluita lapsille nettiin, jotta on paikka, josta uskaltaa ja voi kysyä luotettavalta aikuiselta sekä vertaisilta niitäkin kysymyksiä, joita ei uskalla kysyä vanhemmilta. Some täynnä tunteita Sosiaalinen media on entistä suuremmalle osalle meistä arkea ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tila. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea lasten mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa kasvun ja oppimisen paikkana. Esimerkiksi verkkonuorisotalossa oppii yllättäviä taitoja, kuten rauhallista ryhmässä keskustelua sekä omien mielipiteiden perusteltua esittämistä. Ryhmächat vaatii osallistujalta tilannetajua ja keskittymistä. Netissä tarvitaan myös tunteiden hallintaa esimerkiksi silloin kuin joku trollaa eli provosoi tahallaan keskustelijoita, Netta Posti-Ahokas kuvailee. Hyvät mediataidot ovat osa nykypäivän työ- ja koulutusosaamista eikä niiden painoarvo varmasti tulevaisuudessa laske. Hyvät mediataidot suojaavat lasta myös riskikäyttäytymiseltä. Netistä on paljon iloa lapsen elämässä. Erityisiä taitoja omaavilla lapsilla on mahdollisuuksia vaikkapa julkaista omia tuotoksiaan ja saada niille yleisöä, ja sitä kautta saada positiivisia kokemuksia. Aikuinen pystyy lasta tarkkailemalla kyllä selvittämään, vaatiiko somen käyttö tarkempaa ohjausta. Jos netinkäytön jälkeen lapsi on aina kiukkuinen, kannattaa keskustella mistä tunteet oikein kumpuavat, muistuttaa Sari Valoaho. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kasvattajien urakkaa helpottaakseen eri järjestöt ja mediayritykset ovat tuottaneet käsikirjoja ja oppaita, joiden avulla lasten mediamaailmaa on helpompi ymmärtää. Ymmärrys syntyy luomalla turvallisia ja ennakkoasenteista vapaita keskustelun mahdollisuuksia lasten ja aikuisten kesken. Haluaisitko näyttää minulle, mitä teet sosiaalisessa mediassa on käypä keskustelun avaus. Kokeilisitko sitä jo tänään? * Facebook on yhteisöpalvelu, jossa voi jutella kavereiden kanssa ja julkaista tilapäivityksiä, kuvia ja videoita. YouTube on yhteisöllinen videonjakopalvelu, jossa voi katsella ja julkaista lyhyehköjä videoita. Instagram on kuvien julkaisupalvelu. Wow on globaali, maksullinen verkkoroolipeli, jolla on miljoonia pelaajia. Ask.fm on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisilta käyttäjiltä. Teksti Anniina Lundvall Pelastakaa Lapset ry:n verkkonuorisotoiminnan asiantuntija. Järjestön verkkonuorisotoimintaan voi tutustua osoitteessa nuorisotoiminta Linkkivinkkejä Netari - nuorisotalosi verkossa Netari-verkkonuorisotalo on auki joka viikko Demissä, Habbossa ja IRC-Galleriassa. Voit tavata muita nuoria ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa myös kahdestaan. Mantelichat Mantelichat järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa eri teemoilla. Mantelissa voi yhdessä muiden lasten kanssa sekä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa kahdestaan. nuorisotoiminta/mantelit Nettielämä on oikeaa elämää Pelastakaa Lapset on koonnut käytännön vinkkejä lasten ja nuorten netin käytöstä. Tutustu avoimin mielin lasten nettielämään ja kannusta monipuoliseen netin käyttöön. 12

13 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Some on osa nuoren elämää Sosiaalinen media eli some on tärkeä osa nykynuorten arkea. Sen parissa aika kuluu mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Somessa ovat kaikki kaverit. Sosiaalinen media ei ole nuorille erillinen alue elämässä, vaan luonteva osa elämäntyyliä ja -sisältöä. Arjessa reaalimaailman ja sosiaalisen median ympäristöt liittyvät yhteen saumattomasti. Siksi nuorten onkin vaikea kertoa, paljonko aikaa he sosiaalisen median parissa viettävät. Kännykkä seuraa mukana koko valveillaoloajan. Sitä vilkaistaan vähän väliä, luetaan sähköpostit tai laitetaan kommentti kavereille. Teemu Metsänojan mielestä some on mukava lisä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta se ei korvaa kavereiden tapaamista kasvokkain. Pelaamiseen ja musiikin kuunteluun tietokoneella, tabletilla tai kännykällä saattaa upota tunteja päivässä. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida media-aikaa on lähes mahdotonta, sillä kännykkää voi lukea ja päivittää lähes missä vain. Samanhenkiset kaverit ja harrastukset kiinnostavat yleensä niin nettimaailmassa kuin sen ulkopuolellakin. Viestintä sosiaalisessa mediassa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta itselle tärkeisiin ja mieluisiin ryhmiin. Kavereiden määrä Facebookissa kertoo jotakin henkilön sosiaalisesta statuksesta ja tykkäykset siellä ovat eräänlainen hyväksynnän mittari. Monenlaista kaveruutta Suomen Nuortentalo Oy:n asukkaat Kimmo ja Teemu kertovat, että heidän eniten käyttämänsä somepalvelut ovat Facebook, YouTube, WhatsApp, Kik ja Snapchat. Myös omat ja muiden nuorten henkilökohtaiset blogit ja vlogit ovat suosittuja. Facebookissa on pikaisen gallupin mukaan lähes jokainen Nuortentalon asukkaista. - Facebookissa tulee käytyä päivittäin. Sen jälkeen kun muutin Turkuun, olen ollut enemmän kotipaikkakuntani kavereihin yhteydessä sosiaalisen median kautta. Henkilökohtaiset kontaktini ja ihmisten kohtaamiset kasvokkain eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Some on vain tullut siihen lisäksi, kertoo Teemu. Nuoret saavat uusia kavereita sosiaalisen median kautta. Nykypäivän kiireinen elämäntyyli on muovannut uudenlaisia ystävyyden ja kaveruuden muotoja. On nettikavereita ja livekavereita. - Olen sitä mieltä, että todellisesta kaveruudesta voi puhua vasta, kun on tavannut toisen kasvokkain. Toki netin kauttakin ihmisestä saa jonkinlaisen kuvan, mutta vasta tapaamisten avulla voi oppia tuntemaan toisen täysin, pohtii Teemu. Kimmo kertoo, että hänellä on sekä netti- että livekavereita. Hän ei 13

14 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio kuitenkaan hyväksy Facebook-kavereikseen ketään, jota ei tunne tai tiedä reaalimaailmassakin. - Olen löytänyt myös tyttöystävän netin kautta. Mielestäni on mahdollista löytää pitempiaikainen suhde verkkomaailmasta. Keskustelimme ensin somessa niitä näitä ja sen jälkeen aloimme tapailla, Kimmo kertoo. Some on kaikkialla Sosiaalisessa mediassa sovitaan asioita ja tapaamisia sekä välitetään tietoa. Somessa roikkuminen on siis tavallaan pakollista, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla. Nuoret tietävät lähes joka hetki, missä heidän kaverinsa ovat ja mitä he tekevät. Myös omat tiedot päivitetään useasti vuorokauden aikana. Teemu ja Kimmo eivät kertomansa mukaan päivitä tietojaan näin intensiivisesti, mutta tietävät, että tällaistakin tapahtuu. Yhä useammalla nuorella on älypuhelin tai tabletti. Niiden myötä sosiaalinen media on koko ajan mukana siellä, missä liikutaan. Kesäinen uimareissu ja oitis kuva Instagramiin! Omakuvat eli selfiet ja ryhmäkuvat kaveriporukoista leviävät somessa nopeasti kaverilta toiselle. - Ellei nuori tänä päivänä ole Facebookissa, on hän kyllä täydellinen oman tiensä kulkija. Facebookissa ovat kaikki. Somesta esimerkiksi päivän uutiset kuulee nopeasti. Minä luen päivittäin myös sanomalehden, mutta tiedän, että monet lukevat päivän uutistapahtumat ainoastaan netistä, kertoo Teemu. Tiedon etsiminen netin ja sosiaalisen median kautta on arkirutiini, jota ilman olisi vaikea elää. Arjen valinta- tai ongelmatilanteissa moni laittaa someen kyselyä kavereille, mitä he tässä tilanteessa tekisivät. - Toki netistä löytyy vastauksia kaikkeen, mutta ehkä minä kuitenkin soitan korjaamolle, jos autoni hajoaa, nauraa Teemu. Kiusaamistakin tapahtuu Kuten reaalimaailman yhteisöissäkin, myös sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista. Nettikiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi olla haukkumista, pilkkaamista, uhkailua tai toisena ihmisenä esiintymistä. Kiusaaminen voi olla silmiinpistävää tai hyvin hienovaraista. Voidaan esimerkiksi miettiä, onko se, että rajaa tietojaan ja kuviensa ja kommenttiensa näkyvyyttä joiltain kavereilta itsensä suojelua vai voiko tällainen blokkaaminen olla joskus myös syrjimistä ja kiusaamista. Joillain palstoilla aikuisten poissaolo ja valvonnan vähyys houkuttelevat nettikiusaajia. Esimerkiksi teinien suosima yhteisöpalvelu Ask.fm, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisiltaan, on saanut negatiivista palautetta siitä, että siellä tapahtuu paljon nettikiusaamista. Anonyymi kiusaaminen on siellä liian helppoa. Monikaan kiusaajista ei tiedä, että kiusaaminen netissä on rikollinen ja rangaistava teko. Haukkuminen ja pilkkaaminen netissä saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Siitä voi seurata syyte, oikeusjuttu ja mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus ja merkintä rikosrekisteriin. - Jos mietitään sosiaalisen median miinuspuolia, voidaan kiusaamisen lisäksi mainita ainakin tekijänoikeuksien rikkomisen mahdollisuus. Esimerkiksi toisen kuvaamaa tai piirtämää kuvaa ei saa luvatta kopioida ja levittää eteenpäin. Myöskään musiikkia tai elokuvia ei saa luvatta jakaa muille. Lisäksi nuoret ja lapset Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. saattavat mennä tarkoituksella tai vahingossa pornosivuille, jotka eivät ole heidän ikäisilleen sopivia, miettii Teemu. Yksityistä vai julkista? Nuoret esittelevät somessa elämäänsä omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Vielä muutamia vuosia sitten pidettiin hyvin vaarallisena julkaista omia kuviaan netissä. Vanhemmat neuvoivat lapsiaan peittämään kasvonsa netissä julkaisemistaan kuvista. Enää tällaista keskustelua ei niin paljoa käydä, sillä kuvallisesta oman elämän esittämisestä somessa on tullut arkipäiväistä ja sitä tekevät monet vanhemmat itsekin. Kavereiden kommentit, tykkäämiset ja kehut ovat olennaisia sosiaalisen median sisältöjä. Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. Sosiaalisessa mediassa koettu ihailu ja onnistumiset vahvistavat minäkuvaa ja nostavat itsetuntoa. Somen tuoma lisä arkeen on positiivista, ellei siitä muodostu elämän pääasiallista sisältöä, jolloin arjen sujuvuus kärsii. Reaalimaailmaa ei pidä unohtaa. Siellä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nettielämässä. Virtuaalisesti hyvinkin verkostoitunut ja aktiivinen nuori saattaa tarvita paljon harjoittelua ihmisten kohtaamiseen kasvokkain. Siksi niin koukuttavaa kuin somessa hengaileminen onkin, pitää muistaa myös livemaailman kaverit ja tavata heitä usein. Somessa seikkaillessa kannattaa aina muistaa seuraava periaate: Älä sano netissä toiselle mitään, mitä et sanoisi hänelle myös nenäkkäin ollessanne. Teksti Marianne Kulmala, neuropsykiatrinen valmentaja, Suomen Nuortentalo Oy Kuva Marianne Kulmala 14

15 k i r j a-arviot Kirja-arvioita Saku, spesiaali lapsi Marianne Kulmala on kirjoittanut viehättävän kirjan Saku, spesiaali lapsi. Tartuin kirjaan eräänä perjantaisena iltapäivänä töissä. Toinen jalkani oli jo ovenraossa ja mieleni vähintäänkin viikonlopun ruokaostosten parissa. Tarkoitukseni oli vain nopeasti silmäillä kirjaa. Kuinka ollakaan en laskenut kirjaa käsistäni ennen kuin olin lukenut kirjan läpi viimeisen sivun ajatuksia herättelevää runoa myöten. Olin saanut seurata Sakun elämää päivän verran ja tutustua Sakun äidin ajatuksiin vanhemmuudesta. Kiitos tästä mukaansa tempaavasta matkasta! Kirja jakaantuu kahteen osaan, ensimmäinen osa on kirjoitettu lapsille ja aikuisille yhdessä luettavaksi. Tässä osiossa seurataan Sakun arkipäivää seikkaperäisesti, muttei lainkaan pitkästyttävästi. Silloin tällöin tarinnassa esitetään lukijalle kysymyksiä, kuinka tämä neuvoisi Sakua erilaisissa tilanteissa. Miten sinä muuten neuvoisit Sakua, kun hänellä on suu niin täynnä ruokaa, ettei pysty enää nielemään? Tai kun Saku on täysin syventynyt repimään huoneensa tapetteja seiniltä? Toinen kirjan osio on tarkoitettu aikuiselle. Siinä Sakun äiti kertoo, kuinka arjessa ilmenee lapsen erityisyys, joka sai nimen Aspergerin oireyhtymä. Saku, spesiaali lapsi -kirja on hyvin nopea ja helppolukuinen, alun lasten osio on mukautettu selkokielelle. Kirjan on kustantanut Aivoliitto. Sakulla on myös omat nettisivut Kirjan tunnelma on kauttaaltaan lämmin ja rohkaiseva. Siitä välittyy paitsi asiantuntemus, ennen kaikkea rakkaus ja spesiaalin lapsen kanssa elämisen rikkaus. Suosittelen! Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry Again, David s Having Distractions Again, David s Having Distractions on kirja, joka kertoo ajatuksiinsa uppoutuvan Davidin elämästä yhdeksänvuotiaan pojan omasta näkökulmasta. Davidilla on vahva oikeudenmukaisuuden halu. Hänen on vaikea pysyä nahoissaan kokiessaan, ettei hän saa tasapuolista ja rehtiä kohtelua. Epäoikeudenmukaisesta kohtelusta hiiltyminen johtaa usein rangaistuksiin, joita Davidin on vaikea hyväksyä. Elämä ei ole reilua. Monien vastoinkäymisten jälkeen David oppii kuitenkin hyödyntämään omia vahvuuksiaan, mikä palkitaan onnistumisella koulun karnevaaleissa. Elämä ei sittenkään ole hassumpaa! Teresa Oliver on kirjoittanut kirjan nuorille lukijoille. Opettavaisen tarinan lisäksi kirja tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden laajentaa sanavarastoa, sillä kirjaan on ujutettu monia hieman vaikeampia sanoja selityksineen. Kirja on englanninkielinen. Teksti Henna Niskala, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry 15

16 Oulun vertaistukiryhmässä keskuste Oulussa vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä kokoontui kevään aikana säännöllisen epäsäännöllisesti kahdesti kuukaudessa keskustelemaan ja kahvittelemaan. Aarrekartan tekemisen idea sai alkunsa jo toisella ryhmän tapaamiskerralla, jolloin suunniteltiin tulevan kevään toimintaa Kumppanuuskeskuksen Isosepässä. Kaikille ryhmän jäsenille aarrekarttatyöskentely ei ollut tuttu menetelmä, mutta oli myös niitä, jotka olivat jo aiemmin tehneet oman elämänsä aarrekartan. Aarrekarttamenetelmän kuvataan olevan eräänlaista unelmatyöskentelyä, jonka ydinajatuksena on mahdollisuus muutokseen ja avoimuus uudenlaisten ratkaisujen löytymiselle. Tuumasta toimeen Huhtikuun tapaamiskerralla vertaisryhmän osallistujat istuivat hyvissä ajoin pöydän ääressä hyväntuulisesti poristen ja aikakauslehtiä availlen. Aarrekarttatyöskentelyn alkuvalmisteluihin oli kuulunut aikakauslehtien hankkiminen, joita olikin kassikaupalla Isosepän pöydällä. Niiden lisäksi tarvittiin jokaiselle oma paperiarkki tai -kartonki, muutamat sakset, liimaa ja kaksipuolista teippiä kuvien leikkaamiseksi ja kiinnittämiseksi kuvakollaasiin. Oman henkilökohtaisen aarrekartan valmistaminen saattoi alkaa. Alkajaisiksi havahduttiin toteamaan, että aarrekarttakollaasin valmistaminen olikin huolellisuutta ja sitoutumista vaativaa pitkäjänteistä työtä. Sanotaan, että kuvien käyttö kollaasissa on tehokkaampaa, mutta toiveitaan voi myös tehostaa kuviin sopivilla sanojen ja lauseiden yhdistelmillä, kunhan ne vain ovat myönteisessä muodossa. Osuvia lauseita ja sanoja löytyi aika monen leikevalikoimasta. Aarrekartassa pääasia on, että uskaltaa toivoa asettamatta rajoja unelmilleen. Aivan aluksi on hyvä paneutua miettimään, mitä ihan oikeasti haluaa, esimerkiksi rahan sijasta voi miettiä, mitä toivomallaan rahalla haluaa tehdä. Matkustaako maailman ympäri, rakentaako kesämökin vai ostaako uuden auton tai tehdäkö rahalla jotain muuta hulvatonta. Aarrekartoittaminen Lehtien selailu saattoi pidemmän päälle käydä jopa työstä. Unelmoiminen ja oikeiden omien unelmien löytäminen ruostuu helposti käyttämättömyyttään. On aika tyypillistä, että unelmoimisen taito unohtuu arjen paineissa ja kiireen keskellä, eikä meidän kulttuurissammekaan aina ole hyvällä katsottu haaveilijoita omista unelmistaan avautujaa on kehotettu vähintään pistämään jäitä hattuunsa. On myös hyvä tiedostaa, että unelmamme voivat helposti kariutua liian kovaan ja varhaiseen itsekritiikkiin, jos heti alkuvaiheessa toteamme, että ei se unelma koskaan kuitenkaan toteudu. Miten sitten saada ajatukset pysymään teemassa, kun lehdistä löytyi kaikenlaista mielenkiintoista luettavaa. Tällainen päämäärätön mielikuvamatkailu lehdestä toiseen, koettiin hyvin tavallisena ja tyypillisenä. Jumiutuminen tutkimaan muita asioita sen sijaan, että unelmakuvia olisi aktiivisesti etsitty, tiedostettiin yhteisesti ryhmässä. Jälleen kerran voitaneen todeta, että ryhmässä on voimaa, nimittäin unelmista keskustelu ryhmän jäsenten kanssa ja toisten kommentit pitivät kiinni aiheessa ja unelmakuvien metsästyksessä. Ryhmäläiset totesivat, että tunnelmilla oli oma merkityksensä kuvien valinnassa. Oman kartan kuvavalintoihin vaikutti paljon se, millaisen tunteen koki kuvasta heijastuvan. Karttaan onkin hyvä poimia sellaisia kuvia, jotka jollakin tavalla puhuttelevat itseä. Aarrekarttamenetelmässä kuvien sijoittelulla on oma merkityksensä. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sen merkityksellisempää on kuvan sijoittaminen kollaasiinsa. Parhaita paikkoja tärkeille asioille ovat kartan oikea yläkulma, kartan keskiosa sekä vasen yläkulma. Ryhmäläiset totesivat yhteisesti, että heille kartan tärkein paikka löytyy kollaasin vasemmasta yläkulmasta, siitä kohdasta, johon katse normaalistikin kiinnittyy, kun ryhtyy lukemaan mitä tahansa kirjoitettua tekstiä. Ajatuksia aarrekarttatyöskentelystä Kesäkuun viimeinen päivä sattui kuin tilauksesta olemaan kylmän kesäkuukauden lämpimin päivä. Olimme sopineet tapaamisemme toripolliisille, Oulun kauppatoria vartioivalle pullealle poliisipatsaalle, oululaisten tutulle kohtaamispaikalle. Lämpimän ilta-auringon paisteessa oli mukavaa istahtaa torikahvilaan kahville ja jäätelölle, vaihtamaan vertaisporukan kanssa alkukesän kuulumisia sekä muistelemaan kevään aarrekarttatyöskentelyä. Aarrekarttatyöskentelyn muistelusta muodostuikin antoisa palautekeskustelu. Palautimme mieliimme millaiselta työtapa tuntui ja millaisena työskentely vertaisryhmässä koettiin. Huomasimme, että unelmoinnille tuleekin varata aikaa, jotta 16

17 ltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa tulisi valinneeksi karttaansa sellaisia kuvia toiveistaan, joiden haluaa aidosti toteutuvan. Ryhmäläiset totesivat, että kuvien etsimisessä valintojen tekemisen vaikeus oli haasteellisinta, vaihtoehtoja tuntui olevan yksinkertaisesti liikaa. Voisikin todeta, että unelmoimiseen ja myös haaveiden punnitsemiseen tulee käyttää aikaa runsaasti. Unelmoimista voi harrastaa monella eri tavalla ja eri paikoissa, haaveet voivat olla suuria, miellyttäviä, innostavia, mahdottomia ja sellaisia, joista ei koskaan aikaisemmin ole haaveillut. Keskustelujen edetessä ryhmästä nousi tarkka ja luova oivallus ihmisyydestä: unelmoimisen avulla hahmottaa tiedostamattoman olemassaoloa itsessään. Aarrekartan tekemisessä olennaista on tarkistuspäivämäärän määrittely. Se ei tarkoita sitä, että siihen mennessä kaikkien asetettujen unelmien tulisi olla totta, vaan määräpäivänä voi miettiä onko unelmien toteutumisessa jotain esteitä, tai oliko unelma ylipäätään sellainen, jonka haluaisi toteutuvan. On hyvä pohtia aika ajoin, oliko unelma paras mahdollinen vai olisiko tarpeen korjata sitä jotenkin. Unelman pitäisi antaa toteutua omalla tavallaan. Voi käydä myös niin, että nyt tehdystä aarrekartasta nousee esiin tarkennuksia tai uusia mahdollisuuksia, jotka johtavat pienin askelin kohti tulevaisuuden todellisuutta. Jatkoimme torikahvilan kesäiltaa unelmoinnin merkeissä, joka sopi mukavasti alkavaan kesälomakauteen. Valitsimme vuorollamme toiveidemme maan, johon halusimme matkustaa, ja rahastahan unelmoimisessa ei tarvitse kantaa huolta. Lähteet: Teksti Liisa Pitzén (toiminut ADHD-liitossa järjestösuunnittelijana heinäkuun loppuun 2014) Marja Puirava-Hanhela, Inno & Vire Oy Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara A Voimavarat käyttöön. Duodecim. 17

18 p o r i n a-nurkka Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry Syksyinen tervehdys Porinasta! Aurinkoisen kesän jälkeen on puhtia tarttua syksyn tuleviin haasteisiin. Uusia vertaisryhmiä käynnistyy eri paikkakunnilla ja tutuksi tulleet ryhmät jatkavat toimintaansa. Porinan puolesta toivomme voimaannuttavia kokemuksia ja aktiivista osallistumista vertaisryhmiin. Olemme jälleen koonneet tietopaketin Porina-nurkkaan, mitä vertaistoiminnan rintamalla tapahtuu tulevan syksyn aikana. Vertaisohjaajakoulutukset toteutuvat kolmella paikkakunnalla ja vielä on mahdollisuus ilmoittautua Oulun ja Tampereen koulutuksiin. Liiton 25-vuotisjuhlakiertueen merkeissä Porina on mukana tapahtumissa, joten tulkaapas porisemaan niin iltapäivän seminaareihin kuin iltatilaisuuksiin. Huomio! Keräämme edelleen tietoja parhaillaan toimivista vertaisryhmistä. Tiedot laitetaan ADHD-liiton nettisivuille, jonka avulla uudet ryhmäläiset löytävät toimivat vertaisryhmät. Ryhmänohjaajat, ilmoittakaa ryhmistänne Kaisalle tai Marjolle (marjo. Vertaisryhmäohjaajakoulutukset vuonna 2014 toteutuvat alueellisena koulutuksena seuraavilla paikkakunnilla: Oulussa klo (ilmoittautuminen 26.9 mennessä) Tampereella klo (ilmoittautuminen mennessä) Koulutukset toteutetaan yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton sekä Aivoliiton kanssa. Koulutuksen tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet löydät ADHD-liiton nettisivuilta kohdasta ajankohtaista -> tapahtumat Vertaisryhmät, joihin uudet jäsenet ovat tervetulleita: Adhd-oireisten oireettomien puolisoiden vertaisryhmä Helsingissä. Ilmoittautuminen ryhmään Nyt on hieno tilaisuus saada vertaistukea adhd-oireisen puolisona elämiseen! Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Nurmijärvellä. Ilmoittautumiset ryhmään com tai Kaisa Humaljoki puh Adhd-oireisten aikuisten sekä muiden neurokirjon henkilöiden vertaisryhmä Helsingissä. Kokoontumiset parittomina viikkoina torstaisin klo ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Ilmoittautuminen ryhmään tai Ilkka puh Aikuisten adhd-oireisten lasten vanhempien vertaisryhmä Helsingissä ti klo ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Ilmoittautuminen ryhmään: Seija puh tai Adhd-/add-oireisille vuotiaille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä Kuopiossa. Kokoontumiset parillisina viikkoina tiistaisin klo Kulttuuriareena 44:n tiloissa (Kauppakatu 44, Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: tai puh Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Kuopiossa jatkaa toimintaansa alkaen. Kokoontumiset parittoman viikon maanantaisin klo osaamis- ja palvelukeskus Majakan tiloissa (Teletie 6 E, Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: tai puh Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry: Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu ma 1.9. alkaen klo 18 Estery-talolla Otto Mannisen katu 4. Tervetuloa vanhat ja uudet ryhmäläiset. Vertaisryhmän ohjaaja, jos haluat ilmoittaa vertaisryhmästäsi tällä palstalla, ole yhteydessä Kaisaan tai Marjoon. Marjo ja Kaisa tapasivat sympaattisen muusikon Mikko Herrasen elokuussa Joensuun Parafesteillä. Yhteistyökuviot ovat vireillä, pysy kuulolla! Miitingit (vertaisryhmäohjaajien tapaaminen) - Pääkaupunkiseudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma klo ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat mukaan! - Vaasan seudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma klo 16.30, Filantropia Center, Vaasanpuistikko 17, 9 krs Vaasa. Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat Vaasan seudulta mukaan! Kaisa Humaljoki p Marjo Hodju p

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön varhaiskasvatuksessa -Tiedote vanhemmille Tämän tiedotteen tarkoitus on lujittaa vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kiusaamisen ehkäisyssä.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Nuoret ja sosiaalinen media

Nuoret ja sosiaalinen media Nuoret ja sosiaalinen media Marko Masco Seppälä & Kosti Pasanen Move - Monialainen verkkonuorisotyön hanke Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut Nuoret ja internet Aikuiset mieltävät internetin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ota hyödyt irti Yammerista. Viksujen tapaaminen Marja Keränen ja Asta Ruodemäki

Ota hyödyt irti Yammerista. Viksujen tapaaminen Marja Keränen ja Asta Ruodemäki Viksut 18.3.2015 Aamukahvit 9.15-9-30 Viestinnän ajankohtaisasiat/ Miikka Kimari 9.30-10.00 Painotyöt,Yliopistopaino / Ilpo Viitala 10.00-10.45 Tiedeviestintä ja mediayhteydet / Liisa Harjula ja Anitta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Talkshoppia ja workshowta

Talkshoppia ja workshowta Talkshoppia ja workshowta - projektin satoa Turusta ja muualta Se tarina muutti päiväni kirjasto kertoo ja kuuntelee Turun kaupunginkirjasto Ella Mustamo, Tarja Nikander, Leena Elenius 2 Keitä me olemme?

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU ja meillä myös sovitellaan Verso-toiminta Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli Kastellin koulu 22.11.2011 1 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot