ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s. 8-14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s. 8-14"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s Esteetön viestintä lapsen arjessa s. 20 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan, mukana juhlassa Yle TV2:n Naurun tasapaino -ohjelma s. 30

2 a d h d-liitto ry adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Pakarituvantie 4, HELSINKI Puh PUHELINNEUVONTA maanantaista perjantaihin klo 9 11 Puh HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh Projektisuunnittelija/Porina-projekti Marjo Hodju Puh Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh Sähköpostit ovat muotoa ellei toisin mainita. Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 s i s ä l l y s Tässä numerossa 4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 7 Piirustuskilpailun satoa ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteistyönä koostettu osio 8 Nettikiusaaminen ja erityislapset 11 Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa 13 Some on osa nuoren elämää 15 Kirja-arvioita 16 Oulun vertaistukiryhmässä keskusteltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa 18 Porina-nurkka 19 ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset 20 Esteetön viestintä lapsen arjessa 25 Appar och plattor är det tidsfördriv eller bidrar de till utveckling 27 Länsi-Uudenmaan Neuris ry 28 Jäsenyhdistykset 30 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan ADHD-aikuiset Naurun tasapainon kuvauksissa 32 Hahkusta tukea hahmottamisen haasteisiin Takakansi ADHD-liiton Elätkö elämää, jota adhd värittää? -koulutuskiertue Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p ä ä k i r j o i t u s Syksyiset terveiset täältä uudelta toimistolta Huomasin aamulla ihmetteleväni, joko se heinäkuu tosiaan meni? Ilmat jatkuivat pitkään lämpiminä vielä elokuunkin puolelle, kunnes yhtäkkiä syksyinen tuttu sade piiskasi ikkunoihin, ja kaapista piti kaivaa kumisaappaat ja villatakki. Toki valon väheneminen ja öiden pimentyminen viestii syksyn saapumisesta, mutta aurinkoisen kesän jälkeen uuden vuodenajan tulo vaatii totuttelua. Saimme nauttia lämmöstä kylmän alkukesän jälkeen, joten nautitaan ja ollaan iloisia myös lämpimistä syysilloista. Toivottavasti niitä vielä on luvassa jossain vaiheessa. Kesän aurinkoenergialla ponnistamme syksyn rientoihin. Täällä ADHD-liitossa syksy tarkoittaa kiirettä. Muuttopuuhista selviämisen jälkeen alkaa heti syksyn toiminta, budjetointi ja hakemusten kirjoittaminen Raha-automaattiyhdistykseen. Myös avoimien ovien eli tupaantuliaisten suunnittelu on mukavaa puuhaa ja se käynnistyykin heti, kun tavarat saadaan paikoilleen. Sopeutumisvalmennuskurssit käynnistyvät ja 25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue starttaa. Muistuttakaa paikallisesti ihmisiä seminaareista eri tilaisuuksissa. Paikkoja koulutuksiin kannattaa kysellä vielä tämän lehden ilmestyessäkin. Myös lomalla olleet vertaistukiryhmät aloittavat toimintansa ja hallituskin kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuussa pohtimaan vuotta 2015 yhdessä henkilökunnan kanssa ja aloittamaan uuden strategiakauden suunnittelun. Paljon tapahtuu, joten kannattaa seurata liiton nettisivuja. Sieltä löytyy viimeisin tieto. Järjestösuunnittelija Mirjami Koivusen jäätyä äitiyslomalle elokuussa, on hänen sijaisenaan juuri aloittanut Maria Uitto. Toivotamme lämpimästi Marian tervetulleeksi toimistoomme Helsinkiin. Marraskuussa on syyskokouksen aika. Syyskokous pidetään tänä vuonna Hämeenlinnassa vanhan Verkatehtaan tiloissa. Toivomme uusien sääntöjemme olevan jo voimassa tässä kokouksessa, jotta uudet henkilöstövalinnat voidaan tehdä uusien sääntöjen mukaan. Lisäinfoa kokouksesta ja muutoksista lähetetään yhdistyksille myöhemmin. Toivotan kaikille lukijoillemme oikein kaunista ja värikylläistä syksyä! Jag önskar alla läsare en riktigt färgfull höst! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 4

5 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Hyvät lukijamme Olemme saaneet Lappia myöten nauttia historiallisen pitkään jatkuneesta ja helteisestä kesästä. Lämmön myötä olemme siirtyneet mökeille, pihoille ja puistoihin, avanneet ikkunat ja ovet ulkomaailmaan, myös toisillemme. Muutama sana on herkästi tullut vaihdettua outojenkin ihmisten kanssa, meistä on lämmön ja auringon avulla tullut avoimempia ja välittömämpiä ainakin hetkeksi. Syksyn pimeneviin iltoihin, koleuteen ja talven odotteluun laskeutuminen tuo mukanaan mahdollisuuden lisääntyviin yhteisiin koti-iltoihin, hämärähyssyyn kynttilöineen ja sohvannurkkineen. Samalla sisätiloihin vetäytyminen herkästi katkaisee spontaanin vuorovaikutuksen kanssakulkijoiden kanssa. Koulujen ja töiden alkaminen tuovat omat turvalliset rutiininsa, mutta samalla aikataulut ja kiire syövät aikaa toistemme kohtaamiselta. Ensin tulivat kännykät ja Nokian sanoin yhdistivät ihmiset, myös meidät talviuniset suomalaiset. Nyt on sosiaalinen media rynnistänyt koteihimme avaamaan virtuaaliset ikkunat ulkomaailmaan, taas olemme vuoden ajasta riippumatta osa muuta maailmaa ja voimme avata sanaisen arkkumme halumme mukaan, niin tavalliset tallaajat kuin eri tavoin toimintarajoitteiset tai vammaiset. Meillä on yhteiset mahdollisuudet löytää toisemme, vuosienkin takaa, koota harrastuspiirejä tai vain vaihtaa ajatuksia. Hyvä niin! Ongelmallista on, että emme ole vain vuorovaikuttajia, olemme myös vuorovaikutuksen, kielteisenkin, kohteita. Mainostajat hyödyntävät häikäilemättä suosittuja yhteydenpitokanavia. Mielipiteenmuokkaajat ja ääriainekset hakevat vertaisryhmiä tai vaikutuksille alttiita kohteikseen. Nimettömyyden suojasta on helppo purkaa kaunoja toisen alistamiseen tai kiusaamiseen. Lapset, ehkä vielä muita herkemmin impulsiiviset ja välittömät erityislapsemme, ovat erityisen alttiita manipuloinnin kohteita. Niin mainostajat kuin muutkin tarkoitushakuiset aikuiset saavat herkästi lapset uskomaan asiaansa. Lapsia on helppo käyttää hyväksi. Vaikka sosiaalinen media tarjoaa meille kaikille mainion lisän arjen kiireiden keskellä tavoittaa toisemme ja päästä osaksi tärkeää yhteisöllisyyttä, on tärkeä tiedostaa riskit mahdollisuuksien ohella. Vanhempien vastuulla on lasten ohjaaminen ja suojeleminen vahingolliselta viestinnältä. Vanhempien tehtävänä on tietää, missä lapset liikkuvat, oli sitten kyseessä todellinen tai virtuaalimaailma. Some vapauttaa ja avaa mahdollisuuksia. Vapaus edellyttää kuitenkin vastuuta. Kun sen tiedostamme, voimme esteittä nauttia Somen riemuista. Iloista ja vastuullista someilua ja rauhallista laskeutumista hämärtyviin syysiltoihin. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puh

6 l i i t t o ilmoittaa VOIMAUTTAVAN OLEMISEN RYHMÄ Oletko ADHD-diagnosoidun tai ylivilkkaan lapsen vanhempi? Kiinnostaako Sinua lähteä voimauttavalle ja luovalle matkalle etsimään ja kokemaan, minkälaisia kehosi rytmejä löydät? Luovuus on meissä jokaisessa, joten ryhmä on myös hyvä keino oivaltaa ja kokea oman luovuuden mahdollisuuksia. Ryhmän tarkoituksena on etsiä ja tutkia omaa kehollista olemista, kehon rytmiä suhteessa itseen ja muihin. Lopputuloksena on tarkoitus löytää tapoja olla sanattomasti vuorovaikutuksessa kehorytmejä etsien ja kuunnellen. Työskentely tapahtuu ekspressiivisen taideilmaisun keinoin. Työskentelyssä käytetään eri taiteen lajeja, kuten kuvallista työskentelyä, liikettä, ääntä, kirjoittamista. Kokemusta taiteellisuudesta ei tarvita. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa keskiviikkoisin klo ADHD-liiton Helsingin toimiston tiloissa (Pakarituvantie 4). Ensimmäinen kokoontuminen on Osallistumismaksu on viiden euron materiaalimaksu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä suoraan ohjaajalle: Kaisa Mattila, puh , Kaisa opiskelee ekspressiivisen taideilmaisun ohjaajaksi viimeistä vuotta ja ryhmäohjaus on osa opintokokonaisuutta. Vertaisohjaajien koulutuspäivä Oulu ja Tampere Koulutus on tarkoitettu aloitteleville ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät. Ohjelma Tervetuloa ja esittäytyminen Vertaisryhmätoiminnan perusteita Kokemuksia ryhmänohjaamisesta Lounas Ryhmässä toimimisen harjoittelua draaman keinoin, käytännön vinkkejä Iltapäiväkahvit Minä ohjaajana ohjaustaitojen pohdintaa, jaksaminen, ryhmän arviointi Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Oulun koulutukseen on ja Tampereelle Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Koulutuspaikkojen tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Osallistujille tarjotaan lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakustannuksia korvataan 30 euroa yhtä osallistujaa kohden. Ilmoittautuminen alla olevissa osoitteissa: Lisätiedot: Oulun koulutus: Marjo Häyry, Autismi- ja Aspergerliitto puh Tampereen koulutus: Elina Salo, Aivoliitto puh

7 p i i r u s t u s k i l p a i l u n satoa Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailun satoa ADHD-liitto pyysi keväällä teiltä lukijoilta piirustuksia aiheella Elän elämää, jota adhd värittää. Piirustuksia tuli mukavasti, ja kaikkien piirustuksen lähettäneiden kesken arvottiin kolme onnekasta, jotka voittivat elokuvalipun. Voittajille on jo liput lähetetty. Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja paljon onnea elokuvalipun voittaneille. Tällä sivulla pääsette kurkistamaan kilpailun satoa. 7

8 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Nettikiusaaminen ja erityislapset Sosiaalinen media tuottaa paljon hyvää ja arvokasta. Se tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen tukeen, osallistumiseen, vaikuttamiseen ja voimaantumiseen. Sosiaalinen media tarjoaa kuitenkin tilan myös loukkauksille, piloille ja ryhmästä poissulkemiselle. Tutkimuskirjallisuuden perusteella lapset, joilla on vaikeuksia oppia tai haastetta selvitä sosiaalisista tilanteista, joutuvat netissä useammin kiusatuiksi. Myös lapset, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, joutuvat netissä muita herkemmin kiusatuksi, ja he ovat myös muita lapsia useammin kiusaajia. Netin ja sosiaalisen median riskit koettelevat kaikkia netinkäyttäjiä. Mediatutkimuksessa on pyritty viime vuosina tekemään näkyväksi lasten ja nuorten mediatapojen eroavaisuuksia. Keskustelua on hyvä avata myös siitä, millainen toimintaympäristö sosiaalinen media erityislapsille on ja millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta siellä luoviminen tuo heille iloa ja hyötyä. Erityislapset tarvitsevat tukea, joka auttaa heitä käyttämään nettiä ja sosiaalista mediaa turvallisella tavalla. He tarvitsevat välineitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. He, kuten kaikki muutkin netinkäyttäjät, tarvitsevat kannustusta vastuulliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media kohtaamispaikkana Netissä luotu sosiaalinen verkosto toimii uuden oppimisen, vertaistuen ja osallisuuden areenana. Erityislasten ja -nuorten netinkäyttöä tahdotaan kuitenkin usein rajoittaa tai heitä ei erityisemmin kannusteta netinkäyttöön, sillä heidän turvallisuudesta ja netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ollaan huolissaan. Erityislapsille on taattava mahdollisuus oppia pitämään huolta itsestään ja muista, jotta netin positiiviset puolet ovat myös heidän ulottuvillaan. Netissä on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja. Nettikiusaamiseen lukeutuu esimerkiksi: ahdistelu ja häirintä pilkallinen matkiminen ja jäljittely mustamaalaus fleimaus eli sanasodan aiheuttaminen tahallisesti yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen vaaninta, uhkailu ja ärsyttäminen noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen seksiviestittely. Paljon nettiä käyttävät muodostavat laajoja sosiaalisia verkostoja verkossa. Tämä koskee etenkin niitä, joilla on vaikeutta solmia uusia ystävyyssuhteita kasvokkaisissa kontakteissa. Sosiaalisesti helposti ahdistuvat pitävät nettiviestintää monesti miellyttävämpänä, sillä he kokevat itsensä varmemmiksi ja luottavat itseensä enemmän netissä. Esimerkiksi, jos puheen ymmärtäminen ja tuottaminen tai keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa kasvokkain, netissä vuoropuhelua voi rytmittää helpommin omaan viestintätapaan sopivaksi. Lisäksi netissä ei välttämättä tarvitse tulkita keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä. Yleensä ei myöskään tarvitse miettiä omaa kehonkieltä ja 8

9 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio ilmeiden tarkoituksenmukaisuutta. Nettiin liittyvä nonverbaalisuus voi olla voimaannuttavaa. Toinen netissä tapahtuvaan kommunikaatioon liittyvä piirre on mahdollisuus käydä keskusteluja nimettömänä. Nimettömyyden eli anonyymiyden turvin voidaan kokeilla erilaisia rooleja altistamatta itseä samalla tavoin mahdolliselle kielteiselle palautteelle ja sosiaalisille sanktioille kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Vaikka netissä viestimisessä on tiettyjä etuja kasvokkaiseen kommunikaatioon verrattuna, viestinnän välillisyys ei estä sitä, ettei ikävä palaute tai toisten paheksunta ja pilkka tuntuisi pahalta kun ikävät teot netissä ovat toistuvia ja tarkoituksellisia, puhutaan nettikiusaamisesta. Lapset ja nuoret, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin vaikeuksia, eivät välttämättä tunnista netissä tapahtuvaa kiusaamista kiusaamiseksi tai eivät ymmärrä loukkaavansa muita. Vitsailun kehkeytyminen satuttavaksi tai epäsuorat loukkaukset voi olla haastavaa mieltää kiusaamiseksi. Milloin heitot ovat huumoria, milloin keskustelu alkaa saada hienovaraisia sävyjä, joiden tarkoituksena on ivailla ja pahoittaa mieli? Entä miten puuttua kiusaamiseen? Mitä nettikiusaaminen on? Nettikiusaamisella tarkoitetaan verkossa tai mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Sähköposti, pikaviestipalvelut, verkkosivut ja sosiaalinen media, chatit, pelisivustot ja tekstiviestit ovat väyliä ja paikkoja, joissa kiusaamista voi tapahtua. Lapset ja nuoret ovat usein kiusaamisen todistajina eli sivustaseuraajina, mutta osalla on myös omakohtaisia kokemuksia nettikiusaamisesta. Halveksunta, juoruilu, huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit sekä epämiellyttävät, vihjailevat ja seksuaaliset viestit ovat tavallisimpia kiusaamisen muotoja netissä. Lapset kohtaavat myös uhkailua ja kiristystä. Digiajan kiusaaminen Nettikiusaamiseen katsotaan sisältyvän piirteitä, jotka erottavat sen muusta kiusaamisesta. Näitä ovat esimerkiksi anonyymisyys, kasvottomuus, ajan ja paikan rajattomuus sekä toistuvuus. Myös klikkaamisen helppous ja nettimaailman nopeus vaikuttavat siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Jos lapsen on vaikeaa säädellä reaktioitaan, oman toiminnan kontrollointi ja seuraamusten arvioiminen voi olla hyvin haastavaa verkkoympäristössä. Netissä ei tarvitse olla fyysisesti vahva tai sosiaalisesti suosittu, kun toista voidaan herjata. Anonyymisyys tarjoaa näennäisen suojan loukkausten esittämiselle, kun oma henkilöllisyys voidaan salata. Lapsi voi ajatella, että nimettömänä töpeksimisestä ei joudu vastuuseen. Lapselle on hyvä kertoa, että anonyymisyys ei tee kiusaajasta näkymätöntä ja nimetöntä, sillä kiusaaja jättää toiminnastaan jäljet nettiin. Useimmissa tapauksissa palvelun ylläpitäjälle voi ilmoittaa epäasiallisesta ja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta. Ylläpito näkee ilmiannon tiedot, päättää mahdollisista toimenpiteistä ja rangaistuksista. Tämä tieto voi helpottaa lasta, joka on joutunut kiusatuksi tai saada kiusaajan ajattelemaan toimiaan tarkemmin. Lapselle on syytä korostaa, että vaikka tunnistamattomuus tarjoaa mahdollisuuksia ilkeilyyn, netissä voi aina toimia myös toista arvostavasti. Netissä kiusatun tunnereaktiot eivät useinkaan tule näkyviksi. Kun kiusaaja ei tule samalla tavoin tietoiseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä, hän ei välttämättä ymmärrä tilanteen vakavuutta. On kuitenkin osoitettu, että lapset ymmärtävät nettikiusaamisen aiheuttavan kiusatussa vaivaantuneisuuden, häpeän ja surullisuuden kokemuksia. Lapset tajuavat, että netissä kiusaaminen voi olla tuskallinen kokemus siitä huolimatta, että he eivät näe kiusatun reaktioita. Lapsen empatiakykyä kannattaa vahvistaa, 9

10 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio sillä kiusatun pahan olon ymmärtäminen ehkäisee kiusaamisen aloittamista. Sosiaalisen median ja kännykän kautta voidaan kiusata jatkuvasti, eikä kiusattu pääse mielipahaa aiheuttavia asioita pakoon kotonakaan. Nettikiusaaminen ylittää ajan ja paikan rajat. Netissä kiusaviestejä voidaan jakaa nopeasti laajalle joukolle ja loukkaamiseen tarkoitettu sisältö on kerralla suuren yleisön saatavilla. Netin rajattomuuteen liittyy myös nettikiusaamisen toistuvuus. Netissä kerran sanottu tai jaettu materiaali voi pompahtaa toistuvasti esiin. Nettikiusaamisessa yksittäiset teot voivat kertautua ja kiusaamisesta tulla toistuvaa, vaikka niin ei olisi tarkoittanutkaan. Harkitsevaan median käyttöön on rohkaistava. On muistettava, että nettikiusaaminen ei ole vain kiusaamista netissä, vaan se on tavallisesti osa muuta kiusaamista. Nettikiusaamista ei tule väheksyä. Epäasiallinen ja loukkaava käytös netissä vaikuttaa lapseen ja nuoreen myös netinkäytön ulkopuolella. Empaattisuuden opettaminen ja eettisen mediasuhteen kehittymisen tukeminen edistävät myönteistä nettikulttuuria, josta kaikki netinkäyttäjät hyötyvät. Lue lisää kiusaamisesta ja nettikiusaamisesta MLL:n nettisivuilta ja fi/kasvattajille/mediakasvatus/tietoakasvattajille/nettikiusaaminen/. Voit myös käsitellä lasten ja nuorten kanssa netissä tapahtuvaa kiusaamista opetusvideon ja keskusteluaineiston avulla Teksti Satu Valkonen YTT, KM Mediakasvatuksen kehittäjä, erityissuunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Miten tukea lapsen pärjäävyyttä somessa? Huolehdi, että lapsi ja nuori osaa suojata oman yksityisyytensä netissä Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle, mutta on oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Erityislasten voi olla vaikeaa arvioida, mikä tieto itsestä voidaan huoletta kertoa netissä ja millaiset asiat kannattaa jättää kertomatta. Havainnollistavat esimerkit kuvastavat hyvin yksityisen ja julkisen tiedon eroa. Kerro lapselle, että tieto, jota he eivät esimerkiksi kertoisi kadulla vieraalle tai kuva, jota he eivät toivoisi koulun seinälle, on syytä jättää julkaisematta netissä. Yksityistä tietoa ovat muun muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat. Kasvata lapsesta kriittinen mediankäyttäjä Netti on arvokas väline uuden tiedon saamiseen, mutta tiedon luotettavuutta on osattava arvioida kriittisesti. Muistuta lasta, että kaikki netissä oleva tieto on jonkun sinne laittamaa ja siksi uutta tietoa etsiessä kannattaa tutustua ainakin muutamiin eri lähteisiin. Opeta lapselle, että samoin kuin kaikki netissä oleva tieto voi olla epäluotettavaa, netissä voi toimia epärehellisiä tai vilpillisiä ihmisiä. Rohkaise lasta kertomaan niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista netissä Kun lapsi tottuu jakamaan netinkäyttökokemuksiaan, hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista. Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, viesti lapselle, että hän toimi oikein. Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä oli sopimatonta käyttäytymistä ja miksi sekä miltä se hänestä tuntui. Kerro lapselle eri toimintavaihtoehdoista, kuten sosiaalisen median turvaominaisuuksista, kiusaamisviestien tallentamisesta ja omien yksityistietojen suojaamisesta. Pyri ylläpitämään luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän tietää, että voi tarvittaessa tukeutua sinuun. Kannusta lasta toista kunnioittavaan toimintaan netissä Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on toista kunnioittavaa ja ystävällistä toimintaa netissä. Kun lapset oppivat tunnistamaan kunnioittavaa toimintaa, he ymmärtävät paremmin myös kiusaamista. Kunnioittava toiminta on kohteliasta käyttäytymistä, toisten näkemysten kuulemista ja mielipiteiden huomioimista, toisten tunteiden tunnistamista, toisten yksityisen tiedon kunnioittamista, toisten auttamista ja netinkäyttäjien moninaisuuden ymmärtämistä. 10

11 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Kaverit ja kaikki kiva klikkauksen päässä Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa Kännykkä kiinni! Siivoa huoneesi tai pistän pädin jäähylle! Tuttuja komentoja perheissä, joissa on lapsia ja nuoria. Komentoihin sekoittuu myös annos huolta. Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen vapaa-aika on pelkkää feisbuukkia, juutuubia, instaa, wowia ja äskiä*? Mitä netissä oikein tapahtuu ja mikä siellä lapsia kiinnostaa? Netissä voi pelailla pelejä, viettää aikaa ja sieltä löytyy kavereita, joiden kanssa jutella vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Netissä on myös helppo kertoa itsestään ja tekemisistään sekä saada kommentteja ja tykkäyksiä. Vuorovaikutus muiden kanssa somessa ja peleissä on lapselle ja nuorelle tosi tärkeää, vastaa projektityöntekijä Netta Posti-Ahokas Pelastakaa Lapset ry:stä. Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa lasten kanssa chattaaminen Netariverkkonuorisotalon päivystysilloissa sekä Mantelichatissa. Sekä Netari että Manteli ovat järjestön verkkonuorisotyön muotoja, joiden tavoitteena on kohdata lapsia nimenomaan verkossa. Lapset tulevat juttelemaan meille aikuisille peruselämään kuuluvista asioista: kaveri- ja perhesuhteista, koulunkäynnistä ja joskus myös ikävistä asioista, kuten kiusaamisesta, Posti-Ahokas kertoo. Turvallisten aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Nettiin pyritään luomaan kivoja, ikävistä kommenteista ja huonosta käytöksestä vapaita tiloja keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret. Netari ja Manteli ovat turvallisia, valvottuja paikkoja, ja meidän palveluissa käyvät lapset ja nuoret tietävät sen. Ketään ei kiusata ja jutellaan asiallisesti. Kun on tutustuttu ohjaajien Lasten nettielämään kannattaa tutustua, kannustavat Netta Posti-Ahokas (vas.) ja Sari Valoaho Pelastakaa Lapset ry:stä. kanssa, uskalletaan kertoa kurjistakin kokemuksista, Posti-Ahokas toteaa. Some on salamannopea Älypuhelimet ja muut kannettavat mobiililaitteet ovat tuoneet mukanaan uusia kasvatushaasteita. Lapset kantavat maailman mukanaan kännyköissä, jotka ovat aina auki ja netin sisällöt sitä kautta saatavilla. Toisin kuin pöytäkoneet, kännykät ovat vanhempien silmien ulottumattomissa. Lapset voivat törmätä sosiaalisessa mediassa ahdistaviin sisältöihin tai ihmisiin, joiden tarkoitusperät eivät ole aivan kunnossa. Lapset ovat haavoittuvaisia eri tilanteissa, eri syistä. Hyväksymisen tarve voi olla niin kova, että lapsi lähtee hakemaan sitä väärästä paikasta, selvittää asiantuntija Sari Valoaho, joka työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu digitaalisessa mediassa -toimintojen parissa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen haasteena voi olla keskustelun nopeatempoisuus sekä vaikeus tulkita viestinnän tyylejä. On helppo tulla väärinymmärretyksi tai provosoitua aiheetta. Somessa on liiankin helppoa lähettää eteenpäin viestejä, joita voi myöhemmin katua, hän kertoo. Lapset reagoivat netinkäyttöön hyvin eri tavoin. Toiselle esimerkiksi nettipelaaminen voi aiheuttaa ikävää oireilua, toisaalta pelillä voi olla myös rauhoittava ja keskittymistä lisäävä vaikutus. Aikuisen tehtävä on luotsata lasta kohti monipuolisempia 11

12 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. harrastus- ja ajanviettotapoja, jos ongelmia aiheutuu. Median käyttökiellot ja mediapaastokin on välillä paikallaan, mutta ainoiksi kasvatuskeinoiksi ne ovat varsin kehnoja. Keskustelu on tärkeä työväline Sosiaalisen median riskeiltä ei voi suojautua peittämällä lapsen silmiä. Lapsella on oikeus tutustua medioihin, saada tietoa netin kautta ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin verkossa. Näin myös mediataidot pääsevät kehittymään. Miten lapsia sitten voisi kasvattaa toimimaan turvallisesti ja fiksusti sosiaalisessa mediassa? Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään on hyvä lähtökohta. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kaikki ei ole miltä se ensisilmäykseltä näyttää ja sisälukutaitoa on harjaannutettava aktiivisesti, vinkkaa Sari Valoaho. Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. Ihmisten mielikuvat, haaveet ja tulkinnat saattavat värittää todellisuutta sosiaalisessa mediassa. Lapsen kanssa kannattaa myös sopia, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja muistuttaa, kuinka toimitaan verkossa toista kunnioittavalla tavalla, hän jatkaa. Apua kannattaa pyytää jo ennen kuin mitään sattuu. Tätä varten on rakennettu erilaisia palveluita lapsille nettiin, jotta on paikka, josta uskaltaa ja voi kysyä luotettavalta aikuiselta sekä vertaisilta niitäkin kysymyksiä, joita ei uskalla kysyä vanhemmilta. Some täynnä tunteita Sosiaalinen media on entistä suuremmalle osalle meistä arkea ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tila. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea lasten mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa kasvun ja oppimisen paikkana. Esimerkiksi verkkonuorisotalossa oppii yllättäviä taitoja, kuten rauhallista ryhmässä keskustelua sekä omien mielipiteiden perusteltua esittämistä. Ryhmächat vaatii osallistujalta tilannetajua ja keskittymistä. Netissä tarvitaan myös tunteiden hallintaa esimerkiksi silloin kuin joku trollaa eli provosoi tahallaan keskustelijoita, Netta Posti-Ahokas kuvailee. Hyvät mediataidot ovat osa nykypäivän työ- ja koulutusosaamista eikä niiden painoarvo varmasti tulevaisuudessa laske. Hyvät mediataidot suojaavat lasta myös riskikäyttäytymiseltä. Netistä on paljon iloa lapsen elämässä. Erityisiä taitoja omaavilla lapsilla on mahdollisuuksia vaikkapa julkaista omia tuotoksiaan ja saada niille yleisöä, ja sitä kautta saada positiivisia kokemuksia. Aikuinen pystyy lasta tarkkailemalla kyllä selvittämään, vaatiiko somen käyttö tarkempaa ohjausta. Jos netinkäytön jälkeen lapsi on aina kiukkuinen, kannattaa keskustella mistä tunteet oikein kumpuavat, muistuttaa Sari Valoaho. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kasvattajien urakkaa helpottaakseen eri järjestöt ja mediayritykset ovat tuottaneet käsikirjoja ja oppaita, joiden avulla lasten mediamaailmaa on helpompi ymmärtää. Ymmärrys syntyy luomalla turvallisia ja ennakkoasenteista vapaita keskustelun mahdollisuuksia lasten ja aikuisten kesken. Haluaisitko näyttää minulle, mitä teet sosiaalisessa mediassa on käypä keskustelun avaus. Kokeilisitko sitä jo tänään? * Facebook on yhteisöpalvelu, jossa voi jutella kavereiden kanssa ja julkaista tilapäivityksiä, kuvia ja videoita. YouTube on yhteisöllinen videonjakopalvelu, jossa voi katsella ja julkaista lyhyehköjä videoita. Instagram on kuvien julkaisupalvelu. Wow on globaali, maksullinen verkkoroolipeli, jolla on miljoonia pelaajia. Ask.fm on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisilta käyttäjiltä. Teksti Anniina Lundvall Pelastakaa Lapset ry:n verkkonuorisotoiminnan asiantuntija. Järjestön verkkonuorisotoimintaan voi tutustua osoitteessa nuorisotoiminta Linkkivinkkejä Netari - nuorisotalosi verkossa Netari-verkkonuorisotalo on auki joka viikko Demissä, Habbossa ja IRC-Galleriassa. Voit tavata muita nuoria ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa myös kahdestaan. Mantelichat Mantelichat järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa eri teemoilla. Mantelissa voi yhdessä muiden lasten kanssa sekä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa kahdestaan. nuorisotoiminta/mantelit Nettielämä on oikeaa elämää Pelastakaa Lapset on koonnut käytännön vinkkejä lasten ja nuorten netin käytöstä. Tutustu avoimin mielin lasten nettielämään ja kannusta monipuoliseen netin käyttöön. 12

13 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Some on osa nuoren elämää Sosiaalinen media eli some on tärkeä osa nykynuorten arkea. Sen parissa aika kuluu mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Somessa ovat kaikki kaverit. Sosiaalinen media ei ole nuorille erillinen alue elämässä, vaan luonteva osa elämäntyyliä ja -sisältöä. Arjessa reaalimaailman ja sosiaalisen median ympäristöt liittyvät yhteen saumattomasti. Siksi nuorten onkin vaikea kertoa, paljonko aikaa he sosiaalisen median parissa viettävät. Kännykkä seuraa mukana koko valveillaoloajan. Sitä vilkaistaan vähän väliä, luetaan sähköpostit tai laitetaan kommentti kavereille. Teemu Metsänojan mielestä some on mukava lisä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta se ei korvaa kavereiden tapaamista kasvokkain. Pelaamiseen ja musiikin kuunteluun tietokoneella, tabletilla tai kännykällä saattaa upota tunteja päivässä. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida media-aikaa on lähes mahdotonta, sillä kännykkää voi lukea ja päivittää lähes missä vain. Samanhenkiset kaverit ja harrastukset kiinnostavat yleensä niin nettimaailmassa kuin sen ulkopuolellakin. Viestintä sosiaalisessa mediassa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta itselle tärkeisiin ja mieluisiin ryhmiin. Kavereiden määrä Facebookissa kertoo jotakin henkilön sosiaalisesta statuksesta ja tykkäykset siellä ovat eräänlainen hyväksynnän mittari. Monenlaista kaveruutta Suomen Nuortentalo Oy:n asukkaat Kimmo ja Teemu kertovat, että heidän eniten käyttämänsä somepalvelut ovat Facebook, YouTube, WhatsApp, Kik ja Snapchat. Myös omat ja muiden nuorten henkilökohtaiset blogit ja vlogit ovat suosittuja. Facebookissa on pikaisen gallupin mukaan lähes jokainen Nuortentalon asukkaista. - Facebookissa tulee käytyä päivittäin. Sen jälkeen kun muutin Turkuun, olen ollut enemmän kotipaikkakuntani kavereihin yhteydessä sosiaalisen median kautta. Henkilökohtaiset kontaktini ja ihmisten kohtaamiset kasvokkain eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Some on vain tullut siihen lisäksi, kertoo Teemu. Nuoret saavat uusia kavereita sosiaalisen median kautta. Nykypäivän kiireinen elämäntyyli on muovannut uudenlaisia ystävyyden ja kaveruuden muotoja. On nettikavereita ja livekavereita. - Olen sitä mieltä, että todellisesta kaveruudesta voi puhua vasta, kun on tavannut toisen kasvokkain. Toki netin kauttakin ihmisestä saa jonkinlaisen kuvan, mutta vasta tapaamisten avulla voi oppia tuntemaan toisen täysin, pohtii Teemu. Kimmo kertoo, että hänellä on sekä netti- että livekavereita. Hän ei 13

14 a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio kuitenkaan hyväksy Facebook-kavereikseen ketään, jota ei tunne tai tiedä reaalimaailmassakin. - Olen löytänyt myös tyttöystävän netin kautta. Mielestäni on mahdollista löytää pitempiaikainen suhde verkkomaailmasta. Keskustelimme ensin somessa niitä näitä ja sen jälkeen aloimme tapailla, Kimmo kertoo. Some on kaikkialla Sosiaalisessa mediassa sovitaan asioita ja tapaamisia sekä välitetään tietoa. Somessa roikkuminen on siis tavallaan pakollista, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla. Nuoret tietävät lähes joka hetki, missä heidän kaverinsa ovat ja mitä he tekevät. Myös omat tiedot päivitetään useasti vuorokauden aikana. Teemu ja Kimmo eivät kertomansa mukaan päivitä tietojaan näin intensiivisesti, mutta tietävät, että tällaistakin tapahtuu. Yhä useammalla nuorella on älypuhelin tai tabletti. Niiden myötä sosiaalinen media on koko ajan mukana siellä, missä liikutaan. Kesäinen uimareissu ja oitis kuva Instagramiin! Omakuvat eli selfiet ja ryhmäkuvat kaveriporukoista leviävät somessa nopeasti kaverilta toiselle. - Ellei nuori tänä päivänä ole Facebookissa, on hän kyllä täydellinen oman tiensä kulkija. Facebookissa ovat kaikki. Somesta esimerkiksi päivän uutiset kuulee nopeasti. Minä luen päivittäin myös sanomalehden, mutta tiedän, että monet lukevat päivän uutistapahtumat ainoastaan netistä, kertoo Teemu. Tiedon etsiminen netin ja sosiaalisen median kautta on arkirutiini, jota ilman olisi vaikea elää. Arjen valinta- tai ongelmatilanteissa moni laittaa someen kyselyä kavereille, mitä he tässä tilanteessa tekisivät. - Toki netistä löytyy vastauksia kaikkeen, mutta ehkä minä kuitenkin soitan korjaamolle, jos autoni hajoaa, nauraa Teemu. Kiusaamistakin tapahtuu Kuten reaalimaailman yhteisöissäkin, myös sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista. Nettikiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi olla haukkumista, pilkkaamista, uhkailua tai toisena ihmisenä esiintymistä. Kiusaaminen voi olla silmiinpistävää tai hyvin hienovaraista. Voidaan esimerkiksi miettiä, onko se, että rajaa tietojaan ja kuviensa ja kommenttiensa näkyvyyttä joiltain kavereilta itsensä suojelua vai voiko tällainen blokkaaminen olla joskus myös syrjimistä ja kiusaamista. Joillain palstoilla aikuisten poissaolo ja valvonnan vähyys houkuttelevat nettikiusaajia. Esimerkiksi teinien suosima yhteisöpalvelu Ask.fm, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisiltaan, on saanut negatiivista palautetta siitä, että siellä tapahtuu paljon nettikiusaamista. Anonyymi kiusaaminen on siellä liian helppoa. Monikaan kiusaajista ei tiedä, että kiusaaminen netissä on rikollinen ja rangaistava teko. Haukkuminen ja pilkkaaminen netissä saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Siitä voi seurata syyte, oikeusjuttu ja mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus ja merkintä rikosrekisteriin. - Jos mietitään sosiaalisen median miinuspuolia, voidaan kiusaamisen lisäksi mainita ainakin tekijänoikeuksien rikkomisen mahdollisuus. Esimerkiksi toisen kuvaamaa tai piirtämää kuvaa ei saa luvatta kopioida ja levittää eteenpäin. Myöskään musiikkia tai elokuvia ei saa luvatta jakaa muille. Lisäksi nuoret ja lapset Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. saattavat mennä tarkoituksella tai vahingossa pornosivuille, jotka eivät ole heidän ikäisilleen sopivia, miettii Teemu. Yksityistä vai julkista? Nuoret esittelevät somessa elämäänsä omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Vielä muutamia vuosia sitten pidettiin hyvin vaarallisena julkaista omia kuviaan netissä. Vanhemmat neuvoivat lapsiaan peittämään kasvonsa netissä julkaisemistaan kuvista. Enää tällaista keskustelua ei niin paljoa käydä, sillä kuvallisesta oman elämän esittämisestä somessa on tullut arkipäiväistä ja sitä tekevät monet vanhemmat itsekin. Kavereiden kommentit, tykkäämiset ja kehut ovat olennaisia sosiaalisen median sisältöjä. Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. Sosiaalisessa mediassa koettu ihailu ja onnistumiset vahvistavat minäkuvaa ja nostavat itsetuntoa. Somen tuoma lisä arkeen on positiivista, ellei siitä muodostu elämän pääasiallista sisältöä, jolloin arjen sujuvuus kärsii. Reaalimaailmaa ei pidä unohtaa. Siellä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nettielämässä. Virtuaalisesti hyvinkin verkostoitunut ja aktiivinen nuori saattaa tarvita paljon harjoittelua ihmisten kohtaamiseen kasvokkain. Siksi niin koukuttavaa kuin somessa hengaileminen onkin, pitää muistaa myös livemaailman kaverit ja tavata heitä usein. Somessa seikkaillessa kannattaa aina muistaa seuraava periaate: Älä sano netissä toiselle mitään, mitä et sanoisi hänelle myös nenäkkäin ollessanne. Teksti Marianne Kulmala, neuropsykiatrinen valmentaja, Suomen Nuortentalo Oy Kuva Marianne Kulmala 14

15 k i r j a-arviot Kirja-arvioita Saku, spesiaali lapsi Marianne Kulmala on kirjoittanut viehättävän kirjan Saku, spesiaali lapsi. Tartuin kirjaan eräänä perjantaisena iltapäivänä töissä. Toinen jalkani oli jo ovenraossa ja mieleni vähintäänkin viikonlopun ruokaostosten parissa. Tarkoitukseni oli vain nopeasti silmäillä kirjaa. Kuinka ollakaan en laskenut kirjaa käsistäni ennen kuin olin lukenut kirjan läpi viimeisen sivun ajatuksia herättelevää runoa myöten. Olin saanut seurata Sakun elämää päivän verran ja tutustua Sakun äidin ajatuksiin vanhemmuudesta. Kiitos tästä mukaansa tempaavasta matkasta! Kirja jakaantuu kahteen osaan, ensimmäinen osa on kirjoitettu lapsille ja aikuisille yhdessä luettavaksi. Tässä osiossa seurataan Sakun arkipäivää seikkaperäisesti, muttei lainkaan pitkästyttävästi. Silloin tällöin tarinnassa esitetään lukijalle kysymyksiä, kuinka tämä neuvoisi Sakua erilaisissa tilanteissa. Miten sinä muuten neuvoisit Sakua, kun hänellä on suu niin täynnä ruokaa, ettei pysty enää nielemään? Tai kun Saku on täysin syventynyt repimään huoneensa tapetteja seiniltä? Toinen kirjan osio on tarkoitettu aikuiselle. Siinä Sakun äiti kertoo, kuinka arjessa ilmenee lapsen erityisyys, joka sai nimen Aspergerin oireyhtymä. Saku, spesiaali lapsi -kirja on hyvin nopea ja helppolukuinen, alun lasten osio on mukautettu selkokielelle. Kirjan on kustantanut Aivoliitto. Sakulla on myös omat nettisivut Kirjan tunnelma on kauttaaltaan lämmin ja rohkaiseva. Siitä välittyy paitsi asiantuntemus, ennen kaikkea rakkaus ja spesiaalin lapsen kanssa elämisen rikkaus. Suosittelen! Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry Again, David s Having Distractions Again, David s Having Distractions on kirja, joka kertoo ajatuksiinsa uppoutuvan Davidin elämästä yhdeksänvuotiaan pojan omasta näkökulmasta. Davidilla on vahva oikeudenmukaisuuden halu. Hänen on vaikea pysyä nahoissaan kokiessaan, ettei hän saa tasapuolista ja rehtiä kohtelua. Epäoikeudenmukaisesta kohtelusta hiiltyminen johtaa usein rangaistuksiin, joita Davidin on vaikea hyväksyä. Elämä ei ole reilua. Monien vastoinkäymisten jälkeen David oppii kuitenkin hyödyntämään omia vahvuuksiaan, mikä palkitaan onnistumisella koulun karnevaaleissa. Elämä ei sittenkään ole hassumpaa! Teresa Oliver on kirjoittanut kirjan nuorille lukijoille. Opettavaisen tarinan lisäksi kirja tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden laajentaa sanavarastoa, sillä kirjaan on ujutettu monia hieman vaikeampia sanoja selityksineen. Kirja on englanninkielinen. Teksti Henna Niskala, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry 15

16 Oulun vertaistukiryhmässä keskuste Oulussa vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä kokoontui kevään aikana säännöllisen epäsäännöllisesti kahdesti kuukaudessa keskustelemaan ja kahvittelemaan. Aarrekartan tekemisen idea sai alkunsa jo toisella ryhmän tapaamiskerralla, jolloin suunniteltiin tulevan kevään toimintaa Kumppanuuskeskuksen Isosepässä. Kaikille ryhmän jäsenille aarrekarttatyöskentely ei ollut tuttu menetelmä, mutta oli myös niitä, jotka olivat jo aiemmin tehneet oman elämänsä aarrekartan. Aarrekarttamenetelmän kuvataan olevan eräänlaista unelmatyöskentelyä, jonka ydinajatuksena on mahdollisuus muutokseen ja avoimuus uudenlaisten ratkaisujen löytymiselle. Tuumasta toimeen Huhtikuun tapaamiskerralla vertaisryhmän osallistujat istuivat hyvissä ajoin pöydän ääressä hyväntuulisesti poristen ja aikakauslehtiä availlen. Aarrekarttatyöskentelyn alkuvalmisteluihin oli kuulunut aikakauslehtien hankkiminen, joita olikin kassikaupalla Isosepän pöydällä. Niiden lisäksi tarvittiin jokaiselle oma paperiarkki tai -kartonki, muutamat sakset, liimaa ja kaksipuolista teippiä kuvien leikkaamiseksi ja kiinnittämiseksi kuvakollaasiin. Oman henkilökohtaisen aarrekartan valmistaminen saattoi alkaa. Alkajaisiksi havahduttiin toteamaan, että aarrekarttakollaasin valmistaminen olikin huolellisuutta ja sitoutumista vaativaa pitkäjänteistä työtä. Sanotaan, että kuvien käyttö kollaasissa on tehokkaampaa, mutta toiveitaan voi myös tehostaa kuviin sopivilla sanojen ja lauseiden yhdistelmillä, kunhan ne vain ovat myönteisessä muodossa. Osuvia lauseita ja sanoja löytyi aika monen leikevalikoimasta. Aarrekartassa pääasia on, että uskaltaa toivoa asettamatta rajoja unelmilleen. Aivan aluksi on hyvä paneutua miettimään, mitä ihan oikeasti haluaa, esimerkiksi rahan sijasta voi miettiä, mitä toivomallaan rahalla haluaa tehdä. Matkustaako maailman ympäri, rakentaako kesämökin vai ostaako uuden auton tai tehdäkö rahalla jotain muuta hulvatonta. Aarrekartoittaminen Lehtien selailu saattoi pidemmän päälle käydä jopa työstä. Unelmoiminen ja oikeiden omien unelmien löytäminen ruostuu helposti käyttämättömyyttään. On aika tyypillistä, että unelmoimisen taito unohtuu arjen paineissa ja kiireen keskellä, eikä meidän kulttuurissammekaan aina ole hyvällä katsottu haaveilijoita omista unelmistaan avautujaa on kehotettu vähintään pistämään jäitä hattuunsa. On myös hyvä tiedostaa, että unelmamme voivat helposti kariutua liian kovaan ja varhaiseen itsekritiikkiin, jos heti alkuvaiheessa toteamme, että ei se unelma koskaan kuitenkaan toteudu. Miten sitten saada ajatukset pysymään teemassa, kun lehdistä löytyi kaikenlaista mielenkiintoista luettavaa. Tällainen päämäärätön mielikuvamatkailu lehdestä toiseen, koettiin hyvin tavallisena ja tyypillisenä. Jumiutuminen tutkimaan muita asioita sen sijaan, että unelmakuvia olisi aktiivisesti etsitty, tiedostettiin yhteisesti ryhmässä. Jälleen kerran voitaneen todeta, että ryhmässä on voimaa, nimittäin unelmista keskustelu ryhmän jäsenten kanssa ja toisten kommentit pitivät kiinni aiheessa ja unelmakuvien metsästyksessä. Ryhmäläiset totesivat, että tunnelmilla oli oma merkityksensä kuvien valinnassa. Oman kartan kuvavalintoihin vaikutti paljon se, millaisen tunteen koki kuvasta heijastuvan. Karttaan onkin hyvä poimia sellaisia kuvia, jotka jollakin tavalla puhuttelevat itseä. Aarrekarttamenetelmässä kuvien sijoittelulla on oma merkityksensä. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sen merkityksellisempää on kuvan sijoittaminen kollaasiinsa. Parhaita paikkoja tärkeille asioille ovat kartan oikea yläkulma, kartan keskiosa sekä vasen yläkulma. Ryhmäläiset totesivat yhteisesti, että heille kartan tärkein paikka löytyy kollaasin vasemmasta yläkulmasta, siitä kohdasta, johon katse normaalistikin kiinnittyy, kun ryhtyy lukemaan mitä tahansa kirjoitettua tekstiä. Ajatuksia aarrekarttatyöskentelystä Kesäkuun viimeinen päivä sattui kuin tilauksesta olemaan kylmän kesäkuukauden lämpimin päivä. Olimme sopineet tapaamisemme toripolliisille, Oulun kauppatoria vartioivalle pullealle poliisipatsaalle, oululaisten tutulle kohtaamispaikalle. Lämpimän ilta-auringon paisteessa oli mukavaa istahtaa torikahvilaan kahville ja jäätelölle, vaihtamaan vertaisporukan kanssa alkukesän kuulumisia sekä muistelemaan kevään aarrekarttatyöskentelyä. Aarrekarttatyöskentelyn muistelusta muodostuikin antoisa palautekeskustelu. Palautimme mieliimme millaiselta työtapa tuntui ja millaisena työskentely vertaisryhmässä koettiin. Huomasimme, että unelmoinnille tuleekin varata aikaa, jotta 16

17 ltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa tulisi valinneeksi karttaansa sellaisia kuvia toiveistaan, joiden haluaa aidosti toteutuvan. Ryhmäläiset totesivat, että kuvien etsimisessä valintojen tekemisen vaikeus oli haasteellisinta, vaihtoehtoja tuntui olevan yksinkertaisesti liikaa. Voisikin todeta, että unelmoimiseen ja myös haaveiden punnitsemiseen tulee käyttää aikaa runsaasti. Unelmoimista voi harrastaa monella eri tavalla ja eri paikoissa, haaveet voivat olla suuria, miellyttäviä, innostavia, mahdottomia ja sellaisia, joista ei koskaan aikaisemmin ole haaveillut. Keskustelujen edetessä ryhmästä nousi tarkka ja luova oivallus ihmisyydestä: unelmoimisen avulla hahmottaa tiedostamattoman olemassaoloa itsessään. Aarrekartan tekemisessä olennaista on tarkistuspäivämäärän määrittely. Se ei tarkoita sitä, että siihen mennessä kaikkien asetettujen unelmien tulisi olla totta, vaan määräpäivänä voi miettiä onko unelmien toteutumisessa jotain esteitä, tai oliko unelma ylipäätään sellainen, jonka haluaisi toteutuvan. On hyvä pohtia aika ajoin, oliko unelma paras mahdollinen vai olisiko tarpeen korjata sitä jotenkin. Unelman pitäisi antaa toteutua omalla tavallaan. Voi käydä myös niin, että nyt tehdystä aarrekartasta nousee esiin tarkennuksia tai uusia mahdollisuuksia, jotka johtavat pienin askelin kohti tulevaisuuden todellisuutta. Jatkoimme torikahvilan kesäiltaa unelmoinnin merkeissä, joka sopi mukavasti alkavaan kesälomakauteen. Valitsimme vuorollamme toiveidemme maan, johon halusimme matkustaa, ja rahastahan unelmoimisessa ei tarvitse kantaa huolta. Lähteet: Teksti Liisa Pitzén (toiminut ADHD-liitossa järjestösuunnittelijana heinäkuun loppuun 2014) Marja Puirava-Hanhela, Inno & Vire Oy Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara A Voimavarat käyttöön. Duodecim. 17

18 p o r i n a-nurkka Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry Syksyinen tervehdys Porinasta! Aurinkoisen kesän jälkeen on puhtia tarttua syksyn tuleviin haasteisiin. Uusia vertaisryhmiä käynnistyy eri paikkakunnilla ja tutuksi tulleet ryhmät jatkavat toimintaansa. Porinan puolesta toivomme voimaannuttavia kokemuksia ja aktiivista osallistumista vertaisryhmiin. Olemme jälleen koonneet tietopaketin Porina-nurkkaan, mitä vertaistoiminnan rintamalla tapahtuu tulevan syksyn aikana. Vertaisohjaajakoulutukset toteutuvat kolmella paikkakunnalla ja vielä on mahdollisuus ilmoittautua Oulun ja Tampereen koulutuksiin. Liiton 25-vuotisjuhlakiertueen merkeissä Porina on mukana tapahtumissa, joten tulkaapas porisemaan niin iltapäivän seminaareihin kuin iltatilaisuuksiin. Huomio! Keräämme edelleen tietoja parhaillaan toimivista vertaisryhmistä. Tiedot laitetaan ADHD-liiton nettisivuille, jonka avulla uudet ryhmäläiset löytävät toimivat vertaisryhmät. Ryhmänohjaajat, ilmoittakaa ryhmistänne Kaisalle tai Marjolle (marjo. Vertaisryhmäohjaajakoulutukset vuonna 2014 toteutuvat alueellisena koulutuksena seuraavilla paikkakunnilla: Oulussa klo (ilmoittautuminen 26.9 mennessä) Tampereella klo (ilmoittautuminen mennessä) Koulutukset toteutetaan yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton sekä Aivoliiton kanssa. Koulutuksen tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet löydät ADHD-liiton nettisivuilta kohdasta ajankohtaista -> tapahtumat Vertaisryhmät, joihin uudet jäsenet ovat tervetulleita: Adhd-oireisten oireettomien puolisoiden vertaisryhmä Helsingissä. Ilmoittautuminen ryhmään Nyt on hieno tilaisuus saada vertaistukea adhd-oireisen puolisona elämiseen! Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Nurmijärvellä. Ilmoittautumiset ryhmään com tai Kaisa Humaljoki puh Adhd-oireisten aikuisten sekä muiden neurokirjon henkilöiden vertaisryhmä Helsingissä. Kokoontumiset parittomina viikkoina torstaisin klo ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Ilmoittautuminen ryhmään tai Ilkka puh Aikuisten adhd-oireisten lasten vanhempien vertaisryhmä Helsingissä ti klo ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Ilmoittautuminen ryhmään: Seija puh tai Adhd-/add-oireisille vuotiaille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä Kuopiossa. Kokoontumiset parillisina viikkoina tiistaisin klo Kulttuuriareena 44:n tiloissa (Kauppakatu 44, Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: tai puh Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Kuopiossa jatkaa toimintaansa alkaen. Kokoontumiset parittoman viikon maanantaisin klo osaamis- ja palvelukeskus Majakan tiloissa (Teletie 6 E, Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: tai puh Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry: Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu ma 1.9. alkaen klo 18 Estery-talolla Otto Mannisen katu 4. Tervetuloa vanhat ja uudet ryhmäläiset. Vertaisryhmän ohjaaja, jos haluat ilmoittaa vertaisryhmästäsi tällä palstalla, ole yhteydessä Kaisaan tai Marjoon. Marjo ja Kaisa tapasivat sympaattisen muusikon Mikko Herrasen elokuussa Joensuun Parafesteillä. Yhteistyökuviot ovat vireillä, pysy kuulolla! Miitingit (vertaisryhmäohjaajien tapaaminen) - Pääkaupunkiseudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma klo ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat mukaan! - Vaasan seudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma klo 16.30, Filantropia Center, Vaasanpuistikko 17, 9 krs Vaasa. Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat Vaasan seudulta mukaan! Kaisa Humaljoki p Marjo Hodju p

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Reilusti nuori Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Olen olemassa? Lämmittelyä Yhä nuoremmat osaavat käyttää Reaali ja virtuaali sama asia Mobiiliteknologiat

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Some on osa nuoren elämää Ei nettikiusaamiselle

Some on osa nuoren elämää Ei nettikiusaamiselle 3/2014 PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI Lapsi tarvitsee aikuista sosiaalisessa mediassa Some on osa nuoren elämää Ei nettikiusaamiselle PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI Lehti ilmestyy 4

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti Kännykkäkasvattajan käsikirja 1 uusi viesti 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Tutkikaa yhdessä mitä kaikkea kivaa kännykällä voi tehdä. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä on sosiaalisesta mediasta? Mihin koulussa voitaisiin

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ArctiChildren InNet-seminaari 24.1.2012 Rovaniemi Pia Tuovinen, Verkkoterkkari-hanke, Helsingin kaupungin terveyskeskus Taustaa

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot