Sari Virkkala-Turpeinen. Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sari Virkkala-Turpeinen. Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen"

Transkriptio

1 Sari Virkkala-Turpeinen Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Haapajärven yksikkö Marraskuu 2006

2 1 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Liiketalous Suuntautumisvaihtoehto: Tekijä: Sari Virkkala-Turpeinen Opinnäytetyön nimi: Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen Työn ohjaaja: Eija Lappalainen Työn tarkastaja(t): Eija Lappalainen Opintojen aloitusvuosi: 2003 Valmistumisvuosi: 2006 Sivumäärä: 40 TIIVISTELMÄ Pihtipudas-Seura ry on Pihtiputaalla vuonna 1958 perustettu kotiseutuyhdistys. Vuodesta 1960 se on julkaissut Kotiseudun Sanomat -nimistä paikallislehteä, joka on vuodesta 1971 ilmestynyt Pihtiputaan lisäksi myös Kinnulassa. Kotiseudun Sanomien lisäksi Pihtipudas-Seuran toimintoihin kuuluvat kotiseutumuseon ylläpitäminen, kunnostetun Wanhan Pappilan vuokraus juhlatilaisuuksiin, arkeologiset kaivaukset, Rillankiven perinneympäristön kehittäminen sekä muu perinne- ja kotiseututyö. Päättötyön kartoittaa sekä Pihtipudas-Seuran että Kotiseudun Sanomien kehittämistarpeita. Työssä pyritään löytämään keinoja vastata muun muassa muuttuvan kuntapolitiikan tuomiin haasteisiin sekä Pihtipudas-Seuran jäsenistön ylläpitämiseen. Tavoitteena oli laatia Pihtipudas-Seuralle vaihtoehtoja kehittämissuunnitelman ja sovelletun markkinointi-suunnitelman laatimiseksi. Tavoitteena oli avata uusia näkökulmia seuran toimintaan ja selkiyttää kehittämiskohteita. Kotiseudun Sanomien osalta aihetta käsiteltiin myös yleisesti, pohtimalla pienten paikallislehtien asemaa sähköistyvässä yhteiskunnassa ja keinoja säilyttää lukijoidensa mielenkiinto. Tavoitteena oli laatia Kotiseudun Sanomille liiketoimintastrategia kehittämis vaihtoehtojen kartoituksen tueksi sekä visioida tulevaisuuden toimintoja. Tutkimus toteutettiin osin haastattelemalla toiminnassa mukana olevia hallituksen ja Kotiseudun Sanomien julkaisutoimikunnan jäseniä, sekä entisiä yhdistysaktiiveja. Teoriatutkimuksessa perehdyttiin yleisellä tasolla kotiseututyötä koskevaan kirjallisuuteen sekä Kotiseudun Sanomien osalta paikallisjournalismiin ja sanomalehtien nykytilaan yleensä. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa jäsentynyttä informaatiota Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien pitkän aikavälin suunnitelmista ja visioista. Avainsanat: Kotiseututyö, paikallislehti, kehittämisstrategia, markkinointi, CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

3 2 Degree programme: Business Administration Author : Sari Virkkala-Turpeinen Name of thesis: Developing Functions of Pihtipudas-Seura Supervisor: Eija Lappalainen Inspector: Eija Lappalainen Starting year of studies: 2003 Year of graduation: 2006 Number of pages: 40 ABSTRACT Pihtipudas-Seura is a native region society, which operates in Pihtipudas. It was founded in Since the year 1960 it has published a local paper called Kotiseudun Sanomat, and also since 1971 in the neighbouring municipality Kinnula. Pihtipudas-Seura has many different functions including the upkeep of local museum, renting the renovated old rectory called Wanha Pappila for festive occasions, archaeological excavations, developing historic Rillankivi border stone surroundings and other native region s tradition work. This study examined needs for development for both Pihtipudas-Seura and Kotiseudun Sanomat. It also tried to find out means to meet the challenges of continually changing community policy. This study is also a developing project for Pihtipudas-Seura, which is applied marketing project. Its main target is to open up new points of view for society s functions and clarify targets for developing. In case of Kotiseudun Sanomat the subject was also dealt generally how small local papers can survive in modern e-society and how they can keep their readers interest alive. The objective of this study was to produce articulate information about visions and future functions for Pihtipudas-Seura and Kotiseudun Sanomat. Key words: native region society, local paper, developing project, marketing project

4 3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO STRATEGIAMALLIT JA SEGMENTOINTI LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Käytetyt strategiamallit Karlöfin malli Kaplanin ja Nortonin malli Segmentointi Pihtipudas-Seuran asiakkuuksien segmentointi KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Pihtipudas-Seura ry:n kehittämissuunnitelma Kotiseudun Sanomien kehittämissuunnitelma TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS PIHTIPUDAS-SEURA RY Toiminnan kehittyminen Pihtipudas-seuran hallinto Kotiseutumuseo Wanha Pappila Pihtipudas-Seura ry:n muu toiminta Hämeenpohja-toimikunta Rillanahon Arboretum-alue Arkeologiset kaivaukset Luontokirkko ja luontoretket Pihtiputaan Kirja II Joululehti Kotiseututyön historiaa Kotiseututoiminta tänään KOTISEUDUN SANOMAT PIHTIPUDAS-SEURAN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ Pihtipudas-Seuran mainonta ja markkinointi Wanhan Pappilan tulevaisuuden suunnitelmat Toimikunnat ja muu toiminta Kotiseudun Sanomien kehittäminen Paikallislehtien yleiset tulevaisuuden näkymät Kotiseudun Sanomien liiketoimintastrategia Kotiseudun Sanominen asiakasstrategia JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Pihtipudas-Seura Kotiseudun Sanomat Pohdintaa...43 LÄHTEET...45

5 4 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen kehittämissuunnitelman ja markkinointisuunnitelman avulla. Pihtipudas-Seura on kotiseutuyhdistys, joka toimii Pihtiputaalla. Seuran tavoitteena on toimia kokonaisvaltaisesti kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi. Seura on toiminut vuodesta Vuodesta 1960 se on julkaissut paikallislehti Kotiseudun Sanomia, joka on sen pääasiallinen tulonlähde. Kotiseudun Sanomat ilmestyi ensin vain Pihtiputaalla, mutta se laajensi levikkialuettaan vuonna 1971 myös naapurikuntaan Kinnulaan. Koska Kotiseudun Sanomat on Pihtipudas-Seuran tärkein tulonlähde, käsitellään sitä tässä tutkimuksessa omana kokonaisuutenaan, erillään Pihtipudas-Seuran muusta toiminnasta. Paikallislehden lisäksi Pihtipudas-Seura vuokraa kunnostamaansa Wanhaa Pappilaa juhlatilaisuuksiin, ylläpitää kotiseutumuseota sekä toimii monilla muilla kotiseututyön aloilla, kuten esimerkiksi järjestämällä arkeologisia kaivauksia muinaisilla asuinsijoilla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Wanhan Pappilan kunnostustyö oli Pihtipudas-Seuralle suuri taloudellinen projekti, joka toteutettiin yhteistyössä Museoyhdistyksen kanssa. Pihtipudas-Seuran on entistäkin tarmokkaammin paneuduttava työhön kotiseutuhengen ja arvostuksen säilyttämiseksi. Tietotekniikan hyödyntäminen yhdistyksen toiminnassa muun muassa www-sivujen muodossa avaa uusia kanavia jäsenistön hankkimiselle ja toiminnasta tiedottamiselle. Uusien jäsenten hankkiminen on Pihtipudas-Seuran tärkeimpiä tavoitteita. Laaja jäsenistö antaa pohjan uusiutumiselle ja reservin uusista aktiivisista toimijoista. Uudet yhdistysaktiivit tuovat tullessaan toivottavasti myös uusia toimintamuotoja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Pihtipudas-Seuralle tulisi laatia soveltava markkinointisuunnitelma seuran tunnettavuuden lisäämiseksi ja jäsenmäärän lisäämiseksi. Aktiivisesti toimivan yhdistyksen tulee nykyhetken monipuolisen toiminnan lisäksi suunnitella myös tulevaa ja olla valmis ottamaan vastaan uusia ideoita ja toimintatapoja. Seuran toimintaan vaikuttavat myös ulkoiset päätökset sekä väestön ikääntyminen. Pihtiputaan kunta on nyt Viitasaaren kaupungin kanssa solmitun kuntapariyhteistyön alkumetreillä tilanteessa, jossa sen on kiinnitettävä huomioita kuntalaisten identiteetin säilyttämiseen.

6 5 Pihtiputaan kunnan on valittava sulautuuko se Viitasaaren kaupunkiin vai jatkaako se omana itsenäisenä kuntana tehden yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Tällä yhteistyöllä on seuraamuksia myös Kotiseudun Sanomiin. Viitasaaren paikallislehti voi yrittää laajentaa omaa levikkiään myös Pihtiputaan alueelle. Kilpailutilanne muuttuu. Tulevaisuuden haasteena on säilyttää nykyiset lukijat ja hankkia mahdollisuuksien mukaan uusia myös Viitasaaren alueelta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa jäsentynyt näkemys Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien kehityksestä ja suunnitelmista pitkällä aikavälillä. Kuten Hirsjärvi toteaa, on todellisuus erilaisten yksilöiden ja kulttuurien konstruoimaa, siksi tutkimuksen on otettava huomioon kontekstuaalisia tekijöitä kuten historiaa ja kulttuuria (Hirsjärvi 2000, 19). Tutkimuksessa on käyty läpi Pihtipudas-Seuran historian pääkohdat, koska lukijan on näin helpompi hahmottaa tutkimuksen kohteen koko toiminta-alue ja huomioida eri vuosikymmenien yhteiskunnallisen kehityksen vaikutukset Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien toimintaan ja kehitykseen.. Tutkimus on kvalitatiiviinen aiheen käytännönläheisyyden vuoksi. Tutkimus tarkoituksena on tulkita ja ymmärtää Pihtipudas-Seuran toimijoiden näkökulmia kotiseututyön kontekstissä. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet haastattelut, seuran arkistomateriaali sekä kotiseututyötä, yhdistystoimintaa, markkinointia, liiketoiminnan strategiamalleja ja journalismia käsittelevä kirjallisuus. Pihtipudas-Seuran tulevaisuuden näkymiä pohdittiin Seuran hallituksen kokouksessa käydyssä kehittämiskeskustelussa toukokuussa Kotiseudun Sanomien päätoimittaja vastasi hänelle osoitettuihin kysymyksiin kirjallisesti ja visioi lehden tulevaisuutta. Entisiä yhdistysaktiiveja haastateltiin myös henkilökohtaisesti. Kotiseututyön historiaa käsitellään hieman laajemmin hahmottaen taustaa paikallisen kotiseututyön kehitykselle. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat kotiseututoiminnan periaatteiden mukainen liiketoiminnan suunnittelu ja liiketoiminta-strategioiden sopivuus kotiseutuyhdistyksen ja paikallislehden kontekstiin sekä asiakkuuksien segmentoinnin suunnittelu sekä yhdistyksen jäsenistössä että Kotiseudun Sanomien asiakkuuksissa.

7 6 2 STRATEGIAMALLIT JA SEGMENTOINTI LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Päättötyön teoreettisena viitekehyksenä on liiketoiminnan eri strategiateorioiden sekä asiakasstrategioiden vertailu sekä asiakassegmentointi. Työssä pohditaan strategiamallien sopivuutta Pihtipudas-Seuran laaja-alaisen toiminnan rationaaliseen suunnitteluun sekä Kotiseudun Sanomien pienen työyhteisön tarpeisiin. Strategiamallien monitahoisia ratkaisuja sovelletaan yksinkertaistaen niiden perusajatuksia. 2.1 Käytetyt strategiamallit Karlöfin malli Bengt Karlöf on määritellyt strategian nykyhetkessä tehtäviksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi tulevan menestyksen varmistamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. (Karlöf 2004, 7) Hän pohjaa teoriansa mm. Michael E. Porterin, James Collinsin ja Jerry Porrasin tuotantoon. Strategia tarkoittaa Karlöfin mukaan pitkäjänteistä kehittämistyötä ja kohdistuu siihen toimintaan, josta strategian laatija on vastuussa. Kohteena voi siis olla projekteja, prosesseja, toimintokokonaisuuksia tai osastoja (Karlöf 2004, 9). Karlöfin mukaan organisaation tulee kysyä itseltään, onko sillä jo riittävän laadukas strategia, jota se voi hallinnoida ja uudistaa, vai pitääkö sen laatia itselleen aivan uusi strategia. Strateginen agenda eli strategiset pyrkimykset ovat niitä tärkeitä kysymyksiä, jotka on aiheellista käsitellä reaaliajassa tulevan menestyksen turvaamiseksi. Operatiivisen toiminnan kannalta strategisesti merkittävää on tarkastella esimerkiksi uusia tekniikoita, kuten esimerkiksi työn uutta organisointia, uusia taitoja, jakelukanavia tai markkinoinnin tarvetta. (Karlöf 2004, 26-28) Karlöfin srategiaprosessissa selvitetään aluksi strategiatyön olosuhteet ja määritetään työn laajuus ja tavoitetaso. Tämän jälkeen luodaan lähtökohta strategiatyölle menneisyyden ja nykytilanteen analyysin pohjalta ja selvitetään omistajien vaatimukset (Karlöf 2004, 36). SWOT-analyysillä kartoitetaan organisaation vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja

8 7 uhat (Karlöf 2004, 51). Ympäristöanalyysillä kartoitetaan yleisiä suuntauksia, maantieteellisiä, toimialakohtaisia, poliittisia tai teknisiä suuntauksia. Myös sisäiset olosuhteet tulee ottaa huomioon (Karlöf 2004, 56). Osaamisanalyysillä kartoitetaan yksittäisten työntekijöiden joko olemassa olevat kyvyt tai osaamisessa olevat puutteet (Karlöf 2004, 60). Seuraavaksi laaditaan visio, jolla on strategiaprosessissa suuri merkitys, se on päätös organisaation pitkän aikavälin kehittämisen suuntaviivoista (Karlöf 2004, 65). Strategisen laadun takaamiseksi olisi hyödyllistä kiinnittää huomioita kolmeen tietoperustaa koskevaan kysymykseen. Mihin oletuksiin tietty strategiapäätös pohjautuu? Mitä tietoja oli käytettävissä ennen päätöstä? Mitä tietoja tulisi hankkia, jotta päätösten laatu paranisi? (Karlöf 2004, 82) Tämän pohjatyön jälkeen päätetään strategisista pyrkimyksistä ja kootaan ne toimintamalliksi. Se on jatkuvaa strategista seurantaa, tarkistusta ja uusien pyrkimysten määrittämistä (Karlöf 2004, 89). Viimein strategiapäätöksiä tehtäessä on vielä varmistettava, että tavoitteet ovat selkeitä, mahdolliset vaihtoehdot ja epävarmuustekijät on määritelty ja niiden seuraukset on arvioitu. Valittuja strategioita tulee myös kyetä toteuttamaan. Karlöf painottaa strategiamallissaan seurannan ja jatkuvuuden tärkeyttä. On pyrittävä laatimaan mitattavissa olevia tavoitteita ja konkreettisia toimintasuunnitelmia strategisten pyrkimysten toteuttamiseksi. Onnistuminen vaatii organisaatiolta tarvittavaa osaamista, strategioiden tehokasta viestimistä ja niiden juurruttamista työntekijöiden ja sidosryhmien toimintaan (Karlöf 2004, ). Tavoitteiden mittaamiseen ovat Karlöfin mielestä käyttökelpoisia muun muassa tavoitekeinohierarkia, ohjaustavoitteet ja seurantatavoitteet, esteanalyysi sekä tasapainotettu mittaristo eli Balanced Scorecard- mittaristo, jota käsitellään lähemmin seuraavassa kappaleessa Kaplanin ja Nortonin malli Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin mukaan strategian toteuttaminen edellyttää, että kaikki liiketoimintayksiköt, tukitoiminnot ja työntekijät toimivat strategian mukaisesti ja ovat osa sitä. Koska tekniikka ja kilpailu ja lainsäädäntö muuttuvat nopeasti, strategiaa on

9 8 koko ajan muotoiltava ja toteutettava aktiivisesti. Menestyminen edellyttää, että jokainen organisaatiossa työskentelevä henkilö omaksuu strategian.( Kaplan, Norton 2002, 4) Ensimmäisessä vaiheessa laadittaessa liiketoimintastrategiaa Kaplanin ja Nortonin kehittelemällä Balanced Scorecard -mittaristolla yhdistetään yrityksen sisäiset resurssit ja osaaminen ainutkertaisen arvon luomiseksi valituille asiakkaille ja markkinasegmenteille. Kaplan ja Norton kutsuvat malliaan myös ''strategiakartaksi'', joka muodostaa loogisen ja kattavan arkkitehtuurin strategian kuvaamista varten. Scorecard -mittaristossa käytetään kvantitatiivisia mittareita kuten kiertoaikaa, markkinaosuuksia, innovaatioita, tyytyväisyyttä ja osaamista. Arvontuottaminen tapahtuu muuttamalla aineeton pääoma, kuten esimerkiksi asiakastietojärjestelmä ja taitavat motivoituneet työntekijät, aineelliseksi pääomaksi kuten asiakkaiden säilyttämiseksi sekä uusista tuotteista ja palveluista saaduiksi tuloiksi ja voitoksi. (Kaplan, Norton 2002, 11-13) Jotta organisaation toimintakyky olisi suurempi kuin osiensa summa, on luotava yhtymäkohdat yksittäisten strategioiden välille ja strategiat on integroitava toisiinsa. Organisaatiolla voi olla vaikeuksia kommunikoida ja koordinoida toimintaa eri toimintojen kesken syntyy toiminnallisia erityisalueita, jotka ovat strategian toteuttamisen suurin este (Kaplan, Norton 2002, 13-14). Kaplanin ja Nortonin tavoitteena on tehdä strategia osaksi jokaisen työntekijän päivittäistä työtä, jokaisen henkilön työpanos tarvitaan strategian toteuttamiseen. Strategia ei ole salaisuus, jota ei voi paljastaa koko organisaatiolle, koska arvokas tieto saattaa vuotaa kilpailijoille. Sen tietämisestä ei ole kilpailijoille mitään hyötyä, elleivät he pysty toteuttamaan sitä. Henkilökunnan on siis hyödyllistä tuntea strategia pystyäkseen toteuttamaan sitä (Kaplan, Norton 2002, 14). Kaplanin ja Nortonin mukaan yrityksissä, joissa kehitettiin strategiaa Balanced Scorecard -mittaristolla, henkilökunnalle opetettiin segmentointia, kustannuslaskentaa ja tietokantamarkkinointia, ja tämän huomattiin auttavan ymmärtämään Scorecard -mittariston tavoitteita. Lisäksi otettiin käyttöön työntekijäkohtaisten tavoitteiden asettaminen henkilökohtaisilla mittaristoilla, sekä työntekijät kehittävät omia tavoitteitaan laajempien prioriteettien valossa. Järjestelmään liitettiin myös kannustuspalkkiot. (Kaplan, Norton 2002, 14-15)

10 9 Balanced Scorecard -mallissa taktiikan hallinta (budjetit ja kuukausikatsaukset) ja strategia nivotaan yhdeksi saumattomaksi ja jatkuvaksi prosessiksi. Tärkeää on myös ottaa strategian tarkastelu mukaan johtoryhmän kokouksiin. Scorecard -mittariston suunnittelu mahdollistaa syy ja seuraussuhteiden näkemisen, esimerkiksi voidaan selvittää lisääkö työntekijöiden valtuutusten lisääminen asiakastyytyväisyyttä. (Kaplan, Norton 2002, 17) Kaplanin ja Nortonin mukaan kokemus on osoittanut, että johtoryhmän aktiivisuus ja sitoutuneisuus ovat strategian toteuttamisen onnistumisessa tärkeimpiä tekijöitä. Johtajien tehtävänä on vakuuttaa henkilöstölle, että muutoksia tarvitaan. Voidakseen keskittää toimintojaan intensiivisesti joudutaan ehkä toteuttamaan laajoja muutoksia kuten esimerkiksi asiakassuhteiden uudelleen määrittelyä, liiketoimintaprosessien muuttamista, uusien taitojen opettamista työntekijöille sekä uusien teknisten infrastruktuurien käyttöönottoa. 2.2 Segmentointi Segmentoinnissa katsotaan olevan kaksi tasoa: tyyppisegmentointi ja asiakassuhdesegmentointi. Tyyppisegmentointi kuvaa liikeideaan, Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien tapauksessa paremminkin toiminta-ajatukseen, liittyvää segmentin valintaa mahdollisimman tarkasti. Oleellista on, että segmentoinnissa pyritään käyttämään kaikkia niitä tekijöitä, jotka selittävät asiakaskunnan ostamisen - Pihtipudas-Seuran kohdalla jäseneksi liittymisen - eroja ja antavat perustan asiakaskunnan määrittelylle. Asiakassuhdesegmentointi ryhmittelee asiakkaat tyyppisegmentoinnin sisällä asiakassuhteen mukaisesti, koska markkinoinnin tavoitteet eroavat asiakassuhteen mukaan toisistaan. Jaottelu on tärkeysjärjestyksessä seuraava: 1. Volyymiasiakkaat eli se 20 prosenttia asiakaskunnasta, joka vastaa Pihtipudas-Seuran /Kotiseudun Sanomien myyntivolyymiä 80-prosenttisesti. 2. Satunnaiset asiakkaat eli se 80 prosenttia asiakaskunnasta, joka vastaa 20 prosenttisesti Pihtipudas-Seuran/Kotiseudun Sanomien myyntiä.

11 10 3. Ei vielä asiakkaat eli ne valittuun asiakaskohderyhmään kuuluvat, joita ei vielä ole saatu liittymään Pihtipudas-Seuran jäseneksi tai tilaamaan Kotiseudun Sanomia. 4. Entiset asiakkaat, jotka Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien tahtomatta ovat siirtyneet pois asiakkuudesta. Volyymiasiakkaat on pyrittävä pitämään kanta-asiakkaina esimerkiksi kanta-asiakaseduilla ja hyvällä palvelulla. Pihtipudas-Seuran kohdalla tavoitteena on saada lisää maksavia aktiivisia jäseniä, liittyvät he sitten kertamaksulla ainaisjäseniksi tai maksavat vuosittaisen jäsenmaksun. Vuosittaisen jäsenmaksun maksavilla on kuitenkin taipumus jättää jäsenmaksu maksamatta silloin tällöin, kahden vuoden maksamattomuuden jälkeen jäsenyys raukeaa. Kotiseudun Sanomien kestotilaajille ei ole tarjottu kanta-asiakasetuina muuta kuin edullisempi tilausmaksu, useamman tilauksen ottajalle annetaan 10 % alennus. Koko toimitusketjun kattava hyvä palvelu on ensiarvoisen tärkeää. Huonosti toimiva jakelu on joskus syynä tilauksen katkaisuun. Tähän on Kotiseudun Sanomissa vaikea puuttua, koska sen hoitaa Suomen Posti. Satunnaisasiakkaat tulisi saada siirtymään kanta-asiakkaiksi ja ei vielä -asiakkaat tulisi saada markkinoitua kokeilijoiksi. Kokeilun ja tutustumisen jälkeen askel kanta-asiakkuuteen on jo lyhempi. Pihtipudas-Seuran satunnaisesti jäsenmaksunsa maksavia asiakkaita tulisi saada aktivoiduksi sitoutumaan seuran toimintaan niin, että he joko maksavat vuotuisen jäsenmaksunsa jatkuvasti tai siirtyvät ainaisjäseniksi sekä aktiivisiksi toimijoiksi seurassa. Kotiseudun Sanomien määräaikaistilaajia ohjataan kestotilaajiksi jo tilausten suhteellisten hintojen avulla. Määräaikaiset tilaukset ovat hinnaltaan kalliimpia kuin kestotilaus. Perusteluna on ollut tilausten lyhytaikaisuuden aiheuttamat käsittelykulut. Entisten asiakkaiden syntymistä tulisi välttää, koska entisen asiakkaan takaisin saaminen maksaa enemmän kuin ei vielä -asiakkaan saaminen kokeilemaan. Entinen asiakas saattaa myös tuottaa markkinoille huonoa mielikuvaa (Rope, Vahvaselkä 1993, 46-48). Seuraavalla sivulla oleva kuvio on mukaelma Ropen ja Vahvaselän segmentointiprosessikaaviosta. Kuviossa ostamisella tarkoitetaan Pihtipudas-Seuran kohdalla liittymistä jäseneksi ja Kotiseudun Sanomien kohdalla lehden tilaamista tai mainostamista lehdessä.

12 11 1. Kartoitetaan potentiaaliset asiakkaat ja heidän tarpeensa 2. Selvitetään potentiaalisten asiakkaiden ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät 3. Määritellään mahdollisesti toimivat kriteerit 4. Suoritetaan segmentointi valittujen Pihtipudas-Seuralle ja Kotiseudun Sanomille parhaiten sopivien perusteiden mukaan 5. Valitaan tavoiteltavat markkinalohkot 6. Selvitetään, miten valitut segmentit saavutetaan tehokkaimmin 7. Suunnitellaan kullekin segmentille sopiva markkinointiohjelma 8. Toteutetaan kohdistettu markkinointi eriytettynä kullekin markkinalohkolle Kuvio 1. Segmentointiprosessi.

13 Pihtipudas-Seuran asiakkuuksien segmentointi Markkinoiden segmentointi perustuu ajatukseen, että yrityksen, tässä tapauksessa Pihtipudas-Seuran, heterogeenisia kokonaismarkkinoita ei kannata käsitellä kokonaisuutena, vaan pyritään löytämään pienempiä, kiinteitä ja suhteellisen homogeenisia ryhmiä, jotka ovat suosiollisempia seuran markkinointitoimille kuin jotkin toiset samaan perusjoukkoon kuuluvat ryhmät. Kun markkinointipanos kohdistetaan edulliseen ryhmään, saavutetaan parempi tulos kuin pyrkimällä koko mahdollisen asiakasjoukon tavoittamiseen. Segmentoinnilla voidaan päästä myönteiseen yhteisvaikutukseen eli positiiviseen synergiaan. Segmentoinnin tavoitteena on, että samaan lohkoon kuuluvat kuluttajat/potentiaaliset jäsenet ovat jäseneksi liittymisperusteiltaan samanlaisia, kun taas lohkojen välisten erojen tulisi olla suuret.(rope, Vahvaselkä 1993, 42) Nykyaikaisen markkinoinnin perustana on pyrkiä mahdollisimman kapeaan segmentin valintaan. Kapean segmentin tavoitteena on suunnata toimintaa kannattaville segmenteille, karsia tuottamattomat asiakasryhmät toiminnasta, painottaa resursseja tärkeysjärjestyksen perusteella ja rakentaa kullekin valitulle asiakasryhmälle räätälöity toimintaohjelma. On myös hyvä tiedostaa, että segmentti ei ole se, joka tuotteen ostaa eli liittyy jäseneksi, vaan se, jota varten koko seuran toiminta on rakennettu. (Rope, Vahvaselkä 1993, 43) Markkinat voidaan segmentoida sekä yleisten muuttujien että tilannekohtaisten muuttujien perusteella. Nämä ominaisuudet asiakkaissa ovat mitattavissa objektiivisesti eli ovat ns. kovia muuttujia. Yleisiä perusteita ovat esimerkiksi demografiset eli väestötieteelliset perusteet, kuten esimerkiksi ikä, alkuperä, uskonto, sukupuoli, perheen muoto, elinvaihe, koulutus ja ammatti sekä maantieteelliset perusteet, joista tärkein Pihtipudas-Seuran tapauksessa on asuinpaikka. Tilannekohtaisia perusteita ovat osto- ja kulutuskäyttäytyminen, joihin luetaan myös niin kutsuttu merkkiuskollisuus, joka Pihtipudas-Seuralle tarkoittaa liittymistä ainaisjäseneksi. Kovien muuttujien lisäksi on pehmeitä, tulkinnanvaraisia muuttujia, joita ovat yleisinä perusteina esimerkiksi asiakkaan persoonallisuustekijät, kuten esimerkiksi itsenäisyys, omaksuminen, kunnianhimo, radikaalisuus/konservatiivisuus sekä ns. lifestyle, johon kuuluu elämänarvot ja tavat, mielipiteet sekä kiinnostus. Tilannekohtaisia pääteltävissä olevia

14 13 pehmeitä muuttujia ovat esimerkiksi asenteelliset tekijät, kuten Pihtipudas-Seuran arvostus, asenteet ja motiivit, samastuminen, mieltymykset ja suosituimmuudet. Asiakkaiden segmentointi Segmentointi on systemaattinen prosessi, jossa aluksi kartoitetaan potentiaaliset asiakkaat ja heidän tarpeensa, selvitetään heidän osto-/liittymiskäyttäytymiseensä vaikuttavat tekijät ja määritellään mahdolliset toimivat kriteerit. Tämän jälkeen suoritetaan segmentointi valittujen seuralle parhaiten sopivien perusteiden mukaan ja valitaan tavoiteltavat markkinalohkot sekä selvitetään, miten valitut segmentit saavutetaan tehokkaimmin. Seuraavaksi suunnitellaan kullekin segmentille sopiva markkinointiohjelma ja toteutetaan kohdistettu markkinointi eriytettynä kullekin markkinalohkolle.(rope, Vahvaselkä 1993, 54) Segmentoinnissa käsiteltävien lohkomiskriteerien tulee olla sellaisia, että ne selittävät eri segmentteihin kuuluvien osto-/liittymistapahtuman eroja. Näiden perusteiden selkiydyttyä etsitään kriteerit, joiden avulla erotetaan eri segmenttien asiakkaat toisistaan. Erottelun apuna voidaan käyttää ns. erottelukyvyn apumuuttujia, jotka voivat olla asiakkaiden demograafisia ominaisuuksia kuten asuinpaikka- ja muoto, harrastukset, ammatti, koulutus. Kannattavuuden varmistamiseksi arvioidaan asiakkaiden lukumäärä segmenteissä sekä kuhunkin segmenttiin kuuluvien asiakkaiden ostot/jäsenmaksut keskimäärin. Näin saadaan arvioitu segmentin kokonaispotentiaali eli segmentin markkinakoko. Tämän jälkeen arvioidaan seuralle mahdollinen markkinaosuus valitulla segmentillä ja tämän antama volyymi sekä selvitetään tämän volyymin suhde seuran kapasiteettiin tai kokonaisjäsenmäärätavoitteeseen. Seuran kannattaa ottaa olemassa olevien segmenttien tueksi sellaisia lisäsegmenttejä, jotka esimerkiksi täydentävät seuran kapasiteetin vapaata tilaa ja sopivat seuran toimintakulttuuriin. Pihtipudas-Seuran tulee valita sellaiset segmentit, joilla jäsenyyden valintakriteerit ovat mahdollisimman pitkälti yhteneviä seuran vahvuuksien kanssa, muuten seura ei pysty luomaan kilpailuetua valitsemaansa segmenttiin.

15 14 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Tavoitteena on laatia Pihtipudas-Seuralle alustava kehittämissuunnitelma, joka on sovellettu markkinointisuunnitelma. Sen tavoitteena on avata uusia näkökulmia seuran toimintaan ja selkiyttää kehittämiskohteita. Yhdistystoiminta ei voi olla kokonaisvaltaista ja tehokasta, ellei toimijoilla ei ole selvää näkemystä tulevasta suunnasta. Kehittämissuunnitelmassa käsitellään myös Pihtipudas-Seuran historiaa ja nykyisiä toimintoja kehitysvaihtoehtojen taustoittamiseksi. Kotiseudun Sanomien osalta käsitellään aihetta myös yleisesti pohtien pienten paikallislehtien asemaa sähköistyvässä yhteiskunnassa ja keinoja säilyttää lukijoidensa mielenkiinto. Tavoitteena on laatia Kotiseudun Sanomille liiketoimintastrategia kehittämisvaihtoehtojen kartoituksen tueksi sekä visioida tulevaisuuden toimintoja. Myös asiakasstrategian ja markkinointisuunnitelman laatiminen saattaa olla ajankohtainen. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa jäsentynyttä informaatiota Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien pitkän aikavälin suunnitelmista ja visioista. Tavoitteena on luoda molemmille sovellettu markkinointisuunnitelma. Eritoten Pihtipudas-Seuran kohdalla on syytä paneutua pohtimaan seuran markkinointiviestinnän kehittämistä. Markkinointiviestinnällä voidaan poistaa tai ainakin vähentää sidosryhmän suhteen esteenä olevia tunnettuusongelmia ja mielikuvaongelmia, joita oli havaittavissa jo vuonna 2000 tehdyssä Kotiseudun Sanomien lukija ja mainostajatutkimuksessa. Tehdyn tutkimuksen mukaan 44,7 % vastanneista ei tiennyt, että Pihtipudas-Seura julkaisee Kotiseudun Sanomia ja 52,3 % ei osannut kertoa kantaansa suhtautumisesta seuran toimintaan. Vastanneista 10,6 % suhtautui seuran toimintaan myönteisesti (Niemi & Turunen 2000, 31). Lukijatutkimus oli rajattu koskemaan vain Kotiseudun Sanomien Suomessa asuvia tilaajia (Niemi & Turunen 2000, 1). Jos potentiaaliset toimijat/ jäsenet eivät tiedä seurasta mitään tai tietävät vain vähän, ei voi syntyä kysyntää esimerkiksi seuran jäsenistöön. Sitä ei myöskään synny, jos mielipide seurasta on negatiivinen. Markkinointisuunnitelmaan tulisi sisällyttää potentiaalisen kohderyhmän identifiointi eli markkinoiden segmentointi. Millaisia kohderyhmiä Pihtipudas-Seuralla yhdistyksenä on nykyään ja tulevaisuudessa sekä millaisia markkinoita esimerkiksi Wanhalla Pappilalla on nykyään ja tulevaisuudessa? Seuraavaksi tulisi fokusoida eli arvioida eri segmentit ja valita

16 15 oma kohderyhmä tai kohderyhmät. Viimeisenä vaiheena tulisi positioida eli arvioida ja valita eri segmenteille sopivat toimintatavat ja konseptit. Millä toimintatavoilla Pihtipudas- Seura eroaa muista yhdistyksistä, mistä syntyy erilaisuus ja ainutlaatuisuus (Vuokko 2003, 25)? 3.1 Pihtipudas-Seura ry:n kehittämissuunnitelma Kotiseututyöllä tarkoitettiin alkuperäisen määritteen mukaan esineellisen ja henkisen perinteen keräämistä ja tallentamista museoihin ja arkistoihin, paikallisten perinteiden elvyttämistä ja vaalimista sekä paikallistutkimuksen edistämistä (Kukasmäki Tuominen, 1982, 73). Kotiseututyön tarkoituksena on tänä päivänä aktivoida kokonaisvaltaista toimintaa paikallisten erityispiirteiden ja kotiseudun omaleimaisuuden vaalimiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Yleisenä tavoitteena on oman kotiseudun viihtyisyyden, asukkaiden viihtyvyyden lisääminen ja elinympäristön laadun parantaminen. Tavoitteena on myös kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen, paikalliskulttuurien vaaliminen, edistäminen ja esille tuominen sekä perinteiden, historian ja nykypäivän tallentaminen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen.( Turunen 2004,12). Pihtipudas-Seuran säännöissä tavoitteiksi määritellään: - työskentely toimialueen sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta. - toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikallishistorian, paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla. - olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä sekä

17 16 - syventää asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään omaan kotiseutuunsa. (Pihtipudas-Seuran säännöt 1999, 2) Toimintansa neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana Pihtipudas-Seuran toiminta on ollut vilkasta ja vastannut hyvin normaalin kotiseutuyhdistyksen toimintamalleja. Tuloksina aktiivisesta toiminnasta ovat suositun paikallislehden lisäksi Joululehti, Kotiseutumuseo, kunnostettu Wanha Pappila, Pihtiputaan kansallispuvun suunnittelu, luontoretket, Arboretum-alueen perustaminen Rillankiven alueelle ja muu luontotoiminta sekä aktiivinen muinaistutkimus. Seura on myös ollut mukana lanseeraamassa 1990-luvulla jo valtakunnallisestikin kuuluisaa Pihtiputaan Mummoa (Kurki II 2000, 5). Toimiva yhdistys ei voi kuitenkaan jäädä katsomaan pelkästään menneeseen, vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen. Jäsenistön on uusiuduttava, on löydettävä aktiivisia toimijoita ja uusia toimintamuotoja, jotta voidaan tulevaisuuden haasteisiin. Vaikka toiminta on aktiivista ja vahvaa muun muassa muinaistutkimuksen alueella, on seuran jatkuvuuden vuoksi löydettävä myös aivan uusia toimintamuotoja. Uusiutuminen innostaa uusia ihmisiä liittymään jäseniksi ja osallistumaan kotiseututyöhön. On mietittävä millaisia panoksia Pihtipudas-Seura on valmis sijoittamaan toimintansa monipuolistamiseen. Millaisilla toimilla Pihtipudas-Seura saa aidon vuorovaikutteisen kontaktin jäsenistöön ja säilyttää sen intensiteetin jota tarvitaan yhdistystoiminnassa yleensäkin? (Pihtipudas-Seuran kehittämiskeskustelu 2006) Toimintaa on markkinoitava nykyaikaisilla tavoilla, hyödyntäen tietotekniikkaa. Oman kotisivun avaaminen ja liittäminen seutuportaaliin sekä muihin alueen internet-palvelimiin avaa uuden kanavan tavoitella jäseniä, tiedottaa seuran toiminnasta ja tuoda sitä paremmin tutuksi kotiseututyöstä kiinnostuneille kuntalaisille ja muualla asuville entisille pihtiputaalaisille. Wanhan Pappilan markkinoimisen tehostaminen internetin välityksellä juhlapaikaksi ja matkailunähtävyydeksi on kehityssuunnitelman yksi konkreettinen tavoite. Muiden toimintojen osalta tavoitteena on löytää uusia toimintamuotoja, joilla olisi mahdollista houkutella seuran toimintaan mukaan uusia jäseniä. (Pihtipudas-Seuran kehittämiskeskustelu 2006)

18 Kotiseudun Sanomien kehittämissuunnitelma Kotiseudun Sanomat on Pihtiputaan ja Kinnulan kunnissa kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti. Se nauttii levikkialueellaan vahvaa arvostusta. Vuonna 2000 tehdyn lukijatutkimuksen (Niemi & Turunen, 2000) mukaan Kotiseudun Sanomien sisältö on mielenkiintoinen, sisältää sopivasti paikallisia uutisia ja on ajankohtainen. Lehden ulkoasua pidettiin tutkimuksen mukaan hyvänä, se on helppo lukuinen ja selkeä. Lehden ulkoasua onkin muutettu vain hienovaraisesti vuosien saatossa. Vuonna 2003 lehti siirtyi eurotabloid- kokoon, jolloin lehden palstakoot kasvoivat 5 millimetriä. Sivujen värillisyyksiä on lisätty ensin yksivärisiksi ja osin nelivärisiksi. Vuoden 2005 marraskuussa lehden täyttäessä 45 vuotta koko lehti muuttui kokonaan 4-väriseksi. Typografia eli tekstin ulkoasu on säilytetty osin samanlaisena. Ilmoitusten ulkonäköön on vuosien mittaan vaikuttanut kulloinenkin taittotekniikka ja ilmoitustyyli. Sähköisesti tietokoneella tapahtuva sivujen taitto ja ilmoitusten valmistaminen on antanut vapaammat kädet myös tässä suhteessa. Kotiseudun Sanomien levikki on viimeisen levikintarkastuksen mukaan 5315 kappaletta. Varsinaisen levikkialueen eli Pihtiputaan ja Kinnulan ulkopuolelle menee lehteä ja muun muassa Ruotsiin lähes kaksisataa lehteä. Pääkaupunkiseudulle tilataan lähes 450 lehteä. Esimerkiksi Vantaalla Kotiseudun Sanomat on kuudenneksi tilatuin lehti Aamulehden, Maaseudun Tulevaisuuden, Kotimaan, Hufvudstadsbladetin ja Helsingin Sanomien jälkeen.(jämsén 2005, 1). Tilanne voi kuitenkin olla muuttumassa kunnallispoliittisten päätösten vuoksi. Pihtipudas on aloittanut kuntapariyhteistyön Viitasaaren kaupungin kanssa. Lautakuntia on yhdistetty ja kunnallisia toimia jaettu kustannusten pienentämiseksi. Viitasaarella ilmestyvä Keskisuomalaisen konserniin kuuluva Viitasaaren Seutu on jo antanut viitteitä halustaan laajentaa levikkiään myös Pihtiputaan suuntaan. Tämä on myös Kotiseudun Sanomissa otettava huomioon tehtäessä linjauksia tulevaisuuteen. Lehdessä ei voida tuudittautua nykyisen suosion jatkuvuuteen ilman lukijoiden ja ilmoittajien herkkävaistoista kuulemista unohtamatta terveen kriittistä uutisointia. Vastassa on kuitenkin ison konsernin omistama paikallislehti, jolla on enemmän resursseja taistelussa lukijoista kuin yksityisellä Kotiseudun Sanomilla.

19 18 Kotiseudun Sanomien entisen päätoimittajan Reino Varhan mukaan paikallislehdellä riittää tehtävää taistelussa maaseudun autioitumista vastaan. Lehti voi vaikuttaa maaseudun kehityksen ylläpitämiseen ja jarruttaa kaikkea, mikä vie ihmisiä pois paikkakunnalta. Myös paikallisen perinteen ylläpitämisessä paikallislehdellä on tärkeä tehtävä. Paikallislehti voi pyrkiä seudun omaleimaisuuden säilyttämiseen. Yhtenä tärkeimmistä paikallislehden säilymisen perusteista Reino Varha pitää ihmisläheisyyttä. Hänen mielestään myös uutiskynnyksen on pysyttävä matalana. (Jämsén 1990, 11).

20 19 4 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustyön teoriaosuudessa käsitellään kotiseutuyhdistyksen toimintaa, sen kehittymistä ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi käsitellään kotiseutuyhdistyksen markkinointiviestintää ja sen tehostamista. Lisäksi käsitellään paikallislehti Kotiseudun Sanomien toiminnan kehittyminen ja tulevaisuuden näkymät. Työn tavoitteena on selvittää millaisilla keinoilla Pihtipudas-Seura ja Kotiseudun Sanomat voivat kehittää toimintaansa. Lisäksi tavoitteena on pohtia, miten Pihtipudas-Seura ylläpitää ja kartuttaa jäsenistöään sekä helpottaa viestintää jäsenistön kanssa. Tutkimus on suurimmalta osaltaan kvalitatiivista aiheen käytännön läheisyyden vuoksi. Tutkimus pyrkii tulkitsemaan ja ymmärtämään Pihtipudas-Seuran toimijoiden näkökulmia kotiseututyön kontekstissä. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet haastattelut, seuran arkistomateriaali sekä kotiseututyötä, yhdistystoimintaa, markkinointia ja journalismia käsittelevä kirjallisuus. Tutkimustyötä kartoitettiin analysoimalla tutkimuskohteen toiminnot sekä etsimällä sisällöllisiä ja konkreettisia kehittämistarpeita. Tutkimustyössä käsitellään Kotiseudun Sanomat omana kokonaisuutenaan. Se on Pihtipudas-Seuran alaisista toiminnoista taloudellisesti vahvin ja toimii pitkälti omana itsenäisenä yksikkönään. Pihtipudas-Seuran muut toiminnot käsitellään omana kokonaisuutenaan. Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien historian kartoituksessa lähdemateriaalina olivat Pihtipudas-Seuran perustamispöytäkirjat ja Veikko Kurjen laatimat historiikit toiminnan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä sekä kotiseututyötä käsittelevä kirjallisuus. Todellisuus on erilaisten yksilöiden ja kulttuurien rakentamaa, siksi tutkimuksen on otettava huomioon kontekstuaalisia tekijöitä, kuten historiaa ja kulttuuria. Tämän vuoksi tutkimuksessa haastateltiin toiminnassa vielä mukana olevia perustajajäseniä, pitkään mukana olleita hallituksen jäseniä sekä julkaisutoimikunnan jäseniä. Haastattelun avulla pyrittiin saamaan tietoa siitä, miten Pihtipudas-Seura on kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja millaisena hallituksen ja julkaisutoimikunnan jäsenet näkevät Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien tulevaisuuden. Hallituksen ja julkaisutoimikunnan jäseniä pyydettiin myös

21 20 kertomaan, millaisia kehittämistoimenpiteitä Pihtipudas-Seurassa ja Kotiseudun Sanomissa heidän mielestään pitäisi tehdä. Haastattelut oli alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä yhteishaastatteluna niinsanotussa kehittämisseminaarissa, jossa olisivat olleet läsnä kaikki osapuolet, Pihtipudas- Seuran hallitus, julkaisutoimikunta ja henkilökunta. Osa haastatteluista toteutettiin kuitenkin kirjallisena kyselynä asianomaisten toivomuksesta. Hallitukselle jaettiin kysymykset kirjallisena ja ne käytiin läpi keskustelussa kokouksen yhteydessä toukokuussa Tilaisuuteen osallistui koko hallitus, jossa on jäseninä yhteensä yhdeksän henkilöä mukaan lukien seuran puheenjohtaja ja sihteeri. Keskustelu tallennettiin MD-tallentimella tallennuslevykkeelle. Osa keskustelusta on myös kirjoitettu levykkeeltä kirjalliseen muotoon. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin osin haastattelututkimuksena tutkimuksen kohteen toimintapohjan laaja-alaisuuden vuoksi. Historiikkien ja pöytäkirjojen pohjalta seuran toiminnan taustoittaminen olisi jäänyt jossain määrin puutteelliseksi ja yksipuoliseksi. Toiminnassa alusta asti mukana olleiden henkilökohtainen haastattelu oli Pihtipudas-Seurassa tehtyjen päätösten taustoittamisen kannalta olennaista. Mukana on myös vuonna 2000 tehdyn Kotiseudun Sanomien asiakas- ja mainostajatutkimuksen sekundaarianalyysi eli uudelleenkäyttöönotto. Tutkimuksen käsitteistö on pyritty pitämään yksinkertaisena ja tuotu mahdollisimman lähelle empiriaa eli tutkimuksen kohdetta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi kotiseututyön yleisiä periaatteita ja tavoitteita sekä Pihtipudas-Seuran omia toiminnalleen asettamia tavoitteita. Kotiseudun Sanomien osalta pohditaan paikallislehtien asemaa sähköistyvässä yhteiskunnassa sekä pienen yksityisen paikallislehden asemaa ja kilpailukykyä nyky-yhteiskunnassa.

22 21

23 22 5 PIHTIPUDAS-SEURA RY Pihtipudas-Seura ry on perustettu virallisesti Helmikuussa 1958 oli Pihtiputaan Lions Clubilla pidetty alustus kotiseutuaiheesta, jonka innoittamana päätettiin perustaa kotiseutuyhdistys. Alustavassa kokouksessa Kymi Oy:n piiriesimies T.W. Siivola perusteli kotiseutuyhdistyksen tarpeellisuutta muun muassa kotiseututyön herättämisellä ja pitäjän tunnetuksi tekemisellä myönteisellä tavalla sekä retkeilytoiminnan kehittämisellä (T.W. Siivola 1958). Kirkkoherra Matti Tukian oli ilmeisesti yrittänyt perustaa vastaavanlaisen yhdistyksen jo aikaisemmin 1950-luvulla. Kotiseutuliitto jakoi vuonna 1950 toimintaohjeita aloitteleville kotiseutuyhdistyksille, ja sellainen on arkistojen mukaan lähetetty myös Pihtiputaalle (Turunen, 2004, 24). Silloin aika ei kuitenkaan ollut otollinen kotiseutuyhdistyksen perustamiselle, koska toiminta hiipui muutamaksi vuodeksi, kunnes taas heräsi henkiin vuosikymmen lopulla (Kurki I 1998, 1). Seuran toiminta alkoi ripeästi. Jo kesällä 1958 järjestettiin kotiseutujuhla, jossa puhujana oli itse Tahko Pihkala. Saman vuoden marraskuussa anottiin manttaalikunnalta viljamakasiinia museokäyttöön sekä kunnalta ulkomuseoaluetta Niemenharjulta. Seuraavana vuonna käynnistyi museoesineiden keräys sekä Joululehden julkaiseminen. Kauaskantoisin päätös oli kuitenkin paikallislehden perustaminen. Nimeksi päätettiin yksimielisesti Pihtiputaan Sanomat. Kun lehti alkoi ilmestyä, sen nimi oli kuitenkin muuttunut Kotiseudun Sanomiksi (Kurki I 1998, 1-4). Nimen muuttuminen osoittautui myöhemmin kaukonäköiseksi päätökseksi, vaikka olikin vastoin yleisen kokouksen linjaa. Lehden vakiinnuttaessa asemaansa levikki laajeni kattamaan myös naapurikunnan Kinnulan. Kotiseudun Sanomina laajeneminen onnistui ilman suurempia ennakkoluuloja, eikä nimikään tuottanut ongelmia. 5.1 Toiminnan kehittyminen Koko 1960-luvun seura toimi, kuten muutkin kotiseutuyhdistykset. Se keräsi museoesineitä, kunnosti museota ja ulkoilumuseoaluetta, julkaisi Joululehteä ja Kotiseudun Sanomia, järjesti kotiseutujuhlia ja Kalevala-juhlia. Aloittelevan yhdistyksen voimavarat keskittyivät lähinnä tukemaan Kotiseudun Sanomien julkaisemista sen ensiaskelissa.

24 23 Vuosikymmenen puolivälissä seuran muu toiminta keskittyi museon ja ulkomuseoalueen ylläpitoon, ja pääasiallinen tulonlähde oli Joululehden julkaiseminen ( Kurki 1998, 4) luvulla Pihtipudas-Seuran toiminta jatkui samanlaisena. Yleisötapahtumia järjestettiin ja osallistuttiin yhteisiin tapahtumiin, kuten muun muassa kansalaisopiston näytelmäpiirin esityksiin. Esinemuseolle etsittiin paikkaa, ja vaihtoehtona oli myös Myllyahon pappila (sittemmin Wanha Pappila). Niemenharjulle perustettua ulkomuseota kunnostettiin ja laajennettiin. Kotiseutujuhlia oli järjestetty joka vuosi eri puolilla pitäjää, kunnes toiminta hiipui 1980-luvulle tultaessa luvulla Pihtipudas-Seura osallistui vanhojen rakennusten suojeluun, Tahko Pihkalan patsashankkeeseen ja suunnitteli jopa Kotiseudun Paikallisradion perustamista. Seura osti 1985 Männikön kiinteistön Kansallis-Osake-Pankilta. Seura olikin jo muutaman vuoden suunnitellut oman toimitalon rakentamista Kotiseudun Sanomille. Männikön kiinteistöstä löytyivät väljät tilat niin lehden toimitukselle kuin kotiseutuarkistollekin sekä kolme huoneistoa vuokrattaviksi. Seura sai Museovirastolta avustusta kotiseutumuseon perusnäyttelyn uusimiseen vuonna Niemenharjulle perustettu ulkomuseoalue purettiin rakennusten huonokuntoisuuden vuoksi. Vuosikymmenen lopulla oli keskustelussa ollut Myllyahon pappilan säilyttäminen. Kesäkuussa 1989 pappilan omistanut Pihtiputaan seurakunta hieman yllättäen lahjoitti sen Pihtipudas-Seuralle entisöintiä ja kotiseututyötä varten. Hehtaarin suuruisen tontin seurakunta antoi 50 vuodeksi vuokralle. Seurakunnalla ei itsellään ollut taloudellista mahdollisuutta aloittaa kiireellistä kunnostustyötä, jota pappila vaati luvun Pihtipudas-Seura keskittyi kunnostamaan Myllyahon pappilaa ja sitä varten perustettiin Myllyaho-toimikunta. Vuonna 1991 opetusministeriöltä saatiin markkaa korjausavustusta pappilaa varten. Museovirasto valvoi korjauksia, jotka tehtiin Antti Arkilahden tekemien suunnitelmien mukaan.

25 Pihtipudas-seuran hallinto Pihtipudas-Seuran toiminta on tänä päivänä keskittynyt suurimmaksi osaksi Kotiseudun Sanomien julkaisemiseen. Lehti on oma itsenäinen yksikkönsä Pihtipudas-Seuran hallinnon alaisena. Lehden julkaisutoimikunnan tehtävänä on toimeenpanna lehteä koskevat Pihtipudas-Seuran hallituksen päätökset, nimittää ja erottaa lehden toimintaan tarvittavat henkilöt sekä tehdä esitykset kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta sekä rahoitusjärjestelyjen hoitamisesta. Julkaisutoimikunta tekee hallitukselle ehdotukset lehden talousarvioista, johtaa ja valvoo lehden taloutta ja toimintaa sekä kehittää lehden toimintaa Pihtipudas-Seuran tavoitteiden suuntaisesti (Kotiseudun Sanomien johtosääntö 1960, 10). Hallitus voi asettaa avukseen pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia ja jaostoja, joita tällä hetkellä ovat rakennustoimikunta ja Hämeenpohja-toimikunta. Rakennustoimikunta vastaa Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta ja valvonnasta. Hämeenpohja-toimikunnassa päätoiminta on keskittynyt muinaistutkimukseen. (Pihtipudas-Seuran kehityskeskustelu) Kuviossa 2 on Pihtipudas-Seuran hallinto kaaviona, jossa on kuvattu hallituksen ja toimikuntien vastuut ja toiminnat. PIHTIPUDAS-SEURA HALLITUS Julkaisutoimikunta Wanha Pappila Joululehti Kotiseutumuseo Rakennustoimikunta Hämeenpohjatoimikunta Kotiseudun Sanomat Vuokrattavat juhlatilat Joululehti Kiinteistöjen kunnossapito -Männikön kiint. ja Pappilan vuokrahuoneistot Arkeologiset kaivaukset, tutkimustoiminta ja luontotoiminta KUVIO 2. Pihtipudas-seuran hallintokaavio

26 Kotiseutumuseo Pihtiputaan kotiseutumuseo toimii vuonna 1857 rakennetussa viljamakasiinirakennuksessa, joka sijaitsee kirkon välittömässä läheisyydessä kirkonkylän keskustassa. Pihtipudas-Seura osti makasiinin kunnan manttaalikunnalta 1960 katsottuaan sen soveltuvan hyvin kotiseutumuseoksi. Esillä olevat esineet ja vanhat työvälineet ovat lahjoituksia kuntalaisilta. Museoliitto on laatinut vuonna 1965 museossa olevan perusnäyttelyn suunnitelman ja se on toteutettu Keski-Suomen museon toimesta. Museon näyttelyn tavoitteena on tuoda esiin Pihtiputaan historiaa eri näkökulmista sen esineistön pohjalta, jota museon kokoelmaan on karttunut. Museon tavoitteena on tarjota mielenkiintoista katsottavaa sekä paikkakunnan omille asukkaille että vierailijoille (Pihtiputaan kotiseutumuseon näyttelysuunnitelma 1987). 5.4 Wanha Pappila Wanhan Pappilan (ennen Myllyahon Pappila) Pihtipudas-Seura on saanut lahjoituksena enti-söintiä ja kotiseututyötä varten Pihtiputaan seurakunnalta Seurakunnalta ei huonokuntoiselle rakennukselle löytynyt käyttöä eikä varallisuutta sen kunnostamiseen. Se päätettiin lahjoittaa Pihtipudas-Seuralle. Samalla seurakunta antoi Myllyahon tontin vuokralle 50 vuodeksi. Pihtipudas-Seura joutui yllättäen mittavan kunnostustyön toteuttajaksi. Opetusministeriöltä saatiin markan korjausavustus vuonna 1991 pappilan kunnostamiseen (Kurki II, 2000). Kokonaisuudessaan Wanhan Pappilan kunnostus kesti viisi vuotta ja maksoi 1,5 miljoonaa markkaa. Remontin yhteydessä pappilan rakennuksen molempiin päihin rakennettiin vuokrahuoneistot. Tällä kiistanalaisellakin ratkaisulla taattiin rakennuksen talvikunnossapito, estettiin mahdolliset ilkivallanteot tyhjään rakennukseen ja mahdollistettiin jatkuva valvonta esimerkiksi pakkasaikana. Pappila on rakennettu vuonna Se on tyyliltään tyypillinen 1800-luvun kansallisromanttinen maaseutupitäjän pappilarakennus. Pihapiiriin kuuluu Väentupa, aitta, maakellari ja vanha navettarakennus.

27 Pihtipudas-Seura ry:n muu toiminta Hämeenpohja-toimikunta Hämeenpohja-toimikunnan toiminta alkoi Pahka-ahosta, joka on vanha pihapiiri Pihtiputaan kunnan koiliskulmalla, Raudanjoen varressa UPM Kymmenen maalla. Museovirasto teki Pahka-ahon pihapiiriin esimerkki-kunnostuksen. Pihtipudas-Seuran järjestämä ensimmäinen Men-neisyyden Jäljillä -tapahtuma pidettiin Pahka-ahossa. Pahka-ahosta toiminta laajeni katta-maan myös muuta muinaistutkimusta, joten toimikunnan nimi ei enää vastannut täysin toimi-kunnan sisältöä. Hämeenpohja-nimi otettiin toimikunnan nimeksi, koska Pohjoista Keski-Suomea on nimitetty Hämeenpohjaksi, alue on ollut hämäläistä aluetta siitä nimi Hämeen-pohja Rillanahon Arboretum-alue Rillankivi on Suomen vanhin rajapyykki, joka sijaitsee Pyhäjärven, Pielaveden ja Pihtiputaan kuntien rajalla. Arvokkaan alueen säilyttämiseksi kunnat tekivät sopimuksen yhteistyöstä. Pihtiputaan osalta luontopolun suunnittelivat ympäristönsuojelusihteeri Veijo Peltola ja Juhani Krook. Toiminta Rillanahossa käynnistyi vasta, kun UPM Kymmene hakkasi Rillan-ahon aukeaksi. Pihtipudas-Seuran luontoharrastajat Juhani Krook ja Mauri Perälä olivat suunnitelleet arboretumia eli puulajipuistoa jo Myllyahon Pappilan peltoalueelle, mutta seurakunta ei ollut asiasta kiinnostunut. Rillanahon piha-alueelle ei voinut metsää istuttaa, joten UPM Kymmene vuokrasi alueen nimellisesti Pihtipudas-Seuralle. Alueelle on suunnitteilla myös kulttuuripolku eli noin kolme kilometriä pitkä kolmen läänin alueella kulkeva luontopolku, joka kiertää Rillanahon alueen poikkitieteellisesti arvokkaat kulttuurikohteet. Alueella on esimerkiksi havaittavissa Itämeren vanha rantaviiva ja jäätikkörailoharjuja. Alueella on myös uhrikiviä ja kallopetäjä, jota on käytetty uhrimenoissa. Lisäksi alueella on vanhoja tervahautoja ja 1500-luvulta peräisin oleva metsäpolku eli entisaikojen kulkureitti. Rillanahossa on myös 1500-luvulta peräisin oleva lampuoti eli vuokralaistupa (Krook 2004, 34-35)

28 Arkeologiset kaivaukset Pihtipudas on muinaislöydöistä ja muinaisjäännöksistä rikas pitäjä, yksi Keski-Suomen rikkaimpia ja koko maankin mitassa kivikauden osalta aivan kärjessä (Miettinen 2000, 46). Pihtiputaan muinaisuuden tutkimus alkoi samoihin aikoihin kuin tieteellinen arkeologia syntyi Pohjoismaissa (Miettinen 2000, 29). Ensimmäinen muinaistieteellinen inventointi Pihtiputaalla tehtiin jo vuonna 1880 (Miettinen 2000, 29). Pihtipudas-Seuran jokakesäisellä kaivausviikolla on kartoitettu muinaisia useimmiten kampakeraamisia asuinpaikkoja, rantaviivoja jne. Kaivaukset on toteutettu yhteistyössä Museoviraston kanssa vuodesta 1992, jolloin Juhani Krook oli ensimmäistä kertaa Pihtipudas-Seuran edustajana Museoviraston avustajana Hämeensaaren kaivauksissa Luontokirkko ja luontoretket Pihtipudas-Seura on 1990-luvulta lähtien järjestänyt yhteistyössä Pihtiputaan seurakunnan kanssa kesäisin Luontokirkon. Luontokirkko pyritään aina pitämään nimensä mukaisesti luonnossa. Kirkonmenojen järjestämiseen osallistuvat myös kulloisenkin kyläkunnan järjestöt tarjoilemalla Pihtipudas-Seuran kustantamat kirkkokahvit. Seura pyrkii tällä tapahtumalla, samoin kuin järjestämillään luontoretkillä, lisäämään tavoitteidensa mukaisesti seurakunnan ja kuntalaisten kotiseudun tuntemusta ja paikallishenkeä sekä lisäämään kiintymystä omaan kotiseutuunsa. Luontoretkillä tutustutaan Pihtiputaan luontoon ja sen kasvistoon ja eliöstöön Pihtiputaan Kirja II Pihtiputaan kunnan ja seurakunnan kustantama Pihtiputaan Kirja ilmestyi Jussi T. Lappalaisen toimittamana vuonna Kirja kuului JKKY:n (Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan) kotiseutusarjaan. Tämä kirja myytiin loppuun 1970-luvun lopulla. Uuden painoksen tai jatko-osan kirjoittaminen tuli pian ajankohtaiseksi. Pihtipudas-Seuralle esitettiin toistuvasti pyyntöjä ryhtyä toimenpiteisiin uuden kirjan toimitta-

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Mikkeli-Seura ry. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään seuraksi, kotipaikka ja toimialue on Mikkelin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on Mikkeli-Seura ry. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään seuraksi, kotipaikka ja toimialue on Mikkelin kaupunki. MIKKELI-SEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Mikkeli-Seura ry. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään seuraksi, kotipaikka ja toimialue on Mikkelin kaupunki. Seura on puoluepoliittisesti

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Uudet kirjat raportti. Oma nimi

Uudet kirjat raportti. Oma nimi Uudet kirjat raportti Oma nimi 23.9.2014 Sisällys 1 Asiakassuhdemarkkinointi... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kohderyhmä... 1 1.3 Suoramarkkinointi... 1 1.4 Liittyminen... 1 2 Portfolioteoria... 1 2.1 Kirjakerhon

Lisätiedot

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN HELENA SAURAMO GROUP BUSINESS CONTROLLER, DELTA MOTOR GROUP OY 19.4.2012 Sisältö Mikä on Delta? Järjestelmän ja prosessien

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS Twitter: @JuhaRiippi Juha Riippi, Vincit Oy Linkedin: fi.linkedin.com/in/juhariippi MINUSTA Töissä Vincitillä vuodesta 2009. Monta eri roolihattua: Koodari Project Lead

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012 Juha Sorjonen 5/2/2012 Tilanne - Tarve Toimenpiteet Matkailu on merkittävä kasvuala ja työllistäjä. Venäläisillä matkailijoilla on suuri merkitys. Merkittäviä

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp Suunnittelu Vain hyväll llä suunnittelulla pääp äästään vapaaehtoistoiminnassakin tuloksiin. Suunnittelun perustana on tilanteen analysointi. Analyysin jälkeen j tehdää ään n suunnitelma (strategia). Suunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys 2.9.2015 Jaakko Hirvola Building a better working world EY:n toiminnan tarkoitus on rakentaa parempaa liike- ja työelämää ja paremmin toimivaa

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Purolan kyläyhdistys ry Vasa Bobäck byaförening rf ja kotipaikka Vaasan kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Purolan kaupunginosa Vaasassa. 2 Tarkoitus

Lisätiedot