Sari Virkkala-Turpeinen. Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sari Virkkala-Turpeinen. Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen"

Transkriptio

1 Sari Virkkala-Turpeinen Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Haapajärven yksikkö Marraskuu 2006

2 1 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Liiketalous Suuntautumisvaihtoehto: Tekijä: Sari Virkkala-Turpeinen Opinnäytetyön nimi: Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen Työn ohjaaja: Eija Lappalainen Työn tarkastaja(t): Eija Lappalainen Opintojen aloitusvuosi: 2003 Valmistumisvuosi: 2006 Sivumäärä: 40 TIIVISTELMÄ Pihtipudas-Seura ry on Pihtiputaalla vuonna 1958 perustettu kotiseutuyhdistys. Vuodesta 1960 se on julkaissut Kotiseudun Sanomat -nimistä paikallislehteä, joka on vuodesta 1971 ilmestynyt Pihtiputaan lisäksi myös Kinnulassa. Kotiseudun Sanomien lisäksi Pihtipudas-Seuran toimintoihin kuuluvat kotiseutumuseon ylläpitäminen, kunnostetun Wanhan Pappilan vuokraus juhlatilaisuuksiin, arkeologiset kaivaukset, Rillankiven perinneympäristön kehittäminen sekä muu perinne- ja kotiseututyö. Päättötyön kartoittaa sekä Pihtipudas-Seuran että Kotiseudun Sanomien kehittämistarpeita. Työssä pyritään löytämään keinoja vastata muun muassa muuttuvan kuntapolitiikan tuomiin haasteisiin sekä Pihtipudas-Seuran jäsenistön ylläpitämiseen. Tavoitteena oli laatia Pihtipudas-Seuralle vaihtoehtoja kehittämissuunnitelman ja sovelletun markkinointi-suunnitelman laatimiseksi. Tavoitteena oli avata uusia näkökulmia seuran toimintaan ja selkiyttää kehittämiskohteita. Kotiseudun Sanomien osalta aihetta käsiteltiin myös yleisesti, pohtimalla pienten paikallislehtien asemaa sähköistyvässä yhteiskunnassa ja keinoja säilyttää lukijoidensa mielenkiinto. Tavoitteena oli laatia Kotiseudun Sanomille liiketoimintastrategia kehittämis vaihtoehtojen kartoituksen tueksi sekä visioida tulevaisuuden toimintoja. Tutkimus toteutettiin osin haastattelemalla toiminnassa mukana olevia hallituksen ja Kotiseudun Sanomien julkaisutoimikunnan jäseniä, sekä entisiä yhdistysaktiiveja. Teoriatutkimuksessa perehdyttiin yleisellä tasolla kotiseututyötä koskevaan kirjallisuuteen sekä Kotiseudun Sanomien osalta paikallisjournalismiin ja sanomalehtien nykytilaan yleensä. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa jäsentynyttä informaatiota Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien pitkän aikavälin suunnitelmista ja visioista. Avainsanat: Kotiseututyö, paikallislehti, kehittämisstrategia, markkinointi, CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

3 2 Degree programme: Business Administration Author : Sari Virkkala-Turpeinen Name of thesis: Developing Functions of Pihtipudas-Seura Supervisor: Eija Lappalainen Inspector: Eija Lappalainen Starting year of studies: 2003 Year of graduation: 2006 Number of pages: 40 ABSTRACT Pihtipudas-Seura is a native region society, which operates in Pihtipudas. It was founded in Since the year 1960 it has published a local paper called Kotiseudun Sanomat, and also since 1971 in the neighbouring municipality Kinnula. Pihtipudas-Seura has many different functions including the upkeep of local museum, renting the renovated old rectory called Wanha Pappila for festive occasions, archaeological excavations, developing historic Rillankivi border stone surroundings and other native region s tradition work. This study examined needs for development for both Pihtipudas-Seura and Kotiseudun Sanomat. It also tried to find out means to meet the challenges of continually changing community policy. This study is also a developing project for Pihtipudas-Seura, which is applied marketing project. Its main target is to open up new points of view for society s functions and clarify targets for developing. In case of Kotiseudun Sanomat the subject was also dealt generally how small local papers can survive in modern e-society and how they can keep their readers interest alive. The objective of this study was to produce articulate information about visions and future functions for Pihtipudas-Seura and Kotiseudun Sanomat. Key words: native region society, local paper, developing project, marketing project

4 3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO STRATEGIAMALLIT JA SEGMENTOINTI LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Käytetyt strategiamallit Karlöfin malli Kaplanin ja Nortonin malli Segmentointi Pihtipudas-Seuran asiakkuuksien segmentointi KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Pihtipudas-Seura ry:n kehittämissuunnitelma Kotiseudun Sanomien kehittämissuunnitelma TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS PIHTIPUDAS-SEURA RY Toiminnan kehittyminen Pihtipudas-seuran hallinto Kotiseutumuseo Wanha Pappila Pihtipudas-Seura ry:n muu toiminta Hämeenpohja-toimikunta Rillanahon Arboretum-alue Arkeologiset kaivaukset Luontokirkko ja luontoretket Pihtiputaan Kirja II Joululehti Kotiseututyön historiaa Kotiseututoiminta tänään KOTISEUDUN SANOMAT PIHTIPUDAS-SEURAN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ Pihtipudas-Seuran mainonta ja markkinointi Wanhan Pappilan tulevaisuuden suunnitelmat Toimikunnat ja muu toiminta Kotiseudun Sanomien kehittäminen Paikallislehtien yleiset tulevaisuuden näkymät Kotiseudun Sanomien liiketoimintastrategia Kotiseudun Sanominen asiakasstrategia JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Pihtipudas-Seura Kotiseudun Sanomat Pohdintaa...43 LÄHTEET...45

5 4 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on Pihtipudas-Seura ry:n toiminnan kehittäminen kehittämissuunnitelman ja markkinointisuunnitelman avulla. Pihtipudas-Seura on kotiseutuyhdistys, joka toimii Pihtiputaalla. Seuran tavoitteena on toimia kokonaisvaltaisesti kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi. Seura on toiminut vuodesta Vuodesta 1960 se on julkaissut paikallislehti Kotiseudun Sanomia, joka on sen pääasiallinen tulonlähde. Kotiseudun Sanomat ilmestyi ensin vain Pihtiputaalla, mutta se laajensi levikkialuettaan vuonna 1971 myös naapurikuntaan Kinnulaan. Koska Kotiseudun Sanomat on Pihtipudas-Seuran tärkein tulonlähde, käsitellään sitä tässä tutkimuksessa omana kokonaisuutenaan, erillään Pihtipudas-Seuran muusta toiminnasta. Paikallislehden lisäksi Pihtipudas-Seura vuokraa kunnostamaansa Wanhaa Pappilaa juhlatilaisuuksiin, ylläpitää kotiseutumuseota sekä toimii monilla muilla kotiseututyön aloilla, kuten esimerkiksi järjestämällä arkeologisia kaivauksia muinaisilla asuinsijoilla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Wanhan Pappilan kunnostustyö oli Pihtipudas-Seuralle suuri taloudellinen projekti, joka toteutettiin yhteistyössä Museoyhdistyksen kanssa. Pihtipudas-Seuran on entistäkin tarmokkaammin paneuduttava työhön kotiseutuhengen ja arvostuksen säilyttämiseksi. Tietotekniikan hyödyntäminen yhdistyksen toiminnassa muun muassa www-sivujen muodossa avaa uusia kanavia jäsenistön hankkimiselle ja toiminnasta tiedottamiselle. Uusien jäsenten hankkiminen on Pihtipudas-Seuran tärkeimpiä tavoitteita. Laaja jäsenistö antaa pohjan uusiutumiselle ja reservin uusista aktiivisista toimijoista. Uudet yhdistysaktiivit tuovat tullessaan toivottavasti myös uusia toimintamuotoja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Pihtipudas-Seuralle tulisi laatia soveltava markkinointisuunnitelma seuran tunnettavuuden lisäämiseksi ja jäsenmäärän lisäämiseksi. Aktiivisesti toimivan yhdistyksen tulee nykyhetken monipuolisen toiminnan lisäksi suunnitella myös tulevaa ja olla valmis ottamaan vastaan uusia ideoita ja toimintatapoja. Seuran toimintaan vaikuttavat myös ulkoiset päätökset sekä väestön ikääntyminen. Pihtiputaan kunta on nyt Viitasaaren kaupungin kanssa solmitun kuntapariyhteistyön alkumetreillä tilanteessa, jossa sen on kiinnitettävä huomioita kuntalaisten identiteetin säilyttämiseen.

6 5 Pihtiputaan kunnan on valittava sulautuuko se Viitasaaren kaupunkiin vai jatkaako se omana itsenäisenä kuntana tehden yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Tällä yhteistyöllä on seuraamuksia myös Kotiseudun Sanomiin. Viitasaaren paikallislehti voi yrittää laajentaa omaa levikkiään myös Pihtiputaan alueelle. Kilpailutilanne muuttuu. Tulevaisuuden haasteena on säilyttää nykyiset lukijat ja hankkia mahdollisuuksien mukaan uusia myös Viitasaaren alueelta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa jäsentynyt näkemys Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien kehityksestä ja suunnitelmista pitkällä aikavälillä. Kuten Hirsjärvi toteaa, on todellisuus erilaisten yksilöiden ja kulttuurien konstruoimaa, siksi tutkimuksen on otettava huomioon kontekstuaalisia tekijöitä kuten historiaa ja kulttuuria (Hirsjärvi 2000, 19). Tutkimuksessa on käyty läpi Pihtipudas-Seuran historian pääkohdat, koska lukijan on näin helpompi hahmottaa tutkimuksen kohteen koko toiminta-alue ja huomioida eri vuosikymmenien yhteiskunnallisen kehityksen vaikutukset Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien toimintaan ja kehitykseen.. Tutkimus on kvalitatiiviinen aiheen käytännönläheisyyden vuoksi. Tutkimus tarkoituksena on tulkita ja ymmärtää Pihtipudas-Seuran toimijoiden näkökulmia kotiseututyön kontekstissä. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet haastattelut, seuran arkistomateriaali sekä kotiseututyötä, yhdistystoimintaa, markkinointia, liiketoiminnan strategiamalleja ja journalismia käsittelevä kirjallisuus. Pihtipudas-Seuran tulevaisuuden näkymiä pohdittiin Seuran hallituksen kokouksessa käydyssä kehittämiskeskustelussa toukokuussa Kotiseudun Sanomien päätoimittaja vastasi hänelle osoitettuihin kysymyksiin kirjallisesti ja visioi lehden tulevaisuutta. Entisiä yhdistysaktiiveja haastateltiin myös henkilökohtaisesti. Kotiseututyön historiaa käsitellään hieman laajemmin hahmottaen taustaa paikallisen kotiseututyön kehitykselle. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat kotiseututoiminnan periaatteiden mukainen liiketoiminnan suunnittelu ja liiketoiminta-strategioiden sopivuus kotiseutuyhdistyksen ja paikallislehden kontekstiin sekä asiakkuuksien segmentoinnin suunnittelu sekä yhdistyksen jäsenistössä että Kotiseudun Sanomien asiakkuuksissa.

7 6 2 STRATEGIAMALLIT JA SEGMENTOINTI LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Päättötyön teoreettisena viitekehyksenä on liiketoiminnan eri strategiateorioiden sekä asiakasstrategioiden vertailu sekä asiakassegmentointi. Työssä pohditaan strategiamallien sopivuutta Pihtipudas-Seuran laaja-alaisen toiminnan rationaaliseen suunnitteluun sekä Kotiseudun Sanomien pienen työyhteisön tarpeisiin. Strategiamallien monitahoisia ratkaisuja sovelletaan yksinkertaistaen niiden perusajatuksia. 2.1 Käytetyt strategiamallit Karlöfin malli Bengt Karlöf on määritellyt strategian nykyhetkessä tehtäviksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi tulevan menestyksen varmistamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. (Karlöf 2004, 7) Hän pohjaa teoriansa mm. Michael E. Porterin, James Collinsin ja Jerry Porrasin tuotantoon. Strategia tarkoittaa Karlöfin mukaan pitkäjänteistä kehittämistyötä ja kohdistuu siihen toimintaan, josta strategian laatija on vastuussa. Kohteena voi siis olla projekteja, prosesseja, toimintokokonaisuuksia tai osastoja (Karlöf 2004, 9). Karlöfin mukaan organisaation tulee kysyä itseltään, onko sillä jo riittävän laadukas strategia, jota se voi hallinnoida ja uudistaa, vai pitääkö sen laatia itselleen aivan uusi strategia. Strateginen agenda eli strategiset pyrkimykset ovat niitä tärkeitä kysymyksiä, jotka on aiheellista käsitellä reaaliajassa tulevan menestyksen turvaamiseksi. Operatiivisen toiminnan kannalta strategisesti merkittävää on tarkastella esimerkiksi uusia tekniikoita, kuten esimerkiksi työn uutta organisointia, uusia taitoja, jakelukanavia tai markkinoinnin tarvetta. (Karlöf 2004, 26-28) Karlöfin srategiaprosessissa selvitetään aluksi strategiatyön olosuhteet ja määritetään työn laajuus ja tavoitetaso. Tämän jälkeen luodaan lähtökohta strategiatyölle menneisyyden ja nykytilanteen analyysin pohjalta ja selvitetään omistajien vaatimukset (Karlöf 2004, 36). SWOT-analyysillä kartoitetaan organisaation vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja

8 7 uhat (Karlöf 2004, 51). Ympäristöanalyysillä kartoitetaan yleisiä suuntauksia, maantieteellisiä, toimialakohtaisia, poliittisia tai teknisiä suuntauksia. Myös sisäiset olosuhteet tulee ottaa huomioon (Karlöf 2004, 56). Osaamisanalyysillä kartoitetaan yksittäisten työntekijöiden joko olemassa olevat kyvyt tai osaamisessa olevat puutteet (Karlöf 2004, 60). Seuraavaksi laaditaan visio, jolla on strategiaprosessissa suuri merkitys, se on päätös organisaation pitkän aikavälin kehittämisen suuntaviivoista (Karlöf 2004, 65). Strategisen laadun takaamiseksi olisi hyödyllistä kiinnittää huomioita kolmeen tietoperustaa koskevaan kysymykseen. Mihin oletuksiin tietty strategiapäätös pohjautuu? Mitä tietoja oli käytettävissä ennen päätöstä? Mitä tietoja tulisi hankkia, jotta päätösten laatu paranisi? (Karlöf 2004, 82) Tämän pohjatyön jälkeen päätetään strategisista pyrkimyksistä ja kootaan ne toimintamalliksi. Se on jatkuvaa strategista seurantaa, tarkistusta ja uusien pyrkimysten määrittämistä (Karlöf 2004, 89). Viimein strategiapäätöksiä tehtäessä on vielä varmistettava, että tavoitteet ovat selkeitä, mahdolliset vaihtoehdot ja epävarmuustekijät on määritelty ja niiden seuraukset on arvioitu. Valittuja strategioita tulee myös kyetä toteuttamaan. Karlöf painottaa strategiamallissaan seurannan ja jatkuvuuden tärkeyttä. On pyrittävä laatimaan mitattavissa olevia tavoitteita ja konkreettisia toimintasuunnitelmia strategisten pyrkimysten toteuttamiseksi. Onnistuminen vaatii organisaatiolta tarvittavaa osaamista, strategioiden tehokasta viestimistä ja niiden juurruttamista työntekijöiden ja sidosryhmien toimintaan (Karlöf 2004, ). Tavoitteiden mittaamiseen ovat Karlöfin mielestä käyttökelpoisia muun muassa tavoitekeinohierarkia, ohjaustavoitteet ja seurantatavoitteet, esteanalyysi sekä tasapainotettu mittaristo eli Balanced Scorecard- mittaristo, jota käsitellään lähemmin seuraavassa kappaleessa Kaplanin ja Nortonin malli Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin mukaan strategian toteuttaminen edellyttää, että kaikki liiketoimintayksiköt, tukitoiminnot ja työntekijät toimivat strategian mukaisesti ja ovat osa sitä. Koska tekniikka ja kilpailu ja lainsäädäntö muuttuvat nopeasti, strategiaa on

9 8 koko ajan muotoiltava ja toteutettava aktiivisesti. Menestyminen edellyttää, että jokainen organisaatiossa työskentelevä henkilö omaksuu strategian.( Kaplan, Norton 2002, 4) Ensimmäisessä vaiheessa laadittaessa liiketoimintastrategiaa Kaplanin ja Nortonin kehittelemällä Balanced Scorecard -mittaristolla yhdistetään yrityksen sisäiset resurssit ja osaaminen ainutkertaisen arvon luomiseksi valituille asiakkaille ja markkinasegmenteille. Kaplan ja Norton kutsuvat malliaan myös ''strategiakartaksi'', joka muodostaa loogisen ja kattavan arkkitehtuurin strategian kuvaamista varten. Scorecard -mittaristossa käytetään kvantitatiivisia mittareita kuten kiertoaikaa, markkinaosuuksia, innovaatioita, tyytyväisyyttä ja osaamista. Arvontuottaminen tapahtuu muuttamalla aineeton pääoma, kuten esimerkiksi asiakastietojärjestelmä ja taitavat motivoituneet työntekijät, aineelliseksi pääomaksi kuten asiakkaiden säilyttämiseksi sekä uusista tuotteista ja palveluista saaduiksi tuloiksi ja voitoksi. (Kaplan, Norton 2002, 11-13) Jotta organisaation toimintakyky olisi suurempi kuin osiensa summa, on luotava yhtymäkohdat yksittäisten strategioiden välille ja strategiat on integroitava toisiinsa. Organisaatiolla voi olla vaikeuksia kommunikoida ja koordinoida toimintaa eri toimintojen kesken syntyy toiminnallisia erityisalueita, jotka ovat strategian toteuttamisen suurin este (Kaplan, Norton 2002, 13-14). Kaplanin ja Nortonin tavoitteena on tehdä strategia osaksi jokaisen työntekijän päivittäistä työtä, jokaisen henkilön työpanos tarvitaan strategian toteuttamiseen. Strategia ei ole salaisuus, jota ei voi paljastaa koko organisaatiolle, koska arvokas tieto saattaa vuotaa kilpailijoille. Sen tietämisestä ei ole kilpailijoille mitään hyötyä, elleivät he pysty toteuttamaan sitä. Henkilökunnan on siis hyödyllistä tuntea strategia pystyäkseen toteuttamaan sitä (Kaplan, Norton 2002, 14). Kaplanin ja Nortonin mukaan yrityksissä, joissa kehitettiin strategiaa Balanced Scorecard -mittaristolla, henkilökunnalle opetettiin segmentointia, kustannuslaskentaa ja tietokantamarkkinointia, ja tämän huomattiin auttavan ymmärtämään Scorecard -mittariston tavoitteita. Lisäksi otettiin käyttöön työntekijäkohtaisten tavoitteiden asettaminen henkilökohtaisilla mittaristoilla, sekä työntekijät kehittävät omia tavoitteitaan laajempien prioriteettien valossa. Järjestelmään liitettiin myös kannustuspalkkiot. (Kaplan, Norton 2002, 14-15)

10 9 Balanced Scorecard -mallissa taktiikan hallinta (budjetit ja kuukausikatsaukset) ja strategia nivotaan yhdeksi saumattomaksi ja jatkuvaksi prosessiksi. Tärkeää on myös ottaa strategian tarkastelu mukaan johtoryhmän kokouksiin. Scorecard -mittariston suunnittelu mahdollistaa syy ja seuraussuhteiden näkemisen, esimerkiksi voidaan selvittää lisääkö työntekijöiden valtuutusten lisääminen asiakastyytyväisyyttä. (Kaplan, Norton 2002, 17) Kaplanin ja Nortonin mukaan kokemus on osoittanut, että johtoryhmän aktiivisuus ja sitoutuneisuus ovat strategian toteuttamisen onnistumisessa tärkeimpiä tekijöitä. Johtajien tehtävänä on vakuuttaa henkilöstölle, että muutoksia tarvitaan. Voidakseen keskittää toimintojaan intensiivisesti joudutaan ehkä toteuttamaan laajoja muutoksia kuten esimerkiksi asiakassuhteiden uudelleen määrittelyä, liiketoimintaprosessien muuttamista, uusien taitojen opettamista työntekijöille sekä uusien teknisten infrastruktuurien käyttöönottoa. 2.2 Segmentointi Segmentoinnissa katsotaan olevan kaksi tasoa: tyyppisegmentointi ja asiakassuhdesegmentointi. Tyyppisegmentointi kuvaa liikeideaan, Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien tapauksessa paremminkin toiminta-ajatukseen, liittyvää segmentin valintaa mahdollisimman tarkasti. Oleellista on, että segmentoinnissa pyritään käyttämään kaikkia niitä tekijöitä, jotka selittävät asiakaskunnan ostamisen - Pihtipudas-Seuran kohdalla jäseneksi liittymisen - eroja ja antavat perustan asiakaskunnan määrittelylle. Asiakassuhdesegmentointi ryhmittelee asiakkaat tyyppisegmentoinnin sisällä asiakassuhteen mukaisesti, koska markkinoinnin tavoitteet eroavat asiakassuhteen mukaan toisistaan. Jaottelu on tärkeysjärjestyksessä seuraava: 1. Volyymiasiakkaat eli se 20 prosenttia asiakaskunnasta, joka vastaa Pihtipudas-Seuran /Kotiseudun Sanomien myyntivolyymiä 80-prosenttisesti. 2. Satunnaiset asiakkaat eli se 80 prosenttia asiakaskunnasta, joka vastaa 20 prosenttisesti Pihtipudas-Seuran/Kotiseudun Sanomien myyntiä.

11 10 3. Ei vielä asiakkaat eli ne valittuun asiakaskohderyhmään kuuluvat, joita ei vielä ole saatu liittymään Pihtipudas-Seuran jäseneksi tai tilaamaan Kotiseudun Sanomia. 4. Entiset asiakkaat, jotka Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien tahtomatta ovat siirtyneet pois asiakkuudesta. Volyymiasiakkaat on pyrittävä pitämään kanta-asiakkaina esimerkiksi kanta-asiakaseduilla ja hyvällä palvelulla. Pihtipudas-Seuran kohdalla tavoitteena on saada lisää maksavia aktiivisia jäseniä, liittyvät he sitten kertamaksulla ainaisjäseniksi tai maksavat vuosittaisen jäsenmaksun. Vuosittaisen jäsenmaksun maksavilla on kuitenkin taipumus jättää jäsenmaksu maksamatta silloin tällöin, kahden vuoden maksamattomuuden jälkeen jäsenyys raukeaa. Kotiseudun Sanomien kestotilaajille ei ole tarjottu kanta-asiakasetuina muuta kuin edullisempi tilausmaksu, useamman tilauksen ottajalle annetaan 10 % alennus. Koko toimitusketjun kattava hyvä palvelu on ensiarvoisen tärkeää. Huonosti toimiva jakelu on joskus syynä tilauksen katkaisuun. Tähän on Kotiseudun Sanomissa vaikea puuttua, koska sen hoitaa Suomen Posti. Satunnaisasiakkaat tulisi saada siirtymään kanta-asiakkaiksi ja ei vielä -asiakkaat tulisi saada markkinoitua kokeilijoiksi. Kokeilun ja tutustumisen jälkeen askel kanta-asiakkuuteen on jo lyhempi. Pihtipudas-Seuran satunnaisesti jäsenmaksunsa maksavia asiakkaita tulisi saada aktivoiduksi sitoutumaan seuran toimintaan niin, että he joko maksavat vuotuisen jäsenmaksunsa jatkuvasti tai siirtyvät ainaisjäseniksi sekä aktiivisiksi toimijoiksi seurassa. Kotiseudun Sanomien määräaikaistilaajia ohjataan kestotilaajiksi jo tilausten suhteellisten hintojen avulla. Määräaikaiset tilaukset ovat hinnaltaan kalliimpia kuin kestotilaus. Perusteluna on ollut tilausten lyhytaikaisuuden aiheuttamat käsittelykulut. Entisten asiakkaiden syntymistä tulisi välttää, koska entisen asiakkaan takaisin saaminen maksaa enemmän kuin ei vielä -asiakkaan saaminen kokeilemaan. Entinen asiakas saattaa myös tuottaa markkinoille huonoa mielikuvaa (Rope, Vahvaselkä 1993, 46-48). Seuraavalla sivulla oleva kuvio on mukaelma Ropen ja Vahvaselän segmentointiprosessikaaviosta. Kuviossa ostamisella tarkoitetaan Pihtipudas-Seuran kohdalla liittymistä jäseneksi ja Kotiseudun Sanomien kohdalla lehden tilaamista tai mainostamista lehdessä.

12 11 1. Kartoitetaan potentiaaliset asiakkaat ja heidän tarpeensa 2. Selvitetään potentiaalisten asiakkaiden ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät 3. Määritellään mahdollisesti toimivat kriteerit 4. Suoritetaan segmentointi valittujen Pihtipudas-Seuralle ja Kotiseudun Sanomille parhaiten sopivien perusteiden mukaan 5. Valitaan tavoiteltavat markkinalohkot 6. Selvitetään, miten valitut segmentit saavutetaan tehokkaimmin 7. Suunnitellaan kullekin segmentille sopiva markkinointiohjelma 8. Toteutetaan kohdistettu markkinointi eriytettynä kullekin markkinalohkolle Kuvio 1. Segmentointiprosessi.

13 Pihtipudas-Seuran asiakkuuksien segmentointi Markkinoiden segmentointi perustuu ajatukseen, että yrityksen, tässä tapauksessa Pihtipudas-Seuran, heterogeenisia kokonaismarkkinoita ei kannata käsitellä kokonaisuutena, vaan pyritään löytämään pienempiä, kiinteitä ja suhteellisen homogeenisia ryhmiä, jotka ovat suosiollisempia seuran markkinointitoimille kuin jotkin toiset samaan perusjoukkoon kuuluvat ryhmät. Kun markkinointipanos kohdistetaan edulliseen ryhmään, saavutetaan parempi tulos kuin pyrkimällä koko mahdollisen asiakasjoukon tavoittamiseen. Segmentoinnilla voidaan päästä myönteiseen yhteisvaikutukseen eli positiiviseen synergiaan. Segmentoinnin tavoitteena on, että samaan lohkoon kuuluvat kuluttajat/potentiaaliset jäsenet ovat jäseneksi liittymisperusteiltaan samanlaisia, kun taas lohkojen välisten erojen tulisi olla suuret.(rope, Vahvaselkä 1993, 42) Nykyaikaisen markkinoinnin perustana on pyrkiä mahdollisimman kapeaan segmentin valintaan. Kapean segmentin tavoitteena on suunnata toimintaa kannattaville segmenteille, karsia tuottamattomat asiakasryhmät toiminnasta, painottaa resursseja tärkeysjärjestyksen perusteella ja rakentaa kullekin valitulle asiakasryhmälle räätälöity toimintaohjelma. On myös hyvä tiedostaa, että segmentti ei ole se, joka tuotteen ostaa eli liittyy jäseneksi, vaan se, jota varten koko seuran toiminta on rakennettu. (Rope, Vahvaselkä 1993, 43) Markkinat voidaan segmentoida sekä yleisten muuttujien että tilannekohtaisten muuttujien perusteella. Nämä ominaisuudet asiakkaissa ovat mitattavissa objektiivisesti eli ovat ns. kovia muuttujia. Yleisiä perusteita ovat esimerkiksi demografiset eli väestötieteelliset perusteet, kuten esimerkiksi ikä, alkuperä, uskonto, sukupuoli, perheen muoto, elinvaihe, koulutus ja ammatti sekä maantieteelliset perusteet, joista tärkein Pihtipudas-Seuran tapauksessa on asuinpaikka. Tilannekohtaisia perusteita ovat osto- ja kulutuskäyttäytyminen, joihin luetaan myös niin kutsuttu merkkiuskollisuus, joka Pihtipudas-Seuralle tarkoittaa liittymistä ainaisjäseneksi. Kovien muuttujien lisäksi on pehmeitä, tulkinnanvaraisia muuttujia, joita ovat yleisinä perusteina esimerkiksi asiakkaan persoonallisuustekijät, kuten esimerkiksi itsenäisyys, omaksuminen, kunnianhimo, radikaalisuus/konservatiivisuus sekä ns. lifestyle, johon kuuluu elämänarvot ja tavat, mielipiteet sekä kiinnostus. Tilannekohtaisia pääteltävissä olevia

14 13 pehmeitä muuttujia ovat esimerkiksi asenteelliset tekijät, kuten Pihtipudas-Seuran arvostus, asenteet ja motiivit, samastuminen, mieltymykset ja suosituimmuudet. Asiakkaiden segmentointi Segmentointi on systemaattinen prosessi, jossa aluksi kartoitetaan potentiaaliset asiakkaat ja heidän tarpeensa, selvitetään heidän osto-/liittymiskäyttäytymiseensä vaikuttavat tekijät ja määritellään mahdolliset toimivat kriteerit. Tämän jälkeen suoritetaan segmentointi valittujen seuralle parhaiten sopivien perusteiden mukaan ja valitaan tavoiteltavat markkinalohkot sekä selvitetään, miten valitut segmentit saavutetaan tehokkaimmin. Seuraavaksi suunnitellaan kullekin segmentille sopiva markkinointiohjelma ja toteutetaan kohdistettu markkinointi eriytettynä kullekin markkinalohkolle.(rope, Vahvaselkä 1993, 54) Segmentoinnissa käsiteltävien lohkomiskriteerien tulee olla sellaisia, että ne selittävät eri segmentteihin kuuluvien osto-/liittymistapahtuman eroja. Näiden perusteiden selkiydyttyä etsitään kriteerit, joiden avulla erotetaan eri segmenttien asiakkaat toisistaan. Erottelun apuna voidaan käyttää ns. erottelukyvyn apumuuttujia, jotka voivat olla asiakkaiden demograafisia ominaisuuksia kuten asuinpaikka- ja muoto, harrastukset, ammatti, koulutus. Kannattavuuden varmistamiseksi arvioidaan asiakkaiden lukumäärä segmenteissä sekä kuhunkin segmenttiin kuuluvien asiakkaiden ostot/jäsenmaksut keskimäärin. Näin saadaan arvioitu segmentin kokonaispotentiaali eli segmentin markkinakoko. Tämän jälkeen arvioidaan seuralle mahdollinen markkinaosuus valitulla segmentillä ja tämän antama volyymi sekä selvitetään tämän volyymin suhde seuran kapasiteettiin tai kokonaisjäsenmäärätavoitteeseen. Seuran kannattaa ottaa olemassa olevien segmenttien tueksi sellaisia lisäsegmenttejä, jotka esimerkiksi täydentävät seuran kapasiteetin vapaata tilaa ja sopivat seuran toimintakulttuuriin. Pihtipudas-Seuran tulee valita sellaiset segmentit, joilla jäsenyyden valintakriteerit ovat mahdollisimman pitkälti yhteneviä seuran vahvuuksien kanssa, muuten seura ei pysty luomaan kilpailuetua valitsemaansa segmenttiin.

15 14 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Tavoitteena on laatia Pihtipudas-Seuralle alustava kehittämissuunnitelma, joka on sovellettu markkinointisuunnitelma. Sen tavoitteena on avata uusia näkökulmia seuran toimintaan ja selkiyttää kehittämiskohteita. Yhdistystoiminta ei voi olla kokonaisvaltaista ja tehokasta, ellei toimijoilla ei ole selvää näkemystä tulevasta suunnasta. Kehittämissuunnitelmassa käsitellään myös Pihtipudas-Seuran historiaa ja nykyisiä toimintoja kehitysvaihtoehtojen taustoittamiseksi. Kotiseudun Sanomien osalta käsitellään aihetta myös yleisesti pohtien pienten paikallislehtien asemaa sähköistyvässä yhteiskunnassa ja keinoja säilyttää lukijoidensa mielenkiinto. Tavoitteena on laatia Kotiseudun Sanomille liiketoimintastrategia kehittämisvaihtoehtojen kartoituksen tueksi sekä visioida tulevaisuuden toimintoja. Myös asiakasstrategian ja markkinointisuunnitelman laatiminen saattaa olla ajankohtainen. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa jäsentynyttä informaatiota Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien pitkän aikavälin suunnitelmista ja visioista. Tavoitteena on luoda molemmille sovellettu markkinointisuunnitelma. Eritoten Pihtipudas-Seuran kohdalla on syytä paneutua pohtimaan seuran markkinointiviestinnän kehittämistä. Markkinointiviestinnällä voidaan poistaa tai ainakin vähentää sidosryhmän suhteen esteenä olevia tunnettuusongelmia ja mielikuvaongelmia, joita oli havaittavissa jo vuonna 2000 tehdyssä Kotiseudun Sanomien lukija ja mainostajatutkimuksessa. Tehdyn tutkimuksen mukaan 44,7 % vastanneista ei tiennyt, että Pihtipudas-Seura julkaisee Kotiseudun Sanomia ja 52,3 % ei osannut kertoa kantaansa suhtautumisesta seuran toimintaan. Vastanneista 10,6 % suhtautui seuran toimintaan myönteisesti (Niemi & Turunen 2000, 31). Lukijatutkimus oli rajattu koskemaan vain Kotiseudun Sanomien Suomessa asuvia tilaajia (Niemi & Turunen 2000, 1). Jos potentiaaliset toimijat/ jäsenet eivät tiedä seurasta mitään tai tietävät vain vähän, ei voi syntyä kysyntää esimerkiksi seuran jäsenistöön. Sitä ei myöskään synny, jos mielipide seurasta on negatiivinen. Markkinointisuunnitelmaan tulisi sisällyttää potentiaalisen kohderyhmän identifiointi eli markkinoiden segmentointi. Millaisia kohderyhmiä Pihtipudas-Seuralla yhdistyksenä on nykyään ja tulevaisuudessa sekä millaisia markkinoita esimerkiksi Wanhalla Pappilalla on nykyään ja tulevaisuudessa? Seuraavaksi tulisi fokusoida eli arvioida eri segmentit ja valita

16 15 oma kohderyhmä tai kohderyhmät. Viimeisenä vaiheena tulisi positioida eli arvioida ja valita eri segmenteille sopivat toimintatavat ja konseptit. Millä toimintatavoilla Pihtipudas- Seura eroaa muista yhdistyksistä, mistä syntyy erilaisuus ja ainutlaatuisuus (Vuokko 2003, 25)? 3.1 Pihtipudas-Seura ry:n kehittämissuunnitelma Kotiseututyöllä tarkoitettiin alkuperäisen määritteen mukaan esineellisen ja henkisen perinteen keräämistä ja tallentamista museoihin ja arkistoihin, paikallisten perinteiden elvyttämistä ja vaalimista sekä paikallistutkimuksen edistämistä (Kukasmäki Tuominen, 1982, 73). Kotiseututyön tarkoituksena on tänä päivänä aktivoida kokonaisvaltaista toimintaa paikallisten erityispiirteiden ja kotiseudun omaleimaisuuden vaalimiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Yleisenä tavoitteena on oman kotiseudun viihtyisyyden, asukkaiden viihtyvyyden lisääminen ja elinympäristön laadun parantaminen. Tavoitteena on myös kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen, paikalliskulttuurien vaaliminen, edistäminen ja esille tuominen sekä perinteiden, historian ja nykypäivän tallentaminen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen.( Turunen 2004,12). Pihtipudas-Seuran säännöissä tavoitteiksi määritellään: - työskentely toimialueen sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta. - toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikallishistorian, paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla. - olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä sekä

17 16 - syventää asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään omaan kotiseutuunsa. (Pihtipudas-Seuran säännöt 1999, 2) Toimintansa neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana Pihtipudas-Seuran toiminta on ollut vilkasta ja vastannut hyvin normaalin kotiseutuyhdistyksen toimintamalleja. Tuloksina aktiivisesta toiminnasta ovat suositun paikallislehden lisäksi Joululehti, Kotiseutumuseo, kunnostettu Wanha Pappila, Pihtiputaan kansallispuvun suunnittelu, luontoretket, Arboretum-alueen perustaminen Rillankiven alueelle ja muu luontotoiminta sekä aktiivinen muinaistutkimus. Seura on myös ollut mukana lanseeraamassa 1990-luvulla jo valtakunnallisestikin kuuluisaa Pihtiputaan Mummoa (Kurki II 2000, 5). Toimiva yhdistys ei voi kuitenkaan jäädä katsomaan pelkästään menneeseen, vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen. Jäsenistön on uusiuduttava, on löydettävä aktiivisia toimijoita ja uusia toimintamuotoja, jotta voidaan tulevaisuuden haasteisiin. Vaikka toiminta on aktiivista ja vahvaa muun muassa muinaistutkimuksen alueella, on seuran jatkuvuuden vuoksi löydettävä myös aivan uusia toimintamuotoja. Uusiutuminen innostaa uusia ihmisiä liittymään jäseniksi ja osallistumaan kotiseututyöhön. On mietittävä millaisia panoksia Pihtipudas-Seura on valmis sijoittamaan toimintansa monipuolistamiseen. Millaisilla toimilla Pihtipudas-Seura saa aidon vuorovaikutteisen kontaktin jäsenistöön ja säilyttää sen intensiteetin jota tarvitaan yhdistystoiminnassa yleensäkin? (Pihtipudas-Seuran kehittämiskeskustelu 2006) Toimintaa on markkinoitava nykyaikaisilla tavoilla, hyödyntäen tietotekniikkaa. Oman kotisivun avaaminen ja liittäminen seutuportaaliin sekä muihin alueen internet-palvelimiin avaa uuden kanavan tavoitella jäseniä, tiedottaa seuran toiminnasta ja tuoda sitä paremmin tutuksi kotiseututyöstä kiinnostuneille kuntalaisille ja muualla asuville entisille pihtiputaalaisille. Wanhan Pappilan markkinoimisen tehostaminen internetin välityksellä juhlapaikaksi ja matkailunähtävyydeksi on kehityssuunnitelman yksi konkreettinen tavoite. Muiden toimintojen osalta tavoitteena on löytää uusia toimintamuotoja, joilla olisi mahdollista houkutella seuran toimintaan mukaan uusia jäseniä. (Pihtipudas-Seuran kehittämiskeskustelu 2006)

18 Kotiseudun Sanomien kehittämissuunnitelma Kotiseudun Sanomat on Pihtiputaan ja Kinnulan kunnissa kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti. Se nauttii levikkialueellaan vahvaa arvostusta. Vuonna 2000 tehdyn lukijatutkimuksen (Niemi & Turunen, 2000) mukaan Kotiseudun Sanomien sisältö on mielenkiintoinen, sisältää sopivasti paikallisia uutisia ja on ajankohtainen. Lehden ulkoasua pidettiin tutkimuksen mukaan hyvänä, se on helppo lukuinen ja selkeä. Lehden ulkoasua onkin muutettu vain hienovaraisesti vuosien saatossa. Vuonna 2003 lehti siirtyi eurotabloid- kokoon, jolloin lehden palstakoot kasvoivat 5 millimetriä. Sivujen värillisyyksiä on lisätty ensin yksivärisiksi ja osin nelivärisiksi. Vuoden 2005 marraskuussa lehden täyttäessä 45 vuotta koko lehti muuttui kokonaan 4-väriseksi. Typografia eli tekstin ulkoasu on säilytetty osin samanlaisena. Ilmoitusten ulkonäköön on vuosien mittaan vaikuttanut kulloinenkin taittotekniikka ja ilmoitustyyli. Sähköisesti tietokoneella tapahtuva sivujen taitto ja ilmoitusten valmistaminen on antanut vapaammat kädet myös tässä suhteessa. Kotiseudun Sanomien levikki on viimeisen levikintarkastuksen mukaan 5315 kappaletta. Varsinaisen levikkialueen eli Pihtiputaan ja Kinnulan ulkopuolelle menee lehteä ja muun muassa Ruotsiin lähes kaksisataa lehteä. Pääkaupunkiseudulle tilataan lähes 450 lehteä. Esimerkiksi Vantaalla Kotiseudun Sanomat on kuudenneksi tilatuin lehti Aamulehden, Maaseudun Tulevaisuuden, Kotimaan, Hufvudstadsbladetin ja Helsingin Sanomien jälkeen.(jämsén 2005, 1). Tilanne voi kuitenkin olla muuttumassa kunnallispoliittisten päätösten vuoksi. Pihtipudas on aloittanut kuntapariyhteistyön Viitasaaren kaupungin kanssa. Lautakuntia on yhdistetty ja kunnallisia toimia jaettu kustannusten pienentämiseksi. Viitasaarella ilmestyvä Keskisuomalaisen konserniin kuuluva Viitasaaren Seutu on jo antanut viitteitä halustaan laajentaa levikkiään myös Pihtiputaan suuntaan. Tämä on myös Kotiseudun Sanomissa otettava huomioon tehtäessä linjauksia tulevaisuuteen. Lehdessä ei voida tuudittautua nykyisen suosion jatkuvuuteen ilman lukijoiden ja ilmoittajien herkkävaistoista kuulemista unohtamatta terveen kriittistä uutisointia. Vastassa on kuitenkin ison konsernin omistama paikallislehti, jolla on enemmän resursseja taistelussa lukijoista kuin yksityisellä Kotiseudun Sanomilla.

19 18 Kotiseudun Sanomien entisen päätoimittajan Reino Varhan mukaan paikallislehdellä riittää tehtävää taistelussa maaseudun autioitumista vastaan. Lehti voi vaikuttaa maaseudun kehityksen ylläpitämiseen ja jarruttaa kaikkea, mikä vie ihmisiä pois paikkakunnalta. Myös paikallisen perinteen ylläpitämisessä paikallislehdellä on tärkeä tehtävä. Paikallislehti voi pyrkiä seudun omaleimaisuuden säilyttämiseen. Yhtenä tärkeimmistä paikallislehden säilymisen perusteista Reino Varha pitää ihmisläheisyyttä. Hänen mielestään myös uutiskynnyksen on pysyttävä matalana. (Jämsén 1990, 11).

20 19 4 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustyön teoriaosuudessa käsitellään kotiseutuyhdistyksen toimintaa, sen kehittymistä ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi käsitellään kotiseutuyhdistyksen markkinointiviestintää ja sen tehostamista. Lisäksi käsitellään paikallislehti Kotiseudun Sanomien toiminnan kehittyminen ja tulevaisuuden näkymät. Työn tavoitteena on selvittää millaisilla keinoilla Pihtipudas-Seura ja Kotiseudun Sanomat voivat kehittää toimintaansa. Lisäksi tavoitteena on pohtia, miten Pihtipudas-Seura ylläpitää ja kartuttaa jäsenistöään sekä helpottaa viestintää jäsenistön kanssa. Tutkimus on suurimmalta osaltaan kvalitatiivista aiheen käytännön läheisyyden vuoksi. Tutkimus pyrkii tulkitsemaan ja ymmärtämään Pihtipudas-Seuran toimijoiden näkökulmia kotiseututyön kontekstissä. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet haastattelut, seuran arkistomateriaali sekä kotiseututyötä, yhdistystoimintaa, markkinointia ja journalismia käsittelevä kirjallisuus. Tutkimustyötä kartoitettiin analysoimalla tutkimuskohteen toiminnot sekä etsimällä sisällöllisiä ja konkreettisia kehittämistarpeita. Tutkimustyössä käsitellään Kotiseudun Sanomat omana kokonaisuutenaan. Se on Pihtipudas-Seuran alaisista toiminnoista taloudellisesti vahvin ja toimii pitkälti omana itsenäisenä yksikkönään. Pihtipudas-Seuran muut toiminnot käsitellään omana kokonaisuutenaan. Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien historian kartoituksessa lähdemateriaalina olivat Pihtipudas-Seuran perustamispöytäkirjat ja Veikko Kurjen laatimat historiikit toiminnan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä sekä kotiseututyötä käsittelevä kirjallisuus. Todellisuus on erilaisten yksilöiden ja kulttuurien rakentamaa, siksi tutkimuksen on otettava huomioon kontekstuaalisia tekijöitä, kuten historiaa ja kulttuuria. Tämän vuoksi tutkimuksessa haastateltiin toiminnassa vielä mukana olevia perustajajäseniä, pitkään mukana olleita hallituksen jäseniä sekä julkaisutoimikunnan jäseniä. Haastattelun avulla pyrittiin saamaan tietoa siitä, miten Pihtipudas-Seura on kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja millaisena hallituksen ja julkaisutoimikunnan jäsenet näkevät Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien tulevaisuuden. Hallituksen ja julkaisutoimikunnan jäseniä pyydettiin myös

21 20 kertomaan, millaisia kehittämistoimenpiteitä Pihtipudas-Seurassa ja Kotiseudun Sanomissa heidän mielestään pitäisi tehdä. Haastattelut oli alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä yhteishaastatteluna niinsanotussa kehittämisseminaarissa, jossa olisivat olleet läsnä kaikki osapuolet, Pihtipudas- Seuran hallitus, julkaisutoimikunta ja henkilökunta. Osa haastatteluista toteutettiin kuitenkin kirjallisena kyselynä asianomaisten toivomuksesta. Hallitukselle jaettiin kysymykset kirjallisena ja ne käytiin läpi keskustelussa kokouksen yhteydessä toukokuussa Tilaisuuteen osallistui koko hallitus, jossa on jäseninä yhteensä yhdeksän henkilöä mukaan lukien seuran puheenjohtaja ja sihteeri. Keskustelu tallennettiin MD-tallentimella tallennuslevykkeelle. Osa keskustelusta on myös kirjoitettu levykkeeltä kirjalliseen muotoon. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin osin haastattelututkimuksena tutkimuksen kohteen toimintapohjan laaja-alaisuuden vuoksi. Historiikkien ja pöytäkirjojen pohjalta seuran toiminnan taustoittaminen olisi jäänyt jossain määrin puutteelliseksi ja yksipuoliseksi. Toiminnassa alusta asti mukana olleiden henkilökohtainen haastattelu oli Pihtipudas-Seurassa tehtyjen päätösten taustoittamisen kannalta olennaista. Mukana on myös vuonna 2000 tehdyn Kotiseudun Sanomien asiakas- ja mainostajatutkimuksen sekundaarianalyysi eli uudelleenkäyttöönotto. Tutkimuksen käsitteistö on pyritty pitämään yksinkertaisena ja tuotu mahdollisimman lähelle empiriaa eli tutkimuksen kohdetta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi kotiseututyön yleisiä periaatteita ja tavoitteita sekä Pihtipudas-Seuran omia toiminnalleen asettamia tavoitteita. Kotiseudun Sanomien osalta pohditaan paikallislehtien asemaa sähköistyvässä yhteiskunnassa sekä pienen yksityisen paikallislehden asemaa ja kilpailukykyä nyky-yhteiskunnassa.

22 21

23 22 5 PIHTIPUDAS-SEURA RY Pihtipudas-Seura ry on perustettu virallisesti Helmikuussa 1958 oli Pihtiputaan Lions Clubilla pidetty alustus kotiseutuaiheesta, jonka innoittamana päätettiin perustaa kotiseutuyhdistys. Alustavassa kokouksessa Kymi Oy:n piiriesimies T.W. Siivola perusteli kotiseutuyhdistyksen tarpeellisuutta muun muassa kotiseututyön herättämisellä ja pitäjän tunnetuksi tekemisellä myönteisellä tavalla sekä retkeilytoiminnan kehittämisellä (T.W. Siivola 1958). Kirkkoherra Matti Tukian oli ilmeisesti yrittänyt perustaa vastaavanlaisen yhdistyksen jo aikaisemmin 1950-luvulla. Kotiseutuliitto jakoi vuonna 1950 toimintaohjeita aloitteleville kotiseutuyhdistyksille, ja sellainen on arkistojen mukaan lähetetty myös Pihtiputaalle (Turunen, 2004, 24). Silloin aika ei kuitenkaan ollut otollinen kotiseutuyhdistyksen perustamiselle, koska toiminta hiipui muutamaksi vuodeksi, kunnes taas heräsi henkiin vuosikymmen lopulla (Kurki I 1998, 1). Seuran toiminta alkoi ripeästi. Jo kesällä 1958 järjestettiin kotiseutujuhla, jossa puhujana oli itse Tahko Pihkala. Saman vuoden marraskuussa anottiin manttaalikunnalta viljamakasiinia museokäyttöön sekä kunnalta ulkomuseoaluetta Niemenharjulta. Seuraavana vuonna käynnistyi museoesineiden keräys sekä Joululehden julkaiseminen. Kauaskantoisin päätös oli kuitenkin paikallislehden perustaminen. Nimeksi päätettiin yksimielisesti Pihtiputaan Sanomat. Kun lehti alkoi ilmestyä, sen nimi oli kuitenkin muuttunut Kotiseudun Sanomiksi (Kurki I 1998, 1-4). Nimen muuttuminen osoittautui myöhemmin kaukonäköiseksi päätökseksi, vaikka olikin vastoin yleisen kokouksen linjaa. Lehden vakiinnuttaessa asemaansa levikki laajeni kattamaan myös naapurikunnan Kinnulan. Kotiseudun Sanomina laajeneminen onnistui ilman suurempia ennakkoluuloja, eikä nimikään tuottanut ongelmia. 5.1 Toiminnan kehittyminen Koko 1960-luvun seura toimi, kuten muutkin kotiseutuyhdistykset. Se keräsi museoesineitä, kunnosti museota ja ulkoilumuseoaluetta, julkaisi Joululehteä ja Kotiseudun Sanomia, järjesti kotiseutujuhlia ja Kalevala-juhlia. Aloittelevan yhdistyksen voimavarat keskittyivät lähinnä tukemaan Kotiseudun Sanomien julkaisemista sen ensiaskelissa.

24 23 Vuosikymmenen puolivälissä seuran muu toiminta keskittyi museon ja ulkomuseoalueen ylläpitoon, ja pääasiallinen tulonlähde oli Joululehden julkaiseminen ( Kurki 1998, 4) luvulla Pihtipudas-Seuran toiminta jatkui samanlaisena. Yleisötapahtumia järjestettiin ja osallistuttiin yhteisiin tapahtumiin, kuten muun muassa kansalaisopiston näytelmäpiirin esityksiin. Esinemuseolle etsittiin paikkaa, ja vaihtoehtona oli myös Myllyahon pappila (sittemmin Wanha Pappila). Niemenharjulle perustettua ulkomuseota kunnostettiin ja laajennettiin. Kotiseutujuhlia oli järjestetty joka vuosi eri puolilla pitäjää, kunnes toiminta hiipui 1980-luvulle tultaessa luvulla Pihtipudas-Seura osallistui vanhojen rakennusten suojeluun, Tahko Pihkalan patsashankkeeseen ja suunnitteli jopa Kotiseudun Paikallisradion perustamista. Seura osti 1985 Männikön kiinteistön Kansallis-Osake-Pankilta. Seura olikin jo muutaman vuoden suunnitellut oman toimitalon rakentamista Kotiseudun Sanomille. Männikön kiinteistöstä löytyivät väljät tilat niin lehden toimitukselle kuin kotiseutuarkistollekin sekä kolme huoneistoa vuokrattaviksi. Seura sai Museovirastolta avustusta kotiseutumuseon perusnäyttelyn uusimiseen vuonna Niemenharjulle perustettu ulkomuseoalue purettiin rakennusten huonokuntoisuuden vuoksi. Vuosikymmenen lopulla oli keskustelussa ollut Myllyahon pappilan säilyttäminen. Kesäkuussa 1989 pappilan omistanut Pihtiputaan seurakunta hieman yllättäen lahjoitti sen Pihtipudas-Seuralle entisöintiä ja kotiseututyötä varten. Hehtaarin suuruisen tontin seurakunta antoi 50 vuodeksi vuokralle. Seurakunnalla ei itsellään ollut taloudellista mahdollisuutta aloittaa kiireellistä kunnostustyötä, jota pappila vaati luvun Pihtipudas-Seura keskittyi kunnostamaan Myllyahon pappilaa ja sitä varten perustettiin Myllyaho-toimikunta. Vuonna 1991 opetusministeriöltä saatiin markkaa korjausavustusta pappilaa varten. Museovirasto valvoi korjauksia, jotka tehtiin Antti Arkilahden tekemien suunnitelmien mukaan.

25 Pihtipudas-seuran hallinto Pihtipudas-Seuran toiminta on tänä päivänä keskittynyt suurimmaksi osaksi Kotiseudun Sanomien julkaisemiseen. Lehti on oma itsenäinen yksikkönsä Pihtipudas-Seuran hallinnon alaisena. Lehden julkaisutoimikunnan tehtävänä on toimeenpanna lehteä koskevat Pihtipudas-Seuran hallituksen päätökset, nimittää ja erottaa lehden toimintaan tarvittavat henkilöt sekä tehdä esitykset kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta sekä rahoitusjärjestelyjen hoitamisesta. Julkaisutoimikunta tekee hallitukselle ehdotukset lehden talousarvioista, johtaa ja valvoo lehden taloutta ja toimintaa sekä kehittää lehden toimintaa Pihtipudas-Seuran tavoitteiden suuntaisesti (Kotiseudun Sanomien johtosääntö 1960, 10). Hallitus voi asettaa avukseen pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia ja jaostoja, joita tällä hetkellä ovat rakennustoimikunta ja Hämeenpohja-toimikunta. Rakennustoimikunta vastaa Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomien omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta ja valvonnasta. Hämeenpohja-toimikunnassa päätoiminta on keskittynyt muinaistutkimukseen. (Pihtipudas-Seuran kehityskeskustelu) Kuviossa 2 on Pihtipudas-Seuran hallinto kaaviona, jossa on kuvattu hallituksen ja toimikuntien vastuut ja toiminnat. PIHTIPUDAS-SEURA HALLITUS Julkaisutoimikunta Wanha Pappila Joululehti Kotiseutumuseo Rakennustoimikunta Hämeenpohjatoimikunta Kotiseudun Sanomat Vuokrattavat juhlatilat Joululehti Kiinteistöjen kunnossapito -Männikön kiint. ja Pappilan vuokrahuoneistot Arkeologiset kaivaukset, tutkimustoiminta ja luontotoiminta KUVIO 2. Pihtipudas-seuran hallintokaavio

26 Kotiseutumuseo Pihtiputaan kotiseutumuseo toimii vuonna 1857 rakennetussa viljamakasiinirakennuksessa, joka sijaitsee kirkon välittömässä läheisyydessä kirkonkylän keskustassa. Pihtipudas-Seura osti makasiinin kunnan manttaalikunnalta 1960 katsottuaan sen soveltuvan hyvin kotiseutumuseoksi. Esillä olevat esineet ja vanhat työvälineet ovat lahjoituksia kuntalaisilta. Museoliitto on laatinut vuonna 1965 museossa olevan perusnäyttelyn suunnitelman ja se on toteutettu Keski-Suomen museon toimesta. Museon näyttelyn tavoitteena on tuoda esiin Pihtiputaan historiaa eri näkökulmista sen esineistön pohjalta, jota museon kokoelmaan on karttunut. Museon tavoitteena on tarjota mielenkiintoista katsottavaa sekä paikkakunnan omille asukkaille että vierailijoille (Pihtiputaan kotiseutumuseon näyttelysuunnitelma 1987). 5.4 Wanha Pappila Wanhan Pappilan (ennen Myllyahon Pappila) Pihtipudas-Seura on saanut lahjoituksena enti-söintiä ja kotiseututyötä varten Pihtiputaan seurakunnalta Seurakunnalta ei huonokuntoiselle rakennukselle löytynyt käyttöä eikä varallisuutta sen kunnostamiseen. Se päätettiin lahjoittaa Pihtipudas-Seuralle. Samalla seurakunta antoi Myllyahon tontin vuokralle 50 vuodeksi. Pihtipudas-Seura joutui yllättäen mittavan kunnostustyön toteuttajaksi. Opetusministeriöltä saatiin markan korjausavustus vuonna 1991 pappilan kunnostamiseen (Kurki II, 2000). Kokonaisuudessaan Wanhan Pappilan kunnostus kesti viisi vuotta ja maksoi 1,5 miljoonaa markkaa. Remontin yhteydessä pappilan rakennuksen molempiin päihin rakennettiin vuokrahuoneistot. Tällä kiistanalaisellakin ratkaisulla taattiin rakennuksen talvikunnossapito, estettiin mahdolliset ilkivallanteot tyhjään rakennukseen ja mahdollistettiin jatkuva valvonta esimerkiksi pakkasaikana. Pappila on rakennettu vuonna Se on tyyliltään tyypillinen 1800-luvun kansallisromanttinen maaseutupitäjän pappilarakennus. Pihapiiriin kuuluu Väentupa, aitta, maakellari ja vanha navettarakennus.

27 Pihtipudas-Seura ry:n muu toiminta Hämeenpohja-toimikunta Hämeenpohja-toimikunnan toiminta alkoi Pahka-ahosta, joka on vanha pihapiiri Pihtiputaan kunnan koiliskulmalla, Raudanjoen varressa UPM Kymmenen maalla. Museovirasto teki Pahka-ahon pihapiiriin esimerkki-kunnostuksen. Pihtipudas-Seuran järjestämä ensimmäinen Men-neisyyden Jäljillä -tapahtuma pidettiin Pahka-ahossa. Pahka-ahosta toiminta laajeni katta-maan myös muuta muinaistutkimusta, joten toimikunnan nimi ei enää vastannut täysin toimi-kunnan sisältöä. Hämeenpohja-nimi otettiin toimikunnan nimeksi, koska Pohjoista Keski-Suomea on nimitetty Hämeenpohjaksi, alue on ollut hämäläistä aluetta siitä nimi Hämeen-pohja Rillanahon Arboretum-alue Rillankivi on Suomen vanhin rajapyykki, joka sijaitsee Pyhäjärven, Pielaveden ja Pihtiputaan kuntien rajalla. Arvokkaan alueen säilyttämiseksi kunnat tekivät sopimuksen yhteistyöstä. Pihtiputaan osalta luontopolun suunnittelivat ympäristönsuojelusihteeri Veijo Peltola ja Juhani Krook. Toiminta Rillanahossa käynnistyi vasta, kun UPM Kymmene hakkasi Rillan-ahon aukeaksi. Pihtipudas-Seuran luontoharrastajat Juhani Krook ja Mauri Perälä olivat suunnitelleet arboretumia eli puulajipuistoa jo Myllyahon Pappilan peltoalueelle, mutta seurakunta ei ollut asiasta kiinnostunut. Rillanahon piha-alueelle ei voinut metsää istuttaa, joten UPM Kymmene vuokrasi alueen nimellisesti Pihtipudas-Seuralle. Alueelle on suunnitteilla myös kulttuuripolku eli noin kolme kilometriä pitkä kolmen läänin alueella kulkeva luontopolku, joka kiertää Rillanahon alueen poikkitieteellisesti arvokkaat kulttuurikohteet. Alueella on esimerkiksi havaittavissa Itämeren vanha rantaviiva ja jäätikkörailoharjuja. Alueella on myös uhrikiviä ja kallopetäjä, jota on käytetty uhrimenoissa. Lisäksi alueella on vanhoja tervahautoja ja 1500-luvulta peräisin oleva metsäpolku eli entisaikojen kulkureitti. Rillanahossa on myös 1500-luvulta peräisin oleva lampuoti eli vuokralaistupa (Krook 2004, 34-35)

28 Arkeologiset kaivaukset Pihtipudas on muinaislöydöistä ja muinaisjäännöksistä rikas pitäjä, yksi Keski-Suomen rikkaimpia ja koko maankin mitassa kivikauden osalta aivan kärjessä (Miettinen 2000, 46). Pihtiputaan muinaisuuden tutkimus alkoi samoihin aikoihin kuin tieteellinen arkeologia syntyi Pohjoismaissa (Miettinen 2000, 29). Ensimmäinen muinaistieteellinen inventointi Pihtiputaalla tehtiin jo vuonna 1880 (Miettinen 2000, 29). Pihtipudas-Seuran jokakesäisellä kaivausviikolla on kartoitettu muinaisia useimmiten kampakeraamisia asuinpaikkoja, rantaviivoja jne. Kaivaukset on toteutettu yhteistyössä Museoviraston kanssa vuodesta 1992, jolloin Juhani Krook oli ensimmäistä kertaa Pihtipudas-Seuran edustajana Museoviraston avustajana Hämeensaaren kaivauksissa Luontokirkko ja luontoretket Pihtipudas-Seura on 1990-luvulta lähtien järjestänyt yhteistyössä Pihtiputaan seurakunnan kanssa kesäisin Luontokirkon. Luontokirkko pyritään aina pitämään nimensä mukaisesti luonnossa. Kirkonmenojen järjestämiseen osallistuvat myös kulloisenkin kyläkunnan järjestöt tarjoilemalla Pihtipudas-Seuran kustantamat kirkkokahvit. Seura pyrkii tällä tapahtumalla, samoin kuin järjestämillään luontoretkillä, lisäämään tavoitteidensa mukaisesti seurakunnan ja kuntalaisten kotiseudun tuntemusta ja paikallishenkeä sekä lisäämään kiintymystä omaan kotiseutuunsa. Luontoretkillä tutustutaan Pihtiputaan luontoon ja sen kasvistoon ja eliöstöön Pihtiputaan Kirja II Pihtiputaan kunnan ja seurakunnan kustantama Pihtiputaan Kirja ilmestyi Jussi T. Lappalaisen toimittamana vuonna Kirja kuului JKKY:n (Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan) kotiseutusarjaan. Tämä kirja myytiin loppuun 1970-luvun lopulla. Uuden painoksen tai jatko-osan kirjoittaminen tuli pian ajankohtaiseksi. Pihtipudas-Seuralle esitettiin toistuvasti pyyntöjä ryhtyä toimenpiteisiin uuden kirjan toimitta-

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan Paras on edessä

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan  Paras on edessä Ohje esittelijälle Tämän ohjaustekstin tarkoitus on auttaa sinua kertomaan lyhyesti ja vapaasti mitä valkokankaalla lukee. Tavoite on, että sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan valkokankaalta

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT STRATEGIAN TOTEUTTAJAT Keitä he ovat? Saku Mantere TieVie 29.10.2004 Onko strategian toteuttaminen Ennalta laaditun strategisen suunnitelman tarkkaa toteuttamista? Johto suunnittelee, keskijohto käskyttää,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.5.2011 Jukka Koskipirtti JKK 7/2011 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2011 0,5 huhtikuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot