HÄMEENKOSKEN KUNTA HÄMEENKOSKEN PUL- LOTTAMON ASEMAKAA- VA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENKOSKEN KUNTA HÄMEENKOSKEN PUL- LOTTAMON ASEMAKAA- VA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Hämeenkosken kunta Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostus Päivämäärä Työnumero HÄMEENKOSKEN KUNTA HÄMEENKOSKEN PUL- LOTTAMON ASEMAKAA- VA

2 HÄMEENKOSKEN KUNTA HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pirjo Pellikka Sonja Semeri Matti Kautto Asemakaavan selostus Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavaselostus, joka koskee 14. päivänä toukokuuta 2013 päivättyjä asemakaavaluonnoskarttoja Asemakaava koskee: Hämeenkosken kunnan Hankalan kylän osaa Papinsaaren tilasta ja osaa maantien alueesta Asemakaavalla muodostuvat: Hämeenkosken Hankalan kylän kortteli 72 sekä siihen liittyvä katualue. Asemakaavan on laatinut Ramboll, Niemenkatu 73, Lahti, puh (vaihde). Vireilletulo Teknisen lautakunta on päättänyt käynnistää asemakaavoituksen ja hyväksyä kaavanlaatijan. Kaavoitus on käynnistetty Hämeenkosken kunnanhallituksen päätöksellä Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla sekä Keski-Hämeessä ja Hollolan Sanomissa Valmisteluvaiheen kuuleminen Kunnanhallitus on käsitellyt kaavan valmisteluaineistoa ja päättänyt asettaa sen nähtäville. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta kuulutettiin Keski-Hämeessä, kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan internetsivuilla. Ehdotusvaiheen kuuleminen Kunnanhallitus on käsitellyt kaavan ehdotusvaiheen aineistoa Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä Kaavan ehdotusvaiheen kuulemisesta kuulutettiin Keski-Hämeessä, kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan internet sivuilla. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Kaava-alueen sijainti Pääosin nuorta koivikkoa käsittävä suunnittelualue sijaitsee Hankalan kylässä Mieholantien varressa Hämeenkoskella. Suunnittelualueen länsireunalla virtaa Teuronjoki ja sitä sivuaa Mieholantie. Suunnittelualue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan Hyväneulan kulttuurimaisema-alueen reunalla. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Hankalankosken pellavaloukun valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-2009), johon kuuluu suojeltuja rakennuksia (rakennussuojelupäätös , Dnro 2763/ , vah-

4 HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA vistettu ). Papinsaaren tila on noin 7,2 ha, Kaavan suunnittelualue on noin 3,9 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa vesipullottamon sijoittuminen alueelle ja ratkaista siihen liittyvät liikennejärjestelyt sekä huomioida alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella.

5 HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot 3 1. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen 1 2. Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Luonnonolot Pienilmasto Vesistöt ja vesitalous Maa- ja metsätalous Luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet Muinaismuistot Tekninen huolto Erityistoiminnat 8

6 HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rakennusjärjestys Tonttijako ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Suojelupäätökset Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitustilanteesta johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Pohjaveden pullottamoyrityksen tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Korttelialueet Alueet Yleiset määräykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset virkistykseen 20

7 HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Vaihtoehdon A ja B väliset vaikutuserot maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset luonnonoloihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun Vaikutukset vesistöön ja vesitalouteen Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 28 SELOSTUKSEN LIITTEETASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kaavoituksen seurantalomake (täydennetään myöhemmin) Liite 3 Valmisteluvaiheen kuulemisen lausunnot, mielipiteet ja vastineet (täydennetään myöhemmin) Liite 4 Kaavaehdotuksen lausunnot, muistutukset ja vastineet (täydennetään myöhemmin) Liite 5 Havainnekuvat

8 HÄMEENKOSKEN PULLOTTAMON ASEMAKAAVA Liite 6 Maisema- ja kulttuuriympäristökartat Liite 7 Luontoselvitys (täydennetään myöhemmin) Liite 8 Osayleiskaavallinen tarkastelu Liite 9 Arkeologinen inventointi (H. Takala, Lahden kaupunginmuseo/päijät- Hämeen maakuntamuseo, 2013) Liite 10 Melumallinnuskartat 2012 (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 2002) Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, Päijät-Hämeen maakuntakaava, julkaisu A162. Päijät-Hämeen liitto Päijät Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, julkaisu A169, Päijät-Hämeen liitto Hämeenkosken kunnan rakennusjärjestys Päijät-Hämeen maakuntakaava, Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi. Lahden kaupunginmuseo Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Eeva Aarrevaara, Carita Uronen Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja c Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 22. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Henrik Wager. Päijät- Hämeen liitto Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto/Ympäristöministeriö Valtatien 12 kehittämissuunnitelma

9 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty Hämeenkosken kunnanhallituksen päätöksellä Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla sekä Keski-Hämeessä ja Hollolan Sanomissa Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Nähtävillä olon aikana jätettiin mielipidettä ja lausuntoa. Kaavaehdotusaineisto oli yleisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana jätettiin muistutusta ja lausuntoa. 1.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan rakennuspaikka pullottamolle sekä ratkaistaan siihen liittyvät liikennejärjestelyt. 1.3 Toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti, kun asemakaava on tullut voimaan. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Hämeenkosken kuntakeskuksesta pari kilometriä kaakkoon valtatien 12 länsipuolella. Alue rajautuu lännessä Teuronjokeen, idässä Vanhantiehen ja pohjoisessa maantiehen (Mieholantie). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,9 ha. 2.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Nuorta koivikkoa käsittävä suunnittelualue sijaitsee Hämeenkosken Hankalan kylässä Päijät- Hämeessä, joka on usean eri maisema- ja luonnonmaantieteellisen vyöhykkeen rajalla. Päijät- Hämeen maisematyypit on määritelty Päijät-Hämeen maisemaselvityksessä (2007). Suunnittelualue kuuluu maisematyyppijaossa Teuronjokilaakson peltotasankoon, jota rajaa lähellä idässä I Salpausselän maisematyyppi ja lännessä Hämeenkosken korpiylängön maisematyyppi. Teuronjokilaakson peltotasangon tunnuspiirteitä ovat maaston tasaisuus ja laajat viljelykset. Suunnittelualue sijoittuu kumpuilevalle viljelyvyöhykkeelle, jonka maaperä on paikoin hietavaltaista harjun lievevyöhykettä ja paikoin savipohjaista laaksoa.

10 Kuva 2-1. Ote maisematyyppijaosta [Päijät-Hämeen maisemaselvitys]. Suunnittelualue on merkitty karttaan punaisella renkaalla. Kuva 2-2. Lähialueen maisemarakenne [Päijät-Hämeen maisemaselvitys]. Suunnittelualue on merkitty karttaan punaisella renkaalla. Salpausselän harjujen eteläpuoleisella savikolla sijaitseva Papinsaaren tilaan kuuluva suunnittelualue on nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää. Koivumetsikkö katkaisee pohjois-eteläsuuntaisen peltoaukean. Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolella Vanhantiehen ja Mieholantiehen. Mieholantien pohjoispuolella aukeaa Kaisanniityn peltoalue ja Vanhantien pohjoispuolella on pieni kuusimetsikköala. Suunnittelualueen itäpuolella on Teuronjokilaakson peltoaukeaa, joka jatkuu myös valtatien 12 pohjoispuolelle. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella on Teuronjokivarren rantametsiköitä. Teuronjoki erottuu maisemassa nykyisin lähinnä rantakasvillisuutensa ansiosta. Teuronjoki Joki kulkee syvässä uomassa ja paikoin sen uomaa on oikaistu tulvasuojelun takia. Hankalankoskella loukkumuseon yhteydessä sijaitseva pato on entisöity. Hankalankoski sijoittuu suunnittelualueen pohjoispuolelle. Suunnittelualueen lähiympäristön maisemakuvassa hallitsevia tekijöitä ovat pienipiirteinen peltoja metsäalan vuorottelu sekä valtatien 12 liikennemaisema. Suunnittelualueen pohjoispuolella

11 kapeat peltokuviot lomittuvat metsiköiden ja rakennettujen alueiden väliin. Eteläpuolella aukeavat laajat, kumpuilevat peltoalueet, joiden keskellä on metsäsaarekkeita sekä rakennusryhmiä. Mieholantien pohjoispuolella ja Vanhantien itäpuolella on hyvin maisemassa näkyvä lato pellon keskellä pienessä metsäsaarekkeessa. Vanhantien varren maamerkkinä kasvaa merkittävän suuria kuusia sekä suunnittelualueen pohjois- että itäpuolella. Lähiympäristön maisemakuvan erityispiirteenä voidaan pitää muuallakin maisemassa hyvin erottuvia komeita yksittäispuita, jotka ovat useimmiten kuusia. Suunnittelualueen läheiset pellot liittyvät Kosken kirkonkylän ja Hyväneulan alueiden perinteiseen viljelymaisemaan. Teuronjokilaakson laajat peltoaukeat ovat olleet viljelysmaata laajasti ainakin jo 1700-luvulla (Kuninkaan kartasto). Myös suunnittelualue on todennäköisesti vanhaa peltomaata. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysikartta on esitetty liitteessä 6. Kuva 2-3. Näkymä suunnittelualueen suuntaan valtatien 12 vierestä idän suunnasta. Suunnittelualue sijoittuu suurin piirtein punaisella rajatulle alueelle Luonnonolot Papinsaaren kaavoitettava tilanosa on nuorta koivikkoa. Alueen maaperä on silttiä ja hienoa hiekkaa Pienilmasto Suunnittelualue sijaitsee Salpausselän eteläpuoleisella pienilmastoltaan suotuisalla alueella Vesistöt ja vesitalous Teuronjoki kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Vanajanreitin itäinen haara alkaa Hämeenkoskella Pääjärvestä. Teuronjoki saa alkunsa Pääjärven eteläpuolisesta lampijonosta Hämeenkosken taajaman pohjoispuolella. Teuronjoen vesi heikkenee kemialliselta laadultaan tyydyttäväksi jo joen yläjuoksulla, jossa jokea kuormittavat ympäröivät peltoalueet ja Hämeenkosken vedenpuhdistamo. Pintavedet valuvat Teuronjokea pitkin Mommilanjärveen ja sieltä edelleen

12 laatuluokitukseltaan tyydyttävää Puujokea pitkin Kernaalanjärveen Tervakoskella. Vanajanveden vedet päätyvät lopulta Kokemäenjoen kautta Itämereen. Hämeenkosken merkittävimmät pohjavesivarat keskittyvät I Salpausselkään ja kahteen kaakkoluodesuuntaiseen pitkittäisharjuun. Väkilukuun nähden Hämeenkosken pohjavesivarat ovat runsaat ja hyvälaatuiset, eikä kunnalla ole tarvetta johtaa vettä muualta. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ilola-Kukkolanharjun I luokan pohjavesialue (erittäin merkittävä paikallisesti ja valtakunnallisesti) sijaitsee lähimmällään noin kilometrin suunnittelualueesta koilliseen. Alueella sijaitsevat Hämeenkosken tärkeimmät vedenottamot Kellolähde ja Ilolanharju Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on pääosin viljeltyä nuorta kasvatuskoivikkoa Luonnonsuojelu Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Etäisyyttä lähimmälle luonnonsuojelualueelle on yli kaksi kilometriä. 2.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Hämeenkosken väkiluku oli asukasta. Kunnan väkiluku väheni 0,7 prosenttia Ikäryhmään 0-14 v. kuului 14,6 %, v. 62,8 % ja 65- v. 22,6 % väestöstä vuoden 2011 lopussa. Väestöennusteen 2004 mukaan Hämeenkosken väkiluku kasvaa 2236 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä Yhdyskuntarakenne Asemakaavoitettava alue Hankalan kylässä sijaitsee Hämeenkosken kuntakeskuksesta kaakkoon, taajamarakenteen reunalla. Alue tukeutuu liikenteellisesti Mieholantiehen ja läheiseen valtatiehen Asuminen Omakotiasutusta on Teuronjoen länsipuolella Pellavakujalla lähimmillään noin 100 metrin ja Vanhantien varressa noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta sekä kauempana Vanhantien varressa Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Hankalan pellavaloukun johtajan asunnossa toimii kesäkahvila ja vuokrattava juhlatila. Rakennuksissa järjestetään käsityö sekä taidenäyttelyitä ja pidetään lahjatavarapuotia. Hämeenkosken kuntakeskus tarjoaa yksityisiä ja julkisia palveluita Työpaikat ja elinkeinotoiminta Hämeenkosken kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä oli 544 ja työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista 59,3 prosenttia Alkutuotannon työpaikkojen osuus oli 26,8

13 prosenttia, jalostuksen työpaikkojen 8,1 prosenttia ja palvelujen työpaikkojen osuus 62,5 prosenttia Virkistys Teuronjoen melontareitti sivuaa suunnittelualuetta. Teuronjoen ylittää kolme kävelysiltaa suunnittelualueen ulkopuolella. Hämeenkosken kuntakeskuksessa Koskihalli toimii Hämeenkosken koulun yhteydessä. Talvisin ylläpidetään muun muassa Valkjärven ja Kukonharjun hiihtolatuja. Hankalankosken Pellavaloukulta kirkonkylään on suunniteltu virkistysreitti kulkemaan joen vartta pitkin. Samoin on suunniteltu reitti loukulta Hyväneulan sillalle Liikenne Maantie Mieholantien, kulkee valtatieltä 12 Mieholan kylän kautta Kärkölän Oriharoon. Tien nopeusrajoitus suunnittelualueella on 60 km/h ja tien leveys on 6,5 m. Tie on suunnittelualueella valaistu ja kestopäällystetty. Maantien keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL oli suunnittelualueella vuonna ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen määrä KVLRAS oli 35 ajoneuvoa vuorokaudessa. [Tierekisteri] Valtatie 12 Tampereentie, kulkee Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan. Tuuloksen ja Kouvolan välillä valtatie 12 on osa valtakunnallista runkotieverkkoa. Runkotie jatkuu Tuuloksesta Hämeenlinnaan valtatienä 10. Hankalankosken kohdalla valtatien 12 nopeusrajoitus on 80 km/h. Tie on valaistu liittymän kohdalla. Valtatien 12 keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL oli vuonna ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen määrä KVLRAS oli 754 ajoneuvoa vuorokaudessa. [Tierekisteri] Kuva 2-4. Ote alueen tienumerokartasta [Liikennevirasto]

14 Maantien ja valtatien 12 liittymä on valaistu. Liittymässä on valtatieltä 12 lännestä maantielle käännyttäessä kääntymiskaista. Valtatieltä idästä tullessa liittymässä on väistötila. Valtatien 12 ja maantien liittymässä tapahtui vuosina viisi onnettomuutta, jotka eivät johtaneet henkilövahinkoihin. Maantiellä ei suunnittelualueella tapahtunut onnettomuuksia vuosina [Tierekisteri] Kuva 2-5. Ote vuoden keskimääräisestä ajoneuvoliikenteestä (ajon. 7 vrk) Lähde: Uusimaa liikennemääräkartta 2010, Liikennevirasto Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu Päijät-Hämeen kulttuuriympäristövyöhykkeelle, jotka on esitetty Päijät- Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö -selvityksessä (2006). Selvitykseen liittyvässä MARYhankkeessa (maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen inventointi) luotiin historiallinen paikkatieto 1560-luvun ja 1700-luvun lopun asutuksesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella, Yli- Hankalan tilalla on ollut karttatietojen mukaan asutusta jo ainakin 1560-luvulta lähtien. Suunnittelualuetta rajaavat Mieholantie ja Vanhantie ovat kuninkaankartastossa esitettyjä teitä. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysikartta sekä arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden rajaukset on esitetty liitteessä Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet Suunnittelualue sijoittuu Hankalankosken pellavaloukun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY-2009) aluerajauksen eteläpuolelle. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitseva 1800 luvun lopussa rakennettu Hankalan pellavaloukku on ensimmäinen koneellinen pellavanpuhdistuslaitos ja tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen. Tampereen pellavatehdas rakensi Hankalankosken partaalle v ensimmäisen koneellisen pellavanpuhdistuslaitoksen, jolloin alun perin Lammille perustettu tehdas siirrettiin. Tehdas oli toiminnassa Pellavaloukku sijaitsee Teuronjoen rannalla ja on saanut aikanaan käyttövoimansa Hankalankoskesta. Loukulla on parhaimmillaan ollut neljätoista työntekijää. Nykyisin pellavankäsittelylaitos lähiympäristöineen on yksityisomistuksessa. Loukkurakennus on kunnostettu museoksi, työnjohtajan asunto kahvilaksi ja työväen asuinrakennuksessa toimii pellavanäyttely. Hankalankoskessa aiemmin sijainnut pato on kunnostettu entiseen muotoonsa.

15 1700-luvun lopulla laaditun kuninkaankartaston mukaan suunnittelualueen pohjoispuolella on tuolloin sijainnut Hankalan rälssitila, jota ovat ympäröineet pellot ja niityt. Laajimmat yhtenäiset peltoalueet näyttävät sijoittuneen Hyväneulan ja Leinelän alueille. Teuronjoen varret ovat olleet pensastoisina niittyinä. Hankalan tila sijoittui tuolloin tärkeän kulkureitin varteen, joka johti Hämeen Härkätienä Turusta Hämeenlinnaan ja sieltä eteenpäin Viipuriin ylisenä Viipurintienä. Lammilta Lahteen kulki kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Kosken läpi Sairakkalaan ja sieltä suoraan Lahteen. Varsinkin tällaisten tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Tänä päivänä Hankalan rälssitila tunnetaan nimellä Yli- Hankala. Tila on kuulunut lähes 200 vuotta saman suvun omistukseen. Nykyinen päärakennus on vuodelta Entinen hirsinen päärakennus sijaitsi sen eteläpuolella ja purettiin uuden päärakennuksen valmistuttua. Salissa on toiminut vuosina kansakoulu. Tilan talouskeskuksessa sijaitsevat myös aitta, navetta, vilja-aitta ja puimala. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Hankalankosken pellavaloukun RKY 2009-alue kuuluu yhdessä Kirkonkylän kulttuuriympäristön kanssa Kosken kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävälle alueelle (kmv), joka sijoittuu kokonaisuudessaan suunnittelualueen pohjoispuolelle. Kuva 2-6. Ote Kuninkaankartasta. Ylinen Viipurintie sivuaa suunnittelualuetta koillisessa.

16 2.3.2 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön arvoalueet Päijät-Hämeen maakuntakaavassa, suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuvat Hankalankosken pellavaloukun RKY 2009-alue ja siihen liittyvä Kirkonkylän kulttuuriympäristö kuuluvat myös Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle (ma). Suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen liittyy myös maakuntakaavan liiteosassa mainittuja maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä ja maisema-alueita. Kirkonkylän Teuronjoen kulttuurimaisema on suunnittelualueen ja Mieholantien pohjoispuolella sekä valtatien 12 eteläpuolella oleva maakunnallinen maisema-alue. Alue on Teuronjokilaakson peltotasangon maisematyyppiä edustava monikerroksinen maisema-alue, jolla myös Hankalankosken pellavaloukku sijaitsee. Suunnittelualue sijoittuu maakunnallisen maisema-alueen, Hyväneulan kulttuurimaiseman pohjoisosaan, sekä melkein samalla aluerajauksella olevalle maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön: Leinelän, Hyväneulan ja Töykkylän kulttuurimaiseman pohjoisosaan. Kulttuurimaisema edustaa Teuronjokilaakson peltotasangon maisematyyppiä. Tilakeskukset sijaitsevat peltojen halki kulkevan kylätien varrella ja tiloja ympäröivät laajat, kumpuilevat peltovainiot. Alueen rakennuskanta on ja 1900-luvuilta, mutta monilla nykyisillä talonpaikoilla on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien. Sarapiston kulttuurimaisema suunnittelualueen itäpuolella on maakunnallisesti arvokas Teuronjokilaakson peltotasangon maisematyyppiä edustava alue Muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia tai muinaisjäännösrekisterin mukaisia kohteita. Lähimmät muinaisjäännösrekisterin kohteet ovat Maijala (kiinteä muinaisjäännös) noin reilun 0,2 kilometrin päässä, Hyväneula Linnamäki (mahdollinen muinaisjäännös) noin 0,6 kilometrin, Lepomäki 1 (irtolöytö) noin 0,9 kilometrin ja Järvi-Kukkola (irtolöytö) noin 0,8 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Päijät-Hämeen maakuntakaavaa 2014 varten laadittiin historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä koskeva arkeologinen inventointi ja selvitys. Hämeenkoskella paikannettiin 22 historiallisen ajan kylätonttia, joista yhdelläkään ei selvityksen laatimisajankohtana ollut muinaisjäännösasemaa. Hämeenkosken kylätonteilla ei ole tehty tutkimuksia. Suunnittelualuetta lähinnä paikannettu historiallisen ajan kylätontti sijoittuu Yli-Hankalan tilan kohdalle (Lahden kaupunginmuseo 2012). Suunnittelualueen viereen sijoittuvan Vanhantien tiekerrokset saattavat sisältää muinaismuistolain suojelemia kerrostumia Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole kunnallisteknistä vesihuoltoverkostoa. Jätevesiviemärin ja vesijohdon liitospaikka sijaitsee Keskustien varrella valtatien 12 pohjoispuolella Erityistoiminnat Suunnittelualueella ei ole erityistoimintoja.

17 2.3.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä tai kohteita, jotka aiheuttaisivat melua, tärinää, ilman laadun heikkenemistä tai muita ympäristöhäiriöitä. Suunnittelualueelle on laadittu viereisen Kaisanniityn asemakaavoituksen yhteydessä meluselvitys vuoden 2002 asemakaavoituksen yhteydessä (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 2002). Meluselvityksessä esitettiin melumallilaskenta valtatielle 12 vuoden 2000 keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) ajoneuvoa ja maantielle ajoneuvoa sekä vuoden 2020 ennusteen keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) 6800 ajoneuvoa perusteella. Laskennassa oletettiin, että 10 % liikenteestä on raskasta liikennettä ja että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväsaikaan. Melumallilaskennan perusteella alueen melutasot ovat melko alhaiset. Laskennallisesti 55 db(a) melualue Valtatien 12 ympärillä ulottuu nykytilanteessa päivällä noin m:n etäisyydelle tien reunasta vuoden 2000 keskimääräisillä liikennemäärillä. Vastaavasti 45 db(a) melualue Valtatien 12:n ympärillä ulottuu yöllä noin m:n etäisyydelle tien reunasta. Maantien nro vaikutus tarkastelualueen melutasoihin arvioitiin vähäiseksi. Liikennemäärän kasvu vuoteen 2020 leventää Vt 12 aiheuttamaa 55 db(a) melualuetta päivällä 1-2 m ja 45 db(a) melualuetta yöllä 2-4 m. Tien nro vaikutus tarkastelualueen melutasoihin on edelleen vähäinen. 45 db(a) melualue tien nro ympärillä ulottuu yöllä noin 5-10 m:n etäisyydelle tien reunasta (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 2002). Melumallinnuksen kartat ovat kaavaselostuksen liitteenä Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on Hämeenkosken kuntakeskuksen liepeillä sijaitsevaa maalaisympäristöä valtatien 12 eteläpuolella. Hankalan ja Leinelän kylillä on maalaisasutusta. Hämeenkoskella on vireää yhdistystoimintaa. Hämeenkoskella toimivat muun muassa Hämeenkosken kuvataidekoulu, maaja kotitalousseura, Martat, Hämeenkosken nuorisoseura ry, MLL, Hämeenkosken ratsastajat ry ja Kosken VPK ry Maanomistus Suunnittelualue käsittää yksityisen maanomistajan vesipullottamon yrittäjälle myymän määräalan Papinsaaren tilasta ja osan maantien alueesta Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät- Hämeen maakuntakaavan Suunnittelualue sijoittuu Hämeenkosken taajamatoimintojen alueen (A) viereen maaseutumaiselle alueelle, jolle ei maakuntakaavan toteuttamiskuvauksen mukaan kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Maakuntakaavaan osa suunnittelualueesta on merkitty Hämeenkosken kehittämisen kohdealueeksi (kk3) suunnittelumääräyksellä: Aluetta kehitetään hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana kulttuuri- ja maisema-arvojen sekä elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Toteuttamiskuvaus: Valtakunnalliset kulttuuriarvot edellyttävät asumisen, työpaikkatoimintojen ja liikennejärjestelyjen suunnittelulta ja kehittämiseltä erityistä laatua. VT12:sta liittymäjärjestelyt hoidetaan korkealaatutien standardin mukaan ja tien eteläpuolisiin niin, että ei synny paikallisliikenteen sekoittumista valtatien liikenteeseen. Suunnittelualueen pohjoispuolella Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristö ja maisema on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma20) suunnittelumääräyksellä: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Toteut-

18 tamiskuvaus: Alueen rakennuskannassa on merkittäviä rakennusperinnettä, elinkeino- tai hallintohistoriaa tai muuta erityishistoriaa edustavia rakennuksia tai muistumia, alueella on maisemallisesti merkittäviä peltoaukeita, perinnemaisemia tai näkymiä. Alueen kulttuurihistoria on edustava. Suunnittelualueen pohjoispuolella Kosken kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuurimaisema (kmv23) on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Teuronjokea pitkin on osoitettu melontareitti. Valtatie 12 (vt12), johon on merkitty uusi eritasoliittymä, sijaitsee suunnittelualueen itä- ja pohjoispuolella. Yhdystieksi (yt48) on osoitettu Mieholantie. Teuronjoen varteen on osoitettu melontareitiksi suunnittelualueen länsipuolella. Kuva 2-7. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Kaavaluonnosaineisto on asetettu virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu voimassa olevasta maakuntakaavasta poikkeavia merkintöjä tai määräyksiä.

19 Kuva 2-8. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnoksesta Yleiskaava Hämeenkosken Kirkonseudun oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Mieholantiehen, jonka varteen on osoitettu kevyen liikenteen reitti.

20 Kuva 2-9. Ote Hämeenkosken kirkonseudun oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta. Suunnittelualue on asemakaavoittamaton Voimassa oleva asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Rakennusjärjestys Hämeenkosken kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja on tullut voimaan Alue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin Tonttijako ja rekisteri

21 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaavoituksen pohjakarttaa 1:2000, mittausluokka 2, Kartta on hyväksytty Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelukohteita tai alueita eikä tiedossa olevia uhanalaisia eliölajeja tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat valtatien 12 pohjoispuolella Kukkolantiehen liittyvillä asuinalueilla. Kuva Ote Hämeenkosken kirkonkylän ajantasa-asemakaavasta Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Kaavoitustyötä varten laaditaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - osayleiskaavallinen selvitys - maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys - kunnallistekniikan yleissuunnittelu

22 - työn yhteydessä tarkistetaan hulevesi- ja liikennevaikutukset - arkeologinen inventointi Suunnittelualuetta koskevat muun muassa seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, Päijät-Hämeen maakuntakaava, julkaisu A162. Päijät-Hämeen liitto Päijät Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, julkaisu A169, Päijät-Hämeen liitto Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Eeva Aarrevaara, Carita Uronen Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja c Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 22. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Henrik Wager. Päijät-Hämeen liitto Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto/Ympäristöministeriö Kaisanniityn meluselvitys Ins.tsto Paavo Ristola Valtatien 12 kehittämissuunnitelma

23 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa vesipullottamon sijoittuminen alueelle ja ratkaista siihen liittyvät liikennejärjestelyt. sekä huomioida alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite asemakaavan laatimiseen on tullut H 2 O4U Finland Oy:n taholta. Kaavoitus on käynnistetty Hämeenkosken kunnanhallituksen päätöksellä Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla sekä Keski-Hämeessä ja Hollolan Sanomissa Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. Yleisötilaisuus järjestetään kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä, kun kaavaluonnos siihen liittyvine aineistoineen on nähtävillä. Kaavan aloitusvaiheessa järjestetään viranomaisneuvottelu sekä tarvittaessa järjestetään työneuvotteluja ja viranomaisneuvottelu. Lisäksi kaavoituksen aikana käydään suunnittelukokouksia Hämeenkosken kunnan, Lemminkäinen Talo Oy:n ja Rambollin kesken. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa vesipullottamon sijoittuminen alueelle ja ratkaista siihen liittyvät liikennejärjestelyt sekä huomioida alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joten asemakaavaa laadittaessa sovelletaan yleiskaavan sisältövaatimuksia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskevat suunnittelualuetta. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

24 Suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Alueiden käytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. (Y) Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. (Y) Alueiden käytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. (Y) Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. (E) Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. (E) Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään olemassa olevia haittoja. (E) Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. (Y) Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. (Y) Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. (E) Kaavoitustilanteesta johdetut tavoitteet Koska suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa MRL 39 määrätään, että yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavan sisältövaatimuksista kaavan laatimisessa on erityisesti varmistettava, että suunnittelualueella sijaitsevien maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Hyväneulan kulttuurimaiseman Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuurimaiseman sekä maakunnallisesti arvokkaan Leinelän, Hyväneulan ja Töykkylän kulttuurimaiseman (MARY) merkittävät arvot säilyvät, kuten myös suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevien valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön RKY (Hankalan pellavaloukun), Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön ja maiseman (ma) sekä Kosken kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuuriympäristön (kmv). Kaavassa on otettava huomioon otettava, ettei lähiympäristön asumiselle sekä naapurimaanomistajille aiheudu kohtuutonta haittaa Pohjaveden pullottamoyrityksen tavoitteet Hämeenkoskelle rekisteröidyn H 2 O4U Finland Oy:n tavoitteena on pullottaa Hollolan - Lahden Vesilaitoskuntayhtymän Kellolähteestä tulevaa pohjavettä ja markkinoida se ensisijaisesti EU-

25 maihin. Kuntayhtymällä on vedenottolupa kuutioon vuorokaudessa. Nykyisin tästä noin kuutiota menee Hollolan ja Lahden käyttöön. Pullottamon alkuun tavoittelema 20 miljoonan litran vuosipullotusmäärä tarkoittaisi noin 55 kuution vedenottoa vuorokaudessa. Pullottamon toimiessa täydellä teholla yhdessä vuorossa on arvioitu, että se pystyisi toimittamaan 40 miljoonaa puolen litran pulloa vuodessa. Pullottamon rakentaminen on tarkoitus käynnistää kaavoituksen valmistuttua. Tavoitteena on, että tuotanto käynnistyisi vuoden 2014 aikana. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Aloitusvaiheessa arkkitehtitoimisto laati alustavan asemapiirroksen, jonka toiminnallisuutta tarkistettiin tavoiteltavan rakennusoikeuden ja liikennejärjestelyjen osalta. Alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot on laadittu pullottamoyrityksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Vaihtoehdossa A osoitetaan suorakaiteenmuotoiselle tuotanto- ja varastorakennukselle rakennusoikeutta k- m 2. Vaihtoehdossa B mahdollistetaan rakennuksen laajennus L-muotoiseksi länsireunalla joko Mieholantien puolelle tai kaakonpuolelle, jolloin rakennusoikeutta muodostuisi enintään k- m 2. Alustavia kaavaluonnoksia tarkistetaan kaavaluonnokseksi laadittujen selvitysten, kuten maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen sekä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esiin nousseiden asioiden perusteella. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun tuloksena kaavaan tonttiliittymän paikkaa on siirretty kauemmaksi Vanhantiestä ja on lisätty määräys istutettavasta näkösuojan antavasta metsäkuusikosta. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavassa on osoitettu yksi teollisuusrakennusten korttelialue (TY-1), jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia sekä maantie mt (Mieholantie) katualueena Mitoitus Kaavan suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 3,9 ha, josta pullottamon rakennuspaikan pinta-ala on noin 3,4 ha. Asemakaavakaavaluonnoksissa on tutkittu kahta vaihtoehtoa, joista vaihtoehdossa A muodostuu rakennusoikeutta k-m 2 ja vaihtoehdossa B k-m 2 rakennusoikeutta. Kaava-alueen pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain seuraavat: Aluevaraus Merkinnän selitys Rakennusoikeus/m² Pintaala/ha TY-1 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia tai ,4496 Katualue. 0,4539 Yhteensä tai ,9035

26 Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä Korttelialueet Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota sijoittumiseen arvokkaalle maisema-alueelle. Rakennuksen ylimmän kohdan korkeusasemaksi määrätään Korttelialueen reunoille osoitetaan istutettava alueen osa (pl-1), jonka puusto on säilytettävä ja jota tulee tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Alueelle on istutettava näkösuojan antavaa metsäkuusta suojapuustoksi. Tälle alueen osalle osoitetaan kaksi ohjeellista hulevesien viivytysallasta (hule). Korttelialueelle osoitetaan ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp) Mieholantien varteen. Muutoin Mieholantien reunaan osoitetaan katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelialueen pohjoisosaan osoitetaan ohjeellinen (p) pysäköimispaikka. Lisäksi osoitetaan ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa (vj) ja jätevesiviemäriä (jv) varten. Suunnittelualueelle tuodaan pohjavettä pullotettavaksi raakavesijohtoa pitkin, mikä on osoitettu ohjeellisena prosessivesiputkena (pv). Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Alueen maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on huolehdittava siitä, että maisemarakenteen arvokkaat ominaispiierteet säilyvät 1/ Kirkonkylän ja Teurojoen kultuuriympäristö ja maisema /2 Hyväneulan kulttuurimaisema-alue Alueet Maantie korttelialueen kohdalla (Mieholantie) osoitetaan katualueeksi Yleiset määräykset Mainospylonien ja kookkaiden mainostaulujen sijoittamista ei sallita. Lastaus- ja purkualueilta sekä ajoneuvoliikenteeseen käytettäviltä alueilta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava riittävän öljynerotusjärjestelmän kautta ennen niiden johtamista pois alueelta viivytysaltaiden kautta. Nämä alueet on päällystettävä vettä läpäisemättömillä materiaaleilla. Puhtaat sade- ja sulamisvedet voidaan johtaa viivytysaltaiden kautta maastoon. Mahdolliset hulevesialtaat tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä. Hulevesialtaiden viivytyskapasiteetti 1 m 3 /100 m 2 päällyste- tai kattopinta-alaneliötä kohden. Muuntamoiden rakentaminen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille sallitaan. Mahdollisen radon-haitan torjunta tulee huomioida rakentamisessa.

27 Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: 1 ap jokaista työvoron työntekijää kohti sekä 10 ap asiakaspysäköintiä varten. Uudisrakennusten koon ja muodon sekä julkisivumateriaalien ja värityksen tulee sopeutua kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Valtakunnallisesti merkittävän ympäristön arvoja ei saa heikentää. Rakennuksen julkisivut on jaettava osiin ja rytmittely sekä aukotus tulee suunnitella laadukkaasti. Ulkovarastointi ei ole sallittua. 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ennakkoon toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan. Kaavan vaikutusten arvioinnista on säädetty maankäyttö ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa MRL 9 ja MRA 1. Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelmien ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue sijaitsee Hämeenkosken kuntakeskuksen reuna-alueella. Metsäisen alueen rakentaminen pullottamoa varten laajentaa yhdyskuntarakennetta, mutta ei edellytä esimerkiksi tietai katuverkoston laajentamista. Alue on liitettävissä rakennettuihin teknisiin verkostoihin. Suunnittelualue kytkeytyy liikenteellisesti uuden liittymän kautta maantien (Mieholantie) kautta valtatiehen 12. Maakuntakaavassa valtatielle 12 on merkitty uusi eri tasoliittymä suunnittelualueen tuntumaan. Kaavalla ei heikennetä mahdollisuuksia toteuttaa eritasoliittymäratkaisu tulevaisuudessa. Liikenteellisesti kaavan mahdollistama pullottamotoiminta sopii alueelle. Maakuntakaavan melontareittiin Teuronjoella ei myöskään kohdistu etäisyydestä, maaston muodoista ja metsän peitteisyydestä johtuen sen käyttö- tai virkistysarvoa heikentäviä vaikutuksia. Suunnittelualue sijoittuu vahvistetun maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) alueen viereen maaseutumaiselle alueelle ja on osittain osa Hämeenkosken kehittämisen kohdealuetta (kk3). Taajaman asutuksen painopistealue on valtatien 12 pohjoispuolella. Kehittämisen kohdealueen suunnittelumääräys, jonka mukaan aluetta kehitetään hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana kulttuuri- ja maisema-arvojen sekä elinkeinoelämän ja asumisen alueena, on keskeinen kaavoituksessa ratkaistava kysymys. Asemakaava toteuttaa maakuntakaavan kehittämisen kohdealuemerkinnän (kk3) kehittämistavoitteita Vaikutukset palveluihin Kaavassa ei osoiteta uusia palveluja. Kaavan mahdollistaman yritystoiminnan sijoittuminen alueelle voi vähäisessä määrin lisätä yrityksen ja työntekijöiden tarvitsemien julkisten ja yksityisten palvelujen kysyntää lähialueella Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Asemakaavan laatiminen mahdollistaa pohjaveden pullottamon sijoittumisen alueelle, mikä tukee Hämeenkosken elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Yrityksen arvioidaan tarjoavan enimmillään noin

28 40 50 työpaikkaa. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä yksivuorotyönä, jolloin henkilöstöä olisi noin 16 työntekijää ja jatkua myöhemmin kaksivuorotyönä, jolloin henkilöä olisi noin työntekijää vuorossa. Kaava ei merkittävästi vähennä metsätalousaluetta, joten vaikutukset maa- ja metsätaloudelle jäävät vähäisiksi Vaikutukset virkistykseen Pääosin nuorta koivikkoa käsittävä alueella ei ole merkittävää virkistysarvoa. Yrityksen toimitilaalue ei sovellu virkistyskäyttöön. Kaavalla ei heikennetä suunnittelualueen länsipuolella virtaavan Teuronjoen tai Hankalan pellavaloukun virkistys- ja matkailuarvoa. Teuronjoki sijaitsee suunnittelualuetta huomattavasti alempana ja suunnittelualueen metsäisen vyöhykkeen maisemallinen arvo turvataan kaavalla. Pullottamon kiinteistö rajautuu idässä Vanhaantiehen, jolla on merkitystä asutuksen sekä sen varren peltoalueiden kulkuväylänä että kirkonkylän taajamaa ja kylien asuinalueita yhdistävänä kevyenliikenteen väylänä Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, eikä edellytä uuden tiestön rakentamista ja tukeutuu siten nykyiseen tieverkostoon. Suunnittelualueelle on kevyen liikenteen yhteys Hämeenkosken taajaman suunnasta Vanhantietä pitkin. Oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa on varauduttu kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Mieholantien varrelle. Kevyen liikenteen väylä on huomioitu kaavassa. Suunnitellun laitoksen tonttiliittymä sijoitettaisiin Mieholantielle lähelle Vanhantien liittymää. Liittymäpaikka täyttää näkemävaatimukset. Tonttiliittymästä etäisyyttä valtatien 12 liittymään jätetään vähintään yli 200 m ja Vanhantien liittymään vähintään 50 metriä. Vanhatie on vähäliikenteinen yksityistie. Tehtaalla kävisi noin 20 rekkaa päivittäin. Kuljetukset suuntautuisivat maantien ja valtatien 12 liittymän kautta valtatietä 12 itään tai länteen Turun, Kotkan ja Helsingin satamiin. Henkilökunnan arvioitu maksimimäärä on 40, mikä tarkoittaa henkilöautoliikenteen määrä kasvua. Liikennemäärät kasvavat maantiellä Mieholantiellä suunnittelualueen ja valtatien 12 liittymän välillä kaavan vaikutuksesta. KVL KVLRAS Liikenne Kaavan lisäys Yhteensä Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaava edellyttää vesihuollon rakentamista alueelle. Vesijohto ja jätevesiviemäri johdettaisiin Keskustien ja Vanhantien vartta pitkin alueelle. Vesihuoltolinja alittaisi valtatien 12. Sosiaalitilojen jätevedet johdettaisiin viemäriä pitkin Hämeenkosken kunnan jätevedenpuhdistamolle. Rakennettava kunnallistekniikka voisi palvella myös alueen asutusta. Pohjaveden pullottamossa käytettävä pohjavesi johdettaisiin Vanhantien varteen rakennettavaa vesijohtoa pitkin pullottamolle Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Kaava ei mahdollista ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen sijoittumista alueelle. Alueen toiminta on melun kannalta lastauslaitureilla tapahtuvaa pullojen purkua ja lastausta rekkoihin. Toiminta tulee sijoittumaan siten, että rekkojen äänet ovat kuultavissa lähimpien asuintalojen pi-

29 hoilla. Uusi tilanne voi aiheuttaa korostunutta häiriintymistä melulle. Toisaalta Valtatie 12 ja Mieholantie aiheuttavat nykytilanteessa melu Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Uusien toimintojen sijoittuminen Hankalan kyläalueelle vilkastuttaa Hämeenkosken työ- ja asuinympäristöä sekä elinkeinotoimintaa. Asuinympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten liikennemäärien lisääntyminen voivat herättää huolta, vaikka kuljetukset eivät suuntaudu kylän asutukselle päin. Näkyvyystarkastelun mukaan Teuronjoen varren puusto peittää pääosin näkyvyyden asuinrakennusten pihoilta alueelle Vaikutukset maisemaan Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuskartta on esitetty liitteessä 6. Suunnitelman mukainen rakentaminen tuo uuden elementin alueen maisemaan. Laaja-alainen varasto- ja tuotantorakennus ei vertaudu mittakaavallisesti lähialueen muuhun rakennettuun ympäristöön. Teollisuusrakennus laajoine päällystettyine piha-alueineen aiheuttaa merkittävän muutoksen lähialueen maa- ja metsätalousvaltaisessa kulttuurimaisemassa. Suunnittelualueen rakentaminen muuttaa nykyisen metsikön rakennetuksi ympäristöksi. Suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta on tehty näkyvyysaluetarkastelu, jossa on huomioitu maastonmuodot ja näkymiä peittävä puusto sekä rakennukset. Aineistona näkyvyysaluetarkastelussa on käytetty laserkeilausaineistoa. Tarkastelun perusteella suunniteltu rakennus tai vähintään osia kattorakenteista voi näkyä välittömän lähiympäristön lisäksi valtatien 12 pohjoispuolen pelloille ja suunnittelualueen sekä Mieholantien kaakkois-eteläpuolisille laajoille peltoaukeille. Pohjoisen suunnasta, Kukkolantieltä suuntautuu pitkä näkymäakseli kohti suunnittelualuetta. Valtatieltä 12 rakennuksen voi nähdä noin 1,2 km matkalta idästä länteen liikuttaessa ja noin 300 m matkalta lännestä itään liikuttaessa. Merkittävin maisemavaikutus kohdistuu rakennuksen lähiympäristöön Vanhalletielle ja valtatielle 12, joilta avautuu avoin näkymä suunnittelualueen suuntaan. Vanhallatiellä kuljetaan hitaasti, jolloin maiseman muutos havaitaan herkemmin. Näkyvyysalue ulottuu suunnittelualueen eteläpuolella Raijankorventielle Hyväneulan kylälle. Näkyvyysmallinnuksessa näkyvyysalue muodostuu pienestäkin pilkahduksesta ja Raijankorventielle ei rakennusta voine juurikaan erottaa mikäli joenvarren puusto säilyy nykyisen tyyppisenä. Rajoitetun näkyvyyden ja pitkän etäisyyden vuoksi vaikutus Raijankorventieltä avautuvaan maisemanäkymään on hyvin vähäinen. Peltoaukeilla on laajoja näkyvyysalueita, mutta rakennus on jää ainakin harvan puuston taakse ja toisaalta pelloilla liikkuminen on rajoitettua eikä näin ollen visuaalinen maisemavaikutus ole kovin merkittävä.

30 Kuva 4-1. Maastomalliin tehty havainnekuva suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta valtatieltä 12 idän suunnasta katsottuna. Suunnitellun rakennuksen näkymiseen ympäröivässä maisemassa vaikuttaa merkittävästi tontilta poistettava ja säilytettävä puusto sekä lähialueen puuston kasvu tai puuston poistuminen metsänhoitotoimenpiteiden vuoksi. Vanhantien ja valtatien 12 risteyksen lähialueelle suunnittelualueen pohjoispuolella on istutettu puiden taimia ja ajan kuluessa ne tulevat peittämään näkymiä valtatien 12 pohjoispuolelle kirkonkylän suuntaan. Suunnittelualueelle on kaavassa osoitettu istutettava alueen osa rakennuksen itä- ja länsipuolille ja kapeille kaistaleille rakennuksen etelä- ja pohjoispuolille. Suunnittelualueella säilytettävällä ja uudistettavalla puustolla on merkittävä rooli reunavyöhykkeen muodostamisessa rakennetun alueen ja avoimen peltoalueen välille erityisesti rakennuksen itäpuolella. Vaikka lehtipuusto ei peitä kokonaan näkymiä varsinkaan lehdettömän aikaan, on sillä visuaalisesti tärkeä rooli uuden rakentamisen luontevammassa sovittamisessa maisemaan. Kaavassa on annettu määräys istutettavasta alueen osasta, jonka puusto on säilytettävä ja jota tulee tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Alueelle on istutettava näkösuojan antavaa metsäkuusta suojapuustoksi. Ulkovarastointi on kielletty. Uusi rakennus on suuren kokonsa vuoksi maisemassa uusi hierarkkisesti merkittävä kohde ja tulisi siksi olla ulkonäöltään tavanomaista hallirakennusta tyylikkäämpi. Rakennustyyli tulee olla oman aikansa edustaja, ei vanhan rakennustyylin jäljitelmä. Valtatietä 12 idän suunnasta kuljettaessa, toimii uusi rakennus maamerkkinä Hämeenkosken taajama-alueen lähestymisestä. Kuva 4-2. Maastomalliin tehty havainnekuva suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta ilmaperspektiivistä etelän suunnasta nähtynä. Kuvassa alavasemmalla on Raijankorventie Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuskartta on esitetty liitteessä 6. Rakennus sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) alueen läheisyyteen. Hankalankosken pellavaloukun kulttuuriympäristön merkittävimmät arvot perustuvat pellavaloukun ympäristöön Teuronjoen länsirannalle. Suunnittelualue sijaitsee joki-

31 törmän itäpuolella, vajaan puolen kilometrin etäisyydellä pellavaloukusta rantapuuston takana. Maastotarkastelun perusteella melko harvan rantapuuston läpi voi lehdettömään aikaan nähdä takana olevaa Kaisanniityn peltoa ja itärannan rakennuksia. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu kuitenkin peltoalueen eteläpuolelle, jonne pellavaloukun ympäristöstä ei ole näköyhteyttä. Pellavaloukun maisemallinen yhteys avautuu lännen suuntaan aukeaville peltoaukeille. RKYalueelle sijoittuvalta Yli-Hankalan tilalta ei myöskään avaudu näkymiä suunnittelualueelle. Merkittävin vaikutus RKY-alueen kulttuuriympäristöön kohdistuu Vanhantien ja peltoaukean maisemaan, jolla ei ole laajaa maisemallista merkitystä nykyisellään. Kulttuuriympäristöllä on kuitenkin historiallista merkitystä, johon teollisuusrakennus tuo uuden ajallisen kerrostuman. Kuva 4-3. Näkymä suunnittelualueen suuntaan Hankalankosken pellavaloukulta. Rantapuuston läpi voi lehdettömään aikaan nähdä takana siintävälle Kaisanniityn pellolle. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuville maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja rakennetuille ympäristöille suunnitellulla rakentamisella on kohtalainen vaikutus. Hyväneulan kulttuurimaiseman alueella merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Vanhantien varrelle. Muualla kulttuurimaisema-alueella uusi rakennus voi näkyä hyvin vähäisesti ja lähinnä pellolla liikuttaessa. Sarapiston kulttuurimaisema sijoittuu valtatien 12 pohjoispuolelle, josta aukeaa melko esteettömiä näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Uusi rakentaminen sijoittuu kuitenkin olemassa olevan metsänreunan taakse. Maisemallisesti uusi elementti sulautuu paremmin ympäristöönsä, kun se sijoittuu reunavyöhykkeelle ja jää täysikasvuisia puita matalammaksi. Kuva 4-4. Maastomalliin tehty havainnekuva suunnitellusta varasto- ja tuotantorakennuksesta Sarapiston kulttuurimaiseman suunnasta, ilmaperspektiivistä nähtynä. Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia tai muinaisjäännösrekisterin mukaisia kohteita. Suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi, jonka perusteella tontilla ei ole rajoitteita arkeologian suhteen. Putkikaivannoista Vanhantien linjauksen (ent. Ylinen Viipurintie) kohdalla on pyydettävä Päijät-Hämeen maakuntamuseolta.

32 Vaihtoehdon A ja B väliset vaikutuserot maisemaan ja kulttuuriympäristöön Edellä kuvatut vaikutukset koskevat alustavan kaavaluonnoksen vaihtoehtoa A. Vaihtoehdossa B on esitetty rakennuksen laajennusosa, joka sijoittuisi A vaihtoehdossa olevan rakennuksen kaakkoispuolelle. Rakennuksen mallinnettu näkyvyysalue ei juuri poikkea vaihtoehtojen välillä. Laajennus aiheuttaa kuitenkin sen, että suojapuusto rakennuksen itäpuolella jää todella harvaksi ja sen myötä rakennus näkyy paremmin idän suuntaan muun muassa valtatielle Vaikutukset luonnonoloihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun Suunnittelualueelle tehdään kaavoituksen yhteydessä luonnon perustilaselvitys, jossa selvitetään alueen kasvillisuus, luontotyypit, uhanalaiset lajit, pesimälinnusto ja liito-oravat. Selvityksen perusteella arvioidaan kaavan toteuttamisen aiheuttamat luontoon kohdistuvat vaikutukset. Kaavan toteuttaminen pienentää merkittävimmin vain kasvatusmetsikön pinta-alaa. Kiinteistön Teuronjoen puoleisella osalle on määrätty istutettava alueen osa (pl-1), jonka puusto on säilytettävä ja jota tulee tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Teuronjoki on ihmistoiminnan seurauksena voimakkaasti muuttunut, ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Kaavan toteuttaminen ei edellytä louhintaa tai mittavaa maansiirtoa. Kaavan mahdollistamalla toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen maaperään Vaikutukset vesistöön ja vesitalouteen Sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, tuulisuuden, tulvien ja kuivuuden kesällä yleistyessä sadevesien imeytyminen hidastuu ja maan lujuus saattaa alentua sekä eroosioriski kasvaa vesipitoisuuden kasvaessa. Rakennus liitetään vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon. Lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen käytettävät alueet päällystetään vettäläpäisemättömillä materiaaleilla sekä niiltä kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta viivytysaltaiden kautta maastoon. Puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan viivytysaltaiden kautta maastoon. Hulevesien käsittelyyn soveltuva alue on jätetty rakentamisalueen ulkopuolelle. Kaavassa on osoitettu viivytysaltaille ohjeelliset sijainnit. Viivytysaltaiden ohjeellisena mitoituksena on 1 m 3 viivytystilavuutta alueen vettäläpäisemätöntä 100 m 2 kohti. Virtaama hulevesialtaista täytyy mitoittaa vastaamaan alueen nykyistä hulevesivirtaamaa. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole yhdyskunnan vedenhankintaan soveltuvaa käyttöä. Piha-alueiden päällystäminen vähentää alueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrää. Osa hulevesistä imeytyy viivytysaltaista maaperään. Suunnittelualueelle rakennettavaan pohjaveden pullottamoon otetaan pohjavettä ja tuodaan se alueelle rakennettavaa putkea pitkin. Vedenoton määrästä on sovittu Lahti Aquan kanssa. Pullotusprosessissa puhtaan pullot höyrytetään ja vesi pullotetaan. Pullotusprosessissa ei käytetä kemikaaleja. Prosessivedestä arvioidaan menevän hukkaan noin 10 prosenttia. Puhtaat hukkavedet johdetaan hulevesille rakennettavien tasausaltaiden kautta maastoon. Prosessivesien poisjohtamisesta on laadittava erillinen selvitys Vaikutukset talouteen Asemakaavalla on kunnallistalouteen kohdistuvia vaikutuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi lupakäsittelyiden yhteydessä perittävien maksujen sekä yritystoiminnan ja työllisyyden kautta kertyvistä verotuloista. Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien tie- tai katulinjausten rakentamista, sen sijaan alue liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon sosiaalitilojen osalta sekä pullotettava vesi tuodaan tuotantolaitokselle rakennettavaa prosessivesijohtolinjaa pitkin. Toteuttaminen edellyttää H 2 O4U

33 yrityksen investointeja laitosrakennuksen, rakenteiden ja teknisen huollon verkostojen osalta. Asemakaava tuo varmuutta yrityksen investointipäätökseen ja mahdollistaa alueen kehittämisen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Pohjaveden pullottamon prosessissa ei käsitellä terveydelle haitallisia kemikaaleja. Pohjaveden pullottamon rakentaminen lisää liikennemääriä maantiellä Vanhantien ja valtatien 12 välillä. Liikennemäärät eivät ole lisäyksen jälkeenkään kovin suuria. Tonttiliittymä on sijoitettu maantielle lähelle Vanhantien liittymään. Vanhantien liikenne on kuitenkin vähäistä, joten vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat vähäiset. Oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa Vanhantielle ja maantielle on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. Kaavassa on varauduttu kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantien varteen. Hämeenkoskella sijaitsee radon-alueita ja radon-pitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti vierekkäisilläkin rakennuspaikoilla. Mahdollisen radonhaitan torjunnasta rakentamisen yhteydessä tarvittaessa on annettu kaavamääräys. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 2 ) (säteilyasetus 27 ). Radonin torjunnassa perustusrakenteiden läpi sisätilaan tapahtuvaa virtausta vähennetään tiivistämällä alapohjarakennetta. Radonin torjunta voi tapahtua rakennuspohjantuuletuksen/alipaineistamisen avulla Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavalla ei tehdä muutoksia valtakunnallisesti merkittäviin linjauksiin eikä järjestelyihin. Kaavalla ei ole ylikunnallisia vaikutuksia. Kaava edistää Hämeenkosken elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukeutuen pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, mutta myös laajentaen yritys- ja työpaikkatoimintoja maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Mieholantien ja Valtatien 12 tuntumassa. Teollisuusrakennusten korttelialue (TY-1) on sujuvien liikenneyhteyksien varrella ja raskaan, henkilöauto- ja kevyen liikenteen saavutettavissa. Valtatien 12 tasoliittymän tuntumassa on myös joukkoliikenteen seisakkeet, vaikka vuoroväli onkin harva. Kaavassa on huomioitu pintavesien johtaminen ja viivyttäminen. Suunnittelualueen sijainti maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella edellyttää kaavoitukselta, rakentamisen suunnittelulta ja toteutukselta erityistä laatua. Jotta maakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön arvot voidaan turvata, edellytetään kaavalta, rakennus- ja ympäristösuunnittelulta sekä toteutukselta tavanomaista korkeatasoisempaa laatua. Myös rakennuksen mittakaavalla ja massoittelulla on vaikutusta muutoksen voimakkuuteen. Kaava tuo uuden ajallisen kerrostuman kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kaavassa määrätään, että uudisrakennusten koon ja muodon sekä julkisivumateriaalien ja värityksen tulee sopeutua kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, vaan Kirkonkylänseudun osayleiskaava on oikeusvaikutukseton, joten asemakaavaa laadittaessa sovelletaan yleiskaavan sisältövaatimuksia. Asemakaavoitusta varten on laadittu osayleiskaavallinen selvitys. Osayleiskaavallinen selvityskartta on kaavaselostuksen liitteenä 8. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan, kun asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa säädetään (yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 ).

34 Sisältövaatimus (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava Kaava tukee maakuntakaavan elinkeinojen ja työpaikkojen edistämistavoitetta. Yleiskaavassa esitetty maankäyttö soveltuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen viereen maaseutumaiselle alueelle. Vaikutukset läheiseen Hankalan pellavaloukun valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (RKY) on arvioitu. Vaikutukset maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on arvioitu ja otettu huomioon kaavan toteuttamista ohjaavissa kaavan merkinnöissä ja määräyksissä. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen reunalla ja on hyvin saavutettavissa. Teollisuustontin suunnittelu taajaman eteläpuolelle perustuu suunnitellun toiminnan edellyttämään hyvään vedensaantiin. Pullottamovettä varten on tarpeen rakentaa vesilähteeltä uusi vesiputki alueelle. Asemakaava muuttaa maa- ja metsätalousaluetta teollisen toiminnan mahdollistavaksi alueeksi. Kaava tukeutuu nykyisiin liikenneyhteyksiin ja hyödyntää nykyistä kunnallisteknistä verkostoa, jota laajennetaan vesi- ja viemärilinjojen osalta. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Suunnittelualueelle ei osoiteta asumista tai palveluja. Asumisen ja palveluiden painopiste on valtatie 12 pohjoispuolella. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien katutai tieyhteyksien rakentamista. Mieholantielle tarvitaan uusi tonttiliittymä ja kevyen liikenteen väylä valtatien pysäkiltä teollisuustontille. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestettävissä laajentamalla nykyisiä verkostoja. Henkilö- ja raskasliikenne tontille tapahtuvat erillisen tonttiliittymän kautta Mieholantielle ja siitä valtatielle, eikä liikenne kuormita alempaa tieverkostoa. Pullottamon kohdalle osoitetaan uusi kevyen liikenteen väylä. Kaavan mahdollistama toiminta tukee Hämeenkosken elinkeinoelämää. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Teuronjoen läheisyys otetaan huomioon kiinnittämällä teollisuustontin hulevesien hallintaan erityistä huomiota. Asemakaava ei mahdollista ympäristöhäiriötä tuottavan teollisuuden sijoittumista alueelle.

35 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä Suunnittelualueella ei ole arvokasta rakennusperintöä. Rakentamisen laatua, tontinkäyttöä ja istutuksia ohjaavilla kaavamääräyksillä edistetään asemakaava-alueen sopeutumista maisemaan. Alueelle tehdään arkeologinen inventointi keväällä 2013 ja alueen luonnonarvot selvitetään kevät-kesällä Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavoitettavalla alueella ei ole virkistyskäyttöä, jolloin istutuskoivikon pienentymisellä ei vähennetä virkistykseen soveltuvia alueita. Viereisen Teuronjoen melontareitin virkistyskäyttöön kaavalla ei ole vaikutuksia. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Asemakaava ei aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. Osayleiskaavallisessa selvityksessä on tutkittu alueen maankäyttöä asemakaavoitettavaa aluetta laajemmalta alueelta. Tarkastelussa on huomioitu maakuntakaavan maankäyttöä ohjaava vaikutus sekä oikeusvaikutuksettoman Hämeenkosken kirkonseudun osayleiskaavan ja ajantasaasemakaavan maankäytölliset ratkaisut pääpiirteissään. Osayleiskaavallinen tarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä Ympäristön häiriötekijät Suunniteltu asemakaava ei mahdollista ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen sijoittumista alueelle. Suunnittelualueella ei käsitellä kemikaaleja. Suunnittelualueen riskit liittyvät pääasiassa liikenteen onnettomuustilanteisiin tai tulipaloihin. 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkintä ja määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä ja kaavaselostuksen kohdassa Nimistö Asemakaavalla ei osoiteta uutta nimistöä. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamista ohjataan pohjaveden pullottamohanketta koskevien erillissuunnitelmien sekä tarvittavien lupien, kuten rakennusluvituksen kautta. Toteuttamista ohjataan Hämeenkosken kunnan rakennusvalvonnassa.

36 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutuminen riippuu Hämeenkosken kunnan ja H 2 O4U Oy:n toimista. Lahdessa 15. päivänä toukokuuta 2013 Ramboll Kaavoitusyksikkö Matti Kautto Yksikön päällikkö Pirjo Pellikka Kaavoitusarkkitehti YKS-424

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Asikkalan kunta METSÄ-AAKALAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.8.2014

Asikkalan kunta METSÄ-AAKALAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.8.2014 Asikkalan kunta METSÄ-AAKALAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.8.2014 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 4

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 3 TONTTI 7 P27028 6.5.2015

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Nastolan kunta Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Selostus 1 (9) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E26963. HÄMEENKOSKEN KUNTA OJASTENMÄKI III ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista TRYS TRYS MKIR EHDOTUS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 (OAS)...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kuljun asemakaava ja asemakaavan muutos, Kiimakallion eteläosan laajennus, kaava n:ro 10045

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen.

Lisätiedot

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.3.2012 RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Alue sijaitsee Pyhtään Suur-Ahvenkosken kylässä, nykyisen valtatien 7 eteläpuolella,

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monni / Erkylä, päiväkodin risteys, asemakaava 14.4.2015, päiv. 7.5.2015

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monni / Erkylä, päiväkodin risteys, asemakaava 14.4.2015, päiv. 7.5.2015 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monni / Erkylä, päiväkodin risteys, asemakaava 14.4.2015, päiv. 7.5.2015 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven Monnissa, Erkylän kylässä rajautuen

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus

TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus RAUTIO TORPPI Tornion kaupungin 15. Torpin kaupunginosan korttelin 19 asemakaavan muutoksen selostus 18.5.2016, ehdotus 2 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 18.5.2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA.

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIA RNO 58 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (OSAKORTTELI 58) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1.

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1. KOKEMÄEN KAUPUNKI LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS: OSAKORTTELI

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: SAMMI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee liikennealuetta sekä matkailupalvelujen aluetta ja metsätalousaluetta SELOSTUS Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos:

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot