Kyläkapula. Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläkapula. Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset"

Transkriptio

1 Kyläkapula Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset 1/2012 Pohjoismaissa oli tapana, että viestikapula kiersi kylässä talosta taloon kun kutsuttiin väkeä koolle kokoukseen tai annettiin hälytys nousta ylös. Kyläkapulan mukana kulki kulloinenkin sanoma.

2 Pääkirjoitus KyläKapula Tervehdys Pirkan Kyliltä! Nyt meitä on kaksi! Hyviä uutisia heti tähän alkuun. Pirkan Kylien palvelut paranevat. Olemme saaneet tänne töihin osapäiväiseksi myös puheenjohtajamme Anne Mastomäen. Annen hommiin kuuluvat mitä erilaisimmat kylätoimintaan kuuluvat asiat, eli jos minä en pääse paikalle, niin Anne tulee. Hän myös mm. päivittää meidän www-sivujamme ja tuuraa minua kesän ajan. Annen tavoittaa s-postilla ja puhelimitse Pirkan kylien ja Heiskan eriyttäminen Pirkan kylille on kuulunut viimeiset 15 vuotta Heiskan kiinteistö täällä Hämeenkyrössä. Alun perin ajatus oli kehittää Heiskasta kylätoimintakeskus kaikille Pirkanmaalaisille yhdistyksille. Moni yhdistys olikin silloin alkujaan tiloja talkoilla rakentamassa. Ajatus ei kuitenkaan toiminut, olihan useimmilla kylillä myös omat talonsa. Viime vuosien aikana alkoi yhä enemmän tuntua siltä, että kylätoiminta ja Heiska haittaavat toinen toisiaan, kumpikaan ei kehittynyt siihen tahtiin kuin olisivat ehkä yksinään kehittyneet. Viimein päädyimme siihen ratkaisuun, että erillään on parempi kummankin olla. Viime vuoden puolella perustettiin tänne Hämeenkyröön Heiska ry. Maaliskuussa Heiskan toiminnot siirtyivät Heiska ry:lle. Suurin osa rakennuksista oli Hämeenkyrön kunnalta vuokralla, osa oli rakennettu uutta. Käytännössä siirsimme vuokraoikeudet Heiskalle ja omistamamme rakennukset myytiin heille. Olemme siis villejä ja vapaita tekemään vain ja ainoastaan kylätoimintaa, sitä mitä Pirkan Kylien kuuluukin tehdä. Pirkan Kylien toimisto jää edelleen tänne Heiskalle, olemme nyt Heiska ry:n vuokralaisia. Pirkan Kylät täyttää tänä vuonna 20 v. Koska kylätoiminnan pitää olla hauskaa, päätimme viettää yhteistä kesäpäivää Heiskalaisten kanssa. Kutsummekin teidät kaikki hauskanpitoon tänne Hämeenkyröön, juhlitaan yhdessä! Lehden sisäsivuilta löytyy kutsu ja ohjelma. Samoin kutsun teidät kaikki juhlimaan uutta Pirkanmaan vuoden kylää Kotalan Karhumarkkinoille Virroille Olette jälleen kerran työllistäneet minua kiitettävästi vuoden aikana. Pidän siis itse totutusti lomaa juhannuksesta koulujen alkuun asti eli saakka, olen toki juhlimassa sekä Kotalassa että Heiskalla. Anne on kesän töissä, joten palvelu pelaa! Oikein hyvää ja rentouttavaa kesää teille kaikille, ja toki myös menestystä tapahtumiinne! Terveisin, Kyläluuta Marja Kuva: Kauno Perkiömäki Sisällys: Pääkirjoitus...2 Heiska 15v, Pirkan kylät 20v kesäjuhla... 4 Puheenjohtajan palsta... 6 Yritän kylällä: Toivantupa... 7 Väitös: Tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pieniä hiilidioksidipäästöjä Kylien liiketoiminta synnyttää elinvoimaa maaseudulle Ystäväkylä tekemistä, tutustumista ja toimintaa Jättiputki ja jättipalsami kuriin Kyliä kehitetään samassa veneessä Ylöjärvellä Green Caresta uutta yrittäjyyttä Ruovedellä kerätään passiin tapahtumia Kylätalo Kuhilaan kellarissa on viritetyt vehkeet Näkymä Akaassa -tilataidetapahtuma Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa Palvelut palaamassa kylälle Koko kylän koulu Terveisiä Arkadianmäeltä: Martti Mölsä Parkanon kylät nettiin Tärkeitä yhteystietoja... 31

3 Heiska 15v Pirkan Kylät 20 v Tervetuloa viettämään kanssamme kesäjuhlaa Heinähupaa Heiskalla ja Käkelän Werstasnavetan alueella LA klo Heiskankuja 1, Hämeenkyrö Juhlakeittolounas klo kaikille, 7 Klo Pirkan Kylät ry 20-vuotta Juhlapuhe: Juha Kuisma, Suomen Kylätoiminta ry Taikuri Ville Haavisto Pukinsarventröötöttäjät vauhdissa Klo alkaen Hämeenkyrön Sahtimestaruuskilpailu Sahdintekonäytös, Sahti 75 Vihdantekonäytös, Pentti Hakala, Löylynlyöjät Kansainvälinen Savusaunaklubi esittelee savusaunakulttuuria. Savusauna lämpiää, savusaunaklinikka neuvoo Pinsiön Mieskuoro pihakierroksella Klo Julistetaan vuoden 2012 Hämeenkyrön Mahtisahti ja sahtikuningatar sekä nuori sahtiprinssi sahtiperinteen vaalijana Klo Tyrwään Seudun Zetoristit saapuvat Klo Suuri Juhlaparaati Heinänteko koneellisesti kautta aikojen Hans-Dieter Wunderlich Saksasta esiintyy Eicher Diesel ES 202 traktorilla Klo Heinäpaalin heittokilpailu, naiset (pienet paalit) ja miehet (isot paalit ) Kilpailun johtaja Matti Yrjölä Laserkivääriammuntakilpailu naisille (Heiskan mestari) ja miehille (Käkelän mestari ) (Hämeenkyrön reserviläiset) 2 /ammunta Klo 17 Sikaa, salaattia ja perinnejuomaa 10 Seurustelua Klo Kylätanssit Tallituvassa Soittaa Ikivihreät, joht. Seppo Sjöman Laulusolistina Susanna Leed 5 Aito baijerilainen puhallinorkesteri Pastoral-Blosn esiintyy koko päivän Teppo-sonni Lintolan tilalta esittelee itsensä ja perheensä. Arvonta: Paljonko Teppo painaa? Kyrön Kylät esittelevät kyliensä yritystoimintaa ja myytäviä tontteja Hämeenkyrön kunnan omakotitalotonttiesittelyt Lähilimsakioski Taaven leikkikentällä Leppäkosken Sähkö Oy:n sähköbaari Lähivakuutuksen vakuutusbaari Nordean asuntolainabaari Perinnesoitinten kokeilu- ja myyntipiste Käkelän Werstasnavetan vintillä Ylätalon tilan lampaat ja vuohet Taaven leikkikentällä leikitystä Käkelän Werstasnavetalla leikkimökki- ja puucee-näyttely sekä pärehöylänäytös Jari Lamminsivun Rallisprint-auto Mitsubishi Lancer Evo 9. Matonkudontaa Luhdissa: Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry Arteleksen taiteilijat kautta maailman Heiskaan ja Uskelan kylään liittyvien Sukujen nurkkaus, tapaamisia sukupuun juurella: Heiskat, Poussat, Käkelät, Käenmäet, Sunit, Mattilat, Saloset. Heiskan vinttigalleria: Löytyn perheen taidenäyttely Näin sen näimme Näe Hämeenkyrö taivaalta: Koko päivän PASIN kuumailmapallo PORISTA Heiskan pellolla lennättäen yleisöä. Pakarikahvilasta lättyjä ja makkaraa, kahvia ja pullaa koko päivän Seremoniamestarit: Paula Salonen ja Jarmo Puntalo Vapaaehtoinen kannatusmaksu Heiskan hyväksi 5 /aikuinen Isäntänä Heiska ry Heinätöissä mukana: Kyrön Kylät, Pirkan kylät ry, Hämeenkyrön kunta, Sahti 75 ry, Hämeenkyrön MTK, Uskelan Kyläseura, Kansainvälinen Savusaunaklubi ry, Löylynlyöjät ry, Hämeenkyrön Yrittäjät ry, Vesajärven Ollit, Hämeenkyrön Seudun Reserviupseerikerho ry, Hämeenkyrön Reservinaliupseerit ry, Heiskan, Poussan, Salosen, Sunin, Käenmäen, Käkelän ja Mattilan suvut, Pekka Raipalan lihakarjatila Lintola, Teppo-sonni perheineen, Heiskan Pakarikahvila, Käkelän Werstasnavetta, Ylätalon Tilan lampaat, Haukijärven Seudun Maa- ja Kotitalousseura ry, Nokian Panimo Oy, Pasin Kuumailmapallo Porista, Leppäkosken Sähkö Oy, Tyrwään Seudun Zetoristit, Pinsiön Mieskuoro, Arteles, Nordea, Löytyn perhe, Hyvämielisten Sarvipäiden Ritarikunta, Ystäväkylä/Ekokumppanit

4 Puheenjohtajan palsta Puheenjohtaja joutui töihin! Pirkan Kylät ry valitsi minut puheenjohtajakseen viime syksynä edellisen puheenjohtajan erottua henkilökohtaisista syistä. Aloitin huhtikuussa myös osa-aikaisena työntekijänä yhdistyksen toimistolla. Toimenkuvaan kuuluu puheenjohtajan toimen lisäksi mm toimistotöitä, kyläasiamiehen sijaisena toimiminen ja erilaisiin kylätoimintaan liittyviin tapahtumiin osallistuminen. Pesti kestää näillä näkymin tämän vuoden loppuun. Taustaltani olen jo pitkän linjan kylätoimija. Olen vuodesta ollut 1991 Pinsiö-Seura ry:n johtokunnan jäsen, välillä myös puheenjohtaja ja vuodesta1997 sihteeri ja vetänyt pari hankettakin kylällä. Olisikohan jo aika lopettaa? Toisaalta aika on mennyt nopeasti ja ollut hyvin antoisaa, vaikka joskus on saanut myös kuulla kunniansa. Mutta niinhän se on elämässäkin, että ei aina ole kaikkien mieleen. Olen pitänyt mottonani entisen rahastonhoitajamme Liisa Virtasen joskus tokaisemaa lausetta Fiksummat menevät edellä ja tekevät, muut tulevat perässä ja marisevat. Hyvällä porukalla on ollut mukava tehdä kun hommat eivät ole kaatuneet vain yhden niskaan. Samaa meininkiä löytyy varmasti myös Pirkan kylistä varsinkin kun nyt voimme oikeasti keskittyä kylätoimintaan ja Heiska ry huolehtii Heiskan kiinteistöistä. Paljon on vielä oppimista mutta eiköhän sekin auta, että kyläasiamiehemme kerkiää kulkea enemmän kylillä kun ei tarvitse huolehtia niin paljon toimistorutiineista. Antoisaa kylätoimintaa myös jatkossa kaikille toimijoille. Toivantuvan väkeä välipalaa nauttimassa. Edessä vasemmalta Jenny ja Aisla, syöttötuolissa Tilta. Takaa vasemmalta Janne, Joona, Jasper, Sanna ja Sirpa. Anne Mastomäki puheenjohtaja Työ lasten kanssa on elämää isolla E:llä! T oivantupa Pinsiön kylällä Nokialla on yksityinen pariperhepäivähoitopaikka. Nimihirviön takaa paljastuu aivan tavallinen suomalainen koti maaseudulla, joka on avannut ovensa lapsille. Toivantupaa pyörittää lastentarhanopettaja Sirpa Toiva miehensä Jannen kanssa, lapsia on tällä hetkellä hoidossa 7. Sirpa kertoo aloittaneensa ensin yksityisenä perhepäivähoitajana Pirkkalassa. Perheen muutettua Pinsiöön 2001, hän jatkoi kunnallisena hoitajana. Vuonna 2006 tuli Janne mukaan. Janne oli välillä muissa hommissa, sen ajan hänellä oli työkaveri Nokialta. Tämän jälkeen Sirpa päätti lähteä töihin oman kodin ulkopuolelle päiväkotiin. Ei kestänyt kuin kaksi kuukautta, kun kaipaus tehdä töitä omassa kodissa pienen ryhmän kanssa pisti suunnitelmat uusiksi. Syntyi ajatus oman yrityksen perustamisesta. Kun perhe oli samaa mieltä, ei muutosta tarvinnut kauaa miettiä. Eroja ei paljon ole kunnallisen päivähoidon kanssa, kummassakin on omat hyvät puolet. Kunnallisella puolella on taustatuki olemassa, myös ra- hallinen turva on parempi. Toisaalta yksityinen voi vaikuttaa itse lapsiryhmän kokoon, liikkuminen on myös helpompaa. Lakiin kirjatut säädökset ovat samat kummassakin hoitomuodossa. Vanhempien kannalta rahallisesti ei ole merkitystä onko lapsi kunnallisella puolella vai yksityisellä. Tämän varmistaa yksityinen perhepäivähoidon tuki, jolla kunta tasaa hoitomaksuja. Yksityistä ei koske sama työaikalainsäädäntö, joten kunnalliselle hoitajalle kertyy nopeasti vapaapäiviä. Tällöin lapsi on vietävä varahoitopaikkaan.

5 Mää en koskaan ujostele, mää aina iloittelen (Aisla 4v) Trampoliinilla pomppimassa Jenny ja Aisla. Sirpa kertoo eläneensä aina lasten ympäröimänä. Sisaruksia hänellä itsellään on neljä, lisäksi lapsuuteen kuuluivat perheeseen tulleet sijaislapset ja kesälapset. Hieman isompana hän hoiti sisarustensa lapsia. Homma oli mukavaa, siitä siis syntyi oivallus, että tätä voisi tehdä myös työkseen. Omia lapsia Sirpalle on kertynyt viisi, lisäksi perhe toimii loma- ja tukiperheenä. Tällä hetkellä viisi lasta kuusivuotiaista teini-ikäisiin vierailee noin joka toinen viikonloppu. Tukilapset ovat ystävystyneet perheen lasten kanssa, joten he ovat kovasti odotettuja vieraita. Samoin omat lapset ja hoitolapset ovat ystävystyneet keskenään. Sirpa onkin huomannut, että jo ennen kouluikää solmitut ystävyyssuhteet kantavat usein vuosien päähän. Talossa siis todellakin riittää vilskettä. Omat lapset joskus murjottavat viikonloppuna kun on vähän rauhallisempaa, Sirpa toteaa. Pienimmän tahtoo olla vaikea ymmärtää miksi hoitolapset eivät tule vii- konloppunakin leikkimään. Janne toteaakin Tässä on vietetty niin kauan lapsiperheen arkea, että hommat hoituu. Eikä ole ollut ikävä päiviä kun lähti kodin ulkopuolelle töihin. Pikemminkin on helpottunut olo kun ei tarvitse lähteä. Kesäisin perhe viettää kuukauden lomaa. Yleensä on pari päivää hiljaisempaa, sitten on taas piha täynnä lapsia Sirpa nauraa. Työaikana tietää, montako lautasta pitää pöytään kattaa, mutta lomalla sitä ei välttämättä tiedä. Sirpa on eri yhteyksissä kuullut kollegoiltaan, että lapset eivät osaa enää välttämättä leikkiä niin hyvin kuin ennen. Itse hän ei pysty allekirjoittamaan tätä asiaa. Hän pohtiikin, että olisiko maaseudulla elämä vähän rauhallisempaa, jolloin lapselle jää enemmän aikaa leikkiin. Leikki kun ei synny ihan hetkessä, siihen tarvitaan aikaa. Leikki pitää olla lapsen juttu, aikuisen ei pitäisi mennä siihen liikaa mukaan. Taustalla tietenkin pitää valvoa, ja jos leikkiin tarvitaan välineitä, siinä aikuinen auttaa, Sirpa toteaa. Toivantuvan tärkeitä periaatteita onkin kiireettömyys. Toki ohjattua toimintaa on mukana, lasten kanssa mm. askarrellaan ja lauletaan paljon. Halutessaan lapset voivat osallistua vaikka ruuanlaittoon. Keväisin tehdään kevätretki, syksyllä vietetään Halloweenia, laskiaisena on laskiaisrieha ja joulun kunniaksi pidetään puurojuhlat, myös isänpäivät ja äitienpäivät huomioidaan. Muuten retkeillään lähiympäristössä, koululla käydään luistelemassa ja liikuntasalilla. Koti ja piha on Toivantuvalla pyritty tekemään siten, että turhaan ei tarvitsisi lapsia olla kieltämässä. Meillä saa rakentaa majaa, tai kiivetä liukumäkeä väärään suuntaan, jos siltä tuntuu. Tämä todellakin on elämää isolla E:llä! Täällä on hienoo olla, me jäädään tänne aina päivänokosillekin (Jenny 4v) Yritän kylällä Juttusarjassamme kylältä käsin yritystään pyörittävät kertovat työpäivästään ja yrittäjäkokemuksistaan sekä miksi ovat valinneet kylällä asumisen ja yrittämisen kaupungin sijasta. JUTTUJA KAIVATAAN! Haluatko kertoa omasta näkökulmastasi itse, tai suostutko haastateltavaksi? Voit myös ilmiantaa erikoisen kyläyrittäjän esiteltäväksi. Ehdotukset ja juttuideat kyläasiamiehelle: Teksti ja kuvat: Marja Vehnämaa

6 Väitös: Tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pieniä hiilidioksidipäästöjä Ilmastonmuutos, tarkemmin ilmaston lämpeneminen, on ollut kuuma puheenaihe läpi kuluvan vuosituhannen, ja ilmiön olemassaolo hyväksytään yhä laajemmin. Kaupunkialueilla on keskeinen asema etsittäessä tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska merkittävä osuus maailman kasvihuonepäästöistä liittyy tiiviisti kaupunkirakenteisiin. Myös tämä tilanne on laajasti tunnustettu, kaupungit ympäri maailmaa asettavat kunnianhimoisia vähennystavoitteita päästöilleen. Strategiat tavoitteiden saavuttamiseksi ovat usein kuitenkin puutteellisia. Yksi selittävä tekijä on kaupunkien ja kaupunkialueiden asema kulutuskeskuksina, joihin kulutettavat hyödykkeet tuodaan muualta. Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta väittelevä VTM Jukka Heinonen toteaa. Ratkaiseva tekijä näyttäisi alueen sijaan olevan kulutuksen volyymi, joka vaikuttaa niin merkittävästi, että korkeampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonekaasupäästöihin aluerakenteista riippumatta. Heinosen väitöstutkimuksessa selvisi, että aluerakenne vaikuttaa merkittävästi suoraan ainoastaan yksityisautoilun päästöihin. Kaikkeen muuhun kulutukseen liittyvät päästöt seuraavat tiukasti asukkaan kulutustasoa. Tiiviin aluerakenteen sosiaaliset ja toiminnalliset hyödyt sekä ympäristöön liittyvät edut ovat monesta näkökulmasta merkittäviä. Ilmastonmuutoksen suhteen tiivis aluerakenne ei Heinosen mukaan kuitenkaan ole merkittävä tekijä, eikä sen pitäisi ohjata kaupunkien hiilijohtamista. Jukka Heinonen rakensi tutkimustaan varten hybridi-elinkaarilaskentamenetelmää hyödyntävän arviointimallin kaupunkien ja kaupunkialueiden asukkaiden hiilikulutuksen laskemiseksi. Väitöskirjassaan hän pyrkii näyttämään, että kaupunkirakenteisiin liittyvän kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaalin tehokas hyödyntäminen vaatii asukkaiden kulutuksesta aiheutuvien päästöjen tunnistamista ja ymmärtämistä. Kaupunkien ja kaupunkialueiden sisällä syntyviä päästöjä tarkastelevat perinteiset arviointimenetelmät eivät Heinosen mukaan kykene tuottamaan riittävää pohjaa tehokkaalle kaupunkitason hiilijohtamiselle. Näin ollen, vaikka aluerakenteiden tiiviyden ympäristö-, sosiaaliset ja toiminnalliset hyödyt ovat monesta näkökulmasta merkittäviä, ilmastonmuutoksen suhteen tämä ei ole riittävä eikä edes merkittävä tekijä, eikä se voi ohjata kaupunkien hiilijohtamista. Jukka Heinonen: Väitöskirja, Aluerakenteen ja asukkaiden kulutustottumusten vaikutukset keskimääräisen asukkaan hiilidioksidipäästöihin. Aalto Yliopisto

7 Kylien liiketoiminta keräsi salillisen väkeä Tampereelle ympäri Suomen. Kylien liiketoiminta synnyttää elinvoimaa maaseudulle Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma töräytti kutsutorveensa ja sai Tampereelle huhtikuuta kokoon aktiivisen, keskustelevan porukan kylätoimijoita eri puolilta Suomea. Kylätoiminnan roolia kylien elinvoiman luojana Kuisma kuvasi kuin ikään kätilön työnä ei tee itse lapsia vaan auttaa niitä syntymään. Kylien Bisneskeissit koulutuspäivien asiantuntijana kuultiin johtaja, tutkimuspäällikkö Ilkka Haavistoa EVA: sta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, ikään kuin aivoriihi, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA julkaisee raportteja ja järjestää erilaisia keskustelutilaisuuksia. Suomessa julkisen sektorin uudistamisessa on kiire. Ison-Britannian Big Society -hanke tarjoaa mielenkiintoisen ratkaisumallin, joka kulkee täysin eri suuntaan kuin perinteinen suomalainen malli. On valittava satsaammeko valtiokeskeisyyteen vai yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön, kehotti Ilkka Haavisto. Hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi ei ole julkinen sektori, vaan yhteisöllisyys, jatkoi Ilkka Haavisto. Hän siteerasi puheessaan Matthew Taylorin oppia social aspiration gap (= pyrkimys sosiaalisen kuilun kiinni kuromiseen), minkä mukaan tekemisellä on suurempi itseisarvo kun se tehdään yhdessä ja että jokaisen tulisi kantaa yhteiskuntavastuuta omassa elämässään ja toimissaan. Elävinä, innostavina, ehkä kateutta aiheuttavinakin esimerkkeinä kylien liiketoimintaosaamisesta kuultiin onnistuneita tapauksia ympäri Suomea. Hartolan Vuorenkylän Tapio Mattlar esitteli kylän suuret innovaatiot eli Purnu-hiihtorinteen ja yhteistyön Ilmatar-tuulivoimayhtiön kanssa. Hiihtorinteet ovat olleet valmiit jo kymmeniä vuosia ja tulossa olevat tuulimyllyt sähköistävät kylän omavaraisesti ja tuovat lisäksi vuosikorvauksen kylälle kehittämisrahana. Satakunnan Tykköön kyläpäällikkö Timo Sorvali kertoi miten kylällä pyörii tonttipörssi ja kylätalo palvelee monenlaisia asiakkaita. - Markkinointi on kestävyyslaji, ei pikajuoksua, totesi Sorvali. - Kysymys on kokonaisvaltaisesta tuotteesta ja palvelusta, ei yhdestä 12 13

8 Hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi ei ole julkinen sektori, vaan yhteisöllisyys. Ilkka Haavisto. Juha Kuisma, kylien liiketoiminta-asiamies Sytystä sekä Ilkka Haavisto Elinkeinoelämän valtuuskunnasta. tapahtumasta ja tilaisuudesta pelkästään. Menestyvällä kylällä on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Päijät-Hämeen Vuolenkoskella yhteisöllisyys ja palvelut ovat kehittyneet jo tasolle 4.sektori, jota edustaa Omakylä Oy ja sen sisäinen strategia, osaaminen, hankkeet, palvelut ja brändi. Kylän oman elinkeinoyhtiön ideana on että kylä ei kerää maksuja vain sisäisiltä käyttäjiltä vaan myös vapailta markkinoilta. Avainsanoja on verkostomainen toiminta ja kaikenlaisen osaamisen hyödyntäminen. Päätavoitteena on kehittää sekä palveluja että yritystoimintaa. Vuolenkosken palveluvalikosta löytyvät mm. lähipalvelut ja -tuotteet, yrittäjäkoulutus, toimitilojen rakennuttaminen, vuokraaminen ja markkinointi, koulu, yhdistykset, kulttuuritoiminta, tapahtumat, harrastustilat, rivitalot, kyläkeskus, omakotitalot, vapaa-ajan asunnot, majoittuminen, retkeily, kalastus, veneily, karjanhoito, metsästys, luonnon energia Bisneskeissit-päivillä ajankohtaisina asioina nousivat esiin myös tie- ja vesi-isännöinti hankkeet ja niihin liittyvät koulutukset sekä lähipalveluiden uudenlainen tuottaminen ja sopimuksellisuus. Lisätietoja päivistä voitte lukea sivuilta. Teksti ja Kuvat Sirpa Pekkarinen, Syty Ystäväkylä tekemistä, tutustumista ja toimintaa Vuoden alussa startannut Ystäväkylä-hanke etsii uusia konsteja kaupungin ja maaseudun lähentämiseen. Samalla tavoitteena on tuoda kotimaakunnasta löytyviä pienempiä ja suurempia arvokkaita asioita entistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on luoda pysyviä suhteita ja aitoa vastavuoroisuutta ihmisten välille. Keskeisenä kohderyhmänä ovat kylät ja kaupungin asukastoimijat. Mukaan toimintaan kutsutaan kylä- ja asukasyhdistyksiä, maahanmuuttajayhteisöjä, kulttuuriyhdistyksiä ja muita aktiivisia toimijoita niin kaupungista kuin maaseudultakin. Alkuperäisenä ideana oli soveltaa ystävyyskaupunkimallia ja viritellä kahdenkeskisiä kontakteja kylien ja kaupungin asukastoimijoiden välille. Tästä juontaa juurensa hankkeen nimikin, kertoo Matti Pollari hanketta toteuttavasta Ekokumppanit Oy:stä Tutustumista ja kontaktien syntymistä edesautetaan järjestämällä erilaista yhteistä toimintaa. Tämä pitää sisällään esimerkiksi retkiä, tutustumiskäyntejä, toritapahtumia, talkoita ja palstaviljelyä. Ensimmäisiä kontakteja ja vastavuoroisuutta on jo syntynytkin. Kalkun omakotiyhdistys ja perhekahvila kävivät Kuloveden kylät ry:n ja Siuron koulun vanhempainyhdistyksen vieraana Siuron perennanvaihtotapahtumassa ja peräkonttikirppik- sellä toukokuun alussa. Retkellä syntyi ajatus ottaa peräkonttikirppis mukaan myös kalkkulaisten omaan kesäjuhlaan elokuussa. Samalla kutsuttiin tietysti Kuloveden ja Siuron väki mukaan juhliin. Myös hankkeen toimintatapa sai kiitosta. Kylä- ja kaupunginosa-aktiivien välinen yhteydenpito ja yhteinen toiminta nähtiin mainiona tapana edistää kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Ensisijaisesti pyrimme viemään ihmiset sinne missä jo tapahtuu. Maakunta on täynnä aktiivista kylä- ja asukastoimintaa eikä siihen ole tarvetta keksimällä keksiä mitään uutta. Olemme toki kuitenkin avoimia ehdotuksille ja ideoille eli jos on jotakin mielessä niin meidän kautta voi saada apua toteutukseen ja vielä ihmisiä paikalle, Matti kannustaa. Talkooperinteen ylläpito ja maahanmuuttajien tutustuttaminen suomalaiseen maaseutuun ja lähiluontoon ovat myös kiinnostavia osa-alueita. Ideoita ja tekemistä ei puutu, enemmän haasteena on saada jo muutenkin kiireiset yhdistysaktiivit repeämään vielä tähänkin. Ja tietysti saada omakin aika riittämään kaikkeen, hän naurahtaa. Vuorovaikutuksen ohella hanke pyrkii osaltaan lisäämään etenkin kaupunkilaisten tietoa läheltä löytyvästä tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Teemoina ovat lähiruoka, -luonto, -kulttuuri ja -matkailu. Yhdistävä tekijä on kestävien valintojen edistäminen. Läheltä löytyvät asiat on tärkeää saada entistä paremmin esille todellisina vaihtoehtoina kauempaa haetuille. Retkien ja toiminnan kautta ihmiset pääsevät tutustumaan näihin suoraan. Laajempaa näkyvyyttä lähialueiden aarteille haetaan lisäksi erilaisin tempauksin ja kampanjoin. Esimerkkinä tästä on kesäkuun puoliväliin kestävä Kiekaise äänesi Pirkanmaan parhaalle kylätapahtumalle äänestys, johon kyliä pyydettiin mainostamaan omia kesätapahtumiaan. Tavoitteena on saada mainosta ja julkisuutta mukaan ilmoittautuneille tapahtumille sekä samalla innostaa ja herätellä ihmiset tutustumaan Pirkanmaan kesäiseen tapahtumatarjontaan omatoimisesti. Maaseutu ja lähialueiden parhaimmisto pyritään tuomaan myös keskelle kaupunkia. Vuodelle 2013 on suunnitteilla isompi kylien tarjontaa esittelevä tapahtuma Hämeenpuistoon. Ensi vuosi on vielä pitkälti piirustuspöydällä mutta puisto on alustavasti varattu ja idea on saanut innostuneen vastaanoton. Harkitsemme kuitenkin vielä, jos saisimme viritettyä yhteistyötä jonkin sopivan rinnakkaistapahtuman kanssa. Uuden tapahtuman polkaiseminen pystyyn omillaan on aika suuri ponnistus. No, katsotaan kuinka asia lähtee kehittymään, Matti toteaa lopuksi. Sari Poutiainen Katso lisätietoa hankkeesta ja käy äänestämässä parasta kylätapahtumaa osoitteessa: Ystäväkylä-hanke on Ekokumppanit ry:n toteuttama, Pirkanmaan ELY-keskuksen Manner- Suomen maaseudun kehittämisrahastosta rahoittama yleishyödyllinen kehittämishanke

9 vien erottamiseen toisistaan löytyy vinkkejä mm. sivustolta. Jättipalsamia torjutaan juhannuksen tienoilla Jättipalsamin paras torjunta-aika on juhannuksen tienoilla ennen kuin siemenet alkavat kypsyä. Siementen kypsymisen jälkeen torjunta kannattaa siirtää seuraavaan kevääseen. Jättipalsamia voi torjua kitkemällä tai niittämällä. Kitkeminen on helppoa, sillä juuri ei ole vahva, ja kasvi on helppo noukkia vaikka jätesäkkiin suoraan. Niittämisessä on oltava tarkkana, että se tulee tehtyä mahdollisimman alhaalta. Niittäminen pitää myös yleensä tehdä useampaan kertaan kesässä, sillä jättipalsami kasvattaa nopeasti uuden kukinnon katkaistuun varteen. Jättiputken torjuntaan on monta keinoa Jättiputkipelto. Jättiputki ja jättipalsami kuriin Jättiputki ja jättipalsami ovat puutarhakarkulaisista niitä kaikkein ikävimpiä. Molemmat ovat ihmisen Suomeen tuomia haitallisia vieraslajeja, jotka leviävät holtittomasti luonnossa. Jättiputki ja jättipalsami valtaavat elintilaa kaikilta muilta kasveilta. Levitessään ne estävät taloudellista toimintaa maa-alalla ja virkistyskäyttöä. Lisäksi jättiputki on myrkyllinen ja aiheuttaa auringonvalon kanssa reagoidessaan ihovaurioita. Torjuntaan voi osallistua jokainen. Pirkanmaalla on aloitettu torjuntatalkoiden järjestäminen ja kasvien levinneisyyden kartoittaminen Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeessa. Ahlmanin koulun Säätiö koordinoi työtä yhdessä ELY-keskuksen, 4H:n ja Marttojen kanssa. Myös muita yhdistyksiä haastetaan mukaan toimintaan. Porukalla torjuntatalkoisiin Torjuntatalkooporukan voi koota jokainen. Talkooporukka, iso tai pieni, voi ilmoittautua 4H-yhdistyksen Hämeen piirille, Sampo Juhajoki kertoo. Talkooväelle pidetään tietoisku tor- juntatyön tekemisestä ja annetaan tarvittavat työvälineet sekä tietysti talkooevästä. Erityisesti huomiota kiinnitetään karkulaisjätteen käsittelyyn, sillä puutarhakarkulaiset leviävät helpoiten juuri puutarhajätteen mukana. Ensimmäisiä talkoita järjestetään jo kesäkuussa Tampereella Kaukajärvellä, Ruskossa ja Tahmelassa. Elokuulla torjuntatyötä laajennetaan erityisesti Koilis- ja Etelä-Pirkanmaalle. Tunnista puutarhakarkulainen Jättiputki ja jättipalsami ovat nimensä mukaisesti täysikokoisina isoja kasveja. Jättipalsamia kutsutaan myös paukkukukaksi, sillä siementäessään se paukauttaa siemenet laajalle alueelle. Se kasvaa joka vuosi siemenistä uudestaan, eikä leviä juurakoista. Jättipalsa- 16 min varsi on mehevä, ja kukinnon väri vaihtelee pinkin eri sävyissä. Myös varsi punertaa ja jo pienenä kasvin lehdissä voi havaita punertavaa reunusta. Jättipalsami leviää kosteissa ja varjoisissa olosuhteissa, kuten joenvarsilla, kosteikoissa ja lehdoissa. Jättiputkea on kolmea erilaista haitallista lajia Suomessa. Jättiputki leviää myös juuresta ja sen siemenet säilyttävät itävyytensä jopa yli kahdeksan vuotta. Jättiputki kukkii vasta kolmantena vuotena ja tunnistaminen ennen kukintaa voikin olla haastavaa. Helpoiten jättiputken sekoitta kotimaiseen ukonputkeen, joka myös voi kasvaa jopa kolme metriseksi. Ukonputkea ei tarvitse hävittää. Jättiputken lehti on ukonputken lehteä voimakkaammin sahalaitainen. Kukinnossa on jättiputkella yli 50 pikkusarjaa, kun taas ukonputkella on yleensä korkeintaan 25. Kas- Torjuntatyössä kannattaa käyttää suojavarusteita. Varusteiden tärkein tehtävä on estää ihokosketus kasviin. Jättiputken neste reagoi iholla auringonvalon kanssa ja aiheuttaa palovammoja. Vieraslaji vai tulokaslaji? Työn touhussa voi huomaamattaan kääriä hihat ja suojautuminen unohtuu, Ahlmanin Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen projektikoordinaattori Kati Hinkkanen varoittaa. Jättiputkea voi torjua mekaanisesti tai myrkyttämällä. Yleisimpiä mekaanisia torjuntatapoja ovat: Kukintojen katkaisu Kitkentä ja kaivaminen Peittäminen Niitto Jättiputkea on torjuttu myös muun muassa polttamalla ja laiduntamalla. Venäjällä jättiputkea on jopa kasvatettu rehukasvina. Jättiputki ei aiheuta oireita eläimille. Lisää karkulaisista: Ilmoittaudu talkoolaiseksi Sampo Juhajoki puh Pienen jättiputken torjuntaan riittää kitkentärauta, opastaa Juha Hukka Turun kaupungilta Teksti: Kati Hinkkanen Kuvat: Vieiraslajit kuriin kummitoiminnalla Lounais-Suomessa -hanke. Piirros: Se ppo Lein onen Vieraslaji = ihmisen tahallaan tai tahattomasti levittämä eliölaji, joka ei kuulu luontaisesti kotimaiseen luontoon Haitallinen vieraslaji = voimakkaasti leviävä vieraslaji, joka on selvästi haitallinen luonnon monimuotoisuudelle tai ihmiselle Jättipalsami. Tulokaslaji = itsekseen Suomeen äskettäin levinnyt eliölaji Jättiputken lehti on nimensä mukaisesti jätti. 17

10 Kyliä kehitetään samassa Ystävyyskylämatkalla ylöjärveläiset tutustuivat Sakun kyliin veneessä Ylöjärvellä Ylöjärvellä toimii nyt kolmatta vuotta maaseudun kehittämishanke Samassa veneessä yhdessä eteenpäin (SVYE). Hankkeen yhtenä keskeisistä tavoitteista on ollut valmistaa Ylöjärven kylille yhteinen kehittämissuunnitelma. Maaseudun kehittämissuunnitelma on valmistunut ja siihen on koottu kylien toiveita sekä yleisiä ja paikallisia kehittämistavoitteita. Suunnitelmassa on ilmaistu kylien yhteinen tahtotila ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on kehittää toimintatapoja, joilla asukkaiden sitoutumiselle ja osallisuudelle sekä maaseudun kehittämiselle kylien yhteistyönä luodaan edellytyksiä. Toimenpiteitä on alettu toteuttaa kiireellisyysjärjestyksessä, joka on muodostunut kylien tavoittei- den ja mahdollisuuksien mukaan. Maaseudun kehittämissuunnitelma syntyi monipuolisen valmistelun jälkeen. SVYE-hanke järjesti maaliskuussa 2011 kyläiltoja, joissa kartoitettiin kylien ja asuinalueiden nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita sekä toiveita maaseudun kehittämissuunnitelmaa varten. Mielipiteitä saattoi esittää myös nettikyselyn kautta. Luonnos maaseudun kehittämissuunnitelmasta oli kylien kommenttikierroksella syksyllä Lisäksi sitä on valmisteltu SVYE-hankkeen ohjausryhmässä sekä maaseudun kehittämislautakunnan ideaseminaareissa. Kyläiltoja ja kylien tapaamisia on järjestetty kehittämissuunnitelman tekoprosessin aikana ja ne jatkuvat edelleen suunnitelman valmistumisen jälkeen. Tänä keväänä pidettiin kyläiltoja, joissa keskusteltiin maaseudun kehittämissuunnitelman toteuttamisesta. Tavoitteena on viedä kehittämissuunnitelmaa käytäntöön ja aloittaa kylien omia uusia hankkeita. Kyliä ovat kiinnostaneet kehittämissuunnitelman teemoista erityisesti ympäristönhoito, hajarakentaminen ja kylien yhteistyö. Myös kyläsuunnitelmien päivittäminen, tietoliikenne, latuhankkeet ja tonttipörssit ovat puhuttaneet kyläläisiä. Vireillä on kylien yhteisen maisemanhoitoprojektin aloittaminen sekä latujen kunnostuksen suunnittelua. Yhdellä kylällä mietitään kodan tai laavun rakentamista yhteiseksi ulkoilmakokoontumispaikaksi. Kylien yhteistyötä halutaan viedä eteenpäin yhteisten tapahtumien lisäksi muun muassa ystävyyskylätoiminnalla ja tänä vuonna jo kolmatta kertaa järjestettävällä kyläkirpparisuunnistuksella. Ystävyyskylätoiminta aloitettiin hankkeen järjestämällä matkalla Viroon Sakun kyliin. Ystävyyskylämatkalle osallistui kolmekymmentä kyläläistä eri puolilta Ylöjärveä. Matka oli erittäin antoisa ja Sakun kylien kierroksella päästiin kuulemaan erilaisista toimintatavoista. Lisäksi saatiin hyviä kehittämisideoita sovellettavaksi kotona ja tutustuttiin ystävyyskunnan kyliin ja kyläläisiin. Tulevan kesän kyläkirpparisuunnistuksissa taas päästään tutustumaan omiin naapureihin sekä kauemmistakin kylistä tuleviin vierailijoihin kirpparimyynnin lomassa. Tapahtuma on ollut suosittu ja kerännyt paljon kiinnostusta ja kävijöitä. Kyläkirpparisuunnistusta voikin lämpimästi suositella järjestettäväksi myös muissa kunnissa. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty toiveita myös kaupunkiin päin. Erityisesti tiedottamisen kehittäminen, kokoontumistilojen käyttö ja vaikuttamisen mahdollisuudet nousivat esille kylien ajatuksista. Maaseudun kehittämissuunnitelma on mennyt tiedoksi Ylöjärven kaupunginhallitukselle ja tarkoituksena on, että se huomioidaan myös kyliä koskevassa päätöksenteossa. Kaupunginvaltuusto on perustanut asukaslautakunnan, joka aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Asukaslautakunnan tavoitteena on toiminnallaan edistää kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin hallintoon, päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. SVYE-hankkeen tavoitteena on saada kaikki Ylöjärven kylien ja asuinalueiden ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen. Yhteistyötä rakennetaan sekä kylien että kylien ja kaupungin kesken. Tämä tavoite on lähtenyt mukavasti toteutumaan, kun kylät ovat kokoontuneet pohtimaan tulevaisuuttaan yhteisiin tapaamisiin, kyläiltoihin ja tapahtumiin. T yötä tavoitteen toteuttamisessa vielä löytyy, mutta veneellä on hyvä suunta ja kylät ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Ajatuksissa on ollut kylien yhteisen yhdistyksen tai kehittämishankkeen perustaminen. Ylöjärven kylillä on selkeästi huomattu, että yhdessä ollaan enemmän ja että ääni voi kuulua voimakkaammin silloin kuin lausu- Kyläilloissa koottiin kylien tahtotilaa maaseudun kehittämissuunnitelmaa varten. jia on useampia. Maaseudun kehittämissuunnitelman mukaan visio kylästä vuonna 2020 on vireä ja turvallinen asuinympäristö, puhtaan luonnon helmassa, jossa palvelut ja työt ovat saatavilla kohtuullisen matkan päässä. Tätä visiota kohti Ylöjärven kylät voivat nyt matkata samassa veneessä yhdessä eteenpäin. Maaseudun kehittämissuunnitelma on luettavissa Ylöjärven kau- pungin internetsivuilta maaseutupalveluiden osiosta. Suora linkki suunnitelmaan Katri Halttunen Kyläsihteeri Samassa veneessä yhdessä eteenpäin hanke 18 19

11 että hoiva-alan yrittäjyyden markkinoinnilla ja perustamisneuvonnalla on ollut merkittävä rooli yritysten syntymisessä. Hankkeen toiminnasta ovat hyötyneet uudet ja toimivat yrittäjät sekä seudun asukkaat uusien palveluiden syntymisen sekä palveluiden paranemisen kautta. Sastamalan alueelle on hankkeen aikana luotu ja rakennettu myös yritysten yhteistyöverkostoa. Verkostossa ovat mukana aloittavat ja toimivat yrittäjät, toimialaa kehittävät yhteistyökumppanit ja julkisen sektorin edustajat. Yrittäjyyttä hoivasta Green Care -hankkeen aikana on luotu pohja yhteistyöverkostolle myös muissa Joutsenten reitin alueen kunnissa. Tarvetta verkoston vahvistamiseen ja uuden yrittäjyyden synnyttämiseen vielä on, kuten alueen kunnat ovat viestittäneet. Elina Karppanen Yritysneuvoja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Norjan matkalla tutustumassa paikkoihin joissa myös hyödynnetään Green Care-mallia. Verkostot vesillä iltatapahtumaan osallistui 41 asiakastamme. Green Caresta uutta yrittäjyyttä Maaseutu ympäristönä ja maatilat toiminnallisina yksikköinä tarjoavat monipuoliset puitteet hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiselle, kuten lasten, nuorten ja vanhusten sosiaalipalveluille sekä erityisryhmien kuntoutuspalveluille. Esimerkiksi päiväkodit, perhekodit ja hoivakodit voivat hyödyntää maaseutuympäristöä toiminnassaan. Maaseudulle luonnollisesti sopivat myös puutarhaterapia sekä eläinavusteinen kuntoutus. Maaseudun ja luontoympäristön resurssien käyttö hoivatyössä on merkittävä lisäarvo, joka voi tuoda kilpailuetua maaseudulla sijaitseville palveluyrityksille. Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset voivat toimia myös sosiaalisina yrityksinä työllistämällä vajaakuntoisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä, tuottaa näin sosiaalista ja aineellista hyvinvointia, sekä kantaa yhteiskuntavastuuta. Green Care -toiminta on yksi vaihtoehto hoiva-ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care-tyyppisten palveluiden kysyntää kasvattavat asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen. Maaseudun hoivayrittäjyyttä ja uusien yritysten syntymistä on edistetty Yrittäjyyttä hoivasta Green Care hankkeen avulla. Hanke toimii Hankkeen toiminta-alueella on mennessä perustettu 64 uutta hoiva- ja hyvinvointialan tai alan tukipalveluita tuottavaa yritystä joista 33 on ollut hankkeen palveluiden piirissä. Yrityksiä on syntynyt Sastamalan alueelle 38kpl, Huittisiin 14kpl, Hämeenkyröön 9kpl ja Punkalaitumelle 3 kpl. Perustettujen uusien yritysten avulla on syntynyt arviolta 100 työpaikkaa. Ennen hankkeen alkua seudulla perustettiin satunnaisesti hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiä. Saavutetut tulokset osoittavat sen Tapahtumapassi lanseerattiin Ruovedellä kesää 2012 varten. Passin avulla halutaan innostaa ihmisiä osallistumaan tapahtumiin. Samalla saadaan lisää tietoa tapahtumien kävijäkunnasta ja sitä kautta tapahtumien vetovoimaisuudesta. Tapahtumiin ja kulttuurikohteisiin menijät keräävät kesäesitteessä julkaistuun passiin vähintään kolme leimaa ja tämän jälkeen toimittavat passin matkailuinfoon. Passin palauttaneiden kesken suoritetaan arvota jonka pääpalkintona on polkupyörä, lisäksi arvotaan lippuja Ruoveden kesätapahtumiin vuodelle Ruovedellä kerätään passiin tapahtumia Passi-idean äiti on Tiina Rautio. Hän ajatteli, että tätä monista pitserioista ja asusteliikkeistä tuttu ideaa voitaisiin hyödyntää myös tapahtuma-yhteydessä. Tiina otti yhteyttä Käy kylässä -hankkeeseen ja Ruoveden kuntaan. Ajatusta lähdettiin viemään eteenpäin yhdessä. Pidimme alkutalvesta tapahtumanjärjestäjien kokoontumisen Ruoveden luontokoululla ja Passi-ajatus esiteltiin kesätapahtumien järjestäjille siellä. Ihmiset ottivat asian vastaan erittäin myönteisesti ja passi-idea sai siunauksensa, Ruoveden kunnan vapaa-aikasihteeri Maija Viherkari kommentoi. Ensimmäiseen tapahtumapassiin lähti mukaan parisenkymmentä toimijaa. Monet toimijoista järjestävät useita tapahtumia joten leimauspaikkoja löytyy kymmeniä kesän aikana. Passi löytyy Ruoveden kesäesitteestä ja sekä -sivuilta Tiina Perämäki Käy Kylässä-hanke Projektipäällikkö puh

12 Tarvetta uudistuksille on, sillä Kuhilas on valjastettu myös juhlakäyttöön. Vanhat luokkahuoneet on yhdistetty 150-paikkaiseksi saliksi, jossa on pidetty niin häitä kuin syntymäpäiviäkin. Keittiön leivinuuni lämmitetään säännöllisesti herkkuja paistamaan. Muutama vuosi sitten uusittiin puolet keittiön kaapeista omilla varoilla. Nyt menee uusiksi loput ja hankitaan lisää kylmäsäilytystilaa. Tai ei ihan nyt annetaan miehille hengähdystaukoa ensin, Arja lupaa. Armeliaisuus johtuu siitä, että pellettilämmitykseen siirtyminen teetti mm. varaston rakentamisen ja vanha öljysäiliö täytyi eristää omaan suljettuun tilaan. Pellettien siirtojärjestelmäänkin tehtiin itse osia. Talkootöitä on tähän mennessä paiskittu yli 600 tuntia. Porukkahenkeä ja perinteitä Osaajia Kuhilaan projektissa on löytynyt miltei joka hommaan omasta takaa. Pentti Korpela on putkialan ammattilainen, Antti Koivuniemeltä sujuu muuraus- ja puutyöt, Jussi Humala vastaa piirustuksista ja laskelmista, Jari Kivistö taitaa automatiikan sekä tietotekniikan ja Vesa Hakala tekee sähkötyöt. Minä olen yleismiehenä, kun en osaa mitään, väittää Matti eli tekee kaikkea. Naiset ovat perinteiseen tapaan vastanneet talkoissa siivouksesta ja muonituksesta, mutta myös mm. tiilien kantamisesta. Talkooporukkaa on ollut vaihtelevasti, mutta lukuisasti. Kukin mahdollisuuksiensa mukaan: auttaa paljon, kun yhden lauantaipäivänkin tähän uhraa, Arja huomauttaa. Hän näkee aktiivisuuden perinteen juontuvan 80-luvulla perustetusta kylätoimikunnasta, jota kyläyhdistys sitten seurasi. Aina on ollut parasta A-ryhmää. Kaikki vuorollaan. Niinpä. Teksti ja kuvat: Marjut Haapanen, Satakunta Leader -toimintaryhmien tiedottaja Matti Marjaniemi kehaisi Kuhilaan lämpiävän kotimaisella pelletillä. Jari Kivistö ja Arja Tervakangas komppasivat. Kylätalo Kuhilaan kellarissa on viritetyt vehkeet Entisen kyläkoulun uumenissa webbikamera vahtii ja huoltovastaava voi kotona netistä katsella pellettien roihua. Työtä ja säätöä se vaati, mutta kyllä kannatti. Kankaanpään Korvaluoman kylätalo Kuhilas siirrettiin viime syksynä pellettiaikaan. Korvaluoman-Karhusaaren Kyläyhdistyksellä on siis talkkarivuorot ja viikko kerrallaan käydään päivittäin lapioimassa pellettiä pataan? No, ei sinne päinkään. Systeemi hoituu etäsäätönä. Kotona katsellaan nettisivulta, onko kaikki hyvin. Kuhilaan pannuhuoneessa on webbikamera, joka näyttää, palaako tuli kattilassa. Lämmönsäätö on automaattista ja jos viikonloppuna on tilaisuus, lämmityksen saa päälle nettisivun kautta, selostavat lämmitys- ja huoltovastaavat Matti Marjaniemi ja Jari Kivistö. Automatiikka myös vastaa pelletin siirtymisestä kattilaan. Ei tämä pahemmin työllistä. Huoltoväli on kaiken toimiessa noin viikko. Meillä järjestelmä asennettiin viime elokuussa ja hienosäätöä on tarvittu, mutta hyvin pelaa. Vanha öljykattila toimii yhä varajärjestelmänä ja sen sähkövastus kolmannen portaan varmistuksena. Keittiöön enemmän kuin hienosäätöä Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arja Tervakangas huomauttaa lämmitysjärjestelmän uusimisen johtuvan taloudellisistä syistä. Talo on vilkkaassa käytössä ja siinä on harrastus- sekä juhlatilojen lisäksi kolme asuntoa. Öljylämmitys tuli yhdistykselle erittäin kalliiksi. Pelletillä saadaan energiaa tuotettua edullisemmin. Kustannuspuolelle toi helpotusta Aktiivisen Pohjois-Satakunnan myöntämä LEADER-rahoitus, joka kattaa puolet investoinneista. Hankkeeseen sisältyy myös Kuhilaan keittiön saattelu nykyaikaan sekä WC:n laajennus ja invavarustelu. Keittiön ikkunaseinältä menee kalustus uusiksi vielä ennen LEADER-hankkeen päättymistä

13 Paikallista osaamista: Teijo Kokon teos Arpapeliä vuodelta Taidetapahtumaa kehittämällä tavoitellaan imagoetua koko Akaalle Näkymä Akaassa Näkymä on monelle akaalaiselle tärkeä osa kesää. Vuonna 2002 nähtiin Akaan kesässä ensimmäistä kertaa ympäristötaidenäyttely, joka oli paikallisen yhdistyksen, Toijalan Taideyhdistyksen, eli nykyisen TaideAkaa ry:n toteuttama. Tapahtuma keskittyi ennen muuta ympäristötaiteeseen ja siksi se kumpusikin niin selkeästi Akaasta, sen luonnontiloista ja akaalaisista tekijöistä. Jo seuravana vuonna näyttely sai nimen Näkymä. Tulevina vuosina Näkymää järjestettiin pääasiassa vuosittain ja siitä muotoutuikin selkeä osa juuri akaalaista kesää. Vaikka tapahtumassa oli alusta alkaen mukana ammattilaisia, tarjosi se akaalaisten taiteilijoiden teoksille estradin, oman kaupungin näkyvillä paikoilla. Koko 2000-luvun aikana tapahtuma, tai ympäristötaidenäyttely, jolla nimellä Näkymä pitkään tunnettiin, kehittyi askel askeleelta. Suojelijana toimi niin kulttuuriministeri Tanja Karpela kuin Outi Heiskanen on kesän 2012 päätähti. Länsi-Suomen maaherra Rauno Saarikin. Vuosittain tapahtuma kokeili rohkeasti erilaisia ratkaisuja Taideasemasta performansseihin, joista yhdessä jopa kaupunginjohtaja jauhotettiin. Selvää myös oli, että vaikka tapahtumaan haluttiin ammattilaisia mukaan, se myös antoi kenen tahansa ryhmän tai yksilön toimia taiteilijana. Hankkeen ja yhteistyön voimin panostetaan seutukunnan tulevaisuuteen Lähes kymmenen vuoden aikana Näkymä lunasti paikkansa akaalaisten kesässä. Tapahtuma oli pidetty, vaikka toki jotkin teokset saattoivat paikallisia pöyristyttääkin. Näkymän vuosien 2010, 2011 ja 2012 kuraattorin, Pekka Ruuskan johdolla lähdettiin ideoimaan Näkymän kehittämistä, ja pohtimaan, kuinka suuri hyöty ja ilo tapahtumasta voisi olla koko kaupungille ja seutukunnalle. Koettiin, että Näkymä oli toimiva konsepti, mutta se ei voisi näillä eväillä nousta kylätapahtumaa suuremmaksi. Yhteistyössä kaupungin kanssa TaideAkaa ry visioi Näkymään panostamisen tuovan koko kaupungille tulevaisuudessa imagoedun, joka lisäisi kaupungin vetovoimaisuutta. Näin kulttuuritapahtuma valjastettaisiin koko kaupungin hyödyksi. Sivutuotteena toki kaupunkilaisille tarjottaisiin yhä edelleen laadukkaita, ilmaisia ja kaikille avoimia kulttuuripalveluita myös Näkymän muodossa. Kun Pirkan Helmi ry:n tuki hankkeelle saatiin, aloitettiin Akaassa tulevan suunnittelu konkreettisemmin ja muun muassa työntekijöiden rekrytointi hankkeeseen. ELY-keskuksen päätös hankkeen rahoituksesta lopulta käynnisti työskentelyn ja toiminnan tavoitteiden eteen. Hanke on selkeä panostus tulevaisuuteen ja se vaatii monen toimijaryhmän yhteispeliä. Toisaalta juuri kulttuurihankkeet ovat jo pitkään vaikuttaneet kaupunkien imagoon, ja näin Näkymästä vetovoimaa hanke on kuin malliesimerkki kaupunkien imagon tietoisesta rakentamisesta ja kulttuurin valjastamisesta muiden, kuin taiteellisten tavoitteiden käyttöön, toteaa hankkeen tuottaja Salla Mistola. Kesällä 2012 Näkymä muuntuu taidetapahtumaksi, vaikka juuria ympäristötaiteessa muistetaankin. Tapahtuma koostuu kolmesta näyttelykokonaisuudesta, joissa Mistolan mukaan kaikissa voin nähdä hankkeen tavoitteita ja Näkymän ominaispiirteitä. Taiteellinen taso on jo nyt noussut, sillä harrastajien ja ammattilaisten joukosta löytyy tänä vuonna, teeman mukaisesti, myös todellisia tähtiä. Kesän päänäyttely, edesmenneen Record Singers -performanssiryhmän yhteisnäyttely, kokoaa Akaaseen Outi Heiskasen, Hannu Väisäsen, Pekka Nevalaisen ja Mirja Airaksen teoksia taiteilijoiden opiskeluvuosilta. Näkymän kuraattori Pekka Ruuska on valinnut kesän 2012 teemaksi tähden. Teema on moniulotteinen, mutta sen avulla Näkymässä pohditaan muun muassa taiteen hierarkioita ja taiteilijuuden määritelmää. Näkymässä tarjoutuu tänäkin vuonna taiteilijan status niin todellisille Outi Heiskasen kaltaisille tähdille, kuin vielä Kansainvälisiä tekijöitä: Urduja Manaogin Sweet Portal vuodelta taidetta harrastavillekin. Taiteellisen tason nousu on hankkeen onnistumisen kannalta välttämätöntä, kuten Pekka Ruuska toteaa: Uudet medialukutaitoiset sukupolvet ymmärtävät, että pelkkä pinta ei riitä tuomaan haettua lisäarvoa, joka sisältää syvempiä merkityksiä. Kulttuuriorganisaatioiden tulisikin kaikin tavoin rohkaistua ja alettava tarjoamaan entistä monipuolisempia ja tästä ajasta kertovia näyttelyitä yleisölle. Akaassa ollaan rohkaistuttu, ja hanke on siitä esimerkki. Teksti ja kuvat: Eliisa Vesisenaho, Pirkan Helmi ry Näkymä Akaassa Lisätietoja: Salla Mistola tuottaja, Näkymästä vetovoimaa hanke Puh Kulttuuritalo Laaksola Ryödintie Toijala 24 25

14 Kokemäenjoen vesistön vesistönsuojeluyhdistys ry tarjoaa: Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa Järjestätkö kylätapahtumaa? Pyydä neuvoja paikalle. Yhteydenotot: Taina Korpiharju Yleisöneuvontaa antamassa Projektipäällikkö Satu Heino. Vesi, vesi, vettä vai jätevettä? TERVETULOA PALVELTAVAKSI! toivottavat Leena Saloniemi ja Timo Ala-Laurila Jämijärven Osuuspankin Viljakkalan konttorista Toiveena pitkäaikainen suhde Palvelut palaamassa kylälle Vesihuolto haja-asutusseudulla on tärkeä asia. Puhdasta talousvettä saadaan joko pohjavedenottamolta tai omasta kaivosta. Veden laatu ja saatavuus on vaikuttaa jokaisen arkeen. Saastunut kaivo aiheuttaa vähintäänkin vieraille vatsaväänteitä, jos oma väki onkin jo tottunut bakteerikantaan. Kaivovesi tulisikin tutkituttaa kolmen vuoden välein vähintään bakteerien osalta ja tarvittaessa myös muista kemiallisista yhdisteistä. Bakteerit pääsevät kaivoveteen joko valumaveden mukana tai esim. eläinten raatojen päädyttyä kaivoon. Haja-asutusalueella kiinteistöissä suurin osa ympäristöä kuormittavasta ravinteesta tulee vesivessallisista kiinteistöistä. Pönttö ei putsaa jätevesiä. Viemäristä alas valuva tuotos tuntuu usein olevan katoavaa. Saunarannassa, omassa tai naapurin kaivossa tai ojan rehevöitymisenä tuotos kyllä ilmenee. Ilman toimivaa jäteveden käsittelyä ravinteet rehevöittävät ympäristön ja sinilevä saa vallan. Nykyisen haja-alueen jätevesiasetuksen tarkoituksena on vaikuttaa oman lähiympäristön luonnon puhdistumiseen. Orgaanisesta aineksen, typen ja fosforin tuottamat haitat saadaan suurelta osalta kuriin käsiteltäessä vesivessan jätevedet oikein tai siirryttäessä sisäkuivakäymälöihin tai vanhaan uudistettuun huusiin. Talousvesille riittää usein maasuodattamo, johon tarvittaessa lisätään fosforin poisto. Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry Muutin Viljakkalan keskustaan keväällä 1988 ja tietysti solmin heti suhteen paikalliseen pankkiin. Vaihtoehtoja oli silloin vielä useampiakin tarjolla, oli Osuuspankki, Säästöpankki ja Postipankki. Valitsin Viljakkalan Säästöpankin, mutta hetken kuluttua huomasin olevani TAP:in asiakas. Samassa konttorissa kuitenkin asiat hoituivat edelleen. Muutaman vuoden kuluttua (1992) sama konttori muuttuikin Suomen Säästöpankin konttoriksi. Tämä suhde jäi kovin lyhyeksi ja jo seuraavana vuonna huomasin asioivani Osuuspankissa ja kohta TSOP:ssa. Nimet vaihtuivat, mutta konttori oli sama ja asiat hoituvat, kunnes kuntaliitoksen jälkeen vähitellen pankki oli auki aina vain harvemmin ja lopulta se yksikin päivä vietiin pois. Maaliskuulla 2009 ei kylällä enää ollut pankkia eikä tietenkään pankkiautomaattiakaan. Monia pankkeja koetettiin houkutella kylälle ja vihdoin syksyllä 2011 Jämijärven Osuuspankki päätti antaa Viljakkalalaisille tilaisuuden. Konttori avattiin huhtikuun alussa ja harvoin on Viljakkalassa väkeä ollut niin paljon liikkeellä kuin avajaistapahtumassa. Konttori on nyt auki kolmena päivänä viikossa maanantaina, torstaina ja perjantaina. Aika näyttää pärjätäänkö näillä vai tarvitaanko lisää päiviä. Alku näyttää lupaavalta. Minäkin olen solminut suhteen Jämijärven Osuuspankkiin ja toivon siitä pitkää ja vakaata. Hetken aikaa on kiertänyt kylällä sitkeä huhu, että myös kauppa olisi palaamassa. Tätä kirjoittaessa kiinteistössä näyttää vielä hiljaiselta, mutta toivo elää Leena Kunttu, Viljakkalan seurojentaloyhdistys ry 26 27

15 Kuulumisia Arkadianmäeltä Koko kylän koulu -hankkeen loppuseminaarissa alustanut FT Sami Tantarimäki Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta sekä hanketyöntekijät Jaana Kallio ja Minna Korhonen Kurjenkylän koulun edustalla. Kuva Juha Kallio. Virroilla toimii keskustan ala-asteen rinnalla vielä viisi kyläkoulua, joissa on keväällä 2012 yhteensä 186 oppilasta. Yhden tai useamman koulun lakkauttaminen on noussut säännöllisesti esiin sivistystoimen säästötavoitteita mietittäessä. Virtain kaupunginvaltuusto teki kuitenkin syksyllä 2011 päätöksen, että kyläkouluja ei lakkauteta ennen kuin koulun oppilasmäärä esioppilaat mukaan lukien laskee pysyvästi alle 20 oppilaan. Samalla Virtain kylien kehittämisyhdistys päätti selvittää, mitä säästöjä koulujen lakkauttamisesta todella saataisiin, mitä koulut merkitsevät kylille, ja voisivatko koulut toimia nykyistä laajemminkin palvelujentarjoajina esim. kasvavalle vanhusväestölle. Paikallisen toimintaryhmän rahoittaman Koko kylän koulu -hankkeen tavoitteet olivat kunnianhimoiset, eikä niitä aivan tavoitettu jo yksin siitä syystä, että käytännössä on mahdoton saada selville mm. tietyn koulun oppilaiden kuljetuskustannuksia. Totta on myös se, että asioita voidaan laskea monella tavalla, jolloin saadaan myös Koko kylän koulu Uhka kyläkoulun lakkauttamisesta vie pohjan kylän kehittämiseltä ja erityisesti asukashankinnalta. Vuodesta toiseen jatkuva epävarma tilanne haittaa osaltaan myös koulun toimintaa mm. jarruttamalla tarpeellisten tulevaisuuden investointien tekemistä niin koululla kuin ympäristössä. Paras keino pitää kylät elävinä on säilyttää koulu niissa kylissä, joissa koulu vielä toimii. toisistaan poikkevia lukuja. Tärkeintä on kuitenkin,että koulujen yhteisöllisestä merkityksestä keskustellaan eri toimijoiden ja myös kaupungin eri hallintokuntien kesken. Koulun lakkauttamisesta syntyville säästöille on käytännössä mahdoton laskea yhtä hintaa. Ylivoimaisesti suurin kuluerä koulutoimen budjetissa syntyy palkkakustannuksista, mistä on vastaavasti laskettavissa, että % säästöistä on saatavissa käytännössä vain ja ainoastaan palkkakuluista. Mikäli kunnassa on päätetty, että vakituisia viranhaltijoita ei eroteta, eikä henkilökunta ole eläköitymässä, on viranhaltijoille löydettävä uudet työpaikat, ja säästöt jäävät marginaalisiksi. Virroilla on lakkautettu 2000-luvun aikana jo kaksi kyläkoulua, mutta koulutoimen kustannukset ovat silti nousseet voimakkaasti. Pääsyitä tähän ovat toisaalta henkilökunnan palkkakulujen kasvu, toisaalta kuljetuskustannusten nousu. Kun nämä kaksi suurinta kuluerää näyttävät jatkavan kasvuaan vuodesta toiseen, on aiheellista kysyä, täytyykö odottaa kunnes kyläkoulut on säästetty ennen kuin saadaan aikaan rakentavampia uudistuksia esim. henkilökuljetusten suunnitteluun ja yhdistämiseen ja peräti valtionosuuksien jakoon. Koulujen lakkauttamisen sijaan kouluille voitaisiin etsiä lisää tuloja. Kyläkoulut toimivat jo nyt Virroilla kylien keskuksina ja monitoimitiloina sekä kylien muiden toimijoiden tärkeinä yhteistyökumppaneina. Lisätuloja näyttäisi olevan saatavissa erityisesti koulukeittiöiden ateriapalveluiden kautta. Jo nyt yhden kyläkoulun osalta ateriapalvelut viereiselle päiväkodille sekä säännöllisesti noin kymmenelle vanhukselle tuovat koululle huomattavasti tuloja, jotka puolestaan vähentävät koulun kokonaiskustannuksia. Hankkeesta löytyy lisää tietoa nettisivuilta Jaana Kallio Hanketyöntekijä Koko kylän koulu -hanke Pidetään palvelut lähellä Nykyisellä hallituksella on käytössään järeät aseet Suomen maaseudun tyhjentämiseksi. Maaseudun joukkoliikennetukia supistetaan. Maaseudulla julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta vähentää myös yhä supistuva junaliikenne. Ilman toimivaa kuljetusjärjestelmää myöskään yritystoimintaa ei voi harjoittaa missään. Polttoaineiden verojenkorotus nostaa liikkumisen kustannuksia eniten juuri sellaisilla alueilla, joissa on pitkät etäisyydet ja olematon joukkoliikenne. Hallitusohjelmaan kirjattu alempiasteisen tieverkon kunnon säilyttäminen ei toteudu. Liikenneministeri Merja Kyllönen on julkisuudessa kertonut, että rahat eivät siihen riitä. Loppuvat linja-autovuorot, polttoaineiden kallistuminen ja rapautuvat liikenneväylät johtavat siihen, että maaseudulla vietetään autotonta päivää joka päivä. Uudet vedenpuhdistusvaatimukset koskevat yli maaseudulla asuvaa suomalaista. Lain edellyttämät jopa euron investoinnit/kiinteistö on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hallitus kaavailee myös suurta kuntaremonttia. Kuntien yhdistämisen seurauksena palvelut siirtyvät uuden suurkunnan kuntakeskukseen. Palveluja on varmaankin tarjolla, mutta ne ovat yhä kauempana. Ilman omaa autoa palvelujen äärelle on entistä vaikeampi päästä. Tämän lisäksi poliisin toimintapisteet viedään yhä suurempiin kaupunkeihin ja verohallinto sulkee toimipisteitään maaseudulla. Onko Kataisen hallituksen tarkoituksena tyhjentää Suomen maaseutu ja etenkin haja-asutusalueet, tämän hallituskauden aikana? Edellä mainittujen toimenpiteiden perusteella vaikuttaa todella siltä, että Suomen maaseutua ollaan tyhjentämässä. Uskon kuitenkin, että tätä ei maaseudulla asuva väestö purematta niele. Kuntauudistuksen vastaanotto kentällä osoittaa kuitenkin sen, että hallituksen toimenpiteet eivät toteudu niin kuin hallitusohjelmassa on suunniteltu. Kuntia tulee ja kuntia menee, mutta kylät pysyvät. Täytyy muistaa, että ennen nykyistä kunnallishallintoa Suomea hallittiin vahvojen kylien kautta. Vuoden valtiopäivillä talonpojat anoivat, että kihlakunnanoikeudet saisivat luvan vahvistaa kyläjärjestykset siellä, missä niitä oli käytännössä. Helmikuun 20. päivänä 1742 valtiopäivät julkaisivat kyläjärjestysohjeet, joiden avulla ei ainoastaan pidetty hyvää järjestystä kylissä, vaan jossa myös osoitettiin yhtä ja toista, minkä tunteminen on maamiehelle tarpeellista. Uskoisin, että etenkin maaseudulla elävä vahva yhteisöllisyys on peräisin muinaisista kyläyhteisöistä. Kaiken globalisoitumisen ja keskittämisen vastavoimana toimii kylätoiminta. Muun muassa Pirkanmaalla toimii satoja aktiivisia kyläyhdistyksiä, joiden toiminnassa on tuhansia kylän miehiä ja naisia. Kuntakentän murros ja tehostamistarpeet asettavat haastetta myös kylille. Näkisin tilanteen myös mahdollisuutena tuottaa yhä kauemmaksi karkaavat palvelut lähellä. Tästä toiminnasta löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä, kuten vesiosuuskunnat, kylätalot, kylätalkkarit ja hoito- ja hoivaalan yritykset. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kyläyhdistykset eivät saa jatkossa olla talkoolaisia, joita yhteiskunta käyttää hyväkseen. Toiminnan pitää perustua terveeseen yrittäjyyteen, joka tuo toimentulon yrittäjälle ja tuottaa palvelun lähellä. Kehottaisinkin kuntasektorin kutsuvan myös kyläyhdistykset neuvottelupöytään, kun päätetään miten palvelut kunnassa tulevaisuudessa tuotetaan. Martti Mölsä kansanedustaja (ps) Punkalaidun 28 29

16 Kylätoiminnan yhteystietoja - ota yhteyttä, kysy lisää! Parkanon kylät nettiin hanke sai arvoisensa päätöksen! Aurinkoa, kesää, laineita, sinitaivasta, juhlaa, iloa, naurua ja suuria tunteita. Niistä on uunituoreet kylävideot tehty. Parkanon kylien uudistetut nettisivut houkuttelevat puoleensa innokkaita lukijoita, kuulijoita, näkijöitä. Jokaisesta kylästä on tehty ainutlaatuinen video, jonka avulla pääsee kylien tunnelmaan. Videoista välittyy elämisen ilo ja maaseudun rauha. Parkanon kylät nettiin hanke polkaistiin käyntiin Kesän aikana videot kuvattiin, ja syksyllä ammattilaiset Petri Merta KY / Mertavision työsti videoista todella onnistuneet kokonaisuudet. Hankkeen päätyttyä kaikki videot olivat ajallaan eetterissä, kyläläiset tyytyväisiä ja netti pullollaan uusia kiinnostuneita. Nettivideot olivat oikeasti yliveto. Nyt kylät ovat palanneet ryminällä 2000-luvulle, jossa aiotaan myös pysyä. Nettisivut ovat nimittäin nyt muokattavissa helposti ja nopeasti. Kylän omat nettivastaavat voivat tehdä päivityksiä täysin tässä hetkessä. Teksti: Jonna Rantala, Kehitysparkki Oy Parkanon kylät kutsuvat vierailemaan osoitteessa Maakunnallinen kylien yhteenliittymä Pirkan Kylät ry Heiskankuja Hämeenkyrö Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa Heiskankuja Hämeenkyrö Puh Puheenjohtaja Anne Mastomäki Rööpeenmaantie Pinsiö Sihteeri Marja Vehnämaa Heiskankuja Hämeenkyrö Puh Suomen Kylätoiminta ry c/o Willa Elsa Meijeritie Suomussalmi Puh. (02) Jos lehti tulee väärään osoitteeseen, ilmoita uudet tiedot kyläasiamiehelle joko puhelimitse: tai - kiitokset! Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry (Ikaalinen, Kihniö, Parkano) Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto Torikatu 7 A, Kankaanpää Puh. (02) Joutsenten Reitti ry (Hämeenkyrö, Sastamala, Punkalaidun) toiminnanjohtaja Petri Rinne Puistokatu 10, Sastamala Puh. (03) Kantri ry (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi) Toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti Hallilantie Tampere Puh. (03) Pirkan Helmi ry (Akaa, Valkeakoski, Urjala) Toiminnanjohtaja Eliisa Vesisenaho Kylmäkoskentie Kylmäkoski Puh Pomoottori ry (Juupajoki, Kuhmalahti, Orivesi, Pälkäne) Hankekehittäjät Merja Kirjasniemi Puh Mikko Rissanen Puh Koulutie 1 A Orivesi PoKo ry (Kuru, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat) Toiminnanjohtaja Juha Kolhinen Kauppakatu Mänttä Puh. (03)

17 Kyläkapula Kyläkapula-lehteä julkaisevat ja kustantavat Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke Pirkanmaan Maaseudun kehittämisyhdistykset Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Joutsenten Reitti ry Kantri ry Pirkan Helmi ry PoKo ry Pomoottori ry Päätoimittaja: Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa puh: Painos: 1500 kpl Taitto: Lindavision, Virrat Paino: Hämeenkyrön kirjapaino Kannen kuva: Marja Vehnämaa

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika 12.5.2015 klo 18.00 Paikka Läsnä Kirjaston neuvottelutila Timo Väisänen Nina Havakka Susanna Tiilikainen Annukka Monthan-Kosonen Maija Pusenius

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut Aluetoiminnan tarvekartoitus 142 vastausta avoinna 15.12.-15.1.2017 Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut 1. Tiedätkö mihin latualueeseen yhdistyksesi kuuluu? 2. Pidätkö

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot