Kuhankuono on patikoivan paratiisi. Liitto tapasi kansaa messuilla Förbundet träffade folk på mässor

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuhankuono on patikoivan paratiisi. Liitto tapasi kansaa messuilla Förbundet träffade folk på mässor"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Kuhankuono on patikoivan paratiisi Liitto tapasi kansaa messuilla Förbundet träffade folk på mässor Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund regional council of Southwest Finland Crevessä yritykset luovat verkostoja I Creve skapar företagen nätverk

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Työpaikalla pitää nauraa Pääkirjoitus 4-5 Liitto osallistui kirjamessuille ja Turun messuille 6 Maakuntahallitus vaatii lisää ammatillisen koulutuksen paikkoja 7 Juho Savo: Valtion on kuultava kuntia kuntauudistuksessa 8 Liikenneministeri Merja Kyllönen vieraili Varsinais-Suomessa 9 Digitaalisuus ja EU Salon seminaarin teemana Kuhankuonon retkeilyreitistö on erämaa lähellä Turkua 12 Yrityshautomo Creve tuo yrittäjille bisnesosaamista 14 Maakuntamuseolle luodaan kulttuuriympäristön portaali 16 Salon kulttuuripääkaupunkivuosi korostaa arjen kulttuuria Kun joku meistä onnistuu, iloitsemme yhdessä, toteavat luovien alojen yrittäjät yrityshautomo Crevessä (Viiri, s. 12). Tässä lauseessa piilee suuri totuus: Ilo. Yhdessä. Näinä valtion budjettileikkausten ja eurooppalaisten velkakriisien aikoina on helppoa masentua ja lamaantua. Juuri, kun pääsimme yhden taantuman yli, syöksymme seuraavaan. Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta hallituksen ehdottama maakunnan kehittämisrahan raju leikkaus on järkytys. Koko maassa potti vähenisi tämän vuoden 32 miljoonasta eurosta noin 14 miljoonaan. Maakunnassa käynnissä olevia hankkeita ei pystyttäisi jatkamaan eikä uusia aloittamaan. Maakunnan kehittämisrahalla on Varsinais-Suomessa vuosien mittaan valmisteltu tärkeitä hankkeita ja rahoitettu hyviä asioita kuten Pro Saaristomeri ja Saariston Rengastie, joka on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Vaakalaudalla ovat sekä Pietarin Turku-talo että Turun ja ympäristökuntien yhteinen joukkoliikennehanke. Miettikää nyt valtion päättäjät tarkasti, ennen kuin teette näin lyhytnäköisiä leikkauksia! Entä se ilo? Tänään ei ole helppoa puhua luovuudesta ja ilosta, mutta ne pitäisi nostaa arvoonsa juuri nyt, kun työelämä, hallinto- ja johtamismallit sekä yritykset kipeästi kaipaavat uudistumista. Seuraava ISO juttu olet sinä, kirjoittaa Taloussanomien kolumnisti Ville Tolvanen ( ), teemana kasvuyrittäminen. On turhaa miettiä mikä toimiala kasvaa eniten ja mihin kannattaa mennä jotta onnistuisi. On keskityttävä yrittämään sitä mitä haluaa. Sitä mitä eniten rakastaa. Jos haluaa menestyä, osaaminen on elintärkeää, mutta työpaikalla pitää olla myös luovuutta. Tutkimusten mukaan organisaatiokulttuuri voi lisätä tai vähentää henkilöstön luovuuden määrää työyhteisön positiivinen ilmapiiri on avainsana innostavalle ja luovalle työlle. Selkeitä tavoitteita pitää olla ja niitä toteuttavat usein tiimit. Tiimin pitää sitoutua tekemään kovaa työtä pyrkimyksenä on olla paras. Tiimin jäsenet ovat erilaisia, mikä lisää luovuutta ja rikkoo rajoja. Saman toteaa yrityshautomo Creven väki Turussa: Rajapinnoilta ja yhdistämällä syntyy uutta. Riskejä pitää uskaltaa ottaa. Töissä pitäisi voida heittää hulluja ideoita ilmaan, ja kaikelle voi nauraa yhdessä. Työmarkkinoilla hyvää fiilistä luovat ihmiset ovat haluttuja, koska on alettu ymmärtää, miten tärkeitä ilmapiiri ja yhteishenki ovat menestymiselle. Ikinä ei saa luovuttaa, jos itse uskoo asiaansa. Kuka olisi uskonut, että suomalaisten opiskelijoiden kehittämä peli Angry Birds olisi nyt ladattuna yli 350 miljoonaan laitteeseen ympäri maailman? Ja kuinka moni uskoi, että Turun telakalle tulisi risteilijätilaus? No, siellähän taas rakennetaan pian 300 metriä pitkää risteilijää toivottavasti paitsi vuosikymmenten mittaan kertyneellä huippuosaamisella, myös intohimolla, luovuudella ja ilolla. Työmarkkinoilla hyvää fiilistä luovat ihmiset ovat haluttuja VIIRI Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä 800 kpl Päätoimittaja Ulkoasu Antti Vaalikivi Kansikuva Antti Vaalikivi kirjaamo@varsinais-suomi.fi etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Skratta på arbetsplatsen När någon av oss lyckas gläds vi tillsammans, konstaterar kreativa företagare i företagskuvösen Creve (Viiri s. 12). I meningen ovan döljs en stor sanning: Gläds. Tillsammans. I tider av statliga budgetnedskärningar och europeisk skuldkris är det lätt att bli nedstämd. Ur Egentliga Finlands förbunds synvinkel är den nedskärning av landskapens utvecklingsmedel som regeringen föreslår en katastrof. I hela landet skulle summan minska från årets 32 miljoner euro till ca 14 miljoner. Projekt som redan pågår i Egentliga Finland kan inte fortsätta och inga nya kan påbörjas. Med landskapets utvecklingsmedel har man finansierat satsningar som Pro Skärgårdshavet och Skärgårdens Ringväg, som inbringat stöden mångfalt tillbaka. I vågskålen finns nu både Åbohuset i S:t Petersburg och Åbos och kranskommunernas gemensamma kollektivtrafikprojekt. Fundera nu noga efter, beslutsfattare, innan ni gör såhär kortsiktiga nedskärningar! Men glädjen då? I dessa dagar inte det första man funderar på, men glädjen borde lyftas på piedestal nu när arbetslivet, förvaltnings- och ledarskapsmodeller och företag ropar på förnyelse. Den nästa stora grejen är du skriver kolumnist Ville Tolvanen i Taloussanomat ( ) om temat företagande. Det är onödigt att fundera på vilken bransch som växer mest och vart man ska gå för att lyckas. Man ska bli företagare inom det man vill. Det man älskar mest. Om man vill nå framgång är kunskap viktigt, men på arbetsplatsen behövs också kreativitet. Forskning visar att organisationskulturen kan öka eller minska personalens kreativitet nyckelordet är en positiv arbetsatmosfär. Man måste ha klara målsättningar och de förverkligas ofta av team. Teamet måste förbinda sig till att jobba hårt målet är att vara bäst. Det är bra om medlemmarna är olika, det bryter barriärer. Det samma konstataterar Creves gäng i Åbo: Det nya föds i gränsområden. Man måste våga ta risker. På arbetsplatsen måste man få kasta galna idéer i luften och skratta åt allt tillsammans. På arbetsmarknaden är människor som sprider positiv energi eftertraktade, eftersom man börjat inse hur viktig arbetsatmosfären är för att nå framgång. Om man tror på sin sak, ska man aldrig ge upp. Vem hade trott att spelet Angry Birds, utvecklat av finländska studerande, nu finns laddat i över 350 miljoner mobilapparater runtom i världen? Och hur många trodde på att Åbovarvet skulle få en ny stor fartygsbeställning? Nåväl, nu bygger varvet snart igen ett 300 meter långt kryssningsfartyg förhoppningsvis inte bara med den toppkunskap man samlat på sig under tiotals år, utan också med kreativitet, passion och glädje VIIRI VIIRI

3 Liitto esitteli kirjamessuilla maakunnan luontoa Varsinais-Suomen liitto osallistui kolmatta kertaa omalla osastolla Turun kirjamessuille. Liitto esitteli toimintaansa kansalaisille, keskusteli ajankohtaisista aiheista ja keräsi tietoa kyselyjen avulla. Tämän vuoden messuteemana oli hyvinvointi ja luonto. Kuhankuonon retkeilyalue oli näkyvästi esillä. Osastollamme myytiin vaakunaviirejä, kirjoja ja jaettiin QR-koodein varustettuja rintamerkkejä. Kyselyt keskittyivät luonnossa viihtymiseen, lapsille oli erillinen kysely. Pääpalkintona oli kolmen hengen teltta, jonka voitti Paraisilla opiskeleva Benjamin Viberg. Pikapalkintoina oli mm. liiton ja edunvalvontajohtaja Lauri Palmusen tekemä maakunnan visailukirja "Mikä mikä maakunta". Yhteenvetoa messukyselyjen vastauksista, aikuisten kysely: 44 % vähentäisi kuntien määrää Kuinka monta kuntaa on Varsinais-Suomessa (28, 35 vai 56)? Kaksi kolmasosaa (458 vastaajaa) tiesi, että kuntia on 28 kpl, 24 % (158 vastaajaa) luuli, että kuntia on 35. Kuinka monta kuntaa Varsinais-Suomessa mielestäsi pitäisi olla? 294 vastaajaa (44 %) vähentäisi kuntien määrää nykyisestä, 32 % pitäisi määrän ennallaan ja 12 % perustaisi lisää kuntia. Haittaako tuulivoimala maisemassa retkeilyäsi tai ulkoiluasi? 572 vastaajaa (86 %) sanoi, ettei haittaa. 88 vastaajaa (13 %) sanoi, että haittaa. Keskusteluissa kävi usein ilmi, että tuulivoimaa kannatetaan mutta tuulimyllyjä ei haluta oman kodin tai mökin läheisyyteen. Kysyttiin myös Kuhankuonolla liikkumisesta. Ihmiset mm. sienestävät, patikoivat, marjastavat ja grillaavat nuotiolla Kuhankuonolla. Aika monet vastaajista eivät olleet käyneet Kuhankuonolla eivätkä tienneet alueesta juuri mitään. Aikuisten kyselyyn vastasi 668 henkilöä 64 eri paikkakunnalta, 52 % vastaajista oli turkulaisia. Lasten kysely, vastaukset: 71 % lapsista ja nuorista on yöpynyt metsässä Lapsilta kysyttiin retkeilystä ja kirjoista. Valtaosa (86 % eli 202 lasta) vastasi, että retkeilee koulun retkillä, 67 % retkeilee automatkan päässä vanhempien kanssa. 60 % lapsista retkeilee lähiseudun metsissä kavereiden kanssa. 168 lasta (71 %) on yöpynyt metsässä. Kysyttiin myös kirjoista. 95 % vastanneista hakee kirjansa kirjastosta, 70 % kirjakaupasta ja 61 % lainaa kaverilta. Vain 11 % vastaajista lataa kirjansa netistä. 236 lasta ja nuorta vastasi kyselyyn, 60 % vastaajista oli turkulaisia. Turkulaisten vastaajien keskimääräinen matka lähimpään kirjastoon on liiton kyselyn perusteella n. 2 km. Liitto ja yhteistyökumppanit esillä Turun messuilla Viiden organisaation osasto kiinnosti tuhansia messuvieraita, näkyvyyttä saatiin myös lavaesiintymisillä. Turun kaupunki, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Varsinais-Suomen liitto, Turun TE-toimisto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuivat ensimmäistä kertaa yhdessä Turun messuille Messuosaston teema oli Yhteistyöllä hyvinvointia maakuntaan. Varsinais-Suomen liiton henkilöstö keskusteli messuvieraiden kanssa mm. tuulivoimasta ja Salo-Lohja radan kaavoituksesta. Viiden organisaation johtajat Juho Savo, Pekka Sundman, Rauno Saari, Veli-Matti Vesterinen ja Jouko K Lehmusto keskustelivat messujen C-lavalla maakunnan kehittämisen näkökulmista ja hallitusohjelman painopisteistä. Varsinais-Suomen liiton Heidi Saaristo ja puhuivat lavalla maankäytön kuumista kysymyksistä. Yhteensä noin 5000 henkilöä osallistui yhteiskyselyyn, jossa kysyttiin mitkä organisaatiot tuottavat mitäkin palveluja. Pääpalkinto oli Jopo-pyörä, jonka voitti Tomi Puranen. Lisäksi arvottiin viisi sadan euron lahjakorttia Turun kaupunginteatteriin. Liitto kyseli tuulivoimasta, Saaristomerestä ja paikallisjunista Varsinais-Suomen liitto teki oman messukyselyn, jossa kysyttiin mielipiteitä tuulivoiman rakentamisesta, Saaristomeren puhdistumisesta ja paikallisjunaliikenteestä Turusta Saloon, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle. Vastauksista voi päätellä, että kansalaiset eivät ole luopuneet toivosta Saaristomeren puhdistumisesta. Tuulivoiman lisärakentamista kannatti jopa 88 % vastanneista ja paikallisjunia Turusta maakuntaan käyttäisi 81 % vastanneista. Noin 360 henkilöä vastasi kyselyyn. Tätä mieltä ihmiset olivat: Uskotko, että Saaristomeri on 10 vuoden päästä puhtaampi kuin nyt? 239 henkilöä vastasi kyllä, 117 vastasi ei. Pitäisikö Varsinais-Suomeen rakentaa lisää tuulivoimaa? 318 vastasi kyllä, 37 vastasi ei. Matkustaisitko paikallisjunalla Turusta Uuteenkaupunkiin, Loimaalle tai Saloon? 292 vastasi kyllä, 64 ei. Vastaajat kommentoivat aiheita myös vapaasti, alla poimintoja: Saaristomeren puhdistuminen: Uskon että meri puhdistuu, jos kaikki valtiot osallistuvat. Syytä olisi! Suojeluasioita luukutetaan liikaa. Pakko olla! Toivoisin niin, mutta pahaa pelkään että ei. Jokaisen pitää huolehtia omasta osastaan. Tuulivoiman lisärakentaminen: Mieluummin tuulivoima kuin ydinvoima. Sopiviin kohteisiin, taloudellisesti oikeisiin kohtiin. Kyllä, mutta ei liian lähelle asutusta. Pitäisi! Ekologia ja tulevaisuuden ala! Kyllä, ja saa näkyä ikkunasta! Merialueisiin kyllä teho suurempi. Aurinkovoimaa. Energiaa pitäisi säästää. Paikallisjunalla matkustaminen: Tarvittaessa matkustaisin, hintojen ollessa sopusuhtaiset. Kyllä, jos se on nopeampi kuin bussi. Kyllä, myös Turusta Paimioon. Julkinen on kannatettava asia. Ehdottomasti! Ehkä lomareissulle. Jos olisin menossa noihin kaupunkeihin, käyttäisin paikallisjunaa VIIRI VIIRI

4 Juho Savo maakuntajohtaja Tavoitteena lisää aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi toukokuussa maakuntien liittoja laatimaan ministeriölle maakunnittaisen esityksen nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajapaikoista koulutusaloittain ja -asteittain. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus on antanut asiasta lausunnon ja edellyttänyt aloituspaikkamäärän nostoa vuonna 2016 ammatillisen koulutuksen osalta, vastaamaan työvoimatarpeita tulevaisuudessa, sekä samanaikaisesti aikuiskoulutustarjonnan merkittävää lisäystä. Korkeakoulujen osalta tavoite on vuoden 2016 aloituspaikkojen kokonaismäärän pitäminen likimain ennallaan sekä aikuiskoulutustarjonnan lisääminen. Varsinais-Suomi toimii merkittävänä ruotsinkielisen koulutuksen tuottajana valtakunnallisesti ja myös alueellisesti. Liitto edellyttää aloituspaikkojen mitoituksessa ottamaan huomioon ao. koulutuksen erityispiirteet mm. valmistuneiden työelämään sijoittumisen osalta sekä ruotsinkielisten ikäluokkakehityksen. Saariston erityisolosuhteet tulee huomioida erityisesti II asteen koulutuksen organisoinnissa. Koulutuksen nuorisoasteen aloittajapaikkatavoitteet Varsinais-Suomen osalta yhteensä: Tavoitteet vuodelle 2016 yhteensä (aloittaneet ka ) Ammatillinen 4534 (3764) AMK 2758 (2570) Yliopisto 2388 (2346) Muu 400 Yhteensä (8680) Lisäystavoite ammatillisen aikuiskoulutuksen aloittajapaikkojen osalta vuodelle 2016 on noin 1000 paikkaa Tavoitteena maakunnallisen ennakoinnin verkostomalli Esa Högblom Ennakointi alueellisen kehittämisen välineenä perustuu valintojen ja päätösten tekemiselle ennusteiden perusteella. Keskeisiä osa-alueita ovat mm. koulutuksen suunnittelu ja elinkeinojen kehittämistoimet. Varsinais-Suomessa on ennakointitoimintaa toteutettu jo 1990-luvun lopulta lähtien. ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton koordinoiman osan organisoituminen on 2000-luvulla vaihdellut projektirahoitteisesta ns. virkatyönä tehtävään toimintaan. Tueksi on myös luotu erityyppisiä foorumeja. Maakunnallisen ennakointifoorumin puitteissa on valmisteltu ns. verkostomallia jatkotyöskentelyn perustaksi. Tavoitteena on, että Peruskoulun jälkeen tarvitaan opiskelupaikka Varsinais-Suomen liitto korostaa maakunnan asemaa koulutusmaakuntana, joka kouluttaa osaajia koko Suomen ja Euroopan tarpeisiin. Keskeisiä haasteita ovat mm. Suomen kasvava riippuvuus kansainvälisestä toimintaympäristöstä, palvelualavaltaistumisen eri muodot ja ikärakennekehitys sekä elinkeinoelämän rakennemuutos. Huolestuttavana piirteenä erityisesti Turun seudulla näkyy peruskoulunsa päättäneiden nuorten osalta liian usean jääminen vaille jatkokoulutuspaikkaa. Koulutuksen työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä on vahvistettava. Moduulitutkintojen hyödyntämistä joustavampien tutkintokokonaisuuksien rakentamiseksi tulee hyödyntää. Keskeinen tavoite on opiskelumotivaation ja sitä kautta koulutuksen läpäisyasteen parantaminen. Toisen asteen koulutusjärjestelmän tulee turvata opiskelupaikat perusopetuksen päättäneille nuorille, pääosin siten, että opiskelu on mahdollista kotoa käsin. Valtioneuvosto hyväksyy loppuvuonna 2011 uuden koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallisen kehittämissuunnitelman vuosille Lisätietoja: Esa Högblom, Mervi Kylmälä, verkostomallin vaiheittainen toteutus voitaisiin käynnistää vuoden 2012 aikana. Mikä kuntarakenne on varsinaissuomalaisille paras? Vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntauudistuksen malli on kirjattu hallitusohjelmaan. Se ei välttämättä ole ainut malli, kun tavoitteena on kuntalaisten palvelujen turvaaminen taloudellisesti ja tehokkaasti koko maassa. Lähes kaikissa muissa Euroopan maissa peruskunta tuottaa lähimmät palvelut, mutta kun siirrytään terveysturvan, koulutuksen, kunnallistekniikan, joukkoliikenteen jne piirissä kalliimmin ja vaikeammin tuotettaviin palveluihin, on palvelujen tuottajana yleensä kuntaa suurempi alue, jolla on oma suoraan vaaleilla valittu hallinto. Pikkuvaltioissa nämä asiat voi suoraan hoitaa jopa valtio. Kun Suomessa edelleen on päätetty tuottaa palvelut pääsääntöisesti kuntien toimesta, on loogista, että kuntien voimavaroja tätä tarkoitusta varten alueellisesti kootaan. Hallituksen kuntauudistustavoite on tästä lähtökohdasta oikea. Vaikka Paras -uudistuksen yhteydessä kuntarakennetta on pyritty vahvistamaan, ovat sen tulokset jääneet selvästi puolitiehen. Meillä toteutunut 10 kunnan liitos uudeksi Saloksi oli jo sitä mihin hallitus nyt pyrkii. Vastaavasti maakunnassa sinnitellään vielä monissa asukkaan kunnissa vanhaan malliin ja halutaan myös pysyä sellaisina. Kuntarakenteen erilaisuus ja hajanaisuus on tässä tilanteessa vaan korostunut. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen vaatii onnistuakseen sitoutumista uudistuksen tavoitteisin. Siinä asiassa ylimielisyys ja ylhäältä annetut käskyt ovat parasta mitä uudistushankkeiden vastustajat voivat valtiolta saada. Tähän uudistukseen lähdettiin nyt tässä mielessä selvästi vähän liian takki auki. Reaktio on jo saatu. Vaikka varmasti on hyvä, että valtion puolelta tehdään asiasta kokonaisvaltainen pohjaesitys, johon otetaan päätöksenteossa kantaa, on välttämätöntä, että ko. pohjaesityksen valmistelun yhteydessä on vakavasti kuultu niitä tahoja, joita uudistus koskee. Ellei alueilla olla voitu vaikuttaa esityksen sisältöön ei siinä silloin myöskään mitään puolustettavaa voi olla! Uudistuksen yhteydessä on käytetty puheenvuoroja, joissa on todettu, että kun kunnista tehdään työssäkäyntialueiden suuruisia, ei maassa enää jatkossa tarvita muuta hallintoa kuin suurkunnat ja valtio. Tässä on haksahdettu pahasti. Aina on kuntayksikköä suurempaa aluetta koskevaa yhteensovittamista ja suunnittelua (maakuntakaavataso). Yhtä selvää on, että on palvelutuotantoa, joka palvelee kuntaa suurempaa aluetta. Myös sen tuottamisen hallinnointi demokraattisesti on oleellista. Esimerkkinä vaikka erityisvaativa keskussairaalatasoinen terveydenhoito, pelastustoimi, ammattikorkeakoulut, joukkoliikenne Suomessa on nyt Ahvenanmaan lisäksi 18 maakuntaa, joilla on oma kuntaperusteinen hallintonsa. Jos ja kun kuntarakenne oleellisesti uudistuksessa kasvaa, seuraa siitä, että myös nämä alueet muuttuvat. Syntyy joko maakuntien kerrannaisia tai vallan uusia aluerajoja. Tähän olisi voitu mennä jo vuoden 2010 alusta voimaan astuneessa aluehallintouudistuksessa. Silloin maakuntarajat lyötiin tarpeettomasti kiinni. Nyt hallitusohjelmassa lyödään valtion ELY-keskusten rajat kiinni. Kumpikin periaate on syytä avata, sillä maakuntahallinnon yksiköiden ja valtion aluehallinnon ELY-keskusten aluejaon tulisi välttämättä olla sama. Pidemmän päälle pitäisi mennä siihen, että nämä kaksi viranomaista yhdistettäisiin yhdeksi. Kuntarakenneuudistuksen psykologiaan vielä: Kun valmistelu nyt on alkanut, on alueiden paineesta ryhdytty kuulemaan halukkaita mielipiteensä esittäjiä. Loogisinta ja perustelluinta olisi, että valmistelijat ottaisivat koko maan kuntakenttää edustavat maakunnan liitot mukaan valmistelutyöhön. Niillä on paras kokonaiskuva alueensa kunta- ja palvelurakenteesta ja sen kehitykseen vaikuttavista ilmiöistä. Jos valtio pyytää viranomaisena toimivaa maakunnan liittoa esittämään oman näkemyksensä uudistuksen toteuttamisesta maakunnassaan, niin kyllä se sen myös vakavasti harkiten ja tarvittaessa kuntavaalien tuloksen mukaisen demokraattisen hallituksen äänestyspäätöksellä uudistuksen valmistelijoille antaa. Tätä korttia ei kannattaisi nyt jättää käyttämättä. Valmistelussa on luvattu järjestää kuulemiskierros kevättalvella Välttämätön sinänsä. Tehokkainta olisi kuitenkin saada maakunnat hankkeen toteutukseen mukaan jo sitä ennen. On välttämätöntä, että on vakavasti kuultu niitä tahoja, joita uudistus koskee VIIRI VIIRI

5 Lauri Palmunen Nykyisen Varsinais-Suomen alueella oli 1960-luvun alussa 72 kuntaa. Nyt kuntia on 28. Jos hurjimmat suunnitelmat toteutuvat, maakunnassa on vuoden 2015 alussa viisi kuntaa. Kuntarakenteesta päättäminen on poliittinen päätös. Se on poliittinen päätös sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Ministerit, kansanedustajat ja kunnalliset luottamushenkilöt on asetettu temppelin harjalle. Liitto on mukana työssä Vaikka maakunnan liitolla ei ole asiassa päätösvaltaa, on Varsinais-Suomen liitto monin tavoin mukana kuntaprosessissa. Yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vaikutetaan palveluihin ja hallintoon. Tässä viitattakoon vaikkapa meneillään olevaan Turun seudun rakennemallityöhön. Tuotamme tietoa päätöksenteon pohjaksi koskien muun muassa pendelöintiä ja palvelujen saatavuutta. Liiton tehtävänä on ylipäätään lisätä maakunnan tunnettavuutta. Kuntarakenne puntarissa Kuntarakenteesta päättäminen on poliittinen päätös. Kuntarakenneryhmä palvelee Varsinais-Suomen liiton virastossa toimii tiedon tarvitsijoita palveleva kuntarakenneryhmä. Ryhmässä ovat mukana Lauri Palmunen (kuntarakenteen kehitys), Heikki Saarento (rakennemalli), Kalle Larsson (kuntayhteistyö), Raimo Korhonen (yhteispalvelu), Mervi Kylmälä (tilastot), Lasse Nurmi (yhdyskuntarakenne) ja Satu Kottonen (karttatyö). Liikenneministeri vieraili Varsinais-Suomessa Janne Virtanen Liikenneministeri Merja Kyllönen tutustui liikenteen kehittämistarpeisiin maakunnassa. Erityisesti valtatien 8 kehittäminen oli priorisoitu ohjelmassa korkealle. Kyllönen vieraili mm. Salossa, Mynämäellä, Turussa sekä tutustui Turun telakkaan. - Varsinais-Suomen liitto sekä muut maakunnan toimijat olivat keränneet liikenneministerille laajan aineiston valtatien 8 kehittämisestä ja hankkeen perusteluista, kertoi maakuntajohtaja Juho Savo. Savo toivoi vierailun osaltaan edistävän tien kehittämiseen tarvittavaa valtion rahoitusta. - Näen saamani informaation perusteella kasitien kehittämiselle kolme keskeistä perustelua: elinkeinoelämän tarpeet, kaupunkiseudun saavutettavuus sekä liikenneturvallisuus, totesi liikenneministeri. Liikenneministeri Kyllönen korosti keskusteluissa pitkäjänteisyyden lisäämistä liikennesektorin suunnitteluun ja investointien rahoitukseen. Ministeri nosti tieverkon kehittämisen rinnalle tärkeiksi teemoiksi myös raideliikenteen sekä olemassa olevan liikenneverkkojen korjausvelan purkamisen. Valtatien 8 ja muiden liikenteen kehittämishankkeiden tulevaisuus linjataan liikennepoliittisessa selonteossa, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa Trafikministern besökte Egentliga Finland Trafikminister Merja Kyllönen besökte Egentliga Finland och bekantade sig bland annat med riksväg 8 och dess utvecklingsbehov. Kyllönen besökte bl.a. Egentliga Finlands förbund, Salo, Virmo och varvet i Åbo. Landskapsdirektör Juho Savo hoppas att besöket kan främja statsfinansieringen för riksväg 8. Trafikminister Kyllönen poängterade vikten av att tänka långsiktigt i stora trafikprojekt. Förutom att utveckla vägnätet måste också banlinjerna och de nuvarande vägarna förbättras, tillade hon. Riksväg åtta och övriga trafikprojekt avgörs i den trafikpolitiska redogörelsen, som ska överlämnas till riksdagen i april Digitaalisuus pääteema Open Days -jatkoseminaarissa Salossa Euroopan alueiden, kaupunkien ja kuntien edustajat tapaavat Brysselissä yhdeksättä kertaa Open Days -päivillä lokakuussa. Yksi teema on Eurooppa strategia, joka rakentuu seitsemälle lippulaivahankkeelle. Yksi hankkeista on EU:n digitaalistrategia. Sitä toteutetaan Suomessa omalla vuosille ajoittuvalla digitaalisella agendalla. Työllisyyttä ja kasvua voidaan edistää digitaalisen tiedon tehokkaammalla käytöllä palvelu- ja tuotekehityksessä. Tämä avaa lupaavia näkymiä niin yrityksille kuin muille toimijoille. Mitä tämä tarkoittaa Varsinais-Suomen kannalta? Miten EU tukee digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä? Syökö vai tuoko kehitys työpaikkoja? Auttavatko paremmat digitaaliset palvelut turvaamaan peruspalvelut myös maaseudulla? Voiko Salon seudun nouseva terveysteknologian klusteri toimia mallina muuallakin Suomessa ja Euroopassa? Seminaari Salossa 15 marraskuuta Salon kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Eurooppatiedotus ja Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto järjestävät Open Days 2011-jatkoseminaarin tiistaina klo Salon Astrum-keskuksen teatterissa, Salorankatu 5-7. Ohjelmassa on mm. Katsaus Suomen digitaaliseen agendaan EU:ssa (viestintäneuvos Taru Rastas, liikenne- ja viestintäministeriö), Visioita tulevaisuusorientoituneesta terveysteknologiasta (professori Niilo Saranummi, VTT) sekä Salon kaupungin hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehitystä tukevan EU-hankkeen esittely VIIRI VIIRI

6 Etelän Erämaa Kuhankuono avaa luonnon monet ihmeet kuhankuono Missä sijaitsee: n. 35 km Turusta pohjoiseen, pääosin Mynämäen, Nousiaisten, Vahdon, Pöytyän ja Auran kuntiin kuuluvilla metsäalueilla. Palvelut: maaseutumatkailua, liikuntapalvelut, juhlatilat, ruokailu- ja majoituspalvelut Huomaa myös tämä: Kuhankuonolta löytyy myös luontotalo, ratsastustalli ja matkailuyrityksiä, joissa on pieneläimiä Kuhankuonon retkeilyreitistö on upea pala erämaata lähellä Turkua. Opastetut reitit kulkevat vaihtelevan maaston läpi; metsissä, kallioilla ja keitailla. Kun kävelee pitkospuita pitkin kauniin suoalueen läpi ja kumartuu maistamaan karpaloa, ihailemaan lintuja tai ruskan värejä, elämä totisesti maittaa. Laajat reittikokonaisuudet johtavat mm. Vaskijärven luonnonpuistoon ja Kurjenrahkan kansallispuistoon. Jos aikaa ja tarmoa riittää, voi valita 30 kilometrin Vajosuon vaelluksen ja yöpyä laavussa. Matka kulkee Vajosuon ja Kurjenrahkan laajojen suoalueiden läpi. Suosittu Pukkipalon reitti on 9 km pitkä ja johtaa Pukkipalon suojellun aarnimetsän läpi, kun taas Pirunkirkon patikalla jyrkät kalliot vaativat kulkijalta enemmän voimia. Jos kaipaa veden läheisyyttä, voi valita helppokulkuisen kahden järven kierroksen. Se kulkee Pyhä- ja Elijärven ohi sekä Kattilakallion hiidenkirnujen luo. Reittien varrella on mukavia grillauspaikkoja ja penkkejä, joilla voi ihailla maisemia. Paitsi vaeltaa Kuhankuonolla voi myös hiihtää, maastopyöräillä, sienestää ja marjastaa. Paikalliset yrittäjät järjestävät ryhmille ikimuistoisen päivän luonnossa, Kuhankuonolta löytyvät myös juhlatilat ja majoituspalvelut. Naturens under finns i Kuhankuono Vandringsområdet Kuhankuono är ett fint stycke vildmark nära Åbo. Utmärkta rutter löper genom varierande terräng; i skogar, på berg och ängar. När man vandrar över spångar genom vacker sumpmark och böjer sig ned för att smaka på ett tranbär, beundra fåglar eller höstens färger ler livet. Vidsträckta vandringsleder leder bland annat till Vaskijärvi nationalpark och nationalparken Kurjenrahka. Om man har tid och ork kan man välja 30 kilometers vandringen i Vajosuo och övernatta i vindskydd. Färden går genom de vidsträckta sumpmarkerna Vajosuo och Kurjenrahka. Den populära Pukkipalo-rutten är 9 km lång och leder genom den skyddade urskogen Pukkipalo. Väljer man vandringen till Pirunkirkko kräver de branta bergen mer krafter av vandraren. Vill man se vatten väljer man den lätta leden vid två sjöar, den leder förbi Pyhä- och Elijärvi och till Kattilakallios jättegrytor. Vid vandringslederna finns grillplatser och bänkar där man kan beundra landskapen. Förutom vandra kan man också skida, terrängcykla, plocka svamp och bär i Kuhankuono. Lokala företag ordnar naturdagar åt grupper, man hittar också festlokaler och inkvartering. ANTTI VAALIKIVI VIIRI VIIRI

7 Creven yrityshautomossa toimivat mm. takana vas. Ivar Gestranius (yritys LoOok Industries), Jussi Pyysalo (Painting Db), Anu Juva (Niin of Finland), Anne Simola (Creative Care), Marja Eivola (Niin of Finland) ja Aurora Nieminen (Valoa by Aurora). Edessä vasemmalla Creven Päivi Rytsä. Creve antaa luoville liikeideoille siivet Turun keskustassa toimii yrityshautomo Creve, joka auttaa luovien alojen yrityksiä kehittymään ja kasvamaan kaupallisesti. Luovissa yrityksissä on yleensä paljon osaamista, mutta harvemmin bisnesosaamista, toteaa Creven hautomopäällikkö Päivi Rytsä. Creve perustettiin, koska tarvetta Varsinais- Suomessa on. Oppilaitokset kouluttavat luovien alan ammattilaisia, mutta liian moni siirtyy pääkaupunkiseudulle, koska muita vaihtoehtoja ei ole, sanoo Rytsä. Creve yrittää lisätä luovien yritysten liiketoimintaosaamista ja tähän mennessä työssä on onnistuttu hyvin. - Olemme molempina vuosina ylittäneet tavoitteemme. 16 yritystä on perustettu ja lisää on tulossa, Päivi Rytsä kertoo. Menestystarinat syntyvät yhdistelmistä Jotta yrityshautomoon pääsee, pitää olla erittäin hyvä, uusi liikeidea ja kasvutavoitteita, mielellään kansainvälisille markkinoille. Yritykset ovat Crevessä keskimäärin 1,5 2 intensiivistä vuotta ja toimintaan pitää sitoutua vahvasti. Creven toiminnassa on eri alan yrityksiä ja eri-ikäisiä yrittäjiä, mikä on vahvuus. Päivi Rytsä uskoo, että menestystarinat syntyvät rajapinnoista, kun eri aloja yhdistetään uudella tavalla. Talon toimijat edustavat mm. muotoilua, IT- ja matkailuosaamista sekä työhyvinvointia. Eräät ovat telakan entisiä alihankkijoita. - Myös pelialan yrityksiä on. Ala on Suomessa nosteessa. Pitää vain varmistaa, että osaavaa työvoimaa on saatavilla, kun projekteja tulee, Rytsä muistuttaa. Yhdessä iloitaan Crevessä yhteisöllisyys on voimavara. Tietoa jaetaan ja yhdessä iloitaan, kun joku onnistuu vaikka saamaan myyntiä tai ulkopuolista rahoitusta tai löytää hyvät jakelukanavat. Yksi menestyjä on LoOok Industries, jossa kaksi nuorta yrkeshögskolan Noviassa oppinsa saanutta muotoilijaa suunnittelevat julkitilan huonekaluja teemalla Privacy (Yksityisyys). Huonekalut, jotka tuovat yksityisyyttä mm. auloissa tai lentokentillä, on huomioitu myös ulkomailla. Ivar Gestranius kehuu tukea, jota LoOok Industries on Crevestä saanut. Päivi Rytsä uskoo luovien alojen työllistävään vaikutukseen. - Yritykset luovat verkostoja ja alihankintaketjuja alueella. Esimerkiksi yhdellä Creven toimijalla on lähituotanto-idea, tuotteet hankitaan enintään 30 km etäisyydeltä. Yrityshautomo Creve Perustettu syksyllä 2009 Jalostaa yrittäjän kanssa yritysidean kannattavaksi liiketoiminnaksi Tarjoaa toimitilat yrittäjille Turun keskustassa (Käsityöläiskatu 4) Toiminnasta vastaa Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu (HUMAK) Kansainvälistyminen on yhteispeliä Pia Poikonen Varsinais-Suomen liiton toteuttama Yrityspalvelujen verkosto Varsinais- Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen vauhdittajaksi -hanke eli KV-foorumi päättyi kesäkuussa. Projektin tavoitteena on ollut välittää tietoa Varsinais-Suomen kansainvälistymispalveluista, -hankkeista, -verkostoista, ja -rahoituksesta sekä kannustaa yrityksiä hakemaan kasvua kansainvälistymällä ja hyödyntämällä KV-foorumin palveluverkostoa. KV-foorumi on ollut avoin kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille toimijoille, niin yrityksille kuin julkisille organisaatioille. Uusia ideoita ja yhteistyötä Projektin aikana on syntynyt uusia ideoita ja hankkeita, tiedonkulku on parantunut ja päällekkäisyydet vähentyneet. Varsinkin julkisten toimijoiden yhteistyö ja tiedonvaihto sekä oppilaitosyhteistyö ovat kehittyneet. Kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevien yritysten neuvonta ja ohjaus muihin palveluihin on ollut nopeaa ja joustavaa. Kansainvälistyminen on elinehto monelle varsinaissuomalaiselle yritykselle. Kansainvälistyminen on elinehto monelle varsinaissuomalaiselle yritykselle. Maakunnan näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että kansainvälistymiseen liittyviä palveluita ja toimijoiden yhteistyötä kehitetään edelleen määrätietoisesti, ennakoiden ja avointa viestintäpolitiikkaa noudattaen. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla olemme vahvempia kansainvälisillä markkinoilla. Alun perin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käynnistämä KV-foorumi on ollut lajissaan Suomen ensimmäinen maakunnallinen kansainvälistymisverkosto, johon kuuluivat kaikki keskeiset palveluntuottajat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Vastaavia KV-foorumeita on perustettu myös muihin maakuntiin. Krista Taipale on Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö. european.office@turku.fi Talouden epävarmuus on ykkösaihe Krista Taipale Suomessa nautittiin aurinkoisista hellepäivistä toinen toisensa perään. Kulttuurielämyksiä, uimista ja saunomista Suomen kesää! Belgiassa sitä vastoin pidettiin sadetta. Kesän lämpötilat olivat syksyn lukemissa ja sadetta kesti miltei koko heinä- ja elokuun. Tilastojen mukaan tämä kesä oli Belgiassa kylmin ja sateisin 120 vuoteen. Syyskausi on lähtenyt Brysselissä rivakasti käyntiin. Täälläkin yksittäinen asia yli muiden on epävarmat talousnäkymät. Kuitenkin samaan aikaan myös Turun ja Varsinais-Suomen alueen näkökulmasta tärkeitä ja tulevaisuuteen vaikuttavia asioita on edistettävä ja työn alla: lokakuun alkupuolella odotetaan seuraavan ohjelmakauden rakennerahastoihin liittyviä asetusehdotuksia. Myös monet muut asiat, kuten uuden EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelman valmistelu etenee. Myös innovaatio- ja tutkimusasioissa alue- ja paikallistason merkitys on tärkeä erityisesti suotuisan innovaatioympäristön ja alueellisen yhteistyön näkökulmista. Itämeren alue ja sen kehittäminen on loppuvuoden EU:n puheenjohtajamaana toimivan Puolan asialistalla vahvasti. Syksyllä järjestetään Itämeristrategian täytäntöönpanoon liittyvä konferenssi Puolassa, Gdanskissa. Myös komissio julkaisi kesäkuun lopussa oman arvionsa Itämeristrategian tähänastisesta täytäntöönpanosta. Arvion mukaan Itämeristrategia on ollut monelta osin onnistunut. Itämeren alueen toimijoiden yhteistyötä on edistetty sekä saatettu samansuuntaiseksi. Myös suurin osa ns. lippulaivahankkeista on edistynyt tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Toki haasteitakin on ilmennyt. Strategian toimeenpanon vastuutus ja roolitus eri toimijoiden kesken on koettu ajoittain epäselväksi. Myös käytettävissä oleva rahoitus erityisesti sen puute on aiheuttanut pulmia. Erityisen huolissaan ollaan nykyisen rakennerahastokauden loppuvaiheessa saatavilla olevasta rahoituksesta ja erityisesti mahdollisesta rahoitusohjelmien alkamisen myöhästymisestä seuraavalla EU-rahoituskaudella. Belgia on porskuttanut edelleen ilman virallista hallitusta ja sillä on tähän asiaan liittyvä maailmanennätys 15 kuukautta! Mutta nyt Belgiassa on otettu askelia kohti hallituksen muodostumista. Neuvotteluita on käyty syyskuun aikana kiivaasti. Syvän poliittisen kriisin taustalla ovat Belgian kahden osan, hollanninkielisen Flanderin ja ranskankielisen Vallonian moninaiset erimielisyydet. Belgiassa asuviin ulkomaalaisiin tämä kiista ei yleensä ylety, mutta pitkältä historiasta juontuvan epäluottamuksen valloonien ja flaamien välillä kyllä aistii nopeasti heidän kanssaan keskusteltaessa. Belgian kaksijakoisuus on monitasoista. Belgiassa toimii kaksi erillistä demokratiaa. Hollanninkielisessä Flanderissa hollanninkieliset puolueet, alueparlamentti ja aluehallitus harjoittavat omaa hollanninkielistä demokratiaansa. Ranskankielisessä Valloniassa ranskankieliset poliittiset puolueet, alueparlamentti ja aluehallitus harjoittavat ranskankielistä demokratiaansa. Kysymys ei myöskään ole pelkästä kieliriidasta, vaan kyse on erityisesti kulttuurieroista. Pitkistä historiallisista perinteistä sekä vaikeistakin kollektiivisista kokemuksista johtuen flaamien ja valloonien omat käsitykset itsestään, kulttuuriperinteestään ja identiteettinsä suuntautumisesta ovat hyvin erilaisia. Nämä kaksi kielialuetta elävät myös selvästi omaa todellisuusmaailmaansa, jota erityisesti media ylläpitää. Nämä kaksi erilaista todellisuutta eivät selvästi kohtaa toisiaan. Brysselin merkitys Belgialle EU-instituutioiden pääkaupunkina on kuitenkin maan koossa pitämisessä hyvin suuri. Jääkin nähtäväksi, saako Belgia syksyn aikana virallisen hallituksen VIIRI VIIRI

8 Maakuntamuseo saa innovatiivisen kulttuuriympäristön portaalin Maakuntamuseo ja paikkatietokeskus Lounaispaikka ovat kehittäneet tietojärjestelmää maakunnan kulttuuriympäristöön liittyvän aineiston tallentamiseksi ja jakamiseksi. MIP-portaaliksi (museon informaatioportaali) nimetty tietopankki sisältää nyt noin inventoidun kiinteistön ja rakennuksen tiedot. Tietopankki sisältää inventoidun kiinteistön ja rakennuksen tiedot. Tuulivoimakaava on nyt vireillä Varsinais-Suomen alueella on aloitettu tuulivoima-alueet osoittavan vaihemaakuntakaavan laadinta. Kaavassa osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet mantereelta ja rannikon suurilta saarilta. Vaihemaakuntakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaava on kuulutettu vireille. Kaavaluonnoksen on tarkoitus olla nähtävillä keväällä 2012, jolloin siitä on mahdollista antaa mielipiteitä. Tämän jälkeen luonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon ja aloitetaan kaavaehdotuksen laadinta. Kaava nähtävillä ensi vuoden lopussa Kaavaehdotus on nähtävillä loppuvuonna 2012, jolloin ehdotuksesta voi antaa muistutuksia. Kaavatyön on tarkoitus valmistua vuoden 2013 kesään mennessä. Työssä tehdään yhteistyötä kuntien ja eri viranomaisten kanssa sekä laaditaan tarvittaessa lisäselvityksiä esimerkiksi linnustovaikutusten osalta. Varsinais-Suomen alueelta keväällä 2011 valmistunut tuulivoimaselvitys toimii perusselvityksenä. Kaavan laadinnasta saa lisätietoja Varsinais-Suomen liiton internet-sivuilta ( joilta voi hakea mm. kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tai keväällä 2011 valmistuneen tuulivoimaselvityksen. Nettisivuilla informoidaan myös tarkemmin ajankohdista, jolloin kaavan laadintaan voi vaikuttaa antamalla virallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Kaavatyöhön ja tuulivoimateemaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä liiton kaavoittajiin koko kaavaprosessin ajan. Tuulivoimaselvityksessä parhaiten soveltuvien alueiden sijaintia voi tarkastella selvityksen lisäksi Lounaispaikan karttapalvelusta ( Varsinais-Suomen liitto on saanut rahoitusta ympäristöministeriöltä vaihemaakuntakaavan laadintaan. Kaavatyön tekemiseen on palkattu suunnittelijaksi Aleksis Klap, joka on tehnyt myös Varsinais- Suomen tuulivoimaselvityksen. MIP-portaalin kehitystyö on saanut rahoitusta museon oman rahoituksen lisäksi opetusministeriöstä sekä maakunnan kehittämisrahasta. Projektit pääosassa Central Baltic valokuvanäyttelyissä Kaisa Savola Varsinais-Suomen maakuntamuseossa on 1980-luvulta lähtien koordinoitu maakunnan rakennuskannan inventointia, ja museon arkistoihin on kertynyt mittava määrä kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa. Inventointi on kohdistunut pääasiassa ennen vuotta 1940 valmistuneisiin rakennuksiin, mutta paikoin myös uudempaan rakennuskantaan. Tavoitteena on kerätä perustiedot maakuntamme rakennetuista ympäristöistä. Tiedonkeruun kohteena ovat rakennusten ulkoasu, materiaalit, erityispiirteet, säilyneisyys ja edustavuus. Asutushistoriaan liittyvät tiedot kartoitetaan esimerkiksi arkistotutkimuksen avulla. Inventoijan omien havaintojen lisäksi asukkailta ja kotiseututuntijoilta kerätään kohteisiin liittyvää arvokasta tietoa. Rakennuksia tarkastellaan myös osana ympäristöään. Inventoidut kohteet arvotetaan kulttuurihistoriallisin perustein, jonka pohjalta ne voidaan luokitella paikallisesti, seudullisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi. Tietoja käytetään apuna museon oman työn ohella esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja ympäristön arvojen vaalimisen tausta-aineistoksi. Kulttuuri- ympäristöön liittyvän tiedon kerääminen vahvistaa myös paikallistuntemusta ja kotiseudun erityispiirteiden arvostamista. Järjestelmä helpottaa tiedon käsittelyä Parhaillaan testikäytössä olevan MIP-portaalin tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat maakuntamuseon ja paikallismuseoiden tutkijat sekä kuntien ympäristöasioista vastaavat viranomaiset. Suunnitelmissa on tuoda osa sisällöstä myös kansalaisten nähtäville. - Uuden tiedonhallintajärjestelmän kehittäminen lähti liikkeelle tarpeesta koota yhteen useissa eri tietokannoissa sijainneet inventointitiedot, valokuvat ja tiedot kohteiden sijainnista. Järjestelmä helpottaa suuren tietomäärän hallintaa ja käytännön inventointityötä sekä tiedon hakua ja jakelua, kertoo Varsinais-Suomen maakuntamuseon tutkija Paula Saarento. Reilun vuoden kestäneestä teknisestä kehitystyöstä vastasivat Lounaispaikassa projektisuunnittelija Tapio Aali ja ohjelmistosuunnittelija Pyry Liukas. Kehitystyön taustana oli Lounaispaikan LouGIS-paikkatietoinfra, joka mahdollisti karttaliittymän integroimisen osaksi tiedonhallintajärjestelmää. Työn tuloksena syntyi internet-selaimen kautta käytettävä, salasanalla suojattu portaali, johon inventoijien ja tutkijoiden on helppo syöttää rakennettuun ympäristöön liittyviä tietoja ja josta tämä tieto on myöhemmin vaivattomasti saatavilla. - Tiedonhallintajärjestelmän kehittämistyö on ollut uraa uurtavaa, eikä vastaavanlaista järjestelmää ole käytössä missään muussa museossa Suomessa, toteaa Saarento. Jatkossa tietoa myös arkeologiasta Syksyllä 2011 aloitetaan museon tiedonhallintajärjestelmän kehittämisen seuraava vaihe, jonka tarkoituksena on tuoda samaan käyttöliittymään myös arkeologiset tietovarannot sekä puutarhainventoinnit. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen käyttöliittymä museon eri osastojen sekä muiden viranomaisten tiedonhallinnan tueksi. Suunnitelmissa on myös, että osa tietosisällöistä tuodaan aikanaan kansalaisten tarkasteltavaksi, mikä parantaa huomattavasti kulttuuriympäristöön liittyvän tiedon saavutettavuutta. Yo!BaNa Yhdessä näyttelyn kuvista Yo!BaNa-projekti inspiroi nuoria saaristolaisia kertomaan elämästään elokuvan keinoin. EU-rahoituksesta hyötyvät vanhat ja nuoret, työttömät, maanviljelijät, terveydenhuoltoalan työntekijät, kaupunkien ja maaseudun asukkaat, opiskelijat ja tutkijat. Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma järjestää valokuvanäyttelyt Helsingissä, Maarianhaminassa, Riikassa, Tukholmassa ja Tallinnassa välisenä aikana. Näyttelyillä halutaan esitellä, miten keskisen Itämeren alueen asukkaat ovat hyötyneet EU-rahoituksesta. Helsingin valokuvanäyttely Eurooppa alueellani: mitä EU-rahoilla tehdään? on yleisölle avoinna Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä osoitteessa Elielinaukio 2 G. Avajaispäivänä on tarjolla kahvia klo CB-sihteeristön henkilökunta on paikalla vastaamassa kysymyksiin. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan näyttelyyn ja juomaan kanssamme kupposen kahvia! Lisätietoja: Näyttelyt muodostavat myös osan 9. Euroopan alueiden ja kaupunkien viikon Open Days (Avoimet päivät) tapahtumia Brysselissä Lisätietoja: od2011/index.cfm Lisätietoja: jenni.nuppula@centralbaltic.eu / VIIRI VIIRI

9 Irlannilla ja Suomella on EU:ssa paljon yhteistä Maakuntahallitus teki syyskuussa kolmen päivän opintomatkan Irlantiin, maahan, jota talouskriisi on ravistellut kovin ottein ja jonka kokemuksista muutkin maat voivat oppia. Salo kukoistaa kulttuurivuotena 2011 Salon kaupunki osallistuu Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen omalla ohjelmakokonaisuudellaan, joka korostaa arjen kulttuuria, yhdessä tekemistä ja paikallisuutta. Valtaosa tapahtumista on yleisölle ilmaisia. Maarit Saari Salon ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut mukana kaupungin eri toimialojen lisäksi yhdistyksiä, oppilaitoksia, kulttuurialojen ammattilaisia ja muita kaupunkilaisia. Vuosi on rakentunut kuukausittaisista teemoista, jotka ovat pitäneet sisällään eri keinoin toteutettuna luonnossa liikkumista, tanssia, teatteria, kaupunkiympäristön ja perinnemaiseman esiintuomista sekä aktiivista kylätoimintaa. Lokakuussa kirjoja ja pimeyttä Lokakuun teemana Salossa on kirja ja sana. Kirjailijavieraat Kaari Utrio, Leena Lander ja Juha Ruusuvuori kertovat ajatuksiaan kaupunkilaisuudesta. Halukkaat voivat teettää pääkirjastossa itsestään runomuotokuvia ja korvarunoja ja kuka tahansa voi osallistua blogi-muotoisten jatkokertomusten kirjoittamiseen. Kirjastoissa kootaan esille kirjoja, jotka ovat vaikuttaneet lukijoihinsa ja Salon Viihde- Nostalgia-maja Salon pääkirjaston pihalla sitoo vuoden teemoja yhteen. laulajien kuoro jalkautuu kirjastossa kävijöiden joukkoon. Salo tekee yhteistyötä Pimeyden 876 sävyä -hankkeen kanssa. Syksyn edetessä Salon kaupunginosissa järjestettävät taiteilijajohtoiset kyläjuhlat muodostavat yhdessä Yö kylissä -tapahtumakokonaisuuden, jossa pimeyttä tarkastellaan kulkemalla hämärästä pimeän kautta valoon. Marraskuussa unelmia Marraskuussa teemana ovat unelmat ja joulukuussa musiikki. Salon uuden kaupungintalon avajaisissa nähdään lasten unelmakuvia Salosta heijastettuna kaupungintalon seinään. Suomalais-beniniläinen afrikkalaisen rytmimusiikin orkesteri Vodou Land Band aloittaa Salon kulttuuripääkaupunkivuoden päättävät konsertit. Bio Jännän Rautalanka Rock Show 2011 kunnioittaa koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuisella konsertilla rautalankamusiikin tuloa maahamme viisikymmentä vuotta sitten. Vuoden päättää hanuritaiteilija Kimmo Pohjosen soolokonsertti. Yhteistyö on lujittunut Kulunut vuosi tulee olemaan käännekohta uudelle toimintakulttuurille Salossa. Eri toimialojen, yhdistysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on lujittunut ja kylätoimintaan on löytynyt uusia aktiivitoimijoita. Eri tapahtumien yhteydessä on tehty arvokasta kulttuuri- ja kotiseututyötä keräämällä talteen salolaisten kertomuksia ja alueen historiaa. Kokemukset julkisten teosten tuomisesta kaupunkiympäristöön ovat osoittautuneet positiivisiksi. Näiden saavutuksien myötä vuosi on vahvistanut kuntaliitoksen jälkeistä kaupunki-identiteettiä. Pauliina Paajanen Maakuntahallitus tutustui Dublinissa säätiöön, joka tutkii elämisen laatua ja työoloja (European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions). Säätiössä tutkitaan mm. työvoiman kilpailukykyä, elinkeinosuhteita, työpaikkakehitystä, elämisen olosuhteita ja työn ja vapaa-ajan suhdetta. Maakuntahallitus sai kuulla viidennestä Euroopan työolotutkimuksesta, johon haastateltiin työntekijää sekä EU:sta että unionin ulkopuolisista Euroopan maista. Varsinais-Suomen ja Eurofoundationin edustajat keskustelivat myös mm. asumisen trendeistä, maahanmuutosta ja työn joustavuudesta. Suurlähettiläs Pertti Majasen vastaanotolla varsinaissuomalaiset kuulivat Irlannin nykypäivästä peilaten erityisesti sitä lähimenneisyyden taloustaantumaan. Todettiin, että Suomella ja Irlannilla on EU:n perifeerisinä valtioina paljon yhteistä. Maakuntahallinto hoitaa energiaratkaisut Maakuntahallitus tutustui myös Irlannin paikallishallintoon pormestari John Baileyn johdolla. Paikalla oli myös Dun Laoghairen piirikunnan luottamushenkilöitä ja virkamiehiä. Piirikunnassa on asukasta ja 63 eri kansallisuutta. County council edistää alueen kehittämistä ja ympäristön suojelua, se myös hoitaa mm. jätehuolto- ja energiakysymykset sekä alueen brändäämisen. EU-rahoitusta (EAKR) käytetään mm. uusien energiaratkaisujen kehittämiseen. Irlannissa vaaleilla valittavia päätöksentekoelimiä on kuitenkin liikaa, maassa on 29 county councilia ja 75 town councilia. Irlannissa valtio hoitaa terveydenhuollon ja koulutuslaitoksen, valtio myös maksaa lääkärien ja opettajien palkat. Pormestarin virastossa Dun Laoghairessa. Vas. Juho Savo, Lauri Palmunen, pormestari John Bailey, alueen luottamushenkilö, Pekka Myllymäki ja Sonja Palhus. Varsinais-Suomen liiton edustajat kävivät myös avartavan keskustelun aiemmin Suomen suurlähettiläänä toimineen Daithi O Ceallaighin kanssa, mm. EU-rahoituksen merkityksestä aluekehitykselle ja Irlannin ja Suomen asemasta EU:ssa. Viimeisenä päivänä maakuntahallitus lähti Dublinista maaseudulle tutustumaan Orchard Farmin maaseutumatkailuun. Maatila on erikoistunut ryhmätapahtumiin, joissa yhteishenkeä hiotaan kauniin vehreissä maaseutumaisemissa. Orchard Farm toimii myös Baileys-juoman virallisena maidontuottajatilaajana, mikä houkuttelee tilalle tuhansia vierailijoita vuosittain. Kuultiin myös Irlannin maatalouden edunvalvonnasta EU:ssa VIIRI VIIRI

10 Tarja Nuotio täytti 50 vuotta Jenni Nuppula on CB-sihteeristön uusi tiedottaja Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio täytti 50 vuotta Syntymäpäiviä vietettiin vastaanotolla Varsinais-Suomen liiton tiloissa. Paikalle onnittelemaan saapui mm. nykyisiä kollegoja, kuntien ja kuntayhtymien edustajia, entisiä työkavereita lääninhallituksen ajoilta, Maskun demaripiirin edustajia sekä ystäviä Tarja Nuotion golf-harrastuksen piiristä. Jenni Nuppula on Central Baltic -ohjelman uusi tiedottaja. Hän toimii Linda Talven sijaisena saakka ja vastaa CB-ohjelman sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta sekä koordinoi ohjelman viestintätiimin toimintaa. - Ensimmäinen kuukausi sihteeristössä on ollut erittäin kiireinen, kun ohjelman järjestämien viiden valokuvanäyttelyn järjestelyt ovat viime metreillä ja kampanjamateriaalien saaminen painoon on ollut prioriteetti, Nuppula toteaa. Viimeksi Nuppula oli freelancer-tiedottaja sekä työskenteli projektitiedottajana Turun kauppakorkeakoulun vetämässä maantiekuljetusten turvallisuutta koskevassa C.A.S.H.-hankkeessa, jossa Varsinais-Suomen liitto oli myös mukana. Sonja Palhus hoitaa liitossa kansainvälisiä asioita Sonja Palhus toimii vuoden verran Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelijana vastuualueenaan kansainväliset asiat. Palhus toimii Kirsi Stjernbergin sijaisena. Tätä ennen Sonja työskenteli Central Baltic-ohjelman parissa Viro- ja saaristo-alaohjelmissa. - Kansainvälinen alueiden välinen yhteistyö on tärkein tehtäväni liitossa. Parasta työssä ovat jännittävät tilanteet ja uudet ihmiset, joita kohtaa - ja ne vanhat ja tutut ihmiset täällä liitossa, Palhus toteaa. Sonjan lähiajan haasteena on kiireinen syksy, jolloin jatketaan ja vahvistetaan entisestään lähialueyhteistyötä eli osallistutaan kv-organisaatioiden toimintaan ja järjestetään kahdenvälisiä vierailuja. Jenni Nuppulan mukaan suurin haaste työssä on fyysinen etäisyys muihin tiedottajiin, joista kaksi on Tukholmassa ja yksi Riikassa. Yhteydenpito tapahtuu lähinnä Skype-puhelinpalaverien ja sähköpostien avulla. Kiinnostavinta taas on ohjelman rahoittamien projektien viestinnän seuraaminen ja tukeminen. Nuppula asui pitkään Skotlannissa, mutta muutti Turkuun parisen vuotta sitten englantilaisen miehensä kanssa. Vapaa-ajalla hän rentoutuu matkustaen, vuorikiipeillen, tanssien salsaa tai mökillä saaristossa. Showcase Brochure 4 kokoaa projektit yksiin kansiin CB-ohjelmalta on syyskuussa ilmestynyt päivitetty kooste kaikista 104:stä ohjelman rahoittamasta hankkeesta. Julkaisu on ladattavissa ohjelman verkkosivuilta. Painokopioita voi tiedustella CB-tiedottaja Jenni Nuppulalta. Lisätietoja: jenni.nuppula@centralbaltic.eu / Liitto luo yhteistyötä nuorten ja senioreiden järjestöihin Varsinais-Suomen liiton yhteyteen ollaan perustamassa eläke- sekä nuorisojärjestöjen neuvottelukunnat. Neuvottelukunnat ovat liiton epävirallisia yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on mm. edistää eläke- ja nuorisojärjestöjen yhteistyötä, seurata nuoria ja vanhuksia koskevia maakunnallisia hankkeita, tuomaan ikääntyvien ja nuorten mielipiteitä esille päätöksenteossa, edistää kuntatason eläkeläis- ja nuorisotoimintaa sekä järjestää mahdollisia yhteistilaisuuksia. Varsinais-Suomen liitto tarjoaa neuvottelukunnille kokoustilat ja antaa teknistä järjestelyapua. Tämän työn kautta liitto pitää yllä yhteyksiä kansalaisjärjestöihin ja tekee liiton ja maakunnan asioita tunnetuiksi järjestökentällä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja se kokoontuu noin pari kertaa vuodessa. Maakuntahallitus tekee syksyn aikana lopullisen päätöksen neuvottelukuntien perustamisesta. Åbo svenska pensionärsklubb Suomen punainen risti Salon nuorisovaltuusto Eläkeliiton Varsinais-Suomen piiri Lounais-Suomen ja Turun demarinuoret Turun vihreät nuoret Eläkeiläiset ry Åbo Akademis studentkår Turun AMK:n opiskelijakunta VIIS VARSINAIS- SUOMESTA 1. Mitkä kaksi linja-autoyhtiötä liikennöivät Turun ja Helsingin välillä? 2. Mikä on Varsinais-Suomen pisin maantiesilta (473 metriä)? 3. Minkä kilpailun voitti 17-vuotias ruskolainen Janne Valve elokuussa 2011? Kyseisen kilpailun ovat aikanaan voittaneet muun muassa Tamara Lund (1959) sekä Matti ja Teppo (1966). 4. Minkä väriset ovat Turun urheilupuiston Paavo Nurmi -stadionin juoksuradat? 5. Kesällä 2011 kirjailija Sofi Oksanen vihittiin Karunan vanhassa, 1680-luvulta olevassa puukirkossa. Missä kunnassa tai kaupungissa vihkiminen tapahtui? 5. Helsingissä. Karunan vanha kirkko on Seurasaaressa, jonne se aikanaan on siirretty Sauvon Karunasta. 4. Punaiset ja keltaiset. (Jos ollaan tarkkoja niin tiilenpunaiset ja sinapinkeltaiset.) 3. Ponnahdus pinnalle 2. Lövön silta, Kemiönsaaren ja Kasnäsin välillä 1. Vainion liikenne, Pohjolan liikenne VIIRI VIIRI

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo: YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo 1.11.2017 Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais- Suomen Eurooppatoimiston perusfaktat Perustettu vuonna 1998 Taustatahot:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali-

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys 26.1.2016 valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Selvityksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli Asko Peltola Valmistelujohtaja 19.3.2018 KUNNAT Missä ollaan nyt? MAAKUNNAT - Suomessa kunnilla paljon tehtäviä muuhun Eurooppaan verrattuna - Eniten kuntien rahoja

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.2.2018 ASEMAKAAVA KESKUSPUISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), kortteleita 20, 21, 26 ja katualuetta

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Uudenmaan ELY:ssä nyt Uudenmaan ELY:ssä nyt Maakuntakirjastopalaveri, Hämeenlinna 25.3.2011 Kristiina Kontiainen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 31.3.2011 1 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen,

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat 12.-13.9.2018 KEINOlaiset 18.9.2018 KEINO 1 Sisältö o KEINOsta lyhyesti o Ajankohtaista: o Tilaajaryhmätoiminta käynnistyy! o Muutosagenttien haku alkaa! o Kestävien

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 382-RAK1814 IKAALISTEN KAUPUNKI KAURARANNAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.2.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 314-RAK1715 TAIVASSALON KUNTA POHJOLAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.2.2018 22.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU Strateginen maakuntaohjelma 2014+ VALMISTELU Hämeen liitto valvoo kuntien etua ja toimii niin, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä. Hämeen jäsenkunnat ryhmittyvät Forssan, Hämeenlinnan

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 331-YK1802 PYHÄRANNAN KUNTA PYHÄRANNAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2 Kiinteistö 631-405-1-168 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.8.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Lapin Yrittäjät. Toimintasuunnitelma 2019

Lapin Yrittäjät. Toimintasuunnitelma 2019 Lapin Yrittäjät Toimintasuunnitelma 2019 1 ARVOT Mihin toimintamme perustuu? Rohkeus 2 Luotettavuus Uusiutuminen Tehtäväalueet mitä teemme? VAIKUTTAA VERKOSTOI VAHVISTAA V I E S T I I 3 Vaikuttaa q Resurssien

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Oas /18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL

Oas /18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1349-00/18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL 2017-010023 4.4.2018 VUOSAARI, MERIKORTTIKUJA 6, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen! Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen. Nina Korhonen, Varhaiskasvattajien seminaari, Salo

Ilo kasvaa liikkuen. Nina Korhonen, Varhaiskasvattajien seminaari, Salo Ilo kasvaa liikkuen Ilo kasvaa liikkuen ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon aktiivisessa toimintaympäristössä. Nina Korhonen,

Lisätiedot

Sisällysluettelo MAANKJ, :00, Pöytäkirja

Sisällysluettelo MAANKJ, :00, Pöytäkirja Sisällysluettelo MAANKJ, 4.3.2019 08:00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)... 1 14 Kokouksen avaus ja sen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 15 Pöytäkirjan tarkastaminen... 4 16 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland Central Baltic -ohjelma 2014-2020 Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland 15.10.2014 Helsinki Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Ohjelma-alue Suomessa

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset Henkilöstökysely lähtökohta ja tavoitteet Uudelle maakunnalle laaditaan strategia, jossa linjataan maakunnan yhteiset strategiset tavoitteet ja toiminnan

Lisätiedot