LAPSEN ANOREKSIA. - Esite anoreksiasta vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEN ANOREKSIA. - Esite anoreksiasta vanhemmille"

Transkriptio

1 LAPSEN ANOREKSIA - Esite anoreksiasta vanhemmille Hanna-Maria Matilainen Katri Tuunainen Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Matilainen, Hanna-Maria & Tuunainen, Katri. Lapsen anoreksia esite anoreksiasta vanhemmille, Helsinki, kevät 2006, 69 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK). Lasten ja nuorten terveyden edistäminen on tärkeää, koska lapsuus- ja nuoruusiässä luodaan perusta aikuisiän terveydelle. Terveyden edistämisen haasteena on saada yksilö ottamaan vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lasten ja nuorten kohdalla vastuunottajia ovat pääasiassa vanhemmat. Opinnäytetyön tarkoitus on edistää lasten ja nuorten terveyttä. Opinnäytetyö on produktio, jonka tuotos on esite Lapsen anoreksia esite anoreksiasta vanhemmille. Esitteen tavoite on antaa vanhemmille tietoa anoreksiasta, koska se on yksi vakavista syömishäiriöistä. Syömishäiriöt ovat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa ja niitä esiintyy yhä nuoremmilla. Tavoitteena on, että vanhempien tietoisuus anoreksiasta lisääntyisi, jotta he pystyisivät tarvittaessa havaitsemaan anoreksian ja puuttumaan siihen varhaisessa vaiheessa. Anoreksian toteaminen varhaisessa vaiheessa nostaa paranemisennustetta. Esite antaa perustietoa anoreksiasta, sen kehittymiseen liittyvistä syistä, keskeisistä oireista ja hoidosta. Vanhempien kasvatuksella on arvokas osa häiriöitä ennalta ehkäisevänä tekijänä lasten ja nuorten kehityksessä, jonka vuoksi esitteessä on ajatuksia hyvästä vanhemmuudesta. Esitteestä löytyy myös yhteystietoja apua tarjoaville ammattiauttajille. Esitteessä oleva tieto pohjautuu teoriaan anoreksiasta, terveyden edistämisestä ja lapsen psyykkisestä kehityksestä sekä vanhemmuudesta ja perheestä, joita käsitellään opinnäytetyön kirjallisessa osiossa. Esitteen tekemiseen on käytetty Terveyden edistämisen keskuksen laatimaa Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opasta, josta löytyvät hyvän terveysaineiston kriteerit. Lisäksi olemme käyttäneet muuta terveysaineiston tekemiseen liittyvää teoriaa. Esitettä ovat arvioineet arviointikaavakkeen avulla esitteen kohderyhmä eli vanhemmat. Arvioinnin tulosten mukaan esite on helppolukuinen ja kirjoitustyyli on vanhempia tukeva. Vanhemmista vain puolet koki saavansa esitteestä uutta tietoa anoreksiasta. Esitteen tekemiseen on myös hyödynnetty syömishäiriöön perehtyneiden ammattilasten arviota ja ohjeistusta. Lapsen anoreksia esite anoreksiasta vanhemmille on tarkoitettu vanhempien lisäksi myös muille kasvattajille ja terveysalan ammattilaisille työvälineeksi. Asiasanat: anoreksia, syömishäiriöt, vanhemmat, vanhemmuus, lapset, perhe, terveyden edistäminen, esitteet, produktiot

3 ABSTRACT Matilainen, Hanna-Maria & Tuunainen, Katri. Child anorexia: a brochure for parents. Helsinki, Spring 2006, 69 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Health Care, Option in Public Health Care. Promoting the health of children and young people is indispensable since that is the time of life when the basic health for the rest of the life is formed. To encourage a person take the responsibility for his or her own health and wellbeing is a challenge for health promotion. The parents of children and the young are the people primarily responsible for their health. The focus of this thesis was health promotion of children and young people. This thesis was a production the result of which was a brochure by the name Child anorexia: a brochure for parents. The aim of the brochure was to provide parents information about anorexia, which is currently counted among the most serious eating disorders. Eating disorders are increasingly common among children and the young. The average age of those suffering from it is decreasing. It is critical for parents to gain more information about the disorder so that they can detect the situation early and take the necessary measures. Early discovery of anorexia improves the recovery prognosis. The brochure gives basic information about anorexia, its primary symptoms, the reasons behind it as well as help for its cure. Furthermore, the brochure has thoughts about good parenting; after all, parental guidance has an invaluable effect on the development of children and the young. Contact information of professional help is included in the brochure. The information contained in the brochure was based upon theories about anorexia, promotion of health and the mental development of children. It was also based upon information on parenting and family, which are discussed in more detail in the thesis. The guide for planning and assessing the health information, which lists the criteria for good health information, published by the Finnish Centre for Health Promotion was a much-needed source when putting together this brochure. Additionally, we utilised other theories on using health information. The target group of the brochure, i.e. the parents, evaluated the brochure with the help of a rating sheet. The ratings showed that the brochure was easy to read and the style of writing was supportive of the parents. Only half of the parents experienced that the brochure gave new information about anorexia. One source material was also the assessments and instructions of the eating disorder professionals. Besides the parents, the Child anorexia: a brochure for parents is also aimed at being a tool for educators and health care professionals Key Words: anorexia; eating disorders; parents; parenting; children; family; health promotion; brochure; production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ANOREKSIA NERVOSA Yleistä syömishäiriöistä Taudinkuva ja esiintyvyys Anoreksiaan sairastumisen selityksiä Yleistä syistä Kehitys- ja oppimisteoriaan perustuvat syyt Sosiaaliset ja kulttuurilliset syyt Psykologiset syyt Fysiologiset syyt Taudin puhkeaminen Anoreksian psyykkiset tunnuspiirteet ja fyysiset oireet Anoreksian hoito Yleistä hoidosta Hoidon aloittaminen Hoitopaikan valitseminen Ennuste LAPSEN PSYYKKINEN KEHITYS Latenssi-ikäinen lapsi Varhaisnuoren kehitys Lapsen itsetunnon kehitys PERHE JA VANHEMMUUS Perhe Vanhemmuus Vanhemmuuden roolikartta apuna vanhemmuudessa Lasten kasvatustyylit TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen määritelmä Terveyden edistämisen menetelmiä Yleistä terveyden edistämisestä Terveyskasvatus Sairauden ehkäisy eli preventio Terveysviestintä Lasten ja nuorten terveyden edistäminen Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Kouluterveydenhuollon toimenkuva Kouluterveydenhoitajan toimenkuva varhaisessa puuttumisessa KIRJALLISEN MATERIAALIN TUOTTAMINEN Kirjallinen materiaali terveydenhuollossa Hyvän terveysaineiston laatukriteerit Kirjallinen materiaali terveysaineistona Kirjallisen materiaalin teossa huomioonotettavia seikkoja Kirjallisen materiaalin sisältö Ulkoasuun liittyvät seikat...52

5 6.3.4 Kuvien käyttö Esitteen arviointi POHDINTAA Opinnäytetyöprosessin pohdintaa Lapsen anoreksia -esite Esitteentekoprosessin pohdintaa Esitteen luotettavuus ja eettisyys Lopuksi...64 LIITTEET Liite 1 Lapsen anoreksia Esite anoreksiasta vanhemmille Liite 2 Palaute anoreksia esitteestä

6 1 JOHDANTO Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö on vakava sairaus, jossa mielen ja ruumiin liitto saa aikaan vaikeasti ymmärrettävän oireyhtymän: ihminen lakkaa syömästä ja seurauksena on erilaisia nälkiintymiseen liittyviä sairauden merkkejä. Vaikeimmillaan se voi johtaa kuolemaan, parhaassa tapauksessa potilas paranee täydellisesti. Anoreksian varhainen toteaminen nostaa yleisesti paranemisennustetta. (Tulokas & Laasanen 2002, 7, 20.) Syömishäiriöiden syntyyn vaikuttavat mahdolliset taustatekijät ovat monet yhteiskunnan ihannoimia ja hyväksymiä. Puurosen (2004, 265) tutkimuksen mukaan nykykulttuurimme tavoiteltavana, odotettuna ja arvostettuna pidetty oman ruumiin kontrolli ja kehittäminen edistävät anorektiseksi tulemista. Salmelan (2000, 61 62) tutkimuksesta käy ilmi, että jo ala-asteikäiset ovat hyvin valveutuneita syömishäiriöiden suhteen ja seuraavat tarkasti mediaa. He tietävät esimerkiksi julkisuuden kuuluisien henkilöiden syömishäiriöistä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että lapsi voi saada vääristyneen ruumiinkuvan, kun esimerkiksi normaalipainoinen äiti laihduttaa kotona. Laihduttamisesta puhuttaessa lasten kuullen, aikuiset antavat ymmärtää etteivät ole tyytyväisiä omaan ulkoiseen olemukseensa. Vanhemman laihdutuskuurin seurauksena on ollut tutkimuksen mukaan eräässä koulussa koko kaveripiirin laihduttaminen syömällä pelkkää salaattia ja näkkileipää ilman voita. Rantanen (2004) on tutkinut vanhempien kokemuksia lapsen anoreksia nervosasta. Tutkimuksessa nousi esille vanhempien tarve saada tietoa anoreksiasta ja mihin ottaa yhteyttä, jos huomaa lapsellaan syömishäiriöön viittaavia oireita. Haluamme opinnäytetyöllämme vastata Rantasen tutkimuksessa nousseiden vanhempien tarpeisiin, joten päätimme tehdä opinnäytetyönä produktion, muutaman sivun pituisen esitteen (Liite 1) anoreksiasta vanhemmille ja liittää esitteeseemme yhteystietoja ammattiauttajille. Rajasimme esitteen käsittelemään vain anoreksiaa, koska se on syömishäiriöistä yleisin ja kuuluu vakaviin mielenterveysongelmiin (Tulokas & Laasanen 2002, 7).

7 7 Miettiessämme opinnäytetyön aiheeksi anoreksiaa, pidimme tärkeänä sen ajankohtaisuutta. Syömishäiriöt ovat yleisiä ja suhteellisen pitkäkestoisia mielenterveydenhäiriöitä, joiden hoito vaatii runsaasti terveydenhuollon resursseja. Huomasimmekin keväällä 2004 median kautta syömishäiriöiden lisääntyneen ja puhkeavan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tälläkin hetkellä mediassa on esillä syömishäiriöitä ennalta ehkäisevä mainoskampanja, jonka ovat toteuttaneet yhteistyössä hygieniatuotteita tuottava Dove ja Syömishäiriöliitto SYLI ry. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa esite anoreksiasta peruskouluikäisten lasten vanhemmille. Tavoitteena on antaa tietoa anoreksiasta vanhemmille, jotta he tietäisivät, mitä anoreksia on, miten se kehittyy, mitkä ovat sen keskeiset oireet ja mistä hakea apua varhaisessa vaiheessa, jos he ovat huomanneet taudinkuvaan kuuluvia oireita lapsessaan. Tavoitteena on esitteen avulla lisätä vanhempien tietoisuutta anoreksian vaaroista sen vakavuuden vuoksi ja auttaa kasvattajia puuttumaan ajoissa lasten epänormaaliin syömiskäyttäytymiseen ja laihduttamiseen. Haluamme tuoda esitteessä esille ennaltaehkäisevän näkökannan, jotta vanhemmat tietäisivät, kuinka voivat omalta osaltaan ennaltaehkäistä syömishäiriön syntyä. Esitteen tarkoituksena on, että esimerkiksi kouluterveydenhoitaja voisi käyttää esitettä työvälineenä jakamalla sitä vanhemmille muun muassa lasten ja nuorten terveystarkastuksien yhteydessä sekä vanhempainilloissa aiheesta kiinnostuneille. Esitettä voisi käyttää työvälineenä myös muut lasten ja heidän vanhempien kanssa työskentelevät henkilöt, esimerkiksi muu koulun henkilökunta, harrastuksien vetäjät ja syömishäiriöihin perehtyneet ammattilaiset. Halusimme tehdä opinnäytetyön, josta olisi konkreettista apua syömishäiriöiden ennaltaehkäisemisessä. Koska anoreksialla on monimuotoiset ja vaikeasti ymmärrettävät taustatekijät, on sen ennaltaehkäisy rajallista. Siispä keskitymme enemmän anoreksian varhaiseen puuttumiseen ja toteamiseen, jolla voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä vakava sairastuminen. Esitteen tarkoitus on pitkällä aikatähtäimellä edistää lasten ja nuorten terveyttä.

8 8 2 ANOREKSIA NERVOSA 2.1 Yleistä syömishäiriöistä Syömishäiriöillä tarkoitetaan poikkeavaa syömiskäyttäytymistä, johon liittyy psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anoreksia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). (Suokas & Rissanen 1999, 278.) Syömishäiriöt puhkeavat yleisimmin nuoruusiässä tai nuorena aikuisena. Ne tuntuvat selvästi liittyvän nuoruusiän problematiikkaan, erityisesti mieheksi ja naiseksi kasvamiseen fyysisesti ja psyykkisesti. Syömishäiriöt ovat varsinkin nuoruusikäisten tyttöjen ongelma, miehillä ne ovat harvinaisempia. (Taipale 1992, ) Aalbergin ja Brummerin (2005, 228) mukaan syömishäiriössä syömiseen liittyvät kysymykset ovat hyvin keskeisiä. Syömisvaikeuksiin liittyvät psyykkiset ongelmat vaarantavat ruumiillisen kasvun ja kehityksen joskus jopa hengenvaarallisella tavalla. Tässä opinnäytetyössä keskitymme käsittelemään tarkemmin vain anoreksia nervosaa, koska se on kirjallisuuden mukaan syömishäiriöistä yleisin. 2.2 Taudinkuva ja esiintyvyys Anoreksia nervosa ei ole yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä sairaus (Riihonen 1998, 14). Se määritellään oireyhtymäksi, jossa energian saanti on riittämätöntä painon säilyttämiseksi ja johon liittyy harhakuva liiallisesta lihavuudesta ja pakkomielle olla laihempi. Painon pudotessa ei harhakuva eikä pakkomielle helpota. Piirre, joka erottaa anorektikon tavallisesta laihduttajasta, on anorektikon vaikeus hyväksyä normaalia painoa tavoitteeksi. (Huovinen & Karppinen 2003, 8.) Anoreksia ei ole vain ruokavalioongelma tai pelkkää laihduttamista vaan siihen liittyy paljon erilaisia oireita ja potilaita on hyvin monenlaisia. Latinankielinen sana anorexia viittaa ruokahaluttomuuteen ja nervosa hermoihin. (Riihonen 1998, 14.) Aalberg ja Brummer (2005, 233) lainaavat Soursia (1980), joka jaottelee anoreksian karkeasti kahteen tyyppiin. Hänen mukaan toiset nuorena sairastuneista anorektikoista ovat kykenemättömiä kohtaamaan nuoruuden kehityshaasteita ja pakenevat niitä syö-

9 9 mishäiriön avulla. Toiset anorektikot puolestaan omaavat jo ennen nuoruusikää rakenteellisia minuuden heikkouksia tai puutteita, jotka ovat seurausta varhaisista eriytymisen ja yksilöitymisen ongelmista. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat anorektikot ovat usein psyykkisesti vakavammin häiriintyneitä. Tyypillisesti häiriö käynnistyy vuotiaan nuoren tytön laihdutusyrityksestä, joka riistäytyy hallitsemattomaksi nälkiintymiseen johtavaksi syömättömyyskierteeksi. (Suokas ym. 1999, ) Anoreksian esiintyvyys on nuoruusikäisillä tytöillä 1 % ja vastaavasti pojilla noin kymmenesosa tästä (Ebeling 2002, 327). Anoreksia voi kuitenkin puhjeta jo latenssi-iässä vuotiailla lapsilla. Näistä hyvin nuorena sairastuneista melkein puolet on poikia. (Luoto, Salmi, Laine, Anttila, Kitula & Valpola 1996, 11.) Yleensä latenssi-ikäisten merkittävät syömishäiriöt liittyvät vakaviin psyykkisiin häiriöihin, kuten psykoosiin ja seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamiin psyykkisen toimintakyvyn murtumiin. Useimmiten latenssi-ikäisten poikien syömishäiriöt liittyvät siihen, että heillä on huomattavia vaikeuksia sukupuolisen identiteettinsä rakentumisessa. (Aalberg & Brummer 2005, 232.) 2.3 Anoreksiaan sairastumisen selityksiä Yleistä syistä Lääkärit ovat tunteneet anoreksian jo ainakin 300 vuoden ajan. Aluksi sairauden tärkeimpänä piirteenä pidettiin painon rajua putoamista luvun lopulla lääkärit alkoivat kuitenkin etsiä anoreksialle muitakin määritelmiä, koska todettiin olevan myös monia muita elimellisiä sairauksia, jotka aiheuttavat ruokahaluttomuutta ja laihtumista. Elimellisiä syitä suljettiin pois ja anoreksiaa alettiin pitää psyykkisenä sairautena. Määritelmän etsiminen jatkuu edelleen sekä yritys selvittää, olisiko sairauden kehittymiseen syynä elimellinen toimintahäiriö. (Buckroyd 1997, ) Nykykäsityksen mukaan anoreksiaan ei ole yhtä syytä ja yksiselitteistä vastausta. Sen kehittymiseen liittyy altistavia tekijöitä, oireilun laukaisevia tekijöitä ja oireilua ylläpitäviä tekijöitä. (Suokas & Rissanen 1999, 282.) Abrahamin ja Llewellyn-Jonesin (1994,

10 ) mukaan tutkimustietojen perusteella löydetään neljä erilaista anoreksiaan altistavaa selitystä. Kaikilla selityksillä voi olla merkitystä, mutta yksikään niistä ei sellaisenaan riitä. Ne ovat kehitys- ja oppimisteorioihin perustuva selitys, sosiaalinen ja kulttuurillinen selitys, psykologinen selitys ja fysiologinen selitys. Nämä eri teoriat eivät sulje toisiaan pois, vaan useamman eri teorian yhdistelmä antaa lähempänä totuutta olevan selityksen Kehitys- ja oppimisteoriaan perustuvat syyt Kehitys- ja oppimisteorian mukaan lapsen tai nuoren ryhtyessä kiinnittämään huomiota painoonsa hän oppii kaksi tapaa hillitä painonnousua: laihduttamisen ruokavalion avulla ja menetelmät, jotka estävät syödyn ruoan imeytymisen. Jotkut nuoret voivat toisaalta torjua painonsa kontrolloimistarpeen, jolloin tuloksena on väistämättä lihominen. Jotkut laihduttamisessaan hyvin onnistuvat nuoret saattavat ryhtyä ajattelemaan ruokaa ja laihduttamista niin paljon, että heidän syömiskäyttäytymistään ei voi enää pitää normaalina. Laihuuden tavoittelussa heistä tulee anoreksia nervosan uhreja. Vakava painonlasku saattaa alkaa järkevän laihduttamisen jälkeen, vaikka painotavoitteet ovat aluksi olleet hyvin realistiset. Joillakin nuoremmilla potilailla se saattaa ilmetä välittömästi ilman edeltäviä epäonnistuneita tai realistisia laihdutusyrityksiä. (Abraham & Llewellyn- Jones 1994, 40.) Sosiaaliset ja kulttuurilliset syyt Sosiaalisen selityksen mukaan länsimainen kulttuurimme, joka ihannoi laihuutta, todennäköisesti edesauttaa anoreksian syntymistä (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9). Yhteiskunta ja erityisesti tiedotusvälineet tarjoavat kahta vastakkaista viestiä ruoasta ja syömisestä. Ensimmäinen viesti kertoo hoikan ihmisen olevan menestyvä, viehättävä, terve, onnellinen, hyväkuntoinen ja suosittu. Hoikaksi tuleminen näyttää olevan yksi monien naisten tärkeimmistä tavoitteista. Toinen viesti kertoo, että syöminen on miellyttävää. Esimerkiksi naisten lehdet julkaisevat uusia jännittäviä dieettejä, jotka takaavat painon laskun nopealla ja helpolla tavalla. Näiden dieettien ohessa lehdet antavat ruokaohjeita upeista mehevistä kakuista ja ruois-

11 11 ta rasvaisine kastikkeineen. Televisio mainoksissa vuorottelevat laihdutusdieettien korvike-elintarvikkeet ja pikaruoat. Ei ole hämmästyttävää, että useammat nuoret rupeavat laihduttamaan joutuessaan vastakkaisten viestien ristituleen. (Abraham & Llewellyn- Jones 1994, ) Syynä anoreksian lisääntymiseen on pidetty myös perheeseen liittyviä tekijöitä. Nykyisin on kuitenkin esitetty, että monet perheen ongelmat kuten vuorovaikutusongelmat, tunneilmaisujen niukkuus, ylihuolehtivaisuus ja konfliktien välttämiset, kriisit ja avioerot voivat olla yhtä lailla laihuushäiriön seurausta kuin sen syy. Ruokakulttuurissamme tapahtuneet muutokset, kuten se, ettei perheillä ole enää usein yhteisiä aterioita ja kiinnostus ruoan laittoon on vähentynyt valmisruokien myötä, voi olla myös syynä anoreksian lisääntymiseen. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Sosiaaliset paineet saattavat olla myös ristiriitaisia: kaikki mitä lautaselle laitetaan, on syötävä, mutta lihavaksi ei saa tulla. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, ) Psykologiset syyt Psykologista tekijää, erityistä psyyken rakennetta, joka altistaisi anoreksialle, ei ole todettu. Taustalla oleva psyykkinen häiriö voi olla hyvin monimuotoinen. Kyseessä voi olla lapsen kehitykseen liittyvä häiriö. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Aalbergin ja Brummerin (2005, 228) mukaan syömishäiriöiden ajatellaan johtuvan siitä, että lapsi tai nuori ei kykene käsittelemään psyykkisiä ongelmiaan henkisten hallinta- ja ratkaisumahdollisuuksien keinoin. Sen sijaan hän siirtää ongelmat ruumiilliseen toimintaan, syömiseen. Lapsi/nuori kokee itsensä hauraaksi nuoruuden vaatimusten edessä, ja hänen on vaikea säädellä ruumistaan ja mieltään. Hän suojautuu tältä haasteelta luopumalla kehityksestä eli alkamalla laihduttaa ja palauttaa puberteettia edeltävän ruumiinkuvansa. Anorektisen suojan avulla hän pyrkii hallitsemaan mielensä ja elämäntilanteeseensa liittyvät ongelmat. Oletettavasti laihduttaminen on siis hallitseva suojautumiskeino nuoruuden haastetta vastaan. Samaa psykologista selitystä esittävät myös Abraham ja Llewellyn-Jones (1994, 46) vajavainen persoonallisuus teoriassa, jonka mukaan joillakin anoreksia nervosaa kärsi-

12 12 villä on pelko aikuistumisesta sekä fyysisestä ja psyykkisestä kypsymisestä. Kieltäytymällä syömästä hän saa vartalonsa muistuttamaan esipuberteetti-ikäistä lasta, hänen kuukautisensa eivät joko ala lainkaan tai lakkaavat, hän kykenee kieltämään seksuaalisuutensa ja voi vetäytyä sosiaalisesta elämästä, mikä tekee hänet levottomaksi. Pako nuoruuden kohtaamisesta ei selitä kokonaan, miksi oireena on nimenomaan syömishäiriö. Oireen valinta on todennäköisesti riippuvainen perheen asennoitumisesta ruokaan ja painoon. On tavallista, että anorektikon perheessä on korostuneesti kiinnitetty huomiota ruokavalioon jo ennen anoreksian puhkeamista. Pelko lihavuudesta johtuu samaistumisesta vanhempaan, jolla on sama pelko. Syömishäiriöt perustuvat yleensä äidin ja isän ylikontrolliin sekä ruoan ja syömisen korostamiseen rakkauden symboleina. (Aalberg & Brummer 2005, ) Usein anoreksiaan sairastunut on kasvanut suorituksia arvostavassa ilmapiirissä, jossa he ovat noudattaneet ympäristönsä odotuksia. Seurauksena tästä heillä on vääristynyt käsitys itsestään. Laihuudesta ja painonhallinnasta tulee keskeisiä itsearvostuksen ja oman arvontunteen lähteitä. Heillä on myös persoonallisuudessa tavallista useammin täydellisyyteen pyrkiviä, sisäänpäin kääntyneitä, jäykkiä tai pakko-oireisia piirteitä jo ennen sairastumista. Psykologinen tai kehityksellinen trauma, sekä masennus voivat myös altistaa anoreksian kehittymiselle. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Abraham ja Llewellyn-Jones (1994, 44) esittelevät erästä psykologista selitystä, jonka mukaan syömishäiriö ja persoonallisuushäiriö olisivat sidoksissa toisiinsa. Koska syöminen on perusvaisto, syömishäiriöistä kärsivillä on arveltu olevan vastaavanlainen persoonallisuus; heidän syömisensä olisi pikemminkin pakkomielteenomaista tai neuroottista, kuin normaalia. Oxfordilainen psykiatria määrittelee persoonallisuudeksi yksilön pysyvät ominaisuudet, jotka näkyvät hänen käyttäytymistavoissaan eri tilanteissa. Joistakin persoonallisuustestejä käyttäneistä tutkimuksista on saatu tulokseksi, että osa anoreksia nervosasta kärsivistä naisista on todella neuroottisempia, kuin normaalipainoiset naiset. Heillä voi olla enemmän pakkomielteitä, itseinhoa tai itsearvostuksen puutetta. Oxfordilainen psykiatria määrittelee epänormaalin luonteen olevan kysymyksessä, kun yksilö kärsii itse omasta persoonallisuudestaan tai kun muut kärsivät siitä. Yhdysvaltalainen psykiatrialiitto on esittänyt persoonallisuushäiriöihin lisäryhmää, jolle se on antanut nimen persoonallisuushäiriöiden rajatapaukset, joihin anoreksia nervosa

13 13 luettaisiin. Se on kuitenkin käsitteenä ongelmallinen, koska määritelmä ei ole täsmällinen vaan se riippuu ympäristöstä ja sosiokulttuurisista vaikutuksista. Syömishäiriöistä kärsivillä potilailla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka johtuvat häiriön aiheuttamista biokemiallisista ja psykologisista muutoksista, esimerkiksi vaihteleva mieliala tai jatkuva ikävystyneisyyden tunne. Jos nämä ominaisuudet yhdistetään persoonallisuushäiriöisen rajatapauksen piirteisiin lopputulos saattaa johtaa persoonallisuushäiriö diagnoosiin, vaikka ihmisellä ei todellisuudessa olisikaan persoonallisuushäiriötä. Hänen persoonallisuudessaan saattaa olla vain tilapäinen muutos heti syömishäiriön alkamisen jälkeen tai jossain vaiheessa sen aikana. Hänen perheensä tai muut hänen kanssaan asuvat saattavat huomata tämän muutoksen. Ei kuitenkaan voida sanoa, että useimmilla syömishäiriöisillä olisi persoonallisuushäiriö. Syömishäiriön psykologisen selityksen hyväksymistä vaikeuttaa se, että monien anoreksia nervosaa sairastavien persoonallisuus on todettu aivan normaaliksi. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, ) Fysiologiset syyt Aalbergin ja Brummerin (2005, 229) mukaan syömishäiriölle ei ole olemassa fysiologista selitystä. Heidän mukaansa anoreksia on oire taustalla olevasta laaja-alaisesta psyykkisen kasvun ja kehityksen esteistä. Kuitenkin Suokas ja Rissanen (1999, ), sekä Huovinen ja Karppinen (2003, 9) esittelevät fysiologisia selityksiä anoreksialle. Heidän mukaansa anoreksiaan näyttää liittyvän kaksostutkimusten perusteella perinnöllisyyttä. Anoreksia on odotettua yleisempi sairastuneiden naispuolisten lähisukulaisten keskuudessa. Perheittäin siirtyvät tavat ja asenteet voivat kuitenkin selittää osan sairastumisalttiudesta. Perinnöllisiä taustatekijöitä ei vielä kuitenkaan tunneta riittävän hyvin. Anoreksian taustalla voisi joskus olla myös ensisijainen hermostoon ja umpieritykseen liittyvä säätelyhäiriö, koska hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja munasarjojen väliseen säätelyhäiriöön liittyvä amenorrea eli kuukautisten pois jääminen, ilmaantuu anoreksia potilaalle joskus jo ennen laihtumista. Useimmat anoreksiaan liittyvistä lukuisista hermostoon ja umpieritykseen, sekä aineenvaihduntaan liittyvistä häiriöistä ovat kuitenkin nälkiintymistilan seurausta. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.)

14 14 Yhden fysiologisen selityksen mukaan anorektikon pidemmän aikaa jatkunut riittämätön ravinnon saanti saa aikaan opioidien aktiivisuuden kasvun heidän aivoissaan. Anoreksiaa sairastavat eivät ole herkkiä elimistön viesteille, jotka kehottavat syömään enemmän ja voimaan paremmin. Opioidien kasvu johtaa mielialan kohenemiseen ja saa ihmisen rajoittamaan syömistään, koska se saa hänet tuntemaan olonsa paremmaksi. Ajan myötä mielialan parantuminen voidaan saada aikaan vain rajoittamalla edelleen syömistä, ja riippuvuus aivojen suureen opioidipitoisuuteen tulee väistämättömäksi. Myös liikunnan uskotaan vapauttavan opioideja aivoihin. Mitä kovempaa liikunta on, sitä enemmän opioideja vapautuu. Anorektikoiden tarve lisätä liikunnan määrää voi selittyä myös heidän tarpeellaan pitää aivojen opioidipitoisuus korkeana. Jos teoria pitää paikkaansa, anoreksia nervosa potilaan käyttäytymisen taustalla voi olla yritys vaikuttaa omaan mielialaan, koska he rinnastavat hyvänolontunteensa vähäiseen syömiseen. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, 48.) 2.4 Taudin puhkeaminen Anoreksian käynnistää yleensä laihduttaminen, joka ajan myötä ryöstäytyy käsistä. Laihduttaminen voi olla yritys ratkaista ajankohtaiset ongelmat. Laukaisevana tekijänä voivat olla myös muiden ulkonäköön tai painoon kohdistuvat huomautukset, tietyt elämäntilanteet, esimerkiksi koulun päättyminen tai menetykset. Anoreksiaa ylläpitäviksi tekijöiksi katsotaan ankaran laihduttamisen aiheuttama nälkiintyminen, joka aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia, kuten masennusta ja ruokaa koskevia pakko ajatuksia. Ne korostavat anoreksian oireita ja ylläpitävät niitä. Anoreksia vaikuttaa sairastuneen ihmissuhteisiin ja toimintatapoihin. Kehittyy noidankehä, joka vahvistaa anoreksiaa. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Anoreksiaan puhkeamiseen vaikuttavien moninaisten syiden vuoksi haluamme kertoa niistä vanhemmille esitteen avulla, jotta vanhemmat tietäisivät mitkä asiat vaikuttavat anoreksian syntyyn ja voisivat mahdollisesti olla ennaltaehkäisemässä sen syntyä. Tässä teoriassa esiin tulleiden anoreksian monimuotoisten ja vaikeasti tunnistettavien syiden vuoksi vanhemmat eivät juuri välttämättä pysty ennaltaehkäisemään taudin syntyä. Siksi haluamme esitteen avulla tuoda vanhempien tietoisuuteen anoreksian varhaisia oireita, jotta vanhemmat tietäisivät mikä kuuluu lapsen ja nuoren normaaliin aikuiseksi kas-

15 15 vamisen problematiikkaan ja mitkä oireet puolestaan viittaavat anoreksiaan. Anoreksian varhaisten oireiden tunnistaminen on tärkeää, jotta hoito voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian ja taudin eteneminen pystyttäisiin pysäyttämään ennen vakavaa sairastumista. Anoreksian varhaisten psyykkisten ja fyysisten oireiden tunnistamisen tärkeyden vuoksi kerromme niistä melko yksityiskohtaisesti seuraavassa kappaleessa. 2.5 Anoreksian psyykkiset tunnuspiirteet ja fyysiset oireet Kauppilan (2001) tekemässä pro gradu -tutkimuksessa nousi esiin havaittavissa olevia syömishäiriöön liittyviä oireita, joita ovat muun muassa syömättömyys, raju laihtuminen, liikunnan huomattava lisääntyminen, asioiden salailu ja kavereista eristäytyminen. Buckroydin (1997, 19 21) mukaan syömiseen liittyvät ongelmat alkavat yleensä vähitellen. Kaikki lihottavaksi arvioitu ruoka jätetään pois, kuten rasva ja sokeri. Monet anorektikot ovat sairastuessaan ryhtyneet kasvissyöjiksi, joka on toki täysipainoinen ja ravitseva ruokavalio, mutta anorektikko toteuttaa sitä syömällä vain pelkkiä hedelmiä ja vihanneksia. Anorektikon niukka ruokavalio saattaa olla myös suklaapatukka ja kuppi mustaa kahvia päivässä tai he sallivat itselleen vain terveellisiksi hyväksyttyjä ruokia, kuten salaatti, kasvikset, omenat tai näkkileipä. Lopulta anorektikko päätyy syömään niin vähän, ettei pysy enää normaalipainossaan. Syömisen rajoittaminen on muuttunut nälkiintymiseksi ja kaikki tapahtuu laihduttamisen nimissä. Vähitellen anorektikon syömiskäyttäytyminen alkaa muuttua. Anorektikon on mahdotonta syödä muiden ihmisten kanssa, sillä hän on niin huolissaan lihomisesta. Hän alkaa vähitellen eristäytyä muista salatakseen ruokavalionsa niukkuuden ja toisaalta pakoillakseen läheisiään, jotka ovat huomanneet laihtumisen ja yrittävät saada hänet syömään. Monesti anorektikko haluaa valmistaa ruokaa muille, mutta kieltäytyy itse syömästä. Hän ottaa ehkä ruokaa ja väittää syövänsä sen myöhemmin, mutta heittää sen pois salaa. Tällainen käytös leimaa anorektikon vilpilliseksi, mutta täytyy muistaa, että syöminen tuottaa hänelle valtavaa ahdistusta. (Buckroyd 1997, ) Kun sairaus etenee, anorektikko alkaa noudattaa äärimmäisen tiukkoja ruokarituaaleja syömällä esimerkiksi täsmälleen samanlaisen annoksen aina tiettyyn aikaan päivästä. Hän saattaa rangaista itseään ahneudesta olemalla loppupäivän kokonaan syömättä.

16 16 Anorektikko pohtii kiihkeästi kaiket päivät painoa ja vartalonsa muotoa, kuinka paljon on syönyt ja aikoo syödä ja miten voisi rajoittaa syömistään vielä lisää. Hän etääntyy yhä kauemmaksi normaalista elämästä ja eristäytyy muiden seurasta ollakseen yksin. (Buckroyd 1997, ) Buckroydin (1997, 25 27) mukaan anorektikon pakkomielteet kohdistuvat myös muille elämänalueille kuin syömiseen. Hän haluaa olla hoikka ja määrää siksi itsensä urheilemaan ylenpalttisesti. Omien sanojensa mukaan hän urheilee pysyäkseen kunnossa, mutta todellisuudessa polttaakseen rasvaa. Anorektikko saattaa urheilla salaakin, esimerkiksi keskellä yötä. Anorektikolle on tärkeää itsensä hallitseminen. Esimerkiksi hän voi pakottaa itsensä selviämään ilman kunnollista yöunta tai saattaa pukeutua liian niukasti, vaikka paleleekin, kuluttaakseen enemmän energiaa lämmön ylläpitämiseksi. Suokkaan ja Rissasen (1999, ) sekä Huovisen ja Karppisen (2003, 9) mukaan yhteiskunnassamme terveyden arvostus on noussut ja liikunta osana terveyden vaalimista on tärkeällä sijalla. Tämän vuoksi anorektikon ylenpalttinen liikunnan harrastus saattaa näyttää yhteiskuntamme arvojen mukaiselta. Mielestämme tämä voi olla yksi syy myös siihen, miksi anorektikot pystyvät salaamaan sairautensa niin hyvin. Sairauden edetessä anorektikolla voi ilmetä fyysisiä oireita, jotka ovat seurausta hänen laihduttamiseensa käyttämistä menetelmistä tai itse laihuudesta. Nälkiintyneellä ihonalainen eristävä rasvakerros on suurimmaksi osaksi kadonnut ja hän on hyvin herkkä kylmälle ja kuumalle. Hänen kätensä ja jalkansa tuntuvat kylmiltä ja näyttävät usein sinisiltä, hänen ihonsa voi olla kuiva, hiuksensa hauraat ja hänen kasvoillaan, selässä ja käsivarsissa voi olla untuvan pehmeä lanugo -karvoitus. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, 95; Huovinen & Karppinen 2003, 8 9.) Elimistön yrittäessä sopeutua vähäiseen energian saantiin vähentämällä kulutusta ja hidastamalla perusaineenvaihduntaa alkaa sydämensyke hidastua ja verenpaine laskea. Suoliston liikkuvuus vähenee monilla, koska suolistossa on vähemmän ruokaa. Tästä voi seurata ummetusta. Muita häiriöitä ovat turvotus raajoissa, ilmavaivat ja vatsakivut, sekä kuukautisten poisjäänti eli amenorrea. Myös anorektikon luusto alkaa haurastua kalsiumin, D-vitamiinin puutoksen ja amenorrean vuoksi. (Huovinen & Karppinen 2003, 8 9.)

17 17 Laihdutukseen käytetyt menetelmät kuten paasto, oksentaminen, ulostuslääkkeiden tai virtsan eritystä lisäävien aineiden väärin käyttö ja liian kova liikunta saattavat aiheuttaa psyykkisiä, fyysisiä tai biokemiallisia häiriöitä. Psyykkisiin häiriöihin kuuluvat uupumus, masennus ja epävakaa tunne-elämä. Fyysisiä häiriöitä ovat suoliston laajeneminen, josta syntyy turvotuksen tunne, joka voi pahentaa jo olemassa olevaa ummetusta. Biokemiallisilla häiriöillä on vakavampia seurauksia. Yleisimmät häiriöt ovat elimistön kuivuminen ja veren elektrolyyttitasapainon muutokset. Elektrolyyttitasapaino tarkoittaa tilaa, jossa ravinnosta saatujen elektrolyyttien määrä on yhtä suuri kuin eri teitä elimistöstä poistuneiden elektrolyyttien määrä (Duodecim 2002). Kuivuminen ja matala kaliumpitoisuus voivat aiheuttaa heikkoutta ja väsymystä. Kun kaliumin ja kloridin pitoisuudet laskevat veressä, siitä tulee emäksisempää. Tällöin vaarana on emäsmyrkytys, joka saattaa heikentää hermoston ja lihaksiston toimintoja, jolloin potilas tuntee pistelyä raajoissaan ja hänen käsissään voi myös esiintyä tahatonta kouristelua. Seuraamuksena voi olla myös sydämen rytmihäiriöitä. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, 98.) Anorektikot ovat usein yliaktiivisia. He puuhastelevat koko ajan eivätkä pysty rentoutumaan. Yliaktiivisuus voi aiheuttaa unettomuutta ja joillekin anorektikoille tyypillistä heräilyä aikaisin aamulla. Anorektikoiden hampaat voivat heikentyä, varsinkin jos he oksentavat usein syömisen jälkeen. Suurin ongelma on hampaankiilteen katoaminen, kun hapan oksennus syövyttää sitä. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, ) 2.6 Anoreksian hoito Yleistä hoidosta Anorektikon hoidon aloittaminen on yleensä vaativaa, sillä hän usein vastustaa painon kohottamista. Anoreksian hoito vaatii hoitopaikalta paljon. Tarvitaan rinnakkain sekä somaattista että psykiatrista asiantuntemusta. Joskus hoitoon motivoiminen vie aikaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä anorektinen oire on hänen arvomaailmansa mukainen ja usein hänen yrityksensä ratkaista ongelmia. Anorektikko voi myös pelätä, mitä elämä on anoreksian jälkeen. On tärkeää saada anorektikko ja hänen perheensä ymmärtämään sairauden vakavuus. (Suokas & Rissanen 1999, 285.) Anorektikon hoito edellyttää yh-

18 18 teistyötä vanhempien kanssa. Kyseisissä perheissä on havaittu liiallista ylihuolehtivaisuutta, jäykkää moraalista asennetta tai joskus epärehellisyyttä. Perheissä on usein vaikeuksia ratkaista keskinäisiä konflikteja. (Aalberg & Brummer 2005, 238.) Haluamme esitteessä tuoda vanhempien tietoisuuteen heidän vastuunsa lapsen tai nuoren hoitoon ohjauksessa. Esitteen avulla pyrimme saamaan vanhemmat ymmärtämään sairauden vakavuus, jotta he osaisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakeutua hoitoon yhdessä lapsen tai nuoren kanssa. Tuomme esitteessä esille anorektikon, hänen perheen ja hoitohenkilökunnan välisen yhteistyön merkityksen hoidon onnistumisen kannalta. Mielestämme on myös tärkeää kehottaa esitteessä vanhempia keskustelemaan heränneestä huolesta terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa, vaikka lapsi ei vielä olisikaan sairastunut anoreksiaan Hoidon aloittaminen Hoitoa aletaan suunnitella, kun anoreksia nervosaa määrittelevät kriteerit täyttyvät (Rantanen 2003). Kriteereinä ovat: anorektinen potilas kieltäytyy pitämästä painoaan ikänsä ja pituutensa edellyttämässä alimmassa normaalipainossa. Hän ei saavuta kasvuiässä pituuden mukaista keskipainoa, vaan paino jää alle 85 % odotetusta. Hänellä on vääristynyt ruumiinkuva, josta aiheutuu alituinen pelko painonnousua ja lihomista kohtaan alipainoisuudesta huolimatta. Hän on kykenemätön ymmärtämään alipainoisuuttaan vakavana häiriönä. Painon lasku on hänen itsensä aiheuttamaa välttämällä syömistä ja harrastamalla liikuntaa liiallisesti. Hän voi myös oksennella, käyttää ulostuslääkkeitä, ruokahalua hillitseviä lääkkeitä tai virtsan eritystä lisääviä aineita. Hoidon aloittamisen kriteereihin kuuluu myös amenorrea, joka johtuu elimistön liian pienestä rasvakudoksen määrästä. Anorektikkoja voi olla kahta alatyyppiä; joko syömistä rajoittava ja kulutusta lisäävä tai ahmija-oksentelija ja ulostuslääkkeitä käyttävä. Hoidon aloittamista ennen tulee myös varmistua, että muuta laihtumista selittävää sairautta ei ole. (Buckroyd 1997, 16; Huovinen & Karppinen 2003, 8 9; Rantanen 2003; Suokas & Rissanen 1999, 278; Tulokas & Laasanen 2002, 8.) Hoidon alkuun on tarkoituksenmukaista liittää haastattelu, johon pyritään saamaan mukaan anorektikon perhe tai muu läheinen tukiverkko. Onnistuneen hoidon edellytyksenä

19 19 on anorektikon ja hoitavan henkilön välinen luottamus ja anorektikkoa ymmärtävä hoitosuhde. (Suokas & Rissanen 1999, 285.) Hoidon tavoitteena on auttaa lasta tai nuorta siinä, että hän ei siirtäisi mielensä sietämättömiä ahdistuksia ruumiiseensa ja sen toimintoihin vaan voisi puhua ongelmistaan kasvu- ja kehitystarpeita ymmärtäville aikuisille (Aalberg & Brummer 2005, 238). Anorektikon hoitoon saattaa osallistua lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi paljon erikoisasiantuntijoita, muun muassa ravitsemussuunnittelija, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, gynekologi ja hammaslääkäri. Heidän välinen yhteistyönsä on erittäin tärkeää, jotta hoito olisi toimivaa ja tehokasta. (Tulokas & Laasanen 2002, ) Hoito jakautuu ravitsemustilan korjaamiseen ja psykoterapeuttiseen hoitoon, joka tarkoittaa psykologisin menetelmin tapahtuvaa psyykkisten sairauksien hoitoa (Duodecim 2002). Hoitojen tavoitteina ovat aliravitsemuksen ja syömiskäyttäytymisen korjaaminen, psyykkisten oireiden häviäminen sekä psyykkisten keinojen ja sosiaalisuuden lisääntyminen. (Suokas & Rissanen 1999, 285.) Psykoterapiamuodot vaihtelevat: tuloksia on saavutettu yksilö- ja perheterapialla. Yksilöllinen, pitkä hoito tukee parhaiten paranemista. (Rantanen 2003.) Psykoterapialla pyritään tarjoamaan jokin parempi minuuden olemassaoloa ylläpitävä vaihtoehto, kuin anoreksia (Aalberg & Brummer 2005, 238). Anoreksian ydinoireet lievittyvät lääkehoidolla vain harvoin (Suokas & Rissanen 1999, 287). Tutkimuksissa on todettu lääkehoidosta olevan hyötyä, mikäli anoreksiaan liittyy vakava masennus. Tällöin hoitoon on hyvä liittää lääkehoito. Anoreksian hoidossa onkin kokeiltu erilaisia psyykenlääkkeitä, muun muassa rauhoittavia- ja masennuslääkkeitä. (Rantanen 2003.) Hoitopaikan valitseminen Suokkaan ja Rissasen (1999, 286) mukaan hoitopaikan valintaan vaikuttaa anorektikon sairauden vakavuus. Useimmat anorektikot voidaan hoitaa avohoidossa. Duodecimin (2002) mukaan avohoito on terveyden- tai sairaanhoitoa kotona, lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla tai poliklinikalla. Jos ravitsemustila heikkenee huolestuttavasti tai ei ala selvästi korjaantua avohoidossa, tarvitaan sairaalahoitoa. Vakavasti sairaat tarvitsevat sairaalahoitoa usein jo heti hoidon alkuvaiheessa. Oikeanlaista hoitopaikkaa valitessa käytetään apuna painoindeksiä. Duodecimin (2002) mukaan painoindeksi eli BMI

20 20 (=Body Mass Index) on kehon painon (lihavuuden, laihuuden) mittarina käytetty tunnusluku. Se saadaan kun paino (kg) jaetaan pituuden (m) neliöllä (kg/m 2 ). Avohoito on tarkoitettu sellaiselle anorektikolle, jolla BMI on yli 17 kg/m 2, jolla on hyvä hoitomotivaatio, sekä tukea antava perhe tai muu verkosto. Avohoidossa ovat myös he, jotka ovat aikaisemmin anoreksian vuoksi olleet sairaalahoitojaksoilla. Ne anorektikot (BMI alle 17kg/m 2 ), jotka eivät avohoidossa saavuta riittävää hoitotulosta tai joidenka sairaus ei ehdottomasti vaadi osastohoitoa, voivat osallistua päiväsairaalan hoitoon. (Suokas & Rissanen 1999, 286.) Tulokkaan ja Laasasen (2002, 14) mukaan sairaalahoitoon pääsyssä käytetään seuraavia kriteerejä. Anorektikon paino on kriittisen matala ja painon lasku jatkuu edelleen ja on tapahtunut nopeasti. Potilaalla on vakavia elektrolyytti- ja/tai aineenvaihduntatasapainon häiriöitä sekä lisäksi potilaalla on matala verenpaine ja/tai sydämen harvalyöntisyys (vähemmän kuin 60 lyöntiä minuutissa) tai hänellä on sydämessä johtumishäiriöitä. Sairautensa kieltävä, vakavasti sairas anorektikko on hoidettava sairaalassa, vaikka hän vastustaisi hoitoa. Somaattisen tilan ollessa kriittinen: BMI alle 13kg/m 2 ja paino alle 30kg, hoito voidaan aloittaa myös tahdosta riippumatta (Suokas & Rissanen 1999, 286). Potilaan saavuttaman ravitsemustilan ja normaalin syömiskäyttäytymisen ylläpitämiseksi on tarpeen, että potilas on motivoitunut jatkohoitoon ja seurantaan. Anoreksiaa voidaan pitää pitkäaikaissairautena sen uusiutumis- ja kroonistumisriskin takia. Tämän vuoksi sen hoitoa ja seurantaa on tarpeellista jatkaa välittömän toipumisen jälkeen pitkään avohoidossa. (Suokas & Rissanen 1999, 288.) Usein pienetkin muutokset potilaan tilanteessa ovat hänelle hyvin uhkaavia ja paluu oirekäyttäymiseen käynnistyy helposti. Jatkohoidon merkitys on sikäli tärkeä, että osastolla aloitettu hoito voisi jatkua linjoiltaan samanlaisena riippumatta siitä, mikä anorektikon jatkohoitopaikka on. (Kahila, Lappalainen & Maijanen 2001, 17, 19.) 2.7 Ennuste Pitkien seurantatutkimuksien mukaan hoidon jälkeen noin 70 % potilaista on päässyt oireistaan, mutta vain noin puolet on toipunut täysin. Noin neljänneksen oireilu jatkuu

21 21 ajoittain ja loput kärsivät vaikea-asteisista oireista. Huonoon ennusteeseen viittaavat alhainen paino, myöhäinen sairastumisikä, oireiden pitkä kesto, aikaisempi psykiatrinen hoito, ahmimishäiriö, oksentelu ja ulostuslääkkeiden käyttö. (Suokas & Rantanen 1999, 279.) Kuolleisuus anoreksiaa sairastavilla on edelleen 5-16 % (Rantanen 2003). Kuolinsyy on yleensä sydänpysähdys tai itsemurha. Ennustetta yleisesti parantavia tekijöitä ovat anoreksian varhainen toteaminen, varhainen alkamisikä ja se, ettei paino ole koskaan laskenut kovin radikaalisti. (Tulokas & Laasanen 2002, 20.) Tunnetun englantilaisen psykoterapetin Buckroydin (1997, 133) mukaan anoreksiasta parantunut on luultavasti entistä voimakkaampi ihminen ja tuntee itsensä paremmin. 3 LAPSEN PSYYKKINEN KEHITYS 3.1 Latenssi-ikäinen lapsi Opinnäytetyömme kohderyhmä on vanhemmat, joilla on peruskoulu ikäisiä lapsia. Peruskouluikäisistä lapsista alakoululaiset, noin vuotiaat, kuuluvat psykodynaamisen teorian mukaan kehitykseltään latenssivaiheeseen. Latenssivaihetta pidetään kehityksessä eräänlaisena tunteiden lepokautena. Minuuden lujuuden vahvistaminen on tämän vaiheen keskeinen kehitystehtävä. Tämän kehitysvaiheen ikäisiä lapsia voidaan yleensä pitää harmonisina, hyvin sopeutuvina, pätevinä, mutta hieman pinnallisina lapsina. Latenssi-ikäiset lapset haluavat yleensä oppia, osata ja hallita asioita. Heille on tärkeää kuulua joukkoon, olla kuten muut ja olla arvostettu. Huonommuuden tunne voi pyöriä heidän mielessä paljonkin. (Brummer 2005, 40; Rödstam 1992, 25.) Lasten katsotaan siirtyvän latenssivaiheeseen, kun heille on muodostunut niin sanottu yliminä, joka sisältää omantunnon ja minäihanteen. Kun lapselle on kehittynyt jokseenkin kestävä omatunto ja toimiva minäihanne, hän yleensä omaksuu ainakin osan muiden ihmisten, muiden kuin omien vanhempiensa, ulkoisesta kontrollista. Näin lapsi voi siirtyä itse säätelemäänsä sisäiseen kontrolliin. Latenssilasten omantunnon ja minäihanteen kehittyminen merkitsee myös, että he kykenevät hallitsemaan tunneimpulssejaan yhä

22 22 tehokkaammin. Tämän ansiosta tullessaan vihaisiksi, he voivat kontrolloida itseään yhä paremmin. (Brummer 2005, 40 41; Rödstam 1992, ) Latenssi-ikäinen lapsi on erityisen herkkä huonommuuden ja alemmuuden tunteille. Toisten ihmisten, esimerkiksi kavereiden, kritiikillä alkaa olla yhä suurempi merkitys lasten elämässä. Esimerkiksi anoreksia voi saada alkunsa siitä, kun joku on huomauttanut lapsen lievästä pyöreydestä (Aalberg & Siimes 1999, 215). Latenssilapset vertaavat itseään muihin ja huomaavat mahdolliset huonommuuden tunteensa, jotka puolestaan lamaannuttavat ja heikentävät lapsen itsetuntoa. Lasten itsekritiikki yleensä kasvaa seurauksena siitä, että heidän minäihanteensa merkitys lisääntyy suhteessa heidän omaantuntoonsa yliminän jatkuvasti kehittyessä. (Brummer 2005, 40 41; Rödstam 1992, ) Latenssi-ikäinen lapsi haluaa turvallisia irtiottoja vanhemmistaan, koska hän haluaa näyttää pärjäävänsä itsenäisesti. Lapsella vanhemmista eriytymisestä huolimatta, latenssi-iässä keskeiseksi nousee samaa sukupuolta olevan vanhemman seura ja yhteinen tekeminen. Vanhemmat voivat kokea menetystä lapsensa käyttäytyessä latenssiikäkaudella täysin eri tavalla kuin aiemmin. Menetyksen myötä vanhemmat voivat tulla tiedostamattaan torjuviksi lastaan kohtaan. Vanhemmille voi esimerkiksi syntyä mielikuva, ettei heillä enää ole lasta ja he alkavat kohdella lastaan kuin murrosikäistä tai pientä aikuista. Kuitenkin latenssi-ikäiselle lapselle on erityisen tärkeää aikuisen turva, tuki ja malli. (Brummer 2005, 40.) Brummerin (2005, 43) mukaan puberteetti-ikään siirtyminen edellyttää, että latenssivaiheen kehitys on onnistunut. Lapselle kasvaa latenssivaiheessa nuoruutta varten vahva minä, joka on joustava, salliva ja empatiakykyinen. Lapsen vahva minä tarvittaessa sietää ahdistusta, pelkoa, häpeää, syyllisyyttä ja ristiriitoja ja osaa suojautua niiltä riittävän hyvin. Jos lapsi on onnistuneesti saattanut latenssivaiheensa päätökseen, lapsuuden riippuvuus ja tarpeiden tyydytys eivät ole enää päämäärinä. Tällöin lapsi on kiinnostunut nuorten ja aikuisten maailmasta ja haluaa kasvaa, sekä muuttua, eikä jäädä lapsuuden maailmaan, toisin kuin anoreksiaa sairastava henkilö, joka kokee ylivoimaisena itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvät kehitykselliset vaatimukset (Aalberg & Siimes 1999, 216).

23 Varhaisnuoren kehitys Nykyään kuitenkaan latenssin käsite ei riitä kuvaamaan vuotiaiden lasten kehitystä, koska monien lasten puberteetti näyttää alkavan yhä aikaisemmin. Puberteetti ikä alkaa, kun somaattis-hormonaaliset muutokset käynnistyvät ja vaativat minän reagointia niihin (Impiö 2005, 44). Tämän vuoksi vuotiaita lapsia ei tulisi pitää automaattisesti latenssivaiheessa kasvavina, koska monet heistä voivat olla puberteetti-ikäisiä tai ainakin esipuberteetissa. Monet lapset ehtivät aloittaa tai jopa käydä läpi esipuberteetti vaiheen ennen kuin täyttävät 13 -vuotta. Käytännössä lapsen kehityskautta ei voida erottaa selkeästi, koska siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin on yleensä liukuvaa. (Rödstam 1992, 23 25, 27.) Esipuberteetti kehitysvaihetta voidaan pitää jonkinlaisena välivaiheena lapsuuden ja puberteetin mukanaan tuoman aikuisuuden välillä. Aikuiseksi tuleminen merkitsee tavallaan, että lapsi joutuu jättämään taakseen ja päättämään sen, mitä on ollut, tullakseen joksikin muuksi. Siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin näkyy lähinnä siinä, että monia niistä malleista, joita latenssivaiheen aikana muodostettiin, voidaan väheksyä, suorastaan saattaa epäjärjestykseen. Siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin tapahtuu yhä useammilla lapsilla yhä aikaisemmin, seurauksena siitä, että varsinainen puberteetti on siirtynyt alkamaan varhemmin. Samanaikaisesti ikähajonnan kasvun myötä lasten välillä on yhä suurempia eroja aikaisempaan verrattuna. Näitä lasten välisiä eroja pidettiin ennen tyypillisinä yläasteikäisillä oppilailla, mutta nykyään ne koskevat myös monia ala-asteen 4-6 luokkalaisia lapsia. (Rödstam 1992, ) Varhaisnuori elää ristiriidassa. Hän ei tavallaan enää ole lapsi, mutta ei nuorikaan. Fyysiset muutokset aiheuttavat hänessä levottomuutta ja kiihtymystä. Kokemus omasta itsestä vaihtelee nopeasti ja nuori on hämmentynyt, koska ei osaa suhtautua muuttuvaan kehoonsa. Tytöllä ensimmäiset kuukautiset ja pojalla siemensyöksyt voivat herättää ahdistusta ja häpeää. Toisaalta nuoren itsenäistymistarpeet alkavat saada yhä enemmän tilaa ja nuori haluaa vähitellen eroon vanhemmistaan. Toisaalta eriytymisen tarve herättää halun palata riippuvuuteen. Esimerkiksi varhaisnuori voi ajoittain vaatia lapsenomaista huolenpitoa erityisesti äidiltä esim. ruokailuun liittyvissä asioissa. Tytöillä tämä voi ilmetä syömishäiriöinä. Tässä kehitysvaiheessa nuori arvostelee vanhempiaan, kyseenalaistaa heidän sääntöjään ja määräyksiään ja puolustaa vahvasti omia näkemyk-

24 24 siään. Nuori pitääkin tässä kehitysvaiheessa vanhempiaan suvaitsemattomina ja itsekkäinä. Hän saattaa jopa ajatella, että hänen omat vanhempansa ovat hänen kasvunsa esteenä. Nuorella on vanhempien kanssa paljon kiistoja arkipäiväisistä asioista, joita nuori provosoi hyvinkin paljon. Vanhempien suhteen nuori välillä palaa lapsenomaisuuteen, välillä hän yli korostaa itsenäisyyttään. Itsetuntemuksen ollessa vasta rakentumisvaiheessa, nuori käyttäytyy korostuneen itsetietoisesti. (Aalberg & Siimes 1999, 56 57; Laine 2000, 102.) Varhaisnuoruus on kuohunta-aikaa. Nuori kohtaa tällöin oman selkiytymättömyytensä. Hänen on vaikea sietää ja ymmärtää yllykkeitään ja tunteitaan; ärtyneisyyttä ja levottomuutta. Nuori tarvitsee tukea muista saman ikäisistä nuorista ja perheen ulkopuolisista aikuisista. Heiltä saamansa tuen avulla nuori kykenee hämmennyksestä huolimatta nauttimaan sekä fyysisestä että psyykkisestä kehityksestään. Nuoren kasvun ongelmat näkyvät monesti huolena omasta kehostaan. Hän haluaa vahvistusta sille, että oma keho kelpaa ja on sellainen kuin sen kuuluukin olla. Sisäisen paineen ja käyttäytymisen hallitsemisessa nuori tarvitsee tässä kehitysvaiheessa paljon aikuisen tukea. Anoreksiaan sairastunut nuori toimii eri tavalla. Hän keskeyttää nuoruuskehityksensä, jonka hän kokee ylivoimaiseksi. Anoreksiaan liitetäänkin nuoruusiän kehityksellinen murtuma, jossa nuori tiedostamattaan hylkää heräävän seksuaalisuutensa ja taantuu kehityksellisten vaatimusten edessä. (Aalberg & Siimes 1999, 57, 216; Laine 2000, 102.) Ennen nuoruusiän alkua, latenssi-iässä, lapsen sisäinen tasapaino rakentuu pitkälti vanhempien varaan. Vanhemmilta saatu palaute ja heidän toiveittensa mukainen eläminen säätelevät lapsen maailmaa. Nuoruuden alkaessa nuori ei voi enää käyttää vanhempiaan antamaan itsetunnon tukea ja ylläpitoa. Nuori jää itsetuntonsa kanssa tyhjiöön. Tunnetta pahentavat nuoren fyysiset muutokset ruumiissa, joka ei tunnu olevan hänen hallinnassaan. Nuoren kuva itsestään ailahtelee. Nuoren itsetuntemus ja hänen omat havaintonsa eivät riitä hänen itsetunnolleen. Hän tarvitsee jatkuvaa palautetta siitä, millainen hän on. Hän peilaa itseään jatkuvasti muiden kautta. Nuori näkee itsensä sellaisena, millaisena hän ajattelee tovereidensa ja muiden nuorelle tärkeiden ihmisten näkevän hänet. Nuoren oman itsen arvo muodostuu henkilöistä, joiden kaltainen hän haluaa olla ja joiden ihanteisiin hän haluaa mukautua. (Aalberg & Siimes 1999, ) 3.3 Lapsen itsetunnon kehitys

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot