LAPSEN ANOREKSIA. - Esite anoreksiasta vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEN ANOREKSIA. - Esite anoreksiasta vanhemmille"

Transkriptio

1 LAPSEN ANOREKSIA - Esite anoreksiasta vanhemmille Hanna-Maria Matilainen Katri Tuunainen Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Matilainen, Hanna-Maria & Tuunainen, Katri. Lapsen anoreksia esite anoreksiasta vanhemmille, Helsinki, kevät 2006, 69 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK). Lasten ja nuorten terveyden edistäminen on tärkeää, koska lapsuus- ja nuoruusiässä luodaan perusta aikuisiän terveydelle. Terveyden edistämisen haasteena on saada yksilö ottamaan vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lasten ja nuorten kohdalla vastuunottajia ovat pääasiassa vanhemmat. Opinnäytetyön tarkoitus on edistää lasten ja nuorten terveyttä. Opinnäytetyö on produktio, jonka tuotos on esite Lapsen anoreksia esite anoreksiasta vanhemmille. Esitteen tavoite on antaa vanhemmille tietoa anoreksiasta, koska se on yksi vakavista syömishäiriöistä. Syömishäiriöt ovat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa ja niitä esiintyy yhä nuoremmilla. Tavoitteena on, että vanhempien tietoisuus anoreksiasta lisääntyisi, jotta he pystyisivät tarvittaessa havaitsemaan anoreksian ja puuttumaan siihen varhaisessa vaiheessa. Anoreksian toteaminen varhaisessa vaiheessa nostaa paranemisennustetta. Esite antaa perustietoa anoreksiasta, sen kehittymiseen liittyvistä syistä, keskeisistä oireista ja hoidosta. Vanhempien kasvatuksella on arvokas osa häiriöitä ennalta ehkäisevänä tekijänä lasten ja nuorten kehityksessä, jonka vuoksi esitteessä on ajatuksia hyvästä vanhemmuudesta. Esitteestä löytyy myös yhteystietoja apua tarjoaville ammattiauttajille. Esitteessä oleva tieto pohjautuu teoriaan anoreksiasta, terveyden edistämisestä ja lapsen psyykkisestä kehityksestä sekä vanhemmuudesta ja perheestä, joita käsitellään opinnäytetyön kirjallisessa osiossa. Esitteen tekemiseen on käytetty Terveyden edistämisen keskuksen laatimaa Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opasta, josta löytyvät hyvän terveysaineiston kriteerit. Lisäksi olemme käyttäneet muuta terveysaineiston tekemiseen liittyvää teoriaa. Esitettä ovat arvioineet arviointikaavakkeen avulla esitteen kohderyhmä eli vanhemmat. Arvioinnin tulosten mukaan esite on helppolukuinen ja kirjoitustyyli on vanhempia tukeva. Vanhemmista vain puolet koki saavansa esitteestä uutta tietoa anoreksiasta. Esitteen tekemiseen on myös hyödynnetty syömishäiriöön perehtyneiden ammattilasten arviota ja ohjeistusta. Lapsen anoreksia esite anoreksiasta vanhemmille on tarkoitettu vanhempien lisäksi myös muille kasvattajille ja terveysalan ammattilaisille työvälineeksi. Asiasanat: anoreksia, syömishäiriöt, vanhemmat, vanhemmuus, lapset, perhe, terveyden edistäminen, esitteet, produktiot

3 ABSTRACT Matilainen, Hanna-Maria & Tuunainen, Katri. Child anorexia: a brochure for parents. Helsinki, Spring 2006, 69 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Health Care, Option in Public Health Care. Promoting the health of children and young people is indispensable since that is the time of life when the basic health for the rest of the life is formed. To encourage a person take the responsibility for his or her own health and wellbeing is a challenge for health promotion. The parents of children and the young are the people primarily responsible for their health. The focus of this thesis was health promotion of children and young people. This thesis was a production the result of which was a brochure by the name Child anorexia: a brochure for parents. The aim of the brochure was to provide parents information about anorexia, which is currently counted among the most serious eating disorders. Eating disorders are increasingly common among children and the young. The average age of those suffering from it is decreasing. It is critical for parents to gain more information about the disorder so that they can detect the situation early and take the necessary measures. Early discovery of anorexia improves the recovery prognosis. The brochure gives basic information about anorexia, its primary symptoms, the reasons behind it as well as help for its cure. Furthermore, the brochure has thoughts about good parenting; after all, parental guidance has an invaluable effect on the development of children and the young. Contact information of professional help is included in the brochure. The information contained in the brochure was based upon theories about anorexia, promotion of health and the mental development of children. It was also based upon information on parenting and family, which are discussed in more detail in the thesis. The guide for planning and assessing the health information, which lists the criteria for good health information, published by the Finnish Centre for Health Promotion was a much-needed source when putting together this brochure. Additionally, we utilised other theories on using health information. The target group of the brochure, i.e. the parents, evaluated the brochure with the help of a rating sheet. The ratings showed that the brochure was easy to read and the style of writing was supportive of the parents. Only half of the parents experienced that the brochure gave new information about anorexia. One source material was also the assessments and instructions of the eating disorder professionals. Besides the parents, the Child anorexia: a brochure for parents is also aimed at being a tool for educators and health care professionals Key Words: anorexia; eating disorders; parents; parenting; children; family; health promotion; brochure; production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ANOREKSIA NERVOSA Yleistä syömishäiriöistä Taudinkuva ja esiintyvyys Anoreksiaan sairastumisen selityksiä Yleistä syistä Kehitys- ja oppimisteoriaan perustuvat syyt Sosiaaliset ja kulttuurilliset syyt Psykologiset syyt Fysiologiset syyt Taudin puhkeaminen Anoreksian psyykkiset tunnuspiirteet ja fyysiset oireet Anoreksian hoito Yleistä hoidosta Hoidon aloittaminen Hoitopaikan valitseminen Ennuste LAPSEN PSYYKKINEN KEHITYS Latenssi-ikäinen lapsi Varhaisnuoren kehitys Lapsen itsetunnon kehitys PERHE JA VANHEMMUUS Perhe Vanhemmuus Vanhemmuuden roolikartta apuna vanhemmuudessa Lasten kasvatustyylit TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen määritelmä Terveyden edistämisen menetelmiä Yleistä terveyden edistämisestä Terveyskasvatus Sairauden ehkäisy eli preventio Terveysviestintä Lasten ja nuorten terveyden edistäminen Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Kouluterveydenhuollon toimenkuva Kouluterveydenhoitajan toimenkuva varhaisessa puuttumisessa KIRJALLISEN MATERIAALIN TUOTTAMINEN Kirjallinen materiaali terveydenhuollossa Hyvän terveysaineiston laatukriteerit Kirjallinen materiaali terveysaineistona Kirjallisen materiaalin teossa huomioonotettavia seikkoja Kirjallisen materiaalin sisältö Ulkoasuun liittyvät seikat...52

5 6.3.4 Kuvien käyttö Esitteen arviointi POHDINTAA Opinnäytetyöprosessin pohdintaa Lapsen anoreksia -esite Esitteentekoprosessin pohdintaa Esitteen luotettavuus ja eettisyys Lopuksi...64 LIITTEET Liite 1 Lapsen anoreksia Esite anoreksiasta vanhemmille Liite 2 Palaute anoreksia esitteestä

6 1 JOHDANTO Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö on vakava sairaus, jossa mielen ja ruumiin liitto saa aikaan vaikeasti ymmärrettävän oireyhtymän: ihminen lakkaa syömästä ja seurauksena on erilaisia nälkiintymiseen liittyviä sairauden merkkejä. Vaikeimmillaan se voi johtaa kuolemaan, parhaassa tapauksessa potilas paranee täydellisesti. Anoreksian varhainen toteaminen nostaa yleisesti paranemisennustetta. (Tulokas & Laasanen 2002, 7, 20.) Syömishäiriöiden syntyyn vaikuttavat mahdolliset taustatekijät ovat monet yhteiskunnan ihannoimia ja hyväksymiä. Puurosen (2004, 265) tutkimuksen mukaan nykykulttuurimme tavoiteltavana, odotettuna ja arvostettuna pidetty oman ruumiin kontrolli ja kehittäminen edistävät anorektiseksi tulemista. Salmelan (2000, 61 62) tutkimuksesta käy ilmi, että jo ala-asteikäiset ovat hyvin valveutuneita syömishäiriöiden suhteen ja seuraavat tarkasti mediaa. He tietävät esimerkiksi julkisuuden kuuluisien henkilöiden syömishäiriöistä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että lapsi voi saada vääristyneen ruumiinkuvan, kun esimerkiksi normaalipainoinen äiti laihduttaa kotona. Laihduttamisesta puhuttaessa lasten kuullen, aikuiset antavat ymmärtää etteivät ole tyytyväisiä omaan ulkoiseen olemukseensa. Vanhemman laihdutuskuurin seurauksena on ollut tutkimuksen mukaan eräässä koulussa koko kaveripiirin laihduttaminen syömällä pelkkää salaattia ja näkkileipää ilman voita. Rantanen (2004) on tutkinut vanhempien kokemuksia lapsen anoreksia nervosasta. Tutkimuksessa nousi esille vanhempien tarve saada tietoa anoreksiasta ja mihin ottaa yhteyttä, jos huomaa lapsellaan syömishäiriöön viittaavia oireita. Haluamme opinnäytetyöllämme vastata Rantasen tutkimuksessa nousseiden vanhempien tarpeisiin, joten päätimme tehdä opinnäytetyönä produktion, muutaman sivun pituisen esitteen (Liite 1) anoreksiasta vanhemmille ja liittää esitteeseemme yhteystietoja ammattiauttajille. Rajasimme esitteen käsittelemään vain anoreksiaa, koska se on syömishäiriöistä yleisin ja kuuluu vakaviin mielenterveysongelmiin (Tulokas & Laasanen 2002, 7).

7 7 Miettiessämme opinnäytetyön aiheeksi anoreksiaa, pidimme tärkeänä sen ajankohtaisuutta. Syömishäiriöt ovat yleisiä ja suhteellisen pitkäkestoisia mielenterveydenhäiriöitä, joiden hoito vaatii runsaasti terveydenhuollon resursseja. Huomasimmekin keväällä 2004 median kautta syömishäiriöiden lisääntyneen ja puhkeavan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tälläkin hetkellä mediassa on esillä syömishäiriöitä ennalta ehkäisevä mainoskampanja, jonka ovat toteuttaneet yhteistyössä hygieniatuotteita tuottava Dove ja Syömishäiriöliitto SYLI ry. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa esite anoreksiasta peruskouluikäisten lasten vanhemmille. Tavoitteena on antaa tietoa anoreksiasta vanhemmille, jotta he tietäisivät, mitä anoreksia on, miten se kehittyy, mitkä ovat sen keskeiset oireet ja mistä hakea apua varhaisessa vaiheessa, jos he ovat huomanneet taudinkuvaan kuuluvia oireita lapsessaan. Tavoitteena on esitteen avulla lisätä vanhempien tietoisuutta anoreksian vaaroista sen vakavuuden vuoksi ja auttaa kasvattajia puuttumaan ajoissa lasten epänormaaliin syömiskäyttäytymiseen ja laihduttamiseen. Haluamme tuoda esitteessä esille ennaltaehkäisevän näkökannan, jotta vanhemmat tietäisivät, kuinka voivat omalta osaltaan ennaltaehkäistä syömishäiriön syntyä. Esitteen tarkoituksena on, että esimerkiksi kouluterveydenhoitaja voisi käyttää esitettä työvälineenä jakamalla sitä vanhemmille muun muassa lasten ja nuorten terveystarkastuksien yhteydessä sekä vanhempainilloissa aiheesta kiinnostuneille. Esitettä voisi käyttää työvälineenä myös muut lasten ja heidän vanhempien kanssa työskentelevät henkilöt, esimerkiksi muu koulun henkilökunta, harrastuksien vetäjät ja syömishäiriöihin perehtyneet ammattilaiset. Halusimme tehdä opinnäytetyön, josta olisi konkreettista apua syömishäiriöiden ennaltaehkäisemisessä. Koska anoreksialla on monimuotoiset ja vaikeasti ymmärrettävät taustatekijät, on sen ennaltaehkäisy rajallista. Siispä keskitymme enemmän anoreksian varhaiseen puuttumiseen ja toteamiseen, jolla voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä vakava sairastuminen. Esitteen tarkoitus on pitkällä aikatähtäimellä edistää lasten ja nuorten terveyttä.

8 8 2 ANOREKSIA NERVOSA 2.1 Yleistä syömishäiriöistä Syömishäiriöillä tarkoitetaan poikkeavaa syömiskäyttäytymistä, johon liittyy psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anoreksia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). (Suokas & Rissanen 1999, 278.) Syömishäiriöt puhkeavat yleisimmin nuoruusiässä tai nuorena aikuisena. Ne tuntuvat selvästi liittyvän nuoruusiän problematiikkaan, erityisesti mieheksi ja naiseksi kasvamiseen fyysisesti ja psyykkisesti. Syömishäiriöt ovat varsinkin nuoruusikäisten tyttöjen ongelma, miehillä ne ovat harvinaisempia. (Taipale 1992, ) Aalbergin ja Brummerin (2005, 228) mukaan syömishäiriössä syömiseen liittyvät kysymykset ovat hyvin keskeisiä. Syömisvaikeuksiin liittyvät psyykkiset ongelmat vaarantavat ruumiillisen kasvun ja kehityksen joskus jopa hengenvaarallisella tavalla. Tässä opinnäytetyössä keskitymme käsittelemään tarkemmin vain anoreksia nervosaa, koska se on kirjallisuuden mukaan syömishäiriöistä yleisin. 2.2 Taudinkuva ja esiintyvyys Anoreksia nervosa ei ole yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä sairaus (Riihonen 1998, 14). Se määritellään oireyhtymäksi, jossa energian saanti on riittämätöntä painon säilyttämiseksi ja johon liittyy harhakuva liiallisesta lihavuudesta ja pakkomielle olla laihempi. Painon pudotessa ei harhakuva eikä pakkomielle helpota. Piirre, joka erottaa anorektikon tavallisesta laihduttajasta, on anorektikon vaikeus hyväksyä normaalia painoa tavoitteeksi. (Huovinen & Karppinen 2003, 8.) Anoreksia ei ole vain ruokavalioongelma tai pelkkää laihduttamista vaan siihen liittyy paljon erilaisia oireita ja potilaita on hyvin monenlaisia. Latinankielinen sana anorexia viittaa ruokahaluttomuuteen ja nervosa hermoihin. (Riihonen 1998, 14.) Aalberg ja Brummer (2005, 233) lainaavat Soursia (1980), joka jaottelee anoreksian karkeasti kahteen tyyppiin. Hänen mukaan toiset nuorena sairastuneista anorektikoista ovat kykenemättömiä kohtaamaan nuoruuden kehityshaasteita ja pakenevat niitä syö-

9 9 mishäiriön avulla. Toiset anorektikot puolestaan omaavat jo ennen nuoruusikää rakenteellisia minuuden heikkouksia tai puutteita, jotka ovat seurausta varhaisista eriytymisen ja yksilöitymisen ongelmista. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat anorektikot ovat usein psyykkisesti vakavammin häiriintyneitä. Tyypillisesti häiriö käynnistyy vuotiaan nuoren tytön laihdutusyrityksestä, joka riistäytyy hallitsemattomaksi nälkiintymiseen johtavaksi syömättömyyskierteeksi. (Suokas ym. 1999, ) Anoreksian esiintyvyys on nuoruusikäisillä tytöillä 1 % ja vastaavasti pojilla noin kymmenesosa tästä (Ebeling 2002, 327). Anoreksia voi kuitenkin puhjeta jo latenssi-iässä vuotiailla lapsilla. Näistä hyvin nuorena sairastuneista melkein puolet on poikia. (Luoto, Salmi, Laine, Anttila, Kitula & Valpola 1996, 11.) Yleensä latenssi-ikäisten merkittävät syömishäiriöt liittyvät vakaviin psyykkisiin häiriöihin, kuten psykoosiin ja seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamiin psyykkisen toimintakyvyn murtumiin. Useimmiten latenssi-ikäisten poikien syömishäiriöt liittyvät siihen, että heillä on huomattavia vaikeuksia sukupuolisen identiteettinsä rakentumisessa. (Aalberg & Brummer 2005, 232.) 2.3 Anoreksiaan sairastumisen selityksiä Yleistä syistä Lääkärit ovat tunteneet anoreksian jo ainakin 300 vuoden ajan. Aluksi sairauden tärkeimpänä piirteenä pidettiin painon rajua putoamista luvun lopulla lääkärit alkoivat kuitenkin etsiä anoreksialle muitakin määritelmiä, koska todettiin olevan myös monia muita elimellisiä sairauksia, jotka aiheuttavat ruokahaluttomuutta ja laihtumista. Elimellisiä syitä suljettiin pois ja anoreksiaa alettiin pitää psyykkisenä sairautena. Määritelmän etsiminen jatkuu edelleen sekä yritys selvittää, olisiko sairauden kehittymiseen syynä elimellinen toimintahäiriö. (Buckroyd 1997, ) Nykykäsityksen mukaan anoreksiaan ei ole yhtä syytä ja yksiselitteistä vastausta. Sen kehittymiseen liittyy altistavia tekijöitä, oireilun laukaisevia tekijöitä ja oireilua ylläpitäviä tekijöitä. (Suokas & Rissanen 1999, 282.) Abrahamin ja Llewellyn-Jonesin (1994,

10 ) mukaan tutkimustietojen perusteella löydetään neljä erilaista anoreksiaan altistavaa selitystä. Kaikilla selityksillä voi olla merkitystä, mutta yksikään niistä ei sellaisenaan riitä. Ne ovat kehitys- ja oppimisteorioihin perustuva selitys, sosiaalinen ja kulttuurillinen selitys, psykologinen selitys ja fysiologinen selitys. Nämä eri teoriat eivät sulje toisiaan pois, vaan useamman eri teorian yhdistelmä antaa lähempänä totuutta olevan selityksen Kehitys- ja oppimisteoriaan perustuvat syyt Kehitys- ja oppimisteorian mukaan lapsen tai nuoren ryhtyessä kiinnittämään huomiota painoonsa hän oppii kaksi tapaa hillitä painonnousua: laihduttamisen ruokavalion avulla ja menetelmät, jotka estävät syödyn ruoan imeytymisen. Jotkut nuoret voivat toisaalta torjua painonsa kontrolloimistarpeen, jolloin tuloksena on väistämättä lihominen. Jotkut laihduttamisessaan hyvin onnistuvat nuoret saattavat ryhtyä ajattelemaan ruokaa ja laihduttamista niin paljon, että heidän syömiskäyttäytymistään ei voi enää pitää normaalina. Laihuuden tavoittelussa heistä tulee anoreksia nervosan uhreja. Vakava painonlasku saattaa alkaa järkevän laihduttamisen jälkeen, vaikka painotavoitteet ovat aluksi olleet hyvin realistiset. Joillakin nuoremmilla potilailla se saattaa ilmetä välittömästi ilman edeltäviä epäonnistuneita tai realistisia laihdutusyrityksiä. (Abraham & Llewellyn- Jones 1994, 40.) Sosiaaliset ja kulttuurilliset syyt Sosiaalisen selityksen mukaan länsimainen kulttuurimme, joka ihannoi laihuutta, todennäköisesti edesauttaa anoreksian syntymistä (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9). Yhteiskunta ja erityisesti tiedotusvälineet tarjoavat kahta vastakkaista viestiä ruoasta ja syömisestä. Ensimmäinen viesti kertoo hoikan ihmisen olevan menestyvä, viehättävä, terve, onnellinen, hyväkuntoinen ja suosittu. Hoikaksi tuleminen näyttää olevan yksi monien naisten tärkeimmistä tavoitteista. Toinen viesti kertoo, että syöminen on miellyttävää. Esimerkiksi naisten lehdet julkaisevat uusia jännittäviä dieettejä, jotka takaavat painon laskun nopealla ja helpolla tavalla. Näiden dieettien ohessa lehdet antavat ruokaohjeita upeista mehevistä kakuista ja ruois-

11 11 ta rasvaisine kastikkeineen. Televisio mainoksissa vuorottelevat laihdutusdieettien korvike-elintarvikkeet ja pikaruoat. Ei ole hämmästyttävää, että useammat nuoret rupeavat laihduttamaan joutuessaan vastakkaisten viestien ristituleen. (Abraham & Llewellyn- Jones 1994, ) Syynä anoreksian lisääntymiseen on pidetty myös perheeseen liittyviä tekijöitä. Nykyisin on kuitenkin esitetty, että monet perheen ongelmat kuten vuorovaikutusongelmat, tunneilmaisujen niukkuus, ylihuolehtivaisuus ja konfliktien välttämiset, kriisit ja avioerot voivat olla yhtä lailla laihuushäiriön seurausta kuin sen syy. Ruokakulttuurissamme tapahtuneet muutokset, kuten se, ettei perheillä ole enää usein yhteisiä aterioita ja kiinnostus ruoan laittoon on vähentynyt valmisruokien myötä, voi olla myös syynä anoreksian lisääntymiseen. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Sosiaaliset paineet saattavat olla myös ristiriitaisia: kaikki mitä lautaselle laitetaan, on syötävä, mutta lihavaksi ei saa tulla. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, ) Psykologiset syyt Psykologista tekijää, erityistä psyyken rakennetta, joka altistaisi anoreksialle, ei ole todettu. Taustalla oleva psyykkinen häiriö voi olla hyvin monimuotoinen. Kyseessä voi olla lapsen kehitykseen liittyvä häiriö. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Aalbergin ja Brummerin (2005, 228) mukaan syömishäiriöiden ajatellaan johtuvan siitä, että lapsi tai nuori ei kykene käsittelemään psyykkisiä ongelmiaan henkisten hallinta- ja ratkaisumahdollisuuksien keinoin. Sen sijaan hän siirtää ongelmat ruumiilliseen toimintaan, syömiseen. Lapsi/nuori kokee itsensä hauraaksi nuoruuden vaatimusten edessä, ja hänen on vaikea säädellä ruumistaan ja mieltään. Hän suojautuu tältä haasteelta luopumalla kehityksestä eli alkamalla laihduttaa ja palauttaa puberteettia edeltävän ruumiinkuvansa. Anorektisen suojan avulla hän pyrkii hallitsemaan mielensä ja elämäntilanteeseensa liittyvät ongelmat. Oletettavasti laihduttaminen on siis hallitseva suojautumiskeino nuoruuden haastetta vastaan. Samaa psykologista selitystä esittävät myös Abraham ja Llewellyn-Jones (1994, 46) vajavainen persoonallisuus teoriassa, jonka mukaan joillakin anoreksia nervosaa kärsi-

12 12 villä on pelko aikuistumisesta sekä fyysisestä ja psyykkisestä kypsymisestä. Kieltäytymällä syömästä hän saa vartalonsa muistuttamaan esipuberteetti-ikäistä lasta, hänen kuukautisensa eivät joko ala lainkaan tai lakkaavat, hän kykenee kieltämään seksuaalisuutensa ja voi vetäytyä sosiaalisesta elämästä, mikä tekee hänet levottomaksi. Pako nuoruuden kohtaamisesta ei selitä kokonaan, miksi oireena on nimenomaan syömishäiriö. Oireen valinta on todennäköisesti riippuvainen perheen asennoitumisesta ruokaan ja painoon. On tavallista, että anorektikon perheessä on korostuneesti kiinnitetty huomiota ruokavalioon jo ennen anoreksian puhkeamista. Pelko lihavuudesta johtuu samaistumisesta vanhempaan, jolla on sama pelko. Syömishäiriöt perustuvat yleensä äidin ja isän ylikontrolliin sekä ruoan ja syömisen korostamiseen rakkauden symboleina. (Aalberg & Brummer 2005, ) Usein anoreksiaan sairastunut on kasvanut suorituksia arvostavassa ilmapiirissä, jossa he ovat noudattaneet ympäristönsä odotuksia. Seurauksena tästä heillä on vääristynyt käsitys itsestään. Laihuudesta ja painonhallinnasta tulee keskeisiä itsearvostuksen ja oman arvontunteen lähteitä. Heillä on myös persoonallisuudessa tavallista useammin täydellisyyteen pyrkiviä, sisäänpäin kääntyneitä, jäykkiä tai pakko-oireisia piirteitä jo ennen sairastumista. Psykologinen tai kehityksellinen trauma, sekä masennus voivat myös altistaa anoreksian kehittymiselle. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Abraham ja Llewellyn-Jones (1994, 44) esittelevät erästä psykologista selitystä, jonka mukaan syömishäiriö ja persoonallisuushäiriö olisivat sidoksissa toisiinsa. Koska syöminen on perusvaisto, syömishäiriöistä kärsivillä on arveltu olevan vastaavanlainen persoonallisuus; heidän syömisensä olisi pikemminkin pakkomielteenomaista tai neuroottista, kuin normaalia. Oxfordilainen psykiatria määrittelee persoonallisuudeksi yksilön pysyvät ominaisuudet, jotka näkyvät hänen käyttäytymistavoissaan eri tilanteissa. Joistakin persoonallisuustestejä käyttäneistä tutkimuksista on saatu tulokseksi, että osa anoreksia nervosasta kärsivistä naisista on todella neuroottisempia, kuin normaalipainoiset naiset. Heillä voi olla enemmän pakkomielteitä, itseinhoa tai itsearvostuksen puutetta. Oxfordilainen psykiatria määrittelee epänormaalin luonteen olevan kysymyksessä, kun yksilö kärsii itse omasta persoonallisuudestaan tai kun muut kärsivät siitä. Yhdysvaltalainen psykiatrialiitto on esittänyt persoonallisuushäiriöihin lisäryhmää, jolle se on antanut nimen persoonallisuushäiriöiden rajatapaukset, joihin anoreksia nervosa

13 13 luettaisiin. Se on kuitenkin käsitteenä ongelmallinen, koska määritelmä ei ole täsmällinen vaan se riippuu ympäristöstä ja sosiokulttuurisista vaikutuksista. Syömishäiriöistä kärsivillä potilailla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka johtuvat häiriön aiheuttamista biokemiallisista ja psykologisista muutoksista, esimerkiksi vaihteleva mieliala tai jatkuva ikävystyneisyyden tunne. Jos nämä ominaisuudet yhdistetään persoonallisuushäiriöisen rajatapauksen piirteisiin lopputulos saattaa johtaa persoonallisuushäiriö diagnoosiin, vaikka ihmisellä ei todellisuudessa olisikaan persoonallisuushäiriötä. Hänen persoonallisuudessaan saattaa olla vain tilapäinen muutos heti syömishäiriön alkamisen jälkeen tai jossain vaiheessa sen aikana. Hänen perheensä tai muut hänen kanssaan asuvat saattavat huomata tämän muutoksen. Ei kuitenkaan voida sanoa, että useimmilla syömishäiriöisillä olisi persoonallisuushäiriö. Syömishäiriön psykologisen selityksen hyväksymistä vaikeuttaa se, että monien anoreksia nervosaa sairastavien persoonallisuus on todettu aivan normaaliksi. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, ) Fysiologiset syyt Aalbergin ja Brummerin (2005, 229) mukaan syömishäiriölle ei ole olemassa fysiologista selitystä. Heidän mukaansa anoreksia on oire taustalla olevasta laaja-alaisesta psyykkisen kasvun ja kehityksen esteistä. Kuitenkin Suokas ja Rissanen (1999, ), sekä Huovinen ja Karppinen (2003, 9) esittelevät fysiologisia selityksiä anoreksialle. Heidän mukaansa anoreksiaan näyttää liittyvän kaksostutkimusten perusteella perinnöllisyyttä. Anoreksia on odotettua yleisempi sairastuneiden naispuolisten lähisukulaisten keskuudessa. Perheittäin siirtyvät tavat ja asenteet voivat kuitenkin selittää osan sairastumisalttiudesta. Perinnöllisiä taustatekijöitä ei vielä kuitenkaan tunneta riittävän hyvin. Anoreksian taustalla voisi joskus olla myös ensisijainen hermostoon ja umpieritykseen liittyvä säätelyhäiriö, koska hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja munasarjojen väliseen säätelyhäiriöön liittyvä amenorrea eli kuukautisten pois jääminen, ilmaantuu anoreksia potilaalle joskus jo ennen laihtumista. Useimmat anoreksiaan liittyvistä lukuisista hermostoon ja umpieritykseen, sekä aineenvaihduntaan liittyvistä häiriöistä ovat kuitenkin nälkiintymistilan seurausta. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.)

14 14 Yhden fysiologisen selityksen mukaan anorektikon pidemmän aikaa jatkunut riittämätön ravinnon saanti saa aikaan opioidien aktiivisuuden kasvun heidän aivoissaan. Anoreksiaa sairastavat eivät ole herkkiä elimistön viesteille, jotka kehottavat syömään enemmän ja voimaan paremmin. Opioidien kasvu johtaa mielialan kohenemiseen ja saa ihmisen rajoittamaan syömistään, koska se saa hänet tuntemaan olonsa paremmaksi. Ajan myötä mielialan parantuminen voidaan saada aikaan vain rajoittamalla edelleen syömistä, ja riippuvuus aivojen suureen opioidipitoisuuteen tulee väistämättömäksi. Myös liikunnan uskotaan vapauttavan opioideja aivoihin. Mitä kovempaa liikunta on, sitä enemmän opioideja vapautuu. Anorektikoiden tarve lisätä liikunnan määrää voi selittyä myös heidän tarpeellaan pitää aivojen opioidipitoisuus korkeana. Jos teoria pitää paikkaansa, anoreksia nervosa potilaan käyttäytymisen taustalla voi olla yritys vaikuttaa omaan mielialaan, koska he rinnastavat hyvänolontunteensa vähäiseen syömiseen. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, 48.) 2.4 Taudin puhkeaminen Anoreksian käynnistää yleensä laihduttaminen, joka ajan myötä ryöstäytyy käsistä. Laihduttaminen voi olla yritys ratkaista ajankohtaiset ongelmat. Laukaisevana tekijänä voivat olla myös muiden ulkonäköön tai painoon kohdistuvat huomautukset, tietyt elämäntilanteet, esimerkiksi koulun päättyminen tai menetykset. Anoreksiaa ylläpitäviksi tekijöiksi katsotaan ankaran laihduttamisen aiheuttama nälkiintyminen, joka aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia, kuten masennusta ja ruokaa koskevia pakko ajatuksia. Ne korostavat anoreksian oireita ja ylläpitävät niitä. Anoreksia vaikuttaa sairastuneen ihmissuhteisiin ja toimintatapoihin. Kehittyy noidankehä, joka vahvistaa anoreksiaa. (Suokas & Rissanen 1999, ; Huovinen & Karppinen 2003, 9.) Anoreksiaan puhkeamiseen vaikuttavien moninaisten syiden vuoksi haluamme kertoa niistä vanhemmille esitteen avulla, jotta vanhemmat tietäisivät mitkä asiat vaikuttavat anoreksian syntyyn ja voisivat mahdollisesti olla ennaltaehkäisemässä sen syntyä. Tässä teoriassa esiin tulleiden anoreksian monimuotoisten ja vaikeasti tunnistettavien syiden vuoksi vanhemmat eivät juuri välttämättä pysty ennaltaehkäisemään taudin syntyä. Siksi haluamme esitteen avulla tuoda vanhempien tietoisuuteen anoreksian varhaisia oireita, jotta vanhemmat tietäisivät mikä kuuluu lapsen ja nuoren normaaliin aikuiseksi kas-

15 15 vamisen problematiikkaan ja mitkä oireet puolestaan viittaavat anoreksiaan. Anoreksian varhaisten oireiden tunnistaminen on tärkeää, jotta hoito voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian ja taudin eteneminen pystyttäisiin pysäyttämään ennen vakavaa sairastumista. Anoreksian varhaisten psyykkisten ja fyysisten oireiden tunnistamisen tärkeyden vuoksi kerromme niistä melko yksityiskohtaisesti seuraavassa kappaleessa. 2.5 Anoreksian psyykkiset tunnuspiirteet ja fyysiset oireet Kauppilan (2001) tekemässä pro gradu -tutkimuksessa nousi esiin havaittavissa olevia syömishäiriöön liittyviä oireita, joita ovat muun muassa syömättömyys, raju laihtuminen, liikunnan huomattava lisääntyminen, asioiden salailu ja kavereista eristäytyminen. Buckroydin (1997, 19 21) mukaan syömiseen liittyvät ongelmat alkavat yleensä vähitellen. Kaikki lihottavaksi arvioitu ruoka jätetään pois, kuten rasva ja sokeri. Monet anorektikot ovat sairastuessaan ryhtyneet kasvissyöjiksi, joka on toki täysipainoinen ja ravitseva ruokavalio, mutta anorektikko toteuttaa sitä syömällä vain pelkkiä hedelmiä ja vihanneksia. Anorektikon niukka ruokavalio saattaa olla myös suklaapatukka ja kuppi mustaa kahvia päivässä tai he sallivat itselleen vain terveellisiksi hyväksyttyjä ruokia, kuten salaatti, kasvikset, omenat tai näkkileipä. Lopulta anorektikko päätyy syömään niin vähän, ettei pysy enää normaalipainossaan. Syömisen rajoittaminen on muuttunut nälkiintymiseksi ja kaikki tapahtuu laihduttamisen nimissä. Vähitellen anorektikon syömiskäyttäytyminen alkaa muuttua. Anorektikon on mahdotonta syödä muiden ihmisten kanssa, sillä hän on niin huolissaan lihomisesta. Hän alkaa vähitellen eristäytyä muista salatakseen ruokavalionsa niukkuuden ja toisaalta pakoillakseen läheisiään, jotka ovat huomanneet laihtumisen ja yrittävät saada hänet syömään. Monesti anorektikko haluaa valmistaa ruokaa muille, mutta kieltäytyy itse syömästä. Hän ottaa ehkä ruokaa ja väittää syövänsä sen myöhemmin, mutta heittää sen pois salaa. Tällainen käytös leimaa anorektikon vilpilliseksi, mutta täytyy muistaa, että syöminen tuottaa hänelle valtavaa ahdistusta. (Buckroyd 1997, ) Kun sairaus etenee, anorektikko alkaa noudattaa äärimmäisen tiukkoja ruokarituaaleja syömällä esimerkiksi täsmälleen samanlaisen annoksen aina tiettyyn aikaan päivästä. Hän saattaa rangaista itseään ahneudesta olemalla loppupäivän kokonaan syömättä.

16 16 Anorektikko pohtii kiihkeästi kaiket päivät painoa ja vartalonsa muotoa, kuinka paljon on syönyt ja aikoo syödä ja miten voisi rajoittaa syömistään vielä lisää. Hän etääntyy yhä kauemmaksi normaalista elämästä ja eristäytyy muiden seurasta ollakseen yksin. (Buckroyd 1997, ) Buckroydin (1997, 25 27) mukaan anorektikon pakkomielteet kohdistuvat myös muille elämänalueille kuin syömiseen. Hän haluaa olla hoikka ja määrää siksi itsensä urheilemaan ylenpalttisesti. Omien sanojensa mukaan hän urheilee pysyäkseen kunnossa, mutta todellisuudessa polttaakseen rasvaa. Anorektikko saattaa urheilla salaakin, esimerkiksi keskellä yötä. Anorektikolle on tärkeää itsensä hallitseminen. Esimerkiksi hän voi pakottaa itsensä selviämään ilman kunnollista yöunta tai saattaa pukeutua liian niukasti, vaikka paleleekin, kuluttaakseen enemmän energiaa lämmön ylläpitämiseksi. Suokkaan ja Rissasen (1999, ) sekä Huovisen ja Karppisen (2003, 9) mukaan yhteiskunnassamme terveyden arvostus on noussut ja liikunta osana terveyden vaalimista on tärkeällä sijalla. Tämän vuoksi anorektikon ylenpalttinen liikunnan harrastus saattaa näyttää yhteiskuntamme arvojen mukaiselta. Mielestämme tämä voi olla yksi syy myös siihen, miksi anorektikot pystyvät salaamaan sairautensa niin hyvin. Sairauden edetessä anorektikolla voi ilmetä fyysisiä oireita, jotka ovat seurausta hänen laihduttamiseensa käyttämistä menetelmistä tai itse laihuudesta. Nälkiintyneellä ihonalainen eristävä rasvakerros on suurimmaksi osaksi kadonnut ja hän on hyvin herkkä kylmälle ja kuumalle. Hänen kätensä ja jalkansa tuntuvat kylmiltä ja näyttävät usein sinisiltä, hänen ihonsa voi olla kuiva, hiuksensa hauraat ja hänen kasvoillaan, selässä ja käsivarsissa voi olla untuvan pehmeä lanugo -karvoitus. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, 95; Huovinen & Karppinen 2003, 8 9.) Elimistön yrittäessä sopeutua vähäiseen energian saantiin vähentämällä kulutusta ja hidastamalla perusaineenvaihduntaa alkaa sydämensyke hidastua ja verenpaine laskea. Suoliston liikkuvuus vähenee monilla, koska suolistossa on vähemmän ruokaa. Tästä voi seurata ummetusta. Muita häiriöitä ovat turvotus raajoissa, ilmavaivat ja vatsakivut, sekä kuukautisten poisjäänti eli amenorrea. Myös anorektikon luusto alkaa haurastua kalsiumin, D-vitamiinin puutoksen ja amenorrean vuoksi. (Huovinen & Karppinen 2003, 8 9.)

17 17 Laihdutukseen käytetyt menetelmät kuten paasto, oksentaminen, ulostuslääkkeiden tai virtsan eritystä lisäävien aineiden väärin käyttö ja liian kova liikunta saattavat aiheuttaa psyykkisiä, fyysisiä tai biokemiallisia häiriöitä. Psyykkisiin häiriöihin kuuluvat uupumus, masennus ja epävakaa tunne-elämä. Fyysisiä häiriöitä ovat suoliston laajeneminen, josta syntyy turvotuksen tunne, joka voi pahentaa jo olemassa olevaa ummetusta. Biokemiallisilla häiriöillä on vakavampia seurauksia. Yleisimmät häiriöt ovat elimistön kuivuminen ja veren elektrolyyttitasapainon muutokset. Elektrolyyttitasapaino tarkoittaa tilaa, jossa ravinnosta saatujen elektrolyyttien määrä on yhtä suuri kuin eri teitä elimistöstä poistuneiden elektrolyyttien määrä (Duodecim 2002). Kuivuminen ja matala kaliumpitoisuus voivat aiheuttaa heikkoutta ja väsymystä. Kun kaliumin ja kloridin pitoisuudet laskevat veressä, siitä tulee emäksisempää. Tällöin vaarana on emäsmyrkytys, joka saattaa heikentää hermoston ja lihaksiston toimintoja, jolloin potilas tuntee pistelyä raajoissaan ja hänen käsissään voi myös esiintyä tahatonta kouristelua. Seuraamuksena voi olla myös sydämen rytmihäiriöitä. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, 98.) Anorektikot ovat usein yliaktiivisia. He puuhastelevat koko ajan eivätkä pysty rentoutumaan. Yliaktiivisuus voi aiheuttaa unettomuutta ja joillekin anorektikoille tyypillistä heräilyä aikaisin aamulla. Anorektikoiden hampaat voivat heikentyä, varsinkin jos he oksentavat usein syömisen jälkeen. Suurin ongelma on hampaankiilteen katoaminen, kun hapan oksennus syövyttää sitä. (Abraham & Llewellyn-Jones 1994, ) 2.6 Anoreksian hoito Yleistä hoidosta Anorektikon hoidon aloittaminen on yleensä vaativaa, sillä hän usein vastustaa painon kohottamista. Anoreksian hoito vaatii hoitopaikalta paljon. Tarvitaan rinnakkain sekä somaattista että psykiatrista asiantuntemusta. Joskus hoitoon motivoiminen vie aikaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä anorektinen oire on hänen arvomaailmansa mukainen ja usein hänen yrityksensä ratkaista ongelmia. Anorektikko voi myös pelätä, mitä elämä on anoreksian jälkeen. On tärkeää saada anorektikko ja hänen perheensä ymmärtämään sairauden vakavuus. (Suokas & Rissanen 1999, 285.) Anorektikon hoito edellyttää yh-

18 18 teistyötä vanhempien kanssa. Kyseisissä perheissä on havaittu liiallista ylihuolehtivaisuutta, jäykkää moraalista asennetta tai joskus epärehellisyyttä. Perheissä on usein vaikeuksia ratkaista keskinäisiä konflikteja. (Aalberg & Brummer 2005, 238.) Haluamme esitteessä tuoda vanhempien tietoisuuteen heidän vastuunsa lapsen tai nuoren hoitoon ohjauksessa. Esitteen avulla pyrimme saamaan vanhemmat ymmärtämään sairauden vakavuus, jotta he osaisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakeutua hoitoon yhdessä lapsen tai nuoren kanssa. Tuomme esitteessä esille anorektikon, hänen perheen ja hoitohenkilökunnan välisen yhteistyön merkityksen hoidon onnistumisen kannalta. Mielestämme on myös tärkeää kehottaa esitteessä vanhempia keskustelemaan heränneestä huolesta terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa, vaikka lapsi ei vielä olisikaan sairastunut anoreksiaan Hoidon aloittaminen Hoitoa aletaan suunnitella, kun anoreksia nervosaa määrittelevät kriteerit täyttyvät (Rantanen 2003). Kriteereinä ovat: anorektinen potilas kieltäytyy pitämästä painoaan ikänsä ja pituutensa edellyttämässä alimmassa normaalipainossa. Hän ei saavuta kasvuiässä pituuden mukaista keskipainoa, vaan paino jää alle 85 % odotetusta. Hänellä on vääristynyt ruumiinkuva, josta aiheutuu alituinen pelko painonnousua ja lihomista kohtaan alipainoisuudesta huolimatta. Hän on kykenemätön ymmärtämään alipainoisuuttaan vakavana häiriönä. Painon lasku on hänen itsensä aiheuttamaa välttämällä syömistä ja harrastamalla liikuntaa liiallisesti. Hän voi myös oksennella, käyttää ulostuslääkkeitä, ruokahalua hillitseviä lääkkeitä tai virtsan eritystä lisääviä aineita. Hoidon aloittamisen kriteereihin kuuluu myös amenorrea, joka johtuu elimistön liian pienestä rasvakudoksen määrästä. Anorektikkoja voi olla kahta alatyyppiä; joko syömistä rajoittava ja kulutusta lisäävä tai ahmija-oksentelija ja ulostuslääkkeitä käyttävä. Hoidon aloittamista ennen tulee myös varmistua, että muuta laihtumista selittävää sairautta ei ole. (Buckroyd 1997, 16; Huovinen & Karppinen 2003, 8 9; Rantanen 2003; Suokas & Rissanen 1999, 278; Tulokas & Laasanen 2002, 8.) Hoidon alkuun on tarkoituksenmukaista liittää haastattelu, johon pyritään saamaan mukaan anorektikon perhe tai muu läheinen tukiverkko. Onnistuneen hoidon edellytyksenä

19 19 on anorektikon ja hoitavan henkilön välinen luottamus ja anorektikkoa ymmärtävä hoitosuhde. (Suokas & Rissanen 1999, 285.) Hoidon tavoitteena on auttaa lasta tai nuorta siinä, että hän ei siirtäisi mielensä sietämättömiä ahdistuksia ruumiiseensa ja sen toimintoihin vaan voisi puhua ongelmistaan kasvu- ja kehitystarpeita ymmärtäville aikuisille (Aalberg & Brummer 2005, 238). Anorektikon hoitoon saattaa osallistua lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi paljon erikoisasiantuntijoita, muun muassa ravitsemussuunnittelija, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, gynekologi ja hammaslääkäri. Heidän välinen yhteistyönsä on erittäin tärkeää, jotta hoito olisi toimivaa ja tehokasta. (Tulokas & Laasanen 2002, ) Hoito jakautuu ravitsemustilan korjaamiseen ja psykoterapeuttiseen hoitoon, joka tarkoittaa psykologisin menetelmin tapahtuvaa psyykkisten sairauksien hoitoa (Duodecim 2002). Hoitojen tavoitteina ovat aliravitsemuksen ja syömiskäyttäytymisen korjaaminen, psyykkisten oireiden häviäminen sekä psyykkisten keinojen ja sosiaalisuuden lisääntyminen. (Suokas & Rissanen 1999, 285.) Psykoterapiamuodot vaihtelevat: tuloksia on saavutettu yksilö- ja perheterapialla. Yksilöllinen, pitkä hoito tukee parhaiten paranemista. (Rantanen 2003.) Psykoterapialla pyritään tarjoamaan jokin parempi minuuden olemassaoloa ylläpitävä vaihtoehto, kuin anoreksia (Aalberg & Brummer 2005, 238). Anoreksian ydinoireet lievittyvät lääkehoidolla vain harvoin (Suokas & Rissanen 1999, 287). Tutkimuksissa on todettu lääkehoidosta olevan hyötyä, mikäli anoreksiaan liittyy vakava masennus. Tällöin hoitoon on hyvä liittää lääkehoito. Anoreksian hoidossa onkin kokeiltu erilaisia psyykenlääkkeitä, muun muassa rauhoittavia- ja masennuslääkkeitä. (Rantanen 2003.) Hoitopaikan valitseminen Suokkaan ja Rissasen (1999, 286) mukaan hoitopaikan valintaan vaikuttaa anorektikon sairauden vakavuus. Useimmat anorektikot voidaan hoitaa avohoidossa. Duodecimin (2002) mukaan avohoito on terveyden- tai sairaanhoitoa kotona, lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla tai poliklinikalla. Jos ravitsemustila heikkenee huolestuttavasti tai ei ala selvästi korjaantua avohoidossa, tarvitaan sairaalahoitoa. Vakavasti sairaat tarvitsevat sairaalahoitoa usein jo heti hoidon alkuvaiheessa. Oikeanlaista hoitopaikkaa valitessa käytetään apuna painoindeksiä. Duodecimin (2002) mukaan painoindeksi eli BMI

20 20 (=Body Mass Index) on kehon painon (lihavuuden, laihuuden) mittarina käytetty tunnusluku. Se saadaan kun paino (kg) jaetaan pituuden (m) neliöllä (kg/m 2 ). Avohoito on tarkoitettu sellaiselle anorektikolle, jolla BMI on yli 17 kg/m 2, jolla on hyvä hoitomotivaatio, sekä tukea antava perhe tai muu verkosto. Avohoidossa ovat myös he, jotka ovat aikaisemmin anoreksian vuoksi olleet sairaalahoitojaksoilla. Ne anorektikot (BMI alle 17kg/m 2 ), jotka eivät avohoidossa saavuta riittävää hoitotulosta tai joidenka sairaus ei ehdottomasti vaadi osastohoitoa, voivat osallistua päiväsairaalan hoitoon. (Suokas & Rissanen 1999, 286.) Tulokkaan ja Laasasen (2002, 14) mukaan sairaalahoitoon pääsyssä käytetään seuraavia kriteerejä. Anorektikon paino on kriittisen matala ja painon lasku jatkuu edelleen ja on tapahtunut nopeasti. Potilaalla on vakavia elektrolyytti- ja/tai aineenvaihduntatasapainon häiriöitä sekä lisäksi potilaalla on matala verenpaine ja/tai sydämen harvalyöntisyys (vähemmän kuin 60 lyöntiä minuutissa) tai hänellä on sydämessä johtumishäiriöitä. Sairautensa kieltävä, vakavasti sairas anorektikko on hoidettava sairaalassa, vaikka hän vastustaisi hoitoa. Somaattisen tilan ollessa kriittinen: BMI alle 13kg/m 2 ja paino alle 30kg, hoito voidaan aloittaa myös tahdosta riippumatta (Suokas & Rissanen 1999, 286). Potilaan saavuttaman ravitsemustilan ja normaalin syömiskäyttäytymisen ylläpitämiseksi on tarpeen, että potilas on motivoitunut jatkohoitoon ja seurantaan. Anoreksiaa voidaan pitää pitkäaikaissairautena sen uusiutumis- ja kroonistumisriskin takia. Tämän vuoksi sen hoitoa ja seurantaa on tarpeellista jatkaa välittömän toipumisen jälkeen pitkään avohoidossa. (Suokas & Rissanen 1999, 288.) Usein pienetkin muutokset potilaan tilanteessa ovat hänelle hyvin uhkaavia ja paluu oirekäyttäymiseen käynnistyy helposti. Jatkohoidon merkitys on sikäli tärkeä, että osastolla aloitettu hoito voisi jatkua linjoiltaan samanlaisena riippumatta siitä, mikä anorektikon jatkohoitopaikka on. (Kahila, Lappalainen & Maijanen 2001, 17, 19.) 2.7 Ennuste Pitkien seurantatutkimuksien mukaan hoidon jälkeen noin 70 % potilaista on päässyt oireistaan, mutta vain noin puolet on toipunut täysin. Noin neljänneksen oireilu jatkuu

21 21 ajoittain ja loput kärsivät vaikea-asteisista oireista. Huonoon ennusteeseen viittaavat alhainen paino, myöhäinen sairastumisikä, oireiden pitkä kesto, aikaisempi psykiatrinen hoito, ahmimishäiriö, oksentelu ja ulostuslääkkeiden käyttö. (Suokas & Rantanen 1999, 279.) Kuolleisuus anoreksiaa sairastavilla on edelleen 5-16 % (Rantanen 2003). Kuolinsyy on yleensä sydänpysähdys tai itsemurha. Ennustetta yleisesti parantavia tekijöitä ovat anoreksian varhainen toteaminen, varhainen alkamisikä ja se, ettei paino ole koskaan laskenut kovin radikaalisti. (Tulokas & Laasanen 2002, 20.) Tunnetun englantilaisen psykoterapetin Buckroydin (1997, 133) mukaan anoreksiasta parantunut on luultavasti entistä voimakkaampi ihminen ja tuntee itsensä paremmin. 3 LAPSEN PSYYKKINEN KEHITYS 3.1 Latenssi-ikäinen lapsi Opinnäytetyömme kohderyhmä on vanhemmat, joilla on peruskoulu ikäisiä lapsia. Peruskouluikäisistä lapsista alakoululaiset, noin vuotiaat, kuuluvat psykodynaamisen teorian mukaan kehitykseltään latenssivaiheeseen. Latenssivaihetta pidetään kehityksessä eräänlaisena tunteiden lepokautena. Minuuden lujuuden vahvistaminen on tämän vaiheen keskeinen kehitystehtävä. Tämän kehitysvaiheen ikäisiä lapsia voidaan yleensä pitää harmonisina, hyvin sopeutuvina, pätevinä, mutta hieman pinnallisina lapsina. Latenssi-ikäiset lapset haluavat yleensä oppia, osata ja hallita asioita. Heille on tärkeää kuulua joukkoon, olla kuten muut ja olla arvostettu. Huonommuuden tunne voi pyöriä heidän mielessä paljonkin. (Brummer 2005, 40; Rödstam 1992, 25.) Lasten katsotaan siirtyvän latenssivaiheeseen, kun heille on muodostunut niin sanottu yliminä, joka sisältää omantunnon ja minäihanteen. Kun lapselle on kehittynyt jokseenkin kestävä omatunto ja toimiva minäihanne, hän yleensä omaksuu ainakin osan muiden ihmisten, muiden kuin omien vanhempiensa, ulkoisesta kontrollista. Näin lapsi voi siirtyä itse säätelemäänsä sisäiseen kontrolliin. Latenssilasten omantunnon ja minäihanteen kehittyminen merkitsee myös, että he kykenevät hallitsemaan tunneimpulssejaan yhä

22 22 tehokkaammin. Tämän ansiosta tullessaan vihaisiksi, he voivat kontrolloida itseään yhä paremmin. (Brummer 2005, 40 41; Rödstam 1992, ) Latenssi-ikäinen lapsi on erityisen herkkä huonommuuden ja alemmuuden tunteille. Toisten ihmisten, esimerkiksi kavereiden, kritiikillä alkaa olla yhä suurempi merkitys lasten elämässä. Esimerkiksi anoreksia voi saada alkunsa siitä, kun joku on huomauttanut lapsen lievästä pyöreydestä (Aalberg & Siimes 1999, 215). Latenssilapset vertaavat itseään muihin ja huomaavat mahdolliset huonommuuden tunteensa, jotka puolestaan lamaannuttavat ja heikentävät lapsen itsetuntoa. Lasten itsekritiikki yleensä kasvaa seurauksena siitä, että heidän minäihanteensa merkitys lisääntyy suhteessa heidän omaantuntoonsa yliminän jatkuvasti kehittyessä. (Brummer 2005, 40 41; Rödstam 1992, ) Latenssi-ikäinen lapsi haluaa turvallisia irtiottoja vanhemmistaan, koska hän haluaa näyttää pärjäävänsä itsenäisesti. Lapsella vanhemmista eriytymisestä huolimatta, latenssi-iässä keskeiseksi nousee samaa sukupuolta olevan vanhemman seura ja yhteinen tekeminen. Vanhemmat voivat kokea menetystä lapsensa käyttäytyessä latenssiikäkaudella täysin eri tavalla kuin aiemmin. Menetyksen myötä vanhemmat voivat tulla tiedostamattaan torjuviksi lastaan kohtaan. Vanhemmille voi esimerkiksi syntyä mielikuva, ettei heillä enää ole lasta ja he alkavat kohdella lastaan kuin murrosikäistä tai pientä aikuista. Kuitenkin latenssi-ikäiselle lapselle on erityisen tärkeää aikuisen turva, tuki ja malli. (Brummer 2005, 40.) Brummerin (2005, 43) mukaan puberteetti-ikään siirtyminen edellyttää, että latenssivaiheen kehitys on onnistunut. Lapselle kasvaa latenssivaiheessa nuoruutta varten vahva minä, joka on joustava, salliva ja empatiakykyinen. Lapsen vahva minä tarvittaessa sietää ahdistusta, pelkoa, häpeää, syyllisyyttä ja ristiriitoja ja osaa suojautua niiltä riittävän hyvin. Jos lapsi on onnistuneesti saattanut latenssivaiheensa päätökseen, lapsuuden riippuvuus ja tarpeiden tyydytys eivät ole enää päämäärinä. Tällöin lapsi on kiinnostunut nuorten ja aikuisten maailmasta ja haluaa kasvaa, sekä muuttua, eikä jäädä lapsuuden maailmaan, toisin kuin anoreksiaa sairastava henkilö, joka kokee ylivoimaisena itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvät kehitykselliset vaatimukset (Aalberg & Siimes 1999, 216).

23 Varhaisnuoren kehitys Nykyään kuitenkaan latenssin käsite ei riitä kuvaamaan vuotiaiden lasten kehitystä, koska monien lasten puberteetti näyttää alkavan yhä aikaisemmin. Puberteetti ikä alkaa, kun somaattis-hormonaaliset muutokset käynnistyvät ja vaativat minän reagointia niihin (Impiö 2005, 44). Tämän vuoksi vuotiaita lapsia ei tulisi pitää automaattisesti latenssivaiheessa kasvavina, koska monet heistä voivat olla puberteetti-ikäisiä tai ainakin esipuberteetissa. Monet lapset ehtivät aloittaa tai jopa käydä läpi esipuberteetti vaiheen ennen kuin täyttävät 13 -vuotta. Käytännössä lapsen kehityskautta ei voida erottaa selkeästi, koska siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin on yleensä liukuvaa. (Rödstam 1992, 23 25, 27.) Esipuberteetti kehitysvaihetta voidaan pitää jonkinlaisena välivaiheena lapsuuden ja puberteetin mukanaan tuoman aikuisuuden välillä. Aikuiseksi tuleminen merkitsee tavallaan, että lapsi joutuu jättämään taakseen ja päättämään sen, mitä on ollut, tullakseen joksikin muuksi. Siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin näkyy lähinnä siinä, että monia niistä malleista, joita latenssivaiheen aikana muodostettiin, voidaan väheksyä, suorastaan saattaa epäjärjestykseen. Siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin tapahtuu yhä useammilla lapsilla yhä aikaisemmin, seurauksena siitä, että varsinainen puberteetti on siirtynyt alkamaan varhemmin. Samanaikaisesti ikähajonnan kasvun myötä lasten välillä on yhä suurempia eroja aikaisempaan verrattuna. Näitä lasten välisiä eroja pidettiin ennen tyypillisinä yläasteikäisillä oppilailla, mutta nykyään ne koskevat myös monia ala-asteen 4-6 luokkalaisia lapsia. (Rödstam 1992, ) Varhaisnuori elää ristiriidassa. Hän ei tavallaan enää ole lapsi, mutta ei nuorikaan. Fyysiset muutokset aiheuttavat hänessä levottomuutta ja kiihtymystä. Kokemus omasta itsestä vaihtelee nopeasti ja nuori on hämmentynyt, koska ei osaa suhtautua muuttuvaan kehoonsa. Tytöllä ensimmäiset kuukautiset ja pojalla siemensyöksyt voivat herättää ahdistusta ja häpeää. Toisaalta nuoren itsenäistymistarpeet alkavat saada yhä enemmän tilaa ja nuori haluaa vähitellen eroon vanhemmistaan. Toisaalta eriytymisen tarve herättää halun palata riippuvuuteen. Esimerkiksi varhaisnuori voi ajoittain vaatia lapsenomaista huolenpitoa erityisesti äidiltä esim. ruokailuun liittyvissä asioissa. Tytöillä tämä voi ilmetä syömishäiriöinä. Tässä kehitysvaiheessa nuori arvostelee vanhempiaan, kyseenalaistaa heidän sääntöjään ja määräyksiään ja puolustaa vahvasti omia näkemyk-

24 24 siään. Nuori pitääkin tässä kehitysvaiheessa vanhempiaan suvaitsemattomina ja itsekkäinä. Hän saattaa jopa ajatella, että hänen omat vanhempansa ovat hänen kasvunsa esteenä. Nuorella on vanhempien kanssa paljon kiistoja arkipäiväisistä asioista, joita nuori provosoi hyvinkin paljon. Vanhempien suhteen nuori välillä palaa lapsenomaisuuteen, välillä hän yli korostaa itsenäisyyttään. Itsetuntemuksen ollessa vasta rakentumisvaiheessa, nuori käyttäytyy korostuneen itsetietoisesti. (Aalberg & Siimes 1999, 56 57; Laine 2000, 102.) Varhaisnuoruus on kuohunta-aikaa. Nuori kohtaa tällöin oman selkiytymättömyytensä. Hänen on vaikea sietää ja ymmärtää yllykkeitään ja tunteitaan; ärtyneisyyttä ja levottomuutta. Nuori tarvitsee tukea muista saman ikäisistä nuorista ja perheen ulkopuolisista aikuisista. Heiltä saamansa tuen avulla nuori kykenee hämmennyksestä huolimatta nauttimaan sekä fyysisestä että psyykkisestä kehityksestään. Nuoren kasvun ongelmat näkyvät monesti huolena omasta kehostaan. Hän haluaa vahvistusta sille, että oma keho kelpaa ja on sellainen kuin sen kuuluukin olla. Sisäisen paineen ja käyttäytymisen hallitsemisessa nuori tarvitsee tässä kehitysvaiheessa paljon aikuisen tukea. Anoreksiaan sairastunut nuori toimii eri tavalla. Hän keskeyttää nuoruuskehityksensä, jonka hän kokee ylivoimaiseksi. Anoreksiaan liitetäänkin nuoruusiän kehityksellinen murtuma, jossa nuori tiedostamattaan hylkää heräävän seksuaalisuutensa ja taantuu kehityksellisten vaatimusten edessä. (Aalberg & Siimes 1999, 57, 216; Laine 2000, 102.) Ennen nuoruusiän alkua, latenssi-iässä, lapsen sisäinen tasapaino rakentuu pitkälti vanhempien varaan. Vanhemmilta saatu palaute ja heidän toiveittensa mukainen eläminen säätelevät lapsen maailmaa. Nuoruuden alkaessa nuori ei voi enää käyttää vanhempiaan antamaan itsetunnon tukea ja ylläpitoa. Nuori jää itsetuntonsa kanssa tyhjiöön. Tunnetta pahentavat nuoren fyysiset muutokset ruumiissa, joka ei tunnu olevan hänen hallinnassaan. Nuoren kuva itsestään ailahtelee. Nuoren itsetuntemus ja hänen omat havaintonsa eivät riitä hänen itsetunnolleen. Hän tarvitsee jatkuvaa palautetta siitä, millainen hän on. Hän peilaa itseään jatkuvasti muiden kautta. Nuori näkee itsensä sellaisena, millaisena hän ajattelee tovereidensa ja muiden nuorelle tärkeiden ihmisten näkevän hänet. Nuoren oman itsen arvo muodostuu henkilöistä, joiden kaltainen hän haluaa olla ja joiden ihanteisiin hän haluaa mukautua. (Aalberg & Siimes 1999, ) 3.3 Lapsen itsetunnon kehitys

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt

MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä syömishäiriöillä tarkoitetaan? Mielenterveyden häiriöitä, jotka alkavat usein nuoruusiässä murrosiän

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN Päivikki Engblom NUORI AIKUINEN Nuori aikuisuus haastava kehitysvaihe Vaatii runsaasti psyykkisiä voimavaroja Suurin osa nuorista aikuisista voi hyvin Psyykkinen, somaattinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

VANHUSTEN SYÖMISH ONKO NIITÄ?

VANHUSTEN SYÖMISH ONKO NIITÄ? VANHUSTEN SYÖMISH MISHÄIRIÖT- ONKO NIITÄ? LT Pirkko Hiltunen,, OYS ESITYKSEN SISÄLT LTÖ Vanhukset ja ravitsemussuositukset Ongelmana aliravitsemus vai lihavuus? Dementiaan liittyvä syömisongelma Mielialahäiröön

Lisätiedot