Mikä lapselle nimeksi? Viime vuoden suosikkeja olivat Minea ja Veeti. Saaran seurassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.salonseurakunta.fi Mikä lapselle nimeksi? Viime vuoden suosikkeja olivat Minea ja Veeti. Saaran seurassa"

Transkriptio

1 Nro 1 * Lähemmäs luontoa Suomeen muuttaneiden tarinoita keskiaukeamalla. Frank ja Robina Olbrich ovat uskaltaneet haaveilla rohkeasti. Heidät on johdatettu Saksasta Teijolle. s. 8-9 Vaalivuosi Kirkkoneuvosto / valtuusto valitsee vaalilautakunnan mennessä. Ehdokasasettelu päättyy klo Ennakkoäänestys mennessä on pidettävä vaalilautakunnan ensimmäinen kokous. Suositus on, että työ aloitettaisiin kuitenkin jo ennen kesälomakautta. Kun täytät 16 vuotta viimeistään , sinulla on äänioikeus seurakuntavaaleissa. Seurakuntavaalit ovat syksyllä, mutta ehdokkaiden haku alkaa jo keväällä. Liity kirkkoon mennessä, jotta voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Kun täytät 18 vuotta viimeistään , niin voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa Vaalipäivä s. 15 Mikä lapselle nimeksi? Viime vuoden suosikkeja olivat Minea ja Veeti. Saaran seurassa s. 3 Nukketeatteri elävöittää Raamatun kertomuksia ja opettaa myötäelämistä. s. 16 Sanankäyttöä karjalaisittain Karjalaisten hengelliset päivät järjestetään maaliskuussa Salossa. s. 6 Sinnikäs opiskelija Ville Asikainen Tie koulutukseen on kivinen, jos sattuu olemaan nuori, nainen ja intiaani. Ihmisoikeustyö Guatemalassa on Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohteena. s. 5

2 2 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 PÄÄKIRJOITUS Sanna Krook / Oulun seurakunnat / Kirkon kuvapankki Yhteisvastuullisesti tässä ajassa Seurakuntasanomien ulkoasu on uudistunut. Tämä on seurausta kilpailutuksen jälkeisestä kustantajan vaihdoksesta. Siinä yhteydessä on ollut hyvä tarkastella myös lehden ulkoasua. Lukuisia eri kirjasintyyppejä ja -kokoja on vertailtu mahdollisimman hyvän luettavuuden takaamiseksi. Myös taiton selkeyteen on kiinnitetty huomiota. Lehti etsii aina muotoaan, mutta ilmiasun tulee olla sellainen, että lehden tunnistaa heti sen nähdessään. Ei ole yhdentekevää, millainen on seurakunnan ilmiasu. Julkikuvan tulisi aina vastata todellisuutta. Seurakunta ei juuri mainosta itseään, mutta avoimella tiedottamisella se pyrkii antamaan totuudellisen kuvan toiminnastaan. Toisaalta monet seurakunnan toiminnot ovat siinä määrin herkkiä, että kaikesta ei oikein voi suurta ääntä pitääkään. Tämänkertainen lehti kertoo jälleen varsin paljon seurakunnan olemuksesta. Tiedotuslehti ei ole varsinaisesti hartauskirjoitusten paikka, joten seurakunnan tehtävä evankeliuminjulistajana jää enemmän muille foorumeille. Sen sijaan lehti antaa hyvän kuvan seurakunnasta kansainvälisenä ja varsin hyvin ajassa elävänä yhteisönä. Monet ovat löytäneet paikan seurakunnassa myös lukuisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa toiminnoissa. Keskeisessä osassa tällä kertaa on vasta alkanut Yhteisvastuukeräys. Vuosien saatossa Yhteisvastuukeräys ei ole ollut ainoastaan merkittävä taloudellisen avun kanava, vaan se on tuonut yleiseen tietoisuuteen monia sellaisia avuntarvitsijoita, joiden ääni ei muuten olisi kuulunut. Tämän vuoden kotimaisena kohteena on saattohoidon tukeminen ja kehittäminen. Saattohoito koskee jokaista ihmistä jossakin tilanteessa, joko lähiomaisten lähtöhetken lähestyessä tai omalla kohdalla. Saattohoidossa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on vähän, jos ollenkaan, mahdollisuuksia edustaa omaa asiaansa. Ulkomaan kohteena on alkuperäiskansan vaikea tilanne Guatemalassa. Tässäkin on kyse ihmisryhmästä, jonka on vaikeaa saada ääntään kuuluviin ja jolla ei ole mahdollisuuksia oman elämänsä kehittämiseen ja demokraattisiin oikeuksiin. Molemmat Yhteisvastuukeräyksen kohteet kuuluvat perimmältään yhteiskunnalliseen vastuunkantoon. Paljon on Aurajoessa vettä virrannut siitä, kun Varsinais-Suomessa tunnettu kirkkoherra Lizelius miltei kolme sataa vuotta sitten saarnatuolista käsin opetti perunanviljelyä ja perusti ensimmäisiin kuuluvan siemenviljapankin. Hän julkaisi myös ensimmäistä suomenkielistä tietolehteä. Lizeliuksen aikojen jälkeen ovat lukuisat kirkon alulle laittamat koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan liittyneet toimet siirtyneet yhteiskunnalle. Toivottavasti nämä kirkon arvomaailman mukaiset toimet eivät yhteiskunnasta häviä, vaikka viime aikoina onkin merkkejä siitä, että näitä toimia mielellään siirrettäisiin takaisin kirkolle. Haasteisiin kirkko voi vastata vain, kun kaikki näkevät oman yhteisvastuullisuutensa olla mukana talkoissa. Siunattua ja levollista paaston aikaa kaikille. Timo Hukka kirkkoherra Kohtaamisia ja valon pisaroita Miten kohdata ihminen, jolla on vaikeaa elämässä? Mitä sanoa, kun ei löydä sanoja, jotka voisivat edes kuulostaa lohduttavilta? Joskus kuulee läheisensä menettäneiltä, miten yksin he ovat jääneet. Ystävät eivät ole soittaneet tai pistäytyneet käymään. Päivät ovat ainaista yksinoloa. Ei kohtaamisia, ei toisen ihmisen läsnäoloa. Ihminen on kokenut raskaan kriisin elämässään. Hän on surun murtama. Kuin taivaan lahjana tuossa elämäntilanteessa sukulaiset ja ystävät muistavat häntä eri tavoin: tulevat käymään, yllättävät puhelinsoitolla, auttavat arkiaskareissa. Nousee huokaus ylöspäin: Kiitos. Minua ei ole unohdettu. Kohtaamiseen riittää läsnäolo. Harvemmin sitä muistaa, mitä joku on sanonut. Paremminkin ehkä muistaa, kuka on ollut lähellä. Kun on herkällä mielellä Ekopaastoten kohti pääsiäistä? Kirkkovuoteen kuuluva paastonaika alkaa laskiaistiistain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta (tänä vuonna 5.3.) ja päättyy pääsiäiseen. Ekopaasto on yksi tapa viettää luterilaista paastonaikaa. Ekopaasto-kampanja kannustaa miettimään, miten pienillä arkisilla asioilla voi osallistua hiilijalanjäljen pienentämiseen. Samalla on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä kohtuullisuus ja hiljentyminen merkitsevät omassa elämässä. Suurimmat hiilipäästöt tulevat yksittäisillä ihmisillä ruuasta, liikkumisesta ja asumisesta. Vanha kristillinen tapa luopua kohtaamisen hetkellä, saattaa ehkä aavistaa, mitä ihminen toivoo ja tarvitsee. Toisille meistä voi olla vaikeaa olla hiljaa vieressä. Tulee vaivautunut olo. Mitä seuraavaksi sanoisin? Mitähän tuo nyt ajattelee, kun en keksi mitään järkevää sanottavaa? Meillä jokaisella voi olla omat vaikeutemme lähestyä toisiamme. Emme voi harjoitella tilanteita etukäteen. Niihin on vain rohkeasti astuttava antaen elämän viedä. Kohtaaminen on mielestäni onnistunut silloin, kun toinen asettuu kasvokkain toisen ihmisen kanssa ja haluaa jakaa ihmisyyden iloineen ja kipuineen. Aito kohtaaminen on pysähtymistä ja viipymistä. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys käsittelee myös kohtaamista ja koskettaa meitä kaikkia jollain tavoin. Keräys on suunnattu saattohoidon kehittämiseen Suomessa ja turvaamaan ihmisoikeuksia Guatemalassa. Ympärillämme on varmasti joka päivä joku, joka toivoo, että sinä ja minä pysähtyisimme vierelle edes hetkeksi. Olkaamme rohkeita siinä, mihin meitä on kutsuttu: rakastamaan toisiamme sillä rakkaudella, jolla Jumala on meitä rakastanut. Ottamalla kädestä kiinni ja istumalla vierelle. Olemalla lähellä loppuun asti. Kulkemalla pienen matkan rinnalla aidosti välittäen. Juuri silloin kun vierelläni viivyit hiljaa rukoillen vain katseessasi tuska ja kädelläsi kaipaus yhteinen, juuri silloin, ystäväni, rakkaudestas annoit eniten. Leena-Mari Pesonen Anne Kössi Perniön ja Särkisalon alueiden diakoniatyöntekijä ekopaasto.fi paastonajaksi lihan syönnistä on siis vuosisatoja vanha ekoteko. Samoin vaikuttaa elämän tahdin hidastaminen. Mitä sinä tekisit? Kiipeätkö portaita hissin asemesta? Luetko kirjaa television katsomisen sijaan? Ekopaastoajat voivat etsiä itselleen hyvän tavan liittyä paastoon. Vinkkejä saa kampanjan helmikuun lopussa avautuvilta nettisivuilta ekopaasto.fi. Jos ryhdyt ekopaastoajaksi, voisitko kertoa kokemuksistasi muillekin? Ota yhteyttä Seurakuntasanomien toimitukseen. Yhteystiedot löydät sivun alalaidasta. SALON Seurakunta Nro 1 * SANOMAT Julkaisija Salon seurakunta Torikatu 6, Salo Seuraava lehti Toimitus Päätoimittaja Timo Hukka p Toimitussihteeri Ulla-Maija Kytölä p Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely Salon Seudun Sanomat Oy Jakelu Itella posti oy Painatus Salon Lehtitehdas, Salo ISSN Painos kpl

3 1/2014 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 3 Minea ja Veeti viime vuoden nimisuosikit Salon seurakunnassa kastettiin viime vuonna neljäsataa pienokaista. Heidän ensimmäisten etunimiensä kirjo on laaja, sillä listalla on 274 eri nimeä. Kärkisijoja pitävät kuusi Mineaa ja kuusi Veetiä. Viisi tyttöä on saanut nimekseen Aino, Ella tai Emma, ja viidellä pojalla on nimenä Aleksi, Lauri tai Rasmus. Neljää nimen valitsijaa ovat miellyttäneet Eemeli, Eetu, Niilo, Oliver, Onni ja Tatu. Tyttöjen listalla ei neljää samannimistä ole lainkaan, mutta kolmin kappalein esiintyvät Linnea, Nella, Oona, Peppi, Riia, Ronja, Sofia ja Venla. Poikakolmikkoja edustavat Aatu, Elias, Leo ja Venni. Vuosi sitten kärkisijat menivät Niilolle ja Nellille. Niilo on pitänyt pintansa edelleen, mutta Nelliä ei viime vuonna kastettujen joukossa ole ensimmäistäkään. Harvinaisen nimen näyttävät saaneen muun muassa Eveliia, Ferra, Fidel, Meelia, Nomiina, Sania ja Sorella. Väestörekisterikeskukseen oli tämännimisiä kirjattu vuosina alle Eetu Joonatan Paulinin ristiäisissä isänpäivänä 2013 nautittiin tällaisia Eetun äidin Johannan taiteilemia kastemekkopipareita. kymmenen (www.vaestorekisterikeskus.fi > Etunimihaku). Tietosuojan takia sivusto ei enää anna vuosikohtaista tietoa harvinaisimmista nimistä. Myös Edil-, Evette-, Nyyti- ja Reini-nimisillä salolaisvauvoilla on niukasti kaimoja. Näiden nimien erikoisuus ja hankaluus? on se, että nimeä esiintyy sekä tytöillä että pojilla. Valtakunnallinen rekisteri ja salolainen lista eivät ole täysin vertailukelpoiset, koska seurakunnan luvuissa ovat 2013 kastettujen ensimmäiset etunimet ja väestörekisterikeskuksen luvuissa 2013 syntyneiden kaikki etunimet. Ulla-Maija Kytölä Leikkikavereita ja oppimisen iloa Ilmoittautuminen seurakunnan päiväkerhojen ensi syksyn ryhmiin jatkuu 4.4. saakka. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti verkkosivuilla www. salonseurakunta.fi/lapset. Paperilomakkeita saa kerhopaikoista. Kerhoja kaikkialla Päiväkerhoryhmiä on kaikilla kymmenellä seurakunta-alueella. Nuorimmat ensi syksyn kerholaiset ovat vuonna 2011 syntyneitä, vanhimmat esikouluiässä. Kerhokertojen määrä vaihtelee alueittain. Vähimmillään kerhossa käydään kerran viikossa, enimmillään kolmesti. Esikouluikäisillä kerhokertoja voi olla neljäkin. Päiväkerhossa on euron lukukausimaksu. Esikouluikäisten osalta kerho on maksuton. Muilta kuin oman seurakunnan jäseniltä maksu peritään kaksinkertaisena; myös esikoulukerho on tällöin maksullinen (70 / lukukausi). Vesivärimaalareita Kuusjoen päiväkerhosta. Virikkeitä ja vapaata leikkiä Päiväkerhon ohjelma seurailee kirkkovuotta ja vuodenaikoja. Kerhossa askarrellaan, piirretään, jutellaan, lauletaan, opitaan monenlaista uutta ja harjoitellaan myös hiljentymisen taitoa. Leikkimisellekin varataan aina aikaa. Päiväkerhojen toiminnasta saa lisätietoja kaikista kerhopisteistä ja vastaavalta lastenohjaajalta Jaana Ahlroosilta Lapsen saamasta kerhopaikasta ilmoitetaan hyvissä ajoin ennen toiminnan alkua. Valoa, valoa! Mihin sinä tarvitset valoa? Mistä sinä saat valoa ja miltä se tuntuu? Millaista olisi ilman valoa? Miltä sinusta silloin tuntuisi? Kävin syksyllä Israelissa. Jerusalemin Yad Vashem -museossa oli huone, joka on jäänyt puhuttelemaan minua matkamme jälkeen. Huone oli pyöreä ja pimeä. Sen pääsi kiertämään kaidetta seuraten. Huoneen keskellä paloi vain muutama kynttilä, mutta kynttilöiden liekit heijastuivat seiniin kiinnitetyistä lukuisista pienistä peileistä. Ne saivat tilan näyttämään ja tuntumaan siltä, kuin olisin ollut keskellä avaruutta, keskellä kirkasta öistä tähtitaivasta. Tuhannet tähdet tuikkivat ympärilläni, vaikka valon lähteenä oli vain muutama pieni kynttilänliekki! Halusin jäljitellä tuota tilaa kotona. Ehkä sinäkin voit kokeilla tätä samaa? Otin kannellisen pahvilaatikon ja kiinnitin sen sisäseinät täyteen pieniä askarteluliikkeestä ostamiani peilinpaloja. Pahvilaatikon päätyyn tein aivan pienen kurkistusreiän. Laitoin kannen kiinni ja kurkistin reiästä. Ehkä arvaat, miltä laatikon sisällä näytti? Pimeältä. Siellä ei näkynyt mitään. Avasin kannen ja laitoin laatikon keskelle yhden pienen, paristolla toimivan tuikkukynttilän. Suljin kannen ja kurkistin taas reiästä. Arvaa, mitä siellä näkyi nyt? Ei vain yhtä liekkiä, vaan monta pientä liekkiä! Tuon yhden pienen tuikun liekki heijastui peilinpaloista moninkertaisena. Ilman tuikkua laatikossa oli pimeää, mutta yksi liekki antoi valoa monin kerroin! Kurkistan laatikkooni silloin tällöin ja mietiskelen, että me ihmiset olemme vähän niin kuin nuo pienet peilit. Ilman valoa me olemme pimeydessä, mutta kun me käännämme katseemme kohti valoa, emme ainoastaan ime sitä itseemme vaan peilin tavoin voimme heijastaa valoa ympärillemme. Jeesus sanoo (Joh. 8:12): Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Tuota valoa me saamme tänäänkin seurata ja heijastaa ympärillemme. Kun käännän katseeni kohti Jeesuksen valoa, armoa ja rakkautta, Hänen valonsa voi minun kauttani säteillä myös muihin ihmisiin. Taivaallinen valo tuntuu hyvältä. Se saa sisimpäni iloitsemaan. Kun minulla on hyvä olla, tahdon tehdä hyvää myös muille. Mitä kaikkea muuta sisimpäni peili voisikaan heijastaa ympärilleni kuin valoa? Ystävyyttä? Palstapyhäkoulu nro 1 kotona kokeiltavaksi! Rauhaa? Rakkautta? Armoa? Iloa? Siunausta? Mitä kaikkea sinä haluaisit heijastaa ympärillesi? Laulu Uudesta Lasten virsi -kirjasta löytyy kiva laulu Valonsäde (nro 108). Siinä lauletaan: Minulla on valoa varpaissa/ sormissa, siellä se valo liikkuu. Näin kun heilutan varpaita/sormia, valonsäde keikkuu ja kiikkuu. Mietin, millaista valoa varpaissa tai sormissa voisi olla. Voisiko se olla vaikkapa sitä, kun rientää auttamaan ystävää? Minulla on valoa silmissä, siellä se valo liikkuu. Näin kun katselen sinua, valonsäde keikkuu ja kiikkuu. Mietin, millaista valoa silmistä heijastuu. Mitä silmistäni heijastuu silloin, kun olen vihainen ja kulmat kurtussa? Mitä silmistäni heijastuu silloin, kun hymyilen tai minusta tuntuu hyvältä? Rukous Rakas Taivaallinen Isä, kiitos valosta, jota Sinä annat meille. Kiitos taivaan valosta, auringosta, kuusta ja tähdistä. Kiitos myös taivaallisesta valosta, uskon ja rakkauden valosta, jonka annat sisimpäämme. Kiitos elämän valosta. Auta meitä toimimaan valona toisten ihmisten elämässä ja jakamaan Sinun valoasi ympärillemme. Aamen. Siunattua ja valoisaa kevättalvea toivottaen Anna-Maaria Varonen pyhäkoulunopettaja Uusia pyhäkouluja Pyhäkoulutyö Salon seurakunnassa on kasvanut ja uusia pyhäkouluja syntynyt. Uskelan kirkon ja Särkisalon pyhäkoulut aloittivat tammikuussa Uskelan kirkon sakastissa pidetään pyhäkoulua messun aikana sunnuntaisin klo 10. Tervetuloa siis kirkkoon koko perhe. Kolmena sunnuntaina, jolloin kirkossa on konfirmaatio, pyhäkoulua ei ole. Särkisalon uusi askartelupyhäkoulu kokoontuu seurakuntakodin kerhohuoneessa sunnuntaina 23.2., ja 6.4. klo 10. Mukaan ovat tervetulleita kaikki lapset leikki-ikäisistä ylöspäin. Pyhäkoulunopettaja Erja on innokas askartelija ja keksii päivän aiheen tiimoilta mukavaa puuhaa pyhäkoululaisille. Samaan aikaan on pienemmille vanhempineen Maijan Muskari seurakuntakodin takkahuoneessa. Kaikki Salon seurakunnan pyhäkoulut löytyvät verkkosivuilta fi/lapset. Laskiaislystiä Salo-Uskelan seurakuntatalossa on laskiaistiistaina 4.3. klo monenlaista ohjelmaa, kuten lumiukkozumbaa, temppurata, väritystehtäviä ja kasvomaalausta. Kappelissa on Godly Play -hetket lapsille ja aikuisille klo 11 ja 13, alasalissa lauletaan klo 10.30, ja Luvassa on myös Virpi ja Pentti Mentun lähetysterveisiä klo 10 ja 12 sekä Yhteisvastuuta kuvin klo 11. Laskiaislystissä hoituu myös MENOVINKIT päiväruokailu. Hernekeittoateria maksaa 4, lapsilta 2, ja muutakin on tarjolla. Tapahtuman tuotto menee lähetystyölle ja Yhteisvastuukeräykselle. Koko perheen lauluilta Muurlan seurakuntakodissa on perheille iltaohjelmaa laskiaistiistaina 4.3. klo 18. Siellä lauletaan talvisia lastenlauluja, hengellisiä lauluja ja virsiä Hanna-Leena Keinäsen säestäminä. Laulujen lomassa tehdään yhdessä laskiaispullia Hannele Markulan johdolla. Mukana on myös Muurlan lapsikuoro Tuikku. Sählyturnaus Suomusjärvellä Leikkimieliseen kisaan lauantaina voi osallistua vaikka perhejoukkueen voimin. Turnauksesta kerrotaan Suomusjärven tapahtumakalenterissa sivulla 10. Leirejä koululaisille Naarilan leirikeskuksessa on tyttöjen viikonloppuleirit (7 10-vuotiaat) ja (11 14-vuotiaat). Nuorempien leiri alkaa olla täynnä, mutta isompien leirille mahtuu vielä hyvin. Leiri maksaa 20. Tiedustelut Maritta Järveläinen puh Perniön leirikeskuksessa on varhisleiri 3 6-luokkalaisille. Leiri alkaa pe klo 17, päättyy la klo 16 ja maksaa 10. Leireille voi ilmoittautua netissä koululaiset.

4 4 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 Yhteisvastuukeräys 2014: Saattohoitoa ja ihmisoikeuksia Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja kirkon vuosittainen suurkeräys, johon osallistuvat kaikki Suomen ev.lut. seurakunnat. Keräyksen tuotosta 60 % menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun, 20 % käytetään kotimaiseen teemakohteeseen ja 20 % kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Tämän vuoden yhteisvastuuvaroin parannetaan suomalaista saattohoitoa. Ulkomaankohteena on Guatemala, jossa tuetaan ihmisoikeustyötä alkuperäiskansojen parissa. Keräyskampanja toteutetaan helmi-huhtikuussa, mutta keräyslupa on voimassa koko vuoden. Salon seurakunnassa järjestetään niin listakeräyksiä kuin monenlaisia tapahtumia Yhteisvastuun hyväksi. Lahjoittaa voi myös fi-sivuston kautta tai puhelimitse. Myös kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen on mahdollista. Uusin kanava Yhteisvastuun tukemiseen on Sharewood-hyväntekeväisyysmedia. Siellä voi kartuttaa keräystä esimerkiksi klikkaamalla Sharewoodissa olevia mainoksia. Rahat tulevat palvelussa mainostavilta yrityksiltä ja ne tilitetään Yhteisvastuulle lyhentämättöminä. Viime vuonna suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle yli 4,1 miljoonaa euroa. Varoilla autetaan yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Salon viime vuoden keräystulos oli euroa eli noin euro/ seurakuntalainen. Pannaanko vielä paremmaksi tänä vuonna? Hyvä saattohoito kaikkien ulottuville Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen kampanjakuvat ovat herättäneet paljon keskustelua. Saattohoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain noin parantumattomasti sairasta ihmistä. Jokaisella heistä ei vielä ole mahdollisuutta laadukkaaseen tukeen ja hoitoon elämänsä viimeisillä metreillä. Saattohoitoon erikoistuneita hoitokoteja on Suomessa vain neljä: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi eri puolilla Suomea toimii yksikköjä, jotka järjestävät saattohoitoa alueellaan. Laadukkaan saattohoidon saatavuus sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoivalaitoksissa, saati potilaiden kotona, on monin paikoin sattumanvaraista. Valitettavan usein kuoleva toimitetaan viimeisiksi päivikseen alueen keskussairaalaan. Pahimmillaan se tarkoittaa satojen kilometrien etäisyyttä kotiin ja rakkaisiin ihmisiin. Saattohoidon pitää löytyä potilaan läheltä, omalta paikkakunnalta. Valtaosa saattohoitopotilaista tulisi hoitaa akuuttisairaaloiden sijaan kotisairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa. Sitä haluavat useimmat potilaatkin. Sairaanhoitopiirit ovat viime vuonna käynnistäneet valtakunnallisen saattohoidon verkoston. Nyt myös yhteisvastuuvaroin toimitaan sen hyväksi, että jokainen kuoleva voisi saada ammattimaista saattohoitoa asuinpaikastaan riippumatta. Salossa osataan jo Valtakunnallisesti saattohoidossa on siis paljon parannettavaa, mutta kerrankin voidaan sanoa, että Salossa on asiat hyvin. Täällä toimii jo kolmatta vuotta valtakunnan ensimmäinen kunnallinen saattohoitoyksikkö terveyskeskussairaalan osasto 2:n Meiltä toivotaan ennen kaikkea hellää hoitoa ja hyvää kivunlievitystä, sanoo sairaanhoitaja Maija Järvinen terveyskeskussairaalan saattohoitoyksiköstä. Saadun palautteen perusteella toive on toteutunut varsin hyvin. FAKTA Saattohoidolla tarkoitetaan kuolemaa lähestyvän ihmisen kokonaisvaltaista ja yksilöllistä huomioimista, jossa hyvän perushoidon lisäksi vastataan hänen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja henkisiin tarpeisiinsa, lievitetään oireita ja tuetaan omaisia. yhteydessä. Aluksi paikkoja oli kahdeksan, nyt kaksitoista, kertoo sairaanhoitaja Maija Järvinen. Viime vuonna yksikössä saateltiin viimeiselle matkalle yli 160 potilasta. Saattohoidossa vietetty aika vaihtelee muutamasta päivästä kuukausiin, keskiarvo lienee pari viikkoa. Saattohoitoyksikössä on enimmäkseen yhden hengen huoneita. Ne on sisustettu yksilöllisesti ja mahdollisimman vähän sairaalamaisesti vuodevaatteita myöten. Joka huoneessa on wc ja televisio, osassa jopa pienoiskeittiö. Omaiset saavat tulla milloin vain vierailuajoista riippumatta ja voivat myös yöpyä osastolla. Sekä potilaiden että omaisten kannalta on merkityksellistä, että saattohoitoyksikössä on samat tutut hoitajat. Työ on haasteellista mutta palkitsevaa. Saattohoitotyö vaatii hoitajalta empatiakykyä, herkkyyttä aistia tilanteita ja rohkeutta puhua vaikeistakin asioista, Maija Järvinen luonnehtii. Hoitajalta vaaditaan myös hyviä vuorovaikutustaitoja ja hienovaraisuutta, kun kohdataan potilaita ja omaisia. Iäkkään ihmisen kuolema on helpompi hyväksyä. Jos saattohoidettava on lähellä omaa ikää tai omien lasten ikää, tilanne on hoitajalle tavallistakin vaativampi. Nuoren potilaan saattohoito on aina erittäin haastavaa. Sen täällä oppii, että kannattaa nauttia tästä hetkestä ja pienistä asioista elämässä. Omasta itsestään on huolehdittava, muuten ei jaksa. Myös säännöllinen työnohjaus tukee hoitajien jaksamista. En luopuisi tästä työstä mistään hinnasta! Maija Järvinen vakuuttaa. Vapaaehtoiset apuna Saattohoidettavien tueksi on Salossa juuri koulutettu ensimmäinen ryhmä vapaaehtoisia. Heitä kaivataan muun muassa siksi, ettei kaikilla potilailla ole omaisia tai nämä ovat kaukana. Henkilökunnan aikaa hupenee niin paljon varsinaisiin hoitotoimiin, että lisäapu potilaiden vierelläoloon on tervetullutta. Kurssille osallistuneet viitisentoista henkilöä aloittavat tehtävässään helmi-maaliskuussa. Ritva on yksi heistä. Pitkään saattohoitoasioita seuranneena hän ilahtui huomatessaan ilmoituksen vapaaehtoiskurssista. Olen jo vuosia ajatellut, että tämmöinen voisi olla minun juttuni. Sairaus ja kuolema ovat syöpäiseen sukuun kuuluvalle Ritvalle tuttuja asioita: Seitsemänvuotiaasta asti olen ollut jatkuvasti arkkujen ja hautojen äärellä. Seitsemäntoistavuotiaana Ritva näki läheltä isänsä sairauden. Tämä sairasti syöpää kotona ja vietti vain pari viimeistä viikkoa sairaalassa. Ritva ei ole eläkeläinen eikä hoitoalan ammattilainen, kuten aika moni kurssilaisista. Hänelle on kuitenkin vakuutettu, että vapaaehtoistehtävään voi osallistua oman aikataulun mukaan. Onhan minulla illat ja viikonloput tähän käytettävissä. Vapaaehtoisia ovat olleet kouluttamassa mm. saattohoitoosaston lääkäri, sairaalapastori ja työnohjaaja. Kurssi on Ritvan mielestä ollut erittäin mielenkiintoinen ja antanut paljon tietoa. Samalla on vahvistunut tunne siitä, että juuri tällaista vapaaehtoistyötä hän haluaa tehdä. Tulevassa tehtävässä Ritva pitää tärkeimpänä olla läsnä omana itsenään. Tehdään, mitä potilas haluaa. Tilanteen mukaan luetaan, kuunnellaan, istutaan hiljaa, pidetään kädestä. Varmistetaan, ettei kenenkään tarvitse olla yksin, ellei halua. Ison sisarussarjan nuorimpana ja perheettömänä Ritva voi jonakin päivänä itse kuulua potilaisiin, joilla ei ole lähiomaisia. Jospa minuakin sitten joku tämmöinen vapaaehtoinen kävisi katsomassa! Kuolemasta saa ja täytyy puhua Kuolemasta pitäisi Ritvan mielestä puhua enemmän. Hän on huomannut monen hämmentyvän ja vaihtavan äkkiä puheenaihetta, jos sanoo jotain kuolemaa sivuavaa. Meidän tulee rohkaista perheitä puhumaan kuolemasta avoimemmin. Kun asioita on käsitelty yhdessä, se rauhoittaa sekä lähtijää että hänen saattajiaan, kannustaa myös oululainen sairaalapastori Yhteisvastuun saattohoitoteemaan liittyvässä haastattelussa. Ulla-Maija Kytölä Paikallisten haastattelujen lisäksi lähteenä Salla Peltosen artikkeli Saattohoito onni vai oikeus?

5 1/2014 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5 Ihmisoikeuksia intiaaneille Lähes joka toinen Guatemalan 14 miljoonasta asukkaasta on syntyperältään alkuperäiskansan edustaja, maya. Määrästä huolimatta mayojen vuosisatoja kestänyt syrjintä jatkuu. Mayoja ei välttämättä päästetä sairaaloihin, sukujuuret estävät työnsaannin ja virastoissa joutuu odottamaan, että muita on palveltu. Maita, joita mayat ovat sukupolvien ajan asuttaneet, luovutetaan korvauksetta esimerkiksi palmuöljyä tuottaville yrityksille. Myös vuonna 1996 päättynyt, peräti 36 vuotta kestänyt sisällissota maata hallinneen sotilasjuntan ja sissien välillä on jättänyt jälkensä kansalaisiin. Verisessä sodassa sai surmansa ihmistä. Yhteiskunnan toimijoihin ja toisiin ihmisiin on edelleen vaikea luottaa. Erityisesti maaseudulla moni alkuperäiskansan edustaja ei ole edes tietoinen omista oikeuksistaan yhteiskunnassa. Syrjintä ja perinteiset käyttäytymismallit elävät sitkeässä myös perheiden sisällä. Yleinen koulutuksen puute, haluttomuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat suuria ongelmia. Kaupungeissa rikollisjengit vetävät puoleensa köyhiä nuoria. Tyttöjä uhkaavat edelleen jopa alle 15-vuotiaina solmitut avioliitot. Naisten asema on Guatemalassa heikko ja perheväkivalta karua arkipäivää. Perinteisesti tytöt on kasvatettu uskomaan, että he ovat miestensä omaisuutta vailla oikeuksia ja omaa tahtoa. Naisista lähes 40 prosenttia on lukutaidottomia, eikä lasten, varsinkaan tyttöjen, koulutus ole vanhemmille itsestään selvää. Mayda kävi koulua salaa Olen nuori, nainen ja intiaani, guatemalalainen sosiaalialan opiskelija Mayda Cahuec Isem kuvailee elämänsä suurimpia haasteita. Sinnikäs nuori nainen ei ole lannistunut vastoinkäymisten edessä. Toisin kuin moni muu, Mayda ei yritä peittää alkuperäänsä. Joka päivä hän menee yliopistolle pukeutuneena mayanaisten perinneasuun, vaikka erottuu joukosta ainoana. Mayda on vanhin perheensä kuudesta lapsesta. Isä oli suunnitellut tyttärelleen perinteistä tulevaisuutta perheen ja kotitöiden parissa. Mayda itse halusi kuitenkin toisenlaista elämää. Äidin tuella hän kävi isältään salaa koulua kahteen otteeseen. Kun asia selvisi, isä heitti tytön pois kotoa. Nyt isä on hiljaisesti hyväksynyt sinnikkään Maydan opinnot. Opiskellakseen Maydan on kuitenkin herättävä joka päivä kolmen aikaan aamuyöstä ennättääkseen torille myymään perheen viljelemiä vihanneksia. Aamupäivisin hän tekee osansa kotitöistä ja auttaa perheen omistamassa kaupassa. Iltapäivät ja illat kuluvat yliopistolla. Opintojen ohella hän toimii nuorten edustajana viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöelimessä. Yhteiskunta voi muuttua vain Guatemalassa lasten koulunkäynti ei ole vanhemmille itsestäänselvyys. Tyttöjä uhkaavat edelleen jopa alle 15-vuotiaina solmitut avioliitot. Luku- ja kirjoitustaidottoman Dominga Xol Popin elämä muuttui täysin, kun hän pääsi koulutukseen. Nyt Dominga auttaa yhteisönsä perheväkivallasta kärsiviä naisia ja hankkii tuloja kasvattamalla kanoja. koulutuksen kautta. Ihmisten täytyy oppia tuntemaan oikeutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa, Mayda sanoo. Hän toivoo saavansa hyvän työn, jotta voisi varmistaa myös sisartensa koulutuksen, ja haaveilee väitöskirjan tekemisestä. Tiedän, että tulen kohtaamaan suuria haasteita. Monet ovet sulkeutuvat edelleen vain sen takia, että olen intiaani. Margarita puolustaa naisten oikeuksia Ihmisoikeus- ja demokratiakoulutus on tuonut toivoa monen guatemalalaisnaisen elämään. Yksi heistä on 31-vuotias Margarita Osorio Caal. Margarita naitettiin 15-vuotiaana vanhempiensa valitsemalle miehelle, joka hakkasi tyttöä eikä antanut tämän tavata perhettään. Elämä muuttui, kun Margarita pääsi ihmisoikeus- ja demokratiakoulutukseen. Opin ymmärtämään oikeuteni ja velvollisuuteni ja ennen kaikkea luottamaan itseeni. Koulutus avasi myös puolison silmät. Hän ei satuta minua enää. Mayda Cahuec Isem kävi koulua isältään salaa ja taisteli itsensä yliopistoon. Nyt isä on hyväksynyt sinnikkään tyttärensä opinnot. Mayda on syntyperästään ylpeä ja käyttää päivittäin mayanaisten perinneasua. Nyt voimme puhua avoimesti ja kunnioitamme toisiamme, Margarita iloitsee. Luku- ja kirjoitustaitoista Margaritaa kannustettiin kouluttautumaan kätilöksi. Työnsä ohella hän toimii yhteisönsä naisten komitean johtajana. Naisten oikeuksien puolustaminen, synnytysturvallisuuden parantaminen ja lähisuhdeväkivallan kitkeminen ovat hänelle tärkeitä asioita. Erityisesti asenteisiin täytyy saada muutos. Tarvitaan tietoa uusista tavoista toimia. Pelkkä lukutaito ei riitä, jos ihmiset eivät tiedä, mistä etsiä lukemisen arvoista tietoa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu vain kansalaisyhteiskunnan voimin. Tarvitaan myös valtionhallinnon toimia, politiikasta kiinnostunut Margarita huomauttaa. Dominga on vahva vaikuttaja Kuvat: Ville Asikainen FAKTA Yhteisvastuu tukee ihmisoikeustyötä alkuperäiskansojen parissa rahoittamalla Kirkon Ulkomaanavun guatemalalaisen yhteistyökumppanin järjestämää demokratia- ja oikeuskoulutusta. Yhteisöjä opastetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan sekä ehkäistään perheväkivaltaa ja tuetaan yhteisöjä kehittämään toimeentuloaan. Naisten oikeuksien puolustaminen, synnytysturvallisuuden parantaminen ja lähisuhdeväkivallan kitkeminen ovat Margarita Osorio Caalille tärkeitä asioita. Dominga Xol Pop, 53, on kahdeksan lapsen äiti. Hän ei päässyt koskaan kouluun ja puhuu ainoastaan maya-kieltä, quechia. Espanjaa taitamattomalle toimeentulon hankkiminen torimyynnillä on vaikeaa, koska yhteistä kieltä ei aina ole. Mayakieliäkin on parikymmentä, eivätkä ihmiset välttämättä ymmärrä toisiaan, vaikka asuisivat naapurikylissä. Myös Domingan elämässä ihmisoikeus- ja demokratiakoulutukseen pääsy oli käännekohta, vaikka hän ensin piti itseään liian vanhana koulun penkille. Uteliaisuus vei voiton ja Dominga suoritti koulutuksen, jossa naisille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja kannustetaan heitä luottamaan kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. Ryhmissä opetellaan myös toimeentuloa tukevia perustaitoja, kuten yhteenlaskua, kanankasvatusta ja viljelytietoutta. Nykyisin Dominga auttaa ja neuvoo aktiivisesti yhteisönsä naisia. Yhdessä he ovat perustaneet myös säästöryhmän, jonka uudet jäsenet saavat kananpoikia kasvatettavaksi ryhmältä. Myöhemmin kanat myydään torilla ja saaduista tuotoista osa menee ryhmän säästöpankkiin. Loppuosan naiset voivat käyttää, kuten itse haluavat. Domingan tavoin moni investoi rahansa lastensa koulutukseen. Tekstit Salla Peltonen ja Ulla-Maija Kytölä Yhteisvastuutapahtumia ennen pääsiäistä Tilaisuuksista on lisätietoa alueiden tapahtumakalentereissa. SU PERTTELI Konsertti Yhteisvastuun hyväksi kirkossa klo 16. Ohjelma 5. SU 2.3. KUUSJOKI Laskiaistapahtuma messun jälkeen klo seurakuntatalossa ja sen ympäristössä. Talutusratsastusta, pyhäkouluhetki, hernekeittoa ym. Tuotto Yhteisvastuulle. SU 2.3. KISKO Laskiaistapahtuma klo seurakuntatalossa ja sen pihapiirissä. Rastirata, napakelkka, koko perheen pihakisa, hernekeittoa, myyjäiset ym. Tuotto Yhteisvastuulle. SU 2.3. PERNIÖ Laskiaistapahtuma seurakuntatalossa. Perhekirkko klo 10. Keittolounas. Ulkoilua, askartelua ym. Lounaan tuotto lähetystyölle, muu Yhteisvastuulle. TI 4.3. LASKIAISLYSTI Laskiaistiistain tapahtuma Salo-Uskelan seurakuntatalossa. Tästä enemmän sivulla 3. SU 9.3. SÄRKISALO Perinteinen Yhteisvastuulounas seurakuntakodissa klo 12. LA SUOMUSJÄRVI Sählyturnaus koululla klo Vauhtia varpaisiin isoille ja pienille 3 6 hengen sekajoukkuein. Osallistumismaksu Yhteisvastuulle. PE KIIKALA Muistojen koululaulut klo 18 kahvila-ravintola Helarinteessä. Liput 5, tuotto Yhteisvastuulle. SU PERNIÖ Rippikoululaisia liikkeellä Yhteisvastuukerääjinä kirkonkylän alueella puolenpäivän jälkeen.

6 6 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 Hengellisillä päivillä maaliskuussa Sanankäyttöä karjalaisittain Ekumeeniset karjalaiset hengelliset päivät järjestetään tänä vuonna Salossa maaliskuuta. Päivät kokoavat yhteen ennen muuta karjalaisia, mutta sukujuuria ei kysellä, vaan kaikki ohjelmasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Päivät alkavat lauantaina klo 17 ortodoksisella ehtoopalveluksella tsasounassa, Uskelankirkkotie 23, ja jatkuvat ekumeenisella iltatilaisuudella klo 18 Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Sunnuntaina tsasounassa on liturgia klo 9 ja Uskelan kirkossa messu klo 10. Sunnuntain ruokailu klo 12 ja päivien päätilaisuus klo 13 järjestetään Kirkkokadun seurakuntatalossa. Päivien otsikko Sanan anna koskettaa liittyy Karjalan Liiton vuositeemaan Karjalainen sanankäyttö. Sunnuntai-iltapäivän tilaisuudessa runoilija-kirjailija Anna-Mari Kaskisella on aiheenaan Virren anna koskettaa, emerituspiispa Kalevi Toiviainen kertoo Kivennavan viimeisestä kirkkoherrasta J. A. Maunusta ja kaksi muuta piispaa, arkkipiispa Leo ja piispa Seppo Häkkinen, käyttävät puheenvuoron päivien teemasta. Ohjelman suunnittelusta vastaa Karjalan Liiton hengellinen toimikunta ja paikallisista järjestelyistä Karjalaisseurojen Salon piiri. Perintönä karjalaisuus Marja Rautanen Perniöstä on yksi paikallisen järjestelytoimikunnan jäsenistä. Sotien jälkeen syntyneenä hän on kasvanut karjalaisuuteen vahvana kodinperintönä: Äitini oli Sortavalasta ja isä Uukuniemeltä. Evakkoon perhe lähti Lahdenpohjasta, jossa isällä oli rautakauppa. Ruoka tehdään talkoilla Hengellisten päivien ruokatarjoilusta vastaa piirin naistoimikunta, jota johtaa Liisa Pulli. Hän asuu Suomusjärvellä, mutta juuret ovat Suojärvellä. Karjalan Liitossa on tapana nimetä jokin vanha perinteinen karjalainen ruoka vuoden ruoaksi. Tänä vuonna se on kalamureke, ja sitä Salossakin tarjotaan sunnuntain lounaalla. Kalamureke sopii erinomaisesti paastonaikaan, sanoo Liisa Pulli, joka ortodoksina tuntee paastoperinteen hyvin ja haluaa ottaa sen huomioon. Murekkeeseen käytettäneen lohta ja jotakin vaaleaa kalaa, saatavuudesta ja hinnasta riippuen lähinnä haukea tai kuhaa. Lisukkeena tarjoamme perunoita ja haudutettuja juureksia. Jälkiruoaksi on ajateltu hedelmäsalaattia. Kai piirakoitakin jossain vaiheessa tarjotaan? Karjalaisia on totuttu pitämään iloisena ja puheliaana väkenä. Marja Rautanen myöntää puheensorinan olevan melkoinen, kun karjalaiset tapaavat toisiaan vaikkapa kesäjuhlilla. Pittää haastaa suu makiaks! Tsasouna on matkamuisto Sortavalasta, Marja Rautasen äidin kotiseudulta. Isä oli karjalainen henkeen ja vereen, Marja Rautanen luonnehtii. Aivan eri maakuntaan viittaavan sukunimen vuoksi isä tapasi esittäytyä näin: Hämäläinen, mutta karjalainen! Isä piti huolen siitä, että Marjalle tuli Karjala-lehti, missä tämä sitten asuikin. Opiskeluaikoina Turussa karjalaistyttö tutustui Keijo Rautaseen ja perhe perustettiin tämän kotiseudulle Perniöön. Marjan onneksi puoliso oli kiinnostunut karjalaisuudesta, ja Karjala-lehden tilaustakin jatkettiin yksissä tuumin myös Marjan isän kuoleman jälkeen. Mennäkö vai eikö mennä? Kun itärajan taakse alettiin päästä vanhoja kotiseutuja katsomaan, Karjalaisiin perinneruokiin kuuluvaa kalamureketta pääsee maistamaan hengellisten päivien sunnuntailounaalla. Ei tarjota, koska piirakat eivät ole paastonaikaan sopivaa ruokaa. Piirakoiden täyte tehdään yleensä täysmaitoon, jota paastonaikana vältetään, samoin kuin voita, Liisa Pulli selittää. Lauantain iltapalalle varustetaan leipää ja jotakin leivän Marja Rautasen vanhemmat eivät asiasta innostuneet: He olivat sitä mieltä, että sinne ei mennä. Isän kuoltua 1992 äiti muutti mieltään, ehkäpä veljensä kokemuksen kannustamana. Tämä oli matkan tehnyt ja päässyt käymään myös Lihkatsun saaressa Laatokalla. Siellä sijainnut perheen huvila, jonne aina muutettiin koko kesäksi, oli huonokuntoinen, mutta pystyssä ja asuttuna kuitenkin. Tallella oli myös betoniporras pienine jalanjälkineen. Ne ovat muisto leikki-iässä tulirokkoon kuolleesta Pekka-veljestä, joka oli astunut portaalle betonin ollessa vielä märkää. Marja Rautanen teki 90-luvun alussa äitinsä kanssa kaksi matkaa Sortavalaan ja Lahdenpohjaan. Hekin pääsivät käymään Lihkatsussa. Mervi Piipponen päälle, myös leikkelettä. Eiväthän kaikki paastoa. Ehkä laitamme myös ohrapuuroa ja marjakeittoa. Ruokailut ovat hengellisillä päivillä maksullisia. Tarvikkeiden hinta on saatava kokoon, mutta työn kymmenkunta naista tekee talkoilla. Yhdistystoimintaa Karjalaisuutta nuorten silmin Suomusjärveläisillä Tiina (17) ja Teemu (13) Anttilalla on osittain karjalaiset sukujuuret. Heidän mumminsa Ritva Anttilan koti ja kotiseutu jäi rajan taakse. Mitä teille tulee mieleen sanasta karjalainen? No karjalanpiirakat, paljon ruokaa, yhdessäoloa, sanoo Tiina. Tyyppi, joka on asunut Karjalassa. Mummi tietenkin. Ja piirakat, luettelee Teemu. Piirakat ovat molempien mielestä hyviä, varsinkin mummin tekemät. Piirakantekoa on vähän itsekin harjoiteltu mummin opissa. Rypyttämisessä Teemu katsoo onnistuneensa muuten hyvin, mutta piirakoista tuli ehkä vähän vinksahtaneita. Entisistä ajoista ja taakse jääneestä kotiseudusta on kuultu lähinnä mummilta: millaista siellä oli, miten asuttiin, milloin ja miten sieltä lähdettiin. Tiinan ja Teemun isä on käynyt katsomassa äitinsä entistä kotiseutua. Myös nuoret voisivat ajatella sellaisen matkan tekevänsä. Vaikka paljon on muuttunut, niin jospa jotain entisestä olisi jäljellä ja nähtävissä. Hengellisten päivien yhteyteen kootaan pieni näyttely Salon seudun ikonimaalareiden töistä. Ikonit ovat nähtävillä Salo-Uskelan seurakuntatalon yläsalissa. Marja Rautaselle on vuosien mittaan kertynyt hengästyttävä määrä luottamustoimia karjalaisia ja kirkollisia, paikallisia ja valtakunnallisia. Ilta poikineen on kulunut kokouksissa. Joskus kyllä ajattelin, olinko tyttärien kannalta liikaa poissa kotoa. Nyt tyttäret ovat aikuisia ja Marja Rautanen on leski puolison menehdyttyä nopeasti edenneeseen sairauteen 90-luvun lopulla. Pari vuotta sitten Marja jäi eläkkeelle Perniön yläkoulun erityisopettajan tehtävästä, joten aikaa riittää entistä paremmin niin aktiiviselle yhdistystoiminnalle kuin kohdalle osuville mukaville erityistehtäville: Ensi kesänä menen piirakkamestaruuskilpailujen kirjuriksi karjalaisten kesäjuhlille Lappeenrantaan. Nuorten saaminen mukaan on monenlaisten yhdistysten yhteinen ongelma, myös karjalaisten. Jäseniksi voidaan tulla, mutta luottamustehtävät ja toiminta eivät houkuttele. Tosin muullakin tavoin voi osallistua: Matkat Karjalaan kiinnostavat nuoria, Marja Rautanen tietää. Ja Facebookissa on ryhmä Juuret Karjalassa. Molemmat tyttärenikin kuuluvat siihen. Onko yhteydellä karjalaisuuteen jotakin merkitystä? Ulla-Maija Kytölä Eihän se arkipäivässä näy, mutta kyllä minä sitä ajattelen ja se on minulle tärkeää, Tiina sanoo. Karjalaisuudella on hieno historia, miettii Teemu.

7 1/2014 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 7 Virsien taitajat kilpasille Perttelissä valmentaudutaan valtakunnalliseen aikuisten virsikisaan. Voimansa panevat likoon kirkkolaulun konkarit Hilkka Laakso, Seija-Sisko Siivo, Mirja Yli-Jama ja Martti Hemmilä. Joukkue edustaa piiritasolla Salon seurakuntaa. Otan selkoa asiasta Martti Hemmilältä. Hän näyttää luetteloa, joka sisältää neljäkymmentä virttä. Joukkueen pitää osata laulaa mikä tahansa näistä ilman säestystä, hän kertoo. Jos joukkue nappaa esikisan voiton ja pääsee finaaliin edustamaan Varsinais-Suomea, tulee opeteltavaksi kaksikymmentä virttä lisää. Melodioiden hallinta ei kisassa riitä. Vaikeampaa on tuntea virsien taustat ja sanoitukset ja osata äkkipäätä vastata kysymykseen kuin kysymykseen. Ehkä jopa kompakysymyksiin, mistä tuon tietää. Kisan järjestää Suomen Kirkkomusiikkiliitto. Liitto on osoittanut kilpailijoille pari lähdeteosta, joista virsien taustatietoja voi onkia. Martti selailee paksua, tummanpunaista opusta nimeltään Virsikirjamme virret. Sen on kirjoittanut Tauno Väinölä. Kotihyllystä löytyy lisäksi Pentti Lempiäisen hakuteos Virsikirja sanasta sanaan. Liitto on vinkannut saman tekijän kirjaan Virsitieto; se Martin pitää hankkia. Kisaajien pitää myös osata käyttää virsikirjaa. Mitä kaikkea osaamista tuossa mielessä vaaditaan, selvinnee, kun joudutaan tositoimiin. Kysymys tuskin on nopeasta numeron etsimisestä. Teoria ei ollut tervaa Olen aina pitänyt virsistä. Jaa, mielivirttä onko? Jos palaan rippikouluaikaan. Pojat viisikymmentä meitä oli konfirmoitiin pyhäinpäivänä. Meillä oli rippivirtenä Joutukaa sielut. Sen vanhoja sanoja muistan: Tiell elon velttona olla ei auta Se on hyvin sanottu. Älkää olko harrastuksessanne veltot, niin muistaakseni lausuu Paavali. Perttelin ilone kööri valmistautuu näyttämään, että kantti kestää. Seija-Sisko Siivon (oikealla) kädessä on mallikysymyksiä lasten viimevuotisesta virsivisasta. LAU TAI LI VAAN KE SUI EN; minkä virren alku tavuissa piilee? Vasemmalta Mirja Yli-Jama, Hilkka Laakso ja Martti Hemmilä. Ja Jaakko Heinimäki, pappi ja kirjailija, puhuu hengen velttoudesta. Niin, velttoudesta pois! Itse kunkin tulisi olla asiastaan innostunut. Innostus tarttuu. Samoin innostumattomuus. Martti Hemmilälle ovat tuttuja paitsi nuo kuusikymmentä virttä, jotka kisaan on valittu, myös loput virsikirjan virsistä joita on lähes kuusisataa, vain. Mies oli taannoin mukana, kun Salon seurakunnassa tehtiin tutuksi 200 virttä. Urakassa ei ollut Martille kylliksi, vaan hän kysyi mahdollisuutta saada osoittaa taitavansa koko virsikirjan sävelkulut. Paha vain, että tuppaavat unohtumaan. On myös virsiä, joissa on kaksi sävelmää. En välttämättä osaa molempia, Martti sanoo. Ja kisaan kuuluu virsiä myös liiteosasta, joka on virsikirjan lopussa. Sen verran osaan soittaa, että saan nuoteista stemman irti. Musiikin teoria sävellajit, ylennykset, nuottiavaimet oli monille koulussa tervaa ja myrkkyä. Minua se kiinnosti. Niistä opeista on ollut hyötyä. Kisahenkeä kohotetaan kuoroiltoina Kun 1980-luvun alkupuolella Perttelissä testattiin uutta, pehmeäkantista kokeiluvirsikirjaa, Martti toimi puheenjohtajana musiikkityön johtokunnassa, jonka tehtävänä oli antaa lausunto virsikirjaehdotuksesta. Kymmenen vuoden ajan vuodesta 1993 alkaen Martti johti puhetta myös Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiirissä. Virsikisajoukkueen jäsenet ovat pitkän linjan kirkkokuorolaisia. Kukin valmentautuu kisaan kotonansa omin neuvoin, mutta torstai-iltaisin tavataan seurakuntatalolla, tsempataan toinen toistaan ja lataudutaan tulevaan koitokseen. Tapaamisen jälkeen siirrytään kuoroharjoituksiin. Siitä tämä lähti, että kanttori kertoi syksyllä harjoituksissa kisasta ja innosti mukaan, Martti kiittää. Kunpa olisi kirkko täynnä kannustusjoukkoa sitten, kun aika koittaa. Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiirin joukkueet ottavat toisistaan mittaa Halikon kirkossa kevään korvalla, maaliskuun viimeisenä lauantaina. Piiritason parhaat puolestaan kokoontuvat Turun tuomiokirkkoon finaaliin toukokuun puolivälissä. Anni Haapanen Kevättalven konsertteja Su klo 16 Perttelin kirkko Sopraano Anneli Malkki laulaa kirkkomusiikin klassikkoja, säveltäjäniminä mm. Bach, Mozart, Händel ja Merikanto. Diplomilaulaja ja laulunopettaja Malkkia säestää Kirsi Laakkonen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Yhteisvastuun hyväksi. To klo 19 Salon kirkko Matias Haakana, tenori, ja Maija Weitz, piano, esittävät Franz Schubertin laulusarjan Winterreise. Vapaa pääsy, ohjelma 5. Su 2.3. klo 18 Halikon kirkko Konsertti Tulkaa ja riemuitkaa koostuu Hemminki Maskulaisen virsistä. Samuli Takkula, baritoni, ja Tom Lustig, urut, julkaisivat niistä levyn joulukuussa. Levyttämisen aikaan molemmat olivat vielä Maskun kanttoreita, nyt samaa ohjelmistoa kuullaan Samuli Takkulan nykyisessä virkapaikassa Halikossa. Hemminki Maskulainen oli kirkkoherrana Maskussa ja toimitti toisen suomalaisen virsikirjan vuonna Hän oli suomen kielen uranuurtajia kääntäessään saksan-, latinan-, ruotsin- ja tanskankielisiä tekstejä suomeksi. Käännöstyössään hän muokkasi tekstejä rohkeasti ja luovasti. Nykyisessä virsikirjassa on yhä 17 Hemminki Maskulaisen sanoittamaa ja 28 hänen suomentamaansa virttä. Su 9.3. klo 17 Vaskion kirkko Vaskion kirkkoyhdistyksen järjestämässä konsertissa esiintyvät Nina Åström ja kitaristi Kimmo Suomela. Laulujen lomassa Nina Åström kertoo kokemuksistaan. Konsertti-idea virisi viime kesänä, kun seutukunnalla oli monenlaista murhetta: ennenaikaisia poismenoja, työttömyyttä ja sairautta. Konsertilla halutaan nostaa esiin kristinuskon ydinsanomaa ja viestittää, että vaikeuksista huolimatta elämä jatkuu. Aina on toivoa ja uuden alun mahdollisuus. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Su klo 14 Kuusjoen seurakuntatalo Suositussa perinteisessä kahvikonsertissa musisoivat Kuusjoen lapset ja nuoret. La klo 18 Perniön kirkko Suomalaista laulumusiikkia sekä Lisztin ja Alainin urkuteoksia sisältävän konsertin laulusolistina on Salon seurakunnan tuorein kanttori Jari Parviainen, joka on äänialaltaan basso profondo, syvä basso. Urkurina ja pianistina toimii Salon johtava kanttori Kaisa Suutela-Kuisma. To 3.4. klo 19 Halikon seurakuntatalo Keväisessä kahvikonsertissa kuullaan Salon musiikkiopiston laulajia. Su 6.4. klo 17 Perniön kirkko Salon seurakunnan lapsikuorot pitävät konsertin viikonlopun laululeirinsä päätteeksi. Ke 9.4. klo 19 Salon kirkko Toista vuotta toimivan sekakuoro Gospelien ensimmäinen konsertti sisältää suomalaista hengellistä musiikkia bändisäestyksin. Kuoroa johtavan Kaisa Suutela-Kuisman lisäksi paikalla ovat Samuli Takkula ja Jari Parviainen, ja niinpä luvassa on myös tunnelmallisia negrospirituaaleja yksinlauluina ja duettoina. Virsiviestintää Virsiviestin viestikapulana palvelleen pehmovisertäjän nokka ehti nokeentua pyörityksessä ja nimikin vaihtua Marjatasta Maijaksi. Kuusjoelta tipusen koppasi mukaansa Kiikalan ja Suomusjärven kanttori Maria Sirén. Kaikki kymmenen seurakunta-aluetta kiertänyt virsiviesti alkoi lokakuun lopulla Kiikalasta ja päättyi tällä viikolla Halikkoon. Idea viestistä otettiin hyvin vastaan, vaikka väki ei ihan toivotulla tavalla lähtenyt kiertämään eri paikoissa, kertovat kanttorit. Tultiin oman alueen tilaisuuteen ja ehkä naapuriin, mutta ei juuri kauemmas. Laulamisen välissä kerrotut virsien taustat koettiin mukavaksi mausteeksi iltoihin, samoin kuorojen esitykset. Virsiviestin myötä kuorot ja kanttorit ovat tulleet tutuiksi myös oman alueensa ulkopuolella. Samantapaisia lauluhetkiä on toivottu järjestettävän jatkossakin. Kuusjoella opiskeltiin aata ja beetä Mitä ihmettä ovat b-luokan virret? Sellaisia oli ilmoitettu laulettavan virsiviesti-iltana Kuusjoen seurakuntatalossa. Onko kyse sekundasävellyksistä tai -sanoituksista? Ei sentään. Leikillinen ilmaisu viittasi siihen, että monessa virressä on kaksi sävelmää, a ja b. Kirjain virren numeron perässä kertoo siitä. Voisi luulla, että a-sävelmäksi olisi valittu tutummat ja b:ksi pantu oudommat. Mutta katsotaanpa virttä 341 Kiitos sulle, Jumalani. Melodia, jolla merkkipäivien kestosuosikkia tavallisesti lauletaan, löytyy b-sijalta. Kumman melodioista on luonut Oskar Merikanto? Ei suinkaan tuota suomalaisille tuttua b:tä; sen on säveltänyt G. C. Stebbins. Merikannon a-sävelmä on jäänyt vallan sivuun. Merikannon sävelmä miellytti Kuusjoen yleisöä. Se elvytettäköön. Ruokavirren Nyt silmäin alla Jeesuksen a-sävelmä osoittautuu samaksi kuin on maahanpaniaisten virressä Sun haltuus, rakas Isäni. Eipä heti uskoisi. Virsien käyttötilanteet ovat perin erilaiset. Skinnarin virreksi kutsutaan virttä Kirkasta, oi Kristus, meille laulettiinpa virsi kummalla sävelmällä tahansa, sillä Gustaf Skinnari on sen sanoittaja. Kalakauppias ja lestadiolaissaarnaaja kirjoitti vuonna 1894 laulukokoelman Jumalan lasten Rukous-, Ylistys- ja Kiitos-Wirsiä matkustaissamme elämän tietä läpi wihollisen maan Paratiisiin. Jälkipolvet ovat ruvenneet sanomaan kirjaa ytimekkäästi Skinnarin laulukirjaksi mistä moni lienee kiitollinen. Seikkailu a:n ja b:n merkillisissä maailmoissa jatkuu kilpalaulannalla. Otetaan käsittelyyn Herraa hyvää kiittäkää. Sali pannaan kahtia, kumpikin puoli pinnistää voimansa ja pysyy itselleen määrätyssä melodiassa. Virsien lomassa kuullaan Suomusjärven ja Kuusjoen kirkkokuorojen ohjelmanumeroita. Ennen iltavirttä Tule kanssani, Herra Jeesus vaihdetaan viestikapulaa, jättimäistä pehmolelua. Se lähtee suomusjärveläisten matkaan. Kuusjoen virsiviesti-illassa kävi Anni Haapanen

8 8 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 Kolme kertomusta kotimaasta Alkuperäinen kotimaa: Viro, Saksa, Meksiko. Nykyinen kotimaa: Suomi. Inga, Frank, Robina ja Araceli kertovat elämästään Suomen Salossa. Tekstit ja kuvat: Riitta Koivisto Seikkailua ja sisua Araceli Harper voisi hyvin olla synnyinkaupungissaan Acapulcossa Meksikossa matkailualan töissä, sillä sellaiseen hänellä on yliopistotasoinen tutkinto. Vielä todennäköisemmin hän opettaisi siellä esikouluikäisille englantia, sillä niin hän oikeastikin teki, koulutuksestaan poiketen. Eikä olisi voinut kuvitella nykyistä elämäänsä Suomen Salossa. Nyt vuosia täällä asunut nainen ihmettelee muun muassa, miksi haastatteluissa kuulee niin usein kysyttävän, missä ajattelet olevasi viiden tai kymmenen vuoden päästä. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta haluan viihtyä joka hetkessä. Ei tulevaisuuteen voi katsoa. Matka Acapulcosta Saloon oli pitkä, mutta sitä lyhensi merkittävästi aviomies, joka oli sekä Yhdysvaltojen että Suomen kansalainen. Aracelille maasta toiseen muuttaminen, ensin Meksikosta Yhdysvaltoihin ja sittemmin Suomeen, oli kuin seikkailu. Suomesta en tiennyt mitään. Ensimmäisen kerran kävin täällä kymmenisen vuotta sitten lomalla. Oli kesä. Kun ajettiin Helsingistä kohti Saloa ja Turkua, muistan ajatelleeni, että on tosi vihreää, paljon puita ja nurmikkoa, missä ovat ihmiset ja kaupungit. Uusia asioita on sittemmin tullut eteen paljon, Araceli kuvaa. Suomeen muutettiin sittemmin pysyvästi halusta olla lähellä miehen omaisia, ja miehen suomalaistaustan kautta uusien asioiden opettelu tietysti oli helpompaa. Suomea en aluksi osannut kuin kiitos ja rakastan sinua. Alussa en puhunut mitään, mutta nyt osaan kommunikoida. Oli päätettävä, että opettelen suomen. Ja lähden uuteen. Koti-Salo Harperin perhe elää nyt Salossa. Äiti ja kaksi tytärtä, joista Carmen on kahdeksanvuotias tokaluokkalainen ja Angela kohta nelivuotias. Lapsilla on vanhempiensa taustan perusteella peräti kolme kansalaisuutta. Kotona puhutaan espanjaa. Elämän täyttävät nyt lasten koulu- ja päiväkotiasiat ja äidin opiskelu. Teon alla on koulunkäynti- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto. Sillä sijoitutaan koulu- tai päiväkotiympyröihin tai työhön vanhusten tai kehitysvammaisten kanssa. Työhön ihmisten kanssa siis. Se innostaa, niin kuin jo Meksikossa tuli koettua. Rakastan lasten kanssa työskentelyä. Carmenin koulussa on ryhmä oppilaita, jolla on oikeus kotikielen opetukseen espanjaksi kerran viikossa. Ne tunnit Araceli pitää. Koulussa on vastaavia opetusryhmiä myös ainakin venäjäksi, thaiksi ja albaniaksi. Joskus on tietysti raskasta. Kun hoidan nyt itse kaikki. Hoidettavia asioita on paljon, ja opiskelutehtävät, jotka pitää suorittaa suomeksi, tuntuvat varsinkin väsyneenä työläiltä. Opiskeluihin kuuluu onneksi opintoohjaajalla käyntejä ja rästipajoja, ja kolmesta ohjaajasta yksi on kieltenopettaja. Välillä on vaikeuksia, mutta olen pärjännyt. Katson aina hyvät puolet. Meksikolaista sisua siis! Sisusanan merkitys palaa mieleen, kun muistuu, että tuttavan Sisunimisen lapsen nimestä on joskus keskusteltu. Kahdesta ihanasta tytöstä saan myös voimaa! Maitten välillä on matkaa Nettiajan suurenmoisia puolia on Facebook. Se aukeaa joka aamu kymmenen minuuttia heräämisestä. Mitä kuuluu Meksikoon? Aracelin vanhemmat ja heidänkin vanhempansa ovat vielä elossa. Siellä on myös pikkusisko ja hänen poikansa. Silloin kun siellä oli myrsky, soitin heti. Ja sukulaiset haluavat tietenkin nähdä myös, miten tytöt kasvavat, ja kuulla täkäläiset kuulumiset. Moni asia on erilainen kuin Meksikossa. Araceli on valtavan vaikuttunut siitä, miten mahtavasti koulutus ja terveydenhuolto hoidetaan. Viime kesänä tästä tuli omakohtainen kokemus, kun Angelaa hoidettiin suomalaisella tehokkuudella. Kaikki oireet otettiin vakavasti, ja lastenlääkäri ja neurologi tutkivat tytön perusteellisesti. Näin ei olisi tapahtunut Meksikossa. Ja lapsilla on ilman muuta kaikki neuvola- ja hammaslääkäriajat. Erilaista on myös se, että Suomessa koulu ja seurakunta kulkevat käsi kädessä. Meksikossa kouluissa ei ole uskontoa. Harperin perhe on katolilainen, ja tytöt ovat ongelmitta osallistuneet tilanteisiin, joissa usko ja uskonto ovat läsnä. Onneksi meillä on sama Jumala, oli Carmen joskus todennut äidilleen. Olisi ikävä olla uskonnon takia sivussa koulun tai päiväkodin muusta ryhmästä. Jos Suomea pitäisi kuvata, se on turvallinen ja kaunis. Talvi on kyllä pitkä, aurinkoa ei ole, mutta kesä on värikäs ja iloinen. Ihmisiä ei voi yleistää on niitä, jotka eivät ole kovin avoimia, vaan hiljaisia, mutta rehellisiä mutta on myös lämpimiä ihmisiä ja kiinnostuneita Meksikosta. Ja jos pystyvät auttamaan, niin auttavat. Olen tutustunut aika avoimiin ihmisiin. Ja varsinkin vanhat ihmiset ovat lämpimiä. On tärkeää sopeutua Suurin piirtein tiedän, millainen maa tämä on. Olen avoin ja positiivinen ja yritän parhaani. On tärkeää sopeutua, Araceli tähdentää. Tykkään omasta kulttuurista. Meksikolaiset juhlat ovat kyllä aika paljon samat kuin suomalaiset on Marian päivä, vainajien muistamisen päivä, joulu, uusi vuosi Kun on Meksikon itsenäisyyspäivä, syömme meksikolaista ruokaa ja puemme meksikolaiset vaatteet ja voimme kutsua kavereita kylään. Yritän osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin. Seurakunnan ja kaupungin esitteet tarjoavat kursseja ja tapahtumia. Tytöt ovat kohta menossa luistelukouluun. Angela on ollut avoimessa päiväkodissa ja puistotapahtumissa. Uusia ihmisiä elämään Kansainvälisen työn alkaminen Salon seurakunnassa antoi uuden uskonyhteisön ja tuttuja. Työharjoitteluaikaa seurakunnan Salotossa Araceli kuvaa ihanaksi. Emäntä oli mukava, ja siellä kävi joka päivä aika sama porukka, ja jos joku ei tullut, kannettiin huolta ja käytiin katsomassa. Samankieliset ovat löytäneet toistensa yhteyteen ihan spontaanistikin yhteen ryhmään kuuluu myös espanjalainen ja nicaragualainen. On tavattu vaikka Plazassa ja kutsuttu toinen kotiin. Joskus kuulee jonkun saamasta huonosta palvelusta, mutta sellaisessa tilanteessa kannattaa aina miettiä, miten itse käyttäytyy, Araceli ajattelee. Omasta asenteesta riippuu paljon. Kun menen päiväkotiin, haluan moikata vastaantulevia ja melkein kaikki moikkaavat takaisin. Paitsi ihan joskus saa enemmänkin ujonvälttelevän katseen ja vastaukseksi muminaa. Joskus Aracelista näyttää, että suomalainen tervehtii häntä, mutta ei toista suomalaista! Itsekin saatan olla vähän hiljaisempi suomalaisten seurassa kuin muuten, hän miettii. Ajattelen myös, että me muualta tulleet olemme muuttaneet suomalaista kulttuuria vähän. Suomalaiset ovat ehkä hieman oppineet latinalaisia tapoja, esimerkiksi antamaan pusuja ja haleja kohtaamisissaan. Näistä ihanista tytöistä saan voimaa, sanoo Araceli Harper Carmenista ja Angelasta. Musiikkileikit ovat tytöille mieluisia. Salo voittaa Helsingin Helsingissä voisi olla enemmän mahdollisuuksia töihin, siellä kun olisi matkailijoitakin, mutta sinne ei tee mieli. Aika perheelle, se että on samanlaiset vapaat ja lomat kuin lapsilla, on tärkeämpää kuin raha. Matkailuun liittyvät työt ovat epätyypillisinä aikoina. Salossa perheellä on kaikki tarvittava lähellä, keskustan palvelut ja koulu ja päiväkoti. Meksikossa ei ole kovin turvallista, Araceli kokee. Jos saisit valita, missä maassa haluaisit asua? Saksassa asuneet Olbrichit halusivat lähelleen alkuperäistä luontoa ja vettä. Siitä he haaveilivat jo kauan sitten. Pariskunta teki monia reissuja Pohjoismaihin. Täällä liikuttiin niin vanhempien autolla kuin myöhemmin omalla autolla, kanootilla ja moottoripyörälläkin. Jossain Pohjoismaassa olisi hienoa asua. Vertailuissa painoi muun muassa se, että Norjassa ihmiset eivät sotakokemusten jälkeen oikein pitäneet saksalaisista, sen aisti. Ja vaikka Ruotsikin tuli tutuksi, lomat Suomessa saivat päättämään asuinmaaksi Suomen. Kuusamon tienoilla Oulangalla olisivat olleet lempimaisemat, siellä pari on käynyt ainakin kuusi kertaa, mutta Teijon luonto oli melkein samanveroinen, ja Teijolta sai työtä. Frank on koulutukseltaan autopeltiseppä ja Robina prosessi-insinööri. Teijolaisesta venefirmasta on löytynyt paikka kummallekin. Frank toimii CNC-koneen käyttäjänä ja Robina on suunnittelija. Nyt Suomessa on asuttu jo kahdeksan vuotta. Siellä käydään huumesotaa. Lapsia ei voisi lähettää yksin kouluun eikä itse kävellä yksin juhlista kotiin. Salossa voi. Kävelen usein kotoani keskustaan ja monta kertaa sanon moi. Tykkään Salosta. Mittasuhteet ovat tosiaan toisenlaiset, Meksikossa on 112 miljoonaa asukasta. Vielä yksi juttu, mistä tietää, että olen sopeutunut: Meksikossa join kahvia aina joskus, mutta nyt juon sitä joka päivä. Unelmia ja arkea Jo nuorina yhteen Frank ja Robina Olbrich tutustuivat jo teineinä. Heidän kotikylänsä oli jo kartalta hävinneen Itä-Saksan itäisin kolkka. Sieltä oli 200 metriä Puolan rajalle ja parikymmentä kilometriä pikkukaupunkiin. Sama matka kuin Teijolta Salon keskustaan. Jossain vaiheessa kotikylän maisemia alkoivat leimata hiilikaivokset, niiden tieltä raivattiin kyliäkin pois. Sellaista sillä alueella ei enää tehdä. Sittemmin kaivosalueille suunniteltiin ja rakennettiin väyliä, joita pitkin nykyään pääsee kanootilla Itämerelle. Itä-Saksan kouluissa opiskeltiin venäjää, mutta kun Saksat yhdistyivät, alettiin opettaa englantia. Frank ehti opiskella sitä vuoden ja oppia siis vähän. Opettajat olivat taidoissaan vain hieman oppilaitaan edellä, hän kertoo. He opettelivat aina kolmen kuukauden oppisisällön ensin itse ja sitten opettivat sen oppilailleen. Venäjän taidot ovat päässeet unohtumaan, niillekin olisi käyttöä. Kun rajat Saksassa avautuivat

9 1/2014 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 9 Askel kerrallaan eteenpäin Oli paljon naruja paljon ikkunoita ja ovia. Jotkut menivät kiinni, jotkut aukesivat, kiteyttää Inga Aedma tulonsa Viron Mustlasta Suomeen. Siis Tarvastun kunnasta, jonka jotkut halikkolaiset tuntevat oikein hyvin, sillä Tarvastu on Halikon ystävyysseurakunta. Mustla on Tarvastun kirkonkylä. Siellä asuu lähisukua, myös isovanhemmat, jotka ovat jo hyvin vanhoja ja huononäköisiä ja -kuuloisia. Matka ei ole pitkä, viimeksi Inga kävi siellä lokakuussa. Monesti Inga sanoo olevansa kotoisin Viljandista, koska se sanoo ihmisille enemmän. Elämässä tulee tilanteita, joissa paikanvaihdos voi olla terveellinen asia. Saa asioihin vähän etäisyyttä, vaikkeivät ne siitä mihinkään muutu. Ingan tilanne oli sellainen vajaa kahdeksan vuotta sitten. Hänen veljensä kuoli vain 17-vuotiaana. Se painoi niin raskaasti, että ystävä näki viisaaksi houkutella Ingan Suomeen. Tule hoitamaan lapsia! Sillä tiellä Inga on nyt, ensin vähän aikaa Helsingissä ja nyt Halikossa vuodesta Helsingissä Inga hoiti ensin lapsia ja oli töissä myös siivousfirmassa. Vaikka Inga ei suomea aluksi osannutkaan, kieliongelmia ei ole ollut; esimerkiksi siivousfirman omistaja puhui myös viroa. Ja englannilla pärjäsi myös. Halikkoon koko perhe Helsingistä Halikkoon veti lapsuudenystävä, joka kehui paikkaa tosi paljon. Hän järjesti Halikon kunnan kanssa kirkolta kämpän, ja Nokialla oli töitä. Puhelimien kokoonpanossa aikanaan tarvittiin linjatyöntekijöitä. Firmassa oli ulkomaalaisia paljon, ja porukkaan oli helppo tulla. Vaikka osasin vain muutaman sanan suomea, en tuntenut itseäni ulkopuoliseksi. Nokian töitten jälkeen Inga teki maahanmuuttajayrittäjien ammattitutkinnon, kävi myös lukion kursseja ja oli yli puoli vuotta toimistotyössä. Sen paikan saamiseen vaikuttivat meneillään olleet italian opinnot, vaikka italiaa ei sitten käytännössä tarvittukaan. Olen tehnyt töitä myös kiinteistönvälittäjänä. En ole vain istunut kotona. Silloin Ketlin, joka nyt on 2,5-vuotias, oli päiväkodissa. Halikkoon muutti myös mies, Mikk, ja asuntoa vaihdettiin isompaan. Kauas ei muuttoa tehty, sillä vanha asunto näkyy nykyisen ikkunasta. Mikk sai paikan puutyöalalta ja on firmassa töissä vieläkin. Inga on ottanut aikaa perheelle ja hoitaa kotona nuorimpia lapsia, Ketliniä ja Elis Elsaa, joka on vasta seitsemän kuukauden ikäinen. Vauva on koko haastattelun ajan sylissä. Näin varmistetaan se, että jutteluun saadaan rauha. Pieni osaa protestoida, jos jää huomiotta. Ketlin leikkii omia leikkejään. Samanlaiset löytää samanlaiset Inga on ollut aktiivinen myös MunSalossa, monikulttuurisessa yhdistyksessä, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja lisätä suomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamista. Järjestö tekee yhteistyötä mm. Salon seurakunnan ja kaupungin kanssa. Kolmen kauden ajan Inga veti näissä puitteissa maahanmuuttajien äiti-lapsikerhoa Ollikkalassa. Nyt on vapaaehtoistyö täytynyt jättää vähäksi aikaa. Haaveena on käydä lukio loppuun ja sen jälkeen tehdä tutkinto yliopistolla. Ominta alaa olisi taloushallinto ja kirjanpito. Numerot sopivat mulle. Lukiossa opinto-ohjaaja on huomauttanut, että kun joltakin on lukion käyminen vienyt seitsemän vuotta, niin Ingallakin on vielä hyvin aikaa. Koulussa tykkäsin myös kirjoittamisesta. Minulla oli opettaja, joka kehui ja kannusti. Kirjoitin blogiakin. Nyt muksut vievät niin paljon aikaa, ettei käsitöidenkään tekemiseen tahdo löytyä rauhaa. Ingalta sujuvat niin ompelu, neulominen kuin virkkaus. Itselle ja Andralle olen tehnyt joskus isojakin juttuja, Ketlinille ja Elisille villasukkia. Puhutaan ja pärjätään Suuria mutkia ja isoja esteitä ei Ingan tiellä siis ole ollut. Kieliasioittenkin kanssa kaikki on sujunut. En osaa kaikkea, mutta osaan kommunikoida, summaa Inga. Kaikki asiat ovat aina selvinneet. Itsestäkin se tietysti riippuu: Olen aika avoin. Kysyn, ja Nyt ovat koossa perheen kaikki naiset, Inga Aedma, Elis Elsa (7 kk), Ketlin (2,5) ja Andra (11), jonka kanssa lähdetään pian Salon lukioon Leticia-kuoron harjoituksiin. Siellä sekä lauletaan että tanssitaan. olen aina löytänyt paikan, josta saa vastauksen. Tärkeintä on se, että puhutaan ja pärjätään. Nyt suomea on tullut puhutuksi niin paljon, että Inga ja Mikk välillä huomaavat, etteivät enää varmasti tiedä, onko jokin sana suomea vai viroa. Suomen ääntäminen on luonnollisesti virolaiselle aika helppoa, kun kielet ovat läheistä sukua toisilleen. Suomea Inga kuvaa toimivaksi yhteiskunnaksi. Hienoa ovat esimerkiksi lasten harrastusmahdollisuudet. Vaikkapa Tallinnassa olisi kyllä mahdollisuuksia, mutta ne eivät ole tavallisen palkansaajan ulottuvilla. Suomalaista koulua Inga kehuu myös. Inga kokee tulleensa Suomeen hyvään aikaan. Yksi hänen tuttunsa tuli maahan aiemmin ja on kertonut kohdanneensa koulussa kiusaamista. Mitään sen kaltaista Inga ei ole kokenut. Tai ehkä olen vain niin kiva! hän heläyttää. Virolainen Inga kuitenkin sanoo olevansa edelleen. Sillä, missä asuu, ei ole tässä suhteessa väliä. Olbrichin tytöt päättivät pitää lukuhetken. Äidillä sylissä Hope, isällä Joy. tai poistuivat, Frank ja Robina muuttivat länteen, Düsseldorfiin, sillä suurkaupunki tarjosi hyvät työpaikat. Mutta liikenne oli valtava ja vihreää vain puistoissa. Düsseldorfissa Frank ryhtyi opiskelemaan suomen kieltä, ja sen vähäinenkin taito oli hänelle tärkeänä ponnahduslautana töihin firmaan, joka tekee Teijolla veneitä ammattitehtäviin: poliisille, palokunnalle ja luotseille. Robina oli täällä vuoden ilman työtä, opetteli kieltä ensin itsenäisesti ja aloitti työt samassa paikassa myöhemmin. Työn alettua kielikoulutusta oli aikuiskoulutuksen piirissä. Teijolla täyttyi monta unelmaa Teijo on vihreä paikka. Vedet ovat lähellä kanootilla ja veneellä liikkumiseen. Perhe on ostanut 30 vuotta vanhan veneen, jonka Frank korjasi. Nyt perhe pääsee merelle ja saariin uinti- ja grillipaikoille. Hienoa on myös, että on posti ja kauppa lähellä. Saksalaista lihakauppaa ja lähileipomoa on silti ikävä. Keittiön työpöydällä on leipäkonekin siksi, että kun on saksalaista jauhoa, saa tehtyä leipää, joka maistuu tutulle. Suomalaiset jauhot ovat erilaisia. Tosin vähään aikaan ei jauhoja ole tuotu, koska Saksassa ei ole matkailtu. Pienten tyttöjen kanssa eivät lentomatkat vielä onnistu siitä on yhdeltä kerralta kokemusta, joka näytti, että seuraavaa matkaa on parasta vielä odottaa. Skype-yhteydet ovat nyt sukulaissuhteiden hoitamisessa a ja o. Perheen pienet tytöt ovat paitsi unelman täyttymys, myös suoranainen ihme. Frank oli joskus puhunut haluavansa kaksostytöt. Robina oli joskus miettinyt itse haluavansa olla kaksonen. Kummankaan suvussa ei ole ollut kaksosia ennen kuin nyt nämä tytöt: Hope ja Joy, toivo ja ilo. Perheellä on koirakin. Sen ottamista toivoi ensin Robina. Frank lupasi sellaisen sitten kun meillä on oma talo. Nyt Teijolla jatketaan edellisen omistajan aloittamaa rintamamiestalon kunnostamista. Myös voimia on koeteltu Elämässä tulee vastaan myös asioita, joita ei suin surminkaan haluaisi. Kolme vuotta teijolaisperheellä oli tosi rankkaa. Kaksosilla oli allergioita ja paha olo, jota yritettiin helpottaa autoajeluilla ja rintarepuissa kuljettamalla. Kokeiltiin kaikkea ja tehtiin tutkimuksia. Vanhemmat väsyivät rankasti. Kun kaikki oli pahimmillaan, järjestyi vähän apua kotiin joku kävi kolmesti viikossa tunnin kerrallaan. Perheessä oli tuolloin menossa myös suruaika, sillä ensimmäinen lapsi, Melina, oli kuollut kohta synnyttyään ja on jo taivaassa. Hänellä oli synnytyksen jälkeen suuria vaurioita, eivätkä tehdyt leikkaukset auttaneet. Se oli Jumalan päätös, sanoo Robina. Hän oli liian sairas elääkseen. Hope ja Joy tarvitsevat edelleen erityisruokavalioita, eikä kaikkien ravintovaatimusten huomioon ottaminen ole halpaa. Nuoren perheen budjetti joutui tosi tiukoille. Samaan saumaan iski vielä se (ilmeisesti suunnilleen ainoa!) asia, joka Frankin mielestä on Suomessa selvästi huonosti, nimittäin autovero. Saksasta tuodusta autosta jouduttiin maksamaan jälkikäteen kiperä summa. Auto meni vielä rikkikin samaan aikaan. Apua tarvittiin, että kaikesta selvittiin. Auttavia käsiä ja uusia toiveita Apua löytyi monesta paikasta, seurakunnastakin, sekä omalta Perniön alueelta että kansainvälisen työn kautta. Naapureissakaan ei ole toivomisen varaa, ovat ystävällisiä ja sydämellisiä ja lämpimiä, pariskunta kehuu. Kun apua pyytää, yritetään auttaa. Ja suomalaiset yleensäkin ovat tosi kohteliaita, kuin vanhassa Itä-Saksassa, väittää Frank. Monet saksalaiset ovat erilaisia, aggressiivisempia. Mutta toiveet mistä perhe unelmoi nyt? Siitä, että voisi vapaasti osallistua tavallisiin jumalanpalveluksiin. Seurakuntayhteyttä he kaipaisivat erityisesti samanikäisiin nuoriin ihmisiin. Frank ja Robina tekivät Saksassa vuosia yhdessä töitä kristillisessä nuorisoliikkeessä, paikallisessa NMKY:ssä. Saman mallin mukaista nuorten aikuisten toimintaa on ikävä: vapaata yhdessäoloa, keskustelua elämästä ja uskosta ja jotain pientä syötävää siinä sivussa. Yhteyttä toisiin ihmisiin he ovat rakentaneet perustamalla Teijon kirkossa lounastunnilla kokoontuvan rukousryhmän. Lisäksi he ovat raamattupiirissä ja tapaavat tuttuja peliilloissa, jotka he itse keväällä aloittivat.

10 10 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 TAPAHTUMAKALENTERI * * vaihde (02) Halikko JUMALANPALVELUKSET Halikon kirkossa Su Sanajumalanpalvelus klo 10. Su Messu klo 10; messun jälkeen 70- ja 75-vuotiaiden juhla jatkuu seurakuntatalossa. Su 2.3. Messu klo 10. Su 9.3. Sanajumalanpalvelus klo 10, Gideonien kirkkopyhä. Kirkkokahvit Kanttorilassa. Su Messu klo 10, varttuneen väen kirkkopyhä. Kaffekellarin tarjoamat kirkkokahvit seurakuntatalossa. Su Iltamessu klo 17. Su Lattarimessu klo 18. Kirkkokahvilla seurakuntatalossa Liisi Kärkkäisen terveisiä ja kuvia El Salvadorista Turun arkkihiippakunnan ystävyysseurakunnasta. Su 6.4. Sanajumalanpalvelus klo 10. Su Messu klo 10. Kirkkokahvit Kanttorilassa. Angelniemen kirkossa Su Partiokirkko klo 13. Kirkkokahvit Kesä-Angelassa. Vaskion kirkossa Su 2.3. Messu klo 12. Kirkkokahvit seurakuntakodissa. Su Marianpäivän messu klo 10. Kirkkokahvit seurakuntakodissa. PYHÄKOULUT Pikkupappilassa su klo 10: * 2.3. * * 6.4. Angelniemen seurakuntatalossa su 9.3. ja 6.4. klo 10. PYHÄ RAAMATTU AVAUTUU Luentosarja Korinttilaiskirjeistä joka toinen ke klo 18 Halikon seurakuntatalossa. Luennoitsijana Kimmo Malinen. Musiikkia, opetusjakso, kirkkokuoron esiintyminen, mehutauko, keskustelua ja rukousta. Joka kerrasta kattava luentomateriaali * * * 9.4. MUSIIKKIA Konsertteja Virsikonsertti su 2.3. klo 18 Halikon kirkossa. Samuli Takkula, baritoni, ja Tom Lustig, urut. Nina Åströmin konsertti su 9.3. klo 17 Vaskion kirkossa. Konserteista lisää sivulla 7. Virsikisa La klo 14 Halikon kirkossa. Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiirin joukkueet kisaavat pääsystä virsikisan finaaliin. Kolmen kerran kuoro Oletko innostunut laulamisesta? Kiinnostaako kuoro? Haluatko tulla valmistamaan ja toteuttamaan yhteistä jumalanpalvelusta ja varttuneen väen kirkkopyhää su klo 10 Halikon kirkkoon? Kuorolta kaivataan laulua myös kirkkokahveille. Keskiviikkona 5.3. ja opiskellaan Halikon seurakuntatalossa klo äänenkäytön perusteita, opetellaan jumalanpalveluksen yhteisesti laulettavat virret ja valmistellaan jotain omaa esitettävää. Mukana harjoituksissa ovat kanttorit Samuli Takkula ja Riitta Koivisto. Eläkeliiton virsi-iltapäivä Ke klo 13 Halikon seurakuntatalossa. SANNAN TEEMUKI Ti klo 19 Kanttorilassa. Jutustelua teemuki kädessä ja villasukat jalassa leppoisasti, rauhassa, asiasta kuin asiasta työikäisten naisten kesken. Ei ennakkoilmoittautumisia tai valmiita luentoja vaan rönsyilevää pulinaa yhdessä. Mukana Sannat Laakkonen ja Salmio. RUKOUSRYHMIÄ Aamurukous torstaisin klo 9 Halikon seurakuntatalon alasalissa. Rukouspiiri torstaisin klo 19 Kanttorilassa. Aamurukous perjantaisin klo 6.35 Vaskion kirkossa. Hajalan rukouspiiri ma ja 7.4. klo 19 Anne ja Reijo Niemellä, Rikuntuvankuja 2. KESKUSTELUPIIREJÄ Naisten piiri Ma ja klo 15 Halikon srk-talon Luukussa. Ma 3.3. ja klo 15 Vaskion seurakuntakodissa; kimppakyydit Halikosta klo Naisten keskustelupiiri Joka toinen ti klo Hajalassa, Vanha Turuntie 1179 (Aaltonen) * 4.3. * * 1.4. Beetailta Su klo 18 Kanttorilassa. Miesten piiri To 27.2., ja klo 18 Halikon seurakuntatalossa. Työikäisten miesten piiri To 6.3. klo Halikon seurakuntatalossa. VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Ma klo 13 Vaskion seurakuntakodissa. Ti klo 14 Halikon seurakuntatalossa. To 3.4. klo 14 Angelniemen seurakuntatalossa. LÄHETYSTYÖ Lasten lähetyskerho Joka toinen pe klo 13 Angelniemen seurakuntatalossa * * * * Lähetyspiirit Märynummen lähetyspiiri to klo 18 Liisa Lehtisellä, Matintie 16. Vaskion lähetyspiiri ti 4.3. klo 18 Kankareella, Koulukuja 1, Halikko. Kirkonseudun lähetyspiiri to klo 18 Sirpa Routasalolla, Kirkkorinne 10. Lähetyssihteeri Jaana Toivonen näyttää Lähetyslentäjät-filmin. Lähetystyön kirpputori Lauantaisin klo Rysässä, Kirkkorinne 5. Hemminki Maskulaisen virsiä Samuli Takkula ja Tom Lustig su 2.3. Halikon kirkossa Kiikala & Suomusjärvi KIRKONMENOT Kiikalan kirkossa Messu klo Perhekirkko klo Tuhkakeskiviikon iltamessu klo Messu klo Paastonajan iltamessu klo Messu klo Messu klo Paastonajan iltamessu klo 18. Suomusjärven kirkossa Messu klo 10, eläkeläisyhdistyksen kirkkopyhä. Kirkkokahvit seurakuntatalossa Perhekirkko klo 10. Kitulan seurakuntakeskuksessa Messu klo Messu klo Paastonajan iltamessu klo Paastonajan iltamessu klo Paastonajan iltamessu klo 18. Hintan hoivakodissa Viikkomessu klo Hartaus klo 13. KINKERIT Pe klo 18 Rekijoen Osuuspankilla, Isohiidentie Su klo 14 Iiris ja Asko Määttäsellä, Nuppulankulma 169, Suomusjärvi. Su klo 14 Kiikalan pappilan 200-vuotisjuhlakinkerit Taina ja Seppo Lagomilla, Suomusjärventie 266. Su klo 14 Ystävyyden majatalossa Kruusilassa, Kalkkilantie 74. MUUTA TOIMINTAA Omaishoitajien tapaaminen Ti klo 13 Kitulan seurakuntakeskuksessa ja ti klo 13 Kiikalan seurakuntatalossa. Rukouspiiri Ti 25.2., 11.3., ja 8.4. klo Koivusilla, Reväntie 181, Rekijoki. Eläkeläisten seurakuntapiiri Ke 5.3. ja 2.4. klo 13 Rekijoen Osuuspankin kokoushuoneessa. To ja klo 13 Kiikalan seurakuntatalossa. Maaliskuun piirissä mukana projektityöntekijä Tarja Agiander Salon seudun omaishoitoyhdistyksestä. Varttikirkko To ja klo 9 Kitulan seurakuntakeskuksessa ja klo Kiikalan seurakuntatalossa. Kässäpiiri Ma 24.2., 10.3., ja 7.4. klo 14 Kitulan seurakuntakeskuksessa. Aamulenkki Ke 5.3., ja 2.4. klo 9. Lähtö Kitulan seurakuntakeskukselta. Reippaan lenkin jälkeen kahvit ja hartaus. Tasapainopiiri Pe 28.2., 14.3., ja klo 10 Kitulan seurakuntakeskuksessa. Salon seudun omaiset ja läheiset ry:n Eloisaa arkea hyvinvointipysäkiltä -projektin ohjaama tasapainorata ja muuta virikeohjelmaa ikäihmisille. Toivon Kammari To 6.3. ja 3.4. klo 14 Kitulan seurakuntakeskuksessa. Kahvin juonnin lomassa keskustellaan, lauletaan ja pidetään hartaus. NAISTEN AAMUKAHVIT La klo 10 Kiikalan seurakuntatalossa. Vieraana psykoterapeutti Elisa Lehtonen aiheenaan Ihmissuhteen hoitamisen kulmakivet. Ovatko ihmissuhteet minulle riippa vai voimavara? Aamukahvin äärellä mietitään yhdessä itsetuntemuksen, vuorovaikutustaitojen, tunteiden, arvojen ja uskomusten vaikutusta ihmissuhteisiimme. Aamupala 5. Myös miehille pääsy sallittu! MUISTOJEN KOULULAULUT Pe klo 18 kahvila-ravintola Helarinteessä Kiikalassa. Mikä koulusta tuttu laulu soi vieläkin mielessä? Minkä tutun laulun voi yhä kuulla esim. koulujen kevätjuhlissa? Millaisia uusia lauluja koulussa tänä päivänä lauletaan? Nyt on mainio tilaisuus tulla muistelemaan ja laulamaan omia kouluaikaisia lauluja, oppimaan uusia säveliä ja viettämään mukava ilta ystävien, lastenlasten tai vaikka entisten koulukavereiden seurassa. Lipun hinta 5 / hlö sisältää kahvin/teen/mehun ja leivonnaisen. Tervetuloa lämminhenkiseen lauluiltaan tehdään yhdessä lisää muistoja! Illan tuotto Yhteisvastuukeräykselle. LÄHETYSILTA Stipendiaatti Kanya Arkhoe tuo terveisiä Thaimaasta ke 2.4. klo 18 Kitulan seurakuntakeskuksessa. Kahvi- ja teetarjoilu. LÄHETYS-SOPUKKA Lähetyskirppis avoinna lauantaisin klo os. Puistoraitti 8, Kiikala. Kirppislöytöjä, arpoja, kahvia ja juttuseuraa. Tuotto lähetystyölle. PUISTOTUPA Avoinna maanantaisin klo os. Puistoraitti 8, Kiikala. YHTEISVASTUU- SÄHLYTURNAUS Vauhtia varpaisiin isoille ja pienille! La klo pelataan sählyä Suomusjärven koululla. Ottelut pelataan sekajoukkuein katusählysäännöillä. Jokaisessa joukkueessa tulee olla 3 6 pelaajaa. Pelin aikana kentällä tulee olla vähintään yksi alle 12-vuotias pelaaja. Kolme parasta joukkuetta palkitaan, ja lisäksi yleisöäänestyksellä valitaan hauskimmissa asuissa pelaava joukkue. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan palkinto. Tapahtumassa on myös puffetti ja muuta mukavaa ajanvietettä. Osallistumismaksu 30 /joukkue menee Yhteisvastuukeräykselle ja maksetaan turnauspaikalla. Maksu sisältää sämpylän ja juoman jokaiselle joukkueessa pelaavalle. Ilmoittautumiset mennessä seurakunnan nettisivujen kautta Lisätietoja turnauksesta saa Maria Siréniltä, p tai maria. Kisko & Muurla KIRKONMENOT Kiskon kirkossa Su Messu klo 10, lähetyspyhä. Kirkkokahvit seurakuntatalossa Tansanian työn merkeissä, mukana pastorit Aino ja Yrjö Rossi. Kuljetus Muurlasta; Toijan Nesteeltä pääsee kyytiin klo Su 2.3. Perhekirkko klo 12. Kirkon jälkeen Yhteisvastuutapahtuma. Su Messu klo 10. Kirkkokahvilla seurakuntatalossa Liisi Kärkkäinen kertoo kuulumisia ja näyttää kuvia arkkihiippakunnan järjestämältä El Salvadorin matkalta. Su 6.4. Messu klo 10. Muurlan kirkossa Su Messu klo 10. Kirkkokahvilla seurakuntakodissa Hanna- Leena Keinänen tuo terveisiä ja näyttää kuvia kanttoreiden Rooman-matkalta. Su Kuljetus lähetyspyhään Kiskon kirkkoon, lähtö Muurlan seurakuntakodilta klo 9.30, paluu noin klo 13. Su 9.3. Messu klo 10. Su Messu klo 10 liittyen opiston Marianpäivän juhliin. Messun jälkeen ohjelmaa opistolla. Su Messu klo 10. Su Messu klo 10, veteraanipyhä. Messun jälkeen veteraanipyhään liittyvää ohjelmaa opistolla. Pyhäpäivän hartaus Su klo 12 Valopilkussa, Kuusitie 8, Toija. Kahvitarjoilu. KINKEREITÄ Muurlan kinkerit su 2.3. klo 16 Hanna ja Tapani Yli-Liipolalla, Tuohituntie 118. Aijalan ja Kaukurin kinkerit to 6.3. klo 18 Leena ja Matti Oleniuksella, Metolantie Toijan, Viiarin, Kärkelän, Orijärven ja Vetjon kinkerit su klo 14 Eila ja Pertti Mamialla, Uitmuksentie 5. YHTEISVASTUU- TAPAHTUMA Su 2.3. klo Kiskon seurakuntatalossa ja sen pihapiirissä. Rastirata, napakelkka (säävaraus), koko perheen pihakisa. Kasvomaalausta, ongintaa, lintutietokilpailu, arpoja, yhteisvastuutuotteita. Hernekeittoa. Myyjäispöytä; leivonnaisia vastaanotetaan! Maksut Yhteisvastuulle. Järjestelyissä mukana mm. Kihakka ry ja partiolaiset. KOKO PERHEEN LAULUILTA Laskiaistiistaina 4.3. klo 18 Muurlan seurakuntakodissa. Lauletaan talvisia lastenlauluja, hengellisiä lauluja ja virsiä Hanna-Leena Keinäsen säestämänä. Laulujen lomassa tehdään yhdessä laskiaispullia Hannele Markulan johdolla. Mukana on myös Muurlan lapsikuoro Tuikku. TAPOJEMME TAUSTOJA Arkipäivän tapakulttuuria kirkollisin höystein to klo 18 Kiskon seurakuntatalossa. Mistä tapamme ovat lähtöisin? Miten tavat muuttuvat maailman muuttuessa? Keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Asiantuntijana Marja-Leena (Mari) Ruostesaari, salolainen viestintäalan yrittäjä ja tapakouluttaja, joka luennoi tapakulttuurista mm. koululaisille, tekee parhaillaan väitöskirjaa ja toimii Salo-Uskelan alueneuvoston puheenjohtajana. Illassa mukana myös Martti Santakari ja kanttori Hanna-Leena Keinänen. Aluksi kahvitarjoilu. TERVEISIÄ THAIMAASTA Lähetysilta to 3.4. klo 18 Kiskon seurakuntatalossa, vieraana stipendiaatti Kanya Arkhoe Thaimaasta. Ihmissuhteiden kulmakiviä Elisa Lehtonen aamukahvivieraana la Kiikalassa MUUTA TOIMINTAA KISKOSSA Valopilkkuilta Joka toinen tiistai klo 18 Valopilkussa keskustellaan Raamatusta ja ajankohtaisista aiheista kahvikupposen ääressä. Keskustelun lomassa lauletaan hengellisiä lauluja ja virsiä * * * 8.4. Eläkeläisten iltapäiväkerho Joka toinen tiistai klo 13 seurakuntatalossa * 4.3. * * 1.4. Aamulenkki Joka toinen tiistai, lähtö klo 9 Valopilkusta. Lenkin jälkeen aamun sana ja lämmin kuppi * * * 8.4. Käsityökerho Joka toinen tiistai klo 13 Valopilkussa, Kuusitie * (Tarja Alfin vierailee) * Ma 7.4. kerho vierailee Kitulan kässäpiirissä, eikä kokoonnu 8.4. Keväisiä askarteluja Ti 1.4. klo 18 Valopilkussa, ohjaajana Tarja Alfin. MUUTA TOIMINTAA MUURLASSA Askartelupyhäkoulu Su 2.3. ja 6.4. klo 10 seurakuntakodin alakerrassa, opettajana Niina Juhola. Keskustelu- ja rukousilta Maanantaisin klo seurakuntakodissa, vetäjinä Jukka Aalto ja Elli Tielinen. Käsityöpiiri Joka toinen torstai klo 13 seurakuntakodissa * * * Varttuneen väen kerho Ke 5.3. ja 2.4. klo 13 seurakuntakodissa. Huhtikuun kerhossa aiheena Lempirunoni. Kuusjoki KIRKONMENOT Messu klo Sanajumalanpalvelus klo Laskiaissunnuntain messu klo 12. Yhteisvastuutapahtuma seurakuntatalossa Sanajumalanpalvelus klo Messu klo Tuomasmessu klo 18. Jatkot seurakuntatalossa Naistenpäivän messu klo 10. Juhla jatkuu seurakuntatalossa Messu klo Palmusunnuntain messu klo 10. TOIMINTAA SEURAKUNTATALOSSA Aamukaste varttuneen väen kerho ke ja klo 10. Helmikuun kerhossa kinkerit, katekismus mukaan! Läksynä 10 käskyä. Pyhäkoulu su 6.4. klo Ystävänkammari ma 3.3. ja 7.4. klo 14.

11 1/2014 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 11 * * vaihde (02) TAPAHTUMAKALENTERI PYHÄN ÄÄRELLÄ Tule mukaan hengellistä elämää avaavalle kurssille Pyhän äärellä ikkunoita uskoon ja rukoukseen. Kokoontumiset ke 19.2., 5.3., ja 2.4. klo 18 seurakuntatalossa. Mukana Marika Huhtasalo ja kouluttaja Marjaana Kanerva Kirkkopalvelujen Agricola-opintokeskuksesta. Tiedustelut: Marika Huhtasalo p LASKIAISTAPAHTUMA Su 2.3. messun jälkeen klo seurakuntatalossa ja sen ympäristössä. Ohjelmassa pyhäkouluhetki klo 14, talutusratsastusta 1 /kerta, kasvomaalausta 0,50 /maalaus ja ongintaa 0,50. Syötäväksi myytävänä hernekeittoannos 4 /1,50, laskiaispulla 1 ja kahvi/mehu 1. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle. KAHVIKONSERTTI Suosittu perinteinen kahvikonsertti su klo 14 seurakuntatalossa. Konsertissa musisoivat Kuusjoen lapset ja nuoret. EETTISET AAMUKAHVIT Kehon kevätsiivous asiaa ravinnosta ja sisäisestä puhdistautumisesta la klo 10 seurakuntatalossa. Vieraana luontaisterapeutti, fysioterapeutti ja naturopaatti Anne Jouhtinen Keravalta. Tilaisuuden järjestävät Kuusjoen seurakunta-alue ja Salon TasausKohtuusPaja. NAISTENPÄIVÄ Naistenpäivä alkaa messulla su klo 10 Kuusjoen kirkossa. Juhla jatkuu seurakuntatalossa, vieraina Lilja Kinnunen-Riipinen ja Kanya Arkhoe. Tapahtuma järjestetään yhdessä Kuusjoen Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Perniö KIRKONMENOT Perniön kirkossa Su Messu klo 13. Su Messu klo 10. To 6.3. Iltamessu klo 18. Su 9.3. Messu klo 10. Su Messu klo 13. Su Juhlamessu klo 10, Perniön Laulukuoron 110-vuotisjuhla. Juhlakahvit seurakuntatalossa. Su Messu klo 10. Kirkkokahvit kirkossa. To 3.4. Iltamessu klo 18. Su Messu klo 13. Yliskylän kirkossa Su 6.4. Messu klo 13. Sanan ja rukouksen ilta Su 2.3. ja klo 18 Perniön kirkossa. LASKIAISTAPAHTUMA Laskiaissunnuntain perhetapahtuma 2.3. seurakuntatalossa. Perhekirkko klo 10, mukana päiväkerholaiset, Laurin lapset ja partiolaiset. Kirkon jälkeen keittolounasta, ulkoilua, askartelua, kasvomaalausta. Lounaan tuotto lähetystyölle ja muu tuotto Yhteisvastuulle. KONSERTTEJA La klo 18 Perniön kirkossa Jari Parviainen, laulu, ja Kaisa Suutela-Kuisma, piano ja urut. Su 6.4. klo 17 Perniön kirkossa Salon seurakunnan lapsikuorot esiintyvät laululeirinsä päätteeksi. ÄIJÄKLUPI Ke ja klo seurakuntatalon takkahuoneessa. NAISTEN AAMUKAHVIT La 5.4. klo 9.30 seurakuntatalossa. Mukana Thaimaan lähetti Lilja Kinnunen-Riipinen ja Perniön stipendiaatti Kanya Arkhoe. Thaimaalainen aamupala. TOIMINTAA TEIJOLLA Rukoushetki Teijon kirkossa Torstaisin klo 11. Sanan ja yhteyden ilta Pe klo 18 Teijon VPK:lla. Aamukahvit Teijon Postillassa to 20.2., ja 3.4. klo 9. Huhtikuun kahvilla vieraana hautatoimen päällikkö Anja Manni. MUITA KOKOONTUMISIA Aamulenkki Ti klo 8.30, lähtö seurakuntatalolta * * * 8.4. Kässäkerho Ke klo 13 seurakuntatalon takkahuoneessa * * * 9.4. Lähetysaskartelu Ti 18.2., 4.3. ja klo uuden hautausmaan kappelin taukotilassa. Lähetyspiiri To klo 13 seurakuntatalossa Marjut Peltoniemi-Hannila kertoo terveydenhuoltotyöstä Intiassa Lähettikirjeitä Vieraina Lilja Kinnunen- Riipinen ja stipendiaatti Kanya Arkhoe Thaimaasta. Raamattu- ja rukouspiiri To klo 18 seurakuntatalossa. Ystävänkammari To klo 13 seurakuntatalossa * 6.3. * * 3.4. Kuljetuksen voi tilata Seppo Jaloselta (edestakainen matka 4 ) p PIIREJÄ LAITOKSISSA Porinapiiri ti ja klo Perniökodin yläkerrassa. Juttupiiri ti ja klo 13 Perniön palvelukeskuksessa. Tiltulan piiri ke 5.3. ja 2.4. klo 14 Mathildan hoivakodissa. EHTOOLLISHARTAUKSIA Mathildakodissa ja klo 14. Perniön palvelukeskuksessa 21.2., ja klo 13. Perniökodissa 5.3. ja 2.4. klo 14. Terveyskeskuksen vuodeosastolla 7.3. ja 4.4. klo Vanhainkodissa 7.3. ja 4.4. klo Pertteli KIRKONMENOT Messu klo 12. Messuun kutsutaan erityisesti alueen 30 vuotta täyttäviä seurakuntalaisia Laskiaisen karnevaalimessu klo 10. Messuun kutsutaan erityisesti alueen 40 täyttäviä seurakuntalaisia. Sanat ja sävelet sekaisin! 5.3. Tuhkakeskiviikon ilta klo 16. Tapojemme taustoja Tapakouluttaja Mari Ruostesaari to Kiskossa Messu klo Messu klo Messu klo 10, leipäsunnuntai. 75 vuotta täyttävien juhla jatkuu seurakuntatalossa. Ilmoittautumiset viimeistään pe kirkkoherranvirastoon, p. (02) , Messu klo 12. Eläkeliiton kirkkopyhä. Kirkkokahvit seurakuntatalossa. NUOREKKAAT KIRKON- MENOT JUVANKOSKELLA Tervetuloa nuorten suunnittelemiin ja yhdessä työntekijöiden kanssa toteuttamiin jumalanpalveluksiin su 9.3. ja 6.4. klo 13 Juvankosken kesäkodille, Juvankoskentie 212. Tarjolla myös kirkkokahvit. KONSERTTI Su klo 16 Perttelin kirkossa. Esiintymässä Anneli Malkki, sopraano, ja Kirsi Laakkonen, piano ja urut. Ohjelmassa tunnettuja kirkkomusiikin klassikkoja, säveltäjäniminä mm. Bach, Mozart, Händel ja Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Yhteisvastuun hyväksi. TOIMINTAA SEURA- KUNTATALOSSA Ystäväpiiri tiistaisin klo 12. Vähäväkisten ruokailu pe klo 12. Naistenpiiri ke ja 2.4. klo Vetäjinä Anneli Jalonen ja Eila Lahti. MUUTA TOIMINTAA Naisten ilta ti ja klo 18 Inkereen kerhotilassa, Tortosmäentie 1. Tortosmäen torstaikerho klo 15 Inkereen kerhotilassa. Hähkänän varttuneet ma 3.3., ja klo 12 kerhohuoneella, Myllöntie 6. Tortosmäen maanantaikerho ja 7.4. klo Inkereen kerhotilassa. Hiiden diakoniapiiri to klo 12 Anneli Kasvilla, Ihamäentie 23. ÄITIEN VIRTAPIIRI Avoin keskusteluryhmä. Torstainen tunti aikaa koota hajanaisia ajatuksia yhdessä kahvikuppi kädessä. Kokoontumiset to 6.3. ja 3.4. klo seurakuntatalon nuorisotilassa (käynti ylhäältä seurakuntatalon pääovesta). Salo-Uskela KIRKONMENOT Uskelan kirkossa Messu klo 10. Kahvit kirkossa Konfirmaatiomessu klo 10 (kaupunkirippikoulu) Konfirmaatiomessu klo 10 (laskettelurippikoulu) Konfirmaatiomessu klo 10 (talvilomarippikoulu) Messu klo 10. Kahvit kirkossa Messu klo vuotiaiden juhla jatkuu seurakuntatalossa Messu klo Messu klo 10, Salo-Uskelan lähetyspyhä. Lähetyslounas ja nimikkolähetti Lilja Kinnunen- Riipisen eläkkeellejäämisjuhla seurakuntatalossa Salo-Uskelan ja Halikon alueen kehitysvammaisten pääsiäishartaus klo Messu klo ja 75-vuotiaiden juhla (erityisesti touko elokuussa syntyneille) jatkuu seurakuntatalossa. Ilmoittautuminen viim. pe 4.4. kirkkoherranvirastoon puh. (02) , Salon kirkossa Messu klo Messu klo Perhemessu klo Tuhkakeskiviikon messu klo 12, mukana inkeriläisten piiri Messu klo 17, mukana Naarila 2:n rippikoululaiset Messu klo 17. Kirkkokahvit ja valokuvia El Salvadorista kirkon sivusalissa Venäjänkielisen rippikoulun konfirmaatiomessu klo 13. Kahvit kirkon sivusalissa Messu klo 17, mukana Naarila 1:n rippikoululaiset Kansallisten Senioreiden kirkkokeskiviikko klo 17. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvitilaisuus seurakuntatalossa Messu klo 17, mukana vaellusrippikoululaiset Perhemessu klo Nuorten messu klo Tuomasmessu klo 17. Teejatkot kirkon sivusalissa. YLISTYKSEN JA SANAN ILTAPÄIVÄ La 1.3. ja klo Salon kirkossa. Tervetuloa etsimään Jumalaa, ylistämään ja kuulemaan sanan opetusta. Väliajalla kahvit. PYHÄKOULUT Uskelan kirkon sakastissa su klo 10; pyhäkoulua ei ole 23.2., 2.3. ja 9.3. Venäjänkielinen pyhäkoulu su klo 11 Ollikassa. Mahlakankareen srk-kodissa su 16.2., 2.3. ja klo Ollikassa su klo 16, ei kuukauden ensimmäisenä su. Perhepyhäkoulu su klo 17 seurakuntatalossa, ei kuukauden ensimmäisenä su. MUUTA TOIMINTAA Kinkereitä Ke klo 12 Alhaisten palvelutalon ruokalassa ja klo Ilolansalossa. Ke klo seurakuntatalossa, mukana näkövammaisten kerho. Ti klo Anjala-Haukkalan kinkerit Mirja Teurilla, Hatakontie 20. Ti klo 18 Mäenalan kinkerit, Purrintie 105. Siionin kanteleen lauluseurat (ELY) Seurakuntatalossa su ja klo 14, kahvi Helmikuun seuroissa nimikkolähetti Raili Mäkitalo. Usko arjessa -ilta Ke klo seurakuntatalossa pastori Pirkko Koivusen aiheena Elävän veden äärellä piirijohtaja Ari Malmin aiheena Tuhlaajapojan paluu. Konsertteja Salon kirkossa To klo 19. Schubert: Winterreise. Matias Haakana, tenori, Maija Weitz, piano. Ke 9.4. klo 19 Gospelit-kuoro. Laskiaislysti Ti 4.3. klo seurakuntatalossa. Lisätietoa sivulla 3. Keidas-ilta Ke 5.3. ja 2.4. klo 19 seurakuntatalossa. Tarjoilua ja musiikkia Tarjan-päivät To 6.3. klo 18 seurakuntatalossa. Lisätietoa sivulla 13. Toimintatorstai ja klo 13 seurakuntatalossa. Virkistystä juttuseuraa kaipaaville ja pienestä yhteisestä toimintahetkestä nauttiville kotona asuville ihmisille. Ohjaajina pääosin vapaaehtoiset. Runon ja musiikin ilta Ti klo 18 Salon kirkossa. Mukana Salon kamarikuoro ja Kirsi Laakkonen. Järj. Lottaperinneyhdistys. Myyjäiset Siskonkamarin käsityöpiirin myyjäiset ke 9.4. klo 10 Ollikan seurakuntakodissa. PIIRITOIMINTAA Raamattupiirejä seurakuntatalossa Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 15. Naisten raamattupiiri maanantaisin klo Ilosanomapiiri tiistaisin klo 14. Miesten puutyöpiiri Ti ja to klo Paunalan seurakuntakodin puuverstaassa, Sillanpäänkatu 5. Muita piirejä Porinapiiri ma 24.2., 10.3., klo 10 Salotossa, Kirkkokatu 5. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Vetäjinä vuorottelevat Hilkka Tanhuamäki ja diakoniatyöntekijä. Kotitilaisuus ke klo Taiveahoilla Tupurissa, Suksikatu 1 as 6. Keskustelua Matt. 13. Mököisten pienpiiri ti 4.3. ja 1.4. klo os. Mököistenkatu 9 (Nore). Turinatupa to 6.3. ja 3.4. klo 14 Paunalan seurakuntakodissa. Seurakuntapiiri ma klo 15 Salo-Karinassa ja ke klo 12 Alhaisten palvelutalon ruokalassa. Käsityöpiiri Siskonkamari ke klo 12 Ollikan seurakuntakodissa. KAFFEMUKI Lähetyskahvio maanantaisin klo Salon kirkon sivusalissa, Kirkkokatu 7. Ohjelmaa klo Vieraana suntio Jani Ursin Laila Vähälä ja Kanteletar Vieraana pastori Jarmo Mäki-Mikola Lähetysyhdistys Kylväjästä Arpajaiset ja vapaa sana Kanttori Riitta Helenius ja vanhoja koululauluja Vieraina Kanya Arkhoe ja Lilja Kinnunen-Riipinen Vieraana kanttori Martti Räisänen. SALOTTO Kaiken kansan olohuone avoinna ti pe klo osoitteessa Kirkkokatu 5, puh Käsityöpiiri tiistaisin klo 11. Mielenterveysiltapäivä kuntoutujille keskiviikkoisin klo Kanttorien Rooma Kuvaterveisiä kanttorien matkalta su Muurlassa Särkisalo KIRKONMENOT Su Sanajumalanpalvelus klo 10. Su Messu klo 10. Kirkkokahvit Tallbackassa. Mukana ELY:n Vienan-Karjalan lähetti Raili Mäkitalo. Su 2.3. Sanajumalanpalvelus klo 10. Su 9.3. Sanajumalanpalvelus klo 11(!). Su Sanajumalanpalvelus klo 10, eläkeläisten ja marttojen kirkkopyhä. Ohjelmalliset kirkkokahvit seurakuntakodissa. Su Iltamessu klo 18. Su Iltakirkko klo 18. Su 6.4. Iltakirkko klo 18. Su Iltakirkko klo 18, Meripirtin kerhon kirkkopyhä. PYHÄKOULU JA MUSKARI Su 23.2., ja 6.4. klo 10 seurakuntakodissa seurakunnan ja MLL:n yhteistyönä. Isommille lapsille Erjan pyhäkoulu kerhohuoneessa ja pienemmille vanhempineen Maijan Muskari takkahuoneessa. YSTÄVÄNPÄIVÄ- KAHVIT Pe klo pappilassa. KINKERIT Kraila, Hummelvik ja Hästö: Su klo 17 Lea ja Anders Björkqvistillä. Kirkonkylä, Puosi ja Musko: Su 2.3. klo 15 Marita ja Veikko Tähtisellä. Förby ja Ulkoluoto: Ke 5.3. klo 18 Maggo ja Olli Salosella. Kaukassalo ja Mannermaa: Su 9.3. klo 18 Finnarfissa Helena Kaartisella. Norrby, Suutarkylä ja Muuri: Su klo 15 Anja ja Kalle Muurilla. YHTEISVASTUU- LOUNAS Su 9.3. klo 12 seurakuntakodissa. MUUTA TOIMINTAA Ilosanoman ilta Raamattupiiri ma klo 18 seurakuntakodissa * * * 7.4. Lämmintä lähimmäiselle Käsityöpiiri ke klo 18 seurakuntakodissa * * * 9.4. Iltarusko Ma klo 13 seurakuntakodissa. Ma 7.4. klo 13 Iltaruskon yhteydessä 70, 75, 80, 85, 90 ja yli 90 vuotta täyttävien juhla. Ilmoittautumiset viimeistään ma kirkkoherranvirastoon puh. (02) , sähköposti Pampulat & co Lasten ja vanhempien kuoro ke klo 16 seurakuntakodin takkahuoneessa. Kappalaisenkanslia Päivystys keskiviikkoisin klo puh. (02)

12 12 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 TAPAHTUMAKALENTERI * * vaihde (02) Yhteinen toiminta Keidas-illat Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Tarjoilu ja musiikkia klo 18.30, ohjelma klo 19. Ke 5.3. Turvassa muutoksen keskellä, vieraana Ulla Halttunen Kansan Raamattuseurasta. Ke 2.4. vieraana muusikko Elina Vettenranta. Kirkkovaltuusto Kokous ke klo 18 Salo- Uskelan seurakuntatalossa. Näkövammaiset Kontaktikerho ke ja klo Salo-Uskelan seurakuntatalossa. Helmikuun kerhossa kinkerit. 80-vuotiaiden juhla 80 vuotta täyttäville järjestetään kaksi koko seurakunnan yhteistä juhlaa. Ensimmäinen juhla su on tarkoitettu vuoden alkupuoliskolla syntyneille. Juhla alkaa messulla Uskelan kirkossa klo 10 ja jatkuu Salo-Uskelan seurakuntatalossa. Ilmoittautumiset viimeistään kirkkoherranvirastoon puh. (02) , Rauhanyhdistys Seurat to klo 19 Salon kirkossa ja pe klo 19 Kuusjoen seurakuntatalossa. Kansainvälinen toiminta Toimintaa sekä Suomeen muualta muuttaneille että täällä aina asuneille. Seuraa verkkosivuja: > Kansainvälinen toiminta. UUSI TILA! Kansainvälisellä työllä on uusi kokoontumistila seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6, katutaso. Seuraavat ryhmät kokoontuvat siellä: Äitien ja lasten kerho Tiistaisin klo Keskustelua, leikkiä. Omat eväät mukaan. Myös jumppasali käytettävissä. Luetaan yhdessä Tiistaisin klo Opiskellaan suomea. Opettajat UN Women -yhdistyksestä. Kohtauspaikka Meeting point Tiistaisin klo Tutustutaan toisiimme ja toistemme kulttuureihin. Käsityökerho Hanna Keskiviikkoisin klo Käsitöiden lomassa tutustutaan medialähetystyöhön. Saksankielinen keskusteluryhmä Keskiviikkoisin klo Kieltä äidinkielenään puhuville tai jonkin verran osaaville. Aikuisten lautapeliryhmä Torstaisin klo Jutellaan ja pelataan. PAUNALA Sillanpäänkatu 5. Puutyökerho Hannu Tiistaisin ja torstaisin klo puutyösalissa. OLLIKKA Hämeenojankatu 19. Venäjänkielinen keskusteluryhmä Torstaisin klo Kieltä äidinkielenään puhuville tai jonkin verran osaaville. Aikuisten naisten kokkikerho Joka toinen maanantai (parittomilla viikoilla) klo LIIKUNTAA seurakuntatalon jumppasalissa, Torikatu 6. Futsal/palloilu Lauantaisin seurakuntatalon jumppasalissa, Torikatu vuotiaat klo (lasten ja vanhempien yhteistä palloilua) 5-8-vuotiaat klo (valmentaja ohjaamassa). Tiedustelut Nima Eftekharshenas puh Naisten lentopallo Maanantaisin klo seurakuntatalon jumppasalissa, Torikatu 6. Lastenhoito kansainvälisen työn ryhmätilassa. MUUTA TOIMINTAA Inkeriläisten piiri Keskiviikkoisin klo 12 Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Thainkielinen raamattupiiri Ti ja 1.4. klo Salotossa, Kirkkokatu 5. Vetäjänä Phanrueporn Taiveaho puh Kansainvälinen naistenpäivä La 8.3. klo VPK:n talossa, Asemakatu 3. Musiikkia, teatteria, tarjoilua. OTA YHTEYTTÄ: Tuire Kallio kansainvälisyyskasvattaja Timo Viitanen maahanmuuttajatyön pappi EESTIKEELNE KOGUDUSETÖÖ Eesti ring koguneb Salo-Uskela kogudusemajas (Kirkkokatu 6, Salo) neljapäeval 27. märtsil ja 10. aprillil kl Tule peauksest sisse, kohe vasakul näed Ryhmätila tuba, sealt meid leiadki. Lisainfo: Anneli Nuutinen gsm , Timo Viitanen gsm PARISH WORK IN ENGLISH Holy Communion A service of Holy Communion is offered at Salo Church (Kirkkokatu 7) every other Sunday at 1 pm. The service is followed by tea, coffee and fellowship. Dates for next services: February 16 March 2 March 5, Ash Wednesday, at 6 p.m. (18:00), Holy Eucharist with Imposition of Ashes March 16 March 30 April 13, Palm Sunday Sunday School Sunday School for children is offered during the service on March 2, March 30 and April 13. Open House Our Open House evenings take place on approximately every second Thursday in the coffee room of Salo Church (Kirkkokatu 7) from 5:30 onwards. Next dates February 20, March 20 and April 3. Open House is your Christian living room in Salo: We get together to have a chat, to enjoy snacks, perhaps to take a look at a Bible passage, and we finish with short prayers. More information Revd Timo Viitanen tel Ministry for Internationals Work among Immigrants and International Community The Evangelical Lutheran Parish of Salo Raamattuluennot jatkuvat Matkailua Viipuriin matkataan seurakuntaretkellä Bussi starttaa Perttelistä, mutta mukaan pääsee muualtakin. Perusmaksu 470 sisältää bussikuljetuksen, hotellimajoituksen Viipurissa, puolihoidon menopäivän päivällisestä paluupäivän aamiaiseen saakka, laivamatkan Viipuri Lappeenranta, ryhmäviisumin ja viisumin rekisteröimismaksun sekä oppaan, joka on mukana Lappeenrannasta lähtien. Matkanjohtajina ovat diakonit Elise Joro p ja Niina Jyllilä p , joilta matkaa voi tiedustella ja joille myös ilmoittaudutaan. Lähde rohkeasti ottamaan selvää, mitä vapaaehtoistoiminta sisältää ja löydä itsellesi mieluinen tehtävä! Tällä hetkellä tarjolla on mm. seuraavia vapaaehtoistehtäviä: Ulkoilukaveri isälle ja pojalle Lähde ulkoilukaveriksi isälle ja 1,5-vuotiaalle pojalle Halikkoon. Ulkoiluavustajaa tarvitaan isän näkövamman vuoksi. Ulkoilemaan voi lähteä yhdessä esimerkiksi läheiseen leikkipuistoon. Halikon seurakuntatalossa on käyty Raamattua läpi Vanhan testamentin, Markuksen evankeliumin ja Apostolien tekojen osalta. Nyt ovat vuorossa Korinttilaiskirjeet ke lähtien. Lähestymistapa on Raamattua Jumalan Sanana kunnioittava, ja opetus pyritään soveltamaan aikamme ihmisten elämään. Illat alkavat kanttori Samuli Takkulan johtamalla musiikilla. Opetusosuus kestää noin 40 minuuttia. Sen jälkeen kirkkokuoro esiintyy, pidämme lyhyen tarjoilutauon ja päätämme illan yhteiseen keskusteluun ja rukoukseen. Luennoista saa monisteen ja lisämateriaalia. Luennoitsijana toimii Halikon seurakunnan pastori, lähetystyöntekijä Kimmo Malinen. Luennot sopivat kaikille kristinuskosta ja Raamatusta kiinnostuneille. Ennen pääsiäistä on neljä luentoa: Kristillinen julistus ja yhteys (1. Kor. 1 4) Kristillinen moraali (1. Kor. 5 7) Kristillinen vapaus ja vastuu (1. Kor. 8 10) Kristillinen jumalanpalvelus ja armolahjat (1. Kor ). Unkariin tehdään Salosta seurakuntamatka Matkalla tutustutaan Budapestiin ja seikkaillaan Balatonjärven maisemissa. Ennen kaikkea tutustutaan Nagykanizsan luterilaiseen seurakuntaan ja paikallisiin ihmisiin. Retki maksaa noin 850. Hinta sisältää matkat, majoitukset ja ruokailut. Nagykanizsassa on perhemajoitus. Matkanjohtajana toimii nuorisotyönohjaaja Matti Lähdekorpi. Mukana ovat myös kirkkoherra Timo Hukka ja Salo-Uskelan aluekappalainen Kaarlo Launonen. Unkarissa on oppaina ja tulkkeina paikallisia pastori David Démen johdolla. Ilmoittautumislomake on netissä > Ajankohtaista > Matkat ja retket. Puhelimitse voi ilmoittautua Matti Lähdekorvelle Kiinnostaisiko seurakunnan vapaaehtoistoiminta? Lastenhoitaja Lastenhoitajaa kaivataan Usko arjessa -iltoihin. Illat pidetään ke 26.2., ja klo Salo- Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Taiteellisia retriittejä Ikoninmaalausretriitti on Naarilan leirikeskuksessa. Retriitin vetäjinä toimivat ikonimaalauksen opettaja Leena Uotila sekä pastorit Timo Viitanen ja Päivi Pulkkinen-Watson. Retriitti on tarkoitettu jo vähintään yhden ikonin aiemmin maalanneille. Osallistujat tuovat tarvikkeet pääosin itse. Retriitti maksaa 60, muilta kuin salolaisilta 100. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Päivi Pulkkinen-Watson p , paivi. Taideretriitti järjestetään Kesä-Angelassa. Ohjelmassa on maalaamista, runoilua, muotoilua ja piirtämistä. Tässä retriitissä taide toimii välineenä Kuusjoelta Ohtakariin Kuusjoen alueelta tehdään retki Ohtakariin, joka on saari Lohtajalla (Kokkolassa). Ohtakarissa majoitutaan Sleyn leirikeskukseen. Retken aikana tutustutaan muun muassa vanhaan kalastajakylään ja Lohtajan kirkkoon. Retki maksaa majoituksesta riippuen Hinta sisältää myös matkat ja ruokailut Ohtakarissa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Pirjo Harstinen , evl.fi. Juhlamatkoja tiedossa Suomen Lähetysseuran valtakunnalliset kesäjuhlat pidetään Vaasassa, otsikkona Veden äärellä. Evankeliumin ilosanomaa ja kansainvälisen työn ajankohtaisia näkymiä on Lastenhoitaja omaan sisäiseen maailmaan. Taidetta ei arvioida, vaan kukin tulkitsee itse tuotoksensa. Jokainen tuo omat välineet, esimerkiksi paperit, liidut, värikynät, vesivärit, peitevärit ja siveltimet (ei öljyvärejä). Ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijä Laura Masih ja pastori Liisi Kärkkäinen. Retriitti alkaa pe klo 18 ja loppuu su noin klo 14. Kesä- Angelassa on yhteismajoitus; lakanat pitää ottaa mukaan. Paikalle tullaan omin kyydein. Retriitti maksaa 60, muilta kuin salolaisilta 100. Ilmoittautumiset 2.3. saakka Laura Masihille ja Liisi Kärkkäiselle tarjolla eri-ikäisille, konserteista yhteislauluun, yhteisiin messuihin ja uusien lähettien siunaamiseen. Ilmapiiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen. Salon seurakunta järjestää Vaasan juhlille retken, johon sisältyvät matkat sekä yöpyminen Laihialla Ruutin kartanossa. Retki maksaa 80 euroa. Lähtö pe 6.6. iltapäivällä Salo- Uskelan seurakuntatalolta; paluumatkalle lähdetään sunnuntaina juhlien päätyttyä. Ilmoittautuminen mennessä Jaana Toivoselle p , Lauantaina tehdään päiväretki Kylväjän kesäpäiville Keravalle. Bussi lähtee Halikon kirkolta. Hinta 20. Tiedustelut Kimmo Malinen p Lastenhoitajia etsitään Ylistyksen ja sanan iltapäivien ajaksi. Tilaisuudet pidetään la 1.3., 29.3., ja klo Salon kirkossa. Lapset touhuavat tilaisuuden ajan kirkon sivusalissa lastenhoitajien kanssa. Vetäjä vanhusten piiriin Perniössä kerran kuukaudessa tiistaipäivisin kokoontuvaan vanhusten piiriin kaivataan vetäjää. Lisätietoa näistä ja muista vapaaehtoistehtävistä löydät osoitteesta fi > Salo.

13 1/2014 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 13 Kristinusko kiinnostaa Thaimaassa Miten Thaimaan poliittinen kuohunta vaikuttaa ihmisten arkipäivään ja luterilaisen vähemmistökirkon toimintaan? Miksi kristillinen usko leviää voimakkaasti vuoriston alkuperäiskansojen parissa? Näitä ja monia muita asioita voi kysellä tulevana keväänä Salossa vierailevilta nimikkoläheteiltä Lilja Kinnunen-Riipiseltä ja Kirsi Salmelalta sekä stipendiaatti Kanya Arkhoelta, joka tulee harjoittelemaan Salon seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön. Erityisesti Perniön alueen ja Salon seurakunnan oppilaitostyön tukema Kanya (lausutaan Kanjee) on kotoisin Thaimaan vuoristosta ja edustaa ake-alkuperäiskansaa. 23-vuotias Kanya opiskelee teologiaa Bangkokin Luther-seminaarissa ja haluaa Salossakin perehtyä ennen muuta kristilliseen kasvatukseen. Aikaisemmin hän on suorittanut leipomisalan tutkinnon. Kanyan veli Wisaran (Myloo) ja käly Laddawan (Mitschu) Arkhoe olivat hekin aikoinaan Perniön stipendiaatteja. He ovat palanneet kotiseudulleen Chiang Main ja Chiang Rain välissä sijaitsevaan vuoristokylään ja perustaneet siellä Ban Rai Pattanan kasvavan seurakunnan. He ovat myös jatkaneet opintojaan, ja viiden evankelistavuoden jälkeen Wisaran vihitään papiksi maaliskuussa. Niin ikään evankelistana toimiva Laddawan-rouva on suorittanut lukion ja valmistumassa teologian maisteriksi. Luther-seminaarista käsin Pohjois-Thaimaahan järjestetty opetuslapseuskoulutus on tavoittanut jo yli 1200 osallistujaa. Salon seurakunnan pitkäaikainen nimikkolähetti, Luther-seminaa- Luther-seminaari järjestää Pohjois-Thaimaassa opetuslapseuskouluja. Valtavan osallistujamäärän (400) vuoksi harjoitukset pidettiin luonnossa, vuorten kainalossa. rin rehtori, teologian tohtori Lilja Kinnunen-Riipinen on toiminut jumalanpalveluselämän kouluttajana. Uusia kristittyjä kastetaan jatkuvasti kirkon jäseniksi. Koska Ban Rai Pattanan bambukirkko on jäänyt auttamattoman pieneksi, on Suomen Lähetysseuran talousarviossa on uuden, entistä hieman jykevämmän kirkon rakentaminen. Sen kustannusarvio on noin euroa. Salon seurakunta on sitoutunut osallistumaan hankkeeseen eurolla. Summa on tarkoitus koota erityisesti Perniön alueen tapahtumissa ja muuallakin Kanya Arkhoen vierailuun liittyen. Suomen Lähetysseuran stipendiaatit kokoontuvat perinteisesti seminaarin johtajan luo kirjoittamaan joulukirjeitä. Kanya Arkhoen kirje lähti tukijoille Saloon, ja kohta Kanya tulee tänne itsekin harjoittelujaksolle. Sara Markkanen Leena Waismaa Vierailuohjelmaa Salossa Salolaisilla on tilaisuus tutustua Kanya Arkhoeen lapsi-ja nuorisotyön tapahtumissa ja seuraavissa tilaisuuksissa, joissa useimmissa on mukana myös Lilja Kinnunen- Riipinen. Su Naistenpäivän messu ja juhla Kuusjoella. Kyyti (4 ) Halikon kirkolta klo 9, Salo-Uskelan srk-talolta 9.15 ja Ollikkalan pysäkiltä (Hämeentie) Ilmoittautumiset Jaana Toivoselle p Kuusjoen maa- ja kotitalousnaiset järjestävät tarjoilun. Itse leivottuja leipiä voi tuoda myyntiin Suomen Lähetysseuran Tasaus-keräyksen hyväksi. Ke 2.4. klo 18 Kitulan seurakuntakeskus. To 3.4. klo 18 Kiskon seurakuntatalo. La 5.4. Naisten aamukahvit Perniön seurakuntatalossa klo 9.30, Naisen elämää Thaimaassa. Su 6.4. Salo-Uskelan lähetyspyhä, nimikkolähetti Lilja Kinnunen-Riipisen eläkkeellejäämisjuhla. Messu Uskelan kirkossa klo 10. Lähetyslounas ja juhla seurakuntatalossa. Thai-tapaaminen palmusunnuntaina Salossa asuvia thaimaalaisia kutsutaan thainkieliseen tapaamiseen su klo Salottoon, Kirkkokatu 5. Tilaisuus alkaa aterialla. Mukana on entinen Thaimaan lähetti, nykyinen Raision seurakuntapastori Seija Ala-Uotila ja raisiolaisia thai-naisia. Leena Viander esittää thaitanssia. Kanya Arkhoen raamattuopetuksen aiheena on Mitä merkitsee olla Jumalan lapsi? Tiedustelut Phanrueporn Taiveaho p Tarja Laurila Vienan kuulumisia Särkisalossa ja keskustassa Evankelisen lähetysyhdistyksen nimikkolähetti Raili Mäkitalo vierailee su Salossa. Luvassa on tuoreita kuvia ja kuulumisia Vienan Kemin seurakunnasta, joka on pitkän odotuksen jälkeen saanut kansallisen papin, muurmanskilaisen Vladimir Jakusovin. Raili Mäkitalo osallistuu Särkisalon lähetyspyhään, joka klo 10:n messun jälkeen jatkuu Tallbackassa kirkkokahvein ja kuvin. Iltapäivällä klo 14 Mäkitalo on tavattavissa Siionin kanteleen lauluseuroissa Salo-Uskelan seurakuntatalossa. Mukana ovat myös Jaakko Laxenius ja Matti Lähdekorpi. Kahvia on tarjolla alkaen. Tansania teemana Kiskossa Tansanian lähetyspyhä Kiskossa su alkaa messulla kirkossa klo 10. Saarnaajana on pastori, TL Yrjö Rossi. Seurakuntatalossa on luvassa kirkkokahvit ja kokemuksia työstä Tansaniassa. Bergvikiin asettuneet uudet kiskolaiset Aino ja Yrjö Rossi ovat toimineet Suomen Lähetysseuran työntekijöinä aluksi Keniassa ja sittemmin useaan otteeseen Tansaniassa, muun muassa Mwikan raamattukoulun opettajina ja maasai-heimon parissa. Tansanian jakson jälkeen Rossit opiskelivat lähetystiedettä Kaliforniassa vuosina Yrjö oli silloin siirtolaispastorina Los Angelesissa. Ennen eläkkeelle jäämistään Rossit toimivat vielä seurakuntatyössä ja kansanopistossa. Raamatun sanan lähteillä Usko arjessa -iltaa vietetään Salo-Uskelan seurakuntatalossa ke ja klo Helmikuussa on pastori Pirkko Koivusen aiheena Elävän veden lähteillä. Maaliskuussa vierailee Varsinais-Suomen Kansanlähetyksen aluesihteeri Ari Malmi teemanaan Tuhlaajapojan paluu. Iltoihin on mahdollisuus tuoda esirukousaiheita, ja niissä seurataan Awajin seurakunnan kirkkohankkeen etenemistä. Laskiaislystiä Kaikenikäisille on laskiaislystiä ti 4.3. klo Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Tarjolla on lumiukkozumbaa, askartelua ja kasvomaalausta, laulutuokioita, Godly Play -hartaushetkiä ja tietoa Yhteisvastuukeräyksen kohteista. Virpi ja Pentti Mentu kertovat tarinoita Venezuelan intiaaneista kuvien kera. Juhlasalissa voi klo 11:stä alkaen herkutella hernekeitolla, pupusämpylöillä ja kermapullilla. Arpajaisten pääpalkintona on herkkukori. Myynnissä on myös yhteisvastuutuotteita ja kirppiskirjoja. Tapahtuman tuotolla tuetaan Yhteisvastuukeräystä ja Medialähetys Sanansaattajien työtä. Tarjan-päivät keskustassa Kymmenensiä Tarjan-päiviä vietetään Salo-Uskelan seurakuntatalossa, tällä kertaa jo nimipäivän aattona to 6.3. klo 18. Tarjojen Alfin ja Lehtovirta ohella menossa ovat mukana ainakin kirkkoherra Timo Hukka ja Gospelit-kuoro. Myös thaikulttuuri esittäytyy. Tervetuloa eri puolilta Saloa tähän seurakunnan yhteiseen lähetystapahtumaan! Henkilökohtaisten muistamisten sijasta nimipäivillä kerätään kolehti Thaimaassa, Ban Rai Pattanan seurakunnassa, toteutettavalle kirkkohankkeelle Suomen Lähetysseuran kautta. Kasvava seurakunta on Perniön entisten stipendiaattien perustama. Vaalitarkkailua ja kirkollista menoa El Salvadorissa El Salvadorin luterilainen kirkko on Turun arkkihiippakunnan kumppanuuskirkko. Salvadorpyhää vietetään su Kiskossa ja Salon keskustassa. Kiskossa messu alkaa klo 10 ja Salon kirkossa klo 17. Kummankin messun jälkeen kuullaan kappalainen Liisi Kärkkäisen kokemuksia alkuvuoden Salvadorin matkalta. Matkan aikana El Salvadorissa pidettiin presidentinvaali, johon arkkihiippakunnan matkaryhmä sai paikalliselta ekumeeniselta foorumilta kutsun osallistua vaalitarkkailijoina. Liisi Kärkkäinen kertoo El Salvadorin matkakokemuksia myös Halikossa su Lattarimessun jälkeen. Pipliaseuran koulutus ja kirjanäyttely Seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä, lähetystyön vapaaehtoisia ja kaikkia kiinnostuneita kutsutaan to klo Pipliaseuran järjestämään koulutustapahtumaan Salo-Uskelan seurakuntataloon. Materiaalien esittelyn ohella opastetaan niiden hyödyntämiseen seurakuntatyössä ja esimerkiksi kouluissa. Pipliaseura on kääntänyt ja kustantanut Raamattuja yli 200 vuoden ajan. Tänä päivänä Raamatun sana leviää myös netissä sekä videoiden ja älypuhelimien välityksellä. Pipliaseura tuottaa monipuolista materiaalia seurakuntien lapsi-, nuoriso- ja aikuistyöhön sekä koulujen käyttöön. Ennen koulutusta on tarjolla kahvia klo 9.30 alkaen. Klo on Salo-Uskelan seurakuntatalon juhlasalissa mahdollisuus tutustua kristillisten kustantajien kirjanäyttelyyn. Kirsi Salmela Perttelissä Nimikkolähetti, sosionomi-nuorisotyönohjaaja Kirsi Salmela vierailee työkausilomallaan Perttelissä. Kirsi työskentelee Thaimaan Bangkokissa Suomen Lähetysseuran kummilasten ja -vanhusten yhdyshenkilönä. Pertteliläisillä on mahdollisuus tavata nimikkolähettiään lähetyspiirissä ti 8.4. klo 12 seurakuntatalossa. Piiriin ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita, myös kertaluonteisesti Kirsin tapaamisen merkeissä. Rippikoululaisten lähetysilta on klo

14 14 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 NUORI SEURAKUNTA HALIKKO Nuortenillat Pe klo 18 Kanttorilassa * * 7.3. * * 4.4. * Isoskoulutus Ke ja klo Kanttorilassa. Isosleiri Kesä-Angelassa. Ota yhteyttä: Sanna Kai KUUSJOKI Nuortenillat Ti klo 17 seurakuntatalossa * 4.3. * * * * 1.4. * 8.4. Ota yhteyttä: Jaana PERNIÖ Nuortenillat To klo 17 seurakuntatalon nuorisotilassa * * * * Iltamessut To 6.3. ja 3.4. klo 18 Perniön kirkossa. Isoskoulutusleiri Perniön leirikeskuksessa. Leiri alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 14. Ilmoittautuminen viimeistään ma Martille tai Johannekselle. Isoskoulutus To 6.3. ja 3.4. klo 17 nuorisotilassa. Riparilaisten listakeräys Su Rippikoululaiset kiertävät yhteisvastuukerääjinä kirkonkylän alueella klo 12:sta alkaen. Kerhonohjaajakokous Ti 8.4. klo 17 seurakuntatalon takkahuoneessa. Ota yhteyttä: Martti, nuorisotyönohjaaja Johannes, pastori Kesätöitä kirkkomailla ja keittiöissä Kesätyöntekijöitä hautausmaille PERTTELI Nuortenillat Seurakuntatalon nuorisotilassa klo Erityisesti Juvankosken riparilaisille Teemana kuvan painaminen. Mukaan kangas tai vaate, johon kuvan haluat, sekä haluamasi kokoinen lasertulostettu kuva peilikuvana. Lisätietoja Lealta Teemana perinteiset lautapelit. Katsotaan, mitkä pelit vievät voiton Teemana elokuvat. Valitaan ja katsotaan elokuva. Nuorten lähetysilta Ti 8.4. klo 17 seurakuntatalon salissa. Ota yhteyttä: Lea SALO-USKELA Elämää Akvaariossa Nuortenilta perjantaisin klo Avoimet ovet koulupäivinä klo 15. Raamis eli Ison kirjan ihmettelyä keskiviikkoisin klo Talvilomaviikolla toimintaa osittain tauolla; seuraa tilannetta Facebookista! Akvaario on seurakuntatalossa, ovi Torikatu 6:n sisäpihalta ja toinen Kirkkokadun puoleiselta parkkipaikalta. Messut ja musiikki Iltamessu pe klo 18 Salon kirkossa. Jatkot Akvaariossa. Diskantti-kuoron harjoitukset torstaisin klo seurakuntatalossa. Bändikämppä Akvaariossa. Pelivuoro Palloilua tiistaisin klo seuriksen jumppasalissa. Ota yhteyttä: Jussi Make Keittiöapulaisia leirikeskuksiin Muutkin kuin riparilaiset ovat tervetulleita Immanuelin keikoille Salon kirkkoon, eikä maksa mitään. Lunastamo ja Immanuel kirkkokeikoilla Salossa Kiikalan kirkko la 1.3. klo 18 Risuista rokkia, poikamaista punkia ja potkivaa poppia sekoittava Lunastamo tuo Kiikalaan kitararumpu-laulusettiä kahden miehen voimin. Kolmas eli basisti on keikan aikaan töissä jossain rippileirillä. Lunastamo on saanut mainetta melkoisena lavabändinä, joka ei turhia hienostele eikä itseään ylentele. Keikoilla kukkoillaan surutta samalla tietäen, että maailman tärkein asia on jotain muuta kuin Lunastamo. Salon kirkko pe klo 17 ja 19 Immanuel on Roisi Ronin (Roni Lempiäinen) ja Mikavelin (Mikael Meklin) pe- Jussi Paukkala ja Veikko Kurki pitävät Lunastamon mainetta yllä Kiikalan keikalla. rustama hiphop-duo, joka haastaa hiphopia leimaavan materiaa ja mainetta korostavan arvomaailman. Kaksikon debyyttialbumi oli Kilosanomaa, sinkkuja Vastarintaliike ja Armo on katsottu Youtubessa satojatuhansia kertoja. Albumi Jumalanmiehii julkaistiin marraskuussa juuri ennen duon massiivista live-showta Maata näkyvissä -festareilla. Aktiivisesti keikkailevan Immanuelin mukana kulkee IMBOYS-tanssiryhmä. Ryhmä koostuu Roisi Ronin ja Mikavelin kadulta rekrytoimista pääasiassa maahanmuuttajataustaisista nuorista. Näimme kuinka pojat heittivät kadulla takaperinvoltteja ja huomasimme, että hehän osaavat myös tanssia. Pyysimme pojat mukaan lavalle heti seuraavalle keikalle, kertoo Mikaveli. Immanuelin tekemällä nuorisotyöllä on ollut merkittävä vaikutus kymmenien maahanmuuttajanuorten elämässä. Meistä on muodostunut monelle nuorelle kuin isoveljiä, luonnehtii artistiuransa ohella nuorisopastorina työskentelevä Mikaveli. Immanuel ottaa musiikillaan vahvasti kantaa nyky-yhteiskunnan ikäviin lieveilmiöihin, kuten nuorten syrjäytymiseen, huumeiden käyttöön ja ihmiskauppaan. Haluamme vaikuttaa yhteiskunnan ja nuorten asenteisiin. Kenenkään ei tarvitse jäädä ongelmiensa kanssa yksin, rohkaisee itsekin huumeiden käytöstä vapautunut Roisi Roni. Salon seurakunnan hautausmaille otetaan kesäkuukausiksi työhön nuoria, joilla on ikää vähintään 16 vuotta. Tehtäviin kuuluu kukkien istutusta ja hoitoa, ruohonleikkuuta, pensaiden hoitoa ja muuta puistotyötä. Hakuaikaa on perjantaihin 7.3. saakka. Hakulomake on seurakunnan verkkosivuilla > Avoimet työpaikat. Ainoastaan työpaikan saaneille ilmoitetaan valinnasta. Salon seurakunnan leirikeskuksiin palkataan kesäksi 6 7 työntekijää ensi sijassa keittiötöihin. Paikkoja on Halikon Kesä-Angelassa, Naarilassa, Kiikalan Lammenjärvellä, Perniön leirikeskuksessa ja Perttelin Juvankoskella. Tehtävien kesto vaihtelee 1 3 kuukauteen. Tiedustelut emäntä Tarja Lehtovirta puh Vapaamuotoiset hakemukset helmikuun loppuun mennessä sähköpostiin Perniön asemalla kymmenen vuotta koululaisten kerhonohjaajana toiminutta Aino Karhumäkeä muistettiin joulukuussa Kuvassa ovat Ainon lisäksi nuorisotyönohjaaja Martti Rouhiainen ja Perniön alueneuvoston jäsen Pirjo Parviainen. Kymmenen vuotta kerhonohjaajana Perniöläinen Aino Karhumäki on ohjannut alaasteikäisille tytöille ja pojille suunnattuja kerhoja Perniön asemalla jo kymmenen vuotta. Kerhoissa muun muassa askarrellaan ja leikitään sisällä ja ulkona. Ainolle askarteluista tärkeimmät ovat äitien- ja isänpäiväkortit. Muutoin hän ottaa toiminnassa huomioon lasten toiveet. Aino on ollut koululaisena ahkera kerhoilija, joten seurakunnan kerhotoiminta on hänelle tuttua. Tykkäsin lapsena käydä kerhoissa. Kerhoja on mukava ohjata, koska pidän lasten kanssa touhuamisesta, kertoo Aino.

15 1/2014 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 15 Salon seurakunta aikoo tänä vuonna käyttää toimintamenoihin euroa ja investointeihin euroa. Hiukan mutkia oikoen voidaan sanoa, että toiminta pyöritetään verotuloilla ja investoinnit katetaan varoilla, joita onneksi on säästössä entisiltä vauraammilta ajoilta. Seurakunnan veroprosentti on nyt 1,4 aiemman 1,2:n asemesta. Ilman korotusta verotulot eivät olisi riittäneet kattamaan nykyisenlaajuista toimintaa. Veroprosentin nosto oli osa tasapainotussuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen Suunnitelma sisältää henkilöstövähennyksiä, jotka on tarkoitus toteuttaa lähinnä eläkkeelle siirtymisten kautta. Myös kiinteistöjen käyttökuluja pitäisi karsia, mutta se on hankalaa, jos kiinteistöjen määrä ei vähene. Päätökset siitä, mistä voitaisiin luopua, ovat osoittautuneet vaikeiksi. Lapset ja nuoret etusijalla AJANKOHTAISTA ALUEITTAIN Tasapainoilua talouden kanssa Jokaista jäsentä kohti toimintamenot ovat 228 euroa, josta 133 euroa käytetään seurakunnalliseen työhön. Eniten varoja saa lasten ja nuorten toiminta. Tarkemmin eurojen jakaumasta kertoo oheinen taulukko. Kiinteistötoimen 43 euron osuudesta suurimman siivun tarvitsevat seurakuntatalot ja kirkot. Hautaustoimen 25 eurolla hoidetaan hautausmaat, joita Salossa on parikymmentä. Hautoja ei säädösten mukaan saa hoitaa verovaroin, vaan kulut katetaan hoitomaksuin. Hallinnon osuus, 27 euroa/ jäsen, sisältää muun muassa kirkkoherranviraston toiminnan väestökirjanpitoineen, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä syksyllä pidettävät seurakuntavaalit. Summaan sisältyvät myös koko seurakunnan atk-laitteistojen ja ohjelmistojen kulut, jotka nykyään ovat melkoinen menoerä. Kattoja ja muuta korjattavaa Investoinneissa Salon seurakunnalla on tänä vuonna vain yksi uudisrakennuskohde: Kiikalan uurnahautausmaan perustaminen. Siihen on varattu Suurin investointi on kuitenkin Halikon kirkon katto, jonka korjaukseen saattaa mennä miljoona. Koska kiinteistöjä on paljon, riittää pientä ylläpitoremonttia paljon joka puolella seurakuntaa. Työlistalta löytyvät muun muassa Halikon kellotapulin tervaus, Kiikalan kirkon katon maalaus, Kiskon seurakuntatalon leikkialue, Kuusjoen seurakuntatalon katon pinnoitus, Perniön seurakuntatalon julkisivukorjaus, Juvankosken päärakennuksen maalaus, Suomusjärven hautausmaan valaistus, Uskelan sankarihautausmaan kunnostus ja Helisnummen kappelin urut. Seurakuntavaalit isänpäivänä Ulla-Maija Kytölä Ehdokashaku käyntiin Seurakuntavaalit järjestetään 9. marraskuuta. Ne ovat aiemmasta poiketen kaikkialla yksipäiväiset, jos tekeillä olevat säädösmuutokset ehtivät voimaan. Ennakkoäänestys toteutetaan entiseen tapaan viikon mittaisena lokakuuta. Seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet kirkkovaltuustoon, jossa Salossa on 33 paikkaa. Valtuusto päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. Nuorilla mahdollisuus vaikuttaa Ehdokkaina voivat olla 18 vuotta täyttäneet, konfirmoidut seurakunnan jäsenet. Äänestämään pääsevät kuitenkin jo pari vuotta nuoremmat. Seurakuntavaalit ovat toistaiseksi ainoa valtakunnallinen vaali, jossa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä. Kirkko antaa nuorille tärkeän vaikuttamismahdollisuuden. Ennakkoäänestys on mahdollista esimerkiksi monissa oppilaitoksissa, ja vaalikone on mukana auttamassa äänestyspäätöksessä, seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen sanoo. Valituiksi tulevat päättäjät ovat avainasemassa esimerkiksi seurakuntien virkoihin, tilankäyttöön ja määrärahoihin liittyvissä ratkaisuissa. Seurakuntien rakennemuutokset ja tiukkeneva taloustilanne vaativat päättäjiä tekemään vaikeitakin valintoja monen hyvän asian väliltä. On tärkeää, että nuorten ääni kuuluu, Mari Leppänen muistuttaa. Kampanjassa uskotaan hyvän tekemiseen Katukuvassa seurakuntavaalit näkyvät teemalla Usko hyvän tekemiseen. Kirkon tekemä auttamistyö on yksi merkittävimmistä syistä kuulua kirkkoon. Salon seurakunnan toimintamenot 2014 Toimintamenot / srklainen seurakunnallinen työ 133 kiinteistötoimi 43 yleishallinto 27 hautaustoimi 25 Yhteensä 228 Seurakunnallisen työn menot / srklainen Lapsi- ja nuorisotyö 47 päiväkerhot, perhekerhot, pyhäkoulut 18 koululaiset, nuoret ja 15 partio rippikoulu 13 Jumalanpalvelukset, 30 kirkolliset toimitukset, muut seurakuntatilaisuudet Palvelu 27 diakonia 21 perheneuvonta, 6 sairaalasielunhoito ym. Musiikki 12 Lähetys ja 10 kansainvälisyys Tiedotus 7 Yhteensä 133 Vaalien yhteydessä haluamme muistuttaa siitä hyvästä, mitä seurakunnat jäsentensä kautta tekevät, Mari Leppänen sanoo. Seurakuntavaalit ovat vahvasti mukana myös sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Twitterissä. Tavoitteena on nostaa äänestysprosenttia edellisistä vaaleista, jolloin äänestämässä kävi 17 prosenttia äänioikeutetuista kirkon jäsenistä. Salossa äänestysprosentti oli sentään keskiarvoa parempi: 19,1. Vaalikone tulee taas Seurakuntavaaleissa oli valtakunnallinen vaalikone ensimmäistä kertaa käytössä edellisissä vaaleissa vuonna Kirkon Tilastotietoutta Tee tarjous taulusta RISTIIN RASTIIN Salon seurakunnassa oli vuoden 2013 päättyessä jäsentä. Kun vastaava luku oli vuotta aiemmin 44662, jäsenmäärä putosi 1029:llä. Laskusta yli puolet johtuu kirkosta eroamisista, mutta huomattava osuus on myös muuttotappiolla ja kuolleiden suurella määrällä kastettuihin verrattuna. Seurakuntaan muutti viime vuonna 1070 henkilöä ja täältä pois Luvut ovat jokseenkin samaa suuruusluokkaa kuin vuonna Seurakuntalaisia kuoli 525 (edellisenä vuonna 524) ja kasteessa seurakunnan jäseneksi otettiin 384 (409). Kuolleiden määrä on suurin Salon seurakunnan viisivuotisen toiminnan aikana ja kastettujen määrä vastaavasti pienin. Edelliset ennätykset tehtiin vuotta aiemmin. Valitettava ennätys syntyi myös kirkosta eroamisissa, joita oli 776. Eronneista oli naisia 348 ja miehiä 428. Vuotta aiemmin eroamisia kirjattiin 370. Kirkkoon liittymisissä muutos oli pieni: viime vuonna 130, edellisenä 144. Viime vuoden liittyjistä oli naisia 64 ja miehiä 66. Salon seurakunnan jäsenistä on ruotsinkielisiä 508 ja ulkomaiden kansalaisia 219. Kirkollisia vihkimisiä kirjattiin Salon seurakunnan jäsenistössä viime vuonna 115. Avioliiton kirkollisia siunaamisia toimitettiin 8. Vuoden 2013 päättyessä jokseenkin tasan 80 % Salon kaupungin asukkaista oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Salon seurakunnan kansainvälinen työ myy Iltatorilla - taulun medialähetystyön tukemiseksi. Taulun on maalannut Ludmila Neuvonen, yksi viime syksyn kansainvälisistä työharjoittelijoista Salon seurakunnassa. Venäjältä Saloon muuttanut Ludmila on ympäristöarkkitehti ja kuvataiteilija. Taulusta voi tehdä tarjouksia torstaihin 6.3. klo 13 saakka. Tarjous pitää jättää suljetussa kuoressa, jossa on tarjoussumman lisäksi nimi, osoite ja puhelinnumero. Kirje lähetetään osoitteella Taulun osto, Tuire Kallio, Kansainvälinen työ, Torikatu 6, Salo. Määräajan päätyttyä viidelle eniten tarjonneelle annetaan vielä mahdollisuus korottaa tarjoustaan. Taulu luovutetaan la 8.3. kansainvälisen naistenpäivän juhlassa Salon VPK:n talossa. tutkimuskeskuksen vaalien jälkeen teettämän selvityksen mukaan vaalikone vaikutti ihmisten äänestysaktiivisuuteen. Erityisen merkittävä vaalikone oli suurissa kaupungeissa, joissa äänestäjät eivät tunne ehdokkaita. Samoin mahdollisuus vaalikoneen käyttöön koettiin tärkeäksi nuorimmissa äänestäjäryhmissä. Vaalikone toteutetaan tällä kertaa MTV Uutisten ja kirkkohallituksen yhteistyönä. Kysymykset vaalikoneeseen laaditaan yhdessä MTV:n vaaliasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on sekä antaa välineitä paikallisen tason vaalityöhön että tuoda avoimuutta ja läpinäkyvyyttä seurakuntavaaleihin. Seurakuntavaalit ovat MTV:n Uutisille kiinnostavat sekä journalistisesti että hyvän tekemisen teemaltaan. Vaaleissa kiinnostavat muun muassa seurakuntien rakennemuutokset sekä seurakuntien talous ja se, miten vaalien teemana olevaa hyvän tekemistä halutaan käytännössä toteuttaa, MTV Uutisten tuottaja Sami Ruokangas sanoo. MTV Uutisia kiinnostavat sekä vaalien ehdokkaat ja heidän taustajoukkonsa että yksittäiset äänestäjät eli seurakunnan jäsenet. Kirkkoon kuulumisen syitä on monia, ja kirkon asema yhteiskunnassamme on tärkeä ja kiinnostava aihe, Ruokangas toteaa. Vaalisivusto avautuu maaliskuussa Ehdokkaille ja äänestäjille suunnattu vaalisivusto Seurakuntavaalit.fi aukeaa maaliskuun alussa. Sivustolle tulee monenlaista ehdokasrekrytointiin liittyvää materiaalia, myös lomake, jolla voi ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi.

16 16 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 1/2014 Minä, Saara, olen tässä Kaisa-Leenan sylissä. Minä olen mukana kaikissa esityksissä. Kuvassa ovat myös muut ystäväni, vasemmalta Kirsti, Leena, Tuula, Tarja ja takimmaisena Markka. Jeesus ja opetuslapset Johannes, Pietari ja Andreas ovat nukketeatteri Saaran ensimmäisiä valmistettuja nukkeja. Nukketeatteria Saaran kanssa jo 10 vuotta Oletko tutustunut viehättävään tyttöön nimeltä Saara ja hänen koiraansa Rekkuun? Tiedätkö kuka on Varenka? Oletko seurannut itämaan tietäjien matkaa ihmeellisen tähden luo? Muistatko, mitä kierrätysmestari opetti? Olet ehkä nähnyt nukketeatteriesitykset, joihin kysymykset liittyvät. Niiden myötä sukellamme yhdessä nukketeatteri Saaran maailmaan. Lapsityön ideasta nukketeatteriksi Nukketeatteri Saara on kymmenen vuoden ajan esiintynyt eri puolilla Saloa seurakuntataloissa ja -kodeissa, kirkoissa ja koulujen jumppasaleissa. Toiminta sai alkunsa Salo-Uskelan seurakunnan lapsityöstä. Lapsityöhön toivottiin nukketeatteritoimintaa ja aloimme kehitellä ideaa. Kartoitimme kiinnostusta, ja aika pian saimme innostuneen porukan kasaan, kertoo Tarja Linden. Toiminnan pyöräytti käyntiin seitsemän toimeliasta naista: lapsityöntekijät Tarja Linden ja Tuula Valkonen, nuorisotyönohjaaja Maritta Markka Järveläinen, Leena Vesala, Kirsti Aittamäki, Marja Kiviaho ja nukketeatteriohjaaja Kaisa-Leena Kaarlonen. Saara liittyy joukkoon Toiminnan alkaessa oli täysin selvää, että roolinuket valmistetaan alusta saakka itse. Ensimmäiseksi valmistuivat Jeesus ja opetuslapset. Ensimmäisten joukossa oli myös tyttönukke, joka alkoi muodostua kuin itsestään. Ajattelimme, että viehättävään pikkuiseen tyttöhahmoon on lasten helppo samaistua, kertoo Tuula. FAKTA Esitykset aikajärjestyksessä: Sokea Bartimaios Varenka Myrsky Kierrätysmestari Ihmeellinen tähti Pienen pojan eväät Salon seudulla on jo yli kaksikymmentä vuotta toiminut nukketeatteriyhdistys Taikasauva, johon nukketeatteri Saara kuuluu osana. Nukketeatteri Saara on saanut rahoitusta Kirkkohallitukselta ja Pyhän Henrikin säätiöltä. Nuketteri, Taikasauva ja Saara ovat järjestäneet yhteistyössä myös nukketeatterikursseja. Nukelle annettiin nimeksi Saara Raamatun kertomuksen mukaan. Ensimmäisen esityksen aikaan nukketeatterilla ei ollut vielä nimeä. Päätimme nimetä nukketeatterin Saaraksi. Näin tyttönukke Saarasta tuli teatterin tunnushahmo, ja hän on ollutkin mukana jokaisessa esityksessä, kertoo Tuula. Tekijä luo nuken persoonan Nukketeatteri Saaran esitys alkaa hahmottua, kun kokoonnutaan yhdessä valmistamaan nuket ja lavasteet. Oman roolinuken valmistaminen on tärkeä osa tarinan ja nukkeroolin muotoutumisvaihetta. Kun tekee itse oman roolinukkensa, ajaa itsensä sisään tarinaan. Tekijä puhaltaa nuken henkiin ja hyppää niin sanotusti sen nahkoihin tai vaikkapa höyheniin, naurahtaa Leena. Nuket ovat persoonallisia silmineen, nenineen, hiuksineen Nuketterin tiloissa Perniöntien varressa sijaitsee nukketeatteri Saaran nukkepaja. Mitähän näistä valmistuu? Se nähdään keväällä. kaikkineen. Niiden valmistukseen käytetään kierrätysmateriaaleja. Lahjoituksena on saatu paljon kankaita, ja jopa rikkinäisille sateenvarjoille on keksitty käyttöä. Nukkeja säilytetään ja kuljetetaan vanhoissa matkalaukuissa. Nukketeatteri Saara käyttää esityksissään pääasiassa sauvanukkeja. Niitä liikutetaan nuken alapuolelta kepeillä, jotka ovat kiinni nuken päässä ja käsissä. Sauvanukkejen liikuttajat, nukettajat, näkyvät esityksen aikana osittain nukkensa takaa. Pukeudumme mustiin vaatteisiin ja mustaan lakkiin, koska haluamme saada mahdollisimman vähän huomiota esityksen aikana, kertoo Kirsti. Nuken liikkeen lisäksi rooliin liittyy olennaisena ääni. Nukketeatteri Saarassa pidetään tärkeänä, että esityksissä usein näkyvät nukkeroolit esittää sama henkilö. Saara on ollut aina Tuula ja minä olen ollut Jeesus, kertoo Maritta. Omien nukkejen lisäksi esityksissä on käytetty nukketeatteritaiteilija Kirsti Huuhkan nukkeja. Esimerkiksi Kierrätysmestari-näytelmän Dino Lohikäärme oli hänen käsialaansa. Kirsti Huuhkalla ( ) on ollut arvostettu asema Suomen nukketeatteritaiteessa. Hän oli eläessään nukketeatteri Saaran tärkeä tukija, kertoo Kaisa-Leena. Elävää nukketeatteria kaikenikäisille Käsikirjoitus on tärkeä osa jokaista näytelmää. Nukketeatteri Saaran esitysten käsikirjoitukset suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä. Käsikirjoitusta ei kuitenkaan koskaan tehdä liian tiukaksi. Haluamme panostaa elävään nukketeatteriin. Emme tee tiukkoja valmiita vuorosanoja emmekä opettele mitään sanasta sanaan. Jokainen elävöittää omaa rooliaan tilanteen mukaan, kertoo Kaisa-Leena, joka vastaa esityksissä myös valoista ja äänistä. Nukketeatteri Saara tekee vuorotellen raamatullisen tarinan ja johonkin yhteiskunnalliseen teemaan tarttuvan tarinan. Nukketeatteria käytetään seurakunnissa Raamatun kertomusten elävöittämiseen, ja sen avulla hengellinen sanoma saadaan tuotua ihmisen lähelle. Nukketeatterin avulla voi opettaa lapsille myötäelämisen taitoa, Kaisa-Leena sanoo. Nukketeatteri Saaran ensimmäinen esitys oli raamatullinen tarina Sokea Bartimaios. Sitä seurasivat venäläiseen kansansatuun perustuva Varenka, Myrsky, kierrätysteemaan pureutuva Kierrätysmestari, viime vuosina joulupolullakin nähty Ihmeellinen tähti ja Pienen pojan eväät. Pääasiassa esitykset on suunnattu päiväkoti-ikäisille ja koululaisille, mutta esiintymässä on käyty myös vanhuksille. Tarinat sopivat mainiosti myös aikuisille! Kaisa-Leena toteaa. Kun esitys on suunniteltu, valmistettu ja näytelty, alkaa jo seuraavan työstäminen. Tälläkin hetkellä nukketeatteri Saara valmistelee esitystä kymmenvuotisen taipaleensa kunniaksi. Siitä on kuulemma tulossa varsin ankkamainen tarina. Tuskin maltamme odottaa! Marja Roiko

ACTION ANGELS Diakoniarastit 2014

ACTION ANGELS Diakoniarastit 2014 ACTION ANGELS Diakoniarastit 2014 Nämä kaksi rastia on laadittu täydentämään vuonna 2013 koottua Action Angels -diakoniarastiratakokonaisuutta. Yhteisvastuu 2014 kehittää suomalaista saattohoitoa ja tekee

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

Kouvolan seurakunta Lapset ja perheet

Kouvolan seurakunta Lapset ja perheet Kouvolan seurakunta Lapset ja perheet Kevät 2016 Sisällysluettelo Lapsityönjohtajan tervehdys 3 Perhekerhot 4 Avoinkerho Musaperhekerho Päiväkerho 5 Musiikkitoimintaa 6 Musapäiväkerho Lapsikuoro Koululaisten

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari RIPPIKOULUPASSI Rippikoulupassi on sitä varten, että tutustut seurakunnan toimintaan. Siihen keräät merkinnät: 5 jumalanpalveluksesta 5

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 Kokousaika Maanantaina 25.11.2013 kello 16.00 Kokouspaikka vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS JOULUN AIKA DIAKONIASSA YHTEISVASTUU 2014 PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 KEVÄT

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

KOULULAISILLE! syksy 2015. kevät 2016

KOULULAISILLE! syksy 2015. kevät 2016 KOULULAISILLE! syksy 2015 & kevät 2016 Koululaisten kerhot kokoontuvat kirkonkylän seurakuntatalossa, Nummelan seurakuntakeskuksessa ja Ojakkalan kerhohuoneella. Kerhot muuttuvat syksystä alkaen jaksoihin,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Koulukukko 3 / 2015 2016

Koulukukko 3 / 2015 2016 Kouluyhteistyö Kallaveden seurakunta Marjukka Borgman marjukka.borgman@evl.fi p. 040 4848 357 Koulukukko 3 / 2015 2016 3.5.2016 Kohti kesää Toukokuu pyörähti käyntiin ja opettajanhuoneen aamukammassa on

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot