Vammaisten reseptit kuntapalvelujen turvaamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten reseptit kuntapalvelujen turvaamiseksi"

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 3/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 3 / Vammaisten reseptit kuntapalvelujen turvaamiseksi Mistä on kyse silloin, kun lähes mikään ei toimi tarpeen, arkijärjen, oikeuden, kohtuuden ja lain mukaan? Vallankin vammaisten, sairaiden ja vanhusten kokemuksen mukaan se on nykyinen suomalainen sosiaali-, terveys- ja vanhushuolto. Mitä silloin on tehtävä? Yksi vastaus on kokoontua porukalla pohtimaan, miten kurssia voidaan korjata kansalaisliikkeiden, kuntapolitiikan, eduskunnan ja lainsäädännön kautta. Tämä oli taustalla, kun liiton jäseniä kokoontui liiton lomakotiin Vähäjärvelle syyskuun toisen viikonloppuna. Hyvä veli-verkostot vai kansalaisvalvonta? Ensimmäinen päivä asioita käytiin paneelistien Anneli Kelloniemi, Juha Kovanen, Sirpa Minkkinen, Irmeli Saarijärvi ja Rauno Glad puheenvuorojen pohjalta, puhetta johti Ritva Korhonen. Toisen päivän aluksi liiton puheenjohtaja, lääkäri Antti Holopainen analysoi kuntia palvelutuottajina, tekeillä olevaa vanhuspalvelulakia sekä kansalaisjärjestöjen ja ammattiliitojen mahdollisuuksia suunnan muuttajina. Yksityistetyillä palveluilla rahastetaan yhä enemmän. Kuntien ja palveluyritysten välillä on vahvat hyvä veli-verkostot, jotka vuotavat sisäpiiritietoa. Koska sisäpiiritiedon hyväksikäyttöä ei ole kriminalisoitu, tietyt lobbarit ovat pystyneet luomaan tehokkaan rahastusjärjestelmän. Nämä lonkerot ulottuvat Holopaisen mukaan myös mediaan, lainvalmistelukoneistoon ja jopa lainsäädäntöön. Ravintoketjun huippu on yhä useammin verovapailla Cayman-saarilla. Vammais- ja muiden sosiaalialan järjestöjen sekä ammattiliittojen on pystyttävä vaikuttamaan lainvalmistelun ja toteutuksen demokraattiseen valvontaan siten, että kansalaisten tarpeet ja oikeudet toteutuvat lakien kautta. Tämä on joukkotoiminnan asia, mutta valitettavasti ammattiliitoistakin vain SuPer näyttää ottaneen asian vakavasti. Asia on korjattava loppuvuonna vanhuspalvelulain valmistelun aikana, sanoi Holopainen. Nykymalli lähentelee hidastettua saattohoitoa liiton seminaari keskusteli vilkkaasti kaksi päivää kunnallisten palvelujen tilasta ja niiden vaatimista toimista. Myös ajankohtainen vanhuspalvelulaki puhutti osanottajia, joiden mielestä tarvitaan kansalaisvalppautta kunnollisen lain saamiseksi. Keskustelussa käytettiin kymmeniä puheenvuoroja, joista muutama poiminta palstatilan sallimissa puitteissa ja keskustelun eri näkökohtia korostaen. Irmeli Saarijärvi, Tampere: - Kuinka monessa kunnassa vammaiset joutuvat ensin itse maksamaan kuljetuksensa, ja sitten hakemaan rahat byrokratian kautta? Toivottavasti kaikkiin kuntiin saadaan sama käytäntö kuin Tampereella, eli vammainen maksaa vain omavastuuosuuden. Rauno Glad, Rauma: - Vammaispalvelulain mukaiset valtion avustukset kunnille eivät ole korvamerkittyjä eikä valtio kontrolloi käyttöä, joten kunta voi käyttää niitä muihinkin tarkoituksiin. Miten turvataan, että rahat menevät oikeaan kohteeseen? Juha Kovanen, Vantaa: - Tutkimusten mukaan tulotaso on suorassa suhteessa vammaisten terveyteen ja kuolleisuuteen. Mikä osuus tähän on julkisen terveydenhuollon tilalla ja kohonneilla terveyspalvelumaksuilla? Ada Juvonen, Mänttä-Vilppula: - Mänttä-Vilppulassa on jo aloitettu laitospaikkojen vähentäminen, kaksi ryhmäkotia on lakkautettu. Julkisessa keskustelussa vaaditaan lisää kotihoitoa vanhuksille ja vammaisille, mutta ei kuitenkaan huolehdita kotipalveluista. Ritva Korhonen, Lahti: - Kuten täällä keskustelussa on todettu, kotihoidon monet palvelusetelit tulevat kunnille kalliimmaksi kuin kattava kodinhoito. Eikö vaatimuksemme voisi olla, että kunnissa palataan hyvin toimineeseen, perinteiseen kodinhoitojärjestelmään? Tarja Västilä, Akaa: - Leikkauksen jälkeen vuodeosastolla ei ole mitään kuntoutusta. Parissa viikossa lihaskunto voi romahtaa täysin, eli kotona toimeentuleminen on mahdotonta. Hoidon mitoitus on vedetty niin kireälle, ettei hoitajilla ole aikaa laittaa lääkärin määräämiä silmätippoja. Timo Piippo, Helsinki: - Hoitajamitoituskeskustelussa on tehty vääriä vastakkainasetteluja eri hoitomuotojen välillä. Ei ole mitään järkeä, jos euro yhteen kohteeseen on pois toisesta. Nykymalli laitoksissa alkaa olla hidastettua saattohoitoa. Sirpa Minkkinen, Lappeenranta: - 88-vuotiaalla äidilläni käy kotisairaanhoitaja. Yksi saattaa huhuilla asiansa pihalta, toinen tulla sisään kysymään vointia ja kolmas kertoa, mitä hänen ei kuulu tehdä. Tällaisesta kotihoidosta äitini on saanut 51 euron laskun. Marja-Leena Kalkkinen, Helsinki: - Kaikille omaishoitajille on taattava lain mukainen omaishoidon tuki. Kunnat eivät saa millään konstilla kiertää selvää määräystä. Omaishoito on laitoshoitoa halvempaa ja sitä juhlapuheissa vaadittua kotihoitoa. Tsil-kapseli x 10/vrk kuntapäättäjille Seminaarin päätteeksi ensimmäisen päivän puheenjohtajana toiminut Ritva Korhonen Lahdesta tiivisti keskeiset esille nousseet epäkohdat ja vaatimukset. 10 kohdan resepti kuntapolitiikan suunnan muuttamiseksi: 1. Alibudjetointi eli tahallinen köyhäily on lopetettava kunnissa. 2. Edunvalvonta pitää säilyttää kunnallisena, myös edunvalvojia on valvottava 3. Isoihin yksikköihin keskittäminen on lopetettava, laatu ja toimivuus etusijalle. Tässä numerossa: Teemana kuntapalvelut Sivut 4 7 Pääkirjoitus: Vanhuspalvelulaki tulee oletko valmis? Sivu 2 Liitto vaatii: Vahva laki iäkkäiden vammaisten etuja turvaamaan! Sivu 4 Kulttuuripäivillä 1950-lukua ja tätä päivää Sivut 8 9 Yhdistykset toimivat Sivut 3 ja Kuntoutus on saatava toimimaan, ennaltaehkäisy on hoitoa halvempaa. 5. Kodinhoidon viipalointi ja palveluseteleillä rahastaminen on lopetettava. 6. Omaishoidon tuki on taattava kaikille hoitajille lain mukaan kunnasta riippumatta. 7. Perusterveydenhoitoon on satsattava, vähentää kallista erikoissairaanhoitoa. 8. Sairaalasta kotiuttamisen valvonta on laitettava kuntoon, kotiolot on huomioitava. 9. Vanhuspalvelulain valmistelua on valvottava, subjektiiviset oikeudet turvaava laki laadittava. 10. Ylilääkitys ja pakkohoidon väärinkäyttö on lopetettava, ihmisoikeudet kunniaan Suomessa. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen

2 2 Uusi Invalidi 3/2012 Maan valtapuolueiden johtajat ovat kilvalla ryhtyneet ylistämään hallituksen tulossa olevaa suurta sosiaalipoliittista uudistusta, vanhuspalvelulakia. Varsinainen kiitos siitä, että lain säätäminen on noussut politiikan ja median huomion keskipisteeseen, kuuluu vuonna 2009 syntyneelle kansanliikkeelle, kun ikäihmisten kohtelun epäkohdat ja henkilöstövoimavarojen niukkuus nousivat julkisuuteen eduskunnan oikeusasiamiehen vaadittua eduskunnalta toimia vanhusten laitoksissa todettujen epäkohtien korjaamiseksi. Valtionvarainministeri Urpilainen on verrannut tulossa olevan lain vaikutusta 1970-luvun alun kansanterveyslain säätämiseen. Niiltä osin hän on totuuden jäljillä, että myös kansanterveyslain säätämistä edelsi laaja tyytymättömyys aikansa eläneeseen kunnanlääkärijärjestelmään ja terveyspalvelujen saantiin liittyvään laajaan eriarvoisuuteen. Sitä henkeä on ilmassa nytkin erityisesti ikäihmisten mutta myös muiden väestöryhmien keskuudessa. Kansanterveyslaki koski kuitenkin koko väestön terveyspalveluita. Lakiin suunnitellut kirjaukset ikäihmisten oikeudesta vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen laatuun, sisältöön ja toteuttamistapaan on Pääkirjoitus 3/2012 Vanhuspalvelulaki tulossa oletko valmis? uutta. Toteutuessaan käytännössä eikä korulauseissa se voisi oikeasti edistää kansalaisvaikuttamista ihmisiä itseään koskevassa päätöksenteossa. Senioriliikkeen, maan johtavien ikäihmisten sairauksien tutkijoiden ja lääkäreiden ja hoivatyötä tekevän hoitohenkilökunnan järjestöjen muodostama liike ja verkosto vaikuttivat merkittävässä määrin lain valmistelussa. Lakiluonnoksen virallinen nimi Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista kertoo kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, missä kansanliikkeen ja asiantuntijoiden käden jälki ainakin vielä näkyy. Lakiluonnoksen mukaan lain kohderyhmä ei suinkaan ole vain ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa saavat vanhukset, kuten julkisesta keskustelusta saatetaan helposti tulkita. Lain kohderyhmä on esityksen mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä oleva väestö, siis yli miljoona suomalaista. Lain tarkoitus on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Lisäksi lakiluonnoksen tarkoituspykälään on kirjattu ikääntyneen väestön mahdollisuudet vaikuttaa heidän elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lakiluonnos lupaa ikääntyneille myös lisääntyviä mahdollisuuksia vaikuttaa heille järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön, toteuttamistapoihin ja valintoihin. Tyypillistä suomalaiselle julkiselle keskustelulle on, että lain olennainen tarkoitus ja lakiesitykseen kirjatut keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat jääneet kokonaan keskustelun ulkopuolelle laitoshoidon henkilöstömitoituksia lukuun ottamatta. Näin ei ollut vielä 1970-luvun alussa, vaan julkisuudessa, kansalaisjärjestöissä ja puolueissa keskusteltiin oikeasti lakien sisällöistä ja tavoitteista. Olemme nyt tässä prosessissa vaiheessa, jossa hallitus on päättänyt varata ensi vuoden talousarvioon vanhuspalvelulain tarvitsemia määrärahoja ja päättänyt jotain tulevan lakiesityksen peruslinjoista. Lain syntyä vauhdittaneen kansalaisverkoston ei ole syytä tuudittautua uskoon siitä, että kaikki menee automaattisesti hyvin. Lain sisältö muokataan lopulliseen asuunsa, kun hallitus valmistelee lakiesityksen ja se käsitellään eduskunnan valiokunnissa ja hyväksytään täysistunnossa. Vasta sen jälkeen alkaa lain toteutus, mikä tapahtuu pitkälle kunnissa. Ongelmallista julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on ollut jo vuosikymmeniä se, että eduskunnan säätämät lait eivät takaa varmuudella riittävän hyviä palveluita, sillä sosiaalilakien toteuttaminen on säädetty kuntien tehtäväksi. Esimerkkejä on siitäkin, että kunnan velvollisuudeksi säädetyn toiminnan saattaminen lakisääteiseksi saattaa jopa heikentää jo olemassa olevia palveluita. Näin kävi viimeksi monessa kunnassa, kun omaishoitajatoiminnasta tuli laki. Kunnat kiristivät tuolloin omaishoidon tuen saamisen kriteereitä jopa jo vakiintuneisiin käytäntöihin verrattuna. Näin leikattiin tukisummia ja säästämisen nimissä varattiin omaishoidon tukeen niin pieniä määrärahoja, että kaikki kriteerit täyttävätkään omaishoitajat eivät päässeet tuen piiriin. liiton kannattaa yhdessä muiden vammais- ja ikäihmisten järjestöjen kanssa katsoa kunnolla perään, mitä lain voimaan astumisen jälkeen oikeasti tapahtuu. Tärkeää on valvoa, että palvelut eivät huonone vanhuspalvelujen lakisääteistymisen seurauksena. Tuleva laki antaa ikäihmisten, eläkeläisten ja vammaisten järjestöille kasvavia edunvalvontatehtäviä. liiton tulee panostaa lähivuosina siihen, miten ikäihmiset pystyvät kunnissa osallistumaan heidän elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun, palvelujen kehittämiseen, sisältöön ja toteuttamistapaan. Jos odotamme passiivisina sitä, miten kuntapäättäjät ja virkamiehet määrittelevät lain tarkoituksen ja sisällön käytännössä, saamme kuulla tutuksi tulleita fraaseja: Kyllähän se hyvä olisi, mutta kun rahaa ei ole. Kunnallispolitiikasta jonkin verran kokemusta hankkineena ennustan, että tällaista keskustelua tullaan jatkamaan. Se näkyy pyrkimyksenä rajata lain kokonaisvaltainen lähestymistapa suppeaksi mahdollisesti jo eduskuntakäsittelyssä. Varmuudella tullaan jatkamaan kiistelyä avo- ja laitospalveluiden resursseista yrittämällä asettaa ne vastakkain lain kokonaisvaltaisen hengen vastaisesti. Jokaisessa kunnassa tullaan siis viime kädessä määrittämään, miten resursseja suunnataan avo-, laitos- ja omaishoidon palveluihin ja miten laadukasta ja kattavaa tulee olemaan palvelujen kokonaissisältö. Siksi on tärkeää, että tulevissa kunnallisvaaleissa valitaan valtuustoihin ikäihmisten ja vammaisten tarpeita tuntevia valtuutettuja mahdollisimman paljon. Kansalaistoiminnalla ja määrätietoisella kuntapolitiikalla voimme valvoa vammaisten ja ikäihmisten etuja yhteistyössä muiden nämä asiat yhteiskunnassamme tärkeiksi kokemien kansalaispiirien kanssa. Antti Holopainen liitto ry:n puheenjohtaja Näkökulma: Ritva A Korhonen Ihmisarvo takaisin! Arvon mekin ansaitsemme, lauletaan usein vammaisten ja eläkeläisten tilaisuuksissa. Pitääkö ihmisarvo ansaita, on viime aikoina usein käynyt mielessäni, eikö ihmisen elämän pitäisi olla arvokas syntymästä kuolemaan? Kenellä on ihmisarvo? Vaikuttaa siltä, ettei sitä ole ainakaan vanhuksella eikä myöskään lapsella, puhumattakaan työttömistä, toimeentulotuen saajista, syrjäytetyistä. Heitä kaikkia kohdellaan kuin materiaa. Uusi huutolaisuuden aika on koittanut vanhuspalveluissa ja terveydenhoidossa. Vanhuksien hoitopaikkoja kilpailutetaan muutaman vuoden välein, halvin tarjous yleensä hyväksytään, laadusta ja vanhuksen oikeuksista ei välitetä. Ennen hoitopaikka sentään oli samassa kunnassa missä asui, nyt sekään ei enää päde. Vaikka kuntakoot suurenevat, niin toisesta kunnasta voi palvelut saada edullisemmin. Vanhus saattaa joutua kauaksikin tutusta ympäristöstä ja lä-

3 Uusi Invalidi 3/ Kuopiolaisten ja varkautelaisten terveysseminaari Akonlahdessa Pienoinen sadekaan ei ole haitannut pelien pelaamista. Porilaisten kesäpaikassa viihdytään Oli sää sitten aurinkoinen tai ei, niin ei hätää, Porin yhdistyksen Kuntoharju tarjoaa tilat molempiin olotiloihin. Pihatilaa riittää ja sisälle mahtuu isompikin väkimäärä. Porin sairaus- ja tapaturmainvalidien toiminta ei siis rajoitu syksystä kevääseen Porin Nuorisotalon sisätiloissa vietettäviin tiistaikerhoihin - ei laisinkaan. Kesä on varsin kiireistä aikaa. Silloin toiminta siirtyy yhdistyksen kesäpaikkaan, jossa talkootyö avautuu uudessa mittakaavassa. Joka toinen tiistai kokoontuu melkoinen joukko iloista väkeä hyvän ruuan ja yhdessäolon siivittäminä. Syömisen, kahvittelun ja tietysti seurustelun lisäksi ohjelmassa on myös aina jotakin ohjelmaa. Perinteisten arpajaisten myötä estradi on vapaa kaikille halukkaille. Jos ei yksilöesityksiä ilmaannu, niin ääntä saadaan vaikka yhteislaulun avulla. Kuvat ja teksti: Terttu Elomaa Varkauden Vammaiset järjesti yhdessä Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien kanssa kaksipäiväisen terveysseminaarin heinäkuuta Varkauden yhdistyksen kesäpaikassa Akonlahdessa. Osanottajia oli kaikkiaan 25, joista yhdeksän Kuopiosta. Luennoijaksi seminaariin saatiin liiton puheenjohtaja Antti Holopainen, mikä olikin seminaarille onnistunut ratkaisu. Hänen asiantuntemuksensa oli kurssille tärkeää. Seminaari käsitteli suurimmaksi osaksi terveyttä ja vammaisten oikeuksia saada kunnalta kunnollisia palveluja. Seminaarissa käsiteltiin myös alkoholiongelmia, mikä saikin paljon puheenaihetta, vaikka aihe on arka yhdessä käsiteltäväksi. Puheenjohtaja olikin aiheen asiantuntija ja toi hyvän näkemyksen asiaan. Kurssin vetäjinä ja järjestäjinä toimivat Varkauden yhdistyksen puolesta puheenjohtaja Pekka Tuovinen sekä Eila Pöllänen, joka hoiteli keittäjien kanssa ruokapuolen. Ruo- kapuoli olikin hyvissä käsissä. Seminaarin yhtenä tarkoituksena oli saada aikaan yhteistoimintaa Varkauden, Pieksämäen ja Kuopion yhdistysten kesken. Osittain tarkoituksessa onnistuttiinkin, ainoastaan Pieksämäeltä ei ollut osanottajia. Seminaari oli verrattain vapaamuotoinen kaikki saivat osallistua omilla ajatuksillaan luennoitsijan aiheisiin. Asioita käsiteltiin niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Oli erittäin tärkeää, että vastaajana oli sellainen asiantuntija kuin Antti on. Hän sai tunnelman vapautuneeksi ja ihmiset puhumaan asioista, jotka painoivat mieltä. Seminaari oli kaikin puolin onnistunut ja antoisa. Osanottajien puolesta kiitokset Varkauden Vammaisille järjestelyistä ja Antille asiantuntevista luennoista. Yhteistyö on voimaa! Paavo Antikainen Kuopio Maalari maalasi taloa Mm. Ruosniemen Hanureiden nuoret hanuritaiteilijat ovat olleet viihdyttämässä Kuntoharjun kesävieraita. Talkoolaiset Tapio Tenhunen, Erkki Matikainen ja Vesa Laurio työn touhussa Vähäjärvellä. Kuva: Tarja Västilä heisistään. Uusi vanhuspalvelulaki on vihdoin tulossa. Henkilöstömitoitukset ovat kuitenkin vain suosituksia. Vuonna 2015 tarkastellaan onko niihin päästy ja jos ei, niin sitten ne kirjoitetaan lakiin, näin minä asian olin ymmärtävinäni. Tuleeko silloinkaan mitään sanktioita, jos lakia rikotaan, se jää nähtäväksi. Kotihoitoon ja omaishoitoon on valtiolta tulossa ensi vuoden budjettiin lisää rahaa. Käyttävätkö kunnat sen niihin, se jää nähtäväksi. Lasten huostaanotto on lisääntynyt, ja näissäkin tapauksissa hoitopaikkoja kilpailutetaan. Monikansalliset yrityksetkin tuntuvat olevan kiinnostuneita näistä markkinoista kuten terveys- ja vanhuspalveluissakin. Väkivalta lapsia kohtaan sekä lasten keskuudessa on hälyttävästi lisääntynyt, myös lasten ja nuorten itsemurhat ovat yleistyneet, perhesurmistakin saa lukea lehdistä vähän väliä. Terveydenhuoltohan on jo suurelta osin ulkoistettu ja viety kauemmaksi ihmisistä. Päivystävä lääkäri on usein sadankin kilometrin päässä, ja matkat taitavat siitäkin vielä pidentyä, jos nämä viimeisimmät valtion suunnitelmat toteutuvat. Miten on sairaan ihmisarvo tällaisissa tapauksissa: jos et satu asumaan päivystävän yksikön lähellä niin kärsi, tai kuole pois, sitäkö halutaan? Vanhemmille ihmisille on jopa sanottu keskussairaalassa, ettei heitä enää kannata siellä hoitaa. Mielenterveyspotilaat, alkoholi- ja huumeriippuvaiset on jätetty täysin heitteille. Työttömiä nuoria pidetään harjoittelijoina useissa yrityksissä ilman palkkaa, muka työkokemusta saamassa, no saahan siinä sitä mutta normaalia työpaikkaa siitä ei useinkaan saa, vaan harjoittelujakson jälkeen palkataan uusi harjoittelija. Jopa ammatin ja työkokemuksen omaavat joutuvat siirtymään monesti näihin määräaikaisiin työharjoittelujaksoihin. Luin juuri lehdestä maailman rikkaimman naisen sanoneen, että köyhien ei pidä vain narista, pitää tehdä enemmän töitä. Perään hän sanoi vielä, että minimipalkkoja täytyy laskea. Tuli mieleen, että kenen selkänahasta nämäkin australialaisen kaivosrouvan miljardit on revitty. Työttömiä ja toimeentulotuen saajia kyykytetään, kaikesta joutuu tekemään tarkkaa selkoa sosiaalivirkailijalle tai työvoimatoimistoon. Niin, onko rahanvalta ja ahneus vienyt ihmisarvon? Kunnallisvaalit ovat lokakuussa, silloin voimme taas vaikuttaa siihen, jatkuuko meno samaan suuntaan vai haluammeko ihmisarvomme takaisin! Sen päätätte te äänestämällä kunnanvaltuustoihin henkilöitä, jotka arvostavat enemmän ihmisoikeuksia kuin rahan- ja materianvaltaa. Muistakaa äänestää, nukkuminen tässä asiassa ei kannata! Ritva A Korhonen Lahden seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n liittohallituksen jäsen Suuret ovat suuria vain siksi, että muut ovat polvillaan. (Pierre Proudhon) Ainoa, jonka elämässä varmasti oppii: hiljaa kävelemään. (L.A. Salava)

4 4 Uusi Invalidi 3/2012 Liiton lausunto vanhuspalvelulakiesityksestä: Vahva laki iäkkäiden vammaisten oikeuksia turvaamaan! Ikäihmisten oikeutta heille tarpeellisiin ja laadukkaisiin palveluihin turvaavaa lainsäädäntöä on pitkään odotettu. Ehdottoman tärkeätä kuitenkin on, että uusi laki on ikäihmisten oikeuksia oikeasti varmistava, kuntia velvoittava ja riittävän yksiselitteinen, jotta toteutusta voidaan valvoa ja laiminlyönteihin saada tarvittaessa korjausta valitusteitse. Nyt käsittelyssä olevassa lakiluonnoksessa positiivista on mm. kunnan velvollisuus vuosittain arvioida ikääntyneille tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä laatia valtuustokausittain suunnitelma vanhuspalvelujen kehittämiseksi ( 3 5). Lakiesitys toisi kunnalle myös velvoitteen järjestää neuvontapalveluja vanhuuseläkeikäisille. Neuvonnan tulisi kuitenkin olla myös aktiivista neuvonnan tarjoamista ja huolenpitoa etenkin yksin kotona asuvista vanhuksista ja vanhuspariskunnista. Esimerkiksi terveystarkastuksien ja toimintakykyä edistävien kotikäyntien toteutusta ei saa jättää kunnan harkinnan varaan tarvittavassa määrin, kuten lakiluonnoksen 10:ssä esitetään. Viime vuosina sosiaalilainsäädännössämme lisääntynyt kuntien harkinnanvara lakien soveltamisessa on merkinnyt sitä, että useissa kunnissa tällaisia suosituksia ja toivomuksia ei toteuteta lainkaan. Lain tarkoituksena on mm. parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen toimintakykynsä sitä edellyttää (1, 3.mom.). Tätä periaatetta käsittelyssä oleva lakiesitys ei kuitenkaan toteuta: Subjektiivinen, kuntaa velvoittava oikeus ikäihmisillä olisi vain palvelutarpeiden kartoitukseen, sekin vain jos joku sitä hänelle pyytää. Tarpeellisiksi havaittujen palvelujen toteuttaminen jäisi entiseen tapaan harkinnanvaraiseksi hakemusten pohjalta. Vanhukselle sentään luvataan apua hakemusten tekemisessä, mutta palvelutarpeiden kartoitusdokumentti on lakiesityksen perustelujen mukaan vain tausta-aineistoa palvelusuunnitelmalle ja päätöksenteolle. Oma kysymyksensä on, riittävätkö pienituloisimpien ikäihmisten rahat saatavilla olevien palvelujen maksuihin. Kasvava osa vanhuspalveluista toteutetaan jo nyt hajautetusti, paljolti yksityisten yritysten toimintana, mikä merkitsee asiakasmaksujen kohoamista yli monien vanhusten maksukyvyn. Miten tältä osin varmistetaan lakiesityksessä korostettu palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus? Vanhuspalvelulaissa tulee ehdottomasti säätää ikäihmisten palveluja toteuttavan henkilöstön vähimmäismäärä- ja laatumitoituksista. Kokemus on osoittanut, että pelkät suositukset eivät riitä turvaamaan palvelujen tasoa, ikäihmisen turvallisuutta ja jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpitämistä. Enää ei saa olla mahdollista järjestää vanhuspalveluja ja -hoivaa pelkkänä halvimman tarjouksen tehneen yrityksen säilytystoimintana. Vaikka henkilöstön määrä ei välttämättä aina takaa laatua, silloin kun ammattihenkilöstöä on liian vähän kuten nykyisin vanhusten palveluissa ja hoivatyössä tilanne pääosin on hoitajien määrän lisäys parantaa myös palvelujen laatua. Lakisääteisen minimimäärän ja -osaamisen riittävyyden on kukin kunta lakiesityksen 5 :n mukaan velvollinen vuosittain arvioimaan. Uusi laki tulee koskemaan myös vammaisjärjestömme ikääntyneitä ja ikääntyviä jäseniä. Monivammaisten osalta lakiesityksen soveltamisalan määrittely on hyvin ongelmallinen: Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi taikka ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. ( 2, 2.mom.). Toimintakykyä vakavasti heikentävien pitkäaikaissairauksien takia vammautuneet voidaan tällä määrittelyllä pudottaa raa asti vammaispalvelujen piiristä kun ikää kertyy. Pitkäaikaissairaudet kun hyvin harvoin ajan mittaan eli ikääntymisen myötä ainakaan paranevat. Uudella lainsäädännöllä ei vammaispalvelulain soveltamiseen saa tehdä ikäsyrjintäporttia, jolla vaikeavammaisia voidaan kunnissa vähitellen siirtää vanhuspalvelulain piiriin. Jo nyt monissa kunnissa on ikääntyneitä monivammaisia siirretty mielivaltaisesti pois vammaispalvelujen piiristä ja sosiaalihuoltolain mahdollistamiin tiukkoihin tulo- ja varallisuusrajoihin vedoten evätty tarpeelliset kuljetus- ym. palvelut näiltä iäkkäiltä vammaisilta. Nytkö vastaava toimintatapa on uuden lain myötä tarkoitus laillistaa koko maassa? liitto vaatii ns. vanhuspalvelulain pikaista valmistelua niin, että lakiesitystä korjataan ja täsmennetään seuraavasti: Ikäihmisille säädetään subjektiivinen oikeus palvelutarpeen kartoituksessa tarpeellisiksi havaittuihin palveluihin ja tukiin. Pienituloisille ikäihmisille koti-, palvelutalo- ym. tarpeelliset palvelut järjestetään maksuttomina. Pitkäaikaissairauden tai -sairauksien vuoksi vaikeavammaisille ikäihmisille turvataan jatkossakin oikeus vammaispalvelulain mukaisiin, maksuttomiin palveluihin ja tukiin iästä ja vammautumisiästä riippumatta. Kunnat velvoitetaan aloitteellisesti huolehtimaan yksin asuvien ikäihmisten ja ikääntyneiden pariskuntien tarpeellisesta neuvonnasta, huolenpidosta, palvelutarpeen kartoituksesta ja palvelujen saannista. Laissa säädetään ikäihmisten palveluja ja hoivaa toteuttavan henkilöstön vähimmäismääristä ja -laadusta, joiden riittävyyttä kunta on velvollinen seuraamaan ja valvomaan. Lain säädökset kirjataan niin yksiselitteisesti, että niiden toteutusta voidaan todella valvoa ja että niihin voidaan vedota haettaessa laiminlyönteihin korjausta valitusteitse. Tämä liittohallituksen hyväksymä lausunto on toimitettu Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardsonille, hallitusneuvos Riitta Kuusistolle, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja eduskuntaryhmille. HUS:in jonohallintoa silmä silmältä, hammas hampaalta En ole eläkeaikanani käyttänyt yksityisiä terveyspalveluja kuin terveyskeskuksen/sairaalan yhä kitsaammin saatavalla lähetteellä. Vuosituhannen vaihteessa kaikki palvelut sai vielä omalta terveysasemalta tai lähisairaaloista eikä akuuttia hoitoa edellyttäviä tilanteita syntynyt.. Viiden viime vuoden aikana palveluja on siirretty kauemmas ja yksityistettykin niin, että liiton muotoilemaan asiakasmuistutukseen on aihetta ja kriteerit ylittyvät lähes joka käynnin yhteydessä. Asiakasmuistutuksen kohtaan, jossa pyydän lisäselvitystä ja asian korjaamista, en saa selkeää enkä ainakaan kirjallista vastausta. Niinpä koen terveyteni ja sen ylläpitomotivaation heikkenevän silmä silmältä, hammas hampaalta mainostetun hoitotakuun toteutumatta. Hoitotakuun voimaantultua aloitti esim. HUS silmäleikkausjonojen purun leikkaamalla kohtuuajassa mm. vasemmasta silmästä kaihin ja oikeasta rappeuman. Jäin jonoon odottamaan vielä oikean silmän kaihileikkausta, kunnes viime vuonna uutisoitiin loppuunpuretuista jonoista. Kohdallani jonon purku paljastui toteutuneen leikkauskriteerien tiukentamisella, jolloin putosin jonosta minulle siitä tiedottamatta. Näin kuulin käyneen muutaman muunkin jono-ohitustapauksessa. Soittoni aikaansai uuden tarkastuskutsun yksityiselle (jolle ei toimitettu edes tietoja aiemmista toimenpiteistä) ja sen perusteella esitarkastukseen, joissa todettiin näön parissa vuodessa heikentyneen selkeästi uudenkin leikkausrajan alle. Silmä leikattiin "samantasoiseksi" huonomman kanssa ja edellytettiin kuten ensimmäisen leikkauksen jälkeen taas lainvastaisesti omaehtoista jälkitarkastusta yksityisellä. Terveysasemalla omalääkärini kuitenkin sanoi vaativansa HUS:lta ainakin jälkitarkastuslähetteen, jolloin se tehdään julkisin hinnoin. Olen nyt kolmatta kuukautta sitä odottanut hankkiakseni valoherkkiin silmiin lasitkin. Kaksinkertainen tarkastuskäytäntö hävittää hoidon kokonaisvastuun ja aiheuttaa tar- peettomia aika- ja rahakustannuksia sekä hoitavissa yksiköissä että potilaalle. Diabeetikkojen vuosittaisesta hammastarkastuksesta säästäminen on lisäksi johtanut vuosittaiseen akuuttina tehtyyn hammaspoistoon ja paikkojen pikauusintaan. Samankaltainen hoidon tason lasku, josta edellä suppea esimerkki, lienee käynnissä monissa terveydestä säästävissä kunnissa. Pauli Toikka Helsinki

5 Uusi Invalidi 3/ Kädet ovat laadun tae hoitotyössä Sosiaalityön professori Jari Heinonen toteaa, että esitys vanhuspalvelulaiksi antaa hyvän pohjan kamppailulle ikääntyneiden hyvien julkisten palvelujen puolesta. Tämän vuoden keväällä annettu hallituksen esitys vanhuspalvelulaiksi sisältää monia hyviä kohtia ja parannuksia nykytilaan verrattuna. Tätä mieltä on Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Jari Heinonen. Ensi vuoden puolella eduskuntakäsittelyyn tuleva lakiesitys on puutteistaan huolimatta iso askel eteenpäin. Lain lopulliseen sisältöön ja sen käytännön toteutukseen voidaan nyt vaikuttaa julkisen keskustelun ja valppaan kansalaisvaikuttamisen kautta. Lakiesityksessä on paljon hyvää, kuten palvelutarpeen arviointi, vanhusneuvostojen lakisääteisyys ja henkilökohtainen vastuutyöntekijä, vähän niin kuin omalääkäri, sanoo Heinonen. Sitten tulevatkin lakiesityksen ongelmakohdat, eli monet epämääräiset ilmaisut, jotka jättävät sijaa paikallisille tulkinnoille. Lakiesityksen muotoilut eivät takaa riittävästi resursseja henkilöstön palkkaukseen ja muuhun lain käytännön toteutukseen. Kädet ovat laadun tae hoitotyössä. Ellei ole riittävästi käytännön työtä tekevää hoitohenkilöstöä, laki ei voi toteutua käytännössä. Mutta laki antaa selkänojan, sen avulla on mahdollista luoda painetta kunnallisiin virka- ja luottamushenkilöihin. Kunnissa joudutaan tosissaan arvioimaan palvelujen laatua ja riittävyyttä. Mutta jos subjektiivista oikeutta palveluihin ei tule, joudutaan edelleen turvautumaan valitustiehen aluehallintoviranomaisten kautta. Siksi kamppailu lain lopullisesta sisällöstä on tämän vuoden loppupuolen iso asia. Vanhuspalveluissa on kyse politiikan suunnasta Heinonen sanoo, että tuore kamppailu hoitajamitoituksesta oli lähtökohdiltaan ihan oikea, sillä pelkillä suosituksilla tilannetta ei korjata. Hallituksen surkea kompromissi puolestaan osoittaa, että jos ei ole uskallusta tai kykyä ylittää annettuja raameja, ollaan yhden vaihtoehdon vankeja. Markkinavoimat ja niitä myötäilevät poliittiset voimat Kädet ovat laadun tae hoitotyössä. Ellei ole riittävästi käytännön työtä tekevää hoitohenkilöstöä, laki ei voi toteutua käytännössä, sanoo sosiaalityön professori Jari Heinonen. eivät halua esimerkiksi sitovia kivät markkinat kaikin keinoin henkilöstömitoituksia, sillä ne varmistamaan siivunsa tästä pakottaisivat myös yksityiset kakusta. Tulevaisuuden palvelumarkkinoilla liikkuvat isot palvelutuottajat noudattamaan näitä määräyksiä. Se puolestaan uhkaisi palvelubisneksen palvelut tuottaa ja mihin voitot rahat, joten ei ole sama, kuka markkinaosuuden ja voittojen käytetään. kasvattamista. Käynnissä on Heinosen mukaan iso kamppailu koko yh- laki Ilmapiiri kuntoon ja edunvalvontaan teiskuntapolitiikan suunnasta. Se on taustalla koko kuntauudistuksessa, sillä nykyinen kuntamalli vaaleilla valittavine päättäjineen estää muodostamasta bisneksen edellyttämiä markkina-alueita. Hallituksen ajaman kuntarakenneuudistuksen torjuminen on pohjoismaisen hyvinvointimallin puolustamista. Koska tulevaisuuden työllisyys on yhä enemmän palvelujen varassa ja koska ennusteiden mukaan vanhusväestön osuus kasvaa huomattavasti vuoteen 2030 mennessä, pyr- Professori Heinonen ei myöskään niele väitettä siitä, että ammattitaitoista henkilöstä ei ole saatavilla. Koulutettua väkeä on, mutta SuPerin ja Tehyn mukaan hoitohenkilöstöä siirtyy muiden alojen töihin hoitoalan heikkojen palkka- ja työehtojen vuoksi. Tämän asian korjaaminen on edellytys myös sille, että miehet yhä useammin hakeutuisivat hoiva-aloille, jossa heidän työpanostaan tarvitaan. Myös huono työilmapiiri ja jatkuvat rakenteelliset muutokset vaikuttavat siten, että hoiva-ala vallankaan kunnallisella puolella ei houkuttele. Työt pitäisi saada tehdä rauhassa ja muutokset henkilöstön ehdoilla. Heinonen puuttuu vielä yhteen ajankohtaiseen uutisaiheeseen, jonka mukaan vanhusten yksityiset edunvalvojat tekevät tuloaan markkinoille. Jo nyt omaisuutta on myyty vanhusten ja omaisten tietämättä, vaikka taloudellista pakkoa siihen ei olisi ollut. Vakava tilanne, jossa laillisuuden rajat ovat jo paikoin ylittyneet. Koska edunvalvonnassa lain mukaan toimitaan virkavastuulla, ei tehtävien siirtäminen yksityisille edunvalvojille ole laillisesti mahdollista, sanoo Jari Heinonen. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Auttavia käsiä tarvitaan lisää! Päättäjät kun saisi välittämään tosissaan vanhuksista ja varsinkin sairaista vanhuksista muuten kuin paperilla. Tämä tuli mieleen, kun pakosta jouduin seuraamaan petipotilaana runsaasti hoitoa vaativien vammaisten, niin vanhus- kuin muidenkin potilaiden erilaisia hoitoja. Onneksi itse olin ko. osaston kenties vähiten hoitajien resursseja tarvitseva. Porin kaupunginsairaala on remontin keskellä ja siksi täynnä. Potilaita siirrellään paikasta toiseen osastoja suljettaessa. Hyvä, kun petipaikka kuitenkin löytyi. Ja mielenkiinnolla seurasin tämänkin osaston toimintaa. Vakavasti sairaiden kuntouttavan osaston hoitajat ja kun- Minuutit, tunnit, päivät matelevat. Odottavan aika on pitkä. touttajat tekivät varmasti kaikkensa. Hymyä ja aikaansakin antoivat kiitettävästi muiden töidensä ohella sen minkä ehtivät. Pienet huoneet olivat täynnä potilaita. Hoitajien kanssa jutustellessani välittyi heidän kiireensä ja toiveensa saada lisää auttavia käsiä. Potilaat olivat sellaisessa kunnossa, että lähes aina heidän auttamiseensa tarvittiin kahden henkilön työpanos. Ja samaan aikaan olisi tarvittu muualla. Vaikka osastolla ei nyt aina ollutkaan hengenmeno kyseessä, niin tuntui ikävältä vierustoverin vaikerrus ja useammankin tunnin odotus vaikkapa vaan vessaan viennissä. Ja kun kaikissa huoneissa ei ollut omaa vessaa, jouduttiin siirtämään huonokuntoisia potilaita käytävällä olevaan tilaan. Onneksi hoitajat yrittivät mahdollisuuksien mukaan kuljettaa eivätkä pakottaneet vaippoihin tekemään tarpeitaan. Kuljettamisiin kului kuitenkin aikaa ja se taas tiesi muiden osalta odottamista. Ja odotettava oli, kun yksin ei päässyt tai uskaltanut lähteä. Potilaat laitettiin hyvissä ajoissa illalla yökuntoon. Tämä kuitenkin tiesi sitä, että yö oli monelle liian pitkä. Kaksi yöhoitajaa olivat tosi työllistettyjä. Itsekin olin hoidettavana, mutta pakostakin tuli autettua pienin toimin huonetovereita. Aina ei voinut ummistaa korviaan avunpyynnöiltä. Ja jos ei muuta, niin jäihän ainakin itselle hyvä mieli ko. toimista. Kiitos henkilökunnalle. He tekivät ja tekevät tärkeää ja raskasta työtään kovankin paineen alla. Päättäjät kun vielä saisi ymmärtämään lisäresurssien tarpeen. Heidän tarvitsisi joutua (tai päästä) potilaana itse seuraamaan reaalitilanteita, niin eiköhän ainakin jonkun ajatusmaailma muuttuisi. Monesti olen ihmetellyt sitä, että kun lähes kaikki päättäjät ovat samaa mieltä esimerkiksi siitä, että lisää hoitavia käsiä tarvitaan, niin miksi ei asia etene. Rahaa kyllä tuntuu löytyvän mitä erilaisimpiin kohteisiin. Olisikohan kyse siitä, että jonkun viisaan asian esittää väärä henkilö tai puolue. Silloinhan ei missään nimessä ko. asiaa voida ajaa. Epäillään aina jotain kieroutta. Ja näin hyvät asiat ja niiden toteuttaminen hautaantuvat. Teksti ja kuva: Terttu Elomaa

6 6 Tunnelin päässä ei näy hyvinvointia Yli 35 vuotta Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksia yleisölehteriltä seurannut Irmeli Saarijärvi tietää mistä puhuu. Hän on ollut myös lukuisien kansalaisadressien ja aloitteiden puuhanainen sekä viestinviejä valtuustoryhmille ja virkamiehille. Niukan valtuuston enemmistön äänin hyväksytty päätös viedä Rantaväylä yli kahden kilometrin pituiseen tunneliin ei ole hyvä missään mielessä. Se ei vähennä autoliikennettä eikä päästöjä ja se vie kohtuuttomasti rahaa sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi päätös kävelee kansalaismielipiteen yli todella raskaasti, sanoo Saarijärvi. Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia asukkaista vastustaa tunnelia. Rantaväylä-liikkeen tunnelia vastustavaan adressiin kertyi lyhyessä ajassa liki allekirjoitusta. Saarijärven mielestä valtuuston enemmistö on lähtenyt vaaralliselle kansalaismielipiteen väheksymisen tielle. Vaikka valtaa pitävä ryhmä väittää, että tunneli ei ole vastakkainen esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja vanhuspuolen palvelujen rahoituksen kanssa, totuus on toinen. Saarijärvi muistuttaa, että kyse on samasta budjetista, jolloin tunneliin upotetut rahat höylätään peruspalvelujen rahoituksesta. Monilla köyhillä, sairailla ja vammaisilla ei ole rahaa tai voimia matkustaa palvelujen perässä muihin kaupunginosiin. Tällainen käytäntö karsii palvelujen käyttöä sekä lisää ongelmia ja kustannuksia pitemmän päälle, Saarijärvi sanoo. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Tarpeettomaan tunneliin laitettavat rahat höylätään sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluista, väittäkööt valtaa pitävät mitä hyvänsä, sanoo hervantalainen kansalaisaktiivi Irmeli Saarijärvi. Marja-Leena Kokko Jyväskylästä on ollut miehensä Raimon omaishoitaja marraskuusta 2010 alkaen. Helmikuussa 2012 sosiaalihoitajan käynnin yhteydessä Marja-Leenalle haettiin omaishoidon tukeen korotusta. Korotus myönnettiin, mutta samalla ilmoitettiin, että toisen hoitoisuusluokan tukea (495,80 euroa/kk) aletaan maksaa vasta sen kuukauden alusta, kun omaishoidon määrärahaa vapautuu. Eli suomeksi sanottuna: kun joku omaishoitaja menettää oikeuden tukeen, niin silloin Marja-Leena saisi korotuksen. Voi vain kysyä, kuinka monta muuta odottajaa jonossa on? Marja-Leena koki kaupungin menettelyn loukkaavana. Eikö omaishoitajan työ ole sen arvoista, että siitä maksettaisiin palkkio, johon on oikeutet- Uusi Invalidi 3/2012 Onko omaishoitaja palkkansa ansainnut? STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on pettynyt hallituksen ratkaisuun henkilöstömitoituksesta vanhuspalvelulaissa. 0,5:n mitoituksella ei voida turvata hyvää hoitoa. Mahdollinen hyvä hoito revitään tällä mitoituksella hoitajien selkänahasta. Nyt puhutaan säilytyksestä, ei hoidosta, Su- Perin puheenjohtaja Paavola sanoo. Lisäksi sitovuus siirtyy vuoteen 2015, jolloin säädetään asetuksella minimihenkilöstömäärästä, mikäli minimiä ei muutoin saavuteta. Kolme vuotta on todella pitkä odotusaika tämän päivän vanhustenhoidon tilanteessa. Keravan sosiaali- ja terveysjohto on erittäin tyytyväinen hallituksen esitykseen vanhusten hoitajamitoituksesta: Meillä ei kai tarvitse tehdä mitään, kun on jo se 0,5? Kukaan ei puhu työntekijöistä: Henkilökunta tekee kolmivuorotyötä, nämä viisi siis jaetaan kolmeen vuoroon. Samoin kaikille kuuluu viisipäiväinen työviikko kuten muillekin. Onko meillä sijaisia niin, tu? Kukaan ei ryhdy omaishoitajaksi rahan takia. Alin omaishoidon tuki on 364,35 euroa ja siitä verot pois. Jyväskylän kaupungissa kysymys ei oikeasti ole rahanpuutteesta. Jyväskylässä on rakennettu tunneli kaupungilta Lutakkoon siihen on kyllä riittänyt rahaa. En ole tavannut ketään kuka osaisi sanoa, miksi tunneli on rakennettu, pohdiskelee Marja-Leena. Hän toivookin, että päättäjät asettuisivat kuntalaisten puolelle ja huolehtisivat, että lakisääteiset palvelut toteutuvat. Ihminen on vaikean ratkaisun edessä, kun kysymys omaishoitajuudesta tulee omalle kohdalle: oman rakkaan puolison hoito kotona vai laitoksessa? Aikanaan omaishoitajaksi ryhtyminen merkitsi myös SuPer on pettynyt hoitajamitoitukseen ja aikatauluun Hallituksen päätös ei palvele ketään, ei edes työnantajaa, joka tulisi päätöksen myötä menettämään työntekijöitä muille sektoreille, Paavola varoittaa. SuPer luottaa nyt eduskunnan inhimillisyyteen järjestää vanhustenhoito kuntoon ja huolehtia vanhusten turvallisesta hoidosta. Samalla kansanedustajat osoittaisivat, että vanhuus on yhtä arvokas vaihe elämää kuin muutkin vaiheet. SuPer vaatii edelleen lakiin henkilöstömitoitusta ja sen saattamista voimaan ensi vuonna, kuten on suunniteltu. Nyt on kysymys siitä, välitetäänkö tästä vai ei, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. Kommentti Keravalta: Onko 0,5 hoitajaa riittävä määrä? että aina olisi kaksi tai edes yksi hoitaja vuorossa paikalla kymmentä hoidokkia kohden? Ja sijaisiahan tarvitaan lisäksi sairauden sattuessa. Ennen kaikkea tämä koskee Keravan vanhainkotia Hopeahovia, josta on muodostunut vuodeosasto. Vanhuksien on pakko olla kotonaan, kunnes on vuodepotilas. Pirkko Laaksonen Kerava Jyväskylän kaupungilla riittää rahat tunneliin mutta ei omaishoidon tukeen, tätä ihmettelee omaishoitaja Marja-Leena Kokko. omista harrastuksista luopumista, kuoro sai jäädä samoin käsityöt. Hoitajana Marja-Leenaa auttaa jaksamisessa Raimon helppo hoidettavuus järki leikkaa ja hymy on herkässä sairauksista huolimatta. Omaishoitajan ja hoidettavan yhteisymmärrys ja toimiva suhde ovat tärkeitä arjen sujumisessa. Kerran viikossa he käyvät Kuulumisia Lahdesta Lahdesta kuuluu paljon hyvääkin, mutta aina jotkut asiat mättävät pahastikin. Tällä kertaa päällimmäisenä ovat olleet sairaalasta kotiutettavat potilaat. Pitkään on jo kuulunut, että yksinäisiä vanhuksia kotiutetaan sairaaloista ottamatta ensinkään selvää, kuinka ihminen kotonaan pärjää, saako ruokaa, juomaa, pääseekö vessaan, eli voiko tämä selvitä yksin kotona. Myös vammautuneita, jopa potilas jolta molemmat jalat on amputoitu, on kotiutettu ilman kotikäyntiä, jossa tutkittaisiin, onko asunnossa liikuntaesteitä ja onnistuuko esim. vessassa ja suihkussa käynti. Sairaalan sosiaalihoitajan tulisi tällöin avustaa kotiutettavaa vammaispalvelujen hakemisessa, mutta kaikissa tapauksissa näin ei tapahdu. Keskustelin asiasta vammaisneuvostossa vammaispalvelun sosiaalijohtajan kanssa, asia on sielläkin huomattu. Mutta voiko vammaispalvelu mitään keskussairaalan käytännöille, jää nähtäväksi. Toinen asia mikä täällä Lahdessa puhuttaa on matkapalvelukeskus, josta kuljetuspalveluja saavan vammaisen (ei invataksin käyttäjien) kuuluu tilata ainakin puolet matkoistaan. Onko vammaisella mitään yksityisyyden suojaa: Ymmärrän kyllä että lähtö- ja pääteosoite ilmoitetaan, mutta jos haluaa välillä pysähtyä sallitun 15 minuuttia, miksi sekin paikka on ilmoitettava jos se kaupungin järjestämässä Virtapiirissä, jossa tapaa tuttuja ja saa katkon arjen aherrukseen. Marja-Leena kertoi, että he ovat Raimon kanssa aina valmiita lähtemään Jyväskylän yhdistyksen matkoille mm. Vähäjärvelle. Kun on ruoka valmiina ja tiskit tiskattu, niin saa vain olla nauttia ja yhdessäolosta. Teksti ja kuva: Tarja Västilä on reitin varrella, monilta on kysytty jopa syytä pysähtymiseen. Monesti autot myöhästelevät ja joskus jäävät tulemattakin. Jopa koulu- ja työmatkoja joka arkipäivä kulkevat myöhästelevät usein sen vuoksi. Kun keskus ei ole illalla tai viikonloppuna käytössä, pitääkö ne kyydit tilata keskuksesta, ja mitä tehdään jos autoa ei tulekaan, mihin ilmoitetaan? Epäselviä kysymyksiä tuntuu olevan vieläkin, vaikka keskus on toiminut jo usean vuoden. No, on täällä Lahdessa jotain hyvääkin. Tämän vuoden alusta ruvettiin noudattamaan vammaispalvelulain edellyttämiä vähimmäismääriä myönnetyissä vammaiskuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Myös lisämatkoja ja pitkiä matkoja myönnetään, kun on perusteltu tarve. Palvelusuunnitelmiakin on laadittu kiitettävässä määrin. Henkilökuntapula kuitenkin pidentää uusien hakemusten käsittelyaikoja. Palvelulinja Helmi on saanut suuren suosion vanhemman väen keskuudessa. Vaikka alkuun epäilin kokeilua, olen nykyään sitä mieltä, että tällaisia palvelulinjoja voisi olla enemmänkin ja mihin myös pyörätuolilainen voisi mennä. Tällaisin terveisin täältä Lahdesta, tällä kertaa. Muistakaa käydä äänestämässä kunnallisvaaleissa! Ritva A Korhonen

7 Uusi Invalidi 3/ Yhteiskunnan varoja yksityiseen hoivabisnekseen Taloudelliset perusteet harhaanjohtavia Valkeakoskelle on valmistumassa 120-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kaupunki vastaa palvelusta 60 paikan osalta ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy toisesta 60 paikasta. Jälkimmäinen kuuluu konserniin, jonka emoyhtiö on Mediverkko Yhtymä Oy. Sen alaisuudessa toimii lisäksi 8 terveys-, hoiva- ja rakennusalalla toimivaa sisaryhtiötä. Palveluasumisen yksikön rakentamisesta vastasi samaan konserniin kuuluva MVH- Asunnot Oy. Ennen on pidetty luonnollisena, että rakentaja hankkii omilla vakuuksillaan myös rahoituksen. Mutta nykyään totuus on tarua ihmeellisempi. Vuoden 2008 alusta valtion asuntorahasto muutettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämisyhtiöksi (ARA). Se myönsi MVH-Asunnot Oy:lle rakennushankkeeseen yli 14 miljoonaa euroa, josta 2,8 miljoonaa oli avustusta ja 11,4 miljoonaa korkotukilainaa. Samaan yhteyteen rakennetun päivätoimintakeskuksen ja lyhytaikaisosaston aikaansaamiseksi yhtiö haki paikallisesta pankista 1,7 miljoonan lainaa, jolle Valkeakosken kaupunki antoi vielä 1,2 miljoonan omavelkaisen takauksen. Myöhemmin MVH-Asunnot Oy:n lainalle myönnetty takaus siirrettiin sen pyynnöstä MVH-Kiinteistöt Oy:lle. Kaupunginhallitus esitti asiaa hyväksyttäväksi jo ennen kuin mainittu yhtiö oli rekisteröity kaupparekisteriin tällä nimellä. Nimenmuutos johtui siitä, että MVH-Asunnot Oy on saanut ARA:n myöntämän yleishyödyllisen yhteisön statuksen, ja ARA suositteli, ettei yleishyödyllinen yhteisö omistaisi ja hallinnoisi yleishyödyllisiä tiloja. Jokin aika sitten paljastui yksityisten hoivayritysten saaneen ARA:lta rahoitusta hankkeisiinsa 60 milj. euroa ja korkotukilainoja 250 milj. euroa, kuten lehtemme numerossa 1/2012 kerrottiin. Näin aivan muuhun tarkoitukseen aikanaan perustettu ARA rahoittaa yksityistä hoivabisnestä, antaa sille vahvan kilpailuedun ja tukee näin kunnallisten palvelujen yksityistämiskehitystä. Yhteiskunnan varojen käyttö häikäilemättä yksityisyritysten voitontavoittelun välineenä herätti asuntoministeri Kiurunkin selvittämään asiaa. Hän sai Aralta selvityksen, jossa tämä pesee kätensä ja katsoo toimineensa säännösten ja ohjeiden Lieneekö äskettäin paljastunut Turun tauti totta myös Valkeakoskella? epäilee Vesa Ruskeeniemi. mukaisesti. Ympäristöministeriön tiedotteessa ministerin mukaan tuen kohdentamista ja myöntämisprosessia on kuitenkin syytä arvioida uudelleen. Valkeakosken kaupunginhallitus on huhtikuussa 2012 hyväksynyt palvelusopimuksen Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n ja vuokrasopimuksen MVH-Asunnot Oy:n kanssa. Kaupungin internetsivuilta ei ko. kokouksen pöytäkirjan liitteeksi mainittuja asiakirjoja löydy eikä sisällöstä ole julkisuudessa näkynyt tietoja. Lieneekö äskettäin paljastunut Turun tauti, useiden päätösten laittomat salaiseksi julistamiset, totta myös Valkeakoskella? Vesa Ruskeeniemi Valkeakoski Samat tahot, jotka hallituksessa ja eduskunnassa ovat leikanneet kuntien rahoitusta 1990-luvun alun jälkeen vuositasolla laskien viidellä miljardilla eurolla, puhuvat nyt taloudellisesti elinvoimaisten kuntien muodostamisesta. Palvelujen saatavuuden ja tasavertaisuuden sijasta palvelurakenteiden muutoksen malleja tehdään yksipuolisesti talouden ehdoilla. Kuntia painostetaan niiden rahoitusta leikkaamalla karsimaan lähipalveluja ja keskittämään palvelut suuriin yksiköihin. Samalla palvelut aiotaan muuttaa yhä laajemmin markkinaehtoisiksi kilpailuttamalla, kaupallistamalla ja yksityistämällä. Tämä heikentää etenkin vähävaraisten lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten mahdollisuuksia käyttää palveluja. Myös esityksissä työssäkäyntialueista kuntarakenteen Kahtena Taidan nähdä kaiken kahtena. Älä hupsi, me olemme kaksoset. Kaikki neljäkö? lähtökohtana on yksipuolinen taloudellinen lähtökohta. Se sivuuttaa sekä lähipalvelut että kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet. Työmarkkinat ovat sitä paitsi muuttuneet tavalla, jossa tällaisia alueita on vaikea edes määritellä. Hallitus sanoo kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen mallin olevan keskustelussa aidosti auki. Mutta mitä aitoa keskustelussa on se, jos vaihtoehtoina on vain, lopetetaanko kunnista prosenttia? Että sillä lailla! Olisiko vammaisjärjestöjen syytä osastojensa tasolla ryhtyä keskustelemaan siitä, miten tänä vuonna saataisiin mittava mielenilmaisutilaisuus tai -tapahtuma. Sillä tarttis tehrä jottain! Ken Helenius Turku Maunu Jauhiainen 90 vuotta Tämän ikäinen muistaa historiaansa lähes 100 vuoden ajalta, osan tietysti muiden kertomana. Maunu Jauhiaisen Pielavedellä asuneilla vanhemmilla oli kaksi poikaa, kun perheen isä lähti Amerikkaan. Äiti ja pojat olisivat lähteneet sitten, kun isä olisi saanut työn ja asunnon. Perhe ei lähtenyt, ja isäkin palasi laivalla 1910, kun olot eivät olleet hänelle mieleiset. Matkakin oli ollut raskas, ensin Lontooseen, sieltä toiselle puolelle maata ja laivalla Amerikkaan. Maunu muistelee Hiski Salomaan laulua: Arthurlaiva se meitä keinutteli ja tuuditti, minä otin pientä tuikkua ja päälle muikkuja. Tämän reitin kulki Maunun isä. Isän kotiintulon jälkeen perhe kasvoi vielä neljällä lapsella, Maunu oli joukon nuorin. Perheen isä oli monitaitoinen, maatöiden lisäksi suutarintöitä ja veneen rakentamista. Näitä töitä Maunukin teki nuorena poikana isänsä mukana. Maunu Jauhiainen. Syntymäpäiväsankari on sodan käynyt mies. Kun rintamalla ollessa kiusasivat syöpäläiset, Maunu kirjoitti sisarelleen, että tämä lähettäisi täinmyrkkyä. Myrkky tuli pullossa nestemäisenä. Hänellä oli korsussa ollut jotain parempaakin ainetta piilossa, ja pullot menivät ikään kuin sekaisin. Tuli kuulemma vahingossa täit myrkytettyä suun kauttakin. Sodan päätyttyä oli kotiuttaminen aikamoinen seikkailu. Ensin Tornioon, sieltä laivalla Ouluun. Laivamatkalla piti vielä varoa saksalaisten miinoja. Karillekin ajettiin, mutta päästiin nousuveden aikana omin voimin irti. Oulusta sitten jatkettiin junalla Kuopioon. Yksi siskoista järjesti Maunulle ikkunanpesijän paikan Helsingissä, jossa asuntotilanne vuonna 1944 oli huono, alivuokralaisasunnonkin sai vain helsinkiläinen. Siksi Maunukin asui salaa tuttavansa luona. Maunu meni Hiljansa kanssa naimisiin Hän jäi leskeksi vuonna Maunulla on kaksi tytärtä ja kolme lastenlasta. Maunu asui Talmassa ja ajoi Ifa-moottoripyörällään ja Jawa Ceta 175 cm3-skootterillaan puolen tunnin työmatkansa Helsinkiin. Työ tehtaassa, jossa rakennettiin vanerisia kanootteja, loppui kun vaneri loppui. Samoin loppui tiilien sementti, joita hän oli myös ollut tekemässä. Pisimmän työrupeaman Maunu teki Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksella, 28 vuotta. Pari vuotta ennen eläkeikää hänelle sattui työtapaturma, toinen jalka jäi kuormaauton pyörän alle. Hän kertoi sanoneensa kuljettajalle, että aja vähän eteenpäin, että saan jalan pyörän alta pois. Sitten tuli kiire Töölön tapaturmaasemalle. Siitä tuli pitkä sairasloma. Keravalle perhe muutti vuonna Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalideihin Maunu liittyi , ja on näin ollut aktiivijäsen 33 vuotta. Erityisesti talous on ollut hänen hoidossaan. Keravan yhdistyksen ja liiton taloutta tuettiin aikoinaan aktiivisella arpojenmyynnillä. Maunu myi arpoja kahden keravalaisen kanssa kappaletta. Kun Helsingistä ei enää löytynyt arvanmyyjiä, otti Maunu iltatoripaikan Helsingin kauppatorilta, vastapäätä Keisarinkiveä. Lopulta voitoista oli jäljellä radio, vaikka melkein kaikki arvat oli myyty. Maunu osti itse loput arvat saadakseen radion, mutta voittoarpaa ei löytynyt. Verottaja oli tarkkana ja mätkäisi Maunulle arpojen myynnistä lisäveroa. Liitossa Olli Salin avusti Maunua ja todistettiin, että myynti ei ollut hänen tuloaan vaan liiton. Näin Maunun ei tarvinnut maksaa lisäveroa luvulla Keravan yhdistyksellä oli vilkasta ohjelmatoimintaa: oli Nurmen veljekset, kaksihanurisia, oli kuoro ja tanhuajat. Maunu itse on hauska tarinoiden kertoja, huuliharpunsoittaja ja kuplettilaulaja. Vieläkin hän ilahduttaa Keravan kerholaisia esityksillään. Me nuoremmat osastolaiset olemme ihmetelleet, miksi puheenjohtajan nuijassamme lukee Turun osasto. No se selvisi tämän haastattelun yhteydessä: Maunu on edustanut Keravan yhdistystä turkulaisten juhlassa ja saanut nuijan lahjaksi. Lopuksi: Harva 90-vuotias on saanut ajokortin vielä viideksi vuotta eteenpäin Maunupa sai. Keravan yhdistys onnittelee lämpimästi Maunua! Pirkko Laaksonen ja Tapio Tenhunen

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 7/2014 107

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 7/2014 107 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 7/2014 107 KOKOUSAIKA Tiistai 28.10.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen? Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Terveydenhuolto ja perusturva (lääkäri, hammaslääkäri, kuntoutus, neuvolat, kouluterveydenhuolto, sairaalapalvelut, mielenterveystyö, päihdehoito, lapsiperhepalvelut,

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1. Otsikko Sivu

JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1. Otsikko Sivu JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 20.03.2015 AIKA 20.03.2015 10:00-11:15 PAIKKA Ikäihmisten päivätoiminta Opintie 5 Joroinen KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 30 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot